Martat-lehti 3-2023

KOLMEN KONSTIN KESÄHUIVI

EI NAINEN, EI MIES –ELLA VAIN

MAKUJA

HENNOSTA KIRPEÄÄN:

ON VILLIYRTTIEN

AIKA!

KANSANEDUSTAJAN

KRENIKKA JA

PUHEENJOHTAJAN

PIKKUPOTUT –

Nyt Lucinantehdään brun i

VITAMIINEJA OMAN PIHAN KASVEISTA

VADELMA ’MAURIN MAKEA’

799

NORM. 11,99 | TA502277021

Satoisa. Marjat makeat ja suuret, kiinteät ja kypsinä helposti irtoavat. Vyöhykkeet I-V. 30 päivän alin hinta 7,99 €.

10 KPL/PKT

MANSIKKA ’POLKA’ 1399

NORM. 16,99 | TA552705010

Erittäin satoisa, makea ja suosittu mansikkalajike. Marjat keskikokoisia, kiinteitä ja kiiltävänpunaisia.

30 päivän alin hinta 13,99 €.

YRTTI LAJITELMA 12 CM

399

NORM. 4,99/KPL | HEI192448 Kymmenen eri lajiketta, valikoima vaihtelee myymälöittäin.

30 päivän alin hinta 3,99 €. Tarjous voimassa 30.5. saakka.

MUSTAHERUKKA ’OLA’

499

NORM. 8,99 | TA502272015

Erittäin satoisa lajike, jonka marjatertut ovat pitkiä ja maukkaita.

Härmänkestävä. I-IV(V).

30 päivän alin hinta 4,99 €.

TARHAPENSASMUSTIKKA ’ARTO’

1599

NORM. 22,95 | TA502280005

Erittäin aromaattinen, metsämustikkaa muistuttava pensasmustikka. Hyötyy ristipölytyksestä. Korkeus 1-1,2 m. I-III.

30 päivän alin hinta 15,99 €.

TAIMET SAATAVANA MYÖS VERKKOKAUPASTAMME!

HINNAT VOIMASSA 18.6. SAAKKA ELLEI TUOTTEEN YHTEYDESSÄ

TOISIN MAINITA TAI NIIN KAUAN KUIN TAVARAA RIITTÄÄ.

TUOTETIEDOT, MYYMÄLÄSALDOT JA VERKKOKAUPPA: hankkija.fi

3 KPL

KUUKAUSIMANSIKKA 999

NORM. 3,99/KPL | SAT78004

Tuottaa pitkin kesää pieniä maukkaita marjoja. Myös reunusja maanpeitekasviksi. Tarjous voimassa 30.5. saakka.

MANSIKKA-AMPPELI 23 CM MIX

1499

NORM. 16,99 | HEIMAN23AMP

Upeat kerrottukukkaiset lajikkeet tuottavat runsaan maukkaan sadon. 30 päivän alin hinta 14,99 €. Tarjous voimassa 30.5. saakka.

OMENA ’RAILAMO’

2895

NORM. 41,95 | TA202522001

Suuri, punainen hedelmä, raikkaan aromikas ja makeahappoinen. Syysomena. I-V.

30 päivän alin hinta 28,95 €.

RAPARPERI ’VICTORIA’

899

NORM. 12,99 | TA502281000

Kestävä ja vanha lajike. Viihtyy parhaiten aurinkoisessa, multavassa ja kosteassa maassa. I-VIII.

30 päivän alin hinta 8,99 €.

Malja ensi ä elle martalle ja kaikille meille muille!

Hanskat mukaan nokkospellolle (ja 9 muuta vinkkiä villiyrttien poimijalle).

Säilöntää tämäkin: Kerää kesämuistoja kukkasten muodossa. Hiekka on mainio materiaali kukkien kuivaamiseen.

Kesän helpoin käsityö kätkee itseensä (ainakin) kolme konstia: huivin, pöytäliinan ja kantonyytin.

4 Marttakartta

5 Pääkirjoitus

6 Lukijalta

7 Martta suosittelee

8 Ei nainen, ei mies – Ella vain

14 Kannessa Aino Posti

16 Notkuva noutopöytä mahtimartan muistoksi

24 Kuivaa kukkaset hiekassa

26 Lucina Hagman – 10 kysymystä

28 Enemmän kuin harrastus

34 (Ainakin) Kolmen konstin kesähuivi

36 Tee kirjovirkattu marttakukkaro

38 Kestävästi kesälläkin

40 Somalimaan hanke alkoi

44 Yhdessä & yhdistyksessä

50 Vihdoinkin paikan päällä

52 Vuosi 2022 lukuina

54 Monessa mukana

58 Elämänmeno

63 Minun viherkasvini: Nukkatyräkki

64 Marttaristikko

66 Netissä nyt

67 Viekas: Ilmoita, kerää, talkoile

Ainon asu, kansi ja s. 14–15: haalarit Vuokko, kori Verso design.

RITVA TUOMI

LAURA RIIHELÄ

KANNEN KUVA KERTTU MALINEN STAILAUS SUSANNE SALO

Hyvä VÄLIPALA

Keskiverto suomalainen syö vuodessa • ruokaleipää noin 40 kiloa (noin 4 viipaletta päivässä)

• kasvihuonekurkkua reilut 9 kiloa (noin 30 kurkkua)

(Lähteet: Leipätiedotus & Kauppapuutarhaliitto)

JOKO NAPPAA?

Kalastuksen harrastajan on aika tehdä välineille keväthuolto ja hoitaa lupa-asiat kuntoon. Siimat tarkistetaan, koukut teroitetaan, kelat huolletaan. Valtion kalastonhoitomaksu on maksettava, jos on 18–64-vuotias ja kalastaa vieheellä tai pyydyksillä.

Jos vasta haaveilet harrastuksen aloittamisesta, saat Suomen Vapaa-ajankalastajilta hyvät neuvot kalan pyyntiin ja käsittelyyn sekä vinkkejä saaliin hyödyntämisestä kotikeittiössä.

vapaa-ajankalastaja.fi/kalastusmaistuu

PELARGONIN PITKÄT PERINTEET

Luonnonvarakeskus, Suomen Pelargoniyhdistys ja Kotipuutarha-lehti ovat valinneet vuoden 2023 pelargoniksi kotipelargoni ”Hoplaxin Fannyn”. Se on kulkenut samassa suvussa yli 80 vuotta ja sitä on jaettu pistokkaina sukupolvelta toiselle. Kasvi on nimetty Fanny Holmbergin mukaan, jonka tiedetään kasvattaneen valkokukkaista pelargonia Porvoon Hoplaxissa.

Pelargonit ovat tärkeä osa kotimaista kasviperintöä. Vuoden pelargoniksi valitaan kasvi, jonka tarina ja historia tunnetaan, ja jonka kanta on terve ja elinvoimainen.

Linnan Martat järjesti kuuden kerran kokkauskurssin Hämeenlinnan Ukrainakeskuksessa. Joka kerta valmistettiin aterian jälkiruokineen ja leivonnaisineen. Mukana oli aina neljä Marttaa ja kymmenen ukrainalaista.

JAANA VETIKKO

AJAN KUVA

MARTAT 3/2023

121. vuosikerta. Lehdestä ilmestyy 6 numeroa vuonna 2023.

Toimitus | Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki, lehti@martat.fi, www.martat.fi

Julkaisija | Marttaliitto ry p. 050 511 8002

Päätoimittaja | pääsihteeri Marianne Heikkilä p. 050 375 1195

Toimituspäällikkö | Helena

Kokkonen p. 050 374 3192

Ulkoasu | Teresa Moorhouse

Ilmoitusmyynti | Media-Q Ky, Tuija Saarimäki tuija.saarimaki@ media-q.fi, p. 040 523 8813

Levikki 35 882 (LT 2021)

Tilaukset: jarjestosihteeri@martat.fi, p. 050 511 8099. Lehti kuuluu jäsenmaksuun. Muille kuin jäsenille kestotilaus kotimaahan, Pohjoismaihin ja Baltian maihin 45 €, muihin maihin 55 €. Määräaikaistilaus kotimaahan 6 numeroa 50 €.

Marttayhdistyksen lahjatilaus yhteisölle (kesto) 40 €.

Asiakasrekisterin osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa.

Aikakausmedia ry:n jäsen

Painopaikka

PÄÄKIRJOITUS 22.5.2023

Lucinan jalanjäljissä

LIITTOMME PERUSTAJAJÄSEN ja aktiivinen naisasianainen Lucina Hagman näki aikanaan, miten erilliset tyttö- ja poikakoulut pitivät yllä yksipuolisia sukupuolirooleja, ja tunnisti niiden kielteisen vaikutuksen tyttöjen koulutukseen. Hänen ansiostaan perustettiin Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, jossa tytöt ja pojat opiskelivat rinnakkain.

LUCINAN JALANJÄLJISSÄ olemme edelleen rohkeita tienraivaajia. Sukupolvesta toiseen Marttojen neuvoilla on tehty arjesta entistä sujuvampaa. Se puolestaan on tukenut naisten mahdollisuutta itsenäiseen elämään. Tasa-arvon parissa riittää edelleen työtä, ja meitä on iso joukko sitä tekemässä. Syrjimättömyys ja yhdenvertaisuus nousevat Marttojen strategiasta. Voimme pienillä teoilla lähiyhteisöissämme vaikuttaa niiden toteutumiseen yhteiskunnassamme.

SUOMEN RATIFIOIMA Istanbulin sopimus kieltää kaiken naisiin kohdistuvan väkivallan: fyysisen, seksuaalisen ja henkisen väkivallan, vähättelyn, some-väkivallan ja vihapuheen. Väkivalta voi piillä yhteiskunnan rakenteissa ja estää naisia toteuttamasta täyttä potentiaaliaan. Rakenteellista väkivaltaa on esimerkiksi sukupuoleen perustuva palkkaepätasa-arvo tai naisten tarvitsemien palvelujen puute, huono saavutettavuus, kalleus tai esimerkiksi hoivapalvelujen huono laatu.

SYRJINNÄN MUODOT ovat joskus räikeitä, joskus hiljaisia ja huomaamattomia. Yhteiskuntamme on vieläkin niitä täynnä. Marttojen on syytä nostaa niitä esille ja keskusteluun nykyistä enemmän.

TASA-ARVOTYÖN tarve ei ole hävinnyt mihinkään. Se kuuluu marttailuun tänään ja jatkossa. Lucinan perintö velvoittaa.

MARTAT on kotitalousneuvontajärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. www.martat.fi

Martat 4/2023

ilmestyy 21.8.

Sirpa Pietikäinen

Marttaliiton puheenjohtaja // sirpa.pietikainen@martat.fi

Tulee aina innolla odoteltua uutta Martat-lehteä.

» Paljon oli taas luettavaa. Hyviä ohjeita ruoasta ja muustakin.

» On mukava katsella lehtien kansikuvia menneiltä vuosilta.

» Todella mielenkiintoinen ja erilainen käsityöjuttu tuo Materiaalia rannan ruovikosta.

» Paras juttu oli ehdottomasti Peli ei pelottele vaan herättelee. Ihanaa, kun keksitään jotain ihan uutta, joka on tätä päivää. Perinnejuttuja alkaa olla ihan liikaa, eivät jaksa enää kiinnostaa.

» Olette tehneet viisaan päätöksen painattamalla lehden halvemmalle paperille, aikaisemmin paperi oli turhan fiinin kiiltävää ja kallista. Luonto ja jäsenistö kiittää.

» Hyvä lehti. Luen kaikki jutut!

» Käsityöt ja ruokaohjeet ovat aina mukavia. Kotimaan luonto-, retki-, kulttuurikohteista olisi mukava lukea.

» Toivoisin, että meitä vanhoja ei syrjittäisi kun ei enää puhelinnumeroita eikä postiosoitteita ilmoiteta esim. kevätseurantaakaan varten. Ei kaikilla ole älypuhelimia.

» Marttalehdessä on kaikki luettavaa.

» Oli sopivasti historian havinaa ja uutta tietoa tässä lehdessä.

» Hieno pääsiäisnumero.

» Hyvä lehti. Luen kannesta kanteen.

Mar a suosi el

LEMMIKIN PARHAAKSI

Kun kaniini jähmettyy tai papukaija pörhöttää höyheniään, sille on syynsä. Lähes kaikki lemmikkeinä pidettävät eläinlajit ovat luonnossa joidenkin muiden eläinten saalista. Siksi ne kotieläiminäkin pitävät siitä, että ulottuvilla on turvapaikkoja: koloja, tiheikköjä, kasveja. Tieto eläinten hyvinvoinnista kasvaa ja ohjaa havainnoimaan niitä tarkemmin. Kun tunnet lemmikkisi mielenliikkeet, pystyt hoitamaan sitä entistä paremmin.

Helena Telkänranta: Millaista on olla lemmikki? SKS Kirjat

AVOVEDESSÄ LUONNON EHDOILLA

Järvet, joet, meret – Suomessa riittää miljöötä avovesiuintiin. Uinti luonnonvesissä vaatii totuttelua hyvältäkin uimarilta, jos on enimmäkseen polskinut hallissa. Lähtökohtana on luonnon kunnioitus ja nöyryys omien voimien ja taitojen suhteen. Suomen oloihin tehty kirja käy läpi lajin turvallisuuden, tekniikan ja varusteet. Uimareiden retkikertomukset kiinnostavat sellaistakin vesipetoa, joka kauhoo enimmäkseen altaan päästä päähän.

Vuokko Nissinen: Luonnonvesien lumo. Opas avovesiuintiin. Väyläkirjat

ARKISESTI AIVOJEN HYVÄKSI

Aivomme eivät juurikaan ole muuttuneet viimeisimmän 10 000 vuoden aikana, ja syvällä sisimmässämme olemme edelleen metsästäjä-keräilijöitä. Tehokkaimmat keinot vaikuttaa terveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin ovat arkipäiväisiä ja yksinkertaisia: liikunta ja yhteydenpito läheisiin. Ajatus jatkuvasta onnellisuudesta on epärealistinen ja voi kääntyä itseään vastaan.

Anders Hansen: Aivoblues. Miksi voimme huonosti, vaikka kaikki on hyvin? Atena.

SIENISTÄ SELKOKIELELLÄ

Jos tavallisten sienioppaiden tyyli tuntuu kimurantilta, tartu selkokirjaan. Noin 30 ruokasientä ja vaarallisimmat myrkkysienet kuvaillaan napakasti ja lukijaystävällisesti. Kirja sisältää myös säilöntäohjeita ja muutaman sieniruokareseptin.

Topi Linjama: Parhaat ruokasienet selkokielellä. Selko

NIMIEN TAKANA

Nimi kiinnittää meidät yhteisöömme ja on osa jokaisen identiteettiä. Nimet eivät ole sattumaa, vaan ne kantavat mukanaan myyttejä, arvoja, muoti-ilmiöitä sekä historiaa – perheiden, sukujen ja kansakuntien vaiheita. Olisiko aika elvyttää nimipäiväperinne uuteen loistoon?

Marianne Kiskola: Tunnetko nimesi? Kiehtova matka nimien maailmaan. Kirjapaja

MAKUPALOJA PURESKELTAVAKSI

Tomaatti, peruna, kahvi, purukumi... miksi ja miten ne valloittivat maailman? Ruoan historiaan liittyy sattumia, politiikkaa, ideologioita, rahaa ja rikollisuutta; rasvasotia, kuluttajaboikotteja, elintarvikepetoksia. Lautasmatkan jälkeen suhtaudut tuttuihin tuotteisiin uudella uteliaisuudella.

Mari Koistinen: Lautasmatka. Poimintoja ruuan historiasta. Aula & co.

EI NAINEN, EI MIES – ELLA VAIN

Ella Rautiaista puhuttelee marttahenkeen liittyvä yhdenvertaisuus.

– Kehun aina, miten liberaaleja arvoja martoilla on: feministisyys, kehorauha, lähiruokaan ja kasvisruokaan kannustaminen. Se yllättää monet nuoret, sanoo Hyvien Marttojen tuore puheenjohtaja.

Tässä on Ella. Hänellä on rinnat, korvakorut ja tytön nimi. Pikkusiskolleen hän on sisko, vanhemmilleen tytär – ja jonakin päivänä hän on ehkä äiti. Nainen hän ei silti ole, sillä Ella Rautiainen (26) on muunsukupuolinen.

–Aika monet eivät mainosta muunsukupuolisuuttaan, eikä se ollut minullekaan ennen niin iso osa identiteettiäni. Olen vain ollut Ella, hän sanoo helsinkiläisessä Kahvi Charlotassa ja siemailee kahviaan.

– Mutta koska en ole aiemmin kuullut muunsukupuolisuudesta Marttojen kontekstissa, koin velvollisuudekseni kertoa aiheesta. Minua ei nimittäin haittaa puhua siitä.

OMIEN NÄKEMYSTEN ÄÄNITORVI

Muunsukupuolisuus tai ei-binäärisyys tarkoittaa sitä, että henkilö kokee olevansa kaksijakoisen mies–nainen-jaottelun ulkopuolella.

Jokainen meistä kokee sukupuolensa omalla yksilöllisellä tavallaan. Esimerkiksi naiseus voi tarkoittaa jollekin toiselle jotain muuta kuin mitä se tarkoittaa itselle.

Myös Ella kokee muunsukupuolisuuden omalla tavallaan, ja jonkun toisen muunsukupuolisen kokemus voi olla erilainen.

– Näkemyksiä on yhtä monta kuin on muunsukupuolisia. Vähemmistöasioissa yhden ajatellaan usein toimivan koko porukan äänitorvena, mutta eihän se niin mene. Olen ihan vain itseni äänitorvi, Ella alleviivaa.

Muunsukupuolinen voi kokea olevansa sukupuoleton, ja ulkoinen olemus voi olla androgyyni, maskuliininen tai feminiininen.

– Samalla tavalla kuin on maskuliinisia naisia tai feminiinisiä miehiä, on maskuliinisia ja feminiinisiä muunsukupuolisia. Minä olen feminiininen muunsukupuolinen, Ella selittää.

Ulkopuolisen silmiin Ella saattaakin näyttää naiselta. Ainoa ulkoinen ero moniin kahvilassa istuviin naisiin on meikitön naama ja siilitukka.

– En loukkaannu, jos joku luulee minua naiseksi.

Monilla muunsukupuolisilla on kehodysforiaa, joka tarkoittaa inhoa omaa kehoaan kohtaan. Monet haluavat muuttaa ulkoista olemustaan vastaamaan sisäistä olemustaan.

– Minulla kehodysforiaa ei ole. Elämme läskifobisessa kulttuurissa, joten sitä kautta en ole ihan tyytyväinen muotoihini, mutta se ei liity muunsukupuolisuuteeni. Minä koen, että keho, johon olen kasvanut, on omani, Ella sanoo.

Jotain ylimääräistä Ellan mielestä hä-

nessä kuitenkin on: kohtu. Siitäkin huolimatta, että Ella haluaa jonain päivänä tulla äidiksi.

– Minusta vaikuttaa hyvin loogiselta, että poistatan kohtuni, sillä kärsin kivuliaista kuukautisista, jotka haittaavat elämääni. Olen aina halunnut adoptoida tai olla sijaisperheenä. Voin olla hyvä äiti, vaikken synnytä itse.

Äitiys, siskous ja tyttäriys ovat Ellan mielestä konsepteja, rooleja. Naiseus on identiteetti.

– Naiseus on rajaavampi, Ella sanoo.

– Painotan, että tämä on minun näkemykseni.

SANOILLA VOI SATUTTAA Kahvilan ovi käy, sisään astuu erilaisia ihmisiä. Pääkaupunkiseudun hulinassa eri tyyliset ja eri näköiset ihmiset eivät juuri pistä silmään. On helppoa olla omanlainen.

– Eräs suomalais-italialainen miespuolinen ystäväni kertoo, että hän voi täällä Helsingissä pitää mekkoa, mutta Italiassa se ei onnistuisi, Ella kertoo.

Suomessakin on silti vielä paljon epätasa-arvoa. Kuten se, että passissa pitää yhä lukea joko nainen tai mies.

