TARKASTUSLAUTAKUNNAN

ARVIOINTIKERTOMUS

2019

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2019 Sisällys

Sivu 1. Tarkastuslautakunnan tehtävä, kokoonpano ja työskentely

3

1.1. Tehtävä

3

1.2. Kokoonpano

4

1.3. Työskentely

5

2. Strategian väliarviointi

6

2.1. Toimintaympäristö ja sen muutokset

7

2.1.1 Väestömäärän kehitys ja ikärakenne

7

2.1.2. Työllisyystilanne

8

2.2. Strategiaa tukevat pitkän aikavälin tavoitteet

10

3. Muu arviointi

12

3.1. Palveluverkkopäätöksen toteutumisen seuranta - väliarviointi

12

3.2. Konsernin henkilöstömäärän muutos

13

4. Taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

15

4.1. Taloudelliset tavoitteet

15

4.2. Toiminnalliset tavoitteet

16

4.3. Konsernin taloudellinen asema

19

5. Edellisen vuoden arviointikertomus

20

6. Yhteenveto

21

IMATRAN KAUPUNKI -  CITY OF IMATRA Virastokatu 2 - FI-55100 Imatra - +358 20 617 111 - kirjaamo@imatra.fi - imatra.fi

2 • Arviointikertomus 2019

1. Tarkastuslautakunnan

tehtävä, kokoonpano ja työskentely

Imatran kaupunginvaltuusto (12.6.2017 § 63) valitsi tarkastuslautakunnan valtuustokaudeksi 2017-2021.

1.1 Tehtävä

Tarkastuslautakunnan tehtävät on säädetty Kuntalaissa (121 §):

1.

valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat

2.

arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa

ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja

tarkoituksenmukaisella tavalla

arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan

3.

taloussuunnitelman riittävyyttä, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää

4.

huolehtia kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta

5.

valvoa 84 §:ssä säädetyn sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista

ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi

valmistella kunnanhallitukselle esitys tehtäviään koskeviksi hallintosäännön

6.

määräyksiksi sekä arvioinnin ja tarkastuksen talousarvioksi.

Tarkastuslautakunta laatii arviointisuunnitelman ja antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Arviointikertomus käsitellään valtuustossa tilinpäätöksen yhteydessä. Lautakunta voi antaa valtuustolle muitakin tarpeellisena pitämiään selvityksiä arvioinnin tuloksista.

Arviointikertomus 2019 • 3

1.2 Kokoonpano Arviointikaudella 2019 tarkastuslautakunta toimi seuraavassa kokoonpanossa, suluissa montako kertaa osallistunut kokoukseen. Matti Hirvonen, puheenjohtaja

(KOK)

(14/14)

Rauni Mynttinen, varapuheenjohtaja

(SDP)

(14/14)

Hannu Tuovila, jäsen

(SIT.)

(14/14)

Ismo Harju, jäsen

(KESK)

(12/14)

Juha-Pekka Palovaara, jäsen

(SDP)

(14/14)

Hillevi Rasimus, jäsen

(KESK)

(14/14)

Pirjo Tella-Pulliainen, jäsen

(SDP)

(14/14)

Kauko Määttä, varajäsen

(KOK)

(0/14)

Tiina Ovaska, varajäsen

(SDP)

(0/14)

Jarmo Lappalainen, varajäsen

(SIN)

(0/14)

Antti Paavola, varajäsen

(KESK)

(0/14)

Timo Pulkkinen, varajäsen

(SDP)

(0/14)

Helmi Manninen, varajäsen

(KESK)

(0/14)

Susanna Martikainen, varajäsen

(SDP)

(0/14)

Tarkastuslautakunta vasemmalta: Hillevi Rasimus, Pirjo Tella-Pulliainen, Rauni Mynttinen, Matti Hirvonen, Juha-Pekka Palovaara, Ismo Harju, Hannu Tuovila

4 • Arviointikertomus 2019

Arviointikaudella 2019 tarkastuslautakunnan esittelijänä toimi tarkastuspäällikkö Arja Kekki ja sihteerinä sisäinen tarkastaja Iiro Parjanne. Tilintarkastuspalvelu ostettiin arviointikaudella 2019 KPMG Oy Ab:ltä. Vastuunalaisena tilintarkastajana toimi JHT, KHT Kaija Pakkanen.

1.3 Työskentely Lautakunta työskenteli arviointikaudella työohjelmansa mukaisesti. Lautakunta valmisteli vuoden 2019 arviointia 14 kokouksessa. Tarkastuslautakunta vieraili Vuoksenniskan koulukeskuksessa työkokouksessaan 19.11.2019. Työkokoukset arviointikertomuksen laadintaa varten toteutettiin pääosin etäkokouksina koronapandemian johdosta. Lautakunnan työohjelmassa arviointikaudella 2019 olivat seuraavat aihealueet: •

Kaupungin strategisten tavoitteiden toteutuminen, väliarviointi

•

Palveluverkkopäätöksen toteutumisen seuranta, väliarviointi

•

Työllisyyden arviointiosana kokonaismyyntiä ja -markkinointia

Tilintarkastaja on raportoinut tarkastuksistaan tarkastuslautakunnalle työkokouksissa 11.12.2019 ja 23.4.2020. Tilintarkastuksen työohjelma on käsitelty lautakunnan päätöskokouksessa 3.9.2019. Valvonnan yhteistyökokous (tarkastuslautakunta, tilintarkastus, sisäinen tarkastus ja konsernijohto) järjestettiin 5.5.2020.

