Issuu on Google+

2012 • 1

Säpinää sälleihin s. 4-5

Nuori Kulttuuri palaa kotiin s. 18-19

Tanssipidot – kansainvälisiä vieraita Petroskoista Mumbaihin s. 10-11


Sisällysluettelo 4 6 7 8 9 10 12 14 15 16 18 20 21 22 22 23 23 23 24 27 28

pojat mukaan luova karkeus hyväksymällä Kulttuurin merkitys Myrsky-rahoituksella pääsee alkuun Tervehdys Tanssin osaamiskeskuksesta! Folklandia purjehti aallon harjalla Tanssipidot 2012 Tampere Teatteriosaaminen keskittyy paukkulan kulttuurikampukselle iltamat meets maahanmuuttajat Etelä-pohjanmaalla Nuorisoseurakokous Jyväskylässä Yrityksestä pohjolan Taimeen – nuorisoseurojen nimet Nuori Kulttuuri palaa kotiin lapset kertoivat mielipiteensä kerhotoiminnasta H-kilta Suurkertomus kansanliikkeen mahdista lähtekää tutkimusmatkalle Nuorisoseuraliikkeen historiaan ansiomerkit ja tunnustusmerkit in Memoriam Hermanskat ja Hermannit lyhyesti Kolumni Tekemisen riemua

21

18 10

4

Alakerta

Kolmas sektori palveluinnovaatioiden kehittäjäksi Kolmannen sektorin roolista yhteiskunnan palvelujen tuottajana on keskusteltu viime aikoina. Se on noussut esiin kuntauudistuksen yhteydessä niin ministerien kuin presidenttiehdokkaiden puheissa. Keskustelu on tarpeellista, sillä yhteiskunnan muutos tarvitsee tuekseen kaikki sektorit, ei pelkästään yksityistä ja julkista. Kolmannen sektorin erityispiirre on sen tehtävä puuttua yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Missio on siis parantaa maailmaa. Järjestöjen tulisi aina olla pienemmän ja heikomman puolella. Kolmas sektori on oikeutettu omaan rooliinsa, koska se on riippumaton muista sektoreista, yksityisestä ja valtiollisesta. Järjestöjen jäsenten pitäisi olla ylintä valtaa järjestössä käyttävä taho, eikä järjestö saisi sekaantua sen enempää politiikkaan kuin muuhunkaan edunvalvontaan. Suomessa valtio on kuitenkin suurin järjestötoiminnan rahoittaja, eikä aina ole itsestään selvää, ettei poliittinen debatti kuulu järjestötoimintaan. Tosin esimerkiksi Yhdysvalloissa 2

balanssi heilahtaa yksityisen sektorin suuntaan, joka on kolmannen sektorin suurin rahoittaja. Kolmannen sektorin muodostavat järjestöt ovat lakisääteisesti yleishyödyllisiä, eivätkä ne saa tavoitella voittoa. Tästä perustehtävästä johtuu, että kolmannen sektorin on pakko toimia toisin kuin yksityisen ja julkisen sektorin. Sen pitää olla palvelutuotannossaan taloudellinen, resurssit on käytettävä tehokkaammin ja tasa-arvoisemmin. Jotta se voisi onnistua tässä tehtävässä, sen pitää olla innovatiivinen ja löytää uusia parempia tapoja tuottaa palveluita, ymmärtää yhteiskunnan ja kohderyhmän tarpeita ja samalla proaktiivisesti nostaa esiin toimintaympäristön epäkohtia. Ei riitä, että toimintaympäristöä pyritään lukemaan; kolmannen sektorin tehtävä on muuttaa toimintaympäristöään. Kolmannella sektorilla on oma roolinsa. Se ei voi eikä sen pidä ottaa hoitaakseen valtiolta tai kunnalta jääneitä tehtäviä ja palvelutuotantoa sellaisenaan. Sen sijaan jär-

jestöille pitäisi antaa mahdollisuus kehittää innovatiivisia, arvolähtöisiä palvelukonsepteja, jotka voitaisiin tuotekehitysvaiheen jälkeen antaa julkiselle ja/tai yksityiselle sektorille käytettäviksi. Kolmas sektori on omiaan kantamaan innovaatioiden kehittämiseen liittyvän riskin, koska sillä ei ole voitontuottovelvoitetta. Resurssien hukkautumisen riskikään ei ole sitä suuruusluokkaa, kuin valtionhallinnon sisäisissä kehittämishankkeissa, jotka ovat kankeita, hitaita, kalliita ja usein politisoituneita. Kolmatta sektoria tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Tarvitaan visiota siitä, miten yhdessä toimimalla eri sektorit voisivat parhaiten tuottaa hyvinvointia.

Minna Riikka Järvinen KT, FM, MBA Toiminnanjohtaja Kerhokeskus


N

uorten syrjäytymisen ehkäisy nousi yhteiskunnallisen keskustelun ytimeen presidentinvaalien yhteydessä. Uusi tasavallan presidentti Sauli Niinistö haastoi kaikki suomalaiset miettimään, mitä asiassa voitaisiin tehdä. On päivänselvää, että lasten ja nuorten syrjäytymistä ei ehkäistä yksin lainsäädännöllä, eikä ongelmia ratkaista vain viranomaisten tai kunnallisen nuorisotyön toimilla. Ongelma on laaja ja sen ratkaisemiseen liittyy koko yhteiskunnan kehittäminen politiikan eri sektoreilla. Tämän lisäksi lasten ja nuorten arjen turvaksi tarvitaan myös yhteisön voimaa ja tekemisen riemua. On sanottu, että hyvä harrastus voi pelastaa syrjäytymiseltä. Näissä talkoissa nuorisoseuroilla ja meillä nuorisoseuralaisilla on merkittävä rooli. Toiminta-ajatuksemme mukaan nuorisoseurassa lapsella ja nuorella on eri-ikäisten muodostamassa yhteisössä mahdollisuus kasvaa hyväksi ihmiseksi ja kunnon kansalaiseksi. Monipuolinen seuratoiminta luo edellytyksiä sekä yhteisöllisyyden että yksilöllisten taitojen ja valmiuksien kasvulle. Nuorisoseuroissa edistetään nuorten osallisuutta ja sosiaalista vahvistamista kulttuuristen harrastusten avulla.

Pääkirjoitus

Yhteisön voimaa ja tekemisen riemua arjen turvaksi Kulttuurisen kasvatus- ja harrastustoiminnan merkitys hyvinvoinnin edistäjänä nousee varmasti myös valmisteilla olevan nuorisoseurastrategian kärjeksi. Haluamme, että meidät tunnetaan lasten ja nuorten laadukkaasta kulttuurisesta harrastustoiminnasta. Sellaisesta harrastustoiminnasta, jota toteutetaan yhdessä lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa kanssa. Haluamme tarjota areenoita nuorten tuottamalle kulttuurille – nuori saa tulla näkyväksi, nähdyksi ja hyväksytyksi tärkeänä osana yhteisöä. Yhteiskunnallisena haasteenamme on nostaa harrastusten merkitys päätöksentekijöiden ja suuren yleisön tietoisuuteen niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Samaan aikaan meidän on huolehdittava siitä, että seurantalon ovi on auki jokaiselle ja, että kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus harrastaa hyvässä seurassa – Nuorisoseurassa.

Antti Kalliomaa vt. pääsihteeri antti.kalliomaa@nuorisoseurat.fi

Julkaisija:

Suomen Nuorisoseurojen liitto ry

Tilaukset ja osoitteenmuutokset:

päätoimittaja:

antti Kalliomaa, puh. 040 5477 157

puh. (09) 5840 610

Taitto:

Viestintätoimisto Mageena

info@nuorisoseurat.fi

Toimituskunta:

antti Kalliomaa, Fanny Vilmilä,

Vuosikerran hinta 10 euroa.

Hannu ala-Sankola

aikakauslehtien liiton jäsen.

2012 • 1

Yhteystiedot:

Vernissakatu 8 a, 01300 Vantaa Fax (09) 5840 6200

painopaikka:

painotalo Seiska oy, iisalmi iSSN 1458-6479

Kansi:

rodeo.fi

aineisto ja ilmestymispäivät v. 2012:

Säpinää sälleihin s. 4-5

aineisto lähetetään osoitteella: nuorisoseuralehti@nuorisoseurat.fi Nro 2, aineisto 2.5., ilmestyy 6.6. Nro 3, aineisto 29.8., ilmestyy 3.10.

Nuori Kulttuuri palaa kotiin

Tanssipidot – kansainvälisiä vieraita Petroskoista Mumbaihin s.10-11

s. 18-19

Nro 4, aineisto 7.11., ilmestyy 12.12.

3


Pojat mukaan luova karkeus hyväksymällä Kokeneella joensuulaisella kansantanssin opettajalla Jarmo Lehikoisella on taatut keinot. Yksi niistä on, että on hyväksyttävä tyttöjen ja poikien erilaisuus ja annettava tilaa nuorten poikien liikkumisen rajuudelle ja karkeudelle.

L

uokanopettaja Jarmo Lehikoinen on itse pitkän linjan tanssija. Maaseutukylän poika oli sikäli yksinäinen susi, että monenlainen tanssiminen kiinnosti häntä. Lisäinnostajana toimi sisko. Kansantanssin pariin Lehikoinen lipsahti puolivahingossa – ja jäi

sille tielle. – Jotenkin vain ajauduin kansantanssin C-ohjaajakoulutukseen ja sitä kautta Motoraan Aleksandr Leontjevin oppiin. Hän oli vaativa opettaja, jonka opetusmetodeihin ei kuulunut neuvojen antaminen. Käsky kävi, että sinne vain mukaan! Ei siinä alkuun tiennyt, mihin suuntaan pitäisi kääntyä ja mitä tehdä, mutta pian homma rupesi sujumaan. Huomasin, että tämähän onkin mukavaa, Lehikoinen kertoo. Vaikka Lehikoinen oli aikanaan oman tiensä kulkija, hän tietää, kuinka tärkeä ryhmä on pojille. – Harva sanoo, että on niin mukavaa tanssia, mutta moni sanoo, että on niin mukavaa olla kaveriporukassa. Harmi vain, että jääkiekossakin ollaan tiiviissä laumassa, joten ei ihme, että se houkuttelee. Ja tanssimallahan ei tulla miljonääreiksi… Ennakkoluuloja kansantanssia kohtaan riittää yhä. Monessa kodissa käydään keskusteluja, joissa useimmiten isä on sitä mieltä, että meidän poikahan ei tanssi. Ajan myötä isä antaa periksi: ”No menköön nyt, mutta ainakaan sukkahousuissa se ei tanssi!”. Kun vielä kuluu lisää aikaa ja isä huomaa, ettei poika muuttunutkaan tytöksi, isästä saattaa sukeutua seuran innokkain talkoolainen. 4

Avoimet harjoitukset – Ei ole väliä, onko harrastuksen tukija isä vai äiti. Pääasia, että ainakin toinen vanhemmista kannustaa, Lehikoinen korostaa. Hänen pitämänsä harjoitukset ovat avoimia, eli vanhemmat pääsevät seuraamaan koko ajan, mitä salissa tapahtuu. Näin harrastus tulee tutuksi myös lasten saattajille. Samalla vanhemmat oppivat tuntemaan ohjaajan ja toisten lasten vanhempia ja yhteenkuuluvuus kasvaa. – Tulee väistämättä päiviä ja kausia, jolloin poikaa ei huvita lähteä ja hän on valmis heittämään hanskat tiskiin. Jos vanhempi silloin patistaa, että mennään nyt vaan, Kallekin on siellä, niin harrastus ei ehkä katkea. Yksi harrastuksen vetovoimaa ylläpitävä tekijä on, että poikien kilpailuhenkisyys otetaan huomioon. Heille on tärkeää, että liikesuoritukset paranevat koko ajan. – Yleistäen voi sanoa, että pojat ovat vähän karkeammin liikkuvia kuin tytöt eikä heille ole niin tärkeää, onko varvas viimeisen päälle tarkkaan ojennettu. Pojat ovat myös rohkeita kokeilemaan ja hakemaan uutta, he ovat siinä suhteessa tyttöjä luovempia, Lehikoinen erittelee. Poikien rajuus näkyy muun muassa silloin, kun tullaan saliin. Tytöt odottavat rauhassa paikoillaan ja pojat juoksevat ympäriinsä. Muutaman minuutin energiaa riehuttuaan pojat ovat valmiita kuriin ja järjestykseen.


