LURPPA Lounais-Suomen Spanielikerho ry jäsenjulkaisu 4/2017
Sisällyslue elo 3. Puheenjohtajalta 4. Päätoimi ajan terveiset 5. Doginaarit, mitä ne ovat? 6. Syys taipparien satoa 7. Omaeläinhoitajasi Lilja 10. Petoja liikkeellä 13. Cockeripojan syksyä 15. Joulutervehdyksiä 16. Kuvakooste 2017 tapahtumista 18. Nuorisopalsta Sointu- ensimmäinen springerimme 21. Vuoden Koira palkintojen haku 22. Syys match show tuloksia 24. Valioituneet 25. Käytännön siivous vinkkejä koiratalouteen 28. Sosiaalipedagogista toimintaa Sagobackens talli & kenneli 30. Vaalikokous
Kansikuva: Kaisa Suominen
LOUNAIS-SUOMEN SPANIELIKERHO RY:N JÄSENJULKAISU PAINOSMÄÄRÄ 225 ILMESTYY 4 KERTAA VUODESSA Painopaikka: Painosalama ISSN 1235-5577 AINEISTO Minna Kult (1.1.2017) 10.8.2018 lurpantoimitus@gmail.com TAITTO Teija Korpela Nro / Ilm. / AINEISTON DL 1/2018 / helmikuu / 11.1.2018 2/2018 / kesäkuu / 11.5.2018 3/2018 / syyskuu / 10.8.2018 4/2018 / joulukuu / 9.11.2018
ILMOITUSHINNAT 2017 Kaikki neliväri-ilmoituksia 1 sivu neliväri 120 € ½ sivua 65 € ¼ sivua 40 € ALV 0% VUOSISOPIMUSHINNAT Ilmoitus kahteen lehteen -15 € Neljään lehteen -30 €
JÄSENHINNAT 1 sivu neliväri 55 € ½ sivua 30 € ¼ sivua 20 € JÄSENILLE ILMAISET In memoriam, valioilmoitus, koiran 10-vuotisonnittelut, näyttely- ja koetulokset. Huom! Pentue- ja astutusilmoitukset ovat maksullisia. Kuva näyttely- tai koetuloksen yhteydessä 5 €.
Haastattelun/artikkelin yhteydessä logo, yhteystiedot 20 €, jäseniltä 10 €
Puheenjohtajalta Syksy on hurahtanut vauhdilla ja toimikunnat ovat tarjonneet jäsenistölle koulutuksia ja tapahtumia. Toivo avas jäsenistö on käy änyt laisuudet hyväkseen. Kesän ryhmänäy elyn tulos oli mielestäni eri äin hyvä, ja se mahdollistaa eteen tulevat mahdolliset hankinnat kerholle. Ensi vuonna omaa ryhmänäy elyä ei ole, joten senkin puolesta on hyvä, e ä tulos oli reilus posi ivinen. Hallitus järjes petotes n lokakuun lopussa Metsämäen parkkialueella, jossa oli 60 testa avaa ja hienos siellä oli myös spanielikerhon väkeä koirineen. Saimme kiitokset hyvin järjestetystä tes stä! Kuvia ja ju u tässä Lurpassa. Itse latasimme akkuja pa koimalla ruskan aikaan Lapin maisemissa. Se on aina vaan yhtä kiehtovaa kiipeillä ylös Karhuntunturille, Kivitunturille, Pirunkirkolle tai Kuskoivalle. Ehkä välillä mie ty korpimaiseman hiljaisuus ja se, e ä metsikössä saa oi meidän lisäksemme kuljeksia vaikka susia ja karhuja, mu a onneksi emme niitä ainakaan nähneet vaikkakin Frida yhden kerran osoi , e ä nyt pa koin loppuu
LURPPA 4/2017
tähän ja on parasta kääntyä! Ensimmäisistä lumihiutaleista saimme nau a Saariselän huipulla. Päätoimi aja-Minna on saanut vahvistusta Lurpan tekemiseen. Tervetuloa uudet tekijät mukaan! Spanielikerhon ak ivinen harrastusvuosi on päätöksessään ja sääntömääräinen vaalikokous on pide y. Seuraavasta lehdestä voit lukea toimintasuunnitelman ja henkilövalinnat vuodelle 2018. Oletko jo pää änyt mitä annat spanielillesi joululahjaksi… Uuden pannan, ison luun, pehmolelun… No uudesta pannasta tuskin osaa iloita samoin kuin isosta luusta, mu a antamisen ilo ja joulutunnelma ovat kuitenkin pääasia. Haluan toivo aa iloista joulunaikaa kaikille kerhon jäsenille ja kiitos hallituksen pöytäkunnalle hyvästä yhteistyöstä sekä iso kiitos kaikille, jotka ole e puurtaneet koko vuoden kerhon toiminnan hyväksi!
Merja & patikkatytöt Enya & Frida
3
PÄÄTOIMITTAJAN TERVEISET Vuosi alkaa olla pake ssa ja siten on myös vuoden viimeisen Lurpan aika. Olen ajatuksissani o anut hieman katsausta vuoteen 2017 eri näkökulmista. Koiranomistajana vuosi 2017 on ollut varsin tapahtumarikas, niin hyvässä kuin ”pahassakin”. Uusia harrastuksia, uusia tu avuuksia, reissuja, menestystä ja tuloksiakin sekä myös ihan perusarkea. Myös uusi perheenjäsen ilmestyi tänä(kin) vuonna, kuten edellisenäkin ja tämä ehkä voidaan lukea niihin hyviin ja pahoihin. Unna kun on kotona erikoistunut erilaisten esineiden tai materiaalien tuhoamiseen, heh. Se ei niissä ole kovin kronkeli; menee kengät, television antennijohdot sekä kipsiseinät. Ihanaa pentuarkea! (Jepjep…)
Lurppaa, täällä taas ensi vuodelle puhaltelevat uudet tuulet, ja kerhollakin on varmas Lurpan sivujen sisällä uu sia tulevasta. Vaikka toimikuntaan onkin saatu jäseniä, aina mahtuu innokkaita kuvaajia ja kirjoi ajia remmiin mukaan ja Lurppaan saakin edelleen lähe ää omia ar kkeleita, arvosteluita vaikka luetuista kirjoista tai harrastusvälineistä, kuvia spanielielämästä tai ihan vaikka ju uideoita. Olemme avoimia kaikelle! Nau kaa joulunpyhistä, niin me aiomme Joyn ja Unnan kanssa tehdä. Näihin tunnelmiin, HYVÄÄ JOULUA JA RAIKKAITA TUULIA UUDELLE VUODELLE! Minna, Joy ja Unna
Lurpan päätoimi ajana vuosi 2017 on ollut… ope avainen. Ajoi ain haastava, mu a sil kovin antoisa. Vuoden huipensi se, e ä saimme Lurpalle kasaan toimikunnan! Tervetuloa joukkoon Ella, Vilma ja Vivi sekä heidän nelijalkaiset avustajansa. Ehkä ensi vuoden ensimmäisessä lehdessä kuulemme heistä kaikista enemmän! Hieman päälle kaksikymppisenä naisenalkuna vuosi 2017 on ollut huikea. Uu a ja vanhaa, laina ua… Hetkinen, tuo taisi ollakin jostain muusta ”rimpsusta”, hah. Tahdonkin näin Lurpan myötä kii ää kaikkia uusia tu avuuksia (toki vanhojakin) koiramaailmasta ja toivo aa kaikille tunnelmallista, lämmintä ja rakkaudentäyteistä joulua! Rakastakaa itseänne sekä toisianne. Antakaa, mu a osatkaa myös pyytää. Vuodelle 2018 toivon harrastusintoa, edelleen sitä uu a, mu a myös vanhaa ja vuorokauteen lisää tunteja! Seurailkaa 4