Arviointikertomus 2019 • 5

2. Strategian väliarviointi Kaupunginvaltuusto vahvisti 11.12.2017 (§ 113) Imatra tekee tulevaisuuden-strategian. Strategian toimeenpano-ohjelman tarkennukset vuosille 2019 – 2021 hyväksyttiin valtuustossa 14.10.2019 (§ 77). Strategian toimeenpano-ohjelmassa kuvataan kaupungin strategiaan pohjautuvat tarkentavat toimintalinjaukset. Strategiaan vaikuttavat tekijät Imatran kaupungin toimintaympäristössä sekä odotettavissa olevat muutokset ovat vaikuttaneet siihen, että hyväksyttyä strategian toimeenpano-ohjelmaa jouduttiin päivittämään. Vahvistetun strategian pohjalta valtuusto asettaa pitkän aikavälin tavoitteet sekä talousarviovuodelle valtuustoon nähden sitovat taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet. Imatran elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja yrittämisen toimintaedellytysten turvaaminen ja edistäminen sekä kaupunkilaisten hyvinvoinnin turvaaminen ovat aivan keskeisessä roolissa nyt ja tulevina vuosina. Valtuusto vahvisti 17.9.2018 (§ 82) strategian jalkautusprosessin tueksi alla olevan strategiakuvan ”Kokoaan suurempi kaupunki”:

Kokoaan suurempi kaupunki, strategiakuva

6 • Arviointikertomus 2019

2.1.

Toimintaympäristö ja sen muutokset

Keskeisiä kaupungin strategisiin päätöksiin ja kehittämislinjauksiin vaikuttavia tekijöitä ovat kaupungin väestö- ja työllisyyskehitys sekä valtion hallituksen laatimien hallitusohjelmien vaikutukset lähivuosina kuntien toimintoihin, talouteen ja alueen kehittymiseen.

2.1.1

Väestömäärän kehitys ja ikärakenne

Valtuusto on 14.10.2019 (§ 77) päättänyt kaupunkistrategian toimeenpano-ohjelman päivityksestä ja tarkennuksista vuosille 2019-2021. Väestökehityksen osalta on linjattu tavoitteeksi, että asiakirjassa esitetyt Imatran väkilukuennusteet eivät toteudu ja kaupungin väkiluku on yhä vuonna 2030 suunnilleen nykyisellä tasolla. Imatran kaupungin väestömäärän kehitys on ollut viime vuosina negatiivinen. Samoin ikärakenteessa painopiste on siirtymässä yhä enenevässä määrin yli 65-vuotiaisiin. Ennusteiden mukaan vuoteen 2030 mennessä väestömäärän kehitys ja ikärakenteen muutos on seuraava (Lähde: Perlacon, Väestömuutosten vaikutukset kuntien selviytymiseen 15.1.2020): Muutos Imatra 2018 2020 2025 2030 2018-2030 Muutos-% 0-18-vuotiaat 19-64-vuotiaat 65 -> Yhteensä

4 433 4 203 14 538 13 989 7 961 8 137

3 641 12 913 8 384

3 137 11 929 8 615

-1 296 -2 609 654

-29,2 -17,9 8,2

26 932 26 329

24 938

23 681

-3 251

-12,1

Väestömäärän kehitys ikäluokittain.

Sama väestökehitys esitetään alla graafisesti

Imatra, väestömäärän kehitys ikäluokittain 16 000

14 538

14 000

13 989

12 913

12 000 10 000 8 000

11 929

7 961

8 137

8 384

8 615

4 433

4 203

3 641

3 137

6 000 4 000 2 000 0

2018

2020 0-18-vuotiaat

2025 19-64-vuotiaat

2030 65 ->

Väestömäärän kehitys ikäluokittain.

Väestöennusteen perusteella vuoteen 2030 mennessä 0–18-vuotiaiden ikäluokka tulee pienemään liki 30 prosenttia, jolloin vähenemä tarkoittaa toteutuessaan palvelutuotannon näkökulmasta merkittävää sopeuttamista varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Arviointikertomus 2019 • 7

Samoin työikäisen väestön vähennys ennusteen perusteella on 17 prosenttia, jolla on merkittävä vaikutus kaupungin tuloverokertymälle. Työikäisiltä tuleva osuus tuloverokertymästä on ollut vuonna 2019 arviolta 65 prosenttia. Väestön ikärakenteen jyrkkää muutosta kuvaa hyvin myös vuosittain syntyvien ja kuolleiden määrän vertailu Imatralla. Seuraavassa esitetään syntyneiden ja kuolleiden määrät Imatralla 1990-2019 (Lähteet: Tilasto-keskus 4/2020) Syntyneet ja kuolleet Imatra 1990-2019 450

400 350 300 250 200 150 100 50 0

Syntyneet

Kuolleet

Syntyneiden ja kuolleiden määrät Imatralla 1990-2019.