Suomen kieli sen sijaan kohtelee sukupuolivähemmistöjä pääosin hyvin. Meillä ei ole sukupuolittuneita pronomineja, toisin kuin esimerkiksi englannissa tai ruotsissa.

MERJA FORSMAN // KUVAT KERTTU MALINEN

– Jos saisin, laittaisin passiini "naisen" tai "miehen" sijaan vaihtoehdon ”muu”, Ella Rautiainen sanoo.

Silti Suomessakin voi satuttaa kielellä. – Epätasa-arvo ilmenee usein pienissä kielellisissä asioissa. Tilaisuuksissa vieraita voidaan puhutella ilmaisulla ’hyvät naiset ja herrat’ tai pahemmin ’hyvät naiset ja herrat – ja kaikki siltä väliltä’. Voisi sanoa mieluummin ’hyvät juhlavieraat’, Ella ohjaa.

Jos virhe sattuu, Ellan mielestä voi vain pahoitella nopeasti ja jatkaa.

– Ei tarvitse jäädä selittelemään. Siitä tulee kiusallista kaikille, hän sanoo.

Epätasa-arvosta huolimatta Ella kertoo kohdanneensa yllättävän vähän suoranaista vihamielisyyttä.

– Pahin reaktio oli silloin, kun olin juuri leikannut hiukseni siiliksi ja astuin bussista Söderkullan kohdalla. Teinijätkäporukka seisoi S-Marketin edessä, katsoi minua ja sanoi ’Hyi v…u’. Se oli hassua. Ajattelin, että tervetuloa kotiin, Ella kertoo.

LAPSI SAI OLLA LAPSI Folkloristiikkaa opiskeleva Ella kasvoi Sipoon Söderkullassa omien sanojensa mukaan ahdasmielisessä ympäristössä.

– Meidän piireissämme oli vain valkoisia heteroja ja meininki oli harvinaisen rasistista. Homo oli aina haukkumasana ja kaikki olivat joko tyttöjä tai poikia, Ella selittää.

Kotona Ella ja hänen siskonsa kasvatettiin sukupuolineutraalisti ja vahvaan oikeudenmukaisuuden kulttuuriin.

– Meitä kohdeltiin ensisijaisesti lapsina, ei tyttöinä. Saimme aina tehdä asiat omalla tavallamme. Ehkä siksikin minulla kesti niin kauan tajuta, että identifioidun sukupuolettomaksi. Olen saanut olla vain Ella.

Vasta teini-iässä hän havahtui miettimään omaa sukupuoli-identiteettiään.

– Kun pääsin lukioon valtavan suureen Helsinkiin, liberaaliin Helsingin kuvataidelukioon, näin vähän monipuolisempaa kulttuuria, väriä ja sukupuolta. Silloin aloin olla sinut sen kanssa, että voisin seurustella kenen kanssa vain ja että olen muunsukupuolinen.

Nykyään Ella seurustelee Ruskan kanssa. Kumppani on vaatturi, martta ja maskuliininen parrakas muunsukupuolinen.

Ellan vanhemmat ovat hyväksyneet Ruskan muunsukupuolisuuden, mutta he eivät tiedä, että myös Ella on muunsukupuolinen.

– En halua, että heidän ajatuksensa minusta muuttuu. Olen yhä heidän tyttärensä, Ella kertoo.

PÄIVÄNSELVÄÄ OLLA MARTTA

Marttailu merkitsee Ellalle paljon.

– Tuntuu, kuin martat olisivat aina vaikuttaneet elämässäni taustalla, vaikkei kukaan suvustani ole ollut mukana Martoissa. Kaiken marttahenkisyyden olen oppinut äidiltäni ja hänen vanhemmiltaan: mummo opetti neulomaan, virkkaamaan ja leipomaan, vaari opasti luonnon ja puutarhan saloihin. Äitini on taiteilija ja käsityöläinen, joten kotona on aina kannustettu tekemään ja luomaan.

– Itse asiassa, kun liityin marttoihin, ystäväni totesivat, että tietysti sinusta tuli martta, sehän oli päivänselvää, Ella nauraa.

Marttailun myötä opintojen suuntaus on muuttumassa satututkimuksesta arjen perinteisiin. Marttailu on myös tehnyt arjesta parempaa.

– Rakastan sitä slogania: Hyvä arki kuuluu kaikille. Arki on koko ajan tässä. Jos siitä saa hyvän, elämä on paljon nautinnollisempaa, Ella sanoo.

Oman marttayhdistyksensä Ella löysi, kun hän pääsi Helsingin yliopistoon ja oli liittymässä Kallion Uusiin Marttoihin.

– Selasin Instagramia, ja siellä ehdotettiinkin minulle Hyviä Marttoja.

Hyvät Martat kuuluu Uudenmaan Marttoihin ja toimii Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan alaisena yhdistyksenä.

– Meillä on kaikista martoista nuorin jäsenkanta. Tavoitteemme on, että puolet yhdistyksemme jäsenistä olisi Helsingin yliopiston opiskelijoita, mutta mukana on myös jo valmistuneita.

Yhdistys järjestää opiskelijabudjetille sopivaa toimintaa, ja suuri osa toiminnasta on täysin ilmaista jäsenille.

Viime kesänä Hyvät Martat heittivät kirvestä, ja vuosien mittaan he ovat muun muassa kokeilleet tankotanssia ja ilmajoogaa.

– Keskitymme myös toimintaan, joka luonnistuu kaupunkiympäristössä ja pienissä kerrostaloasunnoissa: olemme tehneet yhteisiä sieniretkiä bussimatkan päässä oleville luonnonsuojelualueille, ja etäyhteydellä olemme pitäneet myös parveke- ja ikkunalautapuutarhojen taimi-iltoja, Ella kertoo.

Hänen mukaansa marttatoiminta on kiinni tässä päivässä.

– Martoilla ei ole huono maine, mutta marttajärjestöä saatetaan pitää vanhemmalle väelle sopivampana, tai voidaan ajatella, että martat ovat jotain ammattileipureita tai -käsityöläisiä. Kivointa meidän martoissa on esimerkiksi se, että olemme niin sanotusti amatöörejä, Ella kertoo.

– Kädentaidot ovat taas arvossaan. Se, että virkkaan luennolla, ei herätä huomiota, ja saan ihastusta osakseni, jos kerron tekeväni itse kimchini. Vaikka yhdistykseen liittyminen ei kiinnostaisi, marttailu kyllä kiinnostaa, Ella sanoo.

YLPEÄNÄ PRIDESSÄ Marttoja pidetään leimallisesti naisjärjestönä. Miten muunsukupuolinen kokee sopivansa porukkaan?

– Ajattelin, että jos martoissa voi olla miehiä, voi siellä olla muunsukupuolisiakin. Lapsena pidin marttoja isoäitien käsityökerhona, mutta vuosien mittaan Martat on onnistunut tekemään muutoksen, eikä se näyttäydy enää pelkkänä naisjärjestönä, Ella kertoo.

Enemmän häntä mietityttää marttajärjestössä sen oikeistolainen historia.

– Folkloristina katson aina menneisyyteen, mutta mennyt ei silti määritä nykyisyyttä. Olenhan partiolainenkin, vaikka partioliike lähti sotilastoiminnasta.

Nykyinen Marttojen poliittinen sitoutumattomuus on kuitenkin Ellalle tärkeää.

– Kehun aina, miten liberaaleja arvoja martoilla on: feministisyys, kehorauha, lähiruokaan ja kasvisruokaan kannustaminen. Se yllättää monet nuoret.

– Voin ylpeänä sanoa, että martat ovat olleet Helsinki Pridessä vuodesta 2016 ja marttahenkeen liittyy yhdenvertaisuus. Sitä pitäisi painottaa enemmän. Marttailu kuuluu oikeasti kaikille, Ella sanoo.

Ellalla on aina jokin käsityö tekeillä. – Kädentaidot ovat nyt arvossaan. Itse teen lähes kaikkea muuta paitsi kirjontaa ja pitsinnypläystä, sanoo Ella.

Kannussa tekeytyy tepache, meksikolainen fermentoitu juoma.

HÄN ON

Ella Rautiainen (26)

* Folkloristiikan opiskelija

* Hyvät Martat ry:n puheenjohtaja ja Kallion Uudet Martat ry:n toissijainen jäsen

* Perhe: avopuoliso Ruska ja kaksi kissaa

* Asuu Helsingin Kalliossa

* Harrastaa proosan kirjoittamista, lukemista ja somesisällön tuottamista nimimerkillä Elena Varg

PIENI MARTTATESTI

Parasta elämässä on hyvä ruoka. Olen kasvissyöjä, mutta muuten olen kaikkiruokainen. Tällä hetkellä pidän etenkin eteläaasialaisesta ruoasta.

Jos saisin muuttaa yhden asian maailmassa: Voisin valita tähän altruistisen tai itsekkään vaihtoehdon… No, pysäyttäisin ilmastonmuutoksen.

Tästä en luovu: Kaverit ja käsityöt. Teen lähes kaikkea muuta paitsi kirjontaa ja pitsinnypläystä.

Kahvi tarkkailee tilannetta näköalapaikalta, mutta Tootikissa pysytteli piilossa valokuvaajalta.

Katso lähelle

Annetaan kaikkien kukkien kukkia

Luonnonkasvit, yrtit ja isoäidin perennat sopivat samaan puutarhaan. Kaikki kuvan kasvit ovat helppohoitoisia lajeja: (ylhäältä alas) pioni, keisarinkruunu, tarha-alpi, minttu, kurjenkello ja jalopähkämö.

TEKSTI JA KUVA // RITVA TUOMI

Kannessa

AINO POSTI: NÄITÄ MAKUJA ET KAUPASTA SAA

Kevään tullen villiyrttiharrastajan katse alkaa harhailla maassa. Mistä puskevat ensimmäiset versot?

– Toukokuussa avautuu luonnon oma hypermarket, josta saa ilmaista ruokaa. Makuja, joita ei kaupoista saa, kertoo Aino Posti, Uudenmaan Marttojen kehityspäällikkö ja villiyrttineuvoja.

Posti sai kosketuksen villiyrtteihin jo lapsuudessa.

– Äitini valmisti niistä ruokaa jo silloin, kun se ei vielä ollut trendikästä, hän kertoo.

Oma innostus villiyrttien keräämiseen ja ruoanlaittoon syttyi yläasteella.

– Valmistin muun muassa ystävilleni nokkospestoa. Siihen liittyy hauska varoittava tarina! Älkää kerätkö villahanskat kädessä nokkosia. Ystäväni kysyi, mitä nämä mustat pisteet ovat ruoassa. Pestoon oli päätynyt mustia langanpätkiä hanskoista.

Posti opiskeli kotitalousopettajaksi yliopistossa ja tuli Marttoihin töihin vuonna 2012. Silloin hän myös kouluttautui villiyrttineuvojaksi.

Nykyään Posti järjestää villiyrttiaiheisia ruokakursseja, retkiä ja webinaareja.

– On ilo jakaa sitä tietotaitoa, joka ei ehkä siirry samaan tapaan kuin sienien tunnistaminen sukupolvelta toiselle.

MERJA FORSMAN // KUVAT KERTTU MALINEN

Aino Posti keräsi korin täydeltä nokkosta.

HENNOSTA KIRPEÄÄN Villiyrteissä

Postia kiehtoo niiden voimakas maku, monipuolisuus ja terveellisyys.

– Villiyrteissä on paljon vitamiineja, kuituja ja hivenaineita. Esimerkiksi kourallisesta kuusenkerkkiä saa jo koko päivän C-vitamiinitarpeen täyttymään. Villiyrtit ovat hyvä lisä ruokavalioon kasvisten, hedelmien ja marjojen lisäksi, Posti kertoo.

Villiyrteillä saa monipuolisuutta paitsi ruokavalioon myös makumaailmaan.

Postin suosikkivilliyrttejä ovat monikäyttöinen nokkonen, valkosipulin makuinen litulaukka ja hennolta karvasmantelilta maistuvat pihlajan silmut.

– Niissä on yllättävän hienostunut maku. Olemme Marttojen kursseilla valmistaneet pihlajan silmuista muun muassa pannacottaa ja jäätelöä.

Myös marsipaanin ja vaniljan aromeja sisältävä mesiangervo ja mustikan kukat kuuluvat suosikkeihin.

– Mustikan kukat ovat hauskoja, pieniä ja sokerisia makupaloja. Kun niitä laittaa suuhun, tuntuu kuin söisi sokerihippuja, Posti kertoo.

– Ketunleipiäkin olen syönyt lapsesta asti, tykkään niiden ihanan kirpeästä mausta.

OPI NÄKEMÄÄN HYVÄ Posti käyttää villiyrttejä tuoreeltaan salaateissa, ruoanlaitossa, leivonnassa ja koristeina kakuissa ja jälkiruoissa.

Osan villiyrteistä hän kuivaa tai pakastaa myöhempää käyttöä varten, kuten kuusenkerkät, joita hän muun muassa laittaa smoothien sekaan suoraan pakkasesta.

– Ne sopivat luonnonjugurtin, avokadon, omenan ja pinaatin kanssa vihersmoothieihin. Lisään hieman sitruunaa, joka vahvistaa kuusenkerkkien kirpeää sitruksista makua.

Kuusenkerkät sopivat myös rasvaa

sisältävien ruokien, kuten lohen, pähkinöiden ja juustojen, kanssa.

– Kun oppii näkemään, mitä kaikkea hyvää ympärillä kasvaa, oma piha tai lähimetsä voi muuttua ruoka-aitaksi.

10 VINKKIÄ VILLIYRTTIEN KERÄÄMISEEN

1. Kerää vain kasveja, jotka tunnet varmasti. Jos olet yhtään epävarma, jätä keräämättä. Lähde reissulle villiyrttejä tuntevan ystävän kanssa tai osallistu Marttojen retkille, luennoille ja kursseille, joilla voi turvallisesti kartuttaa tietojasi.

2. Tutustu lähimaastoon vuodenkierron ajan. Kasvit näyttävät versoina erilaisilta kuin täysikasvuisina. On hyvä seurata versojen kasvua, jotta voi varmistua, että kyseessä on syötävä kasvi. Kerää kasveja vain puhtailta paikoilta.

3. Kaikkia villiyrttejä ei tarvitse tunnistaa ja kerätä heti. Lisää yksi uusi villiyrtti vuodessa valikoimiisi. Aloita esimerkiksi voikukan tai poimulehden lehdistä sekä nokkosesta. Nokkosen voi sekoittaa valkopeippiin, joka tosin sekin on syötävä kasvi.

4. Keskitä villiyrttien kerääminen ja käyttö sesonkiaikaan, jolloin ne ovat parhaimmillaan. Kausi alkaa yleensä toukokuun puolesta välistä ja jatkuu kesäkuulle. Nokkosta voi niittää useamman kerran kesässä, jotta saa uusia versoja. Loppukesästä nokkosesta voi kerätä talteen siemenet.

5. Varustaudu oikein. Tarvitset keruuretkelle mukaan ilmavan astian tai korin ja sakset. Nokkosta kerätessä on hyvä käyttää hanskoja.

6. Kerää vain sen verran kuin käytät tai säilöt. Monet villiyrtit pilaantuvat herkästi. Valmista yrtit pian keruun jälkeen ruoaksi tai säilö myöhempää käyttöä varten.

7. Muista jokamiehenoikeudet. Kunnioita luontoa. Älä kerää rauhoitettuja

kasveja tai kasveja toisten pihoilta. Puiden lehtien, silmujen ja kerkkien keräämiseen vaaditaan aina maanomistajan lupa.

8. Ota lapset mukaan luontoon. Tunnistakaa yhdessä villiyrttejä. Opeta, mitä saa kerätä ja mitä ei. Anna lasten maistella luonnon makuja.

9. Lisää villiyrttejä ruokavalioosi pikkuhiljaa. Raakana syötävät villiyrtit saattavat aiheuttaa tottumattomalle vatsanpuruja, mutta kypsennetyt vain harvoin. Vaihtele eri lajeja ruokavaliossasi.

10. Keksi ja kokeile. Lisää villiyrttejä ensin tuttuihin ruokiin, kuten salaatteihin ja leivän päälle, tai korvaa pinaatti nokkosella. Etsi ohjeita Marttojen nettisivuilta. Kokeile rohkeasti uutta.

Huomaa!

Villiyrttejä ei suositella alle 1-vuotiaiden lasten ruokavalioon.

Pian pääsee poimimaan poimulehtiä!

Kansanedustajan krenikka

Notkuva noutopöytä

MAHTIMARTAN MUISTOKSI

Kesäisen brunssin ruoat kehiteltiin ja nimettiin

Lucina Hagmanin elämäntyön innoittamana. Aamupäivän avauksessa maistuvat varhaiset nokkoset, raparperit ja perunat. Haukkaamme perinneleivonnaista ja nostamme poreilevan maljan ensimmäisen martan kunniaksi.

TARU KARONEN // KUVAT LAURA RIIHELÄ

Marttajärjestön perustajan ja ensimmäisen puheenjohtajan, Lucina Hagmanin, syntymästä tulee kesäkuun 5. päivä kuluneeksi 170 vuotta.

Keski-Pohjanmaan Kälviällä syntynyt Hagman eli 93-vuotiaaksi ja ennätti näkyä ja vaikuttaa monenlaisissa rooleissa: Hän toimi muun muassa opettajana, koulunjohtajana ja kansanedustajana. Hän kirjoitti kirjoja, edisti naisten asemaa, oli mukana perustamassa useita järjestöjä ja sai professorin arvonimen ensimmäisenä naisena Suomessa.

Martat-lehdessä muistamme Lucinan mittavaa elämäntyötä erittäin marttamaisella tavalla: ruoan äärellä ja hyvässä seurassa. Lucinan brunssi sopii nautittavaksi ystävien ympäröimänä, työporukalla tai perheen ja suvun parissa; kavereiden kesken juhlapäivän etkojen merkeissä tai seuraavan päivän jatkoilla.

Nämä ruoat on helppo pakata mukaan vaikka piknikille. Jos mennään nyyttikestimeiningillä, jokainen tuo mukanaan yhden ruokalajin, ja pöytä täyttyy pienellä vaivalla.

Heinäkuussa vietetään Martan päivää – tänä vuonna ehkä Lucinan brunssin ääressä. Ja entä jos perinteinen marttailta kiepautetaan martta-aamuksi ja kokoonnutaan yhdistetylle aamiaiselle ja lounaalle vaikka viikonloppuna?

Lucina Hagman kannatti raittiusaatetta, ja tätä perintöä kunnioittaen teimme kuplivasta juomasta alkoholittoman. Juoman pohjan voi toki jokainen valita omien mieltymystensä mukaan. Niin tai näin, nyt on aika pistää pöydät notkumaan ja skoolata ensimmäiselle martalle!

LUCINAN BRUNSSI:

Kansanedustajan krenikka

Martan munakasrulla

Pedagogin posset raperperista

Professorin puolukkapore

Seminaarilaisen smørrebrød

Naisasianaisen nokkoslabneh ja skonssit

Puheenjohtajan pikkupotut

Kirjailijan crudités ja pikantti porkkanahummus

1. Mittaa suureen kulhoon kaikki muut aineet paitsi jauhot ja ruokasooda. Sekoita.

2. Sekoita ruokasooda jauhoihin ja lisää jauhot nesteeseen haarukkavatkaimella tai vispilällä sekoittaen. Älä vatkaa pitkään.

