LURPPA Lounais-Suomen Spanielikerho ry jäsenjulkaisu 1/2018
TEEMANA: HISTORIA Rotuesi elyt alkavat
Sisällyslue elo 3. Puheenjohtajalta 4. Päätoimi ajan terveiset 5. Spanielirotujen historiaa 9. Uusi hallituslainen esi äytyy 10. Yhteistyökumppanimme Tassupu ikki 13. Cockeritapoja 15. Kokouskutsu 16. Koiramessujen rotutorilla 18. Kevään to elevaisuuskurssit 19. Joulu Nuu n tapaan 21. Nuorisopalsta: Junior handlereiden suomenmestari vali in Helsingin Voi aja-näy elyssä 23.MEJÄ edo aa 24. Koirankoulutuksen historia 27. Rotuesi elussä: Cockerspanieli 30. Spanieleiden rekisteröin määrät 2017 lopulla 31. Agility edo aa 32. Toimintasuunitelma 2018
Kansikuva: Jukka Dietrich
LOUNAIS-SUOMEN SPANIELIKERHO RY:N JÄSENJULKAISU PAINOSMÄÄRÄ 225 ILMESTYY 4 KERTAA VUODESSA Painopaikka: Painosalama ISSN 1235-5577 AINEISTO Minna Kult (1.1.2017) lurpantoimitus@gmail.com TAITTO Teija Korpela Nro / Ilm. / AINEISTON DL 2/2018 / kesäkuu / 11.5.2018 3/2018 / syyskuu / 10.8.2018 4/2018 / joulukuu / 9.11.2018
ILMOITUSHINNAT 2018 Kaikki neliväri-ilmoituksia 1 sivu neliväri 120 € ½ sivua 65 € ¼ sivua 40 € ALV 0% VUOSISOPIMUSHINNAT Ilmoitus kahteen lehteen -15 € Neljään lehteen -30 €
JÄSENHINNAT 1 sivu neliväri 55 € ½ sivua 30 € ¼ sivua 20 € JÄSENILLE ILMAISET In memoriam, valioilmoitus, koiran 10-vuotisonnittelut, näyttely- ja koetulokset. Huom! Pentue- ja astutusilmoitukset ovat maksullisia. Kuva näyttely- tai koetuloksen yhteydessä 5 €.
Haastattelun/artikkelin yhteydessä logo, yhteystiedot 20 €, jäseniltä 10 €
Mainiota vuo a 2018! Tehdään yhdessä tästä vuodesta ak ivinen ja mainio vuosi kaiken kaikkiaan! Ole ak ivinen ja osallistu tapahtumiin, kysy jos on kysy ävää, kirjoita jos siltä tuntuu, anna hulluimmankin idean tulla julki. Hallitus on saanut uuden ak ivisen jäsenen, Janina Alankoja-Kanervalan. Tervetuloa Janina joukkoon mukaan. Janina on varmas monelle jo entuudestaan tu u, sillä Janina on ollut järjestämässä myös kerhon näy elyitä sekä kuuluu mm. toko-toimikuntaan. Kerhon toiminnasta tälle vuodelle vinkkejä antaa toimintasuunnitelma, jonka voit lukea tästä Lurpasta! Kerhon sponsorina aloi aa Pieni Tassupu ikki, josta olen hyvin iloinen. Toivon, e ä yhteistyömme on hedelmällistä ja tuo avaa! Tassupu ikin esi ely myös tässä lehdessä. Lurppa-toimikunta on kokenut uudistusta ja ju uideoita varmas tulee! Kevätkokous on jälleen maaliskuussa, jossa voit kuulla linpäätösasiat mu a kokouksessa palkitaan myös vuoden koirat. Tule ihmeessä kokoukseen! Toivo avas näemme keväällä ulkoilupäivän merkeissä! Lunta odotellessa!
Merja ja Enya
LURPPA 1/2018
3
PÄÄTOIMITTAJAN TERVEISET
Uusi vuosi ja uudet kujeet! Loistavaa alkanu a vuo a kaikille Lurpan lukijoille! Kuten viime vuonna lupailin, uudet tuulet puhaltavat taas vuoden vaihdu ua. Tämä leh on sinänsä historiallinen, sillä tämän lehden myötä pitkäaikainen tai ajamme jää ”eläkkeelle” ja saamme uu a verta Lurppaimiin. Tai niin, uu a ja uu a... Kyllähän me kaikki jo Arin edämme, mies Filostelijan takana. Tervetuloa remmiin Ari ja tuhannet kiitokset Teija panoksestasi ja kaikkea hyvää jatkoon! =)
4
Olemme Lurppa-toimikunnan kanssa tehneet vuosisuunnitelmaa ja tänä vuonna Lurppaa loihditaan erilaisten teemojen toimiessa punaisena lankana. Ykköslehden teemana on historia ja sen saa e huomata tämän lehden sivuilta. Seuraavan lehden teemana on terveys ja vastaanotammekin ideoita ja ju uja siihen lii yen! Spanielikerholla on taas he keväästä läh en tapahtumia ja kesän kokeetkin tulevat pian. Olkaa kiinnostuneita ja innostuneita, osallistukaa ja nau kaa! Lehden sivuilta sekä kerhon ne sivuilta löydät tulevia tapahtumia. Menestyksekästä harrastusvuo a kaikille! Talvisin terveisin, Minna, Joy ja Unna
LURPPA 1/2018
Spanielirotujen historiaa Teksti: Minna Kult, kuvat: Arja Koskelo
Haasta elimme kokenu a kasva ajaa, pitkän linjan ulkomuototuomaria ja paljol koiramaailmassa vaiku avaa Arja Koskeloa (Kennel Hooligan) lii yen spanielirotujen historiaan.
(lähinnä matalajalkaisia terrierirotuja kuten norfolkin-, norwichin-, cairn-, borderterrieri jne). Tällä hetkellä Arja arvostelee noin kymmenestä kahteentoista näy elyä vuodessa. Arja on vastannut viimeisen 25 vuoden aikana kaikkein spanielirotujen tuomarikoulutuksesta. Tällä hetkellä Arjan vastuulla on molempien vesikoirarotujen, molempien springerspanielien, cockerspanielin ja amerikancockerspanielin tuomarikoulutus. Arja pitää koulu amisesta. Miten spanielirotujen suosio on muu unut vuosien saatossa? Cockerspanielit ovat pitäneet pintansa ympäri maailmaa, niiden suosiossa ei ole tapahtunut olennaista muutosta. Suomessa määrät ovat hieman laskeneet 70-80-lukujen huippuvuosista. Amerikancockerspanielit on edelleen ääre ömän suosi u rotu, varsinkin rodun alkuperämaassa Amerikassa, mu a myös muualla maailmassa. Suomessa suosio on pysynyt lähestulkoon samana.
Hooligan-kennelin keulakuva ja ulkomuototuomari Arja Koskelo.
Arja on aloi anut kasvatusuransa vuonna 1970-luvun alussa ja ensimmäisenä rotuna on ollut cockerspanieli. Maailmalla Arja tunnetaankin ”cockeri-ihmisenä”. Muita hänen kasva amiaan rotuja ovat portugalinvesikoira sekä norfolkinterrieri. Ulkomuototuomarioikeudet Arja sai vuonna 1986. Tämän jälkeen arvostelukeikkoja on kertynyt hurjas ympäri maailmaa; Japanissa, Etelä-Afrikassa, USA:ssa, Bri einsaarilla ja suurimmassa osassa Eurooppaa. Arja on arvostellut mm. Ruotsin, Tanskan ja Norjan spanieleiden päänäy elyssä, sekä edellä maini ujen maiden kansainvälisissä voi ajanäy elyissä, Britanniassakin 7 kertaa ja jopa Cru issa vuonna 2009. Arjalla on arvosteluoikeudet yli 150:een rotuun. Hän arvostelee kaikkia ryhmien 4, 6, 7 ja 8 rotuja, muutamaa rotua ryhmästä 10 (mm. irlanninsusikoira) ja 6-7 rotua ryhmästä 3 LURPPA 1/2018
Nippeli eto! USA:ssa amerikancockerspanielia kutsutaan nimellä The Cocker spaniel. Jos haluat puhua cockerspanielista, on sinun Amerikassa sano ava English Cocker spaniel.
