INTO - Pirkanmaan Yrityskummit Ry:n jäsenlehti

O T IN

06/2016 Pirkanmaan Yrityskummit Ry:n jäsenlehti

YRITYSKUMMIT AKATEMIASTA

UUTTA VIRTAA MENTOROINTIIN SIVU 8

”VEROKARHU” VIERAILI ILTAKOULUSSA

YRITTÄJÄN TUKIPALVELU

SIVU 3

SIVU 4

Pääkirjoitus YRITTÄJÄT TARVITSEVAT TUKEA Työssäni yrittäjien kouluttajana ja yrityskummitoiminnassa olen huomannut, että yrittäjien erilaisiin asioihin kohdistuva avuntarve on lisääntynyt. Ainahan on ollut yrittäjiä, jotka ovat tarvinneet erilaista apua yrityksensä elinkaaren eri vaiheissa, mutta tänä päivänä jotenkin korostuvat ne yrittäjät, jotka tarvitsevat ”pelastusrengasta” erilaisiin ongelmiinsa. Tähän tarpeeseen Pirkanmaan Yrityskummit on vastannut käynnistämällä yhteistyökumppaneiden kanssa yrittäjien tukipalvelun, josta on laajempi juttu tässä julkaisussa. Mukana on parikymmentä yrityskummia sekä laaja joukko erilaisia tahoja, joiden apua yrittäjä saattaa tarvita ongelmatilanteessa. Kaava on kuten perinteisessä yritysklinikassa: yrittäjä käy läpi tilanteensa kummien kanssa, tehdään tilannekartoitus ja sen perusteella mietitään jatkotoimenpiteet. Kummit auttavat yrittäjää saamaan kontaktin asianmukaisiin auttaviin tahoihin.

Yleensähän käy niin, että yrittäjä pähkäilee ongelmiensa kanssa yksin liian kauan ennen kuin hakee / saa apua. Ongelmat ovat voineet kasautua vuosien saatossa sellaiseksi vyyhdiksi, ettei yrittäjä itse tiedä mistä lähteä vyyhtiä purkamaan. Ja mikäli on enää voimia lähteä apua hakemaan, sillä tarpeeksi kauan paineen alla toimiessa ja ”tulipaloja” sammutellessa katoaa kyky ajatella selkeästi, priorisoida tai nähdä tilanne objektiivisesti. Ajatukset alkavat kiertää samoja kaavoja, menee itsetunto ja lopulta halu tehdä asialle mitään. Tällöin voi auttaa, että ulkopuolinen henkilö toimii tilanteessa asian selkiyttäjänä ja prosessin liikkeelle tönäisijänä.

Tämä aika on mikä on, ja siihen on sopeuduttava.

On asioita, joihin yrittäjä voi itse vaikuttaa yritystoi-

minnassaan omalla päätöksenteollaan, ja on ympäristötekijöitä, joihin ei voi vaikuttaa, vaan on sopeutettava yrityksen toiminta näihin raameihin. Tästä on usein kysymys ja tässä kummit voivat auttaa.

MYÖS ALOITTAVAT YRITTÄJÄT TARVITSEVAT TUKEA Positiivisena ilmiönä työssäni olen huomannut, että nuoret ovat tosissaan kiinnostuneita yrittäjyydestä itsensä työllistämisen vaihtoehtona. He ovat kasvaneet tähän nykytilanteeseen ja näkevät useimmiten tulevaisuuteensa valoisana ja että heillä itsellään on valta vaikuttaa omaan elämäänsä ja menestymiseensä. He eivät ajattele niin, että kun perustan yrityksen, niin sitä sitten vedetään loppuikä, tapahtui mitä tahansa. He näkevät yritystoiminnan yhtenä kokeilemisen arvoisena asiana, josta voi sitten luopua ja siirtyä toiselle töihin tai että liiketoimintaa voi tulevaisuudessa kehittää mihin suuntaan haluaa tilaisuuden koputtaessa ovelle.

Heillä on usein terve suhtautuminen asioihin, bisnes bisneksenä ja yksityiselämä ja vapaa-aika erillään.

