Page 1

1/2018

LOKI

Vertainen on arvokas rinnalla kulkija Sykerö ja Sittarit keräyskumppaneina Molekyyligenetiikka avaa syöpäsolun saloja Kan man undvika testikelcancer?

! TA IS R E V A K IN Ä L E IA T IN O V IN ILOA JA HYV

Lemmikeillä on suotuisia terveysvaikutuksia


LOKI

2 - 2018 - N:o 1

Samalla polulla

Syöpäyhdistykset ovat olleet merkittäviä kumppaneita syöpähoidon ja tutkimustyön tukemisessa. Näin totesi Tyksin toimialuejohtaja Sirkku Jyrkkiö joulukuisessa juhlaesitelmässään Meri-Karinassa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys jakaa tänä vuonna tutkimus- ja väitöskirja-apurahojen lisäksi kolmivuotisen suurapurahan, joka mahdollistaa jälleen määrätietoisen paneutumisen syöväntutkimustyöhön.

Toshiban monitoimilaitteet vaikuttavilla ominaisuuksilla

Syöpähoidot räätälöidään tänä päivänä yksilöllisesti moniammatillisena yhteistyönä. Patologin työ on vankkumatonta yhteispeliä eri asiantuntijoiden, kuten kliinikoiden ja radiologien, kanssa. Lisääntynyt yhteistoiminta lääketieteen erikoisalojen kesken on edistänyt muun muassa vatsa- ja suolistosyöpien hoitoa. Yhdessä olemme monin tavoin enemmän.

www.toshibatec-tnd.com

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on kolmannen sektorin toimijana saumaton lenkki kuntoutumisketjussa. Tarjoamme syöpä- ja terveysneuvontaa, joka täydentää julkisen terveydenhuollon palveluja. Olemme tienviittana polun jokaisessa kaarteessa. Yhteinen matka alkaa usein jo ennen diagnoosia, ennaltaehkäisevän työn myötä tautia ei ehkä edes tule. Yhteistyöluennoilta syöpään sairastunut ja hänen läheisensä saavat helpotusta sairauden aiheuttamaan muutostilanteeseen. Myös sopeutumisvalmennuskursseja toteutetaan asiantuntijatiimin voimin. Mukana ovat muun muassa sairaanhoitajat, sosionomi ja fysioterapeutti sekä vaihteleva joukko muita erityistyöntekijöitä, kuten eri alojen terapeutteja ja lääkäreitä. Yhteistyössä on voimaa monella saralla. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys, NIKOprojekti ja CupOfTherapy löysivät yhteisen sävelen nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Lahjoittajat tukevat toimintaamme, jotta voimme tehdä syöpätyötä entistä vaikuttavammin ja auttaa apua tarvitsevia. Monet vapaaehtoiset antavat omaa arvokasta aikaansa – pihatöissä, kauppakuskina, vertaisena. Kun voi olla avuksi, saa itselleenkin hyvä mielen, kuulee usein sanottavan. Tässä lehdessä esittelemme vahvaa varsinaisuomalaista syöpätutkimusta ja -hoitoa. Samalla tuomme esille erikoissairaanhoidon, järjestösektorin ja muiden toimijoiden yhteistyön potilaan ja omaisten parhaaksi. Olemme samalla polulla. Aleksi Rajamäki Päätoimittaja

På samma stig

Cancerföreningarna har varit betydande partners i stödet till cancervården och forskningsarbetet. Detta konstaterade ÅUCS:s ledare för verksamhetsområdet Sirkku Jyrkkiö under sin jubileumsföreläsning i Meri-Karina i december. Vid sidan av stipendier för forskning och doktorsavhandlingar delar Sydvästra Finlands Cancerförening i år ut ett treårigt storstipendium som igen gör det möjligt att målmedvetet satsa på cancerforskning. Cancerbehandlingar skräddarsys idag individuellt i ett multidisciplinärt samarbete. Patologarbetet är ett orubbligt samspel med olika experter, till exempel kliniker och radiologer. Den ökade samverkan mellan olika medicinska specialområden har bland annat främjat behandlingen av mag- och tarmcancerformer. Tillsammans är vi på många sätt mera. Som aktör inom den tredje sektorn är Sydvästra Finlands Cancerförening en sömlös länk i rehabiliteringskedjan. Vi tillhandahåller cancer- och hälsorådgivning som komplement till den offentliga hälso- och sjukvårdens tjänster. Vi är en vägvisare vid varje sväng av stigen. Den gemensamma resan börjar ofta redan före diagnosen – i och med det förebyggande arbetet kan det hända att sjukdomen inte alls bryter ut. Samarbetsföreläsningar ger den insjuknade och de närstående stöd i den förändrade situationen som sjukdomen orsakat. Även anpassningsträningskurserna genomförs av ett expertteam. Teamet består av bland annat sjukskötare, en socionom och en fysioterapeut samt en varierande grupp andra specialarbetare, såsom olika terapeuter och läkare. Samarbete ger styrka inom många områden. Sydvästra Finlands Cancerförening, NIKO-projektet och CupOfTherapy fann en gemensam melodi i arbetet för ungdomars välmående. Donatorer stödjer vår verksamhet för att vi ska kunna utföra cancerarbetet ännu effektivare och hjälpa dem som behöver hjälp. Många frivilliga ger av sin egen värdefulla tid – genom gårdsarbete, som chaufför vid butiksresor eller som kamratstöd. Man hör ofta sägas att det också känns bra för en själv när man kan vara till hjälp. I detta nummer presenterar vi gedigen cancerforskning och cancervård i Egentliga Finland. Samtidigt lyfter vi fram samarbetet mellan specialsjukvården, föreningssektorn och andra aktörer för patientens och de anhörigas bästa. Vi är på samma stig. Aleksi Rajamäki Chefredaktör

peruukkien erikoisliike Turussa! Tule ja ihastu keveisiin ja helppohoitoisiin peruukkeihin. Meiltä löydät myös laajan valikoiman ihastuttavia Christine Headwear -päähineitä. Olemme VSSHP:n hyväksymä palvelusetelituottaja.

