LURPPA Lounais-Suomen Spanielikerho ry jäsenjulkaisu 2/2017
SISÄLLYSLUETTELO
3 4 5 6 10 11 14 16 21
25 26 29 34 36 37 41
Puheenjohtajalta Päätoimi ajan terveiset Keijo Kaskisen muistokirjoitus Vuosikokous 7 Vuoden koirat TOKO-toimikunnalta Taipumuskokeesta Taippareihin? LSSK:n Match Show Nuortenpalsta 21 Möllitoko 24 Handlausapua? Arkito elevaisuuskurssin kuulumiset Koiran lajityypillinen ravinto- mitä, miksi, miten? Ope avainen MEJÄ-kurssi Turkinhoidon apuja Tapahtumakalenteri Vuoden 2016 toimintakertomus Laskiaisriehan iloja o Kuvagalleria
Kansikuva: Jukka Dietrich
LOUNAIS-SUOMEN SPANIELIKERHO RY:N JÄSENJULKAISU PAINOSMÄÄRÄ 225 ILMESTYY 4 KERTAA VUODESSA Painopaikka: Painosalama ISSN 1235-5577 AINEISTO Minna Kult (1.1.2017) lurpantoimitus@gmail.com TAITTO Teija Korpela Nro / Ilm. / AINEISTON DL 3/2017 / syyskuu / 11.8 4/2017 / joulukuu / 10.11
ILMOITUSHINNAT 2017 Kaikki neliväri-ilmoituksia 1 sivu neliväri 120 € ½ sivua 65 € ¼ sivua 40 € ALV 0% VUOSISOPIMUSHINNAT Ilmoitus kahteen lehteen -15 € Neljään lehteen -30 €
JÄSENHINNAT 1 sivu neliväri 55 € ½ sivua 30 € ¼ sivua 20 € JÄSENILLE ILMAISET In memoriam, valioilmoitus, koiran 10-vuotisonnittelut, näyttely- ja koetulokset. Huom! Pentue- ja astutusilmoitukset ovat maksullisia. Kuva näyttely- tai koetuloksen yhteydessä 5 €.
Haastattelun/artikkelin yhteydessä logo, yhteystiedot 20 €, jäseniltä 10 €
PUHEENJOHTAJALTA Talkootyön voima Tänä aamuna metsälenkillä koirien kanssa satoi lunta! Ajatus lumesta tähän aikaan vuodesta saa monen mielen apeaksi, kun pitäisi jo olla lämmintä ja aurinkoista. Mu a posi ivisuus palautuu, kun katsoo koiriaan, jotka samalla innolla kirmaavat metsään kuin muinakin aamuina eli asenne ratkaisee aina. Kerhossamme on runsaat kaksisataa jäsentä. Te jäsenet ole e kerhomme voimavara. Tehdyllä talkootyöllä on mahdollista järjestää koulutuksia, virallisia ja epävirallisia kokeita, näy elyitä ym. Talkootyö vaa i myöskin posi ivisen asenteen ja reipasta sekä osallistuvaa mieltä, mu a myös sitoutumista lupamaansa työhön. Jokaiselle, joka haluaa osallistua, löytyy varmas tekemistä. Keskusteltuani talkooasioista erään kerhomme jäsenen kanssa, huomasin e en (e emme) ole tullut mie neeksi muutamia asioita. Me, jotka olemme olleet tapahtumissa mukana vuodesta toiseen, teemme ru ininomaises järjestelyjä emmekä huomaa, e ä porukassa voi olla ihan ”uusia” talkoolaisia, joille asiat eivät ole niin päivänselviä kuin meille. Uusien talkoolaisten voi olla siten vaikeaa päästä tekemisen alkuun. Pitää muistaa o aa uudet talkoolaiset mukaan tekemiseen, sillä siten varmistamme, e ä tulevaisuudessakin on tekijöitä. Pitää olla myös vastuuhenkilö talkooporukasta, mikä ohjaa ja neuvoo talkoolaisia. Pienikin talkootyö on aina tervetullu a eikä vaadi sitoutumista esim. toimikuntatyöskentelyyn.
LURPPA 2/2017
Olisiko hyvä ajatus, jos kerholla olisi vapaaehtoisista talkoolaisista lista, ketä voisi kysellä, kun tarve a on ja itse voi si en ilmoi aa sopiiko vai ei. Talkootyöhön voi o aa myös perheenjäsenen mukaan, eikä talkootyö estä omaa osallistumista. Aina voi olla yhteyksissä toimikun in talkooasioissa. Olen iloinen ja kiitollinen saamastani puhelinkeskustelusta, joka sai aikaan tärkeää pohdiskelua! Hyvää ja ak ivista lomakau a teille kaikille!
Merja, Enya & Frida
3
PÄÄTOIMITTAJAN TERVEISET Oikein ihanaa alkanu a kesää kaikille! Elämä kulje aa eteenpäin ja kesä on eräänlainen välietappi, hengähdystauko ja osaltaan joskus myös vanhan hautaamista. Monet nuoret vie ävät koulun pää äjäisiä, lakkiaisia ja valmistujaisia. Meille muille kesä taas tarkoi aa valoa, virtaa ja voimaa! Minulle ainakin. Itselleni tämä kesä on edellistä kesää vieläkin jänni ävämpi. Viime kesänä Joy saapui ilostu amaan elämääni spanielin silmineen sekä korvineen, mu a tänä vuonna näitä hääräviä, häntää heilu avia iloisia ja riemukkaita spanieleita onkin kaksi. Joy on o anut pikkusiskonsa Unnan avosylin vastaan ja päivissä rii ää puuhaa näiden kahden kanssa. Näy elyitä, uin reissuja, metsäretkiä, rallytokoilua, sosiaalistamista ja uuden ope elua. Vuorokausista alkaa ihan au ama a loppua tunnit kesken, sillä kaiken tämän mukavan touhun keskellä myös normaalin arjen on pyöri ävä. Olen huomannut itsessäni edelleen sen, e ä kalenteri täy yy kuin itsestään ja jos kalenterissa jokin tyhjä väli sa uu olemaan, se täytetään he miten! Mitä teille kuuluu? Tahtoisin kuulla teidän kuulumisianne ja toiveitanne Lurpan suhteen. Minua näkee niin Spanielikerhon tapahtumissa kuin muissakin koiratouhuissa ja rohkeas voit napata hihasta. Saa kysyä ja kyseenalaistaa, ehdo aa, opastaa ja antaa ruusuja sekä risuja! Oli mukava nähdä paljon väkeä helmikuun laskiaisriehassa sekä huh kuun match show:ssa, molemmista voit vilkuilla parhaita paloja tämän lehden sivuilta. Kuten puheenjohtaja Merja palstallaan kirjoi aa, talkootyössä on uskomaton voima! Jos tuntuu siltä, e ä olet kiinnostunut jostakin etystä toiminnasta, mitä kerhossa tapahtuu tai olet yleises vain yhteisöllinen ja pidät monenlaisesta puuhasta, ole yhteydessä! Kerholta löytyy varmas sinullekin omaa, mielekästä puuhaa. Lurppa-toimikunta pyörii tällä hetkellä melko
4
pienellä kokoonpanolla, vain minä ja tai ajamme Teija Korpela. Jos koet, e ä kirjoi aminen on sinun ju usi, ota yhtey ä. Jos oma ju usi onkin valokuvaaminen, oikoluku, kuvanmuokkaus tai jos koet olevasi eri äin hyvä yhteistyösopimusten tekemisessä, ole yhteydessä! Ei sota yhtä miestä kaipaa, vaan so lasjoukkoa! Nau nnollista, aurinkoista kesää kaikille! Palataan syksyllä taas Lurpan pariin. Seuraava DL on 11.8, siihen mennessä näppäimistöt sauhuamaan! Kesäterkuin Minna, Joy ja Unna
LURPPA 2/2017
KEIJO KALEVI KASKINEN MUISTOISSAMME Teks : Pekka Tainio
Maaliskuun alussa saimme suruvies n. Keijo Kaskinen nukkui pois rauhallises perjantaina 3.3. 2017 Kaskenlinnan saa ohoidossa. Pitkäaikainen vaikea sairaus, mikä jo usko in voitetuksi, olikin vain tauolla ja nujersi vahvan taistelijan. Keijo oli syntynyt 8.1.1945, joten hän oli parisen kuukau a si en täy änyt 72 vuo a. Lounais-Suomen Spanielikerhoon Keijo lii yi 1980-luvun alkupuolella ja hänestä tuli ak ivinen jäsen. Hän toimi sekä yhdistyksen päätöksentekoelimissä e ä työtä kaihtama a myös suoritustasolla. Jäljestys alkoi kiinnostaa Keijoa ja varsin pian hän oli jäljestyskoetoimikunnassa, kokeiden järjestelytehtävissä ja myöhemmin toimikunnan pitkäaikaisena puheenjohtajana. Nuoruuden suunnistustausta oli ope anut Keijolle erinomaisen kartanlukutaidon ja maastossa liikkumisen helppouden. Tämän taidon vuoksi monet muutkin käy vät hänen asiantuntemustaan ratamestarina kokeissaan. Keijo hoi vuosikaudet yhdistyksen varastoa ja hoi kalustoa. Keijo näh inkin lähes kaikissa kerhon tapahtumissa ja merki ävän työrupeaman hän teki aikanaan myös näy elytoiminnassa. Keijo kuului oman kerhon näy elyjen ohella myös moneen Top Dog Show allianssin näy elytoimikuntaan suunni elemassa kansainvälisiä koiranäy elyjä Turun Messu- ja kongressikeskukseen ja oli mukana myös käytännön toteutuksessa. Kaskisen perheellä oli kaksi walesinspringerspanielia. Ensimmäinen koira ”Ressu” oli varsin tu u myös me-jä kokeissa, ohjaajanaan joko Keijo tai vaimonsa Leena. Keijo lahjoi aikoinaan ”Ressun rinki”-kiertopalkinnon jae avaksi vuosi ain parhaalle avo-koiralle. Palkinnon kierto on jo loppunut. Toinen koira ”Jerry” tuli taloon, kun aika jä ”Ressun”. ”Jerry” oli omien polkujensa kulkija eikä osallistunut kokeisiin. Kaskisilla oli walesinspringereitä yli 21 vuo a. LURPPA 2/2017
Päästyään eläkkeelle yli 40-vuo sen työuran jälkeen, Keijo jatkoi vielä taloyh önsä isännöitsijänä. Toimen mies ei pystynyt olemaan jouten! Turun pos merkkikerhossa Keijo oli sihteerinä n. 10 vuo a ja ohjelmatoimikunnassa saman verran, pääosin sen puheenjohtajana. Keijo oli kerännyt huoma avan laajan kokoelman ko maisia ja ulkomaalaisia koira-aiheisia pos merkkejä ja –kor eja. Tässä si en yhdistyivät molemmat rakkaat harrastukset. Luonnossa samoilu, marjastus, sienestys ja kalastus olivat Keijon tapa puhdistaa mieltä. Spanieliväki tunsi Keijon aina hyväntuulisen hymyilevänä, joka innos uusia jäseniä työskentelemään yhteisen harrastuksen hyväksi. Moni muistaa Keijon tunnussanan ”hih”, tuon hilpeän naurahduksen, mikä sai kaikki iloiselle mielelle. Melkoinen vei kka! Keijoa jäivät kaipaamaan vaimo Marja-Leena ja poika Jani sekä sukulaiset ja laaja ystäväpiiri.
”Kuin tuulen henkäys on elo tää, vain kauniit muistot jälkeen jää.”
5
Kerhon vuosikokous Kirjoi aja ja kuvat Merja Saastamoinen
historiaa sekä palkitsi ”vuoden koirat”. Näistäkin voit lukea tuonnempana tästä Lurpasta!
Lounais-Suomen Spanielikerhon sääntömääräinen vuosikokous pide in 20.3.2017 Kennelpiirin loissa Lausteella. Kokouksen avasi kerhon puheenjohtaja, joka toivo kaikki tervetulleeksi. Kokouksen aluksi pide in hiljainen hetki ak ivijäsenen Keijo Kaskisen muistolle. Kokouksen puheenjohtajaksi vali in Ulla Liljeqvist ja sihteerinä toimi Åsa Liljeqvist. Kokouksessa oli läsnä 20 kerhon jäsentä.
