Imatran Asukaslehti 1/2018 by Dominus

IMATRAN ASUKASLEHTI 1/2018

Kaupunki juhlii, mitä luvassa? Sivut 6 – 7

Kouluinvestoinneilla tehdään tulevaisuutta. Sivut 8 – 9

Miten Imatrasta tuli Imatra? Katso historia aikajanalta. Sivut 10 – 13

Kaupunginjohtajalta

Hyvät imatralaiset Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi on juuri päättynyt. Uudelle vuosisadalle siirtyneessä Suomessa on myös vuonna 2018 monta juhlan aihetta. Imatra juhlii omaa 70-vuotisjuhlavuottaan tänä vuonna. Imatran kauppala perustettiin 1.1.1948. Kauppala muodostettiin osista Jääsken, Ruokolahden ja Joutsenon kuntia – kolmen teollisuustaajaman, eli Tainionkosken, Vuoksenniskan ja Imatrankosken ympärille. Mielenkiintoista sekin, että Imatran kauppala perustettiin pääosin lakkautetun Jääsken kunnan rahoilla. Imatrasta tuli kaupunki vuonna 1971. Alun perin Imatralla on kuitenkin tarkoitettu vain Imatran koskea. Imatra on ollut tunnettu paikka pitkään, jo kalevalainen runous mainitsee Imatran mahtavimmaksi koskeksi: ”Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran.” Imatrankoski olikin Suomen ensimmäinen turistikohde, ja Imatrankoskea ympäröivä Kruununpuisto nimettiin Suomen ensimmäiseksi luonnonsuojelualueeksi vuonna 1842. Käsi kädessä ympäröivän luonnon kanssa on Imatrankoskella toiminut jo vuodesta 1929 Suomen suurin vesivoimalaitos, tuottaen uusiutuvaa energiaa alueen teollisuuden ja kotitalouksien käyttöön. Meillä on Imatralla siis pitkät perinteet ja johdonmukainen suunta, kun puhutaan kestävästä kehityksestä ja sen vaalimisesta osana talouskasvua. Imatrankoski kuohui itsenäisyyspäivänä 6.12.2017 itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi sinivalkoisin värein. Patoremontista huolimatta tämä mahdollistui Fortum Oyj:n ja Imatran kaupungin hyvän yhteistyön ansiosta. Paikalla olleet tietävät, että näky oli henkeäsalpaavan komea ja kaunis – Imatran brändiä vahvistavaa kuvaa levisi markkinointimielessä eri kanavien kautta maailmalle ja hyvä niin. Maailmantalouden näkymät ovat nimittäin juuri tällä hetkellä poikkeuksellisen hyvät – globaali kasvu on nyt investointivetoista, joka avaa myös vuonna 2018 paljon uusia mahdollisuuksia suomalaisille vientiyrityksille. Investoinnit elpyvät laaja-alaisesti niin euroalueella kuin USA:ssakin, mutta myös Japanissa ja muualla Aasiassa. Myös Venäjän talouden elpyminen jatkuu. Työpaikkojen määrä kasvaa niin EU:ssa kuin Suomessakin ja tämä kehitys on saatava näkymään myös Imatralla. Imatralaisesta

IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018

”Rajakaupunkina panostamme jatkossa voimakkaasti Pelkolan logistiikkaja teollisuusalueen markkinointiin.”

elinkeinoelämästä kuultiinkin jo vuonna 2017 kosolti positiivisia uutisia: sekä Stora Enso että Ovako ilmoittivat loppuvuonna 2017 uusista, merkittävistä investoinneista tuotantolaitostensa kilpailukyvyn kehittämiseksi. Myös muut teollisuusyritykset investoivat ja työllistävät aiempaa enemmän. Imatran raja- ja merivartiokoululla on nyt tammikuussa käynnistynyt rajavartijan peruskurssi, jonka osallistujamäärä on liki kaksinkertainen aiempiin kursseihin verrattuna. Kaikkiaan rajavartijoiden koulutus- ja palkkausmäärät kolminkertaistetaan vuosina 2018 ja 2019. Tällä on merkittävä positiivinen vaikutus rajavalvonnan ja rajatarkastusten sujuvuuteen. Myös Imatran työllisyys saa rajan resurssilisäyksen johdosta piristysruiskeen. Imatra todella on ”Rajat ylittävää voimaa”. Rajakaupunkina panostamme jatkossa voimakkaasti Pelkolan logistiikkaja teollisuusalueen markkinointiin uusille yrityssijoittujille.

Tähän liittyy oleellisesti myös kansainvälisen rajanylityspaikan statuksen saaminen Pelkolaan myös raideliikenteelle. Imatralaisen kehittämistyön keulassa pysyy myös jatkossa hyvinvointi, liikunta, urheilu ja näihin liittyvä matkailu. Samoin kaupungin ydinkeskustan, Imatrankosken kehittäminen jatkuu. Tulevaisuus on valoisa, joten voimme ottaa uuden vuoden, Imatran 70-vuotisjuhlavuoden vastaan iloisin ja luottavaisin mielin sekä tulevaisuuteen positiivisesti katsoen. Pidetään huolta ihan jokaisesta imatralaisesta ja Imatralla vierailevasta. Yhteisöllisyys on nimittäin vahvasti imatralainen arvo – ”Imatran voima on meissä”. Rami Hasu Kaupunginjohtaja

Vieraan silmin

IMATRAN ASUKASLEHTI Yliopiston rehtori Saksa:

Sisältö 2

Pääkirjoitus

Yliopiston rehtori Saksa: Keskitytään vahvuuksiin, ei sössitä kaikkialla

4–5

70 ajatusta Imatrasta

6–7

Bileet pystyyn – Imatralla on mitä juhlia

8–9

Uusia koulukeskuksia valmistellaan koko ajan

10 – 13

Imatran seutu vuosien varrella – merkittävimpiä vuosilukuja ja tapahtumia

14 – 15

Imatran nuoret tulevaisuuden tekijät

Viestintä on nyt yksi kaupungin keihäänkärki

Imatrasta on tullut kotipaikka

18 – 19

Imatran kaupungin kaavoittajat jalkautuvat kaupunginosiin

20 – 21

Kestävä liikkuminen

22- 23

Kulttuuritalo Virran kevään tapahtumat

24 – 31 Tapahtumakalenteri 32

Kulttuuritalo Virta – Yhteistyöllä yhteiseen hyvään

Seikkailut jatkuvat – nyt maailman ympäri

34 – 35

Imatralaisten tarpeisiin, kansainväliseen käyttöön

Kuva: Teemu Leinonen / LUT

1/2018

”Pump track – ilman hanketta, tehtiin vain”

Takakansi Suositut yrittäjäinfot jatkuvat

Asukaslehti 1/2018 25.1.2018, 4. vuosikerta Imatran kaupungin asukaslehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa ja jaetaan kaikkiin talouksiin Imatralla ja Imatran seudun taajama-alueille. Lehti ilmestyy myös verkkoversiona osoitteessa www.imatra.fi/viestinta. Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa 2018. Päätoimittaja: Rami Hasu Toimitus: Liisa Hupli-Oinonen, Leena Peura-Kuusela, Heikki Laine ja Laura Inkinen. Ulkoasu ja taitto: Kaakon Viestintä Oy / Mainostuotanto, Mikkeli Painopaikka: Punamusta Oy, Joensuu Kannen kuva: Arttu Muukkonen / Imatran kaupunki

Keskitytään vahvuuksiin, ei sössitä kaikkialla Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Juha-Matti, ”Juhis” Saksa on aktiivinen visionääri, joka haluaa edistää yliopistomaailman ja muun yhteiskunnan aiempaa aktiivisempaa vuoropuhelua ja yhteistyötä. Miten on Imatran laita? Kelpaako Imatra kumppaniksi yliopistolle?

Mitä tulee mieleesi Imatrasta? – Ensimmäisenä tulevat mieleeni reipas perusteollisuus, raja sekä hyvin mielenkiintoiset ihmiset, sellaiset elämäniloiset ihmiset.

Voisitko kuvitella asuvasi Imatralla? – Kyllä voisin. Minulle käy paikkakunta, jos sieltä vain löytyy järjellistä tekemistä ja järkevää kaavoitusta. Itse asiassa olin jo hommaamassa asuntoa vuosia sitten juuri Imatralta.

Imatran vahvuudet ja heikkoudet? – Yliopiston näkökulmasta ajatus on aina se, että joka jutussa pitäisi löytää aina vahvuudet. Imatralla ne liittyvät ainakin teollisuuteen sekä koskeen ja Venäjän rajaan. Osataanko niitä hyödyntää riittävästi? Vuoksen rannalla on tehty paljon. Ehkä esimerkiksi kaksoiskaupunkia voisi hyödyntää vielä enemmän esimerkiksi kunnallistekniikan piirissä. Yksi heikkous voi olla sekin, että normi-imatralainen ei

Rehtori Juha-Matti Saksa kannustaa yrityksiä hyödyntämään yliopiston osaamista.

aina tiedä Imatran vahvuuksia. Niitä voisi kaivaa enemmän esiin ja kirkastaa.

Voisivatko Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Imatra tehdä yhteistyötä? Miten? – Kyllä voivat. Olemme yksi Suomen kuudesta tutkimuksen painottuneesta yliopistosta. Meidän vahvuusalueitamme ovat puhdas energia, kiertotalous (vedenpuhdistus, jätteiden hyödyntäminen) sekä kestävä liiketoiminta ja yrittäjyys. Energian osalta voisimme varmasti tehdä huikeita juttuja. Esimerkiksi voisivatko Imatra ja Svetogorsk tehdä yhdessä vedenpuhdistusta ja voimmeko me olla siinä apuna? Myös Imatra ja imatralaiset yritykset voisivat hyödyntää meitä. Yksi meidän yliopiston juttuhan on yritysten tukeminen.

Mikä muuttui LUTkonsernin myötä? – Konserni saatiin muodostettua vuodenvaihteessa. Edelleen on entiseen tapaan omat ammattikorkeakoulunsa Etelä-Karjalassa ja PäijätHämeessä sekä itsenäinen yliopisto. Sitä kautta katsottuna mikään ei muuttunut, mutta nyt voimme yhtenä isompana voittaa kolmessa asiassa: kansainvälisessä rekrytoinnissa, järjellisempien koulutuspolkujen tekemisessä ammattikorkeakoulusta yliopistoon sekä kansainvälisten ja kansallisten yritysten yhteistyössä.

Nyt yliopisto pääsee paikallisuuteen paremmin kiinni. Vastaavasti yritykset voivat hyödyntää sitä, että täällä yliopistolla on 70 kansallisuutta. Jos näitä ihmisiä palkkaa vaikkapa myyntitöihin, on se aikamoinen osaamislisä kansainvälisessä kaupassa.

Mitä uusi LUT-konserni merkitsee Imatralle? – Voin vastata tähän vain yliopiston näkökulmasta. Meidän tehtävä on palvella isänmaata ja yhteiskuntaa. Tätä kautta myös tietysti Imatraa. Me voisimme olla entistä enemmän yhteistyössä imatralaisten yritysten kanssa.

Mitkä ovat Imatran ja koko Etelä-Karjalan eväät menestymiselle tulevaisuudessa? – Palaan ensimmäisiin vastauksiin: vahvistamalla vahvuuksia. Ne missä olemme heikompia, annetaan muiden hoitaa. Vahvistetaan vahvuuksia, eikä sössitä kaikkialla. Heikkojen asioiden tekohengittäminen on turhaa. Yliopistomme on tästä hyvä esimerkki, meilläkin oli peräti 31 painopistealaa vuonna 2008, nyt enää kolme. Se on vaatinut kymmenen vuotta töitä ja rajujakin toimenpiteitä. Se ei ole helppoa.

Terveisesi imatralaisille? – Nähdään kesällä Kuohun terassilla. Teksti: Liisa Hupli-Oinonen

IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018

Tekstit ja kuvat: Liisa Hupli-Oinonen, Laura Inkinen, Heikki Laine ja Leena Peura-Kuusela

Imatralaisia ajatuksia

Lea Summanen: Kotipaikka.

Ritva Niemi: Hyvä kotipaikka.

Airi Kettunen: Koski.

Risto Niemi: Koski.

Iisa Parviainen: Vuoksi.

Niina Malm: Vuoksi, koska se on niin iso osa Imatraa. Vuoksessa on valtava voima.

Soile Hietanen: Rauhallisuus. Se on parasta täällä. Rauhallisuus on kaunista luontoa ja Saimaata.

Ritva Seppänen: Vireä kotikaupunki.

Kysyimme 70 imatralaiselta, mitä heille tulee ensimmäisenä mieleen Imatrasta. Tässä ovat heidän vastauksensa.

Eveliina Hinkkanen: Hyvät ratsastustallit.

Peppi Suotama: Kiva pikkukaupunki. Jaana Kekki: Ihana kotikaupunki.

Minttu Ahvo: Hyvät harrastusmahdollisuudet.

Raija Kuisma: Imatra on historiallinen paikka, johon oli hyvä pienen kierroksen jälkeen palata.

Emmi Mykkänen: Turvallinen ja kiva kaupunki.

Vilma Heikkinen: Hyvä kaupunki, rauhallinen, mukavia ihmisiä.

Markus Sainio: Luonto, Saimaa, Vuoksi ja lämminhenkisyys..

Henna Inkinen: Hyvä kaupunki.

Henna Ovaskainen: Hyvät oppimismahdollisuudet.

Jenna Jääskeläinen: Hyvät koulut. Tommi Fredriksson: Imatra ja Vuoksi.

Veeti Nousiainen: Suomi, Finland, Vuoksi.

Valto Tuovila: Vuoksi ja Valtionhotelli.

Roosa Suhonen: Koti.

Petri Valtonen: Jääkiekkoseura.

Paavo Huurinainen: Mukavat asukkaat ja hyvät kadut.

Kari Halonen: Imatra on erittäin hyvä kaupunki asua..

IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018

Caroliina Ovaskainen: Koski tulee ensimmäisenä mieleen.

Karita Peräniemi: Koski ja Imatran ajot.

Vuokko Salo: Imatran koski ja Valtionhotelli.

Jaana Lajunen: Ihana koski, Vuoksi, kaunis luonto, iloiset karjalaiset.

Tommi Tuomisto: Kaunis paikka, löytää helposti tarvittavat asiat.

Sini Tiussa: Valtionhotelli, Vuoksi ja Saimaa.

Anna-Liisa Ruuskanen: Kaunis luonto, Vuoksi, koski ja hyvät harrastusmahdollisuudet. Imatran keskustasta en pidä, se on liian hajanainen.

Seija Salmela: Koski.

Sari Fredriksson: Kotikaupunki ja luonto.

Lea Huhtanen: Vuoksi.

Satu Nihtinen: Oma koti.

Armi Ahola: Hyvä paikka asua.

Eerika Mutikainen: Vuoksi ja luonto.

Reijo Tarvainen: Kiva pieni kaupunki.

Heleena Ahtiainen: Ihan kiva paikka!

Kyösti Kallinen: Imatra on minulle kaikki.

Juha Leskinen: Kotikaupunki, se on paras määre.

Marko Savolainen: Asiallinen kaupunki ja mukavii ihmisii, mut liia paljo keskittyy toho Imatrankoskeen.

Outi Rahkonen: Tääl on oikee talvi aina, tyhjyys ja iloset ihmiset.

Eetu Lampi: Ilo ja valo sekä meidän kuohuva koski sekä Vuoksi ja Valtionhotelli. Tämä on hyvä, pieni ja terhakka kaupunki.

Mirja Borgström: Rakas kotikaupunki.

Pirjo Semi: Ihan mukava paikka, mutta nää isot koulut. Siitä en tykkää ollenkaan. Kaunis luonto ja järviä ja jokia.

Lauri Kuusela: Kotikaupunki ja koski.

Raili Hämäläinen: Kävelykatu Imatran keskustassa on kesäisin kovin viehättävä.

Eerika Ruuskanen: Kyllä minustakin koski on ensimmäisenä mieleen tuleva asia. Kaisa Rahkonen: Iloiset itäsuomalaiset ihmiset.

Topi Hägg: Imatra on luminen, suomalainen ja perinteinen.

Kaisu Mälkiä: Koulu, työpaikka ja Vuoksi.

Henry Lindell: Ihan mukava pieni kaupunki, välillä hauska tulla tapaamaan tuttuja, kun asun Pohjanmaalla.

Kari Tuxa Tukiainen: Täst ei paikka parane.

Virpi Rossi: Rakas entinen työpaikka Valtionhotelli.

Kalevi Honkanen: Pikku kylä, mutta hyvä paikka asua ja olla.

Riikka Inkinen: Iloinen karjalaiskaupunki.