Tällä ilmoituksella hoitotuotepaketti ilmaiseksi peruukin hankinnan yhteydessä, rajoitettu erä! Rauhankatu 6 Puh. 044 761 2692 Ma-Pe 10.00-17.00 Katso lisää www.hiusextra.fi

PERINTÖOIKEUS- JA TESTAMENTTI-ILTA Keskiviikko 23.5. Meri-Karina

klo 18.00

Ohjelma

Varatuomari Martti Brander Luento ja kyselytunti perintöoikeuteen ja testamentin laadintaan liittyvistä asioista.

Toimitusjohtaja Ville Viitanen

LOKI

Tietoa ja tukea Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä

Seiskarinkatu 35, 20900 Turku puhelin 02 2657 666 (info) Sähköposti: aleksi.rajamaki@lssy.fi Päätoimittaja: Aleksi Rajamäki Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys

Painos: 221 500 Painopaikka: Turun Sanomat Lue lehteä verkossa: www.lssy.fi/julkaisut Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa 2018 ISSN 2489-5202

Luento ja kyselytunti siitä, mihin lahjoitusvaroja on käytetty ja voidaan käyttää. Luento-osuuksien jälkeen on mahdollisuus lyhyeen henkilökohtaiseen neuvontaan. Mikäli olet kiinnostunut neuvonnasta, kysy lisätietoja numerosta 02 2657 601.

Tilaisuuden järjestävät Lounais-Suomen Syöpäyhdistys, Lounais-Suomen Saattohoitosäätiö ja Moikoisten Syöväntutkimussäätiö


LOKI

N:o 1 - 2018 - 3

Uusia työkaluja syövän taudinmääritykseen Teksti: Tuula Vainikainen • Kuvat: Pasi Leino Syövän diagnostiikan kehityksessä on eletty kiivaita vuosia sen jälkeen, kun ihmisen geenit on opittu tuntemaan. Molekyyligenetiikan tarjoama uusi tieto syöpäkasvaimen ominaisuuksista auttaa suuntaamaan syövänhoitoa yksilöllisemmin. Tiellä henkilökohtaiseen syövänhoitoon ollaan kuitenkin vasta alkumatkalla. Patologi on tärkeä tiimin jäsen suunniteltaessa syövän hoitoa. Maallikon mielikuva patologin työstä on usein väärä. He ahertavat nykyisin enää ani harvoin ruumiinavaussalissa, sen sijaan patologi kuuluu olennaisena osaajana elävien potilaiden hoitotiimiin. – Ei ole syöpää ilman patologia. Patologi tutkii potilaiden kudos- tai solunäytteitä syövän tyypin selvittämiseksi ja kliinikon hoitolinjausten suuntaamiseksi. Tähän ollaan kehittämässä entistä parempia välineitä, tiivistää patologian ylilääkäri Markku Kallajoki. Kasvainepäilyssä elimistöön ilmaantunut muutos tutkitaan kudosnäytteestä histopatologian ja solunäytteestä sytologian keinoin. Patologin mikroskoopille näyte muokataan joko veitsellä irrotetusta koepalasta, leikkauksessa irrotetusta kudoksesta tai noin 1–1,5 millimetrin paksuisella neulalla otetusta näytteestä. Immunohistokemiaa käytetään apuna kasvainten tyypityksessä. Sen avulla voidaan osoittaa kasvaimelle tyypillisiä proteiineja. Mikroskopia ei kuitenkaan näe kasvaimissa esiintyviä perintöaineksen muutoksia. Nämä molekyyligeneettiset muutokset huomioivat kasvainluokitukset ovat tarkempia, ja osaan kasvaimista on olemassa mutaatioihin perustuvia hoitoja. – Esimerkiksi aivokasvainten vuonna 2016 uusittu luokittelu pohjautuu mikroskopian lisäksi mutaatiolöydöksiin, kertoo patologian erikoislääkäri Katri Kivinen, joka on vetänyt Tyksissä molekulaarisen syöpägenetiikan osaamiskeskusprojektia. Projektin myötä on diagnostiseen käyttöön saatu useita uusia tutkimuksia, joilla saadaan entistä syvällisempää tietoa syövän ominaisuuksista. Syöpä on yleensä hankittu ja harvoin perinnöllinen sairaus. Syöpäsolut jakautuvat hallitsemattomasti ja kuolevat huonosti. Niiden ominaisuuksien tarkastelu on patologian perusasioita. Samannäköisillä kasvaimilla voi olla täysin erilainen mutaatioprofiili. Kun nämä mekanismit tunnetaan, voidaan hoito suunnitella sen mukaan. Puhutaan yksilöllistetystä eli henkilökohtaisesta syövänhoidosta. Uusilla menetelmillä voidaan entistä paremmin myös seurata hoitojen tehoa ja arvioida syövän uusiutumismahdollisuuksia.

