Osaaja 02/2011

OSAAJA Oppisopimuksen sidosryhm채media 2/2011

Antrei Hartikainen

Palkittu puutaitaja s.7

Teemana nuorten oppisopimus

Janne Louhelainen opiskelee Teatteri Jukossa oppisopimuksella.

Työpaikkakouluttajana toimii hallintojohtaja Jaska Teuri.

Julkaisija:Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry Päätoimittaja: Viinisalo Kari Helsingin kaupungin opetusvirasto, oppisopimustoimisto, Hämeentie 11, PL 3000, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI (09) 3108 6470, 050 566 7770 kari.viinisalo@hel.fi

Oppisopimus myös NUORILLE sopiva koulutusmuoto...............................4

Arvola Marianna Pirkanmaan oppisopimuskeskus Pinninkatu 45 A, 33100 TAMPERE 050 329 5710 marianna.arvola@pirko.fi

Läroavtalsutbildning lämpar sig även för UNGA...........................................5

LUKION rinnalla perustutkinto oppisopimuksella.........................................6

Lahtinen Markku Helsingin seudun kauppakamari Kalevankatu 12, 00100 HELSINKI 050 571 3564 markku.lahtinen@chamber.fi

POLKU oppisopimukseen..........................................................................6 Kultaa ja KUNNIAA puutaiteilijalle...............................................................7 Kansainvälisessä VAIHDOSSA opitaan puolin ja toisin................................8 2 +1 UUDENLAINEN oppisopimus............................................................9 OPPISOPIMUSOPISKELU on vaativaa.................................................10 Oppisopimukseen TYÖHARJOITTELUN kautta......................................10 DOKUMENTTEJA uudenlaisella kerronnalla.............................................12 Kehittyvän oppisopimuksen konferenssi PEKINGISSÄ.............................13 Joensuu - ITSENÄINEN JA RIIPPUMATON oppisopimustoimisto..................................................................................14 Teoriatieto tukee ARJEN TYÖTÄ .............................................................15 TYÖTTÖMYYS poikki ammattitutkinnolla.................................................15 OPPISOPIMUSVIIKOSTA muodostui jo perinne...................................16 PUHEENJOHTAJAN palsta.....................................................................17

Miettinen Asko Terijoentie 14, 02130 ESPOO asko.miettinen@gmail.com Nurmela Sirpa Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu Aikuiskoulutus, Oppisopimuspalvelut Frami, Kampusranta 9 C 60320 SEINÄJOKI 040 868 0629 sirpa.nurmela@sedu.fi Luoma-aho Anja Koulutuskeskus Salpaus, aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Vipusenkatu 5, 15230 LAHTI 050 526 5805 anja.luoma-aho@salpaus.fi Laakso Vesa Turun oppisopimustoimisto Yliopistonkatu 31, 20100 TURKU 044 907 3895 vesa.laakso@turkuai.fi Vuorinen Anne Keski-Uudenmaan oppisopimuskeskus Kultasepänkatu 5, 04250 KERAVA 050 415 0974 anne.vuorinen@keuda.fi Toimitus Leena Keskiaho Ulkoasu Markku Teräväinen Viestintätoimisto Mageena Vesijärvenkatu 38, 5 krs, 15140 LAHTI 040 556 2591 leena.keskiaho@mageena.fi

Studier på GRÄSROTSNIVÅ ..................................................................18

Painopaikka: Ecapaino Oy LAHTI

Oppia RUOHONJUURITASOLLA..........................................................19

Osaaja-lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa.

PIRKANMAA palkitsi...............................................................................20

Jakelu, tilaukset ja osoitteenmuutokset: Viestintätoimisto Mageena, (03) 783 4353, fax (03) 734 1949 email: sane.keskiaho@mageena.fi

NUORTEN työllistämistä oppisopimuksella tuetaan ................................20

Painos 30 000 kpl

TIETOA oppisopimuksesta.......................................................................22

Osaaja 2011

2

OSAAJA

2/2011

Nuoria oppisopimuskoulutukseen?

Tämän lehden teemana ovat nuoret. Aihe on tärkeä. ajatuksesta, että oppisopimuskoulutus sopii vain sellaiSuomessa oppisopimuskoulutus on painottunut ai- sille nuorille, jotka eivät syystä tai toisesta pärjää koukuiskoulutukseen, mikä on kansainvälisesti tarkastel- lussa. Todellisuudessa oppisopimuskoulutus on hyvin tuna poikkeuksellista. vaativa koulutuksen muoto. Se edellyttää nuorelta kyValtiontalouden tarkastusvirasto selvitti1990-luvun kyä sopeutua työyhteisöön ja sen sääntöihin. Palkitselopulla oppisopimuskoulutuksen tavoitteita, strategi- vaa on tehdä tuottavaa hyödyllistä työtä ja päästä soaa, rahoitusta ja tuloksia (tarkastuskertomus 2/2000). veltamaan oppimaansa välittömästi käytäntöön. Eri Mielenkiintoinen on havainto, että oppiikäpolvista koostuvat työyhteisöt ovat myös sopimuskoulutukselle sen eri kehitysvai- Olisi päästävä moni-ilmeisiä ja todennäköisesti luovempia. heissa asetetut tavoitteet on yleensä asetet- irti siitä ajatukTämän lehden sivuilta voi lukea Koskisen tu opetushallinnon ulkopuolelta. Tarkas- sesta, että oppiso- Oy:n ja Kärkölän koulun yhdessä toteuttatuskertomuksen mukaan oppisopimus- pimuskoulutus masta oppisopimuslukiosta. Siitä on saatu koulutus asemoitiin 1990-luvun puolivä- sopii vain erinomaisia kokemuksia puolin ja toisin. liin asti marginaaliseksi koulutusmuodoksellaisille nuoril- Tärkeää nivelvaiheen oppisopimuskoulutusta si. Oppilaitosmuotoisen koulutuksen raedustavat Helsingissä toteutettu joustavan le, jotka eivät kentaminen ja kehittäminen nähtiin täyperusopetuksen ja Oma-uran kasvatusfilososyystä tai toisesta sin keskeiseksi ammatillisessa koulutukfiaan perustuva Oppari-hanke sekä Pirkanpärjää koulussa. sessa. maan niin sanottu 2+1 malli.

Tämän jälkeen tilanne muuttui muodollisesti. HalOppisopimuskoulutuksen kehittämisen kannalta on lituksen työllisyysohjelmaan sekä koulutuksen ja tut- tärkeää tiivistää yhteistyötä työhallinnon kanssa. Opkimuksen kehittämisohjelmaan asetettiin tavoite, että pisopimus on työsuhde ja siksi olisi luontevaa, että työvuoteen 1999 mennessä oppisopimuskoulutuksen ja elinkeinotoimistot välittävät näkyvästi oppisopimusosuus on 20 prosenttia toisen asteen tutkintoon johta- työpaikkoja. van koulutuksen aloituspaikoista. Tavoitteen saavuttaNyt olisi opetushallinmiseen ei kuitenkaan asetettu mitään toimeenpano- nolla oiva tilaisuus huoohjelmaa tai edes seurantaa! Tavoitteesta myös luovut- lehtia siitä, että oppisopitiin vähin erin eri syistä. muskoulutukselle aseteTarkastusviraston raportin mukaan edellä esitetty 20 taan nuorten ja aikuisten prosentin tavoite olisi välttämätön, jos oppisopimus- koulutuksen osalta selkoulutusta halutaan todella kehittää oppilaitoskoulu- keät tavoitteet ja niituksen rinnalla vaihtoehtoisena nuorten koulutus- hin liittyvät toimeenväylänä. Siinä todetaan myös, että oppisopimuskou- pano-ohjelmat. Talutusta tulisi suunnitella kuntatasolla rinnakkaisena voitteiden toteutulukio- ja oppilaitoskoulutuksen kanssa. mista tulisi myös Tämä Osaaja-lehti haluaa vahvistaa konkreettisin seurata ja palkita. esimerkein näkemystä, että osalle nuoria oppisopimuskoulutus on hyvä vaihtoehto. Olisi päästävä irti siitä

Oppisopimusterveisin Kari Viinisalo 3

Osaaja 2011

Oppisopimus myös nuorille sopiva koulutusmuoto Osaaja -lehden päätoimittaja Kari Viinisalo ja Keski-Uudenmaan oppisopimuskeskuksen johtaja Anne Vuorinen keskustelivat eduskunnassa sivistysvaliokunnan puheenjohtajan Raija Vahasalon kanssa oppisopimuskoulutuksesta. Vahasalo on peruskoulun rehtori ja toimii toista kautta sivistysvaliokunnan puheenjohtajana.

Vahasalo: Lasten ja nuorten syrjäytyminen on tärkeimpiä kysymyksiä, mihin meidän pitää puuttua. Viime kaudella sivistysvaliokunta perehtyi lasten ja nuorten syrjäytymiseen ja teki 11-kohtaisen, konkreettisen toimenpidelistan, josta osia on uudessa hallitusohjelmassa, muun muassa se, että jokaisella nuorella pitäisi olla paikka peruskoulun päättymisen jälkeen.

Se on kova tavoite, jonka saavuttamiseksi pitää olla välineet, joista oppisopimus on yksi. Oppisopimusta on pidetty enemmän aikuispuolen koulutusmuotona, mutta sitä pitää kehittää niin että se sopii myös nuorille.

Oppisopimus hallitusohjelmassa Viinisalo: Oppisopimuspaikkojen saamisessa peruskoulusta tuleville nuorille keskeinen ongelma on se, että nämä nuoret eivät saa palkkatukea. Olemme ehdottaneet, että nämä nuoret pitäisi rinnastaa erityistä ohjausta tarvitseviin opiskelijoihin (ns. hoijksopiskelijat). Silloin saisimme puolitoista kertaisen yksikköhinnan ja voisimme maksaa työnantajalle parempaa koulutuskorvausta ainakin aluksi, kun nuori vaatii paljon ohjausta. Pitäisin edelleen hyvänä sitä 90-luvulla valtiovallan suunnitelmissa ollutta tavoitetta, että 20 prosenttia ammatillisen koulutuksen aloittavista nuorista pääsisi oppisopimuskoulutukseen.

Vahasalo: Oppisopimus on mainittu hallitusohjelmassa monessa kohdassa ja erityisesti nuorten koulutusmuotona. Oppisopimusta pitää vahvistaa ja tehostaa. Tulevaisuudessa oppisopimuksen merkitys kasvaa.

Sen eteen tehdään nyt työtä. Olen suunnitellut, että valiokunta ottaisi oppisopimuksen erilliseen seurantaan ja kuulisimme säännöllisesti, missä mennään.

Oppisopimus on työelämälähtöisin keino Osaaja 2011

Raija Vahasalo, Kari Viinisalo ja Anne Vuorinen.

opiskella ammatti. Syrjäytymisuhan alla olevat nuoret, joille oppilaitos ei sovi, voivat työssä kokea onnistumisen elämyksiä. Oppisopimus on haasteellinen. Se vaatii opiskelijalta paljon muun muassa itsenäisyyttä ja elämän hallintaa. Yksi keskeinen kysymys on, mistä löytää yrityksiä, jotka osaavat ohjata nuorta, sillä pk-yrityksillä ei ole aina resursseja irroittaa ihmistä neuvomaan.

Vuorinen: Meidän tehtävämme on varmistaa, että kouluttava yritys osaa ohjata.

Se on yksi laatutekijä. Toisaalta työpaikkojen välitys kuuluu te-toimistoille. Oppisopimuskoulutuksen asiantuntemus ja työnvälityksen osaaminen pitäisi yhdistää niin, että voisimme tehostaa oppisopimuskoulutuspaikkojen välitystä.

Viinisalo: Olemme esittäneet Omnian kanssa alueellista kokeilua, jossa työvoimahallinto välittäisi oppisopimuspaikkoja.

Meillä on tietty osa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, jotka voisivat käyttää oppisopimuskoulutusta hyväksi.