Kuvat Sanna Kavén, handlerina Unnan kanssa Ella Ruuni LURPPA 4/2017
Doginaarit, mitä ne ovat? Teks : Emmi Kollani, Dogscent
Suomessa on tällä hetkellä noin miljoona koiraa. Se on asukaslukuun nähden paljon. Ihmiset ovat myös en stä kiireisempiä ja hek sen arjen keskellä myös sitä omaa koiraa pitäisi ennä ää koulu aa. Kaikilla paikkakunnilla ei ole omaa koirakoulua ja mielenkiintoiset luennot järjestetään yleensä liian kaukana ja huonoon ajankohtaan. Mistä etsiä etoa, kun koira käy äytyy eitoivotulla tavalla tai miten ylipäätään lähteä liikkeelle pennun koulutuksessa? Digitalisaa on aikakautena myös koiran koulutuksen mahdollisuudet vaa vat kehi ymistä. Niin syntyi idea Doginaareihin, eli koirankoulutuksen verkkoluentoihin. Usein etoa lähdetään etsimään ne n syövereistä tai sosiaalisen median keskustelupalstoilta. On ylipäätään hienoa, e ä etoa haetaan ja halutaan lisätä omaa etotaitoa, mu a tärkeää on myös osata poimia se oikeanlainen eto sieltä käsiin. Ne stä löytää monenlaisia ohjeita koiran koulutukseen, kuten varmaan moni teistäkin on huomannut. Osa on hyviä vinkkejä ja osa taas… no, ehkä hieman kyseenalaisiakin koulutusmetodeja. Koirankoulutuksen ala on kokenut viimeisen kymmenen vuoden aikana paljon muutoksia, kun ymmärrys eläinten käy äytymisestä ja eto eläinten oppimispsykologiasta on kar unut. Tämän vuoksi koulu ajien on tärkeää ylläpitää omaa amma taitoaan ja seurata uusimpia tutkimuksia, jo a voidaan ohjeistaa koiran omistajia oikeaan suuntaan. Doginaareissamme eto perustuu uusimpaan etoon eläinten oppimisesta ja koulutusmetodit perustuvat eläinten oppimispsykologiaan. Ehkä olet mie nyt, miten voit saada koirasi oppimaan verkkoluennon avulla? Toimintamme tavoi eena on saada koiran omistaja ymmärtämään koiran käytöstä ja sen syitä sekä oppimaan koulu amisen taidon. LURPPA 4/2017
Doginaareissa opetamme ihmisiä, emme koiria. Sama periaate toimii koirakouluissakin. Kursseilla opetetaan taitoja omistajille, jotka harjoi elevat näitä taitoja koiriensa kanssa arjessa. Harjoitukset on suunniteltu helpoiksi ja niiden toteu amiseksi et tarvitse suurempia erikoisjärjestelyitä. Se kuinka nopeas koira oppii uuden halutun taidon, riippuu siitä kuinka ahkeras ja järjestelmällises harjoi elet koirasi kanssa. Doginaareista saa apua arjen perusasioiden koulu amiseen, mu a myös erilaisten käytösongelmien korjaamiseen. Usein mukaan saa kirjalliset ohjeet koulutuksen tueksi, ja Doginaarin voi myös katsoa aina uudelleen ja uudelleen, mikäli kertaamisen tarve a ilmenee. Voit katsoa Doginaarin juuri silloin, kun se sinulle sopii. Vaikka ko sohvaltasi, eli sinun ei tarvitse poistua kotoasi. Voit kuunnella sitä samalla, kun teet ko töitä. Live Doginaareissa pääset esi ämään kysymyksiä koulu ajalle, joka luennon aikana vastaa mieltä askarru aviin kysymyksiin. Doginaarit ovat suunna u kiireisille omistajille, joiden aikataulut eivät sovi kurssimuotoisten koulutusten käymiseen, mu a ne ovat myös ihmisiä varten, joilla on suurempi kynnys pyytää apua koiransa koulutukseen. Usein kun koirilla ilmenee erilaisia käytöshäiriöitä, pelätään, e ä omistaja leimataan huonoksi koiran omistajaksi. Luulo on kuitenkin turha. Avun hakeminen voi tuntua isolta asialta, jolloin omistajan on helpompaa hankkia etoa koulutuksen tueksi virtuaalises , ilman kontak a koulu ajaan. Koirien käytösongelmissa käytöksen syy tulee aina selvi ää. Doginaareissamme käydään läpi eri syitä käytösten taustalla, mu a parhaimman avun saa, kun antaa koulu ajan 5
selvi ää käytöksen taustalla olevan syy jonka avulla käytösongelma saadaan poiste ua pysyväs .
nista sekä saada apua koirasi koulutuksen tueksi. Koiran kanssa elämisen tulisi olla mukavaa ja huoletonta, johon me Doginaarien avulla tähtäämme.
Doginaarit on kehite y juuri teitä koiranomistajia varten. Niiden avulla voit kartu aa omaa etotaitoasi koiran koulutuksesta ja hyvinvoin-
Kerhon syystaipparit pide in 16.9.2017 Pöytyällä. 13 koirasta 7 läpäisi kokeen hyväksytys . Tuomareina toimivat Jan-Gunnar Rönnblad ja Jarkko Wiklund. Kokeessa jae in myös kiertopalkinto "Tiramisu Trophy" kokeen nuorimmalle hyväksytyn tuloksen saaneelle kerhon jäsenen omistamalle spanielille. Kiertopalkinnon sai vuodeksi haltuunsa 9 kk:n 5päivän ikäinen englanninspringerspanieli Calvdale Game On. Onnea Tiina ja Camo!
SPA1 tuloksen saivat: englanninspringerspanieli Calvdale Game On, om. Tiina Huppunen walesinspringerspanieli Jangas Karlsson På Taket, om. Toni Laine walesinspringerspanieli Magicstream's Linda Linda, om. Satu Taiminen (FI MVA) espanjanvesikoira Marikharon Trumpet, om. Marita Partanen englanninspringerspanieli Ocean Pi al Skyfal With Stars, om. Anne Jalava cockerspanieli Rassel's Blackberry Shot, om. Annas na ja Timo Kovanen walesinspringerspanieli Twinkle Gossip Starts Here, om. Susanna ja E a Lindqvist Onnea kaikille taipuneille!
6
LURPPA 4/2017
Omaeläinhoitajasi Lilja Hei, olen Lilja. Olen töissä Omaeläinklinikalla Turun keskustassa. Tai no oikeastaan emäntäni on, mu a edä ehän ihmiset; miten he pärjäisivät ilman avustajia... Tänään olemme puhelinkeskuksessa klinikan yläkerrassa. Siellä soi koko ketjun ajanvaraukseen tulevat puhelut. Kaikki klinikan hoitajat tekevät vuorotellen puhelinvuoroja, ajanvaraukseen vastaa siis aina koulute u klinikkaeläinhoitaja. Välillä emäntä näy ää kovin hämmentyneeltä; silloin yleensä soi aa joku vahvaa murre a puhuva Savonlinnan klinikan asiakas. Viereisessä huoneessa asuu Terhi. Ainakin uskon, e ä se asuu siellä, sillä se on aina siellä.