3. Kaada taikina leivinpaperille uunipellille. Paista 200-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia.

4. Tee voiteluun tarkoitettu siirappi-vesiseos: sekoita siirappi ja lämmin vesi keskenään.

5. Voitele krenikka paistamisen jälkeen siirappi-vesiseoksella.

6. Anna krenikkalevyn jäähtyä ja leikkaa suorakaiteen muotoisiksi paloiksi.

7. Koristele palat esimerkiksi sokerivesikuorrutteella tai pikeerillä.

MARTAN MUNAKASRULLA

5 dl maitoa tai kasvijuomaa

1 dl vehnäjauhoja

0,5 tl leivinjauhetta

1 tl suolaa

0,5 tl mustapippuria

5 kananmunaa

Täyte:

2 prk järvikalasäilykettä (à 115/150 g)

200 g maustamatonta tuorejuustoa

1 prk raejuustoa

1 (luomu)sitruunan kuori

2 suolakurkkua

2. Sekoita leivinjauhe jauhojen joukkoon ja vatkaa jauhot nesteeseen vispilällä.

3. Lisää joukkoon suola, pippuri ja kananmunat. Vatkaa ainekset sekaisin.

4. Kumoa munakasmassa leivinpaperilla vuoratulle syvälle uunipellille.

5. Paista 200-asteisessa uunissa 20–25 minuuttia.

6. Anna munakkaan jäähtyä hetki ja kumoa sitten puhtaalle leivinpaperille. Anna jäähtyä ennen täyttämistä.

7. Valmista täyte. Valuta kalasäilykkeistä öljy sekä raejuustosta neste.

8. Sekoita toisessa kulhossa keskenään kalasäilykkeet, raejuusto ja tuorejuusto.

9. Pilko suolakurkut pieniksi kuutioiksi ja raasta sitruunan kuori. Sekoita ne kala-juustoseokseen. Lisää joukkoon tilli- ja ruohosipulisilput.

10. Levitä täyte jäähtyneelle munakaslevylle. Jätä reunoille hieman tyhjää.

11. Rullaa leivinpaperia apuna käyttäen munakaslevy pitkältä sivulta alkaen rullalle niin, että saumakohta jää alle. Jäähdytä jääkaapissa noin puoli tuntia.

12. Sekoita kuorrutetta varten tuorejuusto ja sitruunan mehu.

13. Levitä kuorrute munakasrullan pintaan lastalla, nuolijalla tai veitsellä. Koristele rulla esimerkiksi herneillä, paprikasuikaleilla ja yrteillä.

KANSANEDUSTAJAN KRENIKKA

7,5 dl maitoa tai kasvijuomaa

2,5 dl siirappia

3 dl sokeria

2 tl kardemummaa

2 tl kanelia

0,5 tl suolaa

1 dl rypsiöljyä tai voisulaa

13 dl hiivaleipäjauhoja

1,5 tl ruokasoodaa

Voiteluun:

0,5 dl siirappia

1,5 dl lämmintä vettä

HAUSKA TIETÄÄ

Krenikka on keskipohjalainen perinneleivonnainen, joka maistuu talkoo- ja pitopöydässä. Perinteinen krenikka jaetaan oikeankokoisiksi ja -muotoisiksi paloiksi krenikkaraudalla ja päälle painetaan muotilla kuvio.

2–3 rkl ruohosipulia silputtuna

2–3 rkl tilliä silputtuna

Päälle:

200 g maustamatonta tuorejuustoa

1 sitruunan mehu

herneitä, keltaista paprikaa, tuoreita yrttejä, versoja, tilliä...

1. Mittaa maito tai kasvijuoma isoon kulhoon.

LISÄÄ LUCINASTA martat.fi/marttaperinne

Testaa tietosi 10 kysymyksellä! Katso tämän lehden sivut 28–29.

Martan munakasrulla

PEDAGOGIN POSSET RAPERPERISTA (8–10 annosta)

500 grammaa raparperia paloina (tuore tai pakastettu)

4 dl vettä

2 rkl sitruunamehua

1 l kuohukermaa

200 g sokeria

Granola:

1 dl kaurahiutaleita

1 rkl pähkinöitä rouhittuna

1 rkl rypsiöljyä

1 rkl vaahterasiirappia

Koristeeksi: granolaa, marjoja

1. Pane raparperipalat ja vesi kattilaan. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä miedolla lämmöllä, kunnes raparperi pehmenee, n. 10 minuuttia.

2. Kaada raparperit siivilään, painele kevyesti kauhalla ja ota mehu talteen. Mittaa

mehusta vajaa desi ja lisää siihen sitruunamehu. Ota raparperimassa siivilästä talteen.

3. Mittaa toiseen kattilaan kerma ja sokeri. Kuumenna kiehuvaksi vispilällä sekoittaen.

4. Lisää raparperi-sitruunamehu kermaan ohuena nauhana koko ajan vispaten. Anna seoksen kiehahtaa, mutta älä keitä. Nosta kattila pois liedeltä.

5. Jaa mehustettu raparperi annoskulhojen (8–10) pohjalle. Kaada päälle kerma. Peitä kulhot tuorekelmulla ja nosta jääkaappiin 6–8 tunniksi tai yön yli.

6. Sekoita granolan kaikki ainekset kulhossa.

7. Levitä seos leivinpaperille uunipellille ja paahda 150-asteisessa uunissa n. 20 minuuttia.

8. Kun possetit ovat hyyty-

neet, koristele pinta rapealla granolalla ja esimerkiksi marjoilla. Vaihtele koristeita saatavuuden ja makusi mukaan.

Vinkki

Laimenna yli jäänyt raparperimehu vedellä ja tarjoile janojuomana.

PROFESSORIN PUOLUKKAPORE

400 g (pakaste)puolukoita

4 dl vettä

1 dl sokeria

1 pullo alkoholitonta kuohuviiniä (tai 1 plo kuohuviiniä)

Koristeeksi: 1–2 limeä, puolukoita, cocktailtikkuja

1. Mittaa kattilaan puolukat (voit jättää vähän marjoja juomien koristeluun), vesi ja sokeri. Kuumenna kiehuvaksi ja anna kiehua miedolla lämmöllä n. 10 minuuttia.

2. Kaada mehustetut marjat siivilään ja ota mehu talteen. Painele marjoja kevyesti lusikalla tai kauhalla, niin että kaikki mehu irtoaa. Jäähdytä mehu ensin huoneenlämpöiseksi ja siirrä sitten jääkaappiin.

3. Mittaa jokaiseen lasiin noin 3 ruokalusikallista mehua ja kaada päälle mieleistäsi kuohuvaa.

4. Koristele lasit esimerkiksi cocktailtikkuihin pujotetuilla limeviipaleilla ja puolukoilla.

Pedagogin posset raperperista

10 viipaletta vuokaleipää margariinia tai voita leipien voiteluun

salaattia, esim. Pehtoorin salaatti

Päällys:

2 prk säilöttyjä kikherneitä

1,5–2 omenaa

1–2 punasipulia

2 rkl ruohosipulia silputtuna

2 rkl tilliä silputtuna

2 rkl persiljaa silputtuna

2–3 rkl kapriksia

1 dl turkkilaista jogurttia

puolikkaan sitruunan mehu

1 rkl dijon-sinappia

0,5 tl suolaa

0,5 tl mustapippuria

Koristeeksi: versoja ja tuoreita yrttejä

1. Voitele leipäviipaleet margariinilla tai voilla ja asettele päälle salaatinlehtiä.

2. Valuta kikherneet.

3. Pilko omena ja punasipuli pieniksi kuutioiksi. Silppua yrtit.

4. Sekoita kaikki päällyksen aineet keskenään.

5. Nostele jokaiselle leivälle pari kukkuraista ruokalusikallista kikhernepäällystä.

6. Koristele esimerkiksi versoilla ja yrteillä.

Vinkki

Myös pikkelöidyt kasvikset sopivat hyvin leivän päälle. Katso 1-2-3-pikkelöintiliemen ohje osoitteesta martat.fi/etikkasailonta.

NAISASIANAISEN NOKKOSLABNEH JA SKONSSIT

SKONSSIT

3,25 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

50 g voita

0,75 dl kaura- tai neljän

viljan hiutaleita

1,5 dl juustoraastetta (esim. emmental)

1 rkl tuoreita timjaminlehtiä

1,5 dl maitoa tai kasvijuomaa

Lisäksi: jauhoja leivontaan

1. Mittaa jauhot kulhoon ja sekoita joukkoon leivinjauhe. Lisää kulhoon voi ja nypi jauhojen sekaan.

2. Lisää hiutaleet, juustoraaste, timjami ja maito tai kasvijuoma ja sekoita pehmeäksi taikinaksi. Älä vaivaa.

3. Kauli kevyesti jauhotetul-

la työtasolla taikina n. 2 cm:n paksuiseksi levyksi. Ota taikinasta pyöreällä muotilla tai juomalasilla painamalla pyöreitä kiekkoja. Taikinanrippeet voi kaulia pari kertaa uudelleen.

4. Nosta kiekot pellille leivinpaperin päälle. Paista 200-asteisessa uunissa 12–15 minuuttia.

5. Nauti skonssit hieman jäähtyneinä esimerkiksi nokkoslabnehin kanssa. Vink vink!

Skonssit ovat parhaimmillaan tuoreina, mutta ne voi myös pakastaa.

SEMINAARILAISEN SMØRREBRØD

Professorin puolukkapore

Muuntele

Voit käyttää nokkosen sijaan saman määrän tuoretta pinaattia: Kumoa pinaatinlehdet siivilään. Kaada kiehuvaa vettä runsaasti lehtien päälle. Jäähdytä kylmällä vedellä, purista vesi pois ja silppua veitsellä.

Vinkki

Labneh onnistuu myös esimerkiksi turkkilaisen jogurtin kaltaisesta kauravalmisteesta. Naisasianaisen nokkoslabneh ja skonssit

NOKKOSLABNEH

400–500 g turkkilaista jogurttia

n. 1 litra tuoreita nokkosenlehtiä

0,25 tl suolaa

0,25 tl mustapippuria

1 rkl oliiviöljyä

Ryöppäämiseen: vettä

1. Vuoraa siivilä suodatinpusseilla ja aseta se kulhon ylle. Pane jogurtti siivilään ja nosta jääkaappiin valumaan yön yli.

2. Kiehauta vettä kattilassa. Lisää nokkosenlehdet ja ryöppää niitä noin minuutti.

3. Valuta keitinvesi pois nokkosista ja viilennä ne nopeasti jäävedessä.

4. Purista vesi pois nokkosista ja silppua ne veitsellä.

5. Sekoita silputtu nokkonen, suola ja mustapippuri valutettuun jogurttiin. Kaada labnehin pinnalle oliiviöljyä ennen tarjoilua. Tarjoile esimerkiksi skonssien kanssa.

PUHEENJOHTAJAN PIKKUPOTUT

n. 800 g uusia perunoita tai muita pieniä perunoita

2 rkl rypsiöljyä

150 g sinihomejuustoa

n. 200 g smetanaa

2 tl valkoviinietikkaa

2 rkl kuivattua sipulia

2 rkl silputtua ruohosipulia

Koristeeksi: kuivattua sipulia, silputtua ruohosipulia

1. Pese ja kuivaa perunat. Tee niiden pintaan ristiviillot ja lado uunipellille tai uunivuokaan. Pirskottele rypsiöljyllä.

2. Paahda perunoita 200-asteisessa uunissa 20–30 minuuttia tai kunnes ne ovat kypsiä. Anna jäähtyä.

3. Murenna sinihomejuusto haarukalla kulhossa. Sekoita joukkoon smetana, valkoviinietikka, kuivattu sipuli ja silputtu ruohosipuli.

4. Purista kevyesti perunoi-

den sivuista, jotta ristileikkaus hieman aukeaa. Lusikoi kahta teelusikkaa käyttäen nokare täytettä jokaisen perunan päälle.

5. Ripottele täytteen päälle vielä kuivattua sipulia ja silputtua ruohosipulia.

KIRJAILIJAN CRUDITÉS JA

PIKANTTI PORKKANAHUMMUS

Kauden kasviksia, esim. (napostelu)porkkanoita, parsaa, retiisiä, sokeriherneitä, kirsikkatomaatteja, salaattisikuria

1. Pese kasvikset ja kuori tarvittaessa. Poista parsojen tyvestä puiseva osa. Pilko esimerkiksi porkkanat ja retiisit tarvittaessa pienemmiksi.

2. Kypsennä osa kasviksista: porkkanat ja parsat voi pariloida tai grillata ja sokeriherneet kiehauttaa nopeasti kattilassa.

3. Kokoa kasvikset tarjoiluvadille.

HAUSKA TIETÄÄ

Crudités tarkoittaa raakoja vihanneksia, jotka leikataan suupaloiksi. Ne nautitaan tahnojen ja dippikastikkeiden kanssa. Osa vihanneksista voidaan kypsentää.

HUMMUS

300 g (3–4 kpl) porkkanoita

3 valkosipulinkynttä

1 prk säilöttyjä kikherneitä

3 rkl tahinia

3 rkl oliiviöljyä

1 sitruunan mehu

0,75 tl suolaa

0,75 tl mustapippuria

1 tl juustokuminaa

1 tl savupaprikajauhetta

Pinnalle: seesaminsiemeniä, persiljaa

1. Pese porkkanat ja kuori tarvittaessa. Leikkaa porkkanat muutaman sentin pätkiksi ja levitä palat uunipellille leivinpaperin päälle.

2. Kuori valkosipulinkynnet ja laita ne pellille porkkananpalojen joukkoon.

3. Pirskottele porkkanoiden ja valkosipulien päälle 1 rkl oliiviöljyä. Paahda 200-asteisessa uunissa 20–30 minuuttia tai kunnes porkkanat ovat pehmeitä ja saaneet hieman väriä.

4. Valuta kikherneet. Yhdistä kulhossa kikherneet, paahdetut porkkanat ja valkosipulinkynnet, tahini, sitruunamehu, loput 2 rkl öljyä sekä mausteet. Soseuta sauvasekoittimella.

5. Maista ja lisää mausteita makusi mukaan.

6. Laita hummus tarjolle kulhoon. Ripottele pinnalle seesaminsiemeniä ja persiljasilppua.

Puheenjohtajan pikkupotut

Kirjailijan crudités ja pikantti porkkanahummus

Seminaarilaisen smørrebrød

KUIVAA KUKKASET HIEKASSA

Näin kasvien herkät yksityiskohdat ja heleät värit säilyvät aitoina.

Kukkien hiekkakuivaamiseen tarvitaan kuivaa ja lämpimässä paikassa säilytettyä puhallushiekkaa, laatikko, ruokalusikka tai pieni kippo sekä ripaus kärsivällisyyttä.

Kuivatukseen sopivat juuri avautuneet ja hyvässä nestejännityksessä olevat kukat ja kukinnot, esimerkiksi kosmokset, tsinniat, kurjenmiekat, syreenit ja ruusut.

Kukat asetellaan laatikkoon hiekkapedille ja hiekkaa valutetaan lusikalla tai kipolla aluksi kaulukseksi kukan ympärille ja seuraavaksi kukan sisälle ja terälehtien väleihin. Näin kukka säilyttää muotonsa lytistymättä.

Kuivausaika vaihtelee terälehtien ja kukkapohjuksen paksuuden mukaan muutamasta päivästä kuukauteen. Kun terälehdet ovat kuivat, kukat vedetään varovasti hiekasta ja ripustetaan jälkikuivumaan niin pitkäksi aikaa, että varretkin ovat rutikuivat.

Katso video: martat.fi/martatlehti

Mehevä Maustekakku

450 g jauhoseos

Yksi kakku 1,2 l tai Ø 20 cm vuokaan Lisää vain öljy ja vesi

MALLASLEIVONNAN YKKÖNEN

Tuoppi-jauhoseokset tekevät leipomisesta entistä helpompaa ja kätevämpää. Valmiit jauhoseokset sisältävät kaikki tarvittavat kuivat raaka-aineet yhdessä pakkauksessa. Onnistut varmasti!

Tuoppi 1 kg Saaristolaisleipä jauhoseos

. Kaksi isoa vuokaleipää TAI yksi voileipäkakkupohja Ø 24 cm

. Tarvitset vain vettä ja hiivaa

MEHEVÄ

MAUSTEKAKKU

1 ps Maustekakku jauhoseosta (450 g)

1 dl oliiviöljyä 2,5 dl vettä

Tuoppi Saaristolaisleipä

420 g pakkaus

Yksi vuokaleipä TAI

voileipäkakkupohja Ø 18 cm

. Sisältää vuoan ja kuivahiivan Lisää vain vesi

SUOLAKINUSKIKUORRUTE

50 g voita

1 dl fariinisokeria

½ dl kermaa

2 dl tomusokeria

Vuoka 1,2 l tai Ø 20 cm

Vuoka 1,2 l tai Ø 20 cm

Lisää jauhoseokseen vesi ja öljy ja sekoita tasaiseksi. Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan. Paista 175 °C:ssa noin 45 min, kunnes kakku irtoaa vuoan reunoista. Kumoa kakku jäähtymään.

Reseptit ja tuotteet LAIHIANMALLAS.FI kuluttajaneuvonta@kymppi.laihianmallas.fi

1 tl sormisuolaa 1 tl

Sulata voi ja sokeri kattilassa. Lisää joukkoon kerma ja tomusokeri ja sekoita. Mausta suolalla. Jäähdytä huoneenlämmössä n. 5 min välillä sekoittaen. Valuta kuorrute kakun päälle.

Katso lisää helppoja reseptejä: LAHIRUOKAAMAALTA.FI/RESEPTIT/

LUCINA HAGMAN –10 KYSYMYSTÄ

Lucina Hagman oli marttajärjestön perustajajäsen ja tarmokas naisasianainen.

Tänä vuonna hänen syntymästään tulee kuluneeksi 170 vuotta.

Testaa, miten hyvin tunnet Hagmanin elämän ja teot.

LAATINUT JOONAS JYLHÄ // KUVAT MARTTALIITON KUVA-ARKISTO,MARTHAFÖRBUNDETIN KUVA-ARKISTO

Nuori seminaarilainen, kuva 1870-luvulta. Hagmanin päämääränä oli naisten aseman parantaminen ja tasa-arvon edistäminen.

1. Hagman syntyi Kälviällä Keski-Pohjanmaalla 5.6.1853. Hän oli sisarussarjansa

a) esikoinen

b) keskimmäinen

c) kuopus.

2. Isänsä kuoltua Hagman opiskeli ensin Vaasassa ja sitten Jyväskylän seminaarissa. Äidin leskeneläke ei kattanut opintojen kustannuksia, mutta Hagman pystyi opiskelemaan

a) varakkaan ystävän lahjoitusten turvin.

b) senaatin koulutuskomitean stipendin avulla.

c) kirjoittamalla pakinoita sanomalehti Keski-Suomeen.

3. Valmistuttuaan opettajaksi Hagman

toimi Hämeenlinnan valmistavan koulun johtajana. Täällä yksi hänen oppilaistaan oli

a) Alli Nissinen

b) Jean Sibelius.

c) Helene Schjerfbeck.

4. Opettajana Lucina Hagmanin suurimpana tavoitteena oli

a) saada iskostettua oppilaisiin jumalanpelko, kuri ja nuhde.

b) tarjota tytöille ja pojille yhdenvertainen koulutus samoissa luokissa.

c) turvata opinnot myös työläisperheiden lapsille.

5. Mistä hankkeesta Helsingissä luovuttiin pitkälti Hagmanin lukuisten kirjoitusten vuoksi?

a) Sederholmin talon purkamisesta

b) Havis Amanda -suihkulähteen rakentamisesta

c) Helsingin uuden tyttökoulun perustamisesta.

6. Muutettuaan Helsinkiin Hagman

toimi Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa opettajana. Koulun käytävällä hän sai eräänä päivänä ajatuksen

a) venäläistämistoimenpiteitä vastustavan ja sivistystä ylläpitävän yhdistyksen perustamisesta.

b) naisten äänioikeutta voimakkaasti

ajavan pamfletin kirjoittamisesta.

c) pestyjen astioiden kuivaamiseen tarkoitetun astiankuivauskaapin rakentamisesta.

7. Hagman vietti kesänsä useimmiten

a) puhujamatkoilla pitkin Eurooppaa kierrellen.

b) kesähuvilallaan Siinalassa lähellä Turkua.

c) tekemällä kesätkin töitä omassa koulussaan seuraavaa lukukautta suunnitellen.

8. Täyttäessään 75 vuotta 1928 Hagman sai Marttaliiton ja Suomalaisen naisliiton anomuksesta ensimmäisenä naisena Suomessa professorin arvonimen. Kun Hagman kuuli arvonimestä, hän

a) alkoi liikutuksesta kyynelehtiä.

b) syttyi palavasti puhumaan naisten tasa-arvosta.

c) purskahti kovaan nauruun.

