Page 1

n u o

l p o t y s va h t e i s iminta nuorisoseu ö n r a tusto t v y ö o rras i i er

inta kulttuurinen harrastust oimin kerhotoim ta voima isön yhte

s ku sir

t talo ran seu jat imi isto hto ae pa va

nuor iso s e ura työ o s a llis uu s

yh tei sö l l isy ys

yh d en v

e

ht e a

s u u

inta nuorisoseuratyö o sall toim s u isu st us rra a y h r n h t ais htei e y in r uu u

stoiminta u t s nu a r r o öllisyys yhdenve ha teis

s u y u s il ys yhdenht y suus

i

alot i m i yh o t s t i e a l o t n t a y r h u t o e e s i t sön t ija m i vo h o t im s oi

t tekemisen riemua tans hjaaja s i t ret o e atte nuo r i sirk

us v a pa

lli a nt euratyö osa s os eisöllis l t

verta en

a

seu ran ta lo ty ht ei s

us su

t

Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija

ltt ku

nu en n i r uu ltt u k

ja set lap työ iso or nu en rin uu ltt

inta ku l tt otoim u u erh r i n ak e n m isoseuraty ö r o sa oi nuo talot yhteisön voima kerh euran jat s ot o imi i mi sto nta toi eh k ul aa ttu ap sv ku

ja nuoret ohjaajat tekemis apset en ri emu työ l riso a tan nuo ssi

en rin uu ltt ku

s uu

us su i rta

a atteri s i r k u nh s nssi te v a a ta p a a mu e rie

n

ku

taisuus enver yhd istoimijat seurantalot y h te ys aehto i s ö sy apa

t e a tte ri

sir

nv en harrastus t o i urin m n i t a i ttu stoim nuo r i ul rastu s

isuus y all yh h yyuss d

s

uus ertais env d h sy yy lis l sö

sv ku sir

ön

v

oim m i o int v ak n l u tt k u a u t rine si ö otoimin nh h ar r e k uratyö o e s s ir so ö l l s i i e ertaisu s

ja nuoret ohjaajat tekemis en ri lapset ö y t o emu oris u n a en n i r uu tt l n u a t o risoseuraty toimin ku ö osal rrastus lisuu en ha n i s yh r u u teis tt l u k ölli syy nta i m sy i o t hd ho en r e ve k a rta m i is vo

o s a ö llisuus y t a r u e y s hte o s i r tan isö o ssi u tea n tte lli ri a a kerhot 2012 • 4

ta


Sisällysluettelo 4 6

Nuorisoseurat 2020 Nuorten ääni kuuluu nuorisoseuroissa 8 Nuoret valtuutetut vastaavat 10 Puheenjohtajalta 10 Uusi valtuusto kokoontui 10 Ansiomerkit 11 Vuoden 2012 ohjaajat 12 Henkilökuvassa uusi pääsihteeri 14 Jutarinki – nuorisoseura keskellä Lappia 16 Teatris – Jaana Saarinen 18 Siikajärven nuorisoseura 20 Lasten Kalenat 21 Lasten juhlaa! 22 Suuria tunteita ja tekemisen riemua teatterilaivalla 23 Tekemisen riemulla ei ole rajoja 24 Puheenvuoro 24 Majanrakennus herättää luovuuden 25 Kuunteleminen kehittää kulttuuria 26 Kalevan Nuorten Liiton valtuuston viimeinen kokous 23 Kansainvälisyys kannattaa?

27 28 30 31 32

H-Kilta Lyhyesti In Memoriam Kolumni Tekemisen riemua

6

22

20

Alakerta

Lapset ja nuoret keskiöön Vuosi 2013 aloittaa uuden aikakauden nuo- näin varmasti onkin, mutta järjestön valtarisoseurajärjestön historiassa. Pitkään ja kunnallisen tunnettuuden ja julkikuvan nyhuolella valmisteltu uusi organisaatio muut- kyaikaistamisessa meillä on vielä tehtävää. tuu nyt todeksi, kun Kalevan Nuorten Liitto Myös ohjaajien jaksaminen ja hyvinvointi ja Suomen Nuorisoseurojen Liitto vuoden on asia, johon tulevaisuudessa tulee kiinnitalussa yhdistyvät. Samalla piirijärjestöjen tää enemmän huomioita. Kilpailu ihmisten määrä vähenee ja järjestön palvelujen tuot- ajasta on järjestökentässäkin kovaa. Pysytaminen muuttaa muotoaan tanssin, teat- äkseen vetovoimaisena järjestön täytyy pyterin ja lastenkulttuurin osaamiskeskusten sytellä ajan hermolla ja pystyä vastaamaan ja –verkostojen ottaessa yhä näkyvämpää toimintaympäristön muutokseen ja ihmisroolia järjestökentässä. Kaikki uusi ei kui- ten odotuksiin. tenkaan ole heti valmista tammikuun alussa, Uusi strategia asettaa nyt koko järjestön vaan uuden opettelu ja käytänteiden vakiin- painopisteen lapsiin ja nuoriin vahvemmin tuminen vaatii vielä oman aikansa. kuin koskaan aiemmin. Tätä linjausta konkSyksyn uudet tuulet eivät ole pöllytel- retisoi seuraavalle kolmivuotiskaudelle hyleet ainoastaan organisaatiorakenteita vaan väksytty Kärkihankkeet-ohjelma, jossa on myös järjestön tulevaisuuden suuntaviivoja kuvattu NS-kokouksessa yhteisesti sovitut on kirkastettu toden teolla. Nuorisoseura- lähivuosien keskeiset toimenpiteet. Yksi kärkokouksessa Jyväskylässä hyväksyttiin yksi- kihankkeista on nimeltään Me ollaan upeita! mielisesti järjestömme ensimmäinen stra- – asenne ratkaisee. Nuorisoseurajärjestössä tegia Nuorisoseurat 2020. Strategian vision on tehty pitkään kehittämistyötä, jonka tumukaisesti haluamme vuonna 2020 olla lokset alkavat nyt näkyä. Uudet verkkosivut, Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja visuaalinen ilme ja jäsenhallintajärjestelmä nuorisotyön toimija. Joku saattaisi kysyä, ovat oivia esimerkkejä tästä. Työtä kuitenkin emmekö me ole sitä jo nyt? Toiminnan sisäl- vielä riittää. Siksi on erityisen tärkeää, että töjen osalta ja paikallisesti monilla alueilla tuemme ja kannustamme toisiamme sekä 2

uskomme omaan tekemiseemme. Meidän tulee olla ylpeitä järjestöstämme ja nuorisoseuralaisuudesta. Kärkihankkeissa asetettujen tavoitteiden toteutuminen ei tapahdu itsestään, vaan vaatii meidän kaikkien sitoutumista, panostamista ja yhteen hiileen puhaltamista. Kuluvan syksyn aikana nuoret ovat todella nousseet nuijan varteen järjestön päätöksenteossa. Nuorisoseurakokouksessa valittiin uusi valtuusto, joka on todennäköisesti keski-iältään nuorin koko järjestön historiassa! Toivon, että tämä suuntaus osaltaan kannustaisi lisäämään lasten ja nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia myös paikallisissa nuorisoseuroissa.

Joonas Jernberg Valtuuston puheenjohtaja Suomen Nuorisoseurat


meitä olemaan ylpeitä nuorisoseuralaisuudestamme. Positiiviset ja innostavat tarinat nuorisoseurojen toiminnasta nostavat yhteishenkeä ja edistävät yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tämän lehden sivuilta löydät juuri näitä tarinoita. Voit tutustua järjestömme uuteen strategiaan ja lukea nuorten valtuutettujen ajatuksia visiostamme ja kärkihankkeistamme. Näistä teksteistä ja kuvista välittyy mainiolla tavalla se tekemisen riemu, joka on toiminnallemme ominaista. Nuorisoseurojen käynti on nyt kepeää. Asenteella ja ajatuksilla on ratkaiseva merkitys ihmisen arjessa ja elämässä. J. V. Snellman lausui itsensä kehittämisestä, että ihminen on sitä, miksi hän itsensä tekee. Santeri Alkio syvensi tätä vielä, että ajatuksillaan ihminen tekee itsestään sen, mikä hänestä tulee. Olen vakuuttunut, että tämä periaate toimii jokaisen kohdalla. Uskon, että se toimii myös yhteisöissä ja organisaatioissa. kulttuurine n nuor isotyö lapse t ja n uore t oh jaaj at t eke mis en rie mu a

urinen nuorisotyö laps kulttu et si teatter

tea tte ri

sir ku sv ap aa eh to ist oi

im a

us y lisyyus yhdenht suus

nuorisoseuraty ö os minta alli stoi suu stu rra sy ha h en isu tei in ur u

stustoiminta n u rra ha yhteisöllisyys yhdenverta o

s uu

ois ht ae

us isu ta er

i

yh te is

ust oim int

ijat seurantalot y oim ht ist e urantalot yhteis o at se ön mij vo ht toi

en riemua tanssi teatte ri sirk t tekemis us va hjaaja ret o paa nuo eht ois toi mi jat seu ran ta lot

ja set lap yö sot ori nu en rin uu ltt ku

en

ea ta tei nu tte t yh harrastustoimin kultt en rin alo en htoistoimijat seurantalo ta n uuri nt rin apaae t yh uo n t ra uu rkus v e i nta nuorisose sö ri urat stoimi nv eu ultt tteri si yö astu oi arr k tea

uratyö osallisuus yhteisöllisyys yhden vertais nuorisose uus k iminta ulttu stusto inta kulttuurinen harrastust urin harra oimin en n kerhotoim nen ta nu uor uuri voima oriso isot isön kultt yhte y s ö inta e u l aps alot raty oim ant et j öo hot eur an sal ker at s uo lisu ma mij ret us voi toi oh yh ois sön t j t a h e aja tei isö ae yh t llis pa ot va yy tal us sy ran irk hd eu is en er v att te

hjaajat tekemi sen r nuoret o iem et ja u laps a ta yö nss sot oima kerhotoimi it ori n sön v

en riemua tanssi teatter t tekemis i sirku hjaaja s vap ret o aae nuo hto isto im ija ts eu ran ta lo t

inta kulttuurinen harrastust oimin kerhotoim ta nu voima oriso isön yhte seu r a t y öo sal lisu us yh tei sö llis yy sy hd en v

kulttuurinen nuorisot yö la pse t ja

ap a

eri sir ku sv

se hoto soma ker

t talo ran seu jat imi isto hto ae pa va

jat tekemisen riemua ohjaa

toimijat seurantalot yht htois eisö aae nv p a a nuorisoseuratyö oim yhte sv imint u us o t ak k si u s u ir ta t s er s ö y a t r ri u r u i n tt l e n u r k harra a ha ur iminta st

u

ja set lap työ riso uo nn ine ur u ltt ku

s ku sir

ret nuo

Nro 4, ilmestyy 4.12.

atteri sirku nh s va nssi te a ta pa ine ae ur iemu tanss r i tea tt

Viestintätoimisto Mageena

n

Nro 3, ilmestyy 25.9.

Kansi:

i er att te si ns ta

ISSN 1458-6479

ku

Nro 2, ilmestyy 22.5.

inta kultt otoim u erh urantalot yhteisön voima kerho urin to a k imijat se m htoisto uorisoseuratyö o iminta kultten s oi s vapaae u

Painotalo Seiska Oy, Iisalmi

ja set lap työ iso or nu en rin uu ltt

Painopaikka:

nuorisoseuralehti@nuorisoseurat.fi

verta en

01300 Vantaa

t

Aineisto lähetetään osoitteella:

ie m ua

Vernissakatu 8 A

tek em ise nr

Yhteystiedot:

ver isu

nu ore to hja aja t

Aineisto ja ilmestymispäivät v. 2013:

s

s yhteisöllisyys yhdenvertaisuus ö osallisuu kulttu seuraty urine uoriso n nu nta n oris oimi otyö tust lap rras set ja

Greetta Lamminen ja Panu Mäenpää.

taisuus nver hde sy yy llis sö

n ha ine uur ultt ak int im oto erh ak

Sirja Salminen, Jussi Perämäki,

o int ak nv ta kulttuurin en isö hotoimin ha r r e k uratyö o e s o s ris eisötallis

ku

Aikakauslehtien Liiton jäsen.

ön

is ir

Antti Kalliomaa, Fanny Vilmilä,

HUO

t ja nuoret ohjaajat tekemise lapse n rie mua tan ssi tea tte r

Toimituskunta:

muutt M! un hinta ut Vuosikerran hinta 12 euroa.

us en urin toiminta nu toim s ori i ttu ul rastu

info@nuorisoseurat.fi

työ riso nuo en rin uu ltt ku

Viestintätoimisto Mageena

ja nuoret ohjaajat tekemis en ri lapset sotyö emu uori a en n urin ttu tustoiminta nuorisoseuratyö os kul allisu harras us y inen hte uur isö ultt llis ak yys int m i yh to de ho nv er er ak ta im is vo

s uu

Taitto:

2012 • 4

t ris tan eis ssi uo tea öl li tte rhojatnuorisotyön a n Suomen merkittävinikulttuurisen oim toimija ri ma kelapsik sir

Puh. (09) 5840 610

im vo ön eis ht

nu or et oh

ty alo nt ra eu ts ija

ns kerho eisön si to i m t yht int talo ak ja nuoret o ultt ran ö lapsepstet ja nuoret ohjaajat hjaajat t eke eu y ö la t s isot nuorisoty mi u se ija uor lttuurinen n u n suus k

m

nu or et oh

tan ssi

taisuus enver yhd istoimijat seurantalot yht eis ys aehto ön sy us vapa v harrast

Tilaukset ja

Antti Kalliomaa, puh. 040 5477 157

u

kulttuurinen nuorisot yö la pse t ja

kem ise nr iem ua

ltt ku

ohja ajat te

s isuus y allyys yhd h s

Suomen Nuorisoseurat ry.

Päätoimittaja:

Nro 1, ilmestyy 14.2.

nuoris otyö lapse t ja n uore t

a nt ra eu ts ija m

kulttuurine n

va pa ae ht oi st oi

i

nssi teatteri sirkus ua ta vap aae riem n ht ise m kul oist e o k ustoiminta nu risoseuratyö osall ttu t s o a r e r isuu ha t s yh inen r ur im t u t e u isö a ultt rinen harrast ak int aj ulttuu usto llisyys yhd ine k im o a a t j imi enver ho int er ak nta tai im oim vo n ot isö h o s a r ö l l y i t s uus y osoitteenmuutokset: e ura e s h o

Julkaisija:

is irk us

i sirku ja n s va uor paa et eh ohj toi aa sto jat im

a tans emu i r n ise em k te

i o t o o ja nuoret ohjaajat te n r tal i m imija lapset kem se an is otyö i e n n oris mi ur rie ta t s mu ke se inen nu at te jat r a voima uu

at aj ja

tan ssi tea tte r

si ns

Antti Kalliomaa pääsihteeri

all an i nt euratyö osa s os eisöllis l

K

äsissäsi oleva lehti on ensimmäinen uuden yhdistyneen nuorisoseurajärjestön julkaisu. Vaikka Suomen Nuorisoseurojen Liitto ja Kalevan Nuorten Liitto yhdistyvät virallisesti 1. 1. 2013, on ensimmäiset konkreettiset askeleet jo otettu, hieman ennen tämän lehden painamista. Lokakuussa pidettiin Nuorisoseurakokous ja yhdistyneen liiton ensimmäinen valtuusto kokoontui marraskuussa. Hallinnollisia kysymyksiä olennaisempaa on uuden luomiseen liittyvä avoin ja iloinen henki, joka on vahvasti läsnä kokouksissamme ja erityisesti toiminnassamme. Tavoitteenamme on olla omalla alallamme Suomen paras. Nuorisoseurakokouksen hyväksymä visio on rohkea ja ennakkoluuloton, mutta myös mahdollinen. Monella mittarilla mitattuna järjestömme on jo nyt yksi kulttuurisen nuorisotyön merkittävimmistä toimijoista. Tämä on erityisesti laajan ja laadukkaan paikallisen toiminnan ansiota. Vision toteutuminen vaatii kuitenkin työtä ja sitoutumista meiltä kaikilta. Yllä oleva otsikko on otettu Nuorisoseurojen uudesta kolmivuotisohjelmasta. Tämän kärkihankkeen tavoitteena on rohkaista

Pääkirjoitus

Olemme upeita – asenne ratkaisee

3


visio:

Vuonna 2020 Nuorisoseurat kulttuurisen lapsi- ja nuori Toiminta-ajatus Kasvatus- ja harrastustoimintamme edistää lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kasvua sekä aktiivista ja vastuullista kansalaisuutta. Eriikäisten yhdessä toimiminen vahvistaa yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta sekä lisää hyvinvointia.

