Page 1

2/2016

WWW.OPPISOPIMUS.FI

Oppisopimuksen

UUSI ILME Uudenmaan Herkku on

TYÖSSÄOPPIMISEN MESTARIYRITYS VIERAILIJANA

MIKAEL PENTIKÄINEN


4

12

SISÄLTÖ  3 PÄÄKIRJOITUS Anne Vuorinen   4 VIERAILIJA: Mikael Pentikäinen  8 BESÖKARE: Mikael Pentikäinen 10 Tavoitteena yhtenäiset käytänteet 12 Unelmana Bollywood 15 Nya arbetsverktyg 16 Työssäoppimisen mestariyritys 18 Verkosto tehostaa oppisopimuskoulutuksia 19 KOLUMNI Puheenjohtaja Tarmo Välikoski 20 Talous ja osaamistarpeet kannustavat

yrityksiä oppisopimuskoulutukseen 22 Kumppanuus kasvattaa oppisopimuksen

arvoa 23 KOLUMNI Pentti Rauhala 24 Oppisopimuksen uusi ilme 26 Tietoa oppisopimuskoulutuksesta 27 Oppisopimustoimistot

26

Julkaisija Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry Päätoimittaja Vuorinen Anne Keudan oppisopimuskeskus Kultasepänkatu 5, 04250 KERAVA Puh. 050 415 0974, anne.vuorinen@keuda.fi Toimitusneuvosto Margit-Kristi Gasparra Stadin Oppisopimuskeskus margit.gasparra@hel.fi Mervi Lammi Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Oppisopimuskeskus mervi.lammi@tampere.fi Koivisto Pekka Turun oppisopimustoimisto pekka.koivisto@turku.fi Lamppu Veli-Matti Suomen Yrittäjät veli-matti.lamppu@yrittajat.fi Rauhala Pentti ph.rauhala@gmail.com Toimitus Sane Keskiaho Sami Keskiaho (verkkolehti) Viestintätoimisto Mageena Vesijärvenkatu 38, 5 krs, 15140 LAHTI Puh. 044 071 1722, sane.keskiaho@mageena.fi Ulkoasu ja taitto Anne-Marie Paakkari Painopaikka Forssa Print, Forssa Jakelu, tilaukset ja oppisopimustoimistojen osoitteenmuutokset Viestintätoimisto Mageena, Puh. (03) 783 4353, fax (03) 734 1949 sane.keskiaho@mageena.fi Osaaja-lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa. Vuorovaikutteinen ja tasaisesti päivittyvä verkkolehti löytyy osoitteesta www.osaajalehti.fi Löydät Osaaja-lehden myös Facebookista! Osaaja-lehti on painettu kotimaiselle NovaPress Silk -paperille, jonka raaka-aine on peräisin vastuullisesti hoidetuista metsistä.

2

WWW.OPPISOPIMUS.FI


TARJONTALÄHTÖISYYDESTÄ KYSYNTÄLÄHTÖISYYTEEN

S

Anne Vuorinen toimii Keudan oppisopimuskeskuksen johtajana ja on Osaajan päätoimittaja.

”Osaaminen on yritysten kilpailukyvyn tae. Koulutuksenjärjestäjien on kuultava asiakkaitaan herkällä korvalla ja kyettävä tarjoamaan niin opiskelijakuin yritysasiakkaillekin uudenlaisia palveluja ja tuotteita. Nyt on aika uudistua ja uudistaa.”

YKSY KÄSILLÄ ja työ ammatillisen koulutuksen rintamalla kiivaim-

millaan. Kun pulahdin saunanlöylystä kylmään veteen, pohdin, että ammatillinen koulutuskin heitetään kylmään, vielä tuntemattomaan ”veteen". Miten vähenevillä resursseilla saadaan enemmän aikaan? Miten uudistua ja uudistaa palvelutoimintaa? Tarvitaanko uudenlaista mindsettiä? Kuka tekee ja mitä? Ammatillisen koulutuksen reformi haastaa toimimaan osaamisperusteisesti ja asiakaslähtöisesti. Samaan aikaan tarjontalähtöisyydestä on siirryttävä kysyntälähtöisyyteen. Oppisopimustoimijoiden työn arki on opiskelija -ja yritysrajapinnassa tapahtuvaa välittäjän eli brokerin tehtävää. Broker on yrityksen kuuntelija, kehittämiskumppani ja ratkaisujen tarjoaja. Myös koulutuksen tarjoajien on uudistettava palveluvalikkoa yritysten tarvitsemalla tavalla. Edellytyksenä on aktiivinen yritysten palvelutarpeiden kuuntelu, ratkaisuehdotusten tekotaito sekä aktiivinen omien palvelujen uudelleen suuntaaminen ja kehittäminen. Yritysyhteistyö on myös taitolaji. Oppisopimushenkilöstö kartoittaa jokaisen asiakasyrityksen kanssa yrityksen nykytilan, sen tulevaisuudennäkymät ja henkilöstön osaamistarpeet. Yritystä ei lähestytä vain yhden alan tai tutkinnon näkökulmasta. Tänä päivänä oppisopimustoimijoiden on tunnettava muutkin kuin omat koulutusmuotonsa, ja ohjattava työnantajia oikeiden palvelujen ja henkilöiden luo tai koordinoitava yrityksen palvelua ns. yhden luukun palveluperiaatteella. Asiakasyritykset ovat toivoneet räätälöityjä ratkaisuja, työpaikan olemassa olevan osaamisen hyödyntämistä ja tietopuolisen opetuksen ajantasaisuutta. Tärkeiksi teemoiksi ovat nousseet osaamisperusteisuus, olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ja aito henkilökohtaistaminen – koulutetaan vain sitä, mitä ei vielä osata. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on oleellisen tärkeää, jotta opiskeluajat saadaan optimaalisiksi ja työelämä aidosti mukaan koulutustehtävään. Oppisopimustoimijoiden työelämäosaamista ja -kontakteja voidaan tulevaisuudessa hyödyntää laajasti reformin käytäntöön viemisessä. Muutamat koulutuksenjärjestäjät ovatkin jo organisoineet työelämäpalveluja kokonaisvaltaisesti tarjoavia yksiköitä, niin sanottuja yhden luukun -palveluja.

A

MMATILLISEN KOULUTUKSEN reformissa keskeistä lienee kuitenkin se, että tunnistamme ammatillisen koulutuksen asiakkaat eli opiskelijat ja työelämän ja suuntaamme palvelumme tältä pohjalta. Onnea ja menestystä reformin täytäntöönpanoon! ●

OSAAJA 2   •  2016

3


VIERAILIJA

TEKSTI Anne Vuorinen  •  KUVA Vesa Kippola

Työelämään pitää olla monta eri polkua Suomen Yrittäjien uusi toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kehottaa yrittäjiä ja oppilaitoksia tiiviimpään yhteistyöhön.

4

WWW.OPPISOPIMUS.FI


Yritysten ja oppilaitosten yhteistyö pitäisi saada paremmalle tasolle. Mitä enemmän tunnemme toisiamme ja ymmärrämme toistemme tarpeita, sitä enemmän avautuu mahdollisuuksia.

OSAAJA 2   •  2016

5


ISTÄ KAIKESTA KOOSTUU SUOMEN YRITTÄJIEN TOIMITUSJOHTAJAN TYÖ? Yrittäjäjärjestöllä on kahdet kasvot ja sen takia työssäkin on kaksi puolta. Olemme yhtäältä kansanliike, joka kokoaa suomalaiset yrittäjät yhteen. Toisaalta olemme elinkeinojärjestö, joka valvoo yrittäjien etuja ja vaikuttaa paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Työhön kuuluu paljon yrittäjien tapaamisia ja kiertämistä kentällä. Vaikuttamistyö puolestaan tarkoittaa päättäjien tapaamista ja sidosryhmien hoitamista sekä kansakuntaa ja yrittäjyyttä edistävien ratkaisujen rakentamista ja kehittämistä. Erityisen lisän vaikuttamistyöhön tuo se, että olemme aidosti läsnä kaikissa Suomen kunnissa eli vaikuttaminen ei keskity pelkästään pääkaupunkiseudulle.

ALOITIT 1. TOUKOKUUTA. MILTÄ TYÖ ON NÄIN ALKUMETREILLÄ VAIKUTTANUT? Tämä on mielenkiintoinen työ ja se on vastannut aika paljon sitä, mitä odotinkin. Tämä aika tekee työstä erityisen mielenkiintoista, sillä yrittäjyyden kautta löytyy ratkaisu moniin Suomen ongelmiin. Meiltä odotetaan elinkeinopuolella ratkaisuja, joiden avulla Suomen suunta kääntyy. Suunnan kääntäminen ja etenkin työmarkkinoiden uudistaminen ovat pitkän tien päässä. Suomi on tänä päivänä – osin historiallisista syistä – liikaa järjestövaltainen kartellitalous ja tämän takia meidän on vaikea tehdä niitä asioita, jotka pitäisi tehdä, jotta maan talous saataisiin käännettyä. Tarvitsemme perinpohjaisen ravistelun työmarkkinajärjestelmäämme. Meillä on lähes puoli miljoonaa ihmistä vailla työtä. Poliittisen ja talouden eliitin pitäisi kantaa paremmin huolta siitä, että näille ihmisille järjestetään työtä, koska sitä on. Toivottavasti pystymme tähän.

ONKO KASVAVA TYÖTTÖMYYS SYSTEEMINEN ONGELMA? On, ja siksi se vaatisi rakenteellisia korjausratkaisuja erityisesti työmarkkinoilla. Olemme myös siirtyneet maailmaan, jossa työntekijän tehtävä on koko ajan kehittää

”Meidän pitäisi saada yritykset mukaan koulutukseen aidolla tavalla. Tällä hetkellä koulutusjärjestelmässä painotetaan liikaa luokassa ja koulussa oppimista.” omaa osaamistaan, jotta hänellä on mahdollisuus työllistää itse itsensä ilman julkista tukea. Myös yritysten osaamistarpeet elävät eli jatkuvan oppimisen rooli korostuu tässä ajassa. Osaamisen pitää kehittyä muuttuvan maailman mukana – työntekijän on oltava valmis jatkuvaan kouluttautumiseen ja työnantajan kouluttamaan.

TÄNÄ PÄIVÄNÄ PERUSTUTKINTO ON ENEMMÄNKIN AJOKORTTI TYÖELÄMÄÄN, JONKA AVULLA PÄÄSTÄÄN TESTAAMAAN OPPEJA JA OSAAMISTA TYÖPAIKALLE. OPPISOPIMUSKOULUTUKSES6

WWW.OPPISOPIMUS.FI

SA OPPIMINEN TAPAHTUU TYÖPAIKALLA JA TEORIA VAIN TUKEE KOKONAISUUTTA. Olen itse käynyt oppisopimuskoulutuksen. Opiskelin Sanomien toimittajakoulussa 16 kuukautta. Puolet oppimisesta tapahtui koulun penkillä ja puolet töissä eri toimituksissa. Se hiljainen tieto ja arvopohja, joka vanhemmilla toimittajilla oli ja joka tämän koulutuksen avulla pystyttiin siirtämään uudelle porukalle, oli korvaamatonta. Käynnistin toimittajakoulun uudestaan hieman muutettuna, kun vedin sanomalehtiryhmää. 1960-luvulla, kun toimittajakoulu aloitti, lehtialalla oli pulaa ammattitaitoisista toimittajista, koska peruskoulutusta ei ollut. Nyt tarvetta oli enemmänkin ammattitaidon päivittämiseen. Koulutus muutettiin omien toimittajien täydennyskoulutukseksi.

SUOMEN YRITTÄJÄT SAI HALLITUSOHJELMAAN YRITTÄJYYDEN JA YRITTÄJIEN KANNALTA HYVIÄ ASIOITA. NYT SITÄ ELETÄÄN ARJEKSI. MITEN SIINÄ ON ONNISTUTTU? Meillä on hyvä hallitusohjelma, johon olemme tyytyväisiä. Me emme ole tyytyväisiä kaikilta osin hallitusohjelman toteutukseen. Lähes kaikki lupaukset, joita hallitus antoi työmarkkinoiden uudistamiseen ja paikallisen sopimisen edistämiseen, on syöty. Se on erittäin valitettavaa, sillä meidän tekemien tutkimusten mukaan mahdollisuus sopia toisin kuin työehtosopimuksiin on kirjattu, jos molemmat sitä haluavat, loisi uusia työpaikkoja. Nämä ratkaisut maksavat paljon sekä yhteiskunnalle, suomalaisille yrittäjille että etenkin työttömille.

