LURPPA Lounais-Suomen Spanielikerho ry:n jäsenlehti 2/2021
Vilman valokuvausvinkit Rotuesittelyssä barbet Kuuma asfaltti polttaa Koiran terveystarkastus Tottelevaisuuskoulutusta Rally-tokoa ensikertalaiselle... ... ja paljon muuta kiintoisaa!
LURPPA 2/2021
1
MEJÄ-kuulumisia
Kansi: barbet Aava, kuva: Marika Mikkolanaho
Hyvä kesää
Huhtikuun alussa Lounais-Suomen spanielikerhon vastuulla oli järjestää perinteinen alueen kerhojen yhteinen MEJÄ-koulutus. Viime vuonna se jouduttiin perumaan nopeasti edenneen tautitilanteen vuoksi ja päätimme siirtää vetovastuuta vuodella eteenpäin. Kurssin piti luotettavaan tapaansa ylituomari Mikko Ahti ja epidemiatilanteen vuoksi kurssi pidettiin Teams-yhteydellä. Palaute kurssista oli taas kiittävää. Mikko osaa kertoa asiat selkeästi ja huolellisesti, ja varmasti jokaiselle kuulijalle jäi käsitys, mitä MEJÄ on koelajina.
Lurppiksille!
Yhteistä maastopäivää emme päässeet järjestämään. Asia, joka toisaalta harmitti. Se kun tuo ihmisiä yhteen ja tutustuttaa toisiinsa. On aina helpompi lähteä kokeeseen, kun tunnistaa edes yhdet kasvot joukosta, vaikka MEJÄ ei olekaan sinällään minkäänlainen sisäpiirilaji, vaan kaikki otetaan avoimesti vastaan.
Pari vuottahan siinä meni, meinaan painiessa koronaviruksen kanssa. Nyt edessä on toivottavasti oikeasti helpotusta. Pikkuhiljaa erilaisia tapahtumia aletaan järjestellä lajissa kuin lajissa. Iso osa meistä suomalaisistakin on jo rokotettu ainakin kerran. Lupaavaa ja touhukasta kesää siis luvassa. Nautitaan siitä kaikin tavoin, mutta ollaan kuitenkin vielä varovaisia. Oikein ihanaa kesää kaikille Lurppalaisille!
t: Mari & Annika
Spanielikerhon maasto-osuus osui juuri siihen huhtikuun viikonloppuun, kun lumi tuli uudestaan maahan. No, sateen sattuessa sateessa. Olisihan se voinut olla koepäiväkin. Osa maastopäivään ilmoittautuneista ei harmi kyllä pystynyt osallistumaan, koska autoissa oli alla kesärenkaat ja matkat pitkiä. Pyrimme vielä yhdistämään
myöhemmin treenejä niin, että halukkaat pääsevät katsomaan jäljentekoa. Harjoitusjäljet tehtiin Tarvasjoen Tyllin maastoon, ja iloksemme metsässä oli lumettomia paikkoja, joihin jälkiä oli hyvä tehdä. Tätä kirjoittaessa AVI oli juuri linjannut pitävänsä Varsinais-Suomessa edelleen voimassa tiukat kokoontumisrajoitukset, max 6 hengen ryhmissä. Näyttelyiden osalta tilanne lienee se, että tulevaisuudessa avoimessa luokassa on suuri määrä koiria, jotka eivät ole koskaan ennen kehässä juosseet. MEJÄssä todennäköisesti on myös jossain määrin yleisöryntäystä tuloillaan. Toivottavasti tilanne rauhoittuu pikkuhiljaa rokotusten myötä ja opimme elämään tässä uudessa normaalissa. Toivottavasti kerhot ja seurat jaksavat myös edelleen anoa ja pyrkiä järjestämään kokeita, vaikka se tietenkin vähän turhauttaa, kun pistää paukkuja suunnitteluun, ja tilanteen vuoksi kokeet joudutaan kuitenkin perumaan. Kaikesta huolimatta tervettä ja iloista kesää!! Treenatkaa koirianne ja nauttikaa kesästä!! MEJÄ-toimikunnan puolesta Vivi Aaltonen
Missä Lurppa luuraa? TOIMITUS Annika Kontturi-Salmi Mari Salminen Taitto: Ari Suramo AINEISTO lssk.lurppa@gmail.com Nro/ilmestyy/aineiston DL 3/2021 syyskuu 10.8. 4/2021 joulukuu 9.11. Ilmestyy neljä kertaa vuodessa, painosmäärä 210. Painopaikka: Lprint/Kirjapaino Seppo Oy, Lappeenranta.
2
ILMOITUSHINNAT 2021 Kaikki neliväri-ilmoituksia 1 sivu 120 €, 1/2 sivua 65 €, 1/4 sivua 40 €; ALV 0 % Vuosisopimushinnat Ilmoitus 2 lehteen –15 %, 4 lehteen –30 % Jäsenhinnat 1 sivu 55 €, 1/2 sivua 30 €, 1/4 sivua 20 € Haastattelun/artikkelin yhteydessä logo, yhteystiedot 20 €, jäseniltä 10 € JÄSENILLE ILMAISET In memoriam, valioilmoitus, koiran 10-vuotisonnittelut sekä näyttely- ja koetulokset. Huom! Pentue- ja astutusilmoitukset ovat maksullisia! Kuva näyttely- tai koetuloksen yhteydessä 5 €.
LURPPA 2/2021
Etsi Lurppa lehdestä! Se on piilotettu jollekin sivulle. Osallistu kilpailuun, jossa palkintona on Rekku Relaxin lahjoittama tuote. Vastaa 31.8.2021 mennessä sähköpostiin: lssk.lurppa@gmail.com ja olet mukana arvonnassa. Kerro nimesi ja osoitteesi ja tietenkin missä se Lurppa oikein luuraa!
LURPPA 2/2021
3
LÄMPÖHALVAUS ON KESÄN RIEMUJEN VAARA Teksti: Mari Salminen, kuvat: Mari Salminen ja Ari Suramo Kesäpäivät kuumenevat ja koiran kanssa on mukava oleskella ulkona. On kuitenkin hyvä muistaa, että koira on ihmistä herkempi lämpöhalvaukselle. Lämpöhalvaus on silti helppo ehkäistä ennalta. Paina mieleesi muutama perusasia ja tiedät miten toimia lämpöhalvauksen uhatessa.
Koira poistaa kuumuutta kehostaan ainoastaan läähättämällä. Ylimääräinen lämpö ei poistu koiran iholta hikenä, kuten ihmisillä. Tämä tekee koirasta alttiin lämpöhalvaukselle helteellä. Kun koiran ruumiin lämpötila nousee yli 41 asteen koira kärsii lämpöhalvauksesta, mutta liiallinen kuumuus aiheuttaa tukalan olon jo aikaisemmin. Herkimpiä lämpöhalvaukselle ovat koirat, joilla on paksu turkki tai sydän- tai keuhkosairaus. Myös rakenteellisesti ahtaat hengitystiet altistavat lämpöhalvaukselle. Koiran elimistön kuumenemisen oireita ovat voimakas läähätys, haluttomuus liikkua ja yleinen vetämättömyys. Joskus koiran käyttäytymisessä voi esiintyä myös levotonta liikehdintää, vaikka yleisolemus on vetelä. Nämä oireet voivat johtaa nopeastikin lämpöhalvaukseen, mikäli koiran elimistöä ei saada viilennettyä. Lämpöhalvauksen oireita koiralla ovat edellä mainittujen lisäksi kuolaaminen, sydämen nopea lyöminen, oksentelu ja ripulointi. Myös punaiset limakalvot läähättävällä koiralla ovat merkki kuumuudesta, sillä koiran pintaverenkierto vilkastuu kun elimistö yrittää poistaa ylimääräistä kuumuutta. Aina lämpöhalvausta epäillessä kannattaa mitata koiran ruumiinlämpö kuumemittarilla peräaukosta, jotta toipumista on helpompi seurata. Sopiva kuumemittari tähän ei ole lasinen mittari, vaan mielellään muovinen kuumemittari, jossa on taipuisa pää. Lämpöhalvaus on vakava tila, joka pitkittyneenä voi johtaa monielinvaurioon. Vaikka tilanne olisi jo niin vakava, että koira pitää viedä eläinlääkäriin, on viilentäminen aloitettava heti ja jatkettava koko matkan lääkäriin asti, kunnes ammattilaiset ottavat koiran hoiviinsa.
4
Lämpöhalvaus on helposti ehkäistävissä, kun muistaa pitää huolen perusasioista.
KOIRAN VIILENTÄMINEN KOTONA Tehokkain tapa viilentää koiraa lämpöhalvauksen uhatessa on kastella koira. Aloita mahanalusesta, sillä siellä nahka on ohuempaa ja siellä on vähemmän karvoja. Jatka kastelua koko koiran alueelle. VESI EI SAA OLLA KYLMÄÄ, ETTEI KOIRAN ELIMISTÖ MENE ŠOKKIIN. VIILEÄ VESI ON PARAS. Liian kylmä vesi saa pintaverisuonet supistumaan vaikka niiden pitäisi toimia tehokkaasti ylimääräisen lämmön poistamiseksi. Jos kastelun jälkeen koira alkaa virota ja ruumiinlämpö laskee alle 41 asteen, voi tilannetta jäädä kotiin seuraamaan. Tarkkaile kuitenkin ettei tule muita oireita ja jos tulee, vie koira eläinlääkäriin.
Tärkeimpiä asioita ovat: • Pidä aina juomavettä saatavilla myös ulkona. Jos olet liikkeellä koiran kanssa, pidä vettä mukana. Hyvä nestetasapaino auttaa koiraa pysymään virkeänä. Jos koira on huono juomaan, voit ruokkia koiraa märkäruoalla, turvottamalla ruokanappulat vedessä tai lisäämällä vettä ruoan sekaan. Voit myös tarjota pakastettua vesimeloonia.
Lämpöhalvauksen esioireet, jolloin koiraa voi viilentää ja tarkkailla kotona:
• Suuret urheilusuoritukset ja lenkit kannattaa ajoittaa kuumana päivänä ihan aamuun tai iltaan, kun aurinko ei paista kuumimmillaan. Oikein kuumana päivänä koira on parempi jättää sisälle ja käyttää sitä vain tarpeillaan.
