Suuhygienisti 02/2020

02 20

SUUHYGIENISTI Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n jäsenlehti

1991 2020

Tässä numerossa A

TYÖ JA IHMISET Pääkirjoitus ........................................................................................

SUUHYGIENISTI

3

Vierailijana lääkintöneuvos Merja Auero...........................................

4

Puheenjohtajan palsta.............................................................................

9

Työ poikkeusoloissa ...............................................................................

10

Harrastus työn tukena............................................................................

16

Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n ammattilehti

MInun tarinani.........................................................................................

18

TOIMITUS

Suuhygienistiksi Isoon-Britanniaan......................................................

20

Mahdollisuuksien keskittymä - Esittelyssä Myllypuron uusi kampus.

22

Päätoimittaja Sane Keskiaho p. 044 071 1722 sane.keskiaho@suuhygienistiliitto.fi Toimitussihteeri Virve Jääskeläinen p. 040 572 4632 virve.jaaskelainen@suuhygienistiliitto.fi Toimittajat Pirjo Sirkiä p. 050 569 4869 pirjo.sirkia@suuhygienistiliitto.fi

B

Pauliina Saha p. 045 132 6025 pauliina.saha@suuhygienistiliitto.fi

ILMOITUSMYYNTI Virve Jääskeläinen virve.jaaskelainen@suuhygienistiliitto.fi ULKOASU Anne-Marie Paakkari

KANNEN KUVA iStockphoto 441 624

PAINOPAIKKA Newprint Oy

Aikakauslehtien Liiton jäsen

30

TIEDE JA TUTKIMUS 32

Oikeushammas­lääketiedettä Ranskan hovista tsunamiin.................... 36 Suuskanneri suun terveydenhuollossa...................................................... 42 Parodontiitin ja peri-implantiitin uudistettu luokittelujärjestelmä....... 46

C

LYHYESTI Tsekkaa nämä!.................................................................................... 50 Mediapeili.................................................................................................

Mimmi Tarvainen p. 040 761 7693 mimmi.tarvainen@gmail.com LEHTITILAUKSET Reetta Tuomola reetta.tuomola@suuhygienistiliitto.fi

26

Tulevaisuuden työntekijä on moniosaaja.............................................

Ramadan näkyy myös hampaiden hoidossa.............................................

Päivi Pribilla p. 040 563 9260 paivi.pribilla@suuhygienistiliitto.fi Tarmo Hiltula p. 044 354 2086 tarmo.hiltula@suuhygienistiliitto.fi

Suunterveys näkyy Omaolo-palvelussa...............................................

52

Lyhyesti .............................................................................................. 54

D

JÄSENILLE Liitto tutuksi: Mimmi Tarvainen.........................................................

55

Tuntematon suuhygienisti..................................................................

57

Kolumni: Suuhygienisti, meidät huomataan......................................

59

Akavan koulutuskalenteri................................................................... 60 Suuhygienistin päivä maailmalla........................................................

62

Yhdysjäsenet.......................................................................................

63

UUDET HYVINVOINTIPURKAT

5 GRAMMAA KSYLITOLIA PÄIVÄSSÄ Kaikki Jenkki-purukumit ovat tutkitusti tehokkaita happohyökkäyksen katkaisussa.

Suositeltavan päivittäisen ksylitolimäärän saa nauttimalla uutta Jenkki Plus -purukumia kaksi palaa neljä kertaa päivässä.

Tilaa maksuttomia ksylitolimateriaaleja ammattilaisten ksylitolisivustolta: www.xylitol.net » materiaalitilaukset B3-vitamiini (niasiini) ja magnesium auttavat vähentämään väsymystä ja uupumusta. Sinkki edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa ja hiusten, kynsien sekä ihon pysymistä normaaleina.

Kalsium on tarpeellinen luuston ja hampaiden pysymiselle normaaleina. Osana monipuolista ruokavaliota ja terveellistä elämäntapaa.

A

Aika mennyt ei koskaan enää palaa

”E

i aika mennyt koskaan palaa, ei takaisin nuo päivät tulla voi.” Nämä Jussi Raittisen sanat kuvaavat tämän hetkistä epävarmaa tilannetta paremmin kuin hyvin.

Tässä kaaoksessa ainut varma asia on, että aika mennyt ei koskaan enää palaa. Vaikka kaupat, ravintolat ja rajat jossain vaiheessa aukeavat ja palaamme työyhteisöihin, ei maailma johon palaamme ole entisensä. Toivottavasti se on monelta osin parempi ja olemme oppineet tästä keväästä jotain.

Ainakin digiloikka tuli otettua kunnolla ja kerralla. Tämän jälkeen kukaan ei enää arastele kokouksien järjestämistä Skypessä, Teamsissa tai Zoomissa ja jokaisella on taatusti etätyöhön tarvittavat välineet ja yhteydet kunnossa kaikilla mahdollisilla laitteilla.

Uskon, että etätyöskentelystä tulee uusi normaali.

Mekin toimitusneuvostossa sovimme, että vuoden neljästä kokouksesta kolme pidetään myös Koronan jälkeen etänä. Lisäsimme kokousten väliin myös niin sanotut juttupalaverit: tiukat tunnin mittaiset Teamskokoukset, joiden aikana heitellään vapaasti ideoita tulevien lehtien sisältöön. Silti uskon, että selviämme aikaista pienemmällä tuntimäärällä ja saamme aikaan laadukkaampaa lopputulosta eli entistä parempaa lehteä teille.

R

uutu on kuitenkin ruutu, eikä tehokkuus ole ainut arvo – etenkään tämän kevään jälkeen. Siitä syystä sovimmekin, että kerran vuodessa järjestämme kokouksen, jossa tapaamme nokatusten. Silloin aika voi rauhassa venyä ja vanua ja tiukan sisällön lisäksi keskitymme siihen tärkeimpään eli yhteiseen tekemiseen.

Tämän kevään tärkein opetus ainakin itselle on ollut, että kukaan ei ole vahva yksin. Kenestäkään ei tule mestaria, ei edes kelvollista oppi­poikaa, omassa Kuva: kotialbumi työssään ilman työkavereita, kannustusta ja sitä, että tulee nähdyksi ja kuulluksi. Tarvitsemme toisia loistaaksemme.

Lukion toisella luokalla oleva tyttäreni totesi tässä yhtenä päivänä, että nyt kun etäkouluun on tottunut, se on ihan ok. Toki kavereita on ikävä, mutta jos aamun ensimmäinen tunti alkaa klo 8.15. voi kellon laittaa soimaan kahdeksaksi, vaihtaa nopeasti puhtaan paidan päälle ja istahtaa koneen ääreen. Tehokkuutta tämäkin.

L

opuksi vielä kikka, joka auttaa kestämään sosiaalisen eristyksen, uudet työkuviot ja epävarmuuden: Laita Ultra Bran Heikko Valo soimaan täysille, vaikka YouTubesta. Siinä ei ole mitään erityistä sanomaa eikä sen syvempää aasinsiltaa koronaan. Se on vaan ihan sairaan hyvä kappale. n Sane Keskiaho päätoimittaja

www.suuhygienistiliitto.fi shg 2 • 20 3

A

M

erja Auero on työskennellyt sosiaali- ja terveysministeriössä reilut puolitoista vuotta.

Hänen tehtävänään on huolehtia, että suun terveydenhuolto huomioidaan tärkeänä osana terveyspoliittisessa päätöksenteossa, kuten lakien valmistelussa ja toimeenpanon tukemisessa. Tavoitteena on taata kansalaisille laadukkaat, vaikuttavat ja kustannuksiltaan maltilliset suun terveydenhuollon palvelut ja henkilöstölle hyvät työskentelyolosuhteet.

Aueron monipuolinen työhistoria antaa tukea nykyiselle tehtävälle. Hänellä on työkokemusta sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Helsingin kaupungin johtajahammaslääkärin tehtävässä tutuksi ovat tulleet ison organisaation johtaminen sekä palvelujen järjestäSuun terveydenhuollon asema miseen ja tuottamiseen liittyvät moninaiset kysymykei ole edelleenkään tasavertainen set. Palvelusetelikäytäntö, ostopalvelut ja vuokratyövoiman käyttö sekä aiempi osa-aikainen työskentely suhteessa muuhun terveyden­ yksityissektorilla ovat avanneet näkymän terveydenhuoltoon. Tätä eroa lääkintöneuvos huollon yrittäjyyteen.

– Tunnen arjen työn haasteet ja muun muassa Merja Auero haluaa kaventaa niihin liittyvän henkilöstön kuormittavuuden. Nykyinykyisessä virassaan sosiaali- ja nen työni palveluista huolehtimiseksi on osin saman­ terveysministeriön suun terveyden­ tapaista kuin aiemmin – vain mittakaava on suurempi, huollon asiantuntijana. eli koko väestötaso, kuvaa Auero työtään.

Vierailijana Lääkintöneuvos Merja Auero

Muutos lähtee asenteista Teksti Pirjo Sirkiä Kuva Maria Miklas

4 shg 2 • 20 www.suuhygienistiliitto.fi

Suun terveydenhuollon yksi ongelma on ollut ja on edelleen sen eriytynyt asema suhteessa muuhun terveydenhuoltoon. Eriarvoisuutta on saatu viime vuosina kaventumaan, mutta paljon on vielä tehtävää. Erityisesti Aueroa hämmästyttää mielipiteet, joiden viesti on, että suun sairaudet ovat pitkälti itseaiheutettuja ja siksi potilaan tulisi itse vastata hoidon kustannuksista.

– Tällainen ajattelu on epäjohdonmukaista ja osoitus tiedon puutteesta. Voisimmeko ajatella esimerkiksi metabolisen oireyhtymän tai sydän- ja verisuoni­ sairauksien hoidon jättämistä pois tuen piiristä pitämällä sairauksia itseaiheutettuina? Meillä on edelleen paljon tehtävää asenteiden muuttamisessa ja ymmärryksen lisäämisessä suusairauksien yhteydestä yleisterveyteen, Auero korostaa.

Terveyserot väestössä eivät myöskään ole kaventuneet. Hoitoon pääsyn vaikeudet, korkeat asiakasmaksut ja kuntien erilaiset käytännöt ovat osaltaan joh-

A

taneet vallitsevaan tilanteeseen. Kustannusten osalta työn alla on lakimuutosesitys, jossa suun terveydenhuollon asiakasmaksut kerryttäisivät asiakasmaksukattoa. Tämän toivotaan osaltaan lisäävän erityisesti heikommassa sosioekonomisessa tilanteessa olevien henkilöiden hoitoon hakeutumista ja siten vähentävän terveyseroja.

Lääkintöneuvos kertoo, että hammashoidon sairaus­vakuutuskorvauksia ei myöskään olla poistamassa, vaikka korvauksia on muun kuin suun terveyden­ huollon osalta suunniteltu pienennettävän hoitaja­ mitoituksen vaatimien lisäkulujen rahoitukseen.

Työn korkea laatu, saavutettu terveyshyöty ja hyvä palvelu ovat terveydenhuollon kulmakiviä. Suun terveydenhuolto saa hyvää palautetta asiakkailta, ja siitä kiitokset Auero lähettää erinomaiselle, osaavalle henkilöstölle. Hyvä palaute ei kuitenkaan tarkoita, että voi pysähtyä ja tuudittautua nykyiseen olotilaan. Hän korostaa katseen suuntaamista arjen työhön ja työn­ tekijöihin.

– Henkilöstön hyvinvointi on edellytys sille, että asiakkaita voidaan palvella jatkossakin hyvin ja tehdä laadukasta työtä. Työn asiakaslähtöisyyttä, vaikuttavuutta ja tuottavuutta on parannettava jatkuvasti.

Uusien toimintamallien kehittäminen on tärkeää tehdä yhdessä työntekijöiden kanssa, summaa Auero.

Tulevaisuuden terveyskeskus

FAKTA Merja Auero • Lääkintöneuvos, Ehl, Executive MBA • Naimisissa, kaksi aikuista lasta • Perheeseen kuuluu papukaija ja viikonloppuisin vieraileva koira • Harrastukset: salsa ja muu tanssillinen ryhmäliikunta, kuntosali ja mökkeily yhdessä läheisten kanssa

Henkilöstön hyvinvointi on edellytys sille, että asiakkaita voidaan palvella jatkossakin hyvin ja tehdä laadukasta työtä.

Meneillään oleva Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma on maakunnittain toteutettava hanke, jonka rahoitus kohdentuu peruspalveluiden toiminnalliseen kehittämiseen. Ohjelman tärkeitä tavoitteita ovat muun muassa sujuva asiointi, palvelujen saatavuuden parantaminen, panostus ehkäisevään ja ennakoivaan työhön sekä sote-ammattilaisten työnjako ja yhteis­työ.

Merja Auero toteaa työnjaon toteutuneen suun terveydenhuollossa vaihtelevasti, vaikka lainsäädäntö antaisi melko laajat mahdollisuudet työnjaon toteuttamiseen hyvinkin monipuolisesti. Usein kuitenkin työnjakoa määrittävät henkilöstö- tai hoitohuone­ tilanne enemmän kuin se, miten olisi järkevintä toimia.

Yksi työnjaon kehittämisen kannalta tärkeä uudistus­esitys on työstettävänä sosiaali- ja terveys­

www.suuhygienistiliitto.fi shg 2 • 20 5

A

FAKTA • Julkisen terveydenhuollon asiakas maksaa perusterveydenhoidosta noin 8 % itse, mutta suun terveydenhoidosta yli 40 %.

• FinnSote 2017–2018 terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuksen mukaan 19 % väestöstä koki, että ei ollut saanut riittävästi hammaslääkärin palveluja, heistä 40 %:n mielestä terveyskeskuksen hammashoidon asiakasmaksut estävät hoitoon hakeutumisen.

• Yksityisen sektorin hammashoidon hinnat ovat kohonneet vuodesta 2010 vuoteen 2019 peräti 33 % vaikka samaan aikaan kuluttajahintaindeksin mukainen nousu on ollut 13 %.

• Vuoden 2019 Kelan tilaston mukaan paikkaushoidon toimenpiteitä korvattiin 1 283 059 kpl, kiinnityskudossairauksien hoitoa 461 052, suun tutkimuksia 613 702, ehkäisevän hoidon toimenpiteitä 62 249.

• Suuhygienistin antamasta hoidosta kiinnityskudossairauksien hoidon toimenpiteitä korvattiin 327 215, ehkäisevän hoidon käyntejä 9 427, suun ja hampaiden terveystarkastuksia 7 405.

Teknologian kehittyminen erityisesti digitalisaation, tekoälyn ja robotiikan alueella on nopeaa ja muuttaa suun terveydenhuollon toimintaa varmasti tavalla, jota emme osaa edes kuvitella.

6 shg 2 • 20 www.suuhygienistiliitto.fi

ministeriössä eli suuhygienistin rajattu oikeus lähettää potilas röntgentutkimukseen. Tätä työelämän joustavuuden kannalta tärkeää suuhygienistien toiminta­oikeuden laajennusta SSHL on esittänyt päättäjille lukuisia kertoja vuosien ajan.

– Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksessa suun terveydenhuolto on kiinteä osa palveluja. Ennaltaehkäisevään työhön panostetaan aiempaa enemmän. Tavoitteena on tuottaa asiakasta tukevia palveluja yhteistyössä muiden sosiaali- ja terveysalan ammatti­ henkilöiden kanssa. Tämä vaatii toimintamallien uudis­tamista ja aktiivisuutta suun terveydenhuollon ammattilaisilta. Esimerkiksi vanhusten laadukkaan suun terveydenhoidon järjestäminen vaatii eri alojen ammattilaisten yhteistä halua palvelujen kehittämiseen. Suun terveydentila vaikuttaa monin eri tavoin yleisterveyteen. On muistettava, että vanhuksella on oikeus kivuttomaan ja toimivaan suuhun.

Teknologia kehittyy nopeasti Sairauksien ennaltaehkäisy on perusteltua myös ympäristön kuormittavuuden näkökulmasta. Korjaava hoito sitoo henkilö- ja tilaresursseja sekä kuormittaa ympäristöä laitteineen ja kemikaaleineen, kertakäyttötavaroista puhumattakaan.

Teknologian kehittyminen erityisesti digitalisaation, tekoälyn ja robotiikan alueella on nopeaa ja muuttaa suun terveydenhuollon toimintaa varmasti tavalla, jota emme osaa edes kuvitella, ennustaa Auero.

– Parhaimmillaan se parantaa laatua, potilasturvallisuutta ja kustannustehokkuutta, mutta vaatii myös terveydenhuollon ammattilaisilta jatkuvaa oppimista. Yhteiskunnallinen vastuumme on käyttää rajalliset resurssit kustannustehokkaasti, mikä tarkoittaa myös uuden teknologian tuomien mahdollisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä.

Lääkintöneuvos keskustelee mielellään työelämän kysymyksistä. Hänelle voi lähettää viestiä esimerkiksi lainsäädäntötarpeisiin tai hallitusohjelmaan liittyvistä asioista ja muista alaan liittyvistä seikoista.

Haastattelu tehtiin juuri ennen Covid-19 virusepidemian rantautumista Suomeen. Haastattelu olisi saattanut saada toisenlaisen sisällön, jos se olisi toteutettu muutama viikko myöhemmin. n

Monipuolinen ja laadukas profylaksia järjestelmä Dürr Dentalilta. Tarkasti toistensa kanssa yhteensopivat profylaksia tuotteet ja vaihdettavalla jauhesäiliöllä toimiva MyLunos® jauhepuhdistin tarjoavat ratkaisun erityisen tehokkaaseen ja miellyttävään työnkulkuun vastaanotolla. Lisätietoa, ks. www.lunos-dental.com

WP-64M Trippelseal

!

TON E E SK ON! T I ROI L OSO AER

WP-64M Profylaksia kulmakappale 4:1 Profylaksiakulmakappale jossa ainutlaatuinen kolminkertainen tiivistys.

Käytä Young kumikuppeja aina W&H:n WP-64M kulmakappaleen kanssa.

Tämä yhdistelmä mahdollistaa parhaimman mahdollisen tiivistyksen kulmakappaleen/kumikupin välillä.

Näin ollen tiivistys pitää veren ja puhdistuspastan instrumentin pään ulkopuolella ja täten lisää kulmakappaleen kestävyyttä sekä parantaa hygieniatasoa.

100% Hygienia = Huom! Markkinoiden yleisimmät kumikupit ovat kertakäyttöisiä! 2 Soita, niin kerromme lisää: Jouni Huuskonen, W&H Nordic AB/Suomi, 040-0903022, jouni.huuskonen@whnordic.fi, wh.com

f in

Tuire Eilittä, Akavan Erityisalat ry, puheenjohtaja Erja Nuutinen, Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry, puheenjohtaja

A

Jäsenen ääni kuuluviin edunvalvonnassa den vuosien ajan kuulunut Akavan hallitukseen ja toiminut varapuheenjohtajana. Akavan Erityisalojen hallitus kommentoi lähes viikoittain Akavan eri toimielinten yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyviä asioita.

T Puheenjohtajan palsta Poikkeuksellisesti puheenjohtajan palstalla jäsenten edunvalvonnasta kertovat Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n puheenjohtaja Erja Nuutinen ja Akavan Erityisalat ry:n puheenjohtaja Tuire Eilittä.

J

äsenen ensimmäinen askel edunvalvonnassa on yhteydenotto omaan jäsenyhdistykseen. Jäsenyhdistyksissä on vahva ammatti- ja koulutusaloihin liittyvä tuntemus ja edunvalvontaosaaminen. Akavan Erityisalojen jäsenyhdistyksessä Suomen Suuhygienistiliitto SSHL:ssa tiedetään ja ymmärretään oman ammattialan kentän toiminta, sekä pystytään tuomaan ajankohtaiset edunvalvonnan haasteet konkreettisesti esille.

Esimerkkinä ajankohtaisuudesta voi mainita Suomen Suuhygienistiliiton varapuheenjohtajan Mari Heinosen osallistumisen STM:n kokoaman Korona ja suun tervey­ denhuollon palvelut -työryhmän kokouksiin. SSHL on myös aktiivisesti tiedottanut suuhygienistejä koronavirus­ tilanteeseen varautumisesta nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

SSHL:n yhteistyö Akavan Erityisaloihin vahvistaa jäsenten edunvalvontaa. Yhdessä, lähes 27 000 jäsenen voimalla, asioiden eteenpäin vieminen saa lisää voimaa.

Akavan Erityisaloissa Suomen Suuhygienistiliiton professionaalinen osaaminen yhdistyy liiton eri sektoreiden edunvalvonta­osaamiseen.

