Työnohjauksen monet kasvot

ritutkimuksesta. Pelko myös tuottaa työyhteisöön ikäviä ihmiskohtaloita, surullisia tarinoita, jotka olisivat voineet olla aivan muuta. Luotain pyrkiikin vahvistamaan ihmisiä, sekä esimiehiä että työntekijöitä löytämään yhdessä avaimet onnistumisen kierteeseen heidän omilla ehdoillaan.

Lama on aina kova paikka yrityksille. Luotaimessa eletään valoisasti omaan ja verkoston osaamiseen ja kokemukseen luottaen. Hyvä kello kuuluu kauas. Kysyin Pialta, miten he markkinoivat tuotteitaan. Pia kertoi, että yleensä asiakkaat tulevat aikaisempien hyvien kokemusten perusteella, jatketaan yhteistyötä laajemmassa mittakaavassa ja/tai aloitetaan myös uudentyyppisillä toimeksiannoilla. Ihmiset myös tuntuvat suosittelevan palveluitamme toisilleen Toki nyt on ollut meilläkin nähtävissä supistukset koulutushankinnoissa, eikä jokaiseen avoimeen kurssiin ole riittävästi ollut aina tulijoita. Siitä huolimatta kokonaisuutena palvelujemme kysyntä on laajentunut ja Luotain on kasvanut tasaiseen tahtiin ja tulevaisuus näyttää valoisalta. Myönteisyys ja kokonaisvaltaisuus ovat käypää kauppatavaraa, jolle on kysyntää sekä hyvinä että huonoina aikoina. Luotain on henkilöstön kehittämisen kumppani. Tartu käteen ja liikahda asiantuntijoiden avulla eteenpäin.

Minulle jäi hyvä käsitys Luotain Consultingista. Päällimmäisenä ajatuksena oli asiallisuus ja luottamus, vakavuuskin vaativan työn ääressä. Vierailuni innoittamana ostin Mielenrauhaa -aikuisen värityskirjan, joka perustuu Mindfulness -ajatteluun, harjoitteluun löytää rennompi, stressittömämpi ja tietoisempi elämä.

Esimerkkinä Luotain Consultingin koulutustapahtumista on Helena Åhmanin, johtamisen huippuasiantuntijan ja arvostetun johtoryhmien tutkijan luento 10.11. klo 9-12. Luennon teemana on ihmisten johtaminen. Helena Åhmanin kirja ”Mielen johtaminen organisaatiossa” sai Ekonomiliiton kirjallisuuspalkinnon Suomen parhaana yrityskirjana vuonna 2012.

Lue lisää tilaisuudesta ja Luotain Consultingin palveluista osoitteessa.

www.luotain.nethttp://www.luotain.net

Työnohjauksen tavoitteena on laajasti käsittäen oman työn tutkiminen työssä kehittymiseksi ja toiminnan laadun varmistamiseksi.

TEKSTI Vappu Viitanen, psykologi-työnohjaaja

Työnohjaus on kokemuksellista oppimista ohjaajan ja ohjattavan vuorovaikutteisessa suhteessa, jossa ohjaaja vie prosessia eteenpäin ohjattavan tuomien teemojen pohjalta. Onnistuneen ohjausprosessin tuloksena on ohjattavan ammatillisten valmiuksien, ammatti-identiteetin ja työssä jaksamisen vahvistuminen. Oleellista toimivassa ohjaussuhteessa on työnohjaajan ja ohjattavan välisen vuorovaikutuksen sujuvuus ja luottamuksellisuus, joka mahdollistaa myös kipeiden ja vaikeidenkin asioiden käsittelyn. Työnohjaus on väylä ammatilliseen ja persoonalliseen kasvuun mutta mikä erottaa sen psykoterapiasta tai konsultaatiosta? Työnohjaus sisältää piirteitä molemmista, ja raja näihin rinnakkaiskäsitteisiin on kuin veteen piirretty viiva. Persoonallisten valmiuksien lisääminen edellyttää itsetutkiskelua, mikä voi toteutua sekä työnohjauksessa ja terapiassa. Työnohjaus voi olla terapeuttista olematta terapiaa. Ymmärryksen syventyminen ja lisääntyminen itseä kohtaan eheyttää persoonaa, millä on merkitystä työroolissa. Hyvän ammatti-identiteetin ytimessä on hyvä itsetuntemus - käsitys omista vahvuuksista ja rajoista.

Toimittaessa saman ammattikunnan työnohjaajana omalla asiantuntemuksella ja substanssiosaamisella on merkitystä, erityisesti case-luontoisessa työnohjauksessa. Työnohjaajan ei kuitenkaan tarvitse olla saman alan osaaja, joskin ohjaajan oma ammatillinen kokemus ja ammattitaito ovat työkaluja, joista voi ammentaa näkökulmia ohjaustyöskentelyyn. Joskus ohjattava voi myös kaivata mielipidettä tai pyytää neuvoa. Työnohjaaja ei tee kuitenkaan ratkaisuja ohjattavan puolesta, vaan hän yhdessä ohjattavan kanssa voi puntaroida vaihtoehtoisia tapoja toimia ohjattavan mieltä painavissa kysymyksissä. Työnohjaustilanteissa oman ammattiryhmän edustajan näkemyksillä voi olla arvoa, mikäli ohjattava toivoo ohjaajan näkökulmaa pohdittavaan ongelmaan hakiessan ratkaisua. Näin työnohjauksen ja konsultatiivisen työskentelyn rajapintojen ero jää ajoin epäselväksi. Työnohjaaja voi olla myös tukija ja innostaja ammatillisessa oppimisprosessissa saman alan ammattilaiselle, jolloin lähestytään mentoroinnin rajapintaa.

Työnohjauksella on monet kasvot ja painotukset, silti ytimessä ovat aina työn kysymykset. Joustava liikkuminen edellä kuvattujen rajapintojen välillä tuo ohjausprosessiin lisäarvoa ja parhaimmillaan edistää ohjauksen vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Työnohjaus painottuu työn kysymyksiin. Työn tekijänä on kuitenkin aina ihminen, persoona, niin ohjajana kuin myös ohjattavana.