Kalevan Nuorten Liitto on tuottanut uuden virikemateriaalipaketin poikien tanssitoiminnan ja erityisesti kansantanssin tukemiseksi. ”Säpinää Sälleihin” sisältää hyödyllisiä vinkkejä tuntisuunnitelmien tekoon sekä runsaan määrän erilaisia harjoitteita tunneilla käytettäväksi. Aineisto on kerätty tanssin asiantuntijoilta Jarmo Lehikoiselta ja Jussi Kaijankankaalta. Yksiin kansiin sen on koonnut Anu Kokkonen. Taiteen keskustoimikunta on tukenut aineiston tuottamista. ”Säpinää Sälleihin” tukee poikien tanssin kehittämistä tarjoamalla uusia näkökulmia ja laajentamalla ajatusta poikien tanssista. Se tarjoaa poikaryhmien perustamiseen tarvittavia apuvälineitä seuroille ja tanssikouluille. Perusajatuksena on prosessilähtöinen tanssikasvatus. Sen mukaan itse prosessi ja oppilaiden oma aktiivisuus toimivat tuntien sisältöinä ja kasvatuksen perusperiaatteina. Oppilaat tuottavat itse aktiivisesti eri liikkeisiin hyviä ideoita, joita ryhmän ohjaajaa sitten hyödyntää. Menetelmällä on muun muassa se hyöty, että oppilaan motivaatio tekemiseen ja harrastamiseen kasvaa, kun oma tekeminen ja keksiminen muuttuvat tärkeiksi ja arvostetuiksi. Virikepaketin yhtenä lähteenä on käytetty Vantaan Tanssiopiston ja Suomen Kansallisoopperan Balettioppilaitoksen nimeämän työryhmän vuonna 2002 tekemää aineistoa POPEDA– poikien tanssipedagogiikka.

– Ero on otettava huomioon tuntien rytmittämisessä. Välillä pitää olla rynnistystä, välillä rauhoittumista.

Kiitä ja palkitse Kehujen saaminen on tärkeää jokaiselle, mutta erityisen tärkeää kilpailuhenkisille pikkukavereille. Tiuhaan toistuva kysymys tunneilla onkin: ”Onko tämä nyt hyvä?!”. – Kiittäminen ja palkitseminen on välillä ohjaajalle vaikeaa. Jos kaveri on vaikkapa kömpelö ja ylipainoinen, yritän kuitenkin löytää jotakin positiivista. Esimerkiksi: ”olipa sinulla hyvä ilme” tai ”tuo meni nyt todella hyvin”, Lehikoinen kuvailee. Pelkkä kehuminen ei riitä pitämään harrastusta yllä, myös fyysistä haastetta on oltava riittävästi. Tässä ohjelmiston valinta on tärkeää. Entä mikä on Lehikoisen resepti siihen, että harjoituksiin saadaan uusia poikia?

Välillä riehutaan, välillä rauhoitutaan ja keskitytään. Ohjaajan pitää muistaa kiittää, vaikka kaikki liikkeet eivät ihan nappiin menisikään.

– Paras markkinointikeino on jalkautuminen kouluihin kertomaan kasvoista kasvoihin, mistä poikien kansantanssissa on kyse. Toinen hyvä keino on perustaa tanssityöpajoja kouluihin. Greetta Lamminen 5

Jussi Kaijankangas

Kuvat: Elina Riekki

Pikkusälleillä riittää energiaa, jota voi hyödyntää opetuksessa.

SÄPINÄÄ SÄLLEIHIN POIKIA SYTYTTÄMÄÄN


Puheenjohtajalta

Kulttuurin merkitys H

istoria on osoittanut, että kehityksen voimat ovat kulttuurivoimia. Markkinavoimat tulevat ja menevät, poliittiset voimat vaihtuvat, mutta positiiviset kulttuurivoimat kestävät yli aikojen. Käsitys omasta roolista ja asemasta osana ajan jatkumoa kiinnittää ihmisen ympäristöönsä ja kulttuuriinsa sekä luo hänelle identiteetin jonkin kokonaisuuden osana. Ilman vahvaa identiteettiä ihminen ei pysty hallitsemaan elämäänsä, ottamaan vastaan uusia vaikutteita ja tietoa eikä tarttumaan uusiin haasteisiin ja kasvamaan niiden myötä. Tänään suomalainen tavoittelee Euroopan unionissa yhä suuremmassa määrin omia juuriaan. Poikkeuksetta juuret löytyvät aina maaseudulta, jossa on sotienkin aikoina jaksettu pitää yllä suomalaista perinnettä. On nähtävissä merkkejä siitä, että kiinnostus omaa kulttuuriamme kohtaan on nousussa. Epävarmoina aikoina oma kansallinen kulttuurimme ja osaamisemme on noussut suureen arvoon. Henkisen hyvinvointimme takia joudumme kirkastamaan omaa identiteettiämme sekä etsimään vahvuuksiamme. Ne löytyvät omasta kulttuuristamme. Oma kulttuuri luo turvallisuutta, mutta se myös tarjoaa mahdollisuuksia. Kulttuuri-sanaa usein vierastetaan ja siihen liitetään turhaa ylellisyyttä. Todellisuudessa oma kulttuurimme ilmenee jokaisen suomalaisen jokapäiväisessä elämässä ja arjessa niin ruuassa, tavoissa, asumisessa kuin vaatetuksessakin. Tästä syystä perinteinen suomalainen kulttuuri on aina elänyt hyvin

voimakkaasti maaseudulla ja samoin siellä on myös pidetty yllä suomalaisuuden juuria. Suomen rikkaan kansallisen kulttuuriperinnön säilyttäminen ja siirtäminen jälkipolville on selvä tehtävä ja tärkeä arvovalinta myös yhdentyvässä Euroopassa. Kulttuurielämästämme löytyy perinnettä, laatua, osaamista ja omaperäisyyttä. Vanhojen kulttuurinviejien lisäksi meillä on iso joukko hyvin koulutettuja ja kielitaitoisia nuoria. Tämä kansainvälisissä yhteyksissä toimiva sukupolvi vie suomalaista kulttuuria ja perinnettä eteenpäin niin Euroopassa kuin koko maailmassakin. Kulttuuri elää hyvin siis suomalaisissa nuorissa. Nuorten valmiuksiin elämässä vaikuttaa paitsi kodin ja koulun kasvatustyö, myös nuoren koko kasvuyhteisö, sosiaalinen ympäristö ja harrastustoiminta. Perinteiset kasvuyhteisöt ovat muuttuneet ja saaneet uusia ulottuvuuksia. Samoin perinteinen perhe-elämä ja kasvatuskulttuuri ovat läpikäyneet isoja muutoksia. Yhteistä aikaa on vähemmän ja elämää eletään ”isommilla kierroksilla”. Internet, sähköposti ja kännykkä eivät ole korvanneet ystäviä, mutta ovat kylläkin tuoneet muutoksia kommunikaatiokulttuuriimme ja ajankäyttöömme. Aikaisemmin yhtenäinen arvoperusta on osin pirstoutunut sekä tuonut uusia haasteita elämälle. Yhteiskunnan muutospaineet ja murrosvaiheet on tiedostettava, jotta osaamme eliminoida uusien mahdollisuuksien mukanaan tuomat lieveilmiöt: syrjäytymisen, epäsosiaalisuuden sekä perus-

arvojen hämärtymisen. Jokainen sukupolvi kirjoittaa omaa historiaansa, puhuu omaa kieltään, nauraa eri asioille kuin edellinen sukupolvi ja tekee asioita, joista edellinen sukupovi vasta unelmoi. Nuorilla on tänä päivänä valtavat mahdollisuudet, mutta myös monimuotoinen, jatkuvasti muuttuva maailma kohdattavanaan ja hallittavanaan. Suomi sivistysyhteiskuntana rakentuu osaamisen, tiedon ja luovuuden varaan. Tästä johtuen meidän pitää aina muistaa, että jokaisella alueella on omia luonnonvaroja, maisema-arvoja, matkailuedellytyksiä, soveliasta asuinympäristöä, hyviä tuotantoolosuhteita ja osaavia ihmisi��, jotka pystyvät hankkimaan toimeentuloaan myös paikallisista lähteistä. Tietotekniikkaa voidaan käyttää helpottamaan etäisyyksien tuomia ongelmia. Meidän on vain opittava käyttämään sitä. Santeri Alkiota lopuksi siteeraten: ”Jokaisen tulisi saada kehittää taitojaan, jotka hänellä parhaiten ilmenevät, ja jokaisen tulisi saada kehittyä ja kilpailla itsensä kanssa läpi elämän.”

Esko Ahonen Suomen Nuorisoseurojen Liiton hallituksen puheenjohtaja

Nuorisoseurojen valtakunnalliset lentopallokisat 21.–22.4.2012 Iisalmessa SARJAT: Miehet ja naiset C-harrastussarja Naiset B-kilpasarja Miehet B-kilpasarja Naiset A-kilpasarja

Miehet A-kilpasarja Naiset D-sarja Miehet D-sarja Sekasarja Juniorisarjat: 18v. ja 16v. tytöille ja pojille

Osanottomaksut: 130 euroa/joukkue/sarja Hotellimajoitus 2hh 42€ /yö /hlö, lisävuode 25€, 4hh 32€/yö/hlö, rajoitetusti. Ennakkoilmoittautumiset joukkueittain Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liittoon 5.4.2012 mennessä: kyosti.marin@nuorisoseurat.fi Lisätietoja sarjoista,majoituksesta ja ilmoittautumisesta: www.nuorisoseurat.fi/yla-savo Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liitto ry

www.nuorisoseurat.fi/yla-savo 6


Myrsky-rahoituksella pääsee alkuun Onko mielessäsi hieno idea tai konkreettinen suunnitelma taiteellisesta nuorisotyöstä? Onko ongelmana enää vain taloudellinen puoli? Jos näin on, Myrsky-hanke voi auttaa sinua pääsemään alkuun. Myrsky-hanke on Suomen kulttuurirahaston vuonna 2008 aloittama projektitukihanke, joka siirtyi vuoden 2011 keväällä Suomen lasten ja nuorten säätiön toimintaan. Rahallisen tuen ohella, Myrsky-hankkeen päätarkoituksena on tukea sellaista nuorisotyötä, joka auttaa syrjäytyneitä nuoria löytämään uutta mielekästä sisältöä elämäänsä taiteen ja kulttuurin avulla. Myrskyn rahastusta voi hakea kuka tahansa aina taide- tai kulttuurialan toimijasta kouluun, nuoriso-organisaatioon tai itse vetäjään. – Myrsky-projektitukea kannattaa hakea, jos haluaa päästä tekemään nuorille projektia taiteen parissa, ja jos on kiinnostunut aktivoimaan sellaisia nuoria, jotka eivät muuten pääse harrastusten pariin ja tarvitsevat erityistä tukea osallistuakseen, teroittaa Myrskyn projektipäällikkö Riikka Åstrand. Pääasiassa siis kuka tahansa voi hakea Myrsky-hankkeen rahoitusta, kunhan taustalla on jonkinlaista kokemusta lasten ja nuorten kanssa toimimisesta sekä halua kehittää, innostaa ja auttaa nuoria.