Vesikoirien suosio on nousussa, varsinkin Suomessa. Amerikassa portugalinvesikoira on nykyään melko suosi u rotu. Tällä hetkellä Suomen parhaat portugalinvesikoirat ovat ihan maailmanluokkaa. Myös kooikerhjondjen suosio kasvaa. Lago o romagnolot nostavat suosiotaan niin Suomessa kuin muissakin Euroopan maissakin. Fieldspanieli sekä clumberinspanieli ovat pieniä rotuja, eikä niiden suosiossa ole tapahtunut suurta muutosta viime vuosikymmeninä. 5
Springerspanielit (walesinspringerspanieli ja varsinkin englanninspringerspanieli) ovat melko suosi uja rotuja, mu a ei liian suosi uja. Rekisteröin määrät ovat vielä aisoissa eikä niiden suosiossa ole tapahtunut suuria muutoksia. Viiriäiskoiriaa rekisteröidään jonkin verran, mu a niitä käytetään pääasiassa työkoirina, jolloin niitä ei näy elyissä ja muissa suurissa seuratapahtumissa nähdä. Tämän takia sen suosiotakin on vaikea arvioida. Miten rodut ovat jalostuneet vuosien saatossa? Kuinka paljon ne ovat ulkonäöllises muu uneet?
lähtenyt kuitenkin korjaantumaan. Myös yksiväristen cockerspanieleiden turkki ja varsinkin karvanlaatu ovat parantuneet viime vuosina, ihan koko Euroopassa. Jossakin vaiheessa myös tuomarien silmät alkoivat to ua en stä pienempiin koiriin, eikä mi auksia juurikaan tehty. Aiemmin cockerspanieleilla ei ollut rotumääritelmässä määritelty salli uja värejä, siellä luki vain ”useita värejä”. Nykyään rotumääritelmässä on kuitenkin määritellyt värit, mu a esim. soopelin väriset cockerspanielit on merka u sinne ”ei suositeltaviksi” väreiksi, kun käytännössä se tarkoi aa ”värivirheellistä”. Edelleen jotkut tuomarit, varsinkin ulkomailla, hyväksyvät myös soopelin väriset cockerspanielit, kun taas jotkut tuomarit eivät hyväksy niitä lainkaan. Sanonta ”vain tyhmä tuomari mi aa” ei Arjan mielestä pidä paikkaansa. Silmä to uu, jos rotu ylipäänsä jalostuu suuntaan tai toiseen. Amerikancockerspanieleilla alkoi jossakin vaiheessa olemaan liian runsaita, liioiteltuja turkkeja. Amerikkalaiset korjasivat asian rotumääritelmää muu amalla ja nykyään ulkomuototuomaritkin kiinni ävät aiempaa tarkemmin huomiota liian pehmeään, paksuun ja kiharaan, vääränlaatuiseen turkkiin. Jossakin välissä amerikancockerspanielit alkoivat olla liian isoja ja Venäjällä sekä Virossa löytyy edelleen isohkoja koiria, mu a muualla maailmassa lanne on korjaantumaan päin.
Arja ja hänen ensimmäinen "näyttelykoiransa" C.I.B & POHJ. MVA Astrawin Adwiser Sundsvallin näyttelyssä vuonna 1972. Kyseinen koira oli tuon ajan voitokkaimpia cockerspanieleita Skandinaviassa.
Cockerspanieleilla oli noin 10-15 vuo a si en käännekohta, jolloin oikeanlaiset päät alkoivat olla harvinaisia. Nuoret, aloi elevat kasva ajat eivät tuntuneet edes etävän, millainen olisi rotutyypillinen cockerspanielin pää. Myös erilaisissa englan laisissa rotukirjoissa oli kuvia pyöreäsilmäisistä, kapeakuonoisista koirista, joilla ei ollut lainkaan rotutyypillistä cockerspanielin päätä. Si emmin lanne on 6
Molemmissa cockerspanieliroduissa ei noin 30-40 vuo a si en tullut kuuloonkaan käy ää jalostuksessa sekaisin kirjavaa ja yksiväristä koiraa, mu a nykyään sitä tapahtuu jonkin verran, kun haetaan mm. sopivia luonteita. Suomen näy elyissä ote in noin viisi vuo a si en käy öön rotukohtaiset ohjeet (RKO) eli Breed Specific Instrucion (BSI), jotka määräävät tuomareita kiinni ämään erityishuomiota ja tekemään rapor eja sairaalloisista ja liiotelluista piirteistä (esim. amerikancockerspanieleiden turkit ja lyhyet rintakehät, clumberspanieleiden roikkuvat silmäluomet). LURPPA 1/2018
Suomessa RKO koskee kansainvälisiä ja erikoisnäy elyitä, kun taas Ruotsissa, jossa se on ollut käytössä liki kymmenen vuo a, koskee se kaikkia näy elyitä. Rotukohtaiset ohjeet ovatkin tällaisenaan toistaiseksi käytössä vain Pohjoismaissa. Jossakin vaiheessa englanninspringerspanielien koko meinasi karata käsistä. Näy elyissä pärjäsivät menestyksekkääs jopa 54-55 cm korkeat nartut. Si emmin isokokoisten koirien jalostuminen on saatu hallintaan ja rodussa kaiken kaikkiaan koirat alkavat olla sopivankokoisia. Englanninspringerspanieleista löytyy kauniita, rotutyypillisiä päitä ja upeita liikkeitä ja näin on ollut kau a aikojen. Walesinspringerspanieleissa alkoivat punaiset (rich red) laikut olla ajoi ain vaaleita, jopa kellertäviä, mu a näitä koiria käyte in jalostukseen ja niitä palki in näy elyissäkin sen takia, e ä muu rakenne (pää, kulmaukset jne.) oli kunnossa ja rotua oli vaikea kasvattaa, kun kaunista, hyvää materiaalia jalostukseen ei juuri ollut. Vielä tänä päivänäkin walesinspringerspanieli on vaikea rotu kasva aa, sillä rodussa on edelleen vaikea löytää hyvää jalostusmateriaalia, ja siksi kaikki kunnioitus niille kasva ajille, jotka meillä Suomessa ovat kyenneet kasva amaan maailmanluokan koiria vaikeistakin lähtökohdista. Fieldspanieleissa nähdään tänäkin päivänä jonkin verran maksavalkoisia värityksiä, mu a niitä ei ole ongelmaksi as . Rotumääritelmän mukaan fieldspanielin sallitut värit ovat musta tai ruskea roan (kimo, ei selvärajaisuu a), musta sekä maksanruskea sekä viimeksimainitut värit tan-merkein. Myös tämä rotu on hyvin haastava kasva aa, koska hyvää jalostusmateriaalia on maailmalla vain vähän. Kooikerhondjeja ei aikanaan juurikaan ollut Suomessa. Vasta 1990-luvun alussa ensimmäinen kooikerhondje tuo in Suomeen ja si emmin ne ovat yleistyneet kiihtyvällä
LURPPA 1/2018
vauhdilla, koska niillä on mielly ävä luonne, helppohoitoinen turkki, sopiva koko ja erinoamaisia ominaisuuksia mm. agilityradoilla. Portugalinvesikoirat olivat kuolla sukupuuttoon noin 40 vuo a si en. Silloin Carla Molinarin uskotut läh vät kiertämään Portugalin rannikkoa ja etsimään edes rodunnäköisiä koiria. Näillä rotuunotoilla portugalinvesikoira heräte inkin rotuna uudestaan henkiin. Amerikassa portugalinvesikoira on nykyään todella suosi u rotu. Vesikoirien, niin portugalinvesikoiran kuin espanjanvesikoiran, trimmaustyylit ovat muu uneet vuosien saatossa jonkin verran. Nykyisin trimmatessa muotoillaan aiempaa enemmän. Kuinka paljon alkuperäiset käy ötarkoitukset- tai ominaisuudet ovat muu uneet vai ovatko ne kadonneet kokonaan? Alkuperäisissä käy ötarkoituksissa ei ole juuri tapahtunut muutoksia. Myös nk. näy elylinjaisia koiria otetaan työkäy öön, niiltä vain ajetaan turkki pois metsästyksen helpo amiseksi. Onko spanielirotujen yleisiä sairauksia saatu kitke yä tai onko tullut uusia spanieleille tyypillisiä sairauksia? Op gen-tes n myötä cockerspanieleissa on päästy liki kokonaan eroon PRA-silmäsairaudesta. Myös FN (familiaarinen nefropa a) on helpo unut vuosien myötä, aiemmin se oli isokin ongelma. Myös luonteet ovat parantuneet cockerspanieleissa. Amerikancockerspanieleissa oli jossakin vaiheessa ongelmana epilepsia. Asiaa tutkitin ja siihen perehdy in ja huoma in, e ä epilep kot tulevat esim. Pohjoismaissa lähestulkoon kaikki yhden yksilön ja sen sukulaisten takaa. Tällöin onneksi ymmärre in tehdä isoja, rajujakin muutoksia, ja jalostuksesta poiste in kaikki tähän yksilöön ja sen
7
sukulaisiin lii yvät koirat. Sillä lanne saa inkin olennaises paranne ua. Springespanielit ovat kummatkin rotuina melko terveitä. Jossakin vaiheessa walesinspringerspanieleilla oli jonkin verran kivesvikoja, mu a mitä ilmeisemmin siitä ei muodostunut suurta ongelmaa. Myös molemmat vesikoirarodut ovat kovin terveitä rotuja. Espanjanvesikoirissa on havai u jonkin verran luonneongelmaa, mu a sekin on parantumaan päin ja rotujärjestö työskentelee asian eteen, samoin yksi äiset kasva ajat. Myös mm. fieldspanieleilla ja sussexinspanieleilla oli ongelmia koirien luonteissa jossakin välissä, tällä hetkellä lanne lienee parempi. Aikanaan lago o romagnoloissa ilmeni lievää arkuu a koirissa, mu a myös niiden rotujärjestö on o anut tämän huomioon ja lähtenyt korjaamaan asiaa. Onko spanielirotujen keski-ikä nykyään pienempi, suurempi vai onko se pysynyt samana vuosien saatossa?
suuntaan tai toiseen. Nykyään asia on vain noussut enemmän esille, kun diagnosoin a tapahtuu enemmän ja KoiranNet-sivustolla voi nähdä syntymä- ja kuolinpäivät sekä mahdollises myös kuolinsyyn. Onko jokin spanieleiden kanssa harraste ava laji noussut nykypäivänä suurempaan suosioon kuin ennen? 1970-luvun alussa kukaan ei ollut vielä kuullutkaan agilitystä. Ny emmin agility on suosituimpia lajeja niin spanielirotujen kuin useiden muidenkin rotujen keskuudessa. Myös rally-tokon suosio on kasvanut ja jatkaa kasvamistaan. Rally-toko on vienyt jonkin verran suosiota ja harrastajia pois perinteisestä tokoharrastuksesta. Portugalinvesikoirien kohdalla vesipelastus on juuri nyt herä ämässä yhä enemmän kiinnostusta. Helpos oppivaisena rotuna se on myös erinomainen rotu agilityyn, tokoon ja rally-tokoon. Kaiken kaikkiaan spanielirodut ovat monipuolisia harrastus- ja ko koiria. Ne ovat pääasiassa rauhallisia, mukavia seurakoiria ja melko helpos koulute avissa.