Arvot Jokainen lapsi, nuori ja aikuinen on tervetullut nuorisoseuratoimintaan. Järjestön keskeisiä arvoja ovat osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Osallisuus tarkoittaa nuorisoseurassa yhteisöön kuulumista ja mukanaoloa. Jokainen voi vaikuttaa yhteiseen tekemiseen ja toimintaan. Yhteisöllisyys on yhdessä toimimista ja tekemisen riemua. Siihen kuuluvat tasavertainen vuorovaikutus ja yhteenkuuluvuus sekä yhteiset kokemukset.

4

Nuorisoseurassa kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia. Toiminta on avointa ja arvostavaa, ja siihen on helppo tulla mukaan.

Järjestön strategiset tavoitteet Kulttuurinen harrastustoimintamme on laadukasta

• Nuorisoseuratyö on tavoitteellista kasvatus- ja harrastustoimintaa. • Toiminta on monipuolista ja ennakkoluulotonta. • Nuorisoseurat verkostoituvat paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.

Lapset ja nuoret ovat toimintamme keskiössä

• Lapset ja nuoret ovat mukana toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. • Kerhotoimintaa järjestetään eri puolilla maata. • Aikuiset tukevat lapsia ja nuoria heidän harrastuksissaan. • Toiminta on luotettavaa ja turvallista osaavien ohjaajien ansiosta.


t on Suomen merkittävin isotyön toimija! Nuorisoseuratyö on tunnettua ja arvostettua

• Toiminta näkyy ja kuuluu myönteisellä tavalla. • Järjestön julkikuva on nykyaikainen ja yhdenmukainen kaikilla toiminnan tasoilla.

Järjestörakenne ja resurssit turvaavat toimintamme elinvoimaisuuden

• Järjestörakenne mahdollistaa tavoitteiden mukaisen toiminnan koko maan alueella. • Resursseja kohdennetaan erityisesti sinne, missä lasten ja nuorten toiminnalla on kasvumahdollisuuksia.

Kriittiset menestystekijät Osaavat ohjaajat

• Laadukas ohjaajakoulutus ja ohjaajahuolto • Ajantasaiset ja tasokkaat koulutus- ja kerhoaineistot

Aktiiviset vapaaehtoistoimijat

• Mielekäs ja palkitseva toimintakulttuuri • Vapaaehtoisten perehdyttäminen ja huolto

Ajantasainen viestintä

• Suunnitelmallisuus ja viestinnällinen työnjako • Nykyaikaiset ja toimivat viestinnän välineet

Toimiva organisaatio

• Selkeä työnjako, avoin toimintakulttuuri ja arvioinnin laadulliset ja määrälliset mittarit • Riittävä määrä osaavaa henkilöstöä

Tasapainoinen talous

• Tarkka talouden suunnittelu ja seuranta • Laaja rahoituspohja

5


Nuorisoseurakokous pidettiin 20.–21.10.2012 Jyväskylässä

Nuorten ääni kuuluu nuorisoseuroissa L

Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Joonas Jernberg Lahdesta ja varapuheenjohtajaksi Anita Jämsén Kuopiosta.

6

OKAKUUSSA PIDETYSSÄ nuorisoseurakokouksessa pohdittiin nuorisoseurajärjestön tulevaisuutta ja kärkihankkeita. Kokousväki oli yksimielinen siitä, että lapset ja nuoret on nostettava toiminnan keskiöön. Nuorten omat näkemykset nuorisoseuratoiminnasta saatiin myös esille, kun jyväskyläläisten nuorisoseurojen lapset ja nuoret valtasivat kokoussalin heti avajaisseremoniassa. Kansantanssiyhdistys ISOn Tanhuujien sekä teatteriyhdistys Kulissin lapset ja nuoret olivat harjoitelleet Flashmob–esityksen joka, toi vauhtia ja väriä kokouksen avajaisiin. Esityksen päätteeksi nuoret toivat esiin omat ajatuksensa nuorisoseuralaisuudesta ja siitä, millainen on unelmaharrastus. Ajatukset oli koottu viikkoa aikaisemmin järjestetyssä Nuorisoseurafoorumissa, Flashmob–harjoitusten lomassa. Nuorten ajatukset nuorisoseuratoiminnasta vahvistivat sen, että yhteisöllisyys, esiintymiset ja talkootoiminta ovat myös tämän päivän harrastajien mielestä nuorisoseuralaisuuden tunnusmerkkejä. Nuoret korostivat myös erilaisten harrastajien olevan rikkaus ja he kokivat nuorisoseuratoiminnan kannustavan itseilmaisuun ja erilaisuuden hyväksymiseen. Unelmaharrastus onkin sellainen, jossa lapsi ja nuori pystyy kehittymään ”hyvien tyyppien ”seurassa ja olemaan oma itsensä. Nuorilla oli myös vankka käsitys siitä, että harrastus ei ole itsestään selvyys. Toiminnan järjestämiseksi tarvitaan päättäjiä, toteuttajia, ideoita, ohjaajia, vanhempia, talkoolaisia ja tietysti myös rahaa. Kokouksen valtaamisen jälkeen 40 lasta ja nuorta suuntasi linja-autolla Jyväskylän keskustaan pysäytten Flashmob-esityksellään useita yllättyneitä ohikulkijoita. Joensuulainen Anni Kelkka, 23, osallistui nuorisoseurakokoukseen kansantanssiyhdistys Motoran edustajana sekä Kalevan Nuorten Liiton hallituksen ja valtuuston jäsenenä. Luokanopettajaksi opiskeleva,


kansantanssiakin ohjaava, nuorisoseura-aktiivi piti kokousta onnistuneena niin päätösten kuin järjestelyjen puolesta. ”Hienoa oli huomata, että kokousväki oli valmis kehittämään liittoa. Lapsiin ja nuoriin tehty painotus on mielestäni tärkeä nyt liittojen toimintojen yhdistyessä. Myös ohjaajien nostaminen jalustalle on tärkeää, sillä he vaikuttavat kaikkiin harrastajiin”. Kelkka muistuttaa, että lapset eivät itse kykene viemään asioitaan eteenpäin, minkä vuoksi liiton on otettava vastuu tästä tehtävästä. Kelkka toteaa myös, että pätevien ja motivoituneiden ohjaajien takaamiseksi on kiinnitettävä erityistä huomiota ohjaajakoulutukseen ja –huoltoon. Kelkka uskoo, että nuorisoseurajärjestö pystyy vastaamaan nuorten harrastustarpeeseen tarjoamalla turvallisen ja tasa-arvoisen toimintaympäristön, kivoja kavereita ja mielekästä tekemistä eri harrastusaloilla. Yksi nuorisoseurakokouksen nuorimmista edustajista oli 20-vuotias jyväskyläläisopiskelija Anna Huotari, joka edusti paikallista teatteriyhdistys Kulissia. Huotari oli ensimmäistä kertaa mukana valtakunnallisessa päätöksenteossa ja piti kokemusta mielenkiintoisena. Vaikka hyväksytty strategia sekä kärkihankkeet olivat Huotarin mielestä onnistuneita, olisi hän halunnut painottaa joitakin kärkihankkeiden toimenpiteitä eri tavoin. Kärkihankkeen ”missä nuoret siellä

nuorisoseurat” edistäminen vaatisi Huotarin mielestä ennen kaikkea panostusta sosiaaliseen mediaan ja verkkoympäristöön, koska siellä nuoret joka tapauksessa viettävät aikaansa. Kärkihanke ”toimii meidän organisaatio” olisi Huotarin mielestä ansainnut korkeamman sijan kärkihankkeiden listalla. Nyt tuo kärkihanke jäi äänestyksessä viimeiseksi. Järjestömme kolmivuotiskokouksen yhteenvetona voidaan sanoa, että nuorisoseuralaisuus sai viikonlopun aikana paljon nuorekasta näkyvyyttä, mikä vahvistaa järjestömme visiota olla tulevaisuudessa valtakunnan merkittävin kulttuurisen nuorisotyön toimija. Kärkihankkeiden edistäminen on nyt jokaisen nuorisoseuran tärkein tehtävä ja toivon jokaisen yksittäisen nuorisoseuran ottavan tämän haasteen vastaan. Yhdessä toimien ja yhtenäisiin päämääriin tähdäten lähdemme toteuttamaan uudistuvan liiton strategiaa. Iloa järjestötyöhön toivottaen, Anja Saksola ISOn Tanhuujat ry:n puheenjohtaja, Laukaa

7


Viljami Pekkala

Kai Randell

Emma Raivio

Suomen Nuorisoseurat ry:n uusi valtuusto valittiin nuorisoseurakokouksessa 20.– 21. 10. Valtuuston jäsenistä 1/3 on alle 29-vuotiaita. Haastattelimme heistä muutamaa.

1 Asenne ratkaisee; mikä sinussa on parasta? 2 Mitä ajatuksia sinulla on nuorisoseurajärjestön strategia 2020:n visiosta ja toiminta-ajatuksesta? 3 Maailma muuttuu vauhdilla, miten nuorisoseurajärjestö pysyy menossa mukana? 4 Mikä viidestä kärkihankkeesta on sinulle läheisin? Miten sitä voisi parhaiten edistää? 5 Mitä kirjoittaisit nuorisoseuralaisille lähettämääsi postikorttiin?

Olen 23-vuotias EMMA RAIVIO Keuruulta päivää!

1 2

Positiivisuus ja huumorintaju

Visio nuorisoseuroista maan merkittävimpänä kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimijana on mielestäni paitsi realistinen, myös juuri se mikä on nuorisoseurojen ”juttu”; toimia lasten ja nuorten parissa kuten toiminta-ajatuksessakin on sanottu: edistäen kokonaisvaltaista kasvua sekä aktiivista ja vastuullista kansalaisuutta.

3

Nuorisoseurojen täytyy nimensä mukaisesti olla nuorten seuroja. Päätöksentekoon niin seura- kuin järjestötasollakin on saatava lisää innovatiivisia nuoria tuomaan viestiä sieltä ruohon-

juuritasolta, jolla seurat toimivat. Kansainvälisyyttä ei voi näinä päivinä korostaa liikaa, päinvastoin. Yhteistyötä niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin järjestöjen kanssa tulee kehittää ja jalostaa edelleen, jotta pysytään menossa mukana!

4

Kärkihankkeista itselleni yhtä läheiset ovat ”Lapset ja nuoret - Parasta!” sekä ”Ohjaajat jalustalla”, sillä ne tukevat toinen toistaan ja ovat minulle se nuorisoseuratoiminnan ydin. Jotta lapsille suunnattuja tapahtumia ja kerhoja voidaan järjestää laadukkaasti, on seuroissa oltava hyviä ohjaajia. Ohjaajille taas tulee tarjota riittävästi mahdollisuuksia kouluttautua sekä verkostoitua muiden ohjaajien kanssa, jotta hyvät käytännöt saadaan kiertoon.

5

Tuu talkoisiin! Mekin ollaan siellä. :)

Tutustu kärkihankkeisiin osoitteessa www.nuorisoseurat.fi 8


Olen VILJAMI PEKKALA, 25 vuotias opiskelija. Valmistun pian kansantanssinopettajaksi Oulun seudun ammattikorkeakoulusta ja opetan tällä hetkellä kansantanssia Rovaniemellä ja Oulussa. Asun siis kahdella paikkakunnalla, Rovaniemellä kolme päivää viikosta ja Oulussa loput neljä päivää. Oulu on kuitenkin tällä hetkellä varsinainen kotipaikkani.

1 2

Parasta minussa on positiivinen ja ennakkoluuloton elämänasenne. Heittäydyn rohkeasti kohti uusia haasteita.

Nuorisoseurajärjestön strategia 2020:ta lukiessa nousee hymy huulille. Tanssi on ollut minulle tärkeä harrastus lapsesta saakka, ja nyt siitä on tullut ammattini. Olen erityisen ylpeä siitä, että lajini on nimenomaan kansantanssi, ja saan edelleen tehdä töitä nuorisoseurassa. Uudessa strategiassa on mielestäni monta asiaa, joista voisi moni muukin taho ottaa mallia. Nuorten merkitys on oivallettu, on hyvin tärkeää saada nuorta väkeä järjestön toimintaan mukaan. Jotta nuoret saataisiin mukaan, ja myös pysymään mukana, on ohjaajien oltava ammattitaitoisia ja innostavia.

3

Nuorisoseurajärjestö pysyy muuttuvan maailman menossa mukana nimenomaan ottamalla toimintaan ja päätöksentekoon mukaan nuoria ihmisiä, jotka elävät ajan hermolla ja ovat perillä siitä, mitä maailmassa juuri nyt tapahtuu ja miten siihen tulisi reagoida. Tämä edellyttää jatkuvaa sopeutumista ja uuden oppimista.

4

Kaikki viisi kärkihanketta ovat tärkeitä, ja on hankalaa valita niistä yhtä tärkeintä. Ohjaajat jalustalla nousee kuitenkin minulle tärkeäksi, johtuen varmasti omasta alastani. On erityisen tärkeää tarjota nuorisoseuroissa toimiville ohjaajille tukea ja kannustusta sekä ammattitaitoista koulutusta. Ohjaajien työ voi usein olla hyvin yksinäistä, ja isojenkin asioiden kanssa voi joutua painiskelemaan yksin. Yhteistyö ja kokemusten jakaminen toisten ohjaajien kanssa auttaa jokaista eteenpäin.

5. Postikorttiin kirjoittaisin isoilla kirjaimilla Hyvää Joulua!

KAI RANDELL, 23-vuotias porilainen, mutta muuten kunnollinen kyllä.

1

Jaa-a, vaikea sanoa, mutta kyllä se on varmasti tämä omapäinen sinnikkyys ja tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja miksei samanlaistenkin.

2

Ehdottomasti nuorisoseurajärjestö on menossa oikeaan suuntaan ja on hyvä, että ne asiat, joita oikeasti ajamme ja haluamme, ovat nyt strategian muodossa kirjoissa ja kansissa. Kaiken kaikkiaan on koko ajan katsottava tulevaisuuteen, unohtamatta kuitenkaan vanhaa.

3

Vaikka eletään vapaaehtoistoiminnan osalta haastavia aikoja uskon, että nuorisoseurajärjestö tulee olemaan vielä korvaamaton apu kulttuurisessa lapsi- ja nuorisotyössä ja yleisesti harrastustoiminnoissa. Sinnikkyydellä ja tarjoamalla oikeanlaisia palveluja tulemme pysymään menossa mukana oikein hyvin.

4

Ohjaat jalustalta – hanke on minulle ehdottomasti läheisin, koska ilman tunnollisia ohjaajia ei ole kunnollista toimintaa. Järjestämällä ohjaajille laadukkaita koulutuksia ja perehdyttämispäiviä, joissa hinta ja laatu kohtaavat. Myös piirijärjestöjen ja paikallisyhdistyksen aktivoimista ohjaajien rekrytoinnissa tulee lisätä.

5

Oikein hyvää loppuvuotta kaikille hyville ihmisille ja kunnon kansalaisille! ;)

Olen TANJA KILPIÖ, 26-vuotias tanssinopettaja Rovaniemeltä.

1 2

Minussa parasta on se, että työskentelen iloisella asenteella, vaikka kantaisinkin huolta ja vastuuta yhteisistä asioista.

Uusi visio on kunnianhimoinen, mutta yhteisvoimin varmasti saavutettavissa oleva tavoite. Toiminta-ajatus kiteyttää mielestäni onnistuneesti kaiken sen, mitä itsekin ajattelen nuorisoseuratoimminnan olevan.

3

Vaikka nuorisoseuroilla on takana pitkä historia, on muistettava, missä maailmassa tällä hetkellä elämme. Uudistumista ei saa pelätä, rohkeasti vain yhdessä kohti uusia haasteita!

4

Lapset ja nuoret -parasta! Järjestämällä lapsille ja nuorille laadukasta harrastustoimintaa, saamme nuorisoseuratoimintaan ja sen arvoihin mukaan uusia kokonaisia perheitä.

5

Joukossa on voimaa, olkaa ylpeitä siitä!