Kokousväki onni eli myös Åsa ja Ulla Liljeqvis ä saamastaan Kennelliiton kultaisista ansiomerkeistään. Kokouksessa hyväksy in vuoden 2016 toimintakertomus, josta käy ilmi 2016 keskeisimmät tapahtumat. Toimintakertomus lue avissa tässä Lurpassa. Kokouksessa hyväksyt in vuoden 2016 linpäätös , kuul in toiminnantarkastajien lausunto sekä myönne in vastuuvapaus hallitukselle. Sääntömääräisten asioiden käsi elyn jälkeen oli palkitsemisten vuoro ja kerho halusi muistaa pienellä lahjakor lla niitä jäseniä, jotka olivat ak ivises kerhon toiminnassa mukana vuonna 2016. Nk. ”kannupalkinnon” saivat Pirjo Varonen, Oili Stenroos, Marja Kouvonen, Johanna Hoppela, Mia Karlsson ja Ulla Liljeqvist. Tämän jälkeen kiertopalkintojen hoitaja Maija Jaakola kertoi hieman kiertopalkintojen 6
LURPPA 2/2017
Vuoden koirat 2016 Kerholla on yhteensä 14 Vuoden koirat kiertopalkintoa joista kymmeneen tuli tänä vuonna hakemuksia. Maaliskuisena maanantaiiltana Varsinais-Suomen Kennelpiirin majalla laite in jakoon myös kaksi uu a palkintoa, Vuoden paras rally-tokokoira sekä Vuoden näy elyveteraani. Vuoden parha iden koirien kiertopalkinnot ovat hieno perinne ja Vuoden paras monitoimikoira -palkinto jae in tänä vuonna jo 40. kerran! Toivommekin , e ä kerholaiset hakisivat rohkeas palkintoja myös jatkossa! Tässä kaikki voi ajakoirat ja omistajien terveiset: Vuoden paras avoimen luokan jäljestävä koira, Vuoden paras näy elykoira, Vuoden paras rally-tokokoira ja Vuoden paras monitoimikoira Clumberinspanieliuros C.I.B FI MVA EE MVA LV MVA LT MVA BALT MVA LT JMVA LV JMVA EE JMVA BALT JMVA PMJV -14 JV-14 HeJW-14 V16 SPICE TWICE WHOMPER, om. Susanna Halme "On suuri ilo o aa vastaan omalle koiralleen nämä palkinnot. Haaveista on tullut to a ja minulla on jo toistamiseen koira, jonka kanssa voi harrastaa monipuolises eri lajeja ja samalla saavu aa hienoja tuloksia. Brando on koira, joka on aina valmis treenaamaan ja rakastaa kaikkea yhdessä tekemistä oli se si en mitä tahansa. Tällaisen koiran kanssa on ilo harrastaa ja Brandon kanssa harrastaminen on ollut mahtavaa ja suonut minulle sekä koiralleni sellaisia elämyksiä, e en olisi voinut niistä aiemmin edes unelmoida. Innolla odotamme mitä tänä vuonna keksitään ja saadaan aikaiseksi!"
LURPPA 2/2017
Kuva: Hanna Pohjatalo Vuoden paras pentuluokan näy elykoira Englanninspringerspanielinar u WILDOMAR'S SIBELIUKSEN SOINTU, om. Pirjo Varonen ja Sanna Kavén "Sointu harrastaa näy elykehien lisäksi rally tokoa, mejää ja rakastaa uimista. Sointu on leppoisa, melko rauhallinen, sellainen "kaikkien kaveri", joka on aina kaikessa mukana. Kuvassa Sointu on alle neljän kuukauden ikäinen."
Kuva: Pirjo Varonen Vuoden paras nuori näy elykoira Walesinspringerspanielinar u FI MVA SE MVA(N) SEV-16 V-16 BENTON POOL PARTY, om. Jenni Koskinen "Vilma on 2-vuo as iloinen ja ihmisrakas nar u. Vuonna 2016 Vilma esiintyi kymmenessä näy elyssä saaden kolme cacibia, viisi ser ä ja kolme varaser ä, sekä voi aja - ja Ruotsin voi aja - elit."
7
kokeensa, josta se sai pikkuvirheistä huolima a ykköstuloksen, 179/200 piste ä. Kiira rakastaa juoksemista ja lelujen sekä namien koppailua. Sitä, miten aivot ja ohjaaja pidetään tokokentällä mukana, harjoi elemme edelleen."
Kuva: Jarkko Leh nen
Kuva: Hanne Tuomenoksa Vuoden näy elyveteraani Cockerspanieliulos JUSMIL ICE AND FIRE, om. Kirsi & Hannele Helenius ja Sirkka Mää ä "Aikun saavutukset vuodelta 2016: 6x ROP vet, 1x SERTI & 1 x VaraSer , Pu sijoituksia."
Vuoden paras to elevaisuuskoira Irlanninvesispanielinar u C.I.B FI MVA FI TVA SE MVA(N) EE MVA CATANKA I HAVE A DREAM, om. Saana Leh nen "Vuoden to elevaisuuskoiran palkinto irtosi kolmella erikoisvoi ajaluokan ykköstuloksella, sillä Metestä tuli syksyllä 2016 rotunsa ensimmäinen to elevaisuusvalio. Meten mielestä parasta tokossa on - jos lihapullia ei saa mainita - tunnistusnouto, kaikki muut noudot ja merkille tai ruutuun juokseminen.
Kuva: Saara Heikkinen Vuoden paras alokasluokan to elevaisuuskoira Irlanninvesispanielinar u FENDRAKE'S NORDIC DREAMS, om. Saana Leh nen "Kiira kilpaili viime vuonna vasta ensimmäisen 8
Kuva: Jarkko Leh nen
LURPPA 2/2017
Vuoden paras jäljestävä koira Englanninspringerspanielinar u C.I.B C.I.E FI MVA FI JVA EE MVA LV MVA LT MVA BALT MVA ADAMANT'S LET ME DREAM AGAIN, om. Tuija Sällylä ”Kutsumanimen sain erään prinsessan siskon mukaan, koska olen melkei n prinsessa. Olen käynyt joissakin näy elyissä ja saanut joitain kirjaimia nimeni eteen, parasta näy elyissä on yhdessäolo ja mukavat kaverit ja se, e ä joskus olen päässyt mukaan kivoille reissuille jopa ulkomaille. Erinomainen nenänkäy ö taitoni havai in jo pentuaikana ja siitä alkoi rakkauteni jäljestämiseen, äiskä ja iskä muistelivat joitain menneitä aikoja ja vanhoja koiria. Viimevuosi meni hienos jäljellä ja sen kruunaa tämä L-SSK ry:n vuoden 2016 mejäkoira palkinto ja jälkikasvuni menestys heidän aloi aessaan omia mejäuriaan, mm. Springereiden avo luokan mestari oli Valma ja hyvänä kakkosena siinä kokeessa oli Ulla. Nyt keväällä on korviini kantautunut Messin upeat koetulokset (48 ja 49 p) sekä Ullan ensimmäinen voi-luokan ykköstulos. Eipä äi -koira voi olla tyytyväisempi lastensa saavutuksiin ja kun tässä kuuntelen noiden viikonikäisten pikkupentujen nuuskutusta kun etsivät maitobaaria, voin vain aavistella minkälaisia nenänkäy äjiä näistäkin tulee. Näiden pikkasten isäkin juuri siirtyi kahdella kokeella voi luokkaan.
Kerhon "työmyyrille" jae in vuoden 2016 uurastuksesta Kannu-palkinnot vuoden 2017 vuosikokouksessa. Kannut myönne in seuraaville henkilöille: Ulla Liljeqvist, Oili Stenroos, Johanna Hoppela, Marja Kouvonen, Mia Karlsson ja Pirjo Varonen. Valite avas kaikki asianosaiset eivät olleet paikalla.
Itse palailen jäljestyksen pariin, kun tämä mammaloma loppuu. Mukavia mejähetkiä ja menestystä toivotan kaikille mejäkoirille. terv Pippa” Kuvassa vasemmalta Ulla Liljeqvist, Pirjo Varonen ja Oili Stenroos LURPPA 2/2017
9
To elevaisuuskoe 19.8.2017 Paikka: Masku, Piuhan ken ä Luokat: ALO AVO VOI EVL Järjestäjä: Lounais-Suomen Spanielikerho ry Ylituomari: Ilkka Sten Ilmoi autumiset joukkuekoirat ja L-SSK:n jäsenet 24-31.7.2017, muut 1.8-10.8.2017 Paikan varaus ensin os. lssktoko@gmail.com. Osano omaksu 30,00€, lille FI03 5711 2720 0090 70. Raj. osano o. Etusija järjestävän yhdistyksen jäsenillä sekä ystävyyso elukoirilla. Koiramäärää koskeva rajoitus: Max 20 koiraa. Koe on ystävyyso elu Auran Nuuskut-Lounais-Suomen Spanielikerho-Turunmaan Kennelyhdistys
Koulutusta järjestetään 17.8-28.9.2017 arkitottelevaisuutta klo 18-19 ja kilpailuvalmennusta klo 19-20. Ilmoittautumiset 10.8 mennessä os. lssktoko@gmail.com 10 ensimmäistä/ryhmä mahtuu mukaan
Luento koiran oppimisesta 15.8.2017 klo 18.00 Varsinais-Suomen Kennelpiirin loissa, Hiihtomajanpolku 20, Turku Ilmoi autuminen 8.8.2017 mennessä os. lssktoko@gmail.com Hinta jäsenille 10 € ja ei jäsenille 20 €. Maksetaan paikan päällä.
Kolmen tunnin luennon aiheena on koiran oppiminen. Luennolla käsitellään mm. posi ivisen vahvistamisen hyödyntämistä koirankoulutuksessa, tunneoppimista ja vireenhallintaa. Lisäksi tutustutaan tehokkaaseen treenien suunni eluun treenikuplamallin avulla sekä mie tään järkeviä toimintatapoja virheiden varalle. Onnistuneessa treenisessiossa koiran ja ohjaajan yhteistyö on saumatonta, toiminta on sujuvaa ja molemmilla osapuolilla on kivaa! Luennoitsijana Tiina Kuusisto. Tiina koulu aa posi ivisin koulutusmetodein koiralähtöises . Hänelle on erityisen tärkeää koiran hyvinvoin koulutus lanteissa. Tiina kuvaillaan iloiseksi ja kannustavaksi koulu ajaksi, joka löytää jokaisesta koirakosta poten aalia. Tiina kilpailee bordercolliensa Jaimen kanssa tokon EVL-luokassa (V-S piirm1 2015, 2016, SM finalis 2014 ja 2016) sekä pk-haussa. Tiina on perehtynyt koirien oppimiseen, ongelmakäy äytymisiin sekä stereotyyppisiin käy äytymismalleihin koulu aessaan kodinvaihtajana hänelle tullu a bordercollie Helinää. 10
LURPPA 2/2017
TAIPUMUSKOE 27.5.2017
Kirjoi aja ja valokuvaaja Markku Leino
Lauantaiaamuna herätys soi aamukuudelta. Edessä on koko päivä ulkona, olenhan lupautunut taipumuskoetoimikunnan mukana järjestämään päivän koe a. Tunnissa koneistoon on kaade u heräämiseen lähes rii ävä määrä kahvia, joten matkakahvi mukiin ja suunta koh koepaikkaa. Kiskon mukaan vielä toimikunnan juoksutytön koiran jäädessä ovelle surkeana ihme elemään, kun isäntä lähtee maastopuvussa ja haulikon kanssa, ilman koiraa! Sää koepaikalla Pöytyän Loukonkulmalla on pilvipoutainen, lämpö la kymmenisen aste a plussalla. Tämä enteilee hyviä koeolosuhteita: ei tarvitse kastua, ja koirat ohjaajineen eivät aivan läkähdy. Päivä alkaa pikaisella tavaroiden järjestelyllä ja aamupalan valmistelulla. Kokeeseen on ilmoi autunut kahdeksan koirakkoa. Kokeen ylituomari Simo Syrilä tulee arvostelemaan päivän aikana kaikkien koirien suoritukset. Koepäivän aloitus viivästyy hieman aikataulustaan pienien navigaa o-ongelmien vuoksi. Tuomarin saavu ua paikall e koepäivä aloitetaan ylituomarin puhu elulla ja suoritusjärjestyksen arvonnalla. Tätä ennen koirilta on jo tarkiste u paperit ja rokotukset, tunnistusmerkintä tarkistetaan vielä arvonnan perusteella. Samassa yhteydessä tuomari arvostelee ensimmäisen viidestä kokeen osasta, eli sosiaalisen käy äytymisen. Tässä tarkkaillaan koiran suhtautumista ihmisiin ja toisiin koiriin.