Se on kovin kiva ja rapsu aa aina, kun menen sinne heilu amaan häntää. (Toimituksen huomio: Terhi on klinikkamanageri.) Alakerrassa aamuhoitajat ovat tulleet jo tun a aiemmin kuin me. He ovat jo eh neet syty ämään valot, avaamaan laboratorio- ja röntgenkoneet sekä kassan. He ovat myös valmistelleet leikkaussalin aamun po lasta varten. Ja kei äneet kahviakin; kahvin voimalla jaksaa paremmin käydä läpi uudet sähköpos t ja tarkistella tulevia varauksia ja sen sellaista. Täällä yläkerrassa vastataan koko ketjun yleiseen sähköpos in tuleviin yhteydeno oihin sillä aikaa, kun alakerrassa käsitellään oman klinikan pos t. Puheluiden välissä on myös hyvä naputella lauksia etokoneelle. Tilaukset sa uvat olemaan yksi emäntäni vastuualueista. Tällä viikolla lääke- ja tarviketäydennysten lisäksi lataan myös uusia leluja myyn in. Toivo avas pääsen ensimmäiseksi testaajaksi, kun ne ovat saapuneet! Leluista tulikin mieleeni, e ä täällä käy aika kummallisia tyyppejä. Tänään aamupäivällä näin täällä jo käärmeen ja marsun. Käärmeistä en niin välitä, mu a marsun kanssa olisin voinut mielelläni tutustua paremmin. Emäntäni kertoi marsun olevan nyt vähän kipeä, niin marsu ei kuulemma osaisi arvostaa tu avuu ani. Minusta olisimme voineet olla tänään mieluummin töissä kassalla. Siinä kävi useita todella mukavan näköisiä pentuja rokotusta hakemassa. Olisin eh nyt vähän painia heidän kanssaan, vaikka he viipyivätkin klinikalla vain lyhyen aikaa. Kassatyöntekijä saa myös myydä ruokaa ja leluja hyllystä, olisin voinut vahingossa maistella jonkun pienen kissanruoka-näytepussin siinä samalla. Siinähän vasta olisi ollut päivä! Myöhemmin päivällä tulikin vähän vakavamman oloisia koirakavereita, muutama vähän kivulias tyyppi. Toisen emäntäni
LURPPA 4/2017
7
jolla on jotain syötävää. Kaikki syötävä on paljon mielenkiintoisempaa kuin numeroiden täy äminen paperiin, koska sitähän ne hoitajat tekevät siinä leikkaussalissa; kuuntelevat, mi aavat ja laskevat erilaisia numeroita kirja avaksi paperiin. Lopuksi lai avat laastarin haavan päälle ja siirtävät po laan heräämään. Siellä heräämössä on väsyneitä kavereita, joita hoitajat käyvät katsomassa tasaisin välein ja si en, kun ovat rii ävän pirteitä niin pääsevät ko in. Kaikki ovat tosi onnellisia, kun pääsevät pois, ja mikseivät olisi, koska lähde äessä saa tosi hienon värikkään laastarin siihen tassuun, missä ppa on ollut. Minä en ole koskaan saanut sellaista, vaikka olen lähtenyt ko in monta kertaa, hmph. Teks ja kuvat eläinhoitaja Johanna Lindfors
työkaveri (hänkin kyllä minulle mukava, aina rapsu elee) joutui nostamaan röntgenpöydälle ja hänen tassustaan ilmeises ote in jotakin kuvia. En ole saanut mennä röntgeniin mukaan koskaan, koska siellä kuulemma säteilee. Emännällä ja muilla hoitajilla on pieni musta laa kko kiinnite ynä hihaan, sanovat e ä se on säteilymi ari ja kun se on, niin saa mennä sinne röntgeniin. Mu a minäpä olen siellä ollut kuitenkin, silloin kuin olin niin pieni, e ä emäntä halusi etää montako meitä pentuja oikein olisi tulossa. Leikkaussali on myöskin kielle yä alue a. Kun emäntä menee sinne valvomaan anestesiaa, joudun menemään kei övankilaan por n taakse. Vaikka onhan kei ö sinänsä ihan ok oleskelupaikka, siellä saa aa hyvinkin olla joku, 8
LURPPA 4/2017
Petoja liikkeellä Teks ja kuvat Merja Saastamoinen
osoi anut suojaamisvie ä mitenkään, vaan pelas oman nahkansa poistumalla paikalta. Näh in myös muutama joukkotestaus eli saman omistajan monta koiraa menivät yhtä aikaa tes in ja siinä huoma in, miten eri lailla koirat käy äytyivät. Tes n jälkeen oli tärkeää antaa myönteinen palaute koiralle ja omistaja sai arvioin lomakkeen ja diplomin sekä sponsorimme Hauhaun mais aiset. Lounais-Suomen Spanielikerho järjes petotes n 28-29.10 Metsämäessä. Osano o oli aivan huikea, nimi äin 60 testa avaa tuli paikalle. Ilma ei meitä suosinut, sillä ve ä tuli molempina päivinä ja satanut lumi aiheu sen, e ä jouduimme vaihtamaan tes paikkaa. Tällaiset harmit eivät kuitenkaan olleet tes n esteenä ja melkein kaikki testa avat saapuivat paikalle. Tes n vetäjä, Asko Sorvo antoi hyvän evästyksen tes in tulijoille ja tes n jälkeen he palau een koiran käytöksestä. Kysymyksille oli aina aikaa ja jokainen sai vastauksen haluamaansa asiaan. Suosituimpia tes petoja olivat karhu ja susi, mu a muutamat halusivat tes n myös ilveksellä ja villisialla.
Tes ä sai tulla seuraamaan ja kuvaamaan, mu a kuitenkin niin, e ei aiheute u testa avalle häiriötä. Tes päivät venyivät iltaan, mu a talkoovoimin järjestelyt menivät hienos .