◊ ◊ ◊ ◊ ◊ ◊
◊ ◊
voimakas läähätys vaisu yleisilme koiran normaaliin käyttäytymiseen nähden ◊ ruumiinlämpö alle 41 astetta Altistavia tekijöitä:
• Myös ulkona, tarhassa ja omalla pihalla koiralla tulisi olla varjoisa paikka jonne se voi hakeutua.
Vältä lämpöhalvaus: ◊ ◊ ◊ ◊
• Vältä autoilua koiran kanssa kuumalla ja lämpimällä ilmalla. • Hyvin ilmastoidussa, viilennetyssä autossa matka voinee sujua hyvin. Muista kuitenkin, että pysäköidessä auton ilmastointi menee pois päältä ja auton ilma lämpenee nopeasti tukahduttavan kuumaksi. • Älä jätä koiraa minuutiksikaan autoon kun aurinko paistaa tai lämpötila on korkea. • Jo muutaman minuutin kauppareissu voi olla kohtalokas koirallesi, lämpötila nousee uskomattoman nopeasti auton ollessa parkissa. Lähteet: Trimmaajan ammattitutkinto www.rahula.fi/i/koiran-lampohalvaus/89 LURPPA 2/2021
liikalihavuus sydämen vajaatoiminta ikä paksu turkki keuhkosairaus lyhytkuonoisuus
KELLONAIKA
LÄMPÖTILA ULKONA
VARJO / AURINKO
LÄMPÖTILA AUTOSSA
08.30
14 °C
varjo
19 °C
09.30
18 °C
varjo
38 °C
10.30
20 °C
puolivarjo
47 °C
11.15
20 °C
aurinko
58 °C
12.00
23 °C
aurinko
62 °C
Vakavan lämpöhalvauksen oireet, jolloin koira on vietävä eläinlääkäriin: ◊ ◊ ◊ ◊ ◊ ◊ ◊ ◊ ◊ ◊
runsas kuolaaminen nopeat sydämenlyönnit ja raskas hengitys oksentaminen ripulointi limakalvojen punoitus ruumiinlämpö yli 41 astetta läähätys horjuminen ja levottomuus kirkkaanpunaiset limakalvot tajunnan tason heikkeneminen.
Syitä: ◊ ◊
kuuma, kostea, seisova ilma kesä, kuuma auto, kiihtyminen (urheilusuoritus)
riittävästi vettä tarjolla mahdollisuus olla varjossa kevyt rasitus lenkit ja treenit joko aikaisin aamulla tai illalla
ENSIAPU LÄMPÖHALVAUKSEEN: ◊ ◊ ◊ ◊ ◊ ◊ ◊ ◊ ◊
SIIRRÄ KOIRA VIILEÄÄN PAIKKAAN VIILENNÄ KOIRA SUIHKUTA VIILEÄLLÄ VEDELLÄ, EI JÄÄKYLMÄLLÄ UIMAVEDESSÄ KAHLAAMINEN MÄRÄT PYYHKEET JÄÄPALAPUSSI, EI SUORAAN IHOLLE LÄMMÖN MITTAUS NOIN 10 MIN VÄLEIN LOPETA VIILENTÄMINEN, KUN RUUMIINLÄMPÖ ON 39,5 ASTETTA; VIILENTYMINEN JATKUU ITSESTÄÄN VIELÄ SOITA ELÄINLÄÄKÄRIIN
LURPPA 2/2021
ÄLÄ KOSKAAN JÄTÄ KOIRAA KUUMAAN AUTOON (ikkunan avaaminen ei auta !!!)!
5
Tottelevaisuuskokeet ja kokeisiin kouluttaminen, osa 1
Teksti: Mari Salminen
POLTTA A KESÄK A KUUMA Tu ! Oletko kävellyt paljain jaloin kesähelteellä asfaltilla?
Mittaa asfaltin tai hiekan kuumuus nopeasti:
Kyllä, olen kokeillut ja voi pahus, miten se polttaa jalan pohjia, samoin kuIn kuuma rantahiekkakin.
Aseta kämmenselkäsi asfaltille tai hiekalle. Jollet pysty kuumuuden vuoksi pitämään kättäsi viittä sekuntia kauemmin paikoillaan, asfaltti / hiekka on liian kuuma koiran tassuille.
Mutta oletko tullut ajatelleeksi koiran tassuja? Nekin tuntevat kuumuutta, ja pahimmassa tapauksessa voi tassuihin tulla palovammoja tai rakkuloita. Kun asteet nousevat lämpömittarissa, asfaltti ja hiekka muuttuvat polttavan kuumaksi. Lenkit kannattaa helteellä ajoittaa aikaiseen aamuun tai myöhäiseen iltaan. Päiväpissatukset kannattaa suorittaa nurmella tai varjoisilla paikoilla. Tarkkaile koirasi tassuja kesälläkin. Mikäli huomaat palovamman anturoissa, kannattaa aina käydä näyttämässä tassu eläinlääkärille.
Lenkit kannattaa helteellä ajoittaa aikaiseen aamuun tai myöhäiseen iltaan.
Hoidontarve on tapauskohtainen. Yleensä tarvitaan paikallishoitoa ja tulehduskipulääkettä. Kotona ensiapuna voi tassua huuhdella viileällä vedellä (ei kylmällä tai voi tulla paleltumisvamma) ja laittaa tossut tai pienet sukat tassuihin. Jos antura vuotaa verta, tee siihen tassuside ennen eläinlääkäriin menoa!
LÄMPÖTILA
ASFALTTI
25 °C
noin 52 °C
30 °C
noin 57 °C
35 °C
noin 65 °C
Päiväpissatukset nurmella
25 asteen helteessä voi asfaltin lämpötila nousta jopa 50 asteeseen!
6
© FOUR PAWS
Yli 50-asteinen Kananmuna kypsyy jo asfaltti voi vahingoittaa 55 asteen lämmössä, koiraa alle minuutissa! viidessä minuutissa!
LURPPA 2/2021
tulokseen pelkästään makupalaa käyttäen. Kuinka varmaksi koiran saa, on sitten eri asia. Kokeissa ei saa käyttää makupalaa, eikä niitä saa olla edes taskussa. Tämänkin takia kannattaa käyttää myös jotain muuta palkkaa kuin makupalaa. Kuinka usein ja kuinka paljon sitten kannattaa kouluttaa? Tämä on aika yksilöllinen asia. Toiset rodut Teksti: Åsa Liljeqvist, kuva: Pekka Tainio kestävät paremmin toistoja ja useamman kerran viikossa tapahtuvaa harjoittelua. Rodun sisälläkin on eroja. Täytyy oppia tuntemaan omaa koiraansa Tottelevaisuuskoulutuksen tavoitteena on iloinen, ja harjoitella koiran ehdoilla. Mikäli huomaa, että tottelevainen ja yhteiskuntakelpoinen koira. Koukoira alkaa kyllästyä, kannattaa pitää tauko. Itse lutus opettaa sekä koiraa että ohjaajaa ymmärolen huomannut, että keväällä opittu kypsyy tämään toisiaan paremmin ja luomaan kaverikesäloman aikana, ja syksyllä harjoittelu sujuu suhdetta sekä keskinäistä luottamusta. Kun hyvä taas iloisesti ja innostuneesti. kaverisuhde ja luottamus on syntynyt, koulutuskin Kun aloittaa kilpailuliikkeiden harjoittelun, kannaton helpompaa ja hauskempaa. Koulutuksen pitää taa pilkkoa ne osiin. Esimerkiksi paikalla makaaolla sekä koiralle että ohjaajalle hauskaa ja mieminen 1 minuutti: Ensin opetetaan istuminen ja lekästä. Silloin lopputulos on hyvä ja se myöskin maahanmeno, sen jälkeen sivulle tulo ja pikku tuntuu ”helpolta”. hiljaa paikallaolo ohjaajan sivulla. Kun koira osaa Tottelevaisuuskokeessa testataan koulutuksen tunämä asiat voidaan yrittää jättää koira siirtymällä losta. Jokaisessa luokassa on määrättyjä liikkeitä, sen eteen. Sitten pidennetään välimatkaa koiraan mitä pitää suorittaa. Liikkeet arvioidaan sääntöjen sen mukaan, miten koiran oppiminen edistyy. Ajan puitteissa: miten hyvin koira suorittaa kyseiset opettaminen tehdään samalla tavalla kun etäiliikkeet sekä koiran ja ohjaajan välinen yhteistyö. syydenkin. Ensin ihan muutama sekunti ja sitten Mitä iloisempi ja palvelualttiimpi koira on, sen pidennetään aikaa, kunnes koira pysyy maassa parempi. Älä koskaan kouluta koiraa, jos sinulla minuutin verran. Kun kaikki nämä osa-alueet ovat on huono päivä. Koulutuksen pitää olla koiran hallinnassa, aloitetaan niiden yhdistäiloista yhdessä tekemistä koiran kansÄlä koskaan minen yhdeksi kokonaisuudeksi. sa. Muista, että koirallakin voi kouluta koiraa, Harjoittelupaikkoja kannattaa vaihdella, jotta olla joskus huono päivä. jos sinulla on koira oppii suorittamaan liikkeet erilaisissa Opettaminen alkaa heti kun pentu huono päivä! ympäristöissä ja olosuhteissa. Alussa on tietulee uuteen kotiin. Silloin tehdään tysti hyvä harjoitella rauhallisessa paikassa, pelisäännöt selväksi, eli opetetaan mutta koiran edistyessä lisätään häiriötilanteita. pennulle mikä on sallittua ja mikä ei. Pennulle Tottelevaisuuskokeet järjestetään yleensä nurmiperusasioiden opettaminen, esimerkiksi istumitai hiekkakentällä. Nurmikenttä voi olla ongelmalnen, maahanmeno, seisominen, esineiden kantalinen koirille, jotka kulkevat kuono maassa, kuten minen ja luoksetulo, luovat pohjan kilpailu-uralle. spanieleille. Liikejärjestys ei ole sama joka kerta, Mikäli koira arkielämässä tekee jonkun tempun, vaan tuomari ilmoittaa koepäivän aamuna, mikä mistä voi olla hyötyä tulevaisuudessa, kannattaa liikejärjestys on. Näin ollen kaavamainen harjoitteheti kannustaa sitä. Esimerkki: Jos koira menee lu voi olla haitaksi. Koira rupeaa helposti ennakoiahtaaseen paikkaan ja huomaa, ettei pääse kuin maan, eikä silloin malta odottaa seuraavaa käskyä. peruuttamalla pois, kehu ”hyvä poika” samalla Liikkeiden järjestystä kannattaa harjoitellessa kun annat peruuttamiskäskyn ”peruuta”. vaihdella, jotta koira oppii seuraamaan paremmin ohjaajan käskyjä ja yhteistyö tiivistyy. Kokeessa Koulutuksen/opettamisen a ja o on oikea-aikainen toimiva liikkeenohjaaja antaa ohjeita, miten kepalkkaaminen, eli palkataan heti kun koira tekee hässä toimitaan. Siellä ei saa tehdä mitään ilman oikein. Palkkana voi käyttää makupalaa, lelua tai lupaa, joten kannattaa totuttautua siihen, että pelkkää taputusta, suullinen kehuminenkin riittää. aina odottaa kouluttajan antamia käskyjä. Palkan pitää motivoida koiraa suorittamaan liikkeet iloisesti. Aluksi kannattaa palkata useammin, Tottelevaisuuskokeen säännöt ja ohjeet löytyvät ja kun koira on oppinut, harvennetaan palkan Suomen Kennelliiton nettisivuilta. Kannattaa lukea antamista, eli vaatimustasoa nostetaan ennen ne läpi, mikäli mielii kilpailemaan. Seuraavalla ”palkanmaksua”. Pennun kanssa pääsee nopeasti aukeamalla on muutamia poimintoja säännöistä. LURPPA 2/2021
7
Neljä luokkaa Tottelevaisuuskokeessa on neljä luokkaa: alokasluokka, avoin luokka, voittajaluokka ja erikoisvoittajaluokka. Kokeeseen voi osallistua, kun koira on täyttänyt 10 kk, mutta erikoisvoittajaluokassa koiran täytyy olla täyttänyt 15 kk. Koiran täytyy saada vähintään yksi ykköspalkinto siirtyäkseen seuraavaan luokkaan. • Alokasluokka (ALO) (Novice class) 10 kk kuukautta täyttäneille koirille, jotka eivät ole saavuttaneet kolmea 1-palkintoa alokasluokassa. Koiran tulee siirtyä avoimeen luokkaan sen saatua kolmannen 1-palkinnon alokasluokassa. • Avoin luokka (AVO) (Class 1) Koirille, jotka aikaisemmin ovat saaneet vähintään yhden 1-palkinnon alokasluokassa. Koeohjeissa on määritelty siirtymisvelvoite. • Voittajaluokka (VOI) (Class 2) Koirille, jotka aikaisemmin ovat saaneet vähintään yhden 1-palkinnon avoimessa luokassa. Koeohjeissa on määritelty siirtymisvelvoite.