Nina Reinikainen: Koski. Tarja Venäläinen: Imatra on selkee ostoskaupunki. Käymme täällä kotoa Joutsenosta ostoksilla, koska kivempi asioida kuin Lappeenrannassa. Elmeri Inkiläinen: Kolme salamaa ja koski. Imatra on ihan kiva kaupunki.

Tuula Hirvonen: Imatra on naapurikaupunkini, joka on pienempi, mutta ihan tasaväkinen. Tämä on minulle myös työkaupunki.

Mikä Kähkönen: Valtionhotelli, koski.

Nina Velling: Aika ilosii ihmisii täällä ja sillai helppo tutustuu.

Terttu Immonen: Imatralla on vilkas kulttuuritarjonta- ja elämä, tarjolla on paljon kaikkea erilaista, teatteri, erilaiset konsertit, työväenopisto jne.

Kosti Kemiranta: Venesatama ja Saimaa.

Olavi Bergqvist: Tavallinen pikkukaupunki.

Timo Immonen: Imatra on ihmeellinen paikka.

Tuula Kosma: Vuoksi, uiminen ja saunominen.

IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018

Tekstit: Liisa Hupli-Oinonen Kuva: Liisa Hupli-Oinonen

Bileet pystyyn – Imatralla on mitä juhlia Tea Laitimo luotsaa Imatran juhlavuoden kattausta. Hän toivoo kaupunkilaisilta ideoita ja yhteistyötä.

Imatra juhlii tänä vuonna. Kaupunki täyttää 70 laiset, päättäjät kuin virkamiehet. vuotta, vaikka käytännössä tuo merkkipaalu Peruskoululaisille on luvassa aktiviteettion hallinnollinen syntymäpäivä. Todellisuupäivät urheilutalolla syyskuun 13-14. päivänä. dessa Imatra on paljon vanhempi. Imatra-sa– Sinne olemme alustavasti suunnitelleet na esiintyy jo Kalevalassa. liikunnallisia aktiviteetteja ja kulttuuria. PaikalJuhlaan on siis syytä merkkivuonna. Vuola on muun muassa Arttu Lindeman. Tähän den teemana on yhdessä tekeminen. toivomme erityisesti seuroja ja kulttuuriteki– Juhlassamme ei ole kysymys mistään jöitä mukaan. pönöttämisestä. Tarkoitus on eläYstävyyskaupunkejakin haastevöittää kaupunkia. Kannustamtaan juhlavuonna mukaan tekeme tapahtumien järjestämimään, ei vain katsomaan. seen ja yhteisöllisiin tapah– Järjestämme ainakin tumiin, juhlatoimikunnan soututapahtuman, johon puheenjohtaja, kaupunosallistuu kirkkoveneitä ja ”Nyt ei ole kyse mistään gin yhteysjohtaja Tea Laikiinalainen dragon boat eli pönöttämisestä.” timo sanoo. punainen lohikäärmevene. Imatran juhlan tulee Tällainen herätti Helsingisolla Laitimon mukaan kausä paljon huomiota. pungin näköinen. Talvella Imatra profiloi– Olisi niin hienoa, jos kautuu jäätaiteeseen. SounDomepunkilaiset, seurat ja järjestöt injääveistosryhmä tekee oman, monostuisivat keksimään pientä ja isompaa nitaiteellisen jäätaidekokonaisuuden igiloa juhlavuodelle. luineen ja musiikkeineen Varpasaareen. Vuosi alkoi Inkerinaukiolla kaupungin jäisellä juhImatra-areena, lohikäärmevene, lalogolla. Imitsi tilaa Koskenpartaalle SounDojäätä ja jääkiekkoa men taiteilijoita jäälinnan liukumäkineen helKaupunki organisoi muutamia isompia ja useimikuussa. ta pieniä tapahtumia. Alkukesästä uutta tulee Helmikuussa myös kaupunki kannustaa olemaan hieman Porista mallia otettu, Imatasukkaita, kaveriporukoita ja harrasteryhmiä ra-areena. tekemään jäätaidetta Vuoksen varrelle Imat– Luvassa on Osallistu ja vaikuta –areena, rankosken ja Varpasaaren välisen kävelytien jossa keskustellaan mielenkiintoisista aiheista varteen. Ilmoittautua tempaukseen voi tapahja mietitään mihin suuntaan kaupungin tulisi tuma-asiantuntija Sari Saariselle (sari.saarimennä. Ideoimme kävelykadulle tapahtumaa, nen@imatra.fi). jossa teemoja pohtivat yhdessä niin kaupunkiHelmikuun 17. päivänä kaupunki isännöi

IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018

Ketterän peliä. Tähän otteluun Imatra tarjoaa 100 ilmaislippua kaupunkilaisille.

Korukilpailu keväällä Uutta juhlavuonna on myös korukilpailu. – Etsimme modernia, laaja-alaista korua. Sen ei tarvitse olla koru perinteisessä merkityksessä, mutta on kuitenkin koruna käytetty esine, jossa on hyödynnetty uutta innovatiivista tekotapaa. Emme hae Imatra-soljelle kilpailijaa vaan uuden sukupolven korua, Laitimo sanoo. Kilpailun säännöt julkistetaan helmikuussa. Kilpailuideoiden jättöaika päättyy toukokuun lopussa. Edellytys osallistumiselle on se, että suunnittelijalla on jonkinlainen kytkös Imatraan. – Voittaja julistetaan kansainvälisessä korutriennaalissa eli Koru6-tapahtumassa Imatralla elokuussa.

Katseet Vuoksessa ja luonnossa Juhlavuonna katseet ovat suunnattu Vuokseen. Kaupunkilaisia kannustetaan kertomaan, miten Vuoksea voisi jatkossa elävöittää ja sen ympäristöä kehittää. Imatran kaupunki suunnittelee myös luonnonsuojelualueen luovuttamista tulevaisuuden imatralaisille. Luonnonsuojelualueen perustamisesta ja sijainnista järjestetään avoin yleisötilaisuus. Lue Imatran historiasta sivuilta 10-13.

– Olen ylpeä imatralaisten ihmisten innosta. Täällä olemme impulsiivisia ja teemme asioita sydämen palosta, Imatran juhlavuositoimikunnan puheenjohtaja Tea Laitimo toteaa.

Imatra 70 -juhlavuoden tunnuksen käyttöoikeus Imatra 70 -tunnuksen käyttöoikeutta voi hakea tapahtumalle, joka järjestetään Imatralla tämän vuoden aikana. Tapahtuman, jolle oikeutta haetaan tulee tuoda lisäarvoa kaupungin tapahtumatarjontaan. Tunnuksen saanut tapahtuma mainitaan kaupungin juhlavuoden tapahtumatarjonnassa paikallisissa lehdissä ja kaupungin internet-sivuilla ja sähköisessä mediassa. Tunnusta käytetään itsenäisesti ilman Imatra-logoa. Tunnuksen käyttöoikeus ei tarkoita, että tapahtuma saisi kaupungilta avustusta. Juhlavuonna 2018 kaupungin avustuksia saavat tapahtumat voivat käyttää Imatra 70 -tunnusta markkinoinnissaan. Tunnuksen käyttöoikeutta anotaan erillisellä lomakkeella joka löytyy kaupungin internetsivuilta www.imatra.fi/imatra70 Lisätietoja tunnuksen käytöstä antaa viestintäasiantuntija Leena Peura-Kuusela p. 020 617 22017, leena.peura-kuusela@imatra.fi

Imatra 70 -tunnus jäisenä.

Poimintoja Imatran juhlavuoden kevään ja kesän tapahtumista:

Kuka on Tea Laitimo? • Yhteysjohtaja, Imatran juhlatoimikunnan puheenjohtaja. • Syntynyt Imatralla, asunut lapsuuden Ruokolahden Lassilassa. • Ekonomi, joka on valmistunut Ruotsissa. • Palasi 10 vuoden jälkeen takaisin maailmalta. • Kolme aikuista poikaa ja puoliso. • Mökki Rautjärvellä. • Sielultaan Laitimo määrittelee olevansa maalainen imatralainen. • Harrastaa liikuntaa (erityisesti hiihto ja pyöräily), lukemista, matkailua.

Ylisoutuja II – luennot keväällä Kulttuuritalo Virta: 17.1. Mahtuuko murre kirjan sivuille?, Helena Anttonen 24.1. Imatra kirjallisuudessa, Kaisa Neimala 31.1. Vuoksenlaakson luontoa idän ja lännen rajalla, Kimmo Saarinen 7.2. Vedenalainen Vuoksi, Jussi Solehmainen • 10.2. kansainvälinen pilkkikilpailu Varpasaaressa sään salliessa. • 17.2. Imatran isännyys Ketterän pelissä, kaupunki jakaa 100 kpl vapaalippuja kaupunkilaisille • Lasten lumipäivät Ukonniemessä 22.-23.2

Talven taikaa Imatralla: • Soundome konsertit Varpasaaressa tammimaaliskuussa • Jäälinna & liukumäki Koskenpartaalla 16.2. alkaen • Jääpolku, värjatyillä jääblogeilla reunustettu polku välillä Varpasaari – keskusta • 21.4. Harmonikan SM • 29.4. Saimaa Song – vappukonsertti • 19.5. Arkkitehtuuripyöräily – tutustu Imatran arkkitehtuuriin pyöräillen • Imatra-areena toukokuussa Koskenpartaalla teemalla ”Osallistu ja vaikuta”. • 1.6. – 8.7. Kosket ja Vuoksi

-näyttely yksityiskokoelmista kesäkuussa Kulttuuritalo Virta/Taidemuseo • 11.8. Etelä-Karjalan Kotiseutupäivät Imatralla • Imatran kiertoajelut, opastetut kierrokset Kruunupuistossa ja kartanoissa • Imatra-korukilpailun voittajan julkistaminen Koru6 kansainvälisen korutriennaalitapahtuman yhteydessä

18.8. Imatra-päivä, juhlavuoden päätapahtuma • 19.8. Kansainväliset yhteistyökumppanit esittäytyvät Koskenpartaalla, soututempaus Vuoksella, kulttuuria jne.

• Ylpeä Imatrasta: ”Olen ylpeä imatralaisten ihmisten innosta. Täällä olemme impulsiivisia ja teemme asioita sydämen palosta. Olen ylpeä myös siisteydestä. Pidämme huolta omastamme.” • Suuri unelma Imatran suhteen: ”Pitää saada nuorille mahdollisuuksia ja kannustaa nuoria siihen, että merta edemmäs ei kannata lähteä kalaan.”

IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018

Tekstit: Liisa Hupli-Oinonen Kuvat: Tomi Kallio

Ra utio n

pä i uudväkot istu i u

Ko laa sken jen kou nus lun 202 1

Ma vuo nsikk val ropä alan mis ivä ko tuv kot ulu i ja at 202 0 Mik o pä npuis iv to laa äkod n jen in nus Tai nio pä nkosk iv e laa äkod n jen in nus

Vu val oksen mis nis tuu kan 201 ko u lu 9 Vu oks mu pä ennis uto ivä kan sty kod öt 2 in 019

24. pä 10. V kouätös kaltuu luk olm ston esk es uks ta est a Ko u suu luke s Vu nnitte kuste oks l en lu alk un ni s kal aa ta

• K u • S ntala id i kan osryh skyse ly m n • K esk anot ien t ust ot elu tila isu ud et

Ke sk kuu uste lem lu ja i ne n

6.6 Pa .2016 julklvelu ver i k

kos e

lvit ys

Imatran palveluverkon uudistaminen aikajanalla 2016 – 2022

Vuonna 2022 Imatralla tulisi olla kokonaan uusittu päiväkoti- ja kouluverkko.

Uusia koulukeskuksia valmistellaan koko ajan Mansikkalan urakka-kilpailutus ratkeaa maaliskuussa. Suunnittelua ohjaa pedagogiikka. Imatran tulevat kolme päiväkoti- ja koulukeskusta Mansikkalassa, Vuoksenniskalla ja Koskella muuntuvat monitoimitiloina kaikenikäisten käyttöön. Aktiivisessa suunnitteluvaiheessa on nyt Mansikkala. Tämän koulukeskuksen tarjouskilpailu on parhaillaan käynnissä. Kilpailutuksen ratkaisuhetket ovat maaliskuussa.

Pedagogiikka antaa raamit Uusien tilojen alustava suunnittelu ja kriteerien määrittely on tehty pedagogiikka edellä. Kiinteistölle asetettuja kriteereitä ovat kasvatuspuolelta olleet laatimassa muun muassa opetuspalveluiden päällikkö Minna Rovio, varhaiskasvatuspäällikkö Minna Leinonen, Vuoksenniskan vuoropäiväkodin johtaja Jaana Lippojoki, Imatrankosken päiväkodin johtaja Airi Kojo, rehtori Lasse Tiilikka ja lukion rehtori Mika Strömberg. Lisäksi uusien tilojen kriteereitä on kartoitettu muun muassa kasvatuspuolen henkilökunnan, huoltajien, oppilaiden ja iltakäyttäjien työpajoissa. Projektin etenemistä ohjaa ohjausryhmä, johon kuuluu viranhaltijoita ja luottamusmiesjohtoa. Jatkossa iso vastuu kaupungin vaatimusten toteutumisen valvonnasta on vasta valitulla projektipäällikkö Mari Routilla, joka aloittaa helmikuun alussa.

Monikäyttöiset ja ekologiset tilat Mutta millainen uudesta Mansikkalan päiväkotija koulukeskuksesta on tulossa? – Suunnittelun kriteeriksi olemme asetta-

IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018

neet monikäyttöisyyden ja ekologisuuden. Tilojen on taivuttava monelaiseen toimintaan ja pystyttävä muuttumaan. Neliöitä on aidosti mietitty sitä kautta, mihin niitä tullaan käyttämään, ohjausryhmän ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anna Helminen sanoo. Koulun sydän on iso aula. Aulan ympärillä on omat niin sanotut solunsa, joissa on useita erilaisia opetustiloja. Jokaiselle ikäkaudelle on omat tilansa ja piha-alueensa. Opetustiloja voidaan jakaa ryhmien koon ja käyttötarpeen mukaan. On tärkeää, että oppilailla on paikkoja myös itsenäisen, rauhalliseen opiskeluun. – Näin voimme mahdollistaa uuden opetusuunnitelman toteuttamisen. Panostamme yhteistyöhön, mutta myös siihen, että oppilaat voivat edetä oman tahtiinsa, Helminen toteaa.

Yhteisopettajuus mahdollistuu Tilojen suunnittelun yhdeksi kriteeriksi on otettu myös yhteisopettajuus, mistä on hyviä kokemuksia muualta. – Yhteisopettajuus tarkoittaa sitä, että ryhdymme tekemään entistä enemmän työtä opettajatiimeinä tai työpareina. Kysymys ei ole vanhan ajan yhdistetyistä luokis”Yhteisopettajuus ta vaan siitä, että hyötarkoittaa sitä, dynämme esimerkiksi että ryhdymme opettajien ainekohtaisia tekemään entistä vahvuuksia, opetuspalenemmän työtä veluiden päällikkö Minopettajatiimeinä na Rovio kertoo. tai työpareina.”

Koulukeskushankkeen ohjausryhmän kokoonpano valtuustokaudella Helminen Anna, ohjausryhmän puheenjohtaja, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Nokelainen Ilkka, hallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Airas Mikko, hallituksen toinen varapuheenjohtaja Urpalainen Anu, hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Siitonen Arto, hyvinvointilautakunnan varapuheenjohtaja Lattu Antero, kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtaja Prior Sanna, kaupunkikehityslautakunnan varapuheenjohtaja Ellonen Hanna-Kaisa, hyvinvointijohtaja Äikäs Topiantti, kaupunkikehitysjohtaja Salovuori Tuula, talous- ja hallintopäällikkö Lattu Ari, YH-rakenuttaja Oy:n rakennuttamisesta vastaava. Osallistuvat tarvittaessa: Heino Kaisa, hallintojohtaja Roslakka Kai, talousjohtaja Turunen Sami, tilahallintaja turvallisuuspäällikkö Nurmi Lassi, Imatran YH-rakenuttaja Oy:n toimitusjohtaja

Mansikkalan koulukeskukselle asetettuja vaatimuksia Tässä on joitakin poimintoja Toiminnalliset vaatimukset ja tavoitteet –listauksesta, joka on tehty uuden Mansikkalan koulukeskuksen rakennusurakan kilpailuttamista varten. Listaus on tehty yhdessä kasvatus- ja opetuspuolen henkilökunnan, lasten vanhempien, koululaisten ja tulevien vapaa-ajan käyttäjien kanssa.

•

Mansikkalan koulukeskuksesta suunnitellaan alueen keskeiset palvelut yhteen kokoava monitoimitalo, jossa samat tilat palvelevat eri-ikäisiä aamusta iltaan ja viikon jokaisena päivänä. Tilojen tavoitteena on tukea yhteistyötä ja vuorovaikutusta.