Toki vielä tapaa myös näitä elämäntapayrittäjiksikin haluavia. Valitettavasti usein nuoren yrittäjäksi ryhtyvän lähipiiri ei ole se paras kannustaja, päinvastoin.

Siksi meillä, kouluttajilla, valmentajilla, mentoreilla ja yritysneuvojilla on suuri vastuu siitä, että emme tapa nuorten halua ja intoa yrittäjyyteen. He oppivat kyllä erilaisia tietoja ja taitoja, mutta eniten he tarvitsevat rohkaisua ja kannustamista!

Marja Malmstedt päätoimittaja

TIEDOTUSTOIMIKUNTA Eero Posti, puheenjohtaja

040 7601 369

eero.posti@live.fi

Marja Malmstedt, päätoimittaja

0400 564 163

marja.malmstedt@gmail.com

Pekka Maunumäki

0400 624882

pmaunumaki@gmail.com

Harri Meller

0500 620 933

harri.meller@yrityskummit.net

Hannele Hietikko

040 550 0801

hannele@mainiota.fi

2

0 6/ 2 0 1 6

UUDET KUMMIT Tapani Matintalo, Sastamala

”VEROKARHU” VIERAILI ILTAKOULUSSA Pirkanmaan Yrityskummien iltakoulu tarjosi yrityskummeille tilaisuuden täydentää omaa osaamistaan ja tavata toisiaan. Aiheina olivat yrityksen verotus ja jo paljon kiinnostusta herättänyt ”Yrittäjien tukipalvelu”.

Järjestyksessä kolmas Iltakoulu pidettiin Kehräsaaressa 14.4.

Tilaisuuden aluksi Pirkanmaan Yrityskummien toiminnanjohtaja Harri Meller esitteli juuri liikkeelle polkaistua Yrittäjien tukipalvelua, joka on saanut alkunsa Pirkanmaan Yrittäjien ja Pirkanmaan Yrityskummien yhteistyöstä. Tukipalvelussa tarjotaan yrittäjille apua vaikeissa tilanteissa ohjaamalla hänet sinne, mistä apua on saatavissa. Toiminnassa on mukana laaja joukko yritystoimintaan vaikuttavia tahoja, organisaatioita, joista on saatu tukipalvelua varten nimetty edustaja.

Pirkanmaan yrityskummeista on tukipalveluun koulutettu 15 yrityskummia. Lisää tarvitaan, sillä toiminta on jo ennen varsinaista julkistamista saanut paljon kysyntää. Muutaman viikon aikana on autettu jo 11 yritystä.

Yritysverotus sisältää asioita, jotka yrittäjä on velvollinen tekemään.

Näistä oli puhumassa Verohallinnosta Taru Kiiski ja Päivi Kivipensas otsikolla ”Ilmoitukset ja maksut kuntoon – miten toimitaan?”.

Esityksessä käsiteltiin ilmoitukset, jotka verovelvollisen on tehtävä yrityksenä ja työnantajana. Näitä ovat veroilmoitus, vuosi-ilmoitus ja kausiveroilmoitus. Lisäksi käytiin läpi verotili ja sen seuranta. Verovelvollisuuksien laiminlyönneistä ”verokarhu ärähtää”.

Verovelvollisen on mahdollisuus päästä maksujärjestelyyn tilapäisestä maksukyvyn alentumisesta johtuen. Esityksessä käytiin läpi maksujärjestelyn edellytykset ja esteet sekä maksujärjestelypyynnön tekeminen.

Ennakkoperintärekisterillä on jokaiselle palvelun ostajalle merkitystä. Ennakkoperintärekisteriin merkitsemisen tarkoitus on osoittaa, ettei suorituksen maksajan tarvitse tehdä maksusta ennakonpidätystä vaan rekisteriin merkitty palvelun suorittaja huolehtii ennakkoverojen maksamisesta itse. Rekisteri on siis tietynlainen luotettavuuden mittari.

Verotukseensa tyytymätön yrittäjä voi tietysti tehdä verotuksestaan oikaisuvaatimuksen.

Esitys sai aikaan innokkaan keskustelun, joka jatkui istuntoa seuranneen tarjoilun aikana.