Kerralla enemmän ja tarkempaa tietoa

Molekyyligenetiikka antaa mahdollisuuksia syöpien entistä tarkemmalle luokittelulle, syövän ennusteen määrittelylle ja hoitojen tehon ennustamiselle. Aiemmilla menetelmillä analysoitiin yksittäisiä geenejä. Nykyisin voidaan kerralla lukea geenejä iso joukko. – Uuden sukupolven sekvensointimenetelmät avaavat huikeasti lisää mahdol-

Geneetikko Ella Granö (vas.), laboratoriohoitaja Jenni Tuominen ja patologian erikoislääkäri Katri Kivinen ovat pyörittäneet Tyksissä molekulaarisen syöpägenetiikan osaamiskeskusprojektia, jonka myötä on otettu käyttöön uusia tutkimuksia syövän diagnostiikkaan. lisuuksia. Syöpäsolun DNA voidaan pilkkoa osiin, lukea palaset usein ja tarkistaa sen ominaisuudet geenikirjastosta, selvittää ylilääkäri Kallajoki. Ratkaisevaa molekyyligenetiikan kehittymiselle Tyksissä on ollut uuden syväsekvensointilaitteen hankkiminen. – Aikaisemmin geenejä on tutkittu sekvensoimalla yksittäisen potilaan yksittäisen geenin yksittäistä aluetta, mutta nyt käyttöön saamamme uuden sukupolven menetelmä mahdollistaa useiden geenialueiden tutkimisen samasta näytteestä ja vielä useiden potilasnäytteiden sekvensoinnin samanaikaisesti yhdessä ajossa, selvittää erikoislääkäri Katri Kivinen. Kehittämisprojektin myötä Tyksissä on tähän mennessä saatu käyttöön kaksi uuden sukupolven sekvensointiin pohjautuvaa tutkimusta, joilla voidaan selvittää tarkemmin mutaatioprofiilia. RNAMuttutkimuksella saadaan tietoa aiemmin vaikeasti kuvattavista perintöaineksen RNA-tasolla havaittavista muutoksista. Tutkimuksella on muun muassa voitu antaa täsmällinen nimi muutamalle kasvaimelle, joiden diagnostiikka on aiemmin jäänyt epätarkaksi. Nyt tarkka diagnoosi ohjaa potilaan hoitoa paremmin tehoavaksi. Leukemioiden diagnostiikkaa on voitu tarkentaa sekä selvittää ennusteellisia ja hoitoon vaikuttavia mutaatioita. Tämä tutkimus on vakiinnuttanut paikkansa hematologisten syöpien diagnostiikassa Tyksissä, ja sitä tilataan myös sairaanhoitopiirin ulkopuolelta. Alkuvuodesta otetaan käyttöön kohdennettu mutaatiopaneeli kiinteiden kasvainten diagnostiikkaan. Jatkossa on tarkoitus ottaa käyttöön myös kasvainten seurantaan sopivia, mutaatioihin pohjautuvia testejä. Laboratorio muuttaa uusiin Medisiina D:n tiloihin saman katon alle patologian ja lääketieteellisen genetiikan kanssa keväällä. Se tuo mahdollisuuden tiivistää erikoisalojen yhteistyötä diagnostiikan modernisoinnissa.

Yhteistyössä kliinikoiden ja radiologian kanssa Patologin työ on pitkälle ryhmätyötä, sillä patologit pitävät tiivistä yhteyttä syöpää hoitaviin kliinikoihin ja radiologeihin sekä ennen näytteenottoa että sen jälkeen. Tyksin patologit osallistuvat pariinkymmeneen eri eri-

koisalojen ja eri syöpien hoitoon liittyviin kliinisiin meetingeihin. Henkilökunta on erikoistunut tiettyihin syöpätyyppeihin, joiden alueelta tehdään myös tieteellistä tutkimusta.

Patologian ylilääkäri Markku Kallajoki ja patologin perinteinen työväline, mikroskooppi.


LOKI

4 - 2018 - N:o 1

Moikoisten Syöväntutkimussäätiö jakoi vuoden 2017 apurahat

80 000 euroa alueelliseen syöpätutkimukseen Teksti: Aleksi Rajamäki • Kuvat: Ari Peuho Moikoisten Syöväntutkimussäätiö myönsi vuoden 2017 apurahahaussa yhteensä 80 000 euroa Varsinais-Suomessa tehtävään syöpätautien tieteelliseen tutkimustyöhön. Syöväntutkimussäätiö jakaa apurahoja väitöskirjan tekijöille ja nuorille syöpätutkijoille vuosittain. Joulukuussa pidetyssä Lounaissuomalaisen Syöväntorjuntapäivän tilaisuudessa myönnettiin 3 500 euron arvoisia väitöskirja-apurahoja kahdelletoista ja enintään 10 000 euron tutkimusapurahoja neljälle syöpätutkijalle. Matka-apurahoja jaettiin kolmelle tutkijalle yhteensä 2 600 euroa Suurimman yksittäisen tutkimusapurahan, 10 000 euroa, vastaanotti FT, syöpäbiologian dosentti Kaisa Huhtinen, joka tarkastelee tutkimuksessaan seerumin metabolomianalyysilla hoitovastetta ennustavia biomarkkereita munasarjasyövässä. Tutkimus sai parhaimmat pisteet apuraha-asiantuntijatyöryhmältä. Lisäksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle myönnettiin 3 400 euroa käytettäväksi matka-apurahoina. Apurahoja haki 36 tutkijaa tai tutkimusryhmää, matka-apurahahakemuksia jätettiin kuusi. Apurahojen jaosta päättää Moikoisten Syöväntutkimussäätiön hallitus apuraha-asiantuntijatyöryhmän esityksestä.