Tanja Kilpiö

9


Puheenjohtajalta

Koti on arvokasvatuksen perusyksikkö K

oti on paljon, paljon enemmän kuin talo, huoneisto tai asunto. Koti on se paikka, jossa eletään ja kasvetaan, kasvatetaan, liitytään, johon tullaan, josta lähdetään ja jonne palataan. Se, että koti, koti-ikävä ja kotiin pääsemisen kaipuu esiintyvät monissa yhteyksissä, kertoo kodin suuresta merkityksestä. Meidän kaikkien ihmisten perusoikeuksiin kuuluu oikeus kotiin. Tätä oikeutta puolustaa sekä maalaisjärki että elämänkokemus. Ei siis ole mikään ihme, että tämä perusoikeus on kirjattuna maamme perustuslakiin samoin kuin YK:n ihmisoikeuksien julistukseen. Perustuslaissa todetaan, että jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa sanotaan, että perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustava ydinosa, jolla on oikeus yhteiskunnan ja valtion suojaan. Edellä käytetyt termit perhe ja kotirauha, viittaavat kotiin turvallisuuden tyyssijana ja erityisenä kasvun paikkana, yhteiskunnan perusyksikkönä. Koti on paikka, jota yhteiskunnan on erityisesti suojeltava. Kodeissa annettavat arvot muodostavat oleellisen osan lasten saamista elämän eväistä.

Lapset ja nuoret elävät monenlaisissa perheissä ja kodeissa. Kaikesta erilaisuudesta huolimatta läheisimmät ihmissuhteet ovat juuri niitä, joiden kautta saadaan hoivaa ja huolenpitoa. Tämän kautta välittyvät elämän tärkeät arvot ja arvostukset. Kodin rinnalle on myös noussut useita muita kilpailevia vaikuttajia, joiden arvot voivat vastata myös kodin arvoja tai sitten olla täysin toisella pohjalla. Arjen suorituskeskeisyys, kaupallisuus ja median valta tuovat paineita, joihin vastaamisessa nuori tarvitsee kodin ja perheen tukirakennetta. Tästä johtuen vanhemmuuteen liittyy tänään paljon haasteita. Vanhemmilla ja kasvattajilla on lupa kasvaa tehtävänsä myötä. On lohdullista tietää, että niin lasten kuin aikuistenkin oma pieni elämäntarina on osa Luojan suurta kertomusta. Tietoisuus ja kokemus tästä on sellainen toivon ankkuri, joka on vahvaa evästä elämän reppuun. Se kestää kaiken myllerryksen ja muutoksen keskelläkin. Tänään nuori on aikaisin aikuinen, aikuisen oloinen, ja kasvaa nopeasti. Mieli ja sielu tulevat kuitenkin paljon perässä. Tämän vuoksi lasten ja nuorten on oman turvalli-

Uusi valtuusto kokoontui Seinäjoella – Esko Ahonen puheenjohtajaksi

suutensa vuoksi tärkeä saada kokemuksia kuulumisesta yhteisöön. Perhe, koti, suku ja ystäväpiiri ovat tässä hyvänä lähtökohtana. Koulu, harrastukset ja asuinyhteisö voivat tarjota merkittäviä kokemuksia kuulumisesta yhteisöön. Sukupolvien ketjuun kuuluminen on kantava asia. Meitä ennen ovat olleet isovanhemmat ja heidän vanhempansa ja elämä jatkuu. Olemme osa ketjua ja meillä on oma paikka. Koti on yhteiskunnan perusyksikkö. Lapsuudessa ihminen saa kotoa reppuunsa ne eväät, joilla hän yrittää selvitä elämässään. Niiden toivoisi tietysti riittävän mahdollisimman pitkälle elämässä. Toivotan kaikille Hyvää ja Rauhallista Joulua sekä Onnellista Uutta Vuotta!

Esko Ahonen Suomen Nuoriso­ seurat ry:n puheenjohtaja

Kultaiset ansio- ja tunnustusmerkit Suomen Nuorisoseurat ry:n hallitus on myöntänyt kultaisen ansiomerkin seuraaville henkilöille:

Suomen Nuorisoseurat ry:n uusi valtuusto kokoontui ensimmäisen kerran 24.–25.11. Seinäjoella. Kokouksen yhteydessä järjestetyssä valtuustoseminaarissa kirkastettiin kulttuurisen nuorisotyön käsitettä ja perehdyttiin nuorisoseuratoiminnan ajankohtaisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Valtuusto valitsi Esko Ahosen Lestijärveltä Suomen Nuorisoseurat ry:n hallituksen puheenjohtajaksi vuosiksi 2013 –2014. Hallituksen jäseniksi valittiin Leo Saastamoinen, Lapinlahti, Tanja Kilpiö, Rovaniemi, Anumaaria Tulla, Jyväskylä, Heikki Peisa, Pornainen, Mika Toivonen, Koski Tl, Anni Kelkka, Joensuu, Mikko Semeri, Lahti, Tuomas Koivuniemi, Kauhajoki. Hallituksen varajäseniksi valittiin Tiina Jaakkola, Palonurmi, Erkki Suvanto, Oulu. Lisäksi Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuusto kutsui liiton kunniajäseniksi Kalevan Nuorten kunniapuheenjohtaja maakuntaneuvos Viljo S. Määttälän Toholammilta ja Kalevan Nuorten kunniajäsenet voimistelunopettaja Pentti Kainulaisen Espoosta, aluepäällikkö Markku Sivosen Joensuusta, ekonomi Risto Kaukiaisen Helsingistä ja KT Leena Kurjen Helsingistä. 10

Jarmo Tupasela Keski-Suomen Nuorisoseurain Liitto Erkki Henriksson Klaukkalan Nuorisoseura Väinö Riikola Oulunsalon Nuorisoseura Kauko-Pekka Salonen Pohjois-Savon Nuorisoseura Hallitus on myöntänyt kultaisen tunnustusmerkin seuraavalle henkilölle: Paavo Hallivuori

Kauhajoen Nuorisoseura

Kultainen ansiomerkki myönnetään aivan erityisistä järjestöllisistä ansioista maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla tehdystä työstä. Kultainen tunnustusmerkki myönnetään aivan erityisistä ansioista harrastamisesta tai vastuutehtävien hoitamisesta nuorisoseurassa. Ansio- ja tunnustusmerkit ovat keskenään samanarvoiset. Lista myönnetyistä ansiomerkeistä ja huomionosoituksista on luettavissa osoitteessa www.nuorisoseurat.fi/tunnustukset.


Päivi Herd ja Heli Liimatainen vuoden ohjaajiksi! Suomen Nuorisoseurat ja Kalevan Nuorten Liitto nimeävät vuosittain Vuoden ohjaajat. Nimityksen tavoitteena on nostaa ohjaajan työn arvostusta tuomalla esiin henkilöitä, jotka nuorisoseuraliikkeessä hoitavat eri-ikäisten harrastustoimintaa. Valinnassa painotetaan ohjaajan pitkäjänteistä työtä kasvattajana, lasten ja nuorten toiminnan osaamista ja työn merkitystä nuorisoseuratoiminnan kehittäjänä.

K

ALEVAN NUORTEN VUODEN OHJAAJAKSI valittiin Heli Lii-

naviin -ohjaajakoulutuksen. Hän on ohjannut tanssijoita vauvasta matainen. Hän toimii Keljon Nuorisoseuran iltapäivätoi- vaariin, niin lasten kuin aikuisten kansantanssiryhmiä ja myös erityisminnan vastuuohjaajana koululaisten iltapäivätoimintapiste ryhmiä, joissa lapset ovat tarvinneet ylimääräistä motorista harjoitusJälkkärissä. Helillä on pitkä kokemus kasvattajana toimimisesta Nuo- ta. Tällä hetkellä hänellä on viikoittain 12 tanssiryhmää, joista 11 on risoseurajärjestön parissa, syksyllä lähti 13. vuosi käyntiin. lapsiryhmiä ja yksi aikuisryhmä. Nuorisoseurojen vuoden ohjaajaksi valitulla Päivi Herdillä on yli 28 vuoden kokemus ohjaajana toimimisesta. Päivi on kouluttautunut Vuoden ohjaajien haastattelut on luettavissa vuoden 2013 ensimmäikansantanssiohjaajaksi Peräpohjolan Opistossa Torniossa 1985. Sen li- sessä Nuorisoseura –lehdessä, joka on samalla myös Ohjaajat jalustalsäksi hän on käynyt monia jatkokursseja, muun muassa Tempoa Te- la –kärkihankkeen teemanumero.

Päivi Herd on 28 vuoden aikana ehtinyt ohjata tanssijoita vauvoista vaareihin.

Heli Liimatainen toimii vastuuohjaajana koululaisten iltapäi­ vätoimintapiste Jälkkärissä.

11


Vahvistin kentän äänelle Uuteen kuosiin muokattu Suomen Nuorisoseurat saa vuoden alusta vakituisiin ohjaimiinsa tutun miehen, Antti Kalliomaan. Lähivuosina järjestö palaa entistä vahvemmin juurilleen kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön edistäjäksi ja vahvistajaksi. teksti Greetta Lamminen kuvat Tarmo Valmela

Antti, millainen pääsihteeri aiot olla? – Tavoitteenani on olla yhteistyön rakentaja, joka vie nuorisoseurajärjestön uuteen aikakauteen. Tämä ei kuitenkaan ole yhden miehen show vaan yhteinen juttu, johon tarvitaan meidän kaikkien panosta. Kansanliikettä ei voi johtaa ylhäältä päin samalla tavalla kuin yritystä. Roolini on ennen kaikkea olla innostuksen luoja, hengen nostattaja ja yhteisen suunnan etsijä ja näyttäjä, Antti korostaa. –Toivoisin olevani sellainen johtaja, jota jokaisen on helppo lähestyä. 36-vuotias Antti on valmistunut vuonna 2000 Suomen Nuorisoopiston ylioppilaslinjalta nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi. Syventävät opinnot hän teki kulttuurisesta nuorisotyöstä. – Sieltä nousee ajatus, että olemme muutaman vuoden kuluttua Suomen merkittävin kulttuurisen nuorisotyön tekijä – pitäen sisällään myös lapset ja varhaisnuoret. Se on strategiaan kirjattu visio, joka itse asiassa on totta jo nyt. Meillä on jo olemassa ainutlaatuinen kulttuurisen nuorisotyön verkosto ja todellista huippuosaamista eri puolilla maata.  –Visioon liittyvä tavoite onkin enemmän viestinnällinen kuin sisällöllinen. Meidän on tehtävä viestintästrategia ja lisättävä resursseja sekä sisäiseen että ulkoiseen viestintään mukaan lukien sosiaalinen media. On tärkeää, että myös jokainen nuorisoseuralainen arjessaan vie viestiä, Antti sanoo. Hän näkee, että ei ole olemassa erillistä liiton, alueen tai piirin etua vaan yhteinen etu. – Olemassaolomme oikeutus tulee paikallisesta seuratoiminnasta, muuta etua ei voi olla. Pitää jalkautua, näkyä ja kuunnella, mitä nuorisoseuratoiminnassa ja yhteiskunnassa tapahtuu. Ruohonjuuritason toimintaa edistämällä vahvistetaan järjestön voimaa, joka on perinteisesti – jo 130 vuotta - perustunut laajaan ja monipuoliseen kenttään.

Viisi kärkihanketta Nuorisoseurakokous päätti syksyllä tulevien vuosien kärkihankkeista, joita on viisi. Ensimmäiseen, Lapset ja nuoret – parasta, kiteytyy itse asiassa järjestön tulevaisuus. –Ydinkysymys on, pystymmekö lunastamaan sen perinnön, että lapset ja nuoret ”kannattelevat” toimintaa. Asiat ovat hyvin, kun pääsemme siihen, että lapsena nuorisoseurassa harrastuksen aloittanut jatkaa mukana nuorena aikuisena ja tuo aikanaan oman jälkikasvunsa harrastamaan. Lapsena rakennetaan vahvan sitoutumisen pohja. 12

– Järjestössä on selkeästi uusi spontaanin innostuk­ sen vaihe. Uusia nuoria ih­ misiä on noussut päätök­ sentekijöiksi eri puolilla maata, Antti iloitsee.

ANTTI KALLIOMAA Pääsihteeri 10.11.2012 alkaen Ikä 36 vuotta Asuu Lahdessa Perheeseen kuuluu vaimo Johanna ja poika Aleksi Nuoriso- ja vapaaajanohjaaja Paukkulasta. Hallintotieteiden ylioppilas Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa. Työura: Poliittinen sihteeri Kokoomuksen Nuorten Liitossa ja Hämeen Kokoomuksessa, projektisihteeri EteläHämeen Nuorisoseuroissa, Kalevan Nuorten toiminnanohjaaja Etelä-Hämeessä, projektipäällikkö Suomen Nuorisoseurojen Liitossa, yhteiskuntasuhteiden asiantuntija Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:ssä. Järjestöpäällikkö ja vt. pääsihteeri Suomen Nuorisoseurat ry:ssä. Harrastukset: Kitaransoitto, lukeminen ja juoksu. Louhikon Nuorisoseuran jäsen.


– Kärkihankkeista toinen, Ohjaajat jalustalla, on myös yksi merkittävimpiä. Ohjaajat ovat arjen sankareita ja toiminnan jatkuvuuden takaajia. Heidän jalustastaan on huolehdittava ja sitä on vahvistettava. Kolmannesta kärkihankkeesta Me ollaan upeita – asenne ratkaisee Antti pitää erityisesti. – Se on yksi suosikeistani. Olemme sitä, mihin uskomme. Kun uskomme olevamme upeita, me myös olemme. Samalla se tarkoittaa, että työt pitää hoitaa hyvin. Neljännestä kärkihankkeesta Missä nuoret, siellä nuorisoseurat Antti sanoo, että nuorisoseurojen on haettava paikkansa myös kasvukeskuksissa ja kaupungeissa. Käytännössä se tarkoittaa myös sitä, että verkko ja sosiaalinen media on otettava haltuun. – Meillä on jo nyt loistavia esimerkkejä siitä, miten nuorisoseurat eri puolilla maata voivat toimia kaupungeissa. Siihen on pyrittävä yhä enemmän. Mukana ollaan! – Vapaaehtoistoimijat toiminnan kivijalka on periaate, jota Antin mukaan ei saa pitää itsestään selvänä vaan sen eteen on tehtävä töitä. Kaiken kaikkiaan hän katsoo nuorisoseurojen tulevaisuutta luottavaisena. – Yhdessä töitä tehden pärjätään ! Jos tulevaisuus on yhtään samanlainen kuin aikaisemmat tulevaisuudet, asiat menevät hyvin.

Positiivinen ajattelu Antin kanssa töitä tehneet ovat oppineet tuntemaan hänet perusrauhallisena miehenä, jonka pinna ei pala koskaan. Syy tähän on tietoinen positiiviseen ajatteluun keskittyminen, itseä ja muita kohtaan. Myös Nuorisoseuroja hän haluaa ohjata samaan ”ideologiaan”. – Kipinän positiiviseen ajatteluun sain kahdeksan vuotta sitten, kun kuuntelin nuorisoseuraliikkeen neuvottelupäivillä Juhani Töytärin, ”Kipinämikon”, puheenvuoroa asenteen merkityksestä. Töytärin kirja Saavutusten seikkailu on sittemmin kulunut usein käsissäni ja antanut eväitä eteenpäin. – En yleensä tunne stressiä – myös stressistä ajattelen, että asenne ratkaisee. Mielestäni asioiden kanssa pärjää, kun asennoituu oikein. Entinen Paukkulan rehtori Kari Pääskynen sanoi kerran, että ei hänellä ole kiire; kiire johtuu vain huonosta itsetuntemuksesta. Olen samaa mieltä. En pidä siitä, että kiireestä on tullut hyve eli oikeastaan keino tehdä itsensä tärkeäksi, Antti pohtii. –Totta on, että varsinkin tämän syksyn ajan organisaatiouudistus on pitänyt meidät kaikki kiireisinä. Vauhtia saa olla, mutta kiireestä on nyt päästävä irti ja järjestettävä aikaa kuunnella jäsenistöä ja kehittää toimintaa, hän korostaa. – Nyt on rauhallisesti, mutta määrätietoisesti noustava Suomen parhaaksi kulttuurisen nuorisotyön järjestöksi. Ja senhän me teemme.