Tarvitaan ajatusmallien muuttamista Vahasalo: Opinto-ohjaajat ovat myös avainhenkilöitä. Heidän lukumääräänsä on lisätty ja rahaa kohdennettu koulutukseen.

Vuorinen: Hallitusohjelmassa voitaisiin miettiä myös lisäkoulutuksen rahoituspohjaa. Jos voisimme maksaa työnantajille enemmän koulutuskorvausta, pk-yritykset kouluttaisvat enemmän henkilöstöään.

Vahasalo: Rahoituspohjaan otetaan kantaa samalla kun koko ammatillista koulutusta uudistetaan tällä vaalikaudella.

Vuorinen: Nuorten, maahanmuuttajien ja syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien ase4

maa parantaisi se, että he voisivat suorittaa osatutkintoja. Jos suorittaa moduleita tutkinnosta, rahoitus on niin pieni, ettei se riitä. Jos moduleita voisi suorittaa kokonaisyksikköhinnalla, saisimme opiskelijoiksi sellaisia henkilöitä, joiden on vaikeaa asennoitua siihen, että pitää opiskella kolme vuotta.

Vahasalo: Oppisopimus on nopeasti työelämän uusiin tarpeisiin vastaava koulutus, jonka kaikkia mahdollisuuksia ei vielä ole oivallettu.

Meillä on ”Oppisopimus on pitkät perintyöelämälähtöisin tapa opiskella ja erinomainen teet oppilaitosmuotoivaihtoehto. Oppisopisesta koulumuksella voi opiskella tuksesta, joskaikkia ammatillisia sa on korosaloja ja se soveltuu tettu seiniä. esimerkillisesti mm.

Tarvitaan yrittäjien opiskeluun. ajatusmalliOppisopimusta kannat- en muuttataa kehittää jatkuvasti mista. eteenpäin ja laatua ja Olen saavaikuttavuutta lisätä.” nut yrityksistä palautetta, että ammatillisista oppilaitoksista tulevilla nuorilla ei usein ole riittävää ammattitaitoa, vaan yrityksen pitää kouluttaa lisää. Voisiko tässä käyttää oppisopimusta?

Viinisalo: Suomessa pitäisi kehittää 2+1 -mallia, jossa ammattikoulussa ollaan 2 vuotta ja sitten siirrytään oppisopimukseen.

Vuorinen: Opettajien työelämätuntemusta tulee jatkuvasta ylläpitää ja kehittää. Se on suuri haaste. Ammatillisen koulutuksen perusedellytys pitää olla se, että jokainen opettaja on tiiviissä yhteydessä työelämään.

Viinisalo: Myös nuorten oppisopimusopiskelijoiden palkkauskysymys pitäisi selvittää. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Simolinna on esittänyt, että nuorelle maksettaisiin pienempää palkkaa, mutta veroprosentti olisi vastaavasti pienempi.

Näin työnantajan kulut olisivat pienemmät, mutta nuoren käteen jäävä palkka ei olisi kohtuuttoman pieni.

Vahasalo: On totta, että pitää löytää taloudellisia kannustuksia.

Vuorinen: Ja tähän loppuun vielä henkilökohtainen kysymys: Mitä teet vapaaaikanasi?

Vahasalo: Harrastan ruoanlaittoa, kokeilen uusia reseptejä ja kutsun ystäviä syömään. Harrastan myös kaikenlaista liikuntaa. n 5

Läroavtalsutbildning lämpar sig även för unga Kari Viinisalo, chefredaktör för tidningen Osaaja, och Anne Vuorinen, direktör för Mellersta Nylands läroavtalscentral, diskuterade om läroavtalsutbildningen i riksdagen med bildningsutskottets ordförande Raija Vahasalo. Vahasalo är grundskolerektor och detta är hennes andra fyraårsperiod som utskottsordförande.

Vahasalo: Utslagningen bland barn och unga hör till våra viktigaste fokusområden. Under förra perioden koncentrerade sig bildningsutskottet på denna fråga och sammansatte en konkret åtgärdslista med 11 punkter. En del punkter ingår i det nya regeringsprogrammet, bland annat målet att alla ungdomar ska garanteras en utbildningsplats efter slutförd grundläggande utbildning. Det är ett hårt mål som kräver effektiva verktyg, såsom läroavtal. Läroavtalsutbildningen har betraktats främst som en utbildningsform för vuxna, men den bör utvecklas så att den lämpar sig även för unga.

Läroavtal i regeringsprogrammet Viinisalo: Ett centralt problem för ungdomar som söker en läroavtalsplats direkt efter den grundläggande utbildningen är att de inte får något lönestöd.

Vi har föreslagit att dessa ungdomar borde jämställas med studerande som behöver en individuell plan för hur undervisningen ska ordnas (IP-studerande). På så vis kunde vi få ett 1,5-faldigt pris per enhet och kunde betala bättre utbildningsersättning till arbetsgivaren åtminstone i början, när personen behöver mycket handledning. Jag anser fortfarande att det mål som staten planerade på 1990-talet vore bra, nämligen att 20 procent av alla unga som inleder yrkesutbildning ska garanteras en läroavtalsplats.

Vahasalo: Läroavtalsutbildningen nämns i många punkter i regeringsprogrammet framför allt som en utbildningsform för unga. Det är en utbildningsform som bör stödas och effektiveras. Läroavtal

kommer att få en allt större vikt i framtiden. Vi arbetar för det just nu. Jag planerar att organisera en särskild uppföljning av läget på läroavtalsfronten så att utskottet får regelbunden information om vad som händer.

Läroavtal är den mest arbetslivsorienterade yrkesutbildningsmetoden vi har.

Ungdomar som riskerar att bli utslagna och som inte kan eller vill studera vid en läroanstalt kan i stället klara sig bra på en arbetsplats. Läroavtal är ändå en utmanande utbildningsform. Det kräver en hel del av den studerande, bland annat självständighet och livsbalans. En nyckelfråga är var man ska hitta företag som kan handleda de unga studerande, eftersom små och medelstora företag sällan kan frigöra personalresurser och erbjuda en läroavtalshandledare.

Vuorinen: Det är vår uppgift att säkerställa att det företag som ingår läroavtal faktiskt förmår handleda den studerande.

Det är en kvalitetsfaktor. Å andra sidan hör det till arbets- och näringsbyråerna att förmedla arbetsplatser. Det gäller att slå ihop kompetensen hos läroavtalsutbildningsexperterna och arbetsförmedlarna så att förmedlingen av läroavtalsplatser kan effektiviseras.

Viinisalo: Vi har föreslagit ett regionalt experiment med Omnia där läroavtalsplatserna förmedlas av arbetskraftsförvaltningen. Det finns en del ungdomar som riskerar att bli utslagna och som kan ha nytta av läroavtalsutbildningen för att ta sig vidare i livet.

Nya tankemodeller behövs Vahasalo: Studiehandledarna står också i nyckelposition när det gäller läroavtal.

Antalet studiehandledartjänster har utökats och medel riktats till denna utbildningsform.

.... 21

Osaaja 2011

Lukion rinnalla

perustutkinto oppisopimuksella Kärkölän lukiossa oppilailla on ollut vuodesta 2008 mahdollisuus suorittaa lukio-opintojen ohella myös puualan perustutkinto. Oppisopimustyönantajana toimii Koskisen Oy. n Teksti Leena Keskiaho Kuvat Markku Teräväinen

E

nsimmäiset kahden tutkinnon suorittajat kirjoittivat ylioppilaaksi keväällä. Seitsemästä aloittaneesta viisi sai valkolakin, yksi kirjoittaa syksyllä ja yksi keskeytti.

– Nuoret edistyivät opinnoissaan odotettua nopeammin. Aluksi lyhensimme aikaa neljästä vuodesta kolmeen ja puoleen vuoteen, mutta viimeisenä keväänä huomasimme, että opinnot ehditään puristaa kolmessa vuodessa, rehtori Ari Korhonen kertoo.

Koskisen Oy sitoutui tarjoamaan pojille työpaikan vuodeksi lukion jälkeen, jotta heillä on aikaa saada perustutkinto suoritettua, mutta kesään mennessä

Ensimmäiset kaksoistutkinnon suorittaneet opiskelijat valmistuivat tänä keväänä.

Rehtori Ari Korhonen on kehittänyt verkko-opiskelua helpottaakseen lukioopiskelua työssä oppimisen aikana.

kaikki kuusi olivat jo suorittaneet perustutkinnon.

Työtä ja opiskelua Oppisopimuskoulutukseen kuuluva työ-

Polku oppisopimukseen Koulutuspolun rakentaminen yhdessä nuoren kanssa on yksi tapa auttaa koulutuksellisesti syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta oppisopimuskoulutukseen. n Teksti Leena Keskiaho

”K

Kuva Markku Teräväinen

oulutuspolun rakentaminen pitää aloittaa jo edellisen vuoden aikana, sanoo Helsingissä Alppilan yläasteella joustavan perusopetuksen ryhmää aiemmin opettanut Petri Hänninen, joka nyt ohjaa ja tukee oppisopimuskoulutukseen päässeitä nuoria Oppari-hankkeen puitteissa.

Hanke tähtää nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen.

– Joustava perusopetus tarjoaa toisenlaisen tavan suorittaa peruskoulun viimeiset vuodet. Se sopii nuorille, joiden kohdalla perinteinen pulpettiopetus ei toimi. Siinä nuori huomioidaan kokonaisvaltaisesti ja oppimista viedään koulun ulkopuolelle, erityisesti työpaikoille.

– Nuorilla on joskus epärealistinen kuva oppisopimuskoulutuksesta. He saattavat kuvitella esimerkiksi, että se on vain työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Siksi on tärkeää tehdä heille hyvissä ajoin selväksi, mihin he sitoutuvat oppisopimuskoulu-

Osaaja 2011

Petri Hänninen tukee ja ohjaa oppisopimuskoulutukseen päässeitä nuoria.

6

Kultaa ja kunniaa PUUTAITEILIJALLE paikalla oppiminen tapahtui siten, että neljä ensimmäistä jaksoa vuosittain kului lukiossa ja viides jakso ja suurin osa kesästä yrityksessä.

– Nuoret ovat olleet tyytyväisiä siihen, että heillä on ollut varma kesätyöpaikka, josta on maksettu hyvää palkkaa. Monella nuorella on myös ollut halu tehdä jotain käsillään. Työ on tasapainottanut hyvin teoreettista lukiota, kun on voinut käydä töissä ja oppia samalla ammatillista puolta, Korhonen kertoo.

Koulu on tukenut opiskelua muun muassa lisäämällä verkkokurssien määrää.

– Kun pojat ovat olleet työssä oppimassa, he ovat voineet tehdä opintoja verkon kautta itselle sopivana aikana.

Kokemukset oppisopimusopiskelusta ovat olleet niin hyviä, että Kärkölän lukiossa on aloittanut joka syksy uusi ryhmä. Jopa yksi tyttö on uskaltautunut mukaan.

– Käymme syksyllä koko ikäluokan kanssa Koskisen Oy:ssä katsomassa millaisia tehtäviä siellä tehdään, jotta odotukset ovat realistiset, Ari Korhonen kertoo.n

tuksessa, Petri Hänninen sanoo.

Kriittinen nivelvaihe Koulutuskentässä tehdään paljon työtä, jotta nuoren siirtyminen peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen tapahtuisi sujuvasti ilman kriittisiä välivuosia. Joustavan perusopetuksen lisäksi nuorille on tarjolla nivelvaiheeseen muun muassa kymppiluokka, ammattistartti ja työpajat.

Oppari-hankkeessa pyritään näiden aikana tunnistamaan nuoret, jotka motivoituvat oppisopimusopiskelusta ja löytämään heille oppisopimuskoulutuspaikka.

– Ensimmäisen vuoden aikana ohjaan nuoria tiiviimmin työpaikalla. Joka kolmas viikko meillä on yhteinen kokoontuminen. Päivän aikana jaetaan kokemuksia ja hiotaan työelämävalmiuksia, Petri Hänninen sanoo. Myös työpaikkakouluttajat saavat ohjausta ja koulutusta tehtäväänsä. n Lisätietoa: www.facebook.com/oppari 7

Antrei Hartikainen voitti kultaa Taitaja-kisassa.