MITÄ PITÄISI TAI MITÄ VOISI TEHDÄ NOPEASTI? Paikallista sopimista olisi lisättävä. Haluamme työntekijöille sopimisen vapauden, jossa he voivat halutessaan sopia toisin kuin työehtosopimuksiin on kirjattu. Toinen tärkeä asia, joka tulee usein pk-kentällä vastaan, on työllistämisen riski ja siihen haluamme helpotusta. Moni yritys ei uskalla palkata väärän rekrytoinnin pelossa. Henkilöstä ei pääse eroon ilman, että yritys on taloudellisesti kuralla. Myös sunnuntai- ja ylityökorvaukset ovat asioita, jotka nostavat työn tekemisen kustannuksia kohtuuttomiksi. Jos saisimme näitä alas, avaisi moni ravintola ovensa myös sunnuntaisin ja muun muassa se toisi lisää töitä. Suomen työelämää ja -markkinoita leimaa kolme asiaa: meillä on maailman jäykin palkanmuodostus, Euroopan keskitetyin neuvottelujärjestelmä ja kansainvälisesti ainutlaatuinen työehtosopimusten yleissitovuus, joka tappaa kilpailua. Meidän pitäisi muuttaa näitä kaikkia kolmea asiaa, jos haluamme lisätä työllisyyttä. Työttömyyden nujertaminen olisi tärkeää, jotta saisimme enemmän ihmisiä kantamaan yhteistä yhteiskuntaa ja suurta julkista sektoria. Samalla saisimme työttömyyden kustannukset alas.

AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN KOHDISTUU 190 MILJOONAN EURON LEIKKAUSVAATEET. MITÄ AJATTELET TÄSTÄ? Tietenkin on harmillista, että joudumme säästämään myös koulutuksesta. En kuitenkaan halua liittyä siihen kuoroon, joka säästöjä moittii. Siinä on riittävästi laulajia muutenkin. On selvää, että jos meillä ei ole näköpiirissä kasvua, emme voi elää syömävelaksi. Emme voi jättää lapsil-


lemme ylivelkaista yhteiskuntaa, jossa ei ole työtä. Talous pitää saada kasvuun ja työttömyys nujerrettua, jottei meidän tarvitse tehdä tällaisia säästöjä. Säästöt eivät kuitenkaan poista jatkuvan kehittämisen tarvetta. Pienenä kansakuntana me emme pärjää, jos emme huolehdi osaamisesta. Riitta Uosukainen sanoi kerran hyvin, että meillä ei ole mitään muuta kuin pää ja puu. Osaaminen on se, joka kantaa Suomea. Hajautetun koulutusjärjestelmän rakentaminen on ollut kestävintä aluepolitiikkaa. Meillä pitää jatkossakin olla sellainen koulutusjärjestelmä, joka tarjoaa koulutusta eri puolilla maata. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö siellä ole rakenteellisen kehittämisen tarvetta. Meidän pitäisi saada yritykset mukaan koulutukseen aidolla tavalla. Tällä hetkellä koulutusjärjestelmässä painotetaan liikaa luokassa ja koulussa oppimista. Kuitenkin meillä on hyvin paljon sellaisia nuoria, jotka oppivat lukemisen sijaan tekemällä työssä. Olisi todella tär­keää, että koulutuksessa olisi enemmän työssäoppimista.

KUKA? Mikael Pentikäinen on tehnyt pitkän työuran mediaalan johtotehtävissä. Ennen Suomen Yrittäjien pestiä hän toimi sanomalehti Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittajana. Sen lisäksi hän on toiminut päätoimittajana muun muassa Etelä-Saimaassa, Suomen Tietotoimistossa sekä Helsingin Sanomissa. Edunvalvonta on tullut Pentikäiselle tutuksi Sanomalehtien liiton hallituksen puheenjohtajakaudella sekä Viestinnän keskusliiton hallituksessa. Pentikäinen on naimisissa ja hänellä on viisi lasta.

OPPISOPIMUKSEEN SE ON JO SISÄÄN RAKENNETTU. OPPISOPIMUS ON MYÖS KUSTANNUSTEHOKAS TAPA KOULUTTAA. PITÄISIKÖ MEIDÄN TARJOTA YRITTÄJILLE JA YRITYKSILLE ENEMMÄN YHDEN LUUKUN-PERIAATTEELLA TOIMIVIA PALVELUJA? Tämä on erittäin hyvä ajatus. Yrittäjä ajattelee harvemmin, että nyt tarvitsen henkilöä, jolla on tällainen tai tällainen koulutus. Hän tarvitsee asennetta ja osaamista. Pelkän oppisopimuksen tai jonkun muun koulutuksen sijaan sen yhden luukun takaa pitäisi löytyä kaikenlaista koulutusta. Työelämään pitää olla monta eri polkua. Uskon vahvasti työssäoppimiseen. Sanomien toimittajakoulun perustaminen oli yksi konsernin kauaskantoisimpia strategisia päätöksiä. Se oli iso taloudellinen panostus, mutta se toi kilpailuedun kymmeniksi vuosiksi. Suosittu koulutus imi talentteja kärpäspaperin lailla. Suomen Yrittäjille on tärkeää, että nuorille voitaisiin luoda mahdollisimman paljon kesätyöpaikkoja, jotta mahdollisimman monet nuoret saisivat jo varhain kosketuksen työelämään.

KESÄTÖITÄ VOISI PARHAIMMILLAAN MYÖS OPINNOLLISTAA. SITÄ KAUTTA SYNTYISI AITOJA POLKUJA TYÖELÄMÄÄN. Juuri näin. Yritykset voivat kannustaa viemään opinnot loppuun. Minä annoin entisessä työpaikassani kaikille tutkintotodistuksen saaneille parin tonnin bonuksen. Toisen mokoman sai, jos teki yritystä hyödyttävän gradun. Bonus kannusti viemään opinnot loppuun.

MINKÄLAISIA PALVELUJA YRITYKSILLE PITÄISI KEHITTÄÄ? Ohjaus- ja neuvontapalveluilla on merkitystä yrittäjille ja niiden pitää olla kunnossa. Yhden luukun periaate on hyvä, jos se saadaan toimimaan niin, että löytyy aitoja ratkaisuja yritysten tarpeisiin.

MEIDÄN PITÄISI OLLA ENEMMÄN YRITYKSEN IHOLLA. TUTUSTUA JA RAKENTAA LUOTTAMUSTA SEKÄ YMMÄRTÄÄ AIDOSTI LIIKETOIMINTAA. Kyllä. Yritysten ja oppilaitosten yhteistyö pitäisi saada paremmalle tasolle. Mitä enemmän tunnemme toisiamme ja ymmärrämme toistemme tarpeita, sitä enemmän avautuu mahdollisuuksia.

YRITTÄJÄN OPPISOPIMUS ON SUOMALAINEN ERIKOISUUS. Yrittäjän oppisopimus on ollut merkittävä kouluttautu-

misen väylä monelle yrittäjälle. Yrittäjiksi tullaan entistä enemmän erilaisilla koulutuspohjilla, siksi olisi tärkeää saada vastaava koulutus myös korkea-asteelle. Sen lisäksi olisi tärkeä saada myös nuoret kiinnostumaan yrittäjyydestä. 80 000 yli 55-vuotiasta yrittäjää etsii jatkajaa Suomessa. He työllistävät 250 000 ihmistä, ja jos jatkajaa ei löydy, olemme suurissa vaikeuksissa.

MITEN OPPISOPIMUKSEN TUNNETTAVUUTTA PITÄISI LISÄTÄ? Meidän kaikkien pitäisi puhua siitä ja levittää hyviä esimerkkejä eteenpäin.

TERVEISESI OPPISOPIMUSVÄELLE? Teette hyvin tärkeää työtä suomalaisten yritysten ja sitä kautta koko yhteiskunnan hyväksi. Jos meillä ei ole menestyviä yrityksiä, meillä ei ole työpaikkoja ja ilman työpaikkoja, meillä ei ole verotuloja, ja ilman verotuloja on mahdoton rakentaa sosiaalisesti kestävää yhteiskuntaa. Kannustan teitä tiiviiseen vuoropuheluun yritysten ja yrittäjien kanssa. ●

OSAAJA 2   •  2016

7


BESÖKARE

TEXT Anne Vuorinen  •  FOTO Vesa Kippola

Det ska finnas flera olika vägar till arbetslivet Mikael Pentikäinen, ny verkställande direktör för Företagarna i Finland, efterlyser ett tätare samarbete mellan företagarna och läroanstalterna. Vad allt går arbetet som verkställande direktör för Företagarna i Finland ut på? Företagarorganisationen har två ansikten, och därmed har också mitt arbete två sidor. Å ena sidan är vi en folkrörelse som förenar företagarna i Finland. Å andra sidan är vi en näringsorganisation som bevakar företagarnas intressen och påverkar på ett lokalt, nationellt och också internationellt plan. Arbetet omfattar en hel del möten med företagare och besök ute på fältet. Påverkningsarbetet går å sin sida ut på att träffa beslutsfattare, sköta relationerna med intressenter samt bygga och utveckla lösningar som främjar nationen och företagandet. Det som gör vårt påverkningsarbete speciellt är det att vi faktiskt påverkar i alla kommuner i Finland, inte enbart inom huvudstadsregionen.

Ditt arbete började den 1 maj. Hur har det verkat så här långt? Det här är ett intressant jobb och det har ganska långt motsvarat mina förväntningar. Det aktuella läget gör arbetet särskilt intressant, eftersom företagande kan vara lösningen till många av de problem som Finland tampas med. Inom näringslivet förväntas vi leverera lösningar för att få Finland på rätt köl. Att vända utvecklingen och framför allt förnya arbetsmarknaden är inget man gör över en natt. Finland är i dagens läge – delvis av historiska orsaker – en kartellekonomi som är alltför organisationsdominerad, och det är därför svårt för oss att göra det vi borde göra för att vända landets ekonomi uppåt. Vårt arbetsmarknadssystem behöver ruskas om ordentligt. Vi har nästan en halv miljon arbetslösa i vårt land. Den politiska och ekonomiska eliten borde se till att det ordnas arbete för dessa människor, för möjligheterna finns. Jag hoppas vi klarar av det.

I dag är grundexamen snarare ett körkort in i arbetslivet där den studerande kan testa vad de har lärt sig och vad de kan på en arbetsplats. I läroavtalsutbildningen sker inlärningen på arbetsplatsen medan teorin endast stöder helheten. Jag har själv studerat genom läroavtal. Jag studerade i Sanomats journalistskola 16 månader. Hälften av studierna utfördes på skolbänken och hälften på olika redaktioner. Den tysta kunskap och värdegrund som de äldre redaktörerna hade och som genom denna utbildning kunde överföras till följande gäng var oersättlig. Jag startade journalistskolan på nytt i något omändrad form då jag basade för tidningsgruppen. På 1960-talet, då journalistskolan startade, var det brist på yrkeskunniga journalister inom tidningsbranschen eftersom det inte fanns någon grundutbildning. Nu fanns det snarare ett behov av att uppdatera yrkeskunnigheten. Utbildningen ändrades till en fortbildning för de egna journalisterna.

Företagarna i Finland lyckades få med sådana frågor i regeringsprogrammet som gynnar företagandet och företagarna. Nu borde det synas i vardagen. Hur har man lyckats på den punkten? Vi har ett bra regeringsprogram som vi är nöjda med. Vi är däremot inte helt nöjda med hur det har genomförts. Nästan alla löften som regeringen gav om att förnya arbetsmarknaden och främja lokala avtal har gått om intet. Det är ytterst beklagligt, eftersom våra undersökningar visar att möjligheten att ingå avtal som avviker från kollektivavtalen, om båda parterna så vill, skulle skapa nya arbetstillfällen. Dessa lösningar är mycket kostsamma för samhället och företagarna i Finland, och framför allt för de arbetslösa.

Är den ökande arbetslösheten ett systemiskt problem?

Vad borde eller kan man göra snabbt?

Ja, därför det krävs strukturella korrigeringslösningar i synnerhet på arbetsmarknaden. Vi lever nuförtiden också i en värld där arbetstagarna hela tiden måste utveckla sin egen kompetens för att de vid behov ska kunna sysselsätta sig själv utan offentligt stöd. Även företagens kompetensbehov lever. Livslångt lärande får med andra ord en allt starkare roll i vår tid. Kompetensen måste utvecklas i takt med att världen förändras – arbetstagaren ska vara beredd att utbilda sig kontinuerligt och arbetsgivaren att erbjuda utbildning.