• Erikoisvoittajaluokka (EVL) (Class 3) 15 kk täyttäneille koirille, jotka ovat aikaisemmin saaneet vähintään yhden 1-palkinnon voittajaluokassa. Kunniapalkinto Tuomari voi halutessaan antaa kunniapalkinnon 1-palkinnon saaneille koirille. Kunniapalkinnon antamisessa noudatetaan tottelevaisuuskokeen koeohjeissa mainittuja kriteereitä. Koulutustunnus ja mitali Koulutustunnukset ja mitalit jaetaan jokaisessa luokassa koiran saavuttaessa kolmannen 1-palkinnon kyseisessä luokassa. ◊ Alokasluokassa koulutustunnus on TK1 ja mitali pronssinen. ◊ Avoimessa luokassa koulutustunnus on TK2 ja mitali hopeinen. ◊ Voittajaluokassa koulutustunnus on TK3 ja mitali kultainen. ◊ Erikoisvoittajaluokassa koulutustunnus on TK4 ja mitali kultainen lehväkehyksin.
1-PALKINTO
2-PALKINTO
3-PALKINTO
ALOKASLUOKKA
160–200 pistettä
140–alle 160 pistettä
100–alle 140 pistettä
AVOIN LUOKKA
256–320 pistettä
224–alle 256 pistettä
192–alle 224 pistettä
VOITTAJALUOKKA
256–320 pistettä
224–alle 256 pistettä
192–alle 224 pistettä
ERIKOISVOITTAJALUOKKA
256–320 pistettä
224–alle 256 pistettä
192–alle 224 pistettä
ALOKASLUOKAN LIIKKEET ALO – 1 Paikalla makaaminen 1 minuutti Käskyt: Maahan – paikka – istu Suoritusohje: Koirat tuodaan liikkeeseen kytkettynä. Liike alkaa, kun kaikki ohjaajat seisovat rivissä noin 4 metrin välein koirat perusasennossa, ja liikkeenohjaaja ilmoittaa ”Liike alkaa”. Ohjaajat käskevät koirat perusasennosta maahan yksi kerrallaan, aloittaen rivin vasemmasta päästä ja edeten oikeaan päähän. Ohjaajat siirtyvät luvan saatuaan yhdessä noin 15 metrin päähän ja kääntyvät koiriaan kohti. Ajan laskeminen aloitetaan, kun kaikki ohjaajat ovat osoitetussa paikassa. 1 min jälkeen ohjaajille annetaan lupa palata koiransa viereen.
istuu ohjaajan edessä. Ohjaaja ilmoittaa, kumpaa menettelyä hän noudattaa. Jos koira suorittaa liikkeen ohjaajan edessä, ohjaaja siirtyy koiran eteen. Liikkeessä käytetään ohjaajan omaa tai järjestäjän varaamaa puista noutoesinettä. Liikkeenohjaaja ilmoittaa ”Liike alkaa” ja ojentaa ohjaajalle noutoesineen. Ohjaaja antaa liikkeenohjaajan käskystä noutoesineen koiralle. Koira ottaa esineen ja pitää sitä suussaan noin 5 sekuntia. Liikkeenohjaaja ilmoittaa ”Käsky” ja ohjaaja käskee koiran irrottamaan otteensa noutoesineestä. Liikkeenohjaaja ilmoittaa ”Liike päättyy”. Koiran ei tarvitse siirtyä perusasentoon sivulle.
ALO – 2 Seuraaminen Käskyt: Seuraa Suoritusohje: Seuraamiskaavio sisältää kävelyosuudessa käännöksiä oikeaan ja vasempaan sekä täyskäännöksiä ja pysähdyksiä. Kaavioon kuuluu hidas- ja juoksuosuus ilman käännöksiä ja pysähdyksiä. Kaavio ei sisällä käännöksiä paikallaan tai askelia eri suuntiin. Koira seuraa ohjaajaa taluttimetta. Koiran tulee seurata halukkaasti ohjaajan vasemmalla sivulla, koiran lapa ohjaajan polven kohdalla ja rintamasuunta ohjaajan mukaisena. Ohjaajan tulee liikkua luonnollisesti liikkeen aikana. Ohjaaja voi valita tekeekö täyskäännökset vasemmalle vai oikealle. Niin kutsuttu ”saksalainen täyskäännös vasemmalle” on myös hyväksytty, toisin sanoen koira kiertää ohjaajan ympäri oikealta puolelta, kunhan koira tekee käännöksen tiiviisti ohjaajan vieressä pysyen.
ALO – 6 Kauko-ohjaus Käskyt: Maahan (– paikka) – istu+KM (käsimerkki) – maahan+KM – istu Suoritusohje: Koiran pitää vaihtaa asentoaan kaksi kertaa (istu – maahan – istu) ohjaajan käskyjen mukaisesti ja sen tulee pysyä alkuperäisellä paikallaan. Asennonvaihtojen järjestys on istu–maahan. Viimeinen asennonvaihtokäsky on ”Maahan”. Aloituspaikan rajalinja on kahden merkin välinen kuvitteellinen jana. Aloituspaikka on tämän rajalinjan edessä ja ohjaaja käskee koiransa maahan siten, että rajalinja on koiran takana. Ohjaaja jättää koiran paikalleen ja siirtyy osoitettuun paikkaan noin 2 metrin etäisyydelle koirasta ja kääntyy koiraan päin. Liikkeenohjaaja osoittaa ohjaajalle asennonvaihdot suullisesti tai käsimerkkien tai kirjallisten / kuvallisten näyttötaulujen tai elektronisen näyttötaulun avulla. Liikkeenohjaajan tulee antaa uusi asennonvaihtokehotus noin 3 sekunnin välein. Ohjaaja saa käyttää sekä suullisia käskyjä että käsimerkkejä, mutta käskyjen on oltava lyhyitä ja ne on annettava samanaikaisesti. Viimeisen ”Maahan”- käskyn jälkeen ohjaaja palaa koiransa viereen ja käskee sen perusasentoon.
ALO – 3 Maahanmeno seuraamisen yhteydessä Käskyt: Seuraa – maahan – istu Suoritusohje: Ohjaaja ja koira etenevät normaalivauhtia suoraa linjaa aloituspaikalta. Noin 10 metrin jälkeen ohjaaja käskee koiran maahan itse pysähtymättä. Ohjaaja jatkaa kulkuaan noin 10 metriä ja kääntyy koiraa kohti. Noin kolmen sekunnin kuluttua ohjaaja palaa koiran viereen ja käskee sen perusasentoon. ALO – 4 Luoksetulo Käskyt: Paikka – tänne (– sivulle) Suoritusohje: Ohjaaja jättää koiran istumaan ja kävelee noin 15 metriä osoitettuun paikkaan ja kääntyy koiraa kohti. Ohjaaja kutsuu koiran luokseen perusasentoon. Ohjaaja voi liittää luoksetulokutsuun myös koiran nimen, mutta nimi ja käsky on annettava nopeasti peräkkäin niin, ettei niistä muodostu kahta erillistä käskyä. ALO – 5 Noutoesineen pitäminen Käskyt: Pidä – irti Suoritusohje: Noutoesinettä pitäessään koira on joko perusasennossa ohjaajan vieressä tai
TOTTISTREENEISSÄ
8
LURPPA 2/2021
LURPPA 2/2021
ALO – 7 Estehyppy Käskyt: Paikka – hyppy (– sivulle) Suoritusohje: Ohjaaja jättää koiran istumaan noin 2–4 metrin päähän esteestä, kävelee esteen toiselle puolelle noin 2–4 metrin päähän esteestä, kääntyy koiraa kohti ja kutsuu koiran hyppäämään esteen yli. Ohjaaja saa valita etäisyyden esteestä väliltä 2–4 metriä. Koiran tulee hypätä esteen yli ja tulla perusasentoon. Esteen korkeuden tulee olla noin koiran säkäkorkeus. Maksimikorkeus on kuitenkin 50 cm. Esteen tulee olla noin 1 m leveä avoeste ja esteen sivutolppien tulee olla noin 1 m korkeita. Esteen rima ei saa olla kiinteästi asennettu vaan sen tulee pudota, jos koira selkeästi koskettaa siihen hypätessään. Iloisia koulutushetkiä!