9. Marttaliiton lisäksi Hagman on ollut keskeinen perustajajäsen ja toimija seuraavissa yhdistyksissä:

a) Naisliitto Unioni ja Rauhanliitto

b) Ensi- ja turvakotien liitto ja Pelastakaa Lapset

c) Suomen Mielenterveysseura ja Suomen Punainen Risti.

10. Marttaliitto on yhteistyökumppaneidensa kanssa toivonut, että

a) Lucinan kunniaksi rakennettaisiin Helsingin Kampintorille patsas.

b) syyskuun ensimmäinen päivä olisi vuosittain Lucina Hagmanin ja tasa-arvoisen koulutuksen liputuspäivä.

c) Kälviällä järjestettäisiin vuosittain Lucinan kunniaksi juhlaseminaari.

Oikeat vastaukset sivulla 51.

KATSO MYÖS martat.fi/lucina-hagman

Lucina Hagman viihtyi kesäpaikassaan Siinalassa.

Hagman kutsuttiin Marttaliiton ensimmäiseksi kunniajäseneksi vuonna 1929.

ENEMMÄN KUIN HARRASTUS

Annikki Salorannalle puutarha

tuo iloa ja elämänvoimaa.

Kokenut tarhuri katselee lempein

silmin pihaansa. Pääosassa ovat

monivuotiset kukkivat kasvit, perinneperennat, ja ihanimpina

kaikista pionit.

Vaaleanpunaiset lehtoakileijat ovat avautuneet kauneimmilleen Annikki Salorannan pihassa. Tätä perennaa kasvoi pihassa jo 16 vuotta sitten, kun Annikki muutti miehensä Jorman kanssa yli satavuotiaaseen tiilitaloon, jonka piha oli osittain villiintynyt.

– Akileijat olivat säilyneet talon syöksytorvien alla. Ne ovat kovia leviämään, ja nyt niitä kasvaa täällä vielä muutamassa paikassa, Annikki kuvailee.

Muutamia muitakin vanhoja perennoja on pihas-

OUTI TYNYS // KUVAT RITVA TUOMI

Rehevä piha tulvii tunnelmaa. Patsaan ympärillä kasvaa kulleroa ja kuunliljaa.

- Kukat tuottavat iloa samaan tapaan kuin ystävät, sanoo Annikki Saloranta.

KiinanpioniKurjenmiekkaLehtoakileija

SinivaleunikkoKuolanpioni

Kimppuun Annikki valitsi akileijaa, kulleroa, kuolanpionia, kurjenmiekkaa ja röyhytataria. Hän poimii kukkia säästeliäästi, koska kasvit kestävät paremmin silmänilona kasvupaikoillaan.

Tarhakurjenmiekka

sa säilynyt. Vanha kiinanpioni oli sinnitellyt korkeassa heinikossa. Sen päältä hurahti ruohonleikkuri kerran jos toisenkin, ennen kuin Annikki äkkäsi kaivaa juurakon maasta ja siirtää kukkapenkkiin turvaan. Nyt vaaleanpunainen kaunotar ihastuttaa kunniapaikalla talon eteläseinustan kasviryhmässä.

Rakennus kuului alun perin Harvialan kartanoon. Talon aikaisemmista vaiheista ja asukkaista muistuttavat myös puuvartiset kasvit syreeneistä juhannusruusuihin ja marjakuusista satavuotiaisiin mäntyihin.

Annikki halusin säästää sen, mikä vanhasta puutarhasta oli jäljellä. Lisäksi hän valitsi pihaan vanhoja kasveja sekä kasveja, jotka houkuttelevat perhosia ja pörriäisiä.

Kukkivista kasveista ison roolin saivat helppohoitoiset ja sitkeät perinneperennat, jotka sopeutuvat monenlaisiin valoja kosteusoloihin.

– Kun mummonperenna on juurtunut, sen voi melkein unohtaa. Kitken kyllä rikkaruohoja, mutta sekään ei ole maailman tärkein asia. Tärkeämpää on iloita kättensä työstä; puutarhassa sen näkee usein miltei heti.

Annikille mieluisimpia värejä ovat sininen, valkoinen ja vaaleanpunainen, jota edustavat pionit, ritarinkannus, kellokukat, leimut, rohtosuopayrtti ja harmaamalvikki. Puutarhassa kasvaa myös keltaisia, oransseja ja punaisia lajeja, kuten kullero, rusopäivänlilja ja palavarakkaus.

LAPSUUSMUISTOJA Perinneperennojen rinnalla kasvaa uusia tulokkaita, kuten sinivaleunikko, jonka silkkimäiset ja heleänsiniset terälehdet tuovat kasvattajalleen mieleen fiinin ja ylpeän linnan-

neidon. Luonteeltaan lempeitä ja ystävällisiä kukkia Annikille edustavat isokukkaisista lajeista esimerkiksi salkoruusu ja pioni, pienikukkaisista perennoista taas kaunokainen eli Bellis ja kullero.

– Kullero on heleänkeltainen hempsukka ja erittäin ystävällinen kukka. Kukat tuottavat iloa samaan tapaan kuin ystävät.

Juhannuksen tienoilla nuppujaan avaava kullero kytkeytyy Annikin lapsuusmuistoihin, sillä perennaa kasvoi hänen lammilaisen synnyinkotinsa liepeillä. Lapsuudesta tuttuja lajeja ovat myös valkoiset ja vaaleanpunaiset kaunokaiset. Ihanin kaikista on kuitenkin pioni.

– Katselimme ja ihailimme salin ikkunan alla kasvaneita pioneita yhdessä äitini kanssa. Hän raatsi vain harvoin ottaa kukkia maljakkoon, Annikki muistelee.

Hän on istuttanut pihaa kaksi lapsuudenkodista tuotua pionia.

Lämpimiä tunteita herättävät myös ystäviltä saadut taimet, kuten kottikärryillä pihaan saapuneet kurjenmiekat. Vanha kasvikanta on osoittautunut todella

elinvoimaiseksi, joten nyt Annikilla on puolestaan tarjota eteenpäin kottikärryllinen juurakonkappaleita.

EI KOSKAAN VALMIS Annikki on huomannut, että ajan tapa ja tyyli on tehdä pihasta kerralla valmis. Vanha maa korvataan usein uudella, ja paikkaan istutetaan paljon samaa kasvia.

– Mielestäni pihan idea on kuitenkin se, ettei piha ole koskaan valmis. Tänä vuonna voi rakentaa vaikkapa pienoispuutarhan, ensi vuonna vaikka trendikkään kantopuutarhan.

Kokeneen kotipuutarhurin mielestä keskeneräisyyteen ja omaan pihaan suhtautuu helposti kriittisesti. Moni sanoo, että ”tämä on vaan tämmöinen, täällä on voikukkia”. Annikista omaa pihaa ja kädenjälkeä kannattaa arvostaa ja katsoa lempein silmin vähättelyn asemasta.

– Omista lähtökohdista ja omilla kätösillä tehty piha on paras, olipa se millainen tahansa. Puutarha on paljon enemmän kuin harrastus. Se on ilon antaja ja elämänvoima

Annikin kotitalo on Museoviraston suojelukohde. Talo on valmistunut vuonna 1919, ja se oli alunperin Harvialan kartanon rakennus. Sen suunnitteli arkkitehtitoimisto Frosterus & Gripenberg.

ANNIKIN VINKIT: NÄIN LISÄÄT PERENNOJA

1. SIEMENISTÄ

» KYLVÄ perennoja ja kaksivuotisia kasveja edullisesti siemenistä. Siementaimet saattavat yllättää, sillä kukat voivat poiketa emokasvista paljonkin sekä muodoltaan että väriltään. On aina hauskaa puutarhurille saada aivan uudennäköinen kasvi.

» VAIHTELE siemeniä muiden harrastajien kanssa. Monet vanhat perennat tuottavat hyvin itäviä siemeniä.

» PUHDISTA kerätyt siemenet ja pakkaa ne suodatinpussiin. Kirjoita pussiin kasvilaji, kukkien väri ja keräysvuosi. Säilytä pussit suljettuina kuivassa paikassa, jonka lämpötila ei mene pakkaselle.

» PERUSTA kylvöksille ”vauvala” eli oma penkki. Ripottele sinne syksyllä kylmäkäsittelyä vaativien lajien, kuten akileijojen, leimujen ja ukonhattujen, siemenet. Kevätkylvössä niiden siemenet vaativat 1‚5–2 kuukauden kylmäkäsittelyn.

» KYLVÄ ilman kylmäkäsittelyä itävät lajit, kuten sinilatvat, unikot, asterit ja päivänkakkarat, myöhään syksyllä maahan tai keväällä ruukkuihin tai laatikkoon.

» LAITA kylvöpaikkaan ja ruukkuun nimilappu. Perennat voivat nousta taimelle hitaasti ja niiden tunnistus on vaikeaa. Kuolanpionin, ruusupionin ja unikoiden kylvöksiä kannattaa seurata ja hoitaa pitkään, sillä niiden itäminen saattaa kestää vuosiakin. Pidä kirjaa kylvöistä; hyvästä puutarhapäiväkirjasta on paljon hyötyä.

» ISTUTA paalujuuriset lajit, kuten salkoruusut, harmaamalvikki ja akileijat, suoraan lopulliselle kasvupaikalle. Ne kärsivät helposti, kun niitä siirretään. Muut lajit voit istuttaa aluksi tsekkauspenkkiin vahvistumaan ja odottamaan sopivaa kasvupaikkaa.

2. PISTOKKAISTA

Monien perennojen lisääminen onnistuu myös pistokkaista (esimerkiksi maksaruohot, neilikat, ritarinkannukset, kärhöt, leimut, kellokukat). Leikkaa pistokkaat alkukesällä ja juurruta ne vedessä tai kuohkeassa mullassa.

Kaunokaista eli Bellistä voi lisätä jakamalla ja siemenistä.

Elinvoimaisesta tarhakurjenmiekasta riittää taimia ystäville.

3. JAKAMALLA

Jakaminen on nopein lisäystapa, josta on myös hyötyä monille lajeille. Jakamisen aika koittaa, kun perenna kasvaa liian kookkaaksi tai kukkii heikosti. Saksankurjenmiekalle säännöllinen jakaminen on välttämätöntä, sillä tiiviin juurakon muodostanut kasvusto lakkaa kukkimasta. Jakaminen onnistuu keväällä ja alkukesällä sekä syyskesällä ja syksyllä. Voit jakaa kurjenmiekan kukinnan jälkeen, kun leikkaat lehdet lyhyiksi. Nosta kasvusto ja istuta pötkälemäiset juurakonkappaleet uuteen paikkaan hyvään maahan. Kuhunkin jakotaimeen pitää jäädä lehtiä ja juuria. Peitä juurakonkappaleet vain parin sentin multakerroksella.

Siemenet voi pakata suodatinpusseihin.Tarhakurjenmiekan jakotaimi

ANNIKKI NEUVOO:

PERENNARYHMÄN PERUSTAMINEN

– Tärkeintä on perustaa istutusalue kunnolla. Rajaan lapiolla reunat ja poistan talikolla ja käsiharalla rikkakasvien juuret ja juurakot tarkasti. Hiekalla, kompostilla ja kunnon mullalla parannettu savimaa on hyvä kasvualusta. Maanparannuksen jälkeen istutan kasvit. Savi pidättää hyvin vettä, joten kastelen koristekasveista ainoastaan kesäkukkia ja juuri istutettuja perennoja.

TYÖVÄLINEET

– Hyvät työvälineet ovat todella tärkeät ja niihin kannattaa satsata. Työvälineiden ja tarvikkeiden pitää olla käden ulottuvilla, muuten niiden etsiskelyyn menee aikaa. Itselläni on portailla kori, josta nappaan mukaani pienet käsityökalut. Työkaluja pitää hoitaa, eli puhdistaa niistä mullat ja ruosteet. Ennen talvivarastointia öljyän metalliosat.

– Paras mahdollinen työväline maan pehmittämiseen on kunnon vanhan ajan talikko. Lapsuuskodista peräisin ovat talikko ja harvennushara, sokerijuurikkaan harvennuskuokan sain ystävältä. Hyviä ja kestäviä työkaluja voi löytää kirpputorilta.

LANNOITUS JA KASVINSUOJELU

– En käytä keinotekoisia lannoitteita tai torjunta-aineita. Olen tyytyväinen kanan- ja hevosenkakkaan. Käytän myös tuhkat ja ruohonsilput. Nokkosvettä olen valmistanut sen hajusta huolimatta. Kirvoja ja toukkia suihkutan vedellä. Haitalliset toukat ja kuoriaiset olen yrittänyt selättää poimimalla ne käsin ruusuista ja liljoista. Ötökät kannattaa tunnistaa ja tarkistaa vaikka päivittäin, niin etteivät ne pääse leviämään.

KASTELU

– Jos jokin perennoista on nuupallaan, vien sille kannullisen vettä. Minulla on kolme hyvää kastelukannua ja isot vesisaavit, joissa vesi saa lämmetä. Veden kantelu on hyvää hyötyliikuntaa.

PÄIVÄKIRJA

– Merkitsen päiväkirjaan suunnitelmat ja kylvöajat. Seuraavana keväänä on helppo tarkistaa paras aika. Päiväkirjaan voi pistää muistiin kauden aikana tulevat ideat, kasvihankinnat ja mieleiset reseptit sekä laatia piirrokset puutarhan rakenteista.

TSEKKAUSPENKKI

– Tsekkauspenkki on kätevä, jos on saanut tuliaisiksi kasvin tai tehnyt heräteostoksen, eikä kasville heti löydy oikeaa paikkaa. Penkkiin voi istuttaa myös taimet, joita on tullut kasvien jakamisen, liikakylvön tai siirtelyn tuloksena.

KAKSIVUOTISTEN KYLVÄYTYMINEN

– Monet kaksivuotiset lajit, kuten harmaakäenkukka, rohtosormustinkukka, harjaneilikka, salkoruusu ja reunuspietaryrtti, kylväytyvät tehokkaasti itsekin.

KASVUPAIKKA

– Parhaiten onnistumisia kokee silloin, kun ottaa selvää, missä olosuhteissa kasvi viihtyy. Ehdoton edellytys on oikea kasvupaikka. Kosteikkokasvia on turhaa istuttaa kuivaan rinteeseen. Aurinkoisen paikan kasvi ei todennäköisesti kukoista varjon puolella. Jos saat kasvin lahjaksi, kysy sen kasvuolosuhteet. Maaperän laatu vaikuttaa viihtyvyyteen. Kasveissa on esimerkiksi kalkin suosijoita ja karttajia.

HÄN ON Annikki Saloranta

• eläkeläinen

• asuu Janakkalassa.

• marttayhdistys Harvialan Martat

• Harrastaa puutarhanhoitoa, keramiikkatöitä, vanhojen huonekalujen entisöintiä ja runonlausuntaa.

• Koonnut kirjan äitinsä Aino Paavolan kirjoittamista runoista. Kerää erilaisiin tilanteisiin sopivia värssyjä.

MINÄ MARTTANA

– Marttayhdistys auttoi kotiutumaan uudelle asuinpaikkakunnalle. Kun muutin vuonna 2007 Helsingistä Harvialaan, en tuntenut seudulta ketään. Menin mukaan Harvialan Marttayhdistykseen kokoukseen, ja nyt minulla on yli 50 marttaystävää.

– Toimin vuosia yhdistyksen hallituksessa. Nyt olen puutarhamartta. Olen ollut aktiivinen toiminnan ideoinnissa sekä tarjonnut kotini ja puutarhani Marttojen tilaisuuksiin. – Kokoonnumme vähintään kerran kuussa. Ohjelmassa on ollut ruokakursseja, käsitöitä ja askartelua, kulttuuria, liikuntaa, terveyttä, kauneudenhoitoa sekä retkiä kotiseudulle ja ympäristöön.

Lintujen rivitalo palvelee koristeena.

Akileijaa kasvoi pihassa jo Annikin muuttaessa taloon.

(AINAKIN) KOLMEN KONSTIN KESÄHUIVI

Varaudu kesään monikäyttöisellä huivilla. Paitsi auringonsuojana, se palvelee tarvittaessa myös piknik-liinana ja kantonyyttinä.

TEKSTI, OHJE JA MALLITYÖ ANJA AALTO // KUVAT LAURA RIIHELÄ

Vaalea päähine on kesällä paras.

Monikäyttöhuivi on hyvä pitää aina matkassa kesän käänteissä. Huivin alkuperäinen tarkoitus on tietysti pään suojaaminen paahteelta, mutta kankaalle voit kattaa vaikka pienet eväät, jos retkihetki yllättää. Pikkujipoilla – rannelenkillä ja napinlävillä – täydennetty liina toimii pienenä kantonyyttinä ja kauppakassin korvikkeena kevyille ostoksille.

Helppotekoinen huivi ommellaan puuvillakankaasta. Koristelu sujuu ensikertalaiseltakin; pilkkukuviointi töpötellään pumpulipuikolla ja kankaanpainantaväreillä.

TARVIKKEET

• 65 cm x 65 cm pestyä puuvillakangasta. Käytetty kangaskin sopii mainiosti.

• Kankaanpainantavärejä, kahta erilaista. Värejä saa askarteluliikkeistä, pieni purkki riittää.

• Jätesäkki tai sanomalehtiä pöydän suojaksi.

• Vanha pyyhe, lakana tms. painoalustaksi. Alusta saa olla hieman pehmeä.

• Pumpulipuikkoja

• Pari vanhaa lusikkaa ja purkin kansia. Älä käytä ruokailuastioita tai -välineitä.

• Ompelulankaa ja ompelutarvikkeet

TEE NÄIN:

ENNEN KUIN ALOITAT

• Uusi kangas on hyvä pestä ennen painamista, jotta väri tarttuu kunnolla.

• Kokeile painojälkeä erilliseen tilkkuun, ennen kuin painat kuvion huivikankaaseen.

KANKAAN PAINAMINEN

• Suojaa pöytä.

• Aseta suojan päälle painoalustaksi pyyhe tai taiteltu lakana.

• Aseta pesty ja silitetty huivikangas alustalle tasaisesti, oikea puoli päällä.

• Ota lusikalla vähän kankaanpainantaväriä purkin kannelle. Kasta pumpulipuikon kärki väriin ja paina kan-

kaaseen. Tee kokeilu ensin tilkkuun ja paina kuvio vasta sitten huiviin. Kasta pumpulipuikkoa aina painamisen välissä väriin, mutta älä ota liian paksusti väriä puikkoon. Jos painojälki alkaa näyttää suttuiselta, vaihda pumpulipuikko uuteen.

• Mallityössä eriväriset pisteet on aloitettu vastakkaisista kulmista ja värit kohtaavat keskellä. Voit mitata pisteiden paikat tarkasti tai painaa silmämääräisesti.

• Anna kankaan kuivua. Silitä kangas puuvillan lämpötilalla, jotta väri kiinnittyy kankaaseen.

OMPELU

• Leikkaa rannelenkiksi 3 cm x 32 cm:n kokoinen kaitale. Silitä ja käännä reunat kaitaleen keskelle, taita ja ompele läheltä reunaa, tikkaa toinenkin reuna.

• Aseta rannelenkki yhteen kulmaan. Silitä ja taita liinan reunoihin kapeat päärmeet ja ompele.

• Vahvista vielä rannelenkki ompelemalla kulmassa lenkin yli poikittain pariin kertaan.

• Muihin kulmiin tulee napinlävet: Silitä kulmiin nurjalle pienet palat tukikangasta. Ompele tukikankaan päälle napinlävet niin, että ne suuntautuvat huivin keskelle. Avaa napinlävet.

Mennäänkö ulos syömään? Levitetään liina ja otetaan eväät esille.

NÄIN SYNTYY KANTONYYTTI

• Pujota rannelenkki kulmien napinlävistä, kun haluat kantaa liinan sisällä jotain.

VINKKEJÄ

• Käytä kankaaksi vanhan lakanan ehjää kohtaa, joka on vielä riittävän kestävää.

• Kokeile pumpulipuikon lisäksi muitakin painovälineitä: lyijykynän päätä, korkkia, tulitikkua...

• Käytä jokaiselle värille omaa lusikkaa, jotta värit eivät sekoitu.

• Jos haluat, voit sekoitella värejä keskenään, jolloin saat uusia sävyjä. Aloita pienillä värimäärillä.