LURPPA 2/2017
Tämän jälkeen vuorossa on siirtyminen maasto-osuudelle, jossa tällä kerralla ensin testataan jäljestys. Jokaiselle koiralle tehdään oma 100-120m mi ainen laahausjälki riistaeläimellä, tänään käytössä on fasaani. Omaa vuoroa odotellessaan koirilla on mahdollisuus tutustua jäljeste ävään eläimeen. Jäljen alusta merkitään 10m matka jolla koiraa saa ohjata, ja tämän jälkeen koiran on anne ava työskennellä itsenäises kuuden metrin jälkiliinan päässä. Tuomari arvostelee koiran jälkityöskentelyn ja käy äytymisen jäljen päähän jätetyllä kaadolla. Yleensä koiran nenään kanna aa luo aa, mu a tarvi aessa koira voidaan kerran palau aa takaisin jäljelle, mikäli jälki on selkeäs huka u. Tuomarin mukana kulkee jäljen tekijä, joka osoi aa tuomarille jäljen sijainnin ja kulman. Tänään jouduin viimeisellä jäljestyssuorituksella harkitsemaan uuden jäljen tekoa koiralle, kun ennen koirakon suoritusta maastosta ilmestyi ulkopuolinen henkilö kahden koiran kanssa. Pienellä haasta elulla kuitenkin selvisi, e ei kulkurei ollut samalla alueella tehdyn jäljen kanssa, eikä tarve a minun eikä koiranohjaajan mielestä uudelle jäljelle ollut.
11
rantaan niin e ä ohjaaja saa sen käteensä kastelema a jalkojaan. Tänään saimme nähdä loistavia suorituksia vesityössä.
Seuraavana vuorossa on haku ja laukauksensieto. Koira vapautetaan ja kytketään tuomarin käskystä. Koiran on tarkoitus itsenäises ja ak ivises etsiä riistaa maastosta, samalla pitäen yhtey ä ohjaajaan tämän edetessä. Koiran tulisi hieman etääntyä ohjaajasta ja olla kiinnostunut ympäristön hajuista, ollen kuitenkin ohjaajansa halli avissa. Hakuosuuden aikana ammutaan haulikolla laukaus, ja tuomari arvostelee laukauksen vaikutuksen koiran toimintaan. Koira voi ja saa reagoida laukaukseen, mu a se ei saa aiheu aa pelkoreak oita siinä määrin e ä hakutyöskentely ei enää jatku.
Viimeisenä varsinaisena osiona on vesityö. To elevaisuu a, yhteistyötä ja yleisvaikutelmaa ei arvioida erikseen, vaan niitä tarkkaillaan koko koepäivän ajan. Vesityössä ohjaaja hei ää veteen riistapukin tai –linnun, ja koiran on uimalla noude ava se ohjaajalle. Uin matkaa tulee kertyä ilman pohjakosketusta vähintään viiden metrin matka, ja riistapukki tai –lintu on tuotava 12
Suoritusten jälkeen onkin aika siirtyä kokeen tukikohtaan toimikunnan valmistamalle kei olounaalle ja odo elemaan arvosteluja. Tuomarin ja sihteerin työ jatkuu edelleen arvostelujen kirjoi amisen merkeissä. Tässä vaiheessa odo avan aika on pitkä, puhun omasta kokemuksesta molemmilta puolilta koe a. Arvostelujen valmistu ua osallistujille luetaan koepöytäkirjaan merki ävä tuomarikertomus ja jokaiselle koiralle annetaan suullinen ja kirjallinen arvostelu. Koe kokonaisuudessaan, kuten sen osa-alueetkin, arvostellaan hyväksy y / hylä y – periaa eella. Saadakseen hyväksytyn koetuloksen on kaikkien osioiden oltava hyväksytys suoritetut.
LURPPA 2/2017
Tänään kaikki kokeen suori aneet kahdeksan koiraa saivat hyväksytyn tuloksen, ja kolme koiraa tämän myötä myös valioitui. Kokeen menestyksekkääs suori aneet koirat ovat: Cockerspanieli, nar u, Pähkinämäen Black Cherry, om. Kirs Jyrkinen SPA1 Cockerspanieli, nar u, Pähkinämäen Black Diamond, om. Sanna ja Tors Theqvist SPA1 Cockerspanieli, nar u, Friisin Metsänty ö, om. Virpi Niemi SPA1 Irlanninvesispanieli, nar u, CurlyCo Darling Darling, om. Sari Vo onen ja Natalya Gudkova SPA1 à FI MVA Kooikerhondje, nar u, Kuusipeuran Loria Aisla Xema, om. Raija Aaltonen SPA1 Cockerspanieli, uros, Pähkinämäen Back to Black, om. Sari Verho SPA1 Fieldspanieli, nar u, Icemint Glitz N Glam, om. Marjaana Kurri SPA1 à FI MVA Walesinspringerspanieli, nar u, Benchmark My Fair Lady, om. Heidi Sormunen ja kasva aja SPA 1 à FI MVA Taipumuskoetoimikunta onni elee koemenestyksestä!
LURPPA 2/2017
Muista koemuodoista poiketen taipumuskokeessa arvioidaan koiran luontaisia ja rodunomaisia taipumuksia riistatyöskentelyyn opi ujen toimintamallien sijaan. Toki harjoi elemalla voi parantaa koiran mahdollisuuksia menestyä kokeessa, mu a olen esimerkiksi harjoitu anut erästä tu ua koiraa taippareita varten ja kun koira on paukkuarka, niin siihen on kovin vaikea vaiku aa. Mielestäni ennen kokeeseen osallistumista kaikki koiran uin kokemus vaihtelevilla rannoilla, erilaisissa maastoissa laillises vapaana kulkeminen ja mahdollisuus riistaeläinkontakteihin on vain plussaa. Eniten koe a varmas jänni ää koiranohjaaja, tosin jännitys saa aa myös heijastua koiran suoritukseen. Vaikka koetulos on edellytys valionarvoon, antaa kokeen tulos ja arvostelu myös arvokasta etoa niin kasva ajalle jalostustyöhön kuin myöskin koiran omistajalle mie äessä koiran harrastuskäy öä. Pieni varoituksen sana taipumuskokeesta lienee myös paikallaan. Kävin itse nykyisen koirani (WSS uros) kanssa kasva ajan toivomuksesta suori amassa kerhon järjestämän kokeen syksyllä 2014. Aikaisemminkin minulla on koiria ollut, mu a tämä on ensimmäinen, jonka olen itse alusta alkaen koulu anut itselleni. Tuosta taipparista alkoi tapahtumaketju, jossa koirahar rastus vie ja isäntä seuraa perässä. Koepaikalla kysyin kerhon jäseneksi lii ymisestä, ja liityinkin saman syksyn aikana. Kokeen perusteella näin 13
omin silmin miten koiralla on poten aalia käy ökoiraksi, ja aloin omaksi ja koiran iloksi harrastaa omatoimijäljestystä. Kerhon kau a pää n lähteä mukaan MEJÄ-kurssille, jossa opin edot ja taidot verijälkien tekemiseen. Kokeeseen as en vielä ole kuitenkaan saanut aikaiseksi lähteä. Omatoimiharrastaminen taas avasi silmät sille, e ä koirastani tulisi todennäköises loistava metsästyskaveri. Siis lukemaan metsästäjätutkintoa varten! Tutkinnon suori n syksyllä 2015, jonka jälkeen hakemaan poliisilta aseiden hankintaluvat. Eikun ostoksille. Tänä päivänä minulla on omaan käy öön täydellinen jäljestävä, ylösajava ja noutava metsästyskoira. Viime vuonna löysin itseni vastaamasta kyselyyn halukkaista taipumuskoetoimikunnan jäsenistä, ja tänään olin toista kertaa mukana järjestämässä koe a. Varautukaa siis koiratapahtumiin osallistuessanne, e ä tulevaisuudessa saata e löytää itsenne täysin suunni elema omista mu a sitäkin antoisammista lanteista.
SPANIELIEN TAIPUMUSKOKEET
lauantaina 16.9.2017 Pöytyällä. Ylituomarina Jan-Gunnar Rönnblad, toisena tuomarina Jarkko Wiklund. Vastaavana koetoimitsijana Maija Jaakola. L-SSK:n jäsenten ilmoittautumiset 8.9.17 mennessä, ei-jäsenten 28.8.-8.9.17 osoitteeseen jaakola.maija@gmail.com tai Maija Jaakola, Kiikunlinnantie 106, 21510 Hevonpää (puh. 040 7029711). Osanottomaksu jäsenille 30€, ei-jäsenille 40€ (tilille FI03 5711 2720 0090 70 OKOYFIHH). Kuitti
Taipumuskoetoimikunnan puolesta
maksusta liitettävä ilmoittautumisen
Markku Leino
mukaan. Kokeeseen otetaan enintään 16 koiraa.
Syysepikset Vanton Tila 30.8.2017 LUOKAT: Startti, mölli ja avoin TUOMARI: Juha Kujala Osallistumismaksu: 6€ jäseniltä, ennakkoilmoittautujilta 5€, muilta 7€. Toinen startti maksaa 5€. Ennakkoilmoittautumiset: 27.8.2017. mennessä, Oili Stenroos, oilistenroos@gmail.com. Sateen sattuessa kisat pidetään hallissa Paikalla puffetti
14
LURPPA 2/2017
Saimme jälleen kerran viettää agilityn epäviralliset kisat aurinkoisessa ja lämpimässä säässä. Onnea vielä kaikille voittajille! Ja toivottavasti näemme taas uudestaan syksyn kisoissa. Agilitytoimikunta Starttiluokan voitti Hilda Heikonen espanjanvesikoiralla Unna. Toiseksi nopeiten radan suorittivat Maria Lahdenranta hollannin paimenkoiralla Cella. Kolmanneksi tulivat Tilla Hietanen ja labradorinnoutaja Qelju.
Möllimini luokassa juhlivat kooikerhondjet. Nopeimman ja puhtaan radan suorittivat Henna Ahokas ja Usva. Toiselle sijalle ylsivät Teija Korpela ja Lillan. Kolmanneksi kisasivat Riitta Paganus ja Rosi.
Möllimedin ainoa osallistuja Tiia Mäenpää ja novascotiannoutaja Halla menivät radan ilman virheitä.
Ensimmäisen sijan mölli makseissa saivat Merja Lemmetti ja partacollie Salsa. Toiseksi juoksivat Ella Paez ja X-rotuinen Tirso. Kolmenneksi sijoittui Patricia Österholm ja Phoeben x-rotu.
Avoimessa miniluokassa isot hännännostot saivat Teija Korpela ja kooikerhondje Lillan sekä Maija Ojala ja schipperke Juju. LURPPA 2/2017
Ainoan tuloksen avoimissa luokassa saivat Ella Paez ja X-rotuinen Tirso. Hännännosto onnittelut partacollie Salsalle ja Merja Lemmetille 15
MATCH SHOW 22.4.2017
Pidimme joka keväisen match show:n jo toista kertaa Raision Puuilon parkkipaikalla. Ilma oli varsin talvinen, räntää satoi paikoitellen, mu a lopulta BIS-kehässä paistoi aurinko! Tuomareina olivat Juha Soini (Kennel Wolfsong) pennut ja parikilpailu, Nan Salminen (Kennel Nanstop) lapsi&koira, veteraanit sekä pienet koirat ja Kirsi Helenius (Kennel Rassel's) junior handler, x- rotuiset sekä isot koirat. Osallistujia kertyi 59. Kiitos reippaalle talkooväelle!