Kuinka tukea haetaan? Tuen haku pyörähtää liikkeelle sähköisen hakulomakkeen täytöllä, joka löytyy Myrsky-projektin nettisivuilta. Vielä tammikuussa Myrskyn rahoitusta haettiin perinteisellä hakulomakkeella, joka lähetettiin sekä sähköisesti että postitse. Huhtikuussa tulee käyttöön yksinkertaisempi sähköinen hakujärjestelmä. – Hakeminen on periaatteessa helppoa, jos projekti on hyvin suunniteltu ja täyttää Myrsky-projektin perusvaatimukset, Åstrand rohkaisee. Ennen Myrsky-tuen hakemista olisi hyvä miettiä valmiiksi suunnitteilla olevan taideprojektin yhteistyötahot sekä mahdolliset jatkopolut. Toimintasuunnitelma, josta ilmenee hankkeen luonne, hakijan ominaisuudet sekä eritelty budjetti, kuuluu lähettää hakulomakkeen liitteeksi. Hakijoissa arvostetaan ammattitaitoa ja karismaa, mutta ennen kaikkea myös valmiutta seurata ja raportoida hankkeen sekä siinä olevien nuorten edistymistä. Täten verkostoitumis- ja yhteistyöhalu ovat myös tärkeitä, puhumattakaan pitkäjänteisyydestä. Kun hakulomake ja tarvittavat liitteet on lähetetty, alkaa tuenhaun käsittely, joka kestää muutamasta viikosta vajaaseen kuukauteen. Käsittelyn hoitaa arviointiryhmä, johon kuuluu nuorisotoiminnan ja kulttuurin ammattilaisia. Mikäli arviointiryhmä sekä Suomen lasten ja nuorten säätiö hyväksyy hakemuksen, ohjeet jatkosta lähetetään kätevästi sähköpostiin. Tuenhaun hylkäystä ei toisaalta kannata myöskään pelätä. Projektitukea voi hakea myös uudelleen, oli kyseessä sitten hylkäys tai aikaisemmin hyväksytyn hankkeen jatkoprojekti. – Hyvästä hakemuksesta käy nopeasti selville, mitä ollaan tekemässä, kenelle ja kuinka paljon. Tärkeää on myös se, että hakemuksesta

Myrsky-projektin perusvaatimukset: • nuoret ovat projektissa itse taiteen tekijöinä. Taidetta tehdään nuorten omista lähtökohdista käsin, • taideprosessia johtaa yksi tai useampi nuorten tukemiseen sitoutunut taiteen ammattilainen, • projekti tavoittaa nuoria myös vaikeassa elämäntilanteessa, • projekti on tarpeeksi pitkä ja intensiivinen, jotta se voi tukea nuorten sisäistä voimaantumisen prosessia, • projekti sitoutuu raportoimaan hankkeesta annettujen ohjeiden mukaisesti, • projektille on mietitty valmiiksi yhteistyötahot, nuorten saavutustapa sekä mahdolliset jatkopolut.

Esimerkki Myrsky-rahoituksen hakemuksen osista: • hakulomake huolellisesti täytettynä, • toimintasuunnitelma, josta ilmenee hankkeen luonne, hakijan ominaisuudet ja verkostoitumistavat, • selkeästi eritelty ja realistinen budjetti, • rahoitussuunnitelma, jossa on huomioitu lisä- tai jatkorahoitus, • ansioluettelo hankkeeseen osallistuvilta taiteilijoilta ja ohjaajilta, • yhteisön viimeinen hyväksytty tilinpäätös sekä rekisteriote Patentti- ja rekisterihallituksesta.

Myrsky itse: • Suomen lasten ja nuorten säätiön Myrsky-hanke jakaa projektitukia paikallisille taideprojekteille. • Projektituen haku on jatkuva. • Hanke alkanut vuonna 2008 Suomen kulttuurirahaston toimesta, siirtynyt Suomen lasten ja nuorten säätiölle keväällä 2012. • Myrskyn ohjaamissa projekteissa nuoria ohjaavat ammattilaiset, jotka kuitenkin antavat tilaa nuorten omille näkemyksille. • Projektit päättyvät aina jonkinasteiseen julkistamiseen, esitykseen tai näyttelyyn. • Päätavoitteena on nuorten sosiaalinen vahvistaminen sekä ulkopuolisuuden tunteen estäminen.

selviää, kuinka projektin kautta aktivoidaan sellaisia nuoria, jotka tarvitsevat erityistä tukea osallisuutensa vahvistamiseen, Åstrand tiivistää. Tärkeää on myös pohtia sitä, miten toiminta vahventaa nuoren sosiaalisen ja henkisen pääoman kasvua, auttaa valintojen tekemisessä sekä tulevaisuuden suunnittelussa. Emmi Malkki 7


Tervehdys Tanssin osaamiskeskuksesta! Vuosi 2012 on jo maaliskuun puolella, joten nuorisoseurajärjestön organisaatiouudistuksen myötä perustettu Tanssin osaamiskeskuskin on saavuttanut kahden kuukauden iän merkkipaalun. Kalevan Nuorten Liitosta, jossa toimin tuotantoassistenttina ja nyt toimin Tanssin osaamiskeskuksen päätoimisena työntekijänä. Kanssani tanssiasioiden parissa työskentelevät Lahden toimistossa Nipulin Hannu ja Semerin Päivi. Meidän lisäksemme osaamiskeskuksen väkeen kuuluu myös Anu Kokkonen, joka työskentelee Vantaalla Tikkurilassa Kalevan Nuorten Liiton toimistossa. Olemme jakaneet työtehtävämme niin, että kullakin työntekijällä on omat vastuualueensa, mutta toki töitä tehdään myös yhdessä parhaan tuloksen saavuttamiseksi. Tarkemman työnjaon löydät ohessa olevista yhteystiedoista. Olettehan meihin rohkeasti yhteydessä, kun teille tulee jotain kysyttävää tanssiin liittyen! Teija Nikkari

M ia

Pe lto la

Nuoresta iästä huolimatta olemme päässeet jo hyvään vauhtiin toiminnassamme. Tällä hetkellä valmistelemme muun muassa Tanssitalo-ohjaajakoulutusta, lasten valtakunnallisia kansantanssiluokitteluja, Koreografia-akatemiaa sekä DÄÄNS-leiriä. Lisäksi vastaamme nuorisoseurajärjestön tanssitiedotteen kokoamisesta, Tempoa Tenaviin -toiminnan kehittämisestä, kansainvälisestä yhteistyöstä sekä osallistumme kansantanssin ohjaajakoulutuksen järjestelyihin yhdessä muiden kansantanssijärjestöjen kanssa. Jatkossa olemme vahvasti mukana eri tapahtumien järjestämisessä (Pispalan Sottiisi, Lasten Kalenat) sekä pyrimme keräämään ohjaaja- ja koreografiapankin sekä muuta materiaalia ohjaajien työn tukemiseksi. Lisää tietoa palvelutarjonnastamme löydät osoitteesta: www.nuorisoseurat.fi/tanssi. Lahdessa Rautatienkadulla sijaitsevassa toimistossa Tanssin osaamiskeskuksella on kolme työntekijää. Itse siirryin näihin työtehtäviin

Anu Kokkonen

▪ Lasten kansantanssiryhmien luokittelut ▪ Tempoa Tenaviin ▪ Piilometsän tansseja ▪ Poikien kansantanssitoiminnan kehittäminen ▪ Toimikunnat ja työryhmät: Kansantanssin ohjaajakoulutus, Tanssitoimikunta, Lasten Kalenat -taiteellinen työryhmä, Tempoa Tenaviin -työryhmä, Tanssipidot-ohjelmatoimikunta

Päivi Semeri ▪ ▪ ▪ ▪ ▪

Dääns-leiri Ohjaajahuolto Ohjaajien olohuone Ohjaajapankki Materiaalit ja koulutuspaketit

paivi.semeri@kalevannuoret.fi puh. 044 344 7558

Hannu Nipuli ▪ ▪ ▪ ▪ ▪ ▪

Tanssitoimikunta Tapahtumayhteistyö Tanssitiedote Kansantanssin ohjaajakoulutus Teemakurssit mm. Orivesi Kansainväliset kurssit

hannu.nipuli@nuorisoseurat.fi puh. 050 468 6388

Teija Nikkari

▪ Tanssitalokoulutus ▪ Koreografia-akatemia ▪ Vuosiohjelmat, ohjelmistokurssit ▪ Kotisivut, tiedotus ▪ Kansainvälisten asioiden toimikunta ▪ Folklore Suomi Finland teija.nikkari@nuorisoseurat.fi puh. 044 744 3939

anu.kokkonen@kalevannuoret.fi puh. 044 331 2197 Lisätietoja: www.nuorisoseurat.fi/tanssi

8


Kuvat: Petri Kivinen

Folklandia

purjehti aallon harjalla Suomen suurin folkloren talvitapahtuma Folklandia purjehti tammikuussa M/S Silja Europalla 17. kerran avaten laivan kansanmusiikin ja -tanssin ystäville. Risteilyllä oli entiseen malliin tarjolla täyteläinen kattaus sekä kotimaista että kansainvälistä folklorea sen eri muodoissa. Musiikillisia ja tanssillisia makupaloja tarjosivat muun muassa Siba Folk Big Band, Tsuumi Sound System, Saaga Ensemble ja Timo Rautiainen Folk Band. Kansainvälistä väriä Folklandialle toivat muun muassa ruotsalainen Paradoxial Undressing, belgialainen Passwerk ja virolainen Mari Kalkun. Tanssin taitoa näyttivät muun muassa RESiDANS Ruotsista, Razzadory Venäjältä, Tanssiteatteri Minimi, Tsuumin improvisaatioprojekti TSIP ja Vuoden kansantanssiyhtyeeksi nimetty Tahdittomat Jokioisilta. Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskus myönsi seitsemännen kerran Vuoden Wäinö - tunnustuksen. Sen sai Finlands svenska folkmusikinstitutin perustaja Ann-Mari Häggman, joka on tehnyt elämäntyönsä suomenruotsalaisen kansanmusiikkiperinteen tallentamisen parissa. Tikkuristikisan Suomenmestaruuden 2012 voitti 18-vuotias Veera Snellman Helsingistä, pari vuotta nuorempi pikkusisko Ella Snellman tuli kolmanneksi. Siskosten väliin toiseksi tuimassa kisassa ehti jyväskyläläinen Esko Kataja. Kansanmusiikki.fi-portaali ja Pelimanni-lehti julkistivat Vuoden 2011 kansanmusiikkilevyksi Freijan Sydänjuurilla. Kanteleliitto puolestaan myönsi Vuoden Kantele-tunnustustuksen Nurmeksen museon Kantele eläväksi hankkeelle. Kultakantele-tunnustuksen

saivat soitinrakentajat Jukka Mäkelä ja Jaakko Noso. Lisäksi Suomen Kansanmusiikinliitto ja Koirasen perhe valitsivat Vuoden nuoreksi pelimanniksi Venla-Vanamo ja Sampo-Elias Asikaisen Valkealasta. Folklandia on kansanmusiikki- ja -tanssiväen vuosittainen talvifestivaali, joka on järjestetty vuodesta 1996 lähtien. Talvifestivaalin taustajärjestäjinä ovat kaikki alan tärkeimmät kotimaiset järjestöt, tapahtumat ja oppilaitokset. Seuraava Folklandia lipuu laineille 11.–12.1.2013.

FOLKLANDIA 2012 PÄHKINÄNKUORESSA: • • • • • • • • •

Kansantanssin ja -musiikin suurin valtakunnallinen talvitapahtuma, Silja Europa, Turku-Tukholma-Turku, Kantele palaa – Kanteleen teemavuosi, 17. kerta, 3 000 osallistujaa, 142 esiintyjäryhmää, joista 104 on soitinyhtyeitä ja 38 tanssiryhmiä, yhteensä noin 1000 esiintyjää, 10 esiintymispaikkaa (sauna mukaan lukien), taustajärjestäjiä 51, vastaava järjestäjä Suomen Nuorisoseurojen Liitto / Pispalan Sottiisi, yhteistyökumppaneina Silja Line, Matka-Vekka, Scandia Rent, 18. kerta 11.-12.1.2012.

9


Tanssipidot 2012 Tampere

– kansainvälisiä vieraita petroskoista Mumbaihin

Kansainvälinen folklorefestivaali, suomalaisvirolainen tanssijuhla Tanssipidot järjestetään Tampereella 13.-17.6. Tanssipidot tulee olemaan yksi vuoden 2012 merkittävimmistä kulttuurin suurtapahtumista Suomessa. Tapahtumaan osallistuu 5000 tanssijaa, soittajaa ja laulajaa Suomen ja Viron lisäksi Tšekistä, Unkarista ja Venäjältä. Tanssipitojen kaukaisin vieras on tanssi- ja musiikkiryhmä Nrutyeshwar Intian Mumbaista.