Keski-iässä ei liene tapahtunut muutoksia
Arja tuomaroimassa Norjan Spanieliklubin päänäyttelyssä muutama vuosi sitten. Kuvan ROP-koiran Arja valitsi myös tuon näyttelyn BIS-koiraksi.
8
LURPPA 1/2018
Uusi hallituslainen esi äytyy Tulin valituksi Lounais-Suomen Spanielikerhon hallitukseen vuoden 2018 alusta kyseiseksi vuodeksi. Olen ollut jo jonkin aikaa mukana L-SSK:n tokotoimikunnassa ja myös mukana järjestämässä näy elyitä. Kotona asustaa tällä hetkellä helmikuussa 10 vuo a täy ävä walesinspringerspanieli Jekku (EEVV-17 Twi ers Golden Showers), helmikuussa 7 vuo a täy ävä sileäkarvainen noutaja Mocca (FI MVA EE MVA BH TK1 TK2 RTK1 RTK2 RTK3 Pyymäen Oman Onnen Mies), reilu puolitoistavuo as sileäkarvainen noutaja Ässä (Noanarkin Fregata Aquila) ja kaksi kissanei ä. Eläinten kanssa tulee siis touhu ua harrastuksissa ja kotona. Kohtaamisiin treeniken llä ja kokeissa ja oikein hyvää alkavaa uu a harrastuskau a kaikille jäsenille! Janina Alankoja-Kanervala
10-vuo ssyn äreitään juhlii! Jekku, EEVV-17 Twi ers Golden Showers synt. 27.2.2008 (i. C.I.B C.I.E POHJ MVA FIN MVA DK MVA SE MVA(N) SK MVA EE VMVA NO MVA EE MVA LV MVA LT MVA SI MVA BALT MVA LV VMVA LT VMVA JV-05 V-07 BALTV-07 EUV-10 EEV-09 LVV-08 KBHV-09 BALTV-10 HeVW-12 VV-12 MVV-13 BALTVV-13 HeVW-13 PMVV-13 VV-13 Benchmark Jest Cymro e. FIN MVA PMV-05 PMV-09 Twi ers Big-Dream) om. Janina Alankoja-Kanervala & Taina Alankoja kasv. Gunda Theqvist
LURPPA 1/2018
9
Yhteistyökumppanimme Tassupu ikki Teksti ja kuvat Annika Kontturi-Salmi
Tämän vuoden pääsponsorimme on Tassupu ikki Brahenkadulla linja-autoaseman kupeessa Turussa. Tassupu ikista löydät laadukkaat ruuat ja herkut koirille ja kissoille sekä tarvikevalikoimasta mm. tyylikkäät pedit, kantolaukut, ruokakulhot sekä leluja, vaa eita, pantoja, valjaita, talu mia ja turkinhoitotuotteita. Tassupu ikin yhteydessä toimii verkkokauppa www.tassupu ikki.fi, koirakahvila, koirien trimmauspalvelu Koiraparturi TakkuTurkki sekä eläinhomeopaa n ja koirahierojan vastaanotot.
Merja Heiskanen kertoo, e ä hän on tehnyt pitkän uran vien myynnin parissa, mu a haave muustakin työstä oli käynyt mielessä. Vuonna 2011 hän perus Pienen Tassupu ikin, joka oli myös pieni ulkoises . Nykyinen Tassupu ikki on avara, valoisa ja luo isompien lojen myötä toiminnalle muitakin mahdollisuuksia, esimerkiksi koulutusten ja luentojen pidon. Merja kertoo, e ä hänellä on aina ollut koiria ja kissoja. Tällä hetkellä kotona tassu elee kolme tanskandoggiurosta sekä yksi kissa. Liikeideansa Merja löysi ajatuksesta tarjota valikoiman yksilöllisiä tuo eita. Pu ikin valikoimissa on vain tuo eita joita itsekin tarjoaisi omille lemmikeilleen. Valikoimissa olevat ruuat eivät sisällä haitallisia ainesosia, vaan ovat valmiste u korkealaatuisista, puhtaista raaka-aineista. Tassupu ikin yhteydessä toimivasta verkkokaupasta voi käteväs lata ruokia ja tarvikkeita myös muualle Suomeen. Tassupu ikin pe valikoima on runsas, pedit ovat kauniita, kestäviä ja käytännöllisiä. Pe en päällinen on usein mielly ävän tuntuista puuvillaa. Päälliset voi käteväs irroi aa pesua varten (kirj. huom. Jos haluaa raikastaa myös sisuksen, sen kanna aa pistää ulos pakkaseen pariksi tunniksi talvella).
Kävimme Agnes-cockerspanielin kanssa testaamassa koirakahvilan an mia ja haastattelemassa Merjaa hänen liikeideastaan, tuo eistaan ja palveluistaan. 10
Tassupu ikki tuo itse maahan koiran- ja kissanruokia, esim. englan laista Lovejoys koiran- ja kissanruokaa. Lovejoys on vatsaystävällinen ja maistuva ruoka ja valikoimissa on viljaton sarja sekä hypoallerginen sarja LURPPA 1/2018
herkullisia kuiva- ja märkäruokia. Lovejoys on saanut hyvän vastaanoton ja koirankasva ajille on tarjolla erinomaiset kasva ajakerhon edut. Meidän yhdistyksen jäsenten kanna aa myös huomioida, e ä tänä vuonna saamme 10 % alennuksen kaikista pu ikin normaalihintaisista tuo eista. Raakaruuan käy äjät on myös huomioitu, Tassupu ikista löydät Mush Barftuo eet. Spanielikerhon asialla kun olimme Agneksen kanssa, kysyin koirien turkinhoitotuo eista. Tassupu ikista löydät ulkomaisia merkkejä, mu a myös ko maisen luonnollisen turkinhoitomerkin Kamun. Merkki sisältää shampoot raikas, hajusteeton, kiiltävä, hoiva ja hellä, hoitoaineen sekä pyykinpesuaineen ja siivoussuihkeen. Sarjassa pyritään vähentämään muovijäte ä, joten lisää shampoota voit ostaa täy öpussiin paka una.
haasta elun aikana, häntä heiluen. Nauroimme, e ä askelmi ari olisi kanna anut olla mukana. Agnes pol kaloreita minun nau essani kahvista ja ihanan raikkaasta mansikkawieneristä. Tassupu ikissa kanna aa piipahtaa kahvilla koiran ulkoilun lomassa. Koirallekin löytyy suuri valikoima tarjo avaa ja lelut olivat joulun jälkeen alennuksessa. Tassupu ikki
Brahenkatu 20, 20100 Turku, Linja-autoaseman kupeessa Aukioloajat: ma-pe 10-18 la 10-15 (tai sopimuksen mukaan) Ota yhtey ä Tassupu ikkiin mahtuu hyvin noin 20 henkeä pitämään kokousta tai kuuntelemaan esimerkiksi luentoa. Perinteeksi ovat jo muodostuneet eläinhomeopaa Jaana Kolehmaisen luennot. Agnes tutki joka hyllyn ja koko lan (myös hoito ja sosiaali lat, meinasi käydä naapurissakin)
LURPPA 1/2018
info@tassuputiikki.fi www.tassuputiikki.fi facebook.com/tassupu ikki tel. 040 414 6414
11
12
LURPPA 1/2018
Cockeritapoja Teksti ja kuva Vivi Aaltonen
Syksyllä suunni elimme kylpyhuoneen remontoin a. O n yhtey ä pariinkin firmaan ja pyysin tarjouksia. Tartuimme si en yhteen ja jäimme odo amaan remon n alkupäivää. Cockeripoika löysi allekirjoitetun sopimuksen ja silppusi sen tuhannen päreiksi…. ja täytyy sanoa, jälkiviisaana, e ä ei edes näy änyt syylliseltä. Remon on nimi äin ollut fiasko suurilla kirjaimilla alusta loppuun, ja tällä hetkellä lähinnä keskustellaan siitä kumman oikeudenkäyn kulut kukakin maksaa. Kasva aja pääsi sanomaan jälkeenpäin kuvan kera, e ä ”kuuntele ensi kerralla cockeria”. Näin juuri. Kuuntele, herkällä korvalla.
"Olisi vain pitänyt uskoa cockeria!"