9
Vilman viisi vinkkiä valokuvaamiseen Teksti: Annika Kontturi-Salmi, kuvat Vilma Saarinen (s. 8) ja Noora Mäkiö (s. 9)
Kun kuulimme, että kerholaisemme Vilma Saarinen on aloittanut valokuvaajaopiskelut, otimme häneen yhteyttä ja pyysimme viisi vinkkiä arjessa koirakuvaamiseen puhelimella. 1. Mieti mitä kuvalla haet. Haluatko ottaa söpön kasvokuvan, esittää koiran rakennetta tai innostavatko maisemat? Kasvokuvia ottaessa huomioi salama tai valo. Kun kuvaat rakennetta, voi maata tai taustaa hyödyntää. Kaunis seisominen auttaa asiaa. Ei kannata pitää kiirettä, vaan ota aikaa. Kannattaa huomioida, että valo tulee valokuvaajan takaa. Maisemakuvissa omat mieltymykset ratkaisevat. Monesti on myös kyse tunnearvosta. 2. Tartu hetkeen! Joskus se paras kuva tulee yllättäen. Sen vuoksi puhelimen kamera on täydellinen. Harva pystyy kantamaan järjestelmäkameraa taskussaan.
VALOKUVAAJA JA KUVATTAVA: VILMA JA HERKKU
MITEN SAAN KOIRAN KATSOMAAN KAMERAAN...
HERKKU KATSOO KAMERAAN.
3. Paljon otoksia. Anna puhelimen kameran laulaa. Kannattaa ottaa mieluummin liikaa kuin liian vähän kuvia. Puhelimesta saa aina poistettua turhat kuvat, mutta tähtihetket voivat antaa odottaa itseään. 4. Seuraa valokuvausperiaatteita tai hulluttele. Perusvalokuvaustiedot on hyvä olla olemassa, mutta älä anna niiden rajoittaa luovuuttasi. Hienoja kuvia voi tulla vaikka ei menisi sääntöjen mukaan, kertoo Vilma. 5. Innosta koira kuvaukseen. Koira-, eläinja lapsikuvaaminen voi olla haastavaa, varsinkin jos pyrit johonkin määrättyyn ideaan. Jos haluat kasvokuvia, joissa koira katsoo kameraan, kannattaa palkka sijoittaa kännykän päälle. Jos koiraa ei kiinnosta voi rapistella pussia, vinguttaa lelua tai käyttää jotain piristyssanaa. Jos koira näkee jotain, mikä nostaa sen ryhtiä ja antaa valppaan ilmeen, tilanne kannattaa hyödyntää.
10
LURPPA 2/2021
LURPPA 2/2021
11
Barbet on monipuolinen säänkestävä harrastekoira. Sopivia harrastusmuotoja ovat mm. agility, flyball, koiratanssi, jäljestäminen (MEJÄ), pelastuskoiratoiminta (PEKO) ja vesipelastus (VEPE) vain muutamia mainitakseni. Kennelliiton koiranetin tietojen pohjalta suomessa on tällä hetkellä 21 barbetkasvattajaa. Pentuja syntyy harvakseltaan. Vuonna 2020 rekisteröitiin yhdeksän pentuetta ja pentuja syntyi yhteensä 62. Rotuyhdistys Barbet Finland ry hoitaa rotuun liittyvää tiedonkeruuta ja tilastointia sekä koulutus-, tiedotus- ja julkaisutoimintaa. Jäsenlehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Tämän aukeaman kuvissa esiintyvät barbet-tytöt Luna (Hulabaloo Hill´s Doris) ja tämän tytär Aava (Hulabaloo Hill´s Madonna). Koirien omistaja on Tiina Kauppinen. Luna on syntynyt elokuussa 2017 ja Aava heinäkuussa 2020. Tiina on käynyt Lunan kanssa muutamissa näyttelyissä. Seuraava tavoite on spanielien taipumuskokeen suorittaminen. Aava taas on ns. korona-ajan pentu, jonka kanssa ei ole vielä päästy harrastamaan mitään. Jos tässä kesän mittaan match show’t vapautuvat, Tiinan löytää niistä Aavan kanssa kehäkokemusta hakemasta.
FCI:N LUOKITUS Ryhmä 8 noutajat, ylösajavat koirat ja vesikoirat, alaryhmä 3 vesikoirat. Käyttökoetulos vaaditaan. LYHYT HISTORIA Ikivanha, kaikkialla Ranskassa tunnettu rotu, jota käytetään vesilintujen metsästyksessä ylösajavana, seisovana ja noutavana koirana. YLEISVAIKUTELMA Keskikokoinen ja normaalirakenteinen. Rodun erityispiirre on paksu ja villava karvapeite, joka suojaa tehokkaasti kylmältä ja kosteudelta. Karva muodostaa leukaparran (ransk. barbe), jonka mukaan rotu on saanut nimensä. TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA Kuono on hieman kalloa lyhyempi. Rungon pituus olkanivelestä istuinluun kärkeen on hieman säkäkorkeutta suurempi. KÄYTTÄYTYMINEN /LUONNE Tasapainoinen, omistajaansa erityisen kiintyvä ja hyvin sosiaalinen. Rakastaa vettä, jopa kylmässä säässä. PÄÄ Kallon karvapeite ulottuu kuononselkään. Parta on pitkä ja tuuhea, viikset peittävät koko kuonon. Pää on kauttaaltaan tuuheakarvainen. • KALLO-OSA Pyöristynyt ja leveä • OTSAPENGER Selvä • KIRSU Suuri ja musta tai ruskea karvapeitteen väristä riippuen. Sieraimet ovat yvin avoimet. • KUONO-OSA Melko neliömäinen, kuononselkä leveä • HUULET Paksut, hyvin pigmentoituneet ja kauttaaltaan pitkän karvan peittämät. Huulten reunat ovat mustat tai ruskeat. • LEUAT / HAMPAAT / PURENTA Leuat ovat keskenään yhtä pitkät. Leikkaava purenta, vahvat hampaat. Etuhampaat hyvin kehittyneet ja suorassa rivissä. • SILMÄT Pyöreät ja mieluiten tummanruskeat. Silmäluomien reunat ovat mustat tai ruskeat.
LUNA SPANIELILIITON ERKKARISSA TAMPEREELLA 10.6.2018. LUNA SAI NÄYTTELYSSÄ SERTIN.
12
• KORVAT Alas, joko silmän korkeudelle tai hieman alemmaksi kiinnittyneet, pitkät, litteät, leveät ja pitkän, nyörimäisen karvan peittämät. Kun korvat vedetään yhteen kirsun edessä, korvakarvat ulottuvat ainakin 5 cm sen yli; korvalehti ulottuu suupielen yli. • KAULA Lyhyt ja vahva LURPPA 2/2021
RUNKO • SELKÄ Kiinteä, selkälinja vakaa • LANNE Kaareutuva, lyhyt ja vahva • LANTIO Sivusta katsottuna pyöristynyt, tasapainoisesti lannelinjaa jatkava • RINTAKEHÄ Leveä, hyvin kehittynyt ja syvä, kyynärpäihin ulottuva. Kyljet ovat kaarevat, eivät tynnyrimäiset. • HÄNTÄ Alaskiinnittynyt; asennoltaan hieman koholla, mutta koiran työskennellessä vaakatasoa ylempänä. Hännän pää kaartuu loivasti. • LAVAT Viistot, lavan ja olkavarren välinen kulmaus on 110–115°.
AAVA
LUNA
• OLKAVARRET Vahvat ja lihaksikkaat • KYYNÄRVARRET Suorat, vahvaluustoiset, pystyt ja kauttaaltaan pitkäkarvaiset • KÄPÄLÄT Pyöreät, leveät ja karvaiset • REIDET Hieman viistot, lihaksikkaat • KINTEREET Matalat ja hyvin kulmautuneet
Kuva: Carola Lindroos
Teksti ja kuvat (ellei toisin mainittu): Marika Mikkolanaho
KÄYTTÖTARKOITUS Vesilintujen metsästyksessä käytettävä koira, joka vesikoirien tapaan noutamisen lisäksi etsii, paikallistaa ja ajaa ylös vesikasvillisuuden sekaan piiloutuneen riistan sekä noutaa ammutun saaliin. Se sietää hyvin kylmää ja menee veteen kaikenlaisessa säässä.