Yllä äviä reagointeja saa in nähdä, kun laumanvar jakoira halusi he miten lähteä pois pedon kohtaamis lanteesta. Tässä menin koiran ehdoilla eli jos koira halusi pois, niin myös teh in. Etukäteen ei voinut etää, miten oma koira reagoi ja siksi tes oli todella mielenkiintoinen. Selväksi tuli myös, e ä vaikka peto lähestyi omistajaa, niin koira ei 10
LURPPA 4/2017
LURPPA 4/2017
11
12
LURPPA 4/2017
Cockeripojan syksyä
Minäpä pääsin lomalle ihmisperheen kanssa syksyllä. Onneksi siellä oli mukana tuo Pappakoirakin, koska ihmisperhe teki pari kertaa tosi kurjan tempun ja jä meidät kaksistaan siihen mökkiin. Antoivat muka jonkun puru kun ja sillä välin livis vät. Jälkeenpäin kuulin vielä, e ä kävivät uimassa. Uimassa! Ilman koiria! Aivan ihmeellistä touhua. Minähän uin siellä jo he ensimmäisenä aamuna. Uiminen oli ihan kivaa, mu a en hoksannut, e ä ol in aika kaukana vielä lomakodista ja meinasi vähän tulla kylmä matkalla takaisin. Tuo oli ihan kiva lomapaikka. Sinne oli kyllä aivan äly ömän pitkä matka ja kyllästy jo tosi nopeas olla vaan autossa moo ori ellä. Olin ihan puuduksissa, kun pääs in perille ja silloin oli jo pimeääkin. Ensimmäisen yön koe n si en verrytellä jalkojani ja pompin aika paljon sänkyyn ja takaisin. Mamma ei sitä näy änyt hirveäs arvostavan, ainakin se murisi kovas , kun kahdeksa a kertaa asetuin sen tyynylle... Mu a olipa siellä tosi hienot ulkoilumaastot. Parastahan oli, e ä ihmisperhe oli vapaalla, LURPPA 4/2017
joten ne vie vät meidän kanssa tosi paljon aikaa. Pa koi in pitkiä reissuja ja me saa in juosta ihan valla omas vapaana. Minä muuten spur ailen kyllä niin, e ä hyvä kun takajalat mukana pysyvät. Tuolla oli mahtavia ylämäkialamäki paikkoja, joissa sai päästellä kaikkien neljän jalan vauhdilla ihan täysillä. Aina silloin tällöin Mamma vihelsi pillillä luoksetulo-kutsun ja me oikein sännä in sinne luokse. Silloin sen käsi meni aina vasempaan taskuun ja meille satoi karkkia. Aika hassua. Mehän vaan totel in kutsua. Parilla ulkoilureissulla rantaan ui jotain kummallisia olioita, jotka vaakkuivat. Pappakoira olisi he sännännyt veteen niitä hakemaan, mu a Isäntä pis sen kiinni. Minäkin sain pannan kaulaani, vaikka vaan katsoin. Kuulin, kun ihmiset puhuivat jotain pullasorsista. En olisi kyllä uskaltanut sinne niiden joukkoon mennä, kun niitä oli kymmeniä ja vaakkuivat aika pahalla äänellä. Pappa myöhemmin kehuskeli, 13
e ä on tuollaisia hakenut kymmeniä. Ihme elin vähän, mu a kuulin, e ä kun Isäntä käy aina joskus Papan kanssa pellolla sellaisen haisevan kepakon kanssa, ne kuulemma saa avat ampua tällaisia ja Pappa silloin noutaa ja tuo Isännälle. Hmm. Tätäkin vähän kummastelen. Minä en kyllä mitään pullaa antaisi suustani pois, jos sellaisen saisin…. Kahtena päivänä meidän ihmiset kiipesivät puuhun! Me ol in Papan kanssa maassa aika huolissaan, e ä kyllä Mamma ainakin sieltä putoaa. Mu a ei se pudonnut, päinvastoin. Sillä näy olevan kovin hauskaa siellä ja hihkui, kun joutui kulkemaan jotain naruja pitkin puusta toiseen. Siihen as olin ihan rauhallinen, mu a si en Mamma läh jotenkin lentämään ja meni tosi pitkän matkan tosi kovaa… Silloin kiskoin remmissä niin, e ä Isäntä meinasi kaatua, kun halusin sen puun alle, minne Mamma päätyi. On nuo ihmiset vähän merkillisiä. Mu a apinoitahan ne on ennen olleet, niin kai niille joku kaipuu tulee takaisin. Mamma kyllä inhoaa banaaneita… Ko intulon jälkeen onkin si en alkanut tapahtua kaikenlaista outoa: meillä on terassilla ollut
14
ihan selväs jotain pieniä jalanjälkiä, jotka haisevat tosi hauskalle. Niitä pitää aamuisin aina kovas nuusku aa. Perheen Ipana kertoi, e ä ne lii yvät sellaiseen ju uun kuin joulu. E ä on jotain tyyppejä, jotka käyvät ikkunoiden takana kurkistelemassa sisälle. Jos sellaisen näen, minä kyllä haukun. Minun mielestä ei tarvitse tulla ikkunoista kurkistelemaan… Mu a tähän joulu-nimiseen ju uun lii yy ilmeises muutakin hauskaa. Ainakin Mamma piilo elee ihmeellisiä tavaroita ja si en jotain on kääri y paperiin ja laite u pärekoriin hyllyn alle. Ja meillä leivotaan nyt koko ajan. Kei ö on muutenkin ihana paikka, mu a on aika vastustamatonta, kun joka viikko tuoksuu kaneli ja sokeri. Me ollaan Papan kanssa oltu ilmeises tosi kil ejä, koska ollaan saatu pipari mieheen melkein joka päivä aamulenkin jälkeen. Lenkilläkin maailma tuoksuu erilaiselle, kun välillä kaikki on ihan kuin sokerikuorrute ua. Vähän tassut kyllä palelivat ensimmäisillä kerroilla, ja huomasin, e ä oli huono idea kahlata purossa. Tällaista minä tuumailen, terkuin Bono (ja Mammani Vivi, joka kirjoi puolestani tarinan puhtaaksi ) Teks ja kuvat Vivi Aaltonen os. Hallenberg
LURPPA 4/2017
LURPPA 4/2017
KUVAKOOSTE VUODEN 2017 TAPAHTUMISTA LASKIAISRIEHA
MÄTSÄRIT
MEJÄILYÄ
EPIKSET
TAIPPARIT
NUORISOPALSTA Sointu - ensimmäinen springerimme Kesällä 2015 lähdimme äi ni ja yhteisen koiratu umme kanssa mätsäriin. Meillä oli yhteensä kolme koiraa mukana; oma shel ni Mila, tutun kultainennoutaja ja hänen sekarotuinen koiransa.
hänellä on suunni eilla pentue lupaavasta yhdistelmästä. Se syntyisi kuitenkin vasta loppuvuodesta, joten meille jäi aikaa harkita pennun o amista. Jonkin ajan kulu ua kasva aja ilmoi , e ä astutus oli onnistunut. Jäimme odo amaan, millaisia yksilöitä syntyisi ja olisiko siellä mukana meille sopiva pentu. Pitkät viikot kuluivat ja vihdoin itsenäisyyspäivänä syntyi seitsemän suloista springerilasta.
Juoksin kehästä toiseen välillä Milan ja välillä noutajan kanssa. Kun olin tulossa ulos viimeisestä kehästä, eräs nainen huusi perääni ja kysyi, voisinko au aa häntä esi ämään toisen hänen koiristaan. Minä etys olin he valmiina ja pääsin kehään englanninspringerspanielivauvan kanssa. Voi mme luokan ja pentunen oli myöhemmin omistajansa kanssa mätsärin kaunein. Äi ni oli o anut valokuvia kehästä ja pyysi tuon mukavan naisen yhteysedot voidakseen lähe ää kuvia myös hänelle. Olimme mie neet toisen koiran o amista ja kotona äi ni huomasi ne stä, e ä tämä nainen kasva aa englanninspringerspanieleita ja tykästyi niiden ulkonäköön. Hän o kasva ajaan yhtey ä ja muutaman viikon päästä menimme käymään hänen luonaan. Ovella meitä vastaan tuli iloises häntäänsä heilu ava spanieli pentunsa kanssa. Ju elimme kasva ajan kanssa ja rotu alkoi vaiku aa meille sopivalta. Pentu, joka hänellä oli siellä silloin, oli uros, ja koska halusimme nar upennun, emme voineet lähteä pentu kainalossa ko in, mu a kasva aja kertoi, e ä 18
Alkoi seuraava odotus, e ä pääsisimme katsomaan pentuja. Se aika tuntui vielä pidemmältä. Mu a vihdoin koi sekin päivä, e ä pääsimme katsomaan pentuja. Pennut etysnukkuivat koko vierailun ajan, samoin seuraavallakin vierailulla ja todis vat, kuinka rauhallisia ja helppohoitoisia ovat.