Lokala avtal borde bli möjliga i större utsträckning. Vi vill att arbetstagarna efter behov fritt ska kunna ingå avtal som skiljer sig från vad som antecknats i kollektivavtalen. En annan stor stötesten för de små och medelstora företagen är anställningsrisken, som vi vill minska. Många företag vågar inte anställa ny personal av rädsla för att de väljer fel person. Det är i dag omöjligt att bli av med en sådan person utan att företagets ekonomi går åt skogen. Också söndags- och övertidsersättningarna är stora frå-

8

WWW.OPPISOPIMUS.FI


gor som gör att kostnaderna för arbete blir oskäligt höga. Om vi kunde sänka dessa kostnader skulle många restauranger hålla öppet också på söndagar, och bland annat detta skulle skapa mer arbetstillfällen. Finlands arbetsliv och arbetsmarknad präglas av tre fenomen: vi har världens osmidigaste lönebildning, Europas mest centraliserade förhandlingssystem och ett internationellt sett unikt system med allmänt bindande kollektivavtal, som tar död på konkurrensen på marknaden. Om vi vill öka sysselsättningen borde vi åstadkomma förändringar på alla dessa tre punkter. Vi måste råda bot på arbetslösheten för att få fler människor att bära upp vårt gemensamma samhälle och den stora offentliga sektorn. Samtidigt skulle också kostnaderna för arbetslösheten minska.

Yrkesutbildningen ska skäras ned med 190 miljoner euro. Vad anser du om detta? Det är naturligtvis beklagligt att sparåtgärderna drabbar också utbildningen. Jag vill ändå inte gå med i den kritikerklubb som ondgör sig över besparingarna. Den är tillräckligt stor som det är. Om vi inte ser några tecken på tillväxt kan vi självklart inte äta för mer än vad vi förtjänar. Vi kan inte lämna ett överskuldsatt samhälle utan arbetstillfällen efter oss till våra barn. Vi måste få ekonomin att växa och råda bot på arbetslösheten så att vi i framtiden inte ska behöva vidta den här typen av sparåtgärder. Nedskärningarna minskar dock inte behovet av kontinuerlig utveckling. Vi är en liten nation, och vi klarar oss inte om vi inte värnar om vårt kunnande. Riitta Uosukainen beskrev vår situation bra en gång genom att säga att allt vi har är vårt huvud och vårt virke (”pää ja puu”). Kunnande är det som bär Finland. Att bygga ett diversifierat utbildningssystem har varit hållbar regionpolitik i högsta grad. Vi måste se till att vi också i fortsättningen har ett utbildningssystem som erbjuder utbildning runt om i landet. Det betyder ändå inte att det inte skulle finnas något behov av att utveckla systemet strukturellt. Vi borde involvera företagen i utbildningen på ett genuint sätt. För tillfället läggs det för stor vikt vid den inlärning som sker i klassrummet och i skolan. Vi har trots allt väldigt många ungdomar som lär sig genom praktiskt arbete i stället för genom böcker. Det är mycket angeläget att lärande i arbetet får en större roll i utbildningen.

mats journalistskola hörde till koncernens långsiktigaste strategiska beslut. Det var en stor ekonomisk satsning, men det gav oss en konkurrensfördel i tiotals år. Den populära utbildningen attraherade begåvningar som ett flugpapper. Företagarna i Finland anser det vara viktigt att vi kan skapa så många sommarjobb som möjligt för ungdomarna, så att så många som möjligt ska komma i kontakt med arbetslivet redan i ett tidigt skede.

Sommarjobben kunde i bästa fall också kombineras med studier. På så sätt kunde man skapa genuina vägar in i arbetslivet. 
 Exakt. Företagen kan uppmuntra ungdomarna att slutföra sina studier. På min tidigare arbetsplats gav jag alla som fick ett examensbetyg en bonus på ett par tusen euro. Den som skrev en pro gradu som gynnade företaget fick en andra bonus som var lika stor. Det här sporrade ungdomarna till att slutföra studierna.

Vilken typ av tjänster borde vi utveckla för företagen? Handlednings- och rådgivningstjänsterna är viktiga för företagarna och de måste fungera. Principen om en enda kontaktpunkt är bra, om vi får den att fungera så att den erbjuder reella lösningar på företagens behov.

Vi borde komma närmare företagen, sätta oss in i och verkligen förstå deras affärsverksamhet och bygga upp ett förtroende. Det stämmer. Samarbetet mellan företagen och läroanstalterna borde förbättras. Ju bättre vi känner varandra och förstår varandras behov, desto fler möjligheter öppnas det för oss.

Läroavtal för företagare är en finländsk specialitet. Läroavtal för företagare har varit en betydande utbildningsväg för många företagare. Dagens företagare har allt mer varierande utbildningsbakgrund, och det skulle därför vara viktigt att få en motsvarande utbildning också på högskolenivå. Dessutom borde vi också satsa på att få ungdomarna intresserade av företagande. Det finns 80 000 företagare över 55 år som söker en efterträdare i Finland. De sysselsätter sammanlagt 250 000 människor, och om inga efterträdare hittas är vi i stora svårigheter.

Vad borde man göra för att läroavtal ska bli mer känt som en utbildningsform?


I läroavtalet finns det redan inbakat. Läroavtalet är också ett kostnadseffektivt utbildningssätt. Borde vi erbjuda företagarna och företagen fler tjänster som fungerar enligt principen om en enda kontaktpunkt?

Vi borde alla prata och sprida goda exempel om det.

Det är en jättebra idé. En företagare söker sällan en person med en viss utbildning. Det han eller hon behöver är attityd och kunnande. Den där enda kontaktpunkten borde då vara en dörr inte bara till läroavtal eller någon annan utbildning, utan till en massa olika utbildningar. Det ska finnas flera olika vägar till arbetslivet. Själv tror jag starkt på lärande i arbetet. Att grunda Sano-

Ni gör ett mycket viktigt arbete som gynnar de finländska företagen och därigenom hela samhället. Utan framgångsrika företag har vi inga arbetstillfällen, och utan arbetstillfällen har vi inga skatteintäkter, och utan skatteintäkter är det omöjligt att bygga upp ett social hållbart samhälle. Jag vill uppmuntra er att föra en tät dialog med företagen och företagarna. ●

Vilka hälsningar vill du framföra till dem som arbetar med läroavtalsutbildning?


OSAAJA 2   •  2016

9


YRITYSKUMMIT

TEKSTI ja KUVA Sane Keskiaho

Tavoitteena yhtenäiset käytänteet Joukko aktiivisia yrityskummeja Turun, Tampereen ja Helsingin seudulta suorittaa yritysneuvojan erityisammattitutkintoa oppisopimuksella. Koulutuksen tavoitteena on rakentaa yhtenäiset käytännöt yrityskummitoimintaan ja samalla kehittää toimintaa. 10

WWW.OPPISOPIMUS.FI


– Tällaisessa tiiviissä opiskeluyhteisössä syntyy uusia ideoita, joiden tähtäimsessä on mentoroitavien menestyminen, sanovat Tarja Oikarinen ja Taisto Penttilä.

S

UOMESSA ON noin 1 300 yrityskummia, joista jokai-

sella on erilainen tausta ja työhistoria. Heidän tehtävänään on auttaa vapaaehtoispohjalta yrityksiä menestymään. Pääomana on kummin aktiivityöelämän aikana hankittu osaaminen ja verkostot. Koska valtaosa kummeista on jo siirtynyt eläkkeelle, kaipasi moni kummi Yrityskummit ry:n pari vuotta sitten tekemän kyselyn perusteella päivitystä muun muassa toimintaympäristön muutoksiin, mentorointiin ja viestintään liittyvissä asioissa. Vuotta myöhemmin starttasi ensimmäinen yrityskummeille räätälöity yritysneuvojan erityisammattitutkinto. Mukaan puolitoistavuotiseen oppisopimuskoulutukseen lähti 15 aktiivista mentoria eli yrityskummia. Lähipäivien sisällöstä ja järjestämisestä vastaa Raision seudun koulutuskuntayhtymä.

Eväitä mentorointiin Yksi koulutuksen tavoitteista oli yhtenäisen sapluunan luominen yrityskummitoiminnalle. Tällaista yhtenäistä ohjeistusta, joka toimisi sekä mentorin että mentoroitavan oppaana kaikkialla Suomessa, on kaivannut myös Taisto Penttilä, joka on hankkinut kannuksensa hotellija ravintola-alalla. – On hyvä, että on runko, jonka mukaan toimitaan. Se selkeyttää prosessia sekä mentoroitavalle että mentorille. Penttillällä on viiden yrityskummivuotensa aikana ollut useita mentoroitavia. Koulutus on tuonut uusia eväitä ja työkaluja myös omaan mentorointitoimintaan.

– Nyt tiedän huomattavasti enemmän esimerkiksi sosiaalisesta mediasta ja verkkokaupoista ja niiden hyödyntämisestä liiketoiminnassa, muutama vuosi sitten eläkkeelle siirtynyt yrittäjä toteaa.

Tulosten mittaaminen Rakentamiseen ja kiinteistönhoitoon erikoistuneen Disne Oy:n toimitusjohtaja Tarja Oikarinen poikkeaa lähes kaikista muista yrityskummeista siinä, että hän on aktiivisesti mukana työelämässä. Oman yrityksen lisäksi hänellä on viisi mentoroitavaa. – Olemme käyneet laajasti läpi yritystoiminnan eri osa-alueita. Tiiviissä ja motivoituneessa porukassa syntyy uusia ideoita sekä yrityskummitoiminnan että oman liiketoiminnan kehittämiseen, hän sanoo. Tarja Oikarinen on saanut koulutuksesta myös uutta verkostoa ja on voinut viedä koulutuksessa opittua tietoa myös omaan yritystoimintaan. Sekä Oikarisesta että Penttilästä oppisopimuksessa parasta on uuden oppiminen. Luennoitsijat ovat loistavia, mutta myös hyvällä porukalla on suuri merkitys. – Porukka on erittäin motivoitunutta. Jokainen on valmistautunut hyvin lähipäiville ja olemme saaneet toisiltamme arvokasta vertaistukea omaan mentoritoimintaan, Paljon on keskusteltu myös siitä, miten mentorointia pitäisi mitata. – Paras mittari olisi mentoroitavien liiketoiminnan kehitys ja kannattavuuden parantaminen, kummit toteavat. ●

OSAAJA 2   •  2016

11


REKRY

TEKSTI Sane Keskiaho  •  KUVA Tomas Whitehouse

Unelmana Bollywood Kun Daniel Paul ehdotti ensimmäisen kerran Indian Dance -festivaalien järjestämistä Tampereelle, ei kukaan uskonut ajatukseen. Sitkeä työ palkittiin ja tuloksena oli loppuunmyyty tanssifestivaali. Samalla ennakkoluulottomuudella Paul johtaa omaa tanssikouluaan ja rekrytoi uusia osaajia.

I

NTIALAISIIN JA näyttäviin Bollywood-tansseihin keskittynyt Danny´s

Bollywood Dance Crew on laajentunut kuluneiden kolmen vuoden aikana valtavasti. Yrittäjä Daniel Paulille oppisopimus on merkittävä rekrytoinnin apuväline. – Innostuin oppisopimuksesta kun kuulin, että siihen on mahdollista yhdistää neljän kuukauden koeaika. Palkkaan yleensä ihmisiä, joiden kanssa olen työskennellyt aikaisemmin. Koeaika ajaa saman asian. Siinä molemmat näkevät, toimiiko tämä juttu vai ei. Daniel Paulista oppisopimus on tehokkaampi tapa rekrytoida uusia ihmisiä kuin esimerkiksi avoin haku. – Etsin enemminkin loistavia tyyppejä, joista voin kasvattaa uusia lahjakkuuksia omaan yritykseen. Siksi palkkaankin mielelläni nuoria. Yrityksessä on tällä hetkellä meneillään neljäs oppisopimus. Kaikki opiskelijat ovat olleet alle 20-vuotiaita. Nuoresta iästä huolimatta Paulin ei ole tarvinnut keskeyttää oppisopimusta kenenkään kohdalla. – Kaikki ovat olleet uskomattoman motivoituneita. Heiltä puuttuu työkokemus, mutta nuorten kyky elää tässä ajassa korvaa sen monin kerroin. Nuoret tuovat yritykseen tuoreita ja uusia ajatuksia. He tietävät missä mennään ja missä pitää näkyä, Paul pohtii.

12

WWW.OPPISOPIMUS.FI

Ilman hyvää tiimiä on mahdoton menestyä ja sitä Daniel Paul kasaa muun muassa oppisopimuksella.


OSAAJA 2   •  2016

13


Oikea työ oikealla henkilölle Paul uskoo, että samaa työtä voi tehdä monella eri tavalla. Hänen tehtävänsä esimiehenä on löytää jokaiselle se oma paikka, jossa jokaisen lahjat tulevat parhaiten esiin.

