LURPPA Lounais-Suomen Spanielikerhon jäsenjulkaisu 1/2019
Rotuesittelyssä portugalinvesikoira Canicross – mitä se on? Bono MH-kuvauksessa Lurppa-toimikunta esittäytyy Rally-tokoa... ...ynnä muuta kivaa ja kehittävää luettavaa!
LURPPA 1/2019
1
Kansi: portugalinvesikoira FI MVA Hooligan So Sweet, ”Maya” Kuva: Ida-Maria Nurmisto
Hau(Hau)skaa vuotta 2019! Onhan teillä mennyt joulu ja uusi vuosi turvallisesti? Me vietimme erilaisen joulun Itä-Suomessa, nauttien digipaastosta, lahjattomasta joulusta sekä rakettivapaasta uudesta vuodesta! Täydellinen hiljaisuus oli erikoinen kokemus, voi melkein sanoa, että oli niin hiljaista, että korviin sattui. Patikoimme Fridan kanssa lumisessa metsässä tai umpihangessa järven jäällä jopa 23 asteen pakkasessa.
Ole mukana toiminnassa ja vaikuttamassa oman kerhosi tapahtumiin. Tule kuuntelemaan tilinpäätösasiat kevätkokoukseen, josta myös kutsu tässä lehdessä! Seuraa Lurppaa, kotisivuja, facebookia ja jäsenkirjeitä! t: Merja & Frida
Kerhomme sai juuri ennen joulua mukavan joululahjan, kun HauHau ilmoitti ryhtyvänsä kerhomme sponsoriksi. Tämä helpottaa tuntuvasti tapahtumien järjestelyjä, kun palkintosponsori on tiedossa. Mitä täksi vuodeksi on suunniteltu, voit lukea toimintasuunnitelmasta tässä Lurpassa. Top Dog Show -talkoot ovat jo takana, kun lehti ilmestyy ja maaliskuun talkoot edessä. Älä unohda oman kerhosi ryhmänäyttelyä toukokuussa!
LOUNAIS-SUOMEN SPANIELIKERHO RY:N JÄSENJULKAISU TOIMITUS Annika Kontturi-Salmi Mari Salminen Taitto: Ari Suramo
ILMOITUSHINNAT 2019 Kaikki neliväri-ilmoituksia 1 sivu 120 €, 1/2 sivua 65 €, 1/4 sivua 40 € ; ALV 0 %
AINEISTO lssk.lurppa@gmail.com
Vuosisopimushinnat Ilmoitus kahteen lehteen –15 €, neljään lehteen –30 €
Ilmestyy neljä kertaa vuodessa Nro / Ilm. / Aineiston DL 2/2019 / kesäkuu / 11.5.2019 3/2019 / syyskuu / 10.8.2019 4/2019 / joulukuu / 9.11.2019 Painosmäärä 230 Painopaikka: Painosalama
2
Jäsenhinnat 1 sivu 55 €, 1/2 sivua 30 €, 1/4 sivua 20 € Haastattelun/artikkelin yhteydessä logo, yhteystiedot 20 €, jäseniltä 10 €
JÄSENILLE ILMAISET In memoriam, valioilmoitus, koiran 10-vuotisonnittelut, näyttely- ja koetulokset. Huom! Pentu- ja astutusilmoitukset ovat maksullisia. Kuva näyttely- tai koetuloksen yhteydessä 5 €.
LURPPA 1/2019
Päätoimittajien terveiset! Niin vaihtui vuosi ja kohta olemmekin jo taas kevään kynnyksellä. Tänä vuonna esittelemme teille erilaisia harrastusmahdollisuuksia luppakorvienne kanssa. Pyrimme myös tuomaan kerhomme kaikkia rotuja esiin, tällä kertaa toivomme pystyvämme luomaan kipinän yhteiseen tekemiseen koiriemme kanssa. On myös mukava tavata uusia tuttavuuksia. Toimikunnassa on ollut muutosta. Ella Ruuni on jättänyt toimikuntamme. Kiitämme Ellaa ajasta toimikunnassa ja toivotamme menestystä harrastuksien parissa. Toivotamme tervetulleeksi toimikunnan uuden jäsenen Marika Mikkolanahon. Nauttikaa ja riemuitkaa talven viime rippeistä ja kevään alusta. Terveisin: Mari ja Annika
Lounais-Suomen Spanielikerho –Sydvästra-Finlands Spanielklubb ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään 19.3.2019 klo 19.00 Varsinais-Suomen kennelpiirin tiloissa, Hiihtomajanpolku 20, Turku.
Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Työjärjestyksen hyväksyminen 5. Vuoden 2018 toimintakertomuksen hyväksyminen 6. Vuoden 2018 tilinpäätöksen hyväksyminen 7. Toiminnantarkastajien lausunto 8. Tili- ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille 9. Muut kokouksen keskusteltavaksi tuodut asiat 10. Kokouksen päättäminen Kokouksessa palkitaan myös vuoden 2018 parhaat koirat!
Tervetuloa!
LURPPA 1/2019
Kahvitarjoilu
3
Mikä on ja mitä tekee Lurppa-toimikunta? Lurppa-toimikunta pyrkii toimittamaan kaikille jäsenille ajankohtaisia ja mielenkiintoisia artikkeleita sekä tietoa kerhomme toiminnasta. Pyrimme myös jakamaan rotutietoutta kerhomme roduista sekä tapahtumista. Toimikuntamme koostuu iloisista ja innokkaista spanieli-ihmisistä, jotka kaikki omalta osaltaan sekä yhdessä puurtavat ja ideoivat. Otamme mielihyvin vastaan ajatuksia ja ehdotuksia asioista, joista te jäsenet haluaisitte lukea lehdestä. Meille saa lähettää juttuja ja kuvia, ei tarvitse olla kirjailija, jos haluat kirjoittaa. Me kyllä oikoluemme tekstit!
4
Mari
Annika
Hei, olen Mari Salminen ja toimitan muun Lurppa-toimikunnan kanssa tätä lehteä. Lisäksi olen L-SSK ry:n hallituksessa mukana. Asun Kaarinassa omakotitalossa kuuden cockerspanielin, Jaden, Nekun, Demin, Hertan, Zairan ja Metten, sekä springerspanieli Inkerin kanssa. Viime kesänä saavutin aikuisen iän: 50 vuotta. Työskentelen kehitysvammaisten asuntolassa. Lisäksi teen mm. trimmauksia, koirien pesua ja hierontaa sekä asusteita koirille ja omistajille toiminimellä Rekku Relax, joka on ollut virallisesti olemassa jo kolme vuotta. Kasvatan kennelnimellä Night Whisper; kenneli on ollut olemassa vasta viisi vuotta, vaikka ensimmäinen cockerspanieli tuli meille, kun olin 7-vuotias. Minuun saa olla yhteydessä, jos jokin näistä jutuista kiinnostaa.
Heippa! Olen Annika Kontturi-Salmi. Asun Liedon asemanseudulla kolmen suomenpienhevosen ja neljän cockerspanielin, Agneksen, Simonin, Lisan ja Emman, kanssa. Poikani ovat jo aikuisia ja opiskelevat tahoillaan. Meidän laajentuneeseen perheeseen kuuluvat myös cockerspanielit Linus sekä pihakoirat Olivia ja Signe. Olen ollut heppa- ja koirahullu pienestä asti. Kymmenvuotiaana sain springerspanielin jonka kanssa harrastin tottista ja näyttelyitä. Olen alun perin Vaasasta ja olin nuorena aktiivinen koirakerhon jäsen. Osallistuin kursseihin ja eri harjoituksiin, joita siihen aikaan oli joka viikko vuoden ympäri. Nuorena vedin tottelevaisuus- ja näyttelyharjoituksia. Ensimmäisestä oikeasta palkastani ostin
LURPPA 1/2019
amerikancockerspanieli Totten ja elin melkein makaronilaatikolla kuukauden loppuun. Totten kaveriksi tuli sitten vielä Molly. Työskentelen ratsastuksen ja opetuksen parissa. Olen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaaja ja kasvatustieteilijä. Minulla on toiminimi Anicas, joka keskittyy pedagogiseen toimintaan; hevosiin, koiriin ja käsityöhön. Meillä käy enimmäkseen lapsia ja nuoria harrastamassa hevosten ja koirien kanssa. Kennelnimeni on Sagobackens. Kasvatan cockerspanieleita ja tanskalais-ruotsalaisia pihakoiria. Minua kiinnostaa moni asia koiriin liittyen ja haluan aina oppia lisää. Pidetään yhteyttä ja tule ihmeessä moikkaamaan!
Liityin joulukuussa Lurppa-lehden toimitukseen; aikaisempaa toimittaja-kokemusta ei ole, mutta ehkäpä uusia ideoita syntyy näin matkan varrella. Mukavaa kevään odotusta kaikille!
Nea Olen Nea Korelin. Asun Nousiaisissa koirieni Nuutin ja Peppin kanssa. Nuutti on englanninspringerspanieli ja Peppi saksanpaimenkoira. Olen tällä hetkellä vielä peruskoulun viimeisellä vuosiluokalla ja iältäni 15-vuotias. Koiranäyttelyissä minut voi nähdä esim. junior handlerina. Harrastan myös rally-tokoa ja käyn ratsastamassa melkein joka päivä. Olen kiiinnostunut tokosta, agilitysta, canicrossista ja kaikesta hauskasta tekemisestä koirien kanssa. Marika Olen Marika Mikkolanaho. Työskentelen TYKSissä välinehuoltajana. Työvuosia on jo takana 13 sairaanhoitopiirin palveluksessa. Harrastuksiani ovat koiranäyttelyt omien koirien kanssa ja järjestötoiminta taloyhtiömme hallituksessa jo useamman vuoden ajan. Koiria minulla on kaksi, cockerspanielit Risto ja Roope. Teen myös niin koti- kuin näyttelytrimmauksia kolmivuorotyön sallimissa rajoissa. LURPPA 1/2019
5
Vilma Olen opiskelija, yrittäjä ja töissä mansikkatilalla. Asun Rymättylässä. Perheeseen kuuluu cockerspanieli, tiibetinspanieli ja kolme novascotiannoutajaa, 10 kissaa sekä suomenhevonen. Harrastuksina minulla ovat koiranäyttelyt ja ratsastus.