Eräänä päivänä äi ni puhelin soi. Soi aja oli kasva aja, joka kertoi, e ä me saisimme maksa-valko-tan-tytön. Jouduimme odo amaan vielä muutaman viikon, e ä pentu tuli luovutusikään. Kun pentu oli vihdoin tarpeeksi vanha, kävimme hakemassa sen ko imme. Wildomar's Sibeliuksen Sointu on pennun
LURPPA 4/2017
virallinen nimi, ja kun se muu meille, sille anne in kutsumanimeksi Sointu. Sointu nukkui koko automatkan sylissäni takapenkillä. Kotona Sointu tapasi Milan, joka shel tyyliin toivo pennun ko in tervetulleeksi kauniis hymyillen niin, e ä kaikki valkoiset hampaat varmas näkyivät. Sointu o hymyn avoimes vastaan ja testasi hampaidensa terävyy ä ensimmäiseksi Milan lempileluun. Mila on tainnut ajan myötä antaa sen(kin) anteeksi Soinnulle. Nykyään Mila ja Sointu ovat niin hyvissä väleissä kuin shel ja spanieli nyt voivat olla. Joskus Sointu saa jopa luvan nukkua Milan vieressä.
se, e ä aina ko in tultaessa pyörimisreissun jälkeen joutuu pesulle. Sointu on myös kiertänyt paljon mätsäreitä, JHkehiä minun kanssani ja näy elykehissäkin on tullut käytyä. Kirjoi aja Ella Ruuni, kuvat Ella Ruuni ja Pirjo Varonen.
Sointu harrastaa rally tokoa, mejää, metsässä juoksemista ja kesäisin uimista. Soinnun nenä on eri äin harjaantunut löytämään metsästä kaikkea mukavaa, missä voi pyöriskellä. Kyseisen harrastuksen ainoa huono puoli taitaa olla
Agi - ja mejä- toimikunnat Toivottaa Hauskaa Joulua ja Onnellista vuotta 2018 LURPPA 4/2017
19
20
LURPPA 4/2017
L-SSK:n Vuoden koira 2017 -kiertopalkintojen haku on taas auki! Vuoden koira -palkintoja voi hakea rekisteröidylle koiralle, jonka rotua yhdistys harrastaa ja jonka omistaja on L-SSK ry:n jäsen. Kilpailuaika on 1.1.-31.12.2017. Laskennassa huomioidaan Suomessa saavutetut tulokset, ellei palkinnon säännöissä erikseen toisin mainita. Hakemukset toimitetaan 21.1.2018 mennessä osoi eeseen jaakola.maija@gmail.com. Palkinnot jaetaan yhdistyksen vuosikokouksessa maaliskuussa. Palkintoja ei pos teta jälkikäteen eikä myöhässä tulleita hakemuksia huomioida. Hae avat palkinnot ovat: – Vuoden paras to elevaisuuskoira – Vuoden paras alokasluokan to elevaisuuskoira – Vuoden rally-tokokoira – Vuoden paras pentuluokan näy elykoira – Vuoden paras näy elykoira – Vuoden paras nuori näy elykoira – Vuoden paras näy elyveteraani – Vuoden paras monitoimikora – Vuoden paras aloi eleva monitoimikoira – Vuoden paras metsästyskoira – Vuoden paras jäljestävä koira – Vuoden paras avoimen luokan jäljestävä koira – Vuoden paras agilitykoira – Vuoden paras aloi eleva agilitykoira Palkintokohtaiset pisteidenlaskusäännöt löytyvät kerhon ne sivuilta:
http://www.l-ssk.fi/vuoden-koira/saannot/ Lai akaa rohkeas hakemuksia tulemaan, toivotaan e ä seuraavassa vuosikokouksessa kaikki 14 kiertopalkintoa matkaavat vuodeksi uusiin koteihin!
LURPPA 4/2017
21
Spanielikerhon syys match show järjeste in 23.9.2017 Kaarinan Puuilon parkkipaikalla Teks ja kuva Katja Alho
Match show:ssa järjeste in luokat pienet koirat, isot koirat, pennut, x-rotuiset, parikilpailu, veteraanit, junior handler sekä lapsi ja koira. Osallistujia oli yhteensä 98. Tuomareina olivat Ninni Lampén, Mari Lindfors ja Sanni Ala-Uo la. Match show:n voi jackrusselinterrieri S gu, jonka omistaa S ina Jansson.
Tuloksia: BIS
1. Silja Mathlen ja Her a 2. Venla Eskelinen ja Flitz 3. Iida Mäkinen ja Rolle Junior Handler 1. 2. 3. 4.
Siiri Levola ja Maisa Nea Korelin ja Nuu Taru Mar kainen ja Jella Sini Raunio ja Sivar
Parikilpailu 1. jackrusselterrieri S gu, om . S ina Jansson 2. akita Untu, om. Krista Karjaluoto 3. x-rotuinen Bean, om. Marika Torikka 4. dalma ankoira Luka, om. Maija Salonen 5. saluki Eden, om. Minna Karjaluoto 6. fieldspanieli Cinna, om. Riina Korhonen 7. kooikerhondje Freya, om Rii a Paganus 8. lk. kääpiömäyräkoira Ulle, om. Anneli Karvonen 9. x-rotuinen Marley, om. Iina Murtola 10. englannin kääpiöterrieri Barto, om. Jenni Mää änen
22
Lapsi ja Koira
1. akitat Untu ja Seiko, om. Minna Karjaluoto 2. lk.kaniinimäyräkoirat Nuunuu ja Et, om. Pirjo Saarinen 3. kultaisetnoutajat Greta ja Veera, om Siru Aaltola 4. fieldspanielit Patrik ja Nuca, om. Nora Torkkeli
ISO KIITOS vielä kaikille reippaille talkoolaisille avusta ja sponsorillemme HauHaulle sponsoroinnista!