Akavan Erityisalat vaikuttaa neuvottelujärjestöjen JUKO:n ja YTN:n toiminnan kautta työsuhdeneuvotteluissa. Liitto vaikuttaa myös Akavan hallituksen ja eri työryhmien kautta. Toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki on usei-

iivis yhteistyö tuo eri ammattiliittojen näkemykset paremmin esille liiton edunvalvonnassa. Jäsen­yhdistyksen edustajat voivat tuoda näkemyksiä esille myös neuvottelukuntiin, liiton hallitukselle ja liitto­kokoukselle. Suuhygienistiliitolla on edustajat liitto­ kokouksessa, jäsenet Akavan Erityisalojen kunnan neuvottelukunnassa sekä ammatinharjoittajien ja yrittäjien neuvottelukunnassa. Lisäksi SSHL sai vuodelle 2020 vara­ paikan Akavan sosiaali- ja terveyspolitiikan toimikuntaan.

Toimikunnan tehtävänä on esimerkiksi valmistella esityksiä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kehittämiseksi sekä työstää STM:n hallinnonalaan liittyviä lakiehdotuksia ja uudistuksia. SSHL:n edustaja toimikunnassa on puheenjohtaja Erja Nuutinen.

Vaikka yhdistyksellä ei olisi kaikissa AE:n toimielimissä omia edustajia, voi yhdistys tuoda asioita esille muiden edustajien kautta. Yhteistyö muiden jäsenyhdistysten kanssa tuo edunvalvonnallista vahvuutta. Tästä esimerkkinä vuoden alusta alkanut yhteistyön käynnistäminen Suomen Geronomiliiton kanssa.

Akavan Erityisalojen puheenjohtaja on SSHL:n hallituksen ja puheenjohtajan tärkeä yhteistyökumppani. Yhteistyö vahvistaa edunvalvontaa ja näkyvyyttä. Yhteiset kannanotot ovat keino nostaa esille työssä kohdattuja epäkohtia. Viimeisin kannanotto on Suuhygienistiliiton hallituksen Sosiaali- ja terveysministeriöön 31.3. toimittama lausunto suun terveydenhuollon asiakasmaksujen lisäämisestä maksukattoon. Maksujen sisällyttäminen maksukattoon oletetaan lisäävän suun terveydenhuollon palvelujen käyttöä ja siten edistää erityisesti taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien suun terveyttä.

Akavan Erityisalojen kautta käytettävissänne on lakimiesten osaaminen ja oikeudellinen neuvonta kaikissa työelämän ja yksityiselämän haasteissa. Suuhygienistiliiton ja Akavan Erityisalojen koulutusten avulla on mahdollisuus laajentaa työelämäosaamista työuran kaikissa vaiheissa.

Muista myös, että AE:n luottamusmiehet alueellasi ovat tukenasi ongelmatilanteissa. n

www.suuhygienistiliitto.fi shg 2 • 20 9

A

Työ poikkeusoloissa COVID-19-pandemian levitessä suuhygienistejä on hyödynnetty terveydenhuollon muissa tehtävissä, sitä mukaa kun kiireetöntä hammashoitoa on ajettu alas. Minne kaikkialle rohkeita suuhygienistejä laitettiinkaan töihin maalis- ja huhtikuun vaihteessa, ja kuinka hyvin normaalista työnkuvasta poikkeavia tehtäviä otettiin käyttöön?

Teksti Tarmo Hiltula, Päivi Pribilla, Mimmi Tarvainen n Kuva Heidi Rautio, Auli Hakkarainen, Laura Mönkkönen

10 shg 2 • 20 www.suuhygienistiliitto.fi

A

S

uomen suun terveydenhuollon toimintaa on muokattu COVID-19-pandemian leviämisen mukaan. Hammashoidon työssä syntyvien aerosolien, kuten sylki- ja veriroiskeiden vuoksi suuhygienistin työ on yksi virukselle altistavimpia töitä. Siitäkin syystä kiireetöntä hoitoa on ajettu alas, potilaiden kiireettömiä aikoja on siirretty ja peruttu eri puolella Suomea.

Poikkeusolot ovat myös tarkoittaneet alueellisilla vaihteluilla töiden jatkumista tietyillä rajoitteilla ja töiden loppumista, ainakin kiireettömän hoidon osalta.

Henkilökuntaa on myös lomautettu ja siirretty muihin tehtäviin terveydenhuollon sisällä.

Korona on muuttanut suuhygienistien työtehtäviä.

Millainen ilmapiiri kentällä on ja millaisilla ajatuksilla edetään olosuhteissa, joita Suomi ei ole kohdannut sitten toisen maailmansodan?

Apulaisosastonhoitaja Mari Kanto, HUS Suusairauksien poliklinikka, Kirurginen sairaala

riittävyyden varmistaminen on keskeistä ja ne ovatkin riittäneet hyvin. Hoitohenkilökunnalla on ollut iso ja tärkeä rooli poliklinikan varautumisessa koronapotilaiden hoitoon muun muassa huoneiden valmistelussa ja ohjeiden tekemisessä. Ohjeita on mietitty moniammatillisesti yhdessä hygieniahoitajan, hammaslääkäreiden ja hoitohenkilökunnan kanssa.

Ohjeet ovat saattaneet muuttua päivittäin. Tämä on vaatinut henkilökunnalta joustavuutta ja sieto­kykyä.

Tilanteen kestoon ja työtehtävien muuttumiseen liittyviä kysymyksiä ja epävarmuutta on, mutta yleisesti ilmapiiri on kuitenkin ollut hyvä.

Vaikka tilanne on ollut haastava, on se ollut tietyllä tavalla myös yhteishenkeä nostattava. Jälkikäteen voi muistella, kuinka yhdessä töitä tehden saimme poli­klinikalle koronavalmiuden. Ehkä myös tavallisen poliklinikka-arjen näkee tämän jälkeen eri silmin.

Heidi Rautio, Helsingin kaupungin Suun terveydenhuolto, Helsinki

Ohjeet muuttuvat lähes päivittäin

Terveisiä Helsingin Länsisataman Terminaali 2:sta

Päivittäinen toiminta HUS Suusairauksien poliklinikalla on muuttunut täysin. Kiireetön potilaiden hoito Kirurgisessa sairaalassa on ajettu alas kokonaan. Osa erikoissairaanhoidon hammashoidosta toteutetaan toisessa yksikössä. Kirurgisen sairaalan Suusairauksien poliklinikka toimii tällä hetkellä hengitystieoireisten potilaiden akuuttien hammasvaivojen hoitopaikkana. Hoito on päivystysluonteista hammashoitoa, eli vain välttämätön hoito toteutetaan.

Epidemia vaikuttaa tulevaisuudessa poliklinikan toimintaan todennäköisesti niin, että kiireettömän hoidon jono kasvaa jonkin verran. Potilaat, joiden ajat on peruttu tältä keväältä, tarvitsevat myös uudet jatkoajat tulevaisuuteen.

Olemme varautuneet koronapotilaiden hoitoon laittamalla poliklinikan uuteen uskoon. Tähän on tarvittu muun muassa puusepän apua, jotta saimme rakennettua sulkutilat eli suojainten pukeutumis­tilat.

Lisäksi potilailla on uusi kulkureitti poliklinikalle.

Henkilökuntaa on perehdytetty poliklinikkamme toimintaan myös muista yksiköistä, jos oman poliklinikan henkilökunta sattuisi sairastumaan. Suojainten

Työskentelen Helsingin kaupungin Suun terveydenhuollossa. Normaaliaikana olen tehnyt suuhygienistin kliinisiä toimenpiteitä, hoitaen potilaita lapsista vanhuksiin. Olen tehnyt myös lasten oikomishoitoa moni­ ammatillisessa tiimissä.

Tällä hetkellä Helsingin kaupungin Suun terveyden­ huollossa turvataan poikkeusaikana vain kiireellinen ja

www.suuhygienistiliitto.fi shg 2 • 20 11

A

Koronaepidemian keskellä työkaverit olleet korvaamattomia.

välttämätön hammashoito Kalasataman, Myllypuron, Malmin ja Linnankoskenkadun hammashoitoloissa.

Muut hammashoitolat ovat suljettuja.

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan edustajat ovat tehneet 2.4. lähtien Helsingin satamissa maahan tulevien laivamatkustajien koronatarkastuksia. Helsingin Suun terveydehuollon suuhygienistit ovat mukana auttamassa Länsisatamassa, Länsiterminaali 2:ssa ja Katajanokan terminaalissa sekä Hansa­ terminaalissa Vuosaaressa.

Valmiuslain myötä siirryin minäkin muihin tehtäviin. Perehdytyksen työhön teki satamatoiminnassa työskentelevät sosiaali- ja terveystoimialan edustajat.

Työskentelemme suojavarusteissa. Otamme satamissa vastaan Suomeen tulevia ihmisiä yhdessä rajavartijoiden kanssa. Haastattelemme tulijat ja ohjaamme heidät eteenpäin oireiden mukaan karanteeniin tai jatkohoitoon.

Koronaepidemian keskellä työkaverit ovat olleet korvaamattomia. Selviämme tästä vertaistuella.

Haluankin toivottaa terveyttä ja toivoa kollegoille!

Anna Hedlund, Hammaskaari Erkamon tiloissa toimiva POP UP -hammashoito, Lahti

Kalenteri tyhjeni nopeasti Työskentelen yksityisellä puolella itsenäisenä ammatin­ harjoittajana suuhygienistin tehtävissä. Tällä hetkellä teen äitiysloman sijaisuutta, joka alkaa olemaan loppu­ 12 shg 2 • 20 www.suuhygienistiliitto.fi

puolella. Korona on vaikuttanut työhöni suuresti. Rajoitusten jälkeen peruin itse kaikki riskiryhmän potilaat. Siinä vaiheessa tarkoitus oli vielä hoitaa terveet ihmiset, mutta potilaskato kävi, eikä uusia varauksia ole tullut. Tämän lisäksi myös eettisistä syistä ja suosituksien mukaan päädyin ajamaan alas oman toimintani. Huhtikuun alusta asti töitä ei ole ollut ollenkaan ja olen niin sanotusti pakkolomalla. Mitään korvaavaa työtä en tee tällä hetkellä.

Kun vielä tein töitä, oli huoli siitä saako itse tartunnan potilaalta ja onko kiireetön hoito edes eettisesti oikein. Nyt huolettaa lähinnä oma työtilanne, kun kaikki rekrytoinnit ovat jäissä ja rahaa ei tule tällä hetkellä mistään. Täytyy toivoa, että yrittäjille myönnettyjen tukien avulla pääsemme pahimman yli ja syksy viimeistään poikisi jotain uutta työtä. Ei tässä auta kun olla mahdollisimman positiivisella mielellä ja koittaa keksiä jotain muuta ajateltavaa.

Tommi Wetterstrand, Keski-Uudenmaan Sote-Kuntayhtymä, Suun terveydenhuolto, Hyvinkää

Flatten the curve!

Hyvinkään hammashoidossa kiireetön hoito on ajettu alas. Sain siirron Järvenpäähän työtehtäviin 24.3.

Työni on JUSTissa näytteenoton autokaistalla. Työni sisältää näytteenottoa asiakkailta, joilla on korona­ viruksen oireita. Teen ajanvarausta, laboratoriolähetteitä sekä kirjaan toimenpiteitä. Lisäksi työtehtäviini kuuluu aulapalvelussa työskentelyä.

A

Laura Mönkkönen, Vantaan Suun terveydenhuollon liikelaitos, Vantaa

Tilanne on odottava

Uudet haasteet saattavat kuluttaa työpäivänä, minua on kuitenkin siunattu mahtavilla työkavereilla, joiden ansioista työilmapiiri pysyy hyvänä tiukassakin tilanteessa.

Järvenpään sairaanhoitajat pikakouluttivat minut näytteenottoon. Uuteen asiakastietojärjestelmään sain koulutusta Hyvinkään hoitohenkilökunnalta.

Aiempi työnkuvani oli aikuisasiakkaiden parodontologista hoitoa sekä alle 18-vuotiaiden asiakkaiden hoito, johon liittyi myös ennaltaehkäisevää työtä, tarkastuksia ja anti-infektiivistä hoitoa. Tilanne on minulle uusi myös siinä mielessä, että lähes kaikki näytteenotossa työskentelevät työkaverini ovat suuhygienistejä.

Uudet haasteet saattavat kuluttaa työpäivänä, minua on kuitenkin siunattu mahtavilla työkavereilla, joiden ansioista työilmapiiri pysyy hyvänä tiukassakin tilanteessa. Työilmapiirimme on sanalla sanoen loistava! Itse en puhuisi toivon kipinästä vaan roihuavasta soihdusta, jota viedään eteenpäin yli ammattikunta­ rajojen! Terveiseni onkin, että peskää käsiänne, käyttäkää käsidesiä ja välttäkää ylimääräisiä ihmiskontakteja.

14 shg 2 • 20 www.suuhygienistiliitto.fi

Suurinta osaa henkilökunnastamme ei ole vielä siirretty muihin tehtäviin. Olemme siivonneet, peruneet ja siirtäneet potilaita, tehneet inventaarioita ja rästitöitä. Itse ilmoittauduin vapaaehtoiseksi töihin HelsinkiVantaan lentoasemalle. Tämä ei siis ollut työvelvoite.

Tehtäväni Helsinki-Vantaan lentoasemalla on ottaa vastaan Suomeen palaavia matkustajia ja ohjata ihmisiä sairaanhoitajien tarkempaan haastatteluun. En tarvinnut tähän työhön lisäkoulutusta, suojavarustus ja aseptiikan hallinta riittävät. Työtä tehdään myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Työni Vantaalla oli monipuolista. Tein kahtena päivänä monitoimihuone-mallia, missä suuhygienistit tarkastavat potilaat, ottavat bitewing-röntgenkuvat, ja tarvittaessa poistavat hammaskiven. Yksi päivä viikosta oli koululaisten tarkastuksia. Loppuajan tein suuhygienistin perustyötä eli hammaskivenpoistoa. Työhöni kuului myös ehkäisevä hammashoito esimerkiksi neulanvaihto­pisteessä ja kesäisin puistoruokailussa.

Tikkurilan terveysasema on turvallinen paikka työskennellä poikkeusaikana. Esimiehet tukevat ja työ­kaverit on ovat aina yhtä ihania, kyllähän kriisin keskellä löytyy paljon hauskuuttakin. Toki meille aikataulutettua työtä tekemään tottuneille tilanne oli aluksi outo. Pikkuhiljaa kaikki ovat kuitenkin löytäneet tehtävää. Henkilökohtaisesti pidän tätä vuotta erikoisvuotena niin töiden kuin vapaa-ajankin osalta. n

AUTA POTILAITASI SAAVUTTAMAAN TERVEET IKENET PARODONTAX-HAMMASTAHNAN ON KLIINISESTI TODISTETTU AUTTAVAN POISTAMAAN PLAKKIA JA VÄHENTÄMÄÄN IENTEN VERENVUOTOA SEKÄ TULEHDUSTA

4X 50% parempi

plakin poisto

*1

parempi ienten

verenvuodon lievitys*1

Suosittele parodontax-hammastahnaa ja auta potilaita pitämään ikenet terveinä hammaslääkärikäyntien välissä.

*Tavalliseen hammastahnaan verrattuna ammattilaisen hampaiden puhdistuksen jälkeen ja 24 viikon ajan kahdesti päivässä käytettynä.

Viite: :1 Data on file, GSK, RH02434, January 2015. © 2020 GSK-konserni. Kaikki oikeudet pidätetään. GSK-konserni omistaa tai on lisensoinut tuotemerkit

01/2020, CHFIN/CHPDX/0013/19a.

A

– Työmme on asiakkaiden auttamista. Ensin on kuitenkin huolehdittava omasta jaksamisestaan, kertoo Smile

Harrastus työn tukena

Spassa työskentelevä suuhygienisti

Suuhygienisti Saila Kallosella on vuosien aikana ollut

Saila Kallonen (oikealla). Vasemmalla

monta rakasta harrastusta. Yksi on kuitenkin ylitse

Sara Niilivuo.

muiden – hevoset. – Nautin työstäni, mutta työ ei saa olla ainut tärkeä asia elämässä. Kun tekee välillä jotain ihan muuta, jaksan työssäkin paremmin.

Teksti Tarmo Hiltula n Kuva Elise Kulmala/Magnetphotography ja kotialbumi

16 shg 2 • 20 www.suuhygienistiliitto.fi

A

O

rimattilan hevospitäjässä kasvanut Saila Kallonen valmistui suuhygienistiksi vuonna 2014. Ura on sisältänyt työskentelyä niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella. Nykyisin hän työskentelee tamperelaisessa SmileSpassa.

– Suuhygienistin työ ei ole varsinaisesti fyysisesti raskasta. Siihen ei esimerkiksi kuulu painavien tavaroiden jatkuvaa nostelua, mutta työ on kuitenkin fyysi­ sesti kehoa kuormittavaa. Työssä on paljon staattisia asentoja ja vaikka kuinka yrittää kiinnittää huomiota ergonomiaan, on kuitenkin katse koko ajan suunnattuna hieman alaspäin asiakkaan suuhun, mikä ei ole ideaalitilanne, varsinkaan niskalle. Tällaisessa työssä korostuu entisestään jaksaminen ja liikunnan merkitys vapaa-ajalla, kun työssä askelia ei kerry montaa tuhatta päivän aikana.

Tallihommissa puolestaan päivässä voi helposti kertyä askelia kymmenen kilometrin verran.

Hevoset eivät tarkoita Kalloselle pelkästään ratsastamista, vaan myös ennen kaikkea niiden hoitamista.

Tallilla riittää aina paljon siivottavaa, ja esimerkiksi hevosten taluttaminen, tarhojen ja karsinoiden siivous, raskaiden kottikärryjen työntäminen ja tallin pitkän käytävän lakaiseminen ovatkin oivaa hyötyliikuntaa.

Varsinkin karvanlähdön aikaan hevosten harjaamisessa saa hien pintaan. Parinkymmenen minuutin reipas irtokarvojen hinkkaaminen sukalla vastaa kunnon olkapää- ja ojentajatreeniä kuntosalilla.

Ratsastaessa korostuu myös erityisesti keskivartalon hallinta, mikä puolestaan auttaa säilyttämään hyvän ryhdin suuhygienistin työssä. Varsinkin ratsastusvalmennuksen jälkeen vatsalihakset ovat hellinä.

– Töitä siis tekee hevosen lisäksi myös ratsastaja, vaikka moni tietämätön ehkä luulee, että ratsastaja vain istuu ja matkustaa selässä, Kallonen toteaa.

Palautumista, kuten lukutaitoa potilaiden hoitoon Fyysinen puoli korostuu hevosten kanssa, mutta harrastus on ennen kaikkea henkireikä Kallosen elämässä. Vaikka suuhygienistin työ on nimenomaan terveyden edistämistä, tulee aina välillä eteen rankkojakin kohtaamisia, kun esimerkiksi asiakkaan terveydentila on huono ja tuntuu, ettei oma auttaminen riitä. Suu

hygienistin hoitotuolissa asiakkaat usein myös kertovat elämänsä vaikeistakin asioista. Nämä henkistä puolta rasittavat asiat kuitenkin haihtuvat hevosten kanssa.

– Valmennuksen aikana on niin monta palikkaa saatava kohdalleen istunnassa, ettei yksinkertaisesti pysty miettimään muuta.

Kiitolaukkaa viiletettäessä Kallonen kertoo virkistyvänsä varmasti. Ja mikään ei lohduta niin hyvin kuin halaaminen ja painautuminen hevosen harjaa vasten – hevoset todellakin osaavat lohduttaa. Hevosharrastuksesta on ollut paljon apua myös suuhygienistin työssä, sillä hevonen aistii mielialat.

– Mielen on oltava tyyni ja toiminta järjestelmällistä, kun käsittelee hevosia. Aivan kuten suuhygienistin työssäkin. Hevonen ei pysty kertomaan miltä siitä tuntuu, ja hevosen lukeminen on ensisijaisen tärkeää.

Asiakkaatkaan eivät aina halua, uskalla tai osaa kertoa miltä heistä tuntuu.

Tästä "lukutaidosta" on ollut Kalloselle hyötyä erityisesti lapsi- ja pelkopotilaiden hoidossa.

– Työmme on asiakkaiden auttamista. Ensin on kuitenkin huolehdittava omasta jaksamisestaan, jotta pystyy auttamaan ja kannustamaan muita huolehtimaan paremmin terveydestään. n www.suuhygienistiliitto.fi shg 2 • 20 17

A

Teksti Pauliina Saha n Kuva Kotialbumi

Minun tarinani Sitkeydellä unelmien ammattiin

Anastasiya Kakhovska muutti Suomeen 17 -vuotiaana. Hän opiskeli suomen kielen, selvitti tien Ouluun opiskelemaan suuhgienistiksi, suoritti opinnot joskus viidellä kielellä ja elää nyt unelmiensa elämää. – Anatomian ja fysiologian kursseilla käänsin ensin suomen- ja latinankieliset nimikkeet ukrainaksi, englanniksi ja sitten venäjäksi.