”Osaavissa käsissä syntyy hyvää jälkeä”

Syöväntorjuntapäivän tilaisuudessa kuultiin perinteiseen tapaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen perustajajäsenen, professori Osmo Järven mukaan nimetty juhlaesitelmä. Tällä kertaa sen piti syöpätautien erikoislääkäri, dosentti Sirkku Jyrkkiö, joka palkittiin Osmo Järvi -mitalilla. – Syöpäyhdistysten rooli on aina ollut merkittävä syöpähoidon ja tutkimustyön tukemisessa. Esimerkiksi Turussa sädehoito alkoi aikoinaan nimenomaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen rahoituksella, Jyrkkiö kiitti puheessaan. Jyrkkiö loi esityksessään katsauksen suomalaisen syövänhoidon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin. Suomessa on hänen mukaansa laadukasta syövän perustutkimusta kansainvälisestikin mitattuna.

Vuoden 2017 apurahat ja tunnustukset jaettiin Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa 14. joulukuuta. Lounaissuomalaista Syöväntorjuntapäivää vietettiin jo 40. kerran. – Osaavissa käsissä syntyy hyvää jälkeä. Syöpätutkimuksessa toki riittää valtavasti töitä edelleen. – Tilastot osoittavat, että meillä on paljon pitkäaikaisselviytyjiä muun muassa kivessyövän ja paksusuolisyövän osalta. Yleistyviä tauteja ovat iho- ja suolistosyövät sekä keuhkosyöpä erityisesti naisilla. Jyrkkiön mukaan syövän ennaltaehkäisyn ja seulontojen merkitys ei ole vähentynyt vuosien kuluessa. – Joka kolmas syöpäkuolema liittyy tupakointiin. Siksi tupakan vastustustyö on edelleen ajankohtaista, vaikka tupakointi on vähenemässä etenkin nuorison keskuudessa. – Meidän tulee yhä paremmin tunnistaa potilaiden yksilöllisiä piirteitä sekä hoidollisesti, diagnostisesti että laadun kannalta. Mahdollisimman nopea hoitoon pääsy on turvattava, ja sairaaloissa jonoton ajanvaraus pitäisi olla arkipäivää.

Kiitos syöväntorjuntatyön tekijöille ja tukijoille

Juhlassa muistettiin myös muita syövän vastaisessa työssä ansioituneita. Lou-

naissuomalaisten syöpäjärjestöjen yhteinen vapaaehtoistyön mitali myönnettiin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ahkerille vapaaehtoistoimijoille, eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän läheistensä Etuset-kerhon aktiiveille Kirsti ja Jari Aallolle sekä Irma ja Pekka Korpelalle. Matti Koivurinta -mitalin vastaanotti toimialuejohtaja, kirurgian dosentti Arto Rantala, joka on toiminut LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen hallituksen jäsenenä jo vuosia. Rantala tunnetaan monipuolisena syöväntorjuntatyön toimijana, joka luennoi säännöllisesti syöpäpotilaiden sopeutumisvalmennuskursseilla Meri-Karinassa. Lisäksi tilaisuudessa myönnettiin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen viirejä kiitoksena monivuotisesta vapaaehtoistoiminnasta. Viirin saivat Paula Heino, Inkeri Lehtonen, Hannele Nikula, Maire Ojala, Niina Piippo, Arto Simolin ja Sirkku Sorell sekä lastentautien ja lasten hematologian erikoislääkäri, dosentti Päivi Lähteenmäki, joka tekee tiivistä yhteistyötä niin lapsisyöpäpotilasperheiden Sykerö-kerhon kuin Lounais-Suomen

– Toivon myönnettävien apurahojen edesauttavan saajiensa määrätietoista työtä syövän voittamiseksi, totesi Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, kauppaneuvos Risto Korpela tervetulopuheessaan.

Uusia keinoja välttää munasarjasyövän turhat hoidot Edennyttä munasarjasyöpää sairastava potilas voi vastaisuudessa välttyä turhilta hoidoilta, kiitos tuoreen väitöskirjatutkimuksen. Lääketieteen tohtoriksi hiljattain Turun yliopistossa väitelleen Tuulia Valliuksen tutkimusryhmä löysi keinoja tunnistaa potilaat, jotka eivät ole hyötyneet leikkausta edeltävästä solunsalpaajahoidosta.

Tuulia Valliuksen mielestä on tärkeää kehittää uusia menetelmiä hoitovasteen arviointiin, jotta syöpähoitoja osattaisiin jatkossa räätälöidä entistä tarkemmin ja samalla vältyttäisiin kenties hyödyttömiin hoitoihin liittyviltä komplikaatioilta. Munasarjasyöpä – syövistämme 11. yleisin – on hoitojen kehityksestä huolimatta ennusteeltaan yhä huono. Munasarjasyövän hoidon kulmakivet ovat leikkaus, jossa pyritään poistamaan kaikki näkyvä

kasvainkudos, ja leikkauksen jälkeinen liitännäissolunsalpaajahoito. Taudin uusiutumisriski on suuri ensilinjan hoitojen jälkeen. Osalla potilaista tauti on toteamisvaiheessa niin laajalle levinnyt, ettei ensivaiheen leikkauksessa täydelliseen kasvainkudoksen poistoon päästä. Leikkausta edeltävää solunsalpaajahoitoa eli neoadjuvanttihoitoa saavat potilaat, joita ei voi taudin toteamisvaiheessa leikata. Neoadjuvanttihoito