”Innostuin oppisopimuksesta kun kuulin, että siihen on mahdollista yhdistää neljän kuukauden koeaika. Palkkaan yleensä ihmisiä, joiden kanssa olen työskennellyt aikaisemmin. Koeaika ajaa saman asian. Siinä molemmat näkevät, toimiiko tämä juttu vai ei.” – Kysyn aina ensimmäiseksi jokaiselta, mitä he haluavat tehdä täällä. Ohjaavatko he esimerkiksi mieluummin aikuisia vai lapsia. On tärkeää, että jokainen tekee työtä, jota rakastaa. Jos huomaan, ettei työ jonkun kohdalla toimi, on minun tehtäväni muuttaa työnkuvaa. Kaikki Danny´s Bollywood Dance Crewn oppisopimusopiskelijat ovat suorittaneet liikunnanohjaajan pe-

14

WWW.OPPISOPIMUS.FI

rustutkinnon. Tutkinnon sisältöä räätälöidään joka kerta yhdessä opiskelijan, oppisopimustoimiston ja Paulin kanssa. – Koulutus on viime kädessä nuorta varten ja siksi on tärkeää, että koulutuksen sisällössä otetaan huomioon myös nuoren tarpeet ja toiveet, Paul toteaa.

Tiimityö on avain menestykseen Kun Paulilta kysyy hänen menestyksensä salaisuutta, tulee vastaus saman tien. Tiimityö. Hän edustaa tiimiään, mutta asiat tehdään aina yhdessä. – Kun ideoimme ensimmäistä kertaa Indian Dance -festivaaleja sanoin tiimilleni, että Bollywood-festivaalien järjestäminen Suomessa on vähän sama kuin jäätelön myyminen paukkupakkasella. Kukaan ei osta sitä. Totesin, että meidän tehtävämme on joko löytää tai luoda markkinat. Lopputuloksena syntyi loppuunmyydyt festivaalit, jossa oli esiintyjiä ympäri maailmaa. Se onnistui hyvän tiimin ansiosta. Samalla päättäväisyydellä Paul halusi muuttaa myytin siitä, ettei suomalainen mies tanssi. Kun hän aloitti iltapäivätanssikerhotoiminnan lapsille muutama vuosi sitten, oli ryhmässä viisi poikaa ja 25 tyttöä. Viime vuonna poikia oli 22 ja tyttöjä 28. – Ja jokainen poika tanssi tanssinäytöksessä eturivissä, Paul hehkuttaa. ●


TEKSTIT & KUVAT Ulla Lieri

Kehityksen kelkassa pysytään työntekijöitä kouluttamalla Ilmastointiasennus Partasella henkilökuntaa koulutetaan ja kehitetään työn ohessa. Myös uusia työntekijöitä palkataan oppisopimuksella.

Jouni Partasen (vas.) asennusliikkeessä tehdään myös ilmastointipeltitöitä. Jussi Mäkelä ja Tuomas Knaapi valmistavat muuntoyhdettä ilmanvaihtokanavaan.

J

OUTSENON AHVENLAMMELLA sijaitse-

va Jouni Partasen yritys tekee ilmanvaihtoasennuksia laidasta laitaan teollisuudessa, rakennusliikkeille ja pientaloihin. Henkilökuntaa on yhteensä 12, ja vuosien varrella heillä on ollut oppisopimuksella useita työntekijöitä. – Työntekijöiden ammattitaito kasvaa, ja on heille itselleenkin mielekkäämpää, kun pääsee kehittymään, kehuu Partanen. Tällä hetkellä kolme henkilöä on oppisopimuksessa, ja osa heistä on tullut taloon ihan noviisina. Partanen uskaltaa palkata työntekijöitä myös ilman koulutusta. – Jos töihin on tulossa sopiva kehityskelpoinen kaveri ilman tutkintoa, on hienoa, että pystymme kouluttamaan hänet. Silloin hän pääsee taloon paremmin kiinni. Eräskin nuori oli vähän aikaa meillä harjoittelussa ja osoittautui napakak-

si kaveriksi. Hän suoritti meillä ilmastointiasentajan tutkinnon oppisopimuksella ja menee nyt eteenpäin lvi-alan työteknikon koulutuksessa. Asentajan tutkinnon lisäksi Partanen mielellään kouluttaa halukkaita myös työteknikoiksi. Se antaa vastaavan työnjohtajan pätevyyden, mitä tarvitaan rakennustyömailla. Oppisopimuksen lähiopetuspäivät eivät Partasen mukaan juurikaan häiritse työntekoa. Yksittäiset teoriapäivät Saimaan ammattiopistossa ja Rastorissa ovat enimmäkseen Imatralla ja Lappeenrannassa, ja yrittäjän mielestä niistä on päinvastoin hyötyä töissä. Koulusta saatua oppia voidaan soveltaa suoraan käytäntöön, ja miehet saavat ihan toisenlaisen kipinän, kun huomaavat, että tiedoista on hyötyä työelämässä.

– Kehityksen kelkassa on pysyttävä, ja oppisopimustyöntekijämme auttavat omalta osaltaan siinä tuomalla uutta tietoa mukanaan. Työnantajalle maksettavaa koulutuskorvausta Partanen ei pidä merkittävänä, kun puhutaan jo työssä olevan kouluttamisesta. Oppisopimus on yritykselle satsaus, niin kuin aina uuden henkilön palkkaaminen on. Partasen mielestä siinä on lyhyellä tähtäimellä menoja enemmän kuin tuottoa, mutta hän uskoo panostuksen ennen pitkää maksavan itsensä takaisin. Yritystään 23 vuotta luotsannut Partanen luottaa käytännön tuomiin oppeihin. – Työtä tekemällä oppiminen sopii monelle. Varsinkin jos henkilö on ollut työelämässä muutaman vuoden, niin pitkät koulun penkillä istumiset voivat tuntua puuduttavilta.


Miten organisoin, voinko delegoida? – Esimieskin tarvitsee koulutusta Hoitoalalla muutos on pysyvää, ja uusien toimintatapojen jalkauttaminen pistää myös esimiehet välillä tiukille.

Y

LI 70 alaisen päivittäinen johtaminen

pitää lemiläisen Katja Jorosen kiireisenä. Hän työskentelee itäisen kotihoidon toimintayksikön esimiehenä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa, alkuviikon Lauritsalassa ja loppuviikon Joutsenossa. – Työni on päivittäistä henkilöstöjohtamista, sijaisten hankintaa, budjetin laadintaa ja seurantaa, toiminnan suunnittelua ja kehittämistä sekä tarvittaessa asiakkaiden ja omaisten kanssa yhteydenpitoa. Johtamisen haasteisiin ja monisäikeisyyteen Joronen on saanut apua johtamisen erikoisammattitutkinnosta, jonka hän suoritti oppisopimuksella. – Koulutuksen aikana jouduin pohtimaan omaa ajankäyttöäni ja itseni johtamista sekä miettimään, miten organisoin asioita ja voisinko delegoida jotakin. Omaa johtajuutta ei ehkä olisi tullut mietittyä muutoin. Koulutukseemme kuului oman johtamiskäyttäytymisen arvion ja persoonallisuustestin tekeminen. Nämä kertoivat, millainen olen esimiehenä ja mitkä ovat vahvuuksiani ja kehittämisalueitani. Sairaanhoitajaksi 18 vuotta sitten valmistunut Joronen on ollut monessa muutoksessa mukana. Parin viime vuoden aikana teknologian lisääntyminen, kuntouttava työote ja vastuuhoitajuus kotihoidossa ovat tuoneet omat haasteensa toimintatapojen jalkauttamiseen. – Hoitoalalle lähdin aikanaan, koska halusin auttaa ihmisiä. Ajan myötä olen hakenut haasteita lisää, ja johtajuus piilee persoonassani.

Katja Jorosen mielestä omaa työskentelyään kannattaa kehittää.

Joronen valmistui viime keväänä Eksoten ensimmäisestä johtamisen erikoisammattitutkinnon oppisopimusryhmästä.

”Työnantaja arvostaa koulutusta ja toivoo, että niihin osallistutaan.” Se aloitettiin kaksi vuotta sitten yhteistyössä Saimaan ammattiopisto Sampon kanssa, ja paraikaa heillä on menossa jo kolmas ryhmä. Eksoten ja Sampon välillä on kumppanuussopimus, jonka avulla pyritään helpottamaan henkilöstön osaamisen kehittämistä.

– Opiskelu ja tehtävät nivoutuivat hyvin tähän työhön, ja sain itselleni paljon uutta ajateltavaa. Kerran kuussa olevien lähipäivien aikana verkostoiduimme eri yksiköistämme olevien kollegojen kanssa. Tätä pidän tärkeänä, koska asiakkaamme liikkuvat eri yksiköiden välillä, Joronen kertoo. Vaikka työn ohessa opiskelu verottaa jonkin verran vapaa-aikaa ja voi siten olla rankkaa, Joronen suosittelee oppisopimusopiskelua muillekin. Hänen mielestään kaikilla pitäisi olla jonkinlaista koulutusta, miten kehittää omaa työtään ja yksikköään. – Opiskelu linkittyi tosi paljon omaan työhöni. Luulen, että opiskelu vaikuttaa myös työuraani jatkossa. Työnantaja arvostaa koulutusta ja toivoo, että niihin osallistutaan.


Oppiminen innostaa – koulun penkillä istuminen ei Ystävysten kahvipöytärupattelu johti työsuhteeseen, ja hammaslaboratorio sai uuden oppisopimusopiskelijan.

H

AMMASLABORATORIO KOSKEN Kruunussa

olleen oppisopimusopiskelijan lopetettua työt yrittäjä Jani Koski tarvitsi pikaisesti uuden työntekijän. Samaan aikaan imatralainen Jenna Nenonen etsi töitä. Nyt hän opiskelee hammaslaborantiksi oppisopimuksella. – Ollaan Janin kanssa kavereita jo useamman vuoden takaa. En ollut aiemmin ajatellut hammastekniikkaa työnä, mutta kun äidilläni on syövän jäljiltä muutoksia suussa, ala alkoi kiinnostaa. Janin tarjoama oppisopimus sattui sopivaan saumaan.

Hammaslaboratoriossa tehdään tarkkaa käsityötä. Jani Koski tarkastaa Jenna Nenosen viimeistelemän proteesin.

Jo kahden viikon kuluttua kahvipöytäkeskustelusta Nenosella oli työasu päällään. Sopimukset ja muut muodollisuudet TE-toimistossa ja Sampon oppisopimuspalveluissa hoituivat nopeasti. – Koska Jenna oli työtön, saan hänen oppisopimusajaltaan palkkatukea. Karkeasti tuet ovat yhteensä noin puolet palkkamenoista. Se on merkittävä summa, Koski kiittelee. Nenonen on silminnähden innostunut työstään. Ilman intoa ja kädentaitoja siinä ei hänen mielestään menestyisi. Alussa

hän istui koko ajan esimiehensä selän takana oppimassa. Aktiivisesti ja rohkeasti hän ottaa selvää ja kokeilee. Tietopuolisen koulutuksen Nenonen käy Helsingissä Stadin ammattiopistossa yhdessä noin 10 muun oppisopimusopiskelijan kanssa. Lähiopetusta ryhmälle oli suunniteltu yhteensä kaksi ja puoli kuukautta vuodessa kahden vuoden ajan. – Minulla tuo opiskeluaika melkein puolittuu, ja todistus häämöttää jo ensi keväänä. Kävimme opettajan kanssa läpi henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaani, ja työssä hankitun osaamisen myötä opiskelun tiivistäminen onnistui. Pienen lapsen äitinä olin helpottunut Helsingin opiskelupäivien vähenemisestä. Jani Koski aloitti itsekin aikanaan työuransa oppisopimuksella ja huomasi, että järjestelmä toimii. Hän arvostaa Nenosen oma-aloitteisuutta ja kiinnostusta alaan. Hän halusi, että oppisopimuksel-

”Rakastan työtäni!” la tähdätään pysyvään työpaikkaan eikä pelkästään koulutukseen. Nyt puolentoista vuoden työsuhteen kokemuksella hänellä ei ole pelkoa työntekijänsä menettämisestä. – Rakastan työtäni! Tykkään tehdä käsillä, ja tämä työ on vähän kuin askartelua, Nenonen hehkuttaa. Askartelulta tuntuva työ on millintarkkaa hammasproteesien, siltojen ja implanttien valmistamista ja korjaamista. Osa tilauksista tulee asiakkailta suoraan, osa hammaslääkäreiden kautta, joiden luona käydään töitä noutamassa ja toimittamassa. Yritys toimii Imatra-Lappeenranta -akselilla, joten Etelä-Karjalan tiet tulevat Nenoselle työssä tutuiksi. Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi aiemmin myös työpainotteisesti valmistunut Nenonen puhuu oppisopimuksen puolesta. – En ole koskaan ollut koulun penkillä istuja. Tämä on minulle täydellinen oppimismuoto, ja suosittelen muillekin oma-aloitteisille toiminnan ihmisille.