•

Ekologisuus ja luonto ovat keskeisiä elementtejä, joiden tulee näkyä koko koulukeskuksessa.

•

Koulun suunnitelma perustuu moderniin pedagogiikkaan ja tilat suunnitellaan avoimiksi oppimisympäristöiksi, joissa tilojen monipuolisuus ja muunneltavuus korostuvat.

•

Oppimistiloja suunniteltaessa merkityksellistä on yhdessä tekeminen, moniammatillisen yhteistyön mahdollistaminen sekä yhteisopettajuuden vahvistaminen.

•

Koulukeskuksen sydän on monitoimiaula. Pienet oppilaat voivat tulla kouluun omasta sisäänkäynnistä välituntipihan kautta eikä kaikkien tarvitse välttämättä käyttää pääaulaa kulkureittinä.

6) Eksoten toimintoja, kuten oppilasja opiskelijaterveydenhuolto sekä todennäköisesti myös neuvola

• •

Rakennuksesta suunnitellaan esteetön. Rakennuksen sisä- ja ulkotilojen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota turvallisuuteen. Huonosti valvottavia tiloja ja piha-alueita, joissa kiusaaminen ja ilkivalta ovat helppoa, on vältettävä.

•

Piha-alueelle tulee suunnitella seuraavat toiminnallisuudet: o Varhaiskasvatuksen oma aidattu piha-alue, jossa erillinen rajattu alue alle 3-vuotiaiden käyttöön. o Esi- ja alkuopetuksen piha-alue. o Aktiivipiha.

Pienryhmätiloja (hiljaisen työn huoneita) tulee olla riittävästi. Koulukeskukseen varataan kaksi liikuntasalia, jotka ovat yhdistettävissä ääntä eristävällä jakoseinällä yhdeksi isoksi tilaksi niin, että joka paikasta on näköyhteys näyttämölle. Liikuntasalit voidaan jakaa yhteensä kuuteen eri lohkoon.

•

Kouluun tulee jakelukeittiö. Ruokailu tullaan toteuttamaan neljässä vuorossa, jolloin kussakin vuorossa syö noin 300 oppilasta. Varhaiskasvatuksen ruokailu järjestetään varhaiskasvatuksen solussa.

3) lukio (350 nuorta)

5) kolmannen sektorin toimijoita, liikuntaseuroja, eri alojen yhdistyksiä, koulutuksen järjestäjiä (esimerkiksi Kesäyliopisto ja Virta-opisto).

Rakennuksen akustiikkaan sekä ääneneristykseen kiinnitetään toteutusvaiheessa erityistä huomiota.

• •

Koulukeskukseen sijoittuvat:

4) nuorisopalvelut

•

Solujen sisäänkäyntien yhteydessä tulee olla myös vaatesäilytys ja wc-tilat. Oppimissolut toimivat Kengätön koulu -periaatteella, eli kengät jätetään solun eteiseen.

Elinkaarimalli.

2) esi- ja perusopetuksen yhtenäiskoulu (750-850 lasta.)

Koko monitoimitalo varustetaan riittävillä verkkoyhteyksillä ja ajantasaisella opetus- ja oppimisteknologialla.

•

• •

1) varhaiskasvatuksen yksikkö, jossa tarjotaan myös laajennettua ja vuorohoitoa (200 lasta)

•

Varhaiskasvatus muodostaa oman, melko itsenäisen kokonaisuutensa. Kukin 8 ryhmästä tarvitsee oman rajattavissa olevan tilansa, joka koostuu lepotilasta, toiminnallisesta tilasta ja pienryhmätilasta.

•

Mansikkalan yhtenäiskoulu profiloituu musiikkiin ja liikuntaan, joten tämä tulee ottaa huomioon rakennuksen suunnittelussa.

o Tiede- ja taidepiha. o Seikkailumetsä. o Riittävät ulkovarastot.

•

Myös huolto, paikoitus, saattoliikenne, liikunta- ja muiden tilojen iltakäyttäjien liikenne tulee ottaa huomioon.

Seuraa muutosta verkossa Päiväkoti- ja kouluverkkouudistuksen etenemistä voi seurata kaupungin verkkosivuilta osoitteesta imatra.fi/palveluverkkouudistus Sivuille päivitetään tietoa suunnitelmien etenemisestä. Lisäksi verkkosivuilta on saatavissa tietoa uudistuksen taustoista ja pedagogisista painotuksista.

Mansikkalan tulevassa päiväkoti- ja koulukeskuksessa ovat niin päivähoidon, peruskoulun kuin lukion oppilaat. Turvallinen paikka säilyy parhaimmillaan koko koulutaipaleen, vaikka ikää karttuu.

IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018

Tekstit: Kalle Pakarinen, Leena Peura-Kuusela Taustakuva: Imatran kaupunki

Imatran seutu vuosien varrella – merkittävimpiä vuosilukuja ja tapahtumia

Katariina Suuri vieraili Imatralla kesällä 1772 ja hänen vierailustaan voidaan katsoa alkaneen Imatran seudun matkailun. Kuvaaja Harry Hintze, Museovirasto, Kansatieteen kuvakokoelma

25-vuotinen sota (1570-1595), hävityksiä v. 1572, 1579 ja 1592, jolloin suuri joukko Jääsken asukkaita vietiin vangiksi Venäjälle. Täyssinän rauha 1579. Sodan aikana hävitettiin myös Bullenborgin linnoitus, joka sijaitsi Vuoksen saaressa nykyisen Imatran alueella.

1741-1743 Hattujen sota, joka aiheutti alueella tuhoa. Sodan päätyttyä Turun rauhaan 1743 Imatran alue siirtyi Venäjän keisarikunnalle.

10 IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018

Kuva: Lappeenrannan museot

1893 Imatrankosken silta valmistuu

1846 Ensimmäinen majatalo Imatrankoskelle

1772 Venäjän keisarinna Katariina Suuren vierailu Imatran koskella

1323 Pähkinäsaaren rauha. Imatran alue kuului Jääsken kihlakuntaan, joka yhdessä Savon ja Äyräpään kihlakuntien kanssa liitettiin Ruotsin kuningaskunnan valtapiiriin

Imatrankosken vanha asema purettiin 1974.

1842 Imatran kruununpuiston perustaminen

1812 Vanhan Suomen (Venäjän keisarikuntaan 1721 ja 1743 liitettyjen alueiden) yhdistäminen Suomen Suuriruhtinaskunnan muihin alueisiin

1892 Antrea-Imatra -rautatieosuus avataan liikenteelle

1871 Imatra Ab:n hotelli Imatrankoskella avautuu

1856 Saimaan kanavan avautuminen liikenteelle

1896 Imatran ensimmäinen kansakoulu, Itä-Siitolan koulu, aloittaa toimintansa

Valtionhotelli sodan aikana. Kuvat: SA-kuva

Valtionhotellin sisäkuvat ravintolasalista ja hotellihuoneesta. Kuvat: Museovirasto, Historian kuvakokoelma.

1897 Tornator Oy:n puuhiomo ja paperitehdas aloittavat toimintansa Tainionkoskella, uudistettu Immolan höyrysaha käynnistyy.

Voimalaitoksen rakentaminen.

1915 Oy Elektrometallurgiska Ab:n sulattimo Vuoksenniskalla aloittaa toimintansa

1936 Outokumpu Oy:n kupari- ja rikkidioksiditehtaan valmistuminen

Kuvat: Lappeenrannan museot

1908 Imatran yhteiskoulu aloittaa toimintansa

1935 Kaukopään selluloosatehtaan valmistuminen

1903 Imatran valtionhotelli valmistuu

1927 Sanomalehti Ylä-Vuoksi aloittaa ilmestymisensä

1929 Imatran voimalaitoksen valmistuminen

1939-1940 Talvisota

1937 Oy Vuoksenniska Ab:n harkkorautasulatto ja terästehdas aloittavat toimintansa, LappeenrantaElisenvaara -rautatieosuus valmistuu.

1917 Suomi itsenäistyy 1918 Suomen sisällissota

Valtionhotelli. Kuva: Museovirasto, Historian kuvakokoelma.

IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018 11

Tekstit: Kalle Pakarinen, Leena Peura-Kuusela Taustakuva: Ari Nakari

Imatran seutu vuosien varrella – merkittävimpiä vuosilukuja ja tapahtumia Vuoksen ruoppauskuva/Marion Kuva: Lappeenrannan museot

Imatran virallinen tunnus on vaakuna. Se on tärkeä osa identiteettiämme. Vaakunan värit ovat punainen, hopea ja kulta. Värit edustavat imatralaisille kehittymistä, elämänhalua, vaurautta ja hyvinvointia. Imatran vaakunan suunnitteli Olof Erikson vuonna 1950.

1943 Ensimmäinen ammattioppilaitos, Enso-Gutzeit Oy:n Tainionkosken ammattioppilaitos aloittaa toimintansa

1941-1944 Jatkosota

1948 Imatran kauppalan perustaminen

1944 Outokumpu Oy:n kupari- ja rikkidioksiditehdas muuttavat Harjavaltaan

1949 Tainionkosken voimalaitoksen valmistuminen

1951-1954 Vuoksen ruoppaustyö Imatran alueella

1950 Kartongin valmistus alkaa Kaukopään tehtailla

1961 Enso-Gutzeitin Tainionkosken uudet tehtaat (Kaukopää 2) aloittavat toimintansa, Tainionkosken vanhojen tehtaiden viimeinen yksikkö, paperitehdas, lopetti toimintansa 1965

1958 Kolmen Ristin Kirkko valmistuu

Kaupungintalo Kuva: Ari Nakari

1966 Imatran uimahalli valmistuu

1964 Honkaharjulle valmistunut Imatran aluesairaala otetaan käyttöön

Imatran ajot vuodelta 1974.

12 IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018

Ukonniemi Kuva: Imatran kaupunki

Kulttuuritalo Virta Kuva: Ari Nakari

Kävelykatuelämää. Kuva: Ari Nakari

Kuva: Imatran kaupunki

1971 Imatrasta tulee kaupunki, Imatran kaupungintalo otetaan käyttöön

2011 Vt 6:n moottoritieosuus MansikkalaLappeenranta valmistuu

1986 Imatran kaupunginkirjasto ja kulttuurikeskus valmistuvat

1973 Mansikkalan uusi silta otetaan käyttöön

1985 Imatran kylpylä aloittaa toimintansa

1997 Vt 6:n moottoritieosuus Mansikkala-Oritlampi valmistuu

1978 Valco Oy aloittaa kuvaputkituotannon Imatralla. Tuotanto päättyy 1980.

1972 Pelkolan rajanylityspaikka avataan rajoitetuksi ylityspaikaksi

2000 Liikenne alkaa Pelkolan puuterminaalin kautta

1998 Imatran uusi raja-asema otetaan käyttöön

1991 Neuvostoliiton hajoaminen 1995 Suomi liittyy Euroopan Unionin jäseneksi

IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018 13

Imatran nuoret tulevaisuuden tekijät Kyllä Imatralla osataan. Pankaa nimet mieleen, heistä kuulaan vielä. Imatralta on ponnistettu valtakunnan ja maailman maineeseen vuosikymmenien ajan. Tuoreimmat menestyjät ovat muun muassa MM-sarjan Supersport-luokassa ajava ratamoottirpyöräilijä Niki Tuuli ja MM-kultaa voittanut kondiittori Emeliina Papinniemi, jotka ovat saaneet eväät maailmalle Imatralta. Imatran kaupunki kysyi sosiaalisessa mediassa ja verkossa kaupunkilaisilta, ketkä ovat Imatran tulevaisuuden toivoja eri aloilla. Lis-

taa täydennettiin myös muilla asiantuntijaneuvoilla. Koosteen perusteella Imatralla on varsin monipuolinen kattaus osaamista kypsymässä. Kaupunki toivottaa kaikille nuorille onnea ja sisukkuutta. Listalta puuttuu varmasti tieteen, taiteen ja urheilun saralta nuoria, jotka ansaitsisivat tulla mainituksi tässä yhteydessä. Vinkkaa meille heistä (viestinta@imatra.fi). Voimme jatkaa aiheen parissa seuraavassa asukaslehdessä ensi syksynä.

Elisabeth Jamil rytminen voimistelija

Jere Aallikko jalkapalloilija

Michael Boamah jalkapalloilija

Nuorten SM-sarjan 7. sija

Ensimmäiset ottelunsa miesten sarjatasoilla 2010–2011, 2012 siirtyi unkarilaisen Honvédin junioriakatemiaan, 2013 virolaiseen Levadiaan, pelannut Norjassa, kokemusta Mestarien liigasta, 2016-2017 AC Oulussa. Edustanut Suomea U19, U20 ja U21 maajoukkueissa.

Osallistunut marraskuussa 2003 syntyneiden Tähtitarhaan, joka on ikäluokan ensimmäinen maajoukkuetapahtuma. On ollut mukana FC Lahti United -joukkueessa, joka on osallistunut kutsuturnauksiin ulkomailla.

Veera Vento laulaja 2008 Gretlin rooli Imatran teatterin The Sound of Music -musikaalissa, 2010 lasten ja nuorten karaokekilpailussa SMpronssia, 2013 ja 2014 Nuori tähti –finalisti, 2014 valtakunnallisen Tangonuorikilpailun voitto, 2017 Iskelmäparatiisifinalisti, 2017 Tangomarkkinat-semifinalisti.

Tony Honkanen snowcross-kuski

Essi Jääskeläinen, taiteilija

Iida Heikkinen uimari

Siirtyi ProLite-luokkaan. Ensimmäiset kisat Rovaniemellä kertoivat nuoren miehen olevan vahvana radalla. Tuloksena korkein palkintosija.

Opiskelee puuartesaaniksi. Tähtää oman skateboard-malliston luomiseen, tekee kolvaamalla kuvioita lautojen pohjaan. Tekee isoja dekoja erilaisiin musiikkitapahtumiin sekä katutaidetta tilaustyönä, mm. Oulun kaupungille. Näyttely ”Ikuinen Intohimo” yhdessä lasitaitelija Erno Kettusen kanssa Imatran kirjaston ala-aulassa viime syksynä.

IKM-kisoissa (SM-juniorit) Suomen seitsemänneksi paras 13-vuotiaiden ikäluokassa 100 metrin perhosuinnissa, 200 metrin sekauinnissa ja 100 metrin rintauinnissa.

Kasperi Kolehmainen tanssija Performing Arts Ikäkausimestaruus poikien juniori soolosarjassa sija 2016 , Performing Arts poikien juniori soolosarjassa sija 3 /2017, Glowshowtanssikilpailu junioriryhmäkoreografia sija 3/2017, valittiin Kansallisoopperan baletin erikoiskoulutukseen kesällä 2017.

15 SM-mitalia, hiihtotulevaisuus avoin sairastamisen vuoksi.

14 IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018

Siirtyi Junior 14-16v luokkaan viime kaudella ja ajoi kauden ensimmäisissä kisoissa kolmanneksi.

Ajaa kaudella 2018 Team Motopalvelun väreissä Kaudella 2018 Ville ajaa motocrossin SM-Sarjaa sekä muutamia valikoituja Motocrossliiga kisoja.

Useita SM-mitaleja (Esimerkiksi sprinttikulta, hopea ja pronssimitalleja ja 4. sija).

Vili Valtonen yleisurheilija Keihäs, SM 6. (17v).

Levyttänyt ja konsertoinut useiden kamarimusiikkikokoonpanojen ja yhtyeiden kanssa. Kansallioopperan II-viulun riveissä Mestarien Messissä -konsertissa syksyllä 2016.

Jere-Pekka Laitinen trumpetisti Opiskelee Helsingin konservatoriossa.

Olli Ahonen hiihtäjä

Tino Honkanen snowcross-kuski Ville Ahonen hiihtäjä

Ville Schadewitz motocrosskuski

Tina Nikku viulisti

Niko Järveläinen jalkapalloilija Osallistunut joulukuussa 2017 2002-syntyneiden valtakunnalliseen alueturnaukseen, joka on ikäluokan viimeinen tapahtuma ennen lopullista siirtymistä maajoukkuetoimintaan.

Paavo Voutilainen, jalkapalloilija IPS-kasvatti, nykyisin FC Lahti (Veikkausliiga). 9 ottelua Veikkausiigaa FC Lahden paidassa, vakiokasvo poikien maajoukkueissa.

Venla Lehtonen ampumahiihtäjä, ampumajuoksija Maailmancup-joukkueessa, GP- ja SMmitalleja.

Matias Lehtonen jääpalloilija

Otto Pulkkinen yleisurheilija

Eero Virtanen yleisurheilija

Useampi SM-kulta ja nuorten MM-mitaleja sekä vuoden 2017 Ruotsin P20-mestaruus Edsbyn IF:n paidassa.

SM-hopea. (16v). Suomen edustaja pituushypyssä Euroopan olympiafestivaaleilla 2017.