Vivi Olen Vivi Aaltonen, vajaa viisikymppinen sairaanhoitaja eteläisestä Salosta, Perniöstä. Minulla on kolme lasta, kaksi koiraa ja yksi mies. Lapsista enää nuorin asuu kotona. Koi-
rina meillä on Pappakoira, novascotiannoutaja eli tolleri Edu, sekä Bono-cockerspanieli. Edesmennyt mummokoira, tolleri Karo, aikanaan veti meidät koiraelämään ja varsinkin harrastuksiin. Koirat ovat minulle perheenjäseniä, niiden hyvinvointi menee kaiken edelle. Jätän lähtemättä teatterireissulle tai Thaimaan-lomalle, jos en saa koiravahtia, ja vietän mieluummin kolme tuntia metsässä kuin tunnin telkkarin äärellä. Pääasiallinen lajimme on MEJÄ, jonka parissa tapaan vuosittain suurimman osan rakkaista ystävistämme, MEJÄ-perheen. Koiran ominaisuuksien mukaan olemme käytettävissä SRVA-jäljillä. Sen lisäksi patikoimme ja mies linnustaa syksyisin. Näyttelykehiä kulutan sen verran, että saan itseäni ja kasvattajaa varten evidenssiä koirasta useilta eri tuomareilta. Koska joudun pukeutumaan ”pyjamaan” työssä, kuljen vapaalla metsäkamppeissa ja minut voi houkutella patikalle, nuotiokahville tai muuten vaan lenkille parilla sanalla. Jos vuorotyöltä pystyisin, haluaisin kokeilla rally-tokoa ja nose workia. Harmi kyllä, säännölliset treenit ovat melko vaikeita järjestää, mutta tässä on vielä aikaa mihin vaan.
6
LURPPA 1/2019
Koiria laumassani on kaksi, 8-vuotias fieldipoika Filo ja vuotta nuorempi cockeriherra Hunni. Kerrassaan hurmaavia, rakastettavia luppakorvia molemmat.
Me käydään usein Tampereen mummolassa.
Ari Heipsan, asustelen Suur-Lounais-Suomen itälaidalla, Vantaaksi kutsutussa valtakunnan pääkaupunkia reunustavassa lähiönipussa. Leipärahani tienaan kustannustoimittajan töillä, sekä päätoimisesti että freelancerina. Aikuisiksi (ainakin lain mukaan) pyrähtäneet kaksi lastani ovat jo lennähtäneet pesästä.
LSSK:n jäsen olen oudohkosta asuinpaikastani huolimatta ollut jo vuosikausia – kerhoon liityin yksinkertaisesti, koska siellä Turuun seudulla on niin valloittavia koiraimmeisiä, muiden muassa Merja S ja Kaisa R, joihin minulla oli ilo, onni ja kunnia tutustua jo Filon pentuaikana eräässä lämminhenkisessä koiratapahtumassa Liedossa. Jonkin verran olen Lurppaan kirjoitellutkin, mutta tällä hetkellä keskityn lähinnä auttamaan meidän ahkeria ja tarmokkaita toimittajiamme hoitamalla lehdet painokuntoon. Lurpan lisäksi touhuan myös Fieldspanielit ry:n jäsenlehden FieldiPostin parissa, mutta se onkin sitten jo kokonaan toinen juttu...
Hyvää alkanutta vuotta! Jäsenmaksulaskut on postitettu heti vuoden alkajaisiksi. Lasku on lähetetty sähköpostilla tiedossani olevaan sähköpostiosoitteeseen. Ne, kenen osoite ei ole tiedossani, ja ne keiden osoitteeseen viesti ei ole tullut perille, saavat laskun postitse. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista mahdollinen vanha osoite (saattaa olla minulla vielä) sekä roskaposti. Toiset ohjelmat (useasti G-mail) saattavat herjata, että viesti on roskapostia ja kieltävät avaamasta. Tämä siksi, että lähetin viestit piilokopiona. Mikäli yhteystietoihisi (osoite, sähköposti) on tullut muutoksia, ilmoitatko muutoksesta: lssk.jasensihteeri (at) gmail.com. Jos haluat erota kerhosta, ilmoita myös siitä. Terveisin jäsensihteeri
LURPPA 1/2019
7
Rotuesittelyssä: Portugalinvesikoira – Cão de Áqua Português Teksti: Vesikoirat ry / Hanna Nyman
Portugalinvesikoira on hyvin vanha koirarotu. Portugalinvesikoiran kantamuodon uskotaan levinneen foinikialaisten kauppiaiden mukana Mesopotamiasta ympäri maailmaa, myös Pyreneitten niemimaalle. Siellä se historian eri vaiheissa sekoittui paikallisiin koirakantoihin ja kehittyi vesityöskentelyyn erikoistuneeksi roduksi. Portugalinvesikoira oli työkoira, merenkulkijan ja kalastajan tärkeä apulainen. Se veti verkkoja, sukelsi veneestä pudonneita esineitä ja verkosta karanneita kaloja, sekä paikallisti kalaparvien sijainnin. Maalla niitä on käytetty apuna metsästyksessä. Muinaista perintöä ovat niiden noutamistaipumus ja uintikyky, kuten myös sukeltaminen. Veneissä asuminen ja ankarissa olosuhteissa
Portugalinvesikoira on näyttävä näyttelykoira. Ylllä Rio (kuva: Arja Koskelo), vasemmalla alla Hooligan So Sweet (kuva: Hanna Nyman).
työskentely on vaatinut suurta sopeutumiskykyä. Kaikkeen tähän työhön on pystynyt vain älykäs, atleettinen ja itsenäinen koira, joka teki päätöksiä paineen alaisena ja päätti tehtävänsä ilman avustusta. Uusi kalastusteknologia oli koitua rodun kohtaloksi: kalastuksen koneellistuessa ja siirtyessä suuriin yksiköihin ei vesikoiria enää tarvittu aluksilla. Alkuperäistehtävässään työskenteleviä portugalinvesikoiria oli enää hyvin vähän 1900-luvun alkupuolella. Rotu saatiin pelastettua viime hetkessä muutaman kiinnostuneen henkilön toimesta, jotka etsivät käsiinsä kalastajien koiria systemaattista jalostustyötä varten. Ensimmäinen rekisteröity portugalinvesikoirapentue syntyi Portugalissa vuonna 1937 Algarbiorum-kenneliin. Rodun ensimmäinen rotumääritelmä julkaistiin vuonna 1938. Rotu hyväksyttiin FCI:n alaiseksi roduksi 1951. Ensimmäinen portugalinvesikoira tuotiin Suomeen vuonna 1989.
8
LURPPA 1/2019
Terveystilanne on portugalinvesikoirilla kohtuullinen. Lonkkaniveldysplasiaa ja perinnöllisiä silmäsairauksia, kuten prcd-PRAta, esiintyy jonkin verran rodussa. Näiden vähentämiseksi rotu kuuluu Suomen Kennelliiton PEVISA-ohjelmaan: jalostuskoirilta vaaditaan virallinen silmäpeilaus ja lonkkakuvaustulos. Prcd-PRA voidaan testata geenitestillä. Näin voidaan varmistaa, ettei sairaita pentuja synny. Rodussa esiintyy satunnaisesti SLO:ta, autoimmuunisairauksia sekä yliherkkyyksiä. Korvatulehduksia ja muita kaikilla roduilla ilmeneviä tavallisia sairauksia esiintyy myös.
Rio Madeira vauhdissa.Kuva: Arja Koskelo.
Nykypäivää Tämän päivän portugalinvesikoira on monipuolinen harraste-, käyttö- ja seurakoira. Portugalinvesikoiran kanssa harrastetaan agilitya, jälki- ja tottelevaisuuskokeita, koiratanssia, vesipelastusta, rally-tokoa ja sitä voidaan käyttää muissakin koiraharrastuslajeissa; jopa linnustamisessa. Portugeeseista löytyy myös HYPO koiria – koiria jotka haistavat omistajan verensokerin laskun vaarallisen alas ja ilmoittavat siitä omistajalleen. Portugalinvesikoiran luonne määritellään temperamenttiseksi, itsepäiseksi, rohkeaksi ja kestäväksi sekä oppivaiseksi ja älykkääksi. Rotumääritelmän luonnehdinnan lisäksi useimmat portugalinvesikoirat ovat avoimia, lempeitä, ihmisrakkaita ja iloisia. Portugalinvesikoira voi olla hiukan pidättyväinen vieraita kohtaan, mutta missään nimessä portugalinvesikoira ei saa olla arka. Portugalinvesikoira kaipaa fyysisen liikunnan lisäksi myös aivoja kuormittavaa tekemistä; jos omistaja ei tekemistä keksi, niin portugalinvesikoira keksii itse itselleen puuhaa. Omistajalta vaaditaan myös huumorintajua; portugeesi ei ole tosikkojen koira. LURPPA 1/2019
Rotumääritelmän kuvaama näyttelytrimmaus juontaa satojen vuosien taakse aikaan, jolloin portugalinvesikoira oli työkoira. Lyhyeksi ajeltu takaosa kevensi märän koiran painoa uidessa ja helpotti koiran nostamista veneeseen. Etuosan pitkä karva suojeli sisäelimiä meriveden kylmyydeltä. Häntätupsu ilmoitti viirin tavoin kalastajalle, että täältä tulee portugeesi. Maya Club Showssa (kuva: Saana Lindvall).
Pitkä näyttelyturkki vaatii ahkeraa kampaamista ja pesua. Kärsivällisyyttä tarvitaan etenkin pentukarvan vaihtuessa, jolloin turkki takkuuntuu erittäin helposti. Myös lyhyeksi trimmatun turkin puhtaudesta ja siisteydestä tulee huolehtia säännöllisesti. Monesti ne jotka eivät näyttelytä koiraa, pitävät turkin lyhyenä.
9
Rotu sopii ihmiselle, jolta löytyy aikaa ja innokkuutta koiran aktivointiin ja kouluttamiseen, sekä halukkuutta turkin kunnossa pitämiseen.
Alla vasemmalla Tajmadoran Hooligan “Tepe” (kuva: Arja Koskelo), oikealla Maya rannalla (kuva: Ida-Maria Nurmisto).