Oppisopimustiimi palveluksessanne

S

AIMAAN AMMATTIOPISTO Sampon oppi-

sopimuspalvelut auttaa kaikkia, joita oppisopimus kiinnostaa, sekä yrityksiä että yksityishenkilöitä. – Suunnittelemme yhdessä opiskelijan ja työnantajan kanssa kunkin oppisopimuksen toteutuksen, kertoo asiakkuusja oppisopimuspäällikkö Mirja Hosionaho. Yrityksen koulutus- ja kehittämistarpeet otetaan huomioon kokonaisuutena, ja oppisopimusopiskelijan aiempi osaaminen huomioidaan opiskelusuunnitelmassa. Tietopuolinen koulutus järjestetään joko Sampossa Etelä-Karjalassa tai hankitaan muualta Suomesta. – Oppisopimuksessa tehdään töitä 80 prosenttia ja opiskellaan 20 prosenttia. Juuri työpainotteisuuden vuoksi oppisopimus soveltuu erityisesti niille aikuisille ja nuorille, jotka oppivat parhaiten työtä tekemällä, Hosionaho suosittelee. Yhteen hiileen puhalletaan – ja kipinää syntyy Oppisopimustiimiään luotsaava Mirja Hosionaho vastaa itse oppisopimustoiminnasta, asiakas-, oppilaitos- ja sidosryhmäyhteistyöstä sekä yritysten oppisopimusryhmien suunnittelusta. Ammatillisen aikuiskoulutuksen kentällä hän on työskennellyt vuodesta 2005 lähtien.

– Vapaa-aikani täyttyy urheilusta, luonnossa liikkumisesta ja veneilystä perheen kanssa, johon kuuluu aviomiehen lisäksi kaksi nuorta herraa ja 5-vuotias prinsessa.

Mirja kehuu yhteen hiileen puhaltavaa, asiantuntevaa tiimiään ja kertoo töissä olevan mukavaa. Jokainen tiimiläinen näyttää aidosti viihtyvän työssään ja nauttivan asiakaspalvelusta. Koulutussuunnittelijoiden Jari Tammisen ja Tytti Kainulaisen työhön kuuluu oppisopimusten suunnittelu ja seuranta sekä neuvonta. Lähes 20 vuotta oppisopimustehtävissä toiminut Jari kehuu kuulevansa tuon tuostakin asiakkailtaan kommentin ”Vieläkö oppisopimuksia tehdään? Viimeksikin se oli hyvä tapa hankkia osaamista ja suorittaa ammatillinen tutkinto”. Työssä parasta on Jarista päivien vaihtelevuus. – Konttorituolia ei tarvitse kuluttaa urakalla, koska asiakastapaamiset ovat useimmiten työpaikoilla. Viidentoista vuoden ajan myös Tytti on kiertänyt paljon asiakkaiden luona työpaikoilla ja kertoo viihtyvänsä työssään. – Jokainen työpäivä on erilainen, ja sisältöä tuovat työpaikkakäynnit erilaisissa ympäristöissä. Palkitsevaa työssä on tyytyväinen asiakas. Koulutussuunnittelija Tarja Toiviainen hoitaa projekteja, opiskelijahallintoa ja oppisopimusneuvontaa. Vaihteleva työnkuva sekä mukavat asiakkaat ja työkaverit saavat hänetkin viihtymään työssään, nyt jo 20 vuoden ajan. – Vapaa-aikaani työllistävät kaksi teiniikäistä tyttöä sekä neljä kiinanharjakoiraa. Kolmannen tyttären olen jo saanut maailmalle!

Mirja Hosionaho (vas.), Selja Piiparinen, Tytti Kainulainen, Else Uronen, Tarja Toiviainen ja Jari Tamminen nauttivat työstään ja asiakaspalvelusta.

Koulutussihteeri Selja Piiparisen työpäivät täyttyvät opiskelijahallinnosta ja oppisopimusneuvonnasta. Vesijuoksua ja mökkeilyä harrastavalla Seljalla on jo 13 vuoden oppisopimuskokemus, ja hänkin väittää töissä olevan mukavaa. Miksi? – Mukavat asiakkaat, monipuoliset työtehtävät ja hyvä työilmapiiri! Koulutussihteeri Else Urosen vastuulla on koulutuskorvausten ja opintososiaalisten etujen maksatus sekä opiskelijahallinto ja oppisopimusneuvonta. Runsaan 30 vuoden oppisopimusuran tehnyt kahden poikaviikarin mummo komppaa työkavereitaan. – Täällä töissä on mukavaa, sekä työ että työkaverit. No, jos ei kustannustilaston tekemistä lasketa mukaan! SAIMAAN AMMATTIOPISTO SAMPON OPPISOPIMUSPALVELUT Pohjolankatu 12 C, 53100 Lappeenranta Mirja Hosionaho p. 0400 268 948 Jari Tamminen p.040 136 4637 Selja Piiparinen p. 040 136 4687 Koulukatu 5, 55120 Imatra Tytti Kainulainen p. 040 136 4651 Tarja Toiviainen p. 040 136 4660 Else Uronen p. 040 136 4693 Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@edusampo.fi


ARBETSVERKTYG – Det krävdes tidsplanering och motivation att studera vid sidan av arbetet, konstaterar Maria Vaskivuo.

Nya arbetsverktyg

TEKSTI ja KUVA Sane Keskiaho

Maria Vaskivuo kompletterade sitt kunnande genom en specialyrkesexamen i ledarskap. Examen, som byggde på läroavtalsstudier, gav Maria mer säkerhet och nya verktyg som chef.

K

ÅRKULLA SAMKOMMUN erbjuder svenskspråkig servi-

ce för personer med funktionsnedsättning. Maria arbetar som enhetschef på en serviceenhet som erbjuder boendeservice och stödboende. – Jag hade inte arbetat länge som chef när jag inledde mina studier för två år sedan. Då min chef föreslog denna utbildning tog jag genast tillfället i akt, eftersom jag ville växa och utvecklas i mitt arbete och utveckla mina egna starka sidor, berättar Vaskivuo. Rastor ordnade en delutbildning, i samarbete med bland annat Kårkulla samkommun, som Maria deltog i. Utbildningen var riktad till enhetschefer och ställföreträdare inom social- och hälsovården. Maria har gått andra delen av JET-utbildningen på Turun Aikuiskoulutuskeskus, där deltagarna kom från olika yrkesområden. Hon är tacksam för möjligheten att få kombinera två grupper med olika sammansättning. Stödet och samarbetet från läroavtalsbyrån har varit bra. – Det var en bra kombination. Allteftersom studierna framskred och fördjupades var det intressant att märka att vi alla hade samma typ av utmaningar i vardagen trots att vi

arbetade inom olika områden. Jag fick många nya perspektiv på mitt eget arbete. Bollplank och nätverket var enligt Vaskivuo en viktig del av studierna, liksom att hon hade en mentor från den egna arbetsplatsen. Med mentorn kunde hon dela sina tankar och upplevelser om studierna. – För mig var det också viktigt att ha någon som följde med hur jag utvecklades som ledare. Man blir aldrig fullärd.

Planmässiga studier Det bästa med läroavtalet var enligt Vaskivuo att hon kunde utnyttja allt hon lärde sig direkt i sitt arbete. – Utbildningen gav mig nya verktyg som jag kunde använda till att förbättra och utveckla mitt eget arbete. Under studiernas gång funderade jag mycket på min roll som ledare och hur jag kommunicerar och förhåller mig till olika saker. Jag är övertygad om att jag har förändrats som chef. Jag hoppas att också mina medarbetare har märkt det, konstaterar Vaskivuo. ● LUE SUOMENKIELINEN JUTTU WWW.OSAAJALEHTI.FI

OSAAJA 2   •  2016

15


MESTARIYRITYS

TEKSTI Sane Keskiaho  •  KUVA Katri Tamminen

Työssäoppimisen

mestariyritys Keravalainen lähileipomo Uudenmaan Herkku

valittiin keväällä työssäoppimisen mestariyritykseksi. Työssäoppiminen kuuluu perheyrityksessä jokapäiväiseen arkeen ja sitä tekee jokainen.

16

WWW.OPPISOPIMUS.FI


U

UDENMAAN HERKKU perustettiin yli 60 vuotta sitten. Tarinan mukaan nykyisen toimitusjohtajan Sirpa Bäckströmin isoisä Martti Lehti oli menossa Helsingistä Tuusulaan hakemaan sukulaisilta kananmunia. Keravan juna-asemalla hän näki kyltin, jossa kerrottiin myynnissä olevasta leipomosta. Munien sijaan isoisä osti

leipomon. Uudenmaan Herkussa kaikki leivotaan edelleen itse ja leivonnassa käytetään kotimaisia raaka-aineita niin pitkälle kuin mahdollista. Sämpyläkone pyörittää pullat ja sämpylät, mutta pullapitkojen letitys, leivät, kakut ja pikkuleivät tehdään edelleenkin käsin. Valikoima on laajentunut vuosien varrella, mutta periaate on edelleenkin sama kuin isoisän aikaan – asiakas­ta palvellaan alusta loppuun saakka. Nykyisin se tarkoittaa sitä, että asiakas saa kaiken tarvitsemansa yhdellä puhelinsoitolla. Se, mitä ei tehdä itse, se ostetaan yhteistyökumppanilta. – Esimerkiksi gluteenittomia tuotteita emme tee itse, vaan ostamme ne alihankintana, Bäckström kertoo yrityksen toiminnasta.

Opin siirtäminen on jokaisen asia Uudenmaan Herkussa on ollut työssäoppijoita jo lähes 20 vuoden ajan. Viimeiset kymmenen vuotta toiminta on ollut systemaattista ja siitä on muodostunut vakiintunut tapa toimia. Yrityksessä on syyskuusta toukokuuhun saakka lähes jokaisessa vuorossa kaksi työssäoppijaa. Koska leipomon puolella töitä tehdään kahdessa vuorossa, tarkoittaa tämä noin 16 työssäoppijaa vuodessa. – Tuotannon työnjohtajat ovat aina olleet kiinnostuneita ohjaamisesta. Sitä kautta käytäntö on levinnyt koko henkilökuntaan ja työssäoppimisesta on tullut oleellinen osa toimintaa. Osaamisen siirtäminen eteenpäin on meillä arkipäivää. Kun leipomossa kerrotaan 16 kertaa vuodessa samat asiat uusille työssäoppijoille, pitää se henkilökunnan valppaana ja ammattitaidon korkealla. – Koska meillä leivotaan edelleenkin käsin, pääsevät opiskelijat täällä näkemään mitä työ leipomossa oikeasti on. Koulussa leivotaan pieniä eriä, mutta täällä opitaan toistamista ja rutiineja eli juuri niitä asioita, mitä ammattiin tarvitaan, Bäckström sanoo.

”Kun leipomossa kerrotaan 16 kertaa vuodessa samat asiat uusille työssäoppijoille, pitää se henkilökunnan valppaana ja ammattitaidon korkealla.”

Ensimmäinen mestariyritys Työssäoppimisen mestariyritys on Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän ja Uudenmaan Yrittäjien yhteinen laatu­merkki. Vuosittain jaettava tunnustus annetaan yritykselle, joka kouluttaa säännöllisesti ja laadukkaasti työssäoppijoita. – Olin todella ilahtunut tästä tunnustuksesta. Tämä oli todellinen laatupalkinto, Sirpa Bäckström toteaa. Laatupalkinto jaettiin tänä keväänä ensimmäisen kerran. 17 henkeä työllistävä Uudenmaan Herkku oli ensimmäinen Työssäoppimisen mestariyritys. ●

OSAAJA 2   •  2016

17


VERKOSTOT

TEKSTI Sane Keskiaho •  KUVA Vesa Kippola

Verkosto tehostaa oppisopimuskoulutuksia Vammaispalvelujen tuottaja Eteva kuntayhtymä tekee yhteistyötä kymmenen eri oppisopimustoimiston kanssa. – Verkoston ansiosta toiminta on virtaviivaistunut ja keskeytykset vähentyneet huomattavasti, Eteva-kuntayhtymän HR-päällikkö Iiris Hyppänen iloitsee.