SM-pronssia kuulantyönnössä (16v).

Lenni Kiuru, laulaja Monipuolinen nuori laulajalupaus, joka osallistui Voice kids -kilpailuun.

Jesse Viskari jääkiekkoilija Ketterän A-junioreissa, Saipa C ja B, Pohjola-leiri.

Aleksi Sinkkonen jääkiekkoilija Miika Husu hiihtosuunnistaja, suunnistaja SM-hiihtosuunnistus pitkä 6., SM-kesäsprintti 17, Jukolakokemuksia.

Arttu Kotanen IPS-kasvatti, siirtyi Lappeenrannan PEPO:sta FC Inter Turkuun (Veikkausliiga), viime kaudesta lähtien poikien maajoukkueissa.

Kuuluu suunnistusliiton talenttiryhmään, naisten alle 20-vuo tiaiden MM-mestari.

Joonatan Venäläinen yleisurheilija Hopeaa Flying Finns –kilpailuissa (SM-taso) P11-sarjan kahden kilometrin matkalla. Vattenfall cup –voitto kilometrin matkalla.

Santeri Airola jääkiekkoilija

2016 MiniGP Suomen CUP -mestaruus, 2017 Suomen CUP -mestaruus, 2017 Euroopan CUP 3., Fin Moriwaki CUP 4. (ajoi vajaan kauden EM sarjasta johtuen. Ajamistaan 8 kilpailusta 7 palkintokorokesijaa).

SM-pronssia D20sarjassa sekä viestipronssia SM-kisoissa vuonna 2017.

Voitti keväällä EMjoukkuehopeaa ja oli henkilökohtaisessa kisassa viides jääden niukasti finaalipaikasta. Kuuluu suomen keilailuliiton nuorten maajoukkueryhmään.

Tuukka Loikkanen jääpalloilija Jääpallon nuorten maajoukkuepelaaja: useita ikäluokkansa MM-kisoja jo P15-maajoukkueesta, nyt alle 19-vuotiaiden MM-joukkueessa. SM 2017.

Emma Malinen jääpalloilija

Sara Oravuo jääpalloilija

Naisten maajoukkuepelaaja, MM-kisat.

Anna Tiippana jääpalloilija

Joanna Nykänen jääpalloilija

Naisten maajoukkuepelaaja, MM-kisat.

Miten Imatran nuoret menestyjät listattiin Korkeus SM-kulta (15v).

Essi Pakarinen keilaaja

Nuorten Itä-Länsi edustuksia, SM-mitaleja A ja B nuorista.

Roosa Similä hiihtosuunnistaja

Otso Mikkilä yleisurheilija

Ketterän A-junioreissa, SaiPan B-junioreissa, Pohjola-leiri.

Mikko Kosonen pesäpalloilija

SaiPa-Ketterä -yhteisjoukkuen hyökkääjä C-nuorissa, Saipan B-junnuissa, nyt SaiPan A, Pohjola-leiri. Emma Malinen (vas.), Sara Oravuo, Anna Tiippana ja Joanna Nykänen ovat naisten jääpallomaajoukkueen imatralainen nelikko.

Lenni Klemetti road racing –kuski

Milka Riiali yleisurheilija Korkeus SM 4. (15v).

Liisa Nenonen hiihtosuunnistaja

Joona Sikiö pesäpalloilija Nuorten Itä-Länsi edustuksia, SM-mitaleja A ja B nuorista

Kysyttiin verkossa ja sosiaalisessa mediassa ehdotuksia. Haastateltiin asiantuntijoita. Valittiin joukkoon 10-25 –vuotiaita imatralaisia nuoria. Listalle ei valitettavasti otettu tällä kertaa niitä lahjakkaita nuoria, jotka harrastavat imatralaisisssa seuroissa, mutta asuvat jossain muualla.

Tekstit: Liisa Hupli-Oinonen Kuvat: Imatran kaupunki, Menestyjien kotialbumit, Ketterän, IPV:n, IPS:n ja Imatran urheilijoiden kuvaarkistot, Tuukka Loikkanen & Matias Lehtonen kuvat: VMH /Patric Huittinen, Jääpallon naisten maajoukkueen imatralaiset jäsenet: Tiina Vesala: Veera Vento -kuva: Valtteri Nevalainen: Lenni Klementti -kuva: Timo Nässi, Tina Nikku -kuva: Toni Pukarinen, Arttu Kotasen kuva: Enni Kotanen, Paavo Voutilainen -kuva: FC Lahti

IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018 15

Tekstit: Leena Peura-Kuusela Kuva: Tomi Kallio

Viestintä on nyt yksi kaupungin keihäänkärki Puolessa vuodessa voimavaroja on kasvatettu, verkkosivuja uudistettu ja tavoitteita kirkastettu. Kaupungin tulee näkyä ja kuulua alueensa ulkopuolella, mutta ennen muuta käydä aktiivista viestintää ja vuoropuhelua imatralaisten kanssa. Imatran kaupunki päätti viime vuonna panostaa aiempaa enemmän viestintään. Kaupunki organisoi viestintätiiminsä toimintaa uusiksi ja palkkasi joukkuetta vahvistamaan viestintäjohtajan. Liisa Hupli-Oinonen aloitti elokuun lopulla. Samalla viestintätiimin kahdesta ammattilaisesta, Heikki Laineesta ja Leena PeuraKuuselasta, tuli viestintäasiantuntijoita. He keskittyvät kaupungin ulkoiseen ja sisäiseen viestintään sekä uusien toimintatapojen kehittämiseen. Viestintäjoukkueeseen kuuluu myös viestintäsihteeri Laura Inkinen, joka työskentelee tiimissä osan työajastaan. Uutena jäsenenä tiimiin liittyi tammikuun alussa tapahtuma-asiantuntija Sari Saarinen. – Sekä Inkinen että Saarinen olivat tahoillaan vastanneet kaupungin omista tapahtumista. Yhteistyötä oli jo ennen paljon, joten muutos on luonteva. Tapahtumat eivät onnistu ilman viestintää, Hupli-Oinonen sanoo. Viestintätiimin vastuulla ovat siis ne ta-

16 IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018

pahtumat, jotka tuotetaan kaupunkilaisille. Näitä ovat esimerkiksi uudenvuodenjuhlat, veteraanipäivä, Imatra-päivä, itsenäisyyspäivän juhlallisuudet ja Imatran 70-vuotistapahtumat.

Vuorovaikutus ykkösjuttu Organisaatiomuutoksella ei vielä ihmeitä tehdä, tarvitaan tekoja. – Me pyrimme entistä aktiivisemmin kertomaan kaupungin asioista imatralaisille ja toki viestimään kaupungin vahvuuksista myös paikkakunnan ulkopuolelle. Kaupunkilaisille viestinnässä on tärkeää vuorovaikutus ja se, että myös vaikeista asioista uskalletaan kertoa reilusti. Uskon, että se luo luottamusta, ja vuorovaikutus avaa varmasti päätöksentekoonkin uusia eväitä, Hupli-Oinonen sanoo. Aktiivinen vuorovaikutus kaupunkilaisten kanssa toteuttaa myös uuden kuntalain henkeä. Osallistu ja vaikuta -periaate vaatii kaikilta kunnilta ja kaupungeilta veronmaksajien osallistuvuuden tukemista. – Pyrimme olemaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa aktiivisia ja tekemään erilaisia kyselyjä kuntalaisille. Haluamme nostaa esille sitä, mitä kaikkea Imatra voi tarjota.

Verkkoviestinnän rooli isompi Ensimmäinen isompi urakka viestintätiimillä oli syksyllä, jolloin muun työn ohessa tehtiin kokonaan uudet verkkosivut kaupungille. Tämän projektin vastuuhenkilönä oli Heikki Laine. Sivut julkaistiin joulun alla. Verkkosivut eivät ole koskaan täysin valmiit, sillä niitä halutaan kehittää koko ajan käyttäjien antaman palautteen pohjalta.

Viestintätiimi panostaa tänä vuonna ulkoisen ja sisäisen viestinnän tehostamiseen. Kuvassa Heikki Laine, Liisa HupliOinonen. Leena Peura-Kuusela, Sari Saarinen ja Laura Inkinen.

– Sivut ovat aikaisempaa selkeämmät, hakuohjelma tehokkaampi, yhteystiedot helpommin löydettävissä ja uutta on myös kaupungin oma uutisikkuna, joka kertoo samalla kertaa tiedoteuutiset sekä Imatran kaupungin sosiaalisen median uutisoinnit, Laine toteaa. Verkkosivujen rooli on kaupunkiviestinnässä aiempaa merkittävämmässä roolissa. Kuntalaki korostaa myös verkkoviestintää kunnan tiedottamiskanavana. – Kunnan verkkosivuille tulevat kaikki uutisemme ensimmäisenä näkyviin , Hupli-Oinonen kertoo. Verkkosivuilta löytyvät myös kaupungin kuulutukset. Uutta verkkosivuilla ovat myös konserniyhtiöiden sivut, joilla julkaistaan yhtiöhallitusten kokoustiedotteet ja tilinpäätöstiedot. – Lisäksi seuraamme historiamme suurimpiin investointeihimme kuuluvan koulu- ja päiväkotiverkoston etenemistä omilla teemasivuilla.

Seuraa kaupunkia somessa Imatran kaupungin sosiaalisen median sivustojen seuraajien määrä on kasvussa. Esimerkiksi Facebookissa kaupungin seuraajien määrä ylitti jonkin aikaa sitten 5000 hengen maagisen rajan. – Kannattaa seurata meitä verkkosivujen ohella myös Facebookissa, Instagramissa, YouTubessa ja Twitterissä. Pyrimme laittamaan näille kanaville hieman erilaista aineistoa. Lisäksi toivomme tänne kaupunkilaisten aktiivista vuoropuhelua ja viestejä siitä, millaista viestintää toivotaan.

Tekstit: Liisa Hupli-Oinonen Kuva: Leena Peura-Kuusela

Imatran kaupunki eri kanavissa Verkkosivut: • imatra.fi • tiedotejutut, perustietoa kaupungista ja palveluista, myös kieliversiot (englanti ja venäjä, osin vielä työn alla) Facebook: • Nimellä: Imatran kaupunki • Yli 5000 seuraajaa • Kertoo tulevista tapahtumista, menestyjistä, kuvia eri tilaisuuksista, vinkkejä Imatralla tekemiseen. • Myös venäjänkieliset Facebooksivut erikseen: Город Иматра Instagram: • imatrankaupunki • Kuvia Imatrasta ja imatralaisista. Arjen ja juhlan tallenteita. Twitter: • @imatrankaupunki • Uutismaisempaa tarjontaa, verkkosivujen isoimmat uutiset jaetaan tätä kautta. • Valtuustokokouksien päätösviestintää YouTube: • Imatran kaupunki • Videoita tapahtumista. • Valtuuston kokoukset videoidaan tätä kautta.

Viestinnän yhteystiedot Sähköposti kaikille: viestinta@imatra.fi Henkilökohtaiset sähköpostit: etunimi.sukunimi@imatra.fi Viestintäasiantuntija Heikki Laine (ulkoinen ja sisäinen viestintä, osallistaminen, verkkosivujen ylläpito ja kehittäminen), p. 020 617 2321 Viestintäasiantuntija Leena Peura-Kuusela (sisäinen ja ulkoinen viestintä), p. 020 617 2207 Viestintäsihteeri Laura Inkinen (tapahtumat, tapahtumaviestintä), p. 020 617 2323 Tapahtuma-asiantuntija Sari Saarinen (tapahtumien järjestäminen) p. 020 617 2213 Viestintäjohtaja Liisa Hupli-Oinonen (sisäinen ja ulkoinen viestintä, viestinnän suunnittelu ja johtaminen), p. 020 617 2400.

Verkkosivujen uusi uutisikkuna kokoaa yhteen paikkaan kaupungin tiedotejutut ja sosiaalisen median tarjonnan.

Kauko Kuuselalla on lukemisena tällä hetkellä Juha Hurmeen Niemi.

Imatrasta on tullut kotipaikka

”Imatralla on vilkas kulttuurielämä.”

Väliaikaisesta asuinpaikasta tuli kotipaikka, jossa viihdytty yli 30 vuotta. Kauko Kuusela muutti Imatralle vuoden 1985 alussa. Vaimo oli saanut työpaikan ja hän itse oli vielä armeijassa, suunnitelmissa oli työpaikan löytäminen molemmille samalta paikkakunnalta, ei välttämättä Imatralta. Kauko Kuusela on kotoisin Keski-Pohjanmaalta, Kannuksesta, joten matka itärajan tuntumaan, vaikkakin opiskelupaikkakunta Jyväskylän kautta, oli pitkä. – Imatra valikoitui ihan vahingossa. Täällä oli vaimolle sopiva työpaikka haussa, joten kun haastattelukutsu tuli niin lähdettiin Imatralle käymään. Vettä tuli kaatamalla koko matkan ajan ja kaiken lisäksi syksyinen sade sai tehtaan tuoksut voimistumaan. Kaikesta huolimatta Imatralle lähdettiin, kun työpaikka varmistui. Ensimmäinen koti löytyi Karhumäeltä ja siellä sitä edelleen ollaan, vaikka paikka on muuttunut. Imatra oli Kaukolle jo tuttu paikka, sillä sisko oli asunut täällä 70-luvulta alkaen, joten mihinkään ihan tuntemattomaan paikkaan ei tultu, omenoita oli haettu ja pesäpallo-otteluissa käyty kannustamassa Nurmon Jymyä vierailureissuilla. – Sain heti töitä armeijasta päästyäni Vuoksenniskan lukiosta ja seuraavanakin vuonna töitä opettajana järjestyi. Yksi vuosi meni välissä opiskelujen parissa Joen suus sa, mutta työpaikka löytyi heti opiskeluvuoden jälkeen Imatran ammat-

tikoulusta, nykyisestä Samposta, jossa on nyt kulunut kolmekymmentä vuotta yleisten aineiden opettajana. – Imatralle tuli vain jäätyä, yhtäkkiä huomattiin, että meillä oli kaksi lasta ja kun molemmilla olivat vakinaiset työpaikat niin ei enää ollutkaan tarvetta lähetä minnekään. Imatra tarjosi hienon ympäristön elää ja kasvattaa lapsia, eipä pääkaupunkiseudulla voi asua omassa talossa keskellä kaupunkia kilometrin päässä työpaikoista, Saimaasta ja Vuoksesta. – Lapsilla oli mahdollisuus harrastaa ja harrastuspaikatkin löytyivät läheltä. Imatralla on vilkas kulttuurielämä, hyviä konsertteja, uusi teatteri, hieno museo ja kirjasto, joten vapaa-ajan ongelmia ei ole. Imatrasta on vuosien saatossa muodostunut Kuuseloille kotipaikka. Pojat ovat molemmat syntyneet Imatralla. Vanhempi poika tosin lähti heti koulun jälkeen muualla opiskelujen perässä, mutta nuorempi on kotiutunut Imatralle eikä kaipaa muualle. – Hyvin olemme viihtyneet ja Imatrasta on muodostunut meille kotipaikka, täällä olemme asuneet jo suurimman osan elämästämme, meillä on mökki Ruokolahdella ja tarkoitus olisi myös viettää eläkepäivät täällä. Imatra on kolmessakymmenessä vuodessa muuttunut paljon ja tästä on tullut vireä kaupunki, jossa on hyvä asua. Mihinkä sitä kotoaan lähtisi, toteaa Kauko lopuksi.

IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018 17

Tekstit ja kuvat: Heikki Laine Ilmakuva: Vallas

Kutsu kaavoittaja kylään

Imatran kaupungin kaavoittajat jalkautuvat kaupunginosiin Oletko kaivannut, että saisit sanoa mielipiteesi alueesi suunnittelusta ja kehittämisestä kasvokkain kaavoittajalle? Imatran kaupunki tarjoaa nyt mahdollisuuden saada niin kaavan laativa viranhaltija kuin päätöksentekijäkin paikan päälle katsomaan, mistä alueellasi todella on kyse. Kävelykierros on ohjattu kävely jossakin kaupunginosassa. Kierroksella asukkaat ja kaavoittaja havainnoivat ja arvioivat aluetta yhdessä systemaattisesti. Imatran kaupungin kaavakävelyt liittyvät uuden yleiskaavan laatimiseen ja asemakaavoitukseen. Reitti ja paikat suunnitellaan etukäteen asukkaiden ja kaavoittajan yhteistyönä. Kierros päätetään ryhmäkeskusteluun sisätiloissa. Kaavakävelyjä toteutetaan keväästä 2018 alkaen.