• Kankaanpainantavärit ovat vesiliukoisia. Pese välineet heti käytön jälkeen viileällä vedellä.

TEE KIRJOVIRKATTU MARTTAKUKKARO

Osallistu etäkässäkahvilaan 24.5., siellä opetellaan kirjovirkkausta.

Katso tapahtuman tiedot s. 44.

Kirjovirkkauksen juuret Suomessa ovat 1800-luvun lopulta länsirannikolta, jossa tehtiin koreita henkseleitä, kukkaroita ja vöitä ruotsalaisten esimerkkien mukaan. Korsnäsin paidan hartioissa ja helmassa näkee ilottelevia ihmishahmoja ja kukkakiemuroita. Kuviot virkataan napakasti kiinteillä silmukoilla. Nurjasta puolesta tulee niin siisti, että työ ei vaadi vuorittamista.

Kuvioita voi virkata yhden tai useamman ja mallia on helppo pienentää sekä suurentaa. Kuvan työssä värit ovat Marttojen sinivalkoisesta maailmasta, mutta värejä on helppo vaihtaa ja pohjan voi jopa raidoittaa. Kukkarossa erikoisuutena virkkaus aloitetaan suoraan vetoketjuun: siistiä ja helppoa!

• viivoitin ja tussi

• terävä neula, jonka silmään virkkauslanka mahtuu

• 3 mm:n virkkuukoukku

• puuvillalankaa, esim. Catona (50 g = 125 m), sininen ja valkoinen

MITTATILKKU:

• 10 x 10 cm = 25 ks x 24 krs

ALOITUS VETOKETJUUN

1. Kirjo n. 4 mm pitkiä ketjupistoja (ohje käsityökirjoista tai verkosta) vetoketjun kankaaseen, oikealle puolelle, sinisellä langalla. Pistot tulevat

n. 5 mm:n etäisyydelle vetoketjusta. Voit merkitä pistojen kohdat viivoitinta ja tussia käyttäen.

2. Vetoketjun päädyissä kaarra pistoja hieman sisäänpäin, että pääset siirtymään puolelta toiselle. Kirjonnan aloitus kannattaa tehdä puoliväliin ketjua. Jätä hännät vetoketjun oikealle puolelle, ne päätellään virkkauksen sisään.

3. Aloita vetoketjun päädystä ja virkkaa sinisellä langalla kiinteitä silmukoita ketjupiston takalenkkiin. Voit käyttää apuna pienempää virkkuukoukkua.

KUKKARON VIRKKAUS

Ensimmäisellä kerroksella lisää silmukoita niin, että silmukkaluku on kuvion mukaisesti 26 silmukalla jaollinen. Virkkaa sen jälkeen mallin mukaan, aloittaen ruutupiirroksen (s. 43) oikeasta alareunasta. (Voit käyttää piirrosta myös kirjonta- ja silmukointimallina, jos haluat tehdä kukkaron jollain toisella tekniikalla.)

Kirjovirkkauksessa kiinteä silmukka tehdään edellisen kerroksen silmukan takalenkkiin. Väriä vaihdetaan kesken edellisen silmukan. Kaik-

ki langat virkataan kiinteiden silmukoiden sisään, joten pidä huoli, että ne eivät kiristä työtä liikaa. Siirry kerrokselta toiselle spiraalina. Kirjovirkkauksesta löytyy hyviä suomenkielisiä perusohjeita kirjoista ja verkosta.

Pohja virkataan umpeen piilosilmukoilla työn nurjalta puolelta. Käännä kukkaro nurin ja litistä pohja niin, että saat tasaisen kukkaron muodon. Virkkaa piilosilmukoita takalenkkeihin etu- ja takaosassa. Päättele lanka. Pienen asettelun ja venyttelyn jälkeen kukkaro on valmis.

OHJE JA MALLITYÖ ILTA HÄMÄRI // KUVA LAURA RIIHELÄ

M-kuvion malli sivulla 43.

– ilo tulla kotiin

Kotiliesi on ollut yli 100 vuoden sukupolvia yhdistävä hyvän arjen asiantuntija ja rennon kotielämän puolestapuhuja. Saat inspiroivia ohjeita keittiöön, kotiin, puutarhaan sekä vapaa-aikaan ja omaan hyvinvointiin. Hyvät lukuhetket kruunaa ainutlaatuiset suomalaisten naisten haastattelut.

Sinulle nyt 5

KK ALLE PUOLEEN HINTAAN

vain 49 €

Arvo

159,00 €

+ ainutlaatuinen Kotipesä-koru lahjaksi

Kalevala Korun pronssista Kotipesä-riipusta on valmistettu rajoitettu erä Kotilieden 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Kultaseppämestari Tiina Lahtisen suunnittelema Kotipesä on voiman lähde: siellä on hyvä olla ja sinne on hyvä palata.

• Materiaalina kirkas pronssi

•Ketjun pituus 42/45 cm,

•Riipuksen halkaisija 2 cm

• Toimitetaan Kalevala Korun korurasiassa

KESTÄVÄSTI KESÄLLÄKIN

Parvekkeella, ikkunalla tai pihalla kasvatettu sato ei välttämättä ole suuren suuri, mutta kasvien kehittymistä on hauska seurata.

» Kun kotimainen sato kypsyy, on ilo tehdä kestäviä ruokavalintoja. Lisää ruokavalioosi kotimaisia marjoja, hedelmiä, vihanneksia, juureksia ja sieniä. Nauti tuoreista tuotteista sellaisenaan ja aterioiden aineksina.

» Tutustu paikkakuntasi lähiruokatarjontaan ja tee ostokset suoraan tiloilta tai toreilta. Valitse kaupassa kotimaisia, eettisesti tuotettuja ja ympäristömerkittyjä tuotteita.

» Suunnittele ruokaostokset etukäteen, säilytä oikein ja vältä hävikkiä.

» Kokeile syötävien kasvien kasvattamista. Viljelylaatikko mahtuu pienellekin pihalle, ja kasvien kehittymistä on hauska seurata. Suosi luonnonmukaisia työtapoja ja käytä eloperäisiä lannoitteita. Oma sato on kaiken vaivan arvoista!

» Selvitä kotisi energiankulutus ja tee tarvittaessa muutoksia omiin tapoihisi. Jos mahdollista, valitse uusiutuva energia. Sammuta laitteista virta, kun et käytä niitä. Ota kaikki hyöty irti luonnonvalosta kotona.

» Kiinnitä huomiota saunomistottumuksiisi. Sähkökiuas on tehoiltaan kodin suurin yksittäinen laite ja kuluttaa paljon energiaa. Pohdi, voisitko saunoa harvemmin, tai pitää saunaa lämpimänä lyhyemmän aikaa tai lämmitellä miedommissa löylyissä.

» Lajittele jätteet kotona ja reissussa. Älä jätä roskia luontoon.

» Jätä auto kotiin jos mahdollista ja suosi kävelyä sekä pyöräilyä. Nauti ulkoilmasta, sään vaihteluista, linnunlaulusta.

» Harrasta kesälajeja ja nauti vaihtelusta. Käy uimassa, pelaa pallopelejä pihalla, läh-

de metsäretkelle. Kokeille vaikka rullaluistelua tai skeittilautaa!

» Suosi lomalla lähimatkailua ja joukkoliikennettä. Miltä kuulostaisi päiväretki pyöräillen? Käytä paikallisia palveluja, kahviloita ja ravintoloita. Tue pienyritysten toimintaa.

» Kun järjestät kesäjuhlat, suosi kotimaista ja kasvipainotteista ruokaa, käytä kierrätettyjä tai itse tehtyjä koristeita ja vältä kertakäyttötuotteita.

» Anna aineettomia ja kestäviä lahjoja. Kysy, mitä sankari toivoo.

» Kestävän kesän viettäminen ei ole vaikeaa. Muista pienten tekojen suuri merkitys ja tee tänään hyviä ratkaisuja paremman huomisen vuoksi.

Kesäsesonki on hyvää aikaa kohentaa kestävän elämän taitoja. Valoisa ja lämmin vuodenaika on kuin luotu uusien tapojen kokeiluun.

Pieni kananhoitaja

Kuva luultavasti 1950-luvulta.

SOMALIMAAN HANKE ALKOI

Marttojen uusi hanke tarjoaa talous- ja ravitsemusneuvontaa Somalimaan naisille.

TERHI LINDQVIST // KUVAT LIISA HUIMA

Billan Mohamed ja Hodan Ali Hassan kuuluvat Hargeisan korkeasti koulutettuihin paluumuuttajiin.

Somalimaassa naisten perinteinen rooli on huolehtia kodista ja lapsista. Kuitenkin yli kolmannes maan kotitalouksista on naisten yksinhuoltajatalouksia. Naiset tarvitsevat kipeästi omia tuloja elättääkseen lapsensa ja tullakseen toimeen.

Maassa kärsitään aliravitsemuksesta, mutta toisaalta myös elintasosairaudet aiheuttavat ongelmia. Näihin voidaan vaikuttaa hyvällä ravitsemuksella.

Marttojen hankkeessa keskitytään sekä talouteen että ravitsemukseen. Yhteistyökumppanina on Somalimaan paluumuuttajien yhdistys, Somaliland Finnish Association, ja toiminta keskittyy maan pääkaupungin Hargeisan alueelle.

Marttaliiton kansainvälisen toiminnan kehittämispäällikkö vieraili maassa helmikuussa. Hän tapasi paikallisia naisia ja kysyi heidän kuulumisiaan hankkeen käynnistyessä:

Billan Mohamed ja Hodan Ali Hassan:

”Somalimaalle on tyypillistä, että ulkomaille nuorena muuttaneet tai siellä syntyneet, kasvaneet ja opiskelleet palaavat entiseen kotimaahansa. Täällä on paljon tehtävää, koulutettuja tekijöitä tarvittaisiin vieläkin lisää. Sanomme paluumuutosta kiinnostuneille: tervetuloa kehittämään tätä maata.”

Billan Ahmed opiskeli Sambiassa ja toimii WAAPO:n projektipäällikkönä. Hodan Ali Hassan opiskeli Isossa-Britanniassa ja on nyt MicroDahab-lainayrityksen toimitusjohtaja. Hän vastaa naisille myönnettävistä lainoista Somalimaassa ja etsii heille uusia rahoittajia sekä kotimaassa että kansainvälisesti.

INFO

Martat Somalimaassa 2023–2026

» Hanke: Taloudellisia ja ravitsemustaitoja haavoittuvassa asemassa oleville naisille ja vammaisten lasten perheille.

» Tavoitteena voimaannuttaa tyttöjä ja naisia sekä parantaa heidän toimeentuloaan ja ravitsemustaan.

» Paikallisille kansalaisjärjestöille annetaan koulutusta ravitsemusneuvonnassa.

» Tytöt ja nuoret naiset opettelevat ruoanlaittoa perustaakseen pieniä ruokakioskeja, sekä ompelua ompelijan ammattia varten ja hennakoristelujen tekemistä.

» Erityislasten vanhemmat voivat opiskella uuden ammatin ja verkostoitua keskenään lasten oikeuksien toteutumiseksi.

» Maaseudun naiset osallistuvat pienlainatoimintaan omien elinkeinojensa vahvistamiseksi.

» Ulkoministeriö rahoittaa hanketta. Lisäksi Marttojen tavoitteena on kerätä itse noin 100 000 euroa.

Nastexo Ahmed Mohamed: ”Olen 21-vuotias, kuusivuotiaan Mohamed-pojan äiti. Minulle tehtiin väkivaltaa kotikylässäni, tulin raskaaksi ja sain Mohamedin. En löytänyt tilanteessani tukea omasta kylästäni. Tulin pohjoisesta WAAPO-järjestön turvakotiin ja sain jäädä tänne asumaan.

Saan asua täällä siihen asti, kun poikani on 11-vuotias. Sitten on keksittävä jotain muuta. Nyt ansaitsen elantoni turvakodin keittiöllä ja osallistun vapaa-aikana harrastusryhmiin, kuten perinteisten tanssien ryhmään.

Turvakodin ohjaaja Nesrin on hyvä ystäväni ja tukeni elämässä.”

» Keräyslupa: Poliisihallitus keräyslupa RA/2020/857. Lupa on myönnetty Marttaliitto ry:lle 15.7.2020 ja se on voimassa 1.8.2020 alkaen koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Lupa on voimassa toistaiseksi.

» Keräystili: Danske Bank FI15 8000 1570 4855 90 /Marttojen kehitysyhteistyö, viite 2066

Kausar Xarab:

”Olen 36-vuotias viiden lapsen äiti ja johdan paikallista naisryhmää. Tämä on neljäs vuosi, kun olen toiminnassa mukana.

Ostan kaupungin torilta vihanneksia ja myyn ne oman kyläni asukkaille. Kuivassa maassamme en voi kasvattaa ympärivuotisesti kasviksia itse. Tomaatit, perunat, sipulit ja bataatit tuodaan alueelle muualta, esimerkiksi naapurimaasta Etiopiasta.

Alkupääoman sain säästämällä yhteiseen lainarinkiimme oman osani. Kun tuli minun vuoroni, ryhmä lainasi minulle summan, jolla pystyin tekemään ensimmäiset hankinnat. Vähitellen maksoin takaisin.

Tunnen itseni viisaammaksi ja varmemmaksi, kun minulla on apuna ryhmämme jäsenten tieto ja osaaminen. Ryhmän naiset ovat hyviä ystäviäni. Olen myös saanut heistä asiakkaita yritykselleni.”

Kausar Xarab sai alkupääoman yritykseensä naisten lainaringiltä.

Nastexo Ahmed Mohamed (vas.) ja turvakodin ohjaaja Nesrin.

APUSI VAIKUTTAA

KANSAINVÄLINEN TYÖ

Kiitos tuestasi Marttojen työhön Sambiassa, Etiopiassa, Malawissa ja Somalimaassa!

Vuonna 2022 marttojen oli mahdollista maksaa jäsenmaksun yhteydessä tukimaksu kansainväliselle työlle. Lisäksi martat ja yhdistykset tekivät muita lahjoituksia kyseiselle toiminnalle. Näistä varoista käytettiin Sambiassa 8 870 euroa, Etiopiassa 7 014 euroa ja Malawissa 3 777 euroa. Sambiassa ja Etiopiassa tuimme vammaisten naisten järjestöjä, Malawissa teimme naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä ja tuimme maaseudun tyttöjen koulunkäyntiä yhdessä Väestöliiton kanssa. Hankkeita rahoitti myös Suomen ulkoministeriö.

Työmme jatkuu samoissa maissa. Lisäksi meillä on uusi kohde Somalimaassa, missä olemme aloittaneet hankkeen haavoittuvassa asemassa olevien naisten ja vammaisten lasten perheiden parissa. Hanke tarjoaa ravitsemus- ja ruoanvalmistuskoulutusta, opastaa kasvitarhojen perustamiseen ja pyrkii voimaannuttamaan vammaisten lasten perheitä.

Kiitos, kun sinä ja yhdistyksesi olette mukana työssämme tyttöjen ja naisten hyväksi!

KOTIMAAN TYÖ

Vuonna 2021 marttojen oli mahdollista maksaa jäsenmaksun yhteydessä tukimaksu Marttojen työlle kotimaassa. Nämä lahjoitukset ja kotimaan keräys 2021 suunnattiin työhön tuen tarpeessa olevien lapsien ja lapsiperheiden parissa. Martat antoivat kotitalousneuvontaa ja tukivat perheiden arkea 24 paikkakunnalla vuonna 2022. Lasten ja perheiden kanssa tehtiin terveellistä ja edullista kotiruokaa, vahvistettiin kodinhoitotaitoja ja puhuttiin rahasta. Marttapiirit toteuttivat 68 kurssia ja kotikäyntiä ja tapahtumissa oli yhteensä 509 osallistujaa. Piirien kumppaneita olivat järjestöt, kaupungit, ensi- ja turvakodit, seurakunnat, perhekeskukset ja koulut.

Jäsenmaksun yhteydessä kerätyillä lahjoituksilla katettiin myös Lapsiperheen arjen tukeminen -toiminnan omavastuuta ja tuotettiin digitaalista materiaalia.

Vuonna 2022 kotimaan keräyksen puhdas tuotto oli 842,10 euroa. Se käytetään tuen tarpeessa olevien lapsiperheiden kotitalousneuvontaan PohjoisPohjanmaan Martoissa tänä vuonna.

Kiitos kaikille lahjoittajille. Marttojen kautta lahjoituksesi menee luotettavasti perille heille, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Marttakurssilla Sambian Livingstonessa.

TERHI

Kodin taitoja opetellaan yhdessä.

PITKÄT LOMAT

ESPANJAN

AURINKORANNIKOLLA

TORREMOLINOS, huoneistohotelli Bajondillo 19.10.-10.11. • alk. 1.325,9.11.-2.12. • alk. 1.435,16.11.-9.12. • alk. 1.435,29.11.-13.12. • alk. 1.220,-

FUENGIROLA, huoneistohotelli Pyr Fuengirola

2.-25.11. • alk. 1.480,22.11.-16.12. • alk. 1.630,Kaikilla matkoilla suomeksi opastetut lentokenttäkuljetukset, tervetuloinfo sekä retkiohjelmaa: retki Costa Tropicalille Nerjaan ja Motriliin sekä retki Marbellaan ja Esteponaan.

MARTAT MATKUSTAVAT JÄSENETUHINNALLA! Kaikki opastetut matkamme 5% alennuksella – kerro varausvaiheessa olevasi Martta ja yhdistyksesi nimi. Katso kaikki matkamme www.matka-agentit.fi – paljon vaihtoehtoja myös ryhmille! Kerää oma marttaryhmä maailmalle – pyydä tarjous ryhmat@matka-agentit.fi

www.matka-agentit.fi - myynti@matka-agentit.fi – puh. 09 2510 2080

TEEMAMATKOJA

PÄRNUN JA SAARENMAAN puutarhoja ja pioniunelmia

29.6.-2.7. • alk. 420,-

Georg Otsin lauluja ja POHJOIS-VIRON kesätunnelmaa

30.6.-2.7. • alk. 330,-

ETELÄ-VIRON kartanoita ja puutarhoja

13.-15.7. • alk. 360,-

KUNINKAALLINEN LONTOO: mm. Windsor, Buckinghamin palatsi, Kensingtonin palatsi

2.-5.9. alk. 1.295,-

ILOINEN AMSTERDAM ja kuninkaallinen Haag

21.-24.9. / 5.-8.10. • alk. 1.135,Tonavan kaunis kaksikko

– BRATISLAVA JA WIEN

2.-5.10. • alk. 995,-

MILANO, Como-järvi ja ripaus Sveitsiäkin

4.-8.10. • alk. 1.550,Vaellus

SANTIAGO DE COMPOSTELAAN

13.10.-21.10. • alk. 1.600,-

M-kuvion malli, kirjovirkattu marttakukkaro, ohje s. 36.

EDESSÄ LOISTAVA TULEVAISUUS?

Miten marttajärjestö säilyy elinvoimaisena ja toimintakykyisenä tulevina vuosina, maailman muuttuessa? Osallistu jäsenkyselyyn ja kerro näkemyksesi. Kysely lähetetään kaikille martoille, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa jäsenrekisteriin. Yhdistysten ja toimintaryhmien puheenjohtajat saavat oman kyselyn.

SOVELLUKSEEN JA NETTISIVUILLE

UUSI YHDISTYSHAKU

martat.fi/marttarekisteri

Marttayhdistysten tiedot löytyvät nyt nettisivujen lisäksi myös Martat-sovelluksesta. Tiedot –yhdistyksen nimi, lyhyt luonnehdinta toiminnasta ja nettisivun tai muun viestintäkanavan osoite –tulevat nettisivuille ja sovellukseen suoraan Marttarekisteristä, jos yhdistys on antanut luvan tietojensa julkaisuun. Tarkistakaa, että oman yhdistyksen tiedot ovat ajan tasalla. Päivittämään pääsee kirjautumalla Marttarekisteriin.

MARTOILLE SÄHKÖINEN JÄSENKORTTI

Ota käyttöön uusi sähköinen jäsenkorttisi lataamalla maksuton Martat-sovellus puhelimeesi tai päivittämällä sovellus puhelimesi sovelluskaupassa. Jäsenkortin löydät edelleen myös Martat-lehden takakannesta.