Anastasiya Kakhovska on 25-vuotias ammatinharjoittajana toimiva suuhygienisti Oulusta, alun perin Ukrainasta. Tässä on hänen tarinansa.

18 shg 2 • 20 www.suuhygienistiliitto.fi

A

K

asvoin Ukrainassa, pienessä Konotopin kaupungissa. Vanhempani erosivat ollessani 6-vuotias. Isäni muutti Suomeen. Äitini ei kyennyt huolehtimaan minusta, joten kasvoin mummoni ja pappani kanssa. Sain isovanhemmiltani paljon rakkautta ja hyvät elämänarvot. Lapsuuteni ansiosta olen sitkeä ja pystyn puolustamaan omia näkökulmiani.

Valmistuin ylioppilaaksi vuonna 2011. Olin 17-vuotias enkä tiennyt mitä haluaisin tehdä isona.

Pääsin Kiovan National Aviation -yliopistoon opiskelemaan tietoturvaa. En kuitenkaan tuntenut alaa omakseni ja kun kolmen opiskeluviikon päästä sain oleskeluluvan Suomeen, muutin isäni luo.

Asuimme ruotsinkielisellä alueella. Isä, äitipuoli ja pikkuveli puhuivat äidinkielemme lisäksi ruotsia.

Perheemme tuttava, ukrainalaistaustainen hammaslääkäri Vaasasta, neuvoi minua ruotsin sijaan opiskelemaan suomen kielen, jos vaikka tulevaisuudessa haluaisin muuttaa muualle.

V

uosi siitä, kun muutin Suomeen, pääsin Vaasan ammattiopistoon maahanmuuttajien ammattiopintoihin valmentavaan koulutukseen. Olin tuolloin 18-vuotias ja tein kaiken omatoimisesti. En halunnut pyytää taloudellista apua vanhemmiltani. Muistan vieläkin, miten selvisin kahdesta viikosta seitsemällä eurolla.

Yhteishaussa valmentavan koulutuksen opettajat tukivat minua henkisesti. He valoivat minuun uskoa, että pääsen opiskelemaan hammashoitajaksi. Se oli minulle tärkeää. Muistan, kun jossain hammashoitajan ammatista kertovassa tekstissä mainittiin ammatti­ nimike suuhygienisti. Kuulin ammatista ensimmäistä kertaa ja etsin siitä lisää tietoa. Innostuin siitä, ja tajusin: "TÄMÄ SE ON!" Olin luokkamme ainoa ulkomaalaistaustainen opiskelija. Muistan anatomian ja fysiologian kurssit,

jotka opiskelin viidellä eri kielellä. Suomen- ja latinankieliset nimekkeet käänsin ukrainaksi, englanniksi ja venäjäksi. Koko asuntoni oli vuorattu muistilapuilla.

Se oli vaikea opiskeluvaihe.

Ensimmäisen opiskeluvuoden vain kuuntelin. Ymmärsin melkein kaiken, mutta en osannut vastata.

Odotin kovasti terveyskeskusharjoittelua Oulun kaupungin hammashoitolassa. Ensimmäisenä harjoittelupäivänäni kysyin ohjaajaltani, voisinko aloittaa hammaslääkärin avustamisen. En halunnut tuhlata aikaa, vaan päästä tekemään töitä. Ensimmäisessä hampaan poistossa hymyilin maskin alla leveästi – olin omalla alallani.

E

nsimmäisessä työhaastattelussani haastattelija sanoi, että minun on varmaankin hankalaa saada töitä, koska kukaan tuskin haluaisi ulkomaalaistaustaista henkilöä yksityisvastaanotolle töihin.

Olen kiitollinen tälle henkilölle siitä, että hän antoi minulle voimia todistaa, että voin saada kaiken mitä haluan. Asetin itselleni tavoitteet ja aloin tehdä töitä niiden saavuttamiseksi.

Minua kiinnosti yrittäjyys ja suoritin opiskellessani liiketoimintasuunnitelman laatimisen -opinto­jakson.

Valmistuttuani vuonna 2016 aloitin suuhygienistin töiden tekemisen toiminimellä.

Olen toiminut kolme vuotta ammatinharjoittajana. Työskentelen pienissä yksityisissä hoitoloissa Oulussa, Limingassa ja Mäntässä. Pidän yrittäjyydestä koska voin itse suunnitella omat aikatauluni, päättää milloin haluan pitää vapaapäiviä tai lomaa. Teen pääosin hammaskivenpoistoja ja valkaisuhoitoja. Yritän kehittää itseäni monipuolisesti.

Kaikki on mahdollista, kunhan asettaa tavoitteita ja tekee töitä saavuttaakseen ne. Joskus joutuu ottamaan kolme askelta taakse saadakseen vauhtia kulkea kohti unelmaansa. Älä ikinä luovuta! n

www.suuhygienistiliitto.fi shg 2 • 20 19

A

Suuhygienisti Nea Korpela kannustaa rohkeasti lähtemään ulkomaille töihin.

Hakuprosessissa kannattaa kuitenkin varautua todelliseen paperisotaan. – Lähetin yhteensä 264 sivua erilaisia dokumentteja rekisteröitymistäni varten.

Suuhygienistiksi Isoon-Britanniaan Nea Korpela tiesi jo opiskeluvaiheessa haluavansa työskennellä ulkomailla. ”Yksi syy, miksi valitsin tämän alan oli se, että sitä voisi helposti harjoittaa missä vain – hampaitahan on kaikkialla”, Iso-Britanniassa työskentelevä suuhygienisti sanoo.

Teksti Nea Korpela n Kuva Kotialbumi

20 shg 2 • 20 www.suuhygienistiliitto.fi

A

K

un valmistuin suuhygienistiksi joulukuussa 2018 Metropolia Ammattikorkeakoulusta, pakkasin lähes heti matkalaukkuni ja matkustin uusille kotikulmilleni Englantiin.

Tätä ennen ehdin tehdä lyhyen uran Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen suun erikoishoidon yksikössä. PKS-Sehyk toimi loistavana oppimisympäristönä.

Tiivis yhteistyö hammaslääketieteen erikoisalojen välillä antoi maistiaisen suuhygienistin vaativaan työhön.

Tiesin jo ennen opintoihin hakeutumista haluavani kokeilla siipiäni ulkomailla. Haaveilin muutosta milloin Amsterdamiin, milloin Aucklandiin. Sijainti vahvistui poikaystäväni saatua työtarjouksen Woking-nimisestä kaupungista Surreyssa.

Pitkä lista tehtäviä Britanniassa paikallista Valviran roolia pitää General Dental Council, joka pitää yllä rekisteriä kaikista maan hammasalan toimijoista. Se myös säätelee ja valvoo alaa. Lähetin heille yhteensä 264 sivua dokumentteja rekisteröitymistäni varten.

Hakuprosessin ensimmäisen vaiheen jälkeen sain päätöksen, jonka mukaan minun tulisi suorittaa kolmen kuukauden ”adaptation period” sekä kielikoe (IELTS). Päätös sisälsi pitkän listan tarvittavia tehtäviä, jotka tulisi suorittaa harjoittelujaksolla todistaakseni osaamiseni osittain siksi, että suuhygienistin osaamisvaatimukset vaihtelevat hieman. Lista sisälsi muun muassa johtopuudutuksen opettelua ja sen suorittamista valvotusti kymmenelle potilaalle, sekä väliaikaisten kruunujen kiinnitystä. Listalla oli myös tavanomaisia suuhygienistin tehtäviä, joista tuli kirjoittaa raportit ja reflektiot valvojan allekirjoitusten kera. Vaihto­ehtoina oli joko löytää klinikka, missä saisin työskennellä valvotusti ja suorittaa tehtävät, tai osallistua Essexin yliopistossa järjestettävälle kurssille. Sen hinta olisi ollut noin 3 700 puntaa. Onneksi löysin palkallisen harjoittelupaikan kahdelta eri klinikalta Lontoosta.

Pakollisia kursseja vuosittain Englannissa suuhygienistit opiskelevat noin kolme vuotta yliopistossa, mikä vastaa Suomen AMK-tutkintoa. Kaksi vuotta opintoja lisää johtaa diplomitutkintoon. Tutkinnon jälkeen General Dental Council vaatii jatkuvaa taitojen ylläpitämistä. Käytännössä tä

mä tarkoittaa yhteensä 150 tuntia viiden vuoden sykleissä. Vuosittain pakollisia kursseja ovat muun muassa ensiapu- ja aseptiikkakurssit. Näiden suorittamisesta on lähetettävä todistukset viranomaiselle, muuten voi menettää toimilupansa.

Iso-Britanniassa suuhygienistien vastuulla on tavanomaisten suuhygienistin tehtävien lisäksi parodontiitin diagnosoiminen, hoidon suunnittelu sekä toteutus omien kykyjensä mukaan, mutta on tärkeä myös tiedostaa, milloin potilas tulee lähettää parodontologille.

Itselleni tuli yllätyksenä se, että suuhygienisti tarvitsee puudutukseen ja jopa fluorikäsittelyyn hammaslääkärin reseptin. On myös melko yleistä, että suuhygienistiä avustaa hammashoitaja.

Suuhygienistien palvelut ovat yleisesti ottaen yksityistä hammashoitoa, vaikka klinikka ottaisikin vastaan niin sanottuja julkisen hammashoidon (NHS) potilaita. Isossa-Britanniassa ei ole varsinaisia terveyskeskuksia, missä tarjottaisiin sekä yleisterveyspalveluita että hammashoitoa, lukuun ottamatta isoja sairaaloita, joissa hoidetaan ainoastaan lähetepotilaita.

Hyvä työtilanne Työtilanne ainakin Lontoon lähistöllä on erinomainen, joskin työrytmi on erilainen Suomeen verrattuna.

On normaalia, että hammaslääkärit ja hygienistit työskentelevät yksittäisiä päiviä eri klinikoilla ja päivät voivat olla pitkiä. Tätä kuitenkin kompensoi se, että monet tekevät kliinistä työtä 3–4 päivää viikossa. Suuren eron työskentelyyn tekee myös se, että suuhygienistit työskentelevät useimmiten self-employed-periaatteella, eli pitää itse huolehtia eläke-, vakuutus-, sekä veroasioista tai palkata kirjanpitäjä. Onneksi systeemi on tehty melko yksinkertaiseksi ja apua löytyy helposti.

Kaiken kaikkiaan hakuprosessi ja uuteen maahan tottuminen on ollut pitkä, mutta antoisa kokemus. Sopeutumista on helpottanut aivan mahtava työporukka sekä vahva auttamisen kulttuuri jopa tuntemattomien ihmisten osalta.

Sosiaalinen media on tärkeä työkalu hammasalan ammattilaisille ja sitä kautta olen saanut paljon tietoa ja verkostoitunut ihmisten kanssa. Tätä tekstiä kirjoittaessani sain viimein vahvistuksen, että rekisteröintini on mennyt läpi ja pääsen aloittamaan suuhygienistin työt – vuoden byrokratiaruljanssin päätteeksi! n www.suuhygienistiliitto.fi shg 2 • 20 21

A

– Yhteistyön ja moniammatillisuuden lisääntyminen on uuden kampuksen suurimpia etuja verrattuna entiseen, jolloin Metropolian terveydenhuoltoalan tutkinnot oli ripoteltu eri toimipisteisiin, kertoo suun terveydenhuollon tutkinto-ohjelman tutkintovastaava Riikka Jokimäki.

22 shg 2 • 20 www.suuhygienistiliitto.fi

A

Teksti Päivi Pribilla n Kuvat Mimmi Tarvainen

Mahdollisuuksien keskittymä Esittelyssä Myllypuron uusi kampus Helsingin Myllypuroon nousi terveyden ja hyvinvoinnin osaamisen keskittymä, kun ammattikorkeakoulu Metropolian kampusalue valmistui Kehä 1:n ja Myllypuron metroaseman läheisyyteen. Metropolian suuhygienistiopiskelijat pääsivät aloittamaan opintonsa uudella kampuksella tammikuussa 2020.

M

yllypuro on Metropolian neljästä kampuksesta suurin.

Kampusalue käsittää neljä tornirakennusta, joiden välillä on helppo suunnistaa sisätiloissa värikoodauksen ansiosta. Esimerkiksi suuhygienistiopiskelijoiden käytössä olevat taitopaja ja opetusklinikka sijaitsevat B-rakennuksessa, joka on sisustukseltaan ja väritykseltään sinisävyinen. A-rakennus häikäisee keltaisuudellaan, C-talo on punainen ja D-talo oranssi. Värikkyys ja avaruus leimaa muutenkin uuden kampuksen sisätiloja.

Rakennuksissa, hisseissä ja opetustiloissa kuljetaan elektronisilla kulkukorteilla lukuun ottamatta katutason kaikille avoimia tiloja, joissa sijaitsevat aula, ruokala, kaksi kahvilaa, kuntosali ja kirjasto. Kampusrakennusten ylemmistä kerroksista löytyy erilaisilla teknisillä valmiuksilla varustettuja ja eri tarkoituksiin suunniteltuja opetus- ja simulaatiotiloja. Sieltä löytyy muun muassa pienoissairaala, opiskelijaterveydenhuollon tilat sekä ihastusta opiskelijoiden keskuudessa herättänyt lasitettu terassi. Terassilla voi hyödyntää sen yhteydessä olevan kahvilan antimia tai muuten vain nauttia omasta sekä kollegoiden seurasta. Kellarikerroksesta taas löytyvät monipuoliset liikunta- ja harrastetilat koripallokenttineen ja terapia-altaineen.

www.suuhygienistiliitto.fi shg 2 • 20 23

A

Monialaisella yhteistyöllä tavoitellaan paitsi uudenlaisia moniammatillisia palveluja, tuetaan myös opiskelijayrittäjyyttä, tuotekehitystä ja tutkimusta. Kuvassa suun terveydenhuollon odotusaula.

Moniammatillista osaamista rakentamassa Uudella kampuksella moniammatillisuuden mahdollisuudet ovat hyvät: kampuksella opiskelee reilut 6 000 opiskelijaa ja henkilökuntaakin on noin 500. Metropolian opiskelutarjonnasta Myllypuroon on keskitetty sekä sosiaali- ja terveysalan että kiinteistö- ja rakennusalan tutkinnot.

Terveysalan opiskelijoilla niin apuvälinetekniikassa, bionanalytiikassa, fysioterapiassa, jalkaterapiassa, optometriassa, osteopatiassa, radiografiassa, suun terveydenhuollossa, sairaanhoitotyössä, ensihoidossa, kätilötyössä, terveydenhoidossa, vanhustyössä, toimintaterapiassa kuin sosiaali­ alallakin on käytössään hulppeat ja modernit, teknisiltä vaatimuksiltaan ajan­mukaiset ja sisäilmankin puolesta terveelliset työskentelytilat. Opinto­ kokonaisuuksien osalta yhteisten toteutusten ja kurssien suunnittelu on vasta alussa, ja toiminta kehittyy ja jalostuu kokemusten myötä, mutta fyysisistä tiloista yhteistyön toteutuminen ei ainakaan jää kiinni.

Suuhygienistiopiskelijat ovat ehtineet osallistua jo osteopatiaopiskelijoiden kanssa yhteiseen opetukseen koskien mm. suun alueen kipuoireita ja liikerajoituksia sekä eri tapaturmien aiheuttamia luu- ja pehmytkudosvaurioita. Nämä vauriot voivat vastaanotolla ilmetä esimerkiksi nielemisvaikeuksina. Yhteistyötä muidenkin terveysalan opiskelijoiden kanssa tultaneen lisäämään, kunhan koronapandemian aiheuttamasta poikkeustilasta selvitään ja opiskelut kampuksella pääsevät taas täyteen vauhtiin.

Suun terveydenhuollon opetusklinikan tilat Kampuksen katutasossa sijaitseva Suunhoidon opetusklinikka on ollut kuluvana keväänä jo käytössä, ja siitä ovat antaneet hyvää palautetta se24 shg 2 • 20 www.suuhygienistiliitto.fi

A

kä suuhygienistiopiskelijat että potilaat. Potilaskohtaamisten harjoittelua ja potilastyön oppimista tukevat lisäksi erilaiset simulaatiotilat ja opetuslaitteistoon integroitu kameravalmius. Kameravalmius löytyy jokaisesta suunhoidon yksiköstä ja siihen yhdistettävällä pienellä kameralla voidaan esimerkiksi havainnollistaa potilaalle käytännön asioita hänen suustaan sekä hampaistostaan. Valoisa ja laitteistoltaan moderni opetustila on herättänyt laajaa kiinnostusta ja siihen on käyty tutustumassa ulkomailta asti.

Hoitotuoleja opetusklinikalla on yhteensä 26, joista kahdessa on puolenvaihto-ominaisuus vasenkätisiä opiskelijoita varten. Lisäksi nämä kaksi hoitoyksikköä ovat kooltaan tilavampia, joten niissä mahtuu helposti hoitamaan esimerkiksi pyörätuolipotilaita. Hoitoyksiköiden osalta Metro­ poliassa päädyttiin kilpailutuksen kautta saksalaisvalmisteisiin Dentsply Sirona Intego -unitteihin. Kuudessa hoitoyksikössä on muun muassa juuri­hoidon ohjelmat valmiina, mikä mahdollistaa lisääntyvän yhteistyön hammaslääketieteen kandien kanssa.

Opetusklinikalla hoidetaan Helsingin kaupungin potilaita, mutta tulevaisuudessa klinikalla on tarkoitus tarjota palveluita myös yksityisille asiakkaille, mahdollisesti myös ilta-aikoina kampuksen laajojen aukioloaikojen puitteissa, mikä vastaisi myös asiakkaiden esittämään toiveeseen.

Klinikalla järjestetään myös yritysten demotilaisuuksia ja tuote-esittelyjä sekä muita teematapahtumia.

Opetusklinikan välinehuolto toteutetaan kokonaisuudessaan uusissa välinehuollon tiloissa oppilaitoksen sisällä. Koska sterilointi sekä muut väline­huollon prosessit ovat kokonaan omissa käsissä, tutkintovastaava Riikka Jokimäki näkee sen hyödyttävän suun terveydenhuollon opiskelijoita suuresti, osallistuvathan työelämässä suuhygienistit yhä enenevissä määrin myös välinehuoltoon. Kuten muidenkin tilojen, myös välinehuollon osalta palvelun tarjoamista talon ulkopuolisille tahoille harkitaan ja suunnitellaan. Kun on toimivat tilat ja tehokas laitteisto, mikseivät ne houkuttelisi myös muita toimijoita?

Opetusklinikalla hoidetaan Helsingin kaupungin potilaita, mutta tulevaisuudessa klinikalla on tarkoitus tarjota palveluita myös yksityisille asiakkaille.

Hyvinvointi- ja terveyskylä innovatiivisen työskentelyn areenana Metropolian Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut -innovaatio­ keskittymän tavoitteena on luoda uudenlaista ajattelutapaa terveyspalvelujen tuottamiseen. Se pyrkii saattamaan yhteen paitsi opiskelijat, myös eri alojen yritykset, julkisen sektorin, tutkimuslaitokset, järjestöt sekä asiak­ kaat.

Nähtäväksi jää, kuinka tehokkaasti uusi kampusalue saavuttaa tavoitteensa ja yhdistää terveyden ja hyvinvoinnin tulevaisuudenrakentajat ja alan nykyiset toimijat sekä haastaa perinteiset oppimisen menetelmät ja totutut palvelutuotannon toimintatavat. Toiminnan potentiaali on valtava, ja uusi hieno kampusrakennus on takuulla omiaan houkuttelemaan uusia innokkaita tulevaisuuden tekijöitä tiedon ja osaamisen äärelle. n

www.suuhygienistiliitto.fi shg 2 • 20 25

A

26 shg 2 • 20 www.suuhygienistiliitto.fi

A

Teksti Viestintätoimisto Drum / Kaisa Pakarinen n Kuvitus iStockphoto

Suunterveys näkyy Omaolo-palvelussa Omaolo.fi-verkkopalvelun kautta potilas voi kertoa terveydentilastaan jo ennen vastaanottoaikaa. Työaikaa säästyy oireiden kirjaamiselta ja aikaa jää enemmän potilaan kohtaamiselle.