Imatran trendi on ollut syntyvyyden osalta laskeva, kuten koko Etelä-Karjalassa. Syntyneiden ja kuolleiden määrien välinen ero on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Imatran negatiivinen väestökehitys on osin seurausta siitä, että syntyvyys on huomattavasti pienempää kuin kuolleisuus. Väestö väheni vuodesta 2018 vuoteen 2019 yhteensä 407 henkeä. Tästä 55 prosenttia oli seurausta kuolleisuutta (362) pienemmästä syntyvyydestä (137) vuonna 2019.

2.1.2. Työllisyystilanne Kaupunkistrategiassa tavoitellaan työllisyyden parantamista osana elinvoimaisuuden vahvistamista. Imatralla työllisyyden kehittyminen ei ole kuluneena valtuustokautena parantunut eikä myöskään merkittävästi heikentynyt. Tarkastuslautakunnan arviointiajankohta asettui juuri koronapandemian alkuun, joten pandemian vaikutusta ei ollut vielä alkuvuoden työllisyystilanteessa nähtävissä, mutta merkittävää heikennystä se tulee tuomaan jo kuluvaan vuoteen sekä vielä tuleviin vuosiin. Strategian toimeenpano-ohjelmassa linjataan työllisyyden osalta, että tavoitteena on elinvoimaa edistämällä varmistaa työpaikkojen pysymistä ja uusien työpaikkojen syntymistä. Painopiste työllisyydenhoidossa tulee olla erityisesti nuorten paremmassa työllistymisessä. Seuraavassa esitetään vuosilta 2018-2019 Imatran keskimääräinen työttömyysaste ja nuorisotyöttömyysaste sekä työttömien, nuorten työttömien ja avoimien työpaikkojen määrä (Lähde: Ely-keskus ja Imatran kaupunki).

8 • Arviointikertomus 2019

Imatra

Työttömyysaste keskimäärin (%) Työttömien lkm keskimäärin Nuorisotyöttömyysaste (alle 25-v.) keskimäärin (%) Alle 25-v. työttömien lkm keskimäärin Avoimet työpaikat keskimäärin

2018 2019 13,7 1 665 23,7 268 194

13,5 1 602 25,4 265 184

Muutos -0,2 -63 1,7 -3 -10

Imatran keskimääräinen työttömyys ja avoimien työpaikkojen määrä.

Lautakunnan arvio: Valtuuston tulee säilyttää kyky ja halu nopeaan päätöksentekoon alati muuttuvassa toimintaympäristössä. On tärkeää, että valtuustolla on yksi yhteisesti hyväksytty strategia, jota päätöksenteko tukee. Imatralaisten hyvinvoinnin, viihtyvyyden ja elinvoiman lisääminen vaatii usein myös kompromisseja sekä yhteistyötä yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Strategian toimeenpano-ohjelmassa tavoitellaan väestömäärältään nykyistä tasoa. Tavoite on haastava, mutta realistinen. Väestömäärän ja ikärakenteen kehitys on huolestuttavaa. Painopisteen siirtyessä eläkeikäisiin lisääntyy sosiaali- ja terveysmenojen osuus toimintamenoista. Tämä rajoittaa taloudellista liikkumavaraa ja mahdollisuutta panostaa elinvoimaan ja sen kehittämiseen. Lakisääteisten peruspalvelujen rahoittamisessa voi tulla haasteita jo seuraavan kymmenen vuoden aikana, jos muun muassa väestöennusteet toteutuvat. Imatralle tarvitaan lisää työpaikkoja ja uusia työikäisiä asukkaita. Elinkeinoelämän monipuolistaminen on työllisyyden kannalta tärkeää. Yhä enenevässä määrin työpaikat ovat siirtyneet teollisuudesta palvelualoihin. Imatran vahvuudet - sijainti hyvien liikenne- ja kulkuyhteyksien varrella tulisi hyödyntää, samoin uudistettu varhaiskasvatuksen ja opetuksen palveluverkko ”terveine” tiloineen Imatraa asuinpaikkana markkinoitaessa. Imatralla työllisyystilanne ei ole parantunut yleisen kehityksen mukaisesti. Erityisesti nuorten työttömyys on lisääntynyt tehdyistä toimenpiteistä ja panostuksesta huolimatta. Valtuuston tulee kiinnittää tähän erityistä huomiota, jotta asetetut tavoitteet voitaisiin saavuttaa.

Arviointikertomus 2019 • 9

2.2.