18

WWW.OPPISOPIMUS.FI

E

TEVA KUNTAYHTYMÄN omistaa

45 Etelä-Suomen kuntaa ja sillä on yli 150 toimipistettä. Laajalle levinnyt toiminta toi omat haasteensa oppisopimuskoulutuksiin. – Käytänteet eri toimistojen välillä vaihtelivat suuresti. Siksi halusimme kerätä oppisopimustoimistot saman pöydän ääreen ja käydä heidän kanssaan läpi Etevan tarpeet ja toimintamallit sekä yhtenäistää toimintatapoja, HR-päällikkö Iiris Hyppänen kertoo. Tästä tapaamisesta syntyi verkosto, joka on tehnyt tiivistä yhteistyötä jo viisi vuotta.

Säännölliset tapaamiset pitävät ajan tasalla Verkosto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Tapaamisissa käydään läpi meneillään olevat oppisopimukset, uudet rahoitusmallit, ryhmien etenemiset ja tulevat oppisopimukset. Palavereissa päätetään myös niistä asioista, joita ei koskaan enää tehdä. Homma kun vaan ei suju sillä tavalla. – Verkoston tavoitteena on kehittää koko ajan sekä käytänteitä että koulutuksia, siksi myös tietojen vaihto siitä, mikä toimii ja mikä ei, on tärkeää. Kun oppisopimustoimistot tietävät koko ajan koulutuksiin liittyvät tavoitteet, syntyy laadukkaampaa ja tehokkaampaa koulutusta. Esimerkiksi oppisopimusten keskeytykset ovat vähentyneet huomattavasti verkoston aloittamisen jälkeen. Opintojen ohjaamisen seurantaan ja arviointikeskusteluihin on asetettu yhteiset pelisäännöt. Myös oppilaitokset on velvoitettu aktiivisesti mukaan arviointikeskusteluihin. – Nyt saamme nopeammassa tahdissa tietoa opintojen etenemisestä ja tarvittaessa pystymme puuttumaan tilanteisiin heti.


KOLUMNI

Tarmo Välikoski on Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n puheenjohtaja.

Kevään palaveriin osallistuivat Vesa Riekki Keudan oppisopimuskeskuksesta, Sinikka Koskiluoto Koulutuskuntayhtymä Tavastiasta, Johanna Rosenberg Hyriasta, Reijo Nokelainen Koulutuskeskus Salpauksesta ja HR-päällikkö Iiris Hyppänen Etevasta. Näiden lisäksi verkostoon kuuluvat myös Seurakuntaopisto, Amiedu, Omnian oppisopimustoimisto, Luksia ja Vantaan ammattiopisto Varia.

Kustannussäästöjä ja tehokkuutta Verkosto on tuonut Etevalle myös kustannussäästöjä. Jäsenten yhtenä tehtävänä on tuoda tapaamisiin tietoa eri rahoitusvaihtoehdoista. Verkostossa myös pohditaan mikä on Etevassa kulloinkin se henkilöstön osaamisen alue, mikä kaipaa osaamistason nostoa. – Pystymme yhdessä verkoston kanssa kehittämään myös alan koulutusta, sillä oppilaitoksissa ei vielä ole hirveästi vammaispalvelujen osaamista, Hyppänen sanoo. Opiskelijat puolestaan kiittelevät sitä, että verkoston ansiosta he voivat opiskella omassa lähioppilaitoksessaan sen sijaan, että heidän pitäisi matkustaa lähipäiville satojen kilometrien päähän. Miten yhteistyöverkosto toimii? Parhaimmillaan niin, että tarvittavan koulutuksen toteutus tulee yhdestä oppi­sopimuskeskuksesta ja muut verkoston oppisopimuskeskukset ohjaavat ja osallistuvat koulutuksen järjestämiseen omalla paikkakunnallaan. – Ilman verkostoa joutuisimme ostamaan isompaa ryhmää koskevan koulutuksen sieltä, täältä ja tuolta. Se veisi aikaa, toisi taatusti enemmän kustannuksia eikä olisi yhtä tehokasta. Hyppänen kehottaakin muita yrityksiä ja organisaatioita, joilla on useita eri toimipisteitä eri puolilla Suomea miettimään oman verkoston perustamista. – Asioiden käsittelykin nopeutuu huomattavasti, kun kaikki tuntevat toisensa ja tietävät yhteiset tavoitteet. Eteva käyttää oppisopimusta ennakoivan rekrytoinnin apuvälineenä ja henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Yhtymällä on tälläkin hetkellä meneillään noin 40 oppisopimusta.  ●

Oppisopimuksella vetovoimaa suhdannetilanteesta huolimatta

V

ALTAKUNNAN TALOUS kyntää pohjamudissa, mutta oppisopimuskoulutuksen kysynnästä päätellen tulevaisuuteen suhtaudutaan kuitenkin positiivisesti. Virallisia laskentapäivän lukuja ei vielä ole käytettävissä, mutta muutamille oppisopimuskoulutuksen järjestäjille tekemäni katugallupin mukaan suunta oppisopimuksessa näyttäisi olevan kohti parempaa. Suhdannetilanteen epävarmuudesta johtuen kysyntä on jossain määrin painottunut lyhyempiin koulutuksiin kuten ammatti­ tutkinnot, erikoisammattitutkinnot ja ei-tutkintotavoitteinen koulutus. Myönteistä on huomata, että nuorten perustutkintokoulutuksen määrät ovat kasvamaan päin, vaikka yritysten sitoutumisaika niissä on useimmiten yli kaksi vuotta. On ollut mielenkiintoista huomata, että oppisopimuskoulutus jo nykyisellään vastaa hyvin hallituksen koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeisiin, joita on mm. nopeampi siirtyminen työelämään ja nuorisotakuun kehittäminen yhteisötakuun suuntaan. Ammatillisen koulutuksen reformissa oppisopimus tulee olemaan suorastaan suunnannäyttäjä. Oppisopimus tarjoaa jo nyt alueellisesti kattavat koulutuspalvelut. Reformin päätavoitteita on myös mm. koulutuksen ja työelämän välisen vuorovaikutuksen tiivistäminen. Tässä mielessä oppisopimus on edelläkävijä, koska se perustuu 80 prosenttisesti työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ja koulutus suunnitellaan nimenomaan työnantajan tarpeet huomioiden.

M

E OPPISOPIMUSTOIMIJAT olemme etulyöntiasemassa ammatillisen koulutuksen reformissa, sillä olemme jo olleet rakentamassa monia niistä asioista, jotka on mainittu reformin kärkihankkeiksi. Kaikki merkit viittaavat siihen, että oppisopimuksen aikakausi on toden teolla vasta alkamassa Suomessa. Olkaamme siis valmiita antamaan panoksemme koulutuksen kehittämiseen kaikenlaisille ja kaikenikäisille opiskelijoille ja erilaisille yrityksille sopivaksi turhaa monimutkaisuutta välttäen.  ●

OSAAJA 2   •  2016

19


VÄITÖS

Annukka Norontaus harmittelee, että oppisopimuksesta on niin vähän tieteellistä tutkimusta ja haluaa osallistua omalta osaltaan aiheen tutkimukseen myös tulevina vuosina.

TEKSTI Sane Keskiaho  •  KUVA Ilari Uusi-Einola

Talous ja osaamistarpeet kannustavat yrityksiä

oppisopimuskoulutukseen Filosofian tohtori Annukka Norontauksen väitöskirja oppisopimuskoulutuksesta on vasta toinen aiheesta valmistunut väitöstutkimus ja paikkaa näin isoa tutkimusaukkoa. – Tarvitsisimme enemmän tietoa, jotta voisimme kehittää oppisopimusta oikeaan suuntaan. 20

WWW.OPPISOPIMUS.FI


A

NNUKKA NORONTAUS tarkasteli keväällä tarkastetus-

sa väitöskirjassaan niitä tavoitteita, joita yrityksissä oppisopimuskoulutukseen liittyy ja vaikutuksia, joita koulutusta tuottamalla yrityksessä syntyy. Tutkimusta varten Norontaus haastatteli 20 yritystä, joista 15 oli käyttänyt oppisopimuskoulutusta jo vuosia. Mukana oli myös viisi pk-yritystä, joille oppisopimuskoulutus oli vieras. – Tutkimuksen mukaan näissä yrityksissä oli vääriä ja virheellisiä mielikuvia oppisopimuksesta. Sitä pidettiin lähinnä nuorten koulutusmuotona ja byrokraattisena. Se, että oppisopimus sisältää teoriaa koululla ja työtä työpaikalla, oli kaikille selvää, mutta sitä ei tiedetty, missä suhteessa niitä on eikä sitä, että sitä voidaan käyttää myös oman henkilökunnan koulutuksessa ja solmia oppisopimus jo työssä olevien kanssa. Oppisopimus sekoitettiin usein ammattioppilaitoksista tuleviin työssäoppijoihin, ja moni yrittäjä olikin sitä mieltä, että heillä on tai on ollut oppisopimusopiskelijoita.

Kartuttaa erilaisia pääomia Aineiston kerääminen oli oppisopimuspäällikön ja koulutustarkastajan työtä tehneelle Norontaukselle melko joustavaa, sillä hänellä on pitkä kokemus alalta sekä monipuoliset verkostot. – Tutkimukseni mukaan oppisopimuskoulutus synnyttää siihen osallistuville yrityksille inhimillistä pääomaa, suhdepääomaa ja rakennepääoma. Suhdepääomaa yritys kartuttaa luomalla suhteita uusiin yhteistyökumppaneihin, kuten esimerkiksi oppilaitoksiin ja opettajiin. Näiden koetaan tuovan myönteisiä vaikutuksia ja uutta ajattelua. Rakennepääoma taas liittyy yrityksen sisäisiin asioihin, kuten esimerkiksi talouteen, työskentelytapoihin ja niiden kehittämiseen sekä oppimisen ilmapiiriin. Haastateltavat kokivat, että kun opiskelija joutuu miettimään, miten tehtävät hoidetaan ja saa siihen apua omalta ohjaajalta ja työkavereilta, on heidänkin tarkasteltava omia työtapojaan. Inhimillinen pääoma puolestaan pitää sisällään ammattitaitoon ja osaamiseen liittyviä asioita. – Tutkimustulosten mukaan suurimmat tavoitteet liittyvät ammattitaitoon ja osaamiseen, mutta koulutuksen suurin vaikutus näytti kuitenkin olevan rakennepääoman puolella.

Oppisopimusagentit ja arvon tuottaminen Oppisopimuskoulutusta tuottavissa yrityksissä koulutusmuotoa ei koettu byrokraattiseksi. Päinvastoin, heistä kaikki toimi hyvin. – He olivat oppineet toimimaan sekä oppisopimustoimistojen että koulujen kanssa, eikä prosessi tuntunut kankealta.

Jokaisessa yrityksessä, jossa oli oppisopimustoimintaa, oli myös Norontauksen nimeämä oppisopimusagentti. He olivat henkilöitä, jotka olivat saaneet myönteisiä kokemuksia oppi­sopimuksesta jossain vaiheessa omaa henkilöhistoriaansa. He käynnistivät toiminnan myös nykyisessä työpaikassaan. – Jos haluamme kasvattaa oppisopimusten määrää, olisi tärkeä miettiä, miten tällaiset oppisopimusagentit voisi tunnistaa. Norontauksen tutkimuksen mukaan oppisopimuksen myönteiset vaikutukset syntyvät siitä, että sekä opiskelija että yrityksen edustajat, kokevat saavuttavansa ja tekevänsä jotain merkittävää. Tällaisen arvon tuottamisen kokemuksen ja myönteisten vaikutusten taustalla on muun muassa sitoutuminen, sekä työn ja koulutuksen johtamisosaaminen. – Yrityksissä on tärkeää, että imago kouluttajana on hyvä. Imagolla on merkitystä, kun kilpaillaan hyvistä työntekijöistä.