pyrkii vähentämään kasvainmassaa siinä määrin, että kasvainkudos saataisiin loppujen lopuksi poistettua leikkauksessa kokonaan. Uudet hoitovastearviomenetelmät ovat tervetulleita tälle vaikeaa tautia sairastavalle potilasryhmälle. Potilaiden sitoutuminen tutkimukseen oli hyvä, vaikkakin PET-kuvauksesta koitui muutama ylimääräinen kuvauskerta hoitoon kuuluvien rutiinikuvausten lisäksi. Hoidon aikana potilaista otettiin myös verinäytteitä tutkimuksen puitteissa. Verinäytteessä tutkijaa kiinnosti kasvainmerkkiaine HE4, joka vaikuttaisi auttavan arvioimaan sekä syöpäkudoksen määrää että taudin reagointia solunsalpaajahoidolle. Valliuksen tutkimuksen valossa HE4 soveltunee leikkauksen jälkeisen kasvainmassan määrän arviointiin luotettavammin kuin CA125; tätä kasvainmerkkiainetta on käytetty perinteisesti kliinisessä työssä.

18F-FDG-PET/CT-kuvantamisella nähdään koko metabolisesti aktiivin kasvainmassan muutokset leikkausta edeltävän solunsalpaajahoidon, neoadjuvanttihoidon aikana. Nämä muutokset ennustavat osaltaan taudin uusiutumista ja potilaan elinaikaa. – 18F-FDG-PET/CT-kuvantaminen hyödyntää syöpäkasvainten lisääntynyttä energian kulutusta, se näet yhdistää sokeriaineenvaihdunnan kuvantamisen perinteisesti käytettyyn anatomiseen TT-kuvantamiseen, Vallius selvittää. – Kun tarkasteltiin 18F-FDG-PET/CT:ssä nähtävää neoadjuvanttihoidon aikaista metabolisen aktiivisuuden laskua, voitiin tunnistaa ne potilaat, joiden tauti ei juurikaan reagoinut leikkausta edeltävälle solunsalpaajahoidolle. – Tutkimustulosten suurin merkitys on kaikkein huonoennusteisimpien ensilinjan solunsalpaajahoi-


LOKI

N:o 1 - 2018 - 5

Moikoisten Syöväntutkimussäätiön apurahat 2017 Apurahoja myönnettiin seuraavista rahastoista: Aune Hyhkön rahasto, Laina ja Solveig Sunbergin rahasto, Lauri Rauramon muistorahasto, Asser ja Siiri Serjamon rahasto, Jarmo Nuotion muistorahasto, Irja Ketosen muistorahasto, Martti ja Mikael Ruolan rahasto, Sylvi Pietilän muistorahasto, Anneli ja Hannu Niemisen rahasto, Matti Grönroosin rahasto, Anja ja Juhani Lundenin rahasto, Allan Rajamäen rahasto, Antti ja Pirkko Tammisen rahasto, Eila Martelinin rahasto, Rauno Saaren rahasto, Marja ja Jukka Ruolan rahasto, Anneli ja Pentti Seppälän rahasto, Taru ja Leo Kinnusen rahasto sekä Tellervo ja Matti Puhakan rahasto Tutkimusapurahat (yht. 32 000 €): Huhtinen Kaisa, FT, syöpäbiologian dosentti��������������������������������������������������������������������������10 000 € Seerumin metabolomianalyysillä hoitovastetta ennustavia biomarkkereita munasarjasyöpään. Narvi Elli, FT����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������8 000 € Annostelujärjestys vaikuttaa oksaliplatinan ja setuksimabin lääkevasteeseen paksusuolensyövässä. Rahman Nafis, LT, dosentti������������������������������������������������������������������������������������������������������8 000 € FSH reseptoriin perustuvan uuden hoitomuodon selvittäminen syövässä. Toivola Diana, FT, dosentti�������������������������������������������������������������������������������������������������������6 000 € Uusi paksusuolispesifinen kolorektaalisyövän hiirimalli. Väitöskirja-apurahat (yht. 42 000 €): Antila Christian, FM����������������������������������������������������������������������������������������������������������������3 500 € Solustressin rooli Notch-signaalimekanismissa ja syövän kehittymisessä. Lilja Johanna, FM��������������������������������������������������������������������������������������������������������������������3 500 € SHANK-perheen proteiinit tuumorisuppressoreina estäen integriinien aktivaatiota ja syöpäsolujen liikkumista. Miikkulainen Petra, FM����������������������������������������������������������������������������������������������������������3 500 € Hapensäätelyreitin PHD3:n merkitys munuaissyövän kasvun ja metabolian säätelijänä. Mäkelä Eleonoora, FM������������������������������������������������������������������������������������������������������������3 500 € Tautiaktiivisuuden uudet merkkiaineet akuutissa myelooisessa leukemiassa. Peippo Minna, FM�������������������������������������������������������������������������������������������������������������������3 500 € The role of formins in melanoma and ovarian cancer. Piipponen Minna, FM��������������������������������������������������������������������������������������������������������������3 500 € Pitkät ei-koodaavat RNA-molekyylit ihosyövässä. Rousi Emma, LL�����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������3 500 € Ihomelanooma lapsella. Ruuska Tiina, LL����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������3 500 € Lymfooman somatostatiinireseptorit sekä Hodqkin ja non-Hodqkin lymfoomien epidemiologia Suomessa 1995–2015. Ruuskanen Miia, LL����������������������������������������������������������������������������������������������������������������3 500 € Nenänielusyöpä ja sen hoitotulokset Suomessa 1990–2009. Salomaa Siiri, FM��������������������������������������������������������������������������������������������������������������������3 500 € Integriini-inhibiittorien, Sharpiinin ja SHANK-proteenien, luonnehdinta ja niiden uusien funktioiden kartoittaminen. Vallius Tuulia, LL��������������������������������������������������������������������������������������������������������������������3 500 € Uudet ennusteelliset tekijät edenneen munasarjasyövän hoitovasteen ja ennusteen arvioinnissa. Xi Qiao, PhD student�����������������������������������������������������������������������������������������������������������������3 500 € MYC-syöpägeeniin kohdistuvan syöpähoidon merkitys. Matka-apurahat (yht. 2 600 €): Gurvits Natalia, MD����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������700 € Kaipio Katja, FT��������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������1200 € Keyriläinen Jani, dosentti�������������������������������������������������������������������������������������������������������������700 € Moikoisten Syöväntutkimussäätiön yhteydessä toimii 49 rahastoa, joista vanhimmat ovat vuonna 1990 perustetut vuorineuvos Irja Ketosen muistorahasto, Anja ja Juhani Lundénin rahasto sekä Pirkko ja Matti Lepän rahasto. Rahastot tukevat taloudellisesti alueellista syöpätautien tieteellistä tutkimusta ja hoitomenetelmien kehittämistyötä. Vuonna 1989 perustetun Moikoisten Syöväntutkimussäätiön hallituksen puheenjohtajana toimii Mikko Ketonen ja asiamiehenä KTM Ville Viitanen.