Minä haluan tapakoulu aa koirani niin, e ä niiden kanssa arkielämä on mahdollisimman helppoa. Käytännössä sääntöjä ei ole monta, mu a ne ovat ehdo omia. Luoksetuloa pillitän 8-viikkoisesta as ruokakupille ja si emmin metsässä päivi äin. Alkuun palkkaan suunna oman riemastuneena joka kerrasta, nykyään tuolle 10-v noutajalle rii ää kehukin, mu a toki se metsälenkillä saa joka kerta namin, kun tulee viereen. Koska haluan pitää koiria vapaana metsässä, niiden on tultava kutsusta. MetLURPPA 1/2018
sässä kun aika ajoin kulkee muitakin. Peuran tai jäniksen perään läh essään koira kyllä mene ää kaiken kuulonsa, se on todiste u, mu a meillä on tähän as tultu ylpeinä takaisin, e ä ”näitkös, ajoin sen pelo avan pedon pois”. Tähän lii yen: edä ekö tunteen, kun pimeässä metsässä kaikessa rauhassa kulkiessa yhtäkkiä isot keltaiset silmät katsovat vastaan omien korkeudelta? Niinpä. En edä kumman pissat eh housuun ensin, allekirjoi aneen vai sarvipään. Kysyä sopii miksi se peura ei väistänyt meitä kuullessaan. Pojat sen sijaan läh vät iloiseen ajohaukkuun…. En ole koskaan tajunnut miksi koiria puetaan. No, nyt meillä on turkkirotu alueella, jossa lunta tulee ja menee. Lähinnä maassa on vetelää loskaa ja runsaas kivaa kuraa. Turkki on oivallinen keräilyalusta kanerville (tulee halvaksi, kun ei tarvitse kukkakauppaan mennä), muskanvarvuille (olikos askartelijoita? Kranssi oveen?) ja muulle jänni ävälle karvaan kerääntyvälle jä eelle, puhuma akaan miten hauskas se takkuuntuu likaisena… joten kyllä, olen lähtenyt kilpavarusteluun vaatetuksen osalta. Enpä voi väi ää, e ä tuo pue ava suures moisesta nau si, ennemminkin se kaivaa, kuin strutsi, pään piiloon aina kun haalari otetaan esiin. Tässä kohtaa se ehdoton luoksetulo onkin ollut arvokas. Olen sitä pää äväises vahvistanut ja vaa nut, haalarin uhallakin. Onhan se toki alakuloisen näköinen ja riipu aa päätään ja häntäänsä, mu a alistuu, parka. Haalarin kanssa voikin si en riekkua matot rullalle ja sohvatyynyt alas. Väli ömäs ennen kuin pihalle lähdetään. Mitäs mokoma akka pukee itse niin hitaas . Olen tuota vuosikasta treenannut lähinnä arkitokoon ja si en mejä-touhuun. Itsenäisyyspäivänä teimme sille 1200-metrisen jäljen matalaan hankeen. Kulmia oli ainakin viisi, viimeisen osuuden kohdalla sieni oli takuulla jo jäinen paakku, mu a oli kyllä iloista seura avaa seuraavana päivänä, kun koira jäljes ”polun” päällä aaltoillen koko matkan. Puhuma akaan miten poikki se oli tuon suorituksen jälkeen. 13
Kun sitä seuraavana päivänä oli vielä sa umalta yhden kerran rally-toko-treenipaikka meille tarjolla, kuukkeripojan pää oli niin turvoksissa kaikkea etoa, e ä se nukkui käytännössä koko viikonlopun ollen vasta sunnuntaina iltapäivällä lenkillä oma iloinen itsensä. Treenaamisesta on se hyöty arkielämässä, e ä se väsy ää tava omas . Normaalin arkeemme kuuluu pari tunnin lenkkiä päivi äin. Jos käy huonos ja molemmat aikuiset ovat esim. aamuvuorossa, voi olla varma, e ä uteliaisuus saa nuorison kotona keksimään milloin mitäkin jännää puuhaa…. Tähän mennessä tuhoiksi voi laskea vasta pureskellut takkapuut ja pussillinen popsi uja korvapuusteja. (Minigrip oli syömä ä!) Hoksasimme kuitenkin, e ä ennen tuollaista tavatonta yksinoloa jotain on treena ava, e ä jaksaa torkkua työpäivän ajan. Cockeri on nimi äin hyvin kekseliäs. Jalkarasvatuubi sopii hyvin pureskeltavaksi, rasvat voi nuoleskella pois matolta, ja taas kakka luistaa…. Koirat jossain määrin valite avas koulu avat myös toisiaan. Kun pappakoira läähä ää levottomana uudenvuoden aa ona, tulee väkisin mieleen, e ä olisi pitänyt mennä nuoremman kanssa toiseen kämppään, e ei tapa tartu. Toisaalta, aaton paukkeiden lopu ua, kumpikin kävi vielä yöpisuilla (epäluonteenomaises
remmissä omalla pihalla) ja nukkui kuin tukkilau a aamuun. Ruokakin maistui äänistä huolima a, joten hyvä näin. Myös vuoden alkuun perinteinen eläinlääkärikäyn ajoite in vuoden alkuun. Pappakoira muistaa paikan. Ikinä sillä ei ole ollut huonoa reissua, mu a sil se ei mielellään lääkärin huoneeseen menisi. Junnukoira vähän katseli touhua alta kulmain ja pää myös varovas paki aa ovella – kunnes kil lääkäritä iloises kutsuen sai sen houkuteltua sisälle, ja sehän olikin juhlan paikka: kanankappaleita rouskuteltavaksi ja joku vähän sili elee…. Tänä vuonna rokotuksetkin oli ohjelmassa piikkinä, joten Pappa ei päässyt kiuku elemaan viimevuo seen tapaan sitä nenään suihkute avaa lääke ä. Pahinta kaikesta kuitenkin on, e ä ruokaa saadakseen vaaditaan aivan miele ömiä kevätjuhlaliikkeitä. Pitää istua, odo aa ja katsoa kun kuppi laitetaan maahan. Si en sanotaan ”ole hyvä” ja vasta silloin saa painaa päänsä purkkiin ja hotkia. On se niin väärin. Ruokaa jos jotain kuuluisi cockerin saada paljon, usein ja ihan joka kerta kun tulee sellainen mieliteko…. Iloa ja mal a kaikille vuoden alkuun! Vivi ja Bono
Sponsori 2018
14
LURPPA 1/2018
KOKOUSKUTSU Lounais-Suomen Spanielikerho-Sydvästra-Finlands Spanielklubb ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään torstaina 22.3.2018 klo. 19 Varsinais-Suomen Kennelpiirin loissa, Hiihtomajanpolku 20, Turku Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11.
Kokouksen avaus Kokouksen järjestäytyminen Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Työjärjestyksen hyväksyminen Vuoden 2017 toimintakertomuksen hyväksyminen Vuoden 2017 linpäätöksen hyväksyminen Toiminnantarkastajien lausunto Tili- ja vastuuvapauden myöntäminen livelvollisille Lurppa-toimikunnan vetäjän valinta Muut esille tulevat asiat Kokouksen pää äminen
Hallitus Kokouksessa palkitaan myös Vuoden 2017 parhaat koirat!
Kahvitarjoilu.
TERVETULOA!
LURPPA 1/2018
15
Koiramessujen rotutorilla Teksti ja kuvat: Jannika Backman
Olen 1,5-v cockerspanieli ”Disa” Benchmark Guardian Angel's Des ny. Olin koiramessuilla 8.-10.2.2017 rotutorilla esi elemässä cockerspanieleita, sitä millaisia me olemme. Lähdimme jo torstaina ajelemaan Raisiosta koh Helsinkiä. Jäin Espooseen tu avan luokse kylään siksi aikaa, kun äi läh rakentamaan standia messukeskukseen. Perjantaiaamulla saavuimme kahdeksan aikaan Helsingin messukeskukseen. Ovella kysy in rokotustodistusta. Olihan ne kunnossa, koska olin juuri kuukausi si en saanut nelosroko een! Standilla sain mennä omaan aitaukseen odottelemaan muita talkoolaisia. Disa ja Atlas edustustehtävissään
Cockerspanieleiden rotustandi
Myöhemmin tulikin 16-viikkoinen uroscockeri Atlas, saman värinen kuin minä (orange roan). Leiki in niin, e ä koko aitaus oli kaatua. Ihmiset kävivät ihastelemassa meitä ja varsinkin Atlasta, kun se oli niin suloinen. Vaikka olen minäkin. Atlaksen mielestä varsinkin olen tosi ihana… Se keksi leikkiä isojen poikien leikkejä. Ja ikää vasta 16 viikkoa! Oli kuulemma oppinut isoveljeltään, joka jäi ko in. Hetken kulu ua aitaukseen tuo in mustavalkoinen mummokoira Jus ina, joka komensi meitä nuorempia koko ajan. Sillä aikaa, kun Jus ina ja Atlas ihastu vat ihmisiä standilla, kävimme äidin kanssa kiertelemässä myyn paikkoja ja sain paaaaljon herrkkuja. Siellä oli iiiiso pallomeri,
16
johon oli piilote u isompia palloja nameilla täyte ynä. No minähän loikkasin sutjakkaas pallojen sekaan. Kävin koko pallomeren läpi pomppien ja nuuhkien ja löysin molemmat pallot. Voi kun minulla oli hauskaa! Sain palkinnoksi vielä herkku kkuja, kun olin niin reipas. Meitä kävi moikkaamassa hypocockeri. Tiedä ekö, sellainen, joka haistaa ihmisen kädestä onko verensokeri liian korkealla tai liian matalalla. Meistä koirista on niin paljon hyötyä ihmisille! Olin aamusta iltaan rotutorilla, nukuin välillä häkissä ja kävin pissallakin, vaikka tosin pissat tuli kuulemma väärään paikkaan - olisi pitänyt mennä ulos missä oli havuja joiden päälle olisi pitänyt pissata, mu a mehän olimme ulkona. Kodin ulkopuolella eli ulkona. Osasin minä käydä pissalla myös havujen päällekin. Illalla olin tosi väsynyt, kun pääs in majapaikkaamme. Nukuin äi n päällä melkein koko yön. Lauantaiaamuna heräsimme taas varhain lenkille ja aamupalan jälkeen lähdimme jälleen koh Helsinkiä. Viereisellä standilla oli springereitä. Ihan kuin englanninspringer-
LURPPA 1/2018
Atlas ja Justiina valmiina esittelemään parhaita puoliaan
spanieli ystäväni Pimu! Pyysin sitä he leikkimään. Lauantaina oli enemmän ihmisiä katsomassa meitä kuin perjantaina. Lapset olivat innoissaan minut nähdessään. Minä menin lähelle heilu amaan häntää ja annoin suukkoja helläs . Ihmiset ihastelivat hienoa väriäni! Eräs mieskin tuli rapsu elemaan ja sain piparin palan. Myöhemmin sain kaverikseni kaksi käy ölinjaista cockeria. Olivatpa ne erinäköisiä, mu a tunnis n ne he spanieleiksi. Esi mme niiden kanssa lavalla esitelmän ja minä kävin etenkin pissalla lavan edessä maton päällä. Esityksen jälkeen ihmiset tulivat kyselemään lisää ja rapsu elemaan minua. Meitä kävi terveh mässä kennelliiton kaverikoira, joka oli myös orange roan väriltään. Sain siltä suukkoja ja pienen tanssinkin. Illalla painauduin taas äidin kainaloon sohvalle.