Nikarilla on syytä olla ylpeä oppisopimuskoulutuksestaan; kultaa Taitaja-kisoissa ja vuoden oppisopimusopiskelija sekä Vuoden oppisopimuskouluttaja Länsi-Uudellamaalla samasta yrityksestä. n Teksti Leena Keskiaho, kuvat Markku Teräväinen

A

ntrei Hartikainen valmistui artesaanipuusepäksi vuonna 2010.

Fiskarsissa toimiva Nikari valmistaa juuri sellaisia huonekaluja, joita Antrei eli Anttu halusi oppia tekemään; kansainvälisesti arvostettuja, huippulaatuisia design-tuotteita. Antulla oli onnea, kun hän pääsi yritykseen, sillä sinne hakeudutaan harjoittelemaan jopa Japanista asti ja haastatteluun tullaan omalla kustannuksella.

Nikarin maine ja monet maailmalla palkitut muotoilutuotteet houkuttelivat Antrein kysymään oppisopimuspaikkaa Nikarista.

– Suoritan puusepänalan ammattitutkintoa, johon tietopuolisen koulutuksen järjestää Koulutuskeskus Salpaus Lahdessa, Antrei kertoo.

Lahdessa valmennetaan myös puualan kilpailijoita ammattitaitokisoihin. Antrei Hartikainen sanoo harkitsevansa osallistumista Leipzigissä Saksassa vuonna 2013 pidettäviin Ammattitaidon MM-kilpailuihin. Yrityksen nykyinen omistaja Johanna Vuorio tukee Antrein osallistumista. Palkintojenjakotilaisuudessa myös

Länsi-Uudenmaan oppisopimuskeskuksen johtaja Timo Lehtinen ilmaisi toimiston halukkuuden olla yhtenä tukijana MM-kisavalmennuksessa. n

Antrei Hartikainen kuvassa keskellä, vasemmalla työpaikkaohjaajana toimiva puuseppämestari Tommi Alatalo ja Nikarin toimitusjohtaja Johanna Vuorio.

Oikealla puolella koulutustarkastaja Michaela Berg ja johtava koulutustarkastaja Timo Lehtinen Länsi-Uudenmaan oppisopimuskeskus Luksiasta.

Osaaja 2011

Kansainvälisessä vaihdossa opitaan puolin ja toisin

Kansainväliset opiskelijavaihdot ovat entistä keskeisimpiä oppisopimuskoulutuksessa. Täältä lähdetään maailmalle oppimaan uusia asioita ja tänne tullaan. Rémy Lafarguette oli Turussa opiskelijavaihdossa kolme viikkoa alkukesällä.

R

anskalainen Rémy Lafarguette halusi aluksi Rovaniemelle, mutta päätyi Turkuun, koska Turunmaan Rakennus- ja LVI-palvelusta löytyi hänelle sopiva työpaikka.

Turunmaan Rakennus- ja LVI-palvelussa on totuttu kansainväliseen toimintaan. Työntekijöistä useampi on ollut ulkomailla työssä ja yritykseen palkataan mielellään myös ulkomaalaista työvoimaa, jolla on hyvä ammattitaito.

Työnjohtaja Vesa Valkeejärvi kehuu Rémyn ammattitaitoa.

Hän sanoo, että yleensä ne, jotka vaivautuvat Suomeen asti töihin, ovat motivoituneita ja kovia tekemään töitä. Valkeejärvi kiittelee myös Rémyn innostusta.

– Teemme parhaillaan rivitalokohteeseen putkiremonttia. Rémy osaa tehdä työt itsenäisesti eikä vaadi juurikaan ohjausta.

Rémyn työparina toimii Rami Rinne, joka opiskelee itsekin oppisopimuksella. Tähtäimessä on talotekniikan perustutkinto, putkiasentaja. Yhteisenä kielenä toimii englanti.

Oppia hakemassa Isänsä yrityksessä keski-Pyreneillä työskentelevä Rémy on ollut aikaisemmin opiskelijavaihdossa Espanjassa. Suomen hän valitsi, koska halusi tutustua pohjoisen elämäntapaan. Hän on tyytyväinen kolmen viikon harjoittelujaksoon ja pitää sitä sopivan mittaisena. Sen kuluessa hän on jo todennut, että monet asiat tehdään täällä toisin, esimerkiksi eristys ja putkien liittäminen. Myös lämmitystekniikat evat erilaisia. Uutta ovat myös kolminkertaiset lasit.

Rémy sanoo viihtyneensä hyvin kesäisessä ja kauniissa Suomessa. Suomalaisia hän pitää rauhallisina ja luotettavina.

Useita oppisopimusopiskelijoita

Rami Rinne (vas.) ja Rémy Lafarguette vertailevat eri maiden työskentelytapoja.

– Meillä on ollut kaikkiaan kahdeksan oppisopimusopiskelijaa, kertoo Turunmaan Rakennus- ja LVI-palvelun toimitusjohtaja Kari Vastamäki. Hän sanoo ottavansa mielellään ulkomaalaisia harjoittelijoita.

– Kunhan pelisäännöt ovat samat ja kaikkien tiedossa, työskentely ulkomaalaisten kanssa on samanlaista, hän sanoo. n n Teksti Leena Keskiaho, kuva Markku Teräväinen

Eurooppalaiset työssä oppimisjaksot oppisopimuskoulutuksessa Turun oppisopimustoimisto on mukana OpsoProCentral -hankkeessa, jossa käynnistetään oppisopimusopiskelijoiden työssä oppimisjaksoja Eurooppaan. Työssä oppimispaikkoja voi järjestyä joko työnantajan tai oppisopimustoimiston yhteyksien kautta. Yhteistyökumppaneita on Ranskassa, Saksassa, Itävallassa ja Norjassa.

Jaksojen pituudet ovat 3-4 viikkoa. Leonardo da Vinci –apurahalla on tarkoitus tukea opiskelijan matka- ja majoituskustannuksia sekä muita kustannuksia. Apurahan suuruus vaihtelee 800 – 1040 e välillä, kohdemaasta ja jakson pituudesta riippuen.

Ulkomainen työssä oppimisjakso on osa tutkintoon valmistavaa koulutusta, eikä ulkomainen yritys yleensä maksa palkkaa jaksolta.

OpsoProCentral -hankkeessa ovat mukana seuraavat oppisopimustoimijat: Seinäjoki, Jyväskylä, Pirkanmaa, Turku ja Vaasa. Hanketta Koordinoi SEDU aikuiskoulutus, oppisopimuspalvelut, Seinäjoki.

Osaaja 2011

8

Ravintolapäällikkö Keijo Lehtola, Pirkanmaan oppisopimuskeskuksen vs. oppisopimuspäällikkö Erja Luttinen ja ensi keväänä tarjoilijaksi valmistuva Emmi Houhala kehuvat 2+1 -mallia toimivaksi.

2+1 = uudenlainen oppisopimus

Pirkanmaan oppisopimuskeskuksessa toteutetaan uudenlaista oppisopimusta, jossa perustutkinnon opiskelija opiskelee kaksi ensimmäistä vuotta oppilaitoksessa. Viimeinen vuosi suoritetaan oppisopimuksella.

2+1 -malli on ollut Pirkanmaalla toiminnassa viisi vuotta. Alunperin hotelli- ja ravintola-alalle suunniteltu koulutus on levinnyt myös muille aloille. Esimerkiksi rakennusalalle ja autoalalle on solmittu tänä vuonna 2+1 -mallin mukaisia oppisopimuksia runsaasti.

Vs. oppisopimuspäällikkö Erja Luttisen mukaan 2+1 on otettu vastaan erittäin hyvin sekä opiskelijoiden että työnantajien puolella. Työnantajat kiittelevät opiskelijoiden ammattitaitoa ja opiskelijat ovat tyytyväisiä saamaansa työkokemukseen.

– Opiskelijoilla on valmistuttuaan sekä perustutkinto että vuosi työkokemusta. Heillä on paremmat mahdollisuudet työllistyä suoraan koulunpenkiltä kuin nuorilla, jotka hankkivat perustutkinnon pelkästään oppilaitoksessa, Luttinen pohtii. Samaa mieltä on myös Ravintola Fransmannin ravintolapäällikkö Keijo Lehtola.

– Jos samaa työtä hakisi kaksi tasaväkistä hakijaa, palkkaisin sen, jolla on työkokemusta.

Lehtola on ottanut Fransmanniin useita oppisopimusopiskelijoita uransa aikana. Viimeisin heistä on 2+1 -mallilla opiskeleva Emmi Houhala, jonka kanssa solmittiin vuoden määräaikainen työsopimus.

Tasavertainen työntekijä alusta saakka Työnantajan kannalta suurin ero perinteiseen oppisopimuskoulutukseen verrattuna on opiskelijan osaamisessa. 2+1 -mallissa opiskelija saa alalle vaadittavat pohjatiedot kahden ensimmäisen vuoden aikana. Oppisopimusjakson alkaessa työnantaja saa itselleen nuoren, innokkaan työntekijän, jolla on alasta perustaidot. Vastineeksi työnantaja maksaa opiskelijalle palkan, joka on minimis9

sään 80 prosenttia työehtosopimuksen mukaisesta palkasta.

– Emmi oli meillä työharjoittelussa ja kun hän kysyi mahdollisuutta tulla viimeiseksi vuodeksi oppisopimukseen, en miettinyt hetkeäkään. Emmi oli osoittautunut reippaaksi nuoreksi naiseksi, jolla on asenne kohdallaan, Lehtola kertoo.

– Normaalissa oppisopimuksessa ohjauksen määrä työnantajalle on moninkertainen verrattuna tähän malliin. Emmi oli meille tullessaan jo valmis työntekijä.

Lehtola painottaa, että tämä on loistava keino työllistyä.

– Emmi on jo nyt yksi meistä. Miksi päästäisimme oppisopimuksen jälkeen käsistämme hyvän työntekijän, joka on jo oppinut talon tavoille?

Myös Houhala on ollut tyytyväinen valintaansa. Hän saa viimeiseltä opiskeluvuodeltaan palkkaa, arvokasta kokemusta ja taitoja, joita ei opita koulunpenkillä.

– Uskon, että opin oppisopimusvuoteni aikana huomattavasti enemmän kuin ne luokkatoverini, jotka halusivat suorittaa perustutkinnon kokonaan oppilaitoksessa.

Houhala käy jouluun saakka koulussa suorittamassa viimeisiä opintoja kahtena päivänä viikossa.

– Työvuorojen ja koulun yhdistäminen on sujunut loistavasti, toteavat sekä Houhala että Lehtola.

2+1 -malli on rakennettu nuoren opiskelijan näkökulmasta. Jos jostain syystä oppisopimus joudutaan purkamaan, ei nuori joudu tyhjän päälle. Hän saa palata takaisin koulunpenkille ja suorittaa tutkinnon loppuun siellä. n Teksti ja kuva Sane Keskiaho Osaaja 2011

Tukea tarvitaan usein

”Oppisopimusopiskelu on vaativaa”

N

äin sanoo Hyrian RekryOpso-projektissa mukana ollut erityisopettaja Satu Törrönen. Äskettäin päättyneen projektin tavoitteena oli madaltaa kynnystä oppisopimukseen ja etsiä oppisopimuskoulutuksen keskeyttämisen kriittisiä pisteitä.

– Moni luulee, että jos koulu on ollut takkuista, niin oppisopimus on helppo tapa oppia. Se ei pidä paikkaansa. Opiskelu oppisopimuksella soveltuu henkilöille, joilla on valmiudet itsenäiseen opiskeluun ja hyvät ajanhallinnan taidot, jotka ovat itseohjautuvia ja joilla on hyvä motivaatio. Kun oppilaitospäiviä on vain 20 prosenttia opinnoista, pitää itse kyetä huolehtimaan siitä, että oikeasti oppii tavoitteiden mukaisesti.