Syöpäyhdistyksen kurssitoiminnankin kanssa. Tilaisuudessa myös otettiin vastaan lahjoituksia. Orion Oyj:n kemiallisen laadunvalvonnan askartelijat Seija Ratian johdolla muistivat lapsisyöpäpotilaita rahalahjoituksella. Ompelukerholaiset yhdessä vetäjänsä Leena Suomisen kanssa

kohdistivat lahjoituksensa tällä kertaa syöpäpotilaiden kuntoutustarvikkeiden hankintaan. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Turun paikallisosasto lahjoitti dermatoskoopin eli luomien tutkimista helpottavan laitteen sekä 5 000 euroa jaettavaksi nuorille syöpätutkijoille seuraavan apurahajaon yhteydessä.

Lasten melanooma tarvitsee oman hoitomallinsa Melanooma on lapsilla hyvin harvinainen sairaus. Silti, kuten syövässä aina, kyseessä on vakava tilanne, jossa hoitopäätösten pohjaksi tarvitaan vankkaa tutkimustietoa. Lasten melanoomasta sitä on olemassa vähän. Tohtorikoulutettava Emma Rousi on asettanut työnsä tavoitteeksi lasten melanoomien tunnistamisen, hoidon ja ennusteen parantamisen. Suomessa alle 15-vuotias sairastuu ihomelanoomaan hyvin harvoin, tapauksia on osapuilleen yksi vuodessa. Emma Rousi sanoo, että syitä sille, miksi lapsi sairastuu ihosyöpään, ei tiedetä. Teiniiässä voidaan pohtia aurinkoaltistuksen roolia, mutta pienimpien potilaiden kohdalla valovauriot eivät riitä selitykseksi. Kyseessä voi olla geneettinen alttius taudille tai yksinkertaisesti huono tuuri; jossain solussa vain pääsee syntymään liian monta mutaatiota, jotka johtavat syöpään.

Hoito kuin aikuisella

Lasten ihomelanoomia hoidetaan samoilla periaatteilla kuin aikuisten tautia, mutta ihan samanlaisia sairauksia ne eivät aina ole. – Usein lapsen melanooma on löydettäessä paksumpi kuin aikuisilla, mikä saattaisi merkitä huonompaa ennustetta. Yllättävää kyllä, lapset selviävät silti melanoomistaan yhtä hyvin kuin aikuiset, Emma Rousi kertoo. Aikuista useammin lapsen melanooma löytyy päästä tai kasvoilta. Kasvain joudutaan poistamaan, ja leikkauksesta jää väkisinkin arpi. Jos lapselta poistetaan lisäksi vielä kaulan imusolmukkeita, voi tiedossa olla hankalia turvotusongelmia. Emma Rousin mielestä parasta olisi, ettei lapsille tehtäisi näitä toimenpiteitä varmuuden vuoksi, vaan vasta kun ollaan aivan varmoja sitä, että kyseessä on pahanlaatuinen ihomuutos. Perheille jo pelkkä sairausepäily on erittäin raskas kokemus, puhumattakaan siitä tilanteesta, että kyseessä on todella syöpä. – Lapsilla esiintyy kasvoilla myös niin sanottuja

Spitzin luomia, jotka ovat yleensä harmittomia. Olisi hyvin tärkeää, että pystyisimme erottamaan, mikä ihomuutos on vakava, siksi tarvitsemme tarkempaa diagnostiikkaa, Rousi toteaa.