Portugalinvesikoira on perhettään rakastava energinen lemmikki, jolta vauhtia ei puutu, ja se palvoo omistajaansa sekä seuraa tätä mielellään joka paikkaan. • Kirjallisuutta: Carla Molinari (1998): The Portuquese Water Dog
Olemme täällä kun tarvitset meitä! ELÄINSAIRAALA VETTORI PÄIVYSTÄÄ 24/7 Tarjoamme pieneläinpäivystyksen myös vuonna 2019 Turussa ja muualle Varsinais-Suomessa. Eläinsairaala Vettori on hyvin varusteltu täydenpalvelun kokonaisuus Raision keskustan tuntumassa. Kokeneet eläinlääkärimme ja hoitajamme huolehtivat lemmikkisi hyvinvoinnista ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä. Tervetuloa hyvään hoitoon!
Päivystys 24h p. 0600 124 44 (0,50E/min + ppm) ELÄINSAIRAALA VETTORI Purokatu 3, Raisio Ajanvaraus p. 0201 800 770 tai evidensia.fi Soitto 020-alkuiseen numeroon maksaa kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min ja matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.
10
LURPPA 1/2019
LOUNAIS-SUOMEN SPANIELIKERHO JÄRJESTÄÄ TOIVOTUN
TRIMMAUS-JA TURKINHOITOKURSSIN LAUANTAINA 2.3.2019 KLO 10–15 PAIKKANA KENNELPIIRIN MAJA HIIHTOMAJANPOLKU 20, LAUSTE KURSSIN VETÄÄ NINA KAUHANEN (KENNEL NORTHWORTH) Nina kasvattaa cockerspanieleita sekä trimmaa työkseen omassa trimmausliikkeessään, joten Ninan oppiin sopivat kaikki spanielit! Kurssilla käydään läpi turkinhoitoasioita sekä opitaan oman spanielin trimmaus! KURSSIMAKSU 25 €, KUUNTELUOPPILAAT 10 € KURSSILLE MAHTUU 12 KOIRAKKOA + KUUNTELUOPPILAITA
ILMOITTAUDU 17.2 mennessä: merja.saastamoinen@dnainternet.net 040-722 6290 Oma trimmauspöytä ja tarvikkeet mukaan. Ota koiraasi varten myös häkki! Väliajalla kahvia, teetä, suolaista ja makeaa! TERVETULOA! Näyttely -ja kasvatustoimikunta
LURPPA 1/2019
11
Ongelmakoira tai koira, jolla on ongelma Teksti Annika Kontturi-Salmi
Syksyllä kerhomme järjesti yhteistyössä Turunmaan Kennelyhdistyksen kanssa toimintapäivän jonka sisältö oli erittäin painavaa asiaa ja luennoitsijat asiantuntijoita. Aamupäivällä neurologi Sigitas Cizinauskas eläinsairaala Aistista luennoi koirien epilepsiasta ja päivällä käyttäytymisneuvoja ja ongelmakoirakouluttaja Tanja Karpela luennoi ongelmakoiran koulutuksesta. Referoin tässä ensimmäisessä osassa Karpelan luennosta koulutuksen yleisperiaatteet. Seuraavassa ja kolmannessa osassa keskityn eroahdistukseen ja remmirähjäämiseen liittyviin seikkoihin. Tanja Karpela on koulutukseltaan eläintenkouluttaja, koulutusohjaaja ja ongelmakoirakouluttaja. Hänen ja Janne Erolan perheyritys KAER Oy järjestää koirakoulutuksia käyttäytymistieteisiin perustuvilla menetelmillä ja tarjoaa laadukasta ja yksilöllistä koirahoitolapalveluita. Tämän lisäksi KAER Oy tekee aktiivisesti eläinsuojelutyötä erityisesti Suomen koirien turvakoti ry:n ja muiden Suomessa toimivien eläinsuojeluyhdistysten kanssa. Yhdistys auttaa pahoinpideltyjä, pentutehtailtuja ja kaltoin kohdeltuja koiria uuden elämän alkuun. Tämän lisäksi he pitävät ilmaisia luentoja esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa koirien pidosta, huolehtimisesta, koulutuksesta sekä kommunikoinnista. Tanjan erityisosaamista ovat ongelmakoirien koulutus sekä hajukoirien koulutus erilaisiin tehtäviin. Kun lähdetään kouluttamaan tai purkamaan ongelmakoiran käyttäytymistä, huomioidaan koiran sekä fyysinen että psyykkinen tila, sekä ohjaajan mekaaniset taidot ja kyky kommunikoida koiran kanssa. Koiran kykyyn oppia vaikuttavat useat eri tekijät, kuten koiran terveydentila, aiemmat kokemukset, perimä, mieltymykset tai pelot, stressi, laji-
12
ja rodunominainen käytös jne. Jos koira on kivulias tai sairas, sen oppiminen vaikeutuu tai voi jopa estyä kokonaan. Onkin tärkeää aina varmistaa ensin, ettei häiriökäytöksen taustalla ole kipua. Koira oirehtii kipuaan yksilöllisesti eri tavoin, kuten aggressiivisuudella, liikkumisen välttelynä, levottomuudella, ärtyneisyydellä, ylivilkkaudella, venyttelyn vähentämisellä tai kosketuksen sävähtämisellä. Koirat ovat taitavia piilottamaan kipunsa ja siksi kivun tunnistaminen häiriökäytöksen taustalta voi olla erittäin vaikeaa. Tärkeintä on huomata koiran käytöksen muutos verrattuna koiran aikaisempaan normaaliin olemukseen. Normaali stressitasojen vaihtelu kuuluu myös koirien elämään. Pitkittynyt kohonnut stressitila voi johtaa ongelmiin arjessa ja kouluttaminen on usein silloin hankalaa ja hedelmätöntä. Pitkittynyttä stressitilaa voivat aiheuttaa esim. kipu, vamma, sairaus, pelko, liian lyhyt palautumisaika, liian vähäinen tai liika tekeminen, pelottavat koulutusmenetelmät tai jännite perheen muiden eläinten kesken. Joskus stressiä aiheuttaa koiran omistajan kova treeniinnokkuus, jos riittävästä palautumisajasta ei huolehdita. Onkin tärkeää huolehtia että treenien välillä on aina riittävästi aikaa koiran palautumiselle. Koira oireilee stressiä monin eri tavoin, kuten läähätyksenä vaikka ei ole kuumissaan tai hengästynyt, tai hermostuneisuutena. Keskittymiskyky voi olla heikko tai iho voi hilseillä runsaasti ja karvaa lähteä paljon, vaikka ei ole karvanlähtöaika. Koira saattaa tehdä tarpeensa sisälle vaikka on oppinut sisäsiistiksi, se voi tuhota paikkoja tai häiriökäyttäytyä muilla tavoin. Lisäksi koiralla voi olla toistuvia liikkeitä, kuten oman hännän jahtaamista ja edestakaisin ravaamista. Koiran pelokkuus tai varautuneisuus voi ilmetä monin tavoin. Pelko voi olla peritty ominaisuus, kokemusperäistä tai näiden LURPPA 1/2019
yhdistelmä. Pelokas koira voi käyttäytyä hyökkäävästi, haukkua vimmatusti, koira voi yrittää piiloutua ja vetäytyä tilanteista, purra tai näykkiä, jäykistyä tai hidastella jne. Pelokkaalla koiralla puolustautumisen tarve nousee herkemmin esille. Koiran pelkoa voidaan usein hoitaa poisherkistämisen ja vastaehdollistamisen avulla. Pyri auttamaan koiraa tarjoamalla turvallinen ilmapiiri ja ympäristö ja etene siedättämisessä kärsivällisesti pienin paloin. Ronski koiran vieminen pelottavaan tilanteeseen ilman poisherkistämistä ja vastaehdollistamista saattaa vain kasvattaa pelkoa entisestään. Pelkoa hoidettaessa on myös muistettava että koira yleistää pelkonsa herkästi kattamaan myös muita pelottavassa tilanteessa havaitsemiaan asioita. Tarvittaessa kannattaa keskustella eläinlääkärin kanssa lääkevalmisteiden käytöstä koulutuksen tukena. Täytyy muistaa että koira oppii koko ajan, myös silloin kun me emme opeta tai kun koira epäonnistuu tehtävässään. Epäonnistumiset vahvistavat epäonnistumista, pyri siis aina siihen, että koiralla on mahdollisuus onnistua tehtävässään, eli aseta aina harjoitteen kriteeri sopi-
Kontaktiharjoitus. Kuvituskuva, Herkku by Vilma Saarinen
LURPPA 1/2019
valle tasolle koiran osaamistasoon nähden. Siten koiralla on mahdollisuus onnistua ja se oppii näin tehokkaammin. Vähitellen koiran osaamisen edistyessä harjoituksen kriteeriä nostetaan. Jos koira yhdistää pelon johonkin tehtävään, muistijäljet voivat olla arvaamattomia ja johtaa arvaamattomaan ja epätoivottuun käytökseen. Lisäksi suhde koiraan voi tuolloin heikentyä ja johtaa osaltaan jälleen ei-toivottuun käytökseen. Edellä mainitun takia Karpela muistuttaa, että kouluttaisimme aivoilla eikä lihaksilla. On tärkeää oppia ”puhumaan” koiraa eli oppia ymmärtämään koiran hienovaraista signaalikieltä sekä oppia käyttämään omaa kehonkieltämme koiralle ymmärrettävällä, turvallisella ja luottamusta herättävällä tavalla. Kehonkielemme tulisi olla yhtä vihje- eli käskysanamme kanssa. Usein kuvittelemme kehonkielemme tarkoittavan koiralle jotakin, jota se ei todellisuudessa tarkoita. Tällöin koiralle saattaa syntyä ongelma, kumpaa totella – sanallista vihjesanaa vai kehonkielen viestimää vihjettä. Helposti tulee tehtyä asioita, joita ei ajattele koiran kannalta. Esimerkiksi tervehtiessä vierasta koiraa tulee vahingossa vaikkapa kumarrettua koiran yli tai ojennettua kättä kohti vierasta koiraa ja tuijotettua sitä tiiviisti silmiin. Pelokkaalle ja aralle koiralle nämä ihmisen eleet voivat olla hyvinkin uhkaavan ja pelottavan oloisia eivätkä turvallisuutta ja luottamusta herättäviä. Koiran hienovaraista signaalikieltä kutsutaan usein rauhoittaviksi signaaleiksi. Rauhoittavilla signaaleilla koira pyrkii esim. välttämään konflikteja ja ylläpitämään rauhaa. Tyypillisiä rauhoittavia signaaleja ovat muun muassa huulten ja kuonon nopea nuolaisu, haukottelu tai hidastelu tietyissä tilanteissa. Myös kasvojen tai katseen kääntäminen pois kohteen suunnasta ovat rauhoittavia signaaleja. Jos ihmiseltä jää huomaamatta tai ymmärtämättä nämä hienovaraiset eleet, voi koulutus olla hedelmätöntä tai koira saattaa turvattomuuttaan siirtyä näkyvämpiin eleisiin, kuten murinaan tai irvistelyyn.