Miksi kaavakävelyjä järjestetään? Kävelykierros sopii erityisesti toiminnallisten tarpeiden ja elämyksellisesti tärkeiden paikkojen kartoittamiseen. Etuna on havaintojen teko paikan päällä ja välitön vuorovaikutus kuntalaisten ja kaavoittajin välillä. Henkilökohtainen kontakti luo perustan yhteydenpidolle ja yhteistyölle kaavoituksen myöhemmissä vaiheissa. Kaavakierroksella asukkaiden tarpeet välittyvät suoraan kaavoittajalle ja alueesta voi paljastua jotain sellaista, jota ei ilman vuoro-

vaikutusta tule esille. Toisaalta asiantuntijoiden kanssa keskustelu parantaa kaupunkilaisten käsitystä kaavoituksen luonteesta ja realiteeteista. Kaupungin luottamushenkilöiden mukanaolo kävelyllä välittää näkemyksiä päätöksentekoon.

Miten toimia, jos haluan kaavoittajan käymään asuinalueellani?

Miten kävely toteutetaan? Kävelyllä on kaksi vetäjää: asukkaita ja paikallistuntemusta edustava henkilö ja kaavoituksen asiantuntija Imatran kaupungilta • Reitin maksimipituus voi olla noin 2,5 km • Kävelyn maksimikesto loppuyhteenvetoineen 2,5 h • Asukkaat ehdottavat reitin, kohteet reitillä ja tilat, kaavoittaja voi ehdottaa muutoksia ohjelmaan ja hyväksyy suunnitelman • Kaupunki kirjaa ylös keskustelun ja julkaisee muistiinpanot verkossa osoitteessa imatra.fi/ yleiskaava2040/kaavakavelyt.

Miten kävelyyn kannattaa valmistautua? Asukkaat voivat pohtia esimerkiksi seuraavia asioita suunnitellessaan kierrosta: • Kuvaile asuinalueesi luonnetta ja tunnelmaa. • Millaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia näet asuinalueellasi? Mitä pitäisi tapahtua, jotta näistä unelmista tulisi totta?

Jos tiedät alueellasi toimivan asukasyhdistyksen tai vastaavan toimijan, ole yhteydessä sen puheenjohtajaan tai muihin luottamushenkilöihin. Jos alueellasi ei ole asioitanne ajavaa yhdistystä tai muuta yhteisöä, ole suoraan yhteydessä kaupunkiin. Kaavakävely toteutetaan erikseen sovittavana ajankohtana vastuuhenkilön ja kaupungin yhteistyönä Muita osallistujia kutsutaan tilaisuuteen avoimella kutsulla, jonka yhteydessä pyydetään myös ennakkoilmoittautumiset.

• Mikä on tärkeää ja arvokasta alueel lasi? Mitä pitäisi säilyttää? Mitkä ovat alueesi unohdetut helmet?

Imatran kaupungin yhteyshenkilö on kaavasuunnittelija Kaisa Pohjola, kaisa.pohjola@imatra.fi, p. 020 617 4424

• Miten haluaisit osallistua yleiskaavan suunnitteluun?

• Mitkä ovat asuinalueesi ongelmat? Mitä pitäisi kehittää? • Mitkä ovat asuinalueesi tulevaisuuden uhkakuvat? • Miten alueellasi ja/tai alueeltasi pystyy liikkumaan? Kuvaile yksityisautojen, paikallisliikenteen ja kevyen liikenteen kulkureittejä.

Kaavakävelyyn osallistujat • Asukkaat Kaikkien halukkaiden tulee mahtua mukaan. Monipuolinen osallistujajoukko, tarjoaa eri näkökulmia. Jos määrä on suuri, se jaetaan pienempiin ryhmiin. • Yksi tai useampi kaavoittaja, riippuu osallistujien määrästä. Ennakkoilmoittautuminen on tärkeää, jotta kaupunki pystyy varautumaan riittävällä määrällä asiantuntijoita. • Kirjuri ja viestijä • Luottamushenkilöt kaupunkikehittämislautakunnasta ja Osallistu ja vaikuta työryhmästä

Kaavoitustyöhön liittyy jatkuva yhteydenpito kaupunkilaisten kanssa. Tässä kerätään ajatuksia kartalle Imatran avoimien ovien päivässä syksyllä 2017.

18 IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018

Seuraa yleiskaavan etenemistä osoitteessa www.imatra.fi/ yleiskaava2040

Yleiskaavan laatimista raamittavat monet kaupungin pysyvät tai pitkäaikaiset elementit kuten Vuoksi, valtatie 6, rautatie ja juna-asema, suurkaupan keskittymä tai koulukeskusten paikat.

Yleiskaavaprosessin kulku SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN (Osallistumis- ja arviointisuunnitelma)

TAVOITE- JA VALMISTELUVAIHE LÄHTÖTIETOJEN KOKOAMINEN TYÖOHJELMAN LAATIMINEN (työn alla nyt) SUUNNITTELIJOIDEN VALINTA (KONSULTIT) TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYT SELVITYSTEN LAATIMINEN SUUNNITTELU

LAUSUNNOT JA MIELIPITEET MUU VUOROVAIKUTUS OSALLISTEN KANSSA VIRANOMAISNEUVOTTELUT SEMINAARIT ESITTELYT

ALUSTAVA KAAVARUNKO/ VAIHTOEHDOT

VALMISTELUVAIHE OAS PÄIVITYS ALUSTAVA KAAVASELOSTUS VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LUONNOS

LUONNOKSEN TARKISTAMINEN PALAUTTEEN POHJALTA ASIAKIRJOJEN TÄYDENTÄMINEN EHDOTUS

VALMIS SUUNNITELMA

LAUSUNNOT JA MIELIPITEET MUU VUOROVAIKUTUS OSALLISTEN KANSSA VIRANOMAISNEUVOTTELUT SEMINAARIT ESITTELYT VIRANOMAIS NEUVOTTELUT ESITTELYT LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET

PÄÄTÖKSENTEKO

Ulla Karjalainen kannustaa keskustelemaan kaavoituksesta Imatran kaupungille vuoden 2018 alusta palannut kaavoitusinsinööri Ulla Karjalainen ottaa vetovastuun Imatran yleiskaavan laatimisesta ja samalla kaavakävelyistä osana kuntalaisten osallistamista kaavaprosessiin. Karjalainen pitää kaavakävelyjä hyvänä keinona keskustella asukkaiden kanssa paitsi yleiskaavasta, myös muista asemakaava- ja kaupunkisuunnitteluun liittyvistä asioista. – Kaavasuunnitteluun kuuluu oleellisena osana erilaiset vuorovaikutusmenettelyt. Kaavakävely on yksi hyvä tapa lisätä vuorovaikutusta ja alueiden tärkeiden asioi-

den tuomista virkamieskunnan ja päättäjien tietoisuuteen. Kävelyillä voidaan keskustella vanhojen kaavojen ongelmista, jotka ovat ehkä vaikeuttaneet esimerkiksi yksittäisiä rakennushankkeita. Myös liikenneverkkoasioita ratkotaan kaavojen kautta. – Kaavoitus on erilaisten toiveiden yhteensovittamista. Keskustelut ja asioiden perustelu tuovat hyvän lopputuloksen. Onneksi ihmiset Imatralla osaavat kertoa asiansa. Parhaiten kaavoitukseen pystyykin vaikuttamaan olemalla aktiivinen kaavan laatimisen alkuvaiheessa, kannustaa Ulla Karjalainen.

Ulla Karjalainen vetää yleiskaavan laatimista Imatralla.

IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018 19

Tekstit: Virpi Ansio

Mitä tarkoittaa kestävä liikkuminen? Kestävä eli viisas liikkuminen on yleiskäsite, jolla viitataan vastuulliseen liikkumiseen. Kestävässä liikkumisessa on otettu huomioon toiset ihmiset ja ympäristö niin, että liikkumisen aiheuttamat haittavaikutukset on minimoitu. Tavoitteena on ilmastotavoitteiden lisäksi säilyttää elinympäristö mahdollisimman terveenä ja turvallisena vähentämällä yksin omalla autolla ajamista. (Liikennevirasto: Kestävä liikkuminen alueellisessa liikennejärjestelmätyössä.)

Imatra Imatra Imatra kestävän kestävän kestävän liikkumisen liikkumisen liikkumisen suunnannäyttäjä suunnannäyttäjä suunnannäyttäjä Tavoitteet Tavoitteet Tavoitteet

Kulk Ku

(15(15 vu Tuemme Tuemme ja Tuemme mahdollistamme ja mahdollistamme ja mahdollistamme lasten lasten liikkumisen liikkumisen lasten liikkumisen kävellen kävellen jakävellen pyörällä ja pyörällä jalyhyillä pyörällä lyhyillä matkoilla. lyhyillä matkoilla. matkoilla. Kävellen Kävellen ja Kävellen pyörällä ja pyörällä jaliikkuminen pyörällä liikkuminen liikkuminen arkimatkoilla arkimatkoilla arkimatkoilla lisääntyy lisääntyy erityisesti lisääntyy erityisesti erityisesti lyhyillä lyhyillä alle lyhyillä alle 5 kilometrin 5 kilometrin alle 5 kilometrin matkoilla. matkoilla. matkoilla.

Tietoisuus Tietoisuus Tietoisuus liikkumiseen liikkumiseen liikkumiseen liittyvistä liittyvistä ympäristöliittyvistä ympäristöympäristöja ja ja terveysvaikutuksista terveysvaikutuksista terveysvaikutuksista kasvaa. kasvaa.kasvaa.

Kävelyn Kävelyn Kävelyn ja ja ja pyöräilyn pyöräilyn pyöräilyn kulkutapaosuuden kulkutapaosuuden kulkutapaosuuden kasvattaminen kasvattaminen kasvattaminen

Terveyden Terveyden Terveyden ja ja ja hyvinvoinnin hyvinvoinnin hyvinvoinnin edistäminen edistäminen edistäminen

Tyytyväisyys Tyytyväisyys Tyytyväisyys Imatran Imatran Imatran liikkumisolosuhteisiin liikkumisolosuhteisiin liikkumisolosuhteisiin 75% 75% 75% 65% 65% 65% 60% 60% 60%

Kannustamme Kannustamme Kannustamme ja ja ja opastamme opastamme opastamme joukkojoukko-joukkoliikenteen liikenteen liikenteen käyttöön. käyttöön. käyttöön. Uudet Uudet liikkumispalvelut liikkumispalvelut Uudet liikkumispalvelut helpottavat helpottavat helpottavat matkaketjuja. matkaketjuja. matkaketjuja.

Tiivistämme Tiivistämme Tiivistämme yhteistyötä yhteistyötä yhteistyötä kaupungin kaupungin kaupungin ja ja ja matkailuyrittäjien matkailuyrittäjien matkailuyrittäjien välillä. välillä. välillä. Pyörämatkailijoiden Pyörämatkailijoiden Pyörämatkailijoiden määrä määrä Imatralla Imatralla määrä kasvaa. Imatralla kasvaa.kasvaa.

49% 49% 49% Sujuvat Sujuvat Sujuvat matkaketjut matkaketjut matkaketjut

Kestävän Kestävän Kestävän matkailun matkailun matkailun edelläkävijä edelläkävijä edelläkävijä

12 |12 2017 | 2017 12 | 2017

20 IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018

Tyytyväinen Tyytyväinen Tyytyväinen Erittäin Erittäin tyytyväinen tyytyväinen Erittäin tyytyväinen

Kestävän liikkumisen kehittäminen Imatralla jatkuu Imatran kestävän liikkumisen onnistumissuunnitelma on valmistunut. Seuraavaksi lähdetään kehittämään ja parantamaan imatralaisten mahdollisuuksia liikkua kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä koulu-, työ-, harrastusja muilla arkimatkoilla.

65%

Kulkutapaosuus (15 vuotta täyttäneet)

19% 11% 3%

Kestävän liikkumisen onnistumissuunnitelma laadittiin vuoden 2017 aikana. Vuoden kuluessa kerättiin kyselyllä tietoa kaupunkilaisten liikkumistottumuksista ja tyytyväisyydestä liikenneolosuhteisiin. Lisäksi toteutettiin eri sidosryhmille ja asukkaille suunnattuja työpajoja, joissa tarkasteltiin kehittämistarpeita kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen liittyen. Tuloksena määritettiin seuraavien vuosien toimenpiteet kestävän liikkumisen edistämiseksi.

Liikkumiskyselyyn vastattiin aktiivisesti Syksyllä 2017 toteutettuun kyselyyn vastasi lähes 1400 imatralaista. Tutkimus koski 15 vuotta täyttäneitä asukkaita. Imatralaiset olivat tyytyväisimpiä jalankulun olosuhteisiin ja lähes yhtä tyytyväisiä pyöräilyn olosuhteisiin. Myös tyytyväisyys autoilun olosuhteisiin ja joukkoliikennepalveluihin oli yleisesti hyvällä tasolla. Kävelyn, pyöräilyn ja autoilun osalta eniten tyytymättömyyttä aiheuttivat talvikunnossapito ja väylien kunto, kun taas tyytyväisimpiä oltiin kävely- ja pyöräilyväylien määrään sekä autoilun sujuvuuteen.

Noin 65 prosenttia arkipäivän matkoista syksyllä tehtiin henkilö- tai pakettiautolla. Hieman alle kolmannes matkoista tehtiin kävellen tai pyörällä. Lyhyillä matkoilla kävelyn ja pyöräilyn osuus on erittäin merkittävä. Alle kilometrin matkoista noin kaksi kolmasosaa ja 1-3 kilometrin matkoista yli kolmasosa käveltiin tai pyöräiltiin. Lisätietoja tutkimuksesta kaupungin verkkosivuilla: www.imatra.fi/ liikkumiskysely

Kehittämistoimenpiteet käynnistyvät Seuraavaksi lähdetään toteuttamaan toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään kävelyä ja pyöräilyä arkimatkoilla, lisäämään tietoisuutta liikkumiseen liittyvistä ympäristö- ja terveysvaikutuksista, kannustamaan ja opastamaan joukkoliikenteen käyttöön ja huomioimaan kestävän liikkumisen mahdollisuudet myös matkailussa. Toimenpiteiden toteuttaminen aloitetaan vuonna 2018 pyöräilyteemalla. Tarkasteluun otetaan esimerkiksi pyöräpysäköinnin nykytila ja kehittämistarpeet sekä kävely- ja pyöräreitit. Asukkaat aiotaan aktivoida jälleen mukaan työhön.

IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018 21

Kulttuuritalo Virta

Tervetuloa Kulttuuritalo Virtaan! Virrasta löytyvät pääkirjasto, taidemuseo ja kaupunginmuseo, Virta-opisto, kulttuuritapahtumien esitystilat sekä tilavaraustoiminnot sekä Kahvila Virta. Valtakunnalliset tapahtumat Virtaan myy Imatra Base Camp Oy. Tervetuloa viihtymään ja nauttimaan monipuolisista kulttuurielämyksistä! Terveisin, Virran väki

KULTTUURITALO VIRTA Virastokatu 1, 55100 Imatra avoinna ma – pe klo 8 – 20 (koskee myös Kulttuuritalon puolella sijaitsevia näyttelytiloja)

näyttämöllä. TammiTansseissa esittäytyvät nuoret tanssijat, jotka suorittavat tanssin taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän päättötyöteoksiaan Tanssistudion Jamin ”TammiTanssit” la 27.1. klo 15 Karelia-Sali Liput: 10 € Lippuagentti.fi

Jokeri Pokeri Box! 40 v Juhlakiertue ”Vain lapsille. Ja aikuisille” ”Jokeri Pokeri Box!” on varmasti tuttu taikasanayhdistelmä monelle lapselle ja myös aikuiselle. Simo Aalto on lasten kestosuosikki ja Pikku-Kakkosesta tuttu taikuri, joka saa katsojan pään pyörälle erilaisilla ja ihmetystä herättävillä tempuillaan.

IMATRAN PÄÄKIRJASTO, IMATRAN KAUPUNGINMUSEO, TAIDEMUSEO JA KÄYTÄVÄGALLERIA avoinna kesällä 1.6. - 31.8. ma – to 9 – 19, pe ja aattoina 9 -16 avoinna 1.9. alkaen ma – pe klo 9 – 19, la 10 – 15, aattoina 9 – 16

Jokeri Pokeri Box su 28.1. klo 15 Karelia-sali Liput 14 € lapset ja aikuiset, alle 2 v. sylissä ilmaiseksi, 50 € perhe/ryhmä 4 hlöä

TILAVARAUKSET p. 020 617 6647 irma.blankenstein@imatra.fi

Suuria seteleitä, vaikutteita rapakon takaa ja nimekkäitä esikuvia – niitä löytyy näiden vahvojen musiikinmoniottelijoiden vuosikymmeniä kestäneen kokoonpanon tuotannon takaa.