anne in. Vuoden näy elycockeri-palkinto! Minä en ole osallistunut kisaan kuin pari kertaa tänä vuonna. Kävimme katsomassakin kehää ja löysin taas samanvärisen cockerin kuin itse olen, tosin se oli pienempi. Siellä oli paljon kauniita koiria! Olin jo aika väsynyt viikonlopusta, joten nukuin häkissä aika paljon. Äi kävi ojentamassa palkinnon ja kukkasia vuoden näy elycockerille sillä aikaa, kun minä olin kauneusunilla. Naapuristandilla oli walesinspringerspanieleita. Voi, kun minulla tuli pentuajat mieleen, kun asuin kasva ajalla ja siellä oli myös waleseja. Olihan minun pakko saada leikkiä niidenkin kanssa! Minun kanssani standilla oli tänäänkin käy ölinjaisia cockereita ja yksi näy elylinjainen, blue roan väritykseltään. Kävimme lavalla esi äytymässä. Meillä oli tarjo avana standilla pipareita ja karkkia. Olin aikamoinen piparihiiri, kun yri n vaivihkaa maistella omin lupineni. Illemmalla pakkasimme auton täyteen ja lähdimme ajamaan ko in Raisioon. Olin niin väsynyt… Nukuin koko matkan autossa. Vihdoin kotona!
Sunnuntaina olin jo aika väsynyt, mu a sil lähdimme taas Helsinkiin. Kasva ajakin kävi minua katsomassa. Tänään oli kuulemma se päivä, jolloin vuoden odotetuin palkinto Disa väsyneenä viikonlopusta
LURPPA 1/2018
17
18
LURPPA 1/2018
Joulu Nuu n tapaan
Mummi antoi minulle ylimääräisiä jouluruokia sekä rapsu eli minua leuan alta.
Teksti ja kuva: Nea Korelin
Vielä illalla omistaja kävi kääntymässä hautausmaalla, johon minä en päässyt. He veivät sinne kyn löitä ja sen jälkeen he tulivat takaisin autolle. Olin hyvin innoissani, kun omistajani vihdoin palasi. Tuntui, e ä olisin odo anut ikuisuuden. Reissun jälkeen kävimme nukkumaan omistajani kanssa. Sain nukkua hänen lähellään sekä olla iloinen ja tyytyväinen kun olin saanut tänään herkullista ruokaa.
Joulun alla kaikilla on kiire, jopa meillä koirilla. Täytyy seurata omistajaa niin läheltä kuin pystyy, e ä lahjoja tulee varmas myös meille. Tänä jouluna olen ollut hyvin kil , lukuun o ama a pieniä haavereita. Olin menossa nukkumaan, kun tunsin nenässäni ihmeellisen tuoksun. Sen voima vei minut mukanani. Tunsin tuoksun, sillä se tulee kerran vuodessa nenääni ja jos tuuri käy, niin ehkä useammankin kerran. Sehän oli kinkun ihana tuoksu! Menin tutustumaan siihen paremmin. Tunsin suussani sen ihanan tuoksun, katsoin sen kiiltävää pintaa. Se oli ihanan ruskea, oikeastaan kullanruskea. He o vat sen edestäni ja he veivät sen jäähtymään. Luulin, e ä saisin siitä edes pienen palasen, mu a en saanut sillä kertaa. Seuraavana aamuna minä ja minun omistajani valmistelimme joulupöydän. Siinä oli kaikenlaista syötävää, joita en etenkään saanut maistaa (ei mukamas sovi koirien vatsoille). Oli nakkeja ja lihapullia, erilaisia salaa eja, laa koita ja kinkku sekä muita ihanuuksia, joita en saanut o aa, sillä niitä saivat vain omistajani.
Sitä punatakkista hemmoa, jota kutsutaan joulupukiksi, en kylläkään nähnyt, mu a varmas se oli käynyt meillä! Sillä löysin kuusenjuurelta namipussin ja pari lelua, joiden lahjapaperit olin saanut ihan itse avata. Leikin vielä monta tun a omistajani kanssa ja tuumin, e ä tämä joulun aika oli kyllä ihanaa aikaa. Seuraavana aamuna hän meni tallille ja minä lähdin saa amaan häntä normaaliin tapaan. Palatessani ko in esin, e ä pian hän tulisi taas ko in, sillä hänen ei tarvinnut mennä kouluun, joten hänellä oli runsaas aikaa vain minulle.
Menin olohuoneeseen mökö ämään ja katselemaan puuta, jota en kuulemma saanut merkata omakseni. Olimme koristelleet sen hienon kuusen yhdessä omistajani kanssa. Hän ei ollut ripustanut minulle herkkuja sinne, sillä hän esi, e ä kuusi olisi muuten mennyt menojansa, kun olisin kaatanut kuusen tavoitellessani herkkuja. Siksi siis olin katsonut vierestä, kun hän oli lai anut kimaltavia palloja ja muita ihania joulukoristeita, joita olisin mieluus vähän maistanut. Ruokailun jälkeen menimme perheeni kanssa mummin ja pappan luo. Siellä sain pieniä herkkuja, esim. makkaraa ja nakkeja.
LURPPA 1/2018
19
20
LURPPA 1/2018
nuorisopalsta Junior handlereiden suomenmestari vali in Helsinki Voi aja -näy elyssä Teksti Ella Ruuni, kuva Nanna Salmela
Joka vuosi Kennellii o järjestää yhden suomenmestaruus-osakilpailun jokaisen kennelpiirin alueella ja lisäksi yhdessä Kennelliiton järjestämässä näy elyssä, yhteensä osakilpailuja on näin ollen 20. Jokaisesta osakilpailusta voi aja pääsee kilpailemaan suomenmestaruudesta, josta kilpaillaan joulukuussa Helsinki Voi aja näy elyssä. Tuomarin tulee tuntea junior handler -laji, koiranäy elytoiminta sekä useiden eri rotujen esi ämistavat. Tuomarin tulee olla 20-80-vuo as. Tuomari saa arvostella vain yhden osakilpailun vuodessa, eikä hän saa arvostella suomenmestaruus-finaalia, jos on jo samana vuonna arvostellut osakilpailun. Jokaisen osakilpailun kilpailijat kilpailevat kahdessa ikäryhmässä; 10-13-vuo aat ja 14-17vuo aat. Kilpailuoikeus alkaa sinä vuonna, kun kilpailija täy ää 10-vuo a ja pää yy sinä vuonna, kun kilpailija täy ää 18-vuo a. Nuoremman ikäryhmän kilpailijat pääsevät esi elemään taitojaan ensin ja tuomari tee ää kehässä samankaltaisia tehtäviä kuin rotukehissäkin. Halutessaan hän voi myös vaihtaa kilpailijoiden koirat keskenään tai tuoda kehään ulkopuolisen vaihtokoiran, jolloin jokainen kilpailija saa käsiinsä uuden koiran. Näin tuomari voi testata handlereiden taidot vieraan koiran käsi elyssä. Kun tuomari on tehnyt päätöksensä, hän sijoi aa viisi parasta ja voi ajan kilpailu jatkuu myöhemmin. Kun nuoremman ikäryhmän voi aja on vali u, tuomari siirtyy vanhemman ikäryhmän arvosteluun, joka tapahtuu samalla kaavalla, kuin edellisen ikäryhmän. Kun molemmat ikäryhmät on arvosteltu, valitaan päivän paras LURPPA 1/2018
junior handler, eli molempien ikäryhmien voittajat kilpailevat keskenään. Tuomari tee ää vielä pieniä tehtäviä ja saa halutessaan vaihdattaa kilpailijoiden koirat tai tuoda kehään ulkopuolisia vaihtokoiria. Osakilpailussa päivän paras junior handler saa paikan suomenmestaruus-finaaliin. Joulukuussa 20 suomenmestaruus-finalis a kutsutaan juhlaillalliselle kisapäivää edeltävänä iltana. Paikalla on finalis en huoltajineen lisäksi Kennelliiton nuorisotoimikunnan jäseniä, mahdollises myös kilpailun tuomari. Jokainen kilpailija esi elee itsensä ja paljastaa finaaliin valitsemansa kisakoiran rodun.