LURPPA 4/2017
LURPPA 4/2017
23
VALIOITUNEET Speck Line Gigatus (17.4.12)
Uusi valio
30.8.2017 FI JVA Suomen Jäljestämisvalio VOI1 45 p. Kauhava 15.5.2016 Elina Kylmälä
C.I.B. C.I.E FI MVA EE MVA LV MVA LT MVA BALT MVA TRIPLET VIKING WARRIOR ”Hunni”
VOI1 44 p. Mynämäki 23.4.2017 Tuija Sällylä
s. 19.12.2011
VOI1 42 p. Ruovesi 6.8.2017 Juhani Heikniemi Omistaja: Anu Ikonen
Kasva aja: Heli Härkälä
24
Omistaja: Ari Suramo
LURPPA 4/2017
Ei voi olla to a – tätäkö se on? Käytännön siivous ja puhtaanapitovinkkejä
Kennelin ja koirien pito on todella raakaa sekä loputonta työtä 24/24, 7/7 ja 365/365. Nuorena haaveilin olevani jonakin päivänä menestyvä ja taidokas koirankasva aja. Olen ollut tyytyväinen aikuisena kaikesta saavu amastani. En vain koskaan oivaltanut, e ä koirien pito on niin työlästä. Sitä hehku aa ja on tyytyväinen koirien suurista menestyksistä ympäri maailmaa. Viikonloppuisin on helppo pukeutua siis s ja tuomaroida tai esi ää koiriaan. Minulle tulee silloin tällöin yhteydeno opyyntöjä ympäri maailmaa, e ä ihmiset haluaisivat tulla tutustumaan Chic Choix – kennelliin. Osa luulee, e ä eri rodut ovat eri rakennuksissa. Heille yhdessä kasva aminen ja imityöskentely on niin vierasta, e ä he eivät voi käsi ää, e ei niitä koiria ole yhdessä paikassa kymmeniä, vaan sitä eletään melko normaalia perhe-elämää. Minun arkeni ei suinkaan ole loisteliaan kennelin johtamista, sukutaulujen suunni elua, yhteydenpitoa, kokouksia ja pr-toimintaa. Minun arkeni on töissä käyn ä ja sen jälkeen kotona taas uurastusta, koirien hoitoa, ulkoilua, kokouksia ja yön laskeudu ua hiljentymistä. Ru init, siivous ja yksinkertaiset toistuvat hoitotoimenpiteet ovat kasva ajan työn ydintä. Se ei ole aina lainkaan hohdokasta, vaan raakaa työtä. Tämä on minunkin elämäni ydintä. Tässä minun vinkkejäni toimiviksi arjen aineiksi koiraihmisten elämää helpo amaan. Kävin eilen kaupassa pesuaineostoksilla. Ostoksia kertyi neljä kassillista ja euroja kului lähes 200. Kaupassa on usein sama myyjä ja LURPPA 4/2017
hän ihme elee valtavia pesuainemääriä. Kerran hän kysyi, onko sinulla valtava perhe. Vastasin, onhan se. Meitä ihimsiä on kaksi, mu a nelijalkaisia senkin edestä. Kuukaudessa minulta kuluu todellakin nelisen kassillista kemikaaleja koirien vuoksi. Koiran kasvatuksessa nämä aineet ovat aivan yhtä väl ämä ömiä kuin ruoka, koirien shampoot, harjat, puruluut jne. Minulle ei kukaan sponsoroi siivousvälineitä, eli suosi elen ja kerron käy ämäni tuo eet pelkästään tyytyväisenä koirankasva ajana. Nämä tuo eet toimivat mielestäni parhaiten. Minulla on astma ja ympäristön on oltava kohtuullisen puhdasta, e ä elämä sujuu hyvin. En myöskään pidä koiran hajusta sinällään, joten raikkaan tuoksun ylläpito vaai työtä ja paljon. Sil ei koiran hajulta voi oikein väl yäkään, mu a kurissa se on pidettävä. Se ei onnistu ilman vaivaa ja oikeita aineita, jos koiria on monta. Minulla on myös koira loissa toimiva ja ala käytössä oleva koneellinen ilmanraikastaja sekä kostu aja. Sanoma akin on selvää, e ä usein sitä jaksaa arkea mainios . Jokaiselle kasva ajalle tulee myös väsymyksiä tai väl ämä ömiä esteitä, jolloin muutamassa päivässä koira lojen hygienia kärsii. Silloin on taas har avoimin kuura ava enemmän, e ä lanne saadaan haltuun. Meillä käy siivousfirma tekemässä perusteellisen siivouksen kahden viikon välein. Olen kokenut sen todella hyväksi ja toimivaksi ratkaisuksi. Meidän perhe-elämä on myös koirien lisäksi hyötynyt tästä jo seitsemän
25
vuo a jatkuneesta käytännöstä suunna omas . Siivoojat tekevät perusteellise n siivouksen koko talossa koira lat mukaan lukien kahden viikon välein. Meidän ei enää tarvitse tapella pölyjen pyyhkimisestä, listojen pyyhkimisestä, kuuraamisesta, altaiden syväpesusta, ikkunoiden pesusta, uunin pesusta, vaa eiden silityksestä jne. Kaikki koira latkin tulevat perusteellises siivo ua vähintään kahden viikon välein. Tämän tyyppinen ulkopuolisen amma laisen piipahtaminen kaikkien koirakasva ajien loissa ei olisi pahi eeksi kenellekään. Se maksaa, mu a sen voi käy ää hyödyksi verotuksessa. Loppujen lopuksi se ei tule kuukaudessa yhtä kallista näy elyviikonloppua kalliimmaksi. Siinä välissähän minä pesen koirien ruokaas at käsin kahdes joka päivä, eli Fairya kuluu 1-2 pulloa kuukaudessa. Koirien makuualustoja pestään koneellinen vähintään joka toinen päivä. Ole eko muuten keksineet, e ä isojen koirien loistavia makuualustoja ovat tavalliset täkit ja niiden päällä pussilakanat. Ne ovat edullisimpia ja helpoiten puhtaana pide äviä. Pesuaine a minulla kuluu 2-4 pake a kuukaudessa. Käytän Arielin Ac li -table eja. Huuhteluaine on väl ämä ömyys jo tuoksujenkin takia. Ei ole Comfor n voi anu a - sitä kuluu 2- 4 isoa pulloa kuussa. Minulla on korostunut hajuais ja vanha kunnon Comfort jä ää alustat pehmeiksi sekä mukavan tuoksuviksi. Sko en hipiä on niin herkkä, e ä jää omistajakin kakkoseksi. Koirahuoneiden seinillä minulla on Air wickin automaa eja, jotka muutaman minuu n välein suihku avat ilmaan desifioivaa ja raikasta tuoksua. Näistä tuoksuista suosikkejani koira loihin ovat Lemon & Ginseng sekä Freesia & Jasmine. Kokeilkaa, minusta ne
26
ovat todella hyviä. Sen lisäksi poltan tuoksukyn löitä ja suolalyhtyjä päivi äin. Erityises laventeli sopii koirille. Suitsukkeita poltan myös melko usein ja niitä tuon In asta kassei ain. Päivällä jätän usein koirille rauhoi avan klassisen musiikin soimaan. Silloin ne eivät kuule talon ulkopuolisia ääniä ja pysyvät rauhallisempina. Tämä on aina eduksi koirille ja varsinkin kantaville nartuille sekä pennuille. Musiikki rauhoi aa selväs koiria pei ämällä varsinkin ulkopuolisen hälyn. Koirat haukkuvat ja hermoilevat vähemmän yksin ollessaan, kun taustalla soi kevyt ja rauhoi ava musiikki. Itse en edä parempaa ääntä kuin klassinen musiikki. Pesuaineena ei ole Tolun voi anu a. Moppauksessa olen päätynyt hei ämään veden aina pois käytön jälkeen, muuten vesi alkaa haista. Koiran virtsa on aine a, jonka haju tar uu, jos kasva aja ei ole tarkkana. Moppi pitää desifioida säännöllises ja hei ää roskikseen usein. Moppi ei ole pitkäikäinen koirataloudessa. Mänty Tolu on suosikkini la oiden moppauksessa. Sen päälle suihkutan vielä Tolun spraytä ja aivan viimeksi Ajaxin Fete des Fleurs -sprayta. Tuhritun paikan pyyhin lopuksi talouspaperilla. Vain näin voi estää hajun tar umiseen koira lojeni laminaa - ja kivila oihin. Universal puhdistusaine on ehdoton koira lojen muille pinnoille. Läikkynyt koiranruoka tai ppunut muona alkaa käydä nopeas ja haju on kamala. Pyyhin tahrat kunnon aineella. Nykyisin kerran viikossa desifioin kaikki la at Virkonilla, parin vuoden takaisen parvoepidemian pelästy ämänä. Viledan mopit ovat suosikkejani. Näiden la an pyyhintään kehitetyt mikrokuituiset levykehysmopit ja varsinkin 1-2 Spray ovat ehdo oman hyviä koirien kanssa. Näillä
LURPPA 4/2017
aineilla meillä taistellaan joka päivä hygienian puolesta ja saadaan homma toimimaan. Käytännön vinkkinä ovat etys kannelliset roskikset, jotka tyhjennetään päivi äin. Pölynimurina ei ole Dysonin voi anu a. Rä en asemasta suosin talous- ja WC paperia. Oman kokemukseni mukaan rä t eivät sovellu koirien kanssa. Kaikki pyyhkiminen on kertaluonteista tai muuten kasva aja on hajujen sekä hygienian kanssa pulassa. Pesuaineet, moppaus, siivous, as oiden ja pyykin pesu ovat koirankasva ajan arkipäivän keskeisiä asioita. Ei ole sama mitä tuotteita käytät. Tässä minun suosikkejani ja jokapäiväisiä “ystäviäni” arjen hallinnassa.