IMATRAN PÄÄKIRJASTON LIPUNMYYNTI avoinna ma – pe klo 9 – 19, toukokuun loppuun myös la 10 - 15 Ovilipunmyynti tuntia ennen esitystä VIRTA-OPISTO Musiikkiopisto p. 020 617 6622 musiikkiopisto@imatra.fi Työväenopisto p. 020 617 5400 tyovaenopisto@imatra.fi KAHVILA VIRTA avoinna ma – to klo 13 – 17, pe 13 – 16 avoinna myös tapahtumien aikana Tilaa väliaika- ja kokoustarjoilut ennakkoon: p. 040 660 2793 satu.kahvilavirta@saimaantukipalvelut.fi

Kevään ohjelmistoa Tanssistudion Jamin ”TammiTanssit” Tanssistudio Jamin TammiTanssit -tanssinäytös liikuttaa kaikkia ikää katsomatta ja tanssin ilo purkautuu väreilevänä ja kutkuttavana jännityksenä Kulttuuritalo Virran

22 IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018

Four Cats – ystäväpäivän konsertti

Four Cats Ystäväpäivän konsertti ke 14.2. klo 19 Karelia-Sali Liput 28 €

Katri Helena 55 vuotta estradeilla juhlakonsertti Tämä juhlakiertue konsertti sisältää kaikki tunnetuimmat Katri Helenan laulut. Orkesteria johtaa Ville Riippa. Tule mukaan tunnelmoimaan Suomen sinivalkoisen äänen juhlakonserttiin. Katri-Helena 55 vuotta estradeilla juhlakonsertti pe 9.3. klo 19 Karelia-sali Liput 38 €

Mokoma Akustisena Vuoden 2016 lopulla metalliyhtye Mokoma julkaisi akustisen Laulurovio-albumin ja lähti akustiselle konserttikiertueelle. Mokoma Akustisena pe 16.3. klo 19 Karelia-sali Liput: 25 €, ovelta 29 €

Jokeri Pokeri Box su 28.1. Ti-Ti Nalle -konsertti Yhteistä taivalta Riitalla ja Ti-Ti Nallella on jo 30 vuotta! Tervetuloa 30v. synttäreille Kulttuuritalo Virtaan, missä jokainen tuntee olevansa päivän sankari. Ti-Ti Nalle -konsertti pe 23.3. klo 18 (kesto 1h) Karelia-Sali Liput 25 €, alle 1-v lapsi sylissä veloituksetta

AUTIOTALOSSAROCKMUSIKAALI Musikaali kertoo 80-luvun rock-ilmiöstä Suomessa, jolloin Dingo aiheutti maanlaajuisen hysterian. Pääosissa nähdään mm: TV:stä tuttu Petri Lairikko, Rocklaulajat Matthau Mikojan ja JP Leppäluoto, sekä huikean hauskat Ari Myllyselkä ja Elisa Lairikko.

Autiotalossa pe 6.4.

AUTIOTALOSSAROCKMUSIKAALI pe 6.4.2018 klo 19 Karelia-sali Liput: 42 €, 38 € eläkeläinen, 28 € opiskelija /työtön, myös ryhmäalennuksia

Harmonikka Orkestereiden SM-kilpailut Tapahtumassa kisaillaan Suomen mestaruudesta orkesterisarjassa, yhtyesarjassa sekä tanssimusiikki ja pop/jazz-sarjassa. Harmonikka Orkestereiden SM- kilpailut la-su 21.-22.4. Karelia-sali Liput: 15 € ovelta, ei ennakkomyyntiä

Harmonikka Ork. SM la-su 21.-22.4.

Musiikkiopiston opettajien konsertti

Ooppera ”Kultainen kampa”

Virta-opiston musiikkiopiston syksyllä 2017 perustettu ns. ”opeorkesteri” esiintyy sekä isommalla, että pienemmällä kokoonpanolla. Nyt luvassa on tietoa, taitoa, kauneutta, komeutta ja mainiota kuultavaa lavalla – tätä konserttia et halua jättää väliin, ethän?

Tämä venäläissuomalaisena yhteistyönä tehty pienoisooppera kertoo tarinan Hyberborian kultaisesta kammasta Venäjän vallankumouksen käänteissä. Teoksen esittää pietarilainen teatteri Music of Love.

Musiikkiopiston opettajien konsertti ke 25.4. klo 18.00 Karelia-Sali Vapaa pääsy! Ohjelma maksullinen - tuotto musiikkiopiston oppilaiden hyväksi

15. Mustan ja Valkoisen Teatterifestivaali

KatriHelena pe 9.3.

Tämä varsin monimuotoinen ja värikäs kaiken kansan tapahtuma painottuu kesäkuussa 2018 festivaalin juhlavuoteen, jolloin festivaalin teemana on ”15½ ”. Luvassa on juhlavuoteen liittyvää draamaa, tanssiteatteria, katuteatteria, katumusiikkia, sirkusta ja lastenteatteria. 15. Mustan ja Valkoisen Teatterifestivaali ke-to 6.-10.6. Kulttuuritalo Virta ja muut estradit Imatralla

Lippu salkoon! – Viihdekuoro Saimaa Songin vappukonsertti

Ti-Ti Nalle -konsertti pe 23.3.

Viihdekuoro Saimaa Songin Kevätkonsertti on tänä vuonna virallinen vappukonsertti. Viihdekuoro Saimaa Song tarjoaa laadukkaan, viihteellisen kattauksen sekakuorosovituksia. Lippu salkoon! – Viihdekuoro Saimaa Songin vappukonsertti su 29.4. klo 17.00 Karelia-sali Liput: 15 €, alle 25-v ja yli 75-v ilmaiseksi

”Kultainen kampa” la 14.4. klo 13 Karelia-sali Vapaa pääsy!

Ooppera ”Aida” Giuseppe Verdin loistokas ooppera vie aikaan Etiopian ja Egyptin välisestä sodasta, minkä rinnalla koetaan kolmiodraama etiopilaisen orjatar Aidan ja egyptiläisen prinsessa Amnerisin rakastuessa samaan sotapäällikköön. Kulttuuritalolla nähtävä Aida on lyhennetty kamariversio pianosäestyksellä alkuperäisestä teoksesta. ”Aida” la 14.4. klo 19 Karelia-sali Liput: 20 €

Musiikkiluokkien kevätkonsertti ke 9.5. klo 18.30 Karelia-sali Liput 17,50 €/8,50 €

Tanssistudio Jamin kevätnäytökset Joka keväiseen tapaa Jamin tanssijat valloittavat Karelia-salin lavan ja kaikki, pienimmistä taitavimpiin tanssijoihin, pääsevät näyttämään koko talven harjoiteltuja taitojaan tässä vauhtia ja riemua pursuvassa tanssikavalkadissa. Tanssistudio Jamin Kevätnäytökset pe 18.5 klo 18, la 19.5 klo 13 ja 18, su 20.5. klo 13 Karelia-sali Liput: 15 € aikuiset, 10 € lapset alle 16-v, Liput myy Lippuagentti.fi

Ooppera Jevgeni Onegin Ooppera kertoo pianosäestyksellä Tsaikovskin lumoavan musiikin ja Puskinin tarinan myötä elämäänsä pettyneen Oneginin kaihoisista muistoista. Esityksen järjestää pietarilainen Music of Love Teatteri. Ooppera Jevgeni Onegin la 26.5. klo 19 Karelia-sali Liput 20 €

KULTTUURITALO VIRRAN NÄYTTELYT Tammikuu: Koulujen kuvataidenäyttely II krs Helmikuu: Tihvinä-valokuvanäyttely, järj. Suomi-Venäjä -seuran Imatran osasto ry I krs Joutsenon opiston näyttely II krs. Maaliskuu: Virta-opiston kuvataiteen kevätnäyttely 9.3. alkaen Avajaiset 8.3 klo 18.30-20.00. Huhtikuu: Virta-opiston kuvataidekoulun kevätnäyttely 10.4. alkaen Avajaiset 9.4. klo 17.30-19.00. Toukokuu: ”Iltapiirustuksia” -näyttely, Imatran taideyhdistys ja Saimaan amk

KULTTUURITALO VIRRAN LUENNOT Luentosarja ” YLISOUTUJA II”, kahdeksan matkaa kieleen, mieleen ja maisemaan Imatralla jatkuu vuonna 2018 keskiviikkoisin klo 18.00 – 20.00 ajalla 17.1. – 7.2.2017 Taidemuseolla, luennoille vapaa pääsy.

Ylisoutuja II 17.1.

Mahtuuko murre kirjan sivuille? Dramaturgi Helena Anttonen

24.1.

Imatra kirjallisuudessa Kirjallisuuskriitikko Kaisa Neimala

31.1.

Vuoksenlaakson luontoa idän ja lännen rajalla FT, ympäristöekologian dosentti Kimmo Saarinen

7.2.

Vedenalainen Vuoksi Urheilusukeltaja Jussi Solehmainen

Ikääntyvien yliopiston luennot 6.2.-20.3. ”Maailmanpolitiikka ja talous” tiistaisin klo 14.00-16.45, Kaleva-Sali Ikääntyvien yliopiston luentosarja. Ilmoittautuminen luentopaikalla ennen luentojen alkua klo 13.00. Hinta 69 € koko luentosarja tai 14 € yksittäinen luento.

Muutokset ohjelmiin ovat mahdollisia

0600 10 800

lippupalvelu

1,98€ / min. + pvm.

IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018 23

Imatran kaupunginkirjasto

Pia Leinonen ja Soiva Sammakko la 20.1.

Kuva: Joni Tiala

Kirjaston tapahtumia keväällä 2018 Tapahtumia lapsille lauantaina 20.1. klo 10:30 ja 14:00 Lasten lauantai: Soiva Sammakko -lastenteatteri esittää Musiikkia Mesimetsästä. Ilmainen pääsylippu pääkirjaston tietopalvelusta! 5.–11.2. Mediataitoviikko, populismibingo koululaisille lauantaina 17.2. klo 11:00 Lasten lauantai: Kirjastokoira Kirjavaisen ja kirjastotäti Tiinan soiva satutuokio keskiviikkona 21.2. klo 17:00 Pilvi Valtosen vetämä Ystävinä yhdessä -tuokio Rajapatsaan kirjastossa lauantaina 17.3. klo 11:00 Lasten lauantai: Eetu Lammen taikashow, jonka jälkeen eläinilmapallojen jakelua tiistaina 20.3. klo 17.00 Kirjastokoira Kirjavaisen ja kirjastotäti Tiinan soiva satutuokio Rajapatsaan kirjastossa

24 IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018

lauantaina 14.4. klo 11:00 Lasten lauantai: Kiukunkarkotustuokio Pilvi Valtosen lorujen voimalla tiistaina 17.4. klo 17:00 Lukuviikon satutuokio Rajapatsaan kirjastossa

Toistuvat tapahtumat

Tapahtumia aikuisille lauantaina 13.1. klo 10:30–15:00 Suomen luonnonsuojeluliiton järjestämät katiskanrakennustalkoot tiistaina 16.1. klo 17:30 Haastateltavana kuvataiteilija ja kirjailija Jarmo Kervinen

keskiviikkoisin 10.1., 7.2., 7.3., 4.4. ja 16.5. klo 17:00–17:30 Alkuillan satutuokiot suomen kielellä

5.–11.2. Mediataitoviikko, ke, to ja pe klo 10-12 opastusta mediataitoihin

torstaisin 11.1.–26.4. (paitsi 1.3. ja 29.3.) klo 17:00–18:00 Lukukoira Foxie kuuntelee lukemaan opettelevia lapsia

tiistaina 6.2. klo 17:00–18:30 Duo Heikki Pöyhiä & Pekka Ranta esiintyy Kahvila Virrassa

keskiviikkoisin 24.1., 21.2., 21.3. ja 18.4. klo 9:30–10:00 Aamupäivän satutuokiot suomen kielellä torstaisin 26.1., 22.2., 22.3., 26.4. ja 24.5. klo 18:00–18:30 Venäjänkieliset satutuokiot

torstaina 8.2. Lainan päivä: klo 17:00–18:00 Novellikoukku eli sukellus tarinoiden ja käsitöiden maailmaan, klo 10-12 Mediataidot: some-opastusta tiistaina 13.2. klo 17:30 Imatran seudun luonnonsuojelijat: Hannu Aarnion esitys Puistoissa ja

Kuva: Janette Holmström

Kuva: Harri Ahonen

Harri Ahonen kertoo KeskiSkandinavian vaellusreiteistä 13.3.

Jarmo Kervinen ti 16.1.

puutarhoissa – Etelän koristekasveja matkailijalle maanantaina 19.2. klo 17:30–19:00 FT, historiantutkija Marko Tikka: Sisällissota 1918 Imatralla tiistaina 27.2. klo 17:30–18:30 Kirjailijavieras Ilppo Silakoski kertoo teoksestaan Eräretket Kanadan pohjoisilla joilla keskiviikkona 28.2. klo 17:00 Kalevalanpäivän konsertti, esiintymässä kansanmusiikkiyhtye Roihu torstaina 8.3. klo 17:00–18.00 Novellikoukku: tule kuuntelemaan tarinoita ja ota halutessasi mukaan oma käsityösi tiistaina 13.3. klo 17:30 Kirjailijavieras Harri Ahonen kertoo Keski-Skandinavian vaellusreiteistä Kuva: Heli Sorjonen

Raija Oranen ma 23.4

maanantaina 23.4. klo 17:30 Kirjan ja ruusun päivän kirjailijavieraana Raija Oranen

Toistuvat tapahtumat keskiviikkoisin 17.1., 14.2., 14.3. ja 11.4. klo 9:00–19:00 Poistokirjamyynti – kokoelmista poistettua aineistoa edullisesti keskiviikkoisin 24.1., 21.2., 21.3. ja 18.4. klo 17:00–18:00 Lukupiiri – avoin ryhmä keskustelee valitusta kirjasta joka toinen maanantai 29.1.–23.4. klo 17:00–18:00 Kaikille avoimessa kielikahvilassa opitaan suomen kieltä yhdessä jutellen ja kuunnellen

keskiviikkoisin 31.1., 28.2. ja 28.3. klo 17:30–19:00 Ompeluseurat, eli avoin piiri kokoontuu käsitöiden pariin tiistaisin klo 15:00–19:00 Shakkikerho kokoontuu kuninkaallisen lautapelin ääreen ympäri vuoden tiistaisin 27.2., 27.3. ja 24.4. klo 15:00-17:00 Käsityökerho Rajapatsaan kirjastossa

Kaikki kirjaston tapahtumat ovat maksuttomia. Tapahtumat järjestetään pääkirjastossa, ellei toisin mainittu. Muutokset mahdollisia.

Kuva: Jukka Kinnunen

Eetu Lammen taikashow la 17.3.

IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018 25

Imatran taidemuseo

Imatran taidemuseon näyttelyt 2018 19.1.2018-10.2.

23.4.-5.5.

16.7-10.8.

7 tekijää

Saimaan ammattikorkeakoulun opinnäytteet 1

Omat kokoelmat

Jean-Erik Kullbergin kokoama näyttely. Nykytaidetta Saimaan ammattikorkeakoulussa opettaneilta. Maalauksia, veistoksia, valokuvia. 16.2.-17.3.

FOUR (4) Juhani Järvisen kokoama näyttely. Mukana Teresa Marasca, Sergey Borisov, Osmo Kivimäki ja Juhani Järvinen. Veistoksia ja maalauksia. 23.3.-14.4.

Polku, Kari Holopainen Valokuvaajana ja graafikkona tunnetun Kari Holopaisen teoksia viiden vuosikymmenen ajalta.

26 IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018

14.5.-26.5.

Saimaan ammattikorkeakoulun opinnäytteet 2 1.6. - 6.7.

Imatran koskia yksityiskokoelmista Näyttelyssä on esillä yksityisomistuksessa olevia koskiaiheisia maalauksia. Mukana myös maisemamaalauksia taidemuseon kokoelmasta.

Kaakkois-Suomeen liittyvää nykytaidetta museon kokoelmasta. 20.8.-15.9.

Koru6 Suomen korutaiteen yhdistyksen järjestämä näyttely ja tapahtuma. Uutta kansainvälistä korutaidetta.

avoinna 1.1.-26.5. ma-pe 9-19, la 10-15, aattoina 9-16 avoinna 1.6.-31.8. ma-to 10-19, pe 10-15, pe 22.6. 9-16 Imatran taidemuseo, Virastokatu 1, 55120 Imatra

Käytävägallerian näyttelyt kevät/kesä 2018 03.01.-27.01.

10.4.-30.4.

Jari Koskimäki

Virtaopisto, osa kuvataidekoulun kevätnäyttelystä

Veistoksia

(myös Kulttuuritalon puolella) 30.01.-24.02.

Ritva Uotinen Aikajana, installaatiot 9.3.-29.3.

Virtaopisto, osa kuvataiteen kevätnäyttelystä (myös Kulttuuritalon puolella)

3.5.-26.5.