”Väitöstutkimuksessa oppisopimuskoulutus nähdään yritysten tuottamana koulutuspalveluna. Tämä on uutta niin palvelun tuottamisen tieteessä kuin ammatillisen koulutuksen käytännössäkin.” Kannattava koulutusmuoto Tutkimuksen mukaan oppisopimuskoulutuksen kustannukset koostuvat työsuhteesta, tietopuolisen koulutuksen aikaisesta työstä poissaolosta sekä ohjauksesta ja arvioinnista. Näistä huolimatta koulutusta pidettiin taloudellisesti kannattavana. – Jokaisessa yrityksessä tiedettiin – myös niissä, joissa oppi­sopimus ei muuten ollut tuttu - että oppisopimus on yrityksille taloudellisesti kannattavaa koulutusta. Kukaan ei kuitenkaan osannut sanoa tarkalleen, kuinka paljon koulutus yritykselle maksaa. Haastateltavat eivät esimerkiksi pystyneet määrittelemään, mitä työpaikalla tapahtuva ohjaus euroina heille tarkoittaa. Norontauksen mielestä jatkossa olisikin tärkeää tutkia, kuinka paljon oppisopimuskoulutus yrityksissä ja oppilaitoksissa maksaa, jolloin se antaisi mahdollisuuden vertailla sitä ammatillisessa koulutuksessa kokonaisuutena. – Yrityksissä tavoitteena oli työllistää oppisopimusopiskelijat koulutuksen jälkeen, ja siinä oli onnistuttu hyvin. ●

OSAAJA 2   •  2016

21


KUMPPANUUS

TEKSTI Hannele Häyhä  •  KUVA Jari Kippola ja Sami Keskiaho

Kumppanuus kasvattaa oppisopi­muksen arvoa Stadin oppisopimuskeskus on tarttunut rohkeasti asiakkuuksien kehittämiseen aikuiskoulutuksen myllerryksessä. – Yritykset toivovat ennen kaikkea joustavuutta ja kokonaisvaltaista palvelua, tiivistää oppisopimusjohtaja Anna Mari Leinonen.

T

OIMIMME OSAAMISEN kehittämisen kumppa-

nina ja kuuntelemme herkällä korvalla työelämän tarpeita. Uudessa toimintamallissamme on toimialakohtaisia tiimejä, jotka kartoittavat yritysten osaamistarpeita ja löytävät sopivimmat tutkintovaihtoehdot. Yhteistyötä jäntevöittää ja monipuolistaa, kun kaikki työelämäpalvelut löytyvät samasta paikasta ja työnantajan ei tarvitse etsiä tietoa. Yrityskohtaiset asiakkuusvastaavat vahvistavat kumppanuutta ja kokonaisvaltaista palvelua. Tämä uudistus toteutettiin nimenomaan asiakaspalautteen perusteella. – Oppisopimuksen näkökulmasta roolimme on olla innovatiivisia ja ennakoivia mahdollistajia. Näyttötutkintomaailma tarjoaa vaihtoehtoja, joita ei vielä tunneta työpaikoilla. Asiakaslähtöisyys näkyy muun muassa siinä, että panostamme työpaikkakohtaisesti osaamistarpeiden kartoittamiseen. Moni työnantaja yllättyy positiivisesti tutustuessaan oppisopimuskoulutuksen räätälöintiin, Anna Mari Leinonen rohkaisee.

Koulutuksella myynti nousuun

– Moni työnantaja yllättyy positiivisesti tutustuessaan oppisopimuskoulutuksen räätälöintiin, oppisopimusjohtaja Anna Mari Leinonen sanoo.

22

WWW.OPPISOPIMUS.FI

MySafety Oy:n Quality Manager Ilkka Laine vastaa tehtävässään myynnin laadusta ja asiakaskokemuksen parantamisesta. Turva- ja vakuutuspalveluja tarjoavassa yrityksessä on suoritettu oppisopimuksella viittä eri tutkintoa, ja Laine on osallistunut aktiivisesti Stadin oppisopimuskeskuksen prosessien kehittämiseen. – Nykyajan työelämässä ei pärjää, jos osaa vain yhden asian. Oppisopimuksen vahvuus on siinä, että opiskelijasta tulee laaja-alainen käytännön ammattilainen,


KOLUMNI

Pentti Rauhala on Tampereen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti ammattikasvatuksen dosentti

Sopiiko oppisopimus nuorten peruskoulutukseen?

A – Oppisopimuksen aikana kaikkien opiskelijoiden myyntitulos on kehittynyt, joten koulutuksen konkreettinen hyöty näkyy myös euroina, MySafety Oy:n Quality Manager Ilkka Laine toteaa.

painottaa Ilkka Laine, joka on itsekin opiskellut oppisopimuksella johtamisen erikoisammattitutkinnon. Laine arvostaa toimintamallia, jossa Stadin oppisopimuskeskuksen palvelut on keskitetty asiakkuusvastaaville. – On tärkeää, että koulutus suunnitellaan työelämää kuunnellen. Osaamistarpeet ja asiakkaiden toiveet muuttuvat nopeasti, joten työssä oppimalla pysyy parhaiten ajan hermolla. Jakokulman ja kaunokirjoituksen aika on mennyt ohi, Laine hymyilee omille koulumuistoilleen. Ilkka Laine suosittelee oppisopimusta kaikille myynti­ organisaatioille. – Pitkäkestoinen koulutus kannustaa ja motivoi erityisesti niinä päivinä, kun tulostavoite ei täyty. Oppisopimuksen aikana kaikkien opiskelijoiden myyntitulos on kehittynyt, joten koulutuksen konkreettinen hyöty näkyy myös euroina. Panostamme työssä oppimiseen tarjoamalla monipuolisia työtehtäviä tiimirajojen yli ja hyödynnämme opiskelijoiden tuoreita näkemyksiä. MySafetylle on tärkeää, että jo oppisopimuksen aikana maksetaan kilpailukykyinen palkka. Olen ylpeä siitä, että tutkinnon suorittamisen jälkeen opiskelijat jatkavat yrityksessämme ja jopa etenevät urallaan, tyytyväinen Laine kertoo. – Kannustan opiskelijoita uteliaisuuteen, omatoimiseen kiinnostukseen ja verkostoitumiseen. Sama motto sopii myös oppisopimusyhteistyöhön: molemminpuolinen ymmärrys tuo parhaan lopputuloksen, Ilkka Laine korostaa. Anna Mari Leinonen on samaa mieltä: – Yhteistyön avain on aito kuunteleminen. Kun työelämäasiakas on keskiössä, kaikki voittavat. ●

NNUKKA NORONTAUKSEN väitös 4.5.2016 vastaväittäjänään professori Juhani Honka oli merkittävä tapahtuma oppisopimuskentällä. Väitöstilaisuuteen osallistui joukko niin nykyisiä kuin entisiäkin oppisopimustoimijoita. Oppisopimuskoulutusta järjestelmänä yritysten näkökulmasta ei ole juurikaan tutkittu, vaikka työssä oppimisesta on kohtalaisesti tutkimustietoa. Norontauksen väitöskirja avaa uusia näkökulmia koulutuspoliittiseen keskusteluun. Työssä oppimisen lisääminen koko ammatillisessa koulutuksessa on opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen reformin keskeinen tavoite. Tämän tavoitteen toteuttamista varten on tehty opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotus koulutussopimusmallista, jonka toteuttaminen sisältyy hallituksen reformityöryhmän kärkihankkeisiin. Norontauksen haastattelemissa yrityksissä oppisopimuskoulutus on ollut tutkintotavoitteista henkilöstökoulutusta tai uusien työntekijöiden rekrytointikoulutusta eli aikuiskoulutusta. Viimeaikaisessa keskustelussa on noussut esille nuorten ammatillisen peruskoulutuksen toteuttaminen nykyistä työpaikkapainotteisemmin. Siihen etsitään ratkaisua koulutussopimusmallista eikä niinkään oppisopimuskoulutuksesta, vaikka selvityshenkilöt pitävät molempia malleja käyttökelpoisina.

N

ORONTAUS TOTEAA, että nykymuotoinen oppisopimuskoulutus ei kannusta yrityksiä nuorten kouluttamiseen. Tämä ei johdu euroista, vaan työsuhteeseen ja nuorten kasvun vaiheeseen liittyvistä pedagogista ja eettisistä tekijöistä. Oppisopimuskoulutuksen onnistuminen on pitkälti kiinni yrityksen sitoutumisesta ja roolista eikä pelkästään opiskelijan asenteesta. Keudan entinen oppisopimusjohtaja Juhani Räsänen kehitteli aikanaan ajatusta työpaikkojen pedagogisoinnista oppisopimuskoulutuksessa. Samoihin aikoihin 1990-luvun alussa aloitettiin valtakunnallinen oppisopimuskoulutuksen työvalmentajakoulutus, jonka vaikuttavuuden tutkimisessa olisi hyvä väitöskirjan aihe. Lisääkö uusi koulutussopimusmalli yritysten sitoutumista koulutustehtävään vai kohdataanko siinä samat ongelmat, jotka Norontaus toteaa esiintyviksi nuorten oppisopimuskoulutuksessa. Uusi koulutussopimus, kuten nuorten oppisopimuskin, vaativat työpaikoilla panostusta opiskelijan ohjaamiseen ja muihin tukitoimiin. Se on varmaa rahaakin, mutta ehkä enemmän muuta. ●

OSAAJA 2   •  2016

23


BRÄNDÄYS

Oppisopimuksen uusi ilme Valtakunnallinen oppisopimustoimijoiden verkosto on saamassa yhtenäiset viestinnän elementit, jotta oppisopimuksen brändi vahvistuisi. Tavoitteena on vahvistaa oppisopimuksen mielikuvaa ja parantaa tunnettuutta.

TEKSTI Eeva Kekäläinen, Recommended Finland

24

WWW.OPPISOPIMUS.FI

Y

HTENÄISEN ILMEEN tarkoituksena on vahvis-

taa mielikuvaa oppisopimuksesta. Siitä tulee helpommin tunnistettava, sanalla sanoen tutumpi. Brändiuudistuksen tavoitteena onkin lisätä oppisopimuksen ja sen monipuolisten mahdollisuuksien tunnettuutta sekä innostaa yrityksiä, aikuisia ja nuoria oppisopimuksen pariin. Mitä tunnetumpi oppisopimus on, sitä todennäköisemmin siitä innostutaan. – Teimme viime vuonna jäsenyrityksille tiedustelun oppisopimuksen käytöstä. Noin puolet vastaajista ei ollut hyödyntänyt oppisopimusta, toteaa EK:n koulutuspolitiikan asiantuntija Satu Ågren. Yritysten lisäksi oppisopimus tarjoaa mahdollisuuksia nuorille. Suomen Yrittäjien Osaaminen ja innovaatiot -yksikön johtaja Veli-Matti Lamppu pitääkin brändäystä tärkeänä juuri nuorten tavoittamisen näkökulmasta. – Opetushallitus julkisti tilastoja, joiden mukaan alle 19-vuotiaiden osuus oppisopimuksen käyttäjistä on erittäin pieni, ainoastaan 4,1 %. Oppisopimuksen brändi­ työ tukee myös sitä, että nuoret ja yrittäjät oppisivat paremmin tuntemaan oppisopimuksen hyvänä koulutusväylänä ja tapana saada motivoitunut työntekijä. Yhtenäinen visuaalisuus lisää myös oppisopimustoimijoiden yhteishenkeä ja tekee yhteistyöstä näkyvää. – Oppisopimuskoulutus on merkittävä koulutusmuoto koko valtakunnassa ja haluamme olla sitä myös ulospäin, summaa projektipäällikkö Susanne Forsberg.


Tukea arkeen työpaikkaohjaajille Ohjaan.fi -sivusto on tarkoitettu tukemaan työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja ohjaamista oppisopimuskoulutuksessa. Sivusto tarjoaa hyödyllistä tietoa työnantajalle, työpaikkakouluttajalle ja ohjaajille.

Läsnä myös verkossa Brändihankkeen myötä oppisopimuksen verkkosivut uudistuvat. Syyskuussa avatusta www.oppisopimus.fi -sivustosta löytyy kaikki oppisopimukseen liittyvä yhdestä kanavasta: opiskelijat saavat heitä koskevan tiedon, yrittäjät voivat tutustua oppisopimuksen tarjoamiin mahdollisuuksiin ja työnantajille kerrotaan erilaisista tavoista hyödyntää oppisopimusta. Keskitetty viestintä hyödyttää myös valtakunnallista oppisopimusverkostoa, sillä sivusto listaa myös paikalliset toimijat ja helpottaa näin niiden löydettävyyttä. – Verkkosivu on palvelukanava, joka palvelee kaikkia oppisopimuksen osapuolia, Forsberg summaa. Oppisopimus on aktivoitunut myös muissa kanavissa. Alkuvuoden aikana on avattu Facebook-, Instagramja Twitter-tilit. Lisäksi LinkedIniin on luotu oma Oppisopimus-yhteisö, johon kuka tahansa oppisopimuksen parissa työskentelevä voi liittyä. Kaikissa kanavissa toistuu oppisopimuksen uusi ilme, jossa tyylitelty graafinen liidokki liitää oppisopimuksen lailla eteenpäin. Liidokki ilmentää rohkeutta ja päättäväisyyttä. Tätä halutaan viestiä niin yrityksille kuin yksittäisille ihmisillekin. Visualisen ilmeen yhtenäistämisen myötä myös toimintatavoista halutaan yhtenäisempiä. Forsberg kaavailee ainakin verkossa olevien asiakaspalvelu­kanavien saavan yhtenäisen toimintamallin. Näin niistä tulisi aidos­ti valtakunnallisia. Kokonaisuuden osalta suunnitelmallinen ja tavoitteellinen pitkän tähtäimen toiminta tuo parhaan lopputuloksen.