ETÄKÄSSÄILLÄÄN

24.5. klo 18–20 Etäkässäkahvilassa kässämartta Ilta Hämäri opettaa kirjovirkkausta. Ilmoittaudu mukaan: martat.fi/vuoden-2023-kasityotekniikka-kirjonta.

VINK VINK!

Katso marttakukkaron ohje tästä lehdestä!

KOONNUT REIJA SALOVAARA

TÄYTTÄ ASIAA JA PARHAAT BILEET

martat.fi/martat_pridessa Marttaliitto on tänäkin vuonna Helsinki Priden virallinen yhteisökumppani. Järjestämme Pride-viikolla 26.6.–2.7. Väestöliiton kanssa keskustelutilaisuuden sateenkaari-ihmisten elämästä ja oikeuksista eteläisessä Afrikassa. Lauantaina 1.7. marssimme Pride-kulkueessa Kaivopuistoon, jonne nousee Marttojen oma tapahtumateltta. Tervetuloa mukaan juhlimaan yhdenvertaisuutta kanssamme!

KALENTERISSA 26.7. Martan nimipäivää vietetään keskellä hehkeintä kesää. Pidetäänkö kekkerit oman porukan kesken tai naapuriyhdistyksen kanssa, vaikka Lucinan brunssilla? (Katso ruokajuttu s. 16 alkaen).

PISTÄYDY PUUTARHASSA

martat.fi/avoimet-puutarhat Avoimet puutarhat -teemapäivänä sunnuntaina 9.7. sadat kotipuutarhat odottavat vierailijoita visiitille. Martat on tapahtuman yhteistyökumppani. Osallistu ja tutustu!

JOS OSAAT, OPETA

www.martat.fi/jaa-puutarhataito/ PUUHA-hankkeessa jaetaan parhaita puutarhaneuvoja kaikkien harrastajien hyödyksi ja opetetaan taitoja toinen toisillemme. Marttaliiton ja Puutarhaliiton kampanja jatkuu 30.9. saakka.

ROUSKUJA MÄ METSÄSTÄN martat.fi/valtakunnallinen-sienipaiva Valtakunnallisena sienipäivänä 26.8. ja sieniviikolla 27.8.–3.9. marttapiirit järjestävät neuvontatapahtumia ja retkiä yhdessä vapaaehtoisten sienimarttojen kanssa. Yhdistyksetkin voivat järjestää omia tempauksiaan.

PERUSTAMME MARTTAMETSÄN martat.fi/marttametsa

Luonnonperintösäätiö ja Marttaliitto ovat käynnistäneet keräyksen, jossa hankitaan varoja Marttametsäksi nimettävän luonnonalueen suojeluun. Kampanja liittyy marttajärjestön 125-vuotisjuhlavuoteen 2024. Lähde sinäkin mukaan, yksin tai yhdistyksesi kanssa! Tulossa tempauksia varainkeruun edistämiseksi.

TUNNETHAN HAAPAROUSKUN?

SE ON VUODEN SIENI 2023.

125 VUOTTA 2024

martat.fi/toiminnan-suunnittelu Marttajärjestö täyttää 125 vuotta ensi vuonna. Juhlavuoden teema on metsä, ja tiedossa on kivoja tapahtumia ja kampanjoita kaikille yhdistyksille ja martoille. Marttaliitto julkaisee kesäkuun lopussa yhdistysten toimintasuunnitelmapohjan ja tapahtumakalenterin juhlavuodelle. Sitten vaan suunnittelemaan!

SYKSY ON HYVÄÄ AIKAA

https://martat.fi/puutarhamartat/ Syystaimijuhla 1.–10.9. jakaa tietoa syysistuttamisen hyvistä puolista ja sadon hyödyntämisestä. Mukana on puutarhaalan ammattilaisia, järjestöjä, yrityksiä ja yhdistyksiä. Marttayhdistykset voivat viritellä yhteistyötä vaikka paikallisten puutarhakauppiaiden kanssa ja puhua tapahtumissa esimerkiksi säilönnästä.

NE TÄRKEÄT NETTISIVUT

Onko yhdistyksellänne jo uudet nettisivut Yhdistysavain-palvelussa?

Etäkoulutus sivujen tekemisestä ja hakukonenäkyvyydestä järjestetään

12.9. klo 17–19. Ilmoittaudu: martat.fi/yhdistystoimijan-koulutuskalenteri/

HUOM! Martat.fi:n yhdistyssivuja voi päivittää vanhaan malliin tämän vuoden loppuun saakka, ja sitten sivut piilotetaan näkyvistä.

HELMAT HULMUTEN JUHLAVUOTEEN

martat.fi/perinnemekon-kaavatja-ompeluohje

Perinteinen järjestöasu, siniruudullinen marttamekko, on ykkösvaate juhlavuoden tapahtumiin. Ompele sellainen itsellesi, tai ota käyttöön vanha marttamekko, jos onnistut saamaan sellaisen. Mekon kaavan ja ompeluohjeet voi tilata Martanpuodista. Ohjeet huivin ja esiliinan kutomiseen ovat martat.fi:ssä. Essuja ja huiveja voi vaikka kutoa porukalla yhdistykselle.

MERKKI KERTOO KIITOKSEN

martat.fi/marttamerkit

Ansiomerkki on arvokas tapa kiittää marttaa aktiivisesta toiminnasta. Marttaliiton kultaista, hopeista ja pronssista ansiomerkkiä anotaan kirjallisesti. Tarkista myöntämisperusteet martat.fi:stä. Yhdistys voi kiittää jäseniään myös vuosimerkeillä tai vapaaehtoismerkillä, jotka hankitaan omasta marttapiiristä tai liitosta.

LEHTI HUOMATAAN

Martat-lehteä on mukava jakaa erilaissa tapahtumissa ja jäsenhankintakampanjoissa. Yhdistykset voivat tilata lehteä maksutta tapahtumiinsa. Tee tilaus viimeistään kuukausi ennen tapahtumaa osoitteesta jarjestosihteeri@martat. fi. Ilmoita tapahtuman nimi ja lehtien määrä. Liitä mukaan yhteystiedot, minne lehdet toimitetaan, sekä vastaanottajan puhelinnumero. Kirjoita viestin aihekenttään ”Martat-lehtiä tapahtumaan”.

JÄSENPALVELUT KESÄLLÄ

Marttaliiton keskus palvelee 7.7. saakka arkisin klo 9–15. Jäsen- ja yhdistyspalvelut lomailevat heinäkuun. Järjestö- ja jäsenchat palvelee vielä torstaina 1.6. klo 14–16 ja kesätauon jälkeen taas tiistaina 22.8. klo 9–11. Chattiin pääset martat.fi-etusivulta, klikkaamalla Kysy martalta -laatikkoa.

PISTÄYDY MARTTAKAHVIOSSA

POHJOIS-KARJALAN MARTAT

• Perinteikäs marttakahvio on toiminut Joensuun torilla jo lähes 50 kesää. Kahvio on tunnettu uunituoreista karjalanpiirakoista ja kotitekoisesta kahvileivästä. Täksi kesäksi valmistuvat täysin uudistuneet kahvio ja piirakkapaja. Paikkakin on uusi: kahvio sijaitsee kävelykadun ja Sinisen virran risteyksessä. Tervetuloa tutustumaan!

• Katso aukioloajat osoitteesta martat.fi/pohjois-karjala/marttakahvio.

• Ryhmävaraukset ja tiedustelut:

• Kahvio p. 050 3000 502

• Pohjois-Karjalan Marttojen toimisto p. 050 4481 125

KESKI- JA ETELÄ-POHJANMAAN MARTAT

• Marttakahvila

• Kokkolan kauppatori

• Avoinna (säävaraus):

• 7.–17.6. ke klo 8–20, pe ja la klo 8–14

• 19.6.–30.8. ma, ti, to, pe ja la klo 8–14/15, ke klo 8–20

• Tarjolla suolaisia ja makeita leivonnaisia lähiraaka-aineista Marttojen keittiöstä, kahvia, teetä, kaakaota, lähilimsaa ja jäätelöä. Hittituotteitamme ovat kotipulla ja keskiviikon tuoreet munkkirinkilät.

• Puh 044 3363 204.

• Tiedustelut myös piiristä, puh. 06 8313 127 (ark. klo 9–12).

KYMENLAAKSON MARTAT

• Marttakahvio

• Kouvolan Kauppatori, Kivimiehenkatu 8

• Avoinna 26.5.–26.8. ma–la klo 8–13 (säävaraus).

• Suolaisia piirakoita, lohivoileipiä ja rinkeleitä. Marjapiirakoita, pullia, munkkeja ja kuivakakkua. Kahvia, teetä ja virvokkeita.

• Martoille henkilökohtainen 10 %:n alennus tuotteista. Neuvonnallisia vinkkejä kesän aikana.

• Yli 10 henkilön ryhmät: ilmoittakaa tulostanne kahvioon, p. 040 759 6647

ETELÄ-KARJALAN MARTAT

• Vohvelikioski täyttää 50 vuotta!

• Satamatori 9, Lappeenranta

• Avoinna päivittäin klo 10–22 (säävaraus), touko- ja elokuussa suppeammat aukioloajat.

• Vohveleita makeilla ja ruokaisilla täytteillä.

• Martoille jäsenkortilla henkilökohtainen 10 %:n alennus tuotteista.

• Ajankohtaisia kotitalousneuvontavinkkejä.

• Yli 10 henkilön ryhmät: ilmoittautumiset kioskille, p. 044 033 5388 tai etela-karjala@martat.fi.

KIITOS PALAUTTEESTA

Martat-lehden 1/2023 suosituin juttu oli Aatetta ja käytäntöä –Marttojen lehti 120 vuotta. Palautteen lähettäneiden kesken arvottiin 4 Loviisan solkea. Sen saivat Liisa Komscha Espoosta, Pirjo Kuuluvainen Vainikkalasta, Liisa Tuulikki Puolamäki Tampereelta ja Ritva Tuononen Joensuusta.

SEURAAVAT MARTATLEHDET ILMESTYVÄT:

HUOMAA!

• Vuonna 2024 Martat-lehdestä ilmestyy 4 numeroa.

• Lisäksi rinnalle tulee sähköinen lehti.

MUKANA ILOSSA JA SURUSSA

Martat

Onnittele juhlapäivänä Marttojen adressilla.

Kolme erilaista kukka-aihetta, koko A4, mukana kirjekuori.

Paketin mukana tulee erillinen sivu, jossa on onnitteluun sopivia säkeitä valittavaksi.

Välitä osanottosi Marttojen suruadressilla. Viisi erilaista kuva-aihetta, koko A4, mukana kirjekuori. Erillisellä sivulla on kauniita muistosäkeitä malliksi.

Voit valita niistä tai kirjoittaa tervehdyksesi omin sanoin adressin sisälehdelle.

Kaikki adressit 9 € kappale.

Adressit on suunnitellut ja valmistanut hämeenlinnalainen perheyritys KorttiTuote.

Museo, kahvila ja puutarha avoinna 27.5.–27.8. TI-SU klo 11–17

Martta-yhdistysten jäsenille –15 % alennus museon sisäänpääsyn hinnasta. Tervetuloa Luumäelle, lähelle Lappeenrantaa!

Kotkaniemi, presidentti P. E. ja rouva Ellen Svinhufvudin kotimuseo

VIHDOINKIN PAIKAN PÄÄLLÄ

Poikkeusajat ja niihin sopeutuminen ovat

leimanneet viime vuosia. Tämä kuului

Marttaliiton vuosikokouksen puheenvuoroissa.

Marttaliiton vuosikokous järjestettiin lauantaina 22.4. Radisson Blue Seaside -hotellin tiloissa Helsingissä. Kolme edellistä vuotta oli liiton ylin päättävä elin käyttänyt etäyhteyksiä. Varapuheenjohtaja Taina Raiskilla olikin ilo avata kokous, jossa edustajat olivat paikan päällä.

– Kun järjestö perustettiin 124 vuotta sitten, ei tunnettu sanaa resilienssi.

Se oli kuitenkin silloin ja on edelleen toiminnan ydintä: katsomme tosiasioita silmiin, päätämme toimia ja käärimme hihat.

– Marttaliiton strategia elää ja hengittää. Uskon marttojen kykyyn löytää uudet toiminnot tulevaisuudessa. Maailma muuttuu, ja yhdessä löydämme oikean tavan olla mukana muutoksessa, rohkaisi Raiski.

Vuoden 2022 toimintaa esitellessään

pääsihteeri Marianne Heikkilä totesi, että koko kolmas sektori on myllerryksessä.

– Se näkyy esimerkiksi jäseneksi liittymisessä. Elinikäinen jäsenyys järjestössä ei ole enää niin suosiossa. Uudenlaiset tavat tulla mukaan ovat mahdollisia myös meidän järjestössämme.

Jäsenet ovat toiminnan voima. Heille Heikkilä osoitti kiitoksensa.

– Ilman teitä ei kansalaisyhteiskuntaa eikä järjestöämme olisi olemassa.

HELENA KOKKKONEN // KUVA KERTTU MALINEN

Ruutu oli valttia vuosikokouksessa. Monella kokousedustajalla ja liiton työntekijällä oli yllään perinteinen järjestöasu.

ENSI VUONNA JUHLITAAN METSÄSSÄ

Marttajärjestö täyttää 125 vuotta 2024, joten tiedossa on juhlavuosi. Vuoden teemana on metsä. Martat lähestyvät aihetta luonnonantimien, terveyden ja hyvinvoinnin, luonnon kunnioittamisen ja jokamiehenoikeuksien näkökulmista.

Vuoden päätapahtuma järjestetään Tampere-talossa 20.4. Ohjelmassa ovat marttamessut ja juhlagaala. Yhdistykset voivat järjestää Juhlat metsässä -tapahtumia toukokuussa ja tehdä jäsenhankintaa Martan teehetki -kampanjassa.

Piirien ammatillisen neuvonnan ytimenä on kestävä arki. Ihmisiä ohjataan kohtuulliseen kuluttamiseen ja kulutuksen vähentämiseen.

Liitossa käynnistetyn Menestyksen avaimet -muutosprosessin tuloksia hyö-

dynnetään ensi vuonna. Tavoitteena on pitää järjestö elinvoimaisena ja toimintakykyisenä. Prosessiin kuuluu muun muassa resurssien, johtamisen ja rakenteiden arviointia.

Liiton talouden tulos vuonna 2022 oli miinusmerkkinen, koska sijoitustoiminnan tuotot alittivat arvioidun. Talous- ja hallintojohtaja Reijo Petrellin mukaan ensi vuodelle ei ole tulossa mittavia uusia kehityshankkeita. Asiakkuudenhallinnan ja muun tietohallinnon ylläpito ja kehittäminen edellyttävät kuitenkin jatkuvaa panostusta. Juhlavuoden kulut kohdistuvat erityisesti viestinnän budjettiin. Yleinen kustannustason nousu rasittaa myös Marttaliiton taloutta. Lisäksi kaikkiin keskeisiin tuottoihin liittyy merkittävää epävarmuutta.

LUCINA HAGMAN – 10 KYSYMYSTÄ

(sivulta 26 - 27)

OIKEAT VASTAUKSET:

1. c/2. a/3. b/4. b/5. c/6. a/7. b/8. c/9. a/10. b/

1. c: Hagmanin lapsuudesta löytyy lisää tietoa vuonna 1936 julkaistusta kirjasta "Lucina Hagman kertoo lapsuudestaan Kälviällä 1853–1865".

2. a: Isossakyrössä asunut perheen ystävä, leskirouva Kustaava Malander, auttoi Lucinaa taloudellisesti. Lucina ansaitsi rahaa myös puhtaaksikirjoittajan työllä.

3. b: Kerrotaan, että Sibelius oli kovin ihastunut tuolloin vastavalmistuneeseen opettajaansa.

4. b: Yhteiskasvatuksen saavuttaminen Suomessa oli Hagmanin suurin tavoite. Hän ajatteli, että sukupuoli ei saa rajoittaa tyttöjen mahdollisuuksia opiskella ja valmistua eri ammatteihin.

5. c: Hagman nousi julkisuuteen useilla yhteiskasvatusta käsitelleillä kannanotoillaan. Julkisuuden myötä hän verkostoitui hyvin Helsingin vaikuttajanaisten kanssa.

6. a: Marttajärjestö perustettiin Sivistystä kodeille -nimisenä yhdistyksenä jakamaan nimensä mukaisesti tietoa erityisesti naisille.

7. b: Hagman vietti kesät kasvattilastensa kanssa kesähuvila Siinalassa. Rakennus on purettu 1970-luvulla, ja sen tontilla sijaitsee nykyään Pansion kasarmin parkkipaikka.

Vuosikokouksessa valittiin uutena jäsenenä Marttaliiton hallitukseen Tiia Ojala Kauhavalta. Erovuoroisista jäsenistä jatkavat Sonja Haapakoski Kuopiosta, Katja Rippstein Mynämäeltä ja Emilia Särkiniemi Tampereelta.

Kokouksen antamassa kannanotossa vaaditaan, että maamme tuleva hallitus pitää kiinni hiilineutraaliustavoitteesta vuoteen 2035 mennessä ja sitoutuu luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen.

Vuosikokouksen puheenjohtajuuden hoiti Aila Metsäkangas Hämeen Martoista.

KATSO MYÖS

Vuosikokouksen kannanotto osoitteessa martat.fi/ajankohtaista

Vuoden 2022 yhteenveto seuraavalla aukeamalla.

8. c: Siinalaan matkannut juhlallinen valtuuskunta sai kuulla Hagmanin purskahtavan nauruun. Hän ei ihaillut muodollisia arvonimiä.

9. a: Hagman oli aktiivisesti mukana monissa yhdistyksissä, mutta naisasianaisena ja pasifistina hän antoi eniten aikaansa naisten asiaa edistäneille yhdistyksille sekä rauhanliikkeelle.

10. b: Muun muassa Kokkolan kaupunki, Marttaliitto ja Naisasialiitto Unioni ovat ajaneet Lucinan kunniaksi uutta liputuspäivää. Toistaiseksi sisäministeriö on kieltäytynyt toiveesta.

VUOSI 2022 LUKUINA Kohtaamisten

vuosi yhdenvertaisuuden hengessä

Marttojen teemat vuonna 2022 olivat kohtaaminen ja yhdenvertainen arki. Toteutimme strategiamme mukaista tehtävää kestävän arjen, hiilineutraalin asumisen, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisessä. Tavoitteiden saavuttamisessa kiitos kuuluu marttajärjestön työntekijöiden ja vapaaehtoisten lisäksi lukuisille kumppaneillemme ja verkostoillemme, joiden kanssa saimme toimia paremman maailman ja kestävän arjen puolesta. Tehokkaalla viestinnällä vahvistimme vuorovaikutusta kansalaisten ja päättäjien suuntaan ja ylläpidimme Marttojen asemaa Suomen luotetuimpana ja tunnetuimpana neuvontajärjestönä.

Selvisimme korona-ajasta, mutta pandemiaa seurasi välittömästi maailmanrauhaa horjuttava tapahtumasarja, Venäjän hyökäyssota Ukrainaan. Seuraukset näkyivät meilläkin kotitalouksien arjessa asti: inflaatio kiihtyi ja energian hinta lähti nousuun. Marttojen neuvonnalle, kuten energiansäästöohjeille, oli jatkuvaa kysyntää. Tuttuun tapaan myös arjen hallintaan ja kestävään arkeen liittyvät piirien neuvontapalvelut olivat suosittuja, sekä lähitapaamisina että sähköisillä alustoilla toteutettuina.

Yhdistystoiminta piristyi koronavuosien jälkeen, mutta osa muutoksista on tullut jäädäkseen. Järjestötoiminta on murroksessa, kun väki ikääntyy. Perinteiseen yhdistysvetoiseen toimintaan ei enää kiinnitytä kuten ennen. Kansalaiset hakevat itselleen merkityksellistä sisältöä ja tekemistä projektiluontoisesta osallistumisesta ja harrastamisesta. Kuitenkin marttajärjestössä vapaaehtoistoiminnan volyymi on edelleen merkittävä: yhdistyksissä, toimintaryhmissä ja piireissä tehtiin 363 300 tuntia vapaaehtoistoimintaa. Monet yhdistykset aktivoituivat tukemaan ukrainalaisia. Lahjoituksia toimitettiin perille Ukrainaan, ja Suomeen saapuneita pakolaisia autettiin.

