laatua työnohjauksiin! Julkiset hankinnat ja asiakas

Julkiset hankinnat ja asiakas

Ollemme osa EU:ta ja meidän tulee noudattaa EU-tasolla yhdessä tehtyjä päätöksiä, myös direktiivejä. EU jäsenmaat ovat kuitenkin hyvin poikkeavia käytännöiltään, on sitten kyse poliittisesta päätöksenteko järjestelmästä, naisten osallisuudesta työelämään, tasa-arvosta tai sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmästä tai sen palveluista ja rahoituksesta.

TEKSTI Marjo Rönkä

Onko olennaista se, että palvelu on järjestetty vai se, että asiakas saa omannäköistään palvelua omiin tarpeisiinsa?

Marjo Rönkä, Senior Consultant Luotain Consulting Oy

Olemme etabloimassa hankintadirektiiviä maahamme.

EU-jäsenmaana meillä on mahdollisuus valita kuinka sen teemme. Olemme päätyneet uudistaa oman lain julkisista hankinnoista uudistetun direktiivin pohjalle. Direktiivin yhtenä lähtökohtana on ollut mahdollistaa pienten ja keskisuurten palveluntuottajien pääsyn markkinoille.

Jo vuosia sitten annettiin ensimmäinen direktiiviehdotus, johon annoin lausunnon palveluntuottajien edustajana. EU-valtioilta ja eri toimijoilta tuli kuitenkin useita satoja muutosehdotuksia ja siksi EU:ssa valmisteltiin uusi kompromissiehdotus. Jälleen kerran annoin lausunnon sen sisällöstä. Joitakin asioita muutettiin, esimerkiksi kynnysarvot, joihin komissiolla ja parlamentilla olivat eriävät mielipiteet. Loppujen lopuksi päädyttiin ns. puolitiehen miljoonan ja puolen miljoonan väliin, 750.000 euroon.

Jo aiemmin Suomen hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu kuinka Suomen hankintalaissa tulisi parantaa pienten- ja keskisuurten palvelutuottajien asemaa toisaalta kirjattuna oli myös että kynnysarvoja tulisi nostaa lähemmäksi direktiivin rajoja. Kynnysarvo SOTE hankinnoissa ehdotuksen mukaan on 300.000 euroa. Palveluntuottajille tehdyn tutkimuksen mukaan toiveena oli korkeintaan 200.000 euron kynnysarvo.

Hankintalaki on kuitenkin vain menetelmälaki. Se kertoo miten julkiset hankinnat tulisi kilpailuttaa. Selvää lienee se keiden tulisi kyseistä lakia noudattaa. Nyt kuitenkin samanaikaisesti käydään keskustelua siitä miten SOTE tulisi valtakunnassa järjestää ja kuinka tässä järjestelmässä rahavirrat liikkuvat. Kaikki vaihtoehdot järjestämisestä kulkevat kuitenkin samaan suuntaan, joten odotettavissa ovat suuret organisaatiot, jotka järjestävät, ehkä osin tuottavatkin palvelut. Miten silloin hankitaan oman, julkisen organisaation ulkopuolelta? Kasvavatko hankinnat väistämättä Pk-yrittäjien ulottumattomiin.

Toimin 90-luvulla vanhainkodin johtotehtävissä. Juustohöylä vei silloin paljon mukanaan, mutta jätti kekseliäisyyden, jätti päivien kulun ennalleen. Syötiin, nukuttiin, tanssittiin, tehtiin kotiseuturetkiä, Ruotsin risteilyjä, grillattiin, uitiin tehtiin vihtoja ja toimittiin.

Nämä toiminnan sisällöt ja tarpeet eivät ole kadonneet. Ne ovat ehkä muuttuneet nykyajan iäkkäiden tarpeiden mukaisiksi jonka tulisikin olla ainoa vaikutin siihen kuinka ja mitä palvelua tarjoamme.