S

osiaali- ja terveydenhuollon puolella käytössä oleva verkkopalvelu Omaolo.fi laajenee tämän vuoden aikana sujuvoittamaan myös suun terveydenhoitoa. Omaolo on julkisen terveydenhuollon sähköinen palvelu, jossa käyttäjä vastaa kysymyksiin terveydentilastaan ja saa sen perusteella suosituksia hoidontarpeestaan. Suositukset voivat koskea ohjeita oikean hoidon piiriin hakeutumisesta tai sisältää neuvoja itsehoitoon.

Suunterveys tulee näkymään Omaolossa kolmessa vaiheessa. Ensimmäisenä Omaoloon lisätään lasten ja nuorten määräaikaistarkastusten esitietolomake. Sitä seuraavat täysi-ikäisille käyttäjille suunnattu suunterveyden oirearvio sekä hyvinvointikysely. Tarkoitus on, että kaikki suunterveyden palvelut tulisivat käytettäväksi tämän vuoden aikana.

Lasten ja nuorten määräaikaistarkastusten esitietolomake korvaa aikaisemmin kouluissa jaetut lomakkeet. Paperisen kaavakkeen sijaan koululaiset voivat jatkossa vastata esitietolomakkeen kysymyksiin sähköisesti. Helppokäyttöisessä kyselyssä kysytään tuttuja elintapoihin liittyviä kysymyksiä, kuten millaisia välipaloja koululainen syö ja kuinka usein harjaa hampaansa.

– Lasten ja nuorten palvelu tulee säästämään vastaanotolla aikaa perustietojen keräämiseltä, jolloin suuhygienisti tai hammaslääkäri voi etukäteen tarkastella lapsen tai vanhemman täyttämiä tietoja. Vastaanottoaikaa voi suunnitella paremmin, kun tietää mihin

– Vastaanotto­aikaa voi suunnitella paremmin, kun tietää mihin asioihin suussa kannattaa kiinnittää huomiota, Omaolopalvelusta vastaava Oma­ olo-tuoteomistaja, projektipäällikkö Leena Latva-Rasku sanoo.

www.suuhygienistiliitto.fi shg 2 • 20 27

A

Suuhygienisti Laura Virtanen kehuu Omaolo-palvelua.

– Verkkopalvelun avulla tietojen kirjaaminen nopeutuu.

asioihin suussa kannattaa kiinnittää huomiota, kertoo Omaolo-palvelusta vastaava Omaolo-tuoteomistaja, projektipäällikkö Leena Latva-Rasku.

Kutsu esitietolomakkeen täyttämiseen tulee ammattilaiselta. Latva-Raskun mukaan digipalveluihin tottuneille koululaisille sähköinen lomake on paperista houkuttelevampi. Lomake on nopea täyttää vaikka matkalla koulusta kotiin.

– Tarkoitus on, että esitietolomake tulisi kaikille Omaoloa käyttäville kunnille tarkasteltavaksi kesäkuun aikana, jolloin varsinainen käyttöönotto voisi tapahtua heti kouluvuoden alkaessa, arvioi Latva-Rasku.

Kunnat saavat käyttöönsä palvelun valmiin version, johon on mahdollista ehdottaa muutoksia käytöstä saadun kokemuksen perusteella.

Oirearvio ja hyvinvointikysely arvioinnin apuna

Palvelun validointia ei olla vielä päästy aloittamaan, sillä monissa kunnissa kiireetön hammashoito on jouduttu keskeyttämään tai toimintaa supistamaan koronatilanteen vuoksi.

28 shg 2 • 20 www.suuhygienistiliitto.fi

Lasten ja nuorten lisäksi Omaoloon tulee suun terveyden palveluita myös aikuisille. Ensimmäinen palveluista on suunterveyden oirearvio, jonka avulla käyttäjä voi itse arvioida, kuinka kiireellistä hoitoa esimerkiksi hammassärky tai suuhun noussut rakkula vaatii. Palvelu ohjaa potilaan hammaslääketieteen asiantuntijoiden arvioiman lomakkeen läpi ja antaa ohjeet hoitoon hakeutumisesta.

– Palvelu on tehty yhteistyössä suunterveyden ammattilaisten kanssa. Suomen hammaslääkäriseura Apollonia on ollut mukana arvioimassa esimerkiksi sitä, miten nopeasti ja millaiselle ammattilaiselle palvelu vastauksien perusteella ohjaa, Latva-Rasku sanoo.

Ennen käyttöönottoa suunterveyden oirearviolle tulee vielä tehdä kliininen tutkimus, sillä sen sisältö on lääketieteellistä. Palvelun validointia ei olla vielä päästy aloittamaan, sillä monissa kunnissa kiireetön hammashoito on jouduttu keskeyttämään tai toimintaa supistamaan koronatilanteen vuoksi.

Kolmas uusista palveluista on hyvinvointikysely, jossa suun terveyttä käsitellään osana kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kysely mittaa käyttäjän omaa kokemusta suunsa terveydestä.

– Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi yksittäiset puuttuvat hampaat tai purentaan liittyvät ongelmat, jotka vaikuttavat sosiaaliseen kanssakäymiseen, Latva-Rasku kuvailee.

A

Tehokasta ajankäyttöä ja luotettavaa tietoa

FAKTA

Omaolo on laajasti käytössä perusterveydenhoidon puolella, jossa se on koettu sujuvoittaneen sekä hoitoon hakeutumista että avun piiriin ohjaamista. Samat edut liittyvät myös Omaolon uusiin suunterveyden palveluihin. Esimerkiksi oirearvion etu on, että se säästää sekä potilaan että hoitohenkilökunnan työaikaa.

– Välillä suunterveyden päivystykseen soitetaan myös sellaisissa asioissa, jotka eivät ole kiireellisiä.

Säästää kaikkien aikaa, kun oikeanlaiseen hoitoon hakeudutaan oikealla hetkellä, Latva-Rasku sanoo.

Latva-Rasku nostaa sekä hyvinvointikyselyn että lasten ja nuorten esitietolomakkeen ansioksi sen, että asiakas saa omista oireistaan ja elintottumuksistaan arvion jo kyselyä täyttäessä.

– Omaa tilannettaan pääsee prosessoimaan heti, jolloin vastaanotolla saattaa olla vastaanottavaisempi ammattilaisten ehdotuksille esimerkiksi elintapojen muutoksesta.

Aikaa säästyy myös silloin, kun hoitohenkilökunnan ei tarvitse käyttää työaikaansa potilaan tilanteen kirjaamiseen, vaan tiedot oireista saadaan suoraan Omaolosta.

– Tiedot voidaan siirtää Omaolosta potilastietojärjestelmiin vain muutamalla klikkauksella ja sieltä Kanta-palveluun, Latva-Rasku kehuu.

Myös suuhygienisti Laura Virtanen kehuu Omaoloa. Virtanen toimii Omaolo-palvelun pääkäyttäjänä Turussa, jossa koululaisten määräaikaistarkastusten esitietolomaketta on testattu jo yhdessä koulussa. Virtanen kertoo, että testivaiheessa palvelu sai erityisesti kiitosta helppokäyttöisyydestä sekä koululaisilta että hoitohenkilökunnalta.

– Verkkopalvelun avulla tietojen kirjaaminen nopeutuu, jolloin aiemmin kirjaamiseen kulunutta aikaa voidaan nyt käyttää asiakkaan kohtaamiseen.

Virtanen lukee Omaolon kaikkien suunterveyden palveluiden eduksi sen, että niiden avulla vastaanottokäyntiä on mahdollista suunnitella etukäteen ja räätälöidä vastaamaan potilaan tarpeita. Virtasen mielestä Omaolon suurin etu potilaalle on, että sen avulla voi selvittää syitä omien oireiden taustalla, silloin, kun itselle parhaiten sopii.

Mikä Omaolo?

• Sosiaali- ja terveydenhuollon verkkopalvelu, joka antaa hoitosuositukset palvelussa tehdyn oirearvion perusteella.

• Sisältää oirearvion 15 eri terveysongelmaan tai oireeseen.

• Palveluun on tarkoitus lisätä kolme suunterveyden palvelua vuoden 2020 aikana.

• Kaikki oirearviokyselyt voi täyttää tunnistautumatta ja asuinalueesta riippumatta. Jos omalla terveysasemalla on käytössä Omaolo, voi palveluun tunnistautumisen jälkeen olla yhteydessä ammattilaiseen ja/tai varata ajan.

• Palvelun toteutuksesta ja kehittämisestä vastaa valtion kehitysyhtiö SoteDigi Oy yhteistyössä kaupunkien, kuntien ja sairaanhoitopiirien kanssa.

Oirearvioiden sisällöistä ja päättelylogiikasta vastaa Kustannus Oy Duodecim.

• Omaolo.fi on CE-merkitty lääkinnällinen laite, jonka valmistaja on SoteDigi Oy. Palvelua kehittävät Solita ja Mediconsult Oy.

– Omaolo on siellä, missä asiakaskin. Kun jokin oire mietityttää, saa sille Omaolosta luotettavan vastauksen, Virtanen tiivistää.

Leena Latva-Rasku iloitsee siitä, että suunterveys nähdään Omaolossa keskeisenä osana perusterveydenhoitoa. Latva-Rasku kuulee usein, kuinka suun hyvin­ vointi helposti nähdään irrallisena muista terveyden osa-alueista.

– Usein unohdetaan, että merkit jostain vakavammasta sairaudesta tai sosiaalisesta pahoinvoinnista näky­vät ensimmäiseksi suussa. Kun huolehditaan ajoissa suun hyvinvoinnista, voidaan huomata ja ennalta­ehkäistä paljon. n www.suuhygienistiliitto.fi shg 2 • 20 29

A

Teksti Pirjo Sirkiä

Tulevaisuuden työntekijä on moniosaaja Työelämän murros puhuttaa.

Ennusteiden mukaan kaikki suorittava työ tullaan korvaamaan automaatiolla ja robotiikalla. Terveydenhuollossa osa tehtävistä tulee muuttumaan uuden teknologian myötä, mutta varsinaisessa hoitotyössä se ei voi korvata ihmistä eikä toisen ihmisen läsnäoloa. Terveydenhuollon koulutetulla henkilöstöllä on vahva osaaminen, mikä auttaa kestämään työelämän muutoksissa, mutta riittääkö se tulevaisuudessa?

A

mmatti-identiteetillä tarkoitetaan ammattiin samaistumista, mikä syntyy koulutuksen myötä ja vahvistuu työelämässä. Ammatti-identiteetti antaa varmuutta työn suorittamiseen sekä luo yhteenkuuluvuutta. Suu­hygienistit ovat korkeasti koulutettuja suun terveydenhuollon ammattilaisia, joiden ydintehtävä on suun terveyden edistäminen yksilö- ja väestötasolla sekä suun sairauksien varhais­hoito.

Suuhygienisteillä, kuten muillakin terveydenhuollon ammattilaisilla, on vahva ammatti-identiteetti, toivottavasti myös ammattiylpeyttä.

Työelämän murros koskettaa myös terveydenhuoltoa.

Useimpien ammattien työtehtävät vaativat ydinosaamisen lisäksi monia muita taitoja joita on hankittava koulutuksen jälkeen, jos haluaa ylläpitää ammatillista osaamistaan. Esimerkiksi tietotekniikka, älyteknologia, somelukutaito, luotettavan tiedon seulomisen taito, terveyden edistämisen uudet muodot ja ympäristökysymykset ovat alueita, jotka jo nyt liittyvät myös suuhygienistin työhön. Myös potilaiden odotukset palveluja ja palvelun tarjoajaa kohtaan muuttuvat. Uusia vaatimuksia työtehtävien muokkaamiseen syntyy myös taloudellisten resurssien vähenemisen myötä.

Osaamisidentiteetti – moniosaaja Jatkuvan muutoksen keskellä työskentely voi olla kuormittavaa. Jokainen meistä kokee sen omalla tavallaan. Pelko ja

muutosvastarinta ovat inhimillisiä ja ymmärrettäviä tapoja suhtautua uuteen, mutta ajan kanssa voimia kuluttavia.

Ikääntyessä myös helposti ajatellaan että ei enää opi uutta, vaikka tutkimukset osoittavat aivan muuta.

Yksi tapa suhtautua uusiin vaatimuksiin on pysähtyä pohtimaan oman osaamisen tilaa. Riittääkö nykyinen osaaminen, olenko jumiutunut johonkin vai tarvitsenko tietotaitoa lisää laajemmin, kuin esimerkiksi kliinisen työn alueelta?

Onko valmiuksia vaihtaa työtehtäviä, ryhtyä vaikka yrittäjäksi tai vaihtaa työpaikkaa? Mitä haluan tulevaisuudelta?

Muuttuvan työelämän vaatimuksia voi lähestyä myös osaamisidentiteetin kautta, mikä on ammatti-identiteettiä laajempi käsitys osaamisesta. Moniosaaja voisi myös olla kuvaava ilmaisu. Käsite sisältää näkemyksen oman osaamisen päivittämisen sekä myönteisen asenteen jatkuvaan oppimiseen ja oman osaamisen kehittämiseen. Tavoite on vahvistaa uskoa selviytymiseen tulevaisuuden työelämässä missä monipuolinen osaaminen on tärkeämpää kuin tiukasti ammattitutkintoon liittyvä.

Osaamisidentiteetin vahvistaminen World Economic Forum on listannut tulevaisuuden työ­ elämän osaamistarpeita. Kymmenen kärjessä lista näyttää hyvin ”ihmisläheiseltä”: kompleksinen ongelmanratkaisu, kriittinen ajattelu, luovuus, sosiaaliset taidot, yhteistyö­ taidot, tunneäly, päätöksentekotaito, palveluorientoituneisuus, neuvottelutaidot ja kognitiivinen joustavuus.

Yksi tärkeimmistä asioista on vastuun ottaminen kehittymisestään, omaehtoisuus tiedonhankinnassa sekä ymmärrys että taitoja voi kartuttaa monella tapaa. Perinteisten koulutustapahtumien lisäksi harrastukset, erilaiset keskustelevat sidosryhmät somessa ja tietenkin oma tiimi ovat tahoja mistä voi löytyä uutta opittavaa. Keskustele, kuuntele, analysoi ja jaa myös omia havaintojasi. Myönteisellä tavalla utelias on kiinnostunut ajan ilmiöistä – myöskin niistä mitkä eivät sivua läheisesti ammattia. Osaamisen kartuttamisen lähteitä voi löytyä yllättäviltä tahoilta. Palautteen pyytäminen auttaa myös hahmottamaan osaamistarpeita. TE-keskuksen sivuilta löytyy työelämävalmiuksia kartoittava tehtävä, mikä on tarkoitettu jo työelämässä oleville.

Monipuolinen osaaminen lisää mahdollisuuksia työmarkkinoilla nyt ja tulevaisuudessa. Meillä jokaisella on kykyjä, joita kannattaa vahvistaa ja ottaa käyttöön. n LÄHTEET TOIMITUKSELTA

30 shg 2 • 20 www.suuhygienistiliitto.fi

KUIVAAKO SUUTA? Kuivan suun avuksi kotimainen Dentiplus!

Dentiplus-tuotteet eivät sisällä omenahappoa tai asesulfaami K:ta

Dentiplus sisältää: • Fluoridi, kalsium, fosfaatti: kaikki kolme mineraalia, joista hammaskiille muodostuu • Ksylitoli: lisää syljeneritystä ja katkaisee happohyökkäyksen • Sinkki ja C-vitamiini: suun limakalvojen hyvinvointiin

APTEEKISTA

B

32 shg 2 • 20 www.suuhygienistiliitto.fi

B

Teksti FM Susanna Nässi, Suun terveydenhuollon tutkinto-ohjelma, Metropolia Kuvitus iStockphoto

Ramadan näkyy myös hampaiden hoidossa Muslimien harjoittama Ramadan-paasto on yksi islamin viidestä peruspilarista ja muslimeilla on velvollisuus osallistua siihen.

Paaston sääntöjen mukaan aine tai neste ei saa missään tapauksessa valua nieluun asti.

Jos näin käy, paasto tulkitaan keskeytyneeksi.

Suuhygienistin on hyvä tuntea Ramadanpaaston erityispiirteitä sekä paastoajien ajatusmaailmaa ja asenteita.

www.suuhygienistiliitto.fi shg 2 • 20 33

B

T

utkimusten mukaan paastokauden poikkeavat ruoka-ajat ja -määrät sekä omahoidossa tapahtuvat muutokset vaikuttavat suun bakteeriflooran muutoksiin edistäen karies- ja parodontiittisairauksia.

Muslimien käsitykset ja asenteet paaston sääntöjä ja rajoituksia kohtaan vaihtelevat ja riippuvat uskonnollisista koulukunnista sekä niiden Koraanin tulkinnoista. Ramadan-paaston virallisten ohjeiden mukaan hammashoidossa käyminen paaston aikana on sallittua eikä keskeytä paastoa. Paastoava henkilö pyrkii kuitenkin välttelemään hammashoidon palveluja.

Sairauksien hoidossa ei ole suuria rajoituksia Ramadan-paasto kestää 29–30 vuorokautta ja sen ajankohta vaihtelee vuosittain kuun kierron mukaan.

Paastokauden aikana ei saa syödä, juoda eikä tupakoida valoisaan aikaan. Paastoava henkilö syö pääateriansa auringonlaskun jälkeen ja ennen auringonnousua kevyen aamiaisen.

Paaston rajoitukset eivät kiellä hampaiden harjaamista hammas­ tahnalla valoisaankaan aikaan, kunhan varotaan tahnan nielemistä. Suun voi myös huoletta huuhtoa vedellä valoisaankin aikaan.

Paaston aikana fysiologiassa tapahtuu muutoksia muuttuneen ruoka-, juoma- ja unirytmin seurauksena. Tietyt arkiset toimenpiteet valoisaan aikaan vaativat poikkeuksellisia ratkaisuja. Esimerkiksi hampaiden hoito, nenätippojen tai sumutteiden käyttö on suoritettava niin, etteivät nesteet pääse nielun läpi.

Sairauksien hoidossa paaston aikana ei ole suuria rajoituksia. Epileptikko saa ottaa lääkkeensä aamuin illoin, verikokeita saa ottaa, potilasta saa lääkitä suoneen lihasten tai ihon kautta, silmä- ja korvatippoja voi käyttää, verensiirtoja voi suorittaa. Yleisanestesiassa suoritetut leikkaukset ovat joko sallittu tai ei, riippuen koulukunnan tulkinnasta.

Paastoaja saattaa laiminlyödä omahoitoa Hampaiden harjaus, poraus, paikkaus, hammaskiven poisto, suun peseminen ja hampaiden poistot ovat sallittuja toimenpiteitä, mikäli hoidossa käytettävät aineet ja nesteet eivät pääse nieluun. Kurlutus ja paikallinen anestesia ovat myös sallittuja toimenpiteitä.

Ohjeista ja niiden tuntemisesta huolimatta paastoava saattaa laiminlyödä hampaiden omahoitoa ja pitää hammashoidon toimenpiteitä paastoa keskeyttävinä tai rikkovina.

Hammasharjan, hammastahnan ja suuvesien käyttö luetaan suurimmassa osassa tutkimuskirjallisuutta hyväksyttävien toimenpiteiden joukkoon paaston aikana. Veden nieleminen huuhtelun tai ultraäänilaitteen käytön seurauksena aiheuttaa automaattisesti paaston keskeytyksen. Toisaalta asiantuntijat tuovat esille eron tahallisen ja tahattoman nesteen nielemisen välillä, jolloin tahaton nesteen nieleminen ei vaikuta paaston jatkumiseen haitallisesti. Veren nieleminen toimenpiteiden aikana sen sijaan rikkoo paaston.

Monet paastoavat pitävät jopa syljen nielemistä paaston ohjeiden vastaisena. Ohjeiden mukaan se ei kuitenkaan riko paastoa.

Paasto ei estä hampaiden pesua Potilasta tulee muistuttaa omahoidon rutiineista paaston aikana. Säännöllinen hampaiden harjaaminen fluorihammastahnalla kaksi kertaa päivässä ja hampaiden lankaus ja muu hammasvälien puhdistus kuuluvat omahoidon rutiineihin. Harjauskerrat suositellaan

34 shg 2 • 20 www.suuhygienistiliitto.fi

ajoittamaan ennen nukkumaanmenoa ja aamupalan jälkeen. Paasto ei kiellä hampaiden harjaamista valoisaankaan aikaan, kunhan varotaan tahnan nielemistä.

Suun voi myös huoletta huuhtoa vedellä valoisaankin aikaan. Myös klooriheksidiinituotteita voi käyttää suuvetenä, spray-muodossa tai geelinä valoisaan aikaan tai paastotuntien ulkopuolella.