Tsuumi ja Hehkumo yhdessä Yleisölle tarjotaan konsertteja, tanssitupia ja klubeja ympäri kaupunkia. Esiintymässä ovat kotimaiset ja kansainväliset kansantanssin ja -musiikin huippuryhmät. Yksi kiinnostavimmista on kansanmusiikkiyhtye Hehkumon ja tanssin ammattilaisista koostuvan tanssiteatteri Tsuumin yhteinen konsertti, jossa päästetään valloilleen rikas perinne ja elävä nykyhetki. Odotettu esiintyjä on myös Vuoden kansantanssiyhtye Tahdittomat Jokioisilta. Heidän intohimoinen heittäytymisensä tanssiin, perinteitä kunnioittaen ja uutta liikekieltä etsien, on ilo silmälle. Folklore Suomi Finland ry. valitsi Tahdittomat edustamaan Suomea vuonna 2012 Etelä-Koreaan. Tanssipidoissa pidetään myös Kalevan Nuorten Lasten kansantanssiryhmien luokittelut 13.–14.6. Pitopassin ostaneet ryhmät voivat osallistua luokitteluun maksutta (muutoin 230 €/ryhmä).

Veljeskansojen ystävyys Festivaali huipentuu 17.6. Tampereen Ratinan stadionilla nähtävään, suomalaisten ja virolaisten yhteiseen ”Velisinfoniaan”, josta vastaavat taiteelliset johtajat Petri Kauppinen Suomesta ja Kalev 10

Järvela Virosta. Viidentuhannen tanssijan esittämä teos on kahden nuoren miehen tarina ryyditettynä ihanilla naisilla, suomalaisella saunalla ja tangolla. Tanssien lisäksi visuaaliset näyttämökuvat ja musiikki yhdessä luovat kokonaisen tanssiteoksen.

Pääosassa Kalevi ja Kalev Folkloren talvitapahtumassa Folklandialla 14.1.2012 valittiin ”Velisinfonian” keulakuviksi virolainen Kalev ja suomalainen Kalevi. He antavat tanssiteokselle kasvot ja haluavat omalta osaltaan herättää keskustelua Tanssipitojen pääteemoista, eli miehestä, kulttuurista ja perinteestä. Viron Kalev on 24-vuotias puunjalostusteknologiaan kouluttautunut Ants Kari. Hän työskentelee palomiehenä ja asuu Kose’n kylässä, noin 40 km Tallinnasta. Hänen perheeseensä kuuluu vaimon lisäksi yhdeksän kuukauden ikäinen poika. Suomen Kalevi on espoolainen, juuri 30 vuotta täyttänyt Eero Hietanen. Oulun seudun ammattikorkeakoulusta tanssinopettajaksi valmistunut Hietanen jatkaa nyt maanmittaustieteiden opintojaan Aalto Yliopistossa. Iltaisin hän työskentelee myös kortinjakajana pokeripöytien ääressä. Tanssipidot on vuoden 2012 yksi merkittävimmistä kulttuuritapahtumista. Sen käytännön järjestelyistä vastaa Pispalan Sottiisin tapahtumatoimisto Tampereelta. Tavoitteenamme on luoda nautittava folkloren juhla, joka jättää askelmerkkinsä tanssin kenttään. Katso koko ohjelma: www.tanssipidot.fi


Petri Kivinen

Petri Kivinen

Tanssipidoissa veljeskansat Suomi ja Viro kietovat kulttuuriset juurensa yhteiseksi väkeväksi voimasuoneksi. Tanssijuhlan pääteoksessa Velisinfoniassa Kalevi ja Kalev ottavat miehestä mittaa. Siinä herkkyys, maskuliinisuus ja vaistot ovat samassa tahtotilassa. Uskon, että Velisinfonia jättää omat positiiviset askelmerkkinsä tanssin kenttään vielä moniksi vuosiksi eteenpäin. Haaste on heitetty, ottakaa se vastaan! Petri Kauppinen Taiteellinen johtaja, Suomi

TANSSIPIDOT 13.-17.6.2012 TAMPEREELLA PÄÄSYLIPUT Tanssipitojen pääsyliput myynnissä Lippupalvelussa: www.lippupalvelu.fi

MAJOITUS- JA RUOKAILUPAKETIT Hinnat euroa / henkilö, vain Pitopassin varanneille.

VIIKONLOPPUPAKETTI KAHDELLE HENKILÖLLE: 170 € (K-Plussa-kortilla 20 euron alennus) Sisältää kahden hengen majoituksen lauantaista sunnuntaihin kahden hengen huoneessa hotelli Cumulus Hämeenpuistossa ja aamiaisen sekä Velisinfonian pääsyliput kahdelle henkilölle. Tanssipitojen viikonloppupaketti myynnissä Lippupalvelussa.

Koulumajoituspaketti 60 € Majoitus koululuokassa torstaista sunnuntaihin, ruokailut ja aamiaiset festivaaliravintolassa tai piknik-lounaina.

PITOPASSI 65 €, alle kouluikäiset 30 € Henkilökohtainen tapahtumapassi, joka sisältää vapaan pääsyn Tanssipitojen tilaisuuksiin sekä etuja muun muassa Särkänniemen elämyspuistoon.

Hotellipaketti 2hh 190 € Majoitus ja aamiaiset Cumulus-hotellissa torstaista sunnuntaihin, ruokailut festivaaliruokalassa tai piknik-lounaina.

Omppupaketti 4hh 95 €, 2hh 150 € Majoitus Omenahotellissa torstaista sunnuntaihin, ruokailut ja aamiaiset festivaaliruokalassa tai piknik-lounaina.

Pitopassit sekä majoitus- ja ruokailupaketit voi varata 16.1.–15.3. osoitteessa: www.tanssipidot.fi tai Pispalan Sottiisin toimistosta. 15 tilattua pitopakettia oikeuttaa yhteen ilmaiseen vetäjäpakettiin. Pitopassit tilanneille ryhmille kansantanssiryhmien luokitteluun osallistuminen on ilmainen, muille 230 €. TANSSIPIDOT 2012 TAMPERE Pispalan Sottiisi PL 69, 33101 Tampere puh. (03) 212 2147 info@sottiisi.net, www.tanssipidot.fi,

11


Teatteriosaaminen keskittyy Paukkulan kulttuurikampukselle Suomen Nuoriso-opisto, joka tunnetaan myös nimellä Paukkula, suuntaa tulevaisuuteen vahvana kulttuurialan toimijana. Teatterialan tapahtumat ja koulutus tukevat toinen toisiaan: Ramppikuume-nuorisoteatteripäivät, Teatterilaivan tuotanto, opiston esittämistaiteen linja, nuorisoseurajärjestön teatterin osaamiskeskus – kaikki nämä keskittävät teatteriosaamista Mikkeliin.

Ramppikuume siirtyi Mikkeliin Ramppikuume – valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät järjestetään tänä ja ensi vuonna Suomen nuoriso-opistolla Mikkelissä. Ramppikuume tarjoaa 13–20-vuotiaille teatteriharrastajille laadukasta koulutusta alan ammattilaisten ohjaamissa työpajoissa ja monipuolisen mahdollisuuden seurata muiden nuorten teatterintekijöiden esityksiä. Työpajojen sisältöjä ovat muun muassa akrobatia, näyttämötaistelu, näyttelijäntyö, äänenkäyttö, klovneria, musiikki ja tanssi. Ramppikuumeen ohjelmallisessa ytimessä on teatterikatselmus, johon valitaan hakemusten perusteella yhteensä noin kymmenkunta esitystä kahteen eri sarjaan. Ramppi-sarja on katselmuksen varsinainen pääsarja, joka edustaa nuorten teatteriosaamista parhaimmillaan. Leimu-sarjassa tavoitteena on kehittää ja edistää keskeneräistä tai muuten ryhmää askarruttavaa esitystä tai kohtausta edelleen ammattilaisten ohjauksessa. Teatteriryhmille asiantunteva palaute on tärkeää ja sarjojen raateihin kutsutaankin vuosittain vaihtuvia teatterialan ammattilai-

12

sia. Tänä vuonna Ramppiraatiin ovat lupautuneet näyttelijä Elena Leeve, ohjaaja Miika Muranen ja esittävän taiteen läänintaiteilija, ohjaaja Saku Heinonen. Leimu-raadissa palautetta ovat jakamassa teatteri-ilmaisun ohjaaja Pasi Saarinen, näyttelijä-ohjaaja, teatterinopettaja Misa Palander ja näyttelijä Eero Järvinen. Ramppikuumeeseen odotetaan noin kahtasataa osallistujaa eri puolilta Suomea. Koulutuspajat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen päättyy 2. huhtikuuta.

Teatteria Itämeren aalloilla Suomen Nuoriso-opiston ohjauksessa seilaa jatkossa myös Teatterilaiva. Teatterilaiva on vuosittain syyskuussa järjestettävä teatterin harrastajien ja rakastajien kohtauspaikka, jossa Itämeren aalloilla nähdään lukuisia teatteriesityksiä sekä kouluttaudutaan ammattilaisten ohjauksessa. Aiemmin Nuorisoseurojen liiton toteuttama Teatterilaiva järjestetään nyt jo yhdeksännen kerran ja edelleen vahvasti järjestöyhteistyön hengessä.

Esittämistaiteen linja Suomen Nuoriso-opiston esittämistaiteen linja tarjoaa hyvät lähtökohdat teatteri-ilmaisun ja esittävän taiteen ammatillisia opintoja


Kuvat: Suomen Nuoriso-opisto

Ramppik uu www.ra me 27.–29.4.2012 mppikuu me.net Teatteril aiv www.te a 28.–29.9.2012 atterilaiv a.net SNO:n e sitt haku 1.8 ämistaiteen linj .2012 m a, www.sn ennessä o.fi

varten sekä uusia työkaluja harrastustoimintaan ja työelämään. Esittämistaiteen linjalla perehdytään erityisesti näyttelijän työhön, mutta sisältöinä ovat myös esimerkiksi osallistavan teatterin menetelmät ja dramaturgia. Esittämistaiteen vastuuopettajan Janne Lahtian mukaan koulutuksessa painotetaan osallisuutta ja ryhmälähtöisyyttä. – Ryhmä itse vaikuttaa siihen, minkälaisia juttuja tehdään ja he pääsevät itse toteuttamaan produktion eri osa-alueet: näyttelemisen, tuottamisen, maskeerauksen, lavastuksen, koko prosessin. Tavoitteena on saada mahdollisimman laaja-alainen näkemys teatterin tekemisestä, kertoo Janne Lahtia. Koulutus on suunnattu nuorille, mutta myös muille alan harrastajille. – Jos haaveilee teatterialan opinnoista esimerkiksi ammattikorkeakoulussa tai teatterikorkeakoulussa, tästä saa hyvän tuntuman siihen, mitä teatterityö todellisuudessa on. Toisaalta tavoitteena on myös kouluttaa teatterin harrastajia, jotka voivat edistää teatteriharrastustoimintaa omalla alueellaan, Lahtia huomauttaa. 3. syyskuuta alkavaan koulutukseen haetaan vapaamuotoisella

hakemuksella. Hakuaika päättyy 1. elokuuta. Pääsykokeet järjestetään elokuun puolivälissä.

Paukkulan kulttuurikampus Teatterin tekijöitä palvelemaan luodaan nuorisoseuraliikkeen oma teatterin osaamiskeskus, joka sijoittuu Suomen Nuoriso-opiston yhteyteen. Paukkulan kulttuurikampus on tällä hetkellä kotina myös Etelä-Savon taidetoimikunnalle ja Etelä-Savon tanssiopistolle sekä suurimmalle osalle Mikkelin kansalaisopiston näyttämötaiteen opetuksesta. Kampuksella on nykyaikaisella teatteritekniikalla varusteltu teatterisali, johon mahtuu lähes kaksisataa katsojaa. Mikkelin keskustan läheisyydessä toimiva Suomen Nuoriso-opisto on järjestänyt monipuolista koulutus- ja kurssitoimintaa vuodesta 1923 lähtien. Kampukselta löytyy myös majoitus- ja ateriapalvelut. Jatta Juhola

Esittämistaiteen linjan 35 opintoviikkoon kuuluvat muun muassa: näyttelijäntyö, dramaturgia, lavastus, puvustus, valo, ääni ja tuottaminen. 13


Iltamat

maahanmuuttajat meets Etelä-Pohjanmaalla

Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura järjesti marraskuussa kansainvälisen illan Lapuan Nuorisotalolla yhteistyössä Lapuan kaupungin nuoriso- ja kulttuuritoimien, Lapuan Kansalaisopiston, Lapuan Kristillisen opiston ja Sivistysliitto Kansalaisfoorumin kanssa. Tilaisuus oli toinen monikulttuurinen tapahtuma, jota Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura oli toteuttamassa. Vuoden 2010 syksyllä järjestettiin vastaava tilaisuus Alajärvellä. Tapahtuman koordinaattorina toimi Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseurassa työharjoittelua suorittanut Marita Lepistö Seinäjoen Ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelmasta. Lepistö kirjoitti myös opinnäytetyönsä aiheeseen liittyen.

Maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen on tärkeää Kansainvälisten ja monikulttuuristen iltojen tavoitteena on erilaisten kulttuurien ja erilaisista kulttuureista tulevien ihmisten koh-

taaminen. Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseurassa ajatellaan, että on todella tärkeää, että maahanmuuttajien kotouttamistyössä sekä maahanmuuttajien ja kantaväestön kohtaamisia edistävässä toiminnassa voidaan tehdä yhteistyötä kuntien, järjestöjen ja oppilaitosten kesken. Lapualla yhteistyö ja sen mutkattomuus oli aivan ihanteellista. Jos tällaisia tapahtumia järjestämällä voimme saada aikaan jonkinlaisia pysyviä toimintoja tai vaikkapa ystävyyssuhteita yksittäisille ihmisille, olemme onnistuneet ottamaan pienen mutta merkittävän askeleen. Lapualla illan aikana esiintyivät venäläinen pianisti Anna Smirnova, lauluyhtye Time It, lapualaisten nuorten a cappella –kuoro, lasten kansanmusiikkiryhmä Plakkari, sambialainen rumpali Bojang Abdulie sekä aikuisten kansantanssiryhmä Yhyrellaaset. Lap-

KV-TOIMIKUNTA Kansainvälisten asioiden toimikunta vastaa järjestön kansainvälisen toiminnan suunnittelusta, kehittämisestä ja koordinoinnista. Toimikunnan jäsenet välittävät tietoa kansainvälistymismahdollisuuksista ja ovat kansainvälisen toiminnan tukihenkilöitä piirija paikallistasoilla. Tavoitteena on lisätä tietoutta kansainvälistymismahdollisuuksista sekä tehdä kansainvälisestä toiminnasta kaikille mahdollista, avointa ja helppoa tapaa osallistua nuorisoseuratoimintaan. Kansainvälisissä asioissa seuroja auttaa myös suunnittelija Sirja Salminen: sirja.salminen@kalevannuoret.fi, 044 722 2317.

14


Kuvat: Elena Liseytseva

Nuorisoseurakokous Jyväskylässä 20.–21.10.2012 Suomen Nuorisoseurojen Liiton ylin päättävä elin kokoontuu lokakuussa Jyväskylään hotelli Laajavuoreen päättämään järjestön asioista. Kokous valitsee liitolle valtuuston puheenjohtajineen sekä hyväksyy nuorisoseuraliikkeen strategian vuoteen 2020 asti.

sille oli järjestettynä kasvomaalausta ja kaikille osallistujille tarjottiin kansainvälinen menu, joka koostui unkarilaisesta gulassikeitosta ja thaimaalaisista kevätkääryleistä. Jälkiruuaksi oli tarjolla unkarilaista suklaakakkua ja ”suomalaista kahvia”. Tilaisuuden juonsi Jenni Koivumäki Lapuan Kristillisestä opistosta.

Odotukset ylittyivät Kansainvälisen illan suunnittelutyö alkoi elokuussa, jolloin otettiin yhteyttä Lapuan kaupungin maahanmuuttotoimikuntaan. Monissa kunnissa ei tällaisia toimikuntia ole. Lapua oli siinäkin suhteessa hyvä kohdepaikkakunta tilaisuuden järjestämiselle, koska kaupungissa näihin asioihin oli haluttu kiinnittää jo huomiota. Maahanmuuttotoimikunnassa innostuttiin iltamatyyppisen tapahtuman järjestämisestä ja yhteistyöstä. Tilaisuuteen odotettiin yleisöä paikalle noin 100 henkeä. Kutsu lähetettiin kaikille kaupungin päättäjille sekä yhteistyötahojen työntekijöille. Tapahtumaa mainostettiin myös paikallislehdessä, kaupungin info-pisteessä, kauppojen ilmoitustauluilla ja kouluilla sekä muissa ihmisten kohtaamispaikoissa. Odotukset kävijämäärän suhteen ylittivät järjestäjät, kun nuorisotalon saliin ahtautui 190 tapahtumavierasta 13 eri kansallisuudesta. Tunnelma oli tiivis ja erittäin positiivinen! Sanna Paloniemi

Suomen Nuorisoseurojen Liitto kutsuukin nuorisoseurojen edustajia kaikkialta Suomesta osallistumaan järjestömme tulevaisuuden suuntaviivoista päättämiseen. Jyväskylä tarjoaa hienot puitteet kokouksellemme ja paikalliset nuorisoseuralaiset viihdyttävät kokousväkeä jo perjantai-illasta alkaen, jolloin on luvassa nuorisoseurahenkinen illanvietto Keljon nuorisoseurantalolla. Lauantai-iltaa vietämme Laajavuoressa hyvän ruoan ja ohjelman merkeissä. Nuorisoseurakokoukseen voivat paikalliset nuorisoseurat lähettää yhden äänivaltaisen edustajan, jos seuran jäsenmäärä on alle 100 ja kaksi edustajaa, jos jäseniä on 100 tai enemmän. Edustajat on hyvä valita jo seuran kevätkokouksessa, koska monien seurojen syyskokoukset pidetään vasta kokouksen jälkeen. Kokoukseen osallistujille on tehty erilaisia paketteja, joista osallistujat voivat valita mieleisensä. Kokoukseen ilmoittautuminen tullaan hoitamaan liiton kotisivujen kautta ja ilmoittautumisen avautumisesta tullaan tiedottamaan liittojen kuukausitiedotteissa. Tervetuloa viihtymään ja päättämään Jyväskylään. Lisätietoja: www.nuorisoseurat.fi/nuorisoseurakokous

VAIHTOEHTOISET KOKOUSPAKETIT Liittokokouspaketti A: la–su 185 e Sisältää osallistumisen kokoukseen ja sen seminaareihin, kokousaineistot, majoituksen kahden hengen huoneessa Rantasipi Laajavuoressa la-su, kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön, aamupalan, lounaat ja kahvit la-su sekä lauantai-illan päivällisen ja ohjelman. Liittokokouspaketti B: la–su 135 e Sisältää osallistumisen kokoukseen ja sen seminaareihin, kokousaineistot, lounaat ja kahvit la-su sekä lauantai-illan päivällisen ja ohjelman. Lisäyö: pe-la 50 e Sisältää majoituksen kahden hengen huoneessa Rantasipi Laajavuoressa pe-la, kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön ja aamupalan. Perjantai-illan ohjelma 25 e Sisältää bussikuljetuksen Laajavuoresta Keljon nuorisoseurantalolle ja takaisin Laajavuoreen, bingon ja karaoketanssit nuorisoseurantalolla ja iltapalan. Lisämaksu 1 hh 33 e/yö. 15


Nuorisoseuraliikkeen historian Yhteisön voiman kirjoittaja Jaakko Numminen kertoo Nuorisoseuralehdessä nuorisoseuraliikkeen nimikulttuurista. Ensimmäisenä julkaistaan artikkeli nuorisoseurojen nimistä. Myöhemmissä numeroissa tulevat esille seurantalojen nimet ja seuralehtien nimet.

Yrityksestä Pohjolan Taimeen – nuorisoseurojen nimet Nuorisoseuratoiminta perustuu paikallisuuteen. Nuorisoseurojen nimetkin ovat kylien mukaisia, pitäjistä tai kunnista ei monien seurojen virallisissa nimissä puhuta lainkaan. On Hellanmaan nuorisoseura (Lapua), Konnitsan nuorisoseura (Pyhäjärvi, Vpl.) tai Hermannin nuorisoseura (Helsinki). Nuorisoseuraliikkeen historioitsijakin joutui ajoittain vaikeuksiin joutuessaan sijoittamaan kylän nimeen perustuvia nuorisoseuroja Suomen kartalle. Useimmat nuorisoseurat tyytyivät nimessään vain paikallisuuden mainintaan, mutta sen lisäksi oli joukko seuroja, joille annettiin lisäksi erityisnimi tyyppiä Urjalan nuorisoseura Pyrintö. Erityinen nimi annettiin 16

vajaalle viidennekselle nuorisoseuroista, ja osuus pysyi vuosikymmenten ajan vakiona. Erityisnimisten seurojen osuus oli vuonna 1904 16,2 % ja vuonna 1955 17,6 %. Nimien antamisessa on ollut alueellisia eroja. Erityisnimiä annettiin yhtenäisellä alueella maan kaakkoisessa ja eteläisessä osassa kahdeksan keskusseuran alueella, lukumääräisesti eniten Etelä-Karjalassa, mutta suhteellisesti eniten Kymenlaaksossa. Läntisessä ja pohjoisessa Suomessa seurat saivat erityisen nimen vain harvoin. Vähiten erikoisnimiä seuroille annettiin nuorisoseuraliikkeen synnyinmaakunnassa EteläPohjanmaalla. Länsi-Suomessa erisnimien anto oli tart-

tuvaa. Jonkun paikkakunnan useilla seuroilla oli nimiä ympäristön pitäjistä poiketen, esimerkiksi Tammelassa vaikuttivat nuorisoseurat Yritys, Aura, Ahjo ja Nousu. Näyttää myös siltä, että erityisnimien antaminen lähti liikkeelle vanhojen raittiusseurojen perinteestä, ensimmäisillä raittiusseuroilla kun oli säännönmukaisesti omat erityisnimet. Varhainen nuorisoseuraideologia korosti voimakkaasti alkua, kasvua ja eteenpäinrientoa, kuten erisnimien top ten -lista kertoo: 1. Pyrintö (13) 2. Sarastus (9) 3. Yritys (8)


4. Kipinä (7), Riento (7), Taimi (7) 7. Alku (6), Kajastus (6) 9. Koitto (5), Sointu (5), Toivo (5) Aihepiireittäin erisnimet voidaan luokitella luontoon liittyviin (kasvit, puut), tuleen ja valoon, nuorison pyrkimyksiin ja tulevaisuudenuskoon viittaaviin. Harvemmin erisnimet liittyvät paikkakuntaan tai ympäristöön. Luonnonnimissä korostuvat pientä alkua, mutta samalla kasvua kuvaavat nimet Jyvä, Itu, Taimi, Oras ja Silmu sekä itse Kasvi. Tornionjokilaakson Kukkolan nuorisoseura oli nimeltään Pohjolan Taimi. Kukkia olivat Kielo, Vuokko, Ruusu ja Kylmänkukka, puita odotetusti Kataja ja Kuusi, mutta myös nimet Oksa, Pihka ja Visa. Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran varhainen albumi Alku toistui useissa seurojen nimissä. Alku vaikuttaa suorastaan nuorisoseuratermiltä. Tulen eri ilmenemismuodot tulevat esiin lukuisissa nimissä, kuten Ahjo, Kipinä, Sytyke, Liekki, Hehku, Kulo, Kytö ja Palo. Valoon viittaavat nimet Soihtu, Soihtula,

Tuohus, Tähti, Valo, Valonsäde ja Valonsoihtu. Syttyvästä tai saapuvasta valosta kertovat nimet Sarastus, Koitto, Pohjankoitto, Kajastus, Välke ja Päivänsäde. Luonnonvoimia kuvaavat varovaisemmin Vire ja Laine, voimakkaammin Myrsky ja Koskenvoima. Nuorison pyrkimyksiin viittaavat usein esiintyvät Pyrintö, Pyrkijä, Yritys ja Riento, tulevaisuuteen taas Toivo, Toivola, Toivonkipinä ja Toivonsäde. Vain kerran tai pari esiintyvät Aate, Into, Edistys ja Kehittäjä. Seuratoiminnan viitoittavaa merkitystä kuvaavat Majakka, Opas, ja Tiedon Koitto. Kalevalaiseen perinteeseen kuuluvat nimet Sampo, Louhi, Tapio Tapiolan Väki ja Niemen Neito. Laatokan Karjalassa Suistamolla oli nuorisoseura Väinämöisen viikate ja Salmin Mantsinsaarella nuorisoseura Vellamon Vilkku. Vellamo oli Kalevalasta tutun Ahdin puoliso ja vilkku taas saattoi viitata Mantsinsaaren kolmeen vilkkuvaan majakkaan. Karjalassa valtakunnan rajan läheisyys tuotiin esiin useissa nimissä: Joutselässä oli Rajavartio, Salmin Manssilassa Rajakivi,