3

0 6/ 2 0 1 6

Tapanilla on erittäin mielenkiintoinen tausta ja monipuolinen kokemus yrittäjyydestä ja yrityskehityksestä ja -kaupoista. Hän on aloittanut yhteiskunnallisella toiminnalla ja siirtynyt yritystoimintaan. Ensimmäisen oman yrityksen hän perusti siskonsa kanssa, tilitoimiston, joka toimii edelleen Tilikymppi nimellä. Hän perusti myös isännöintitoimiston, jonka myi 1993. Tapani perusti perintätoimiston 1992, jossa toimi toimitusjohtajana aina 2005 saakka, sen hän myi Svea Ekonomi konsernille. Ennen työelämästä pois jääntiään hän toimi myös Svea Perintä Oy –nimellä toimivan perintäyhtiön toimitusjohtajana Helsingissä. Hän on ollut osakkaana myös muissa yhtiöissä ja vastannut näiden taloudesta. Tapani on nykyisin pääasiassa yhteiskunnallisesti aktiivinen Vammalan Yrittäjien puheenjohtajana sekä muutoinkin yhdistystoiminnassa.

Kirsti Vasama, Tampere Kirsti on pitkän linjan yrittäjä. Hän on ollut yrittäjänä yli 30 vuotta ja siitä 20 vuotta perustamassaan taloushallintopalveluja yrityksille tekevässä Yrityspalvelu Joviaali Oy:ssä.

Kirsti toimi tänä aikana TTY:n yritystallin valmentajana alkaville yrittäjille sekä Ensimetrin yritysneuvojana. Joviaalin asiakkaitten myötä hän sai olla mukana monien yritysten onnistumisissa ja alamäissäkin. Hän on opettanut yrittäjyyttä sekä vetänyt yrittäjän ammattitutkintoon valmistavia kursseja. Kirsti on ollut Hervannan Yrittäjien puheenjohtajana kahdeksan vuotta sekä Pirkanmaan yrittäjien hallituksessa. Hän oli perustamassa Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaa ja toimi sen hallituksessa 15 vuotta. Kirsti on valmistunut Tampereen yliopistosta ekonomiksi ja taloustieteiden maisteriksi pääaineena markkinointi sekä opettajaksi Hämeenlinnan Ammattikorkeakoulusta. Hänellä on edelleen runsaasti vapaa-ajan aktiviteetteja.

Eeva Syvälahti, Nokia Sen lisäksi, että Eeva on muovitekniikan DI, hänellä on erittäin monipuolista koulutusta johtamisesta. Hän on tehnyt työuransa muovin ja kumin jalostuksessa ja edennyt tutkimusinsinööristä kehitysjohtajaksi. Hän on toiminut myös toimitusjohtajana. Lisäksi hänellä on ollut yhteiskunnallisia luottamustoimia, joista voi päätellä hänen edenneen muovin- ja kuminjalostuksesta laajemminkin kemian alalle.

Eeva ei ole pelkästään uraohjus. Hänellä on monipuoliset harrastukset: kuorolaulu, kuntosali, maastohiihto, melonta, golf. Erityisesti kuorolaulussa hänellä on yhteiskunnallisia tehtäviä.

YRITTÄJÄN TUKIPALVELU teksti:

Ville Kulmala

TUKEA TARPEESEEN – Tämä on palvelu, jolle toivomme mahdollisimman vähän tarvetta, aloittaa Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Mäkinen ja tarkoittaa äskettäin käynnistynyttä Yrittäjien tukipalvelua, jonka ideana on nimensä mukaisesti kannatella yrittäjiä yli vaikeiden aikojen, paikkojen ja haasteiden. Yrittäjäjärjestön lisäksi palvelun perustamisen toisena primus motorina on toiminut Pirkanmaan Yrityskummit. Myöhemmin mukaan on lähtenyt monia tahoja, aina verottajasta seurakuntaan ja Kelasta pankki- ja vakuutusliikkeisiin.

Pirkanmaalla nyt käynnistynyt hanke on ensimmäinen laatuaan myös kansallisessa mittakaavassa, sillä vastaavalla laajuudella vastaavaa palvelua ei ole ikinä aikaisemmin toteutettu.