Saimaan ammattikorkeakoulu, kuvataide - grafiikkaa 29.5.-29.6.

Lähes mustavalkoinen Tiina Päivärinnan piirustuksia ja grafiikkaa

3.7.-27.7. Marko Taimela

Väliaika/Interlude Tilateos, jossa piirustuksia, maalauksia ja veistoksia vuosien varrelta 31.7.-31.8.

Marja-Leena Kurittu Heijasteita ajassa, maalauksia ja muuta

Jari Koskimäki, Sininen, 2016, lasi

Tiina Päivärinta, Isä , 2009, hiilipiirros

Marko Taimela, Hahmo sekasortoisessa maisemassa, 2017, kollaasi

Tiina Päivärinta, Reunalla, 2016, lyijykynä

Marko Taimela, Eräänlainen omakuva 90-luvulta, 1992-2017, kollaasi

Marja-Leena Kurittu, Hennattu, 2017, akryyliväri kankaalle

IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018 27

Virta-opisto

Virta-opiston

kevät 2018 Paljon uutta on tulossa Virta-opistoon kevätlukukaudella 2018. Kaupungin internet-sivuilta pääset Virtaopiston sivuille tutustumaan tarkemmin kevään tarjontaan!

Niin, mikä on Virta-opisto? Työväenopisto ja musiikkiopisto yhdistettiin hallinnollisesti yhdeksi Virta-opistoksi 1.8.2017 alkaen. Opisto tarjoaa taiteen perusopetusta lapsille ja nuorille musiikissa, kuvataiteissa sekä käsitöissä. Opistossa on myös laaja tarjonta työväenopiston kursseja kaikenikäisille. Jos sinua kiinnostavia kursseja ei Virta-opistosta löydy, niin ota rohkeasti yhteyttä opistoon. Opiston toimiston löydät kulttuuritalo Virran 2. kerroksesta.

TAMMIKUU

17.2.

26.1.-17.2. Helppo trikoovaate 26.1.-11.3. Metallisavesta koruksi

*Levottomat kotonakulkijat ja muut kummittelijat (uusi)

MAALISKUU

29.1.-5.2. Apple iPhone ja iPad hyötykäyttö

6.3.-20.3. Android – jatkokurssi

30.1.-6.3. *Python-ohjelmoinnin perusteet, osa 1 (verkkokurssi)

HELMIKUU

5.3.-16.4. Tietokoneen käytön jatkokurssi

7.3.-25.4.

Vinkkejä valokuvaamiseen (uusi)

8.3.-26.4. Googlen ilmaiset työkalut 10.3.

*Mindfulness - course, introduction day (uusi)

17.3.

*Mindfulness - tietoisuuskurssi, tutustumispäivä (uusi)

1.2.-15.2.

Pilvipalvelut apunani

6.2.-27.3.

*Ikääntyvien yliopisto, kevät - luentosarjan aiheena Maailmantalous ja politiikka

19.3.-14.5. *8-viikon Mindfulness- ja stressinhallinta-kurssi (MBSR) (uusi)

Kansalaisen asiointipalvelut haltuun (uusi)

19.3.-14.5. *8-viikon Mindfulness- ja stressinhallinta-kurssi (MBSR) (uusi)

7.2.-14.3.

7.2.-21.2.

Facebook tutuksi

13.2.-20.3. Gimp-kuvankäsittely 15.2.-22.3. Excel-perusteet 16.2.-24.3. Rintaliivikurssi (täysi)

28 IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018

Keramiikan avoin työpaja A

24.3.

*Terveys-Qigong kertauskurssi (uusi)

23.2.-25.3. Saippuaa

27.1.-10.2. *Vyöhyketerapian itsehoitokurssi

29.1.-5.3. *3D-peligrafiikka ja animaatiot (verkkokurssi)

22.3.

31.3. *Vyöhyketerapeuttinen vauvahierontakurssi D

HUHTIKUU 5.4.

17.4.-26.4. Opi kirjoittamaan venäjää kirjoituskirjaimin! 23.4.-18.6. *LAVIS- lavatanssijumppa, kesä (uusi) 23.4.-18.6. *Latinomix, kesä (uusi) 23.4.-18.6. *Zumba® + Lihaskuntovenyttely (uusi) 23.4.-18.6. *YogaFlow (uusi)

TOUKO-KESÄKUU 2.5.-23.5. *Opi kunnostamaan ikkunasi 7.5.-21.5.

Konetšno! – suullisen venäjän kurssi

1.6.-6.8.

*Kudonnan työpaja konkareille

19.3.-23.4. *3D-pelikehitys (verkkokurssi) 20.3.-24.4. *Python-ohjelmoinnin perusteet, osa 2 (verkkokurssi)

Keramiikan avoin työpaja B

VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS 9.1. alkaen

Musiikkivalmennusryhmä 6-v. (uusi)

10.1. alkaen

Ukulelemuskari 5-6 v. (uusi)

11.1. alkaen

Muskari 1-2 v. (uusi)

11.1. alkaen VARTTUNEIDEN KANTELERYHMÄ (uusi) Tiedustelut Tuija Muona p. 0400-856 474 tai tuija.muona@eduvuoksi.fi Oppilaspaikkoja myös kuvataide- ja käsityökoulussa sekä musiikkiopistossa! Tiedustelut opiston toimistosta.

TAPAHTUMAT: Musiikkiopiston kahvilakonsertit to 1.2., 8.3., 5.4., ja 3.5. klo 15.00 Kahvila Virta Musiikkiopiston oppilaskonsertit ti 13.2., 27.3., 17.4. ja 8.5 klo 18.30 Kaleva-sali Käsityökoulun kevätnäyttely 5.-28.3. ma-to klo 9-19 ja pe klo 9-15,Tainiotalo

Kuvataiteen kevätnäyttely Avajaiset 8.3. klo 18.30-20.00, näyttely avoinna 9.-23.3. Kulttuuritalo Virta Tanssinäytös 8.4. klo 18.00 Kulttuuritalo Virta, Karelia-sali Kuvataidekoulun kevätnäyttely Avajaiset 9.4. klo 17.30-19.00 näyttely avoinna 10.4.-1.5. Kulttuuritalo Virta

Kädentaitojen kevätnäyttely 14.-15.4. klo 10-15, Tainiotalo Työväenopiston ”Sävelten virtaa” konsertti 20.4. klo 18.30 Kulttuuritalo Virta, Kaleva-sali. Musiikkiopiston opettajien konsertti 25.4. klo 18.00 Kulttuuritalo Virta, Karelia-sali

Työväenopiston ”Virran kipinää” konsertti 10.4. klo 18.00 Kahvila Virrassa

Soitinpolku –tapahtuma 28.4. klo 11.00-14.00, Kulttuuritalo Virta

”Venäläisen musiikin ilta” 13.4. klo 18.00 Kulttuuritalo Virta, Kaleva-sali

Musiikkiopiston oppilaiden Konserttihovin kevätkonsertti 16.5. klo 18 Muskarin kevätjuhla 22.5. klo 18.00 Kulttuuritalo Virta, Karelia-sali Musiikkiopiston kevätkonsertti 23.5. klo 18.00 Kulttuuritalo Virta, Karelia-sali

Lisätietoja: www.imatra.fi/virta-opisto tyovaenopisto@imatra.fi, p. 020 617 5400 musiikkiopisto@imatra.fi, p. 020 617 6622

IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018 29

Liikuntapalvelut

Lasten vesiliikuntamaa klo 10-12 10.2., 10.3., 7.4., 21.4.

Lasten liikuntamaa urheilutalolla klo 11-13 27.1., 24.2., 17.3., 14.4.

Liikuntapalveluiden ohjelma kevät 2018 OHJATTU TERVEYS- JA ERITYISLIIKUNTA 8.1. - 29.4.2018 Ei tunteja viikolla 9.

URHEILUTALON SISÄLIIKUNTA Maanantai 09.30 - 10.30 Kuntosali, neurologiset 10.30 - 11.30 Kuntosali, tekonivel 12.45 - 13.45 Kehonhuolto 15.15 - 16.00 Kuntosali, ohjaaja paikalla (ei ohjattu ryhmä)

30 IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018

Tiistai

Torstai

10.00 - 11.00 Kuntosalistarttikurssi, seniorit kts. kurssit

13.30 - 14.30 Soveltava liikunta

10.00 - 11.00 Voimaa ja tasapainoa

14.30 - 15.30 Kevennetty jumppa

12.15 - 13.15

Kuntosali, kiertoharjoittelu

14.30 - 15.30 Terveysliikuntaryhmä Keskiviikko 11.00 - 12.00 Lavis- lavatanssijumppa

Perjantai

13.30 - 14.30 Äijät kuntoilee

10.00 - 11.00 Kuntosali, seniorit

14.30 - 15.30 Selkäryhmä

VESILIIKUNTA

MUUT KUNTOSALITUNNIT

OHJAAJIEN YHTEYSTIEDOT

Maanantai

Imatrankoski, Jyskeen kuntosali, Jukankatu 7 Ma klo 10.00 - 11.00 Kuntosali, seniorit

Terveys- ja erityisliikunta Kirsi Mäyrä puh. 020 617 7286

08.15 - 8.45 Vesijumppa 08.50 - 9.20

Vesijumppa, kuulo- ja näkövammaiset

09.30 - 10.00 Vesijumppa 11.15 - 11.45

Vesijumppa

12.00 - 12.30 Vesijumppa, syvä vesi 13.00 - 13.30 Vesijumppa 16.30 - 17.00 Vesijumppa, työikäiset

Tiistai 11.30 - 12.00 Vesijumppa 13.45 - 14.15 Vesijumppa 15.00 - 15.30 Äijien vesijumppa 16.15 - 17.00 Uintitekniikkakurssi, alkeet (6.3. – 27.3.18)

Keskiviikko 08.30 - 9.00 Vesijumppa, tekonivel 11.30 - 12.00 Vesijumppa 13.45 - 14.15 Vesijumppa, syvä vesi 16.30 - 17.00 Vesijumppa, työikäiset

Vuoksenniska, Urheilukentän kuntosali Ma klo 10.00 - 11.00 Kuntosali, seniorit Ke klo 10.00 - 11.00 Kuntosali, seniorit Karhumäki, Jäähallin kuntosali Ma klo 10.00 - 11.00 Kuntosali, seniorit Ilmoittautuminen Ohjaajalle tunnin alussa. Jäähalli (ennakkoilmoittautuminen) Curling ja kelkkajääkiekko erityisryhmille 5€/ hlö. Ma klo 13.00 - 14.30 Tiedustelut Vesa Rautio puh. 020 617 7295 Keilahalli Erityisryhmien keilavuorot 4€/ hlö Ke klo 10.00 - 11.00 Vammaiskeilailu (omat.) Ke klo 15.00 - 16.00 Erityislapset (omat.) To klo 10.00 - 11.00 Vammaiskeilailu (omat.)

11.30 - 12.00 Vesijumppa, neurologiset 13.30 - 14.00 Vesijumppa 16.00 - 16.45 Uintitekniikkakurssi, alkeet

Perjantai 12.30 - 13.00 Vesijumppa

Tiedustelut Mika Hämäläinen puh. 040 563 3918 Senioripassi yli 65-vuotiaille imatralaisille. Tiedustelut uimahallin kassa p. 020 6177 294.

LIIKUNTANEUVONTA

ILMOITTAUTUMINEN Terveys- ja erityisliikunnanryhmiin sekä kursseille ilmoittaudutaan: https://www.imatra.fi/kulttuuri-ja-vapaaaika/liikunta/verkkokauppa-ja-varaukset

Työikäisten vesijumppa 2 €/ kerta + uimahallimaksu. Ei ilmoittautumista.

AUKIOLOAJAT Uimahalli Ma ja ke Ti ja to Pe La ja su

6.30 - 19.45 8.00 - 19.45 10.00 - 19.45 10.00 - 16.45

Lipunmyynti uimahalliin päättyy tuntia ennen hallin sulkemista.

Kuntosali Ma ja ke 6.30 - 22.00 Ti ja to 8.00 - 22.00 Pe 8.00 - 21.00 La ja su 10.00 - 18.00

KURSSIT

4×/ 15 € + uimahallimaksu. Ti klo 16.15 – 17.00 6.3. – 27.3.2018

1 ryhmä/viikko 20 € + käyttömaksu sisältää kevätkauden. Kertamaksu 2€ + käyttömaksu

UKK- terveyskuntotestit Senioreille ja työikäisille. Hinta 15€.

Inbody- kehonkoostumusmittaus ja palaute Hinta 20€.

Uintitekniikkakurssi, alkeet

OHJATTUJEN TUNTIEN MAKSUT

Urheilutalo Ma - To 8.00 - 22.00 Pe 8.00 - 21.00 La ja su 10.00 - 18.00

Kuntosaliohjelma Liikuntaa aloitteleville. Hinta 15€.

4×/ 15 € + kuntosalimaksu. Tiistaina ja torstaina (2 viikon aikana) 1. Kurssi 25.1. – 6.2.2018 2. Kurssi 6.3. – 15.3.2018

Ohjaajien sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@imatra.fi

Liikuntaneuvonta on maksutonta ja se on tarkoitettu erityisesti terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittämättömästi liikkuville.

13.15 - 13.45 Vesijuoksu

Kuntosalistarttikurssi, seniorit

Ohjaaja-valvojat Vesa Rautio Tuomo Tynkkynen Taru Liukkonen puh. 020 617 7295

Kosken koulun yläsali Ti klo 17.00 - 18.00 Erityislasten sähly

Torstai 08.30 - 9.00 XL-vesijumppa, Bmi yli 30

Terveysliikunta Riitta Pellinen puh. 020 617 7202 Sanna Salu puh. 020 617 7297

Bmi-kortti ylipainoisille (Bmi yli 40) Edullisempi kortti uimahalliin ja kuntosalille. Erityisliikuntakortti erityisryhmiin kuuluville. Tiedustelut ja ajanvaraus: Riitta Pellinen Kirsi Mäyrä Sanna Salu Taru Liukkonen

Suorituspaikat sulkeutuvat ½ tuntia ennen sulkemista. Kassa palvelee puh. 020 617 7294 Ma ja ke 6.30 - 20.15 Ti ja to 8.00 - 20.15 Pe 8.00 - 19.15 La ja su 10.00 - 16.30 Ohjaajan sairastumisesta tai liikuntapalveluista johtumattomista syistä peruttua tuntia ei korvata.

Liikuntapalvelut/www.imatra.fi Kotipolku 2, 55120 IMATRA

Tiedustelut ryhmistä ohjaajilta.

IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018 31

Tekstit: Antti Rinkinen

Kulttuuritalo Virta Yhteistyöllä yhteiseen hyvään

Kulttuuritalo Virta on koko Suomeakin ajatellen aika ainutlaatuinen. Yksi rakennus, monta toimijaa: kirjasto, taidemuseo, kaupunginmuseo, Virta-opisto, kaksi konserttisalia ja kahvila. Ne ovat toimineet itsenäisesti, mutta nyt Virtaa markkinoidaan yhtenä kokonaisuutena: yhteistyöllä yhteistä ja imatralaisten hyvää etsien. Virran markkinointia hoitaa Imatra Base Camp Oy. – Talon kaikki tapahtumat ovat nykyisin Virran tapahtumia. Eivät kirjaston tai museon, vaan koko talon. Virtaa myydään ja markkinoidaan tapahtumat edellä, kertoo Imatra Base

32 IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018

Campissa kulttuurista ja tapahtumista vastaava Panu Kärri. Uudenlainen myynti ja markkinointi on käynnistynyt syksyllä. Tavoitteena on palvella ensisijaisesti imatralaisia, mutta samalla houkutella Imatralle asiakkaita myös muualta. – Talo palvelee niin musiikki- kuin tanssiopistoa ja lukemattomia muita toimijoita. Imatra Base Campin tehtävä on saada taloon lisäksi monenlaisia tilaisuuksia. Talon tapahtumien tuottaminen on siirtymässä Base Campille, ja me hoidamme talon myynnin ja markkinoinnin kokonaan, IBC:n Katri Storhammar kertoo. Panu Kärri korostaa, että mahdollisuuksia on paljon talon ympärilläkin. – Virran puisto kehittyy tapahtuma-alueena. Ulkona on amfiteatteri ja kahvilan terassi käytössä. Ainutlaatuisia elementtejä on paljon. Täällä onnistuu melkein minkä tahansa kokoinen tapahtuma. Vahvuus on sekin, että taide- ja kaupunginmuseo ovat maksuttomat.