Salmin Rajaselässä Rajan toivo, Salmin Tulemassa Rajan Soihtu, Salmin Orusjärvellä Rajaseutu ja Uuksussa Rajan Tähti. Hausjärven Erkylän kartanonherra Carl Munck antoi vuonna 1901 perustamalleen nuorisoseuralle nimen Toukokuu, hän kun oli lapsuudessaan ollut Zachris Topeliuksen vuonna 1860 Helsinkiin perustaman Toukokuun seuran jäsen. Aatteellis-poliittista rajanvetoa kuvaa mielenkiintoisella tavalla vuodesta 1908 esiintyneen Kansallismielisen Nuorisoliiton Nuijien ja perinteellisen nuorisoseuraliikkeen eriävä nimikulttuuri. Kun nuorisoseurojen nimet tulivat usein kasvien ja kasvun maailmasta ja olivat monesti arkailevia, jopa vähätteleviä, oli suomalaisuuden puolesta taistelevan Kansallismielisen Nuorisoliiton Nuijilla kovemmat nimet, Ylistarossa Pentti Pouttu tai Luumäen eri kylissä Pukkilan ja Toikan Jousi, Valkolan ja Taavetin Jänne, Viuhkolan Lyly ja Suoanttilan Taisto, Hämeessä taas komean muinaishistorian mukaisesti Jäämit. Jaakko Numminen 17


Nuori Kulttuuri

palaA kotiin

Nuori Kulttuuri -säätiö syntyi vuodenvaihteessa 2012. Ilotulitusten paukkuessa ensimmäistä kertaa koko historiansa aikana Nuori Kulttuuri -toiminta tuli itsenäisesti johdetuksi. Samalla palattiin juurille, Suomen Nuorisoseurojen Liiton yhteyteen, Vantaan Tikkurilaan! Säätiötä perustamassa oli neljä järjestöä, joiden kädenjälki oli jo monesti historian aikana näkynyt toiminnassa. Suomen Nuorisoseurojen Liitto, Finlands Svenska Ungdomsförbund, Kerhokeskus – koulutyön tuki ry ja Nuoren Voiman Liitto ovat nyt toiminnan ruorissa vieden kulttuurisen nuorisotyön lippulaivaa kohti tulevaisuutta.

Historia ja humina Alun perin juuret toimintaan iskettiin vuonna 1947, kun opetusministeriö ja vastaperustettu Suomen Nuorisojärjestöjen Edustajisto päättivät, että vastaperustettujen kunnallisten nuorisolautakuntien henkisistä kilpailuista voitaisiin nostaa valtakunnalliseen katselmukseen nuorten omia tuotoksia. Tarvittiin siis joku järjestämään valtakunnallinen katselmus Helsinkiin. Tällä rakenteella jatkettiinkin sitten kaksi vuosikymmentä, kunnes poliittiset ristiriidat Edustajistossa ajoivat sen alas. Ministeriössä koettiin kuitenkin tärkeäksi katselmusten jatkuminen ja kulttuurisen harrastustoiminnan turvaaminen. Se nimittikin kulttuurikilpailujen jatkoa suunnittelevan toimikunnan, jonka puheenjohtajaksi valittiin Suomen Nuorisoseurojen Liiton pääsihteeri Juhani Yli-Rantala ja sihteeriksi opetusministeriön nuorisoasiainesittelijä Taisto Kärkkäinen. Missään vaiheessa tapahtuman merkitystä ei kyseenalaistettu, sillä jo tuolloin koettiin äärimmäisen tärkeäksi, että voidaan tarjota mahdollisuus nuorille esitellä osaa18

mistaan ja oppia toisiltaan. Ensimmäinen Nuorison taidetapahtuma toteutettiin Turussa vuonna 1970, jolloin lajeina olivat muun muassa propagoiva ilmaisu ja blues. Tapahtuman nimi vakiintui käyttöön ja muutaman vuoden kokeilun jälkeen todettiin, että vaihteleva järjestäjä ja organisaatio ei saavuttanut osallistujia tarpeeksi hyvin. Ministeriö ottikin yhteyttä suunnittelutoimikunnan puheenjohtajaan, ja Juhani Yli-Rantala toivotti tapahtuman ilomielin SNL:n huomaan ja lupasi, että tämän valtakunnallisen ja toimivan organisaation kontaktit tulisivat hyvään käyttöön. Yli-Rantala palkkasi töitä hoitamaan nuoren innokkaan Helena Peltolan, joka oli jo aikoinaan ottanut runollaan osaa taidetapahtuman edeltäjän ”Henkisten kilpailuiden” runotapahtumaan. Helena Peltola-Yrjölä jatkoikin sitten toiminnan kulttuurisuunnittelijana vuoteen 2006 saakka jääden sitten hyvin ansaitulle eläkkeelle.

Nuorten taidetapahtuma = Nuori Kulttuuri Vuonna 1999 Nuorison taidetapahtuman toimikunta teki mietinnön, jossa katsottiin taaksepäin ja suunnattiin eteenpäin. Siirryttiin kolmiportaisesta tapahtumasta kaksiportaiseen, luovuttiin paikallistapahtumista ja keskityttiin aluetapahtumiin ja valtakunnalliseen tapahtumaan. Samalla koettiin, että oli aika puhdistaa, kirkastaa nimeä, ja pohdinnan jälkeen päätettiin, että 2000-luku aloitetaan nimellä Nuori Kulttuuri.

Vuonna 2003 Nuori Kulttuuri -toimisto siirtyi SNL:n huomasta Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n alle itsenäisenä toimijana niin, että opetusministeriön asettama toimikunta teki päätökset Allianssin hallituksen toimiessa esitysten hyväksyjänä. Tullessani itse töihin Helenan työtä jatkamaan vuonna 2006 sain vielä useasti selvittää puhelimessa, että kyllä tämä on se taidetapahtumajärjestelmä, nimi on vain muuttunut. Hitaasti, mutta varmasti alkoi sukupolvenvaihdos näkyä niin kunta- ja aluetoimijoissa kuin harrastajissakin. Nykyään nimi on jo enne, nimittäin enne hyvälaatuisesta taiteesta!

Nuori Kulttuuri peruskiven äärelle Säätiötä muodostettaessa oltiin monen asian äärellä; yksi niistä oli tietenkin toimiston sijainti käytännön työnkin kannalta. Tässä painoarvo oli ilman muuta siinä, että kuntakentän jälkeen nuorisoseurat ympäri Suomen ovat suurin aluetapahtumien järjestäjä. Osallistujat tapahtumiin tulevat suureksi osaksi nuorisoseurojen piiristä, jotka ovat suurilta osin, ja osaksi myös ainoita, kulttuurisen harrastustoiminnan järjestäjiä Suomessa. Oli siis luonnollista palata sinne, mistä ryhti oli aikaisemminkin toimintaan löydetty. Vuoden 2012 alusta toimisto on sijainnut Vantaan Vernissakadulla, ja nyt on aika miettiä yhteistyön lähentämistä vielä enemmän. Tulevina kuukausina ja vuosina on hy-


lisätietoja Nuori Kulttuuri -toiminnasta: www.nuorikulttuuri.fi. Käy myös Facebookissa tykkäämässä! vä miettiä, miten taidetapahtumajärjestelmä voi parhaiten palvella sen uskollisimpia ja aktiivisimpia käyttäjiä ja miten myös sen käyttäjät voivat muokata järjestelmää, rakentaa, tukea ja viedä sitä eteenpäin, jotta myös harrastustoiminta menee eteenpäin? Tervetuloa mukaan talkoisiin kulttuurikasvatuksen heinää seipäille nostamaan!

Nuori Kulttuuri mahdollisuutena loistaa Alkuperäisessä ajatuksessa uuden tapahtuman työvaliokunta laati periaateohjelman vuonna 1970, jossa kahtena ensimmäisenä

kohtana olivat: 1. taidetapahtuma on koko nuorisotapahtuma ja 2. taidetapahtuma on koko valtakunnan tapahtuma. Näitä periaatteita olemme luvanneet jatkossakin ylläpitää, ja miten oivallisesti ne voivat toteutua valtakunnan joka kolkan saavuttavan Suomen Nuorisoseurojen Liiton kyljessä olemalla. SNL ja Kalevan Nuorten Liiton yhdistymisessä ja strategian kirkastamisessa on mahtava ajatus lasten ja nuorten kulttuurisen harrastustoiminnan puolesta puhumisesta, ja siinä Nuori Kulttuuri haluaa ilman muuta olla mukana. Kulttuurinen harrastus ihmisen kasvattajana ja apulaisena, kokonaisvaltaisen itsensä, perintönsä ja ym-

päristönsä tutkijana ja näiden kolmen asian yhteenliittäjänä on kiistaton. Ilman itsensä ilmaisua emme ole mitään ja ilman luovuutta emme osaa ilmaista. On mahtavaa olla tässä tukena sekä itse oppijana jokaisessa tapahtumassa, jokaiselta tekijältä, tuottajalta, ilmaisijalta ja kokijalta. Odotan mainiota, mutkatonta yhteistyötä ja yhteisen historian oivallista jatkoa! Panu Mäenpää Kirjoittaja on toiminnanjohtaja Nuori Kulttuuri -säätiössä.

19


Kuvat: Hanna Falck

Kuvat vasemmalta oikealle: Harrastustoiminnassa yhdessä tekemisellä on lapsille iso merkitys. Kuvassa Ohkolan nuorisoseuran sirkuskerholaiset valmistelevat yhteistyössä paikkaa akrobatia tempuille. Ohkolan Ipanapiirissä yhdistyvät lapsen ja vanhemman yhteinen harrastus, liikunta ja musiikki. Pornaisten Pohjoisen Nuorisoseuran sirkuskerholaiset vastasivat kysymykseen, kuka tykkää harrastaa yhdessä vanhemman tai lapsen kanssa – tulos oli selvä. Kuva alla: Liikunta ja omien taitojen kehittäminen tekevät lasten mielestä harrastuksesta kivan. Nämä yhdistyvät esimerkiksi sirkusharrastuksessa.

Nuorisoseurajärjestössä toteutettavan lasten kerho- ja harrastustoiminnan tarkoituksena on edistää alle 16-vuotiaiden kokonaisvaltaista kasvua, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia sekä aktiivisen ja vastuullisen kansalaisuuden muodostumista. Aktiiviseen kansalaisuuteen kasvaminen tapahtuu vaiheittain ja lapsena koetut osallisuuskokemukset tukevat osaltaan myöhempää aktiivista kansalaisuutta.