Pirkanmaan Yrityskummien toiminnanjohtaja Harri Meller sanoo, että palvelu on perustettu havaituista tarpeista.

– Siinä missä yrityksen käynnistämiseen löytyy Uusyrityskeskus Ensimetri, ja yrityksen elinkaaren loppupäässä on tarjolla apua esimerkiksi sukupolvenvaihdokseen, siihen väliin jää aika iso tyhjiö, Harri Meller aloittaa ja vertaa tilannetta uima-altaaseen.

– Lähdössä uimarille riittää niitä onnenpotkun antajia ja myös maalissa ollaan ottamassa vastaan.

Me haluamme olla nyt tällä lähdön ja maalin välisellä alueella auttamassa syystä tai toisesta kesken matkaa väsähtäneitä uimareita pysymään pinnalla ja jaksamaan maaliin saakka, Meller toteaa.

TARVETTA MYÖS TAANTUMAN ULKOPUOLELLA Yrittäjäjärjestö on aikaisemminkin tarjonnut tukea vaikeuksiin ajautuneille yrityksille. Finanssikriisin ja sitä seuranneen talousapatian alhossa yrittäjiä palveli erillinen Kriisipalvelu, jota veti parin vuoden ajan nyt jo

4

0 6/ 2 0 1 6

edesmennyt talousmies Simo Setälä. Siinä missä aiemmalle palvelulle lähtösysäyksen antoi finanssikriisi ja sitä seurannut syvä taantuma, ei nykyisen palvelun perustamiseen ollut samanlaista yksittäistä syytä. Iso ero on toki sekin, että siinä missä aiemmin kyse oli määräaikaisesta hankkeesta, nyt tavoitteena on tehdä pysyvästi tarjolla oleva palvelu.

– Suhdannetilanne toki vaikuttaa monen yrittäjän arkeen, mutta yrittäjillä riittää niitä haastavia paikkoja myös parempina aikoina, Mäkinen perustelee.

MATALA KYNNYS Pasi Mäkisen mukana tavoitteena on auttaa kaikkia yrittäjiä, joilla on joko taloudellisia tai henkisiä jaksamisongelmia. Talousongelmien lisäksi potentiaalisia yhteydenottotarpeita voivat olla esimerkiksi perhetai parisuhdehuolet, yrittäjän oma jaksaminen tai liika stressi. Harri Mellerin mukaan palvelun nimessä

haluttiin tietoisesti välttää sanaa kriisi. Tällä halutaan korostaa sitä, että tuen hakemiseen yrittäjän tai yrityksen ei tarvitse olla kurjuuden syövereissä, ja muutenkin kynnys halutaan pitää matalana.

– Pikemminkin haluamme, että meihin otetaan yhteyttä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Silloin ratkaisutkin ovat yleensä helpompia, Meller kertoo.

Pasi Mäkinen korostaa, että ongelmien ei aina tarvitse myöskään olla puhtaasti negatiivisia.

– Myös esimerkiksi yrityksen liian kovalta tuntuva kasvu on saanut ottamaan yhteyttä. Silloinhan lähtökohta on bisnesmielessä hyvä, mutta toki oman jaksamisen kannalta tilanne voi olla hyvin huono, Mäkinen huomauttaa.

5

0 6/ 2 0 1 6

Jatkuu seuraavalla sivulla

KAIKKEEN EI TALOUSOPPI RIITÄ Koska kyseessä on nimenomaan yrittäjille tarkoitettu palvelu, mukana avunannossa on ensimmäisestä tapaamisesta alkaen aina joku liike-elämää ymmärtävä ihminen. Sekä Meller että Mäkinen korostavat, että aika usein erityyppisillä ongelmilla on taipumus kumuloitua. Se, että yrityksen talousvaikeudet heijastuvat esimerkiksi parisuhteeseen tai perheen hyvinvointiin tai sitten omaan fyysiseen tai henkiseen hyvinvointiin, ei ole mitenkään tavatonta. Kaikista asioista ei siis talousopeilla selvitä.

– Se, että mieli tai fyysinen terveys rupeaa järkkymään, on aina tietysti talousvaikeuksia vaikeampi tilanne, sillä niitä ei pysty korjaamaan rahalla.