Hyvin kätevä, hygieeninen sekä helpos pestävä ja edullinen makuualusta on tavallinen täkki. Sen päälle kanna aa lai aa pussilakana. Sekä täkki e ä pussilakana on helppo pestä tarpeen tullen, jopa viikoi ain. Pienille koirille käytän myös vauvan pei eitä.
Teks ja kuvat Juha Kares. Laina u hänen blogistaan hänen luvallaan
LURPPA 4/2017
27
Sosiaalipedagogista toimintaa Sagobackens talli & kenneli
Liedon asemalla vaiku ava Sagobackens talli ja kenneli on peruste u 2011. Sagobackenilla asiakkaita vastaano aa viisi cockerspanielia, yksi tanskalais-ruotsalainen pihakoira ja kolme suomen pienhevosta sekä etenkin Annika Kon uri-Salmi, sosiaali-pedagogisen hevostoiminnan ohjaaja ja käsityöope aja. Sosiaalipedagogiikka ei ollut minulle mitään uu a, olin käy änyt tätä suuntausta myös ope ajana peruskoulussa ja tallilla tallity öjeni kanssa. Voi sanoa e ä harjoi elin viisi vuo a, ennen kuin siirryin laajempaan toimintaan 2011. Ypäjän/Turun Yliopiston koulutus keski yy hevostoimintaan, mu a myös yksi kurssikavereistani siirsi opit suoraan koiratoimintaan ja teki myös lopputyön siitä. Sosiaalipedagogiikan peruselemen t ovat yhteisöllisyys, toiminnallisuus ja elämyksellisyys. Yhteisöllisyys, tapahtuu asiakkaan, koiran ja aikuisen ohjaajan vuorovaikutuksessa. Sosiaalipedagoginen toiminta voidaankin määritellä sosiaalisen kasvun ja hyvinvoinnin tukemiseksi koiran kanssa tapahtuvassa yhteisöllisessä toiminnassa. Lasten ja koiriemme kohdatessa, olen pannut merkille e ä voisin melkein arvata mikä lapsikoira yhdistelmä haketuvat toistensa seuraan. Koiramme ovat cockereita, energisiä ja iloisia, mu a sil erilaisia johtuen iästä, persoonallisuudesta, sukupuolesta ja kokemuksista. Agnes o aa tassujensa suojaan ujot, arat, pelokkaat tai herkät lapset. Hän jaksaa odo aa e ä lapsi tarkkailee ja punnitsee e ä uskaltaako. Vilkkaat ja ulospäinsuuntautuneet nau vat Lisan samoista ominaisuuksista. Hän pusu elee ja naura aa lapsia. Nuoret koiramme Linus ja Emma rakastavat leikkimistä, juoksemista ja oppimista. Heidän kanssa lapset saa-
28
vat näy ää toivo avaa esimerkkiä. Linus ja Emma kii ävät lapsia ihailevalla katseellaan. Simon rakastaa työntekoa, eikä niin välitä hullu elusta. Simonin suurin palkinto on hyvin tehty työ. Moni lapsi jolla on vaikea keski yä onnistuu siinä Simonin kanssa. Simon on iso ja vahva, eikä suostu muuhun. Kun menemme vieraaseen paikkaan ja huomaan e ä joku lapsista on levoton annan hänelle Simon. Tällöin voin luo aa e ä mitään ylilyöntejä ei tapahdu ja lapsi pysyy porukassa. Eri ikäiset koirat tuovat toimintaan kiinnityskoh a. Lapset nostavat esille aiheita koko elämästä; syntymisestä, ikääntymisestä ja kuolemasta. Silloin kun asiakkaalla esimerkiksi on oma suru, koiran kuolema voi nostaa esiin tarve puhua vanhemman kuolemasta. On käynyt niin, e ä lapsi joka lope puhumisen vanhemman kuoltua, avautui kun meiltä kuoli koira. Koirista tulee asiakkaille eri äin läheisiä. Samalla kun hoidamme koiria tulee luonnollises keskusteltua lasten omasta ruokailusta, hygieniasta, nukkumisesta ja ulkoilemisesta. Harjoi elemme myös kohteliasta käytöstä koirien avulla, miten terveh ä ja miten käy äytyä muita kohtaan. Parasta kaikissa keskusteluissa on se e ä me keskustelemme koirista, emme henkilöistä. Koululuokassa äi cockerimme Agnes kävi näy ämässä miten istutaan pulpe n ääressä ja seurataan opetusta. Agnes jaksoi istua tuolilla koko tunnin, mu a niin myös lapset sillä kertaa. Koiramme rakastavat lapsia, eivät syrji ketään, eivätkä häkelly isostakaan ryhmästä. Kaikki ovat käyneet koulussa ja osallistuneet esimerkiksi teemapäivään kokonaisen luokan kanssa. Koirien kanssa lapset käy äytyvät yleensä esto omammin kuin hevosten kanssa, LURPPA 4/2017
mu a myös koirapelko voi olla suhteessa voimakasta. Hevoset herä ävät enemmän kunnioitusta. Koirien kanssa se pitää lapsille usein ope aa. Aloi mme eläinkerhotoiminnan ensin kokeiluna yläkoulussa 2011, si emmin peruste in ryhmiä alakouluun ja erityiskouluun. Kerhot suunna in kaikille koululaisille. Ensin ryhmät olivat isoja jolloin teimme paljon tutustumiskäyntejä. Kävimme esimerkiksi tutustumassa koirahoitolaan ja koirapäiväko in. Vuoden päästä siirry in pienryhmiin jolloin oppilaat hoitavat eläimiä kerran viikossa kuin omiaan. Treenaamme myös kaikenlaista eläinkerhossa koiriemme kanssa. Agility on ollut suosiossa ja myös näy elyharjoitukset. Vanhempien lasten kanssa pide in to skurssi ja pienempiä uroscockerimme Simon on vetänyt pulkassa. Kun asiat ovat sujuneet kotona olemme laajentaneet reviiriämme. Kävimme koirakoulussa agilitykurssilla koiriemme kanssa, olemme käyneet koirauimahallissa moneen kertaan, kaupungilla oppimassa liikennekäy äytymistä, koirakahvilassa, match-show:ssa ja luontoretkillä. Pisimmän luontoretki teimme Kurjenrahkan kansallispuistoon oikein luonto-oppaan seurassa. Luonto-opas kertoi e ä hän ei ole näin reipasta porukkaa tavannutkaan. Koirat pi vät huolen siitä e ä kaikki, väsyneetkin pysyivät porukassa mukana. Ei tarvitse muuta kun pitää hihnasta kiinni. Huomasin koulussa ope ajana ollessani yhteisöllisyyden kasvaneen. Koululaisilla oli yhteistä puhumista ja kyselivät toisiltaan mitä koirille kuuluu.