13
Onkin tärkeää luoda koulutustilanteesta koiralle turvallinen ja palkitseva tilanne, jotta koiralla olisi parhaat mahdollisuudet oppia, sekä pyrkiä ymmärtämään, mitä koira yrittää meille kertoa sillä ainoalla kielellä, jonka se taitaa. Koulutuksen kulmakivet ovat ajoitus, vahvistetiheys ja kriteeri. Lisäksi on huomioitava tarkasti palkkion laatu, palkkion suunta ja ohjaajan mekaaniset taidot. Nämä ovat helppoja ymmärtää teoriassa, mutta vaativat käytännön harjaantumista ohjaajalta onnistuakseen. Esimerkiksi annatko palkan niin, että vahvistat oikeasti sitä käytöstä jota halusit? Vai oliko ajoitus hitusen myöhässä, jolloin vahvistit kyllä jotakin, mutta et välttämättä käytöstä, jota halusit vahvistaa? Usein asetamme kriteerin liian vaikeaksi koiralle, jolloin sillä ei ole mahdollisuuksia onnistua. Ympäristössä saattaa olla esimerkiksi liikaa häiriöitä koiran osaamistasoon nähden, jolloin koira ei enää kykene keskittymään harjoitukseen.
Tanja koiransa, kooikerhondje Chantin (Mendikan Chanti Bema) kanssa. Kuva: Minna Lahti.
Ympäristön rajaaminen häiriöistä onkin aluksi tärkeää ja häiriöitä lisätään vasta koiran edistymisen myötä. Tavallinen kompastuskivi on myös yleistämisen puute. Harjoitellaan vain koulutuskentällä tai kotona, mutta ei muualla. Opetettavat käytökset tulisi harjoitella useissa erilaisissa ympäristöissä, jotta koira taitaa opitun kaikkialla, eikä vain esimerkiksi tutulla koulutuskentällä. Koulutus olisi aina hyvä suunnitella etukäteen ja pilkkoa opetettava asia riittävän pieniin osasiin. Osaset opettamalla luodaan käytöksiä ja näin jatkossa koiralle voidaan opettaa pitkiäkin käytösketjuja. Palkkioksi on tärkeää valita sellainen palkka, joka luo tarvittavan tunnetilan harjoitusta varten ja jonka koira kokee palkitsevaksi. Eli jos koiralle opetetaan rauhoittumista, on hyvä valita palkka joka ei kiihdytä koiraa. Koulutuksessa kannattaa huomioida myös varusteet. Kaulapannan tulisi olla vähintään kahden kaulanikaman levyinen, ja normaali vahva talutushihna on hyvä. Hyvin istuvat valjaat ovat hyvä valinta, sillä valjaissa ei tule koiran kaulaan mahdollisen nopean vedon aiheuttamaa kipua/vammaa. Hyvin istuvat valjaat eivät myöskään paina koiran kaulassa sijaitsevaa pehmytkudosta. Karpelan mukaan koiralle olisi hyvä opettaa perustaitoja, kuten: • luopumisen taito kielletyistä tavaroista ja käytöksistä • lähellä pysymisen taito, jotta koira oppii pysyttelemään omistajansa lähellä eri tilanteissa ja ympäristöissä • taito oppia rauhoittumaan omalle paikalle tai erilaisissa tilanteissa • kohdetyöskentely. Näiden perustaitojen avulla on kätevää opettaa arjessa tarvittavia käytöksiä, kuten varma luoksetulo, seuraaminen sekä sivulle tulo ja rauhoittuminen, jota tarvitaan esimerkiksi eläinlääkärikäynnillä. Lisäksi koiralle opetetaan luopumisen taidon avulla muun muassa mikä on sallittua ja mikä ei.
14
LURPPA 1/2019
On myös tärkeää huolehtia, että koiralla on kotona oma rauhoittumispaikka, jossa koiraa ei häiritä, jotta koira saa riittävästi virikkeitä ja ruokarauhan. Koiran on myös saatava nukkua riittävästi ja rauhallisessa paikassa. Yleisimpiä käytösongelmia koirilla ovat hihnassa vetäminen, vieraiden koirien kohtaamis- eli ohitusongelmat, eroahdistus jne. Karpela keskittyi meidän toivomuksesta eroahdistuksen ja huonon remmikäytöksen selvittämiseen. Eroahdistus on Karpelan mukaan yksin olon pelkoa. Eroahdistus on eri asia kuin pelkkä turhautuminen, vaikka näillä kahdella onkin osin samankaltaisia oireita. Turhautuminen tarkoittaa että koiralla on tylsää yksin, ja ratkaisuksi riittääkin usein erilaisten virikkeiden tarjonta koiralle. Eroahdistuksessa pelkkä virikkeiden tarjonta ei riitä hoidoksi, vaan on hoidettava ongelman perimmäistä syytä eli yksinolon pelkoa. Eroahdistuksesta kärsivä koira saattaa kiertää yksin ollessaan levottomasti ympäriinsä, vinkua ja ulvoa. Se saattaa tuhota paikkoja ja tavaroita, tehdä tarpeensa sisälle jne. Pelokkuus on vahvasti periytyvä ominaisuus, jolloin koira on alttiimpi erilaisille peloille ja saattaa olla luonteeltaan muutoinkin arka. Kyse voi olla myös kokemusperäisestä pelosta, eli koira on jossain vaiheessa kokenut yksin ollessaan pelkoa syystä tai toisesta ja mieltänyt näin yksinolon pelottavaksi ja epä-
mukavaksi asiaksi. Jotta kokemusperäiseltä pelolta vältyttäisiin, olisi koira hyvä opettaa jo pienestä pennusta lähtien pienin askelin ja siten, että pennulla on turvallinen olo. On hyvä aina itse myös pysyä rauhallisena, jotta koira ei hätäänny siksi, että ihminen voivottelee tai hössöttää hätääntyneenä ympäriinsä. Jos koiralla on jo eroahdistus, on tärkeää poistaa pelon laukaiseva tekijä eli triggeri. Laukaisevia tekijöitä saattaa olla useita. Lisäksi aloitetaan johdonmukainen ja kärsivällinen koulutus, jotta koira mieltäisi yksinolon turvalliseksi asiaksi, ja yksinolon aikaa pidennetään erittäin kärsivällisesti vähitellen. Kirjoitan koulutuksesta lisää myöhemmin, joten säästän metodin tarkan selvityksen tuonnemmaksi. Hihnakäytösongelmat näkyvät esimerkiksi vetämisenä, voimakkaana haukkumisena mm. ohitustilanteissa, riehumisena, hyökkäämisenä erilaisia kohteita kohti tai liiallisena innokkuutena tervehtiä koko maailmaa hyppimällä ja loikkimalla vieraita vasten. Hihnaharjoittelu olisi hyvä aloittaa pienestä pennusta, mutta taitoa voi opettaa myös vanhemmalle koiralle, jos harjoittelu on jäänyt vähiin pentuaikana. Mitä paremmin koira on opetettu arjen taitoihin, sitä paremmat edellytykset sillä on selvitä arjessa ja välttyä vahingoilta. Ongelmakoira ei välttämättä olekaan se ongelma. •
LOUNAIS-SUOMEN SPANIELIKERHON ULKOILUPÄIVÄ TULOSSA KEVÄÄLLÄ. KAIKKIEN LUPPAKORVIEN YHTEINEN HETKI!
ISOT KIITOKSET KAIKILLE REIPPAILLE JA AHKERILLE SPANIELIKERHON TALKOOLAISILLE, JOTKA OLIVAT MUKANA TURKU TOP DOG SHOW:SSA TALKOILEMASSA 19.-20.1.2019!
LURPPA 1/2019
15
Canicross... anteeksi mikä ihmeen Kani? Teksti ja kuvat: Uta Kornblum
Hei kaikki Lurppalaiset! Ehkä olette nähneet minua näyttelyissä tai rally-toko-kisoissa. Minulla on nyt ensimmäinen englanninspringerspanielini Artturi, iältään reilut kaksi vuotta. Nimeni on Uta Kornblum ja harrastan juoksua, välillä 10 km, välillä 21,5 km. Aloitin vuosi sitten harrastamaan koirani Artturin kanssa koirajuoksua, niin minä ainakin luulin. Juostiin noin 10 km, Artturi ravasi minun edessäni. Yritin saada internetistä lisää tietoa tästä koirajuoksusta, joten googlasin ”koirajuoksu”. Googlen vastaus: ”Canicross eli koirajuoksu on Euroopassa syntynyt laji, joka kehitettiin valjakkokoirien harjoittamiseen lumettomalla maalla ja se lukeutuu valjakkourheiluun”. Ja ok, en ole vieläkään viisaampi. Miten saan aloitettua? Tarvitsenko joukkueen? Voinko yksin harrasAnteeksi, sanoiko joku kani?
taa? Entä tekniikka, miten opetan koiraani? Mitkä valjaat/vetoremmit, ynnä muuta ”tillbehööriä”? Nämä olivat kaikki kysymyksiä johon kaipasin vastauksia. Haluisin epätoivoisesti harrastaa Artturin kanssa juoksemista, koska se kuuluu minun arkeeni ja halusin yhdistää harrastukseni meidän yhteiseksi harrastukseksi. Joten kävelin erääseen eläinkauppaan ja kysyin juoksuvyötä, valjaita ja joustavaa remmiä. Olin onnellinen kuin pikku possu, kun olin saanut kaikki nämä tykötarpeet ostettua. uin Ei muuta k
ille!
juoksulenk
Niin mentiin vuoden päivät juosten 7–10 km:n lenkkejä. Katselin Canicross-videoita YouTubesta ja koitin edelleen etsiä kilpailuja ja ihmisiä jotka harrastavat canicrossia, ilman tulosta. Eräänä päivänä syyskuussa 2018 näin facebookissa koirakoulusta ilmoituksen, jossa kerrottiin heillä olevan Canicross-tutustumiskurssi. En meinannut pysyä aisoissa, olin ihan hirveän innostunut, oliko vielä paikkoja vapaita? Apua, ei koirakkopaikkoja enää, mutta kuunteluoppilaana pääsisin vielä! JIPPIII!!! Menin sitten sinä iltana kyseiselle kurssille ja tapasin Team Lipposen. Olin ottanut Artturin mukaan, koska en halunnut jättää häntä kotiin. Myöhemmin kurssin järjestäjä kertoi, että koirakkopaikka olisi sittenkin vapaana. Minä viivana autolle hakemaan Artturia ja vuosi sitten ostamiani varusteita. Ok, sitten olisi minun vuoroni kokeilla oikeasti CANICROSSIN ALKEITA!! Ihanaa, rukouksiini vastattiin. Sitten putous: “Sinulla on jälkivaljaat!”, whaaat?