– Talon voima on toimijoiden yhtenäisyydessä. Virta on vahva yksikkö, Kärri sanoo. Kärri ja Storhammar pohtivat uudenlaisia yhteistyön mahdollisuuksia: kun taloon tulee joku iso konsertti, miten saadaan muut toimijat reagoimaan – miten kirjasto ja kahvila voisivat olla mukana. Ja kun museo järjestää korkeatasoisia luentosarjoja, miten muut voisivat olla tukena ja apuna. Isojen ajatusten oheen mahtuu toki pienempääkin, arkipäiväistä yhdessäoloa ja tekemistä. – Yksi iso asia on nuorten houkutteleminen. Kirjastokin on muuttunut, enää se ei ole pelkästään hiljaisuuden paikka, sinnekin mahtuu monenlaista. Kirjaston ja kahvilan lasiovetkin on jo avattu. Jos Virta on jonkun mielessä hyssyttelyn kulttuuripyhäkkö, niin se on kyllä vähän väärä mielikuva, sanoo Kärri. Virrassa on vuodessa jopa 500 tapahtumaa. – Houkuttelemme nykyisten kävijöiden li-

Seikkailut jatkuvat teatterissa, nyt maailman ympäri Maailman ympäri 80 päivässä matkustetaan Imatran teatterissa kevättalvella. Jules Vernen kuuluisan teoksen Pohjoismainen kantaesitys on 3. helmikuuta, ja esitykset jatkuvat huhtikuun lopulle. – Sain dramatisoinnin käsiini pari vuotta sitten ja viehätyin kauheasti. Laura Eason on luonut ihan omintakeisen jutun kuuluisasta seikkailusta. Tätä ei ole tehty pitkään aikaan missään. Meillä oli kolme vuotta sitten suuri seikkailu, Tolkienin Hobitti, ja ajattelin että seikkailujuttu olisi kiva, kertoo teatterinjohtaja Timo Rissanen valinnan perusteista. Rissanen näyttelee pääosan Phileas Foggina, ja on myös suomentanut Easonin dramatisoinnin. Rissasen mukaan näytelmässä pyöritään teatterin resurssien ääripäässä – isompaa ei pysty tekemään, mutta tästä kyllä selvitään. –  Olen valtavan iloinen, että saamme Sami Sivosen ohjaajaksi –

Tuottaja Juha Leskinen aloitti Kulttuuritalo Virran markkinointivastaavana 16.1.

samoin olen tosi otettu Maarit Kalmakurjen panoksesta puvustuksessa ja lavastuksessa. Hänellä on hyvin tarkka ja visuaalinen silmä. Näytelmästä on tulossa näyttävä ja värikylläinen. Henkilökunta on ollut tyytyväinen. Tästä tulee hyvä. Näytelmä on tärkeä teatterille. Uusi rakennus valmistui noin vuosi sitten – mutta sen varaan ei toimintaa voi rakentaa. – Yritämme antaa ihmisille, niin imatralaisille kuin muualtakin tuleville, kokonaisvaltaisen elämyksen, johon kuuluvat näytelmän lisäksi oheispalvelut. Toivottavasti ihmiset ajattelevat, että Imatra on satsannut ihmisten palveluun ja kulttuurielämään, ja kokevat että Imatran teatteri on tosi aktiivinen, Rissanen sanoo. Maailmanmatkaajat-perhepaketti S-etukortilla. 5 lippua 75 euroa. Katso teatteri-imatra.fi/s-etu

Maailman ympäri 80 päivässä Teatteri Imatran suurella näyttämöllä. Kuvassa rouva Aouda (Hanna Kaskela), Phileas Fogg (Timo Rissanen), Passepartout (Kari Kinnari).

säksi asiakkaita, jotka eivät ole juuri Virrassa käyneet. Myös Imatran ulkopuolelta. Virrassa, kuten myös teatterilla, voi järjestää myös yksityisiä juhlia, vaikka syntymäpäiviä tai kastejuhlia. Tilat taipuvat monenlaiseen käyttöön, muistuttaa Imatran elämänlaatupalvelujen johtaja Harri Valtasola. Tärkeää on palvelujen ja tapahtumien tarjoaminen imatralaisten lisäksi myös muualta tuleville. Kärrin ja Storhammarin mukaan Imatra Base Campin tavoitteena on saada isoja, vetovoimaisia tapahtumia ja konsertteja – ne tuovat Imatralle paitsi matkailijoita, myös tuloja. – Tavoitteena on saada Virran tunnettuus korkealle tasolle. Ja nyt näyttää hyvältä: olemme juuri uusineet verkkopalvelun ja teemme brändityötä, olemme jututtaneet talon henkilöstöä, ja kaikki ovat todenneet, että juuri näinhän tämä pitää tehdä, yhdessä. Kulttuuritalo Virran ohjelmisto on osoitteessa kulttuuritalovirta.fi.

IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018 33

Tekstit: Antti Rinkinen Kuvat: Arttu Muukkonen

Imatralaisten tarpeisiin, kansainväliseen käyttöön Mongolian hiihtomaajoukkue. Neftehimikin KHLjoukkue, SKA Pietarin ja kiinalaisen Kunlun Redstarin U20 juniorijoukkueet. Tshekin ja Valkovenäjän ampumahiihtomaajoukkueet. Gary Beaconin kansainvälinen taitoluisteluleiri. Virolaisia hiihtosuunnistusseuroja. Ja lukemattomia, lukemattomia kotimaisia seuroja ja urheilijoita. Kansallisia ja kansainvälisiä leirejä ja kilpailuja. Imatran Ukonniemessä. Vuonna 2017. Ukonniemi on vauhdilla nousemassa Suomen tärkeimpien urhei lualueiden joukkoon, kilpailemaan samoista asiakkaista kuin vaikkapa Vierumäki. Majoituspaikoista ei ainakaan tule pulaa – niitä on lähistöllä 4 000, saman verran kuin Vierumäellä. – Ukonniemen urheilu- ja liikuntapaikat on tehty paikallisten urheiluseurojen ja järjestöjen tarpeisiin niin, että heillä olisivat parhaat mahdolliset harjoitusolot. Kun alueelle on luotu kansallisen ja kansainvälisenkin tason harjoitteluolosuhteet, markkinoimme Ukonniemeä laajalti. – Tärkeintä on, että suorituspaikat antavat imatralaisille mahdollisuuden harrastaa. Ja näkyväthän hyvät olosuhteet imatralaisen urheilun tason nousunakin niin jääkiekossa, pesäpallossa, hiihdossa kuin ampumahiihdossakin, sanoo Jaakko Jäppinen, joka Imatra Base Campissa vastaa Ukonniemen myynnistä ja markkinoinnista. Paljon on rakennettu, ja paljon rakennetaan. Ukonniemessä on uusi rullahiihtorata, Karhumäen urheilukenttä uusitaan kesäksi kokonaan. Jo nyt on hyvät tilat tarjoava jäähalli, täysikokoinen jalkapallokenttä, tennishalli, hienot olosuhteet hiihdolle ja ampumahiihdolle. Ja myös pyöräilijöille.

34 IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018

– Ensilumen latu oli syksyllä suuri menestys. Sen markkinoinnin aloitimme viime talvena. Sitä käytti muun muassa Tshekin ampumahiihtojoukkue, ja yli kymmenen suomalaista ryhmää ja hiihtoampumahiihtoseuraa. Lisäksi monet yksittäiset hiihtomatkailijat valitsivat Imatran Pohjois-Suomen sijasta, Jäppinen kertoo. Imatra ja Base Camp tekevät määrätietoisesti Ukonniemestä tunnettua, ja samalla kehittävät palveluja niin, että asiakkaille asiat olisivat mahdollisimman helppoja, yhden ”Tärkeintä on, että suorituspaikat luukun takana. antavat imatralaisille – Tärkeää Imatralle mahdollisuuden ja imatralaisille on, että harrastaa.” saamme tiloille käyttäjiä, semiin mutta myös että saamme pyöräitänne tuloja. Vieraat käyttälyradan, vät urheilupaikkojen lisäksi makäytännössä joituspalveluja, käyvät kaupassa, tyhjästä. Maaostavat palveluja. Yhteistyö urheiaineksia on saatu urluseurojen kanssa on aivan ensiarheilukentän kunnostustöisvoisen tärkeää, mutta tietysti myös tä, mutta rakentaminen on muiden toimijoiden kanssa. Ilman ollut pyöräilijöiden varassa. kolmatta sektoria Ukonniemessä ei Maastopyöräilyn lisäksi raolisi yhtään tapahtumaa tai kilpaita sopii temppupyöräilyyn. lua, sanoo Imatra Base Campin toi– Radasta eivät kaikki mitusjohtaja Jukka Aallikko. imatralaisetkaan taida tieHyvä esimerkki kaupungin ja tää, saati ulkopuoliset, saseurojen yhteistyöstä ja Karhumänoo Jaakko Jäppinen. ki Pumptrack. Imatran urheilijoiden Monet vierailijat tulepyöräilyjaosto teki Karhumäen maivat sesonkiaikoina – ja tilaa

on järjestynyt, kiitos paikallisten seurojen joustavuuden. Imatra Base Campin tavoitteena on saada vieraita myös sesonkien ulkopuolella. – Ukonniemen ideakilpailu on tulossa. Kehittämistä mietitään koko ajan. Aluetta kyllä kehitetään edelleen – ovathan urheilu, liikunta ja matkailu kaupungin strategiassa, kuten myös hyvinvointi, sanoo elämänlaatupalvelujen johtaja Harri Valtasola.

”Pump track – ilman hanketta, tehtiin vain” Muutama vuosi kypsyteltiin ja haaveiltiin. Viime vuonna lyötiin kuokka maahan ja alettiin tehdä. Yritettiin näyttää, että talkoillakin pystyy tekemään. Ei lähdetty haalimaan hankerahoituksia ja odottamaan vuosikausia. Tehtiin vain, kertoo Imatran Urheilijoiden pyöröjaoston puheenjohtaja Jaakko Hasu Karhumäki pump track -radan synnystä. – Meidän ajatus on, että tarvitaan vapaita harrastusmahdollisuuksia, kulttuuripohjan luomista. Ei pelkästään ohjattua liikuntaa. Aika kivasti siellä on sakkia pyörinyt, lähempää ja kauempaa, vaikka ei me olla sen kummemmin radasta huudeltu, Hasu sanoo.

IU on tehnyt yhteistyötä myös kaupungin kanssa. Urheilukentän remontista siirrettyjä maita on käytetty radan rakentamiseen. Hasun mielestä se oli kaupungilta mahtava avaus jatkoa ajatellen. – Peruslähtökohta on, että rata on kaikille avoin. Me halutaan kannustaa siihen, että ihan kaikki pystyy käymään ihan vapaasti, ihan mihin vuorokauden aikaan tahansa. Talkoovoimin rakennettu rata on Imatra MTB -maastopyöräilytapahtuman mahdollistamana se meidän malli. Itse tekemällä voimme edistää mahdollisuuksia koko perheen liikkumiseen. Me huolehdimme, että jätehuolto toimii ja että vaikka-

pa ambulanssi pääsee perille. – Alkukesästä oli vähän ruuhkan tynkääkin, ja koko kesän trafiikkia. Nyt kun maassa on lunta, on siellä temppusuksien kanssa pojat jo pyörineet, Hasu kertoo. Hänen mukaansa Imatralla on pyöräilylle loistavat maastot ja reitistöt – ja maastopyöräily on yleistynyt vankasti. Ja lisää harrastajia, omilla ehdoillaan, oman aikataulunsa mukaan liikkuvia kyllä mukaan mahtuu. Pump track -rata sijaitsee Ukonniemen urheilukentän viereisellä alueella, Lammasaarentieltä Imatran kylpylälle kulkiessa haarautuvan poikkikadun päässä.

IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018 35

Tekstit: Liisa Hupli-Oinonen Kuva: Arttu Muukkonen

Imatran seudun kehitysyhtiön yritysasiantuntijat Sven Langbein startup, kasvuyritykset, kansainvälistyminen Jari Tamski palveluala Mia Ruohio sote Antti Oravuo kaikki yritysasiat, hankkeet Katja Vehviläinen invest in, kansainvälistymisasiat info@kehy.fi

Kehyläiset auttavat. Kuvassa koko tiimi kaupungintalolla, jonne yhtiö muutti viime syksynä. Kuvassa vasemmalta yritysasiantuntijat Jari Tamski, Mia Ruohio, Sven Langbein, Katja Vehviläinen ja Antti Oravuo. Kolmas oikealta on toimitusjohtaja Aki Keskinen ja hänen oikealla puolellaan viestintäkoordinaattori Anitta Arpiainen ja projektikoordinaattori Pirjo Reinikainen.

Suositut yrittäjäinfot jatkuvat Imatralla Osallistujista 50 prosenttia perustaa yrityksen, 82 prosenttia näistä on toiminnassa kahden vuoden kuluttua. Yrittäjän vapaus ja vastuu. Mitä se on? Uskallanko kokeilla siipiäni? Miten kirjanpito hoidetaan? Nämä kysymykset ovat tyypillisiä yrittäjyyttä miettivillä. Imatran Seudun Kehitysyhtiö (Kehy) haluaa madaltaa kynnystä yrittäjäksi ryhtymiseen tarjoamalla kuusi maksutonta Startti yrittäjäksi –infotilaisuutta vuodessa. Ensimmäinen info oli tammikuun puolivälissä. Seuraava pidetään 14.3. Infojen anti on tilastojen valossa hyvä eväs tulevalle yrittäjäntielle. Osallistuneista noin 50 prosenttia perustaa oman firman. Näistä yrityksistä 82 prosenttia on toiminnassa kahden vuoden jälkeen ja 80 prosenttia viiden vuoden jälkeen. Startti Yrittäjyyteen –tilaisuuksien osallistujista noin 40 prosenttia tulee vielä ideansa kanssa Kehyyn henkilökohtaiseen neuvontaan.

Neuvoja starttirahaan, talouteen ja elämäntapaan Info kestää 3,5 tuntia. – Aluksi pohdimme yrittäjyyt-

36 IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 1/2018

tä elämäntapana. Sitten on luvassa taloussuunnittelua. Teemme tätä hyvin konkreettisesti esimerkkien avulla, yritysasiantuntija Sven Langbein kertoo. Infoissa on myös eri alojen asiantuntijoita. Esimerkiksi TE- toimiston henkilökunta käy kertomassa starttirahan hakemisesta, paikallinen tilitoimisto verotuksesta ja kirjanpidosta. Lisäksi mainostoimisto antaa neuvoja markkinointiin. – Starttirahan myöntäminen edellyttää, että hakija on suorittanut yrittäjäkoulutuksen. Meidän info täyttää tämän vaatimuksen, Langbein vinkkaa.

Oma kokemus auttaa Infot ovat olleet suosittuja. – Paikalla on yleensä 10-15 henkilöä. Ehditään jutella kaikkien kanssa ja verkostoitua Tilaisuuksiin tulevat ovat eri aloilta. – Tilaisuudet on täysin luottamuksellista. Emme kerro kenenkään yritysideoita eteenpäin. Langbeinillä on omaa kokemus-

ta yrittäjänä. Hän on toiminut imatralaisen TinyGiant Oy:n osakkaana. – Jälkeenpäin voin sanoa, että minun olisi ollut järkevää piipahtaa etukäteen Kehyllä. Minulla ei ole ollut suvussa ketään yrittäjiä. Siksi moni asia yllätti. Vapaa-ajallaan Dark Ride Brothers –bändissä soittava Langbein on joutunut uudemman kerran yritysasioiden äärelle omakohtaisesti. –  Meidän bändi perusti yhtiön. Nyt olen kerrannut näitä samoja asioita itsekin. Minulla on siis hyvin konkreettinen pohja puhua siitä, mitä kaikkea tulee ottaa huomioon. Langbein ei tuputa, mutta on valmis auttamaan. – Saatan kertoa omista kokemuksistani, jos näen, että toinen tarvitsee tukea, neuvoja ja rohkaisua. Jos joku idea ei meistä kehyläisistä ole sellaisenaan hyvä, kannustamme henkilöitä kyseenalaistamaan ja hiomaan suunnitelmiaan. Kehy on Imatran Uusyrityskeskus, osa valtakunnallista verkkoa. Uusyrityskeskus-verkosto on ainut Suomessa, joka tekee ISO9001 -laatusertifioitua yritysneuvontaa.

Startti yrittäjyyteen infot: • Maaliskuu: ke 14.3. klo 13-16 kaupungintalon huone 292. Yritysasiantuntija Sven Langbein ja Antti Oravuo • Huhtikuussa Startti yrittäjyyteen -infotilaisuus maahanmuuttajille 12.4. klo 17 alkaen (yhteyshenkilö Katja Vehviläinen) • Toukokuu: ke 16.5. klo 13-16, kaupungintalon huone 292 • Syyskuu: ke 12.9. klo 13-16, kaupungintalon huone 292 • Marraskuu: ke 14.11. klo 13-16, kaupungintalon huone 292 • Startteihin tulee ilmoittautua etukäteen. Jokaisella startilla on oma ilmoittautumislinkki Kehyn nettisivuilla.