Marttaliiton tilikauden tulos oli voimakkaasti alijäämäinen sijoitustoiminnan heikon tuloksen vuoksi. Muilta osin varsinaisen toiminnan talous toteutui suunnitelmien mukaisesti tai alle arvioitujen kustannusten.

Marttaliitossa vietiin läpi isoja ja vaativia kehityshankkeita. Saimme uuden jäsenrekisterin, ja yhdistyksiä ja marttoja koulutettiin sen käyttöön. Jatkoimme asiakkuudenhallintajärjestelmän käyttöönottoa, joka vaikutti jäsen-, lehti- ja järjestörekisterien käyttöön. Näiltä osin perustukset ovat kunnossa ja kehittämistä sekä käyttöönottoa jatketaan.

Järjestö 2.1 -toimenpiteitä kehitettiin yhdessä marttapiirien toiminnanjohtajien kanssa. Työ järjestötoiminnan vahvistamiseksi jatkuu. Nämä kaikki rakenteelliset hankkeet tähtäävät siihen, että meillä on ajan tasalla olevat puitteet vaikuttavalle ja antoisalle marttatoiminnalle.

MARIANNE HEIKKILÄ

Hyvästä arjesta parempi maailma

JÄRJESTÖTOIMINTA

• 38 500 marttaa

• 982 yhdistystä

• 54 toimintaryhmää

• 363 300 vapaaehtoistoiminnan tuntia

• 24 000 tapahtumaa yhdistyksissä (kasvua 30 % vuodesta 2021)

• 688 000 osallistumiskertaa tapahtumissa.

KOTITALOUSNEUVONTA

• 14 marttapiiriä, joissa 70 kotitalous- ja puutarha-asiantuntijaa

• Neuvonnan tavoittamat henkilöt, koko järjestö 90 000

• Podcasteilla sekä Facebook- ja Instagram-livelähetyksillä tavoitettuja yli 566 000

• Neuvontapuheluja 1 320

• Kysy martalta -chatin asiakkaita 567

MARTTA-AKATEMIA

• 1 539 palvelun käyttäjää

• 474 katsojaa luentotallenteilla

• 204 osallistujaa avoimilla verkkokursseilla

VIESTINTÄ

MARTAT.FI

• yli 9 miljoonaa katselukertaa

• 3,4 miljoonaa katselukertaa Marttakoulussa

MARTAT-SOVELLUS

• 25 000 lataajaa

SOSIAALINEN MEDIA

lähes 218 000 henkilön yleisö eri kanavilla. (Kasvua 8 % vuodesta 2021):

• Facebook-sivutykkäykset

@martatvinkkaa 101 330

• Instagram marttailu 101 332

• Twitter @Marttaliitto 11 300

• Youtube MartatTV 4 007

MARTAT-LEHTI

• 6 numeroa

• levikki 35 882 (LT 2021)

MEDIAOSUMAT

• 13 758 (painettu ja sähköinen media)

TALOUS

Tilikauden alijäämä –1 358 752 €

TULOT

Hankeavustuksia ym. erillisrahoitusta 561 219 € Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus kotitalousneuvontaan

860 000 € (Marttaliitto 300 000 €, marttapiirit 560 000 €)

Eduard Polónin säätiön avustus

1 300 000 € Varainhankinnan tulos 612 250 €

Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos –640 473 €

PÄÄTOIMINTOJEN

KUSTANNUKSET

Neuvontatoiminta –810 661 €

Viestintä –1 501 071 €

Järjestöpalvelut –511 377 €

Tukipalvelut –112 639 €

PÄÄMÄÄRÄMME

Hyvä arki kuuluu kaikille.

TEHTÄVÄMME

Edistää kotien ja perheiden toimivaa ja kestävää arkea.

ARVOMME

Yhdessä tekemisen ilo Kestävät valinnat Avoimuus

LUPAUKSET

Martat tekevät arjen tekoja huomista varten.

Martat kohtaavat ja mahdollistavat kohtaamisia.

Martoille kaikki ovat yhdenvertaisia.

MARTTALIITON vuosikertomus osoitteessa martat.fi/vuosikertomus2022.

1Saarijärven Martat osallistuivat Ympäristöpäivään järjestämällä vohvelibaarin ja villasukka-arpajaiset.

2Ohkolan Martat laittoivat Perunaviikolla ruokaa perunasta ja opettelivat jämäruokien hyödyntämistä.

5Kuparin Martat lahjoittivat kutomansa villasukat OLKA-vapaaehtoistoiminnan kautta Satasairaalan syöpäosastoille. Kuvassa yhdistyksen puheenjohtaja Mirjam

6Pohjois-Kirkkonummen Martat saivat paljon uusia jäseniä ja askartelivat yhdessä uudet nimikyltit.

7Kivitaipaleen Martat valmistivat kampsuja poron verestä.

4Karinaisten Martat kävivät sytyttämässä kynttilät perustajajäsenilleen Karinaisten hautausmaalle, kun yhdistyksen perustamisesta tuli 100 vuotta.

8Kiteen Martat neuloivat villasukkia lastenneuvolaan ja terveyskeskussairaalaan.

9Kaihtulan Martat järjestivät Savitaipaleen Martoille leikkimielisen urheilutapahtuman Kaihtulan lavalla.

10Vetelin Martat kutoivat paikkakunnan eskareille villasukat.

12Kivitaipaleen

Martat kutoivat Lapin keskussairaalan synnytysosastolle vauvansukkia. Perinne alkoi Suomen täyttäessä 100 vuotta.

13Pornaisten Martat järjestivät neljä kokkausiltaa junnuille. Avustus saatiin kunnan osallistuvasta budjetoinnista.

11Pohjois-Kirkkonummen

Martat kokkailivat kalaruokia.

14Savukosken Marttayhdistys piti kahvilaa teatteriesitys Everstinnan aikana.

3Syksyn satoa Huittisten Martoilta.

Laine.

15Imatran Marttayhdistys neuloi SPR:n Imatran yhdistykselle apupupuja annettavaksi ukrainalaisille pakolaislapsille. Kuvassa SPR:n Marketta Varis apupupujen kanssa.

18Lumijoen Martat rakensivat hoitolaitokseen vanhuksille nukkekodin.

19

Tornion Martat järjestivät yhteisen sadonkorjuujuhlan Tornion neljälle marttayhdistykselle.

16

17Pertunmaan Martat ja Eläkeliiton neulojat tekivät sukkia, lapasia, säärystimiä ja pipoja lähetettäväksi Ukrainaan Omri ry:n kautta.

Oulunsuun Martat neuloivat sukat päiväkoti Kastellin lapsille ja haastavat kaikki marttayhdistykset tekemään saman oman lähipäiväkodin lasten hyväksi. @ oulunsuunmartat #villasukistalämpöä

20Karelian Martat lahjoittivat sukkia Joensuun Turvakotiin ja yhdistyksen kässäkerho säärystimiä Tuupovaaran Hopearinteen hoivakotiin.

21

Riihimäen Marttojen kässämartat tekivät kaarrokevillapaitoja ja miniryijyjä.

22

Järventauksen Martat Tohmajärveltä rakennuttivat Leader-rahoituksella ja talkoovoimin kotalaavun taukopaikaksi Kolmisoppisen uimarannalle.

24Kokkokankaan Martat järjesti kasvisruokakurssin Putaan koululla kotitalousopettaja Hannele Kiviahon opastuksella.

23Porvoon Nykymartat kutoivat villasukkia Tahkovuoren palvelutaloon ja Uutelan hoivakotiin.

25Lumijoen Martat tekivät seurakunnan kanssa yhteistyötä laskiaisriehassa. Lettujen myyntitulot lahjoitettiin Yhteisvastuukeräykseen.

26Latokasken Marttojen vieraana oli kansanedustaja Pia Kauma kertomassa Sote-uudistuksesta.

27Maaningan Martat tekivät sukkia, tossuja, lapaset ja huiveja vanhuspalveluille Kotikulmaan.

28Järvenpään Martat esittelivät toimintaansa kaupungin järjestämillä Kestävän kehityksen messuilla.

31Rautalammin Martat järjestivät Ystäväruokailun ortodoksiseurakunnan tiloissa.

29Kannuskosken Martat valmistivat Kymenlaakson perinneruokia, kuten hapankaalisoppaa.

30Saukkolan Martat kokoontuivat suunnittelemaan tulevaa toimintaa.

32

Martat kutsuivat ystäviä ja kyläläisiä viettämään kanssaan ystävänpäivää karjalaisen pitopöydän ääreen.

34

Martat opettelivat kirkkovenesoutua Kylmälahden leirintäalueella Kullaalla.

33

kutoivat kirjastossa junasukkia Ukrainan lapsille, saivat ohjeita omatoimikirjaston käyttöön ja kuulivat kirjauutuuksista.

35Jämijärven Martat tekivät laskiaispullia ja lämpimiä voileipiä partiolippukunta Jämijärven Miilunvartijoiden kanssa.

36

Martat kokoontuivat hengelliseen iltaan. Kanttori Johannes Perko opetti tekemään rukousnauhoja ja kertoi niiden käytöstä.

37Lumijoen Martat veivät ystävänpäivän kukkakimput vanhustentalolle.

Ulvilan

Kyrön Martat

Toikkalan

38Kyrön Marttojen hapanjuuriillan piti Emmi Lukkarila Lounais-Suomen Martoista.

Kyrön

39Espoon Martat lahjoittivat kierrätysmateriaalista tehdyn Yhdessäryijykollaasin Kauklahden Elä ja asu -seniorikeskukselle.

40Pitkälahden Martat kokkasivat kolmen ruokalajin illallisen ystävänpäivänä.

41Länsi-Hollolan Martat viettivät Martat-lehden 120-vuotisjuhlaa tutustumalla vanhoihin Emäntälehtiin.

44

42Jokioisten Martat viettivät iltaa yhdessä Forssan ja Tammelan Marttojen kanssa. Kuvassa Jokioisten Marttojen puheenjohtaja Marketta Ratilainen (vas.) ja Kristiina Kankaanpää, joka piti esityksen Alli Nissisestä ja Martat-lehdestä.

43

45Könönpellon ja Puurtilan Martat onnittelivat Marttojen 120-vuotiasta lehteä ja viettivät yhteisen illan lehden tarinoiden parissa.

48

Martat kokoontuivat Kangasala-taloon nauttimaan Hamsterit-elokuvasta.

teksteineen osoitteeseen lehti@martat.fi

Marttayhdistys vietti juhlaa selaillen vanhoja lehtiä ja kutoen sukkia ja lapasia Ukrainaan.

Tähteen Martat juhlivat yhdessä.

Sauvon Korpelan

Kangasalan

46Muurlan Martat järjestivät kakkubuffetin.

47Virttaan Martat juhlivat Martat-lehteä ja muistelivat yhdistyksen menneitä aikoja.

49Luumäen kuusi marttayhdistystä järjestivät illan nyyttikestien merkeissä.

» Tapahtumakuvat

tai Martat, Monessa mukana, Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Hki

» PALSTALLA ON RUUHKAA! Postia tulee paljon, jonoa syntyy ja julkaisuun kuluu aikaa.

Onnittelemme

95 VUOTTA | Kaarina Laine 18.6. Turun

Uittamon Martat

90 VUOTTA | Raili Honkanen 19.7. Rajamäen Martat • Elvi Roslakka 28.7. Imatran

My • Irja Harju 15.8. Kouvolan My

85 VUOTTA |Anja Takki 20.5. Taavetin Martat • Eila Pitkänen 1.6. Nummelan

Martat • Ritva Moisio 2.6. Keljonkankaan

Martat • Maila Papunen 8.6. LaihalanRapattilan Martat • Anja Teiniketo 21.6. Nummelan Martat • Irja Niemenmaa • 23.6. Kuusankosken Herttamartat • Armi

Noro 1.7. Nummelan Martat

80 VUOTTA |Ritva Herrala 3.1. Uudenkaupungin My • Ansa Tolvanen 16.4. Uudenkaupungin My • Eeva-Liisa Puokka

17.5. Porvoon Karjalaiset Martat • Juhani Kustaa Rautakoski 4.6. Vaasan Martat

• Sinikka Kavander 16.6. Sauvon Korpelan Martat • Marjatta Perälä 28.6. Pihlavan Martat • Liisa Åkerman 17.7. Nummelan Martat

75 VUOTTA |Riitta Harinen-Rinne

2.2. Askisto-Hämeenkylän Martat • Seija Ruotsalainen 28.3. Uudenkaupungin

My • Essi Lorjo 12.5. Uudenkaupungin My

• Kaisa Haapala 30.5. Forssan Martat •

Liisa Jauhola 31.5. Jalkarannan Martat •

Sinikka Mattila 31.5. Anjalan Riitamaan

Martat • Marja Suominen 6.6. Naantalin

Martat • Mari Lukkarila 15.6. Saarenkylän Martat • Tuula Lankinen 17.6. Imatran

My • Pirjo Kemppi 24.6. Naantalin Mar-

tat • Tamara Timonen 25.6. Karsturannan

Martat • Tarja Nurmi 26.6. Karsturannan

Martat • Kirsti Johansson 19.7. Karsturannan Martat • Marja Laakso 22.7. Kouvolan

My • Asta Juvonen 26.7. Paason Martat

• Kaisu Lomperi 28.7. Anjalan Riitamaan

Martat • Seija Valtonen 6.8. Porvoon Karjalaiset Martat • Leena Torkkel 10.8. Turun

Uittamon Martat • Riitta-Liisa Autio 22.8. Turun Uittamon Martat • Aino-Maija Liimatta 22.8. Forssan Martat

70 VUOTTA |Maarit Suominen 15.1. Wirmon Martat

• Taimi Väkeväinen 18.4. Kiteen Juurikan My • Maili Huikuri 17.5.

Nummelan Martat • Merja Eloranta 7.6. Wirmon Martat • Anne Sola 11.6. Naantalin Martat • Pirkko Vikman 11.6. Vetelin Martat • Anni Sointume 14.6. Riihimäen Martat • Riitta Kellola 17.6. Kuusankosken Herttamartat • Leena Kymäläinen 20.6. Ahtialan Martat • Seppo Vilja 20.6. Riihimäen Martat • Leena Katajamäki 24.6. Renkomäen Martat • Else Salmikannas 25.6. Mouhu-Voikosken Martat • Anja Haikonen 29.6. Anjalan Riitamaan Martat

• Kaija Lankila 4.7. Linnan Martat • Paula Mustonen 10.7 Hiltulanlahden Martat • Sara Syyrakki 14.7. Linnan Martat • Pirkko Niskanen 15.7. Patelan Martat • Sinikka Lauronen-Hakanen 28.7. Jalkarannan Martat • Kaija Suomalainen 31.7. Paavolan Martat • Kirsti Simonen 1.8. Pirkkalan My • Katja Peltonen 4.8. Pihlavan Martat • Anja Kinnunen 8.8. Jalkarannan Martat • Saara Kiveinen 14.8. Wirmon Martat

65 VUOTTA | Heli Ahola 12.5. Äänesalon Martat • Päivi Urvikko-Roponen 6.6. Paavolan Martat • Anna-Liisa Raunio 10.6. Naantalina Martat • Riitta Valta 16.7. Maaningan Martat

60 VUOTTA | Riitta Nurminen 23.2. Uudenkaupungin My • Pirjo Uusivirta 30.4. Pomarkun Martat • Tuula Roitto 27.5. Mouhu-Voikosken Martat • Sinikka Paljakka 30.5. Intomartat • Taina Pietala

31.5. Hautjärven Martat • Asta Pirskanen

20.6. Askisto-Hämeenkylän Martat • Sirpa Hopeamaa 21.6. Porvoon Karjalaiset Martat • Hanna Pärnänen 29.6. Pihlavan Martat • Kaisa-Leena Väänänen 5.7. Tornion Martat • Natalia Shteling 6.7. Karsturannan Martat • Soile Pelkkikangas 17.7. Paason Martat • Hannele Kaukometsä

21.7. Suolahden Martat • Sari A. Vainio

30.7. Intomartat • Päivi Bäckström 6.8. Paason Martat • Sari Huikari 15.8. Forssan Martat • Sirpa Kangas 16.8. Keihäskosken Martat

50 VUOTTA |Anna Heikelä 15.1. Wirmon Martat • Anu Tuominen 9.6. Porin Nuormartat • Marita Toikka 13.6. Karsturannan Martat • Hanna Mattila 8.7. Imatran My • Jaana Taipale 30.7. Äänekosken Martat • Mia Mussalo 31.7. Rannikon Martat • Sari

Luomi 5.8. Rannikon Martat • Tanja Rantapere 6.8. Wirmon Martat • Outi Järvinen 14.8. Intomartat

45 VUOTTA | Tuija Nieminen 26.5. Hallin Martat

40 VUOTTA |Laura Hannula 17.1. Wirmon Martat • Susanna Finnholm 4.6. Wirmon Martat • Virve Huttunen 13.7. Intomartat • Liisa Talja 7.8. Renkomäen Martat • Anju-Mirina Kyrö-Heikelä 16.8. Wirmon Martat

30 VUOTTA |Jenna Eronen 26.7. Wirmon Martat

10 VUOTTA | Heidi Helen 13.2. Uudenkaupungin My

Vauvoja

Junkkarin-Korvenkylän My onnittelee Emma Rantasta ja Juha Vilkkiä Kauko-vauvan syntymän johdosta.

Juupajoen Korkeakosken Martat kutsuivat kunniajäsenikseen Helka Heimon, Irma Pilkotun ja Toini Ersiön.

Kangasalan Marttojen

vuosikokouksessa ojennettiin Tarja Mäkiselle Marttaliiton pronssinen ansiomerkki. Tarja on toiminut Kangasalan Marttojen hallituksessa kahdeksan vuotta ja on nyt yhdistyksen tapahtumavastaava.

Keski-Jyväskylän Martat viettivät 40-vuotisjuhlaansa Hotelli Albassa. Kuvassa hallituksen jäsenet.

Siltamäen Martat juhlistivat yhdistyksen 50-vuotispäivää Siltamäen seurakuntakodilla.

Karelian Marttojen

50-vuotispäivää vietettiin Joensuun seurakuntakeskuksella. Kuvassa Vieno Lappalainen (vas.), Eeva Mikkola ja Sirkka Ikonen, jotka ovat olleet mukana yhdistyksen alusta alkaen.

Rauman vanhin marttayhdistys, Kodisjoen Marttayhdistys, täytti 90 vuotta. Juhla alkoi Kodisjoen Kirkossa Marttamessulla ja jatkui Kodistuvalla.

Lintusalon Martat järjestivät yhdistyksen 75-vuotisen taipaleen kunniaksi puuro-, torttu- ja kahvitarjoilun Saariston Erän hirvimajalla. Tapahtumaan osallistui alueen asukkaita, mökkiläisiä ja naapuriyhdistysten marttoja omien lisäksi.

Kotkalainen yhdistys Mussalon Martat täytti 10 vuotta. Tilaisuutta juhlittiin jäsenten kesken Saaripirtillä.

Suonenjoen Marttayhdistys täytti viime vuonna 100 vuotta. Juhlassa muistettiin yhdistyksen kunniajäsentä, Mirja Tiitistä. Kuvassa Mirja (vas.) ja yhdistyksen sihteeri Päivi Hynninen. Mirja nukkui pois vuoden 2023 alkupuolella.

Tammijärven ja Luhangan

Martat viettivät Maailman suurinta marttailtaa Luhangan Kylätalolla. Tilaisuudessa muistettiin Pirkko Hietasta (vas.) hänen 60-vuotisesta toiminnastaan Tammijärven Marttayhdistyksessä. Pirjo Seimolalle luovutettiin Marttaliiton hopeinen ansiomerkki. Oikealla Tammijärven Marttojen puheenjohtaja Hannele Valvanne.

Laajalahden Marttojen jäsen Raili Pitkänen täytti 85 vuotta 20.3.