LUNA NOIN 10 KK:N IKÄISENÄ KOTINURKILLA
• LIIKKEET Vaivattomat; raajat liikkuvat rungon suuntaisesti. Eturaajan askel on keskipitkä ja takaraajalla on hyvä työntö. • NAHKA Melko paksu • SÄKÄKORKEUS Urokset 58–65 cm, nartut 53–61 cm; sallittu poikkeama ± 1 cm KARVA Pitkää, villavaa ja kiharaa, voi muodostaa nyörejä. Karva on tuuhea ja peittää luonnontilaisena koiran kauttaaltaan. Karvapeite on rodun tärkeä erityispiirre. Barbetin karvapeitettä voidaan muotoilla rodunomaisella tavalla leikkaamalla, jotta koiran työskentely ja karvapeitteen hoito helpottuisivat. Turkin pituutta ei ole määritelty, mutta näyttelyissä tuomarit arvostavat usein runsasta turkkia. Kotikoiralla turkin voi pitää vaikka aina lyhyenä. Barbetin ruokavalion tulee sisältää tarpeeksi rasvaa, jotta turkista kasvaa kiiltävä ja elinvoimainen. • VÄRI Yksivärinen musta, harmaa, ruskea, kellanruskea, hiekanruskea, valkoinen tai kirjava. Kaikki kellanruskean ja hiekanruskean sävyt ovat sallittuja. Värisävy mieluiten sama koko rungossa. Lähteet: Kennelliiton jalostustietojärjestelmä ja rodun jto LURPPA 2/2021
Kuva: Reija Karvomen
Rotuesittelyssä barbet
LUNAJA AAVA PUISTOSSA
LUNA JUNIORI-VOITTAJANA MESSARISSA VUONNA2018
13
Rally-tokoa ensikertalaiselle Teksti: Vivi Aaltonen, kuvat: Kimmo Lempinen
NEEA JA NUUTTI
Jo syksyllä, kun kaikki taisivat olla ihan kyllästyneitä vuoteen, jolloin mitään ei voinut tehdä eikä harrastaa, muutama innokas kyseli olisiko kuitenkin mahdollista treenata rally-tokoa pienissä porukoissa. Mekin Bonon kanssa ilmoittauduttiin, koska en ole tokoa harrastanut kymmeneen vuoteen ja tämä olisi todennäköisesti hauskaa. Mitään erityistä mielikuvaa lajista ei ollut. Lähinnä se, että tässä jokainen sivulle tulo ei olisi niin tarkkaa eikä rangaistuspisteitä tipahtelisi joka kerta, kun koira vähän sählää. (Asia, jonka takia en ole motivoitunut oikeaan TOKOon yhtään. En jaksa hieroa sitä millilleen sivulle tuloa.) Alkuvaikutelma osui oikeaan. Laji oli lähinnä sitä, että koiran kanssa pidetään hauskaa, ja samalla ahne koira oli helppo motivoida tekemään pieniä temppuja siinä ohessa. (Nakkien perässä se olisi kiivennyt peppu edellä puuhun….) Lisäksi ainakin meidän kohdalla nämä muutamatkin treenikerrat lisäsivät selvästi koiran kuuliaisuutta siten, että se lenkilläkin tarjosi välillä vierellä kulkemista palkan toivossa, ja vaikkei sitä harjoiteltu, pysäytykset metsässä ovat sujuneet kuin vettä vaan. Erilaiset pyörähdykset, takaa kiertämiset ja muut tuntuivat olevan lähinnä koiralle hauskoja juttuja opetella, ja ainakin meidän kohdalla paikalla oli joka kerta hyvin motivoitunut koira, vaikken tajunnutkaan sitä pitää nälässä ennen treeniä (ne nakit, ne nakit….).
KATJA HJERPPE JA AARRE
14
UTA KORNBLUM JA ARTTURI HARJOITUSTEN TURVALLISUUS TAATTIIN SILLÄ, ETTÄ JOKAINEN KÄYTTI MASKIA KOKO TREENIN AJAN.
Se, mikä vähän yllätti, oli temppujen hyvin nopea tahti. Viimeisellä kerralla tehtiin ns. kisarata, ja erilaisia tehtäviä saatiin tosiaan mahtumaan tuohon lyhyeen rataan tosi monta. Tällainen hätäinen kävelijä, joka itse olen, joutui keskittymään erikseen siihen, että ottaa rauhallisia askeleita ja keskittyy siihen suoritukseen. Eli siinä missä virallisessa TOKOssa on pitkiä seuraamispätkiä eri tahdissa, tässä ehti hyvä jos muutaman askeleen ottaa kun taas piti suorittaa. Vanton tilan halli tarjosi mainion harjoittelupaikan. Olihan se toki täysin naurettavaa käyttää 70 minuuttia suuntaansa ajamiseen, kun koiran keskittyminen kesti ehkä sen 35 minuuttia. Mutta kun koiralla oli kivaa, nautin siitä itsekin.
MARIANNE JA OODI
Kiitos edelleen Marjalle kurssin vetämisestä ja teille aktiiveille, jotka sitä aloitte alun perin puuhaamaan! •
https://arcticvet.com
RIITTA JA IITA
LURPPA 2/2021
LURPPA 2/2021
15
Seuraa koirasi terveyttä Teksti: Mari Salminen; kuvat: Sabina Majuri Kuvissa: Mari Salminen ja Mette-koira Koiran terveystarkastus olisi hyvä tehdä myös kotona silloin tällöin. Opettele tarkkailemaan koiraasi normaalissa arjessa, tällöin on helpompi huomata, mikäli koirallesi tulee vaivoja. Muutama seikka on hyvä osata tehdä, jos joudut soittamaan eläinlääkäriin. He kysyvät todennäköisesti ennakkotietoja, jotta diagnoosi olisi nopeampi todeta ja mahdollinen hoito helpompaa. Onko koirasi sairas? Koiran normaali käyttäytyminen ja tila on tunnettava, jotta huomaat sairauden oireet. Seuraa etäältä, jolloin näet paremmin mahdolliset muutokset käyttäytymisessä. Tarkkaile kuntoa: onko koira normaali, lihava vai laiha? Onko tähän tullut muutosta. Onko jossain kehossa turvotusta TUNNUSTELE KOIRAASI JOKA PAIKASTA
(rasvaa, nestettä, patteja)? Onko koiran normaali temperamentti muuttunut? Liikkuuko koira samalla tavalla kuin ennen, äänteleekö samoin? Onko muutoksia syömisessä, ulostamisessa tai virtsaamisessa`? Onko hengitysääni muuttunut? Selviä oireita ovat esimerkiksi yskiminen, kutina, oksentaminen, ripuli ja ontuminen. Eläinlääkäri kysyy usein esitiedoissa lämmön, rokotukset, loishäädöt, aiemmat sairaudet ja aiemmat leikkaukset. Ja sitä onko huomattu muutoksia yleistilassa. Ruumiinlämpö mitataan peräsuolesta. Normaalilämpö koiralla on noin 38–39 astetta. Mittaa joustavapäisellä kuumemittarilla ja työnnä se rauhallisesti hieman yläviistossa asennossa peräaukon suolta myötäillen sisälle. Pidä mittarista kiinni. Kun mittari on muutaman sentin suolen sisällä se antaa oikean lämpötilan.
Hengitys Koira hengittää 10–30 kertaa minuutissa, iso koira hitaammin, pieni koira tiheämmin. Tarkkaile läähättääkö koira. Ikä, koko ja paino vaikuttavat normaaliin hengitystiheyteen. Huomioi myös hengitystyyppi. Sen kuuluu olla normaalisti huomaamaton. Onko hengitys voimistunut tai vaimentunut, käyttääkö koira rintalihaksia, vatsalihaksia vai molempia? Onko hengitys vaikeutunut, pitääkö koira kaulan pitkänä? Ovatko limakalvot sinertyneet, eikö koira halua mennä makuulle? Kaikki nämä indikoivat epänormaalia hengitystä. Patit ja imusolmukkeet Tunnustele koiraa läpi, etsi ihorikkoa tai patteja. Imusolmukkeet sijaitsivat leuan alla lapaluun edessä ja polvitaipeissa. Imusolmukereaktio on elimistön tapa torjua ja rajoittaa elimistöä uhkaavaa sairautta. Imusolmukkeet suodattavat mikrobeja sekä kasvainsoluja, jolloin muodostuu vasta-aineita. KUUMEEN MITTAUS
Sydän ja verenkierto elimistössä Sydämen lyöntitiheys on koiralla 60–160 löyntiä/ minuutti, pienillä koirilla korkeampi. Mittaa pulssi reisivaltimosta (reiden sisäpinnasta, nivustaipeesta tai sydämen kohdalta). Pulssin nopeuden minuutissa saat, kun lasket esimerkiksi 15 sek x 4.
PULSSIN MITTAUS NIVUSTAIPEESTA
Iho ja karvapeite Turkin kuuluu olla tiheä ja kiiltävä. Kutiseeko iho, lähteekö karvoja tai onko karvattomuutta? Onko iholla märkäeritettä, talineritystä, hilsettä? Haiseeko iho pahalle, onko pigmenttimuutoksia? Ihon kuluu olla elastinen ja pehmeä. Kokeile kuivumisen merkkiä ihoa nostamalla vaikka niskasta. Terve iho laskeutuu normaalisti takaisin alle neljässä sekunnissa. Peräaukon alueen ihon tulee olla puhdas ja kuiva. Ei saisi olla haavaumia, turvotusta eikä vanhaa ulostetta. Mahan tulisi olla pehmeä, ei turvonnut eikä kipeä. Koira myös aristaa kipeää vatsaansa sitä kosketeltaessa.
Korvat, silmät Vanha koirakansa sanoo, että koiran korvan ei kuulu haista millekään: jos korva haisee tunkkaiselle, se on likainen. Mikäli korva haisee makealle, siellä on tulehdus. Puhdista korvat tarvittaessa. Varsinkin luppakorvaisilla on tärkeää muistaa säännöllinen trimmausväli, jotta korvat pääsevät helpommin tuulettumaan. Silmien tulisi olla kirkkaat, ne eivät saisi vuotaa eikä punoittaa. Koiran ei myöskään kuuluisi aristella valoa. Tassut Katso kynnet ja anturanvälit. Kynsien kuuluisi olla ehjät ja lyhyet. Pitkät kynnet aiheuttavat kipua varpaissa ja voivat muuttaa tassun asentoa. Anturoiden kuuluisi olla elastiset, ei kovat eikä kuivat. Anturanvälit tulee pitää puhtaina ja kuivina. Ne eivät saa punoittaa eivätkä haista pahalle. Anturoiden väliin saattaa karva helposti tehdä kovan paakun, joka voi kätkeä sisäänsä kiviä tms. Tämä on kuin kävelisit itse kivi kengässä. Tällöin anturanväli ei pääse myöskään kuivumaan normaalisti vaan voi altistua tulehdukselle. •
Limakalvojen epänormaalit värit • Vaalea: anemia (alhainen hemoglobiini), huono verenkierto • Sinertävät: hapenpuute • Harmaat, likaiset: aiheuttaja myrkky • Keltaiset: maksavaurio • Kirkkaanpunaiset: esimerkiksi häkämyrkytys, hoitoon nopeasti
LURPPA 2/2021
Onko ääni muuttunut? Miltä näyttävät ikenet, hampaat, kieli ja huulet? Näkyykö vierasesinettä?
Ruoansulatuskanava Seuraa ruokahalua ja ulostamista, ulostuskertoja, ulosteen määrää ja muotoa, ilmavaivoja, mahan kurinaa, vatsakipuja ja oksentamista. Liittyvätkö oireet ruokailuun? Kuinka usein koira oksentaa ja miltä oksennus näyttää?