Pahanhajuinen hengitys on tyypillistä paaston aikana. Erotusdiagnostisesti on tärkeätä todeta paastosta johtuva halitoosi. Syömättä ja juomatta joutuvan henkilön syljen tuotanto vähenee, ja suun bakteerit alkavat tuottaa pahanhajuisia rikkiyhdisteitä.

Halitoosin hoidossa paaston aikana on tärkeätä huolehtia hampaiden säännöllisestä omahoidosta. Myös suu­vesien käyttö on suositeltua. Aterioiden aikana on huolehdittava riittävästä nesteytyksestä. Runsas hedelmien syönti ja veden tankkaaminen aamiaisella on myös suositeltua.

Tarjoa potilaalle tietoa Paastoavan potilaan huoli suoritettavista toimenpiteistä saattaa koskea veden, muiden hoidossa käytet­tävien aineiden, potilaan veren ja jopa syljen joutumisesta nieluun. Ratkaisu tilanteeseen löytyy asiamukaisen ja ajantasaisen tiedon tarjoamisesta potilaalle. Potilaalle voi kertoa, että syljen nieleminen on linjassa Ramadan-ohjeiden kanssa. Myös tahaton nesteen nieleminen ei tutkijoiden mukaan keskeytä paastoa. Poti­ laan kanssa voi sopia myös mahdollisesta sylky­kupin käytöstä toimenpiteiden aikana sekä veden käytön rajoittamisesta, mikäli huuhtelua on mahdollista vähentää. Potilaan nostaminen puoli-istuvaan asentoon saattaa helpottaa hoidon kulkua.

Hoidon aikana voi myös joutua tekemään kompro­ misseja. Ultraäänen käytön sijaan voi harkita pelkkien käsi-instrumenttien käyttöä. Potilas voi kieltäytyä pasta­puhdistuksesta, fluorauksesta ja paikallisanestesiasta nesteiden nielemisen tai imeytymisen pelossa. Tässä yhteydessä potilasta voi muistuttaa, että niin kauan kuin limakalvolta imeytyvä neste ei vaikuta ravitsemuksellisesti, on toimenpide turvallista suorittaa paaston aikana. Keskustelu potilaan suun terveydestä ja hampaiden omahoidosta sekä suun perustutkimus lienevät tärkeimpiä vastaanotolla suoritettavia toimenpiteitä paastokauden aikana. n

www.suuhygienistiliitto.fi shg 2 • 20 35

B

The Origin and Formation of the Dental Follicle: The First Memoir on the Development of Teeth

36 shg 2 • 20 www.suuhygienistiliitto.fi

B

Teksti Oikeushammaslääkäri, HLL Jaana Hurnanen, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Oikeuslääkintä Kuvitus iStockphoto

Oikeushammaslääketiedettä Ranskan hovista tsunamiin Entisen Jugoslavian sodat tekivät oikeushammaslääkärin työtä tunnetuksi sen raskaimmasta puolesta, kun suomalainen oikeushammaslääkäri Helena Ranta työskenteli sota-alueella. Työ on kuitenkin monipuolisempaa, mutta henkisesti kevyitä tehtävät eivät ole.

K

uubalaissyntyistä tohtori Oscar Amoëdoa (1863–1945) pidetään oikeushammaslääke­ tieteen isänä. Hän kirjoitti vuonna 1898 ensimmäisen oikeushammaslääketieteellisen oppikirjan ”L´art Dentaire en Médicine Légale”.

Suomessa oikeushammaslääketieteen erityispätevyysopinnot vakiintuivat vuonna 1999, ja ensimmäinen ryhmä oikeushammaslääkäreitä sai Suomen Hammaslääkäriliiton myöntämän erityispätevyyden vuonna 2004.

Suomessa oikeushammaslääketieteen erityispätevyys­ opinnot vakiintuivat vuonna 1999, ja ensimmäinen ryhmä oikeushammaslääkäreitä sai Suomen Hammas­ lääkäriliiton myöntämän erityispätevyyden vuonna 2004.

Vuoteen 2017 saakka yksi virkaan nimetty oikeushammaslääkäri toimi Helsingin Yliopiston alaisuudessa. Vuoden 2017 alusta toiminta siirtyi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vastuulle, jonne perustettiin oikeushammaslääkärin virka. Nyt THL:ssä toimii kaksi osapäiväistä oikeushammaslääkäriä. Lisäksi,

melko kattavasti ympäri Suomen, toimii useita yhteistyöoikeushammaslääkäreitä, jotka joko yksin tai THL:n oikeushammaslääkäreiden kanssa hoitavat viranomaisten pyynnöstä virka-aputehtäviä ad hoc -periaatteella, eli lennosta.

Oikeushammaslääkärin tehtäviin kuuluvat turvapaikanhakijoiden iän arvioiminen, vainajien tunnistaminen, oikeushammaslääketieteellisen valmiuden ylläpitäminen suuronnettomuuksien varalta osallistumalla Keskusrikospoliisin uhrintunnistusyksikön toimintaan, kuolemansyyn ja rikosten selvittämiseen liittyvät suun ja leukojen alueen tutkimukset sekä muut viranomaisten pyynnöstä annettavat alan asiantuntijalausunnot.

Ikäarviointi Ranskan kruunuprinssi Louis XVII:n, kuningas Louis XVI:n ja Marie Antoinetten pojan, väitettiin menehtyneen 10-vuotiaana vankeudessa Ranskan vallankumouksen aikana. Vasta vuonna 1846, noin 50 vuotta hänen väitetyn kuolemansa jälkeen, hänen oletetut luiset jäänteensä kaivettiin ylös tunnistusta var-

www.suuhygienistiliitto.fi shg 2 • 20 37

B

ten. Iänarviointiin osallistui tohtori Émile Magitot, joka yhdessä tohtori Charles Legrosin kanssa julkaisi vuonna 1880 artikkelin ”The Origin and Formation of the Dental Follicle: The First Memoir on the Development of Teeth”.

Julkaisu sisälsi hampaiston kehityskartan ja sen mukaan tri Magitot arvioi haudasta nostetun nuoren iäksi 18–20 vuotta. Jäänteet eivät kuuluneetkaan 10-vuotiaana menehtyneelle kruunuprinssille. Nimitys ”The Lost Dauphin” syntyi ja lukuisia kruunu­ prinssiehdokkaita ilmaantui vuosikymmenten ajan.

Vuonna 2000, Luis XVII:n aikoinaan salaisesti irrotettu ja tradition mukaisesti säilötty kuninkaallinen sydän, todettiin DNA tutkimuksin kuuluneen kruunu­prinssille, joka oli todella menehtynyt väitettyyn aikaan tuberkuloosiin.

Oikeuslääketieteelliseen ikäarviotutkimukseen on syytä, jos henkilön iän oikeellisuutta on aihetta epäillä, epäluotettavien tai puutteellisten tietojen vuoksi. THL:n oikeushammaslääkäri yhdessä yhteistyöoikeushammaslääkärin kanssa tekee tutkimuksen, kun virka-apupyynnön esittää Maahanmuuttovirasto tai poliisi. Muiden viranomaisten, esimerkiksi sosiaali­ viranomaisten tai terveydenhuollon ammattilaisten, ns. yksityisten ikäarviointitutkimuspyyntöjen suorittamisesta vastaavat muut Suomessa toimivat oikeus­ hammaslääkärit.

Tutkimusten määrä kasvoi voimakkaasti vuonna 2015 turvapaikanhakijoiden maahantulon myötä. Tuolloin Suomeen tulleita oli 32 476. Tämän seurauksena vuonna 2016 tutkimuspyyntöjä tuli 630, kun viime vuonna 2019 Maahanmuuttoviraston esittämiä pyyntöjä oli 16. Suuhygienisti-lehti on julkaissut numerossaan 01/2018 kattavan artikkelin oikeuslääketieteellisestä ikäarvioinnista ”Kun ikä arveluttaa”.

Tunnistus John Wilkes Booth ampui presidentti Abraham Lincolnin 14.4.1865. Noin kahden viikon mittaisen miesjahdin jälkeen Booth saatiin ahdistettua latoon, joka sytytettiin palamaan. Pahoin palaneen Boothin tunnisti hänen hammaslääkärinsä, tohtori Merrill, kahdesta hänen tekemästään kultahampaasta: ”…they had forced the mouth open and saw the fillings. So the identification was complete…”

38 shg 2 • 20 www.suuhygienistiliitto.fi

Kansainvälisen rikospoliisijärjestö Interpolin luokittelemiin ensisijaisiin tunnistusmenetelmiin kuulu­ vat hampaistosta tehtävä vertailu, DNA-tutkimus sekä sormenjälkitutkimus. THL vastaa, poliisin määräyksestä, vainajan tunnistamisesta osana oikeuslääketieteellistä kuolemansyyn selvitystä. Oikeushammaslääketieteellisestä tunnistuksesta päättää poliisi ja se tehdään, jos vainajan henkilöllisyys on tuntematon tai vainajan oletettu henkilöllisyys on varmennettava.

Vainajien hampaiston tunnistustutkimukset tehdään THL:n oikeuslääkinnän toimipisteissä Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa.

THL:n virkaoikeushammaslääkärit vastaavat Helsingin toimipisteessä tehtävistä hammastunnistuksista sekä myös muissa toimipisteissä, jos niissä pääsääntöisesti toimivat yhteistyöhammaslääkärit ovat estyneet hoitamaan virka-aputehtävää.

Post mortem (PM), eli kuoleman jälkeisessä hampaiston tutkimuksessa, vainajalle tehdään koko hampaiston sekä kliininen että röntgenologinen tutkimus.

Myös hampaattomat leukojen osat kuvataan, jotta mahdollisesti tunnusmerkkeinä toimivat puhkeamattomat hampaat, jäännösjuuret tai leukaluiden rakenteet saadaan näkyviin. Poliisi vastaa vainajan ante mortem (AM), eli elinaikaisten hammashoitotietojen hankkimisesta. AM/PM hoitotietoja verrataan ja päädytään tunnistamisluokituksiin: varma, todennäköinen, mahdollinen tai poissuljenta.

Suuronnettomuudet Vainajien tunnistaminen hampaistosta on merkittävä osa uhrintunnistustoimintaa suuronnettomuuksissa. Pariisissa, 4. toukokuuta 1897, Bazar de la Chariten hyväntekeväisyystilaisuudessa, sattui traaginen tulipalo lampun räjähdyksen seurauksena. Basaari oli isossa puisessa rakennuksessa ja 126 menehtyneen aristokraattisen naisen jäänteet olivat pahoin palaneet. Useita nimekkäitä uhreja tunnistettiin hampaiston vertailun avulla. Kyseisen suuronnettomuuden jälkeen, uhrintunnistuksessa mukana ollut tohtori Oscar Amoëdo, kirjoitti oppikirjan ”L´art Dentaire en Médicine Légale”.

Thaimaan tsunamikatastrofin yhteydessä 178 menehtyneestä suomalaisesta 174 tunnistettiin hampaistosta. THL:n oikeushammaslääkärit ovat yhteistyössä

B

”They had forced the mouth open and saw the fillings.

So the identification was complete.”

www.suuhygienistiliitto.fi shg 2 • 20 39

B

L´art Dentaire en Médicine Légale

40 shg 2 • 20 www.suuhygienistiliitto.fi

B

Keskusrikospoliisin johtaman uhrintunnistusyksikön eli DVI-yksikön (Distaster Victim Investigation) kanssa ja osallistuvat Suomessa ja Pohjoismaissa järjestettäviin uhrintunnistuskoulutuksiin.

Oikeushammaslääkäri Mari Metsäniitty osallistui syyskuussa 2019 Kiirunassa järjestettyyn Pohjois­ maiseen yhteisharjoitukseen, jonka tavoitteena oli varautua valtioiden rajat ylittävään yhteistyöhön Barentsin alueella tapahtuvissa luonnonkatastrofeissa, onnettomuuksissa ja muissa hätätilanteissa. Suomessa säännönmukaisesti järjestettävien alueellisten DVIkoulutusten avulla ylläpidetään toiminta­valmiutta mahdollisten suuronnettomuuksien varalta.

Suun ja leukojen alueen muista tutkimuksista sekä alan asiantuntijalausunnoista voidaan mainita osteologian ja antropologian sekä puremajälkien tutkimukset, jotka kuuluvat erityispätevyyden kurssimuotoiseen koulutukseen. Osteologian alalta oikeushammaslääkärin osaamisalueeseen kuuluvat hampaisto ja kallo. Kallossa on erityispiirteitä, sekä morfologisia että -metrisiä, jotka antavat vahvasti suuntaa sukupuolesta, mutta myös etnisyydestä ja iästä. Jokainen voi tunnustella kallonsa takaosasta löytyvää luista kyhmyä, Protuberancia occipital externaa, jonka suuri koko viittaa voimakkaasti maskuliinisuuteen. Hampaiden kirjattavista morfologisista piirteistä voi mainita Carabellin kuspin, joka kertoo eurooppalaisesta alkuperästä tai yläetuhampaiden vahva ”shovelling” eli lapiomaisuus voi vahvistaa epäilyä eskimosukuisuudesta, lapiomaisuuden ollessa nimenomaan voimakkain Amerikan alkuperäiskansoilla. Tällaiset arviot ovat luonnollisesti kovin suuntaa-antavia ja tulevat kyseeseen, kun yritetään hakea tuntemattomalle kallolle tuntomerkkejä, jotka voivat auttaa henkilöllisyyden haussa.

Sukupuolen ja etnisyyden tulos vahvistuu, mitä useimpia standardisoituja morfologisia ja metrisiä erityispiirteitä analysoidaan. Hampaista otetut mitat antavat niin ikään viitteitä sukupuolesta.

Muistan tapauksen noin 15 vuoden takaa, jolloin itse osallistuin erityispätevyysopiskelijana ikäarviointi­ kurssille. Tällöin virassa olevalle kollegalle oli toimitettu kaksi metsästä löytynyttä ihmisen täysin kehittynyttä alaetuhammasta. Alueelle oli joitain vuosia aiemmin kadonnut vaeltaja. Saimme hampaiden röntgenkuvat tutkittaviksi ja käytimme iänarviointiin menetelmää,

joka perustuu iän myötä hampaan pulpaan kehittyvän sekundääridentiinin muodostumisen määrään. Kollegani, joka pian kurssin jälkeen mittasi hampaiden leveyttä ja korkeutta, jäi pohtimaan mittojen epäsopivuutta ihmisen hampaan keskimääräisiin mittoihin.

Konsultoituaan Helsingin Eläinmuseon biologia, kävi ilmi, että olimme tutkineet teini-ikäisen poron hampaita. Mortui Vivos Docent, kuolleet opettavat eläviä.

Puremajälkitutkimukset Puremajälkitutkimukset ovat Suomessa harvinaisia.

Karkeasti kuvaten, uhrin puremajäljestä otetun valokuvan tai jäljennöksen tunnusmerkkejä, eli hampaiden kontaktin aiheuttamaa tyypillistä suun rakenteiden vammaa ihossa, verrataan epäillyn hampaistosta tehtyihin kipsimalleihin. Vertailuun on käytössä tietokoneohjelmia ja puremajäljen sekä hampaiston 3-D kuvaaminen on tulevaisuutta. Tuoreesta puremajäljestä otetaan DNA pyyhkäisynäyte verrattavaksi epäillyn DNA:han. Puremajäljestä saatu DNA-tunniste saattaa olla ratkaiseva tekijä rikoksen selvittämisessä.

Purema­jälkianalyysin tekemistä haittaa puremajälkikuvion vääristyminen purressa. Näin ollen evidenssi on oikeudessa kyseenalainen, johtopäätökset (positiivinen, todennäköinen, mahdollinen tai negatiivinen) voidaan tehdä sen pohjalta, kuinka samanlaiset ja yhtä­pitävät hampaat ja eri hampaiden aiheut­tamat vauriot purema­jäljessä ovat. Puremajälki on hyödyllisin poissulkua tehtäessä ja täydentävää tutkimustulosta muun todistusaineiston ohelle.

Suomen oikeushammaslääketieteenyhdistys pyrkii yhteistyössä Apollonian kanssa järjestämään vuosittain alan kursseja, jotka on tarkoitettu sekä uusille pätevöityjille että kertauskursseina jo pätevöityneille oikeushammaslääkäreille.

I.O.F.O.S. (International Organization for Odonto-Stomatology) toimii kansainvälisenä oikeus­ hammaslääketieteen järjestönä, jossa eri maiden oikeus­hammaslääketieteelliset yhdistykset ovat jäseninä. Kolmen vuoden välein järjestettävä kansain­välinen kongressi on hyvä alusta verkostoitua ja kuulla muualle vakiintuneista metodeista oikeushammaslääke­tieteessä.

Lisäksi kansainvälisissä oikeuslääketieteen kongresseissa on aina kattavasti esillä oikeushammaslääketieteellistä tutkimusta. n www.suuhygienistiliitto.fi shg 2 • 20 41

B

42 shg 2 • 20 www.suuhygienistiliitto.fi

B

Teksti Mari Pokki ja Anne Vesanen, ohjaaja Helena Stedt Metropolia AMK Kuvitus iStockphoto

Suuskanneri suun terveydenhuollossa Digitaalinen teknologia on kuulunut jo vuosia suun terveydenhoitotyöhön.

Kehityksen myötä teknologian käyttömahdollisuudet ja -kohteet ovat viime vuosina lisääntyneet. Arjessa digitalisaatio ja teknologian kehitys näkyvät diagnostiikan nopeutumisena ja luotettavuuden parantumisena.

T

eknologian ja digitalisaation tuodessa uusia laitteita ja menetelmiä suunterveydenhuollon ammattilaisten ulottuville, haastaa se ammattilaiset kehittämään potilaan hoitopolkua sekä keskinäistä työnjakoa. Suu­ skannerilla otettu digitaalinen jäljennös voi korvata perinteisen alginaattijäljennöksen ja siitä tehtävän kipsivalumallin. Menetelmällä on paljon hyviä ominaisuuksia ja nähtävissä on digitaalisen skannauk­sen lisääntyminen.

Mikä on suuskanneri?

Suuskanneri perustuu 3D-teknologiaan, joka mahdollistaa tarkan intraoraalisen digitaalijäljennöksen ottamisen suoraan potilaan suusta. Suuskannerin käsi­kappale koostuu yksinkertaistettuna lukupäästä, valonlähteestä ja kamerasta. Käsikappale yhdistetään tietokoneen tai hoitoyksikön kuvantamis- ja muokkausohjelmistoon joko langallisesti tai langattomasti.

Skannaus tapahtuu liikuttamalla kameraa hampaiston ja ikenen päällä. Skannausohjelma prosessoi kameran tiedot. Tällä tavalla tietokoneen näytölle saadaan virtuaalinen kolmiulotteinen kuva, 3D-malli, reaaliajas

sa. Hampaiston skannaus vie aikaa muutaman minuutin riippuen ohjelmiston prosessointikyvystä.

Skanneri tämän päivän suun terveydenhuollossa Suuskannerilla otettujen kolmiulotteisten digitaalisten kuvien avulla saadaan tarkka kokonaiskuva hampaiston ja ikenien kunnosta sekä purennan tilanteesta.

Hoidon suunnittelua ja seurantaa toteutetaan vertailemalla kuvia hoidon eri vaiheissa.

Implanttihoidossa digitaalisten jäljennösten avulla potilaalle suunnitellaan implantit ja keraamiset kruunut tai hammassilta. Keraamiset kruunut voidaan valmistaa vastaanoton yhteydessä Computer Aided Design tai Computer Aided Manufacturing (CAD/CAM) -laitteiston – eli suuskannerin, ohjelmiston ja jyrsimen avulla. Uusimpien skannereiden avulla saadaan jäljennettyä myös kudoksen väri, mikä on oleellista proteettisten rakenteiden esteettisen lopputuloksen kannalta.

Ennen oikomishoitoa digitaalisten mallien avulla voidaan suunnitella tulevan hoidon vaiheet ja käytettävien oikomiskojeiden sijoittaminen oiottaville hampaille tai suulakeen. Oikomishoidon edetessä digitaawww.suuhygienistiliitto.fi shg 2 • 20 43

B

lisista hammasmalleista voidaan seurata purennan muutoksia, hampaiden siirtymiä ja niiden etäisyyksien muutoksia sekä verrata niitä aiempiin malleihin.

Kokemuksia skannerin käytöstä

Tulevaisuudessa potilaan hoitopolku voi alkaa hampaiston skannauksella suuhygienistin vastaanotolla, jonka jälkeen potilas siirtyy hammaslääkärin vastaanotolle hoitosuunnitelman laatimista varten.