Tästäkin syystä olen erittäin tyytyväinen, että esimerkiksi Evankelis-luterilainen seurakunta ja Mielenterveysseura ovat lähteneet mukaan tähän yhteistyöhön, Mäkinen huomauttaa.

KOKEMUS AUTTAA Meller painottaa, että mitään kaikkitietävää kristallipalloa avuntarjoajilla ei tietenkään ole, mutta laajan verkoston ja mukana olevien yrityskummien ansiosta kokemuksia avuntarjoajille on kertynyt monenlaisista ongelmista.

– Yrittäjä tietysti tekee aina itse ne lopulliset päätökset, mutta me voimme tarjota kokemuksen ja verkoston asiantuntijoiden kautta ainakin tukea moneen asiaan, Meller kertoo. Ylipäätänsä se kesken uintimatkan tarjottu apu voi olla hyvin erilaista.

– Joskus se, että firma ajetaan nurin, on se paras vaihtoehto, jolla minimoidaan vahingot, Meller kertoo.

TURHA TOIVE Yrittäjien tukipalvelu on polkaistu pystyyn ilman minkäänlaista julkista rahoitusta. Periaate on ollut, että tehdään ensin ja katsotaan sitten, riittääkö tarvetta.

– Jos me olisimme odottaneet rahoitusta, olisimme vielä lähtökuopissa, Mäkinen ja Meller nyökkäävät.

Nyt käynnistyneen hankkeen kysyntä ja tarve kartoitetaan ja jatkoa mietitään vasta myöhemmin.

– Aika näyttää. Nyt kevään aikana nähdään, minkälaiseksi tarve osoittautuu, Meller kertoo.

– Toiveemme siitä, että tämä olisi turha palvelu, taitaa kuitenkin olla utopiaa, Pasi Mäkinen heittää.

PUHELINSOITTO RIITTÄÄ Käytännössä avunsaanti käynnistyy puhelinsoitolla.

Numerossa 03 251 6513 päivystetään arkipäivisin kel-

lo 9–16 välisenä aikana. Sieltä soittajan jättämät tiedot ohjataan eteenpäin Yrityskummien Harri Mellerille.

– Minä otan yhteyttä soittajaan, esittelen palvelun perusidean, ja jos yrittäjästä tuntuu, että meistä voisi olla apua, sovitaan ensimmäinen tapaaminen, Meller taustoittaa. Tähän ensimmäiseen, tunnin mittaiseen tapaamiseen saapuu avuntarvitsija sekä kaksi tukipalveluun koulutuksen saanutta yrityskummia. Meller korostaa, että ensimmäisellä kerralla ei ole tarkoituskaan ratkaista ongelmia, vaan pikemminkin analysoida niitä.

– Tilaisuuden päätteeksi toinen kummeista ottaa asiasta kopin ja sopii tarkemmin, miten asioita lähdetään ratkaisemaan, Meller selkeyttää.

Ja vaikka yrityskummi ottaakin prosessissa ison roolin, tässä vaiheessa kuvaan astuu myös koko palvelun takana oleva verkosto. Se onkin kirjaimellisesti kattava, sillä mukana verkostossa on yhtälailla pankkeja ja vakuutusyhtiöitä, Ely-keskusta kuin verottaja, Kansaneläkelaitos, Evankelis-luterilainen seurakunta ja Mielenterveysseurakin. Pasi Mäkinen korostaa, että yhteistahojen puolelta palvelu on otettu vastaan erittäin lämpimästi alusta alkaen.

– Tähän palveluun on suhtauduttu valtavan positiivisesti. Esimerkiksi kummien koulutus on toteutettu yhdessä kaikkien mukana olevien tahojen kanssa, hän toteaa. Mellerin mukaan hienoa nykyisessä palvelussa on sekin, että eri organisaatiot ovat tätä kautta saaneet selvät kasvot.

– Verohallinto, Finnvera tai pankit ovat kaikki valinneet tähän yhteyshenkilöt, joiden kautta avuntarvitsija saadaan suoraan häntä parhaiten auttavan tahon pakeille, Meller tiivistää.