Kirjat ja kitara Antti on aina ollut kova lukija ja kaikkiruokainen sellainen. Mutta jos kirja ei vedä, se saa olla, Antti ei lue sitä väen vängällä loppuun. Varsinkin junamatkoilla silmät juoksevat pitkin dekkareiden sivuja ellei työn alla ole nippu asiakirjoja. Historia- ja elämäkertateokset sopivat paremmin kotona luettaviksi. Lukuharrastus alkoi jo pikkupoikana ja muutama kirja on jäänyt aikuisiänkin suosikeiksi. Esimerkiksi Robert Louis Stevensonin Aarresaari ja Tolkienin Taru sormusten herrasta ovat tulleet luetuiksi 5-6 kertaa. Suosikki on myös pimeästä keskiajasta ja katedraalien rakentamisesta kertova Ken Follettin Taivaan pilarit. Toinen Antin sydäntä lähellä oleva asia on kitaransoitto, joka alkoi koulussa seitsemännellä luokalla. Hän soittaa omaksi, vaimon ja pian viisivuotiaan Aleksin iloksi akustista kitaraa. Harrastus alkoi varsin luontevasti, onhan Antin isä nyt jo eläkkeellä oleva musiikin lehtori ja kuoronjohtaja. Antin kotona Lahden Launeella on luonnollisesti laaja valikoima erilaisia soittimia. – Olen tavannut leikilläni sanoa, että musiikki pelasti minut urheilulta, mutta viime keväänä ajattelin asiat uusiksi. Päätin, että haluan olla juhannuksena yhtä hyvässä kunnossa kuin olin armeija-aikana. En ollut rapakunnossa, mutta aloitin rauhallisesti. Kävin lenkillä 3-4 kertaa viikossa ja pian jaksoin juosta viisi kilometriä ja juhannukseen mennessä 10 kilometriä. Lenkkeily on jatkunut senkin jälkeen ja tulee jatkumaankin. Fyysisen kunnon nousu on selvästi auttanut jaksamaan paremmin työssä, Antti kertoo tyytyväisenä.

Tahdit kentältä, soinnut Antilta. Mikä sopisikaan kulttuurisen nuorisotyön sanansaattajan harras­ tukseksi paremmin kuin kitaran soittaminen? 13


Kuva Ville-Antero Valpas

Jutarinki

Nuorisoseura keskellä Lappia

O

N TIISTAI-ILTAPÄIVÄ ja pyöräilen kohti harjoitussa- kus rankkoja ja siksipä tanssissa täytyy olla hyvä kunto. Tosin kunlia. On satanut märkää lunta ja se pakkautuu pyö- to tietysti myös kasvaa, kun vain jaksaa harjoitella. Joskus toivoirän renkaisiin. Kohta kuitenkin jo kopistelen sitä sin ryhmäämme myös poikia, joita siellä ei ole näkynyt moneen kengistäni ja kaivan harjoitustossuja koululaukun vuoteen. Nuorempien ja aikuisten ryhmässä heitä on, mutta meiuumenista. Osa kavereistani on jo salilla, osa saapuu hiljalleen dän ikäisiämme ilmeisesti vetävät muut harrastukset paremmin. mutta aikataulussa paikalle. Tanssit ja tarinat sekapareilla ja -ryhmissä olisivat aivan erilaisia. On alkamassa tanssiryhmämme Jutatokan harjoitukset. JuTällä hetkellä meillä on työn alla montakin esitettäväksi tutatokka on Jutarinki-nimisen nuorisoseran 4.-6. -luokkalaisten levaa tanssia, koska joulun alla meitä ja tanssejamme viedään tanssiryhmä. Nuorempien ryhmät ovat Mini- ja Monotokka, van- joulun avajaisten, Luoston elämyksellisen satupolun ja tanssihempien Juniorit. Aikuiset tanssivat Jutaraito-nimellä ja seniorit konsertin kulisseihin. Muistan, kun ensimmäisen kerran pikkuRipsakoina. Satapäinen tanssijajoukkomme näyttäytyy aina ko- tonttuna esiinnyin punanuttuisena joulupukin kulkueessa sekä konaisuudessaan kevätkonsertissa, jossa meitä säestävät M:n peli- keskelle kylää rakennetulla esiintymisaukiolla. Joulupukki pelotmannit, jotka hekin ovat seuramme musikaalisia nuoria ja aikuisia. ti vielä, mutta esiintyminen ei. Sittemmin olen saanut olla autPian harjoitussali täyttyy leikistä, musiikista, tanssiaskelista, rie- tamassa uusia pikkutonttujakin, satoi sitten räntää tai paukkui musta ja eläytymisestä. Tanssi on todella monipuolinen harras- pakkanen. Joulu ei katso säätilaa. tus, kuin teatteria ja tanssia yhdessä. Olen saanut sen myötä palJoulun aikaan meitä jutarinkiläisiä näkee ja kuulee varmaanjon esiintymiskokemusta ja kavereita. Muistitreeniäkin se on, kun kin eniten, koska olemme jo konkareina mukana kylän ja läheitanssikuviot ja muut pitää opetella ulkoa. Treenit voivat olla jos- sen Luosto-tunturin jouluvalmisteluissa. Lukuisat koti- ja ulko-

14


maiset matkailijat ovat nähneet esityksiämme jo vuosikaudet. Kesäisin olemme usein esiintyneet paikallisessa Kitisen Kesä -kotiseutujuhlassa sekä Rovaniemellä pidettävissä Jutajaisissa. Välillä tiheä esiintymisten tahti on väsyttänyt, mutta jälkeenpäin on kuitenkin ollut mukava, kun on ollut yhtenä monista tuottamassa elämyksiä muille. Kesällä olemme tehneet isolla porukalla matkoja kotimaisiin ja ulkomaisiin kansantanssitapahtumiin. Kirkkaan punaisina heiluvat lapinpukujemme helmat ovat herättäneet huomiota muun muassa Lappeenrannan Kalenoissa, Tampereen Pispalan Sottiisissa sekä Barnlekissä, viimeksi Tanskassa ja Norjassa. Matkustamme pitkät tanssimatkamme yleensä linja-autolla. Siinäpä nelipäiväiset tapahtumat monesti muuttuvat kuusipäiväisiksi tai pitemmiksikin. Ja ryhmähenki kasvaa! Juniorit ja aikuiset ovat puolestaan tehneet tanssimatkoja muun muassa Unkariin, minne he ovat, onneksi, päässeet lentämällä. Tanssitreenit alkavat olla lopuillaan ja rauhoitumme ohjaajamme Leilan opastuksella. Oven takana odottavat jo Leilan seuraavat ohjattavat, minitokkalaiset. Meitä jutatokkalaisia jää joskus apuohjaajiksi vilkkaille ja eläväisille pikkuprinsessoille ja -prinsseille, mutta tällä kertaa minä lähden kotiin muihin hommiin. Huomenna tanssimme jälleen, ja tanssinpa minä varmasti vielä tänään kotonakin juuri opittuja uusia askeleita. Poistuttuamme salista sinne säntää kymmenkunta paria tossutassuja valmiina paripyörintään ja tonttuhyppelyyn. Seuraava ryhmä aloittaa harjoituksensa. Saana Hautala 6-luokkalainen kansantanssin taiteen perusopetuksen harrastaja Päivi Hautala Saanan äiti, aktiivinen talkoileva vanhempi

Sodankylän aktiivi

NUORISOSEURA JUTARINKI on vuonna 1979 perustettu seura, jonka toiminta perustuu Suomen Nuorisoseurojen strategiaan ja päätöksiin. Jutarinki tekee paikallista kulttuurista lapsi- ja nuorisotyötä tiiviissä yhteistyössä Revontuliopiston kanssa. Tämä paikallinen kansalaisopisto on ottanut kansantanssin taiteen perusopetuksen opetusohjelmaansa jo vuosia sitten ja opiston avulla pystymme tarjoamaan harrastajille laadukasta kansantanssin opetusta. Tanssinopettajan palkka tulee siis Revontuliopistolta, mikä on suuri apu pienen paikkakunnan nuorisoseuralle. Seuran suurimpia haasteita tällä hetkellä on järjestää pienille ja isoille tanssijoille esiintymismahdollisuuksia niin paikallisesti, valtakunnallisesti kuin myös kansainvälisesti. Matka ei kuitenkaan ole meitä ikinä pelottanut ja lähes jokainen kansantanssiharrastaja on saanut jossain vaiheessa käydä esiintymisreissulla ulkomailla asti. Vuosittain Jutarinki järjestää lapsille ja nuorille myös tanssileirejä. Seura on tiiviissä yhteistyössä myös muiden kulttuurialan toimijoiden kanssa: toisinaan teemme poikkitaiteellisia esityksiä nykytanssin, sirkuksen ja musiikin harrastajien kanssa. Jutaringillä on pohjoisessa vahvat perinteet ja aktiiviset, motivoituneet ja sitoutuneet harrastajat.

15


Taiteellinen johtaja Jaana Saarinen kutsuu teatterin lumoon! Valtakunnallinen nuorten teatterikatselmus valtaa

linnakkeet Helsingissä 2013

N

UORI KULTTUURI TEATRIS räjäyttää instituutiot sydänjuu- tasta riippumatta. Nuorisolaissa on todettu, että jokaisella Suomessa ria myöten ensi vuoden kesäkuussa Helsingissä! Kaupun- asuvalla nuorella on oikeus kokeilla kulttuurista harrastustoimintaa ja kiin saapuu toukokuun 24.–26. päivien välisenä aikana noin sen toteutumista säätiö valvoo ja mahdollistaa. 1200 teatteriharrastajaa ympäri Suomen, esiintymään ja katsomaan Nuori Kulttuuri –teatteritapahtuma on ennen Helsinkiä järjestetty toistensa esityksiä, tuomaan uudet näkemykset ja tuulahdukset kaik- 2009 Lappeenrannassa, 2006 Seinäjoella ja 2002 Kotkassa. Kaikkien kien nähtävillä! aikojen ensimmäinen tapahtuma on järjestetty vuonna 1947, nimelNuori Kulttuuri –säätiö järjestää yhteistyössä Helsingin kaupun- lä Henkiset kilpailut. Vuodesta 1970 tapahtuma kulki nimellä Nuogin nuorisoasiainkeskuksen ja Espoon, Vantaan ja Kauniaisten nuo- rison taidetapahtuma, kunnes organisaatiouudistuksen yhteydessä nirisotoimien kanssa suurimman teatterikatselmuksen vuosiin! Parasta mi muutettiin vuonna 2000 Nuoreksi Kulttuuriksi. Säätiöittäminen tässä kaikessa on se, että kaikki tämä taiteen manna on nautittavis- tapahtui vuonna 2012 ja säätiön perustajajäsenet ovat Kerhokeskus, sa maan parhaissa olosuhteissa: Kansallisteatterissa ja juuri valmistu- Suomen Nuorisoseurat, Finlands Svenska Ungdomsförbund ja Nuoneessa Musiikkitalossa. ren Voiman Liitto.

Mikä TEATRIS?

Jaana Saarinen ei lopeta leikkiä kesken!

Nuori Kulttuuri – säätiö järjestää vuosittain alueellisia ja valtakunnal- Nuori Kulttuuri –säätiö on valinnut teatterin pysyväksi taiteelliseksi lisia nuorten taidetapahtumia, lajit vaihtelevat vuorovuosin, musiikin johtajaksi näyttelijä Jaana Saarisen. Jaana on omalla näyttelijäntyölsounds järjestettiin viime vuonna Turussa, tanssin moves 2011 Ou- lään ja kouluttajan ominaisuudessa lunastanut paikkansa nuorten lussa ja nyt siis teatris Helsingissä. keskuudessa jo useiden eri tapahtumienkin kautta. Taiteellisena johNuori Kulttuuri – säätiö on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön tajana Jaana toimii yhteistyössä musiikin ja tanssin taiteellisten johtakolmestatoista kehittämis- ja palvelukeskuksesta, joiden tarkoitukse- jien, Anna Kuoppamäen ja Marko Keräsen, kanssa. Jaanan teatterijuuret ovat syvässä lapsuudessa, jolloin hän esiintyi na on toteuttaa hallituksen antamia tehtäviä nuorisoyksikölle. Nuori Kulttuuri – toiminnan tarkoituksena on kannustaa ja tukee lasten TES-vision nimeään kantavassa Jaana Esikko –ohjelmassa. Perheen ja nuorten monipuolista harrastamista kulttuurin eri aloilla. Nuori äiti seurasi Jaanan ja hänen sisarensa leikkejä kotona, ja kirjoitti niisKulttuuri on kulttuurisen nuorisotyön muoto, jolla voidaan rohkaista, tä käsikirjoituksen, joka sitten filmattiin studiossa uudelleen. Omikannustaa ja innostaa nuoria kulttuurisiin harrastuksiin asuinpaikas- en sanojensa mukaan Jaana ei koskaan halunnut lopettaa tätä leikkiä ta, koulutuksesta, etnisestä, kielellisestä tai sosio-ekonomisesta taus- ja päätyi sitten pikkuhiljaa teatterilavoille, vaikka välillä haaveilikin opettajuudesta ja tietenkin lentoemännyydestä! Vakituisesti teatterilavat ovat huutaneet Jaanan nimeä vuodesta 1976, joten muutamat ensi-illat on tullut koettua! ”Teatterissa parasta on jakaminen”, Jaana kertoo, ja jatkaa ”se on jatkuvaa itsensä valmentamista, kehittymistä, kokemista. Sinulla on mahtava tilaisuus saada uutta pureskeltavaa, voit hioa itseäsi ja mielipiteitäsi ja voit tehdä totaalisia muuttumisleikkejä.” Teatterissa on pakko oppia kuuntelemaan toista ja katselemaan maailmaa myös toisin ja toisten silmin. Jaana toivoo, että nuoret valitsevat teatterin itselleen juuri siksi, että voivat kokea leikkimisen halua, vapautumista täydelliseen itseilmaisuun ja nimenomaan haluavat jakaa omaa kokemustaan samaan tahtiin, kun itse oppivat uutta. Julkisuuden nälkä on vastenmielistä Jaanalle, sillä siitä ei tule koskaan kylläiseksi, eikä siitä jää mitään pysyvää jälkeä. ”Tärkeintä on olla itselleen uskollinen”, taiteellinen johtaja summaa. Ei siinä ole mitään naiivia, että haluaa mennä nyrkki pystyssä kohti tulevaisuutta, sillä sitä varten nuoruus on. ”Toivon, että nuoret tajuaisivat teatterin olemassaolon vaikutuskanavana, etukenona maailman tapahtumiin, ettei teatteri olisi vain muisto vanhasta maailmasta, vaan myös hieman edellä”, Jaana pohtii. Ennen kaikkea taiteellinen johtaja haluaa nähdä hyvyyden voittoon ja uskoo vahvasti, että Nuoren Kulttuurin ja Nuorisoseurojan kaltaisten organisaatioiden aika on ottaa keskikenttä, että viisaus, hyvyys ja sivistys pysyvät tärkeimpinä asioina ihmisen jatkuvassa kasvussa. 16


Taiteellinen johtaja on nimennyt tapahtuman teemaksi näe. kuule. kerro. Jaana kutsuu nuoria ympäri Suomen kertomaan omia tarinoitaan ja kuulemaan toisten tarinoita, lavalle kuvitettuina. Jaana haluaa nuoria taiteilijoita erityisesti luomaan omia tekstejä, ja rohkeita näyttämölle tuomisia, jotta Kansallisteatteri saa kunnolla kokea uuden aikakauden tekijät!

Miten TEATRIKSEEN?

teistyössä Metropolia-ammattikorkeakoulun kanssa järjestetään mm. maskeeraus-, näyttelijäntyö- ja ohjaustyöpajoja. Yhteistyössä Nuoren Voiman Liiton kanssa toteutetaan myös kirjoittajatyöpajoja, joissa pääsee kokeilemaan ohjatusti oman käsikirjoituksen valmistamista. Lisäksi lauantai-iltana tapahtuman osallistujat pääsevät nauttimaan yksityiskonsertista tapahtuman yhteydessä! Esiintyjät ilmoitetaan myöhemmin.