TULOKSIA:
ISOT AIKUISET PUNAISET 1. & BIS 2 ENGLANNINSPRINGERSPANIELI SOINTU OM. PIRJO VARONEN JA SANNA KAVÉN
2. PUN.IRLANNINSETTERI SIENA OM. SUSANNA LUOJUS
16
LURPPA 2/2017
3. RHODESIANKOIRA CAVA OM. KRISTA RÄSÄNEN 4. PINSERI JUUSO OM. EERIKA KIISKI
SINISET 1. & BIS 10 JACK RUSSELTERRIERI HILMA OM. ELINA NIEMI
SINISET 1. & BIS 9 LABRADORINOUTAJA LEO OM. LILLA HIETANEN
2. KK.MÄYRÄKOIRA DINA OM. SIRKE LEHTILÄ 3. AMERIKANCOCKERI HELMI OM. PIA PITKÄPAASI 2. PUN.IRLANNINSETTERI UMBRA OM. SUSANNA LUOJUS 3. UNKARINVIZSLA NELLA OM. LETLI KALBE 4. PUN.IRLANNINSETTERI MESSI OM. ERJA KUULUVAINEN
VETERAANIT PUNAISET 1.& BIS 3 FAARAOKOIRA RIEHU OM. MEIJU KOIVISTO
PIENET AIKUISET PUNAISET 1. & BIS 5 SHIBA LYYTI OM. RITVA SUOMINEN
SINISET 1. & BIS 4 FIELDSPANIELI NESSA OM.MARJAANA KURRI 2. SHELTTI MILA OM. ELLA RUUNI 3. LK.MÄYRÄKOIRA RITVA OM. LAURA TIKKANEN 4. CHIHUAHUA PINKY OM. EIJA HERMANDER LURPPA 2/2017
17
2. TIGRA OM. ANASTANSIA SIMOLA 3. NEFER OM. SUSANNA JOKINEN
PENNUT PUNAISET 1. & BIS 1 UNKARINVIZSLA LILLE OM. KATRI MUMM 2. BORDERCOLLIE SINI OM. EIJA HERMANDER
X-ROTUISET PUNAISET 1.& BIS 6 SANTTU OM MONICA LINDSTRÖM
2. AMERIKANCOCKERSPANIELI RUTH OM. MAARIT TUOMI 3. ROTTWEILER MILO OM. ANNE TURKKI 4. KOOIKERHONDJE TAIKA OM . RIITTA PAGANUS 2. PIMU OM. JAANA HINDSBERG 3. SAKKE OM MONICA LINDSTRÖM SINISET
SINISET 1. & BIS 7 ENGLANNINSPRINGERSPANIELI JOY OM. MINNA KULT JA SANNA KAVÈN
1.& BIS 8 TIRSO OM. ELLA PAEZ 18
LURPPA 2/2017
JUNIOR HANDLER 1. LAGOTTO BALBO JA ELLA RUUNI
2. SAKSANPAIMENKOIRA HOSTA OM. SINI RAUNIO 3. JACKRUSSELTERRIERI ALLI OM. ELINA NIEMI 4. KOOIKERHONDJE BAYLEYS OM. SANDRA NYBERG
2. AMERIKANCOCKERSPANIELI HELMI JA NEA KORELIN
LAPSI JA KOIRA 1. UNKARINVIZSLA NELLA JA KETLI KALDE
3. SAKSANPAIMENKOIRA BALLE JA SINI RAUNIO
2. KK.KANIINIMÄYRÄKOIRA NUKKA JA ROSANNA KOUVONEN
4. UNKARINVIZSLA LILLE JA LETLI KALBE
LURPPA 2/2017
19
PARIKILPAILU 1. SAKSANPAIMENKOIRAT HOSTA JA B ALLE OM. SINI RAUTIO 2. PUN.IRLANNINSETTERIT LILA JA SIENA OM. SUSANNA LUOJUS 3. UNKARINVIZLAT LILLE JA NELLA OM. KATRI MUMM 4. LAGOTTOT ROKI JA BALBO OM. MINNA HIETANEN
Kuva Anu Ikonen
20
LURPPA 2/2017
NUORTENPALSTA Möllitoko-reissu Kirjoi aja Nea Korelin, kuvat Mira Pen lä.
Katsoin interne stä match show ilmoituksia, kunnes törmäsin yhteen kiinnostavaan ilmoitukseen. Oripäässä olisi 23.4.17 match show, mu a samalla löytyi toinenkin ilmoitus ja vielä lähempää, nimi äin Turusta. Oripäässä ve kuitenkin mielenkiintoani se, e ä siellä olisi myös jotakin uu a, jota en olisi koirani Nuu n kanssa vielä kokeillut, nimi äin möllitokoa. (Möllitokohan on siis epävirallinen to elevaisuuskilpailu.) Ehdo n äidille, e ä menisimme sinne ja kyselin, e ä etääkö hän näistä kokeista mitään. Äi kertoi, e ä oli joskus nuorempana harrastellut vähän tokoa, mu a säännöt olivat kuulemma moneen kertaan jo muu uneet siitä, kun hän oman koiransa, Alexin kanssa oli kisannut tokon alokasluokassa. Sil tulimme yhteistuumin siihen ajatukseen, e ä olisi kiva nähdä missä Nuu n koulutustaso on, sillä olen sitä ko pihassa koulutellut ja nyt keväällä osallistunut siihen tapakasvatuskurssiin, jota Lounais-Suomen Spanielikerho järjes . Pääsääntöises olen treenannut siis yksikseni ko pihassa. Niin me lähdimme matkaan äidin kanssa. Matkalla katsoin toko-sääntöjä ne stä ja ju elimme toko-ohjeista. En odo anut paljon koiraltani, sillä en olisi varma osaisinko itsekkään. Aja elin, e ä menee miten menee, niin koira ehkä
LURPPA 2/2017
osaa, jos en itse osaisi. Loppumatkan katselin tokokoe -videoita Youtubesta. Kokeen alueena toimi koulun piha. Ilmoi autumispiste oli teltassa ja kehät olivat hiekkakentällä. Pihan toisella puolella oli urheiluhalli ja päiväko . Aurinko paistoi ja lämmi . Tummia pilviä näkyi pääni päällä. Pilvet eivät huole aneet minua, vaan se, e ä olisinko harjoitellut koirani kanssa tarpeeksi. Koulun pihalle tultuamme menin ilmoi autumaan koirani kanssa match showhun, mu a en ilmoi autunut vielä möllitokoon, sillä aloimme äi ni kanssa mie skellä, olisiko Nuu si enkään niin taitava, kun luulimme? Pähkäiltyämme hetken ilmoi mme Nuu n kokeeseen. Kukaan muu ei ollut vielä ilmoi autunut, joten kysyimmekin, voisiko Nuu n lai aa myöhemmäksi, e ä näkisin mitä muut siinä kokeessa tekevät. He vastasivat, e ä etenkin voivat, joten nyt saisin nähdä mitä siinä kokeessa tehtäisiin ennen omaa vuoroani. Hain koiran autosta ja aloin käy ämä än sitä tarpeillaan. Nuu kulki niin kauniis remmissä ja teki he tarpeensa.
Olimme lai aneet kevythäkin varjoon, viileään paikkaan. Nuu meni kil s sinne odo amaan. Aika kului hitaas . Minua jänni kisaaminen sillä hetkellä. Si en lopulta olikin jo kisan alku. Kisaan oli ilmoi anut kymmenen koirakkoa. Meitä ennen kisasi seitsemän koirakkoa.
21
Aloi mme luoksepäästävyydellä, jonka tarkoituksena on selvi ää se, e ä päästääkö koira tuomarin lähelle. Tämä liike teh in kaikki samaan aikaan, eli koirakot olivat rivissä ja tuomari kävi tutustumassa koiriin. Nuu nousi seisomaan, koska oli iloinen, e ä joku tulee häntä katsomaan, joten pitääpi vähän harjoitella tätä. Mu a tämähän ei ole siis hylkäävä virhe, vaikka koira nouseekin ylös, kunhan vaan päästää tuomarin lähelleen.
Seuraavaksi olikin seuraamisosuus, jonka sai tehdä möllitokohengessä vapaana tai remmissä, minä valitsin vapaana seuraamisen. Irro n talu men ja tuomari, (joka oli siis samalla ohjaaja) kysyi, e ä olenko valmis? Vasta uani myöntäväs , lähdimme liikkeelle. Teimme tuomarin käskyistä kääntymisiä oikealle ja vasemmalle sekä pysähdyksiä, jolloin koira oli sivulla istumassa (ilman eri käskyä). En kuullut, kun tuomari sanoi kiitos (joka tarkoi aa e ä liike on ohi), joten vähän olin hämmentynyt, kun tuomari sanoi minulle e ä nyt saat palkita koirasi. Sili elin Nuu a , kun siirryimme toiseen osioon, joka oli seuraamisen yhteydessä maahan meno. Tätä liike ä emme olleet Nuu n kanssa ikinä edes kokeilleet. Omasta mielestäni se meni hyvin o aen huomioon, e ä sitä ei ikinä oltu harjoiteltu, ei edes kotona, saa kka jossain muualla.
22
Si en oli vuorossa luoksetulo, jota olimmekin harjoitelleet, joten sen Nuu osasi hyvin ja vauhdikkaas . Tuomari kertoi e ä seuraava liike oli kaukokäskyt. Tässä liikkeessä koiran pitää vaihtaa asentoaan kaksi kertaa (istu/maahan) minun käskyjen mukaises ja sen tulee pysyä paikallaan. Laitoin Nuu n istumaan ja menin sen eteen, si en käskin sen maahan ja takaisin istumaan kaksi kertaa. Olin antanut kisan alussa noutokapulan tuomarille. Tuomari toi sen minulle ja
LURPPA 2/2017
sanoi, e ä halutessani saan pitää koiraa edessäni tai sivullani suorituksen aikana. Pyysin Nuu n eteeni istumaan ja annoin käskyn ota. Nuut pitää kyllä kapulan suussaan, mikäli en puhu mitään sinä aikana, mu a tuomari alkoi puhua minulle niin, e ä minun oli vasta ava ja silloin Nuu pudo kapulan. Olin varma, e ä se oli si en siinä. Olin jänni ynyt ja tuomarikin varmaan huomasi sen, joten hän sanoi, että otetaan tämä uudestaan ja silloin Nuu pi sen kauniis suussaan niin kauan, e ä sanoin kiitos. Meidän pitää siis harjoitella höpötystä noutoesineen pitämisen aikana. Vasta lopuksi ote in paikallaolo, koska tuomari oli pää änyt, e ä möllitokossa voidaan o aa se viimeisenä, sillä koirat saavat purkaa itsensä ennen paikallaoloa. Tämäkin liike otetaan ryhmäliikkeenä, joten kaikki kymmenen tulivat samaan aikaan kehään (vaikka oikeassa kokeessa onkin maksimissaan viisi koiraa kentällä kerralla). Pyysin Nuu n sivulle ja siitä luvan saatuani maahan, si en kävelin etyn matkan päähän tuomarin ohjeiden mukaan. Takaisin paluukin meni tuomarin pyynnöstä ja luvan saatuani pyysin Nuu n sivulle. Me siis vuorotellen pyysimme koiria istumaan sivulle. Koe loppui siihen ja palkkasin Nuu a taputuksilla ja kehuilla kehän ulkopuolella.
LURPPA 2/2017
Seuraavana olikin jo palkintojen jako ja olin ihan varma, e ä emme sijoi uisi ollenkaan. Si en kuulute in, e ä olisimme kolmansia. En melkein uskonut sitä todeksi ja äi ni joutuikin sanomaan minulle e ä mene jo, teitä huudel in. Olin niin tyytyväinen Nuu in! Ko matkalla mie n, e ä olipa reissu. Olimme siis möllitokon kolmansia ja match showssakin Nuu tuli isojen koirien punaisten nauhan saaneiden neljänneksi. Auton takaosasta kuului tasainen tuhina, kun onnellinen koira nukkui koiranuntaan. Luulen, e ä Nuu on onnellisimmillaan, kun saa touhuta minun kanssa kaikkea mukavaa, tosissaan tätä koiraharrastusta ei kannata o aa.