Strategiaa tukevat pitkän aikavälin tavoitteet

Tarkastuslautakunta on arvioinut strategian avaintavoitteiden toteutumista pitkän aikavälin tavoitteiden toteutumisen pohjalta. Arvio perustuu vuosien 2018-2019 toiminnallisten tavoitteiden toteutuma-arvioihin. Strategian pitkän aikavälin tavoitteiden toteutuminen (%):

Avaintavoite: Elinvoimaisuuden vahvistaminen 0

10

20

30

40

50

60

70

80

Parannamme työllisyyttä ja elinvoimaa toimimalla ennakoivasti ja ennakkoluulottomasti.

90

100

83

Tarjoamme nykyisille ja uusille yrityksille toimivan ympäristön ja toimivat palvelut.

51

15

Tarjoamme monipuolisia asumisen vaihtoehtoja kaikille kohderyhmille.

41

Panostamme matkailu- ja elämänlaatupalveluiden kehittämiseen.

87

Lisäämme tehokasta viestintää ja markkinointia.

Avaintavoite: Elinvoimaisuuden vahvistaminen

Avaintavoite: Hyvinvoinnin edistäminen 0 Tarjoamme asukkaille laadukkaat ja asiakaslähtöiset palvelut.

10

20

30

40

50

60

70

80

90

50

Tuemme asukkaiden omatoimisuutta. Tuemme asukkaiden hyvinvoinnin ja työllisyyden paranemista.

92 67

Takaamme edistykselliset oppimisympäristöt ja opinpolut kaiken ikäisille. Tarjoamme monipuolisia asumisen vaihtoehtoja.

Avaintavoite: Hyvinvoinnin edistäminen

10 • Arviointikertomus 2019

100

83 75

Avaintavoite: Uudistuvat toimintatavat, taloudessa ja johtamisessa 0

20

40

60

80

Arvioimme ja kehitämme kaupunkikonsernin toimintaprosesseja ja omaisuudenhallintaa.

100

70

Kehitämme työyhteisö- ja palvelurakennetta.

67

Kohdennamme henkilöstöresurssit ja osaamisen oikein.

78

Avaintavoite: Uudistuvat toimintatavat, taloudessa ja johtamisessa

Avaintavoite: Uudistuvat toimintatavat, palveluiden kehittämisessä 0

10

20

30

40

50

60

Järjestämme asiakaslähtöisiä palveluita joustavasti tarpeet ja ympäristö huomioon ottaen.

70

80

90

100

80

90

100

59

Uudistamme toimintatapoja ja edistämme kokeilukulttuuria.

63

Luomme lisäarvoa palveluprosesseihin teknologiaa hyödyntäen.

69

Panostamme taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävään kehitykseen.

50

Avaintavoite: Uudistuvat toimintatavat, palveluiden kehittämisessä

Avaintavoite: Uudistuvat toimintatavat, osallistamisessa ja kumppanuudessa 0

10

20

30

40

Kannustamme kuntalaisia osallistumaan.

50

60

70

83

Terävöitämme kaupungin omistajaohjausta ja edunvalvontaa.

Rakennamme ja ylläpidämme tavoitteellista kansallista ja kansainvälistä yhteistyöverkostoa.

100

82

Avaintavoite: Uudistuvat toimintatavat, osallistamisessa ja kumppanuudessa

Arviointikertomus 2019 • 11

Lautakunnan arvio: Tarkastuslautakunta haluaa kiinnittää huomiota työllisyyden parantamiseksi toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin ja tuloksellisuuden mittaamiseen. Viestintään ja markkinointiin on konsernissa panostettu. Myös tiedottaminen kuntalaisille on parantunut. Markkinoinnilla on jo saavutettu parempaa näkyvyyttä eri medioissa. Markkinoinnin ja myynnin organisoiminen kaupungin omistamaan Imatra Base Camp Oy -yhtiöön on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi valtuustokauden aikana. Yhtiö on tehnyt merkittävää tulosta myös tilojen ja liikuntapaikkojen myynnissä.

3. Muu arviointi 3.1.

Palveluverkkopäätöksen toteutumisen seuranta - väliarviointi

Tarkastuslautakunta on arviointivuonna seurannut opetus- ja varhaiskasvatuspalvelujen palveluverkkopäätöksen (valtuusto 24.10.2016 § 68) toteuttamista.

Opetuspalvelut Vuoksenniskan koulukeskus aloitti suunnitellusti 1.8.2019 yhtenä koulukeskuksena. Mansikkalan ja Kosken koulukeskusten osalta investoinnit etenevät suunnitelman mukaisesti. Mansikkalan koulukeskus on valmistumassa syyslukukaudelle 2020. Kosken koulukeskuksessa rakennustyöt on aloitettu.