Luomia on hyvä seurata

Lapsella voi olla sekä tummia että vaaleita luomia syntymästään asti. Niihin pätee sama sääntö kuin aikuisten luomiin eli niitä kannattaa seurailla. Jos luomen väri tai muoto muuttuu tai luomesta vuotaa verta, luomea on hyvä käydä näyttämässä lääkärille. – Luomi kasvaa siinä kuin lapsikin. Jos luomi kuitenkin käyttäytyy jotenkin oudosti ja kasvaa esimerkiksi niin, että se alkaa kohota ihosta entistä selvemmin, luomi kannattaa tarkistuttaa. Emma Rousi kertoo, että varsin usein lapsen melanoomaa löytyy sattumalta. Joissakin tapauksissa on käynyt niin, että ihomuutoksen vaiheet on voinut nähdä jälkikäteen perhevalokuvista. Ihon suojaamisesta auringolta muistutellaan Suomessa aina, kun vuosi alkaa kääntyä kohden kevättä. Emma Rousi muistuttaa vanhempia erityisesti myös lasten ihon suojaamisesta. Hän suosittelee suojaukseen vaatetusta. Aurinkovoiteella rasvaaminen ottaa oman aikansa, mutta pitkät hihat ja hatun lapselle pukee nopeasti, eivätkä ne kulu vedessä pois. Emma Rousille myönnettiin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen 3 500 euron apuraha lasten ihomelanoomia koskevan väitöskirjatyön tekemiseen. Teksti: Liisa Koivula

LAHJOITTAMALLA AUTAT MEITÄ AUTTAMAAN Voit tukea syöpäsairaiden ja heidän läheistensä hyväksi tehtävää työtämme rahalahjoituksella. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen rahankeräystili on FI96 5713 4520 0005 05.

doille reagoimattomien munasarjasyöpäpotilaiden tunnistaminen, Vallius summaa. Hän arvelee, että kyseiset potilaat saattaisivat hyötyä leikkauksen sijaan annettavasta toisen linjan solunsalpaajahoidosta. He voisivat toisaalta soveltua myös uusia kohdennettuja syöpälääkkeitä kehittäviin tutkimuksiin. Väitöstutkimuksen mittaan herätti huomiota solunsalpaajahoidon aikaisten muutosten suuruus. – Jotta potilaan voidaan olettaa hyötyvän solunsalpaajahoidosta, HE4-kasvainmerkkiaineen pitoisuuksissa ja PET/CT:ssä nähtävän metabolisen aktiivisuuden laskun on oltava huomattava, Vallius muistuttaa. Teksti: Marja Myllyluoma Kuva: Turun yliopisto

Lahjoitusvaroilla mm. kohennetaan infektioriskissä olevien potilaiden edellytyksiä elää mahdollisimman normaalia elämää, rahoitetaan Lounais-Suomessa tehtävää syöpätautien tieteellistä tutkimustyötä, hankitaan tarvittavia laitteita ja apuvälineitä, ylläpidetään syöpäpotilaiden kuntoutustoimintaa, kehitetään saattohoitoa sekä parannetaan toimitiloja. Voit halutessasi kohdentaa lahjoitusvarat tiettyyn toimintaan merkitsemällä toiveen viestikenttään.

Tuulia Valliusta kiinnosti aiemmin eniten gynekologia, nyt hän erikoistuu syöpätauteihin.

Tuet tärkeää syövän vastaista työtä myös liittymällä yhdistyksemme kannatusjäseneksi osoitteessa www.lssy.fi. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenet saavat rahanarvoisia etuja mm. MeriKarinan majoitus-, ravintola- ja liikuntapalveluista, Matkarin järjestämistä matkoista sekä kymmenistä jäsenalennusliikkeistä. Lisäksi yksityiset lääkäripalveluasemat myöntävät tuntuvia alennuksia.


LOKI

6 - 2018 - N:o 1

Dosentti Arto Rantala:

Vatsan alueen syöpien hoitoon tulisi päästä varhemmin Teksti: Tuula Vainikainen • Kuva: Ari Peuho

kirurgien yhteentuotu osaaminen parantaa hoidon laatua yhtenäistämällä sitä. Suolistosyövissä koko Länsirannikon alueella hoitokäytännöt on yhtenäistetty ja kuvattu potilaan polkuna.