Viime vuonna voitin SM-osakilpailun Helsingin Royal Canin show:sta, joten kilpailin myös joulukuun finaalissa. Kilpailin molemmat kilpailut oman shetlanninlammaskoirani Milan kanssa. Finaalissa emme saavuttaneet sen suurempaa menestystä, mutta meillä oli yhdessä hauskaa ja saimme molemmat paljon lisää kokemusta.
Viime vuoden SM-finaalin tuomaroi Anna-Bella Hal unen. Tässä kilpailussa kilpailijoita ei ole jae u ikäryhmiin, vaan kaikki kilpailevat yhdessä. Noin puoli tun a ennen kilpailun alkua kerra in vielä kilpailun kulku ja selvitel in epäselvyyksiä. Si en finalis t kuulute inkin jo Messukeskuksen areenalle. Kilpailijat olivat siinä järjestyksessä, jossa olivat voi aneet osakilpailun. Vuoden ensimmäisen osakilpailun voi aja tuli sisään ensin, si en seuraavan jne. Kun kaikki olivat kehässä, tuomari kävi tekemässä 21
ensisilmäyksen kilpailijoihin. Sen jälkeen viimeiset kymmenen menivät takahuoneeseen odo amaan vuoroaan, tuomarin aloi aessa ensimmäiset yksilöarvostelut. Tuomari pyysi jokaista kilpailijaa näy ämään koiransa purennan, liiku amaan kolmion ja edestakaisin sekä lopuksi seiso amaan koiran. Kun kaikki ensimmäisen ryhmän kilpailijat olivat käyneet yksilöarvostelussa, ote in heidät takahuoneeseen ja toinen ryhmä kehään. Samat kuviot pyyde in myös heiltä, ja tuomarin arvosteltua kaikki kilpailijat ote in ensimmäinenkin ryhmä uudestaan kehään. Tuomari teki vielä viime silmäyksen, valitsi kymmenen parasta kilpailijaa jatkoon ja muita kiite in osallistumisesta. Kilpailu kiristyi en sestään. Tuomari liiku
kilpailijoita vielä ennen toista karsintaa. Hän o viisi parasta kilpailijaa jatkoon ja toi heidän esite äväkseen ulkopuolisen vaihtokoiran, jo a näki handlereiden taidot vieraan koiran kanssa. Kaikki kilpailijat tekivät hienon suorituksen vaihtokoiran kanssa. Tuomari oli vaikean päätöksen edessä, sillä kehässä oli jäljellä enää viisi Suomen parasta nuorta koiranesi äjää. Viidenneksi sijoi ui Lo a Nykänen amerikancockerspanielin kanssa, neljänneksi Claudia Rönhovde afgaaninvin koiran kanssa ja kolmanneksi Sara Jokela kerrynterrierin kanssa. Jäljellä oli enää kaksi kilpailijaa ja tuomari toi kehään heille vielä vaihtokoirat. Niiden esi ämisestä hienos suoriudu uaan kärkikaksikko teki vielä kunniakierroksen. Junior handler Suomenmestari 2017 on Tinja Huikuri, joka kilpaili toyvillakoiran kanssa ja hopealle ylsi Jenny Pulli ibe nterrierin kanssa. Onni elut kaikille sijoi uneille!
VALIOITUNEET
FI MVA Blacktan Sirius Knut Keep the Quill "Nuu " Kouvola 22.10.2017 Ma la Paavo SERT-> MVA Turku 12.8.2017 Novac Ales, SERT Rauma 27.5.2017 Zake Ligita, SERT Pöytyä 14.5.2015 SPA 1 S. 26.4.2014 Kasva aja: Tiina Huppunen Omistaja: Nea Korelin Kuva Nea Korelin
22
LURPPA 1/2018
MEJÄ TIEDOTTAA
LURPPA 1/2018
23
Koirankoulutuksen historia
Teksti: Emmi Kollani, Dogscent
Erilaiset koulutusmenetelmät joita vuosien saatossa on koirankoulutuksessa käyte y, perustuvat kaikki erilaisten vahvisteiden ja rankaisujen käy öön. Ennen kuin perehdytään koulutuksen historiaan, niin pohditaan hetki koirankoulutusta nykypäivänä ja mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan. Koirankoulutus on ollut murrosvaiheessa jo viimeiset 10-vuo a. Posi ivisen koulu amisen opit leviävät yhä enemmän ja laajemmalle. Koulutusmetodi ei kuitenkaan ole uusi, vaan taustat oppimiselle löytyvät lähes sadan vuoden takaa. Nykyaikana on paljon vielä koulu ajia ja koiraalan ihmisiä, jotka käy ävät vanhanaikaisia, mm. johtajuusteorioihin nojaavia koulutusmenetelmiä. Tällä hetkellä elämme aikaa, jolloin koiraihmiset alkavat olla valmiita o amaan vastaan etoa koirien oppimisesta ja muu amaan käsityksiään koiran koulu amisesta, koska tulokset ovat puhuneet puolestaan. Koirien oppiminen on ollut posi ivisten metodien myötä nopeampaa ja tulokset kestävämpiä kuin rankaisuun perustuvien menetelmien. Kun sukelletaan koirankoulutuksen historiaan, aikamatkalle lähdetään 1900-luvun alkupuolelle. Ensimmäinen koirankoulutuksesta kirjoite u kirja julkais in vuonna 1910 (Konrad Most – Training Dogs: A Manual). Kirjoi aja toimi poliisi- ja virkakoirien koulu ajana Saksassa 1900luvun alkupuolella. Kirjan metodit ovat ehkä hieman kyseenalaisia nykypäivänä, mu a sieltäkin löytyy muutamia metodeja, joita hyödynne in koirienkoulutuksessa jo ennen kuin niistä oli virallista näy öä. 1920-luvulle siirry äessä löyde in itse asiassa sa uman kau a tärkeä oppimisen lainalaisuus.
24
Tutkija Ivan Pavlovin tekemässä tutkimuksessa koirat alkoivat eri ämään kuolaa kuullessaan soi okellon äänen ennen ruokintaa. Usean toiston jälkeen koirat ehdollis vat soi okellon äänen palkkioon, tässä tapauksessa ruuan saamiseen. Näin syntyi ehdo oman refleksin oppimisteoria, joka tunnetaan tänä päivänä klassisena ehdollistumisena. Toinen tärkeä nimi eläinten oppimisen historiassa on B. F. Skinner, joka loi operan n ehdollistumisen teorian 1940-luvulla. Tärkeitä nimiä koirankoulutuksen historiassa ovat myös Skinnerin oppilaat Marian ja Keller Breland, jotka kehi vät käy äytymisanalyysin teorian. He perus vat myös Animal Behavior Enterprises yrityksen, joka koulu useita tuhansia eläimiä niin viihde- kuin viranomaistarkoituksiin. 1950 -luvulla ale in eläinkoulutuksessa käy ämään naksu nta. Koulutuksessa palkkion ajoituksella on eri äin suuri rooli, jo a käytöstä voidaan vahvistaa tehokkaas . Naksu nkoulutus ei siis ole mikään uusi keksintö. 1959 julkais in David Premackin teoria käytöksen vahvistamisesta. Tämän Premackin periaate -nimeä kantavan teorian mukaan voidaan koiran käytöstä vahvistaa jonkin toisen käytöksen avulla, joka on koiran mielestä kanna avaa. Esim. koira tarjoaa katsekontak a, jonka seurauksena koira pääsee ruokakupille, eli toteu amaan syömiskäytöstä. 1970-luku oli koirankoulutuksen kannalta merki ävä siinä mielessä, e ä biologi L. David Mechin kirjoi ama kirja Wolf: The Ecology and Behavior of an Endangered Species julkais in. Kirja kertoo mm. R. Schenkelin vuonna 1947 julkaisemaan ar kkeliin perustuvasta susitutkimuksesta, jota pide in johtajuusteorian pohjana. 1974 julkaistussa Anders Hallgrenin Koiraongelmia ja ongelmakoiria -kirjassa puhu in jo arvojärjestyksen merkityksestä. Koska koiran on genee ses suden sukulainen, olete in koirien käy äytymisen pohjautuvan samoihin lähtökoh in. Kuitenkin myöhemmin uudet käytöstutLURPPA 1/2018
kimukset ovat osoi aneet tutkimustulosten olevan virheellisiä tulkintoja eläinten käytöksestä. Myös itse Mech on vedonnut kirjan vetämisestä pois julkisuudesta virheellisen edon vuoksi, jonka myötä myös johtajuusteorioihin paino uvat koulutusmetodit on jääneet unholaan. Nykyään koiran käy äytymistä tutkitaan eri äin paljon. Tunne uja koulu ajia ja käytöstutkijoita ovat mm. Karen Pryor ja Adám Miklósi ja Helena Telkänranta. Käytöstutkimuksia tehdään paljon ympäri maailmaa ja mm. koirien älykkyydestä, ihmisen ja koiran välisestä suhteesta ja kogni oista, eli siitä mitä koira ymmärtää ja käsi ää, on saatu paljon etoa viime vuosina. Näillä edoilla on ollut myös vaikutus-
LURPPA 1/2018
ta koulutusmetodeihin, joita koiran koulutuksessa nykyään käytetään. Nykyaikana amma maisten koulu ajien koulutusmetodit perustuvat eteellisiin tutkimuksiin, joiden avulla voidaan myös parantaa ja lisätä koirien hyvinvoin a. Lisäksi edetään, kuinka koira saadaan oppimaan nopeas ja tehokkaaskäy ämällä oikeanlaisia vahvisteita koulutuksessa. Vaikka tämä kaikki saa aa kuulostaa rake eteeltä, sitä se ei kuitenkaan ole. Ope elemalla koirankoulutuksen perusteet pystyt soveltamaan oppimaasi kaikkeen koiran koulu amiseen.