Varhaiskasvatuspalvelut Toiminnallisena tavoitteena vuodelle 2019 oli, että päiväkotiverkon uudistuksen kokonaisaikataulusta ja mahdollisesta yksityistämisestä on tehty päätös. Tavoitteen mukaisesti kaupunginhallitus vahvisti 9.9.2019 (§ 200) linjaukset varhaiskasvatuksen palveluverkon toteutuksesta. Samalla hallitus edellytti säännönmukaista lapsimääräkehityksen ja varhaiskasvatustarpeiden seurantaa ja raportointia. Seurantaan perustuvat palveluverkkolinjaukset saatetaan käsittelyyn heti mahdollisten palvelutarpeen muutosperusteiden ilmettyä ja joka tapauksessa viimeistään v. 2023.

12 • Arviointikertomus 2019

Lautakunnan arvio: Palveluverkkopäätöksen toteuttaminen etenee aikataulun mukaisesti. Suunniteltu palveluverkkorakenne voi väestöennusteiden toteutuessa osoittautua ylimitoitetuksi. Tämä on kuitenkin jo otettu suunnittelussa huomioon. Väestöennusteiden toteutuessa tulee olla valmius tarkastella uudelleen tilojen käyttötarkoituksia ja hyödyntää muuntojoustavuus.

3.2.

Konsernin henkilöstömäärän muutos

Strategian toimeenpano-ohjelmassa vuosille 2019-2021 on hyväksytty henkilöstölinjaukset liittyen henkilöstövoimavarojen riittävyyteen, työhyvinvoinnin edistämiseen ja toiminnan tuloksellisuuteen.

Päättyneet vakinaiset työsuhteet Seuraavassa esitetään kaupunkikonsernin päättyneet vakinaiset työsuhteet vuoden 2019 aikana. Esitetyt luvut ovat kaupunkikonsernissa päättyneitä vakinaisia työsuhteita. (Lähteet: Personecpalkanlaskentajärjestelmä ja konserniyhtiöiden ilmoittamat tiedot)

Kaupunki

Konserniyhtiöt Yhteensä

Eläköityneet Muu syy

17 13

3 20 11 24

Päättyneet vakinaiset työsuhteet yht.

30

14

44

Konsernin päättyneet vakinaiset työsuhteet

Kaupunkikonsernissa päättyi eläköitymisten ja muiden syiden takia vuoden 2019 aikana 44 vakinaista työsuhdetta.

Henkilöstömäärän kehitys Seuraavassa esitetään kaupunkikonsernin henkilöstömäärän kehitys vuoden 2019 aikana. Tarkastelussa verrataan vuoden 2019 lopun tilannetta vuoden 2018 lopun tilanteeseen. Määräaikaisissa vuosilta 2019 ja 2018 ei huomioida työllistettyjä eikä harjoittelijoita. (Lähteet: Personec-palkanlaskentajärjestelmä ja konserniyhtiöiden ilmoittamat tiedot)

Arviointikertomus 2019 • 13

Muutos 31.12.2018 31.12.2019 2918-2019 Kaupunki Vakinaiset 595 588 -7 Määräaikaiset 167 155 -12 Yhteensä 762 743 -19 Konserni- Vakinaiset 127 114 -13 yhtiöt Määräaikaiset 7 3 -4 Yhteensä 134 117 -17 Kaupunkikonserni Vakinaiset 722 702 -20 yhteensä Määräaikaiset 174 158 -16 Yhteensä 896 860 -36 Konsernin henkilöstömäärän muutos

Koko henkilöstömäärän muutos konsernissa oli -36 henkilöä vuoden 2019 aikana (tilanne 31.12.). Kaupungilla muutos oli -19 henkilöä ja konserniyhtiöissä -17 henkilöä. Kaupungin vuoden 2019 yt-neuvottelujen vaikutukset eivät näy vielä v. 2019 luvuissa. Vakinaisen henkilöstön muutos konsernissa oli -20 henkilöä (kaupungilla -7 henkilöä, konserniyhtiöissä -13 henkilöä). Määräaikaisen henkilöstön muutos konsernissa oli -16 henkilöä (kaupungilla -12 henkilöä, kon-serniyhtiöissä -4 henkilöä).

Henkilöstökulut Seuraavassa esitetään kaupunkikonsernin toteutuneet henkilöstökulut vuosina 2018 ja 2019.

Henkilöstökulut 1000 €

TP 2018 TP 2019

Muutos

Kaupunki Konserniyhtiöt

37 348 7 206

37 857 6 986

509 -220

Konserni yht.

44 554

44 843

289

Konsernin henkilöstökulut

Toteutuneet henkilöstökulut kasvoivat koko konsernissa vuonna 2019 yht. +289 000 € vuodesta 2018. Kaupungin henkilöstökulujen kasvu v. 2019 oli +509 000 edellisvuoteen nähden. Kaupungin henkilöstökulut pysyivät vuonna 2019 kuitenkin talousarvion puitteissa, henkilöstökulut alittivat talousarvion 1 588 000 €. Henkilöstökulujen kasvu vuonna 2019 oli pääosin seurausta opetuspalvelujen kasvaneista henkilöstökuluista (v. 2018-2019: +888 000 €). Opetuspalvelujen henkilöstökulujen kasvun taustalla olevia tekijöitä olivat edelleen hajallaan oleva palveluverkko, sijaiskustannukset sekä hankerahoituksella palkattu henkilöstö. Konserniyhtiöissä henkilöstökulut v. 2019 laskivat -220 000 € edellisvuodesta.