ENNAKKOAAVISTUKSET KÄVIVÄT TOTEEN Ennen tätä lehtijuttua palvelusta ei ole pidetty sen suurempaa meteliä. Asiasta on vinkattu lyhyesti yrittäjäjärjestön sähköpostiviestissä, ja Meller itse on maininnut asiasta eri tilaisuuksissa puhuessaan. Siihen nähden se, että jo nyt palveluun on ilmoittautunut mukaan 14 apua tarvitsevaa yrittäjää, on aika iso määrä. Siinä miesten ennakkoaavistukset osuivat oikeaan, että jo pilottiryhmässä syyt avun hakemiseen ovat olleet hyvin moninaiset.

Jo nyt koettujen 14 pilottitapauksen perusteella voitaneen tehdä se johtopäätös, että yrittäjien tukiryhmän tarpeelle löytyy tarvetta hyvin monessa eri ryhmässä.

6

0 6/ 2 0 1 6

MUKANA OLEVAT TAHOT: – Mukana ovat jo tässä suppeassa otannassa olleet molemmat sukupuolet, ja ikähaitari on ulottunut parikymppisestä yli 70-vuotiaaseen, Meller kertoo.

MIKÄ YRITTÄJIEN TUKIPALVELU? • Pirkanmaan Yrittäjien ja Pirkanmaan

Yrityskummien perustama vakituinen palvelu • Tukipalvelu päivystää arkipäivisin kello 9-16 numerossa 03 251 6513 • Mukaan haluavalle yrittäjälle annetaan oma tukihenkilö.

Yrityskummien riveissä koulutuksen tätä tehtävää varten on toistaiseksi saanut 15 kummia.

7

0 6/ 2 0 1 6

• Verohallinto • Kansaneläkelaitos • TE-toimisto • ELY-keskus • Mielenterveysseura • Evankelis-luterilainen seurakunta • Finnvera • Nordea Oyj, pankki- ja vakuutustoiminta •T ampereen Seudun Osuuspankki, pankki- ja vakuutustoiminta • Tampereen kaupungin velkaneuvonta • Syöpäyhdistys - vertaistuki

YRITYSKUMMIT AKATEMIASTA

UUTTA VIRTAA MENTOROINTIIN teksti:

Hannele Hietikko

Suomen Yrityskummit järjesti huhtikuussa 2016 kautta aikain toisen Akatemian, jonka sisältöä oli hitusen hiottu viime syksynä järjestetyn ensimmäisen kurssin kokemusten perusteella. Kurssi kesti perjantaista lauantaihin ja se pidettiin ihanassa Mukkulan kartanossa, Lahdessa.

Akatemia on pääasiassa tarkoitettu noin vuoden kummina toimineille, mutta mukana oli myös jo kymmeniä vuosia mentoreina toimineita konkareita eri puolilta Suomea.

Pirkanmaata edusti toista vuotta yrityskummeissa

toiminut Hannele Hietikko ja lähes 10 vuoden kokemuksen omaava Jori Vilermo.

ASIANTUNTIJASTA MENTORIKSI Kurssilla käytiin läpi peruskäsitteistöä alkaen siitä, miten mentori määritellään ja mitä sen toimenkuvaan kuuluu ja mitä ei. Lisäksi pohdittiin hyvän mentorin ominaisuuksia, kummisuhteen aloitusta ja lopetusta sekä Suomen Yrityskummien toimintaa noin yleensäkin. Kuulimme luennon psykologian mukaan ottamisesta mentorointiin. Teimme paljon ryhmätöitä

8

0 6/ 2 0 1 6

ja pohdimme yhdessä esimerkiksi sitä, olenko tiukka asiantuntija, joka sanelee valmiit paragraafit ja askelmerkit mentoroitavalle, vaiko keskusteleva, johdatteleva mentori, joka antaa mentoroitavalle mahdollisuuden itseoivallukseen?

Parasta antia kurssilla oli mielestäni kokonaisuuden selkiytyminen yrityskummiudessa, käsitteiden haltuunotto sekä ilman muuta verkostoituminen. Toisten kertomat caset olivat mielenkiintoisia ja varsin opettavaisia. Minulle tuli luja usko siihen, että työmme mentoreina on merkityksellistä ja tärkeää elinvoimaisen suomalaisen yritystoiminnan turvaajina.