25
26
LURPPA 1/2018
COCKERSPANIELI (ENGLISH COCKER SPANIEL) Teksti: Minna Kult ja Vilma Saarinen
Cockerspanieli eli tutummin cockeri on vanha, Isosta-Britanniasta kotoisin oleva ylösajava sekä noutava metsästyskoirarotu.
Cockerspanieli Eevi jäljestystehtävissä. Kuten kuvasta näkyy, cockerspanieli etenee tiheässä, hankalassakin maastossa. Kuva: Anu Ikonen
Rotu tunnuste in omaksi, erilliseksi rodukseen 1800-luvun lopulla. Tähän as se oli muiden maaspanielien, fieldspanielin ja englanninspringerspanielin, alle kätkeytynyt rotu. Rodun ensimmäinen yksilö tuo in Suomeen 1910 ja rodun kasvatustyö läh tämän jälkeen käyn in, 1920-30 -luvuilla. Vuosikymmenten ajan cockerspanieli oli ainoa spanielirotu Suomessa. Tällä hetkellä se on yksi Suomen ja oikeastaan koko maailman runsaslukuisimmista koiraroduista. Rodun ko maassa Englannissa koiria rekisteröidään vuosi ain n. 23 000 kappale a.
mikä käytännössä tarkoi aa spanielien taipumuskokeita (SPA) tai metsästyskokeita (SPME ja SPME-V). Jo 1400 -luvulla spanielien tyypillistä metsästystyyliä kuvail in kirjallisuudessa seuraavas : ”Spanieli juoksee häntäänsä heilu aen isäntänsä edellä karko aen linnut ilmaan”. Nykyisin rotu on jakautunut kahteen linjaan; näy ely- ja käy ölinjaisiin. Myös näy elylinjaiset koirat voidaan jakaa vielä kah a yksivärisiin ja kirjaviin. Näy elylinjainen koira on vanhempi ja raskaampi kuin metsästyslinjainen. Metsästykseen käytetään kuitenkin koiria kummastakin linjasta ja cockerspanielin kysyntä metsästyskäy öön onkin kasvanut viime vuosina, eikä ihme, sillä cockerspanieli on käy öominaisuuksiltaan monipuolinen koirarotu. Sen käy öominaisuuksiin kuuluvat vahva riistavie , yhteistyö- ja kontak nhalu, korkea koulute avuus ja halukkuus sekä noutamiseen e ä uimiseen. Monipuolisuutensa, ystävällisen luonteensa ja mielly ämishaluisuutensa vuoksi se soveltuu monenlaiseen harrastamiseen; rodunomaisiin kokeisiin, kuten edellä maini uihin taipumus- ja metsästyskokeisiin sekä lisäksi jäljestykseen, näy elyihin, agilityyn ja tokoiluun. Käyttölinjainen cockerspanieli Friinsin Dakota eli Dana. Kuva: Kaisa Railomäki
Rodun alkuperäinen käy ötarkoitus oli lehtokurpan metsästys, josta juontaa sen alkuperäinen nimi ”Cocking spaniel”. Nykyisinkin cockerspanielia käytetään lintujen, mu a myös muun pienriistan, kuten jänisten tai rusakoiden metsästykseen. Rodulta vaaditaan käy ökoetulos, LURPPA 1/2018
27
”Suomessa cockerspanieleita on tullin käytössä huumekoirina (kaksi koiraa). Useita cockerspanieleita on homekoirayrityksissä. Tiedossamme on ainakin yksi hypokoiraksi (diabetes) koulute u koira.
Isossa-Britanniassa cockereita käytetään huume-, raha-, tupakkaja pommikoirina tullin, rajavar olaitoksen, poliisin ja armeijan palveluksessa. Spanielien ehtymätön työskentelyhalu ja hyvä nenä tekevät niistä tehokkaita hyvää hajuais a vaa vissa tehtävissä, eivätkä ne ole suuren yleisön silmissä pelo avia.”
Rodun hyväksy yjä värejä ovat yksivärisissä ovat musta, punainen, kulta, maksanvärinen; musta tai maksanvärinen ruskein (tan) merkein. Valkoista saa olla pienenä laikkuna rinnassa. Yksiväristen dominoivin väri on selkeäs musta. Kirjavissa väreissä hyväksytään mustavalkoinen, oranssivalkoinen, maksanruskeavalkoinen, keltavalkoinen; värit joko puhtaana tai pilku uneena, mustavalkoinen ruskein merkein; maksanruskeavalkoinen tan-merkein. Kimonväriset (roan) luetaan kirjaviin ja niissä hyväksytään sinikimo (blue roan), oranssikimo (orange roan), keltakimo (lemon roan), maksanväri-kimo (liver roan); sinikimo tai maksanvärinen kimo tan-merkein. Kirjavien dominoivin väri on ylivoimaises blue roan.
Kopioitu rodun jalostuksen tavoiteohjelmasta
Cockeri on lempeä, iloinen koira, jolle tunnusomaista on iloises heiluva häntä ja mielly ämishaluinen luonne. Se oppii nopeas , kaipaa läheisyy ä ja on kovin perheystävällinen koira, joka kuitenkin vaa i kuria ja ak voin a.
Cockerspanielin eri värejä: maksa-valkoinen-tan, orange roan ja blue roan. Kuva: Riku Norakari
Cockerspanieli painaa keskimäärin 13-14.5 kg. Nar ujen säkäkorkeus on 38-39 cm urosten 3941 cm. Säkäkorkeus on suunnilleen sama kuin pituus säästä hännäntyveen.
Lucky Star of Ware oli kaksinkertainen Cru sin Best in Showvoi aja vuosina 1930 ja 1931. Koiralla oli 367 ensimmäistä sijoitusta näy elyissä. Kuva: Cockerspanielin JTO.
Ulkomuodoltaan cockerspanieli tulee olla vankkaluustoinen ja lavarunkoinen. Muihin spanielirotuihin verra una se on pienikokoinen. Cockerin karva on sileä ja silkkinen, ei kihara tai karkea. Etujaloissa, rungossa ja takajalkojen kintereiden yläpuolella on hapsuja. 28
Näyttelylinjainen maksa-valkoinen cockerspanieli Sagobackens Here comes Hercule Poirot. Kuva: Vilma Saarinen
LURPPA 1/2018
Rodulle tyypillisen rakenteen vuoksi cockereiden tyypillisimpiä sairauksia ovat erilaiset ihotulehdukset, kuten huulipoimujen tai ulkokorvan tulehdus. Nämä vaivat ovat erityises näy elylinjaisten cockerspanielien ongelmia. Käy ölinjaisten merki ävimmät terveysongelmat ovat nivelissä. Kasva ajilla on tapana testata cockerspanieleilta geenitesteillä prcd-PRA:ta (etenevä verkkokalvon surkastuma) ja familiaarista nefropa aa eli FN:ää, mu a se ei ole vaa muksena jalostuskäytölle. Lonkkakuvausja silmätutkimuspakko sen sijaan kuuluvat rodun PEVISA-ohjelmaan ja täten ovat vaa muksena jalostuksessa. Lonkkaniveldysplasiaa cockereilla esiintyy C-E -asteilla noin 22 prosenlla. Rodulla on suurentunut riski sairastua selkärangan välilevytyrään ja yli puolet cockereiden tuki- ja liikuntaelinsairauksista oli terveyskyselyn mukaan selkävaivoja. Pääsääntöises cockerspanielien lisääntyminen sujuu hyvin, eikä synnytyksissä ole yleensä ongelmia. Noin joka neljä ä nar ua käytetään jalostukseen, uroksista vain noin 10 % pääsee jatkamaan sukuaan.
Muistatko? Kaunotar ja Kulkuri- nimisessä lastenelokuvassa Kaunotar on cockerspanieli.
Kuva Googlesta
Lähteinä käyte y rotumääritelmää ja rodun jalostuksen tavoiteohjelmaa.
Spanielikerhon jäsenmäärä 31.12.2017 Vuosijäsen 88 Kannatusjäsen 58 Perhejäsen 26 Ainaisjäsenyydet 33 Ainaiskannatusjäsenyydet 6 Tervetuloa uudet jäsenet: Heini Nurminen, Piikkiö Marjut Nurkkala, Paimio
LURPPA 1/2018
29
30
LURPPA 1/2018
AGILITY TIEDOTTAA KEVÄÄN TAPAHTUMISTA
Petteri Kermisen agilitykoulutus 14.4.2018 Vantolla Vantontie 68, Raisio
Paikkoja rajoitetusti, ilmoittautumiset oili.stenroos@gmail.com 31.3 mennessä. Koulutusaika 1,5 tuntia/ 5 koiraa. Hinta jäsenille 20€
Teemme myös yhteisen kävelylenkin 5.5.2018. Lähtö Raision Abc. Kaikki halukkaat ovat tervetulleita. Ei ennakko ilmoittautumisia. Tarkempaa infoa ilmestyy kotisivuille sekä faceen.
Kevään aikana pidetään myös perinteiseksi muodostuneet agilityn kevätepikset. Päivämäärä ei ole vielä lyöty lukkoon joten seuraahan kotisivuja ja facea
LURPPA 1/2018
31
LOUNAIS-SUOMEN SPANIELIKERHOSYDVÄSTRA-FINLANDS SPANIELKLUBB ry.
TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2018 Vuosi 2018 on yhdistyksen 53. toimintavuosi. Vuoden aikana pyritään edelleen toteu amaan sääntöjen mukaisia tarkoitusperiä toimimalla spanielirotuisten koirien, niiden kasva ajien ja omistajien parhaaksi. Varsinaisessa toiminnassa noudatetaan en siä linjoja, toimintamuotoja mahdollisuuksien mukaan lisäten ja kehi äen.
KOKOUKSET, ULKOILU - JA KERHOILLAT Yhdistyksen säännöissä määrätyt viralliset kokou kset pidetään sääntöjen edelly äminä ajankoh na, vuosikokous maaliskuussa ja vaalikokous marras- joulukuussa. Kokousten lisäksi järjestetään ulkoilupäivä sekä mahdollisuuksien mukaan pa kkaretkiä, kerhoiltoja ja pentutapaamisia. Keväällä järjestetään Piian Pys -kilpailu.
NÄYTTELYT, KOKEET JA MUU VARSINAINEN TOIMINTA Kerho osallistuu 11-12.8.2018 kaikkien rotujen koiranäy elyyn järjestämiseen Top Dog Show allianssin jäsenenä.
KASVATUS- JA NÄYTTELYTOIMIKUNTA Toiminta - järjestetään näy elykoulutusta, mikäli osallistujia on rii äväs - järjestetään match show keväällä, mahdollises toinen syksyllä - järjestetään mahdollises koiriin lii yviä luentoja ja kursseja Tiedotus Näy elytoimikunta edo aa tapahtumista jäsenille kerhon ko sivuilla, Facebookissa ja Lurppalehdessä ja jäsenkirjeessä.
JÄLJESTÄMISKOETOIMIKUNTA Osallistutaan jälkientekotaitojen ope amiseen perinteisellä kerhojen yhteisellä M EJÄ -kurssilla keväällä 2018. Järjestetään iltakokeet Tarvasjoella 3.5.2018 ja 11.6.2018. Avo, Voi max 6 koiraa, etusijalla L-SSK ry:n jäsenet.
32
LURPPA 1/2018
Järjestetään MEJÄ PM 2018 Oripäässä 2.9.2018 piirismestaruuskokeen sääntöjen mukaises . Lohko 2, johon L-SSK ry myös kuuluu, järjestää spanieleiden mestaruuskokeen, päävastuun on ilmoi anut o avansa Ete lä-Hämeen Spanielikerhon alajaosto.
TAIPUMUSKOETOIMIKUNTA -
Järjestetään kahdet spanielien taipumuskokeet, yhdet keväällä ja toiset syksyllä Järjestetään taipumuskoeharjoitukset
TOTTELEVAISUUSKOETOIMIKUNTA - Järjestetään mahdollisuuksien mukaan to elevaisuuskoulutusta ulkona - Järjestetään sisäkoulutusta hallissa tammi-maaliskuussa. - Syyskaudella järjestetään sisäkoulutusta mikäli kiinnostusta rii ää - Osallistutaan joukkueella TOKO-ystävyyso eluihin L-SSK – TKY ja L-SSK – TKY – AN sekä PM-kisoihin ja mahdollisesti TOKO-arvokisoihin. - Järjestetään TOKO ystävyyso elu L-SSK-TKY - Pyritään järjestämään rally-tokokilpailu - Pyritään järjestämään kaksi epävirallista TOKO-koe a, toinen keväällä ja toinen syksyllä Nykyiset koulu ajat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan jatko/lisäkoulutukseen
AGILITYTOIMIKUNTA Ensi vuodeksi kysytään koulutuspäivää Pe eri Kermiseltä. Omatoimitreenejä Vanton lalla itsenäiseen harjoi eluun. Kysynnän mukaan sekä keväällä e ä syksyllä (agitoimikunnasta vetäjä paikalla). Maastolenkki keväällä huh -toukokuussa. Järjestetään kahdet epäviralliset agikisat vuoden aikana, touko-kesäkuussa ja elo-syyskuussa.
LURPPA- JA TIEDOTUSTOIMIKUNTA Lurppa-leh toimi aa ajankohtaisia ja mielenkiintoisia ar kkeleita ja etoa Lounais -Suomen Spanielikerhon jäsenille. Lurpan tehtävänä on keski yä Lounais -Suomen alueen koiratapahtumiin ja -palveluihin. Lurppa pyrkii jakamaan rotu etou a, harrastusvinkkejä ja alueellisia uu sia, sekä tuomaan lehden avulla spanielielämää ja Lounais-Suomen Spanielikerhoa tutuksi alueen muulle väestölle.
LURPPA 1/2018
33
Lurppa- ja edotustoimikunta tekee yhteistyötä Suomen Spanieliliiton lehden ja muiden mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Lurppa ilmestyy vuonna 2018 neljä kertaa: 1. helmikuussa, deadline 12.1.2018 2. kesäkuussa, deadline 11.5.2018 3. syyskuussa, deadline 10.8.2018 4. joulukuussa, deadline 9.11.2018 Tavoi eena on, e ä jo kaisessa Lurppa-lehdessä on useita erilaisia ar kkeleita ja yhteistyökumppaneiden mainoksia. Lisäksi pyritään siihen, e ä Lurpassa on myös toimikun en terveisiä sekä erilaisten tapahtumien edo eita ja tuloksia. Lehteen saavat toimi aa lue avaa kaik ki kerhon jäsenet ja on toivo avaa, e ä mahdollisimman moni osallistuisi lehden tekoon, jo a leh olisi monipuolinen ja palvelisi mahdollisimman monia lukijoita.
MUU KOULUTUS Hallitus avustaa ja kannustaa jäsenistöä peruskoulutukseen lii yvissä asio issa sekä ylläpitää toimihenkilöiden pätevyy ä ja toimintaedellytyksiä suomalla heille laisuuden osallistua alansa koulutukseen kokeiden ja tapahtumien vaa malla tasolla. Taloudelliset avustukset koulutuksia koskien on ano ava erikseen hallitukselta.
YHTEYDET ROTUJÄRJESTÖÖN, KENNELPIIRIIN JA MUIHIN YHDISTYKSIIN Pidetään yllä.
YHDISTYKSEN TALOUS Hallitus pyrkii hoitamaan yhdistyksen talou a laadi ua talousarviota nouda aen. Pitkäl taloudellinen vastuu lankeaa kuitenkin toimialakohtaisille toim ikunnille. Jäsenmaksut hallitus esi ää seuraavas : vuosijäsen 30 ,00 € Lurppa- ja Spanielileh , kannatusjäsen 19,00 € Lurppa-leh , perhejäsen 6,00 €. Hallitus
34
LURPPA 1/2018
Lounais-Suomen Spanielikerho ry. Hallitus 2018
Toimikunnat
Puheenjohtaja Merja Saastamoinen
Jäljestyskoetoimikunta Anu Ikonen anu.ikonen@pp1.inet.fi Agilitytoimikunta Oili Stenroos oilistenroos (at) gmail.com Taipumuskoetoimikunta Maija Jaakola 040 7029711 jaakola.maija@gmail.com Näyttely- ja kasvatustoimikunta Katja Alho 040 721 5466 TOKO-toimikunta Åsa liljeqvist, asa.liljeqvist@gmail.com Lurppa-toimikunta Minna Kult, 0415047666 lurpantoimitus@gmail.com
Kajavakuja 6 as 8, 23500 Uusikaupunki 040 722 6290 merja.saastamoinen (at) dnainternet.net Varapuheenjohtaja Kirsi Niittymäki 0400 600 637 kirsi.niittymaki (at) pp.inet.fi Jäsenet Maija Jaakola 040 702 9711 Terttu Hellberg 044 3386 712 Riitta Paganus Janina-Alankoja-Kanervala Katja Alho 040 721 5466 Pekka Tainio 0400 164 977 Mari Salminen Sihteeri Åsa Liljeqvist 02-231 5123 asa.liljeqvist@gmail.com Rahastonhoitaja Riitta Paganus Ristenperäntie 19 23140 Hietamäki roosnell.kennel@gmail.com 040-5125031 Kirjanpitäjä Terttu Hellberg Lumparlankatu 4 C 66 21200 Raisio 02 4386 712 terttu.hellberg@dnainternet.net
www.l-ssk.
Kerhon yleistili: Tilinumero FI0357112720009070 Saaja: Lounais-Suomen Spanielikerho-ry Viesti: Kirjoita mistä maksat, esim. Lurppa 4/2013 ½ sivua. Kaikki maksut MEJÄä ja jäsenmaksuja lukuun ottamatta. HUOM! Jäsenmaksun tilinumeron saat jäsensihteeriltä liittyessäsi jäseneksi. MEJÄn tilinumero on FI4357112720008932
Muut toimihenkilöt Jäsensihteeri Riitta Paganus Ristenperäntie 19, 23140 Hietamäki 040-5125031 lssk.jasensihteeri@gmail.com Kalustonhoitaja Pekka Tainio 0400 164 977 Koppikärryn hoitaja Kari Mattila 041 445 5599 kari.mattila51@pp.inet.fi Kiertopalkintojen hoitaja Maija Jaakola jaakola.maija@gmail.com Allianssin / kenneltoiminnan yhteyshenkilö Leena Laine 050 337 3489
Jäsenmaksut 2018 Vuosijäsen 30€ (Lurppa- ja Spanieli-lehdet) Kannatusjäsen 19€ (Lurppa) Perhejäsen 6€ (ei lehteä)