Lapset kertoivat mielipiteensä kerhotoiminnasta ja hyvästä harrastuksesta Liittojen yhdistyminen ja tulevaisuuteen katsova strategiatyö antavat tilaisuuden tarkastella nykyistä harrastustoimintaa ja tehdä siihen kohennuksia. Mikä olisikaan tässä parempi keino kehittää toimintaa, kuin kysyä asiaa harrastajilta, eli lapsilta itseltään – senhän meille opetti viime syksynä päättynyt Mun Vuoro! -lasten osallisuushankekin. Vuoden alussa tehdyt vierailut lasten harrastuskerhoissa ja -ryhmissä osoittivat, että onnistuneeseen harrastustoimintaan ei tarvita ihmeitä. Pääasia on, että harrastaminen on hauskaa ja harrastukseen on kiva mennä kerta toisensa jälkeen! Harrastuksia on monenlaisia, mutta niitä yhdistävät monet tekijät. Harrastaa voi yksin ja ryhmässä. Yksin harrastamisessa taitojen kehittäminen ja itsensä voittaminen ovat lasten mielestä parasta antia. Ryhmässä harrastaminen vetää kuitenkin pidemmän korren, sillä silloin voi harrastaa yhdessä kavereiden kanssa. - Ja mikä parasta, siinä saa uusia kavereita, tuumaili Eemeli Ohkolan sirkuskerhossa. Erityisesti alle kouluikäisten mielestä on hauskaa harrastaa yhdessä vanhemman kanssa. Lapsen ja vanhemman yhteisessä harrastamisessa hymy nousee helposti molempien huulille yhteisen touhun ja yhteisten kokemusten lomassa. - Parasta on nähdä, kun lapsi hymyilee ja viihtyy yhteisen harrastamisen parissa. Silloin tulee itsellekin hyvä mieli, toteavat Pornaisten Pohjoisen Nuorisoseuran lapsi-vanhempi -sirkuskerhon osallistujat. Lasten mielestä harrastuksessa on hauskaa oppia uusia asioita ja taitoja. Monen mielestä liikunta ja touhuaminen ovat harrastamisessa tärkeää. - Erilaisten temppujen oppiminen ja kehonhallinnan kehittäminen on parasta, Ohkolan sirkuskerholaiset toteavat kuin yhdestä suusta. Nuorisoseuroissa monipuolisessa harrastustarjonnassa liikunta yhdistääkin lähes kaikkia harrastuksen muotoja. Liikunta saa niin lapset kuin aikuisetkin hyvälle mielelle. Suurta merkitystä onnistuneessa harrastustoiminnassa nähdään olevan myös asianosaavalla ja innostuneella ohjaajalla. Hyvä opastus ja innostava ilmapiiri luovat harrastukselle hyvät puitteet. Ohjaajalla on erityisesti silloin merkitystä, kun harrastuksessa opetellaan uusia taitoja. Mukavan ohjaajan ohjattavaksi on kiva tulla. Kartoitusta lasten mielipiteistä harrastustoiminnan kehittämiseksi tullaan toteuttamaan järjestöjen toiminnassa kuluvan kevään aikana. Mielipiteet ja palautteet tullaan huomioimaan liittojen yhteisessä strategiatyössä. Lasten mielipiteitä ei tulla unohtamaan kevään jälkeen, vaan Suomen Nuorisoseurat tulee panostamaan lasten ja nuorten harrastustoiminnan laadukkuuteen myös jatkossa. Sitähän varten tässä toimitaan, jotta jokaisella olisi tekemisen riemua! Hanna Falck

20


Hermannit ja Hermanskat

Kaikkihan me tiedämme, että nuorisoseuraliike on perhejärjestö vauvasta vaariin, mutta tiedämmekö myös keitä ovat Hermannit ja Hermanskat? Hermanni ja Hermanska ovat arvonimiä. Ne ovat kunnianosoitus pitkään nuorisoseuratyössä aktiivisesti toimineille ja vielä toimiville henkilöille. Hermannit ja Hermanskat ovat huomattava voimavara järjestössämme, heillä on paljon niin sanottua hiljaista tietoa ja taitoa, jota vain kokemus tullessansa tuo. Tämä tieto meidän tulee hyödyntää seuratoiminnassamme. Älkäämme unohtako heitä. Hermanneilla ja Hermanskoilla on maakunnittain omat H-killat, näiden kiltojen edustajista koostuu valtakunnallinen kymmenhenkinen H-kiltaneuvosto puheenjohtajanaan Ukko-Hermanni. Kiltaneuvosto ja Ukko-Hermanni ovat yhdyselin liittotasolle. Se kokoontuu pari kertaa vuoden aikana pohtimaan kiltatoiminnan olevaisuutta ja tulevaisuutta sekä yhteistyötä eri tahoille. Myös valtakunnallisten H-kiltapäivien takana on kiltaneuvosto, joskin varsinaisen näkyvän järjestelytyön tekeekin paikallinen

H-kilta

– nuorisoseurajärjestön ikääntyneet ”puurtajat” Valtakunnallisen H-kiltaneuvoston puheenjohtajana eli Ukko-Hermannina toimii Jorma Aro Etelä-Pohjanmaalta. Aron tavoittaa sähköpostilla osoitteesta jorma.aro@ netikka.fi tai puhelimitse 0500 268 605.

taso, missä milloinkin kiltapäivät on. Tänä vuonna kiltapäiviä vietetään Hämeessä 14.– 15. huhtikuuta. Siellä taas valitaan niin Ukko-Hermanni kuin kiltaneuvostokin. Kiltatoimikuntien ja kiltaneuvoston kautta on mahdollisuus järjestää yhteistyötä ja tapahtumia lähiseurojen ja koko valtakunnankin tasolla. Käytetään näitä mah-

dollisuuksia hyväksemme seuroissamme ja mikä tärkeintä: ei unohdeta Hermanneja, Hermanskoja, omia kiltatoimikuntia eikä kiltaneuvostoa. Pidetään yhteyttä ja tavataan kiltapäivillä! Maisa Selimäki, kiltaneuvoston sihteeri

Valtakunnalliset H-kiltapäivät ja vuosikokous Forssassa ja Tammelassa 14.–15.4.2012 la 14.4.12 11.00 12.00 16.30 19.00

Saapuminen ja tulolounas, Scandic-hotelli, Forssa Valtakunnallisen H-killan 20-vuotisjuhlakokous Scandic-hotelli, Forssa, Hämeentie Päivällinen Lounais-Hämeen Pirtillä Iltamat Tammelan Ns. Auran Pirtillä

su 15.4.12

10.00 Jumalanpalvelus Tammelan kirkossa ja käynti sankarihaudoilla ja kirkkokahvit 12.00 Opastettu kiertoajelu Tammelan seudulla 13.00 Välipala CafeTammela, Kunnantalo Näkemiin, tapaamisiin. Tiedustelut ja ilmoittautuminen 30.3.2012 mennessä: Paavo Vuorenoja, puh. 0400 703 698 tai Inkeri Ojanen, puh. 050 570 6986, inkeri.ojanen@gmail.com. Tervetuloa H-kiltapäiville Hämeeseen! Hämeen H-kilta ry

Hämeen Nuorisoseurain Liitto ry

21


SUURKERTOMUS KANSANLIIKKEEN MAHDISTA Viisiosainen Yhteisön voima kuvaa monipuolisesti nuorisoseuraliikkeen yli satavuotista taivalta. Runsaasti kuvitettu kirjasarja johdattaa lukijan etenkin paikallisseurojen ja aluetason toimintaan niin arjessa kuin juhlassa. Seurojen tekemisen kirjo on ollut laaja ja niiden rooli kansalaiskasvattajana keskeinen. Nuorisoseuraliikkeen historia on nivoutunut oman aikansa tapahtumiin, mutta liike on ollut myös muokkaamassa sitä Suomea, jossa tänään elämme. Yhteisön voimassa kiteytyy pitkän linjan nuorisoseuramiehen, ministeri Jaakko Nummisen, vuosikausia kestänyt työ hänelle rakkaan aiheen parissa.

Historiasarjan nuorisoseurahinta on 295 euroa. Kirjasarjan voi ostaa myös normaalihintaan 350 euroa, jonka voi maksaa viidessä erässä. Toimitusmaksu on 15 euroa. Tilaa sähköpostitse: yhteisonvoima@nuorisoseurat.fi tai puhelimella: (09) 5840610.

Lähtekää tutkimusmatkalle Nuorisoseuraliikkeen historiaan – Historiakerhoille korotettu opintokerhotuki 5 €/t Nuorisoseuraliikkeen historia vuodesta 1881 vuoteen 2006 on nyt kirjoissa ja kansissa. Jaakko Nummisen viisiosainen Yhteisön voima -teossarja kuvaa monipuolisesti nuorisoseurojen yli satavuotista taivalta. Kirjat tarjoavat innostavan polun kansanliikkeen voiman lähteille. Perustakaa nuorisoseuraanne opintokerho ja lähtekää jännittävälle tutkimusmatkalle. Räätälöikää reitti kerhon omien mielenkiinnon kohteiden mukaan. Tutustumiskohteita voivat olla esimerkiksi oman seuran jalanjälkien seuraaminen, ryhmää kiinnostaviin merkkihenkilöihin ja heidän ajatuksiinsa tutustuminen, oman harrastusalan kehityskaaren piirtäminen tai sen pohdiskeleminen miten nuo22

risoseuraliike on rakentanut suomalaista yhteiskuntaa. Kokoontumalla 62 opintokerhotunniksi (esim. 3 x 45 min. viikossa) historiakerho saa katettua koko viisiosaisen teossarjan kustannukset lähetyskuluineen. Lisätietoa opintokerhon perustamisesta: www.kansalaisfoorumi.fi/opintokerhon-perustaminen-ja-toiminta.html tai p. (09) 5840 6250. Lisätietoa Yhteisön voima -teossarjasta: www.nuorisoseurat.fi/yhteisonvoima


IN MEMORIAM

Veikko Äikäs

T

unnettu hämäläinen nuorisoseuramies Veikko Äikäs nukkui pois 27.1.2011 Koukkuniemen vanhainkodissa Tampereella. Äikäs syntyi 26.2.1922 Valkjärvellä ja tuli evakkoon sotien jälkeen Orivedelle ja toimi aktiivisesti Etelä-Oriveden vuonna 1946 perustetussa nuorisoseurassa. Veikko Äikäs valittiin Hämeen Nuorisoseurain Liiton johtokuntaan vuonna 1952. Hänet nimitettiin Hämeen Nuorisoseurain Liiton toiminnanjohtajaksi vuonna 1954, jossa tehtävässä hän toimi vuoteen 1962 siirtyäkseen Tampereen Säästöpankin palvelukseen. Äikkään toimikaudella Hämeen keskusseura hoiti Koskipuiston ohjelmallisia kansantanssi-iltoja. Tälle pohjalle rakennettiin Suomen Nuorison Liiton ja Tampereen kaupungin sopimus Pispalan Sottiisin järjestämisestä Tampereella. Toiminnanjohtajakautensa jälkeen Veikko ei jättänyt nuorisoseuratoimintaa, vaan toimi aktiivisesti ohjaajana Hämeessä aina tarpeen mukaan ohjaten muun muassa Hämeen purpuria. Hämeen Nuorisoseurain Liiton Säätiön hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana Veikko toimi vuosikymmeniä ja vaikutti ratkaisevasti toimistohuoneiston hankkimiseen. Veikko toimi aktiivisesti myös nuorisoseurajärjestön valtakunnallisessa päätöksenteossa. Hannu Huikuri

Nuorisoseurat – tekemisen riemua!

Ansiomerkit ja tunnustusmerkit Hopeiset ansiomerkit lehvillä

Kupariset ansiomerkit lehvillä

Nihattulan Ns Sirke Vahteristo

Koirakiven Ns Jukka Konga

Hopeiset tunnustusmerkit lehvillä Asikkalan Ns Leena Nurminen

Hermanskat ja Hermannit Jumis-Paloisten Ns Aino Lukkarinen Jurvan Ns Lea Virta Ns Nuori Iisalmi Anne-Mari Bovellan Pörsänmäen Ns Elsa Mähönen Runnin Ns Eero Toppinen

Sonkakosken Ns Martti Kortelainen Sukevan Ns Riitta Heiskanen Tietävälän Ns Alli Hosiaisluoma-Karppinen Ulmalan Ns Ritva Korhonen

23


Lyhyesti

Palvelutuuli-hankkeen toimihenkilöt valittu Vuodenvaihteessa rahoitus­pää­ töksen saaneen Palvelutuulihankkeen toimihenkilöt on valittu. Projektipäälliköksi 42 hakijan joukosta valittiin HTM Anu Viitala. Anu on aiemmin toiminut muun muassa hankesuunnittelijana ja kyläasiamiehenä Suupohjan Kehittämisyhdistyksessä sekä hankekoordinaattorina Vaasan Ammattikorkeakoulussa. Hankkeen yhteisövalmentajaksi haki 23 henkilöä, joista valituksi tuli kulttuurituottaja (AMK) Päivi Kaski. Päivi on hankkinut työkokemusta muun muassa projektipäällikkönä

Nuorten Keski-Suomi ry:ssä ja nuorisotiedotustyön koordinaattorina Hankasalmen kunnassa. Palvelutuuli-hankkeen tarkoituksena on luoda KeskiSuomen maakunnan alueella toimivia ja monipuolisia palvelumalleja kyläkeskuksiin ja seurantaloille vähentyneiden palveluiden tilalle sekä luoda yhteiskunnalle kustannustehokas palveluntuotantomalli tai -malleja, joissa tehdään yhteistyötä valtion, kunnan, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Eija Kauniskangas työllistämishankkeen päälliköksi SNL:n Leipää ja kulttuuria -työllistämishankkeen projektipäälliköksi on valittu yhteisöpedagogi Eija Kauniskangas. Eija on aiemmin työskennellyt muun muassa Allianssissa osallisuussuunnittelijana, Rural Youth Europe -järjestön pääsihteerinä sekä kansainvälisten asioiden projektisihteerinä Suomen 4H-liitossa. Lisäksi hänellä on laajasti järjestökokemusta partiotoiminnasta. Leipää ja kulttuuria -hanke päättyy heinäkuussa 2012.