Uusia tuulia toimintaan Koulutusreformin myötä toisen asteen koulutusta uudis­ tetaan voimakkaasti. Oppisopimuksen asema vahvistuu, kun se näyttäytyy yhtenäisenä ympäri maata. Ulkoisen uudistuksen lisäksi tarvitaan myös sisäistä terävöittämistä, Suomen Yrittäjien Veli-Matti Lamppu muistuttaa. – Lähtökohtaisesti on tärkeää, että oppisopimuskoulutus näyttäytyy yhtenäisenä. Brändi vahvistuu paitsi yhtenäisen ilmeen myös toiminnan kautta. Yrittäjien kannalta toimivin vaihtoehto olisi malli, jossa oppi­sopimus näyttäytyisi yhden luukun palveluna, vaikka taustalla onkin monia eri toimijoita. Yhtenäisen ilmeen ja toimintatapojen lisäksi oppi­ sopimusta vahvistaa sen laajempi hyödyntäminen. Forsberg, Lamppu ja Ågren mainitsevat oppisopimuksen haasteellisimmaksi osaksi uuden työntekijän rekrytoimisen. Maailmalla on käytössä erilaisia toimintamalleja. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa on erityisiä

Ohjaan.fi -sivusto antaa työpaikkaohjaajalle kattavan kuvan siitä, mitä ohjaajan rooliin kuuluu ja mitä häneltä odotetaan. Esimiehen tehtävänä taas on varmistaa työpaikalla tapahtuva oppiminen ja luoda sille parhaat mahdolliset puitteet. Tällaisia ovat muun muassa oppisopimuskoulutuksen suunnitteluun osallistuminen sekä työpaikkakouluttajan valinta. Näihin kaikkiin kysymyksiin löydät hyödyllistä tietoa Ohjaan.fi- sivustolta. Sivustolta löytyy omat osionsa työpaikoilla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun, ohjaamiseen, arviointiin sekä ohjaajana kehittymiseen. Sivuston alaosaan kootut muistilistat, videot ja muut työkalut tarjoavat nopeasti ja helposti tietoa ja auttavat opiskelijan ohjaamisessa.

Palvelut työpaikkakouluttajille ja työyhteisölle Työpaikoilla oppiminen kehittää kaikkia osapuolia. Ohjaukseen käytetty aika näkyy niin opiskelijan oppimisessa kuin myös työpaikkakouluttajan ja koko yrityksen toiminnan kehittymisessä. Työpaikkakouluttajana toimiminen hyödyttää ohjausosaamisen kautta myös koko työyhteisöä. Oppisopimustoimistot palvelevat työpaikkoja ja työyhteisöjä muun muassa kouluttamalla työpaikkaohjaajia. Koulutuksia on tarjolla ryhmämuotoisena sekä työpaikkakohtaisina ja jatkossa myös verkkokoulutuksena. Koulutukset ovat yrityksille maksuttomia ja tarjoavat työpaikkakouluttajille mahdollisuuden verkottua. Ohjaan.fi-hanketta Hanketta koordinoi Ominian oppi­ sopimustoimisto.

”Oppisopimuksen asema vahvistuu, kun se näyttäytyy yhtenäisenä ympäri maata. Ulkoisen uudistuksen lisäksi tarvitaan myös sisäistä terävöittämistä.” oppisopimusagentteja, jotka toimivat yritykset ja oppisopimusopiskelijat yhdistävänä linkkinä. Agentit seulovat henkilöt, haastattelevat heidät ja esittelevät yrityksille. EK:n Satu Ågren rohkaisee kokeilemaan vastaavaa mallia myös Suomessa. – Tarvitaan uusia toimintamalleja madaltamaan työnantajan kynnystä oppisopimuksen käyttöön. Räätälöidylle palvelulle voisi löytyä kysyntää esimerkiksi PKyrityksissä, joilla ei ole omaa hr-toimintoa. ●

OSAAJA 2   •  2016

25


TIIVISTETTYÄ TIETOA OPPISOPIMUSKOULUTUKSESTA OPPISOPIMUSKOULUTUS ON HYVÄ VAIHTOEHTO, KUN… • • • • • • • •

koulutetaan henkilöstöä muuttuviin tai uusiin tehtäviin halutaan kehittää työntekijän ammattitaitoa ja osaamista työntekijältä puuttuu ammatillinen koulutus voidaan tarjota työttömälle mahdollisuus työsuhteeseen ja ammatilliseen koulutukseen yrittäjä haluaa kehittää liiketoimintaansa koulutetaan sukupolven vaihdoksessa jatkajaa yritykselle henkilö haluaa vaihtaa alaa henkilö haluaa suorittaa ammattitutkinnosta vain omaan työtehtävään liittyvän tutkinnon osan.

OPPISOPIMUSKOULUTUS ON… • verkostoyhteistyötä, jossa oppisopimustoimisto, oppilaitos ja työpaikka vastaavat koulutuksen onnistumisesta ja ovat opiskelijan tukena.

OPISKELIJA

Oppii työssä ja arvioi oppimaansa.

TYÖPAIKKA

Suunnittelee ja arvioi työpaikalla tapahtuvaa oppimista, opastaa, ohjaa ja perehdyttää opiskelijaa työhön.

OPPILAITOS

Järjestää ja arvioi tietopuoliset opinnot ja organisoi näytöt.

OPPISOPIMUSKESKUS

Neuvoo ja ohjaa oppisopimusasioissa, organisoi, rahoittaa ja kehittää oppi­ sopimuskoulutusta.

26

WWW.OPPISOPIMUS.FI


LEHDEN ILMESTYMISALUEILLA SINUA PALVELEVAT AEL (Helsinki) Puh. (09) 530 7723 opintotoimisto@ael.fi Amiedu (Helsinki) Puh. 010 808 090 asiakaspalvelu@amiedu.fi Ammattiopisto Lappia oppisopimustoimisto (Tornio) Puh. 040 132 8198 oppisopimus@lappia.fi Ammattiopisto Luovi aikuiskoulutus (Oulu) Puh. 020 757 4008 aikuiskoulutus@luovi.fi Axxel, Läroavtalsbyrå Puh. 044 739 7359 klara.roos@axxell.fi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, oppisopimustoimisto Puh. (09) 2319 9890 oppisopimus@omnia.fi Ekami oppisopimustoiminta (Kotka) Puh. 050 576 5431 oppisopimuskoulutus@ekami.fi Etelä-Savon ammattiopisto oppisopimuspalvelut Mikkeli, Pieksämäki Puh. (015) 221 5111 oppisopimus@esedu.fi Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVA (Helsinki) Puh. 040 526 0268 oppisopimus@finva.fi Helsinki Business College / Suomen Liikemiesten Kauppaopisto Puh. (09) 14 89 0200 kirsi.jarvinen@businesscollege.fi Helsingin kaupunki, Opetusvirasto Stadin aikuisopisto oppisopimuskeskus Puh. (09) 310 8600 oppisopimus@hel.fi Hyria oppisopimuskeskus Hyvinkää Puh. 040 765 5816 oppisopimus@hyria.fi Riihimäki Puh. 040 510 6244 oppisopimus@hyria.fi Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimisto Puh. 050 440 0926 oppisopimustoimisto@kktavastia.fi Itä-Lapin ammattiopisto oppisopimustoimisto (Kemijärvi) Puh. 040 721 8903 jorma.raappana@kemijarvi.fi

Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus (Porvoo) Puh. 040 036 0731 oppisopimus@opso.fi www.opso.fi Jyväskylän oppisopimuskeskus Puh. 040 341 5182 oppisopimus@jao.fi Kainuun ammattiopisto oppisopimuspalvelut (Kajaani) Puh. 044 797 0874 oppisopimus@kao.fi Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimisto (Kokkola) Puh. 040 359 6240 info.oppisopimus@kpedu.fi Keudan oppisopimuskeskus (Kerava) Infopuh. 040 174 5267 www.keuda.fi/oppisopimus Koulutuskeskus Salpaus Oppisopimuspalvelut (Lahti) Puh. (03) 828 11 oppisopimus@salpaus.fi Kouvolan kaupunki oppisopimuskoulutus (Kouvola) Puh. 020 615 8124 tommi.neuvonen@ksao.fi Lapin oppisopimuskeskus (Rovaniemi) Puh. 020 798 4191 info@lapinoppisopimus.fi www.lapinoppisopimus.fi Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Forssan oppisopimuspalvelut Puh. 040 779 7562 / 050 596 2833 oppisopimus@fai.fi Lounais-Suomen ammattiopisto Novidan oppisopimustoimisto Loimaa Puh. 044 090 1310 Vakka-Suomi (Uusikaupunki) Puh. 044 088 6581 oppisopimus@novida.fi Luksia, Länsi-Uudenmaan oppisopimuskeskus (Lohja) Puh. (019) 369 61 opso@luksia.fi Optima, Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut (Pietarsaari) Puh. (06) 7855 222 oppisopimus@optimaedu.fi OSAO, oppisopimusyksikkö (Oulu) Puh. 040 141 5320 aikuiskoulutus@osao.fi POKE oppisopimuskoulutus (Äänekoski) Puh. (014) 519 2214 oppisopimus@poke.fi

Pohjois-Karjalan aikuisopisto, oppisopimuskoulutus (Joensuu) Puh. (013) 244 200 oppisopimus@pkky.fi

Sopeva oppisopimuspalvelut (Kauhava) Puh. 020 742 4140 info@sopeva.fi

RASEKO, Raision oppisopimus­ toimisto Puh. (02) 4377607 oppisopimus@raseko.fi

Suupohjan ammatti-instituutti/ aikuiskoulutusosasto oppisopimuskoulutus (Kauhajoki) Puh. 040 507 6876 oppisopimustoimisto@saiedu.fi

Rastor Oy oppisopimustoimisto (Helsinki) Puh. 020 779 8300 oppisopimus@rastor.fi Saimaan ammattiopisto Sampo Imatra Puh. 040 136 4693 Lappeenranta Puh. 040 136 4687 Salon seudun oppisopimuskeskus Puh. 044 770 4221 helina.juhela@sskky.fi Sastamalan Koulutuskuntayhtymä oppisopimustoimisto Sastamala Puh. 050 344 4767 Ikaalinen Puh. 044 755 4453 www.sasky.fi/oppisopimus Sataedu oppisopimustoimisto Satakunnan koulutuskuntayhtymä (Kokemäki) Puh. 040 199 4109 www.sataedu.fi Savon oppisopimuskeskus (Kuopio) Puh. 044 785 3067 oppisopimuskeskus@sakky.fi Savonlinnan ammattija aikuisopisto oppisopimustoimisto (Savonlinna) Puh. 044 550 6213 oppisopimustoimisto@samiedu.fi Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu Aikuiskoulutus oppisopimuspalvelut (Seinäjoki) Puh. 020 124 4706 oppisopimus@sedu.fi Seurakuntaopiston oppisopimuspalvelut (Järvenpää) Puh. 044 712 4970 / 044 359 9062 oppisopimuspalvelut@ seurakuntaopisto.fi

Tampereen seudun ammatti­­opisto Tredu – oppisopimuskeskus (Tampere) Puh. (03) 5654 7999 oppi.sopimus@tampere.fi Toyota Auto Finland Oy Toyota ammattioppilaitos (Vantaa) Puh. (09) 851 81 kari.ronkainen@toyota.fi Turun aikuiskoulutuskeskus/ oppisopimuspalvelut (Turku) Puh. 0207 129 460 oppisopimus@turunakk.fi Turun oppisopimustoimisto (Turku) Puh. (02) 2633 4900 oppisopimus@turku.fi Vaasan rannikkoseudun oppisopimustoimisto (Vaasa) Puh. (06) 325 3475 oppisopimus@vaasa.fi Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto Puh. (03) 57 421 etunimi.sukunimi@vaao.fi www.vaao.fi Vantaan kaupunki Vantaan ammattiopisto Varia/ aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelut (Vantaa) Puh. (09) 8392 3050 inga.hilden@vantaa.fi Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä (Iisalmi) Puh. 040 079 3365 katja.turunen@ysao.fi oppisopimus@ysao.fi WinNova – Satakunnan oppisopimuskeskus (Pori ja Rauma) Puh. 044 455 7500 oppisopimus@winnova.fi www.winnova.fi/oppisopimus

OSAAJA 2   •  2016

27


Osaaja 2/16 Saimaan ammattiopisto  

Osaaja on oppisopimuskoulutuksen erikoislehti.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you