23
Tarvitsetko koirallesi esi äjää tuleviin näy elyihin?
Olen 13-vuo as ty ö Turusta. Olen esi änyt koiria vuodesta 2013. Olen todella kiinnostunut esi ämään ja treenaamaan paljon erirotuisia, -ikäisiä ja -kokoisia koiria ja tähän mennessä olenkin saanut kokeilla tai esi ää yli kuu akymmentä eri rotua. Minua on kehu u rauhallisesta, iloisesta ja elee ömästä yhteistyöstä koiran kanssa. Lisäksi olen kokonaan itse näy elykoulu anut viisi koir aa pennusta as . Minusta haastavan koiran kanssa oppii eniten, joten pidän haastavienkin koirien esi ämisestä. Kehässä pyrin aina siihen, e ä koira on pääosassa ja näy ää hyvältä, mu a myös siihen, e ä sillä on hauskaa. Kierrän tänä vuonna todella monissa näy elyissä, ja minuun saa o aa yhtey ä, jos tarvitsee apukäsiä kehiin.
Ella Ruuni
24
LURPPA 2/2017
Arkito elevaisuus/tapakasvatus kurssi
Kurssille ilmoi autui 8 koirakko a, joista mukaan tuli 5. Tämä innokas, ivis ryhmä o jälkeen.
opit vastaan nopeas ja edistymistä näkyi jo muutaman kerran
Tein heille lyhyitä harjoi eita, joita kohdataan ihan arjessakin. Jokainen teki kaikki harjoi eet tunnollises ja kuuntelivat , kun korjasin/ neuvoin miten korjata jokin virheellises opi u ju u. Oli ilo ja kunnia saada koulu aa näin kivoja ja oppimaan haluavia koirakoita. Mikäli syksyllä on kiinnostusta, voin jatkaa koulu amista. Kiitos huippuoppilaat ja ihanat koirat!
LURPPA 2/2017
25
Koiran lajityypillinen ravinto
happamuudensäätöaineita) tai pakastamalla. Laadukkaan ravinnon merkki on, e ä se pilaantuu herkäs huoneenlämmössä tai ava una!
Ravinnolla on suuri vaikutus koirasi terveyteen, sillä elimistön solut uusiutuvat jatkuvas . Uudet solut rakentuvat saatavilla olevista ravintoaineista, eli sillä mitä on imeytynyt ravinnosta. Tiedät tunteen, kun hörppäät liian kuumaa kahvia ja poltat kielesi? Parin päivän ajan kielesi on arka ja tunnet kielen pinnan karheuden. Parin, kolmen päivän päästä solut ovat uusiutuneet ja kieli on taas en sellään. Limakalvojen soluissa uusiutuminen on nopeinta, noin viikon sisällä limakalvojen pinta on uusiutunut. Pystyäkseen uusiutumaan normaalis , solut tarvitsevat rakennusaineita, eli ravinnosta saatavia ravintoaineita, joista rakentaa terveitä uusia soluja. Hyvänlaatuinen ruoka on sellaista mitä elimistö pystyy sulattamaan ja imey ämään. Näin ruoan sisältämät ravintoaineet pääsevät soluihin as , jossa ne käytetään kyseisen solun toimintoihin ja uusiutumiseen. Ruoka, joka sisältää paljon ravinteita pilaantuu helpos tai houku elee paikalle tuholaiseläimiä. Siksi se on säilö ävä esimerkiksi kuivaamalla, lisäämällä säilöntäaineita (hape umisenestoaineita, 26
Laadukkaasta ruoasta koira saa tarvitsemansa ravintoaineet, pystyy rakentamaan terveitä, uusia soluja ja turvata niiden toiminnot. Näin silmät ja korvat pysyvät puhtaina ja terveinä, iho kimmoisana ja karva rodulle tyypillisenä. Pitkälle jaloste u, muoka u ja säilöntäaineilla säilö y ruoka ei ole yhdellekään eläimelle op maalista ravintoa. Ravintoaineiden puutokset näkyvät esimerkiksi huonona karvan laatuna, kuivana tai ku sevana ihona ja halkeilevina anturoina. Hevosille annetaan heinää, josta sen elimistö on sopeutunut käy ämään hyväkseen kaikki tarvitsemansa ravintoaineet. Kasvissyöjän proteiinin tarve a ei täytetä antamalla lihaa. Eläintarhan leijonille annetaan eläinperäisiä teurasjä eitä tai kokonaisia (kuolleita) saaliseläimiä, ei ”täydellises tasapainote ua kuivamuonaa”. Lemmikkikissojen ja -koirien ruokamainoksissa tällaisen ruoan väitetään kuitenkin olevan ainoa keino täy ää eläimen ravintoaineiden tarve… Lemmikkikoira voi parhaiten koiraeläimelle sopivalla ravinnolla. Antamalla hänelle ruoka-aineita, jotka eivät sisällä väri- tai makuaineita ja mahdollisimman vähän täyte- tai säilöntäaineita koirasi heilu aa häntäänsä vielä pitkään. Sellainen ruoka on lisäksi eri äin maistuvaa.
LURPPA 2/2017
Lajityypillisellä raakaravinnolla koirallasi on parhaat edellytykset terveeseen elämään! Mitä on koiralle lajityypillinen ravinto? Unohda hetkeksi kaikki susiteoriat ja ihmisten laa mat lokeroinnit lihansyöjiin ja kasvissyöjiin sekä termistöt barffaus ja raakaruokinta. Aja ele hetki historiaa. Ihmiset ovat muodostaneet erilaisia yhteisöjä jo ennen maanviljelykul uuria. Olemme olleet metsästäjiä, keräilijöitä, kalastajia tai karjanhoitajia. Asumusten laitamille syntyi tunkioita, jonne kerääntyi ihmisravinnoksi kelpaamatonta ruokaa, jä eitä sekä jätöksiä. Näin ihminen muodos uuden ekologisen lokeron, jonka täy vät koiraeläinten lisäksi myös rotat ja ketut. Koirille tarjolla oleva ravinto on ollut hyvin erityyppistä, riippuen yhteisön sijainnista sekä ihmisten ruokailuto umuksista. Koirat ovat kehi yneet syömällä muutakin kuin toisia eläimiä ja koirat pystyvät hyödyntämään huonolaatuistakin ravintoa. Kukaan ei ollut antamassa lisäravinteita jos ruoka oli paikoin ravinneköyhää. Koira siis selviää hengissä ja lisääntyy huonollakin ravinnolla, mu a mikä on koirille ihanteellinen ravinto? Tarvitseeko koira saaliseläinten lisäksi muutakin ruokaa, vai onko ruoantähteet saaliseläintä parempi valinta koiralle? Tähän ei ede ole vielä löytänyt vastausta lukuisista tutkimuksista huolima a. Siitä voit kuitenkin olla varma, e ä koiran elimistö ei ole luotu kuivamuonansyöjäksi eikä se ole muu unut viljakasvien suurkulu ajaksi edes jalostuksen myötä.
LURPPA 2/2017
Lajityypillinen ruoka on koiralle edelleen lihaa, sisäelimiä, luita, kalaa, ruoantähteitä, kananmunia, satunnaisia saaliseläimiä, toisten eläinten jätöksiä… Ja mitä milloinkin sa uu löytämään tai saamaan. Koska nykypäivän elämä on koiran elimistölle rasi avaa ja maaperämme on köyhtynyt, ruoka ei väl ämä ä aina täytä koiran kaikkia ravintotarpeita. Joissakin tapauksissa on tarve a myös ravintolisille. Lajityypillisessä, huole omassa raakaruokinnassa ei lasketa kaloreita eikä mikrogrammoja. Suuret linjat ovat tärkeitä ja erityistarpeet, kuten sairaudet, ineys tai vanheneminen on huomioitava ruokinnassa. Miten nykypäivän koiran ruokinta toteutetaan mahdollisimman lajityypillises ja samalla arkeen sopivas ? Yhtä ainoaa oikeaoppista vastausta tähän ei ole, eikä selkeää rajaa ruokintatyylien välille voida vetää. Tärkeää on ymmärtää ravinnon ja hyvinvoinnin välisen merkityksen ja löytää omalle koiralleen sopivin tyyli.
Luonnollinen/luonnonmukainen ruokinta. Voi tarkoi aa lähes kaikkia tässä maini uja ruokintatyylejä, joissa ei käytetä kuivamuonaa, säilykeruokaa, eikä suuria 27
määriä viljatuo eita. Ruoka on pääasiassa raakaa.
sisältää hedelmiä, maitotuo eita ja joissakin versioissa myös puuroa.
Raakaruokinta. Ruokintatyyli, jossa pääpaino on raa’assa lihassa. Ruokavalioon kuuluu myös rasvaa, sisäelimiä, raakoja luita tai luupitoista jauhelihaa sekä kalaa ja kananmunia. Osa raakaruokkijoista korvaavat rasvan, sisäelimet ja luut keinotekoisilla ravintolisillä, vitamiini- ja kivennäisaineilla ja käy ävät siihen apunaan laskentataulukoita.
Lihaluu ruokinta (RMB, Raw Meaty Bones). Toisen eläinlääkärin, Lonsdalen versio, jossa syötetään pääasiassa, 70-80% kokonaisia ruhoja tai isoja lihaisia luita. Ruokavalioon ei varsinaises kuulu kasviksia, mu a ruoantähteet voivat olla osana ruokavaliota - ja siten myös kasviksia, sisäelimiä ja muita ruoka-aineita. Ko ruoka. Vanha klassikko, “Yrjölän puuro” on ollut monen lähtölaukaus luonnollisempaan ruokintatyyliin. Ruokavaliosta noin puolet on puuroa, riisiä tai perunaa ja puolet lihaa. Ruokavaliota täydennetään ravintolisillä, kuten kalsiumvalmisteella ja merilevällä. Ruokintaohjeita ja reseptejä on runsaas ja lisäksi monet käy ävät apunaan laskentataulukoita.
Saalismalli tai “80-10-10” (engl. Prey model). Ruokintatyyli, jossa jäljitellään pienen saaliseläimen koostumusta. Kokonaisten ruhojen käy öä suositaan aina, kun se on mahdollista. Tyyliä kutsutaan joskus myös nimellä “80-10-10” tarkoi aen sitä, e ä ruokavalio koostuu 80% lihasta, 10% luista ja 10% sisäelimistä. BARF, barffaus (Bones and Raw Food (luita ja raakaa ruokaa) tai Biologically Appropriate Raw Food (biologises oikeaoppista raakaa ravintoa). Ruokintatyyli, jossa usein viitataan ruokintatavan yhteen oppi-isään, eläinlääkäri Billinghurs in. BARF-ruokavalio koostuu lähteestä riippuen noin 60-70% lihaisista luista (30-35% luuta), loput lihasta, sisäelimistä ja kasviksista. Ruokavalio voi
Sekaruokinta tai 50:50 (50% raakaruokaa + 50% kuivamuonaa). Monen koiranomistajan kompromissiratkaisu. Sekaruokinnassa on huomioitava, e ä raa’an ruoan osuus ei saa tarkoi aa pelkästään raakaa lihaa. Silloin ruokavaliosta tulee liian yksipuolinen, eikä sisällä rii äväs vit amiineja ja kivennäisaineita. Raakaruoan osuus on oltava monipuolinen, sisältäen myös luita, sisäelimiä, kalaa ja kananmunia tai täydenne ävä ravintolisillä. Lajityypillisellä ruokavaliolla edät paremmin mitä koirasi syö. Lisäksi hän pysyy terveempänä ja heilu aa häntäänsä vielä pitkään. ”Ruoka olkoon lääkkeesi ja lääke ruokasi” - Hippokrates © Malin Ekblom 2017
28
LURPPA 2/2017
MEJÄ-KURSSIN KUULUMISIA V-S Kennelpiirin vuosi ainen MEJÄjälkientekokurssi järjeste in 8-9.4.2017. Kurssilla ensikertalaisille opetetaan MEJÄkokeen säännöt ja tapahtumat, annetaan vinkkejä jäljestämiskoulutukseen sekä opastetaan jälkientekoon ja suunnistukseen teoriassa ja käytännössä. Tänä vuonna järjestämisvuorossa olivat Auran Nuuskut ja Salon Seudun noutajien MEJÄ-toimikuntalaiset. Paikka oli Oripäässä.