Limakalvot Tarkista suun limakalvot. Mikäli suun limakalvon pigmentti on musta, tutki myös esimerkiksi silmien, emättimen tai esinahan limakalvot. Normaali limakalvojen väri on vaaleanpunertava. Tämä riippuu läpivirtaavan veren määrästä ja sen hemoglobiinipitoisuudesta. KTA eli kapillaarin täyttymisaika mitataan painamalla limakalvoja. Tällöin jää valkoinen läiskä, jonka pitää täyttyä alle 2 sekunnissa normaalin väriseksi. Tämä kertoo miten nopeasti veri virtaa takaisin kudokseen.
16
Suu Katso, tunnustele ja haista. Suu ei saa haista pahalle, vaikka ei se normaalistikaan kovin hyvälle tuoksu. Tarkkaile koiran syömistä, pureskelua ja nielemistä.
LURPPA 2/2021
17
Hellurei, Täällä Osku! Ajattelin kertoa sinulle kuinka minulla menee, koska tiedän, että ajattelet meitä pentuja, jotka olet lähettänyt maailmalle, päivittäin.
TARKISTA HAMPAAT.
KURKKAA KORVAT.
NORMAALIT IKENET OVAT VAALEANPUNAISET.
Minusta on kasvanut iloinen hurmuri. Olen tätä kirjoittaessa 4 kuukautta nuori. Syön kolme kertaa päivässä, 50/50 raakaruokaa. Ruoka on superhyvää. Sanotaan ettei vahinko tule kello kaulassa, mutta nälkä kyllä tulee, kellontarkasti. Tykkään syödä aivan kaikkea. Joskus minulle sanotaan “jätä”, silloin pitää tiputtaa suusta tavara ulos. Koskaan en ruokakuppiin mitään jätä, paitsi joskus herneitä ja satunnaisia märkiä nappuloita. Olen jo sisäsiisti, revin kaikki sellaiset vessaksi sanotut paperit. Kivempi mennä ulos vessaan. Ulkoilen perheeni kanssa paljon, mutta en tykkää siitä kylmästä ja märästä loskaksi sanotusta jutusta. Yök! Aamuisin ulkona kuuntelen lintujen laulua, miten niistä lähteekin sellaisia kummallisia ääniä. Olen kiltti, energinen vilperi. Kehityn kovaa vauhtia. Osaan jo vaikka mitä temppuja perusjuttujen lisäksi, kuten antaa tassua ja heittää ylävitoset. Joka päivä harjoitellaan, koska harjoitus tekee mestarin. Hihnassa kuljen vielä sik-sakkia, pieni nenäni kun tutkii ihmeellistä maailmaa. Nyt ollaan harjoiteltu ulkona “istu ja pysy” -juttuja, ei vielä ihan suju muuten kuin kotona. Rakastan niin paljon ihmisiäni, etten halua pysyä poissa heidän luotaan. Me leikitään paljon ihan joka päivä. Minulla onkin valtava lelukori, jo toinen sellainen, koska tuhosin ensimmäisen. Se olikin ihan liian pieni, koska leluja minulla on hurjasti.
TARKISTA TASSUT.
SILMÄTKIN ON HYVÄ KATSOA.
Olen saanut kokea kaikenlaisia kivoja uusia juttuja perheeni kanssa. Olen käynyt pen-
18
LURPPA 2/2021
LURPPA 2/2021
tukoulun ja olen juuri aloittanut rally-tokon alkeiskurssin. Olen mielettömän etevä, vaikka itse sanonkin. Tykkään olla siinä kumipyöräkärryssä, mikä sanoo prum-prum, sillä olen päässyt reissaamaan jo vaikka minne. Sain oman passin, jotta pääsen matkustamaan ulkomaille sitten kun on taas turvallista matkustaa. En tosin ymmärrä mitä se “matkustaminen ulkomaille” tarkoittaa, mutta ehkä se joskus selviää. Perheelläni on aina aikaa minulle. Olen luppakorvien exclusive-luokan ainoa asiakas eli röhnötän sohvalla(ni) aina kun haluan saaden paljon rapsutuksia ja suukkoja. Välillä tosin joutuu itse hyppäämään ellei palvelusväki tajua tehdä työtään. Ole siis huoleti! Minusta pidetään erinomaista huolta, rakastan perhettäni ja he minua, äärettömästi. Paljon hännän heilutuksia ja suukkoja äidille ja isille. Rakkaudella, Osku (Sagobackens We Got Oscar)
Kuva: Jaana Räsänen
-Kirje kasvattajalle-
19
Haastattelussa Antti Hokkanen Teksti: Nea Korelin, kuva: Risto Paatelma
Hei Lurppalaiset! Sain suuren kunnian haastatella Antti Hokkasta. Hän on kasvattanut pitkään koiria Glamorly-kennelissään. Antti on pitkän linjan englanninspringerspanielikasvattaja. Hokkasella on monen vuoden kokemus englanninspringerspanieleista. “Haave kasvattamisesta syntyi varhain 1990- ja 2000-lukujen taitteessa ensimmäisen koirani myötä”, hän kertoo. Antti jatkaa, että haave kasvattamisesta alkoi jo nuorena, kun hän sai ensimmäisen koiransa. Vanhempien antaessa luvan koiraan, alkoi rotujen miettiminen. Valintojen loppusuoralla olivat lopuksi englanninspringerspanieli ja novascotiannoutaja. Valinta osui springeriin, juuri rodun luonteen takia. Lisäksi Hokkanen oli kuullut todella paljon hyvää rodusta, ja kaikki springerit, jotka hän oli tavannut, olivat miellyttäneet häntä. Ensimmäinen springeri saapui hänelle keväällä 2000. Glamorly sai ensimmäisen pentueen vuonna 2009, emänä Kans Pohj Mva Adamant’s Let’Em Talk.
IN MEMORIAM
Tommi Amperla
Springereiden lisäksi Hokkasella on ollut myös amerikancockerspanieli. Nykyisin Antti kasvattaa springereiden ohella norfolkinterriereitä. Ensimmäinen norfolkinterrieripentue syntyi 2020. Kasvattamisessa hänen mielestä on parasta odotuksen kutkutus kaikissa kasvattamisen vaiheissa. Kun saa katsoa kuinka kasvatit syntyvät, kasvavat ja kehittyvät ja saa suunnitella tulevia yhdistelmiä. Honkanen kertoo että “ kasvatus on hyvin tulevaisuusorientoitunutta, se on minun juttuni ehdottomasti”. Antin mielestään arki on parasta, jota voi tehdä rodun kanssa, sillä springerit ovat aina iloisia ja positiivisia. Tuntuu ihan kuin springereillä ei olisi huonoja päiviä. Springerin sopeutuminen ja mutkattomuus on näin ollen täydellinen lajiin kuin lajiin. “Springereiden kanssa elämä ei ole koskaan tylsää, myös huumoria ja pitkää pinnaa tarvitaan hössötyksen kanssa pärjätäkseen!” Kiitos Antti Hokkanen, että saimme haastatella sinua. •
1961–2021 Vehmaalainen Tommi Amperla kuoli kotonaan 6. helmikuuta 2021. Hän nukkui pois 59-vuotiaana. Tommi oli aktiivinen ja laaja-alainen koiraharrastaja. Hän alkoi käydä koiranäyttelyissä 1980-luvun loppupuolella chow chow -koiransa Cocon kanssa. Myöhemmin hän jatkoi harrastustaan briardinsa Tacon kanssa. Sittemmin Tommi innostui käymään koiranäyttelyissä myös ilman omia koiriaan. Ihmiset siellä ja heidän koiransa kiinnostivat Tommia. Hän osasi antaa hyviä koulutusvinkkejä ja auttoi ongelmakoirien kanssa eläviä ihmisiä. Myös koirat kunnioittivat Tommia, koska hänellä oli osaava ja pelkäämätön taito käsitellä niitä. Vuonna 1992 Tommi sai kehätoimitsijan pätevyyden, jonka jälkeen hän oli aktiivinen kehätoimitsija niin Varsinais-Suomen kennelpiirin alueella kuin muuallakin Suomessa. Satakunnan kennelpiirin näyttelyt olivat Tommille aina mieluisia. Tommi toimi myös monen näyttelytoimikunnan jäsenenä ja puheenjohtajana sekä usean koirayhdistyksen jäsenenä. Hän oli aktiivinen talkoolainen näyttelyissä ja tottelevaisuuskokeissa, metsästyskoirien jäljestämiskokeissa sekä monissa match show -tapahtumissa. Tommi oli aina valmis auttamaan, ja useat näyttelytoimikunnat saivat tukeutua hänen vankkaan kokemukseensa. Vuosina 2004–10 Tommi kuului Turunmaan Kennelyhdistyksen hallitukseen. Hän toimi myös yhdistyksen varapuheenjohtajana vuosina 2005–07. Lisäksi Tommi oli koetoimikunnan jäsen 2004–11 ja sen puheenjohtaja 2006–08. Tottelevaisuuskoulutusohjaajakortin Tommi sai vuonna 2012, minkä jälkeen hän oli aktiivinen kouluttaja. Vuodesta 2013 Tommi toimi myös tottelevaisuuskokeiden liikkeenohjaajana. Tommi Amperla tunnettiin koirapiireissä hyväntahtoisena ja huumorintajuisena persoonana, joka huomioi ympärillä olevat ihmiset ja hoiti sujuvasti tehtävänsä eri tapahtumissa ja näyttelyissä.
Hokkanen kuvailee ihannespringeriä ultratyylikkääksi. Koira on kaunis ja tasapainoinen. Kuitenkin springeri on samalla voimakas, mutta ei liian raskas. Lisäksi se on jalo, mutta ei liiaksi asti, ja liikkeen pitää olla rotutyypillinen. Liikkeen näyttävyyden pitää saada katsoja ihastelemaan koiraa. Ennen kaikkea springeri on hyvin avoin ja sosiaalinen. “Springerillä pitää olla mutkaton luonne”, Hokkanen toteaa.