16
LURPPA 1/2019
Vetoremmin yläosassa ei saa olla metallia ja se remmi on liian pitkä, whaaat? Olin harrastanut väärillä varusteilla!! Onneksi Team Lipponen pelasti minun päiväni. Sain kokeilla heidän varusteillaan!
ILTA PELASTETTU!
Koska kolmen kilometrin juoksulenkki täysillä koiran kanssa on omalle selälle todella kova, voi tätä treeniä tehdä vain kerran viikossa. Siksi päätin myös hankkia kickbiken eli potkupyörän. Sillä opetellaan pikku hiljaa koira vieressä ravia pitkiä lenkkejä. Sillä saadaan kestävyyttä koiralle ja maastossa koira vetää potkupyörän edessä, se vasta on nopeatempoista menoa. Ylämäessä autetaan koiran vetoa, lyhyillä potkuilla potkupyörällä. Tasaisella autetaan pitkillä potkuilla potkupyörällä jalkaa vaihdellen. Kaikki on niin uutta, ja unelmani harrastaa koirani kanssa yhdessä juoksua on täyttymässä pikku hiljaa. Minä jatkan intervalliharjoittelua ja Artturin treeniä. Ehkä pääsemme jo ensi syksyllä 2019 kilpailemaan harrastajien ryhmässä. Kiitos Team Lipposelle kalleista neuvoista ja avusta varusteiden hankinnassa! Ilman teitä olisin vieläkin lähtökuopissa. Hyvää ja menestyksellistä Uutta Vuotta 2019 kaikille!
Team Lipponen ilmoitti, että heillä on oma facebook-sivu ja sinne tykkäämään vaan! Saman tien olin facebookissa tykkäämässä heidän sivuista. Melkein koko heidän perheensä harrastaa canicrossia MM-tasolla. Olen siitä saakka kysynyt heiltä paljon neuvoja koirien kouluttamiseen ja varusteista. Tällä hetkellä koulutan pääsääntöisesti Artturia noin 100 metrin vedoilla. Huomasin pian, että Artturi ei ollut ainoa joka tarvitsi sitä treeniä! Canicrossin juoksuradan pituus on noin 3 km. LURPPA 1/2019
Team V.A.U. (Velho, Artturi, Uta) •
Artturi ja meidän kikkari.
17
Teksti: Nea Korelin, kuvat: Mira Penttilä
2 a s o , o ok Rally-t
Toiset kisamme. Suuntanamme oli tällä kerjo kotona opiskellut luokkien säännöt ja taa Ylöjärvi. Aikaisin aamulla olin pakannut kyltit kunnolla, jotta ei tulisi sitten ongelmia auton ja itseni, sekä koiran. Äitini kisaradalla, mutta kertailin niitä Nuutin kanssa kehässä. vielä ennen radalle menoa. veisi meidät sinne ja en ollut aivan varma ketä jännitti eniten. Emme Omasta mielestäni on kiva olleet ehtineet treenailla paljoa, sillä kisata “rallya”, sillä se ei ole minulla oli ollut koulussa paljon kovaikeaa, jos koira osaa käskeita, joihin oli pakko lukea. Matkyt ja itse muistaa, mitä kalla tavalliseen tapaan juttelin mikäkin kyltti tarkoittaa äitini kanssa ja kuuntelimme ja mistä pitää kulkea. On musiikkia. myös kiva, että kaikki Perille saavuttuani toin Nuutulevat hyvin toimeen tin kevythäkin sisälle sekä kisaradan ulkopuolella muut tavarat, kuten treeniliija juttelevat, vaikka vin. Otin tietenkin koiran ulos eivät tuntisi toisiaan. autosta ja toin sen sisälle. Kun vuoromme tuli, Sitten jännitettiin, koska ALO yritin rentoutua, sillä sieli alokasluokka oli viimeinen ten se menisi paremmin. luokka. Aikaa oli paljon, sillä Nuutti oli kisaradalla hyvä, halusin nähdä edellisen luokan, vaikka pari tehtävää meni joka oli AVO eli avoin luokka. Olin omien mokien takia pieleen. Olin silti tyytyväinen Nuuttiin, Ennen vuoroamme rentouduimme Nuutin sillä ei se ollut tehnyt mitään väärää, kanssa. Kuuntelin musiikkia ja nojailin vaikka olin itse tehnyt pari virhettä. kevythäkkiin, jossa Nuutti lepäili.
Odoteltiin taas. Jännitys tiivistyi, kun meidät kutsuttiin kaikki hakemaan vuorotellen kilpailukirjamme. Lopulta sain omani ja näin, että olimme saaneet tuloksen; 89 pistettä (tuloksen raja on 70 p). Olin niin onnellinen, että se oli mennyt läpi, vaikka virheitä sattuikin matkaan. Kerroimme kasvattajalle, miten Nuutilla oli mennyt ja hän oli tyytyväinen siihen, että kisasimme Nuutin kanssa ja saimme tuloksia, sekä pidimme hauskaa. Toivottavasti näemme Nuutin kanssa myös muita, jotka ovat saaneet innostuksen tähän ihanaan lajiin. •
18
LURPPA 1/2019
www.kennelrehu.fi Kerhon syystaippareissa 1.9.2018 Pöytyällä saatiin 8 uutta SPA1-tulosta: • Cockerspanieli Margate Undercover Boss, om. Marika Mikkolanahoa • Kooikerhondje Kuusipeuran Orria Brim Taisto, om. Tiina ja Jari Ollonqvist • Englanninspringerspanieli Wishingspring's Nobby Napoleon, om. Sini Eloranta • Cockerspanieli Francini's Ayda, om. Björn ja Carina Nyman • Espanjanvesikoira Rockperros Runaround Sue, om. Miika Tauru ja Tarja Luomanperä • Walesinspringerspanieli Rocbee Christin, om. Malin Carlsson • Cockerspanieli Sagobackens Here Comes Hercule Poirot, om. Vilma Saarinen • Irlanninvesispanieli CurlyCo Desire of Life, om. Sari Vottonen Lisäksi kokeessa jaettiin kiertopalkinto Tiramisu Trophy kokeen nuorimmalle hyväksytyn tuloksen saaneelle koiralle, jonka omistaja on L-SSK:n jäsen. Palkinnon sai vuodeksi haltuunsa kooikerhondje Kuusipeuran Orria Brim Taisto, joka oli koepäivänä n. 1 v ja 3 kk vanha. Onnea!
Spanielien taipumuskokeet 15.6.2019 Salossa Kokeen ylituomarina toimii Anu Kokkarinen ja vastaavana koetoimitsijana Kaisa Mäkinen. Kokeeseen mahtuu enintään 8 koiraa, L-SSK:n jäsenet ovat etusijalla. Ilmoittautumiset kerhon jäseniltä 7.6.2019 mennessä, muilta 31.5.– 7.6.2019: lssk.taipparit@gmail.com tai Kaisa Mäkinen, Örninkatu 14 as 2, 24100 Salo (puh. 044 440 1800). Osallistumismaksu (30 euroa kerhon jäseniltä, 40 euroa muilta) maksetaan kerhon tilille FI03 5711 2720 0090 70. Koepaikka varmistuu vasta kun kuitti maksusta on toimitettu toimikunnalle. Ilmoittautumiset toivotaan Kennelliiton koeilmoittautumislomaketta käyttäen. Tervetuloa kokeeseen!
LURPPA 1/2019
Koirat kehhuu KennelRehhuu! Kennel-Rehulta edullisesti: • pakastetut liha- ja kalatuotteet • luut & rustot • kypsät lihatuotteet • teollisuuden tuotteet • kuivatuotteet ja kasvikset • öljyt ja lisäravinteet Kaikki pakasteliha -ja luutuotteemme ovat 100 % suomalaisia!
Kennel-Reh
un
it:
kestosuosik iha Jauheluta) a (sika-n 0€ 10 kg, 2
LOHI,
( jauhe
ttu)
10 kg, 1
6€
kalkkuna (jauhettu)
10 kg, 29 €
Katso kaikki tuotteet osoitteesta kennelrehu.fi!