Kaikilla ei näitä taitoja kuitenkaan ole. Silloin opiskelujen loppuun vieminen saattaa vaatia erityisiä tukitoimia.

Koulutustarkastaja Erika Vaahtera ottaa esimerkiksi maahanmuuttajat, joita projektissa oli useita. Heidän kielitaitonsa vaatii usein termien ja ammattisanojen opettelua suomeksi.

– Kehitimme erittäin hyvän ja perusteellisen verkkopohjaisen testin kielitaidon kartoittamiseen. Monilla saattaa olla myös lukihäiriö tietämättään. Kaikissa testeissä on tärkeää, että henkilö itse saa selkeän kuvan omista vahvuuksistaan ja pulmakohdistaan.

Tuotimme myös selkokielistä materiaalia siitä, mitä oppisopimus on.

Erika Vaahteran mukaan tukea on tarjottu laajapohjaisesti.

– Erityisopettajan lisäksi meillä on toimialakohtaiset oppimisvalmentajat, jotka tuntevat hyvin työelämän tarpeita. Myös koulutustarkastajat ovat jalkautuneet paljon työpaikoille.

Hän muistuttaa, että tuen tarve opiskeluissa ei tarkoita sitä, etteivät työtaidot olisi kunnossa. Yrityksissä asia ymmärretään hyvin ja niissä onkin oltu mukana tukitoimissa kiitettävästi.n

Oppisopimukseen työharjoittelun kautta Lahdessa nuorten pääsyä oppisopimuskoulutukseen tuetaan mahdollisuudella ottaa nuori ensin työharjoitteluun. Myös muuta tukea on tarjolla.

J

anne Louhelaisen oppisopimustyönantaja on Teatteri Vanha Juko Lahdessa. Ensi kosketuksen teatterimaailmaan Janne sai siviilipalveluaikanaan. Kun pari vuotta sitten teatterin henkilöstössä tapahtui isoja muutoksia ja äänimiehenä toimineesta Jaska Teurista tuli teatterin hallintojohtaja, alettiin miettiä keinoja Jannen kouluttamiseksi äänimieheksi.

– Oppisopimus on ehdottomasti paras tapa kouluttautua teatteritekniikkaan. Oppilaitoksesta ei pysty saamaan yhtä paljon käytännön oppia kuin täältä, Jaska Teuri sanoo. Hän toimii myös Jannen työpaikkakouluttajana.

Oppisopimusopiskelu sopii hyvin Jannelle.

– Peruskoulun jälkeen minulla oli erilaisia pätkätöitä. Koulun penkille minua ei olisi saanut millään, Janne myöntää.

– Kun Jannen oppisopimusta edelsi työhallinnon järjestämä työharjoittelu, jonka aikana hän pääsi perehtymään tuleviin tehtäviin, ja kun hän lisäksi oli innokas, solmimme oppisopimuksen. Aikaisemmin Janne oli tehnyt vain toimistotöitä täällä, Jaska Teuri sanoo. Hän pitää tärkeänä sitä, että oppisopimuskoulutukseen otettava nuori tunnetaan entuudestaan.

– Vaikea on ajatella, että suoraan kadulta otettaisiin joku koulutettavaksi. Nuoreen pitää voida luottaa. Painotan Jannenkin koulutuksessa vastuun kantamisen tärkeyttä, Teuri sanoo.

Joskus rankkaa mutta palkitsevaa - Mahdollisuus saada tukea rohkaisee opiskelemaan, sanovat erityisopettaja Satu Törrönen (vas.) ja koulutustarkastaja Erika Vaahtera.

Osaaja 2011

– Suoritan audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoa. Oppisopimuksen järjestäjänä toimii Koulutuskeskus Salpaus, joka on ostanut tietopuolisen koulutuksen Keudasta. Tutkinnon suorittaminen kestää kolme vuotta, Janne kertoo.

10

Hallintojohtaja Jaska Teuri (oik.) on toiminut aikaisemmin äänimiehenä, ja ohjaa nyt Janne Louhelaista ammatin saloihin Jannen työpaikkakouluttajana.

kertoo törmänneensä usein yrittäjiin, jotka sanovat, että oppisopimus on hyvä juttu, mutta sitoutuminen kolmeksi vuodeksi arveluttaa, jos ei tunne nuorta.

– Tästä syntyi ajatus oppisopimuskoulutuksesta, jota edeltää työharjoittelujakso. Sen aikana sekä työnantaja että nuori voivat todeta, onko nuori oikealla alalla. Ensimmäinen harjoittelusopimus tehdään kuukaudeksi. Jos oppisopimus tuntuu yhä realistiselta vaihtoehdolta niin harjoittelusopimusta jatketaan kahdella kuukaudella. Horisontti on tässä vaiheessa yhteydessä Koulutuskeskus Salpauksen koulutustarkastajaan, jonka kanssa varmistetaan, että aiottu tutkinto on mahdollista suorittaa.

– Samalla kun oppisopimus päätetään solmia, arvioidaan myös nuoren ja työpaikkaohjaajan tuen tarve. Horisontti jatkaa nuoren valmennusta oppisopimuksen ajan tapaamalla sekä työnantajaa että nuorta tarpeen mukaan.

Hulkkosen mukaan tuen tarve on yleensä opintojen alussa iso, samoin ensimmäisten väliarvioiden ja näyttöjen lähestyessä, mutta pienenee loppua kohden.

Työpaikkakouluttaja tärkeä linkki

Koulutus on erittäin joustavaa, mikä teatterin esityskaudella on ensiarvoisen tärkeää.

– Voin itse poimia kursseja omaan tahtiini ja osallistua tutkintotilaisuuksiin sitä mukaa kun olen valmis.

Janne myöntää, että joskus työn ja opiskelun yhdistäminen on rankkaa, kun töissä on pitkiä päiviä ja opinnoillekin pitää löytää aikaa.

– Mutta kun opiskelu on mielekästä ja sitä voi soveltaa omaan työhön, sitä jaksaa, Janne sanoo.

Janne valmistuu maaliskuussa 2013. Jannella ja Jaskalla on selkeä näkemys siitä, mitä sen jälkeen. Janne jatkaa vakinaisena valomiehenä Tetteri Vanha Jukon palveluksessa.

Jotta tavoitteeseen päästäisiin eli ehkäistäisiin oppisopimuksen purkautuminen, pyritään mahdolliset oppimisvaikeudet tai maahanmuuttajilla puutteellinen kielitaito, selvittämään testein ja niiden pohjalta määrittelemään tarvittava tuki.

– Se voi olla pienryhmä- ja yksilöohjausta ja tukea työpaikkakouluttajille. Apuna ovat opettajat ja oppimisvalmentajat ja uutena palveluna myös psykologi, jonka kanssa opiskelija voi käydä keskustelemassa. Myös meitä koulutustarkastajia voi lähestyä kaikissa kysymyksissä. Käymme myös työpaikalla säännöllisesti varsinkin opiskelun alussa. Työpaikkakouluttaja on keskeinen linkki opiskelussa, ja on tärkeää että hänellä on alusta asti tunne, että kaikki lähtee raiteilleen ja että hän saa tukea silloin kun sitä tarvitaan, Marita Nauha sanoo.n n Teksti Leena Keskiaho

Kuvat Markku Teräväinen

Nuoret ammattiin yhteistyöllä Lahden nuorisopalvelujen työharjoitteluyksikkö Horisontti ja Koulutuskeskus Salpaus järjestävät yhdessä nuorille työharjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja ja tukevat opiskelijoita ja työpaikkaa niin, että opinnot saadaan suoritettua loppuun.

Kolmatta kautta jatkuvaa hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

– Tavoitteena on luoda pysyvä toimintatapa, jolla ehkäistään oppisopimuksen purkautuminen, sanoo koulutustarkastaja Marita Nauha Koulutuskeskus Salpauksesta.

Lahden nuorisopalveluilla on oma työharjoitteluyksikkö Horisontti, joka järjestää nuorille työharjoittelua ja muita työllistämistoimenpiteitä. Yksi Horisontin palvelumuodoista on tuettu oppisopimus, johon väylänä on työharjoittelu.

Työharjoitteluyksikön toiminnanohjaaja Matti Hulkkonen 11

Matti Hulkkonen ja Marita Nauha uskovat, että moni oppisopimus on saatu onnelliseen päätökseen tukitoimien avulla.

Osaaja 2011

Dokumentteja uudenlaisella kerronnalla Ylessä alkaa laaja oppisopimuskoulutus, jolla tavoitellaan uudenlaista kerrontatapaa dokumenttituotantoon. n Teksti Leena Keskiaho, kuva Markku Teräväinen

Riikka Siitonen(vas.), Pentti Väliahdet, Jyrki Nygren, Riitta Granath (edessä) ja Irja Ylönen ovat osa tiimiä, joka hoitaa Ylen koulutusprojektia.

”T

ämä on Ylen tärkeä koulutushanke, joka liittyy strategiseen tavoitteeseemme saavuttaa alle 45-vuotiaat, sanoo Ylen dokumenttituotannon päällikkö Pentti Väliahdet.

– Kysymys ei ole uudesta tekemisestä tai osaamisesta, vaan tavasta tehdä ohjelmaa uudella tavalla. Vastaavalla tuotantotavalla tehtyjä ohjelmia löytyy paljon mainosrahoitteisilta kanavilta, mutta Ylessä niitä on vielä vähän, Pentti Väliahdet sanoo. Hän käyttää kerrontatavasta nimitystä reality, vaikkei se hänen mukaansa ole paras termi, mutta parempaa ei toistaiseksi löydy.

– Aihetta lähestytään dynaamisesti ja rohkeasti asioita näyttämällä. Tapahtumapaikkana ovat ihmisten arki ja siinä esiintyvät yhteiskunnalliset ilmiöt; pääosissa ovat oikeat ihmiset, eivät näyttelijät.

Näin toteutettavilla ohjelmilla tavoitetaan nuoria katsojia.

Koko tuotantoputki koulutetaan Koulutukseen osallistuu noin 30 henkilöä, joilla on hyvin erilaiset taustat. Mukana on kuvaajia, toimittajia, leikkaajia, ohjaajia, käsikirjoittajia ja tuottajia.

– Koko tuotannollinen putki pitää saada ymmärtämään uusi kerOsaaja 2011

rontatapa. Kaikilla pitää olla sama visio. Toivon myös, että koulutusryhmästä löytyisi tiimejä, jotka ideoisivat ja toteuttaisivat uusia hankkeita, Väliahdet sanoo.

– Koulutusta on suunniteltu pitkään yhteistyössä Keudan, Keski-Uudenmaan oppisopimuskeskuksen ja Ylen kanssa, kertoo vastuukouluttaja Riitta Granath Keudasta.

– Aluksi selvitimme työpaikan tarpeet ja sen jälkeen opiskelijoiden nykyisen osaamisen suhteessa tavoitteisiin. Jokaiselle tehtiin henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa määriteltiin sekä tietopuolinen että työpaikalla tapahtuva oppiminen.

Ylen kanssa etsimme kouluttajat Ylestä, kentältä ja Keudasta, Riitta Granath kertoo.

– Osaamisalavaihtoehtoja on useita. Osa opiskelijoista suorittaa audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon, osa erikoisammattitutkinnon. Oppisopimuskoulutuksessa työpaikalla tapahtuvasta koulutuksesta vastaa työpaikkakouluttajat, joita Ylessä on tämän ryhmän koulutukseen nimetty kahdeksan, kertoo Keudan koulutustarkastaja Irja Ylönen. n 12

Kehittyvän oppisopimuksen

KONFERENSSI PEKINGISSÄ Pekingissä järjestettiin 26.-28.5.2011 järjestyksessä neljäs INAP-konferenssi (The International Network on Innovative Apprenticeship). Tilaisuus kokosi yli 100 osanottajaa 19:sta maasta esittelemään tutkimustuloksiaan ja keskustelemaan ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuksen ajankohtaisista kysymyksistä. n Teksti Asko Miettinen ja Kari Viinisalo

Asko Miettinen (vas.) ja Kari Viinisalo tutustuivat matkallaan myös kiinalaiseen oppisopimukseen ja kiinalaisen ammattiosaamisen tasoon.