Mentorointi on menetelmä, jossa tietoa ja osaamista – myös niin sanottua hiljaista tietoa – siirretään kokeneemmalta kokemattomammalle. Osaava, arvostettu ja kokenut asiantuntija (mentori) neuvoo, tukee ja edistää kahdenkeskisessä vuorovaikutussuhteessa kehityshaluista mutta kokemattomampaa henkilöä työssä tai opiskelussa. Suhde perustuu avoimuuteen, molemminpuoliseen luottamukseen ja tasa-arvoisuuteen. Se pyrkii mentoroitavan (aktorin) ammatilliseen ja henkiseen kehittymiseen, työuran selkeyttämiseen sekä työssä ja opinnoissa menestymiseen. Aktori on kisälli, oppilas, valmennettava tai ystävä. Mentori on vastaavasti mestari, opettaja, valmentaja, kannustaja tai ystävä.

Pirkanmaan Yrityskummeja edustivat Jori Vilermo ja Hannele Hietikko.

”Mentorointi on menetelmä, jossa tietoa ja osaamista – myös niin sanottua hiljaista tietoa – siirretään kokeneemmalta kokemattomammalle.”

KURSSILLA KUULTUA Huomasin että eri puolilla Suomea toimintatavat hiukan vaihtelevat. Monilla alueilla kummisuhteen pituus määritellään etukäteen; esimerkiksi seuraavan kalenterivuoden aikana tapaamisia max 5 tai 6 tai 8 kertaa, tai että kummisuhde kestää 4 kuukautta ja pitää sisällään x määrän tapaamisia. Meillä Pirkanmaalla ei rajoituksia ole. Suhde voi kestää useita vuosia tai muutaman kuukauden, eikä tapaamiskertojakaan ole mitenkään rajattu. Kaksi osapuolta sopivat keskenään kummisuhteen sisällön, keston, tapaamisajat ja -määrät.

Suomen Yrityskummit Ry:n pj Peter Schulman oli yksi kurssin vetäjistä.

9

0 6/ 2 0 1 6

IDEASCOUT ON TAMPERELAINEN INNOVAATIOYRITYS

10

0 6/ 2 0 1 6

teksti:

”NAUTIN JOKA HETKESTÄ YRITTÄJÄNÄ”

Marja Malmstedt

Pirkanmaan yrityskummit ry valitsi vuoden kummiyritykseksi Ideascout Oy:n. Perusteena oli uudenlainen, uutta luova liiketoiminta ja teknologia. Yrityksellä on myös yrityskummi. Ideascoutin toimenkuvaan kuuluu liiketoimintamahdollisuuksien etsiminen ja luominen, teknologioiden hyödyntäminen, uusien tuotteiden kehittäminen, tilojen ja elinympäristöjen uudistaminen ja kansainväliset kehityshankkeet. Ideascout ei ole konsulttitoimisto, vaan eräänlainen katalysaattori ja tekijöiden yhteenkokoaja.

Aivan uudenlainen tilasuunnittelu, osallistava tuotekehitys ja uusimpia teknologioita hyödyntävän liiketoiminnan edistäminen ovat esimerkkejä Ideascoutin palvelutarjonnasta. Esimerkiksi tilasuunnittelussa otetaan huomioon mm. työntekijöiden tarpeet ja mielipiteet ja asiantuntijat tuovat siihen oman panoksensa.

Ideascoutin upouusi lähes 200m2 innovaatiostudio Spark sijaitsee Tampereen Teknillisen Yliopiston kampusalueella. Yrityksellä on laaja ja monipuolinen kokemus innovaatiotyöstä, konseptoinnista, tuotekehityksestä ja tutkimuksesta ja se toimii yhteistyössä eri alojen huippuasiantuntijoiden ja edelläkävijöiden kanssa. Työntekijöitä omistajat mukaan lukien on viisi, mutta eri hankkeissa ja konsortioissa saattaa olla osallistujia ja yhteistyökumppaneita kymmenittäin.