44 shg 2 • 20 www.suuhygienistiliitto.fi

Eräällä yksityisellä vastaanotolla suuskannerin käyttö­ kokemukset on koettu pääasiassa positiivisiksi. Hammaslääkärin mukaan skannerin käyttö soveltuu täydellisesti kiinteään protetiikkaan. Erityisesti implanttiohjaimen suunnittelussa skannerin käytöstä on ollut hyötyä. Irrotettavan protetiikan osalta skannerin tarkkuutta ei olla koettu riittävän hyväksi. Potilaan näkökulmasta suuskannerin käytön on todettu lisäävän mukavuutta, kun potilaan suuhun ei tarvitse laittaa perinteisiä jäljennösaineita eikä nielemis- ja oksennusrefleksi aiheuta ongelmia.

Tulevaisuuden mahdollisuudet suuskannerin käytössä Hammaslääkäripäivillä on viime vuosina ollut selvästi nähtävillä 3D-kuvantamisen tulevaisuus. Jo markkinoilla olevat valmistajat kehittävät olemassa olevia tuotteitaan entistä laadukkaammiksi ja tehokkaammiksi, ja uusia skannerivalmistajia tulee mukaan kilpailuun. Skannereiden hinnan voisi olettaa tulevaisuudessa laskevan. Tällöin laite olisi helpommin saatavilla, niin yksityis- kuin kuntasektorilla.

Suuskannerin voisi ottaa vahvemmin mukaan suun terveydenhuollon ammattilaisten koulutukseen. Opintojen alussa skannerilla voisi havainnollistaa opiskelijoille suun ja hampaiston anatomiaa.

Myöhemmässä vaiheessa voisi perehtyä itse skannerin käyttöön. Opintojen myötä skannerin käyttö tulisi tutuksi, mikä helpottaisi käyttöönottoa työelämässä.

Tulevaisuudessa potilaan hoitopolku voi alkaa hampaiston skannauksella suuhygienistin vastaanotolla, jonka jälkeen potilas siirtyy hammaslääkärin vastaanotolle hoitosuunnitelman laatimista varten.

Digitaalisten kuvien avulla potilaalle olisi mahdollista havainnollistaa oman hampaiston tilanne, ja motivoitunut potilas saataisiin mukaan suunnittelemaan hoitoaan. Nähtäväksi jää säästäisikö suuhygienistin ja hammaslääkärin keskinäisen työnjaon uudistaminen, yhdistettynä 3D-skannaukseen, pitkällä aika­välillä kustannuksia ja aikaa. n

UUSI

NOPEA LIEVITYS

KLIINISESTI OSOITETTU LIEVITYS VIHLONTAAN JO

SEKUNNISSA

1,2

Uusi Sensodyne Rapid Relief on ainutlaatuinen valmiste, joka on kehitetty nopeaan ja pitkäkestoiseen hammaskanavien suojaamiseen. Valmiste lievittää vihlontaa kliinisesti tutkitusti jo 60 sekunnissa,1,2 kun sitä käytetään vihlontaherkkien alueiden harjaukseen. Sensodyne Rapid Relief antaa potilaille pitkäkestoisen suojan vihlonnalta ja helpottaa näin potilaiden arkea.* 3,4

Lisätietoa saa osoitteesta www.sensodyne.fi *Kahdesti päivässä käytettynä Viitteet: 1. GSK, arkistotiedot 207211. Tammikuu 2017. 2. Hyväksytty esitettäväksi IADR 2017 konferenssissa, abstraktin numero: 2635085. ³. Parkinson CR ym. Am J Dent.

Elokuu 2015;28(4):190–196. 4. GSK,arkistotiedot RH01897. Tavaramerkit ovat GSK-konsernin omistamia tai sille lisensoituja. ©2019 GSK-konserni tai lisenssinhaltija. CHNOR/ CHFIN/CHSENO/0004/19

B

Parodontiitin ja peri-implantiitin uudistettu luokittelujärjestelmä Parodontiitin ja peri-implantiitin uudistuneet diagnostiset määrittely- ja luokittelujärjestelmät esiteltiin vuonna 2018.

Teksti Timo Sorsa, professori, HLT ja EHL; Suu- ja leukasairauksien osasto, Pää- ja kaulakeskus Helsingin yliopisto ja HUS; Parodontologian jaosto, Hammaslääketieteen osasto, Karoliininen instituutti Andreas Grigoriadis, EHL; Ehkäisevän hammaslääketieteen osasto, Parodontologia ja implantologinen biologia, Hammaslääketieteen laitos, Aristoteleen yliopisto Thessaloniki; 424 Armeijan sairaala (NATO), Thessaloniki Ismo T. Räisänen, hammaslääketieteen kandidaatti, tohtoritutkinto-opiskelija (FINDOS, HYY), diplomi-insinööri; Suu- ja leukasairauksien osasto, Pää- ja kaulakeskus Helsingin yliopisto ja HUS Pirjo Pärnänen, HLT, FM; Suu- ja leukasairauksien osasto, Pää- ja kaulakeskus Helsingin yliopisto ja HUS Anna Maria Heikkinen, dosentti, HLT ja EHL; Suu- ja leukasairauksien osasto, Pää- ja kaulakeskus Helsingin yliopisto ja HUS Solomon O. Nwhator, HLT; Ehkäisevän ja yhteisöhammaslääketieteen osasto, Hammaslääketieteen tiedekunta, Terveystieteiden korkeakoulu, Obafemi Awolowo University Dirk-Rolf Gieselmann, hammasteknikko; Molekyylidiagnostiikan instituutti (IMOD), Solingen Dimitra Sakellari, professori, HLT ja EHL; Ehkäisevän hammaslääketieteen osasto, Parodontologia ja implantologinen biologia, Hammaslääketieteen laitos, Aristoteleen yliopisto Thessaloniki Kirjeenvaihdosta vastaava henkilö Ismo Räisänen, Suu- ja leukasairauksien osasto, Pää- ja kaulakeskus Helsingin yliopisto ja HUS

46 shg 2 • 20 www.suuhygienistiliitto.fi

B

U

udistuneissa määrittely- ja luokittelujärjestelmissä parodontiitti luokitellaan vaikeusasteen ja etenemisnopeuden mukaan, kun taas peri-implantiitti määritetään kliinisten oireiden kuten syventyneiden ientaskujen, ienverenvuodon (bleeding on probing, BOP), märkävuodon ja röntgenologisten löydösten avulla.

Lisäksi kummankin sairauden etenemisriskin määrittämisessä hyödynnetään eri riskitekijöitä kuten tupakointia ja diabetesta. Uusi järjestelmä pyrkiikin ottamaan huomioon parodontaali- ja kiinnittävän luukudoksen hajoamisriskin aikaisempaa tarkemmin.

Mutta ovatko uudistetussa luokittelujärjestelmässä hyödynnettävät röntgenkuvaukset ja ientaskumittarilla mitattavat parodontaalimittarit (ientaskun syvyys, BOP jne.) riittävän tarkkoja mittaamaan potilaiden parodontiitin ja peri-implantiitin etenemisriskiä potilaskäynnillä? Parodontaalikudoksen hajoaminen etenee harvoin niin tasaisesti ja ennustettavasti, että sitä pystyisi arvioimaan/mittaamaan riittävän luotettavasti ientaskumittarilla tai röntgenkuvilla. Lähinnä ne kertovat menneestä kiinnitys- ja luukudoksen menetyksestä ja sen nykyisestä laajuudesta ja vakavuudesta eivätkä ne siksi ole tarpeeksi luotettavia menetelmiä arvioimaan senhetkistä tai tulevaa parodontaali- ja peri-implanttikudoksen tuhoa. Sama pätee myös etenemisriskin määrittämisessä käytettäviin tietoihin potilaan tupakoinnista ja diabeteksesta. Tämän heikkouden merkitys korostuu varsinkin sairauden alkuvaiheessa, jolloin sairauden merkkien havaitseminen on erityisen hankalaa.

aMMP-8-biomerkkiaine ja tuolinvierustestaus suhteessa parodontiittiin ja peri-implantiittiin Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet kuinka tulehdusmerkkiaine aktiivisen matriksin metalloproteinaasi-8 (aMMP-8) -konsentraation kohoaminen, muttei kokonais- tai latentti MMP-8-konsentraatio, liittyy parodontaali-/peri-implanttikudoksen tuhoutumiseen ja siten erottelee parodontiitin gingiviitistä ja peri-implantiitin peri-mukosiitista ja ennustaa tulevaa kiinnityskudoksen menetystä. Siten aktiivinen parodontaali-/peri-implantiittisairaus ja siihen liittyvä

Parodontaalikudoksen hajoaminen etenee harvoin niin tasaisesti ja ennustettavasti, että sitä pystyisi arvioimaan/mittaamaan riittävän luotettavasti ientaskumittarilla tai röntgenkuvilla.

parodontaali-/peri-implanttikudostuho voidaan tunnistaa patologisesti kohonneesta tulehdusmerkkiaineen aMMP-8-konsentraatiosta suunesteissä ilman tarvetta tunkeutua kudoksiin ientaskumittarilla. Tähän perustuen on kehitetty suunesteen aMMP-8-konsentraatiota mittaavia tuolinvierustestejä, joilla voidaan viidessä minuutissa tunnistaa aikuisten ja nuorten etenevä parodontaali-/peri-implanttikudostuho ja aktiivinen parodontaalisairaus (parodontiitti, peri-implantiitti ja alkava parodontiitti). Kyseisten testien mittaama tulehdusmerkkiaineen aMMP-8:n konsentraatio on tärkeä tieto myös parodontiitti- ja peri-implantiittipotilaiden hoidonvasteen ja hoidon onnistumisen seurannassa.

Testi osana parodontaali­sairauksien luokittelujärjestelmää Tulehdusmerkkiaine aMMP-8:n käyttämistä parodontiitin diagnostisessa luokittelujärjestelmässä potilaiwww.suuhygienistiliitto.fi shg 2 • 20 47

B

den parodontaalikudostuhon ja etenevän parodontiitin biomerkkiaineena suositeltiin äskettäin julkaistussa Active MMP-8 (aMMP-8) as a Grading and Staging Biomarker in the Periodontitis Classification -artikkelissa. Tutkimuksessa mitattiin 150 kreikkalaisen aikuis­potilaan suuhuuhteen aMMP-8-konsen­traatiot kvantitatiitivisella aMMP-8-tuolinvierustestillä sekä ienverenvuoto (bleeding on probing, %) ja näkyvä plakki (visual plaque index, %). Potilaiden parodontiitti luokiteltiin uuden luokittelujärjestelmän mukaisesti. Tulokset osoittivat, että aMMP-8-konsentraatio oli tilastollisesti merkitsevästi matalampi terveillä potilailla verrattuna vaikeampiin parodontiitin vaikeusasteisiin ja etenemisnopeuksiin.

Parodontiitin etenemisen riskirajaksi suositettiin aMMP-8-konsentraatiota 20 ng/ml ja normaalia nopeammalle etenemiselle 30 ng/ml. Lisäksi havaittiin, että ienverenvuodon ja näkyvän plakin tasot olivat yhteydessä parodontiitin vaikeusasteeseen ja etenemisnopeuteen. Niiden käyttökelpoisuus oli aMMP-8:aa heikompi, sillä ienverenvuodon ja näkyvän plakin tasot korreloivat selkeästi keskenään. Molempien määrät vaihtelivat terveiden potilaiden keskuudessa hyvin paljon, mikä teki parodontaalisesti terveiden ja sairaiden erottelusta aMMP-8:aan verrattuna epätarkempaa.

Tämä ei ole yllättävää, sillä aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet plakin, mutta myös monien muidenkin tekijöiden, kuten tupakan ja tiettyjen lääkitysten vaikuttavan ienverenvuodon määrään. Tämä lisää niihin perustuvan diagnostiikan epätarkkuutta. Huomionarvoista on, että tehdyssä tutkimuksessa, ienverenvuodosta poiketen, plakkitasot eivät näyttäneet vaikuttavan sekoittavasti aMMP-8-konsentraatioi­hin, ja terveiden ja sairaiden erottaminen toisistaan oli luotettavampaa aMMP-8-tuolinvierustestauksella.

Loppusanat Edellä esitetyt asiat alleviivaavat aMMP-8:n ja sen tuolinvierustestaamisen hyötyjä aktiivisen, etenevän parodontaali- ja peri-implanttikudostuhon biomerkkiaineena. Kyseiset aMMP-8-tuolinvierustestit eivät myöskään aiheuta bakteerien pääsyä verenkiertoon eli bakteremiaa (ei antibioottiprofylaksian tarvetta), mikä poikkeaa ientaskumittaukseen perustuvasta ienverenvuotoanalyysistä. Aikaisemmat tutkimukset ovat 48 shg 2 • 20 www.suuhygienistiliitto.fi

mitanneet aMMP-8-tuolinvierustestien herkkyydeksi (sensitiivisyys) 76-90% ja tarkkuudeksi (spesifisyys) 70-85%, mikä tekee kyseisistä testeistä hyvän diagnostisen apuvälineen. Testit siis löytävät sairaat eivätkä diagnosoi terveitä sairaiksi.

Parodontiittia tulisi tarkastella ja sen aktiivisuutta (kudostuhon riskiä) mitata entistä enemmän myös tulehdusmerkkiaineiden näkökulmasta, eikä pelkästään ientasku- ja röntgentutkimusten kautta. Suositammekin aMMP-8-biomerkkiainetta ja sen konsentraatiota mittaavaa aMMP-8-tuolinvierustestiä käytettäväksi parodontiitin ja peri-implantiitin diagnostiikan tukena riskipotilaiden tunnistamiseksi nykyistä tarkemmin. Kyseisellä menetelmällä tämä riski voidaan mitata suoraan viidessä minuutissa hammaslääkärin ja suu­hygienistin hoitotuolissa. Lisäksi testiä voidaan hyödyntää parodontiitin ja peri-implantiitin hoidonvasteen, ja hoidon onnistumisen seuraamisessa sekä hammaslääkärin että suuhygienistin vastaanotolla. Parodontiitin ja peri-implantiitin diagnostiikan lisäksi aMMP-8-tuolinvierustesti on osoittanut lupaavia tuloksia kohonneiden verensokeriarvojen ja pre­diabeteksen/diabeteksen seulonnassa hammaslääkärin vastaanotolla. Näin ollen suunterveyden ammattilaisten merkitys tulee todennäköisesti tulevaisuudessa korostumaan entisestään myös diabeteksen riskipotilaiden tunnistamisessa ja heidän ohjaamisessaan jatkotutkimuksiin. n LÄHTEET SAA PYYDETTÄESSÄ TOIMITUKSESTA.

Sidonnaisuudet Tutkimustamme ovat taloudellisesti tukeneet Helsingin yliopiston sairaalan tutkimuskeskus (University of Helsinki Research Foundation) (ERW) TYH 2016251, TYH 2017251, TYH 2018229, TYH 2019314, Y1014SL017, Y1014SL018, Y1014SULE1, ja Tukholman Karoliininen Instituutti sekä Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia, Juhani Ahon Lääketieteen Tutkimussäätiö sr, Orionin Tutkimussäätiö sr, Paulon Säätiö, Yrjö Jahnssonin säätiö sr. Timo Sorsa on aMMP-8 testiin liittyvien US-patenttien (5652223, 5736341, 5866432, 6143476, 20170023571A1 (myönnetty 6.6.2019) keksijä. Timo Sorsa ja Dirk-Rolf Gieselmann ovat US-patenttien (20170023571A1) (myönnetty 6.6.2019), WO 2018/060553 A1 (myönnetty 31.5.2018)), 10 488 415 B2, FIN (127924) ja Japanin patenttien (2016-554676) keksijät. Muilla kirjoittajilla ei ole sidonnaisuuksia.

Terveet hampaat – Terveet ikenet

Fluor Protector S Tehokas fluorinluovutus Fluoridinpitoisuus on 7700ppm , lakan haihduttua konsentraatio 4kertaistuu

Cervitec F Kaksi käsittelyä kerralla Saat yhdessä fluoria ja klorheksidiiniä

Ei sisällä Kolofoniumia Potilas voi olla allerginen juuri tälle aineelle

Sisältää Fluoria 1400ppm , CPC 0,5% ja Klorheksidiiniä 0,3% Konsentraatio kasvaa n.10 kertaiseksi haihduttuaan

Erittäin taloudellinen 7g riittää 30 koko suun käsittelyyn

Erittäin taloudellinen 7g riittää 30 koko suun käsittelyyn

www.ivoclarvivadent.se

Ivoclar Vivadent AB Tuotekonsultti Suomessa: Pia Herrmann-Rajala, gsm 040 589 88 39

C

Koostanut Pauliina Saha ja Sane Keskiaho n Kuvat Julkaisija

Tsekkaa nämä!

Toimituksen vinkkejä lukemiseen, opiskeluun, dokumentteihin, kuunnelmiin, podcasteihin tai vaikka webinaareihin.

Maksuttomat avoimen amk:n opinnot

Flow-tila työnteon viisain vaihde

Flow on tila, jossa ihminen pystyy syventymään täysin tekemäänsä asiaan ja aika lentää kuin siivillä. Samalla ihminen pystyy hyödyntämään kaikkia osaamiaan taitoja, mutta tekeminen tuntuu vaivattomalta.

– Jatkuvat keskeytykset, monien asioiden tekeminen yhtaikaa ja kiireen kulttuuri ovat esimerkkejä haasteista, jotka kuluttavat sekä aikaa että energiaa, toteaa flow-tilan asiantuntija Jussi Venäläinen.

Flow on keino työssä jaksamisen parantamiseen, sillä tutkitusti se edistää tuottavuutta, luovuutta ja oppimista. Se myös auttaa ihmisiä sopeutumaan muutoksiin ja parantaa työn merkityksellisyyden kokemusta.

FLOW AKATEMIA

Osallistu kyselyyn!

Tutkijat yli 43 eri maasta selvittävät koronaviruksen vaikutusta ihmisten arkielämään kymmenille kielille käännetyllä kyselyllä. Vastaaminen kestää noin 20 minuuttia, ja kysely toteutetaan täysin anonyymisti.

Suomen tutkimuksen oteutuksesta vastaavat Turun yliopiston tutkijat Pilleriin Sikka ja Jarno Tuominen.

WWW.UTU.FI/FI

Karelia-ammattikorkeakoulu muutti korronakriisin aiheut­taman vaikean tilanteen takia kaikki avoimen ammatti­korkeakoulun opinnot ilmaiseksi vuoden loppuun saakka. Maksuttomuus koskee uusia ilmoittautumisia 1.4.-31.12.2020 aikana toteutettaville yksittäisille opintojaksoille. Pätevyyksiä tuottavista opinnoista peritään kuitenkin todistusmaksu samaan tapaan kuin Karelian tutkinto-opiskelijoiltakin. Maksuttomuus koskee myös syksyllä 2020 alkavia polkuopintoja.

WWW.KARELIA.FI/FI/KOULUTUS/AVOIN-AMK

Sekaani! Syö paremmin, vihreämmin ja ilmastoystävällisemmin

Sekaani! auttaa tekemään arkipäivän valintoja, joilla jokainen meistä kantaa kortensa kekoon ilmasto­ talkoissa, voi paremmin sekä syö monipuolisesti. lmastonmuutos on tosiasia eikä sitä pidä pahentaa syömällä. Ruoalla on aina hiilijalanjälki.

Suositaan siis kasviksia, syödään kalaa kahdesti viikossa, lihaa harvemmin mutta laadukkaammin. Hyvä ruoka, parempi mieli, vierämpi olotila ja ilmasto kiittää.

README.FI

Auta Antti!

Parasta apua Korona-ahdistukseen. Auta Antti! -sarjassa näyttelijä, käsikirjoittaja Antti Holma vastaa New Yorkissa sijaitsevassa ruokakomerossaan kuuntelijoiden kysymyksiin, siis ihan kaikkiin.

WWW.RADIOPLAY.FI/PODCAST/AUTA-ANTTI/

50 shg 2 • 20 www.suuhygienistiliitto.fi

Muutoksen johtaminen arjessa

Terveystieteiden maisteri Sanna Kallan­kari toteaa uutuuskirjassaan, että uudenlainen johtamisen ote sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa on välttämätöntä tutkimuksen, innovaatioiden ja hoitosuositusten nopeasti kehittyessä. Olennaista on ymmärtää ihmisjohtamisen merkitys tavoitteiden saavuttamisessa. Taitava johtaminen edistää muutoksen onnistumista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Opas on tarkoitettu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille, esimiehille, asiantuntijoille ja johtajille, alan opiskelijoille, palveluiden tilaajille ja tuottajille.