Aholahden

Marttayhdistyksen perustaja- ja kunniajäsen

Helga Ruuskanen täytti 93 vuotta 6.2. Yhdistys on nyt 60 vuoden ikäinen.

Muuramen

Marttayhdistyksen

jäsen Seija Santanen täytti 80 vuotta 26.2. Seija on ollut jäsen vuodesta 1972 ja toiminut sihteerinä, opintomarttana ja yhdistyksen sekä marttapiirin hallituksessa. Hänelle myönnettiin Marttaliiton hopeinen ansiomerkki 2001.

Vuosaaren

Martat juhli 70-vuotista taivaltaan Vuosaaren kirkolla. Tilaisuudessa julkaistiin yhdistyksen historiikki. Kuvassa historiikkityöryhmän jäsenet Tuija Mod, Helena Wagner, Maire Karttunen, Sirkka Rinne, Lilja Kinnunen ja Riitta Hirvonen. Tilaisuudessa luovutettiin 50-vuotismerkki Anneli Ojaselle ja 20-vuotismerkki Päivi Larjolle sekä 10-vuotismerkkejä.

Aune

Haapalainentäytti 90 vuotta 23.12.2022 ja juhli yhdessä Rautaruukin ja Raahen Marttojen kanssa.

Anneli Isohookana vietti 90-vuotispäiväänsä 8.4. Anneli on toiminut Takkurannan Martoissa 65 vuoden ajan.

Paraisten Marttayhdistys täytti 95 vuotta. Pitkäaikaisia jäseniä muistettiin kukilla.

Iitin Lyöttilän Marttayhdistys vietti 90-vuotisjuhlaansa Lyöttilän maamiesseurantalolla. Tilaisuudessa muistettiin pitkäaikaisia jäseniä ansio- ja vuosimerkein. Marttaliiton hopeisen ansiomerkin sai Eila Orpana (oik.). Pronssisen ansiomerkin saivat Mailis Alaharju, Jaana Eklund, Heli Laine, Marjo Pirinen ja Anu Soikkeli, 70-vuotismerkin Outi Anttas, 50-vuotismerkin Arja Lahtinen, Eeva Nikula ja Kaija Ruokonen ja 40-vuotismerkin Mailis Alaharju, Sirpa Niemelä, Hannele Pirinen ja Merja Salo-Jokela. Kuvasta puuttuvat Hannele Pirinen ja Sirpa Niemelä.

Osanottomme

» Yhdistyksemme pitkäaikainen martta ja kunniajäsen Eila Airaksinen nukkui pois 89 vuoden ikäisenä Kuopiossa 19.3.2023. Eila Airaksisen muistoa lämmöllä kunnioittaen Pitkälahden Martat

» Yhdistyksemme perustaja- ja kunniajäsen Helena Kuronen menehtyi 91 vuoden iässä 6.12.2022. Helena toimi rahastonhoitajana yhdistyksessä sen perustamisesta, vuodesta 1960 alkaen, vuoteen 2000 saakka, eli 40 vuotta. Lisäksi hän toimi useita kertoja hallituksessa. Marttailu oli Helenalle sydämen asia, ja hän oli voimiensa mukaan aktiivisesti mukana loppuun saakka. Lämmöllä ja kiitollisuudella Helenaa muistaen Puuppolan Martat

» Yhdistyksemme pitkäaikainen kunniapuheenjohtaja Marjatta Käki poistui keskuudestamme 86 vuoden ikäisenä 9.9.2022. Hän oli aktiivisesti ja innostuneena mukana marttatoiminnassa vuodesta 1988, jolloin yhdistyksemme perustettiin. Hän toimi puheenjohtajana ja sihteerinä ja oli mukana marttapiirin toiminnassa ja piirin hallituksessa. Hänelle oli myönnetty Marttaliiton kultainen ansiomerkki. Muistamme Marjattaa lämmöllä ja kiitollisuudella siitä työstä, jonka hän antoi marttatyön ja yhdistyksemme hyväksi Tähteen Martat

» Yhdistyksemme kunniajäsen Anja Laurila (s. 12.3.1926) nukkui pois 2.2.2022 Oulussa. Anja oli perustajajäseniä Oulunsuun Martoissa vuonna 1967. Hän toimi aktiivisesti yhdistyksessämme. Hän oli mukana talkoissa ja tapahtumissa, ja viime aikoihin asti kiinnostunut yhdistyksen toiminnasta ja kuulumisista, vaikkei enää jaksanut marttailtoihin mukaan.

Anja Laurilan muistoa kunnioittaen ja kiittäen Oulunsuun Martat

» Yhdistyksemme puheenjohtaja Milja Louhela nukkui pois 68 vuoden iässä 8.10.2022.

Lämmöllä Miljaa muistaen Marttaliiga

» Teuvan Marttojen 94-vuotias kunniajäsen, terveyssisar Kaisa Mattila, kuoli 27.10.2022. Kaisa oli yhdistyksemme jäsen vuodesta 1972 ja mukana aktiivisesti aina korona-aikaan saakka. Marttakokoontumisissa hänellä oli aina antaa elämänohjeita parisuhteista kotielämään. Kaisa oli meidän terveysmarttamme, joka kantoi huolta erityisesti ruuan laadusta ja liikunnasta. Vuoden 1998 sauvakävelytapahtuma oli varmaankin hänen ideansa, sillä maallakin voi kaikkia uutuuksia harrastaa. Taitoavaimet Kaisa suoritti vuosina 1998 ja 2005.

Lämmöllä muistamme marttaystäväämme

Teuvan Martat

» Yhdistyksemme seniorijäsen Riitta Mattila (s. 22.6.1934) nukkui ikiuneen 88 vuoden ikäisenä 26.11.2022. Riitta oli jäsenemme 62 vuotta ja toimi sekä puheenjohtajana että sihteerinä. Riitta oli aktiivinen ja innokas martta, ja muistamme hänet parhaiten runonlausunnoista, joista saimme nauttia jokaisessa marttatapahtumassa. Marttaretkiltä saimme aina Riitan matkakertomuksen, jotka jäävät nyt muistoiksi. Puutarhamarttana hän oli esimerkkinä muille, sillä oma piha oli aina paraatikunnossa. Riitta muistetaan miellyttävänä, sydämellisenä ja aina tyylikkäänä. Hän oli mukana marttatoiminnassa loppuun asti. Marttaystäväämme lämmöllä muistaen Vehkalahden Metsäkylän Martat

» Yhdistyksemme jäsen Tarja Merivaara menehtyi 65-vuotiaana 7.10.2022. Tarja oli yhdistyksemme aktiivinen jäsen 15 vuoden ajan. Hän oli hallituksen jäsen sekä täydet 8 vuotta yhdistyksen puheenjohtaja. Tarja oli erityisen kiinnostunut ruoanlaiton uusista tuulista ja käsitöistä. Lämmöllä Tarjaa muistaen Lampin Martat

» Yhdistyksemme jäsen Kirsti Männistö (s. 9.1.1948) nukkui pois 17.11.2022 Oulussa. Muistamme Kirstin ystävällisenä yhdistyksemme jäsenenä.

Kirsti Männistön muistoa kunnioittaen ja kiittäen Oulunsuun Martat

» Kurun Marttayhdistyksen kunniajäsen Heljä Rekola nukkui pois 99-vuotiaana. Lämmöllä muistaen Kurun Marttayhdistys

» Pitkän ja ansiokkaan marttatyön tehnyt kunniajäsenemme Sirkka Saarinen on siirtynyt ajasta ikuisuuteen. Sirkka nukkui pois 90 vuoden iässä 14.1.2023. Sirkan muistoa kunnioittaen Sauvon Kirkonkylän Martat

» Rakas marttaystävämme Marjatta Salo nukkui pois 17.11.2022. Marjatta toimi aktiivisena marttajäsenenä ja hallituslaisena vuosia.

Ystävää lämmöllä muistaen Keihäskosken Martat

Pitkäaikainen jäsenemme Pirkko Viljanen (s. 20.11.1938) nukkui pois 9.11.2022. Pirkko liittyi Hautjärven Marttoihin vuonna 1975. Hän oli aktiivisesti mukana yhdistyksen toiminnassa, sekä hallituksessa että sihteerinä. Hänelle oli myönnetty Marttaliiton pronssinen ja hopeinen ansiomerkki. Pirkkoa kiittäen ja lämmöllä muistaen Hautjärven Martat

Belgian Martat viettivät 15-vuotisjuhlaansa Brysselin Merimieskirkolla Runebergin päivänä.

AURINKOA ELÄMÄÄSI

Marttamukit myydään kahden kappaleen pakkauksessa. Toisessa mukissa on värillinen kuvio valkealla pohjalla, toisessa valkea kuvio värillisellä pohjalla. Astiat kuuluvat Iittalan Teema-sarjaan. www.martanpuoti.fi

Oranssi

38 € 2 mukin pakkaus

MINUN VIHERKASVINI:

NUKKATYRÄKKI (Euphorbia leuconeura)

Susanna Koski, Marttaliitto

Minulla on aina ollut sangen heikko viherpeukalo. Kastelen kasvit, kun satun muistamaan. Unohdan lannoittaa. Multia tai uusia ruukkuja vaihdan kasveille siten, kuin laivatkin seilaa, eli tuurilla. Joten ihmekös tuo, etteivät viherkasvit juuri viihdy seurassani. Jos saan jostain uuden kasvin, alkaa lähipiirissä vedonlyönti, kuinka kauan tuo raukka mahtaa pysyä hengissä.

Mutta yksi kestää ja kukoistaa hoidossani: nukkatyräkki.

Vuosia sitten osallistuin paikallisen marttayhdistyksen huonekasviaiheiseen marttailtaan. Siellä eräs martta ehdotti

minulle, että ota sinä tämä taimi. Nauroin, että en raaski tuomita taimiparkaa kuolemaan, minä kun en osaa hoitaa kasveja. Hän vastasi, että tämä pärjää kenellä vaan, ota pois. Ja minä otin.

Yllättäen yhteiselomme on sujunut huomattavan helposti ja hyvin. Pienestä kymmensenttisestä taimesta on kasvanut iso ja komea huonekasvi, joka lempinimensä – paha poika – mukaisesti kylvää siemeniään pitkin maita ja mantuja. Hyllyillä ja lattioilla vain ropisee, kun kasvi sylkäisee siemeniä mahdollisimman pitkälle. Roskaa siis aiheutuu kasvin siemennysaikana lähiympäristöön. Lisäksi tyräkin lehdet ovat nyky-

KERRO VIHERKASVISTASI

Kirjoita sinulle rakkaasta, tärkeästä tai muuten merkityksellisestä viherkasvista. Julkaisemme juttuja Minun viherkasvini -sarjassa. Katso ohjeet osoitteesta www.martat.fi/ minunviherkasvini.

ään niin painavia hentoon varteen nähden, että joudun tukemaan kasvin tukikepillä pystyyn.

Kaikesta vaivasta huolimatta tämä pahis on suosikkini. Kerrankin kasvi, jonka minäkin saan kukoistamaan!

Olemme muutaman vuoden yrittäneet äitini kanssa kasvattaa hänelle omaa nukkatyräkkiä, mutta vaikka kuinka olemme idättäneet siemenistä (ja sen kerrotaan muka olevan helppoa), eivät pahat pikkupojat ole vielä selvinneet aikuisiksi asti. Jatkamme kuitenkin yrittämistä.

Nukkatyräkki

Uuups... taisi kastelu unohtua! Paha poika kuitenkin elpyy ennalleen kuivan kauden jälkeenkin.

Ristikon ratkaisu s.48

KILPAILUKUTSU MARTTAGOLFIN MESTARUUSKILPAILUUN 2023

MITÄ MIELTÄ MARTAT-LEHDESTÄ 3/2023?

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli sivulla

Vähiten minua kiinnosti juttu sivulla

Muita terveisiä

Muonion Marttojen järjestämä Marttojen golfmestaruuskilpailu 2023 pidetään perinteisesti Martan päivänä 26.7. Annilan golfkeskuksessa Mikkelissä yhteislähtökilpailuna.

» Yksi pelisarja, Martat, pelimuotona pistebogey.

» Pelivaatimus Green Card, maksimi pelitasoitus 36.

» Kilpailu on VAIN MARTOILLE.

» Osallistumismaksu 70 € sisältää kilpailu- ja pelimaksun, rangepallot, aamukahvin, ”Arskan letut” taukokioskilla ja ruokailun pelin jälkeen.

AIKATAULU

» Ilmoittautuminen klo 7.30 alkaen.

» Aamukahvit klo 8.

» Kisojen avaus ja info klo 8.40, jonka jälkeen siirtyminen teepaikoille.

ILMOITTAUDU

11.7. mennessä Annilan golfkeskukseen: toimisto@annilangolfkeskus.net

tai p. (015) 335 518.

Kerro samalla marttayhdistyksesi ja golfseurasi nimet sekä tarkka tasoituksesi.

MARTAT kohtaavat ja mahdollistavat kohtaamisia. Kohdatkaamme sankoin joukoin golfin merkeissä!

LISÄTIEDOT

Pekka Venäläinen p. 045 135 9618 pekka@venalainen.com

Nimi

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Vastaukset myös sähköpostilla osoitteeseen lehti@martat.fi tai postikortilla: Martat, Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki.

» Palautteen lähettäneiden kesken arvotaan 5 kpl Yhteishyvän parhaat kotiruoat -kirjaa.

PALVELUKORTTI

Tilaan Martat hintaan 45 €. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu kestona. Jäsenille lehti kuuluu jäsenmaksuun.

Osoitteenmuutos alkaen / 2023

Asiakasnumero osoitelipusta

Vanha osoite / tilauksen maksaja: Nimi

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Päiväys ja allekirjoitus

Uusi osoite / lahjatilauksen saaja: Nimi

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Päiväys ja allekirjoitus

Tilaukset ja osoitteenmuutokset myös jarjestosihteeri@martat.fi tai p. 050 511 8099

NETISSÄ NYT

KOONNUT HENNI KUUSISTO

Ulos KAAPISTA

Koska viimeksi olet käynyt vaatekaappisi läpi perusteellisesti?

Sukella tekstiilien syövereihin, korjaa ja huolla, laita tarpeettomat kierrätykseen. Imuroi kaapin nurkat ja reunat ja pyyhi hyllyt.

• martat.fi/vaatekaappi-jarjestykseen

JUHLAT TULOSSA?

Kattaus, siivous, reseptit, tarjottavan määrä, etiketti... Martoilla on kaikenkattava tietopaketti kodin juhliin.

• martat.fi/kodin-juhlat

VIHREÄT LETTUKESTIT

Höystä lätyt ja räiskäleet varhaisella vihreällä: nokkosella, vuohenputkella tai valkopeipin lehdillä.

• martat.fi/viherletut

Purkita KESÄÄ

Valmistaudu säilöntäkauteen ja pyydystä kesän maut purkkiin. Tuoresäilöntä, umpiointi, kuivaaminen – kyllä Martat neuvovat.

• martat.fi/sailonta

YÖTTÖMÄN YÖN aromi

Vihta tai vasta – lämpimässä vedessä haudutettujen koivunoksien tuoksu on mitä aidointa kesää.

• martat.fi/hyvaa-juhannusta

SATOKAUSISUKAT

Puutarhurin villasukkiin ikuistetaan satokauden suosikit. martat.fi/puutarhuri-villasukat

OPI JA OPETA ITSEKIN

Martat ja Puutarhaliitto keräävät PUUHA-hankkeessa parhaita puutarhavinkkejä. Opeta uusi taito

PITÄÄ

LOMALLAKIN

Tee nyt lomabudjetti ja elä sen mukaan, kun vapaa koittaa. Eipä ole taskut tyhjät, kun arki taas alkaa.

• martat.fi/lomabudjetti

ILMOITA, KERÄÄ, TALKOILE

VIEKAS

Vuonna 2023 kerromme, kuinka vieraslajien leviämistä kotipihasta voi estää. Pienilläkin teoilla on merkitystä luonnon monimuotoisuudelle.

Olet

kävelyllä ja bongaat vieraslajin rehottamassa ojanpientareella. Tiedätkö, miten toimia?

Kasvien kitkemiseen, niittämiseen tai maasta kaivamiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa, vaikka kyseessä olisi haitallinen vieraslaji. Tämä koskee myös julkisia alueita, kuten kuntien omistamia puistoja tai ulkoilualueita. Rauhoittamattomia kasveja voi kuitenkin kerätä jokamiehenoikeuksien nojalla luonnonsuojelualueiden ulkopuolelta.

TEE ILMOITUS

Ilmoita vieraslajihavainnot osoitteessa vieraslajit.fi. On tärkeää tehdä ilmoitus erityisesti luonnonympäristöön levinneistä vieraslajeista. Havaintojen ilmoittaminen auttaa tutkijoita ja viranomaisia vieraslajitilanteen kartoittamisessa ja torjuntatoimien kohdentamisessa.

POIMI KIMPUKSI

Lupiini kukintoja keräämällä torjut haitallista vieraslajia ja saat samalla kaunistusta kotiisi. Kimpun kuihduttua hävitä lupiinit asianmukaisesti ja ole huolellinen, ettet vahingossa levitä siemeniä ympäristöön.

Taloyhtiön biojätekeräykseen voi laittaa pienen määrän kasvijätettä. Kotikompostissa lämpötila harvoin nousee niin korkeaksi, että siemenet tuhoutuisivat. Lupiinikimpun voi myös hävittää hyvin suljetussa muovipussissa polttokelpoisen sekajätteen joukossa.

OSALLISTU SOOLOTALKOISIIN

Kunnat ilmoittavat soolotalkoiden torjuntakohteita kevään aikana. Kuntien osoittamissa kohteissa torjuntatöihin voi ryhtyä milloin vain; itsekseen, kaverin kanssa tai isommalla porukalla. Soolotalkoisiin ei tarvitse ilmoittautua. Ota mukaan iloista

torjuntamieltä, asianmukainen vaatetus, juomapullo ja mahdollisesti eväät. Talkoisiin osallistuvien kuntien nimet löydät osoitteesta vieraslajit.fi/info/i-4507.

JÄRJESTÄ TORJUNTATALKOOT

Jos näet haitallista vieraslajia kasvamassa kuntasi omistamalla alueella, voit pyytää lupaa talkoiden järjestämiseen kunnan ympäristöviranomaiselta. Jos haluat järjestää torjuntatalkoot tienvarressa, ota yhteys Liikenteen asiakaspalveluun, joka on valtakunnallinen maantie-, rata- ja vesiväyläasioiden neuvontapalvelu. Turvallisuussyistä lupaa ei voi saada moottori- eikä moottoriliikenneteiden varsille.

KERRO KAVERILLE

Vie vieraslajitietoutta eteenpäin ja kerro vieraslajeista ja niiden aiheuttamista haitoista kaverille tai naapurille. Voit myös levittää tietoa sosiaalisen median kanavissa. Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä aihetunnisteita #soolotalkoot, #vieraslajit ja #viekaslife. Näillä aihetunnisteilla voit myös jakaa havainto- ja torjuntakuvia.

LISÄTIETOA

VieKas LIFE (2018–2023) on haitallisten vieraslajien kartoitukseen ja torjuntaan sekä tiedon levittämiseen keskittyvä hanke.

martat.fi/viekas vieraslajit.fi

Jokainen voi osallistua haitallisten vieraslajien torjumiseen.

Lupiinin kerääminen maljakkoon on hyvä torjuntakeino.

JUUNI PENTIKÄINEN //KUVA SHUTTERSTOCK

DAVID MCALLISTER – PJOTR TŠAIKOVSKI

Joutsenlampi

Baletti 9.–30.9.2023

W. A. MOZART

Don Giovanni

Oopperan uusintaensi-ilta 29.9.–27.10.2023

CHRISTIAN SPUCK – GIUSEPPE VERDI

Messa da Requiem

Baletin ensi-ilta 20.10.–18.11.2023

GIACOMO PUCCINI

Madama Butterfly

Ooppera 2.–29.11.2023

JOHANN STRAUSS

Lepakko

Operetti 24.11.2023–5.1.2024

DAVID BINTLEY – SALLY BEAMISH

Saiturin joulu

Baletin ensi-ilta 1.–30.12.2023