Tommia jäivät kaipaamaan isä ja sisar perheineen sekä täti. Hänen elämässään oli myös iso joukko ihmisiä, jotka surevat Tommin yllättävää poismenoa. Tiina Amperla-Hirvonen Åsa Liljeqvist
Antti on harrastanut nuorempana muun muassa TOKOa, MEJÄä ja näyttelyitä. Ajan käytön rajallisuuden vuoksi hän on siirtynyt enimmäkseen näyttelyiden puolelle. Hokkanen kertoo kuinka hän oli käynyt viime kesänä “palaamassa nuoruuteen” ja kokeillut MEJÄä pitkän tauon jälkeen. Vaikka viralliset kisat ovat enimmäkseen jääneet näyttelyihin, Antti haluaa omaksi ilokseen tehdä koirilleen MEJÄ-jälkiä ja aktivoida koiriaan. Lisäksi koirat pääsevät aina uimaan kun he haluavat, sillä Hokkanen asuu järven rannalla.
20
LURPPA 2/2021
LURPPA 2/2021
21
LOUNAIS-SUOMEN SPANIELIKERHO - SYDVÄSTRA-FINLANDS SPANIELKLUBB ry.
TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2020 Yleistä
Kulunut vuosi oli yhdistyksen 55. toimintavuosi. Vaalikokouksen valitsemien toimikuntien toimintasuunnitelmat muodostivat, kuten ennenkin, rungon yhdistyksen toiminnalle.
Hallitus
Puheenjohtaja Merja Saastamoinen (7)* Varapuheenjohtaja Kirsi Niittymäki (4) Janina Alankoja-Kanervala (4) Katja Alho (5) Terttu Hellberg (5) Maija Jaakola (2) Sihteeri Åsa Liljeqvist (7) Riitta Paganus (7) * kokoukset, joissa ollut Mari Salminen (7) mukana Pekka Tainio (6) Hallitus valitsi seuraavat toimihenkilöt: varapuheenjohtaja Kirsi Niittymäki, sihteeri Åsa Liljeqvist, rahastonhoitaja Riitta Paganus, kirjanpitäjä Terttu Hellberg, kiertopalkintojen hoitaja Maija Jaakola.
Katja Alho Kari Mattila Riitta Paganus Mari Salminen Merja Saastamoinen ja Kirsi Niittymäki
JÄLJESTÄMISKOETOIMIKUNTA Pj. Vivi Aaltonen, muut jäsenet Kaisa Railomäki, Anu Ikonen, Marja Ylitalo, Seija Arjoranta ja Katja Nortunen-Illman. Huhtikuussa 2020 oli Lounais-Suomen spanielikerhon vuoro järjestää perinteinen jälkientekokurssi. Paikka oli jo sovittuna, ja jonkin verran kiinnostuneita oli ilmoittautunut. Covid-19-epidemian vuoksi kurssi kuitenkin jouduttiin perumaan. Sovimme kerhojen jäljestämisvastaavien kesken, että L-SSK pyrkii järjestämään kurssin keväällä 2021. 15.6.2020 Järjestettiin iltakoe Tarvasjoella, Metsästysyhdistys Tarvas ry:n maastoissa. Ylituomarina toimi Marja Asikainen. Ratamestarina toimi Kaisa Railomäki, vastaavana koetoimitsijana toimi Vivi Aaltonen ja sihteerinä Kaisa Railomäki. Kokeeseen osallistui neljä koirakkoa. Avoimen luokan paras koira oli cockerspanieli Friisin Metsäntyttö ”Zeta”, AVO1, 43 p. om./ohj. Virpi Niemi. Voittajaluokan paras koira oli cockerspanieli Pähkinämäen Back to Black, VOI2, 38 p, om./ohj. Sari Verho.
TOTTELEVAISUUSKOETOIMIKUNTA
Jäseniä oli 31.12.2020 yhteensä 210, joista vuosijäseniä 48, kannatusjäseniä 27, perhejäseniä 91, ainaisjäseniä 34 ja ainaiskannatusjäseniä 10.
Pj. Åsa Liljeqvist, muut jäsenet Ulla Liljeqvist ja Marja Kouvonen.
TAIPUMUSKOETOIMIKUNTA
TOKO-kokeet 8.8.2020 järjestettiin Varsinais-Suomen kennelpiirin piirin mestaruuskoe. Koe pidettiin Raisiossa Haunisissa. Kokeeseen osallistui 23 koiraa. Ylituomarina toimi Timo Pussinen ja liikkeenohjaajana Jeanette Wikman. Koevastaavana oli Marja Kouvonen.
Pj. Maija Jaakola, muut jäsenet Kaisa Mäkinen, Markku Leino, Antero Niittymäki, Krista Suonpää ja Kaisa Railomäki. Taipumuskoetoimikunta järjesti vuonna 2020 taipumuskoeharjoitukset, kolmet spanielien taipumuskokeet sekä kurssin uusien taipumuskoetoimitsijoiden kouluttamiseksi. Ensimmäiset taipumuskokeet järjestettiin 27.6.2020 Salossa. Kokeen ylituomarina toimi Meerit Kuparinen ja vastaavana koetoimitsijana Markku Leino. Kokeeseen osallistui 8 koiraa, joista 6 suoritti kokeen hyväksytysti. Toiset taipumuskokeet pidettiin 28.6.2020 Pöytyällä. Kokeen ylituomarina toimi Ville Lahtinen ja vastaavana koetoimitsijana Markku Leino. Kokeeseen osallistui 7 koiraa, joista 2 suoritti sen hyväksytysti.
22
Taipumuskoeharjoitukset olivat 25.8.2020 Nousiaisissa ja niihin osallistui 6 koiraa. Toimitsijakurssi järjestettiin 22.8.2020 ja kouluttajana toimi Jan-Gunnar Rönnblad. Osallistujia oli 2 kpl.
3.8.2020 Järjestettiin iltakoe Tarvasjoella, Metsästysyhdistys Tarvas ry:n maastoissa. Ylituomarina toimi Marika Raittinen, ja toisena tuomarina oli Johanna Lindfors. Ratamestarina toimivat Kaisa Railomäki, vastaavana koetoimitsijana toimi Anu Ikonen ja sihteerinä Katja Nortunen. Kokeeseen osallistui kuusi koirakkoa. Avoimen luokan paras koira oli cockerspanieli Pähkinämäen Creme de Lemon, AVO1, 45 p, om./ohj. Christer Stubbe. Voittajaluokan paras koira oli englanninspringerspanieli Wildomar’s Time to Dream, VOI1, 44 p, om./ohj. Minna Kult.
Toiminnantarkastajina ovat toimineet Jannika Backman ja Uta Kornblom. Varatoiminnantarkastajina ovat toimineet Elina Olshin ja Mira Penttilä. Varastonhoitaja Peräkärrryn hoitaja Jäsensihteeri Spanieli-lehden aluetoimittaja Allianssin edustajat
Syksyn taipumuskokeet järjestettiin 12.9.2020 Pöytyällä. Kokeen ylituomarina toimi Elina Jalni ja toisena tuomarina Anu Kokkarinen. Vastaavana koetoimitsijana toimi Kaisa Railomäki. Kokeeseen osallistui 16 koiraa, joista 12 suoritti kokeen hyväksytysti. Kokeessa jaettiin kiertopalkinto Tiramisu Trophy kokeen nuorimmalle L-SSK:n jäsenen omistamalle spanielille, joka suoritti kokeen hyväksytysti. Kiertopalkinnon voitti clumberinpanieli Spice Twice Knokkel Pukkel Man, omistajat Ira Sarlin & Heidi Vainionpää.
LURPPA 2/2021
Tottelevaisuuskoulutusta on järjestetty seuraavasti: • Raision koirakoululla (sisähallissa) 2.– 9.2.2020 ja 1.– 8.3.2020 sunnuntaisin. Muutama hallikoulutus peruutettiin koronapandemian takia. • Kupittaan kaivokentällä Keväällä ei järjestetty koulutusta koronapandemian takia. • 24.8.–21.9.2020 maanantaisin • 11.10.– 8.11.2020 sunnuntaisin • Koulutus on järjestetty yhdessä Turunmaan Kennelyhdistyksen kanssa.
LURPPA 2/2021
23
Muu toiminta TOKO-kouluttajille on järjestetty palaverit 15.1.2020, missä mm. koulutusvuorot on jaettu. Palaverit on järjestetty yhteistyössä Turunmaan Kennelyhdistyksen kouluttajien kanssa.
AGILITYTOIMIKUNTA Pj. Oili Stenroos, muut jäsenet Teija Korpela, Katja Nortunen-Illman ja Riitta Paganus. Vuoden 2020 agilitytoimikuntaan kuului puheenjohtaja sekä kolme jäsentä. Kokoonnuimme kaksi kertaa vuodessa, muuten on yhteyttä pidetty sähköpostin välityksellä aina tarpeen mukaan. Kimppakävelyllä käytiin syksyllä Haunisten altaalla. Epävirallisia agilitykisoja ei järjestetty lainkaan vuoden aikana. Rally-tokokurssi järjestettiin Vantolla 6. kerran. Kurssilla oli kaksi ryhmää: aloittelijat ja kokeneemmat, 6 koirakkoa/ryhmä. Ohjaajana toimi Marja Soininvaara.
NÄYTTELY- JA KASVATUSTOIMIKUNTA Pj. Jannika Backman 1.3.2020 saakka. muut jäsenet Mari Salminen, Merja Saastamoinen, Johanna Hoppela, Iida Pöntinen ja Elina Pöntinen. Näyttelykoulutukset Keväällä toimikunta järjesti näyttelykoulutuksia Raision Koirakoulun tiloissa, Vehnätie 9. Koulutus järjestettiin neljä kertaa. Syksyllä saatiin pidettyä yhdessä Turunmaan Kennelyhdistyksen kanssa näyttelykoulutuksia maanantaisin 24.8–21.9.2020 ja sunnuntaisin 11.10.–8.11.2020. Paikkana oli Kupittaan Kaivokenttä.
MUU TOIMINTA Yhdistyksen kokoukset 24.11.2020 pidettiin vuosikokous ja vaalikokous Varsinais-Suomen kennelpiirin tiloissa. Piian Pysti Piian Pysti järjestettiin 19.9.2020 Vanton tilalla. Jälkituomarina toimi Jarkko Wiklund ja tottelevaisuuskoetuomarina Åsa Liljeqvist. Osallistujia oli 7, ja kilpailun voitti Nea Korelin englanninspringerspanieli Nuutin kanssa. Piian Pysti meni Riitta Paganukselle ja kooikerhondje Taikalle. Näyttelyt Kaikkien rotujen Elonäyttely 15.–16.8.2020 Raision Kerttulan liikuntakeskuksessa peruttiin koronapandemian vuoksi. Suunniteltu ryhmänäyttely 6.6.2020 FCI-ryhmille 3 & 7/8 Mynämäen Urheilukeskuksessa, Urheilutie 6, jouduttiin myös perumaan koronapandemian vuoksi. Edustus Varsinais-Suomen kennelpiiri ry:n vuosikokouksessa 24.9.2020 kerhoamme edusti Åsa Liljeqvist. Asuntovaunu/peräkärry Peräkäryä on käytetty erilaisissa tilaisuuksissa.