Esitykset oli jaettu viiteen työpajaan: opetussuunnitelmien ja pätevyysvaatimusten kehittäminen, oppimisteoriatja mallit, yliopistojen ja oppilaitosten monet tehtävät, opetus ja opetushenkilökunta, pätevyyden kehittymisen mittaaminen sekä Aasia-työpaja. Yli kolmannes kaikista esityksistä sijoittui ensimmäiseen työpajaan. Siellä sai hyvän yleiskuvan siitä, mitä eri puolella maailmaa tapahtuu ja millaisia painotuksia ja kehittämistavoitteita Aasiassa, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa oppisopimusopiskelulle on asetettu. Myös oma yrittäjien oppisopimuskoulutusta käsittelevä esityksemme oli sijoitettu tähän ryhmään.

Oppisopimuskoulutuksen ja yleisemminkin ammatillisen koulutuksen järjestämisessä näyttää vallitsevan kolme pääasiallista tapaa. Ns. liberaalissa mallissa (esim. Englanti) valtio puuttuu koulutuksen järjestämiseen vähän tai ei lainkaan. Valtiokeskisessä mallissa (esim. Ranska) valtio taas suunnittelee, 13

organisoi ja valvoo koulutustoimintaa hyvin kiinteästi. Sekamallissa (esim.

Saksa) valtio pyrkii huolehtimaan toiminnan edellytyksistä ja tukemaan sitä.

Suuri kysymys näyttää olevan, kuinka näissä erilaisissa ja toisistaan poikkeavissa toimintaympäristöissä voidaan varmistaa riittävässä määrin koulutuksen joustavuus ja läpinäkyvyys. Yhteinen ongelma näyttää olevan, miten perinteisiin pitäytyväksi taipuvainen ammatillinen koulutus saadaan avoimeksi tarvittaville muutoksille.

ten matematiikka, äidinkieli ja vieraat kielet ovat suorastaan ”inhokkeja”.

Niinpä maassa pohditaan kuumeisesti opetussuunnitelmauudistuksia ja yleisemminkin modernisaation vaatimuksia ammatilliselle koulutukselle. Myös koulutuksen massiivinen laajentaminen on ajankohtainen asia. Hallitus onkin päättänyt perustaa vuosittain 1000 uutta ”ensimmäisen luokan ammattikoulua”. Laajentamisen taustalta löytyvät maaseudulta muuttavien valtaisat koulutustarpeet.

Isäntämaan Kiinan ammatillisen koulutuksen järjestäminen on luku sinänsä.

Vuosittain koulutuksen aloittaa yli 8 miljoonaa opiskelijaa. Nopeaan talouskasvuun tottunut ja sitä edelleen haluava maan hallitus korostaa välittömään työllistämiseen johtavaa ammatillista koulutusta.

Varsin avoimesti kiinalaiset isännät kertoivat myös ammatillisen koulutuksen nykyisistä vaikeuksista maassaan.

Monille opiskelijoille tärkeät aineet ku-

Konferenssin osanottajat vierailivat myös kiinalaisessa valioluokan ammattikoulussa, joka on varmaankin edusti näyteikkunaa vierailijoille. Näkemämme esitykset olivat suorastaan hämmästyttäviä kurinalaisuudessaan ja täsmällisyydessään. Vierailimme myös luokissa, joissa valitut opiskelijat harjoittelivat erilaisia taitokilpailuja varten. Vaikutelmat vahvistivat osaltaan käsitystä siitä, että tästä vuosisadasta tulee Kiinan vuosisata. n Osaaja 2011

Osaaja Joensuussa

Itsenäinen ja riippumaton oppisopimustoimisto Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskuksen johtajan sijaisena toimiva Antero Pesonen pitää oppisopimustoimiston riippumatonta asemaa tärkeänä laatutekijänä. n Tekstit Leena Keskiaho, kuvat Markku Teräväinen

”T

oimimme Pohjois-Karjalan aikuisopiston yhteydessä, mutta olemme oma riippumaton tulosyksikkö, Antero Pesonen painottaa. Hän on osallistunut monin tavoin valtakunnalliseen oppisopimuksen laadun kehittämistyöhön ja pitää toimistojen itsenäistä ja riippumatonta asemaa oppisopimuskoulutuksen kehittämisen kannalta keskeisenä asiana.

– Koulutustarkastajat ovat myös opiskelijoiden ja työnantajien edushenkilöitä. Jos koulutuksesta tai tutkintojen järjestämisestä tulee huonoa palautetta, meidän on puututtava siihen vaikka olisimme samassa organisaatiossa, ja se edellyttää itsenäistä ja riippumatonta asemaa. Työnantajien luottamusta ei saa menettää, sillä ilman sitä oppisopimuskoulutuksella ei ole tulevaisuutta.

Laatuun panostettava Laatukysymykset ovat Pesosen mukaan aikaisemmin jääneet määrien varjoon.

– On vain puhuttu määristä, mutta onneksi nyt on nostettu myös laatu tikun nokkaan. Määrien painottaminen on johtanut siihen, että koulutuksen järjestämislupia on myönnetty myös tahoille, joille määrät ovat olleet laatukysymyksiä tärkeämpiä ja oppisopimus on ymmärretty rahoitusmuotona eikä koulutusmuotona. Tämä on tehnyt hallaa koko koulutusmuodolle, Pesonen sanoo.

Oleellinen osa laatua on työpaikan koulutusedellytysten monipuolinen selvittäminen.

– Se pitää sisällään myös asenteen, jolla työnantaja on lähdössä kouluttamaan. Jos oppimis- ja koulutusedellytykset eivät ole riittävät työpaikalla, pitää osata sanoa, että oppisopimus ei kenties olekaan teidän henkilöstönne koulutusmuoto.

– Laadun ja koulutusmuodon imagon kannalta on ensiarvoisen tärkeää, miten oppisopimustoiminnan parissa oleva henkilöstö hoitaa asioita. Esimerkiksi oppisopimuksen solmiminen on aina tehtävä henkilökohtaisesti niin, että mukana on myös työpaikkakouluttaja. Tilaisuudessa osapuolille selvitetään, mihin he ovat lähdössä ja mitä se edellyttää. Meidän oppisopimusviranomaisten pitää oppisopimuksen solmimisen jälkeenkin valvoa ja seurata koulutusprosessia muun muassa työpaikkakäynnein.

Antero Pesosen mukaan toimiva yhteistyöverkosto on osa laadukasta oppisopimustoimintaa.

– Pitää olla hyvät suhteet oppilaitoksiin ja siellä oikeahenkiset opettajat, jotka ymmärtävät, ettei oppisopimuskoulutusta Osaaja 2011

Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus toimii vanhassa, käsityöläisperinnettä ylläpitävässä keskuksessa Joensuussa. – Rakennus on peräisin vuodelta 1848, Antero Pesonen kertoo.

voida viedä läpi oppilaitosmaisesti. Onneksi ammatillisen koulutuksen kenttään on syntymässä oppisopimuskulttuuria.

Lisää rahaa koulutuskorvauksiin – On syytä joskus muistuttaa, että työnantajalla on laaja koulutusvastuu oppisopimuskoulutuksessa ja että työnantaja myös maksaa suurimman osan koulutuskustannuksista. Siksi toivoisin tähän koulutusmuotoon lisää rahaa niin, että työnantajille voitaisiin maksaa selkeästi suurempaa koulutuskorvausta, Pesonen sanoo. Hän toivoo myös palkkakysymysten ottamista työehtosopimuksiin.

– En hae mitään orjapalkkoja, mutta olisi hyvä määritellä selkeästi oppisopimuksen alkuvaiheen palkat. n 14

Teoriatieto TUKEE

ARJEN työtä

Kun oppisopimuskoulutus sidotaan tiiviisti työhön ja suunnitellaan hyvin, sillä saadaan oikeasti muutoksia aikaan, sanoo Liperin kunnan varhaiskasvatuksen johtaja Sirkka Korhonen.

koska omassa kunnassa voi suorittaa paljon opintoja ja antaa näyttöjä eri yksiköissä. Lähipäivät olivat Joensuussa.

Moni jännitti aluksi, jaksaako opiskella, mutta palautteen mukaan opiskelu on tuonut lisää jaksamista, kun on opittu uusia työtapoja.

ppisopimuskoulutus aloitettiin Liperin kunnan varhaiskasvatuksessa perhepäivähoidosta. Vuoden vaihteessa valmistuvassa ryhmässä on ollut seitsemän opiskelijaa.

– Perhepäivähoitajan oppisopimustyöpaikkana toimii oma koti, joka asettaa omia vaatimuksiaan koulutukselle, Sirkka Korhonen sanoo.

– Työpaikalla tapahtuvaa oppimista ohjaa työpaikkakouluttaja ja oma esimies. Työpaikkakouluttajan kanssa katsoimme jokaisen jakson tavoitteet, ja suunnittelimme ohjauksen sen pohjalta, varhaiskasvatuksen vastaava Annikki Kuittinen kertoo.

– Koulutus on työntekijäystävällinen,

Vakinainen virka tähtäimessä

O

– Perhepäivähoitajien koulutuksesta saatujen hyvien kokemusten pohjalta lähti ajatus tarjota oppisopimuskoulutusta myös lähihoitajille, joilta puuttuu lasten ja nuorten erikoistumisopinnot eikä heitä siitä syystä voida vakinaistaa. Halukkaita ilmaantui yllättävän paljon, Sirkka Korhonen kertoo.

– Olemme tehneet yhdessä oppisopimuskeskuksen ja oppilaitoksen kanssa räätälöidyt oppimissuunnitelmat, jotka ovat tiiviisti kiinni arjessa ja lähtevät meidän tarpeista. Opintokokonaisuudet rakennetaan niin, että ne käsittelevät sitä, mitä sillä hetkellä työpaikalla on meneillään niin että opiskelijat pääsevät

Johtaja Sirkka Korhonen (vas.) ja varhaiskasvatuksen vastaavat Mervi Räty ja Annikki Kuittinen

hyödyntämään arjessa uutta teoriatietoa.

Jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma, jossa huomioidaan aikasemmat opinnot ja osaaminen, Korhonen kertoo. n

Työttömyys poikki ammattitutkinnolla Veteraaniavusta ammatiksi – hanke tarjoaa pitkäaikaistyöttömille ja vaikeasti työllistettäville mahdollisuuden kouluttautua ammattiin. Yli kaksikymentä henkilöä suorittaa Joensuussa parhaillaan kotityöpalvelujen ammattitutkintoa.

”R

ahoitus perustuu siihen, että koulutamme henkilöitä uudelle uralle. Tavoitteena on katkaista pitkä työttömyys ja henkilöiden työllistyminen muualle myöhemmin. Pystymme myös arvioimaan työkyvyn, jotta urasuunnitelma olisi realistinen, kertoo Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Karjalan piirin projektipäällikkö Marja Tiittanen.

– Tarjoamme kotiapua veteraaneille, sotainvalideille, heidän puolisoilleen ja leskilleen. Meillä on noin 40 avustajaa kerrallaan. Koko ajan perehdytetään uusia ja osa pääsee osallistumaan ammatilliseen koultukseen.

Veteraaniapu on panostanut oppisopimuskoulutukseen paljon. Projektiohjaaja Marjo Räsänen toimii päätoimisena työpaikkakouluttajana, jonka tehtävänä on osallistua koulutuksiin ja auttaa teoriatie15

don soveltamisessa työpaikalla eli asiakkaan kodissa.

– Tutkinnon suorittaminen kestää vuoden ja oppilaitospäiviä on 2-3 kuukaudessa, Marjo Räsänen kertoo. Kokemukset ovat hänen mukaansa olleet hyviä.