14 • Arviointikertomus 2019

Lautakunnan arvio: Valtuuston strategian yhteydessä päättämät henkilöstölinjaukset ovat henkilöstömäärän osalta toteutuneet kaupunkikonsernissa.

4. Taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kuntalain 110 §:n mukaan kalenterivuoden talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Kuntalain 121 §:n mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Valtuusto (10.12.2018 § 107) on vahvistanut vuoden 2019 sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuoden 2019 talousarviossa. Valtuusto asettaa myös keskeisille konserniyhteisöille tavoitteet vuosittain. Valtuusto edellyttää, että kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen tulee omassa palvelutuotannossaan noudattaa valtuuston hyväksymiä tavoitteita. Tarkastuslautakunta on arvioinut kaupungin ja strategisten konserniyhtiöiden valtuustoon nähden sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista vuodelta 2019.

4.1.

Taloudelliset tavoitteet

Kaupungin toimintakate toteutui 3,1 M€ talousarviota paremmin. Vastuualueittain tarkasteltuna toimintakate ylittyi vain EKSOTE sosiaali- ja terveyspalvelut-vastuualueella, ylitys -504 000 €. Investointiosan nettosumma ylitti talousarvion -3,1 M€. Kaupungin alkuperäinen talousarvio oli -3,2 M€ alijäämäinen. Kaupunginhallitus linjasi 5.11.2018 (§ 269) talousarvion jatkokäsittelyn osalta muun muassa, että talousarvion jäädessä alijäämäiseksi käynnistetään taloussuunnittelukauden 2019-2021 tasapainon saavuttamiseksi kokonaisvaltaiset organisaation palvelurakenteiden tarkastelutoimenpiteet. Kaupunginhallituksen toimenpiteillä alijäämä saatiin katettua talousarviovuoden aikana ja tilikauden tulos oli 0,64 M€ ylijäämäinen.

Arviointikertomus 2019 • 15

Konserniyhtiöistä valtuuston asettamat taloudelliset tavoitteet toteutuivat seuraavilla yhtiöillä: Mitra Imatran Rakennuttaja Oy, Imatran Vuokra-asunnot Oy, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy, Imatran Kiinteistö- ja Aluepalvelu Oy ja Imatran Lämpö Oy. Valtuuston asettamat taloudelliset tavoitteet eivät toteutuneet Imatran Toimitilat Oy:llä.

4.2.

Toiminnalliset tavoitteet

Seuraavassa esitetään yhteenveto valtuuston asettamien kaupunkikonsernin vuoden 2019 toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta:

Konsernin toiminnalliset tavoitteet toteutumisprosentit

Yht. (%)

66

0

10

20

Toteutunut

30

4

40

50

Osittain toteutunut

60

20

70

Ei toteutunut

10

80

90

100

Ei voi arvioida

Valtuuston asettamien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen konsernissa

Konsernin toiminnalliset tavoitteet toteutumisprosentit Hyvinvoinnin edistäminen

79

Elinvoimaisuuden vahvistaminen

53

Uudistuvat toimintatavat

6

30

3

68 0

Toteutunut

5 7

20

Osittain toteutunut

40

60

Ei toteutunut

10

11

21 80

9 100

120

Ei voi arvioida

Valtuuston asettamien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen konsernissa strategian avaintavoitteittain

16 • Arviointikertomus 2019

Seuraavassa esitetään valtuuston asettamien vuoden 2019 toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen vastuualueittain ja konserniyhtiöittäin.

Kaupunki, v. 2019 toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen vastuualueittain (%) 0

20

Konsernipalvelut

40

60

38

80

15

Hyvinvointilautakunta

46

74

Kaupunkikehityslautakunta

31

100 0

4

0

7

15

63

Imatran Seudun Ympäristölautakunta

6

90

Etelä-Karjalan jätelautakunta

0

67

Toteutunut

0

Osittain toteutunut

Ei toteutunut

120

10

33

0

Ei voida arvioida

Valtuuston asettamien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen vastuualueittain

Kaupunkikehityslautakunnan toiminnallisista tavoitteista toteutui vain 31 prosenttia ja konsernipalvelujen toiminnallisista tavoitteista 38 prosenttia.

Konserniyhtiöt, v. 2019 toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen (%) 0

20

40

Mitra Imatran Rakennuttaja Oy

60

Imatran Seudun Yritystilat Oy

0

40

20

Imatran Vuokra-asunnot Oy

100 15

17

72

17

11

17

100

Imatra Base Camp Oy

0

75 25

0

0 Osittain toteutunut

25

75 Ei toteutunut

0 0

88

Imatran Kiinteistö- ja Aluepalvelu Oy

120

8

40 0

Imatran Lämpö Oy

Toteutunut

0

67

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy

Imatran Toimitilat Oy

80

77

13 0 0

Ei voida arvioida

Valtuuston asettamien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen konserniyhtiöittäin

Imatran Lämpö Oy:n toiminnalliset tavoitteet toteutuivat 100-prosenttisesti. Imatran Toimitilat Oy:n toiminnallisista tavoitteista toteutui vain 25 prosenttia.