mukava purkaa ajatuksensa Agnekselle. Sosiaalipedagoginen toiminta ei kuitenkaan ole terapiaa, vaikka sillä voi olla terapeu nen vaikutus ja voi olla hyvinvoin a edistävää. Jos kiinnostusta löytyy, perustamme keväällä keskustelukerhot ruotsiksi ja suomeksi. Siihen voi omakin koira osallistua. Mikset kertoisi omasta koirastasi på svenska J terv. Annika ja luppakorvat Tämän linkin takaa löytyy osa meidän päivi äisestä toiminnastamme https://vipasagobacken.blogspot. fi/ Yhteys edot http://tmianicas.blogspot.fi Teks ja kuvat Annika Kon uri-Salmi
Toiminta on tulevaisuudessa avoin kaikille, sekä suomen- e ä ruotsinkielisille. Meillä käy allergisia asiakkaita lääkärin suosituksella ja lapsia ja nuoria jotka haaveilevat omasta koirasta sekä koirarakkaita lapsia joiden vanhemmat empii. Koiran osto voi kerhon takia siirtyä vuodella eteenpäin, jolloin lapset ovat kasvanet ja nähneet enemmän mitä koiranomistajuus vaa i. Meille ovat tervetulleita yksinäisiksi tuntevat henkilöt, jänni äjät, alisuoriutuvat tai lapsi joiden elämän lanteessaan esiintyi haasteita. Esimerkiksi vanhempien eron aikana on lapsen
LURPPA 4/2017
29
Spanielikerhon vaalikokous Spanielikerhon vaalikokous pide in 20.11. tu uun tapaan Lausteella Varsinais-Suomen Kennelpiirin majalla. Näin lähellä joulua kun ollaan, maistuivat glögi ja piparit kokousväelle. Paikalle oli saapunut noin 20 kerhon jäsentä. Kerhon puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivo kaikki tervetulleeksi. Esityslista pi sisällään sääntömääräiset asiat kuten jäsenmaksut, toiminta-suunnitelman sekä talousarvion vuodelle 2018. Jäsenmaksut pysyvät ennallaan eli varsinainen jäsen 30 € (Lurppa- ja Spanielileh ), kannatusjäsen 19 € (Lurppa-leh ) ja perhejäsen 6 €. Kokousväki hyväksyi toimintasuunnitelman vuodelle 2018. Toimintasuunnitelma julkaistaan ensi vuoden ykkös-Lurpassa! Kokousväki hyväksyi myös yksimielises talousarvion vuodelle 2018. Ensi vuonna kerholla ei ole omaa ryhmänäy elyä, eli siltä osin tulopuoli on huoma avas pienempi verra una vuoteen 2017.
Vaalikokous valitsi Merja Saastamoisen jatkamaan. Hallituksesta olivat erovuorossa Pekka Tainio, Maija Jaakola ja Katja Alho. Kaikki kolme tulivat kuitenkin uudelleenvalituiksi. Anu Ikosen lalle hallitukseen jäljelle olevaksi kaudeksi (1 vuosi) vali in Janina AlankojaKanervala. Kokouksessa pääte in myös toimikun en vetäjät. Lurppa-toimikuntaa vetää Minna Kult, kasvatus-ja näy elytoimikuntaa vetää Katja Alho, to elevaisuuskoetoimikuntaa vetää Åsa Liljeqvist, agilitytoimikuntaa vetää Oili Stenroos, jäljestämiskoetoimikuntaa vetää Anu Ikonen ja taipumuskoetoimikuntaa vetää Maija Jaakola. Tähän oli hyvä pää ää virallinen osuus. Epävirallisena keskustel in mitä uudenlaista toimintaa kerho voisi jäsenistölle järjestää ja yhtenä vaihtoehtona tuli ajatus, e ä kerho voisi tehdä yhteistyötä muiden kerhojen kanssa, joka mahdollistaisi vaikka jonkin mielenkiintoisen luentopäivän järjestämisen.
Näy elytuo oja kerholle tulee kaikkien rotujen näy elyn järjestämisestä Top Dog Show allianssin jäsenenä elokuussa 2018.
30
LURPPA 4/2017
Lounais-Suomen Spanielikerho ry. Hallitus 2017
Toimikunnat
Puheenjohtaja Merja Saastamoinen
Jäljestyskoetoimikunta Anu Ikonen anu.ikonen@pp1.inet.fi Agilitytoimikunta Oili Stenroos oilistenroos (at) gmail.com Taipumuskoetoimikunta Maija Jaakola 040 7029711 jaakola.maija@gmail.com Näyttely- ja kasvatustoimikunta Katja Alho 040 721 5466 TOKO-toimikunta Åsa liljeqvist, asa.liljeqvist@gmail.com Lurppa-toimikunta Minna Kult, 0415047666 lurpantoimitus@gmail.com
Kajavakuja 6 as 8, 23500 Uusikaupunki 040 722 6290 merja.saastamoinen (at) dnainternet.net Varapuheenjohtaja Kirsi Niittymäki gsm 0400 600 637 kirsi.niittymaki (at) pp.inet.fi Jäsenet Maija Jaakola 040 702 9711 Terttu Hellberg 044 3386 712 Riitta Paganus Janina-Alankoja-Kanervala Katja Alho 040 721 5466 Pekka Tainio 0400 164 977 Mari Salminen Sihteeri Åsa Liljeqvist 02-231 5123 asa.liljeqvist@gmail.com Rahastonhoitaja Riitta Paganus Ristenperäntie 19 23140 Hietamäki roosnell.kennel@gmail.com puh. 040-5125031 Kirjanpitäjä Terttu Hellberg Lumparlankatu 4 C 66 21200 Raisio 02 4386 712 terttu.hellberg@dnainternet.net
www.l-ssk.
Kerhon yleistili: Tilinumero FI0357112720009070 Saaja: Lounais-Suomen Spanielikerho-ry Viesti: Kirjoita mistä maksat, esim. Lurppa 4/2013 ½ sivua. Kaikki maksut MEJÄä ja jäsenmaksuja lukuun ottamatta. HUOM! Jäsenmaksun tilinumeron saat jäsensihteeriltä liittyessäsi jäseneksi. MEJÄn tilinumero on FI4357112720008932
Muut toimihenkilöt Jäsensihteeri Riitta Paganus Ristenperäntie 19, 23140 Hietamäki P. 040-5125031 lssk.jasensihteeri@gmail.com Kalustonhoitaja Pekka Tainio 0400 164 977 Koppikärryn hoitaja Kari Mattila 041 445 5599 kari.mattila51@pp.inet.fi Kiertopalkintojen hoitaja MaijaJaakola jaakola.maija@gmail.com Allianssin / kenneltoiminnan yhteyshenkilö Leena Laine 050 337 3489
Jäsenmaksut 2017 Vuosijäsen 30€ (Lurppa- ja Spanieli-lehdet) Kannatusjäsen 19€ (Lurppa) Perhejäsen 6€ (ei lehteä)