– Työhön on tullut enemmän ammattimaisuutta. Moni on saanut omaa työtään kevennettyä uuden tiedon ja osaamisen myötä.

Tutkintotilaisuuksissa Marjo Räsänen arvioi työntekijöiden edustajana, millainen työkaveri näytön antaja olisi, Marja Tiittanen arvio asiakkaiden tyytyväisyyttä ja sitä palkkaisiko kyseisen henkilön tehtävään. Koulun edustaja arvioi työtaitoja. n Marjo Räsänen (vas.), Marja Tiittanen ja Reijo Savolainen vastaavat projektista.

Osaaja 2011

Oppisopimusviikosta muodostunut jo perinne Helsingin, Keski-Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Omnian oppisopimustoimistot järjestävät oppisopimusviikon 9.–13.5.2011.

Viikon päätapahtumassa Bio Rexin tiloissa Lasipalatsissa palkittiin jokaisen järjestävän oppisopimustoimiston alueelta esimerkillinen oppisopimustyönantaja.

Helsingin oppisopimustoimisto valitsi vuoden oppisopimustyönantajaksi SOL Palvelut Oy, Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus HUS Desikon, Omnia Kaunialan Sairaala Oy:n ja Keuda Kiinteistöhuolto Toivanen Oy:n

Kuvassa vasemmalta Leena Niemelä, Tarja Saaren-Seppälä, Eija Pelamo, Jorma Toivanen, Merja Oljakka, Yung Ksor, Merja Korhonen ja Liisa Stefanius.

Täsmäopetuksen merkityksestä yrityksille puhui toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä Keskuskauppakamarista.

Olympiavoittaja Toni Niemisellä on ravitalli Ylöjärvellä ja siellä oppisopimusopiskelija, joka opiskelee hevoshoitajaksi oppisopimuksella. Tonia haastatteli Riitta Saarikangas.

Oppisopimusviikolla järjestettiin aluetapahtumia Espoosssa, Helsingissä, Järvenpäässä, Keravalla, Loviisassa ja Porvoossa.

Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus jakoi ilmapalloja ja Opsoppaa sekä Porvoon että Loviisan toreilla.

Osaaja 2011

16

Puheenjohtajan PALSTA

Oppisopimuskoulutus vahvasti esillä hallitusohjelmassa

Miten on kesun laita?

Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen muoto, joka viimeaikaisten selvitysten mukaan työllistää hyvin, opiskelijat valmistuvat hyvin ja lisäksi oppisopimuskoulutukseen osallistuneiden katsotaan yleisesti olevan valmiita työelämään. Oppisopimuskoulutus on yhteiskunnan kannalta kustannustehokas koulutusmuoto, joka on omiaan pidentämään työuria alussa ja työuran aikana. Oppisopimuksen ajalta maksettavasta palkasta perittävä vero kompensoi koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia.

Oppisopimuskoulutus on aina koulutusta olemassa olevaan tarpeeseen, koska yhtenä koulutuksen osapuolena yritys.

Hallitusohjelmassa on viidessä eri kohdassa mainittu oppisopimuskoulutuksen lisääminen ja kehittäminen.

Muutamia ehdotuksia siitä, miten

oppisopimuskoulutuksen toimintaedellytyksiä tulisis kehittää ,että päästään hallitusohjelman tavoitteisiin: n oppisopimuskoulutuksen rahoitusjärjestelmää tulee kehittää niin, että tutkinnon osien suorittaminen tutkintotavoitteisen koulutuksen yksikkörahoituksella on mahdollista (epävakaassa taloudellisessa tilanteessa kouluttavat yritykset eivät ole valmiita pitkiin koulutussitoumuksiin, muutos parantaisi nuorten, maahanmuuttajien ja muiden syrjäytymisvaarassa olevien mahdollisuuksia osallistua oppisopimuskoulutukseen) n koulutusväylien monipuolistaminen ottamalla 2+1 ja 1+2 mallit tehokkaampaan käyttöön n tehokkaampi oppisopimustyöpaikkojen välittäminen verkostoitumalla n alle 18-vuotiaiden väliinputoamisen estäminen, tämä ryhmä tulisi rinnastaa rahoituksellisesti hojks opiskelijoihin mik-

ro- ja pk-yrittäjien edellytysten parantaminen osallistua oppisopimuskoulutukseen ja toimia oppisopimuskouluttajana Oppisopimuskoulutusta koskevat ehdotukset näyttävät 14.9.2011 julkaistussa kesuluonnoksessa varsin vaatimattomilta hallitusohjelman tavoitteet huomioiden.

Tarmo Välikoski Puheenjohtaja Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry

HAASTE Seuraava oppisopimusviikko keskittyy paikallisiin tapahtumiin

7.-11.5.2012 Oppisopimusviikolla kyseltiin myös mielipiteitä oppisopimuksesta ja ehdotuksia sen kehittämiseksi. Vastauksia tuli ilahduttavan runsaasti. Järjestäjät lupaavat paneutua huolella ehdotuksiin ja palata asiaan vielä myöhemmin. Kuvassa metropolialueen oppisopimusviikon jäsjestäjistä Tarmo Välikoski, Annu-Jokela Ylipiha ja Anne Vuorinen. Kuvasta puuttuva Kari Viinisalo sanoi avauspuheessaan, että oppisopimusviikko on hyvä esimerkki paikallisesta yhteistyöstä.

17

Metropolialueen oppisopimustoimijat haastavat kaikki muut oppisopimustoimijat oppisopimuksen ilosanoman levittämiseen omilla alueillaan.

Anne, Annu, Kari ja Tarmo

Osaaja 2011

Studier på gräsrotsnivå Det är en solig morgon i Östensö i Pedersöre kommun. Ett tjugotal personer går på ett fält och undersöker jorden och växtbeståndet. De ska avlägga grundexamen inom lantbruksbranschen, och i dag möts teori och praktik ute på fältet. n Text Leena Keskiaho, foton Markku Teräväinen

Y

rkesskolan Optima i Jakobstad anordnar grundexamensutbildning inom lantbruksbranschen. Till utbildningen hör en fältdag på våren som leds av lärarna Jonas Kackur och Mats Björklund. De är båda två agrologer och erfarna jordbrukare och har tidigare arbetat som rådgivare vid Pro Agria. Idén med fältdagen är att de studerande får studera åkrar, där olika växter odlas både med ekologiska och traditionella metoder. Åkrarna ägs delvis av lärarna och delvis av andra bybor som vill bidra till utbildningen.

Under fältdagen får de studerande praktisk undervisning i växtkraften, hur den kan upprätthållas och hur den påverkas av olika faktorer, samt i produktionsmängderna, skördearbetet, olika växters lönsamhet och andra aspekter kring valet och Osaaja 2011

skötseln av odlingsväxter.

– Bland de studerande finns både erfarna jordbrukare, unga som planerar att ta över en gård och också några personer som arbetar på en gård. Det gäller att planera undervisningen så att alla får den kunskap de behöver, och det är inte alltid så lätt, medger Jonas Kackur.

Praktiska studier Grundexamen inom lantbruksbranschen är omfattande och förbereder de studerande för många olika uppgifter. Examen kan också avläggas på basis av läroavtal, och då sker lärandet i arbetet på den studerandes egen gård. Det fanns 4–5 läroavtalsstuderande i gruppen.

Utbildningen ger de studerande de färdigheter de behöver för att kunna verka som

landsbygdsföretagare. Landsbygdsföretagarens arbetsuppgifter varierar enligt gårdsbrukets produktionsriktning och storlek.

– Examen innefattar både ämnen som är obligatoriska för alla och ett stort antal valfria ämnen. Den studerande avgör själv hur många valfria ämnen han eller hon vill välja, förklarar Jonas Kackur.

– Landsbygdsföretagarens arbete har förändrats kraftigt. Tidigare fanns det fler jordbrukare, alla gjorde samma arbete och blivande jordbrukare fick lära sig av grannarnas försök och misstag. Nu vill alla bli effektivare och specialisera sig. Man arbetar med mindre marginaler, vilket innebär att man måste få ut allt av produktionen, menar Mats Björklund.

Han berättar att en enkät visar att de studerande är mest intresserade av ekonomiska 18

Oppia ruohonjuuritasolla Aurinkoinen aamu Östensössä Pedersören kunnassa. Parikymmentä henkilöä kulkee pellolla tutkimassa maaperää ja kasvustoa.

On maaseutualan perustutkintoa suorittavien kenttäpäivä, jonka aikana teoria kohtaa käytännön.

Mats Björklund

Jonas Kackur

Magnus Blässar och utvecklingskoordinator Conny Englund.

frågor. Så gott som alla arbetsmoment på åkrarna, i skogarna och i större ladugårdar och svinhus utförs av maskiner. Detta ökar behovet av teknisk kunskap och kompetens.

Företagaren måste också kunna underhålla och reparera sina maskiner.

– Vi talar om stora maskinkostnader.

Det gäller att kunna beräkna kostnaderna rätt och jämföra olika alternativ. I praktiken ska man också klara av att beräkna olika växters lönsamhet och bedöma hur stora lån gården kan ta, berättar Mats Björklund.

Varje studerande har en mentor som han eller hon kan diskutera sin egen gårds angelägenheter med. En av mentorerna, Magnus Blässar, som är mjölkgårdsrådgivare vid Pro Agria, deltog också i fältdagen. n 19

O

ptima Pietarsaaressa järjestetään maaseutualan perustutkintoon tähtäävää koulutusta. Siihen liittyy keväisin pidettävä kenttäpäivä, jonka vetäjinä toimivat opettajat Jonas Kackur ja Mats Björklund. Molemmat ovat agrologeja ja kokeneita viljelijöitä, ja ovat toimineet aikaisemmin Pro Agrian neuvojina. Kenttäpäivä on suunniteltu niin, että sen aikana käydään pelloilla, joilla viljellään erilaisia kasveja sekä luomuna että perinteisin tavoin. Osa pelloista kuuluu opettajlle, osa muille kyläläisille, jotka haluavat antaa panoksensa koulutukseen.

Kenttäpäivän aikana saatiin käytännön tietoa paitsi maan kasvukunnon ylläpitämisestä ja kasvien kasvuun vaikuttavista tekijöistä, myös tuotantomääristä, korjuusta, eri kasvien kannattavuudesta ynnä muista viljeltävien kasvien valintaan ja hoitoon kuuluvista asioista.

– Koulutuksessa on mukana sekä kokeneita viljelijöitä että nuoria, jotka suunnittelevat ottavansa tilan haltuunsa. Mukana on myös muutama tilalla työskentelevä.

On haastavaa suunnitella opetus niin, että eri ryhmät saavat siitä tarvitsemaansa tietoa, Jonas Kackur sanoo.

Käytännönläheistä opiskelua Tutkinto on laaja ja valmentaa toimimaan monenlaisissa tehtävissä. Tutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella, jolloin työpaikalla tapahtuva oppiminen tapahtuu omalla tilalla. Oppisopimusopiskelijoita ryhmässä oli 4-5.

Opiskelu antaa valmiuksia toimia maaseutuyrittäjänä. Maaseutuyrittäjän työtehtävät määräytyvät maatilan tuotantosuunnan ja koon mukaan.

– Kaikille pakollisten tutkinnon osien lisäksi tutkintoon kuuluu valinnaisia osioita, joita opiskelijat voivat valita laajasti.

Oma aktiivisuus ratkaisee, miten paljon valinnaisia aineita valitaan, Jonas Kackur sanoo.

– Maaseutuyrittäjän työ on muuttunut voimakkaasti. Ennen viljelijöitä oli enemmän ja kaikki tekivät samoja töitä, jotka opittiin naapureilta. Nyt haetaan tehoa erikoistumisesta ja toimitaan pienemmillä marginaaleilla, mikä tarkoittaa sitä, että tuotannosta on saatava kaikki mahdollinen irti, Mats Björklund sanoo.