Kevään 2013 aikana järjestetään yhteistyössä alueellisten ely-kes- Hela Norden tillsammans kusten ja paikallisten kuntien nuorisotoimien kanssa alueellisia Nuori Kulttuuri –säätiö on omassa lähitulevaisuuden strategiassaan tapahtumia, joiden kautta valitaan edustajat valtakunnalliseen ta- painottanut Pohjoismaiden välistä yhteistyötä. Kolmisenkymmentä pahtumaan. Kyseessä ei kuitenkaan ole kilpailu, vain jokaisesta vuotta sitten muista Pohjoismaista tultiin Suomeen kopiomaan Nuoaluetapahtumasta valitaan kulloisenkin alueen kattava otos. Tär- ri Kulttuuri –konsepti ja nyt viimeisen kahden vuoden aikana eri keintä ei ole olla taiteellisesti ja teknisesti täydellisiä, tärkeintä on maiden toimijat ovat työskennelleet aktiivisesti, että saataisiin aikaan tekemisen palo ja ilo! Aluetapahtumista sitten valitaan yhteensä Pohjoismaiden välisiä vaihtoja eri tapahtumien välillä. Siksipä teathieman yli 50 teatteriesitystä Helsinkiin kaiken kansan nähtäväk- ris kutsuu esiintymään myös ryhmiä Tanskasta, Norjasta ja Ruotsissi. Lisätietoja säännöistä ja ilmoittautumisista saat osoitteesta www. ta. Yhteistyössä Finlands Svenska Ungdomförbundin ja tulevan neata nuorikulttuuri.fi. 2014 –tapahtuman nuorten kanssa toivotetaan pohjoismaiset vieraat tervetulleiksi näkemään, kuulemaan ja kertomaan. Raati ja palaute Kansainvälinen Nuori Kulttuuri Jokainen Nuori Kulttuuri –tapahtumaan, alueelliseen tai valtakunJokainen ryhmä saa sekä alueellisessa että valtakunnallisessa tapahtumassa suullisen ja kirjallisen palautteen. Palaute ja nuorten taiteilijan nalliseen, osallistunut ryhmä on oikeutettu hakemaan Kansainvälija aikuisen taiteilijan kohtaaminen on nimenomaan Nuori Kulttuuri nen Nuori Kulttuuri –apurahaa. Apurahan tarkoituksena on kulttuu–toiminnan selkäranka. Alueellisten tapahtumien raatien kokoonpa- rivienti ulkomaille, erilaisiin tapahtumiin, missä nuorille on tarjottu nosta huolehtii paikallinen järjestäjä, valtakunnallisen raadin koko- esiintymismahdollisuus. Lisätietoja apurahasta saa osoitteesta www. amisesta vastuu on säätiöllä ja sen nimeämällä taiteellisella johtajalla. nuorikulttuuri.fi

Oheisohjelma

Tule näkemään, kuulemaan ja kertomaan

Tapahtuman yhteydessä kutsutaan osallistujia valmistamaan katu- Nuori Kulttuuri –toiminta on avointa kaikille. Oman alueen aluetateatteriesitys, elävöittämään Helsingin keskustaa. teatris-tiimi on pahtuman saat tietää menemällä sivuillemme www.nuorikulttuuri.fi. varannut esiintymispaikkoja kaupungin keskustan vilkkailta ka- Tapahtumat itsessään ovat katsojille maksuttomia, myöskin valtakunduilta ja puistoista, joissa teatrislaiset pääsevät yleisön iholle, tule- nallinen tapahtuma Musiikkitalossa ja Kansallisteatterissa. Kaikenmaan nähdyiksi ja kuulemaan välitöntä palautetta taiteen kokijoil- ikäiset ovat tervetulleita nauttimaan teatteritaiteen uusinta herkkua! ta. Esiintymispaikaksi on valittu mm. Espan lava, aivan kaupungin Lisätietoja tapahtumasta saat Nuori kulttuuri –säätiö ytimessä. Tapahtuman järjestäjät toivovat rohkeita, performanssitaiHelsingin nuorisoasiainkeskus Toiminnanjohtaja teeseenkin taittuvia esityksiä, jotta koko kaupunki saadaan villiksi Vastaava tuottaja Panu Mäenpää teatteritaiteen helmillä. Susanne Österlund-Toivonen Nuori Kulttuuri –toimisto Lisäksi tapahtuman ympärillä olevassa Maailma kylässä –tapahtuHietaniemenkatu 9 B, Vernissakatu 8 A, massa on teatris-sirkusteltta, jonne kaikki tapahtumaan osallistuvat 00100 Helsinki 01300 Vantaa pääsevät viemään omia kykyjään mm. improkisan muodossa. Maailpuh. 050 559 1762 puh. 050 301 1332 ma kylässä – festivaali onkin oivasti pyhittänyt myös oman tapahtususanne.osterlund-toivonen(ät) panu.maenpaa(ät) mansa tulevana vuonna teatterille! Iso osa Nuori Kulttuuri –tapahtumaa on myös työpajat, joita tohel.fi nuorikulttuuri.fi teutetaan tapahtuman jokaisena päivänä. Ne on tarkoitettu sekä ohwww.nuoriso.hel.fi/teatris www.nuorikulttuuri.fi jaajille että taiteilijoille, omaa taitoa kehittämään ja tukemaan. Yh17


Kuvat Antti Heikkinen

– Enää minua ei pakkanen pelota, naurahtaa kohta neljännesvuosisadan Nilsiässä asunut, filippiiniläissyntyinen Lorena Väätäinen.

Siikajärven nuorisoseurassa yhdistyvät itämainen ja suomalainen kulttuuri Kevätkääryleitä ja karjalanpiirakkaa

L

OKAKUU KAKSIKYMMENTÄNELJÄ VUOTTA TAKAPERIN.

Keli on miinuksen puolella, puissa vielä ruskan rippeitä. Filippiineiltä Suomeen tullut Lorena laskeutuu lentokoneesta Rissalan kentälle ja kummastelee ensi kertaa eläessään kohtaamaansa pakkassäätä. Entuudestaan moinen kylmyys on Lorenalle tuttua vain jääkaapista tai pakastimesta, kotimaan keleihin verraten suomalainen alkutalvi tuntuu kovasti kummalliselta. Ja sitten pompataan takaisin nykyhetkeen, vaihdetaan paikkakin lentokentästä Väätäisten kotitaloon Nilsiän Väätälänkylällä. Pihalla on marraskuun pimeys, mutta tupa on lämmin ja kahvipöytä koreana. Siitä löytyy sekä itämaisia herkkuja että perisuomalaisia riisipiirakoita, kaikki Lorena-emännän itsensä tekemiä. Helppo on todeta, että ei ole jäänyt kulttuurishokki Väätäisen Lorenaa vaivaamaan. Samoin on kaatunut alkuaikoina kovasti jyrkkänä seissyt kielimuuri. – Suomeen tullessani en osannut tätä kieltä ollenkaan, sanakirjan avulla pystyin muutaman lauseen sanomaan. Kielikursseja ei vielä siihen aikaan täälläpäin juurikaan järjestetty, liekkö niitä ollut Kuopiossakaan. Mutta kyllä uuden kielen oppii puhumalla ja kuuntelemalla-

18

kin, Lorena hymyilee. Paitsi suomenkieli, on puheeseen tarttunut rehdin kahden vuosikymmenen aikana myös aeto savolaisnuotti. Samoin kuin savolaisuus muutenkin, sillä Lorena on vakiinnuttanut paikkansa paitsi Siikajärven kyläyhteisössä, myös oman kyläkulman nuorisoseurassa – jos kohta nuorisoseuran toimintaan Lorenan opastivat Väätäisen pariskunnan neljä lasta. – Lapset lähtivät toimintaan mukaan ensin ja minä tulin perässä. Puheenjohtajana olen ollut nyt neljä vuotta. Oman kortensa Lorenan puheenjohtajaksi valitsemiselle kantoi Siikajärven nuorisoseuran pitkäaikainen sihteeri Jari Taskinen, Väätäisten naapurinisäntä ja kyläkulman tapahtumien aktiivinen puuhamies. – Tai oikeastaan se oli Jarin vaimo Mirja-Liisa, joka soitti minulle ja pyysi puheenjohtajaksi. En minä suoralta kädeltä suostunut, piti sitä asiaa vähän aikaa miettiä. Mutta eipä ole jälkikäteen kaduttanut, kun mukaan lähdin, vakuuttaa Lorena. Jutunteon aikaan Väätäisille iltakahville sattunut Taskinen vakuuttaa, että katumattomuus on ollut molemminpuolista. – Myö on saatu asiat hoidettua tosi hyvin. Yhteistyö on pelannut se-


– Paitsi hyvä puheenjohtaja, on Lorena myös loistava herkkujenlaittaja, sanoo Jari Taskinen Lorena Väätäisestä.

kä meillä Lorenan kanssa että koko nuorisoseuralla muutenkin, ei olla vielä mistään asiasta saatu riitoja syntymään. Tuskin saadaankaan, Taskinen arvelee. Vuosien juoksussa yhdistys on järjestänyt omalla talollaan niin nuorten disco-iltoja kuin myös monia omia juhlatilaisuuksiakin, viimemmäksi juhannuksen seutuun karkeloidut Siikajärven Nuorisoseuran satavuotisjuhlat. – Äitienpäiväjuhlat ovat olleet pitkäaikainen perinne, ja ensi vuonna saatamme järjestää myös isänpäiväjuhlan. Mutta siitä ei parane puhua nyt mitään, kun tuo Jari istuu tuossa, Lorena nauraa. Käyttöön siikajärveläisten nuorisoseurantalo pääsee myös muiden yhdistysten toimesta. – Siellä kokoontuvat esimerkiksi pelikerhot, 4H-yhdistys ja Martat. Sellaisesta käytöstä on yhdistykselle taloudellista apua, ja samalla talo palvelee koko kyläkuntaa. Tuollainen oma kokoontumispaikka on ensiarvoisen tärkeä, muuten harrastusten perässä pitäisi ajella aika pitkiä matkoja. Esimerkiksi nuorten pelikerhossa talon sali taipuu hyvin sählykentäksi, ja discoilloissa se muuttuu tanssilattiaksi. Siinähän meidän vahvuutemme onkin, että nuorta porukkaa on seuran toiminnassa mukana paljon, sanoo Taskinen.

toiminnan ukkoutumista. Mutta kyllä seuran virkeydestä kuuluu iso kiitos ennen muuta Lorenalle, Taskinen kiittää. Filippiiniläisessä kulttuurissa nuorisoseuraliikettä ei tunnetta, mutta yhteisöllisyys on kovassa arvossa myös Lorenan synnyinseudulla. – Nuorisolle järjestetään yhteistä toimintaa sielläkin, mutta ne ovat enemmän kirkkoon sidoksissa olevia tapahtumia. Mutta sitten se ruokakulttuuri, jo alussa mainittu kahvipöytä. Varmaa on, että Väätäisille poikkeavan vieraan ei tarvitse talosta tyhjin mahoin lähteä, ja siinä mahantäytössä ovat osallisina niin perisuomalaiset kuin itämaisetkin eväät. –  Kerran pidin itämaisesta ruuasta kurssia nuorisoseurantalollakin, mutta siellä keittiötilat ovat aika rajalliset isomman porukan kokkailla. Kansalaisopiston kautta olen vetänyt kursseja enemmänkin, ja porukkaa on riittänyt. Mutta kyllä minä kotona laitan melko tasapuolisesti suomalaista ja itämaista ruokaa, suomalainen ruokahan on mahdottoman hyvää. Itämaisesta sen erottavat mausteet, itämaiseen ruokaan kuuluu tulisuus. Tosin sehän on ihan makuasia, en minä itsekään niin mahdoton tulisen ruuan ystävä ole, Lorena sanoo. Ruoka-asiaan on sananen sanottavana myös Taskisen Jarilla. – Huippukokkihan Lorena on, jos asian lyhyesti kiteyttää. Parempaa täytekakuntekijää saapi tosissaan hakea, muista herkuista nyt puhumattakaan. Sen päälle Siikajärven nuorisoseuran johtoporras ottaa kevätkääryleet, siihen selkään vielä karjalanpiirakat. Niin että hyvällä maulla tätä seuraa johdetaan, ihan sananmukaisesti. Eikä ole moittimista hengessäkään. Antti Heikkinen

Lapset lähtivät Nuorisoseurojen toimintaan mukaan ensin ja minä tulin perässä. Puheenjohtajana olen ollut nyt neljä vuotta.

Kaikkiaan yhdistyksen jäsenluku liikkuu sadan tuntumassa

– Tänä päivänä justiinsa otettiin listoille ylös uuden jäsenen nimi, kolme kuukautta vanha Vieno-neiti liittyi jäseneksi. Minä vähän vitsilläni sitä sanoin, että jokos tyttö kirjataan jäseneksi, ja äitinsä sanoi siihen, että totta kai. Se on hieno homma, että meillä näitä nuoria perheitä riittää, sillä konstilla saadaan mukavasti torjuttua

19


Laatuaikaa

Lasten Kalenoissa

E

IPÄ AIKAAKAAN, kun koittaa tuo aika jolloin ohjaajan nauruhermoja kutitellaan vähän väliä jo tutuilla kysymyksillä: ”Saako sitä Kalenakattia silittää? Saako siellä valvoa koko yön? Saanko ottaa discopaidan mukaan? Saadaanko me mennä yksin kioskille?”. Onneksi meillä on yhteispalaveri ennen reissua, jossa sovimme tarpeellisista pelisäännöistä ja jonka lopuksi varmaankin toteamme: ”Ihan kaikki mikä ei ole erikseen kiellettyä, ei ole sallittua.” Tähtäimessä on siis ensi kesän Lasten Kalenat, joihin Kerkkoon Nuorisoseuran lapsiryhmät ovat perinteisesti osallistuneet. Monet ovat lähteneet Kalenoihin ehkä sille ihan ensimmäiselle reissulle ilman omia vanhempiaan, toiset ovat jo ehtineet kokea jännittäviä koulumajoituksen saloja. Vuosien varrella yhteisesityksiin on valmistauduttu tekemällä peruna- ja kukkohattuja, on oltu kaloja, menninkäisiä ja pyykkäreitä. Kansallispukujakin on metsästetty eri-ikäisille lapsille ympäri kyliä. Aina on ollut hienoa edustaa omaa seuraa ja pitää yhdessä hauskaa! Kalenat on juuri sellainen sopivan kokoinen tapahtuma, johon on ollut turvallista ja helppoa lähteä ryhmien kanssa. Siellä on tavattu tuttuja ja tehty tuttavuutta uusien ihmisten kanssa ja kierrelty kaunista kaupunkia. Rannalla on pidetty lasten juhlia, on osallistuttu työpajoihin ja illanviettoihin. Päivät Lappeenrannassa ovat olleet joka kerta elämyksiä täynnä ja mukaan on tarttunut rutkasti kokemusta. Teatteri, sirkus, erilaiset kädentaidot, musiikki ja tanssi ovat tarjonneet mahdollisuuden oppia paljon uutta ja samalla on saatu eväitä myös oman seuratoiminnan kehittämiseen. Myös nuoret ohjaajamme ovat saaneet hyvää ohjaajakokemusta luotsattuaan ryhmiä Kalenoissa. Ensi kesänä tulikasteessa on sitten taas uusi apuohjaajasukupolvemme.

20

Kerkkoossa odotetaan siis jo ensi kesän Kalenoita. Tempoa Tenaviin -ryhmissä ”Kis kis kippurahäntä” on tullut jo tutuksi, mutta onkohan sillä Kalenakatilla pesua kaipaavia poikia? Pienet kansantanssijamme treenaavat oman lajinsa ohella tanssiliikkeitä discoa varten, jossa kuulemma pitäisi sitten soittaa Robinia. Toivottavasti esiintymis- ja tanssitaidot karttuvat yhtä kivasti kuin yhteinen matkakassa, jonka eteen koko porukka tekee kovasti töitä. Laatuaikaa luvassa - täältä tullaan Lappeenranta! Heli Pelkonen Ohjaaja ja Pj. Kerkkoon Nuorisoseura


Lasten juhlaa! 6.– 9.6.2013

L

ASTEN KALENOISSA lapset ovat itse kulttuurisen tapahtu-

man pääosassa ja pääsevät loistamaan tanssin, sirkuksen ja teatterin saroilla. Monipuolisessa, taiteidenvälisessä ohjelmassa on muun muassa teatteri- ja tanssiesityksiä sekä eri taiteenalojen työpajoja. Tapahtuman kruunaa pääjuhla. Lasten Kalenat kokoaa ensi kesäkuussa jälleen satamäärin lapsia, heidän vanhempiaan ja ohjaajia Lappeenrantaan. Tapahtuma on kuudes lajissaan, edellisen kerran se järjestettiin vuonna 2009. Tapahtuman järjestävät Suomen Nuorisoseurojen lastenkulttuurin osaamiskeskus yhdessä Saimaan Nuorisoseurojen kanssa. Lasten Kalenoiden pääjuhla on juonellinen kokonaisuus, jonka toteuttajina on yli 700 tanssin, teatterin ja sirkuksen nuorta taitajaa. Käsikirjoitus on paikallisten lasten itsensä laatima; sitä on työstetty pitkin vuotta teatteriohjaaja Johanna Juslinin johdolla. Käsikirjoituksessa erilaiset maailmat kohtaavat Suomen mytologian, päähenkilönä seikkailee Väinämöinen, joka matkaa erilaisten vaiheiden kautta Tuonelan virtaa Manalaan ja Antero Vipusen luo. Pääjuhlassa lapset ja nuoret pääsevät toteuttamaan monitaiteellisen esityksen, jossa puitteet ja ohjaus ovat ammattiteattereiden tasoa. Lappeenrannan urheilutalon sali muutetaan lavasteiden ja valojen avulla suureksi teatterinäyttämöksi. Kalenoiden pääjuhlassa on tansseja niin alle kouluikäisille kuin pienille ja isoille Kalevan Nuorille sekä tyttö- ja poikaryhmille ja ohjaajille. Koreografeina toimivat Hannu Nipuli, Päivi Semeri ja Teija Nikkari sekä Johanna Salminen ja Anu Kokkonen. Musiikista vastaa Jukka Hannula.