Lauantain kurssipäivä: MEJÄ-kurssi alkoi esi elyllä, jonka aloi kurssin teoriavastaava Mikko Ah ja si en kurssilaiset. Melkein kaikki olivat ensikertalaisia. Kierroksella kävi ilmi esim: suunnistustaito oli monelle ”apua” sekä ”ei ole mitään käryä”… ”Oon ehkä nähnyt kompassin/ en ole koskaan nähnyt kompassia”. Jälkienteko oli monelle myös täysin uu a, eikä opastuksesta ollut myöskään eto tai taitoa. ”Tuleekohan tästä yhtään mitään ” mie yksi kurssilainen. Kurssilaisille jae in todella "tuh " materiaalipake : Ensi kertaa MEJÄ-kokeessa sekä Mejäilijän Suunnistustaidot. (Lisätietoa meja.fi)
LURPPA 2/2017
Mikko Ah kertoi kurssin alussa, kuinka hyvä yhteishenki mejässä on, mitä mejä oikeastaan tarkoi aa. Si en siirryim me seuraavaan. Työläs ja pelo ava MEJÄ; tämä koemuoto on harrastus, jossa joutuu (tai pääsee) tekemään koko viikonlopun talkootyötä eli jälkientekoa lauantaina, sunnuntaina opastus, jäljen purku ja koiran ohjaaminen. Mikko esi etokoneelta valkokankaalle kurssin teorian ja niihin liittyvät asiat otsakkeiden alta. Lyhyes kurssin sisältöä teoriassa: Kokeeseen ilmoi autuminen, kokeeseen osallistumisoikeus. Mejä-kokeen tarkoitus, mejä-viikonloppu. Jokaisella koiralla oma verijälki, henkilöt jäljellä. Mejä-viikonlopun 1. päivä - jälkientekopäivä: Jäljenteon välineet, koetoimikunnan opastukset, ratamestarin luonnos jäljestä, AVO-luokan jälkikaavio ja si en siirrytään metsään tekemään jälkiä... Jäljenteon 1.vaihe - suunnistus Avomerkit, piilomerkit, jäljenmerkintä, merkit koe lanteessa, alkumakaus, makaukset kulmilla ja kaadon paikka. ”Huhhuh ja etoa tulee niin paljon, e ä on pää on aivan pyörällä, totesi yksi kurssilainen. Kurssilaiset esi vät hyviä kysym yksiä ja kysymysten pohjalta syntyi hyviä keskusteluja.
29
Ruokatauolla kuului muutamia kurssilaisten mie eitä: ”Tosi mielenkiintoista.” ”Vähän jänni ää” ”Mitenköhän sitä oppii tämän kaiken.” ”Mä kyllä eksyn he metsään.” ”Osaakohan mun koira jäljestää…” ”Kiva ja lämmin tunnelma.” Ruokatauon jälkeen alkoi tutustuminen kartan ja kompassin saloihin... Mikon opastuksella kaikki kuuntelivat tarkkaan miten kompassia käytetään ja miten kar aa tulkitaan. Kurssilaisille Mikko kertoi kar amerkintöjen tarkoitukset, jonka jälkeen oli pieni tes kartan korkeuseroista. Si en seuraavaksi ote in kompassilla suun a kartasta. Suun a o aessa kurssilaisilta sai kuulla taas monenlaisia mie eitä: ”Pitää vääntää rautalangasta mulle, e ä tajuan.” ”Tästä ei tule yhtään mitään.” ”Ihan hyvin menee.” ”Onnistuu, jee!” ”Mihin me tämä väänne in, e ä tuli toi aste?” ”No nyt mä hokasin tämän kompassin käytön!” Teoriasisältö jatkui seuraavilla aiheilla: Jäljenteon 2. vaihe - veretys Veretysaika muis in, sienen veretys, avomerkit pois, vere äessä huomioitavaa, verta lisätään makauksilla ja välineiden palautus.
Kurssilaisten tärkein, mieleenpainuvin oppi taitaa olla (tai ainakin pitäisi olla):
30
TEE JÄLKI AINA NIINKUIN TEKISIT SEN OMALLE KOIRALLE! JA VIELÄ HIEMAN PAREMMIN! 2.PÄIVÄ - varsinainen koepäivä Jälkien arvonta, laukaisusietotes , metsään koejäljille, sorkan vien kaadolle, oppaan tehtävät jäljellä. Jäljestys alkaa, ohjausmatka ja sen pää yminen, jäljestäminen, toiminta kaadolla, jäljen purku ja kokeenpäätös laisuus. Kurssin aikana tutustu in ja keskustel in muun muassa myös koiran valjaista, jälkiliinasta, jäljen merkkausvälineistä, kompasseista, an doping säännöistä, ihmisen jalkineista ja muusta pukeutumisvarustuksesta. Päivän pää eeksi muutama kurssilainen poh : ”Paljon tuli etoa, miten ne kaikki vaan muistaisi…” ”Jänni ää huominen päivä.” ”Mitenköhän mun koira huomenna nyt si en jäljestää.” ”Täällä on kyllä tosi kiva tunnelma.” ”Kompassin ja kartan käy ö jänni ää.” Sunnuntain kurssipäivä: Aamu alkoi vapautuneella, odo avalla ja jänni yneellä tunnelmalla. Aamupalan aikana iloinen puheensorina täy majan mikä lämmi kurssin järjestäjien mieltä. Tunnelman muutoksen huomasi selkeäs verra aen lauantai-aamun jänni yneeseen ja hiljaiseen tunnelmaan. Aamiaisen yhteydessä kurssilaisten mie eitä: ”Olin niin väsynyt eilen illalla, e ä menin ajoissa nukkumaan. En edes muista milloin olisin noin ajoissa mennyt lauantai-iltana nukkumaan.” ”Työasiat ei todellakaan ollut yhtään mielessä.” ”Taidan eksyä metsään.” ”En yhtään muista sitä kompassin käy öä .” Aamiaisen jälkeen jae in jälkiparit ja heille koulu ajat maastoon. Ennen jäljentekoa vielä nopea kertaus; kompassilla suunnat kartasta. Muutamia mie eitä kurssilaisilta: ”E i tästä tule LURPPA 2/2017
yhtään mitään.” ”En yhtään muista miten tää kompassi toimii.” ”Kyllä tämä tästä, kun muistelee eilistä.” ”Jes, mä oon saanut jo 2 suuntaa oikein!” ”Kaikki menee varmaan ihan hyvin”. Seuraavana vuorossa oli askelparien mi aus ja se tapahtui metsässä majan läheisyydessä. Se herä kysymyksiä kurssilaisissa: ”Jos sinulla on pidemmät jalat, kun mulla, niin miksi sun askelparimi a oli suurempi?” ”Jännä huomata, e ä menomatkalla askelpari oli eri kuin takaisin tullessa.”
Si en kurssilaiset läh vät maastoo n tekemään jälkeä koulu ajien kera. Maastosta hengissä ja eksymä ä palanne et kurssilaiset olivat todella innostuneita: ”Ei ollutkaan niin vaikeaa kuin olin luullut.” ”Osasin käy ää kompassia ja kar aa .” Saa inpa si en yksi täysmi anenkin AVO-jälki tehtyä ja kurssilaisista kaksi oli tätä tekemässä koulu ajien kanssa. Näin he tuumailivat jäljenteon jälkeen: ”Jäljenteko onnistui hyvin, suunnistus meni hyvin. Paljon oli kyllä muiste avaa. Mu a onneksi askelparit meni LURPPA 2/2017
yks yhteen. Se tuli tode ua, e ä k un tekee rauhassa jäljen niin muistaa kaikki mitä pitää tehdä. On kyllä ihan kiva rämpiä metsässä ja jäi posi ivinen fiilis.” Majaa ympäröivään metsään oli tehty pieni suunnistusrata, jota varten kurssilaiset itse omatoimises o vat kompassilla suunnat kartasta. Ja koulu ajat tarkis vat sekä tarpee n vaa essa avus vat suun en otossa. Nyt saa in makeat naurut ja vesi lensi silmistä. Kyseessä Taiskan eli Taina Ketolan 4 naisen ryhmä, jotka hieman kyseenalais vat Taiskaa: ”Miksi sait eri suunnat, kun me neljä?” ”Pitääkö nyt meidän ope aa sinua?” ”Miksi sulla on kar a väärinpäin?” Tämän naisryhmän onnistuminen sekä "maastokengät ka oon"tunnelmat olivat aivan huikeat ja toivo avas jäävät heille posi ivisena mieleen ja pitkään. Ruokailun jälkeen keskustel in Mikon saa elemana koiran koulu amisesta mejä än. Kurssilaiset kuuntelivat tarkkaan ja esi vät kysymyksiä Mikolle. Muutamia o eita ko. keskustelusta: ”Koiran mo vaa o ja sen palkkaaminen sekä kehuminen on tärkeää. Aluksi lyhyitä jälkiä ja helppokulkuiseen maastoon, mielellään tuulensuojaisa metsä, jossa tuuli ei pääsisi vaikeu amaan jäljestystä niin paljon. Kehu koiraa aina oikeissa kohtaa esim. kun koira itsenäises löytää jäljelle, makauksien ja kaadon kohdilla. Vauh in kiinnite ävä huomiota, ei saa juosta vaan koira tulee ope aa reippaaseen kävelyvauh in. Harjoitelkaa/harjoi akaa koiraanne merkkaamaan makauksia; makauksia voi tehostaa namupaloilla, makkaralla tai lihapullilla. Oppikaa "lukemaan" koiranne kuinka monta kertaa voi e tehdä harjoitusjälkeä, ei liikaa makiaa mahan täydeltä! Harjoi elujälkiä voi myöhemmin pidentää ja vaikeu aa esim. lisäämällä kulmia. Kimppaharkat ovat hyviä, koira oppii 31
toisen tekemän jälkeen sekä siihen, e ä jäljellä on perässä kulkemassa muitakin kuin sinä. Muistakaa merkata jäljet hyvin avomerkeillä harjoituksissa e ä, edä e missä jälki kulkee. Tässä more is more! Si en kurssilaiset veivät koiransa laukaisusietotes in ja sen jälkeen alkoi koirilla jäljestäminen. Jäljestyksen jälkeisiä tunnelmia: ”Koiralla meni hyvin ja omakin opastus sujui.” ”Oli mielenkiintoista sekä koiralla ja mulla.” ”Mun koira hieman jänni laukaisusietotes ssä.” ”On ollut kyllä todella mielenkiintoinen päivä!”