Hänen mukaansa talous on se, joka oppilaille tehdyn kyselyn mukaan kiinnostaa eniten. Lähes kaikki pelloilla, metsissä ja suuremmissa navetoissa ja sikaloissa suoritettavat työvaiheet tehdään nykyään koneellisesti. Tämä lisää teknisen tietämyksen ja osaamisen tarvetta. Koneita on myös osattava huoltaa ja korjata.

– Konekustannukset ovat isoja. On tärkeää osata laskea kustannukset oikein ja vertailla eri vaihtoehtoja. Pitää myös osata laskea eri kasvien kannattavuuksia ja arvioida, miten paljon lainaa tila kestää, Mats Björklund sanoo.

Jokaisella opiskelijalla on mentori, jonka kanssa he voivat keskustella oman tilansa asioista. Yksi mentoreista, Pro Agriassa maitotilaneuvojana toimiva Magnus Blässar, osallistui myös kenttäpäivään. n

Fakta

Faktaa

Den som utbildar sig inom lantbruksbranschen kan vid sidan av jordbruk och djurskötsel även syssla med gårdsturism, maskinentreprenader, gårdsbyggnadsarbete, vidareförädling av lantbruksprodukter samt service och underhåll.

Maatalousalan ammattilainen voi viljelyn ja kotieläinhoidon lisäksi harjoittaa maatilamatkailua, koneurakointia, maatilarakentamista, maataloustuotteiden jatkojalostamista sekä huolto- ja palvelutoimintaa.

Osaaja 2011

Pirkanmaa palkitsi Pirkanmaan oppisopimuskeskus palkitsi Museokeskus Vapriikissa työnantajia, työpaikkakouluttajia ja yrittäjän ohjaajan.

Palkitut työnantajat ovat suunnitelmallisesti hyödyntäneet työpaikan oppimismahdollisuuksia oppisopimusopiskelussa sekä arvostaneet työpaikkakouluttajia työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaajina ja kehittäjinä. Palkitut työpaikkakouluttajat ovat motivoineet ja kannustaneet opiskelijoita sekä auttaneet heitä hyödyntämään työpaikan oppimismahdollisuuksia.

Yrittäjän ohjaaja palkittiin yrittäjäopiskelijan motivoinnista ja kannustamisesta oman yrityksensä kehittämisessä sekä avusta opiskelijan oman yrityksen oppimismahdollisuuksien hyödyntämisessä.

Palkinto menestyksekkäästä ja pitkäaikaisesta työpaikka-kouluttajien kouluttamisesta ojennettiin Päivi Salojärvelle.

Kuvassa (vasemmalta): Sari Ylimäki-Pajunen, Terttu Kirvesoja, Paula Kopola, Susanna Järvinen, Tarja Alatalo, Maria Pönni, Päivi Salojärvi ja Kalle Järvinen.

Palkitut

Tehoa työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen

Työpaikkakouluttajat Sari Ylimäki-Pajunen (Tamro Oyj) Kalle Järvinen (Järvinen Yhtiöt Oy) Terttu Kirvesoja (Invalidiliiton Asumispalvelut Oy) Työnantajat Saarioinen Oy (Paula Kopola) Tampereen Ateria (Tarja Alatalo ja Susanne Järvinen) Yrittäjän ohjaaja Maria Pönni (Mainiot Liikelahjat)

Syksyllä 2010 startannut Pirkanmaan oppisopimuskeskuksen hallinnoima ja ELYkeskuksen rahoittama TEMPO -hanke kehittää työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksen laatua sekä auttaa työpaikkakouluttajia verkostoitumaan. Hanke on saanut jatkoa vuoden 2012 loppuun, johon mennessä valmisteilla ollut työpaikkakouluttajien interaktiivinen verkkofoorumi saadaan käynnistymään. n

Nuorten työllistämistä oppisopimuksella tuetaan Varsinais-Suomen oppisopimus­toi­mistot ovat yhteisvoimin käynnistäneet kampanjan, jonka tarkoituksena on työllistää oppisopimuksella 17–24 -vuotiaita varsinaissuomalaisia nuoria. Tavoitteena on vuoden 2012 loppuun mennessä työllistää 120 nuorta sekä hankkia heille samalla ammatti oppisopimuskoulutuksella.

Kampanjan takana ovat kaikki seitsemän varsinaissuomalaista oppisopimustoimistoa. Toimistoissa on havaittu nuorten vaikea työllistymistilanne. Oppisopimuskoulutus yhdistää työn ja opiskelun, joten sen käyttöä tehostamalla voidaan samalla ennaltaehkäistä nuorten syrjäytymistä.

Asian yhteiskunnallisen merkittävyyden vuoksi päädyttiin käynnistämään kampanja rekrytoivasta oppisopimuskoulutuksesta. Kampanjan aikana työnantajilla on mahdollisuus saada korotettua koulutuskorvausta tarjotessaan oppisopimuspaikan työttömälle nuorelle. Oppisopimuskoulutus tarjoaa työnantajille varsin käytännönläheisen tavan kouluttaa tulevia ammattilaisia juuri kyseisen työnantajan tarpeiden mukaisesti.

Kampanja on suunnattu maakunnan työantajille. Työnantaja, joka solmii oppisopimuksen 17–24 -vuotiaan työttömän nuoren kanssa, saa korotettua koulutuskorvausta perustutkintotavoitteisessa koulutuksessa 300 euroa kuukaudessa ja ammattitutkintotavoitteisessa koulutuksessa 150 euroa kuukaudessa. n Osaaja 2011

Toni Niemisen talleilla nuori oppisopimusopiskelija Mona Wahlberg opiskelee hevostalouden perustutkintoa .

20

.... från sidan 5

jatkoa sivulta 5

Raija Vahasalo

Vuorinen: Även finansieringsgrunden för tilläggsutbildning kunde ses över i regeringsprogrammet. Om vi kunde betala mer utbildningsersättning till arbetsgivarna skulle små och medelstora företag satsa mer på att utbilda sin personal.

Vahasalo: Finansieringsgrunden kommer att dryftas i samband med att hela yrkesutbildningssystemet ses över under denna valperiod.

Vuorinen: Ungdomar, invandrare och grupper som riskerar utslagning skulle alla få en bättre ställning i samhället om de kunde avlägga olika delexamina. Om man avlägger enskilda moduler av en examen blir finansieringen så liten att den inte räcker till. Om man däremot kunde avlägga moduler för fullt pris per enhet skulle tröskeln att påbörja studier bli lägre för sådana personer som har svårt att ställa in sig på att studera så länge som tre år.

Vahasalo: Läroavtalet är en smidig utbildningsform som fyller arbetslivets nya

21

behov, och det erbjuder garanterat möjligheter som vi ännu inte känner till. Vårt läroanstaltsbundna utbildningssystem med höga väggar har långa anor. Nu behövs det nya tankemodeller.

Jag har fått respons från företagen om att ungdomar som kommer direkt från en yrkesläroanstalt ofta inte har tillräckliga yrkesfärdigheter, vilket innebär att företagen måste vidareutbilda dem. Kanske detta vore en nisch för läroavtalsutbildningen?

Viinisalo: Vi borde utveckla en 2+1-modell i Finland, där man studerar 2 år vid en yrkesskola och sedan övergår till läroavtalsutbildning.

Vuorinen: Lärarnas arbetslivskunskap bör upprätthållas och utvecklas på kontinuerlig basis. Det är en stor utmaning.

Det ska vara ett grundvillkor för yrkesutbildningen att varje lärare är tätt kopplad till arbetslivet.

Viinisalo: En annan fråga som måste utredas är läroavtalsstuderandenas lön.

Mikko Simolinna, ordförande för Företagarna i Finland, har föreslagit att unga läroavtalsstuderande ska få mindre lön men i motsvarande grad också lägre skatteprocent. På så sätt blir arbetsgivarens kostnader mindre samtidigt som den ungas lön inte blir oskäligt liten.

Vahasalo: Det är sant att vi måste hitta olika lockande ekonomiska incitament.

Vuorinen: Och slutligen en personlig fråga: Vad gör du på fritiden?

Vahasalo: Jag gillar att laga mat, pröva nya recept och bjuda vänner på middag.

Jag sysslar också med motion och idrott i alla de former. n

Liikuteltava oppimisympäristö Pirkanmaalla Pirkanmaan ammattiopistoon on hankittu automaatiotekniikan siirrettävä oppimisympäristö. Kyse on uusimman teknologian mukaisesta opetusvälinekokonaisuudesta.

Siirrettävillä oppimisympäristöillä ja tieto- ja viestintätekniikan monipuolisella käytöllä vahvistetaan opetuksen järjestämistä ja sen tasapuolisuutta eri puolilla Pirkanmaata Hankinnan taustalla on uudistuvat opetussuunnitelmat. Nämä edellyttävät uusia oppimisympäristöjä ja uutta opetusvälineistöä, jotka vastaavat opiskelijoiden tulevia työympäristöjä.

Koska Pirkanmaan ammattiopisto toimii 12 eri toimipisteessä, liikkuvuuteen perustuvat oppimisympäristöt ovat kustannustehokas ratkaisu. Automaatiolaitteiden ohessa siirtyy liikkuva verkkoympäristö, joka tarkoittaa yhden oppiluokan 20 kannettavaa tietokonetta.

Nyt toteutunut automaatiotekniikan oppimisympäristön hankinta ja käyttöönotto on osa kaksivuotista Natura Mobile -hanketta. Hankkeen aikana Pirkanmaan ammattiopiston ja Pirkanmaan aikuisopiston käyttöön tullaan hankkimaan myös levy- ja hitsausalan oppimisympäristö sekä liikkuva verkko.

Osaaja 2011

Tietoa oppisopimuskoulutuksesta Oppisopimuskoulutus - ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto Oppisopimuskoulutus on kiinteä osa suomalaista koulutusjärjestelmää. Se on työelämälähtöinen ja työsuhdeperusteinen ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto, jossa oppiminen tapahtuu pääasiassa opiskelijan omalla työpaikalla. Oppisopimuskoulutus soveltuu nuorille ja aikuisille.

Tietopuoliset opinnot tukevat ja täydentävät työpaikalla tapahtuvaa työssä oppimista. Ne varmistavat, että opiskelija saa tutkinnon suorittamisessa edellytettävää osaamista ammattitaitonsa osoittamiseksi.

Oppisopimus perustuu työnantajan ja opiskelijan väliseen määräaikaiseen työsopimukseen.

Oppisopimus laaditaan aina kirjallisena. ”Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Oppisopimuskoulutus perustuu työnantajan ja vähintään 15-vuotiaan oppisopimusopiskelijan väliseen määräaikaiseen työsopimukseen.”( L630/98, 17 §) Oppisopimuskoulutus on oppisopimuskoulutuksenjärjestäjän, oppilaitoksen, työpaikan ja opiskelijan suunnitelmallista yhteistyötä. Jokaisella osapuolella on oma tärkeä rooli ja tehtävä koulutuksessa (kuva 1) Oppisopimuksella voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon. Ei-tutkintotavoitteisessa lisäkoulutuksessa tavoitteet ja opintokokonaisuudet Osaaja 2011

OPPISOPIMUSKESKUS

neuvoo ja ohjaa oppisopimusasioissa, organisoi, rahoittaa ja kehittää oppisopimuskoulutusta

OPISKElIja

oppii työssä ja arvioi oppimaansa

tYÖPaIKKa

OPPIlaItOS

suunnittelee ja arvioi työssä oppimista, opastaa, ohjaa ja perehdyttää opiskelijaa työhön

määritellään opiskelija- ja työpaikkakohtaisesti. Tutkintotavoitteista oppisopimuskoulutusta voidaan järjestää sekä näyttötutkintoon valmistavana että tutkintoon johtavana koulutuksena. Pääosin tutkinnon suorittaminen tapahtuu näytöillä, joissa osoitetaan tutkinnon perusteissa esitetty ammattitaitovaatimusten mukainen osaaminen.

Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa oppisopimukseen tulee liittää henkilökohtaistamissuunnitelma, jossa opiskelijan ja työpaikan tarpeet huomioidaan.