KUSTANNUS OY DUODECIM

Ideas worth spreading

Tiesitkö, että suosittuja TED puheita voi hakea haku­ sanalla? TED Talks -konferenssipuheita voi katsella ilmaiseksi ja listalta löytyy vaikutusvaltaisten asiantuntijoiden videoituja puheita koulutuksesta, tieteestä, tekniikasta ja luovuudesta. Pelkästään hakusanalla ”medicine” kanavalta löytyy satoja videoituja puheita alzheimerista koronaan ja kaikkeen siltä väliltä. Osassa on suomenkielinen tekstitys. Yksi omista suosikeistani on Elizabeth Gilbertin puhe luovuudesta Your elusive creative genius sekä Brene Brownin puheet haavoittuvuudesta.

Klooriheksidiinin purskuttelu ennen hoitoa vähentää hoidon aikana syntyvän aerosolisumun mikrobikuormaa!

WWW.TED.COM

Sex Education Netflixin ylistetty Sex Education on on brittiläinen komediasarja, joka keskittyy lukiolaisen Otis Milburnin elämään. Otiksen äiti on seksiterapeutti ja Otis ryhtyy jakamaan seksineuvoja koulussa auttaakseen tovereitaan petipulmissa. Sex Educationin ykköskausi oli Netflixin viidenneksi katsotuin sarja vuonna 2019. Se keräsi kaikkiaan 40 miljoonaa katselukertaa.

Orbis-klooriheksidiinisuuvesi sisältää 0,12 % klooriheksidiiniglukonaattia sekä 0,05 % fluoria. Ei sisällä alkoholia.

Purskutellaan n. 20–30 s. Tilaa edullinen 5 L klinikkapullo koodilla MD123152 ja siihen pumppuosa MD123153.

myynti@plandent.com | www.plannet.fi Tarveainemyynti 020 368 680

NETFLIX

www.suuhygienistiliitto.fi shg 2 • 20 51

C

Koostanut Päivi Pribilla

Mediapeili Nostamme eri medioissa kuultuja ja sanottuja, alaan ja alan viereen liittyviä mielenkiintoisia aiheita, jotta tiedät, mistä kahvipöydässä keskustellaan.

KVS:N TIEDOTE 11.3.2020

SUOMEN ASH RY:N TIEDOTE 6.3.2020

Vuoden journalistinen teko: Vastalääke-sivusto

Tehokkaampaa puuttumista nuuskan myyntiin

Palkintolautakunta kehuu sivuston artikkeleita, jotka käyvät tutkitulla tiedolla huuhaata vastaan. Sivusto on saavuttanut suuren suosion ja se toimii esimerkkinä journalistien ja asiantuntijoiden yhteistyöstä. Tuottaja Anne Tastula Kansanvalistusseurasta kannustaa erityisesti lääketieteen ammattilaisia olemaan asiantuntemuksensa kanssa esillä mediassa ja sosiaalisessa mediassa.

– Terveysaiheet tulevat lähelle ihmistä ja kiinnostavat meitä kaikkia. Tutkittuun tietoon on helpompi nojata, jos asiantuntijat ovat helposti lähestyttäviä ja tietoa on saata­villa avoimesti ja yleistajuisella kielellä. n

Terveysjärjestöt EHYT ry, Filha ry, Hengitysliitto ry, Suomen ASH ry, Suomen Syöpäyhdistys ry ja Sydänliitto ry vaativat päättäjiltä toimenpiteitä. Nuuskan sallittuja maahantuontimääriä tulisi laskea huomattavasti ja viran­omaisten keinovalikoimaa tulisi vahvistaa laittoman maahantuonnin ja kaupan valvomiseksi. Kouluissa ja urheiluseuroissa tehtäviä toimia nuuskan käytön vähentämiseksi tulee myös vahvistaa. Lisäksi Suomen tulee vaatia Ruotsia lopettamaan Suomeen suunnattu nuuskan myynti ja markkinointi. Lukuisat selvitykset Suomesta osoittavat, että Ruotsista Suomeenkin markkinoitavaa nuuskaa on Suomessa helposti saatavissa. n

Viisaudenhampaita löytyy lähes puolelta yli 30-vuotiaista aikuisista.

Noin viidennes viisaudenhampaista on puhkeamattomia.

Iäkkäämmillä poistoihin liittyvät riskit ovat suurempia, minkä vuoksi sairauksille alttiita viisaudenhampaita suositellaan poistettavan nuorena.

SUOMEN HAMMASLÄÄKÄRILEHTI 13.3.2020

52 shg 2 • 20 www.suuhygienistiliitto.fi

HS 3.1.2020

Enemmistö potilasdokumenteista Omakantaan

Suomalaiset pääsevät poikkeuksellisen kattavasti näkemään omat terveystietonsa. -- Omakantaan on myös kirjattu runsaat puoli miljoonaa elinluovutustestamenttia ja noin satatuhatta hoitotahtoa, Kelasta kerrotaan. Omakannan palvelut ovat monipuolistuneet vaiheittain. Palvelun käyttö laajenee edelleen, kun huoltajat pääsevät näkemään siellä myös 10–17-vuotiaiden lastensa tiedot ja voivat hakea uusintaa heidän resepteilleen. Ikäraja on nyt 10 vuotta. Nuoren päätöskyky ja tahto kuitenkin vaikuttavat tietojen antamiseen huoltajille. n

C

APOLLONIAN TIEDEUUTISET 4.4.2020

YLE UUTISET 30.3.2020

Sähkötupakalla suunterveysvaikutuksia

Suomalaisten terveystiedot 1.4. alkaen laajassa tutkimuskäytössä.

Sähkötupakalla on haitallisia suunterveysvaikutuksia, ja siihen liittyy myös riskejä, joita tavalliseen tupakkaan ei liity, todetaan tuoreessa sähkötupakan suuvaikutuksia kartoittavassa kirjallisuuskatsauksessa. Katsauksen perusteella sähkötupakan aiheuttamat haitat voidaan jakaa seitsemään eri luokkaan: suuvaikutukset, vaikutukset kurkkuun, parodontaaliset vaikutukset, vaikutukset hampaisiin, sytotoksiset/genotoksiset/onkologiset vaikutukset, vaikutukset suun mikrobiomiin sekä räjähdysvammat.

Lisäksi sähkötupakan ainesosilla on vakavia syto­toksisia, genotoksisia ja karsinogeenisia vaikutuksia. n

Uutta tutkimusta on luvassa muun muassa korona­ epidemian monenlaisista vaikutuksista. -- Kun suomalainen käy vaikkapa terveyskeskuksessa, hänen hoitoonsa liittyvät tiedot kirjataan ylös ja tallennetaan. Näistä käynneistä kerääntyvää dataa käytetään tilastojen luomiseen. Terveystietoja on Suomessa kerätty hyvin pitkään ja Suomessa on kansainvälisesti katsoen ainutlaatuinen varasto terveysdataa. Aiemmin potilastietoja on pitänyt kysyä jokaiselta tilastoivalta taholta erikseen. Nyt tietoja voi kysyä Findatasta, joka kerää ja yhdistelee niitä. n

SUOMEN HAMMASLÄÄKÄRILEHTI 13.3.2020

TePe EasyPick™

Made in Sweden

Pyöristetty kärki Pitkä työosa Leveät silikonilamellit

Joustava

Kulutusta kestävä materiaali

Mukava ja luja ote

www.tepe.com

www.suuhygienistiliitto.fi shg 2 • 20 53

C

Koostanut Tarmo Hiltula, Päivi Pribilla ja Pirjo Sirkiä n Kuvitus istockphoto

Tieteellisiä totuuksia maailmalta Poimintoja Kansainvälinen Suuhygienistiliitto IFDH:n International Journal of Dental Hygiene -julkaisusta.

Perheen ominaispiirteiden vaikutukset parodontaalisiin sairauksiin lapsilla ja nuorilla – systemaattinen arvio

Aloe vera -suuveden tehokkuus verrattuna klooriheksidiinin tehokkuuteen vaikuttaa plakkiin ja gingiviittiin: systemaattinen arvio

A

S

rvion oli tarkoitus syntetisoida kirjallisuudesta 2007 ja 2017 väliseltä ajalta perheen ja vanhempien ominaispiirteiden vaikutusta parodontaalisiin sairauksiin lapsilla ja nuorilla. Aineisto löytyi elektronisella haulla PubMed-, Embase-, Cinahl-, ja Cochrane-tietokannoista pääosin Brasialiasta, mutta myös Iranista, Intiasta, Sri Lankasta, Turkista, Sudanista, Kreikasta, Argentiinasta, Belgiasta, Virosta, Japanista, Uudesta-Seelannista, Romaniasta, EteläKoreasta, Ruotsista, Yhdysvalloista, ja Jemenistä. Alun perin 746 poimitusta julkaisusta iso osa karsiutui pois.

Päätelmänä useimmat tutkielmat harkitsivat sosioekonomisia tekijöitä, eivätkä yrittäneet tutkia vanhemmuuden psykososiaalisien muuttujien vaikutusta parodontaalisiin sairauksiin lapsilla. Kirjallisuus indikoi, että nämä muuttujat vaikuttavat merkittävästi terveystapoihin, mukaan lukien suun hygienian ylläpidon tapoihin, mikä voisi lopulta vaikuttaa parodontaaliseen terveyteen. Lisätutkimuksia tarvitaan tutkimaan näiden muuttujien yhteyksiä lasten paro­dontaalisiin lopputuloksiin. n

ystemaattinen arvio arvioi aloe vera -suuveden tehokkuutta vaikuttaa plakkiin ja gingivaaliseen tulehdukseen. Keinoina käytettiin kattavaa hakua PubMed-, EMBASE-, Scopus-, ja Web of Science -tietokannoista helmikuussa 2018. Tulokset tulivat satunnaisotannalla kuudesta kliinisestä kokeesta, yhteensä 1358 koehenkilöstä.

Saatavilla olevien todisteiden perusteella tulos ei vakuuta, mutta viittaa aloe vera -suuveden olevan verrattavissa klooriheksidiinin vaikutukseen vähentää gingivaalista tulehdusta, mutta aloe vera on huonompi vähentämään plakin määrää klooriheksidiiniin verrattuna. Nämä löydökset ovat alustavia ja lisätutkimukset riittävillä otannoilla ovat hyvin suositeltavia. n TH KAIKKI JULKAISUT LÄHTEINEEN WILEYONLINELIBRARY.COM/JOURNAL/IDH

Kaksoisvalohoidolla suun bakteerien kimppuun hyötyjinä erityisesti diabeetikot ja syöpäpotilaat

A

alto-yliopiston ja HUSin tutkijoiden perustama Koite Health tuo markkinoille uuden kotikäyttöön tarkoitetun menetelmän, joka tappaa Streptococcus mutans -kariesbakteereja sekä vähentää myös plakin muodostumista ja parodontiittia aiheuttavien bakteerien määrää suussa.

Hoito aloitetaan suuhuuhdepurskuttelulla 30 sekunnin ajan, jotta sen valoherkät ainesosat kiinnittyvät suun bakteerien pintarakenteisiin. Hampaiden väliin asetetaan valoannostelija, jonka avulla ainetta aktivoidaan kaksoisvalohoidolla hampaistoon kymmenen minuutin ajan.

54 shg 2 • 20 www.suuhygienistiliitto.fi

Tutkimusten mukaan hoidon vaikutus kohdistuu vain haluttuihin bakteereihin, eikä se häiritse suun normaalia bakteeriflooraa. Kaksoisvalohoito ei myöskään aiheuta resistenssiä.

Tuotteen kehittäjät toivovat uuden menetelmän edistävän erityisesti syöpäpotilaiden suunterveyttä raskaiden hoitojen aikana sekä auttavan ientulehduksen ennalta­ ehkäisyssä diabetespotilailla. n PP LÄHDE: AALTO-YLIOPISTO 13.2.2020

D

Jumittaako ammatti?

T

erveys on vaakalaudalla jos ammatillinen jumittuminen pitkittyy. Jumittumisella tarkoitetaan tilannetta, jossa työ ei tyydytä ja motivaatio on kadonnut. Terveydentila tuntuu heikolta, ei jaksa tai on sairauslomien tarvetta, kirjoittaa Jari Turunen Potilaan lääkärilehden artikkelissa Ammatillinen jumi on uhka terveydelle.

Ruotsalaisessa seurantatutkimuksessa, jossa seurattiin kahden vuoden ajan 3 500 työntekijää, tuli esille jumittumisen negatiiviset vaikutukset koettuun terveyteen ja mielialaan. Vastaavasti jumin laukeaminen kohensi selkeästi terveyttä ja mielialaa. Toinen, noin 600 henkilön seurantatutkimus osoitti, että pelkkä työnkuvan muutos organisaation sisällä ei juuri vaikuttanut kohentavasti henkiseen jaksamiseen ja koettuun terveyteen. Siirtyminen toiseen työpaikkaan kohensi hyvinvointia selkeästi.

Usein työntekijän vaivat tulevat esille sairauslomien myötä, jolloin työterveyshuollon ja työnantajan kanssa päädytään työnkuvan muutoksiin. Jos oireet ovat fyysisiä, työtä pyritään keventämään, mutta esimerkiksi mielialaoirelusta kärsivälle suunnitellaan kevennettyä työaikaa tai vastuullisten töiden vähentämistä. Nämä terveyslähtöiset, tilanteen helpottamiseen tähtäävät työnkuvan muutokset voivat helpottaa lyhyellä tähtäimellä, mutta pysyväksi ratkaisuksi niistä ei ole. Työtehtävien vaativuustason lasku voi vähentää motivaatiota entisestään.

T

yydyttävään lopputulokseen voi johtaa uudenlainen lähestymistapa, jossa työn mielekkyys ja sisältö ovat ongelmien ratkaisussa ensisijaisia tekijöitä pelkän terveyden arvioinnin sijaan. Tällöin oleellista on ammatilliseen kehittymiseen liittyvien toiveiden ja osaamisen huolellinen kartoitus sekä innostavien työn sisältöjen esiin tuominen. Tulos voi olla, että tarvitaan uudelleen koulutusta tai työpaikan vaihdos, mutta rohkeasti uusien kokeilujen ja ura-analyysin jälkeen innostava työtehtävä saattaakin löytyä tutun organisaation sisältä. n TH

Liitto tutuksi Esittelemme liitton toimihenki­ löitä. Löydä tehtävä ja tule rohkeasti mukaan toimintaan!

OLEN Mimmi Tarvainen. Minua kiinnostaa ympärilläni oleva maailma, erilaiset ihmiset sekä heidän tarinansa. Minulle on luontevaa tehdä yhteistyötä muiden kanssa, mutta sosiaalisen arjen vastapainoksi kaipaan myös omaa rauhaa. Valmistuin suuhygienistiksi Kuopiosta Savonia-ammatti­ korkeakoulusta vuonna 2018. Työskentelin HUS Suusairauksien poliklinikalla, Kirurgisessa sairaalassa Helsingissä, vuoden 2019 heinäkuun loppuun saakka. Ikävä kyllä käsieni iho ei kestänytkään suuhygienistin työtä ja ammattitautidiagnoosin myötä lähdin jälleen kohti uusia opintoja. Aloitin viime syksynä media-alan opinnot Laajasalon opistossa.

SSHL RY & MINÄ Aloitin SHG-lehden toimittajatiimissä tämän vuoden tammikuussa. Lehden toiminnan kautta pystyn olemaan omalla tavallani mukana suuhygienistien maailmassa sekä pystyn yhdistämään siihen tämän hetkisen koulutukseni kirjoittamalla sekä kuvaamalla lehteen juttuja.

TERVEISET JÄSENILLE: Muistetaan erityisesti tällaisina haastavina aikoina toisten ihmisten tuen tärkeys ja autetaan apua tarvitsevia mahdollisuuksien mukaan, niin työ­ yhteisössä kuin vapaa-ajallakin. n

LÄHDE: POTILAAN LÄÄKÄRILEHTI 10.2.2020

www.suuhygienistiliitto.fi shg 2 • 20 55

CLICK

TOUCH

CLICK

TOUCH

TOUCH

ULTRA

TOUCH

ULTRA

ULTRA

HOME DAY

ULTRA

HOME NIGHT

HOME DAY

HOME NIGHT

STICK

DUETTO

STICK

HOME DUETTO H2O<6%

HOME

NO

10 MINS

NO

â&#x201A;¬

D

”Kyllä tämäkin voitetaan"

S

Tuntematon suuhygienisti Tuntematon suuhygienisti täältä jostain suun vierestä pureskelee ajan ilmiöitä. Palstalla puututaan pieniin, mutta suuriin harmitusta aiheuttaviin yksityis­kohtiin, jotka voisivat olla toisin, jotta meidän kaikkien arki olisi jouhevampaa.

”K

yllä tämäkin voitetaan", totesi kirjailija ja Suomen tunnetuin radikaali, syväekologinen ympäristö­ filosofi, toisinajattelija, kehityskriitikko, luonnonsuojelija, ornitologi, kalastaja ja esseisti Pentti Linkola toimittaja Erkki Kiviniemen kysyessä, jospa tämä COVID-19 -pandemian virus onkin vaikeampi nujertaa, kuin edelliset virukset. Haastattelu tehtiin Kulttuuritoimitukselle huhtikuun alussa, vain päiviä ennen Linkolan kuolemaa.

Näistä sanoista voi halutessaan hakea lohtua, vaikka Linkola samaisessa haastattelussa toteaakin, että ”koronavirus voi hieman jarruttaa maapallon tuhoa, mutta kun se on saatu lannistettua, jatkuu sama elämäntapa.”

Normaaliin palaaminen kuulostaa nyt hyvältä, vaikka se voikin lopulta tarkoittaa ihmisen elinympäristön tuhoutumista ihmisten toimesta. Onko Linkola oikeassa? Emmekö ole tämän parempia? ”Niin kauan kuin taloudellinen edistys ja kehitys ovat ihmisen keskeisiä tavoitteita, on maapallon pelastaminen menetetty.”

Linkola pohtii, että virus voi silti aiheuttaa jotain hyvääkin, ja viittaa jo parantuneeseen ilmanlaatuun lentojen määrän pudotessa. Voiko korona synnyttää kaikessa kaameudessaan myös jotain hyvää?

uuhygienistinä on voinut huomata joustavan ”enemmän kerralla” -hoitomallin tehneen hyvää niin työ­ yhteisölle kuin hoidon laadulle, valmistumiselle, ja omalle jaksamisellekin.

Myös elämäntyyliä on muutettu pandemia aikana. Tälläkin on ollut positiivisia ekologisia vaikutuksia, esimerkiksi suojaintuotantoon mietitään nyt kotoperäistä ja ekologisempaa vaihtoehtoa. Fyysinen etäisyys on tuonut myös henkistä läheisyyttä. Meidän on ollut pakko tehdä enemmän yhteistyöstä yhteisen hyvän vuoksi, ja auttaa vaikka ne läheisen vanhuksen ostokset hänen ovensa taakse. Yhteistyö kannattaa, sotien aikaan, ja nyt.

Koronaan liittyvää uutisointi on taukoamatonta. Vaikka faktat, uusin tieto, suositukset, määräykset ja kehoitukset ovat tärkeitä, saattaa haluta keskittyä vain positiivisiin asioihin. Maailman kaamea tilanne koskettaa kaikkia.

Olemme joutuneet sietämään tilanteesta johtuvaa epävarmuutta. Suuhygienistinä on saanut jännittää mihin korvaavaan tehtävään seuraavaksi joutuu, nopeallakin aika-

Voiko korona synnyttää kaikessa kaameudessaan myös jotain hyvääkin?

taululla. Jännittää on saanut myös palkkaneuvotteluiden seuraavaa tulosta, jotka tähän asti ovat olleet vaan uusia todisteita alan jatkuvasta palkkakuopasta. Sen päällä on vielä huoli omasta ja läheisten terveydestä, ja ehkä toimeentulostakin. Nykyisellä KVTES:llä uudessa, koronan takia määrätyssä tehtävässä palkka voi pudota kahdeksan viikon jälkeen.

Kaikesta huolimatta uskon, että selviämme tästä kaikesta. Ja se miten me selviämme tästä, on toimimalla yhdessä. Yhdessä olemme enemmän ja toimemme vaikuttavampia. Kuten Linkola totesi koronastakin: ”Kyllä tämäkin voitetaan. En halua kieltää toivon ylläpitämistä, vaikka näkymä on kaamea.” n

www.suuhygienistiliitto.fi shg 2 • 20 57

EXPERT DEEP CLEAN ULTRASOFT

KEHITTYNYT CLEAN TECH™ TEKNOLOGIA

EASY CLEAN FLOSSER

PUHDISTAA HELPOSTI TAKAHAMPAIDEN VÄLIT

I OR FLU

65 %

HARJAAMINEN

+

35 %

LANKAAMINEN

=

Expert Deep Clean -harjan kehittynyt harjaksen muoto Clean Tech™ on suunniteltu erityisesti edistykselliseen syväpuhdistukseen. Hammasharjan varsi on valmistettu 95-prosenttisesti kierrätysmuovista. Easy Clean Flosser on nopea ja helppo tapa puhdistaa hampaiden välit. Pitkän varren pehmeät kumikohdat auttavat pitävän otteen saamisessa. Lankainpää on helppo vaihtaa tarvittaessa uuteen. Lankaan on lisätty fluoria.