Arviointikertomus 2019 • 17

Lautakunnan arvio: Kaupunginhallitus on reagoinut riittävillä toimenpiteillä alijäämäisen talousarvion tasapainottamiseksi tilikauden aikana. Tarkastuslautakunnan arviointikauden aikana on tullut esille yhtiöiden toimitusjohtajien ja kaupungin viranhaltijoiden kuulemistilaisuuksissa, että yhteistyö ja tiedonkulku eivät ole aina toimineet parhaalla tavalla. Konserniyhtiöt ovat pärjänneet hyvin, mutta silti keskinäiseen yhteistyöhön kaivataan lisää panostusta. Lisäämällä yhteistyötä palvelujen saralla voidaan saavuttaa parempaa tulosta ja palvelutasoa nykyisilläkin resursseilla. Hyvinvoinnin edistämisen toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Uudistuviin toimintatapoihin liittyvät tavoitteet ovat pääsääntöisesti myös toteutuneet suunnitellusti. Edelleen tulee huolehtia siitä, että uudistuneet toimintatavat otetaan käyttöön läpi organisaation. Sen sijaan elinvoimaisuuden vahvistamisen tavoitteista on toteutunut vain runsas puolet. Muuttuvan toimintaympäristön takia uusia toimintatapoja on etsittävä jatkuvasti. Tarkastuslautakunta kehottaa kaupunginhallitusta ja asianomaisia lautakuntia paneutumaan huolella sen selvittämiseen, miksi eri vastuualueiden toiminnallisten tavoitteiden toteutumisessa on huomattavan suuria eroja. Arviointivuoden osalta erityisesti kaupunkikehityksen jääminen vakiintuneiden käytäntöjen toteuttajaksi on johtanut siihen, että liian monet sitovat tavoitteet ovat jääneet toteutumatta. Kaavoitus on ollut ongelmana usean vuoden ajan. Saatujen selvitysten perusteella kyseessä on ollut johtamisongelma. Tavoitteiden määrä, joiden toteutumista ei ole voitu arvioida, on lisääntynyt aiemmasta. Suurelta osin tämä johtuu siitä, ettei tavoitteille ole asetettu selkeitä mittareita tai tavoitearvoja.

18 • Arviointikertomus 2019

4.3.

Konsernin taloudellinen asema

Konsernin tilinpäätös oli 0,531 M€ ylijäämäinen vuodelta 2019. Vuosikate oli 23,7 M€ parantuen 6,9 M€ vuodesta 2018. Konsernin poistot olivat 22,9 M€. Konsernin vuosikate riitti poistojen kattamiseen ja tästä näkökulmasta tarkasteltuna konsernin talous oli tasapainossa. Konsernin lainakanta nousi 217,7 M€:sta 238,4 M€:oon (+20,7 M€). Lainakannan takaisinmaksusta 55 prosenttia rahoitetaan muilla kuin verotuloilla. Konsernin emon lainakanta nousi 27,3 M€ vuodesta 2018 ollen vuoden 2019 lopussa 90,4 M€. Konserniin kuuluvien yhtiöiden lainakanta on sen sijaan pienentynyt 6,6 M€. Konsernin emon lainakantaa on nostanut Mansikkalan koulukeskuksen rakentaminen. Konsernilainat olivat 8988 €/asukas vuoden 2019 lopussa. Konsernissa kertynyttä ylijäämää oli taseessa 49,0 M€ vuoden 2019 lopussa. Konsernin omavaraisuusaste oli 30,2 prosenttia. Kunnan omavaraisuusasteen ollessa alle 50 prosenttia on kuntataloudessa suuri velkarasite. Suhteellinen velkaantuneisuusprosentti oli konsernissa 89,5 prosenttia. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluku on, sitä paremmat mahdollisuudet on kunnalla selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella.

Lautakunnan arvio: Investoinnit ovat olleet tarkoituksenmukaisia. Niiden avulla on lisätty kaupungin elinvoimaa. Konsernin lainakanta on noussut mittavista kouluinvestoinneista johtuen. Uusia lainarahalla tehtäviä investointeja tulee harkita tarkasti, mutta välttämättömät investoinnit tulee tehdä. Konsernilainojen takaisinmaksusta 55 prosenttia rahoitetaan kuitenkin konsernin ulkopuolelta saaduilla tuloilla.