Hankkeen yhteisövalmentajaksi valittiin kulttuurituottaja (AMK) Päivi Kaski.

Uudenmaan Nuorisoseuroille uusi toiminnanjohtaja Uudenmaan toiminnanjohtaja Juha Jämsä siirtyy alkuvuoden aikana uusiin tehtäviin Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtajaksi. Jämsän tilalle Uudenmaan uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu Iija Filen, 29. Filen on toiminut aiemmin Kansallisen Lastenliiton Hämeen piiriyhdistyksen johtotehtävissä. Filen on pitkän linjan partiolainen.

Anja Saksola jatkaa KeskiSuomen Kalevan Nuorten toiminnanohjaajana Leipää ja kulttuuria -hankkeen uusi projektipäällikkö on yhteisöpedagogi Eija Kauniskangas.

Sottiisi Fun Clubin vuosikokous Sottiisi Fun Club ry:n vuosikokous pidetään 29.3.2012 klo 16.30 lounaskahvila Pinnin Helmessä, osoitteessa Pinninkatu 59, Tampere. Tervetuloa! 24

HTM Anu Viitala valittiin projektipäälliköksi.

Kasvatustieteen maisteri Anja Saksola jatkaa Riina Kylmälahden sijaisuutta Kalevan Nuorten Keski-Suomen Piirin toiminnanohjaajana. Anja jatkaa menestyksellä Jussi Kaijankankaan aloittamaa sijaisuutta ja kiidättää piirin organisaatiouudistuksen aallokossa kohti valoisaa ja idearikasta tulevaisuutta. Anja tunnetaan myös ISOn Tanhuujien puheenjohtajana ja sähäkkänä kansantanssijana. Toimi on määräaikainen ja kestää elokuun 2012 loppuun.

Anja Saksola


Petri Kivinen

Tahdittomat Vuoden kansantanssiyhtyeeksi Pispalan Sottiisin päätoimikunta on valinnut Vuoden 2012 kansantanssiyhtyeeksi Tahdittomat Jokioisilta. Tahdittomien edustustanssiryhmän muodostavat 17–28-vuotiaat nuoret tanssijat: pitkälle ehtineet harrastajat, tanssin ammattikoulutuksen opiskelijat ja ammattilaiset. Suomen Nuorisoseurojen Liiton kansantanssiryhmien luokittelutapahtumassa Tahdittomat ylsi valiosarjaan vuonna 2011 ja voitti Tanhutaisto-kilpailun vuonna 2010. Edustusryhmä ja musiikkiryhmä Tradikaali esiintyvät aktiivisesti kotimaassa ja ovat vierailleet muun muassa Saksassa, Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Unkarissa. Folklore Suomi Finland ry valitsi

Tahdittomat edustamaan Suomea vuonna 2012 Etelä-Koreaan. Vuoden kansantanssiyhtye on nimetty vuodesta 1990 saakka aina parillisina vuosina ja se on yksi merkittävimmistä tunnustuspalkinnoista, jonka suomalainen kansantanssiryhmä voi saada. Vuoden yhtyeeksi on pyritty nimeämään ryhmä, joka esimerkillisellä tavalla edustaa suomalaista kansantanssikulttuuria. Valitulla ryhmällä on oikeus käyttää Vuoden kansantanssiyhtye -nimikettä omassa tiedotuksessaan ja markkinoinnissaan. Vuoden kansantanssiyhtyeen valinta julkistettiin Folklandia–risteilyn yhteydessä 14.1.

Luvian Nuorisoseuran Hair ei jättänyt kylmäksi Luvian Nuorisoseura toi kuusikymmenluvun kohumusikaalin Tasalan Talviteatterin lavalle. Musikaalin ohjauksesta vastasi Tomi Aalto. Musikaali kertoo ryhmästä vaihtoehtokulttuurin nuoria ja esiin nousee erilaisia moraalisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä ja elämäntavan pohdintaa. – Hair on aiheena sellainen, että se kohahduttaa vieläkin. Teatterin tarkoitus on puhutella, koskettaa ja vaikuttaa teatterin

keinoin. Hair on hieno musikaali, jossa on hyvää musiikkia ja ajankuvaa, kertoo Aalto. Musikaalin harjoitukset Tasalan Talviteatterin tiimi aloitti aiemmista vuosista poiketen jo toukokuussa. Näytöksiä oli 16 ja katsojia noin 2500. Tuotannon eri vaiheissa mukana oli lähes 90 henkilöä ja vapaaehtoistyötä musikaalin toteuttamiseksi tehtiin noin 14 000 tuntia.

Lähde esiintymään Kaustiselle! Kaustisen 45. Kansanmusiikkijuhlat järjestetään 9.-15.7.2012 ja paikalle toivotaan satoja kansanmusiikki- ja kansantanssiryhmiä. Pelimanni- ja harrastajaryhmät voivat hoitaa ilmoittautumisensa kaustinen.net -verkkosivujen kautta 9.4. mennessä. Virallisiksi esiintyjiksi valituille pelimanneille ja ryhmille luvataan viikon festivaa-

liranneke sekä etuja majoituksen ja ruoan osalta. Lisätietoja voit kysyä osoitteesta: pelimannit@kaustinen.net. Muita ohjelmatarjouksia ottavat vastaan ohjelmatuottajat Antti Järvelä ja Antti Paalanen. Tarjoukset voit toimittaa osoitteeseen: artists@kaustinen.net tai Pro Kaustinen, PL 24, 69601 Kaustinen. 25


Hajatelmia muutoksen kynnyksellä

Olemme onneksi lähellä uudenlaista organisaatiota, tulevaisuuteen tähtäävää strategiaa, kuljemme kohti nuorisoseuralaisuuden kirkastamista nykyaikaan. Meiltä pitää löytyä samanlainen rohkeus kuin järjestömme perustajilta. On uskallettava katsoa niin liitto-, piiri- kuin paikallistasollakin itseämme järjestönä peilistä – ei kaunistella totuutta vaan myöntää mikä ei

toimi, muttei myöskään vähätellä omassa järjestössämme piilevää valtaisaa energiaa ja osaamista. Järjestön vahvuus punnitaan yhteisiin päätöksiin ja linjauksiin sitoutumisella. Organisaatiomuutoksen kautta saamme heikkoutemme selville. Pystymmekö keskittymään tulevaisuudessa puhtaasti jäsenistön palvelemiseen, nuorisoseurojen tukemiseen elävän yhteistyön kautta, ja erityisesti toimintoihin, jotka tukevat lasten ja nuorten toimintaa? Byrokratian keventyessä pitäisi varsinaiseen toimintaan järjestömme työntekijöiltä löytyä lisää aikaa. Järjestömme ei tarvitse hakea oikeutustaan olemassa ololleen muualta, ulkopuolelta. Me olemme ensi vuonna Suomen Nuorisoseurat, jolla on paljon hyviä käytänteitä, toimintoja, koulutuksia, tapahtumia, joiden nojalla meidän tulisi rinta rottingilla kerätä jäsenmaksumme ja tiedottaa toiminnastamme tietoisina siitä, että tuskin missään muussa järjestössä voi jäsen toimia niin luovasti, järjestäen toimintansa sen pohjalta, mitä lapsi, nuori,

aikuinen vaan haluaa seurassansa harrastaa tai tehdä. Perheen äidin kommentti erään nuorisoseuran teatteriharjoituksissa: ”Tämä on kyllä huippu hyvä harrastus. Voimme lähteä koko perheen kesken, eikä tarvitse miettiä lasten hoitoa eikä matkakaan ole harrastuspaikalle kuin muutama kilometri. Ja tauolla saa kahvia, mehua ja pullaa!” Yhdessä, lähellä ja rakkaudella!

Minna Pasi Kirjoittaja on tänä vuonna 40-vuotista historiaansa juhlivan Kalevan Nuorten -piirin marraskuussa hautaava toiminnanjohtaja Saimaalta.

Ota yhteyttä SUOMEN NUORISOSEUROJEN LIITTO Vernissakatu 8 A 01300 VANTAA puh. (09) 5840 610 fax (09) 5840 6200 www.nuorisoseurat.fi info@nuorisoseurat.fi etunimi.sukunimi@nuorisoseurat.fi

KALEVAN NUORTEN LIITTO Vernissakatu 8 A 01300 VANTAA puh. (09) 5840 6230 fax (09) 5840 6200 www.kalevannuoret.fi info@kalevannuoret.fi etunimi.sukunimi@kalevannuoret.fi

Tarkemmat toimihenkilöiden yhteystiedot sekä piirijärjestöjen yhteystiedot löydät osoitteesta: www.nuorisoseurat.fi

Tarkemmat toimihenkilöiden yhteystiedot sekä piirijärjestöjen yhteystiedot löydät osoitteesta: www.kalevannuoret.fi

www.nuorisoseurat.fi 26

SIVISTYSLIITTO JA OPINTOKESKUS KANSALAISFOORUMI Vernissakatu 8 A 01300 VANTAA puh. (09) 5840 6250 fax (09) 5840 6200 www.kansalaisfoorumi info@kansalaisfoorumi etunimi.sukunimi@kansalaisfoorumi Tarkemmat toimihenkilöiden yhteystiedot löydät osoitteesta: www.kansalaisfoorumi.fi

Nuorisoseurat Facebookissa

Matti Saarela

Kolumni

O

lemme myöhässä. Muutos organisaatiossa olisi pitänyt toteuttaa jo vuosia, vuosikymmeniä sitten. Osoituksena tästä ovat piirit, joissa ei ole enää työntekijää, jolloin pahimmillaan yhteys paikallisseuroihin hiipuu ja kaikkinensa järjestön yhtenäisyys rapautuu. Piiritaso kuolee omaan mahdottomuuteensa, jos pidetään kynsin hampain kiinni byrokraattisista rakenteista, jotka ovat syntyneet aivan toisenlaisena aikana. Jos muutokset olisi uskallettu tehdä aikanaan, ei monessa piirijärjestössä kipuiltaisi kulujen kanssa tai järjestettäisi toimintaa, joka ei suoranaisesti kosketa jäsenistöä. Pelko toimii jarruna muutoksen tiellä ja jättää päätökset tuleville sukupolville.


27


Tekemisen riemua TapaHTuMaKalENTEri KEVÄT Ja KESÄ 2012

MaaliSKuu 10. 16.-18. 17.-18. 25. 30.3. - 1.4. 31.3. - 1.4.

Piilometsän tansseja -kurssi, Lappeenranta Teatterihelinät, Lapin ja Koillismaan alueen teatterikatselmus, Posio Kansantanssin ohjaajakoulutus, perusopinnot: Karjalainen tanssiperinne, Kontiolahti Nuorisoseurapäivä, valtakunnallinen Nuorisoseurapäivän juhla, Tornio Kalevan Nuorten kulttuurikeikka, Vesilahti Sirkuskerho-ohjaajien ohjaajakoulutus, Uusimaa

HuHTiKuu 13.-15. 20.-22. 22. 21.-22. 14.-15. 27.-29.

Tempoa tenaviin ohjaajakoulutus, Ylivieska Tanssitalo-ohjaajien täydennyskoulutus Mikkeli Valtakunnalliset lasten kansantanssiryhmien luokittelut, Rovaniemi Nuorisoseurojen valtakunnallinen lentopalloturnaus, Iisalmi Valtakunnallinen H-kiltatapaaminen, Tammela Ramppikuume, Mikkeli

TouKoKuu 19. 19. 25.-27.

SNL:n valtuuston kokous, Helsinki KN-liiton valtuuston kokous, Helsinki Young Art -lasten ja nuorten teatteripäivät, Rovaniemi

KESÄKuu 13.-14. 13.-17. 27.6.-1.7. 28.6. - 1.7.

Valtakunnalliset lasten kansantanssiryhmien luokittelut, Tampere Tanssipidot, Tampere Jutajaiset 40-v., Rovaniemi Ylä-Savon Maakuntajuhlat, Iisalmi


Nuorisoseura 01/2012