Tutustu uudistuneeseen CLINIC by Jordan -tuoteperheeseen.

Saatavilla apteekeista.

LANKAINPÄÄ ON HELPPO VAIHTAA

100 % PUHDASTA

D

Suuhygienisti, meidät huomataan

Reetta Tuomola, suuhygienisti Kirjoittaja on suuhygienisti, joka toivoo jokaiselle kollegalle mitä parhainta ammattiylpeyden aikaa sekä iloista mieltä tähän päivään.

kin kollegani kanssa, eikö toimenpiteeseen oltu tarjottu puudu­tusta. Hurjan moni vastasi, että ei. Tässä lienee meillä ammattilaisilla vielä petrattavaa.

Kuukausien kuluessa keskustelut ovat edenneet terveys­alan sisäisiin eroihin etenkin sairaalamaailman ja yksityissektorin välillä. Työvuorosuunnittelun haasteet, sijaisten moniosaaminen ja arjen erot ovat hyvin konkreettisia. Johtamisessa on omat eronsa hierarkian ja historian näkökulmasta. Asioilla on monia puolia.

Keskusteluiden seurauksena olen kuitenkin hyvin ylpeä meistä ja alastamme. Olemme pieni, mutta vaikuttava.

Olemme tarkka, mutta joustava. Olemme kehittyvä, mutta perinteinen. Kosketamme jokaisen ihmisen elämää vuodesta toiseen.

Keskusteluiden seurauksena olen kuitenkin hyvin ylpeä meistä ja meidän alastamme.

V

iime syksynä aloittaessani ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Turussa tapasin kymmenittäin muita terveysalalla työskenteleviä, tulevia kollegoja. Paikalla oli ympäri Suomea sairaanhoitajia, röntgenhoitajia, toimintaterapeutti, fysioterapeutti ja kollegani kanssa minä. Oppituntien aluksi kerroimme lyhyissä kuka on kukin -kierroksilla ammattimme: suuhygienisti yksityisellä sektorilla.

Minkään muun ammattikunnan edustajat eivät saaneet yhtä paljon kysymyksiä ja kommentteja, kuin me kaksi. Olemme saaneet kertoa ja vastata hammasalaan liittyviin kysymyksiin ilahduttavan paljon koko opiskeluajan.

E

nsimmäiset ajatukset ja kommentit liittyivät siihen, mitä kukin oli viimeksi hammashoidossa kokenut. Oli tarkastuksia, akuutteja lohkeamia, yksi kinkkinen viisuri­ poistokin. Yhdellä ei ollut ollut yhtään reikää koskaan.

Hammaskiveä oli monella.

Seuraavissa kommenteissa jatkettiin hammaskiven poistoon liittyvistä käynneistä. Ikävän monelle oli jäänyt muisto kivuliaasta toimenpiteestä. Yllättävää oli, että noin kolmella kymmenestä on tästä ikävä muisto. Kysyimme-

Yhdelle olemme suun perustutkimus ja ennalta­ ehkäisevä käynti. Toiselle sarjahoito paikkausten kanssa.

Kolmannen kohdalla hoidamme ja myöhemmin ennalta­ ehkäisemme koko elämään vaikuttavaa parodontiittia vuodesta toiseen. Potilassuhteemme ovat pitkiä ja ainutlaatuisia. Voima työhön kiireisenäkin päivänä löytyy siitä iäkkäästä, joka kiitollisena saamastaan hoidosta tuo valtavan orkidean lahjaksi.

S

uuhygienistin työ ja ammattimme herättää ajatuksia.

Tällä kliinisen työn ulkopuolelta tulevalla kokemuksella voin heittää hieman mutkia suoraksi ja todeta, että olemme innostava ja kiinnostava joukko ammattilaisia. Antaa sen kuulua, oli maailmanpoliittinen kriisi mikä tahansa. n

www.suuhygienistiliitto.fi shg 2 • 20 59

D

AKAVAN Koulutuskalenteri Lisätietoja kaikista koulutuksista: tapahtumat@akavanerityisalat.fi Vahvaa varainhankintaa

Luova prosessi asiantuntijatyössä

Webinaari 12.5. klo 17–19 Kouluttaja: Salla Saarinen, Radical Soul Oy Tässä kahden tunnin järjestöalan jäsenille suunnatussa webinaarissa pureudumme varainhankinnan maailman.

Opit kuinka hankit uusia lahjoittajia ja jäseniä: keiltä pyydät rahaa, keitä pyydät mukaan, miten pyydät ja kuinka kiität?

Webinaari 19.5.2020 klo 16-17.30 Kouluttaja: Tuomas Tirkkonen Mitä vaiheita kuuluu asiantuntijan luovaan prosessiin?

Miten luova prosessi otetaan huomioon tietotyön arjessa? Webinaarissa pääset syventämään ymmärrystäsi luovan prosessin vaiheista ja vahvistamaan oman työsi suunnittelun sekä itsesi johtamisen taitoja. Ilmoittaudu viimeistään 19.5. klo 12.00.

UP Partners: Sisäisen motivaation johtaminen Webinaari 13.5.2020 klo 18.00 Kouluttaja: Johanna Vilmi Menestyvä työyhteisö muodostuu työntekijöistä, jotka työskentelevät tehokkaasti, ovat luovia, ratkaisevat ongelmia yhdessä ja yksin, kehittävät työtään ja osaamistaan, tekevät aloitteita, kokeilevat rohkeasti ja omaavat tulokselliset mutta kestävät työnteon rutiinit.

Webinaarissa opit sisäisen motivaation osatekijät, miten näitä elementtejä voidaan johtaa työyhteisössä sekä ennen kaikkea omassa työssä. Käsittelemme myös työn tuunaamista keinona saavuttaa mielekkäät, motivoivat ja hyvinvointia tukevat työskentelyn tavat.

UP Partners: Joukkuehenkeä työyhteisöön Webinaari 26.8.2020 klo 18.00 Kouluttaja: Matti Henttinen Työ ja siinä saavutetut tavoitteet voivat tuottaa tyydytystä ja merkityksellisyyttä elämäämme. Yhtä merkityksellistä on yhteisöstä saatu tuki ja päivittäiset kohtaamiset. Tämän ovat voineet huomata erityisen hyvin ne, jotka työskentelevät yksin. Webinaarissa pureudutaan joukkuehengen ytimeen ja tutkitaan ja opitaan yhdessä, miten tehtävätavoitteen lisäksi sosiaalinen tavoite on merkittävä osa sitä, millaiseksi koemme elämämme ja miten voimme energisoitua toinen toisistamme.

UP Partners: Neuvottelutaidot

Valtakunnalliset suuhygienistipäivät siirtyvät Uusi ajankohta on 26.–27.3.2021, Hotelli Clarion, Helsinki.

60 shg 2 • 20 www.suuhygienistiliitto.fi

Webinaari 2.9.2020 klo 18.00 Kouluttaja: Matti Henttinen Usein hyvä neuvottelija saa juuri sen, mitä haluaa.

Jokainen voi kehittää omia neuvottelutaitojaan, sillä sinäkin tarvitset niitä päivittäin. Eri tilanteissa, eri ihmisten kanssa tarvitaan erilaisia neuvottelutaitoja.

Webinaarissa opit, miten valmistautua neuvotteluun ja miten toimia itse neuvottelutilanteessa

UP Partners: Ylisuorittaminen Webinaari 14.10.2020 klo 18.00 Kouluttaja: Hanna Brumley Kuka muu tämän tekisi, jos en minä? Onko iltasikin minuutti­aikataulutettu, kun juokset omista tai lasten harrastuksista toiseen, koska maratonikin pitäisi juosta, ja kalvot saada valmiiksi? Tunnistatko itsessäsi ylisuorittajan? Osallistu ja opi välttämään ylisuorittamista.

Bifluorid 10

Futurabond U

et

sUU

in e

nH

sa

Oi

t

si

O

DO

CleanJoy

Futurabond DC VOCO Profluorid Varnish

tÄY te

MateriaaL

it

Flow Caps:

Caps:

grandioSo Flow / Heavy Flow, x-tra base

admira Fusion / admira Fusion x-tra, amaris / amaris Flow, alfacomp lC, arabesk Flow, grandio / grandio Flow, grandioSo / grandioSo x-tra, Twinky Star, x-tra fil

VisCalor bulk Caps Kapea kärki - ihanteellinen vaikeasti tavoitettavilla aluilla

VOCO kerta-annOksina Helppo, nopea ja Hygieeninen.

• Hygieeninen – optimaalinen suoja henkilökunnalle ja potilaille • Helppo, nopea ja hygieeninen • Sopiva määrä materiaalia yhdelle hoitokerralle – materiaalin kulutus ei kasva • ei ylivalumista • ei tarvitse ylimääräisiä lisävälineitä

VoCo gmbH · anton-Flettner-Straße 1-3 · 27472 Cuxhaven · Saksa ·Tel. +49 4721-719-0 · www.voco.dental

SingleDose

D

Teksti Tarmo Hiltula n Kuva Kotialbumi

Suuhygienistin päivä maailmalla Mitä teet ensimmäisenä, kun heräät?

Menen suihkuun.

Miten autat asiakkaita?

Opettamalla heille, kuinka he pitävät huolta suuhygieniastaan.

Mikä toi tänään iloa työpäivääsi?

Covid19-poikkeusoloista johtuen olen ollut 3,5 viikkoa kotona tekemättä töitä. Odotan, että pääsen taas aloittamaan työt.

Mikä sinulle on tärkeintä työssäsi?

Hyvä kommunikaatio potilaiden kanssa ja se, että he luottavat minuun, taitoihini, ja suosituksiini.

KUKA Anne-Mai Nilsen, 43 v.

TYÖ Toimin suuhygienistina Sandissa, Norjassa, paikassa nimeltä Sand Tann-og Implantatklinikk.

Työaikani on klo 9–16 välillä.

KOTI JA PERHE Perheeseeni kuuluu aviomies ja 3-vuotias poika. Asumme Eidsvollissa Norjassa HARRASTUKSET Kutominen, viini ja ihmisten kanssa sosialisoiminen.

MOTTO Ajattelen, että miksi lykätä jotain huomiseen, minkä voit tehdä jo tänään.

Mikä työyhteisössäsi on tärkeää?

Se, että työkavereiden kanssa on hyvä vire. Nauru on osa työyhteisöä.

Mitä söit lounaaksi tänään?

Yleensä syön näkkileipää ja juustoa.

Oliko sinulla tänään aikaa tehdä kaikki, mitä halusit?

Koskaan ei ole tarpeeksi aikaa.

Miltä muutokset tuntuvat työssäsi?

Jos ne ovat hyviä, se on hyvä juttu. Viime aikoina ei ole ollut työhön liittyviä muutoksia.

Kuinka monta asiakasta hoidat päivässä, ja millaisia he yleensä ovat?

Yleensä hoidan päivässä 8–12 potilasta. Teen normaaleja suun tarkastuksia, ja kiinnityskudossairauksien hoitoa.

Miltä sinusta tuntui työpäivän jälkeen?

Tunsin itseni väsyneeksi.

Mitä teet ensimmäiseksi työpäivän jälkeen?

Ajan kotiin. Yleensä haen poikani päiväkodista. n

62 shg 2 • 20 www.suuhygienistiliitto.fi

D

HEI SINÄ SUUHYGIENISTI TAI SUUHYGIENISTIOPISKELIJA!

Hanne Kotka P. 040 702 6276 hanne.kotka@gmail.com

LÄNSI U-MAA

Kaisa Laine Satu-Maaria Lamberg P. 040 592 0530 P. 040 546 1864 kaisa.laine9@gmail.com sm.lamberg@gmail.com

Emilia Kataja p. 040 5185488 la.lumio@gmail.com

Anne Laihanen P. 040 512 7738 anne.laihanen@dnainternet.net

Katja Viitamäki P. 050 430 6109 katja.viitamaki@hotso.fi

Kirsi Koivisto P. 040 058 2564 km.koivisto@gmail.com Marita Ifemeni P. 044 773 5765 marita.ifemeni@onniterveys.fi

Taru Peltola P. 040 823 9682 taru.peltola@pp3.inet.fi

Maiju Larkiola P. 0400 808 180 maiju.larkiola@suuhygienistiliitto.fi

KOT

ITÄU-MAA

TRE

Virve Jääskeläinen P. 040 572 4632 virve.jaaskelainen@suuhygienistiliitto.fi

Pauliina Karjula P. 044 551 6183 pauliinake@hotmail.com

LAH

TKU

Kati Niemelä P. 040 411 2008 niemelakati@hotmail.com

www.suuhygienistiliitto.fi shg 2 • 20 63

JSUU

Henrika Thure-Kandell P. 050 308 7097 hentti75@hotmail.fi

Lappiin etsitään yhdysjäsentä.

Olisitko se juuri sinä?

Jos kiinnostuit, ole yhteydessä Erja Nuutiseen: puheenjohtaja@suuhygienistiliitto.fi

KAI

KUO

Kaipaatko ajatustenvaihtoa ammattiasioista tai hetken mukavaa yhdessäoloa kollegojen parissa?

Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n yhdys­ jäsenet järjestävät alueellaan suuhygienisteille ja suuhygienistiopiskelijoille tapaamisia, joissa puhutaan asiaa ja asian vierestä. Liiton puheenjohtaja tai hallituksen jäsen osallistuu tilaisuuksiin, jos suinkin ehtii.

Muistathan ilmoittaa tai päivittää yhteystietosi oman alueesi yhdysjäsenelle, jotta saat tietoa alueesi tapaamisista. Yhdysjäsen ilahtuu myös jäsentapaamisten sisältöön liittyvistä ehdotuksista.

Ne voivat olla ammatillisia tai jotain muuta mukavaan yhdessä oloon liittyvää.

Ota yhteyttä omaan yhdysjäseneesi ja tule mukaan!

D

SUUHYGIENISTI MEDIATIEDOT 31. vuosikerta Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs 00240 Helsinki Ilmestymis- ja aineistoaikataulu Numero Aineistot Ilmestyy Nro 1 24.1.2020 vko 9 Nro 2 11.4.2020 vko 21 Nro 3 15.8.2020 vko 39 Nro 4 31.10.2020 vko 50 Ilmoituskoot ja -hinnat 1/1 176 x 250 mm + 3 mm bleed 1/2 70 x 210 mm + 3 mm bleed 1/4 70 x 105 mm

Takasivu 176 x 210 mm 2.–4. kannet 1. kansi sisäsivut

750 e ei mainoksia 1/1 700 e 1/2 500 e 1/4 400 e

Takakannen yläosan osoitetila 30 mm yläreunasta. Lisätietoja ilmoitusmyynnistä.

Oikeus hintojen muutokseen pidätetään. Alennukset sopimuksen mukaan.

Ilmoituksen peruutus kirjallisesti viikkoa ennen aineistopäivää. Myöhemmin tehdyistä peruutuksista veloitetaan koko ilmoitustilan hinta. Reklamaatiot kirjallisesti 14 vrk:n kulues­sa lehden ilmestymisestä.Lehden väliin on mahdollista saada erilaisia liitteitä. Kysy tarjous ilmoitus­myyjältämme. Laskutus lehden ilmestymisen jälkeen.

Maksun saaja Suomen Suuhygienisti­liitto SSHL ry Pankkiyhteys IBAN FI6780001200705813 SWIFT DABAFIHH

SUOMEN SUUHYGIENISTI­LIITTO SSHL RY:N HALLITUS Puheenjohtaja Erja Nuutinen p. 040 584 0702 puheenjohtaja@suuhygienistiliitto.fi Varapuheenjohtaja Mari Heinonen p. 050 378 0973 mari.heinonen@suuhygienistiliitto.fi Sihteeri Senja Purojärvi p. 0400 499 860 senja.purojarvi@suuhygienistiliitto.fi Jäsenet Anne Hyvönen anne.hyvonen@suuhygienistiliitto.fi Virve Jääskeläinen virve.jaaskelainen@suuhygienistiliitto.fi Sanni Peteri sanni.peteri@suuhygienistiliitto.fi Niina Kurunsaari niina.kurunsaari@suuhygienistiliitto.fi Laskutus Ansa Hentunen p. 050 369 8403 laskutus@suuhygienistiliitto.fi Jäsenasiat jasenasiat@suuhygienistiliitto.fi

Suomen Suuhygienistiliitto SSHL

SSHL_ry

Suuhygienistiliitto (@SSHLry)

64 shg 2 • 20 www.suuhygienistiliitto.fi

AKAVAN ERITYISALAT AE RY Puh. 0201 235 340 puhelinpalveluaika arkisin klo 9–15 Jäsentietojen päivitys ja jäsenmaksut jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi puh. 0800 135 370 puhelinpalveluaika arkisin klo 9–14 Jäsenpalveluiden sähköpostiosoite jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi Työsuhdeneuvonta Julkisen sektorin työsuhdeneuvonta 0800 135 380 Yksityisen sektorin työsuhdeneuvonta 0800 135 350 Puhelinpalveluaika arkisin klo 9–14 Työttömyysturva Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko puh. (09) 720 64343 puhelinaika: ma–to klo 12–15 erityiskoulutettujen.tk@erko.fi www.erko.fi Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa AYT puh. 0800 908 88 tai (09) 253 53100 asiakaspalvelu@ayt.fi www.ayt.fi Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa puh. (09) 622 4830 toimisto avoinna ma–pe 9–15 neuvonta@syt.fi www.syt.fi Täydellinen mediakortti ladattavissa www.suuhygienistiliitto.fi.

SPLAT SUOMESSA SUUHYGIENIAA AMMATTITAIDOLLA

UUSIA SUUHYGIENIATUOTTEITA SUOMESSA Hei kaikki! Olemme SPLAT, perheyritys yli 20 vuoden kokemuksella.

Toimimme yli 70 maassa, ja vuonna 2020 aloitimme toimintamme myös Suomessa.

Mikä tekee SPLAT:ista erilaisen? Valmistamme korkealaatuisia ja tehokkaita suuhygieniatuotteita luontaisista ainesosista. Meidän tehtävämme on auttaa ihmisiä olemaan terveitä, hurmaavia ja menestyksekkäitä.

ISO 9001 SERTIFIKAATTI CO2NEUTRAALI

TESTATTU EUROOPASSA

INNOVAATIOMME SUOMESSA INNOVA -hammastahnat, -hammasharjat ja

PROFESSIONAL BIO – myynnissä S-Marketeissa,

nestemäiset hammaskiillettä vahvistavat valmisteet.

Myydään vain apteekeissa. Kliinisesti testattu, korjaa hammaskiillettä ja vähentää hampaiden vihlontaa ensimmäisestä käytöstä alkaen. KalsiumHYDROKSYYLIAPATIITTI (2.25 %) amorfisessa muodossa korjaa hammaskiillettä.

Greipin eteerinen öljy (Citrus Paradisi) ja kaliumsuolat vähentävät tehokkaasti hampaiden vihlontaa.

Verigreipin siemenuute suojelee kariekselta. Tymoli edesauttaa ienten terveyttä. 92 % luonnonmukainen.

Prismoissa ja foodie.fi:ssä. Kaikki tuotteet jokapäiväiseen hampaiden hoitoon. Mukana patentoitu Bio SP White System, joka suojelee hellästi kariekselta ja remineralisoi hammaskiillettä.

White Plus – sisältää 1428 ppm fluoridia. Paras jokapäiväiseen käyttöön. 96 % luonnonmukainen.

Sensitive White – sisältää kalsium-hydroksyyliapatiittia.

97 % luonnonmukainen. Sopii parhaiten hampaiden vihlonnasta kärsiville.

HALUAISITKO KOKEILLA SPLAT-TUOTTEITA? LÄHETÄ MEILLE SÄHKÖPOSTIA OSOITTEESEEN HELLO_FI@SPLATGLOBAL.COM JA SAAT ILMAISEN TUOTEPAKETIN KAIKILLA TUOTTEILLAMME. LISÄTIETOA SPLAT:ISTA OSOITTEESSA FI.SPLATGLOBAL.COM

Suun ja hampaiden parhaaksi!

Vegaaninen Gluteeniton Laktoositon Vähemmän lisäaineita Enemmän ksylitolia

Hammaskeijun verkkokaupasta ja hyvin varustelluista K-kaupoista!

Valmistaja: XyliMind Oy, Riihimäki

.fi u j i e k s a m maskeiju.fi m a h . w ww o@ham inf