Arviointikertomus 2019 • 19

5. Edellisen vuoden arviointikertomus Kuntalain (121 §) mukaan kunnanhallitus antaa valtuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta. Kaupunginvaltuusto (14.10.2019 § 76) merkitsi tiedokseen annetut selvitykset ja suunnitellut toimenpiteet, joihin vuoden 2018 arviointikertomus on antanut aihetta. Kaupunginhallituksen lausunnossa nousivat esiin muun muassa jatkuvan kehittämisen ja ideoinnin toimintamalli, Eksoten talouden raportointi ja Eksoten perussopimuksen päivitys. 1. Jatkuvan kehittämisen ja ideoinnin toimintamalli

Toimintamalli liittyy strategian avaintavoitteeseen uudistuvat toimintatavat.

Toimintamallin juurruttamista organisaation toimintakulttuuriin on jatkettu vuonna 2019.

2. Eksoten talouden raportointi

Vuoden 2019 aikana on toteutunut säännöllisesti kuukausittain Eksoten talouden raportointi

kirjallisesti sekä johtavien viranhaltijoiden yhteistapaamiset kaupungin ja Eksoten välillä.

3. Eksoten perussopimuksen päivitys

Valtuusto hyväksyi Eksoten uuden perussopimuksen 9.12.2019 (§ 93). Sopimus tuli voimaan

1.1.2020 korvaten ja kumoten samalla Eksoten vuoden 2016 alusta voimaan tulleen

perussopimuksen. Lisäksi tarkastuslautakunta on sekä vuoden 2018 että 2017 arviointikertomuksissa kiinnittänyt huomiota kaavoituksen toimivuuteen. Lautakunta totesi vuoden 2017 arviointikertomuksessa seuraavaa:

Strategisten tavoitteiden arvioinnin yhteydessä lautakunnalle on herännyt kysymys kaupungin

kaavoituksen toimivuudesta. Tukevatko kaavoitus ja kaavoitusohjelmat strategisia kärkihank-

keita? Kaavoituksella on merkittävä rooli myös kau-punkikonsernin kiinteistöjen purkuohjel-

man toteuttamisessa.

Kaavoituksen hitauden vuoksi kuntakonsernille aiheutuu lisäkustannuksia, jollei konserni voi

toteuttaa olemassa olevaa epäkuranttien kiinteistöjen purkuohjelmaa talouden reunaehdoilla.

Vuoden 2018 arviointikertomuksessa lautakunta totesi:

Kaavoituksen organisoinnissa on toteutettu muutoksia vuoden 2018 aikana. Kaupunginhallitus

käsittelee kaavoituskatsaukset kuukausittain. Näillä toimenpiteillä on pyritty parantamaan

kaavoitustoimintojen tukea strategisten kärkihankkeiden oikea-aikaiselle etenemiselle.

20 • Arviointikertomus 2019

Yhteenveto Valtuuston päätöksenteko on kaupunkistrategian asettamisessa ollut ennakkoluulotonta ja realismin huomioivaa. Valtuusto on tehnyt tarvittavia muutoksia strategian toimeenpanoohjelmaan toimintaympäristön muuttuessa. Lautakunta antaa tunnustusta kaupunginvaltuustolle, -hallitukselle ja johtaville virkamiehille siitä, että toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin on reagoitu tuomalla valtuuston päätettäväksi uusi päivitetty strategian toimeenpano-ohjelma. Toimeenpano-ohjelmassa on huomioitu tiedot väestömäärän ja ikärakenteen muutoksista sekä ennusteet tulevasta kehityksestä vuoteen 2030 saakka. Seurantaan tarkoitettuja selkeitä mittareita tulee kehittää sellaisiksi, että ne tukevat strategista johtamista ja varautumista tulevaisuuden haasteisiin. Konsernin sisäisen yhteistyön toimivuus ja tiedon kulku ovat olennaisessa asemassa strategian toteuttamisessa. Satsaukset viestintään ja markkinointiin ovat tuoneet Imatralle positiivista medianäkyvyyttä ja tarkastuslautakunta toivoo saman trendin jatkuvan tulevaisuudessa. Tulevaisuutta ajatellen huolenaiheena on elinkeinorakenteen vahvistaminen, jos väestömäärän ja ikärakenteen kehitys toteutuvat ennusteiden mukaisina. Painopisteen siirtyessä ennusteiden mukaisesti enenevässä määrin ikääntyneimpään väestönosaan siirtyy myös merkittävä osa toimintamenoista sosiaali- ja terveysmenoihin. Kaupungin taloudellisen liikkumavaran merkittävä pieneneminen vähentää mahdollisuuksia panostaa elinvoimaan ja sen kehittämiseen. Työttömyys erityisesti nuorten osalta on huolestuttavaa. Nuorten työllisyystilanteen parantamiseksi on tehty toimenpiteitä, onko niiden vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta arvioitu? Tarkastuslautakunta esittää kiitokset koko Imatran kaupunkikonsernin viranhaltijoille, henkilökunnalle ja luottamushenkilöille vuoden 2019 työstä.

Arviointikertomus 2019 • 21

Imatra 14.5.2020 IMATRAN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA