Imatran Asukaslehti 2/2018 by Dominus

IMATRAN ASUKASLEHTI 2/2018

Kestävä kehitys Imatralla Sivut 4 – 11, 14, 22 ja 32

Hannu ja Kerttu – molemmat imatralaisia Sivut 18 – 19

Imatra-päivä kuvina Sivut 20 – 21

Kaupunginjohtajalta

Imatra kantaa vastuunsa ympäristötalkoissa

”Kaupunki on vähentänyt omia kasvihuonepäästöjä vuoden 2010 jälkeen vuosittain.”

matran kaupungin historiaa, jo ennen kaupungin tai kauppalan syntyä, on värittänyt suurteollisuuden keskeinen asema. Alkuaikojen tuotantotavoissa ei pohdittu ympäristövaikutuksia. Ympäristöstä piittaamattoman tuotantotavan ja kuntayhteisön tarpeiden ensimmäisiä törmäyksiä tuli nuoren kauppalan vesihuollossa. Kunnan käyttövesi otettiin raakavesiputkella suoraan Vuoksesta. Vedenotolle piti hakea uusia lähteitä, kun ottoputken pää tukkeutui päivittäin erilaisista mekaanisista saasteista. Toisaalta kunnan omakaan toiminta ei ympäristöstä juuri piitannut. Pitkälle 1970-luvulle saakka toimittiin tuotannon ehdoilla luonnon arvoista välittämättä. Suurteollisuus alkoi kehittää omia prosessejaan alkuvaiheessa varmaankin kustannussyistä, mutta myös yleisellä ympäristön huomioimisella oli merkitystä. Heräämisen jälkeen muutos on ollut nopeaa. Imatralainen suurteollisuus on ympäristöystävällistä. Puunjalostusteollisuuden prosessit ja tuotteet ovat ekologisesti kestäviä. Juuri ympäristöystävällisyys on tuotteiden myyntivaltteja. Terästeollisuus käyttää perusraaka-aineenaan kierrätettyä romua, ja valmiit tuotteet edelleen kierrätetään. Energiaa tuotetaan maan suurimmalla vesivoimalaitoksella. Yleinen tietoisuuden lisääntyminen herätti myös Imatran kaupungin miettimään omaa toimintaansa. Kaupunki on vähentänyt omia kasvihuonepäästöjä vuoden 2010 jälkeen vuosittain. Kaupungin omistama kaukolämpölaitos käyttää päälämmönlähteenä kierrätettävää haketta. Palveluverkon uusinvestoinneissa ympäristöystävällisyys ja kestävä kehitys ovat olleet keskeinen kriteeri. Kaupungin jätevedenpuhdistamon suunnittelu on aloitettu ja puhdistamo uusitaan vastaamaan tämän hetken vaatimuksia. Kaupungin päätöksenteossa kestävä kehitys ja ympäristöystävällisyys ovat kriteerejä, jotka aina otetaan huomioon, ja niitä ei enää erikseen tarvitse korostaa. Huoli ja vastuu maapallon tulevaisuudesta kuuluvat kaikille. Imatran kaupunki vastuullisena toimijana tekee ja tulee tekemään oman osuutensa.

Kai Roslakka Kaupunginjohtaja

IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

Kai Roslakka

Imatran kaupunginvaltuusto valitsi kokouksessaan 18.6. yksimielisesti uu-

deksi kaupunginjohtajaksi Kai Roslakan ja hänen rinnalleen apulaiskaupunginjohtajaksi Kaisa Heinon. Molemmat ovat työskennelleet Imatran kaupungin palveluksessa jo vuosien ajan.

Kai Roslakka

Kaisa Heino

Ikä: 60 vuotta

Ikä: 42 vuotta

Koulutus: hallintotieteiden maisteri

Koulutus: oikeustieteiden maisteri (OTM), varatuomari (VT)

Perhe: naimisissa, 2 aikuista poikaa edellisestä liitosta, vaimolla aikuinen poika ja aikuisuuden kynnyksellä oleva tytär

Perhe: naimisissa, mies ja (uusperheen) 3 alaikäistä ja 1 aikuinen lapsi

Ura kaupungin palveluksessa: 1986-93 kaupunginreviisori; 2008 alkaen talousjohtaja

Ura Imatran kaupungilla: aloittanut Imatran kaupungilla kaupunginlakimiehenä 1/2012, toiminut vs. hallintojohtajana 02/2015-05/2016, sekä vakituisesti hallintojohtajan virassa 5/2017 lukien.

Harrastukset: lukeminen, penkkiurheilu

Harrastukset; liikunta eri muodoissaan, mm. capoeira ja jooga

Kaisa Heino

Kuva: Imatran kaupunki

IMATRAN ASUKASLEHTI 2/2018

Sisältö 3

Luku 70 eri yhteyksissä

Kestävä liikkuminen

Kestävä kehitys läpäisee kotitalouden opetuksen

6 – 7

Digitalisaatio säästää aikaa, rahaa ja luontoa

Ilmastopäästöt laskussa

Imatran kaupunki uudistaa jätevedenpuhdistamonsa

10 – 11

Imatra on kiertotalouden ja uusiutuvan energian kaupunki

12 – 13

Palveluverkkoprojekti etenee Koskelle

Kaupunki on vastuullinen metsänomistaja

Tyytyväinen paluumuuttaja ja sen mies

Tontteja riittää – monenlaisia ja edullisia

Miksi kannattaa asua Imatralla?

Hannu Manerus – Imatran ikäinen

Kesän lapsi Kerttu syntyi helteisimmän suven keskelle

Imatra-viikonloppuna juhlittiin

Hanna Ryynänen – Imatra – korukilpailun voittaja

Pikkuyrittäjät

Kaupunkilaisten kirjasto

24 – 25

Ari-Matti Hedman suuntautuu vaeltavaksi valokuvaajaksi teatterin syksyn näytelmässä

26 – 27

Kitaristi Petteri Sariola vierailee Imatralla

28 – 29

Kirjaston ja museoiden syksy

30 – 31

Virta-opiston ja liikuntapalveluiden syksy

Imatran Lämpö

Imatrankosken linja-autoasema 70-luvulla.

Keräsimme Imatra 70 -juhlavuoden kunniaksi asioita, joissa on luku 70 l

Imatran asukasluku 70 vuotta sitten oli sama kuin tänä vuonna eli noin 27.200 asukasta.

Valtionhotellissa olevasta itsenäisyyden ketjusta tarvitaan 28 vuosirengasta 70 kiloon eli 4,2 metriä.

Tänä vuonna Imatralla on täyttänyt tai täyttää 70 vuotta 451 henkeä. Ikäluokka on kaupunkimme kolmanneksi suurin.

Tainionkosken voimalaitoksen rakentaminen alkoi 70 vuotta sitten.

Tainionkoskentie 70:ssa sijaitsee Valtion virastotalo, jossa on mm. Imatran työvoimatoimisto eli TE-palveluiden Imatran toimipaikka sekä Imatran poliisiasema.

Ilmaista kouluruokaa on tänä vuonna tarjoiltu Suomen koululaisille 70 vuotta.

Ensimmäinen Inkeri valittiin vuonna -70.

Saimaan ja Laatokan korkeusero on noin 70 metriä.

Kausikortti ensilumen ladulle maksaa 70 euroa.

Imatran reumayhdistys ry, Imatran palvelukoirayhdistys ry, Vuoksenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistys ry. ja Imatra seudun hengitysyhdistys ry. täyttävät tänä vuonna 70.

Imatra 70 –vuotta tapahtumia on tämä vuonna ollut tai on tulossa 52.

Imatran kaupungintalo valmistui vuonna -70.

Ympäristötoimen 70 roskaa kampanja eli henkilökunta keräsi jokainen vähintään 70 roskaa.

Asukaslehti 2/ 2018 13.9.2018 4. vuosikerta Imatran asukaslehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa ja jaetaan kaikkiin talouksiin Imatralla ja Imatran taajama-alueille. Lehti ilmestyy myös verkkoversiona osoitteessa www.imatra.fi/viestinta. Seuraava lehti ilmestyy helmikuussa 2019. Päätoimittaja: Kai Roslakka Toimitus: Leena Peura-Kuusela ja Heikki Laine, Liisa Hupli-Oinonen

Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Kannen kuva: Leena Peura-Kuusela/ Imatran kaupunki

Imatran kaupunginvaltuusto, Imatran seudun ympäristölautakunta, hyvinvointilautakunta ja kaupunkikehittämislautakunta ovat kukin käsitelleen elokuun loppuun mennessä noin 70 asiaa.

Imatran seudun kehitysyhtiöllä oli noin 70 asiakaskohtaamista elokuun 2018 aikana.

Vuoksenniskalta on 70 kilometriä Viipuriin, Imatrankoskelta Puumalaan ja Särkisalmelle ja Mansikkalasta 70 kilometriä Luumäelle.

Toimitussihteeri: Leena Peura-Kuusela Ulkoasu ja taitto: Kaakon Viestintä Oy/ Mainostuotanto, Mikkeli

Imatralla on ollut terveydensuojelun viranhaltija 70 vuotta.

IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

Tekstit: Heikki Laine Kuva: Heikki Laine

Kiertotaloutta edistävän Etelä-Karjalan Circwastehankkeen aluekoordinaattori Salme Muurikka testaamassa Imatran kaupunkipyörää.

Kestävä liikkuminen Imatra edistää kestävää liikkumista

määrätietoisesti. – Kestävää liikkumista on kävely, pyöräily, joukkoliikenne ja yhteiskäytössä olevat liikennevälineet, kertoo kaupungininsinööri Päivi Pekkanen.

IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

Pyöräily on kuluvan vuoden painopiste – Teimme viime vuonna kestävän liikkumisen onnistumissuunnitelman, jossa tärkeimpänä nähtiin pyöräily. Siksi se on tämän vuoden painopiste. Pyöräilijän asiat ovat jo nyt hyvällä mallilla Imatralla, mutta parempaa tavoitellaan. – Kaikissa selvityksissä tulee aina esille, että meillä on hyvät verkostot, jotka ovat hyvässä kunnossa. Kaupunkipyörät on näkyvin toimi pyöräilyn edistämisessä tänä vuonna. Myös talvikunnossapidossa Imatra kestää vertailun naapurikuntiin. Siihen ei kuitenkaan tuudittauduta. – Kiinteistöpalvelun kanssa tarkastellaan talvikunnossapidon reitit taas uudestaan, kertoo Pekkanen.

Linjaautoliikenteeseen panostettiin, käyttäjämäärät kasvoivat Imatran kaupungin paikallisbussien mat-

kustajamäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 15,4 prosenttia vuonna 2017. Matkustajamäärien kasvu ei kuitenkaan tullut ilman lisäpanostuksia. Paikallisliikenteen kustannukset kaupungille kasvoivat noin 170 000 euroa ja olivat hieman yli miljoona euroa vuodessa. Yhteensä paikallisliikenteessä tehtiin noin 300 000 matkaa. Päivi Pekkasen mukaan matkustajamäärien kasvattamisen tiellä jatketaan. – Koulut alkoivat ilmaisella puolentoista viikon jaksolla ja koululaisille on tarjolla yli vuoden 20 euron vapaa-ajan lippu. – Kaupunkikehityslautakunta on myös linjannut, että joukkoliikennettä tulee tarkastella uusien koulukeskusten sijaintien mukaan täysin uudelta pohjalta, selvittää Pekkanen.

Tekstit: Heikki Laine Kuvat: Heikki Laine

Kestävä kehitys läpäisee kotitalousopetuksen

uoksenniskan koulun kahdek-

”Kestävää liikkumista on kävely, pyöräily, joukkoliikenne ja yhteiskäytössä olevat liikennevälineet.”

Taajamajuna EteläKarjalaan?

sannen luokan valinnaisen kotitalouden tunnilla on melko äänekästä, mutta oppilaiden äänessä on tyytyväinen sävy, kun he käyvät parittain ja ryhmissä kokkaustehtävän kimppuun. – Tänään meillä on marjoja ja mehua. Nämä raaka-aineet tulevat suoraan luonnosta, ovat lähiruokaa. Tässä kun ne käytetään, niin eivät mene aivan hukkaan, kertoo kahdeksannen luokan oppilas Sanna Vahe. – Täällä on opetettu kierrätystä, on opeteltu kasvisten suosimista, miten hyödynnetään lähiruokaa ja mistä sitä kannattaa ostaa, Sanna jatkaa.

Kotitalousopettaja Satu Tamminen-Salopelto nauttii työstään nuorten kanssa. – Oppiaineista kestävä kehitys tulee kaikista monipuolisimmin tässä ja se tulee käytännönläheisesti; raaka-aineet, jäte, vastuullinen kuluttaminen. Kotitaloudessa opitaan tärkeää kansalaistaitoa. – Käytämme raaka-aineiden hankkimiseen toria niin paljon kuin mahdollista. Kierrätämme biojätteen, lasit, kartongit ja muovitkin viemme keräyspisteeseen. – Mutta mistä olen kaikista ylpein, niin näillä tunneilla oppilaat oppivat olemaan toisensa kanssa, kehuu Tammela-Salopelto. Jussi Olli ja Pentti Avolahti ovat tekemässä marjapiirakkaa samalla kun odottelevat marjamehupullojen kuumenemista uunissa.

Etelä-Karjalan liitto selvittää par-

haillaan taajamajunan käyttöönottoa Etelä-Karjalaan. Taajamajunatyöryhmässä Imatraa edustava kaupunkisuunnittelupäällikkö Ulla Karjalaisen mukaan Imatran tärkeimmät taajamajunan pysähtymispaikat ovat Imatran rautatieasema Mansikkalassa ja Vuoksenniskan keskusta. Näiden lisäksi Imatra on ehdottanut selvitykseen Rauhan aseman mukaan ottamista. Jatkossa taajamajunaverkostoa tulisi laajentaa myös Imatrankosken suuntaan siinä vaiheessa, kun ratahanke Imatra-Svetogorsk välille toteutuu. – Imatran tärkein kehitettävä paikka on Vuoksenniskan asema. Olisihan se Vuoksenniskalle aivan huikea piristysruiske, jos sieltä olisi taajamajunayhteys Lappeenrantaan, Karjalainen visioi.

Liza Khaarala (kuvassa oikealla) ja Sanna Vahe valmistavat omenapiirakkaa.

IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

Tekstit: Heikki Laine Kuva: Henry Tapiola

”Jään huollon aikaan energiaa menee 10 prosenttia siitä mitä ottelun aikana.”

Tuulikalliossa Rastaankadulla työskentelevän kaivurin tietokone näyttää että kuvassa näkyvä kauha on 0,38 senttiä asvaltin alapinnan yläpuolella. Näytön seuraavat viivat osoittavat jakavan kerroksen (Ovakon teräskuona) ylä- ja alapintoja ja alimpana on putkikaivannon alapinta.

Jäähallin valaistuksen uusiminen maksaa itsensä takaisin 2,5 vuodessa

matran jäähallin kaukaloiden valaistus uu-

sittiin elokuun alussa. Uudet valot säästävät sähköä ja toimivat entisiä nopeammin. Isännöitsijä Heikki Varis Mitra Oy:stä kertoo, että valotehoissa seurataan jääkiekkoliiton ohjeistusta. – Vaihdetut valaisimet vastasivat käytännössä isoa hehkulamppua. Ottelukaukalossa oli 800 watin lamput ja harjoituskaukalossa 400 wattia. Nyt ottotehot liikkuvat alle 300 watin luokissa. Samalla valaistusteho nousi. Variksen mukaan suurin säästö tule siitä, että valoja voidaan säätää nopeasti tilanteen mukaan. – Jään huollon aikaan energiaa menee 10

IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

prosenttia siitä mitä ottelun aikana. Aiemmin lamppuja ei saanut päälle ennen kuin ne olivat lämmenneet noin kymmenen minuuttia. Myös lamppuja paloi paljon ja huoltotyöt toivat kustannuksia. Ensimmäisen testin elokuun jääkiekon B auerturnauksessa valot selvittivät moitteettomasti. Energian ja rahan säästö tiedetään tarkemmin vasta pidemmän seurannan jälkeen. –  Valaistuksen laskennallinen energiankulutus jäähallissa on vuositasolla ollut 162 570 kw/h, nyt sen pitäisi jäädä noin 54 000 kilovattituntiin vuodessa, Heikki Varis kertoo. Seuraavaksi vastaava valaisinremontti tehdään urheilutalolla.

Kuva: Heikki Laine

Uusia ledivaloja voi säädellä vaikka kaukalon laidalta.

Digitalisaatio säästää aikaa, rahaa ja luontoa

matran Rakennuttaja Mitra Oy:n toimi-

tusjohtajan Lassi Nurmen mukaan pitkäjänteinen työ kiinteistötiedon rakennuttamisprosessin digitalisoimiseksi on merkittävä ympäristöteko. – Mitran maanrakennustöissä isoimmat ja merkittävimmät työmaat pyörivät koneautomaation avulla. Koneautomaatio tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun suunnitelmat tulevat 3D:nä ja ne ladataan kaivinkoneeseen, niin kone kaivaa oikein. Koneautomaatiolla saamme vähennettyä materiaalihävikkiä noin viisi prosenttia. Moni muukin työmaaoperaatio on näissä kohteissa digitalisoitu. Esimerkiksi sähköiset työmaapäiväkirjat ovat käytössä. Kun otat kuvan, se menee suoraan järjestelmään, Lassi Nurmi kertoo. Digitalisaatio helpottaa oikean tiedon

Imatran kaupunki käyttää vain ekosähköä Imatran kaupunki sekä sen tytäryhtiöt

Mitra Imatran Rakennuttaja Oy ja Imatran Lämpö Oy siirtyvät viime vuonna käyttämään sertifioitua EKOenergian sähköä. – Ostamme vain sellaista sähköä, joka on tuotettu ekologisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vesivoimaloiden osalta sähköä hankitaan vain sellaisista voimalaitoksista, joiden ympäristövaikutuksia on pienennetty esimerkiksi kalateiden avulla, kaupungininsinööri Päivi Pekkanen sanoo. – Kaiken ekologisesti tuotetun sähkön hinnasta 10 senttiä megawattitunnilta palautuu ilmastorahastoon, jolla tuetaan uusiutuvan energian tuottamista. EKOenergialla ei tueta vain uusiutuvan energian tuotantoa, vaan osa rahoista sijoitetaan paikallisen luonnon suojeluun.

saamista korjauskohteista. Vuonna 2015 Imatran kunnallistekniikka inventoitiin ja sen perusteella laadittiin kertyneen korjausvelan lyhentämissuunnitelma kovan faktan perusteella. – Iso säästö tulee siinä, että saadaan täsmäinvestointi oikeaan aikaan. Ei tarvitse tehdä hukkainvestointeja. Vuodesta 2015 digitalisointiin on strategisesti panostettu. Aivan tuoreita ekologisia investointeja Nurmen on helppo listata. – On liitetty kiinteistöjä ekologiseen kaukolämpöön, muun muassa yritystilojen kiinteistöt Alakadulla ja Tiilitehtaankadulla sekä Mansikkalan yritystilat ovat siirtyneet käyttämään kaukolämpöä. Lisäksi useiden hallien talotekniikkaa on uusittu ja pieniä energiatehokkuuden parannuksia tehdään jatkuvasti, Nurmi luettelee.

Imatran teiden päällysteiden kunto selvitetään kännykkäsovelluksella Mitra kartoittaa yhdessä Postin kanssa

kaikkien Imatran katujen kunnon edullisella tavalliseen kännykkään asennettavalla sovelluksella. – Kyseessä on pilotti, joka tehdään ensimmäistä kertaa koko Suomessa ja taitaa olla maailmassa, kertoo rakennuttaja Henry Tapiola Mitralta. – Postiautot ajavat aina kaksi viikkoa yhtä reittiä ja kuvaavat sen kännykällä. Sitten tehdään keskiarvoanalyysi lopputuloksista. – Menetelmällä saadaan tarkempaa korjausvelka-arvioita tarkentavaa tietoa, joka auttaa päällystysohjelmien suunnittelemisessa.

IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

Tekstit: Heikki Laine Kuva: Heikki Laine

Imatran kaupunki uudistaa jätevedenpuhdistamonsa Vuonna 1981 valmistuneesta jätevedenpuhdistamosta säilytetään seinät, mutta kaikki laitteisto uusitaan. Puhdistamon saneeraaminen on halvempaa ja nopeampaa kuin uuden rakentaminen. Tulevan laitoksen on tarkoitus olla käytössä vuonna 2021.

matran kaupunki parantaa jätevesien

käsittelyä uusimalla Meltolan jätevedenpuhdistamon. Kaikkiaan 33 000 ihmisen jätevedet puhdistava laitos on tullut tiensä päähän palveltuaan kohta 40 vuotta. Imatran Veden vanhempi asiantuntija Jouko Varis on selvittänyt laitoksen uudistamista useamman vuoden ajan. – Saneerauksessa tekniikka saadaan täysin moderniksi. Muun muassa metallien ja lääkejätteen osalta saneerauksessa kaikki nykytekniikalla poistettavat jakeet otetaan suunnitelmassa huomioon, Varis kertoo. Saneeratun ja uuden laitoksen puhdistustasolla ei ole eroa. Sen sijaan kustannuksissa ero on huomattava. – Uuden puhdistamon hinnaksi on arvioitu ratkaisutavasta riippuen 23 – 26 miljoonaa euroa, kun saneeraaminen maksaa 7 – 11 miljoonaa. Imatran maksuosuus kokonaisuudesta tosin tulee olemaan 74,7 prosenttia, kun samaa puhdistamoa käyttävät Ruokolahti (6,2 prosenttia) ja Lappeenranta (19,1 prosenttia) maksavat oman osuutensa. – Saneerauksessa vain perustukset, seinät ja altaat säilytetään. Samalla vältytään

IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

myös uusien viemärien ja teiden rakentamiselta. Jätevedenpuhdistamon saneeraus mahdollistaa nopean rakentamisaikataulun, kun hanke voidaan toteuttaa nykyisellä ympäristöluvalla. Lupa perustuu jätevesimääriin. Imatran Veden vesihuoltoinsinööri Anu Nikulaisen mukaan avuksi on tullut myös vähentynyt vedenkulutus. – Myydyn puhtaan veden määrä vuodesta 1993 on laskenut 1 990 000 kuutiosta 1 510 000 kuutioon vuonna 2017. Myös vedenkulutus henkeä kohti on laskenut samana aikana 47 kuutiosta 41 kuutiometriin vuodessa, Nikulainen kertoo. Ympäristön kannalta Imatran vesihuollon isoimmat haasteet liittyvät jätevesiviemäreihin, joita kunnostetaankin takavuosia rivakammin. Tällä hetkellä sade- ja pintaveden osuus puhdistamolle tulevasta vedestä on jopa 58 prosenttia. Ongelmaan on kuitenkin tartuttu ja toistaiseksi pahin vuotoveden prosenttiosuus, 72 prosenttia, on jo takana päin. – Verkoston kunnostus onkin Imatran vesihuollolle yhtä tärkeää kuin puhdistamon uusiminen, Jouko Varis toteaa.

”Verkoston kunnostus onkin Imatran vesihuollolle yhtä tärkeää kuin puhdistamon uusiminen.”

Projektin aikataulu • syksy 2018: yleissuunnittelun toteutus: laserkeilaus ja nykytilannemalli • kevät 2019: toteutussuunnittelu • syksy 2019: saneerauksen kilpailutus • joulu 2019 – kesä 2021: rakentaminen

Meltolan jätevedenpuhdistamon saostusallas.

Tekstit: Heikki Laine

Ilmastopäästöt laskussa

uurinta ja vaka-

Kuvat: Imatran CO2 -raportti / Benviroc Oy

Kokonaispäästöt kaikissa CO2-raportin kunnissa vuonna 2016 ilman teollisuutta, maataloutta Kokonaispäästöt kaikissa CO²-raportin kunnissa vuonna 2016 ja läpiajoliikennettä (t CO2-ekv/asukas)

ilman teollisuutta, maataloutta ja läpiajoliikennettä (t CO²-ekv/asukas)

Kuluttajien sähkönkulutus Kaukolämpö Jätehuolto

Sähkölämmitys Erillislämmitys

Maalämpö Tieliikenne kunnan kaduilla ja teillä

Pornainen Nurmijärvi Mynämäki Tuusula Mäntsälä Lieto Masku Järvenpää Paimio Rusko Nousiainen Kerava Janakkala Sauvo Aura Kirkkonummi Punkalaidun Hankasalmi Vihti Suomussalmi Rauma Hausjärvi Kemiönsaari Pirkkala Äänekoski Hyvinkää Ylöjärvi Hämeenkyrö Imatra Lappeenranta Espoo Parainen Kangasala Tampere Orimattila Joensuu Kuopio Hollola Riihimäki Jokioinen Mikkeli Laitila Hämeenlinna Somero Kärkölä Iitti Vantaa Oulu Sipoo Vaasa Suonenjoki Lapua Sastamala Kokkola Kouvola Kaarina Jyväskylä Helsinki Turku Loimaa Ilmajoki Kuhmoinen Padasjoki Lahti Kotka Rovaniemi Loviisa Uusikaupunki Kauniainen Naantali Varkaus Salo Ikaalinen Ylivieska Forssa Kemi Raisio Karkkila Seinäjoki Ilomantsi

Päästöt yhteensä ja asukasta kohden Imatralla vuonna 2006 ja vuosina 2008-2017 ilman teollisuutta. Vuoden 2017 tieto on ennakkotieto. 7

200

180 6 160 5

140

120 4 100 3

kt CO2 -ekv

t CO2 -ekv/asukas

vinta ympäristöuhkaa, ilmastonmuutosta, on paitsi hankalaa torjua myös hankala mitata. Haasteeseen on vastattava, joten kasvihuonepäästöjä mitataan myös kunnissa ja kaupungeissa. Imatra osallistuu 81 kunnan kasvihuonekaasuja mittaavaan CO2-raportointiin, jonka piirissä on 70 prosenttia suomalaisista. Viimeisin, vuoden 2006 ja 2008 – 2017 päästöjä mittaava, raportti ilmestyi viime keväänä. Imatralaisille raportti on myönteistä luettavaa. Kasvihuonepäästöt ovat sen mukaan tasaisesti laskeneet vuodesta 2010 lähtien. Imatran Seudun Ympäristötoimen ympäristönsuojelupäällikön Anna-Maija Wikströmin mukaan raportissa näkyy Imatran pientalovaltaisuus. – Talojen lämmityksestä syntyy Imatralla keskimääräistä enemmän päästöjä. Imatran Lämpö Oy:n siirtyminen maakaasusta hakkeen käyttöön on vähentänyt huomattavasti kaukolämmön päästöjä. Lasku näkyy erityisesti vuosien 2015 ja 2016 luvuissa. Vuoden 2010 isoja päästöjä selittää kova talvi. Onhan lämmityksen osuus päästöissämme merkittävä. – Tekninen kehitys, maalämpö ja jatkossa ehkä aurinkolämpö ja -sähkö antavat toivoa päästöjen vähentämisestä myös tulevina vuosina. – Yhdyskuntarakenne Imatralla on tieliikenteen päästöjen perusteella verrattain melko edullinen. Silti kaupungin tavoitteena on ollut edelleen tiivistää yhdyskuntarakennetta, jotta päästöjä syntyisi mahdollisimman vähän, Wikström kertoo. Imatra on Suomen kuntien kasvihuonepäästöjen vertailussa matalapäästöinen kaupunki.

40 1 20

0 Päästöt yhteensä Päästöt as. kohden

2006

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017*

158,0

155,6

162,5

181,3

156,5

148,5

146,3

138,4

124,0

109,3

104,4

5,3

5,4

5,7

6,4

5,5

5,2

4,9

4,5

4,0

3,8

Imatran päästöt sektoreittain vuonna 2016 ilman teollisuutta. Maatalous 2%

Jätehuolto 8%

Kuluttajien sähkönkulutus 11 % Sähkölämmitys 10 % Maalämpö 0%

Tieliikenne 35 %

Kaukolämpö 6%

Erillislämmitys 28 %

IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

Tekstit: Heikki Laine Kuvat: Stora Enso/ Mikko Nikkinen, Ovako ja Fortum

Laaduntarkkailu on tärkeä osa kuluttajapakkauskartonkien tuotantoprosessia. Kuvassa Samu Mastomäki tarkastaa silmällä, että kartonki on virheetöntä.

Imatra on kiertotalouden ja uusiutuvan energian suurkaupunki Imatra on kokoaan suurempi kaupunki täällä toimivien yritysten kautta. Monet imatralaiset tekevät niissä ympäristön kannalta merkittäviä toimia maailmanlaajuisesti.

Stora Enson Imatran tehtaat elää uusiutuvasta raaka-aineesta Stora Enson Imatran Kuluttajapakkauskartonkien viestintäpäällikön Mari-Anne Tammisen mukaan yhtiö valmistaa Imatralla puusta pakkausmateriaaleja tuotteille, joita toistaiseksi pakataan paljolti muoviin. – Valmistamme uusiutuvista raaka-aineista pakkausmateriaaleja, joiden kuidut voidaan kierrättää viidestä seitsemään kertaa. – Puukuitupohjaisilla pakkausmateriaaleilla voidaan jo korvata valtaosa säilyke- ja lasipurkeista sekä vähentää muovin osuutta pikaruoka-, elintarvike- ja tarjoilupakkauksissa. Tulevaisuudessa kenties jopa vesipullot voidaan tehdä kuitupohjaisista raakaaineista. Biologisesti hajoavia juomakuppeja tuotetaan ja myydään jo nyt. Tuotannon sivutuotteet kelpaisivat energiaksi, mutta Imatran tehtaiden ympäristöpäällikön Teemu Klemetin mukaan mate-

10 IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

riaaleille keksitään jatkuvasti parempaakin käyttöä. – Tuotannon sivutuotteista 99,8 prosenttia hyödynnetään. Ollaan ihan maailman huippuluokkaa tässä. Stora Enso on osaltaan ratkaisemassa myös menneenä kesänä akuutiksi yltynyttä vesistöjen ravinneongelmaa. – Esimerkiksi jätevedenpuhdistamolta talteen otettua kuitua käytetään pelloilla maanparannusaineena, koska se sitoo vettä ja vähentää ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Fosforia ja typpeä sisältävä liete puolestaan korvaa keinotekoisia lannoitteita ja kelpaa jopa luomutuotantoon, Teemu Klemetti selvittää.

Ovako kierrättää Imatralla sijaitsee painossa mitattuna yksi Suomen suurimmista kierrättäjistä, Ovakon terästehdas Vuoksen rannalla.

– Keskimäärin 97 prosenttia käyttämästämme raaka-aineesta on kierrätettyä ja noin 3 prosenttia neitseellisiä raaka-aineita. Tähän päästään valitsemalla mahdollisimman tarkoin oikeat romut kuhunkin sulatukseen, kertoo Ovakon Imatran tehtaan ympäristöjohtaja Helena Kumpulainen. – Lähes kaikki prosessissa syntyneet sivuvirrat, kuten pöly ja kuona, hyödynnetään jatkokäsittelyssä. Sivutuotteiden ja jätteiden hyötykäyttöaste on 99 prosenttia. Käyttökohteita ovat maanrakennus, sementti- ja betoniteollisuus, sinkin valmistus ja niin edelleen. – Myös valmiissa tuotteissamme on ajateltu kestävää kehitystä; esimerkiksi lastuttava teräs ei sisällä lyijyä, sen nopea työstettävyys säästää asiakkaan energiaa ja kustannuksia. Lisäksi tuotteemme kestävät hyvin kulutusta. Ja kuten sanottua, pitkänkin käytön jälkeen syntyvä romu voidaan käyttää meillä taas uudelleen raaka-aineena, Helena Kumpulainen kuvailee tuotantoprosessia.

tu ainutlaatuinen elin- ja lisääntymisympäristö. Fortum hakee vedes”Tulevaisuudessa tä parempia tehoja ymjopa vesipullot päristöä unohtamatta. voidaan tehdä – Voimalaitosten kartongista.” kunnostusten ja parannusten yhteydessä ympäristötekijät ovat yhtenä suurena tekijänä tekniikkaa valitessa. Esimerkiksi turbiinien juoksupyörien sisällä ollut öljy on koneuusinnoissa korvattu vedellä. Näin vauriotilanteissa ei veteen pääse enää öljyä. Myös laitosten sisällä olevaa öljymäärää on laskettu viidesosaan entisestä.

Iss Oy tuottaa Imatran koskesta paikallista puhdasta ja uusiutuvaa lähisähköä Imatrankosken kuohut ovat tuottaneet sähköä jo lähes 90 vuoden ajan. Imatran Seudun Sähkön asiakkaat voivat halutessaan varmistaa, että sähkö on 100 prosentisesti uusiutuvaa vesisähköä, jonka alkuperänä on Imatran koski ja Tainion koski. Vuoksi-takuun voi liittää mihin tahansa Imatran Seudun Sähkön sähkösopimukseen reilun euron kuukausimaksulla. Valinta tukee alueen hyvinvointia, koska osa tuotoista lahjoitetaan Vuoksen vesistön ja ympäristön hyväksi.

Puhdasta energiaa keskeltä kaupunkia Vuoksessa, Imatran sydämessä, tuotetaan energiaa enemmän kuin voimaloiden äänettömästä työskentelystä voisi päätellä. – Tainionkosken ja Imatran voimalaitokset tuottavat noin 1300 gigawattituntia, joka vastaa reilusti yli 100 000 asukkaan kaupungin asumisen, palvelun ja rakentamisen vuosittaista sähkönkulutusta. Imatran kaupungin asumisen ja palvelujen kulutus on noin 200 GWh:a, havainnollistaa Imatran voimaloita hoitava Asset Manager Erkki Luukkonen Fortumilta. Fortum on ollut Imatran kaupungin ja Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen kumppani kalakantojen elvyttämisessä Vuoksella. – Olemme tehneet Vuokseen kutualueita. Myös kaupunkipuro on osoittautunut onnistuneeksi hankkeeksi. Puron virtaava vesi luo tunnelmaa alueelle ja kaloille on luo-

IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018 11

Modulien suunnittelun tavoitteena oli saada mahdollisimman toimivat ja nykyaikaiset opetustilat.

12 IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

Tekstit: Mari Routti Kuvat: Leena Peura-Kuusela ja Mari Routti

Palveluverkkoprojekti etenee Koskelle Kosken koulun lukuvuosi alkoi osittain uusissa tiloissa.

osken vanha, valkoinen kou-

lurakennus jouduttiin poistamaan käytöstä sisäilmaan liittyvien ongelmien johdosta. Lyseon koulurakennus on edelleen käytössä ja siellä järjestetään esi-4-luokkalaisten opetus sekä Kosken että Itä-Suomen koulujen oppilaille. 5-9-luokkalaiset opiskelevat uusissa tilamoduleissa. Tilamoduleita on kaksi ja kummassakin on kaksi kerrosta. Modulit on kytketty toisiinsa siten, että niiden välillä on mahdollista siirtyä sisäkautta. Modulien suunnittelun tavoitteena oli saada mahdollisimman toimivat ja nykyaikaiset opetustilat. Tilaratkaisun osalta tämä tarkoittaa sitä, että opetuskäytössä on erikokoisia tiloja, jotka mahdollistavat niin toiminnallisen, enemmän tilaa vaativan työskentelytavan kuin pienemmissä ryhmissä tapahtuvan hiljaisen työskentelynkin. Tämä on huomioitu myös kalusteratkaisussa, joka sisältää perinteisten työpisteiden lisäksi helposti siirrettäviä ja järjesteltäviä kalusteita. Ruokailulle remontoitiin tilat Teletalon puolelle, jossa on kaksi ruokailutilaa. Ruokalaan saatiin jopa hieman lisättyä ruokailupaikkoja ja muutoinkin tilat ovat avarat ja valoisat. Koska uudet modulit sijoitettiin entisen parkkipaikan päälle, Tele-talon taakse järjestettiin parkkipaikkatilaa henkilökunnan autoille. – Kosken koulurakennuksen sulkemisen myötä käytöstä poistui kaksi liikuntasalia. Salipulaa on ratkottu siten, että korvaavat tilat ovat urheilutalolla ja Savikannassa. Kosken ja Itä-Suomen koulun koulun aivan pienimmät oppilaat käyttävät Lyseon salia satunnaisesti, elämänlaatupalveluiden johtaja Harri Valtasola sanoo. Lisäksi loka-huhtikuulle on Ukonniemestä varattu oppilaille käyttövuoroja Aviasport Areenalta sekä jää- ja tennishallista. Myös hiihtomaastot ovat

koululaisten käytössä. – Ukonniemeen koululaiset kuljetetaan tilausbusseilla. Koskelta urheilutalolle menevät oppilaat kulkevat jalan tai pyörällä, kuten tähänkin asti, Valtasola sanoo. Savikannan koulu jää Kosken ja ItäSuomen koulun nuorempien koululaisten käyttöön. Tarvittaessa lapset kuljetetaan Koskelta Savikantaan. Koulun lähialueen liikennejärjestelyitä uudistettiin saattoliikenteen osalta. Vuoksentien mutkan jälkeen on tehty kulkuväylä tilapäiselle 1-9-luokkalaisia oppilaita varten tehdylle jättöpaikalle, jonka yhteyteen tulee uusi suojatie risteykseen Vuoksentien yli koulun suuntaan

Uuden koulun suunnittelu on alkanut Uuden koulun suunnittelu aloitettiin ennen kesälomia ja tavoitteena on, että toiminta siellä voi alkaa elokuussa 2021. Tuolloin Koskelle siirtyy Imatrankosken ja Meltolan yksiköiden toiminta perus- ja esiopetuksen osalta. ItäSuomen koulu on myös halukas toimimaan jatkossakin Kosken koulukeskuksen yhteydessä. Kosken koulu tulee toimimaan monitoimitalona muiden koulukeskusten tapaan. Liikuntatilojen mitoituksessa huomioidaan iltakäytön tarpeet. Kesän aikana on valmisteltu tarvittavia muutosehdotuksia kaavaan sekä Kosken ja Itä-Suomen koulujen tilaohjelmia. Kaavamuutosehdotuksen olennaisin muutos vanhaan kaavaan nähden on koulukeskuksen tontin laajeneminen riittävän piha-alueen turvaamiseksi. Kun suunnittelu etenee ja ensimmäiset luonnokset valmistuvat, niitä esitellään niin oppilaiden vanhemmille kuin muillekin kaupungin asukkaille. Hankeaikataulun mukaan vanhan rakennuksen purkutyöt alkavat kesällä 2019, jotta rakentaminen voi alkaa.

IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018 13

Tekstit: Heikki Laine Kuva: Heikki Laine

Kaupunki on vastuullinen metsänomistaja

matran kaupunki omistaa metsää noin

kin jätetään normaalia enemmän maisema1800 hehtaaria, joista 500 on metsätalouspuuryhmiä, suojavyöhykkeitä ja riistatiheiköialueella ja 1300 hehtaarilla ulkoilu- ja virtä. Kevyttä maanmuokkausta tehdään metkistysalueilla. Tämä suhde osaltaan määritsätalousalueilla taimikoiden kehittymisen turtelee kaupungin pehmeää tapaa hoitaa metvaamiseksi. Imatran kaupungin metsiä hoidetaan kansiään. –  Meillä suositaan eri-ikäiskasvatusta ja sainvälisen PEFC-sertifikaatin vaatimalla tapienaukkohakkuita. Tällä tavoin tuetaan metvalla ja pitkäjänteinen suojelu- ja hoitotyö näsän luontaista uudistumista ja minimoidaan kyy tuloksissa. avohakkuiden tarve. Esimerkiksi Lammassaa– Puun kasvu vuonna 1980 oli 5,4 kuutiota rentien varressa on tehty harvennushakkuu. hehtaarilla, kun kasvu on nyt noin 9 kuutiota. Siellä puusto on tehty harvaksi, jotta paikalle Vastaavasti puun määrä oli samaan aikaan 121 kuutiota hehtaarilla ja nyt 201, Luostarinousisi luontaisesti uutta puustoa, kertoo kaupungin metsätalousinsinen ynnäilee. nööri Matti Luostarinen. – Sen verran hakataan, että saadaan virkistysalueet raKaupungin luontoystävälhoitettua. Tavoitteena on linen linja pitää talousmet”Sen verran nollatulos, summaa Luossienkin puolella. hakataan, tarinen. – Metsätalousalueilla-

Metsätalousinsinööri Matti Luostarisella on kokemusta Imatran kaupunkien metsien hoidosta neljältä vuosikymmeneltä. Kuva on Lammassaaren luontopolulta.

14 IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

että saadaan virkistysalueet rahoitettua.”

Puistometsänhoidon kriteerit Imatralla: 1. Luonnonmukaisuus 2. Vaihtelevuus ja monimuotoisuus 3. Kauneus 4. Jatkuvuus 5. Kulutuskestävyys 6. Kulkukelpoisuus ja turvallisuus 7. Taloudellisuus

Tekstit: Antti Rinkinen Kuva: Kaj Salin

Turo Valkama ja Satu Tähkä sekä Tuukka Valkama

Tyytyväinen paluumuuttaja ja sen mies

”Kyllä imatralaisuus on aina ollut osa minua.”

Satu Tähkä on syntynyt Imatralla, asui lähes 20 vuotta kaupungissa, muutti seitsemäksi vuodeksi muualle.

ähtiessään hän päätti, kuten useim-

mat, ettei enää ikinä takaisin. Neljä vuotta sitten Satu Tähkä muutti miehensä Turo Valkaman kanssa Imatralle. Tänä keväänä syntyi perheen ensimmäinen lapsi. – Kyllä imatralaisuus on aina ollut osa minua. Kuten sanotaan: mie voin lähtee Karjalasta, mutta Karjala ei miusta. Hyvin pitää paikkansa ainakin minun kohdallani, Tähkä sanoo. – On kyllä ollut ilo nähdä, miten asiat ovat Imatralla kehittyneet. Valkama ja Tähkä asuivat ensin pari vuotta rivitalossa vuokralla, katselivat taloja, ja lopulta päätyivät rakentamaan oman talon. – Ei oikein löytynyt sopivaa taloa. Hinnat olivat aika korkeat ja kaikissa olisi pitänyt tehdä ainakin pintaremonttia. Melko samalla hinnalla saatiin oma talo. Netin kautta löytyi Itä-Siitolasta sopiva tontti – tasainen, päättyvän kadun viimeinen, ja

Vuoksi näkyy. Rakentaminen sujui hyvin. Paikka on rauhallinen, ja silti keskustaan on matkaa kolme, Prismaan viisi ja moottoritielle kaksi minuuttia; päiväkoti ja koulu ovat lähellä. Imatran hyviä puolia on asukkaiden ja virkamiesten hyvä yhteistyö. – Kaavoituksen ihmisiä tuli meidän kylälle, käveltiin varmaan viisi kilometriä, keskusteltiin, katsottiin, mitä voisi tehdä. Ja asioita alkoi tapahtua heti: kaksi lahoa koivua kaadettiin seuraavana päivänä, katujen risteyksestä siistittiin näkyvyyttä haitanneet pusikot saman tien, Valkama ja Tähkä kertovat. Ainakin Itä-Siitolassa on vahvaa imatralaisuutta: kyläyhdistys toimii aktiivisesti, on raivattu metsiä ja puistoja, rakennettu grillikota, lampaita tulee joka kesä. Ihmiset ovat iloisia ja juttelevaisia. Molemmat liikkuvat mielellään luonnossa ja ovat paljon ulkona. – Imatralla on älyttömän hyvät mahdollisuu-

det hiihtää, meloa, retkeillä, purjelautailla. Tämän kokoiseksi kaupungiksi liikuntamahdollisuudet ovat äärettömän hyvät, Lappeenrannan teknillisen yliopiston viestintäyksikössä työskentelevä Tähkä sanoo. Huolta herättää ammattikorkeakoulun lähtö, ja Big Band festivaalin loppuminen surettaa. – Olisi tärkeä saada tänne nuoria – sitten palvelutkin kehittyisivät. Turistien määrällä on iso merkitys. Molemmat ovat tyytyväisiä siihen, miten paljon Imatralla on tapahtumia. Molemmat toivovat, että netissä ne voisivat olla paremmin esillä. – Kaupungin pitäisi tuoda selkeämmin esille myös omatoimimatkailijoille sopivia kohteita. Olen tosi ylpeänä saanut esitellä Imatraa ulkomaisille vieraille. Ainakin kuusi tuntia menee helposti, tai koko päiväkin, jos kiertää vähän enemmän. Nähtävää ja kauneutta löytyy vaikka kuinka, Imatran Lämmöllä käyttöpäällikkönä työskentelevä Valkama sanoo.

IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018 15

Tekstit: Antti Rinkinen Kuva: Leena Peura-Kuusela

Kaupungingeodeetti Sini Pekkala esittelee vapaita tontteja

Tontteja riittää – monenlaisia ja edullisia Jos haluaa ostaa tontin ja rakentaa talon, Imatralla riittää vaihtoehtoja.

ontin saa nopeasti, valinnanvaraa

on runsaasti, ja varaussopimusmenettely mahdollistaa miettimisajan rakennushankkeen osalta. Tonttien hinnat ovat joissain tapauksissa hyvinkin edullisia, ja ylipäätään hinnat ovat hyvin kilpailukykyiset verrattuna naapurikuntiin – saati pääkaupunkiseutuun. Kaupungingeodeetin Sini Pekkalan mukaan vapaana on vajaa sata tonttia. – Jos joku haluaa muuttaa Imatralle, tonttiin muutto ei ainakaan nyykähdä. Ja onhan täällä tonttien lisäksi myös paljon vanhoja yksityisten omistamien myytäviä tontteja rakennuksineen. Vaihtoehtoja siis löytyy. Omarantaisia tontteja kaupungilla ei tällä hetkellä ole. Rantanäkymä toki on joillakin tonteilla. Mahdollisuuksia omaan rantaan voisi olla tulevaisuudessa, jos niin päätetään vaikkapa Immalanjärven rannalle. Esimerkiksi Kuopios sa on tehty uusi kaupunginosa Saaristokau-

16 IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

punki – siellä lähes kaikki asunnot ovat ranja rakentaa rakennuksen perustukset. Jos vanan läheisyydessä, noin kahdeksan kilometrausaikana tuleekin toisiin aatoksiin, niin tonrin päässä keskustasta. tista pääsee eroon helposti, kun tonttikauppaa – Eniten kysyntää tuntuu olevan koulujen tai vuokrasopimusta ei ole vielä tehty. Monesja palvelujen läheisyydessä oleville tonteille, sa kaupungissa vuokrasopimus tai kauppa piPekkala sanoo. tää tehdä heti. Meillä saa hiukan miettimisaiHänen mielestään Imatralla on paljon hykaa, Pekkala kertoo. viä puolia. Imatralla välttää pääkaupunkiseudun ruuh– Pääkaupunkiseutuun ja isoihin kaupunkat, löytyy kivoja lenkkimaisemia, Saimaata ja keihin verrattuna meillä maa on halpaa. Kalmuuta vesistöä. – Liikuntamahdollisuudet ovat leimmatkin kaupungin luovutettahyvät. Ja on täällä lähes kaikki vat tontit ovat alle 50 000 euron hintaisia, vaihtoehtoja löyoleelliset palvelutkin. Kaikki eivät ole auki 24 tuntia vuotyy ja tontin saa nopeasti. Lirokaudessa, mutta elämisäksi täällä on tarjolla pal”Pääkaupunkiseen palvelut riittävät hyjon rakennuspalveluja tarseutuun ja isoihin joavia yrityksiä. Kaupunki vin. Junayhteydet ovat kaupunkeihin tekee tontinsaajan kanssa kohtuulliset ja bussivuoverrattuna meillä varaussopimuksen, jonka rotkin ovat paranemassa, maa on halpaa.” Pekkala luettelee. kesto on noin vuosi, ja sen aikana pitää tehdä suunnitelmat, hakea rakennuslupaa

Tekstit: asuimatralla.fi Kuva: Heikki Laine

Miksi kannattaa asua Imatralla? Töitäkin on tekijöille Imatra elää matkailusta ja teollisuudesta. Suurimpia työllistäjiä ovat Imatran kaupunki, Stora Enso Oyj, Ovako Imatra Oy Ab ja Rajavartiolaitos.

Ikioma linna tai pesä Omaksi pala kansallisihmettä? Tarjolla on kivoja tontteja uusilta ja vanhoilta asuinalueilta omasta kodista haaveileville.

Äksöniä, menoa ja meininkiä Imatralla tehdään eikä meinata. Oma kaupunginteatteri, vaihtuvat näyttelyt, aktiiviset tapahtumantuottajat ja kulttuuriyhteisöt tarjoavat elämyksiä vuoden jokaiselle päivälle.

Rahaa jää kaikkeen kivaan Imatralla asut edullisesti, valitsetpa sitten vuokrakodin tai omistusasunnon. Imatra sijoittuu asumiskuluiltaan vastaavan kokoisista kaupungeista edullisimpaan päähän. Tutustu Suomen Omakotiliiton tekemään tutkimukseen.

Tulevaisuudessa piirun verran paremmat koulut Imatralle rakennetaan kolme uutta koulukeskusta vuoteen 2021 mennessä. Tällä halutaan taata lapsille ja nuorille terveet ja nykyaikaiset oppimisympäristöt.

Hulppeet mestat harrastaa

Ku yrittää, saattaa onnistaa Imatran seutu on yksi Suomen nopeimmin kasvavia matkailukeskittymiä. Imatran ainutlaatuinen sijainti EU:n ja Venäjän rajalla, Saimaan sylissä auttaa yrityksiä menestymään.

Kauppoja ja kaikkee Imatran ostosmahdollisuuksista ja palveluista löytyy lähes kaikki mitä tarvitset arkeen ja juhlaan. Lukuisat erikoisja päivittäistavarakaupat palvelevat shoppailunnälkäisiä, ja kahvilat sekä ravintolat hellivät herkuttelijoita.

Imatran Ukonniemen aluetta on kehitetty vuosien ajan urheilu- ja liikuntamatkailun tarpeisiin. Hyvät puitteet ja aktiiviset liikuntayhteisöt tarjoavat monipuoliset harrastusmahdollisuudet niin aikuisille kuin lapsille.

Lue lisää: asuimatralla.fi

IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018 17

Tekstit: Sanni Oravuo Kuva: Sanni Oravuo

Hannu Manerus, Imatran ikäinen

n kulunut 70 vuotta kotikaupun-

kimme perustamisesta. Mitä siinä ajassa on ehtinyt tapahtua yhden imatralaisen elämässä? Sitä voidaan kysyä Hannu Manerukselta. Hän on kotikuntamme ikätoveri, joka on kulkenut Imatran kanssa yhteisen matkan sen perustamisesta lähtien. ”Kulmat” ovat niin sanotusti käyneet tutuiksi. Mitä kerrottavaa hänellä on kotikaupunkimme vaiheista? – Synnyin silloisessa Ruokolahden kunnassa 11.7.1948, joten Ruokolahti lukee passissani syntymäpaikkana. Ensimmäiset vuoteni olen viettänyt pääasiassa Lappeentien varressa, Manerus kertoo. Aitoihin ja alkuperäisiin Lappeentien poikiin kuuluvan Maneruksen nykyinen koti sijaitsee Kallenkadulla. Kesämökille Pellisenrantaan hurauttaa autolla viidessätoista minuutissa. Maneruksen ja hänen isoveljensä isä oli sotaveteraani, joka työskenteli ennen sotia Vääräntalon työmaalla tavatessaan heidän äitinsä, paljasjalkaisen imatralaistytön. Itsellään Maneruksella on avovaimo ja kaksi aikuista poikaa. Lapsenlapsiakin on siunaantunut kaksi. Tuore 70-vuotias luettelee tottuneesti opinahjot, jotka johtivat rakennusinsinöörin uralle vuonna 1973.

18 IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

– Imatrankosken kansakoulu, Imatran yhteislyseo ja Lappeenrannan teknillinen oppilaitos. Valmistumisen jälkeen työskentelin paikallisissa rakennusliikkeissä ja 1990-luvulla perustin oman yrityksen, Manerus kertaa. Mikään ei ole vienyt miestä asumaan kauas kotikulmiltaan, töitä on löytynyt aina. Nyt eläkeläisenä aikaa on rakkaalle harrastukselle, golfille, sekä muille projekteille, jotka pitävät kiireisenä. Haastattelun aikana Maneruksen puhelin pirisee tiuhaan tahtiin. Mies on edelleen aktiivinen osa yhteisöään. Mutta minkälaista oli kasvaa ja viettää nuoruuttaan nuoressa kaupungissa? – Mukavaa. Harrastin koripalloa Tainionkosken Tähdessä ja jääkiekkoa Ketterän juonioreissa. Siihen aikaan jos joku keksi lähteä harrastukseen, mukaan meni koko lauma. Piponiuksen kentällä pelattiin muita imatralaisia ”kyliä” eli nykyisiä kaupunginosia vastaan. Kouluissa oli järjestys ja töitä piti hakea itse, kysymällä.

Miltä Imatran tulevaisuus sitten näyttää? – Pienteollisuutta on niukasti. Lappeenranta on suurin kilpailijamme, Saimaankaupunki saattaa olla tulevaisuus, sillä yhteydet naa-

purikaupunkiin ovat niin hyvät. Ukonniemeen satsaamisen tulokset ovat alkaneet näkyä, Manerus tuumii. Jälkipolville on 70-vuotiaiden ikäpolvella jättää hänen mu”Kouluissa kaansa alueen oli järjestys terve luonto ja ja töitä piti vireä matkaihakea itse.” lusektori, joka on Maneruksen mukaan tärkeä osa imatralaisuutta. Myös venäläisiä ystäviä on ylirajaista elämää todistaneella miehellä yli neljänkymmenen vuoden takaa. Kun juttuun etsittiin Facebookin välityksellä haastateltavaa, Manerusta ehdotti useampi henkilö. – Ehkä ihmiset tuntevat jo, kun on aina asunut täällä, Manerus sanoo. Imatran kentällä golfatessaan myös Manerus itse on oppinut tuntemaan ihmisiä laidasta laitaan: – Kyseessä on siten hieno laji, että yhden kierroksen aikana ihmisen oppii tuntemaan pohjamultia ja juuria myöten.

Tekstit: Sanni Oravuo Kuva: Sanni Oravuo

Kesän lapsi Kerttu syntyi juhlavuonna helteisimmän suven keskelle

n lämpöinen kesäpäivä Imatralla,

Lakasenpellossa. Idyllisen omakotitaloalueen nurmikot hohtavat paahtavassa auringossa. Täällä asuu 19.6.2018 syntynyt Kerttu Keltanen. Hän on syntynyt 70-vuotiaan kotikaupunkinsa juhlavuonna ja vieläpä keskelle kauneinta kesää. Tuoreen imatralaisen kanssa asuvat hänen vanhempansa Noora ja Antti Keltanen, sekä vanhemmat sisarukset Netta 9, Sanni 7, Hugo 3 ja Helmi 2 vuotta. Kerttu on siis viisilapsisen perheen nuorimmainen. Vaikka sisarusparvessa riittää normaalisti hulinaa, on talo kesäpäivänä rauhallinen. Äiti Noora Keltanen pitää nuorimmaista sylissään, vanhimmat lapset leikkivät ja kaksi keskimmäistä ovat päiväunilla. Miten tähän on sitten tultu? Nuoripari halusi perustaa perheen kotipaikalleen. – Olemme mieheni kanssa molemmat pal-

jasjalkaisia imatralaisia. Antti kävi koulunsoituminen on aihe, joka mietityttää. sa Vuoksenniskalla ja kasvoi Kymälahdessa, – Toivoisin että opettajat olisivat akuuteissa minä puolestani Mansikkalassa ja Tornitaloiltilanteissa enemmän yhteydessä puhelimitse, la. Imatra tuntuu kodilta, tutulta ja turvalliselkuin vaikka Wilman kautta. Oppitunneilla voita. Suku ja ystävät ovat täällä, Keltanen kertoo. taisiin käyttää tavallisia kirjoja ennemmin kuin Omakotitalon Keltaset ostivat Lakasenpeltabletteja tai puhelimia. losta kolme vuotta sitten. Kertun isä Antti työsKerttu on saanut syntyä perheeseen, jonka kentelee Holiday Club Saimaalla. arki on pääosin hektistä. Palveluiden supistaminen huolestuttaa – Lapset tekevät omat kotityönsä ja saavat suurperheen vanhempia jonkin verran. toisistaan tukea. Kesä on kulunut pitkälti yh– Imatralla on lapsiperheille kyllä paljon dessä ulkoillessa. kaikkea. Palveluiden etäisyyksien kasvaminen Nuorimmaisestaan Noora toivoo kasvavan samanlaisen lapsen kuin sisaruksistaan: aiheuttaa eniten huolta, Noora sanoo. Oman lapsuuden Imatralla Noora muistaa – Toivon että Kertusta tulisi vastuuntuntoiturvallisena. nen ja rehellinen. Toivon, että koulut ja pal– Nyt mietin, päästänkö lapsia ykvelut tekisivät lapsuudesta turvallisen. Koulujen jälkeen on aikaa kokeilsin ulos. Leikkipuistossakin pitää la ja matkustaa. Tietysti haluolla tarkkana. Totta kai omien lasten kanssa on varovainen, aisimme että Kerttu asettuihän tuumii. si myöhemmin tänne Imat”Nuoripari Myös opiskelun digitaliralle.

halusi perustaa perheen kotipaikalleen.”

IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018 19

Tekstit: Leena Peura-Kuusela Kuva: Imatran kaupunki

Imatra-päivä lauantaina 18.8. Salzgitterin valtuuskunta tervehti imatralaisia.

Imatran Immet säesti Naisten Vuoksen juoksijoita.

Lohikäärmemelonta-kilpailu sunnuntaina 19.8. Varpasaaressa melottiin sunnuntaina 19.8. leikkimielinen lohikäärmemelonta-kilpailu sateisessa säässä. 20 IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

Apulaiskaupunginjohtaja Kaisa Heino toivotti kahvittelijat tervetulleiksi.

Friends of Imatra -joukkueessa meloi ystävyyskaupunkien vieraita.

Mirja Borgström oli yksi kolmesta mitalistista. Mirja oli itse tekemässä Imatran 50-vuotisjuhlia vuonna 1998.

Eetu Lampi haastattelee Hanna Ryynästä. Ilma suosi juhlijoita ja jäätelö maistui.

Synttärikakku maistui lähes tuhannelle juhlijalle.

Kaupunginjohtaja Kai Roslakka .

Varpasaaressa paljastettiin ystävyyskaupunkien tienviitta, ympärillä kansainvälisiä vieraita.

Imatra -korukilpailu 2018 Imatran kaupunki julkisti Imatra 70 –juhlavuoden kunniaksi kilpailun, jolla etsittiin kaupungille korua tai korumaista esinettä. Korun/esineen tuli kuvastaa Imatraa ja soveltua lahjaksi. Kilpailu toteutettiin helmi-toukokuussa tänä vuonna. Ensimmäisen palkinnon, 1400 euroa, sai Hanna Ryynänen uniikkiteosten sarjallaan, jossa jokainen koru symboloi yhtä kuvaa Imatrasta. Teossarja koostuu neljästä erilaisesta prototyypistä, jotka ovat ensi näkemältä rouheita ja karuja. Materiaalit ovat erilaisia metallista valmistettuja teollisia osia, joita löytyi eri paikoista. Koruihin on siirretty Imatralla otetuista valokuvista tehtyjä piirroksia syövyttämällä. Hanna Ryynänen on lappeenrantalainen kuvataiteilija ja koruntekijä. Viime aikoina hänen työskentelynsä on edennyt kohti ihmistä ja asioita, jotka muodostavat minuutemme. Erityisen tärkeiksi ovat muodostuneet henkilökohtaiset korut ja esineet ja millaisia tarinoita niillä on kerrottavanaan. Merkityssisällöt saavat konkreettisen muodon usein graniitista kaiverrettuna. Värikkäät suomalaiset graniitit ovatkin Ryynäselle läheisin materiaali. Ryynäsen teoksia on tällä hetkellä nähtävillä Imatran taidemuseossa KORU6-näyttelyssä sekä Lappeenrannassa Taidekeskus Idässä osana Korutaideyhdistyksen jäsenten näyttelyä. Ryynänen valmistui Saimaan ammattikorkeakoulusta vuonna 2016.

Lohikäärmeveneen keula. IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018 21

Tekstit: Ritva Oravuo ja Leena Peura-Kuusela Kuva: Leena Peura-Kuusela

”Olen todella ylpeä oppilaista ja siitä kuinka innokkaasti he paneutuivat yrityksiinsä.”

Poikien yritys oli nimeltään Kirpputori Jokavex ja kuvassa ovat Niko Mäkinen, Elmeri Hietamies, Thomas Havia, JuhoPekka Tertsonen ja Jone Holopainen 6A.

Pikkuyrittäjät – mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää

yksyllä 2017 Etelä-Karjalan kesä-

yliopisto aloitti yrittäjyyskasvatuksen YES toiminnan Imatralla. YES Imatra eli yrittäjyyskasvatuksen aluekeskus on osa valtakunnallista YES toimintaa. Imatralla 4 – 5 -luokkalaiset ovat aloittaneet keväällä 2018 Pikkuyrittäjät –ohjelman. Pikkuyrittäjät on menty läpi kolmella koululla; Linnalassa, Vuoksenniskalla ja Imatrankosken (Kosken) koululla. Pikkuyrittäjät on 18 tunnin kokonaisuus, jossa opettajille on valmis ohjelma ja materiaalit. Lapset käyvät läpi mm. Yritysidean, hinnoittelun, brändäyksen ja markkinoinnin. Pikkuyrittäjät toteuttavat yritysideansa itse ja esittelevät ja myyvät tuotoksensa loppuhuipennuksessa. Imatralaisille koululaisille kierrätys ja kestävä kehitys on tuttu juttu. He huomioivat nämä asiat myös Pikkuyrittäjissä. Linnalassa kierrätyskankaista tehtiin tyynyjä (Oili Kuivalainen ja Janna Neuvonen). Vuoksenniskalla Pönttöjengi (Antonio, Timi, Alvari ja Antero) saivat kierrätyspuuta K-raudasta. Kosken koulun Pikkuyrittäjillä oli Imatra-päivässä kirpputori. Kierrätys ja kestävä kehitys pidetään mieles-

22 IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

sä jatkossakin ja se on juuri se Imatran Pikkuyrittäjien oma juttu. Seuraava YES koulukierros järjestetään 4.10. uusille luokka-asteille.

Pikkuyrittäjät Imatra-päivässä Imatra-päivänä Inkerinaukion laidalla oli teltta täynnä iloista hyörinää. Teltassa myivät Imatrankosken koulun 6A- ja 6B-luokkalaiset Pikkuyrittäjät yritystensä tuotteita. Saatavilla oli muun muassa tuoreita vohveleita, sämpylöitä ja smoothieita. Tarjolla oli myös kasvomaalausta, kirpputorituotteita, maalattuja pikkuesineitä ja muuta kivaa. Kauppa kävi hyvin ja jokainen yritys pääsi omilleen. Luokka oli sopinut, että yritys saa pitää voitosta 35 prosenttia ja loput 65 prosenttia annetaan yhteiseen luokkaretkirahastoon. Pikkuyrittäjiä luotsasi Imatrankosken koulun opettaja Jaana Valtoaho, joka osallistuu vuoden kestävään yrittäjyyskasvatuksen tutorope- koulutukseen. – Vähän epäilytti, kun Imatran Seudun Kehitysyhtiöstä yritysneuvoja Jari Tamski ehdotti keväällä osallistumista Imatra-päivään. Kysyin sitä oppilailta ja he olivat heti innoissaan,

haasteen aiheutti vain välissä oleva kesäloma, kertoo Jaana Valtoaho. – Teimme keväällä kaiken mahdollisimman valmiiksi: oppilaat perustivat yritykset, keksivät niille nimet, suunnittelivat myytävät tuotteet ja samalla opiskelimme yrittäjäkasvatusta. Koulun alkaessa elokuussa luokat keskittyivät vain tähän projektiin. Yrityksillä oli (niin sanotut) to do -listat, joiden mukaan he toimivat ja perjantaina ennen H-hetkeä listat käytiin opettajan kanssa läpi ja sitten vain jokainen yritys lähti toteuttamaan seuraavaan päivän myytäviä tuotteita. Imatra-päivän loppuhuipennus onnistui todella hienosti. Teltassamme kävi paljon tyytyväisiä asiakkaita, saimme myönteistä palautetta ja huomiota. – Olen todella ylpeä oppilaista ja siitä kuinka innokkaasti he paneutuivat yrityksiinsä. Opettajalle tämä oli antoisa projekti ja toi vaihtelua normaaliin koulutyöhön. – Pikkuyrittäjät-projekti onnistui yhteistyössä. Kiitän omasta ja oppilaiden puolesta huoltajia, sponsoreita, Kehyä ja Etelä-Karjalan kesäyliopistoa tuestanne ja avustanne, lopettaa Valtoaho.

Kaupunkilaisten kirjasto Tekstit: Marja Huuhtanen Kuva: Tiina Rossi

Imatran kaupunginkirjasto – siun oma kirjasto Mansikkalassa, Rajapatsaalla, Vuoksenniskalla sekä verkossa

irjastokortillasi on katetta! Muistathan, että sillä voit maksutta käyttää ja lainata lehtiä sekä kirjoja sähköisinä ja painettuina. Voit käyttää verkon kautta äänikirjoja, musiikkia, konsertteja sekä soittotunteja. Lainattavista kokoelmista löydät myös nuotteja, konsoli-, piha- sekä lautapelejä, liikuntavälineitä, mittareita tai vaikka roskanpoimijan. Kirjasto on kaupunkilaisille tarkoitettu työskentely-, oleskelu- ja kokoontumispaikka, pystyt käyttämään tiloja jopa seitsemänä päivänä viikossa. Tapahtumat kirjastossa ovat aina ilmaisia ja ohjelmaa on jokaiselle: näyttelyt, satutuokiot, Soturikissa-tapahtuma, kieli- ja filosofiakahvilat, shakkikerho, luku- ja käsityöpiirit sekä poistokirjamyynnit. Kirjastossa kehitetään palveluja jatkuvasti ja ääneen esitetyt toiveet ovat tärkein apu kokoelmien täydentämisessä ja palvelujen parantamisessa.

Tänä vuonna valmista on tehty, jotta voit: • Käyttää kirjastoa kaikkina päivinä klo 07-21 omatoimisesti. Rajapatsaan kirjaston käyttöaika on omatoimisuuden ansiosta kolminkertaistunut. Virkailija on paikalla arkipäivisin tuttujen palveluaikojen mukaan. Muuna aikana pääset sisään ja lainaamaan kirjastokortilla ja tunnusluvulla. • Ottaa käyttöön sähköisen kirjastokortin, jonka esität puhelimesi tai tablettisi näytöltä • Käyttää lainausautomaattia pääkirjastossa aikuisten- sekä lasten- ja nuortenosastoilla • Tulostaa langattomasti suo-

•

raan omalta mobiililaitteeltasi pääkirjastossa Käyttää Hublettia eli kirjaston langattomassa verkossa toimivaa tablettia, jolla esim. luet kätevästi sähköiset sanomasekä aikakauslehdet. Nauttia kasvavasta e-aineistojen kokoelmasta kirjoina, äänikirjoina, lehtinä, musiikkina ja kursseina. Sähköisten lehtien kokoelmasta löydät kaikki valtakunnalliset, maakunnalliset sekä paikalliset sanomalehdet ja aikakauslehdistä esimerkiksi Apu, Cosmopolitan, Elmo, Iltalehti, Iltasanomat, Rumba, Urheilulehti ja Vanhat koneet. Harjoitella pianon, kitaran ja ukulelen soittoa äänieristetyssä tilassa. Soittimen saat käyttöösi meiltä. Saada opastusta verkkopalvelujen ja sosiaalisen median käyttöön omilla laitteillasi. PIRRe-hankkeen opastukset jatkuvat syyskuusta lähtien kaikissa Heili-kirjastoissa

”Kirjasto on kaupunkilaisille tarkoitettu työskentely-, oleskelu- ja kokoontumispaikka.”

Seuraavaksi urakoimme mm.: • Pääkirjaston digitointipajan uusiin tiloihin • Vuoksenlaakson teknillisen seuran lahjoittaman 3D-tulostimen asiakkaiden käyttöön • Imatra-huoneen, jossa voit käyttää kirjaston sekä museon paikallisaineistoja • Pienryhmätilaa opiskelu- ja kokouskäyttöön • Upouuden lähikirjaston Vuoksenniskalle rakennettavaan senioritalo Immalan loisteeseen https://www.imatra.fi/kirjasto/ tervetuloa-kirjastoon https://heili.finna.fi

Omatoimikirjaston lainauspiste.

IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018 23

Tekstit: Sanni Oravuo

Ari-Matti Hedman muuntautuu vaeltavaksi valokuvaajaksi koskettavassa tarinassa Ari-Matti Hedman

reelancer-näyttelijänä toimiva Ari-Matti Hedman selostaa tarinan juonta puhelimessa niin koskettavasti, että kuuntelija liikuttuu. Valokuvaaja sekä perheellinen nainen kohtaavat neljänä päivänä. Siinä ajassa ehtii syttyä suuri rakkaus. Kyseessä on Sari Niinikosken dramatisointi yhdestä maailman tunnetuimmasta rakkaustarinoista Hiljaiset Sillat. Teos perustuu Robert James Wallerin bestselleriin Bridges of Madison County. Vuonna 1995 teos ilmestyi hollywood-elokuvana, jonka pääosaa esitti ja ohjasi Clint Eastwood. Teatteri Imatran versioinnissa Hedman esittää valokuvaaja Robert Kincaidia ja Ulla-Maija Järnstedt perneenäitiä Fransecsaa. – Tarkoituksena ei ole kuitenkaan jäljitellä elokuvaversiota, minä en esitä Clint Eastwoodia eikä Ulla-Maija Maryl Streepiä, Hedman nauraa. Muissa rooleissa nähdään Pirjo-Liisa Hiltula, Hanna Kaskela, Aki Honkatukia, Kari Kinnari ja Marika Huomolin.