1. TILAA TUOTTEET verkkokaupasta tai soita tilaus puh. 05 343 10 31
2. NOUDA TILAUS jakeluautolta. Reitit & aikataulut: www.kennenrehu.fi
TEHTAANMYYMÄLÄMME PALVELEE: ma-pe 8–17, la 10–14 Teollisuuskuja 7 49220 Siltakylä, Pyhtää Myymälän puh. 044 7750 202
"Koirat kehhuu kennel rehhuu!" 19
www.kennelrehu.fi
Bono MH-kuvauksessa Teksti: Vivi Aaltonen, kuvat: Sanna Theqvist
MH-kuvaus kehitettiin 1980-luvulla ruotsalaisen luonnetestin pohjalta. Sen tarkoitus on kuvata koiran käyttäytymistä tietyissä tilanteissa, ja keräämällä aineistoa useista koirista on mahdollista koostaa tietoa rodulle tyypillisestä käyttäytymisestä. Yksittäisen koiran kuvaus kertoo koiran käyttäytymisestä yksilönä verrattuna rodulle tyypilliseen ja ihanneluonnekuvaan. Suomessa MH-kuvauksia on tehty 1.1.2010 alkaen. Se on Kennelliiton alainen virallinen kuvaus ja sen järjestäminen pitää anoa, kuten minkä tahansa kokeen järjestäminen. MH-kuvaukseen saavat osallistua ◊ puhdasrotuiset koirat ◊ vähintään 18 kuukauden ikäiset koirat ◊ rokotus-, tunnistusmerkintä- sekä antidoping-sääntövaatimukset omaavat koirat. Kuvaukseen voi osallistua YHDEN kerran (jos omistaja keskeyttää, voi kuvauksen uusia kerran, aikaisintaan kuuden viikon kuluttua). Osallistumiseen poissuljettuja ovat, kuten muissakin lajeissa, ◊ sairaat koirat ◊ kiimaiset nartut ◊ nartut 30 vrk ennen ja alle 75 vrk jälkeen synnytyksen.
20
MH-kuvauksessa on aina kaksi tuomaria, ja rata rakennetaan ohjeiden mukaan tasaiselle alustalle muualle kuin koulutuskentälle. Bono MH-kuvattiin kauniina syysaamuna Loimaalla elokuussa. Se oli tällöin vuoden ja 8 kuukautta. Olen aiemmin käynyt kuvauttamassa Pappakoiran 9 vuotta sitten, mutta jouduin keskeyttämään kuvauksen Papan reaktion vuoksi. Tästä syystä tilanne jännitti enemmän kuin näyttelykehään tallustelu. Kuvauspaikalla metsästysmajalla käytin Bonon ensin pissalenkillä. Tämän jälkeen jätin sen autoon ja kävelin kuvauspaikalle yleisöksi, jotta näkisin missä ja mitä tapahtuu. Sain myös ohjeet paikalle saapumiseen ja jouduin lainaamaan Bonolle kaulapantaa järjestäjiltä, koska mukaan ottamani ei ollut oikeanlainen. Lisäisin sain kutsukirjeessä tarkat ohjeet pannasta (ns. vyöpanta, saatava napakasti kaulan kokoiseksi ilman mahdollisuutta pujottaa päätä pois) ja remmistä (päässä ei saa olla lenkkiä vaan suora hihna). Joka tapauksessa järjestäjällä on oltava varusteita kaikille kuvaukseen tuleville koirille. Kuvaus eteni mukavassa tahdissa. Tuomarit seisoivat syrjemmällä ja kuvauksen vetäjä antoi hyvin selkeät ohjeet ennen jokaista
LURPPA 1/2019
tapahtumaa ja korjasi tarpeen mukaan kesken toiminnan. Itselleni jäi kuvauksesta kiva ja rento fiilis. Jäi olo, että kaikessa mentiin tosiaan koira edellä, sen reaktioita kunnioittaen ja kuunnellen. Toisaalta koin, että se oli jotenkin hellempi kuin perinteinen luonnetesti, joka käsittääkseni viedään loppuun saakka koiran reaktioista huolimatta. Bono lähti innokkaasti mukaan leikkiin kanssani, toimitsijan kanssa leikkimisestä se ei niin välittänyt. Haalarin nykäisystä se otti ritolat takaoikealle, mutta oikeastaan vähät välitti siitä paluumatkalla, ja toiselle kierroksella oli jo selvästi utelias sen suhteen. Takaa-ajossa paljastui se, että emme ole sitä koskaan kannustaneet takaa-ajoon. Lähti, mutta oli vähän hämmentyneen oloinen, toisella kierroksella ehkä vielä vähemmän kiinnostunut ja lähinnä lönkötteli vieheen perässä. Osio, jossa minä olin passiivinen, sai sen popsimaan mustikoita ja tutkimaan sammalia, mutta Bono rauhoittui nopeasti ja jäi jalkoihin makaamaan. Räminät eivät paljoa hetkauttaneet, niitä haisteltiin melko kiinnostuneena jo paluumatkalla, mutta
LURPPA 1/2019
aaveita haukuttiin tosissaan, eikä hupun riisuminen varsinaisesti tehnyt aavetta Bonon mielestä yhtään hauskemmaksi. Loppuleikissä se lähti erittäin innokkaasti mukaan, jopa riehakkaana. Leikin kesken ammuttiin (starttipistoolilla), mutta siihen Bono ei reagoinut, joten sille ammuttiin useita kertoja ja toimitsija kysyi vielä, kuuleeko Bono varmasti…. Kun on haulikkoon tottunut eikä leikkiessä ampuminen ole ennenkään tarkoittanut mitään, mitäs sitä hätkymään. Kuvauksen jokainen osio käytiin jälkeenpäin tuomarin kanssa läpi hyvin selittäen. Kuvauksessa ei ole juurikaan mahdollisuutta nähdä mitä koira tekee, joten kullanarvoista on saada jonkun kuvaama video jokaisesta kohdasta. Bono paljastui jotakuinkin koiraksi, joksi sen olin jo itsekin arvioinut: utelias, melko rohkea, mutta hitaasti lämpenevä, nopeasti palautuva, hyväntuulinen ja leikkisä ja tietenkin laukausvarma. MH-kuvaukset löytyvät osoitteesta virkku. net, ja sieltä kohdasta testit ja kuvaukset. Niitä varten ei tarvitse ostaa PK-puolen lisenssejä, pelkkä koemaksu kattaa kulut. •
21
KOIRAN LIHASHUOllOSTA Teksti: eläinfysioterapeutti Kati Kallio Peruskunto
Moni mieltää lihashuollon vain hieronnaksi ja venyttelyksi. Lihashuolto sisältää kuitenkin paljon muutakin kuten peruskunnosta huolehtimisen, alku- ja loppuverryttelyt, ravinnon ja nesteytyksen, hieronnan ja venyttelyt sekä muut tukihoidot. Jokainen koira tarvitsee lihashuoltoa ainakin jossain muodossa ja jossain elämänsä vaiheessa. Peruskunto on tietenkin kaiken a & o, koirat tarvitsevat säännöllistä ja monipuolista liikuntaa pysyäkseen kunnossa niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Liikunnan monipuolisuus on terveyden kannalta tärkeää ja liikuntaa tuleekin harrastaa erilaisissa maastoissa, eri nopeuksilla ja eri tavoin. Hyvin yksipuoleinen liikunta altistaa koirankin elimistön rasitusvammoille. Koiran mielestä voi olla ihanaa noutaa keppiä vaikka 500 kertaa peräkkäin, mutta se ei ole hyväksi koiran tuki- ja liikuntaelimistölle. Tärkeää on myös liikunnan ja harrastamisen sekä levon oikea suhde. Liikunnan määrä ja laatu tulee myös suhteuttaa koiran sen hetkiseen kuntoon. Eri harrastusmuodoissa koirat kuormittuvat eri tavoin. Esimerkiksi MEJÄssä tai agilityssa vaatimukset ja kuormitus ovat hyvin erilaiset. Eri lajeissa vaaditaan erilaisia kestävyys-, voima- ja nopeusominaisuuksia. Lisäksi koiran rakenne vaikuttaa sen kuormittumiseen liikunnan ja harrastusten aikana. Me omistajina voimme myös vaikuttaa siihen, kuinka rasittavaksi suoritus koirallemme muodostuu. Koira tekee ja harrastaa meidän ehtojemme mukaan, joten meillä on myös vastuu sen hyvinvoinnista. Lihashuollosta huolehtimalla, teemme harrastamisesta koirallemme miellyttävämpää ja turvallisempaa.
22
Koiran peruskunnon kehittäminen alkaa jo kasvuaikana ja nuorelle koiralle tulisikin järjestää mahdollisuus riittävään ja monipuoliseen liikuntaan. Nuoren, kasvavan koiran liikuntaa tulisi rajoittaa mahdollisimman vähän koiran oman jaksamisen puitteissa. Tällöin koiran lihaksistolla ja rakenteella on mahdollisuus kehittyä jo nuorena voimakkaaksi ja kestäväksi. Eli monipuolista liikuntaa koiran ehdoilla. Myös jo pentuajan liikunnalla kasvattajan luona on merkitystä ja jo pikkupentujen tulisi saada tutustua erilaisiin maastoihin, erilaisiin alustoihin ja ennen kaikkea pentujen tulee saada liikkua. Kasvavaa koiraa ei kuitenkaan saa liikuttaa liikaa, ja sille on annettava mahdollisuus lepoon. Kun liikuntaa lähdetään lisäämään tai aloitetaan esimerkiksi uusi harrastus, tulee rasitusta lisätä asteittain. Harjoittelu olisi hyvä aloittaa peruskestävyydestä, siirtyä sitten voimaharjoitteluun, tämän jälkeen nopeusharjoitteluun ja vasta viimeisenä lajiharjoitteluun. Peruskestävyyttä harjoitetaan pitkillä matalaja tasatempoisilla lenkeillä esimerkiksi kävellen ja pyöräillen, kesällä myös uiden. Voimaharjoittelua on esimerkiksi syvässä lumessa tai vedessä juokseminen tai taakan vetäminen. Nopeusharjoittelua ovat nopeatempoiset vedot ja vauhdikkaat juoksulenkit vapaana. Peruskuntoharjoittelu tulisi aloittaa jo hyvissä ajoin ennen kisakautta (esim. tammikuussa kesää varten). Erilaiset alustat ja maastot ovat tärkeitä koiralle, jotta sen asennonhallinta kehittyy. Tasaisten asfaltti- ja hiekkatielenkkien lisäksi koiran olisi ehdottoman tärkeää päästä liikkumaan metsässä ja muussa epätasaisessa maastossa, jotta sen koordinaatiokyky ja tasapaino pääsevät kehittymään.