”Oli mielenkiintoista olla oppaana ja nähdä toisen koiran jäljestys, kiitos hyvästä kurssista.” ”Tästä kurssista olen saanut ja oppinut tosi paljon, kiitos kurssista.” Kiitän kaikkia kurssilaisia Auran Nuuskujen ja Salon Seudun noutajien puolesta sekä kiitos kaikkien toimikun en talkoolaisille, jotka olivat sunnuntaina kouluttajina mejä-kurssilla. Si en ISO kiitos Juha ja Jaana Alinille, jotka toivat maukkaan omatekemän hernerokan ja mokkapalat lauantaina majalle sekä Marja Asikaiselle, sunnuntain kei öhenge ärelle. Lauantaina kurssilla tulikin esille, e ä kei öhenkilökunta on yksi mejä-kokeen toimintaelimistä ja tärkeä osa koko koe a. Allekirjoi anut itse kii ää ja niiaa mahtavasta mejä-kurssista ja kii ää kaikkia niitä talkoolaisia, jotka ovat tämän kurssin mahdollistaneet uusille mejä-harrastajille. Toivon näkeväni uusia kurssilaisia tulevaisuudessa mejäkokeissa. Kiitos kaikille ja mejäntäyteistä kesää! Rakkaurella Memmu = Merja Kajander
Si en mejä-kurssi olikin jo loppusuoralla. Kurssilaisten saapuessa metsästä koh majaa, vaiku vat he tyytyväisiltä ja innostunei lta kurssin annista: ”Oli todella kiva ja mielenkiintoinen kurssi, kiitos.” ”Vielä on opi avaa ja si en pitäis i uskaltaa ilmoi aa koira mejä-kokeeseen… Kiitos teille kaikille!” 32
Itse kurssin käyneenä voin avoimin mielin suositella sitä kaikille, jotka vähänkin ovat kiinnostuneita jälkiharrastuksesta! Täysin keltanokkana paikalle talsin ja läh essä tuntui, e ä sain käteeni ka avan etopake n, josta on hyvä lähteä oman koiran kanssa harjoi elemaan ja tähtäämään koh mejäkoe a, si en joskus tulevaisuudessa. Oripäässä sijaitseva metsästysmaja oli puhu eleva ja sil kovin viihtyisä, maastot erinomaiset. Erilainen ir o o arjesta!
LURPPA 2/2017
Iso kiitos järjestäjille tästä mahdollisuudesta ja kokemuksesta! Jos vain tällaisia mahdollisuuksia ilmenee, tar ukaa niihin! Vanhakin koira oppii u udet temput, niin myös vanha ihminen, heh!
Päätoimi aja, Minna
Lounais-Suomen Spanielikerhon ensimmäinen mejäiltakoe 8.5.2017 supistui yllä äen kahden tuomarin kokeesta yhden tuomarin kokeeksi. Kevään vaihtelevassa säässä pidetystä kokeessa saa in seuraavat tulokset: AVO-luokka: Benton Lets Go Quackers, ohj. Sari Nyman, AVO1 42 p. > VOI-luokkaan, onnea! Noanarkin Fregata Aquila, ohj. Janina Alankoja-Kanervala, AVO2 38 p. VOI-luokka: Roosnell Camassia, ohj. Teija Korpela, VOI2 37 p. Speck Line Gigatus, ohj. Anu Ikonen, VOI3 21p.
LURPPA 2/2017
33
TURKIN HOIDON APUJA Kuten jo edämme, spanieli on trimma ava rotu. Miten usein trimma avaksi tuleekaan nuori koira, joka on aivan kauhuissaan taikka yli-innokas, kun sitä aletaan trimmaamaan… Lisäksi omistaja voi olla kauhuissaan; mitä koiralle oikein tehdään? Trimmatessa koira on koko ajan pöydällä, j oskus kiinnite ynä aisaan pannasta. Tämä siksi, e ä koira ei putoa pöydältä ja trimmaajalle jää molemmat kädet vapaaksi tehdä työtään. Koiran seisoessa trimmaaja näkee parhaiten työnsä jäljen ja koirasta tulee rotunsa näköinen. Koiran tulisi jaksaa seistä paikoillaan 1-2 tunnin ajan. Nypi ävät alueet voidaan suori aa koiran istuessa taikka maatessa vaikka kyljellään. Pieniä harjoituksia kanna aa siis harjoi aa jo ihan pikkupennusta läh en. Etene pikkuhiljaa, ei pitkiä aikoja kerrallaan. Koiraa tullaan kuitenkin elämänsä ajan trimmaamaan noin 3 kk välein. Totuta siis pentusi käsi elyyn ja paikoillaan oloon jo pienenä. Totuta koirasi nostamiseen ja sylissä olemiseen, jolloin on turvallista nostaa koira pöydälle. Karstaa ja kampaa koiraasi säännöllises , totuta se olemaan pöydällä. Ihan vaikka kei ön pöydällä, pienen maton päällä. Ma o siksi, e ä tassut eivät liukuisi. Trimmauspöydän päällinen on kumimaista, liukumatonta materiaalia. Trimmauskoneen ääni voi olla pelo ava ensikertalaisille. Tätä voit harjoi aa käy ämällä kotona vaikka sähköhammasharjaa taikka parranajokone a. Pidä kone a ensin käynnistämä ä koiran lähellä, sivele sillä sen kaulaa, korvia ja kuonoa. Kun tämä sujuu, voit lai aa koneen päälle, jolloin koira to uu sen surinaan. Ääni ei toki ole samanlainen kuin trimmauskoneessa mu a surisee kuitenkin ja on vastaavanlainen. 34
Käsi ele tassuja kynsienleikkuun yhteydessä sekä muuten. Älä ku ta koirasi tassuja, vaan koskettele reilusti, sillä ne ovat usein muutenkin herkkä paikka koiralle. Opeta koirasi myös fööniin. Saat kuiva ua koiran helpos . Muista myös pestä ja kuivata koirasi ennen trimmaukseen tuloa. On tärkeää tuoda puhdas koira trimmaukseen. Mielellään kanna pesty koirasi autoon ja siitä trimmipöydälle. Miksi? Trimmaus sakset sekä koneet eivät ole kovin halpoja ja pienikin hiekka/ tomu tylsy ää saksien sekä koneen terää turhaan ja saa aa jopa pilata ne. Kuiva karva on parempi leikata kuin märkä. Koiran saa ja se pitää pestä aina, kun se on likainen ja välillä muutenkin. Tällöin turkki pysyy paremmassa kunnossa eikä takkuja muodostu niin helpos . Satsaa hyviin turkinhoitoaineisiin. Shampoot sekä hoitoaineet voivat olla kalliita, mu a suurin osa niistä on laimenne avia, jolloin pienestäkin pullosta rii ää useaan pesuun. Laimenna shampoota, samoin hoitoaine a erilliseen pulloon aina sen verran, mitä sitä yhdellä pesukerralla kuluu. Trimmaajat myös pesevät koirasi pyyde äessä. Silloin ne pitää kuivata föönillä kuivaksi ennen trimmausta. Miten kauan siinä muuten menisikään… Totute u koira ei turhaan stressaa tätäkään tapahtumaa. On myös hyvä harjoitella erilaisia käsi elyjä; pään nostamista, huulien nostamista, korvien nostelua sekä jalkojen siirtelyä. Voit pyytää ystäviäsi sekä vieraita au amaan tässä. Trimmaaminen on kuitenkin koske elua, jonka koiran tulisi sietää ja luo aa, e ei se satuta tai ole epämielly ävää. LURPPA 2/2017
Useiden spanielien selkä on nypi ävä. Malta siis pentuaikana sietää pörröturkkia, vaikka se olisi miten hapsuinen ja kaiken itseensä metsästäkin keräävä. Kun maltat tämän ajan , saat siis n ja helppohoitoisen selkäturkin. Usein koirasi kasva aja on ennen pennun luovutusta tehnyt jo suures pohjatyötä koirasi kanssa. Sitä on todennäköises jo opete u hieman seisomaan paikoillaan, koiraa on pesty ja kuiva u sekä trimma u jo ensimmäisen kerran. Älä siis heitä tätä kullanarvoista aikaa ja työtä hukkaan, vaikka tuntuukin, e ä pikku pennulla ei vielä paljon turkkia olisikaan. Käytä se hyväksesi ja jatka harjoituksia kotona. Harjoitellessasi muista pysyä aina itse rauhallisena. Kaikille koirille ei ole hyvä puhua koko ajan; se saa aa innostaa koiraasi. Hengitä itse syvään ja tasaises , muista rauhoi avat signaalit ja elekieli.
Trimmaajasi varmas kertoo, voitko olla mukana trimmauksen ajan. Useimmille se on ok, mu a jotkut eloisat koirat saa avat vain innostua vielä enemmän, jos oma ihminen on mukana. Ne keksivät välillä liikaakin omia touhujaan ja silloin trimmaus ei ole mielly ävää. Jos saat olla mukana, auta, jos apu on tarpeen. Pidä koirasta kiinni, jos trimmaajasi pyytää ja siten, miten hän sanoo. Suurin vaara on taas terävät sakset; miten äkkiä ne voivatkaan aiheu aa haavan käteesi, jos kädet heiluvat karvojen seassa. Yhdessä ja yhteisillä säännöillä tämä kyllä onnistuu. Onnistuneita hetkiä spanielisi mahtavan turkin kanssa!
KIRPPIS
Flyball, hinta 2 €. Nouto tai toim. omien menojen mukaan Raisio, Turku, Mynämäki roosnell.kennel@gmail.com LURPPA 2/2017
35
TAPAHTUMAKALENTERI
ELOKUU 7.8.2017 Mejä-iltakoe 15.8.2017 Luento koiran oppimisesta 17.8.-28.9.2017 Koulutusta torstai-iltaisin, arkitottelevaisuutta klo 18-19 ja kilpailuvalmennusta klo 19-20. 19.8.2017 Tottelevaisuuskoe 30.8.2017 Syysepikset Vanton Tila
SYYSKUU 16.9.2017 Spanielien taipumuskokeet Pöytyällä LOKAKUU 28.-29.10.2017 Petotesti
YHTEISTYÖKUMPPANI 2017 HAUHAU CHAMPION
LOUNAIS-SUOMEN SPANIELIKERHOSYDVÄSTRA-FINLANDS SPANIELKLUBB ry.
TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2016 Yleistä Kulunut vuosi oli yhdistyksen 51. toimintavuosi. Vaalikokouksen valitsemien toimikun en toimintasuunnitelmat muodos vat, kuten ennenkin, rungon yh distyksen toiminnalle.
Hallitus
Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja
Sihteeri
Merja Saastamoinen Kirsi Nii ymäki Katja Alho Ter u Hellberg Anu Ikonen Maija Jaakola Åsa Liljeqvist Rii a Paganus (19) Kaisa Railomäki Pekka Tainio
(19) (7) (8) (8) (3) (8) (10) (6) (10)
Hallitus valitsi seuraavat toimihenkilöt: varapuheenjohtaja Kirsi Nii ymäki, sihteeri Åsa Liljeqvist, rahastonhoitaja Rii a Paganus, kirjanpitäjä Ter u Hellberg, kiertopalkintojen hoitaja Maija Jaakola. Toiminnantarkastajina ovat toimineet Janina Alankoja ja Jannika Backman. Varatoiminnantarkastajin a ovat toimineet Anne Lehmijoki ja Mari Salminen Varastonhoitaja Asuntovaunun/peräkärrryn hoitaja Jäsensihteeri Spanielilehden aluetoimi aja Allianssin yhteyshenkilö
Pekka Tainio Kari Ma la Rii a Paganus Sari Nyman Leena Laine
Jäseniä oli 31.12.2016 yhteensä 210, joista vuosijäseniä 85, kannatusjäseniä 61, perhejäseniä 26, ainaisjäseniä 32, ainaiskannatusjäseniä 6.
TAIPUMUSKOETOIMIKUNTA (Pj. Maija Jaakola, muut: Kaisa Mäkinen, Antero Nii ymäki, Krista Suonpää ja Johanna Söderholm.) Taipumuskoeoimikunta järjes vuonna 2016 kahdet spanielien taipumuskoke et ja yhdet taipumuskoeharjoitukset. Harjoitukset järjeste in Pöytyällä 6.9.2016 ja niihin osallistui 6 koiraa. Kevään taipumuskokeet järjeste in 11.6.2016 Pöytyällä. Kokeen ylituomarina toimi Harry Vilkman ja vastaavana koetoimitsijana toimi Kaisa Mäkinen. Kokeeseen osallistui 8 koiraa, joista 7 suori kokeen hyväksytys . Syksyn taipumuskokeet järjeste in 10.9.2016 Pöytyällä. Kokeen ylituomarina toimi Jan -Gunnar Rönnblad ja toisena tuomarina Jarkko Wiklund. Vastaavana koetoimitsijana toimi Maija Jaakola. Kokeessa oli mukana kaksi tuomariharjoi elijaa ja heistä Tuija Sällylä suori koearvostelun Jarkko Wiklundin ryhmässä LURPPA 2/2017
37
hyväksytys . Paula Valkonen suori koearvostelun Jan -Gunnar Rönnbladin ryhmässä hyväksytys . Kokeeseen osallistui 15 koiraa, joista 6 suori kokeen hyväksytys . Kokeessa jae in kiertopalkinto Tiramisu Trophy kokeen nuorimmalle, L -SSK:n jäsenen omistamalle spanielille, joka suori kokeen hyväksytys . Kiertopalkinnon voi englanninsprigerspanieli Wildomar's Sibeliukse n Sointu.