Talous
Talouden tarkka tilanne käy ilmi tilikertomuksessa. Haluamme lausua lämpimän kiitoksen kaikille niille yhdistyksen jäsenille, jotka ovat aktiivisella mukanaolollaan myötävaikuttaneet järjestettyjen tapahtumien onnistumiseen ja mahdollistaneet toiminnan jatkumisen myös tulevina vuosina. - Hallitus -
Match show Keväällä piti järjestää match show 21.5.2020 Kaarinan Puuilon parkkipaikalla, mutta se jouduttiin perumaan koronapandemian vuoksi.
LURPPA- JA TIEDOTUSTOIMIKUNTA Lurppa-lehti ilmestyi vuoden 2020 aikana neljä kertaa. Painopaikkana oli Painosalama ja lehden koko B5. Vuoden 2021 alusta Lurpan painopaikaksi vaihtui Lprint, Lappeenranta. Lurppa-toimikuntaan kuuluivat Annika Kontturi-Salmi, Mari Salminen, Nea Korelin, Vivi Aaltonen, Vilma Saarinen ja Marika Mikkolanaho. Taittajana oli Ari Suramo.
VARSINAIS-SUOMESSA OLLAAN SUOMEN SYNNYNSIJOILLA. SEN YMMÄRTÄVÄT PIENET SPANIELITKIN ... FILO JA HUNNI VANHALINNAN KULTTUURIMAISEMISSA AURAJOEN YLÄJUOKSULLA ELOKUUSSA 2020.
24
LURPPA 2/2021
LURPPA 2/2021
Kuva: Ari Suramo
Lurppa-lehti on pyrkinyt Covid-19-pandemian aikana ja siitä huolimatta aktiivisesti julkaisemaan jäsenille eri kirjoittajien artikkeleita ja haastatteluja sekä tiedottamaan tapahtumista. Mainosten hankinta on ollut myös aktiivista.
25
TOIMIKUNTIEN TERKUT
Näyttelykoulutusta järjestetään keväällä yhteistyössä Turunmaan Kennelyhdistyksen kanssa. Paikka on Kupittaan kaivokenttä, eli ulkokoulutus. Koulutuksen on suunniteltu alkavan helmi–maaliskuussa. Ajankohta riippuu koronatilanteesta ja talvesta. Seuraa kerhon nettisivuja.
TAIPUMUSKOETOIMIKUNTA
AGILITYTOIMIKUNTA
Jatkoimme syksyllä hyvän alun saanutta, agilitytoimikunnan järjestämää rally-toko-harrastusta tammikuussa ja saimme mukaan myös uuden ryhmän. Kokoonnuimme Vanton tilan lämpimässä hallissa Marja Soininvaaran luotsaamina, ensin alkeiskurssin jatkoryhmä klo 9–10, ja sitten kisaavat klo 10–11. Klo 11 remmiin astui Riina Korhonen kyltit jo osaavan ryhmänsä kanssa, ja taisipa Riinan ryhmäläisistä löytyä jo kisakokemustakin. Kuten syksylläkin, pidimme treenin kuuden kerran jaksossa. Koronariskin minimoimiseksi käytimme hallissa maskia ja yhdessä ryhmässä oli 5–6 koirakkoa. Turvavälien pitämiseen oli myös hyvin tilaa.
Spanielien taipumuskokeet järjestetään Pöytyän Raasinkorvessa lauantaina ja sunnuntaina 19.6. ja 20.6.2021. Tiedustelut Kaisa Railomäki kaisa.railomaki@gmail.com ja Krista Suonpää krista.suonpaa@ gmail.com
Huhtikuussa aloitimme seuraavan kuuden kerran jakson, ryhminä rata-alkeet (ent. alkeisjatko), kisaavat ja uutena alkeisryhmä, jossa ohjaajana toimii Nea Korelin. Huhtikuun treeneihin antoi ylimääräistä säätämistä koronavirus, minkä takia epäilimme joutuvamme siirtämään treenit myöhemmäksi, mutta loppujen lopuksi kurssin pitäminen suunniteltuna aikana onnistui. Kenties jatkamme taas syksyllä.
KASVATUS- JA NÄYTTELYTOIMIKUNTA
Hei, Syksyllä jatketaan koulutuksia yhdessä Turunmaan Kennelyhdistyksen kanssa. Syksyn näyttelykoulutusten (klo 19–20 Kupittaan Kaivokentällä) päivämäärät ovat: 18.8. • 25.8. • 1.9. • 8.9. • 15.9. • 22.9. Syksyllä järjestetään myös match show. Tarkempi aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin. Kerholla on peräkärry jota jäsenet voivat vuokrata hintaan 10 €/vrk. Kärryä voi tiedustella Kari Mattilalta, puh: 041-4455599.
LURPPA-TOIMIKUNTA
Lurppa-toimikunta nuuskuttelee ja kuulostelee aivan täpinöissään. Koronatilanne tuntuu helpottuvan ja toimikunnat pääsevät tekemään kukin tahoillaan taas toimintaa eri osa-alueillaan. Pyrimme houkuttelemaan ja saamaan lehteen taas ihan oikeita juttuja oikeista tapahtumista kerhossamme. Olkaahan kuulolla mitä kaikkea tulee tapahtumaan ja kaikki innolla mukaan!
MEJÄ-TOIMIKUNTA
Kesä ja koekausi on alkamassa. Toivottavasti epidemia hellittää sen verran, että pääsemme viemään koiria kokeisiin joko viime kesän tyyliin, vain tuomarin ja oppaan kanssa, tai, mikä olisi mielettömän kivaa, palattaisiin ihan siihen vanhaan normaaliin, jossa koepaikalla saisi vaihtaa kuulumisia tuttujen kanssa ja nauttia hyvästä seurasta. Yhtä kaikki, spanielikerho on suunnitellut pari koetta, ensimmäinen niistä jo heinäkuun alussa. Kyse on valmisjälkikokeesta iltakokeena. Tällä kokeella pyrimme keräämään vähän varoja tulevaisuuden kokeiden järjestämistä varten. Toimikunta urakoi jäljet talkootyönä. Toinen koe on perinteisempi viikonloppukoe, elokuun lopulla. Siihen emme talkootunteja pysty tarjoamaan jälkien muodossa. Päinvastoin, otamme mieluusti talkoolaisia esim. keittiöhommiin tai saunamajureiksi. Katsokaapa molempien kokeiden ilmoittautumisajat Kennelliiton tapahtumakalenterista. Kokeisiin ovat luonnollisesti etusijalla kerhon jäsenet.
TOKO-TOIMIKUNTA
Tottelevaisuuskoulutusta järjestetään keväällä yhteistyössä Turunmaan Kennelyhdistyksen kanssa. Paikka on Kupittaan kaivokenttä, eli ulkokoulutus. Koulutuksen on suunniteltu alkavan helmi–maaliskuussa. Ajankohta riippuu koronatilanteesta ja talvesta. Seuraa kerhon nettisivuja.
26
LURPPA 2/2021
LURPPA 2/2021
27
Lounais-Suomen Spanielikerho ry
HALLITUS 2021
TOIMIKUNNAT
Muut toimihenkilöt
Puheenjohtaja Merja Saastamoinen p. 040 722 6290 merja.e.saastamoinen (at) gmail.com Varapuheenjohtaja Kirsi Niittymäki p. 0400 600 637 kirsi.niittymaki (at) pp.inet.fi Jäsenet Janina Alankoja-Kanervala Katja Alho Maija Jaakola Mari Salminen Leena Laine
Näyttely- ja kasvatustoimikunta Leena Laine leena.laine10 (at) gmail.com TOKO-toimikunta Pj. Åsa Liljeqvist asa.liljeqvist (at) gmail.com Jäljestyskoetoimikunta Pj. Vivi Aaltonen
Jäsensihteeri Riitta Paganus Ristenperäntie 19, 23140 Hietamäki p. 040 512 5031 lssk.jasensihteeri (at) gmail.com Varastonhoitaja Katja Alho Koppikärryn hoitaja Kari Mattila p. 040 445 5599 kari.mattila51 (at) pp.inet.fi Kiertopalkintojen hoitaja Maija Jaakola jaakola.maija (at) gmail.com Allianssin edustajat Leena Laine ja Åsa Liljeqvist
Sihteeri Åsa Liljeqvist p. (02) 231 5123 asa.liljeqvist (at) gmail.com Kirjanpitäjä Terttu Hellberg p. 044 338 6712 terttu.hellberg (at) dnainternet.net Rahastonhoitaja Riitta Paganus Ristenperäntie 19, 23140 Hietamäki p. 040 512 5031 roosnell.kennel (at) gmail.com www.l-ssk.fi
meja.spanielit (at) gmail.com p. 044 533 0543 Taipumuskoetoimikunta
Pj. Kaisa Mäkinen rompula79 (at )gmail.com Agilitytoimikunta Pj. Oili Stenroos oilistenroos (at) gmail.com Lurppa-toimikunta Annika Kontturi-Salmi Mari Salminen lssk.lurppa@gmail.com Kerhon yleistili: FI03 5711 2720 0090 70 Saaja: Lounais-Suomen Spanielikerho ry Viesti: Kirjoita mitä maksat, esim. Lurppa 4/2020, 1/3 sivua
Jäsenmaksut 2021 Vuosijäsen 30 € (Lurppa- ja Spanieli-lehti) Kannatusjäsen 19 € (Lurppa) Perhejäsen 6 € (ei lehteä)
Kaikki maksut MEJÄä ja jäsenmaksuja lukuun ottamatta Huom! Jäsenmaksun tilinumeron saat jäsensihteeriltä liittyessäsi jäseneksi. MEJÄn tilinumero: FI43 5711 2720 0089 32
28
LURPPA 2/2021