Perinteikäs tapahtuma

Ajatus Lasten Kalenoiden järjestämisestä syntyi Kalevan Nuorten Liiton toimijoiden piirissä jo 90-luvun puolivälissä, jolloin etenkin lasten kansantanssitoiminnasta vastaavat henkilöt toivat esiin tarpeen lasten valtakunnallisen tapahtuman järjestämisestä. Lasten kulttuuriseen harrastustoimintaan kuuluvat oleellisena osana tapahtumat, jotka luovat harrastukseen tavoitteita. Pääajatus oli, että Suomeen luodaan kansainvälinen lastenkulttuuritapahtuma, joka on määrävuosin toistuva ja joka vakiinnutetaan samalle paikkakunnalle. Tapahtumasta haluttiin muodostaa merkittävä lisä suomalaiseen festivaalien kirjoon, jossa ei ole kuin muutama lasten tapahtuma.

Esiintyviä lasten kulttuuriryhmiä Lasten Kalenoihin on osallistunut Irlannista, Etelä-Koreasta, Puolasta, Virosta, Venäjältä, Unkarista ja Liettuasta. Kansainvälisiä vieraita on kussakin tapahtumassa ollut yhteensä 70-120 henkilöä. Tapahtuman suojelijoina ovat toimineet eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen vuonna 1999, tasavallan presidentti Tarja Halonen 2001, puhemies Paavo Lipponen 2003, lapsiasiavaltuutettu Maria-Kaisa Aula vuonna 2007 ja pääministeri Matti Vanhanen 2009. Muistattehan, että Kalenat on karjalainen sana, joka tarkoittaa nurk­ katansseja. Nurkkatanssit olivat 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun nuorison ”kotibileitä”, joissa herrasväen lähdettyä nuoret tanssivat pe­ limannin tahdittamana tuvan lattialla tai ladossa.

OSALLISTUMISPAKETIT 6.– 9.6.2013 • 125 € sisältäen tapahtuman ohjelman, osallistumisen yhteen työpajaan, yhteismajoituksen koululla, vakuutuksen sekä ruokailut torstain päivällisestä sunnuntain lounaaseen. • 105 € ilman majoitusta ja aamupalaa. • Kymmenestä osallistujapaketin maksaneesta ohjaajalle 50 % alennus. • Alle kouluikäisten osallistumismaksu 9.6. on 30 € sisältäen osallistumisen pääjuhlaan, lounaan ja vakuutuksen. • Ilmoittautumisaika päättyy 31.3.2013, jonka jälkeen osallistumismaksuihin tulee 20 € korotus.

21


Kuvat Olli Järvenkylä

Yleisöä konferenssikannella seuraa­ massa improvisaatioteatteriesitystä. Nuorisoteatteri ILMI toi Teatteri­ laivalle esityksen Sisarukset.

SUURIA tunteita teatterilaivalla

H

ARRASTAJATEATTERIFESTIVAALI TEATTERILAIVA keräsi syyskuussa risteilyalus Silja Europalle lähes 550 teatterinharrastajaa. Punaisena lankana esitysvalinnassa tänä vuonna oli draamakasvatus ja teeman pohjalta ohjelmistossa nähtiin peräti 13 esitystä. Mukana oli monipuolisesti erilaisia ja draaman eri menetelmin toteutettuja teatteriproduktioita teatteriryhmiltä eri puolilta Suomea. Europa-teatterin näyttämöllä nähtiin muun muassa Lapin ylioppilasteatterin Günter Grassin klassikkoteokseen pohjautuva Peltirumpu, jämsänkoskelaisen J+J Teatterin tragikomedia Kuolema korjaa univelat, Joensuun ylioppilasteatterin omaa tuotantoa oleva satiiri Sairaala, Uudenkaupungin teatterin ilottelu Nainen isolla M:llä sekä nuoren Arttu Soilumon taidonnäyte, nuorisoteatteripäivillä 2012 Mikkelissäkin palkittu Grande Finale. Harrastajaesitysten lisäksi ohjelmassa on vuosittain ollut vähintään yksi ammattilaisproduktio. Tänä vuonna se oli naamioteatterin suomalainen uranuurtaja Teatteri Metamorfoosi esityksellä Diiva ja mekaaninen sydän. Esitysten lisäksi Teatterilaivan antia on työskentely työpajoissa, jotka tarjoavat työkaluja oman harrastuksen kehittämiseen. Työpajoja järjestettiin naamionäyttelemisestä, äänenkäytöstä, roolin rakentamisesta, näyttämötaistelusta ja monesta muusta.

Improa ja palkintoja Jo yhdeksättä kertaa järjestetyn Teatterilaivan ohjelmistoon on alusta saakka kuulunut suosittu improvisaatiokilpailu, jossa kolmen henkilön joukkueet ottavat mittaa toisistaan. Alkukarsinnoista 4 joukkuetta etenee finaaliin, joka perinteisesti päättää Teatterilaivan ohjelman.

22

Odotetun improkisan voiton vei tänä vuonna Vaasan ylioppilasteatteri Rampin improvisaatioryhmä Intopiukeet. Kilpailun raadissa vaikuttivat näyttelijät Jaana Saarinen, Markus Järvenpää ja Disa Kamula. Teatterilaivalla jaetaan perinteisesti myös nuorisoseurajärjestön harrastajateatteritunnustus Esko-patsas vuoden teatteriteosta. Vuodesta 1948 lähtien jaettu palkinto myönnettiin nyt Jyväskylän teatteriyhdistys Kulissille arvokkaasta työstään lasten ja nuorten teatterin edistämiseksi.

Teatterilaiva pohjustaa teatteriosaamisen ankkuroitumista Mikkeliin Vaikka tapahtuma toteutettiin jo yhdeksättä kertaa, ensimmäistä kertaa tapahtumatuotanto toteutettiin Mikkelistä, Suomen Nuorisoopistosta käsin. Järjestöyhteistyönä toteutetun tuotannon keskittäminen Mikkeliin on osa nuorisoseurajärjestön valtakunnallisen teatterin osaamiskeskuksen ankkuroimista paikkakunnalle. Ensimmäiset askelmerkit otettiin jo keväällä 2012, kun valtakunnallinen nuorisoteatterikatselmus Ramppikuume muutti Mikkeliin, Paukkulan kampukselle. Teatterilaivan taustajärjestäjinä ovat Suomen Nuorisoseurat, Nuori Kulttuuri -säätiö, Suomen Harrastajateatteriliitto, Työväen Näyttämöiden liitto, Ylioppilasteatteriliitto syty, Suomen Nuorisosirkusliitto, Suomen Draama- ja teatteriopetuksen liitto fidea sekä Finlands Svenska Ungdomsförbund fsu. Teatterilaiva risteilee jälleen ensi vuonna 27. – 29.9.2013. Jatta Juhola


Suomalais-venäläistä yhteistyötä vaihteeksi örkki-teemalla.

Kolmevuotinen projekti päättyi Pohjois-Karjalassa

Tekemisen riemulla ei ole rajoja Suomen Nuorisoseurat aloitti Pohjois-Karjalassa keväällä 2010 Tekemisen Riemua Rajalla -projektin. Kolmen vuoden aikana nuoret ovat verkostoituneet paitsi kansainvälisesti, myös löytäneet vertaisiaan omasta kaupungista. He ovat saaneet rohkeutta kokeilla uusia asioita ja kehittyneet vanhoissa tutuissa asioissa.

P

ROJEKTI ON YHDISTÄNYT Sortavalan ja Joensuun nuo- kusta. On nähty viikinkikylä, vanhoja linnoja, Kolin maisemia, Pieria erilaisten tekemisten parissa ja antanut monipuolisia tarin metro ja monia muita unohtumattomia paikkoja. mahdollisuuksia tutustua naapurivaltion kulttuuriin. Heti projektin alussa nuorille annettiin mahdollisuus Sirkus tulee Joensuuhun vaikuttaa projektin kulkuun ehdottamalla erilaisia aktiviteetteja, Projektin myötä Sortavalan Psykologis-pedagoginen keskus on rukampanjoita ja matkustuskohteita. Yhteistyökumppanina Venäjän vennut opettamaan nuorille ensiaputaitoja ja nuoret ovat käynnispuolella on toiminut Sortavalan kaupungin Psykologis-pedagogi- täneet omia vapaaehtoisryhmiä. Suomalaiset nuoret ovat löytäneet nen keskus, joka on sekä rekrytoinut vapaaehtoisia että kouluttanut sirkusharrastuksen ja nyt Joensuuhun saadaan oma Nuorisoseuroheitä erilaisiin tehtäviin. jen sirkusryhmä. Venäläiset nuoret ovat muun muassa kiertäneet kouluissa puhuTekemisen Riemua Rajalla -projekti on rohkaisut nuoria kansainmassa terveydestä, järjestäneet tanssitapahtumia, kokkausiltoja se- väliseen toimintaan ja järjestömaailmaan. Luodessaan omia tapahkä rakennustalkoita ja monenlaista muuta. Samanaikaisesti projek- tumia ja aktiviteetteja nuoret ovat kehittäneet organisointitaitoja, tin suomalaiset nuoret ovat kehittäneet valokuvauskoulutuksen ja joille on varmasti hyötyä tulevaisuudessa. sen tiimoilta valokuvauskilpailun, järjestäneet tanssitapahtuman JoProjekti on avartanut monien nuorten näkemyksiä naapurimaan ensuun torilla ja japanilaisen pop-kulttuurin festivaalin, kokeilleet kulttuurista. Jokainen matka ja tapahtuma on jäänyt muistiin omavideon tekemistä ja osallistuneet aktiivisesti Joensuussa kolmannen peräisenä ja ainutlaatuisena kokemuksena. Uskon vahvasti, että sektorin toimintaan. nämä kolme vuotta jäävät meille kaikille mukana olleille ihanaksi Yhteisillä matkoillaan nuoret ovat jakaneet omia kokemuksiaan, muistoksi ja hyväksi ponnahduslaudaksi eteenpäin. harjoitelleet kielitaitoa ja mikä tärkeintä luoneet itselleen uusia kaverisuhteita ja kansainvälisiä verkostoja. Monien yhteisten matkojen ja tapahtumien aikana nuoret ovat päässeet ohjaamaan toisilLeo Kaipiainen leen erilaisia leikkejä ja harjoituksia sekä omaksuneet erilaisia taitoja. Projektinpäällikkö Monet nuoret ovat päässeet ensimmäistä kertaa elämässään kokeileTekemisen Riemua Rajalla -projekti maan muun muassa lumilautailua, avantouintia, kiipeilyä ja tulisirSuomen Nuorisoseurat ry

23


Puheenvuoro

Se huutaa joka pelekää!

O

TSIKON MINULLE ON OPETTANUT nuorisoseuram-

me teatteriryhmän ohjaaja Eija-Irmeli Lahti. En enää muista, missä tilanteessa ohjaaja tämän viisauden lausui. Pätevä lausahdus se on edelleen. Tämä oppi palautuu mieleeni joka kerta, kun mollataan nuorten saamattomuutta, innottomuutta tai muuta perin pessimististä ominaisuutta. Olisihan se kamala tapaus, kun vielä alle kaksi vuosikymmentä sitten hiekkalaatikolla linnaa rakentanut kurahousu hakeutuisi mukaan nuorisoseuraan. Sehän voisi muiden samanhenkisten kanssa keksiä ties mitä hurjaa ja innostaa mukaan aina vain lisää keskenkasvuisia kavereitaan! Omalla kotiseurallani on laajat arkistot. Leikekirjoja on ylläpidetty aktiivisesti 1940-luvulta lähtien ja pöytäkirjat on hyllyssä vuoden 1904 lokakuisesta perustamiskokouksesta lähtien. Ensimmäisessä vuosikertomuksessa nuorisoseuran kirjuri Vihtori Rintala sivaltaa sanan säilällä seuraavasti: ”Kuin nuorisoon on ennen jo juurtunut niin suunntattoman kova itsepintaisuus jonka poistamiseksi ei näy auttavan mitkään keinot, niin vanhemmat vakavat henkilöt näkyy erinneen seuran toiminnasta, joten se on joutunut oman onnensa nojaan.” Seuraavassa kokouksessa vuosikertomusta oli käsitelty johtokunnassa. Kokous oli todennut, ettei tilanne ole niin toivoton, mitä kirjuri oli maalaillut. Nuoria olisi saatava enenevissä määrin mukaan

seuran toimintaan, jottei tapojen turmellus enää lisääntyisi. Tasaisin väliajoin kokouspöytäkirjoissa on asia noussut uudelleen esille. Milloin oli seuran kahviossa lyöty puukko uuden pöydän kanteen, milloin oli tanssittu liian riettaasti, milloin taas musiikkia soitettu liian lujaa, milloin seuran pihassa oli kuoviteltu mopoilla. Perhanan nykynuoret! Näyttää kuitenkin siltä, että nykynuoret ovat maailman liikkeessä pitävä voima. Oman äärettömän analyyttisen näkemykseni mukaan touhu menee päin mäntyä, jos nykynuoret eivät ole nuorisoseuran kuvioissa mukana. Jäsenrekisteriin putkahtanut nimi näkyykin muutaman vuoden päästä kokouspöytäkirjoissa ja pian sama nimi on kuvan kanssa leikekirjan sivulle liimattuna. Lohdullista; nykynuoret osaavat, kaikesta huolimatta, kantaa myös vastuunsa.

Joonas Autio

Majanrakennus

herättää luovuuden Majanrakennuskilpailuun osallistui tänä vuonna ennätysmäärä osallistujia. Majoja rakennettiin muun muassa leikkipaikoiksi, eläinsuojiksi ja piilopaikoiksi. Niiden ympärille luotiin satumaisia majatarinoita, joissa mielikuvitus ei tunne rajoja. TEKSTI Jussi Perämäki

T

yrnäväläiset Linnea (13) ja Venla (13) osallistuivat majanrakennuskilpailuun ensimmäistä kertaa. Tytöt kuulivat majanrakennuskilpailusta koulun kautta. Takapihalla kasvaneet pajut synnyttivät idean siitä, että miltä majan pitää näyttää. – Halusimme, että maja näyttää samalta kuin heinäseipäät ennen vanhaan. Käytimme rakentamisessa pajuja, pihlajanmarjoja, kantoja ja muita luonnon tarvikkeita. Tärkeää oli myös majan koristelu, jotta siitä saa mukavan ja viihtyisän. Majanrakentamiskilpailu järjestettiin nyt toista kertaa. Kilpailuun osallistui lastenryhmiä sekä lapsiperheitä ympäri Suomen. Majoista tehtiin kilpailun verkkosivuilla majagalleria, jossa yli 3000 lasta kävi äänestämässä omaa suosikkiaan. Yksikään maja ei jäänyt ilman ääniä. Kilpailu toteutetaan osana Lapset äänessä –hanketta. Palkintoja lah-

24

joittivat ahkerille nikkaroijille lisäksi Biolan, Tikkurila, Rakennusteollisuus ja Lapin Keittiömestarit ry.

2012

MAJANRAKENNUSKILPAILU 285 majaa 1375 lasta, joista

726 tyttöä 649 poikaa

Jussi Perämäki


Kuunteleminen

kehittää kulttuuria Syksyllä alkanut Lapset äänessä –hanke tehostaa lasten äänten kuuluvuutta ohjaustyössä.

O

SALLISUUS JA LAPSEN OIKEUDET ovat teemoja, jotka ovat läpileikanneet kasvatus- ja harrastustyöhön liittyvää keskustelua jo pitkään. Ne ovat arvokkaita ohjaustyön lähtökohtia, joiden ansiosta ohjaajankin on mahdollisuus oppia, mihin maailma oikein on menossa. Aikuisen velvollisuuksiin kuuluu lapsen oikeuksista huolehtiminen. Lapsen oikeudet ovat ennen kaikkea ihmisoikeuksia, jotka on kohdennettu lapsille. Lapsen oikeuksien sopimus on jaettavissa neljään periaatteeseen, jotka ovat syrjimättömyys, lapsen edun huomioiminen, oikeus elämään ja kehittymiseen ja näkemysten kunnioittaminen. Kuunteleminen muodostuu kuuloaistin ja kuulemisen halun yhteistyöstä. Kuunteleminen ja lasten toiveille herkistyminen ovat taitoja, joilla voidaan sekä kehittää toimintaa että luoda sille merkitys. Lapset äänessä -hankkeen kautta halutaan ensisijaisesti panostaa lasten osallisuuden ja lapsen oikeuksien kehittämiseen toiminnan tasolla. Koulutusten, tapahtumien, kampanjoiden ja tempausten avulla

on tarkoitus saada ajattelemaan osallisuutta ja lapsen oikeuksia oman työnsä kautta. Tavoitteena on päivittää käytännön työkaluja ja menetelmiä siten, että niitä on mahdollisimman helppo käyttää käytännön työssä. Hankkeen rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö. Hanketta on mukana toteuttamassa seitsemän järjestöä. Ne ovat Kalevan Nuorten Liitto, Kansallinen Lastenliitto, Nuorten Kotkien Keskusliitto, Suomen Demokratian Pioneerien Liitto, Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus, Suomen Setlementtiliitto sekä Vesaisten Keskusliitto. Jussi Perämäki projektipäällikkö jussi.peramaki@kalevannuoret.fi puh. 044 722 2313

Kalevan Nuorten Liiton valtuuston viimeinen kokous Nuorisoseurajärjestössä käynnissä olevan organisaatiouudistuksen myötä vuosi 2012 jää Kalevan Nuorten Liitto ry:n viimeiseksi toimintavuodeksi itsenäisenä liittona. Vuonna 1960 perustettu lasten kasvatus- ja kulttuurijärjestö puretaan ja sen toiminnot yhdistetään osaksi Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintoja.