JÄLJESTÄMISKOETOIMIKUNTA Pj. Kaisa Railomäki, muut jäsenet, Anu Ikonen, Mia Karlsson, Teija Korpela ja Katja Nortunen, Juha-Pekka Railomäki, Marika Rai nen Maaliskuussa 2016 pide in perinteisen kompassinkäy ö - ja jälkientekokurssin teoriaosuus Paimion Livian loissa ja ope ajana oli ylituomari Mikko Ah . Järjestysvuorossa oli L-SSK ry. Maastopäivä pide in huh kuussa 2016 Tarvasjoella yhteistyössä Peimarin Koirat ry:n kanssa. L-SSK ry:n jäseniä kurssilla oli noin 10 ja ope ajia kerhon jäljestämiskoetoimikunnasta paikalla 3. 22.5.2016 järjeste in perinteinen kolmen kerhon kevätkoe Oripäässä, Oripään Metsästysseura ry:n, Vir aan Eräveikkojen ja Vampulan Hukka ry:n maastoissa. Ylituomarina toimi Jukka Korsberg ja muina tuomareina Taina Ketola, Mari Mamia ja Markku Sällylä. Ratamestarina toimi Marika Rai nen ja Jukka Korsberg ja vastaavana koetoimitsijana toimi Marika Rai nen. Kokeeseen osallistui 26 koirakkoa. Avoimen luokan paras koira oli kooikerhondje Roosnell Calycanthus AVO1, 50p. ohj./om. Ou Haapala. Voi ajaluokan paras koira oli kooikerhondje Oorbellen Kurt VOI1, 49p. om. Marianne ja Pen Mamia, ohj. Pen Mamia. 8.8.2016 järjeste in iltakoe Tarvasjoella, Metsästysyhdistys Tarvas ry:n maastoissa. Ylituomarina toimi Virpi Solla ja toisena tuomarina Mikko Ah . Vastaavana koetoimitsijana toimi Anu Ikonen ja ratamestarina toimi Kaisa Railomäki. Keskuspaikkana oli Tarvaksen kotamaja. Kokeeseen osallistui 6 koirakkoa. Avoimen luokan parasta koiraa ei voitu valita, koska molemmat avoimen luokan koirat saivat AVO 0 tuloksen. Voi ajaluokan paras koira oli cockerspanieli Jenlin Rock the Ballet VOI1, 44p. om./ ohj. Kaisa Railomäki. Yhteistyössä agilitytoimikunnan kanssa järjeste in 11.5.2016 ja 24.8.2016 epävirallise t agilitykisat Raisiossa Vanton lalla.
TOTTELEVAISUUSKOETOIMIKUNTA Pj. Åsa Liljeqvist, muut jäsenet Marja Kouvonen ja Ulla Liljeqvist.
TOKO-kokeet 5.6.2016 järjeste y ystävyyso eluun Auran Nuuskut - Lounais-Suomen Spanielikerho – Turunmaan Kennelyhdistys ei saatu joukkue a. 18.8.2016 järjeste in ystävyyso elu Lounais-Suomen Spanielikerho – Turunmaan Kennelyhdistys Maskussa Piuhan kentällä. Tuomarina toimi Tiina Heino ja li ikkeenohjaajana Katja Vossi. Koiria oli ilmoi autunut 13. Turunmaan Kennelyhdistys voi 614,5 pisteellä ja Lounais-Suomen Spanielikerho oli toinen 464,5 piteellä.
TOKO-koulutukset Keväällä järjeste in 5 kertaa toko-koulutusta Alfa Centerissä.
38
LURPPA 2/2017
AGILITYTOIMIKUNTA Pj. Oili Stenroos, muut jäsenet Jari Juhannusvuori Teija Korpela, Katja Nortunen ja Rii a Paganus Kokoonnuimme 31.1. Teijan luona, muuten on yhtey ä pide y sähköpos n välityksellä aina tarpeen mukaan. Kerhon luo okoulu ajana ja epävirallisten kisojen tuomarina oli Juha Kujala. Koulutus- ja kisapaikkana toimi Vanton la Raisiossa. Agilitytoiminkunta järjes kolme omatoimitreenitun a 17.2. ja 2.3. sekä 19.11. Näillä tunneilla toimikunnan jäsen oli paikalla. Keväällä oli myös kaksi koulutuspäivää 12.3. ja 2.4. Koulutukset toteute in 4 koirakon pienryhmissä, keski yen kullekin kerralle sovi uun aiheeseen. 2.4. järjeste in samalla myös rallytokoon tutustumispäivä. Epävirallisia agilitykisoja järjeste in kahdet yhdessä mejä -toimikunnan kanssa, kevätepikset 11.5. ja syysepis 24.8. 11.5. kisa in luokissa star , mölli ja avoin. Star eja oli 59 kpl 24.8. kisa in luokissa star , mölli ja avoin. Star eja oli 41 kpl
KASVATUS- JA NÄYTTELYTOIMIKUNTA Pj Katja Alho, muut jäsenet: Jannika Backman, Johanna Hoppela Merja Saastamoinen ja Mari Salminen.
Näy elykoulutukset järjeste in 5 kertaa hallissa alfa – centerissä helmi-maaliskuussa ja 4 kertaa virusmäen enkentällä toukokuussa.
Match show Kevään match show järjeste in 4.5.2016 Rava ulan Mus n ja M irrin kanssa yhteistyössä heidän parkkipaikallaan, tuomareina Leena Laine, Pirkko Hannula ja Marja Nurmi. Osallistujia oli yhteensä 114. Match showssa jae in kerhon Finemoon cup- palkinto, jonka voi englanninspringerspanieli Sointu, jonka omistaa Pirjo Varonen ja Sanna Kavén . Syksyn match show järjeste in yhteistyössä eläinlääkäriasema Valon kanssa Puuilon parkkipaikalla Raisiossa 7.9.2016. Tuomareina olivat Marja Kouvonen, Susanna Lindqvist ja Kari Vahekoski. Match showssa oli osallistujia yhteensä 161.
Luennot Järjeste in 10.1.2016 jatko-osa Lena Dankerin pitämälle koiran rakenne ja tyyppioppi koulutuspäivälle Lausteella kennelpiirin majalla. Järjeste in 21.4.2016 Olli Wuorimaan luento koirien ravitsemuksesta ja hyvinvoinnista yhteistyössä Lähitapiolan kanssa heidän toimistollaan.
LURPPA- JA TIEDOTUSTOIMIKUNTA Lurppa-leh ilmestyi vuoden 2016 aikana neljä kertaa. Painopaikkana on ollut Painosalama ja lehden koko on ollut B5. Vuonna 2016 toimikuntaan kuuluivat päätoimi ajana Sari Nyman, tai ajana Teija Korpela sekä Ari Suramo.
LURPPA 2/2017
39
Lurppa-leh on toiminut ak ivises edotuslehtenä jäsenille ja lehdessä on ollut eri kirjoi ajien ar kkeleita mielenkiintoisista asioista ja tapahtumista. Mainosten hankinta on ollut myös ak ivista tuoden kerhon lehdelle lisänäkyvyy ä. MUU TOIMINTA
Yhdistyksen kokoukset 14.3.2016 pide in vuosikokous Varsinais-Suomen Kennelpiirin loissa 21.11.2016 pide in vaalikokous Varsinais-Suomen Kennelpiirin loissa Piian Pys Piian Pys ä ei järjeste y. Näy elyt 13-14.8.2016 yhdistys oli mukana järjestämässä kaikkien rotujen koiranäy elyä Vaisaaren koulukeskuksessa, Raisiossa Top Dog Show allianssin jäsenenä 11 muun yhdistyksen kanssa. Edustus Varsinais-Suomen Kennelpiiri ry:n vuosikokouksessa 8.3.2016 kerhoamme edus vat Ter u Hellberg, Kirsi Nii ymäki, Rii a Paganus, Merja Saastamoinen ja Pekka Tainio . Asuntovaunu/peräkärry Asuntovaunua ja peräkäryä on käyte y erilaisissa laisuuksissa. Kerhon varasto on muute u Alfa Centeristä Kiinteistöyh ö Lahtosen loihin Iso -Heikkilän e 8. Talous Talouden tarkka lanne käy ilmi likertomuksessa. Haluamme lausua lämpimän kiitoksen kaikille niille yhdistyksen jäsenille, jotka ovat ak ivisella mukanaolollaan myötävaiku aneet järjeste yjen tapahtumien onnistumiseen ja mahdollista neet toiminnan jatkumisen myös tulevina vuosina. Hallitus
40
LURPPA 2/2017
Hetken palataan talvisiin maisemiin kuvakollaasiin Laskiaisriehasta
Kuvat: Kaisa Suominen LURPPA 2/2017
41
Kuvat: Minna Kult 42
LURPPA 2/2017
Lounais-Suomen Spanielikerho ry. Hallitus 2017
Toimikunnat
Puheenjohtaja Merja Saastamoinen Olavintie 4, 23100 Mynämäki 040 722 6290 merja.saastamoinen (at) dnainternet.net Varapuheenjohtaja Kirsi Niittymäki gsm 0400 600 637 kirsi.niittymaki (at) pp.inet.fi Jäsenet Maija Jaakola 040 702 9711 Terttu Hellberg 044 3386 712 Riitta Paganus Anu Ikonen anu.ikonen@pp1.inet.fi Katja Alho 040 721 5466 Pekka Tainio 0400 164 977 Mari Salminen
Jäljestyskoetoimikunta pj Kaisa Railomäki 040 534 4387 Agilitytoimikunta Oili Stenroos oilistenroos (at) gmail.com Taipumuskoetoimikunta pj MaijaJaakola
Sihteeri Åsa Liljeqvist 02-231 5123 asa.liljeqvist@gmail.com Rahastonhoitaja Riitta Paganus Ristenperäntie 19 23140 Hietamäki roosnell.kennel@gmail.com puh. 040-5125031 Kirjanpitäjä Terttu Hellberg Lumparlankatu 4 C 66 21200 Raisio 02 4386 712 terttu.hellberg@dnainternet.net
040 7029711 jaakola.maija@gmail.com Näyttely- ja kasvatustoimikunta pj Katja Alho 040 721 5466 TOKO-toimikunta Pj Åsa liljeqvist, asa.liljeqvist@gmail.com Lurppa-toimikunta Minna Kult, 0415047666 lurpantoimitus@gmail.com
Kerhon yleistili: Tilinumero FI0357112720009070 Saaja: Lounais-Suomen Spanielikerho-ry Viesti: Kirjoita mistä maksat, esim. Lurppa 4/2013 ½ sivua. Kaikki maksut MEJÄä ja jäsenmaksuja lukuun ottamatta. HUOM! Jäsenmaksun tilinumeron saat jäsensihteeriltä liittyessäsi jäseneksi. MEJÄn tilinumero on FI4357112720008932
Muut toimihenkilöt Jäsensihteeri Riitta Paganus Ristenperäntie 19, 23140 Hietamäki P. 040-5125031 lssk.jasensihteeri@gmail.com Kalustonhoitaja Pekka Tainio 0400 164 977 Asuntovaunun hoitaja Kari Mattila 041 445 5599 kari.mattila51@pp.inet.fi Kiertopalkintojen hoitaja MaijaJaakola jaakola.maija@gmail.com Allianssin / kenneltoiminnan yhteyshenkilö Leena Laine 050 337 3489
Jäsenmaksut 2017 Vuosijäsen 30€ (Lurppa- ja Spanieli-lehdet) Kannatusjäsen 19€ (Lurppa) Perhejäsen 6€ (ei lehteä)
www.l-ssk. LURPPA 2/2017
43