Koulutuksella ja yhteistyöllä tuottavuutta

tavat, etätyö ja valmentava johtaminen ovat muuttaneet työnteon tapoja niin, etteivät vanhat toimintamallit ole enää toimivia. Tarvitaan joustavuutta, halua oppia uutta, kyseenalaistamisen taitoa, yrittäjämäistä asennetta ja kykyä toimia erilaisissa verkostoissa.

Nykyajan työyhteisöissä työntekijöiltä edellytetään metataitoja, joilla tarkoitetaan muiden taitojen oppimiseen ja käyttämiseen tarvittavia valmiuksia. Tärkeitä metataitoja ovat esimerkiksi muutoskyvykkyys, itsetuntemus, elämänhallintataidot sekä kyky johtaa itseään (Evers ym. 1998; Manka ja Nuutinen 2013).

Myös psykologinen pääoma, jonka keskeisiä osatekijöitä ovat sitkeys, itseluottamus, realistinen optimistisuus ja toiveikkuus (Luthans 2007), on tutkimuksissa todettu suurimmalta osin opittavissa olevaksi taidoksi. Psykologinen pääoma on tutkimuksissa todettu keskeiseksi yksilön menestymisen ja hyvinvoinnin kannalta, mutta sillä on merkitystä myös työnteon tuloksellisuuteen ja organisaatiokäyttäytymiseen (Avey 2011).

Tulevaisuuden työelämä ja työurat ovat entistä pirstaleisimpia. Tästä seuraa uudenlaisia haasteita niin yrityksille kuin työntekijöillekin. Yrityksissä on pohdittava miten ne varmistavat kilpailuetua tuottavan inhimillisen pääoman pysymisen omassa taseessaan, kun liikkuvan ja itsenäisen työvoiman ennustetaan tulevaisuudessa olevan vain löyhästi sidoksissa organisaatioihin. Arvioidaan, että vuokratyöntekijöiden, pätkätyöläisten, itsensä työllistäjien ja freelancerien osuus kasvaa voimakkaasti. Tieto- ja asiantuntijatyötä tekevät johtavat itse itseään ja työskentelevät vaihtuvissa toimintaympäristöissä vaihtelevina aikoina. Tällöin korostuu työntekijän omien valmiuksien ja tietoisuuden rooli työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäjänä.

Uponorin toimitusjohtaja Jyri Luomakoski toteaa elokuun Kauppalehti Optiossa että; ”Ensin johdetaan itseä, sitten johdetaan muita ja sitten johdetaan bisnestä. Kaiken rinnalla kulkevat myös työssä oppimisen mallit”. Itsensä johtamista voi oppia, mutta se on elämän pituinen prosessi. Jokainen meistä on jo oppinut monia itsensä johtamiseen liittyviä taitoja, mutta tullakseen mestariksi on tehtävä pitkäjänteistä työtä. Tässä saattaa olla hyvänä apuna kokenut mentori tai sparraaja, jonka kanssa voi pohtia seuraavien askelien ottamista.

TEKSTI Pentti Syrjänen

Kululeikkauksia, säästöjä, tuottavuusloikkia, rakenneuudistuksia ja kestävyysvaje – näitä kaikkia olemme viime aikoina joutuneet kuulemaan ja pohtimaan tiedotusvälineissä.

Onko hyvinvointivaltiomme perusta murenemassa?

Toisaalta prof. Valtaoja toteaa Tekniikan päivillä, että Suomi on edelleen rikas maa. Kansainväliset tilastovertailut sijoittavat Suomen kärkipäähän monissa vertailuissa.

Mistä siis on kyse?

Varsin yleisesti ollaan yhtä mieltä siitä, että Suomi on menettänyt kilpailukykyään kansainvälisillä markkinoilla ja samaan aikaan lisännyt huolettomasti yhteiskunnan kuluja. Kansakunta velkaantuu siis melkoista vauhtia, mutta korjaavista toimenpiteistä on vaikea päästä yhteisymmärrykseen. Demokratian hyväksymme, mutta päätöksenteko on vaikeaa ja hidasta.

Mahtaisiko vanhojen kokemusten muistelusta olla apua? Toimin lähes 30 vuotta vientiyrityksen hallinto/henkilöstöhallinnon tehtävissä. Suhdanteet vaihtelivat ja pienet ”kuopat” hoidettiin esim. henkilöstön lomautuksin. Isommissa strategiatason ongelmatilanteissa korjaavia toimenpiteitä haettiin alan kokeneilta konsulteilta, henkilöstön uudelleenkoulutuksesta, työaikapankeista ,lomautuksista, uudelleen organisoinneista ja viimeksi irtisanomisista. Yt - neuvottelut olivat arkipäivää etenkin 90-luvun lamassa. Ratkaisuja oli kuitenkin pakko etsiä ja löytää nopeasti yhteisvoimin yrityksissä. Tuskin yhteistyökyky yrityksissä on mihinkään kadonnut – nyt vaan ongelmien syyt ainakin osittain ovat enemmän ulkoisia ja maailmanlaajuisia. Uusia kasvuyrityksiä kaivataan kipeästi –maan hallitus pyrkii ohjaamaan investointi/koulutusvaroja kärkihankkeisiin!

Yrityksissä ja työyhteisöissä yleensä ”säästötalkoisiin” voidaan osallistua parantamalla tuottavuutta/tehokkuutta monin eri keinoin. Keskeisiä ovat erilaiset koulutustapahtumat, joissa henkilöstön osaamista ja motivaatiota yhteisiin tavoitteisiin lisätään. Eli yhdessä ongelmien kimppuun- usein pienistä asioista aloittaen. Koulutus on aina investointi tulevaisuuteen! Pitää muistaa, että yrityksen henkilöstö on oman työnsä paras asiantuntija.

Työelämän keskeisiä haasteita on etenkin nyt löytää yksilö-, yhteisö- ja verkostotasot yhdistäviä lähestymistapoja, jotka tukevat organisaation perustehtäviä. Erinomainen työväline on etenkin työnohjaus, jolla löydetään ratkaisuja omaan työhön ja työrooliin liittyviin haasteisiin/ongelmiin sekä keskitytään työyhteisön toimivuuteen ja vuorovaikutussuhteisiin. Siten parannetaan yhteisvoimin työyhteisön tehokkuutta ja kilpailukykyä.

Pentti Syrjänen, Luotaimen hallituksen puheenjohtaja. Pentillä on eritäin pitkä kokemus henkilöstöjohtamisesta ja hän on myös väitellyt hekilöarvioinnista.