L

IITON VALTUUSTON VIIMEINEN KOKOUS oli 24.11. Seinäjoella. Kokouksessa päätettiin liiton purkamisesta ja varojen luovuttamisesta yhdistyneelle liitolle eli Suomen Nuorisoseurat ry:lle. Kokouksessa todettiin, että vaikka lasten toimintaan keskittyvä liitto ja sen hallinto puretaan, ei nuorisoseuraliikkeen lasten toiminta tähän lopu. Kalevan Nuorten Liiton keskeiset toiminnot, ohjaajakoulutus, lastenkulttuuritapahtumat, kansainvälinen toiminta sekä yhteishankkeet muiden lastenjärjestöjen kanssa tulevat jatkumaan. Vuoden 2013 alussa käynnistettävä lastenkulttuurin osaamiskeskus ja -verkosto vastaavat jatkossa lasten toiminnan kehittämisestä ja toteutuksesta. Lasten toiminta tarvitsee innostuneita ja osaavia ohjaajia sekä tehtäviinsä sitoutuneita luottamushenkilöitä ja työntekijöitä. Heidän työnsä tukemiseen järjestöllä on organisaation kevennyttyä enemmän resursseja. Organisaatiota uudistettaessa on kiinnitetty erityistä huomiota lasten ja nuorten osallisuuden ja toiminnan turvaamiseen. Myönteisenä tuloksena voidaan pitää Suomen Nuorisoseurojen sääntöihin tehtyjä kirjauksia alle 29-vuotiaiden osuudesta liiton hallintoelimissä sekä paikallisseurojen mallisääntöihin tehtyä kirjausta lasten kuulemisen järjestämisestä. Myös lokakuun nuorisoseurakokouksessa hyväksytyt Nuorisoseurastrategia 2020 sekä toiminnan kärkihankkeet vuosille 2013–2015 painottavat lasten ja nuorten kulttuuri- ja

harrastustoimintaa sekä järjestön resurssien kohdentamista heidän toimintansa tukemiseksi. Uudistettu organisaatio on verkostomainen ja edellyttää uusien toimintatapojen luomista, avoimuutta ja yhdessä tekemistä. Uskon, että nuorisoseuraliikkeessä tehdään tulevaisuudessa aiempaa määrätietoisemmin töitä lasten kulttuurisen kerho- ja harrastustoiminnan edistämiseksi. Tähän meillä kaikilla on paitsi oikeus myös velvollisuus. Seinäjoen valtuuston kokouksen osallistujien silmänurkat kostuivat viimeistään liiton puheenjohtaja Joonas Jernbergin päätöspuheen aikana. Viimeisen puheensa liiton puheenjohtajana hän päätti Kalevalan loppusanoihin: ”Vaan kuitenki kaikitenki la’un hiihin laulajoille, la’un hiihin, latvan taitoin, oksat karsin, tien osoitin. Siitäpä nyt tie menevi, ura uusi urkenevi laajemmille laulajoille, runsahammille runoille, nuorisossa nousevassa, kansassa kasuavassa.”

Ulla Konttinen Kalevan Nuorten Liiton pääsihteeri 1995-2012 25


Kansainvälisyys kannattaa? Nuori Kulttuuri tukee nuorten kulttuuriryhmien ulkomaisia esiintymismatkoja – Kannattaako kansainvälisyys? Mitä jää käteen?

V

UOSI ALKAA, haku käynnistyy, puhelimeni soi, keskusteluja lähtemisestä. Miten paljon työtä, mistä kaikki se energia ja resurssit? Puuttuvia liitteitä, ulkomaille lähetettyjä sähköposteja, joihin ei vastata. Avustuspäätöksen odottelua ja lentolippujen hinnan nousun seuraamista. Nuorten valmistamista, esityksen hiomista, vanhempien sitouttamista. Mitä sitten jos? Ja ennen kaikkea miksi? Vuosi lähenee loppuaan, saan postilokerooni ulkomailla esiintyneiden ryhmien matkakertomuksia, jotka kaikki ovat erilaisia. Niitä kuitenkin yhdistää yksi tekijä: Kaikista käy ilmi se, että miksi!

Nuorten teatteriryhmä Turkissa

katosi hetkessä jatkolennolle siirryttäessä. Hiestä märät pojat ja etsinnöissä kadonnut ohjaaja saatiin lähtöportille viime hetkillä”.

Suomalainen identiteetti ja Suomi-kuvaa maailmalla

Turkissa olleet nuoret esittelivät kukin omaa maataan lyhyen esityksen kautta. Suomalaiset nuoret ideoivat kohtauksen, jossa oli lunta, saunaa ja Angry Birdsejä. Loppuun liitettiin vielä nuorten yksimielisellä päätöksellä Letkajenkka. Esitystä kehuttiin, se sai muiden maiden nuoret mukaan ja mikä tärkeintä, kaikilla oli hauskaa.

Suomen aita/iata-keskuksen nuorten teatteriryhmä osallistui Euro- No mitä sitten jäi käteen? pean Drama Encounters tapahtumaan Turkissa. Matkakertomukses- Hämeenlinnan Miniteatterin ohjaajan sanoin: sa kulminoituu Kansainvälisen Nuoren Kulttuurin ydin – Se, mitä ”Matkalaukkuuni ei mahtunut roinaa, sillä se oli täytetty kokemuksilkansainvälistymisellä halutaan tavoittaa ja minkälaista lisäarvoa halu- la, joita en voi koskaan unohtaa. Siellä oli pienen kahdeksanvuotiaan taan tuottaa suomalaiseen kulttuuriseen nuorisotyöhön. Tapahtuman esitysavustajamme Tomoyasu Odatan henki. Japanilaisten ystävällipääperiaate on tutustuttaa nuoria toisiinsa taiteen keinoin ja ehdotto- syys ja valtava vieraanvaraisuus. Siellä oli muistot Miniteatterin lasten masti ilman kilpailua. mahtavasta esityksestä. Ja kuvat kauniista Japanin maasta, jota saimOma persoona vahvistuu ja kehittyy oman lajin harrastajana. Nuo- me ihastella matkatessamme korkeitten vuorien ympäröivän maaseuren itsetuntemus omasta osaamisestaan kasvaa ja kehittyy palauttee- dun halki kohti Tokion valtaisaa kivierämaata.” nannon ja vertaamisen kautta. Irrottautumalla tutuista ympyröistä ja tavoista saa ihan uuden näkökulman omaan harrastukseen. TurkisNuori Kulttuuri kansainvälisti vuonna 2012 sa suomalaiset nuoret työstivät teatteriesityksiä kansainvälisissä työVuoden aikana 39 nuorten kulttuuriryhmää sai avustusta. Ulkoryhmissä. Eri taustoista tulevat nuoret työskentelivät yhdessä ilman mailla esiintyi 895 nuorta 22 eri maassa, aina Japanissa ja Ghanasyhteistä kieltä, mikä vaati nuorilta suurta rohkeutta ja luottamusta sa asti. Erityisesti suomalainen nuorten kulttuuri näkyi musiikkina omaan osaamiseen. ”Tärkeintä on se, että nuoret saavat ideoida ja Italiassa, jonne matkusti viisi ryhmää Europeade –tapahtumaan sesuunnitella. Ohjaajat ovat ainoastaan auttamassa heitä, eivätkä tokä tanssina Taiwanin daCi Dance Summitissa, jonne matkusti neljä teuttamassa omaan taiteellista visiotaan”.

Kulttuurienvälinen vuorovaikutus

”Tapahtumassa teatteri toimi yhdistävänä tekijänä. Jokainen nuori sai onnistumisen kokemuksia laajentaen samalla omaa näkökantaansa ja suvaitsevaisuuttaan”. Yhä kansainvälistyvässä maailmassa harrastuksen, jonkun itselle rakkaan tekemisen, kautta kasvava ymmärrys on usein tehokkainta. Omien asenteiden peilaamisen lisäksi nuori joutuu kasvokkain myös konkreettisten taitojen, tai niiden puuttumisen, kanssa. Turkin matkan aikana nuorten itsensä mielestä kielitaidon karttuminen oli yksi suurimmista onnistumisen kokemuksista. Tämä edesauttoi tietystikin sitä toista suurta kokemusta eli ystävystymistä muiden maiden nuorten kanssa.

Ohjaajien ammattitaito

Turkissa jokaista työryhmää veti aina kaksi eri maista olevaa ohjaajaa. Menetelmien vaihto ja ohjaamisen erilaisuus tulee väkisinkin esille, puhumattakaan siitä, että pääsee kokeilemaan sitä, miten Suomessa käytettävät ohjausmallit toimivat kansainvälisessä ryhmässä. Oma lukunsa ohjauksessa on nuorten ohjaaminen käytännön asioihin liittyen. Hämeenlinnan miniteatterilaisten upeasti onnistunut Japanin festivaalimatka sai menomatkalla jännitysnäytelmän piirteitä. ”Ryhmänjohtajuuslogistiikka oli vähän vielä hakusessa kun kaksi poikaa

26

ryhmää. Jaettu avustussumma oli 145 280 euroa. Nuorille suunnattujen avustusten lisäksi vuoden 2012 asiantuntijoiden opintovierailulle Tanskaan osallistui 10 henkeä eri puolelta Suomea.

Mitä vuonna 2013?

Esiintymiskokemusta nuorille Nuori Kulttuuri -säätiö myöntää myös tulevana vuonna avustuksia nuorten kulttuuriryhmien esiintymismatkoille ulkomaille. Avustushaku käynnistyy tammi-helmikuussa 2013. Oletko ohjaaja tai kulttuurisen nuorisotyön ammattilainen? Vuonna 2013 Nuori Kulttuuri suuntaa Berliiniin, jonne muiden vierailukohteiden ja verkostoitumisen lisäksi päästään tutustumaan NORDWIND-festivaaleille. Nuori Kulttuuri –säätiössä minä kulttuurisuunnittelijana vastaan kansainvälisyyskasvatuksesta kulttuurisen nuorisotyön sektorilla. Vastaan mielelläni kysymyksiinne. Laita viestiä, soita tai tule käymään täällä Tikkurilassa. Laitetaan yhdessä maailma taskuumme!

lisätietoja Sari Rehèll, 050 4409 766, sari.rehll(at)nuorikulttuuri.fi http://nuorikulttuuri.fi/kansainvalinennk/


Eri ikäiset yhdessä toimimaan Neuvottelupäivien osanottajat maan eri puolilta olivat myös huolissaan siitä, että kuntien ja kaupunkien nuoriso-, kulttuuri-, liikunta- ja sosiaalitoimet eivät tunne kiinnostusta toimia tehokkaasti yhteistyössä kolmannen sektorin eli järjestöjen kanssa. Tästä toiminnasta olisi myöskin taloudellista hyötyä juuri kunnille. Lisäksi esillä oli nuorisoseurajärjestön historiallinen merkitys suomalaisen kulttuurin synnyttäjänä ja kehittäjänä, joka konkretisoituu ministeri Jaakko Nummisen juuri ilmestyneessä massiivisessa järjestön historiassa vuodesta 1881 vuoteen 2006. Neuvottelupäivien kouluttajina toimivat Inkeri Ojanen (teatteri), Matti Yli-Tepsa (musiikki), Maisa Selimäki (kansantanssi) ja Jorma Aro (järjestötyö ja seurantalot). Neuvottelupäivien osanottajille esitteli eteläpohjalaista nuorisoseuratoimintaa Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran puheenjohtaja päätoimittaja Tuomas Koivuniemi. Valtakunnallinen H-kiltaneuvosto, Ilmajoki 14.10.2012

Kuva neuvottelupäivien osanottajista: Raili Ranto-Kurikka

Jorma Aro puheenjohtaja Ukko-Hermanni

VALTAKUNNALLISET H-KILTAPÄIVÄT JA VUOSIKOKOUS KEURUSSELKÄ / KEURUU 13.–14.4.2013 tervetuloa H-kiltapäiville Keski-Suomeen! Lauantai 13.4. 11.00 Saapuminen ja keittolounas, lomahotelli Keurusselkä 12.00 Kokous, Keurusselkä 14.30 Kokouskahvit. Keurusselkä 16.30 Päivällinen, Keuruun pappila 19.00 Iltamat Männistön nuorisoseurantalolla Sunnuntai 14.4. 8.00 Aamusaunat 8–9.00 Aamupala 9.15 Lähtö jumalanpalvelukseen Pihlajaveden uudelle kirkolle 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Seppeleen lasku sankarihaudoille 11.30 Kirkkokahvit Pihlajaveden nuorisoseurantalolla 12.30 Käynti erämaakirkolla ja opastettu kiertoajelu 14.30 Välipala.Näkemiin, tapaamisiin! Tiedustelut ja ilmoittautuminen 28.3.2013 mennessä Jorma Rantakömi puh. 0400 243 607 Keski-Suomi Nuorisoseurat/ H-kilta Asemakatu 6, 40100 JYVÄSKYLÄ keski-suomi@nuorisoseurat.fi, puh. 0400 207 769

Osanottajapaketti: 90,- joka sisältää kokouspaketin: -materiaalit, yllä mainitun ohjelmat ruokineen. -Ei majoittujilta veloitetaan keittolounas ja päiväkahvi erikseen. Osanottajapaketit maksetaan tilille KSOP FI09 5089 0520 015226 28.3.2013 mennessä. Majoituspaketit varataan suoraan Hotelli Keurusselästä: -majoituspaketit alkaen 61 euroa /henkilö 3 hengen huoneessa. majoitus sisältää: la keittolounaan ja päiväkahvit. Sunnuntaina aamusaunan, aamupalan.

Tiedustelut/varaukset (muista mainita kiintiö, ”H-kiltapäivät 2013”) Hotelli Keurusselkä Keurusseläntie 134 42700 KEURUU puh. 014 75 100 myynti@keurusselkä.com www.keurusselka.com

27

H-kilta

Valtakunnallisilla nuorisoseurojen H-kiltojen neuvottelupäivillä Ilmajoella Etelä-Pohjanmaan Opistolla pitkän linjan nuoriso- ja kulttuuritoimijat korostivat, että eri ikäisten yhteistoiminnalla on merkitystä lasten ja nuorten turvalliselle kasvulle ja kehitykselle. Se vahvistaa yhteisöllisyyttä. On tärkeää, että nuorisotyössä kokemusperäinen tietotaito saadaan luontevasti siirrettyä vanhoilta mestareilta uusille sukupolville.


Lyhyesti

Ohjaajien olohuone esittää:

Ohjaajapäivät!