Henkilökohtaistamissuunnitelma sisältää hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen vaiheet. Koulutuksen pituus vaihtelee 1 - 3 vuoteen tutkinnosta ja ja opiskelijan aikaisemmasta osaamisesta riippuen.

Tutkintotilaisuudet, näytöt pyritään järjestämään työpaikoil-

järjestää ja arvioi tietopuoliset opinnot, organisoi näytöt

la. Ammattitaito osoitetaan käytännön työtehtävissä, joita tarvittaessa voidaan täydentää suullisesti, kirjallisesti tai muilla tavoin. Näyttöjä arvioivat työelämän ja opetusalan asiantuntijat.

Opiskelija on tutkinnon suorittajana yksi tasavertainen arvioija.

Oppilaitos vastaa näyttöihin liittyvistä järjestelyistä.

Oppisopimuskoulutukseen voidaan sisällyttää ulkomailla suoritettava ammattiin valmentava koulutusjakso, johon sisältyy työpaikalla tapahtuvaa työssä oppimista, työharjoittelua tai muuta työtä. Lisäksi koulutukseen voi kuulua tietopuolista oppimista kohdemaan oppilaitoksessa tai esimerkiksi kotimaisen oppilaitoksen antamia etätehtäviä. Ulkomainen koulutusjakso luetaan osaksi opiskelijan kotimaassa suorittamaa tutkintoa.

Työpaikalta nimetään ns. vastuunalainen kouluttaja, jonka

tehtävänä on organisoida, ohjata ja arvioida työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Hänellä tulee olla tietoa ja kokemusta ammatista ja työmenetelmistä, joihin hän opiskelijaa työssä ohjaa. Työpaikkakouluttajalla on oltava myös valmiutta jakaa asiantuntemustaan opiskelijalle. Ohjauksen tarve on yksilöllistä ja siihen vaikuttavat koulutuksen tavoite, työpaikan työtehtävät sekä opiskelijan aikaisempi koulutus ja työkokemus.

Oppisopimuskoulutus on hyvä vaihtoehto, kun... l koulutetaan henkilöstöä muuttuviin tai uusiin tehtäviin l työntekijältä puuttuu ammatillinen koulutus l halutaan kehittää työntekijän ammattitaitoa ja osaamista 22

Tämän lehden ilmestymisalueilla sinua palvelevat

tutkintorakenne SuomeSSa Yliopistot ja korkeakoulut Lisensiaatti- ja tohtoritutkinnot Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto

Ammattikorkeakoulut AMKjatkotutkinnot

Työelämän näyttötutkinnot Erikoisammattitutkinnot

AMK-tutkinnot

Ammattitutkinnot

Lukio/ Ylioppilastutkinto

Ammatilliset perustutkinnot

Peruskoulu

Esiopetus Punaisella merkityt tutkinnot mahdollista suorittaa oppisopimuskoulutuksena.

l sopivan koulutuksen saanutta työntekijää ei löydy työmarkkinoilta l voidaan tarjota työttömälle mahdollisuus työsuhteeseen ja ammatilliseen koulutukseen l yrittäjänä toimiva haluaa itse aloittaa opiskelun l koulutetaan sukupolven vaihdoksessa jatkajaa yritykselle

Työnantaja saa... l oppisopimuskoulutuksenjärjestäjältä koulutuskorvausta työpaikalla annettavan koulutuksen järjestämiseen l mahdollisesti palkkatukea työnhakijan työllistämisestä oppisopimuksella, lisätiedot TE-(työvoima)toimistoista l maksuttoman tietopuolisen koulutuksen työntekijälleen

Opiskelija saa... l työehtosopimuksen mukaisen palkan l tietopuolisen opiskelun ajalta päivärahaa, jos työnantaja ei maksa palkkaa siltä ajalta ja perheavustusta, jos opiskelija on siihen oikeutettu l matka- ja majoituskorvauksen opetusministeriön asetuksen mukaisesti l maksuttoman tietopuolisen koulutuksen

Sopimuksen tekeminen Kun edellytykset oppisopimuksen solmimiselle on varmistettu, oppisopimus tehdään yhdessä koulutustarkastajan, työnantajan, työpaikkakouluttajan ja opiskelijan kanssa.

Tartu tilaisuuteen – lähes 400 tutkintoa tarjolla!

AEL Kaarnatie 4, 00410 Helsinki (09) 530 71 asiakaspalvelu@ael.fi Amiedu Valimotie 8, 00380 Helsinki 010 808 090 asiakaspalvelu@amiedu.fi Ammattiopisto Lappia Oppisopimuspalvelut Urheilukatu 6, 95400 Tornio 010 383 4143 teppo.frant@lappia.fi Ammattiopisto Luovi, aikuiskoulutus, Oulun yksikkö Veteraanikatu 2, 90100 Oulu 020 757 4008 aikuiskoulutus@luovi.fi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia oppisopimustoimisto Lehtimäentie 1 C 7, 02770 Espoo (09) 2319 9890 oppisopimus@omnia.fi Etelä-Karjalan oppisopimuskeskus Imatra: Koulukatu 5, 55120 Imatra 020 496 8392 oppisopimuskeskus.imatra@ ek-aktiva.fi Lappeenranta: Pohjolankatu 12, 53100 Lappeenranta, 020 496 8229 oppisopimuskeskus. lappeenranta@ek-aktiva.fi Etelä-Savon ammattiopisto, oppisopimuspalvelut Raviradantie 8-10, PL 304 50101 Mikkeli 015 221 5111 Kuusitie 41 76120 Pieksämäki 040 305 6600 oppisopimus@esedu.fi

Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVA Bulevardi 28 00120 Helsinki 040 526 0268 oppisopimus@finva.fi Helsinki Business College SLK Instituutti Rautatieläisenkatu 5 00520 Helsinki 09 1489 0200 sirkka.nykanen@slkinstituutti.fi

23

Helsingin kaupungin opetusvirasto, oppisopimustoimisto Hämeentie 11 A, 00530 Helsinki (09) 3108 6776 oppisopimus@edu.hel.fi Hyria oppisopimuskeskus Kauppalankatu 18 05800 Hyvinkää 040 765 5816 oppisopimus@hyria.fi Hyria oppisopimuskeskus Sakonkatu 1 11100 Riihimäki 040 510 6244 oppisopimus@hyria.fi Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimisto Hattelmalantie 25 K 13100 Hämeenlinna (03) 658 1415 oppisopimustoimisto@ kktavastia.fi Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus Perämiehentie 6, 06100 Porvoo 020 51 31 280 oppisopimus@opso.fi

Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, PL 472 40101 Jyväskylä 040 341 5182 oppisopimus@jao.fi Kainuun ammattiopisto -liikelaitos Oppisopimuspalvelut Ketunpolku 1, 87100 Kajaani (08) 6165 6751 oppisopimus@kao.fi Kemijärven oppisopimustoimisto Myllylammentie 23, 98120 Kemijärvi 040 721 8903 jorma.raappana@kemijarvi.fi Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimisto Korpintie 8, 67100 Kokkola (06) 825 2033 info.oppisopimus@kpedu.fi Keski-Uudenmaan oppisopimuskeskus Kultasepänkatu 5, 04250 Kerava 050 415 0974 oppisopimuskeskus@keuda.fi jatkuu takasivulla ...

Osaaja 2011

Joukkokirje

K-Instituutti Oy Siikajärventie 88-90 02860 Espoo 010 533 7205 suvi.sankelo@kesko.fi

Pirkanmaan oppisopimuskeskus Pinninkatu 45 A 33100 Tampere (03) 3155 5800 oppi.sopimus@pirko.fi

Sopeva oppisopimuspalvelut PL 11, 62201 Kauhava 020 742 4140 info@sopeva.fi

Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, oppisopimuskoulutus Malminginkatu 6, 48600 Kotka 010 395 9129 oppisopimuskoulutus@ekami.fi

Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus Rantakatu 13 80100 Joensuu (013) 244 2303 oppisopimus@pkky.fi

Suupohjan koulutuskuntayhtymä oppisopimuskoulutus Teknologiapuisto 1, 2. krs.

61800 Kauhajoki 020 7470 331, 040 507 6876 oppisopimustoimisto@saiedu.fi

Koulutuskeskus Salpaus Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Ståhlberginkatu 4 A, 15110 Lahti (03) 828 11 oppisopimus@salpaus.fi Kouvolan kaupunki, oppisopimuskoulutus Käsityöläiskatu 4, 45100 Kouvola 020 615 8124 tommi.neuvonen@kouvola.fi Lapin oppisopimuskeskus Toripuistikko 5 – 7, 4. krs 96200 Rovaniemi 020 798 4191 oppisopimus@redu.fi Loimaan oppisopimustoimisto Hämeentie 238 32200 Loimaa 044 090 1310 oppisopimus.loimaa@lskky.fi Lounais-Hämeen Ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, oppisopimustoimisto PL 12, 30101 Forssa 040 779 7562, 050 596 2833 oppisopimus@fai.fi Länsi-Uudenmaan oppisopimuskeskus, Luksia Toivonkatu 2 A, 08100 Lohja (019) 369 61 opso@luksia.fi Optima, Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Puutarhakatu 30 68600 Pietarsaari (06) 785 5264 oppisopimus@optimaedu.fi OSAO, Aikuis- ja työpaikkakoulutusyksikkö Torikatu 23, 3 krs.

90100 Oulu 010 272 1086 aikuiskoulutus@osao.fi

Osaaja 2011

Raision oppisopimustoimisto Eeronkuja 3 21200 Raisio (02) 437 7607 oppisopimuskoulutus@raseko.fi Salon seudun oppisopimuskeskus Hyvoninkatu 1 24240 Salo (02) 770 4221 helina.juhela@sskky.fi Satakunnan oppisopimuskeskus Otavankatu 5 A 28100 Pori (02) 621 2430 oppisopimuskeskus@pori.fi Savon oppisopimuskeskus Kuopio: Kauppakatu 28 B, 3. krs 70110 Kuopio 044 785 3067 oppisopimuskeskus@sakky.fi Savon oppisopimuskeskus Varkaus; Laivalinnankatu 23 A, 78200 Varkaus 044 785 3067 oppisopimuskeskus@sakky.fi Savonlinnan ammattija aikuisopisto, oppisopimustoimisto Pohjolankatu 4 57200 Savonlinna 044 550 6213 oppisopimustoimisto@samiedu.fi Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu Aikuiskoulutus, Oppisopimuspalvelut Frami Kampusranta 9 c 60320 Seinäjoki 020 124 4706 oppisopimus@sedu.fi Seurakuntaopiston oppisopimuspalvelut Järvenpääntie 640 04400 Järvenpää (09) 271 961 oppisopimuspalvelut@ seurakuntaopisto.fi

Toyota Auto Finland Oy, ammattioppilaitos Korpivaarantie 1 01450 Vantaa (09) 851 81 kari.ronkainen@toyota.fi Turun Aikuiskoulutuskeskus/ oppisopimuspalvelut Kärsämäentie 11 20360 Turku 0207 129 460 oppisopimus@tuakk.fi Turun oppisopimustoimisto Yliopistonkatu 31, 4. kerros 20100 Turku (02) 2633 4900 oppisopimus@turkuai.fi Vaasan rannikkoseudun oppisopimustoimisto Vaasanpuistikko 14 D, 2 krs.

65101 Vaasa (06) 325 3475 oppisopimus@vaasa.fi Vantaan kaupunki, Vantaan ammattiopisto Varia/aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelut Elannontie 3 01510 Vantaa (09) 8392 3050 inga.hilden@vantaa.fi Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Asevelikatu 4 74101 Iisalmi (017) 272 5240 esko.kekkonen@ysao.fi Åbolands Yrkesinstitut skn, Läroavtalsbyrån Vapparvägen 4 21600 Pargas (02) 454 8609 minna.lindroos@abolandyi.fi Äänekosken oppisopimustoimisto Piilolantie 17 44100 Äänekoski (014) 519 2214 oppisopimus@poke.fi

24