24 IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

– Olen keski-ikäinen suoVaikka Hiljaiset Sillat saa ensimalainen mies, ja rooliiltansa syyskuussa, harjoitukset aloitettiin jo kevättalvella kuuhahmoni on historialli”Uuteen työyhteisöön den viikon mittaisella rupeanen hahmo, mies jonhyppääminen malla. ka elämäntapana on on freelancerina matkustaa ja valokuva– Harjoittelu puolisen toimimisen ta. Jotain yhteistä meilvuotta ennen ensi-iltaa palsuola.” lä kuitenkin on: Tunteet, velee hyvin tämän kaltaista näyttelijä kuvailee. tarinaa. Ehkä nyt me näytteliRomanttisen roolin tekejätkin olemme kypsempiä esittämään sen, Hedman tuumii. minen on näyttelijän mukaan jännittävää. Tositapahtumiin perustuva juoni pu– Kirjan ja elokuvan menestys ei saa olla noutuu yhteen kahdella eri vuosikymmenellä. painolasti, vaan tarkoituksena on löytää oma –  Vaikka seisomme yhtä aikaa samalla tulkinta. Näyttämön lait ovat tietysti toisenlainäyttämöllä, olemme eri aikakausilla – uskon set. että esityksestä tulee katsojan kannalta mieTeatteri Imatrassa näyttelijä on vieraillut viilenkiintoinen. meksi vuonna 2015 kesäteatterin SuklaasyImatralle saapumista näyttelijä odottaa: dän-tuotannossa. Ohjaaja Timo Rissanen on – Uuteen työyhteisöön hyppääminen on tuttu pidemmältä ajalta: Rissanen ja Hedman freelancerina toimimisen suola. Myös Vuokystävystyivät Riihimäen teatterissa 1990-lusen kaltaisen kansallismaiseman läheisyydesvulla. sä on aina hyvä työskennellä.

Jännittävä matka kotoa, teatterin lämpiön kautta salaperäiseen metsään ja noidan piparkakkutalolle. Esitystä suositellaan yli 4-vuotiaille. Esityksiä 10.12. asti.

”Suuri romanttinen rakkaustarina”

Dramatisointi Sari Niinikoski

Kirj. Robert James Waller

Hiljaiset Sillat

Ensi-ilta 29.9.2018 esityksiä 12.12. asti

Pääosissa

Ulla-Maija Järnstedt & Ari-Matti Hedman (vier.) Suomennos Kaijamari Sivill | Ohjaus Timo Rissanen

JOULUREVYY SIENIMÄELTÄ

K OLME MUSKOTTISOTURIA MAAILMAN ENSIESITYS 2.11.2018, ESITYKSIÄ 15.12. ASTI Käsikirjoitus työryhmä | Ohjaus Pia Lunkka (vier.) Kapellimestari Lauri Kuosa|Koreografi Osku Heiskanen (vier.)

VIETÄ PIKKUJOULUT TEATTERISSA! teatteri-imatra.fi/pikkujoulut

IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018 25

Tekstit: Sanni Oravuo Kuva: Petteri Sariola

Kitaristi Petteri Sariola vierailee Imatralla Positiivinen intensiteetti on illasta ja maasta riippumaton: Petteri Sariolan kiertueella kuullan uran parhaita paloja.

lähtee syksyllä 10-vuotis taiteilijakiertueelleen. Imatralla kulttuuritalo Virrassa kitaravirtuoosi esiintyy syyskuun 28. päi-

Perkussiomaisia kitarasaundeja taiteileva Sariola aloitti kitaransoiton seitsemänvuo tiaana. –  Lapsena halusin soittaa rokkia, vänä. mutta vanhemmat laittoivat miKeikkailemaan Etelä-Karjanut klassisen kitaran tunneille, laan hän saapuu mielellään. sillä sähkökitaratunteja ei ol– Minulla on karjalaislählut saatavilla. Ajattelin, et”Kerään töisiä kavereita, joten on tä aloitetaan tästä, mutta kaikki parhaat hauska päästä katsomaan, klassinen kitara tuntuikin jutut vuosien varrelta tätä minkälaisilta seuduilta he mukavalta, Sariola kertoo. kiertuetta Soitto alkoi luistaa ja muovat kotoisin. Imatralla varten.” siikki vei mennessään koholen esiintynyt vain kerran aikaisemmin, Sariola kertoo. ti aikuisikää. – Huomasin, että en ollut Syksyn kiertueeltaan Sariola odottaa spesiaaleja tempaukkotonani klassisessa- enkä sähsia. kökitarassa. Sitten löytyi teräskielinen – Kerään kaikki parhaat jutut vuosien varrelakustinen kitara ja maailma, jossa pystyin yhta tätä kiertuetta varten. Suunnitelmissa olisi distämään kahta kitaraa makealla tavalla yhmyös kuvata konsertin keikat ja julkaista ensi teen. vuoden puolella livelevy. Tie yhden miehen bändiksi alkoi niin ikään Sariolan neljäs soololevy ilmestyi viime sattuman kautta. vuoden puolella. – En saanut nuorena bändejä aikaiseksi ja etteri Sariola

26 IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

ajauduin soittelemaan itsekseni paljon. Olin kiinnostunut bändimusiikista ja aloin imitoimaan bändin eri soittimien saundeja, Sariola kuvailee. Hän alkoi kehittää kitaramusiikin ympärille myös bassojen ja rumpujen äänimaailmaa. – Aloin rakentamaan kappaleita, joissa soitinroolit toteutuvat ja käyttäytyvät itsenäisesti: Näin syntyy illuusio siitä, että soittamassa olisi useampi kuin yksi ihminen. Ulkomailla paljon keikkaillut Sariola on lämmitellyt konsertteja muun muassa Tori Amokselle ja Andy Mckeelle. Hän ei allekirjoita sitä, että eri maiden yleisöissä olisi eroja. – En ole kokenut eri maissa eroja, vaikka jotkut puhuvat siitä paljon. Suhtaudun esiintymistilanteeseen niin, että pyrin luomaan synergian yleisön kanssa. Tarkkailen miten yleisö käyttäytyy ja pyrin mukautumaan tilanteeseen. Eroja on esimerkiksi arki-illoissa ja viikonlopuissa. Positiivinen intensiteetti on kuitenkin illasta ja maasta riippumaton, Sariola kuvailee.

IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018 27

Kulttuuritalo Virta Prinsessa ja herne la 13.10.

Soturikissatapahtuma la 15.9.

Maria Veitola ti 25.9.

Kirjaston tapahtumat syyskaudella 2018 Tapahtumia lapsille la 15.9. klo 10–14

Nuorten lauantai: Soturikissatapahtuma la 13.10. klo 10 ja 10:45

Lasten lauantai: Teatteri Karoluksen nukketeatteriesitys Prinsessa ja herne

ti 9.10. klo 17:30 Kirjailijavieraana Helena Väisänen ti 16.10. klo 17:30–18:45

Juonnettu viihdekonsertti pianon äärellä – Jasse Varpama soittaa ja kertoo viihde- ja elokuvasävelmistä ma 12.11. klo 17:30

(nouda ilmainen pääsylippu pääkirjastosta)

Suomentajat lukijoiden luo:

la 10.11. klo 10

vieraana suomentaja Kristiina Drews

Lasten lauantai: Potkuhousutrubaduuri

Lisäksi:

Lisäksi: Lukukoira Ninni kuuntelee lukemaan opettelevia lapsia. Satutuokioita järjestetään kaksi kertaa kuussa keskiviikkoisin.

Tapahtumia aikuisille to 13.9. klo 15–17:30

Marttailuviikko: Arkiruoka on järkiruokaa – vinkit arjen ruokavalintoihin ja sienineuvontaa ti 25.9. klo 17.30 Kirjailijavieraana Maria Veitola

28 IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

Jasse Varpama ti 16.10.

kerran kuussa keskiviikkoisin 5.9. alkaen klo 17–18:30

Lukupiiri – avoin ryhmä keskustelee valitusta kirjasta parittomien viikkojen maanantaina 10.9.–19.11. klo 17–18:30

Filosofiakahvila – keskusteluja alustamassa Jukka Tavi ma 17.9., 1.10. ja 15.10. klo 17–18

Italiankielinen kielikahvila to 20.9. ja 15.11. klo 17–18

Novellikoukku – kuuntele ääneen luettuja novelleja käsityön kanssa tai ilman • Vuoksenniskan kirjastossa 18.10. klo 14–15 • Rajapatsaan kirjastossa 1.11. klo 14–15

ke 26.9., 31.10. ja 28.11. klo 17:30–19

Ompeluseurat – avoin piiri kokoontuu käsitöiden pariin Kaikki kirjaston tapahtumat ovat maksuttomia. Tapahtumat pidetään pääkirjastossa, ellei toisin ole mainittu. Muutokset ovat mahdollisia. Seuraa ilmoitteluamme osoitteessa www.imatra.fi/kirjasto.

Imatran taidemuseo Kaarina Leminen, Pisarat, 2001, kudonta, huovutus, värjäys, 50 x 125 cm

Imatran taidemuseon näyttelyt syksy 2018 20.8.–15.9.

Koru6

Käytävägallerian näyttelyt syys 2018

Suomen korutaiteen yhdistyksen järjestämä näyttely ja tapahtuma. Uutta kansainvälistä korutaidetta.

4.9.–29.9. Kaarina Lemisen tekstiilitöitä

21.9.–13.10.

Kadonnut häviämättömyys

Virkaten – huovuttaen – värjäten

Kristiina Pellinen. Materiaaleina mm. poisheitetyt esineet, purettujen rakennusten osat ja vanhat valokuvat.

2.10.–27.10.2018 Ralina Matikainen

19.10.–10.11.

Öljyvärimaalauksia, valokuvia, käsitöitä ja saviveistos

Maasta, metsästä, vedestä, ilmasta ja plasmasta Marko Taimelan kokoama ryhmä kaakkoissuomalaisia kuvataiteilijoita. Luvassa keskiäkäistä miesenergiaa. 16.11.–8.12.

Kaisu Häkkänen ja Susanna Pälviä Esillä valokuvia ja installaatioita. Tekijöitä yhdistävät opiskelu Hollannissa ja samankaltaiset aiheet. 14.12.2018–19.1.2019

Sinikka Kurkinen Sinikka Kurkinen tunnetaan voimakkaista väreistä ja kookkaista maalauksista. Esillä uusimpia teoksia muutaman viime vuoden ajalta. avoinna 1.6.-31.8. ma-to 10-19, pe 9-16 avoinna 1.9.2018-19.1.2019 ma-pe 9-19, la 10-15, aattoina 9-16 Kulttuuritalo Virta, Imatran taidemuseo, Virastokatu 1, 55120 Imatra

VUOROVAIKUTUS

30.10.–24.11. Marjaana Tykkyläinen, Teppo Nygren ja Sanna Pajari

Valoa vasten, veistoksia ja koruja

Ari Rossi, Puuveistos 5, 2018, kierrätyspuu ja liimaväri

27.11.–29.12. Ari Rossi

Puuveistoksia Imatran museot järjestävät 13.10.2018

Imatrankosken arkkitehtuurikävelyn Kävelyretkellä tutustutaan Imatrankosken arkkitehtuuriin ja historiaan. Oppaina Eero Laajo ja Kalle Pakarinen. Kokoontuminen klo 12:50 Valtionhotellin edustalla. Kävelyretki on maksuton. Säävaraus. Tiedustelut puh. 020 617 6703 tai kalle.pakarinen@imatra.fi Kaarina Leminen, Verkossa, 2018, virkkaus, huovutus, värjäys, 74 x 74 cm

IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018 29

Virta-opisto

Kannattaa seurailla mm. Virta-opiston facebooksivua

Virta-opistossa on mahdollisuus opiskella ja harrastaa monipuolisesti

usiikkiopisto ja työväenopis-

to yhdistyivät yhdeksi Virta-opistoksi 1.8.2017 alkaen. Virta-opistosta löydät monia mahdollisuuksia opiskella ja harrastaa joko tavoitteellisemmin tai hiukan rennommin omaksi iloksi. Taiteen perusopetusta Virtaopisto tarjoaa musiikissa, kuvataiteissa ja käsitöissä. Opistosta löytyy myös laaja valikoima työväenopiston kursseja. Voit opiskella ja harrastaa kieliä, tietotekniikkaa, taideaineita, kädentaitoja, tanssia ja liikuntaa, musiikkia sekä yleissivistäviä aineita. Virta-opisto on osa kulttuuritalo Virran palveluita, joita tuotetaan yhdessä kirjasto- ja museopalveluiden sekä kulttuuripalveluiden kanssa. Viime syksynä käynnistyi opiston yhteinen Vuoksi Big Band ja nyt uutena on aloittamassa opiston yhteinen lapsikuoro 8 – 12-vuotiail le lapsille! Musiikkiopiston opettajat käynnistivät syksyllä 2017 opettajien oman orkesteritoiminnan. Musiikkiopistolla uudistettiin hakukäytänteitä: opistoon on jatkuva haku ja musiikkiluokalle valittu oppilas saa paikan automaattisesti, mikäli sopiva instrumentti löytyy. Tuoja Muona vetää kaikenlaisia musiikkihetkiä vekarabändistä soitinvalmennusryhmiin eli tarjontaa harrasteryhmistä löytyy myös

30 IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

0 – 6-vuotiaille lapsille runsaasti. Lasten lisäksi Tuija virkistyttää myös kaupungin senioreita Virkistys Verso -tuokioilla. Kannattaa seurailla mm. Virta-opiston facebook-sivua, jolla ilmoittelemme uusista tapahtumista ja muusta mukavasta toiminnasta.

Kaikki asiakaspalvelijamme ovat juuri nyt varattuja… piippiip Olisiko helpompi hoitaa asioita itse internetissä? Nyt on loistava tilaisuus tutustua terveysasioiden hoitoon, aikojen varaamiseen yms. Virta-opiston ”Kansalaisen sähköiset asiointipalvelut”- kurssilla. Myös muita tietoteknisiä taitoja pääsee hiomaan monenlaisilla kursseilla, joita on taas tarjolla jokaiseen makuun. Ilman mitään omia laitteita ja taitoja pääsee kyllä mukaan, ei siis tarvitse arastella! Mikäli sinulla on jonkinlaisia tietoteknisiä ongelmia, niin opiston apupoika auttaa. Mediapysäkillä saat henkilökohtaista apua tietokoneeseen liittyviin ongelmiin esim. päivitykset, asennukset. Voit myös tulla harjoittelemaan tietokoneen käyttöä esim. sähköposti, laskujen maksu jne. Palvelu on tarkoitettu kaikille, joten ota rohkeasti yhteyttä. Mediapysäkille varataan aika opettajalta sähköpostilla: kari.salin@eduvuoksi.fi tai soittamalla / laittamalla viesti p. 020 617 5402.

Lukuvuoden 2018 – 2019 luentotarjontaa: - Ikääntyvien yliopiston luentosarja syksyllä 2018: Miten ravinto ja vesi riittävät maapallolla? - Löydä Saimaan kätketyt geologiset aarteet - Ylisoutuja III, pinnalla ja pinnan alla - Nojatuolimatka pallon ympäri - Viron kartanot - Englantilaisen ja ranskalaisen puistoarkkitehtuurin helmiä - Uhra Simberg-Ehrström ja suomalainen valööriryijy

Yhteystiedot Virta-opisto Virastokatu 1 55100 Imatra Työväenopiston pääasiallinen opetuspaikka: Tainiotalo Juskunmäenkatu 24 55400 Imatra www.imatra.fi/virta-opisto tyovaenopisto@imatra.fi musiikkiopisto@imatra.fi Tervetuloa!

Imatran kaupungin liikuntapalvelut

Liikuntaneuvonta

Liikunta kurssit:

Perheille

on tarkoitettu työikäisille imatralaisille. Liikuntaneuvonnassa haluamme auttaa sinua löytämään itsellesi sopivan tavan ja rytmin liikkua. Liikuntaneuvonnassa voimme asiakkaan tarpeen mukaan tukea ruokavaliomuutoksessa ja painonhallinnassa.

- Kuntosalistarttikurssi 9.10., 10.10., 16.10. ja 18.10. klo 10 - 11

Liikuntamaat ovat 16.9., 14.10., 18.11. ja 16.12. kello 11-13 (1,20€/lapsi).

Kehonkoostumusmittaus Imatralla on nyt Inbody770 mittari. Inbodymittaus on helppo tapa seurata kehon muuttumista ajan myötä tai tukena elämäntapamuutoksessa. Lisätiedot netistä, hinta 20 €, sis. testipalautteen. Ajanvaraus inbodymittaukseen: Sanna Salu 020 617 7297, Riitta Pellinen 020 617 7202

Ohjattu liikunta Ohjatun liikunnan aikataulut näet www.imatra.fi/liikunta. Monissa ryhmissä on vielä tilaa, lisätietoja antaa valvoja-ohjaajat ja liikunnanohjaajat Taru, Tuomo ja Vesa 020 617 7295, Sanna 020 617 7297, Riitta 020 617 7202 ja Kirsi 020 617 7286

Aviasport jumpat ma 13-15 Ukonniemen pesäpallostadionilla Jumpat ovat ulkona 15.10. asti, jonka jälkeen jumppa jatkuu kaksi kertaa viikossa Aviasportilla. 15.10. alkaen ma 13-15 Aviasportilla to 13-15 Aviasportilla

o Kurssi sopii aloittelijoille tai kertaukseksi aiemmin vähän käyneille harjoittelun jatkamista suunnitteleville. Kurssin kesto ja hinta 4x/ 15 € + kuntosalimaksu. - Uintitekniikkastarttikurssi 11.9. - 2.10.18 ti klo 16.15 – 17.00 o Kurssi sopii uimataitoisille, jotka haluavat kehittää uintitekniikkaansa. Kurssilla kerrataan ja opetellaan rinta-, vapaa- ja selkäuinnin tekniikkaa. Pidätkö uimisesta, mutta uinti rasittaa niskaa? Tämä on juuri sinulle sopiva kurssi. Kurssin kesto ja hinta 4x/ 15 € + uimahallimaksu

Vesiliikuntamaat ovat 29.9., 20.10., 10.11. ja 1.12. kello 10-12 (uimahallimaksu/osallistuja). Iloista perheliikuntaa 1-12-vuotiaille Imatran urheilutalolla, uimahallissa ja jäähallissa. Mukana oma huoltaja. Koululaisille järjestetään liikuntaa koulujen loma-aikoina, syysloman aikataulu: Ma 22.10. 9-11 Vuoksenniskan koulu (alakoululaisille) 13-15 Meltolan koulu (alakoululaisille)

- Vesijuoksustarttikurssi 30.10. - 20.11.18 ti klo 16.15 – 17.00

Ti 23.10. 11-13 Vesiliikuntamaa Urheilutalolla (kaikille)

o Vesijuoksu on oikein tehtynä tehokas laji. Kurssilla pääset harjoittelemaan tehokasta vesijuoksua ja varioimaan erilaisia juoksutyylejä. Kurssin kesto ja hinta 4x/ 15 € + uimahallimaksu

Ke 24.10. 9-11 Kaukopään koulu (alakoululaisille) Imatrankosken koulu (alakoululaisille) Tainionkosken koulu (alakoululaisille) 13-15 Vuoksenniskan koulu (yläkoululaisille) Kosken koulu (yläkoululaisille) Urheilutalo (yläkoululaisille)

Liikuntatapahtumia 28.9. Monikulttuuriset Olympialaiset klo 9-13 Aviasport Areenalla 11.10. Liiku kanssamme -tapahtuma Aviasport Areenalla Liiku kanssamme tapahtuma on kaksi kertaa vuodessa järjestettävä tapahtuma, jonka paikalliset seurat, järjestöt ja Sampo järjestävät yhteistyössä Imatran kaupungin kanssa. Tule mukaan liikkumaan ja nauttimaan mukavasta yhteisestä tekemisestä. Seuraa ilmoittelua.

Muista myös: Terveyskuntotestit BMI-kortti Senioripassi Erityisliikuntakortti

Seuraa movereita igssa ja snapissa!

Seuraa meitä facebookissa ”Imatran liikuntapalvelut” ja Imatran nettisivuilla -> liikunta

IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018 31

Tekstit: Marjo Liukko Kuva: Teemu Horsmanheimo

Imatran Lämpö Oy Yhtiöitetty 2014 Omistaja Imatran kaupunki Tunnuslukuja (2017): Liikevaihto 12,8 Milj. euroa Asiakkaita Kaukolämpö 684 kpl Maakaasu 260 kpl Myynti Kaukolämpö 159 GWh Maakaasu 39 GWh Biolämpölaitoksia 3 kpl Verkostot Kaukolämpö 83 km Maakaasu 63 km Henkilöstö 12 vakituista työntekijää

Kaukolämpö syntyy lähellä. Imatran Lämpö Oy:ssä asiakkaiden lämmönsaannista huolehtii 12 paikallista lämmityksen ammattilaista.

Toiminnot:

Imatralainen lämpö on ympäristöystävällistä Imatran Lämpö Oy:n kaukolämmön energialähteistä 95 prosenttia on alueen metsäteollisuuden sivutuotteita ja haketta.

aukolämpö on Suomen

yleisin lämmitysmuoto. Imatralaisista 50 prosenttia asuu kaukolämmitetyissä taloissa. Julkis- ja liikekiinteistöistä yli 90 prosenttia on joko kaukolämmön tai kaasun piirissä. Kaukolämmön parhaita puolia ovat taloudellisuus, luotettavuus ja huolettomuus asukkaalle, sillä järjestelmät ovat toimintavarmoja ja pitkäikäisiä. Imatralla kaukolämmön tuotannosta sekä jakeluverkon käytöstä ja kunnossapidosta vastaa Imatran Lämpö Oy, joka on Imatran kaupungin omistama osakeyhtiö.

Helppous ja turvallisuus Lämpöyhtiö huolehtii lämmitysjärjestelmän toimivuudesta ja asumismukavuudesta asukkaan puolesta. Kaukolämmön toimitusvarmuus on lähes 100 prosenttia. – Asiakkaan kaukolämpölaitteet eivät aiheuta ympäristöriskiä, koska kiertoaineena on vesi ja lämmönjakokeskus itse on tehty hyvin

32 IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2018

tunnetuista, määrältään ja ympäristövaikutuksiltaan optimoiduista materiaaleista, kertoo toimitusjohtaja Vesa-Pekka Vainikka.

Lämmönlähteenä bioenergia Imatran Lämpö Oy:n uusilla biolämpökeskuksilla kaukolämmön peruskuorma tuotetaan lähiseudulta kerätyllä hakkeella ja metsäteollisuuden sivutuotteilla. Viime vuonna maakaasun osuus polttoaineesta oli enää n. 4,5 prosenttia (aiemmin 100 prosenttia). – Tämä energialähteen muutos on merkittävä niin taloudellisesti kuin ympäristöllisestikin ja se korostaa Imatran Lämpö Oy:n roolia alueen kiertotaloudessa ja kestävässä kehityksessä, toteaa toimitusjohtaja Vainikka. Virasojan biolämpökeskus hyödyntää savukaasujen puhdistusja lämmöntalteenottojärjestelmää. Biolämpökeskus- ja siirtojohtoinvestoinnin myötä kasvihuonekaasupäästöt vähenivät jopa 25000 – 37000 tonnia vuodessa, lämmitystarpeesta riippuen.

Kaukolämpöenergian TUOTANTO

Kilpailukykyinen lämmitysmuoto Uusien biolämpökeskusten myötä Imatralle saatiin edullisempi, kustannustehokkaampi ja ympäristöystävällisempi lämmön tuotantomuoto. – Kaukolämmön kuluttajahintoja laskettiin yli 20 prosenttia. Toteutetun hinnan alennuksen myötä kaukolämmön kuluttajahintamme ovat alle valtakunnallisten keskiarvohintojen, Vainikka kertoo. Imatralla uudet biolämpölaitokset edesauttavat positiivista hintakehitystä ja edelleen parantavat kaukolämmön kilpailukykyä. –  Kilpailukykyinen lämpö on tuonut paljon uusia asiakkaita, toteaa toimitusjohtaja Vainikka.

Kaukolämmön ja maakaasun lämmityspalveluiden MYYNTI JA KEHITYS

Kaukolämmön ja maakaasun JAKELU

www.imatranlampo.fi

@imatranlampo

@imatranlampooy

Tuotannon ja jakelutoiminnan 24 H-PÄIVYSTYS 0400-653086