OSALLISTAVAN KEHITYKSEN EDELLÄKÄVIJÄ 3D tulostus muuttaa rajusti tulevaisuuden liiketoimintaa. Ideascout on ollut mukana kehittämässä 3D teknologiaa erilaisissa projekteissa. ”Osallistavan liiketoimintakehityksen menetelmillä löydämme Maailman Suurimmat Mahdollisuudet ja uudet ansaintamallit,” sanoo toimitusjohtaja Pekka Ketola. ”Muun muassa SCOUTER on osallistava kevytkulkuneuvon ja liiketoiminnan kehitysprojekti, joka on tuonut yhteen Suomen parhaat suunnittelijat, ideanikkarit ja toteuttajat.” Ideascout on mukana organisoimassa Euroopan suurinta 3D STEP Event -tapahtumaa Tampereelle 4.-5.10.2015. Tilaisuuteen odotetaan 1000 kävijää eri puolilta Eurooppaa. He loivat tämän tapahtuman taakse 600 hengen yhteisön, joka tukee ja auttaa kehittämistyössä. Tämä on maailmallakin koettua osallistavaa kehittämistä, jossa yhteisö ei vielä ole bisnes, vaan alusta ja pohja kehitettävälle tuotteelle.

Pekka Ketola on Vaasasta lähtöisin, Nokialla kokemuksensa hankkinut filosofian maisteri. 17 vuoden ajan hän toimi Nokian tuotekehityksessä, vastuunaan käyttäjäkeskeinen suunnittelu ja tuotekehitys. Hän tutki käyttäjätarpeita, teknologioita ja trendejä ja laati tiiminsä kanssa näiden pohjalta tuote-ehdotuksia.

Kommunikaattorit ja kuvapuhelimet olivat aikansa innovatiivisia tuotteita. Pekan tiimissä lähetettiin maailman ensimmäinen sähköposti ihmisen taskuun.

Vuonna 2011 Pekka ”vapautettiin” palveluksesta yhdessä kollegansa Petri Pitkäsen kanssa. Kauaa eivät miehet miettineet, sillä Tampereen alueelta löytyi sopiva markkinarako uudenlaiselle innovaatiokentälle ja he perustivat 7.1.2012 nyt palkitun yrityksensä. ”Tutkimus, innovaatiot ja oma kehitystoiminta, siinä on tukijalkamme. Olemme nopeita ja joustavia muuntumaan eri tarpeisiin, siksi meistä eivät saa kilpailijat otetta,” kuvailee Pekka Ketola.

Yrittäjyys oli miehille vieras asia, mutta taitojen ja tietojen jatkuva kehittyminen tuolla saralla on Pekan mielestä ollut haasteellista ja mielenkiintoista. ”Mikä valtava oppimiskäyrä!” ihastelee Pekka. ”Päivittäiset haasteet todella motivoivat. Saan olla vapaa tässä toimintaympäristössä, kuin Pelle Peloton. En ota asioita niin vakavasti enkä valvo öitäni bisneksen takia. Nautin joka hetkestä”, hän hehkuttaa. ”Haluan nähdä Tampereen rikastavana yhteisönä, jossa kanavoidaan energiaa ja toimintaa niin, että yhdessä menestytään. Tärkeimmäksi nostan asenteen ja uteliaisuuden, eli mitä kaikkea voisikaan syntyä jos Tampereen osaajat ja taitajat, yritykset ja organisaatiot, yhdistäisivät voimansa?” ”Meille voi tulla kuka tahansa töihin: kunhan vaan lunastaa paikkansa ja osoittaa arvonsa. Työntekijän oma yrittäjyys on se mitä arvostamme. Meillä yhdessä tekeminen läpäisee kaiken toimintamme,” sanoo Pekka Ketola.

www.3dstep.fi

11

0 6/ 2 0 1 6

Ideascout Sparkin yhteystiedot Toimitusjohtaja Pekka Ketola Puh. 050 553 4783 Korkeakoulunkatu 33720 Tampere

Pirkanmaan Yrityskummit ry Pellavatehtaankatu 25, 33100 Tampere Puh. 0500 620 933 harri.meller@yrityskummit.net www.yrityskummit.net

Yrityskummit, verkostoidutaan LinkedInissä!