SUOMEN NUORISOSEURAT JÄRJESTÄÄ ensimmäistä kertaa kaikille ohjaajille suunnatut ohjaajapäivät 8.–10.2.2012 Suomen Nuoriso-opistolla Mikkelissä. Viikonlopun aikana rentoudutaan ja virkistäydytään sekä tutustutaan uusiin ihmisiin. Ohjelmassa on myös vinkkejä ohjaajan työssä jaksamiseen sekä erilaisia työpajoja. Ohjelmaa voidaan vielä muokata toiveiden mukaan eli otathan rohkeasti yhteyttä Teijaan tai Fannyyn. Tulossa on siis ohjaajien Tyky-päivät! Merkitse päivämäärät kalenteriisi. Hintatiedot ja tarkempi ohjelma ilmoitetaan joulukuun tiedotteissa

Intohimona Folk

11.–12.1.2013

Suomen suurin folkloren talvitapahtuma Folklandia -risteily M/S Silja Europalla lähenee. Esiintymään on tulossa yli 100 erilaista kokoonpanoa seitsemästä Euroopan maasta. Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskuksen tulevan vuoden teemaa Rajatapaus – Borderline – Gränsfall juhlistetaan monin eri tavoin. Luvassa on mahtava folk-kattaus laadusta tinkimättä. Förskottina ohjelmaa odottaville voimme paljastaa, että saamme Folklandialle Edinburghin Fringe festivaaleilla 2012 palkitun, hervottoman brittiyhtyeen The New Rope String Bandin, jossa soittotaito yhdistyy hulvattomaan Monty Python -komiikkaan. Ohjelma julkistetaan kokonaisuudessaan marraskuun lopulla. www.sottiisi.net/folklandia

LISÄTIETOJA Teija Nikkari puh. 044 744 3939 Fanny Vilmilä puh. 050 527 7781 etunimi.sukunimi@nuorisoseurat.fi

Itse tehty –projektirahaa kolmelle nuorten projektille Itse tehty –avustukset myönnettiin Lasten naamiaisten järjestämiseen (Hollola, 250 €), EMPTY – Ei Mitään Postmodernia Taideshaissea Yhteisölle (Jyväskylä, 300 €) sekä nuorille järjestettäviin Linnanjuhliin (Uurainen, 200 €). Onnea projekteille! Itse tehty tarkoittaa nuorten ryhmän itse toteuttamaa pientä tai isoa unelmaa – nuorten, jotka eivät tyydy valmiiseen maailmaan vaan tekevät itse. Ja jokainen nuori osaa, kun vain uskaltaa. Rohkaisijoina toimivat oman lähipiirin aikuiset kuten ohjaajat, nuorisoseuran aktiivit ja vanhemmat, sekä Itse tehty ‐raha, jota oman ryhmän projektille voi saada 100‐500 euroa. Haku on jatkuva.

Itse tehty on asenne!

LUE TARKEMMAT HAKUOHJEET www.nuorisoseurat.fi/itse‐tehty ja hae jo tänään!

28


Aikuisten kansantanssiryhmien luokittelut Suomen Nuorisoseurat järjestää joka toinen vuosi aikuisten kansantanssiryhmien luokittelut, jotka toimivat foorumina kansan- sä omalla ilmoittautumislomakkeella. Tarkemmat tiedot ryhmistä ja tanssia harrastavien ryhmien kohtaamiselle, yhdessä tekemiselle ohjelmista sekä tekniikkatarpeista pyydetään ilmoittautumisajan jälja yhdessä oppimiselle. Osallistuvat ryhmät saavat asiantuntijois- keen. Luokittelumaksu on 270 €/ryhmä. Mikäli ilmoittautuminen tata koostuvan arviointiraadin arvioinnin omasta osaamisestaan ja pahtuu 18.1. jälkeen, on maksu 300 €/ryhmä. Jälki‐ilmoittautuneet tulevat luokitelluiksi kuuteen (6) sarjaan, kolmessa eri ikäsarjassa: ryhmät otetaan mukaan vain, mikäli konserteissa on tilaa. yleinen sarja, yli 35‐vuotiaat ja yli 55‐vuotiaat. Arvioinnin kohteena Ilmoittautumiskaavakkeen, luokittelujen säännöt ja kriteerit seovat ryhmän tanssillinen taso, ohjelmakokonaisuus sekä musiikki. kä muuta tietoa luokitteluihin liittyen löydät osoitteesta www.nuoAnnettu luokitus on voimassa kaksi vuotta. risoseurat.fi/aikuistenluokittelut Vuonna 2013 luokittelut järjestetään 12.–14.4. Tampereella Sorin Sirkuksen tiloissa. Luokitteluihin ilmoittaudutaan 18.1.2013 mennes-

Kuva Mikko Kukkonen

Ramppikuumeen esityshaku päättyy helmikuussa Ramppikuume! - valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät valloittavat jälleen Mikkelissä 26.– 28. huhtikuuta 2013. Suomen Nuorisoopistolla Paukkulassa järjestettävä tapahtuma on suunnattu 13-20 -vuotiaille teatteriharrastajille ohjaajineen. Esitysten lisäksi ohjelmassa on alan koulutusta teatteriammattilaisten ohjauksessa. Nuorisoteatteripäivien katselmuksessa nähtävät esitykset valitaan hakemusten perusteella kahteen sarjaan. Esiraati koostuu teatterin ammattilaisten lisäksi myös nuorista teatterin harrastajista ja alan opiskelijoista. Katselmuksessa jaetaan mm. Ramppikuume-kiertopalkinto ja 1000 euron rahastipendi sekä Leimahdus-stipendi 500 euroa. Esityshaku alkaa tammikuun alussa ja päättyy 28.2.2013. www.ramppikuume.net

Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura juhli 130-vuotistaivaltaan Lempin päivänä Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura juhli lauantaina 24. marraskuuta 130-vuotistaivaltaan syntysijoillaan Ilmajoella. Juhlaa vietettiin työn merkeissä, sillä sen päärooleissa olivat nuorisoseuraosaajat eri puolilta pohjalaisia lakeuksia. Omaa luovuuttaan ja osaamistaan laajalle juhlajoukolle esittelivät Young Art –ryhmä Isokyröstä, Ilmajoen nuorisoseuran näytelmäryhmä sekä Suo, Kukka ja Jussi –yhtye Karvialta. Juhlapuhujana oli sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko, jolla itsellään on niin ikään nuorisoseurataustaa. Tilaisuuden avasi keskusseuran puheenjohtaja Tuomas Koivuniemi ja nuorisoseurajärjestön tervehdyksen toi pääsihteeri Antti Kalliomaa. Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran jäsenseuroissa on yhteensä noin 7 000 jäsentä. Seura on juhlavuotensa kunniaksi julkaissut ministeri Jaakko Nummisen kirjoittaman kirjan ”Kun kansanliike syntyi”, joka

kertoo keskusseuran synnystä ja ensimmäisistä vuosikymmenistä.

29


Yhteisön voima - tilaa omasi! Historiasarjan saa nyt erikoishintaan 250 euroa, jonka voi halutessaan maksaa viidessä erässä! Toimitusmaksu on 15 euroa. Piirijärjestöt ja paikallisseurat voivat ostaa kirjoja myös kymmenen sarjan erissä, jolloin yhteishinta tilaukselle on 2100 euroa. Toimitusmaksu määräytyy rahtimaksujen mukaan.

4 0. juhlavuos i

Seinäjoen 23.-25.8.2013 tajateatterikesä Harras A 2.1.-18.3. IK UhtA K A H oitteessa a.fi os uu pa ta ku Ha eatterikes www.harrastajat

fi www.harrastajateatterikesa.

Tilaukset: yhteisonvoima@nuorisoseurat.fi tai puh. (09) 5840 610 Tutustu tarkemmin osoitteessa: www.nuorisoseurat.fi/yhteisonvoima

Valinnat vuonna 2013 tekee Turun kaupunginteatterin johtaja Raija-Liisa Seilo

IN MEMORIAM

Rainer ”Raikku” Maunula 13. 7. 1934 – 12. 11. 2012

K

ANSANTANSSIN MESTARI 2012 toi värikkyyttä omalla per-

soonallaan liittyessään v. 1957 Karjalan Nuorten tanhuryhmään. Rainer, lempinimeltään Raikku, oli myös armoton huvimestari, toimien tilaisuuksien juontajana, laulaen kupletteja kitarallaan säestäen ja hauskuuttaen yleisöä ehtymättömillä tarinoillaan. Taidokkaana tanssijana ja ohjaajana hän täydensi tarvittaessa esiintyvää ryhmäänsä. Kun edeltäjä Sirkka Viitanen lopetti ryhmän ohjaamisen, otti Raikku ohjakset käsiinsä. Vuosien saatossa alkuperäinen ryhmä ”kutistui” ja tanssijoista tuli ”ikinuoria”. Monet lämpimät muistot ovat Ikinuorten ajatuksissa. Nuorisoryhmä siirtyi Raikun ohjaukseen 1973. Hän luotsasi nuoret teinit motivoituun harjoitteluun ja kunnianhimoisiin tavoitteisiin. Raikku oli karismaattinen luova persoona, joka ohjasi lujalla kädellä ja rakkaudella. Hänen johdollaan ryhmä kasvoi mestaruus-

tasoon. Side pidetyn ohjaajan ja entisen ryhmän välillä säilyi loppuun asti. Kärri-ryhmän ohjaajana Raikku aloitti 1980-luvun alussa, rinnan Nuorisoryhmän kanssa. Kärrissä oli (on) iältään vanhempia tanssijoita, jotka Raikku otti myös vahvoin ottein ohjattavakseen ja vei myös mestaruustasolle. Hän suunnitteli ja ohjasi Kärrille useita koreografioita , joista mainittakoon ehkä suosituin , Sotilaan uni, jota on esitetty useana vuotena. Raikku ei enää viime vuosina ohjannut, mutta oli silti aktiivisesti tietoinen siitä missä Kärri menee. Kärri muistelee kaivaten värikästä ohjaajaansa. Karjalan Nuoret ry kunnioittaa Raikun muistoa aktiivisena kansantanssijana ja ystävänä. Ensio Vaarna


O

nko järjestömme ote jäsenistöstämme kirvonnut, vai onko järjestön yhteinen näkemys kasvatustehtävästämme ja sen sisällöstä haalistunut tai jäänyt jopa unholaan? Voiko nuorisoseura-aatetta oppia ja opetella, vai tuleeko se ajan myötä sisäistetyksi osallistumalla toimintaan ja sen tekemiseen? Voiko aate kasvaa yksilön sisäiseksi voimaksi ja ohjenuoraksi, joka ohjaa elinikäistä kasvua, arvovalintoja ja tekemisiä? Miten aatetta tulisi levittää ja siirtää toisiin ihmisiin? Toimintaa voidaan pitää yllä hajuttomasti ja mauttomasti ilman yhteistä ajatusta siitä, miksi me teemme tätä työtä. Riittääkö harrastuksen ja järjestön koossa pitäväksi voimaksi se, että harrastaminen on kivaa? Itse sain tulla nuorisoseuraan nuorisojoukon mukana vallatessamme nuorisoseurantalon, jossa meistä kukaan ei ollut juuri aiemmin käynyt. Kokoontumispaikkanamme palveli aiemmin iso maitolaituri vastapäätä nuorisoseurantaloa. Valaistuksena oli kynttilä. Valtaaminen tapahtui särkemällä ikkuna ja sisään tunkeuduttuamme maalasimme punaisia ”miranol-kädenjälkiä” peiliovet ja palomuurin täyteen kaa-

pista löytämillämme maaleilla. Seura heräsi räjähdysmäisesti. Sali täyttyi ääriään myöden keskusteltaessa siitä, miten nuoria tulisi ”rangaista” tästä kansalaistottelemattomuudesta. Onko tämä poliisiasia? Sovittelussa tarvittiin keskusseuraakin. Onneksi nuorille tuli tukea ja ymmärrystä kunnan sosiaalitoimesta ja sosiaalisihteeri ryhtyi puheenjohtajaksi. Pölyn laskeuduttua aloimme nuorisojoukolla tehdä itseohjautuvasti kantaaottavia kabaree-tyyppisiä näytelmiä. Jo tuolloin aiheina olivat luonnonsuojelu, sota jne. Käsikirjoitukset työstettiin näyttämöllä kynttilän valossa niin, että jokaisen tuli osallistua mielipiteillään ja ajatuksillaan tekstin ja sisällön rakentamiseen. Näytelmät olivat nuorten itsensä näköisiä. Ennakkoluulottomasti purettiin ryhmässä omat henkilökohtaiset ongelmat ja ympäröivän yhteiskunnan koetut uhat ja vaarat. Näistä haluttiin esityksissä julistaa ja kertoa yleisölle. Osallistuttiin maakunnallisiin ja valtakunnallisiin katselmuksiin. Parhaimmillaan toiminnassa oli mukana kymmeniä nuoria useamman kunnan alueelta. Meille ei tehty toiminnan edellytyksiä valmiiksi

vaan nuorisojoukko vastasi talon ylläpidosta, siivouksesta ja hallinnostakin, vaikka puheenjohtaja ei ollut aina edes täysi-ikäinen. Kantajoukko melkein asui seurantalolla. Seura oli nuorten oma ”tasavalta”, jossa yhdessä tekemällä ja kokemalla opittiin. Opittiin sosiaalisia taitoja, taitoja vaikuttaa, ilmaisutaitoja, hallintoa, tiedotusta, yhdessä tekemistä jne. Opittiin tietoja ja taitoja, joita virallinen koulujärjestelmä ei antanut. Nuorisoseura aatteineen voi parhaimmillaan olla nerokas nuorisotyön menetelmä, kasvualusta ja turvallinen kasvuyhteisö, jossa voi kokea yhteisöllisyyttä ja osallisuutta, jotka ovat elämän välttämättömiä rakennuspuita. Uskon, että edellä mainituista nuorisojoukoista monen nuoren pelasti elämälle yhteisön vertaistuki, ongelmien käsittely ja purkaminen.

Hannu Huikuri

Ota yhteyttä SUOMEN NUORISOSEURAT Vernissakatu 8 A 01300 VANTAA puh. (09) 5840 610 fax (09) 5840 6200 www.nuorisoseurat.fi info@nuorisoseurat.fi etunimi.sukunimi@nuorisoseurat.fi

KALEVAN NUORTEN LIITTO Vernissakatu 8 A 01300 VANTAA puh. (09) 5840 6230 fax (09) 5840 6200 www.kalevannuoret.fi info@kalevannuoret.fi etunimi.sukunimi@kalevannuoret.fi

Tarkemmat toimihenkilöiden yhteystiedot sekä piirijärjestöjen yhteys­tiedot löydät osoitteesta: www.nuorisoseurat.fi

Kalevan Nuorten Liitto ja Suomen Nuorisoseurat ry. yhdistyvät 1.1.2013, samalla kaikki sähköpostiosoitteet vaihtuvat muotoon etunimi.sukunimi@nuorisoseurat.fi.

www.nuorisoseurat.fi

SIVISTYSLIITTO JA OPINTOKESKUS KANSALAISFOORUMI Vernissakatu 8 A 01300 VANTAA puh. (09) 5840 6250 fax (09) 5840 6200 www.kansalaisfoorumi info@kansalaisfoorumi etunimi.sukunimi@kansalaisfoorumi Tarkemmat toimihenkilöiden yhteystiedot löydät osoitteesta: www.kansalaisfoorumi.fi

facebook.com/ nuorisoseurat

31

Kolumni

Nerokas nuorisotyön menetelmä


Tekemisen riemua TAPAHTUMAKALENTERI JOULUKUU 14.–16. 27.–30.

Kansantanssin ohjaajakoulutus, perusopinnot osa 3, Mikkeli Valtakunnallinen tanssikurssi, Orivesi

2013 TAMMIKUU 11. 11.–12. 18.–19. 25.– 27. 30.1.– 3.2.

FolkForum, Turku Folklandia-risteily, Silja Europa Tempoa Tenaviin – ohjaajien täydennyskoulutus, Helsinki Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu (EVS)-koulutus, Helsinki Talvipäivät -koulutustapahtuma, Iisalmi

HELMIKUU 8.-10. Ohjaajien olohuone: Ohjaajapäivät, Mikkeli

MAALISKUU

9. Piilometsän tansseja -kurssi, Helsinki 15.–17. Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopintojen valinnaiset opinnot, Mikkeli 17. Nuorisoseurapäivä, valtakunnallinen Nuorisoseurapäivän juhla, Ylöjärvi

HUHTIKUU 12.–14. 13.–14. 17.–19. 19.–21. 19.–21. 20.–21. 26.–28.

Valtakunnalliset aikuisten kansantanssiryhmien luokittelut, Tampere Valtakunnallinen H-kiltatapaaminen, Keuruu Työntekijäpäivät Tempoa Tenaviin ohjaajakoulutus, Ylivieska Tanssitalo-ohjaajien täydennyskoulutus / Kansantanssin ohjaajakoulutus: kansanomaiset paritanssit, Mikkeli Nuorisoseurojen valtakunnallinen lentopalloturnaus, Iisalmi Ramppikuume, Mikkeli

TOUKOKUU 18.

Nuorisoseurojen valtuuston kevätkokous, Helsinki

KESÄKUU 6.– 9. 8. 26.– 30. 27.– 30.

Lasten Kalenat, Lappeenranta Ohjaajien olohuone, Lappeenranta Jutajaiset, Rovaniemi Ylä-Savon Maakuntajuhlat, Iisalmi

Lisätietoja tapahtumista ja lisää tapahtumia osoitteessa www.nuorisoseurat.fi Tiedustelut info@nuorisoseurat.fi

Nuorisoseura 04/2012  

Suomen Nuorisoseura ry:n jäsenlehti.