Lihashuolto ennen suoritusta ja sen jälkeen Alkulämmittely ennen varsinaista suoritusta saa veren kiertämään, lihakset lämpiämään ja valmistaa elimistön rasitukseen. Alkulämmittelyllä ehkäistään vammoja, kuten lihasrevähdyksiä. Alkulämmittely tulisi suorittaa juuri ennen suoritusta ja sen tulisi kestää 20–30 minuuttia. Alkulämmittelyn aikana rasituksen tulisi lisääntyä progressiivisesti eli alkaa hidastempoisesti ja kiihtyä loppua kohden. Alkulämmittelyn aikana mennään käyntiä, ravia ja laukkaa. Lopuksi voi tehdä lyhyitä, muutaman sekunnin mittaisia venytyksiä, jotka valmistavat suoritukseen, mutta pitkiä venytyksiä on syytä välttää. Tärkeää on myös pitää lihakset lämpimänä ennen suoritusta ja jos odotusaika on pitkä, on koira pidettävä liikkeessä ja lämpimänä esimerkiksi kävellen. Tämä on tärkeää etenkin kylmällä säällä ja koiran uidessa kylmässä vedessä. Lämpimänä pysymistä voi auttaa vaatetuksella. Muista, että alkulämmittely tulee suorittaa myös ennen treenejä ja vapaana juoksemista. Loppuverryttelyn tavoitteena on poistaa liikunnan aikana syntyneitä kuona-aineita elimistöstä ja aloittaa rasituksen jälkeinen palautuminen. Loppuverryttelyn tulee alkaa heti suorituksen loputtua. Liikunnan tempo laskee vähitellen loppuverryttelyn edetessä eli päinvastoin kuin alkulämmittelyssä. Hyvä nyrkkisääntö on, että loppuverryttelyä tulisi jatkaa vähintään niin kauan, että koira lopettaa läähättämisen. Loppuverryttelyn aikana syke palaa normaalitasolle, verenkierto tasaantuu, verenpaine laskee, kehon lämpötila palaa lähellä normaalia, hengitys tasaantuu, viretila palaa normaalitasolle ja koira rauhoittuu ja elimistön stressitila alkaa purkautua. Maitohappoa ei voi poistaa lihaksista esimerkiksi liikunnan jälkeisen hieronnan avulla, vaan aktiivinen liike ja aineenvaihdunta poistavat kuona-aineet. Loppuverryttelyn laiminlyönti jättää suorituksessa
LURPPA 1/2019
syntyneet kuona-aineet elimistöön, jolloin ne voivat aiheuttaa lihaskireyksiä ja kivuliaita lihaskramppeja. Aktiivinen palautuminen on passiivista tehokkaampaa, joten voimakkaan rasituksen jälkeen ei pidetä lepopäivää. Rauhallinen ravilenkki poistaa jäljellä olevat kuona-aineet lihaksista paljon tehokkaammin kuin paikallaan makaaminen. Levossa pitäminen saattaa jopa hidastaa palautumista, kun kertyneet maitohapot eivät pääse liikkeelle. Kesällä myös rauhallinen uinti on hyvä palautuskeino. Nämä lenkit ovat tärkeitä kilpailujen ja raskaiden harjoitusten jälkeisinä päivinä, jolloin elimistö palautuu vielä fyysisestä rasituksesta.
naa. Varsinainen ateria syödään kuitenkin vasta rasituksen jälkeen. Hiilihydraattipitoista ateriaa ei koiralle kannata antaa ennen suoritusta, koska seurauksena voi olla verensokerin lasku ja väsähtäminen.
Jos koiralle sattuu lenkillä tai harrastuksen yhteydessä tapaturma esim. venähdys tai revähdys, voi koiralle soveltaa ihmisille tuttua kolmen k:n ohjetta: kylmä, koho, kompressio. Pienet tapaturmat hoituvat usein kotihoidolla, mutta isommissa vammoissa on syytä kääntyä aina eläinlääkärin puoleen. Varhaisessa vaiheessa tehty oikea diagnoosi helpottaa ja nopeuttaa myös jatkokuntoutusta. Tärkeää tapaturman jälkeen on aina riittävän pitkä lepo. Koira ei useinkaan osaa itse varoa ja ottaa rauhallisesti, joten vastuu jää omistajalle.
Koiran päivittäinen vedentarve on noin 50–60 ml/elopainokilo. Rasituksessa vedentarve voi nousta 150–200 ml/kg/vrk. 30 kiloa painavalla koiralla tämä tarkoittaa 1,5–1,8 litraa nestettä levossa vuorokauden aikana, ja rasituksessa määrä voi nousta jopa kuuteen litraan. Erityisesti kesällä on tärkeää huolehtia koiran riittävästä nesteytyksestä, vaikka väkisin. Vettä voi maustaa esimerkiksi tonnikalalla tai jauhelihalla maittavuuden parantamiseksi. Nestevaje huonontaa koiran suorituskykyä suuresti, heikentää palautumista ja nestehukka on myös riski terveydelle. Nesteytys tulisi tehdä hyvissä ajoin ennen suoritusta ja vähintään 30 minuuttia ennen, jotta se ei aiheuta oksentamista. Kesken suorituksen voidaan antaa pieniä määriä nestettä. Raskaan suorituksen jälkeen (30 minuutin sisällä suorituksesta) tehdään ns. palautusjuotto, jossa nesteeseen on lisätty helppoliukoisia hiilihydraatteja (esim. maltodekstriiniä). Tänä päivänä koirille on saatavilla omia nesteytys- ja palautusjuomia.
Ravinto ja nesteytys
Hieronta ja venyttely
Oikea ravinto ja riittävä nesteytys auttavat elimistöä suoriutumaan rasituksesta ja palautumaan siitä. On tärkeää, että koira saa itselleen sopivaa ravintoa, joka sisältää oikeassa suhteessa kulutukseen nähden energiaa, rasvaa, proteiineja, hiilihydraatteja sekä vitamiineja. Ennen harjoituksia ja kilpailuja (viimeistään noin 3 tuntia ennen) voidaan antaa koiralle pieni annos helposti sulavaa, mutta energiapitoista syötävää, jotta verenkierrossa on energiaa fyysistä suoritusta varten. Tämä voi olla pieni määrä esimerkiksi lihaa, tonnikalaa tai kuivamuo-
Hieronnan avulla voidaan muokata käsin jännittyneitä, kireitä lihaksia, parantaa liikelaajuutta sekä parantaa rasituksen jälkeistä palautumista. Hieronnalla parannetaan jännittyneen lihaksen verenkiertoa ja aineenvaihduntaa. Lisäksi voidaan parantaa samalla koiran kehontuntemusta ja kehonhallintaa. Hieronnan vaikutusten myötä myös vammautumisriski pienenee ja suorituskyky paranee. Hieronnan avulla voidaan tehokkaasti rentouttaa koiraa ja opettaa stressikoiralle rentoutumista ja rauhoittumista. Tämä on tärkeää jo pennusta
LURPPA 1/2019
alkaen. Koiran tulee osata rentoutua ja levätä harjoitus- ja kilpailupaikoilla ja kotona. Riittävä lepo auttaa tuki- ja liikuntaelimistöä palautumaan rasituksesta ja jaksamaan paremmin fyysistä rasitusta. Venyttelyillä voidaan parantaa liikkuvuutta. Venyttelyt tulee tehdä aina lämpimään lihakseen ja kivutta. Ennen suoritusta voi tehdä lyhyitä, muutaman sekunnin mittaisia venytyksiä (valmistavat suoritukseen), mutta pitkiä venytyksiä on syytä välttää. Liikuntasuorituksen jälkeen voi tehdä pidempikestoisia venytyksiä lihasten pituuden palauttamiseksi. Liikunnan jälkeen on kuitenkin syytä odottaa pari tuntia ennen venyttelyitä. Aktiiviset venytykset, jotka koira suorittaa itse, ovat varsin turvallisia. Tällaisia venytyksiä ovat esimerkiksi makupalan kurotukset rinnalta, etujalkojen välistä, etutassulta, kyljeltä, lantiolta, hännäntyvestä ja takatassulta. Harjoitteissa tulee venytystä ja liikettä niskaan ja selän eri osiin riippuen makupalan paikasta. Lyhytkestoisina venytykset voi tehdä myös ennen suoritusta. Ammattitaitoiselta koirahierojalta tai eläinfysioterapeutilta saa vinkkejä ja neuvoja oman koiran hierontaan, venyttelyyn ja muuhun harjoitteluun. Tällöin voidaan esimerkiksi venyttelyt käydä läpi kädestä pitäen ja varmistaa, että ne varmasti tulee tehtyä oikein. Ammattilainen osaa myös kertoa millaista harjoittelua ja lihashuoltoa koirasi kaipaa. Eläinfysioterapeuteilla on käytössään myös muita hoitomenetelmiä esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinvaivoissa. Kannattaa muistaa, että aktiivinen harrastuskoira on verrattavissa urheilijaan, joten säännöllinen lihashuolto on paikallaan. • Kirjoittaja toimii eläinfysioterapeuttina Eläinklinikka Hakametsässä Tampereella sekä Evidensia Toijalassa. Kotoa löytyy neljä sileäkarvaista noutajaa, joiden kanssa käydään metsällä, metsästyskokeissa sekä näyttelyissä.
23
LOUNAIS-SUOMEN SPANIELIKERHOSYDVÄSTRA-FINLANDS SPANIELKLUBB ry. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2019 Vuosi 2019 on yhdistyksen 54. toimintavuosi. Vuoden aikana pyritään edelleen toteuttamaan sääntöjen mukaisia tarkoitusperiä toimimalla spanielirotuisten koirien, niiden kasvattajien ja omistajien parhaaksi. Varsinaisessa toiminnassa noudatetaan entisiä linjoja, toimintamuotoja mahdollisuuksien mukaan lisäten ja kehittäen. KOKOUKSET, ULKOILU- JA KERHOILLAT Yhdistyksen säännöissä määrätyt viralliset kokoukset pidetään sääntöjen edellyttäminä ajankohtina, vuosikokous maaliskuussa ja vaalikokous marras–joulukuussa. Kokousten lisäksi järjestetään ulkoilupäivä sekä mahdollisuuksien mukaan patikkaretkiä, kerhoiltoja ja pentutapaamisia. Keväällä järjestetään Piian Pysti -kilpailu. NÄYTTELYT, KOKEET JA MUU VARSINAINEN TOIMINTA • Osallistutaan 19.–20.1.2019 kaikkien rotujen kansainväliseen koiranäyttelyyn järjestämiseen Top Dog Show allianssin jäsenenä. • Osallistutaan Varsinais-Suomen Kennelpiiriin järjestämään kansainväliseen koiranäyttelyyn 23.–24.3.2019. • Järjestetään ryhmänäyttely 11.5.2019 FCI:N ryhmille 1/8 ja 9/10. KASVATUS- JA NÄYTTELYTOIMIKUNTA Toiminta • Järjestämme näyttelykoulutusta, mikäli osallistujia on riittävästi. • Järjestämme match show’n keväällä, mahdollisesti toisen syksyllä. • Järjestämme mahdollisesti koiriin liittyviä luentoja ja kursseja.
24
Tiedotus Näyttelytoimikunta tiedottaa tapahtumista jäsenille kerhon kotisivuilla, facebookissa ja Lurppa-lehdessä sekä jäsenkirjeessä. JÄLJESTÄMISKOETOIMIKUNTA Osallistutaan kerhojen yhteisen jälkientekokurssin järjestämiseen tarpeen mukaan keväällä 2019. • Järjestetään vuoroperiaatteen mukaisesti ns. kolmen kerhon MEJÄ-koe 18.–19.5.2019 Muurlassa. Etusijalla AN ry:n, L-SSK ry:n ja TSMK ry:n jäsenet. • Järjestetään iltakoe Tarvasjoella 5.8.2019. AVO & VOI, max. 6 koiraa, etusijalla L-SSK ry:n jäsenet. Suomen Spanieliliiton MEJÄ-mestaruuskokeen järjestämisvastuussa vuonna 2019 on lohko 3 (L-SSK ry lohkossa 2). Kukin lohko valitsee mestaruuskokeeseen edustajansa ja mahdolliset varakoirat joko valintamenettelyllä (pistemäärä) tai karsintakokeella sääntöjen mukaisesti. Lohkon 2 lohkovastaavalle ehdotetaan, että lohkon 2 edustaja SSL:n MEJÄ-mestaruuskokeeseen vuonna 2019 valitaan pistemäärien mukaisesti. TAIPUMUSKOETOIMIKUNTA Toimikunta järjestää kaksi spanielien taipumuskoetta, toisen keväällä ja toisen syksyllä. Järjestetään taipumuskoeharjoitukset. TOTTELEVAISUUSKOETOIMIKUNTA • Järjestetään tottelevaisuuskoulutusta ulkona huhti–toukokuussa sekä elo–syyskuussa kuusi kertaa, mikäli kiinnostusta riittää. LURPPA 1/2019
• Kerhon jäsenillä on mahdollisuus osallistua Turunmaan Kennelyhdistyksen hallikoulutukseen talvella. • Järjestetään rallytoko teemapäivä/kurssi mahdollisuuksien mukaan • Järjestetään SM-TOKO 3-4.8.2019 yhdessä Auran Nuuskujen, Turun Käyttökoirakerhon ja Turunmaan Kennelyhdistyksen kanssa. • Pyritään järjestämään koulutusluento. Nykyiset kouluttajat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan jatko/lisäkoulutukseen. AGILITYTOIMIKUNTA • Pyritään järjestämään omatoimitunteja Vanton tilalla, niin että agilitytoiminnan jäsen on paikalla. Mahdollisuus tutustua lajiin tai harjoitella itsenäisesti. • Järjestetään kahdet epäviralliset agilitykisat, keväällä ja syksyllä. • Kysynnän ilmetessä järjestetään ulkopuolisen kouluttajan järjestämiä täsmäkoulutuksia. LURPPA- JA TIEDOTUSTOIMIKUNTA Lurppa-lehti toimittaa ajankohtaisia ja mielenkiintoisia artikkeleita ja tietoa Lounais-Suomen Spanielikerhon jäsenille. Lurpan tehtävänä on keskittyä LounaisSuomen alueen koiratapahtumiin ja -palveluihin. Lurppa pyrkii jakamaan rotutietoutta, harrastusvinkkejä ja alueellisia uutisia sekä tuomaan lehden avulla spanielielämää ja Lounais-Suomen Spanielikerhoa tutuksi alueen muulle väestölle.
MUU KOULUTUS Hallitus avustaa ja kannustaa jäsenistöä peruskoulutukseen liittyvissä asioissa sekä ylläpitää toimihenkilöiden pätevyyttä ja toimintaedellytyksiä suomalla heille tilaisuuden osallistua alansa koulutukseen kokeiden ja tapahtumien vaatimalla tasolla. Taloudelliset avustukset koulutuksia koskien on anottava erikseen hallitukselta. YHTEYDET ROTUJÄRJESTÖÖN, KENNELPIIRIIN JA MUIHIN YHDISTYKSIIN Pidetään yllä. YHDISTYKSEN TALOUS Hallitus pyrkii hoitamaan yhdistyksen taloutta laadittua talousarviota noudattaen. Pitkälti taloudellinen vastuu lankeaa kuitenkin toimialakohtaisille toimikunnille. Jäsenmaksut hallitus esittää seuraavasti: vuosijäsen 30,00 € Lurppa- ja Spanielilehti, kannatusjäsen 19,00 € Lurppa-lehti, perhejäsen 6,00 €. Hallitus
Lurppa ilmestyy vuonna 2019 neljä kertaa: 1. helmikuussa, deadline 12.1.2019 2. kesäkuussa, deadline 11.5.2019 3. syyskuussa, deadline 10.8.2019 4. joulukuussa, deadline 9.11.2019 LURPPA 1/2019
Kuva: Meri Toivonoja
Lurppa- ja tiedotustoimikunta tekee yhteistyötä Suomen Spanieliliiton ja muiden mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa.
25
Talkoolaisia tarvitaan! Ilmianna itsesi! Ilmoittautuminen Merjalle tai Katjalle: merja.e.saastamoinen@gmail.com katja.erkki@gmail.com
Kolmen kerhon kevätkoe Muurlassa 18.–19.5.2019 AVO, VOI, max. 24 koiraa. Maastorajoitus, etusijalla L-SSK ry:n, Turun Seudun Mäyräkoirat ry:n ja Auran Nuuskut ry:n jäsenet. Hakuaika 18.4.–9.5.2019 MEJÄ-lomakkeella. Koemaksu 60 euroa maksetaan L-SSK ry:n MEJÄ-tilille, maksukuitin kopio liitteeksi. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Kaisa Railomäki kaisa.railomäki@gmail.com
26
MEJÄ-jälkientekokurssi 6-7.4.2019 Varsinais-Suomen kennelpiirin alueella vuosittain järjestettävä MEJÄjälkientekokurssi, jossa ensikertalaisille opetetaan MEJÄ-kokeen säännöt ja tapahtumat, annetaan vinkkejä koiran jäljestämiskoulutukseen ja opastetaan jälkientekoon sekä suunnistukseen teoriassa ja käytännössä. Kurssi järjestetään kaksipäiväisenä Oripäässä, tänä vuonna järjestämisvuorossa on Auran Nuuskut ry. 1. koulutuspäivä lauantaina 6.4.2018; teoriakoulutus 2. koulutuspäivä sunnuntaina 7.4.2018; käytännön maastoharjoitukset Tiedustelut Taina Ketola, puh. 050 342 6455, Auran Nuuskut tai Kaisa Railomäki, L-SSK, MEJÄ-toimikunta, p. 040-5344387, kaisa.railomaki@gmail.com Ilmoittautumiset 13.3. mennessä Kaisalle sähköpostitse!
LURPPA 1/2019
Lounais-Suomen Spanielikerho ry HALLITUS 2019 Puheenjohtaja Merja Saastamoinen p. 040 722 6290 merja.e.saastamoinen (at)gmail.com Varapuheenjohtaja Kirsi Niittymäki p. 0400 600 637 kirsi.niittymaki (at) pp.inet.fi Jäsenet Janina Alankoja-Kanervala Katja Alho Maija Jaakola Mari Salminen Pekka Tainio Sihteeri Åsa Liljeqvist p. (02) 231 5123 asa.liljeqvist (at) gmail.com Kirjanpitäjä Terttu Hellberg p. 044 338 6712 terttu.hellberg (at) dnainternet.net Rahastonhoitaja Riitta Paganus Ristenperäntie 19, 23140 Hietamäki p. 040 512 5031 roosnell.kennel (at) gmail.com www.l-ssk.fi
Toimikunnat Näyttely- ja kasvatustoimikunta Pj. Katja Alho Oskarintie 5 21530 Paimio p. 040 721 5466 katja.erkki@gmail.com Tokotoimikunta Pj. Åsa Liljeqvist asa.liljeqvist (at) gmail.com Jäljestyskoetoimikunta Pj. Kaisa Railomäki kaisa.railomaki(at)gmail.com
p. 040 534 4387 Taipumuskoetoimikunta Pj. Maija Jaakola p. 040 702 9711 jaakola.maija (a) gmail.com Agilitytoimikunta Pj. Oili Stenroos oilistenroos (at) gmail.com Kerhon yleistili: FI0357112720009070 Saaja: Lounais-Suomen Spanielikerho ry Viesti: kirjoita mitä maksat, esim. Lurppa 2/2019, 1/3 sivua. Kaikki maksut MEJÄä ja jäsenmaksuja lukuun ottamatta. Huom! Jäsenmaksun tilinumeron saat jäsensihteeriltä liittyessäsi jäseneksi.
Muut toimihenkilöt Jäsensihteeri Riitta Paganus Ristenperäntie 19, 23140 Hietamäki p. 040 512 5031 lssk.jasensihteeri (at)gmail.com Varastonhoitaja Katja Alho Koppikärryn hoitaja Kari Mattila p. 040 445 5599 kari.mattila51(at)pp.inet.fi Kiertopalkintojen hoitaja Maija Jaakola jaakola.maija(at)gmail.com Allianssin yhteyshenkilö Leena Laine p. 050 337 3489 Jäsenmaksut 2019 Vuosijäsen 30 € (Lurppa- ja Spanieli-lehdet) Kannatusjäsen 19 € (Lurppa) Perhejäsen 6 € (ei lehteä)
MEJÄn tilinumero: FI 4357 11272 0008 932
LURPPA 1/2019
27
28
SUOMEN OSTETUIN KOIRANRUOKAMERKKI* * Nielsen Homescan, koiranruoan ostot arvossa koko vuosi 2017
HAUHAU.FI LURPPA 1/2019