Tyks Vatsa-toimialueen toimialuejohtaja, dosentti Arto Rantala on ehtinyt nähdä urallaan kirurgian suuren muutoksen siirryttäessä tähystyskirurgiaan. Kudoksia säästävä tähystyskirurgia on muuttanut Tietoa ja tukea tarvitaan myös syövänhoitoa. Alun perin kirurgiaan ja sen jälkeen gastroenterologiaan erikoistunut Rantala perehtyi uuteen tekniikkaan jo varhain. Nykyisin suuri osa vatsan alueen toimenpiteistä tehdään tähystämällä avoleikkauksen sijaan. – Aiemmin vatsan ja suoliston leikkausta tarvittiin myös diagnoosin varmentamiseen. Mahasuolikanavan tähystysten ja kuvantamismenetelmien – tietokonetomografian ja magneettikuvauksen – kehityksen myötä diagnoosi on vatsakirurgilla nykyisin jo tiedossa hoitavaa toimenpidettä tehtäessä. Kehittynyt laparoskopia- eli tähystyskirurgia pystyy siis hoitamaan ongelmat pienistä viilloista kudoksia säästäen. Avoleikkaus on kuitenkin joissakin tapauksissa edelleen täysin käyttökelpoinen ja välttämätön leikkausmuoto, kertoo Rantala. Rantala on toiminut Tyksin kirurgian klinikan hallinnollisena osastonylilääkärinä vuodesta 2004 ja viime vuodet Tyksin Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikan toimialuejohtajana. Työkokemusta on Tyksin lisäksi kertynyt myös Loimaalta, Turunmaan sairaalasta ja Turun kaupunginsairaalasta. Johtajana oma leikkaaminen on luonnollisesti vähentynyt, sillä yksikön hallintotehtävät työllistävät. Tällä hetkellä mielen päällä on isoja asioita muun muassa suunnitteilla olevan soten merkeissä. Hallituksen antama mieluisa joululahja oli, ettei palveluseteli mullista julkista erikoissairaanhoitoa. Keskittämisasiat mietityttävät päivittäin, sillä päivystys- ja kirurgian keskittämisasetus tuo paljon muutoksia myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin. Piirin sisällä muun muassa päiväkirurgiset tyrä- ja sappileikkaukset siirtyvät Uudestakaupungista ja Loimaalta Saloon. Samaan aikaan kun nukutusta vaativat leikkaukset loppuvat Loimaalta ja Uudestakaupungista, niissä vahvistetaan tiettyjä avopalveluita, esimerkiksi avannepotilaat tulevat jatkossa saamaan apua myös lähempää kotoa Loimaalla, Salossa ja Uudessakaupungissa. Tyksin T-sairaalan vuodeosasto- ja leikkaussalitilat ovat tiukassa, ja parannusta on odotettavissa vasta T3-sairaalan valmistuttua. Lisähaasteita tuo se, että Tyksiin keskittyvät vaativat syöpäleikka-

ukset, ensimmäisinä ruokatorvi-, mahaja haimasyöpäleikkaukset, koko Länsirannikon erityisvastuualueelta ja lähetepotilaiden määrä nousevat kymmenen prosentin vuosivauhtia.

Syövät lisääntyvät

Ruoansulatuselinten syövät ovat kokonaisuutena lisääntymässä. Paksu- ja peräsuolisyöpien määrä lisääntyy tasaisesti, haimasyövät vähemmän. Vain mahasyöpien esiintyvyys on laskussa. Väestön ikääntyminen selittää osan syövän lisääntymisestä. Vatsan alueen syöpien lisääntymistä selittävät kuitenkin ruokavalio ja elintavat. Syömme liian rasvaista ja prosessoitua lihapainotteista ruokaa, liikumme liian vähän ja alkoholinkäyttö ja tupakointi altistavat syöville. Vatsan alueen syövis-

MONIPUOLINENPAIN OTALOPIENESSÄPAK ETISSAMONIPUOLINE NPAINOTALOPIENES SÄPAKETISSAMONIP UOLINENPAINOTALO

sä hoitotulokset vaihtelevat sairaudesta riippuen. Suolistosyövissä hoitotulokset ovat verrattain hyviä, muissa vatsan alueen syövissä hoidot eivät tehoa yhtä hyvin. Monessa tapauksessa hoitoon tullaan niin myöhäisessä vaiheessa, ettei paljoa ole tehtävissä. – Varhainen toteaminen auttaisi asiaa, mutta oireet ovat usein epäselviä ja monet varhaisvaiheen syövät löytyvätkin lähinnä sattumalta. Suolistosyöpään on olemassa seulontatutkimus, josta on apua, mutta jopa kolmannes seulontaan kutsun saaneista jättää käymättä seulonnoissa. Tähän pitäisi saada muutos, kun seulonnat lähiaikoina laajenevat, kannustaa Rantala. Lisääntynyt yhteistyö lääketieteen erikoisalojen kesken on edistänyt vatsaja suolistosyöpien hoitoa. Patologien, radiologien, syöpälääkäreiden ja gastro-

Dosentti Arto Rantala palkittiin Matti Koivurinta -mitalilla Lounaissuomalaisen Syöväntorjuntapäivän juhlassa joulukuussa.

MEILTÄ MYÖS PROTEESILIIVIT SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENKORTILL A

www.newprint.fi

Arto Rantala tietää, että syöpäpotilas tarvitsee sairautensa kanssa toimeen tulemiseen sekä tietoa että tukea. Hän jakaakin tietoa mielellään yleisöluennoilla, myös syöpien ennaltaehkäisystä. – Syöpähoitoihin liittyy myös haittoja ja stressiä. Paksu- ja peräsuolisyövissä usein tarvittava avanne on aluksi vaativa kumppani, ja sen kanssa paras tuki on usein vertainen ammattilaisten antaman tiedon rinnalla. Kun kaveri on pärjännyt, pärjään minäkin. Rantala on työnsä ohella aktiivinen järjestötoimija. Kirurgisia infektioita käsittelevän väitöskirjansa jälkeen hän toimi vuosia valtakunnallisessa sairaalahygieniayhdistyksessä muun muassa sen puheenjohtajana. Vuodesta 2006 hän on ollut Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen jäsen. Lisäksi hän on yhdistyksen valmisteluvaliokunnan jäsen sekä Suomen Syöpäyhdistyksen ja Suomen Suolistosyöpäyhdistys Coloresin hallitusten jäsen. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys myönsi hänelle ansioistaan Matti Koivurinta -mitalin joulukuussa. – Dosentti Arto Rantala tunnetaan monipuolisena syöväntorjuntatyön toimijana, joka esitelmöi säännöllisesti myös Meri-Karinassa järjestettävillä syöpäpotilaiden sopeutumisvalmennuskursseilla. Aina ystävällinen ja maltillinen Arto on hieno esimerkki asiantuntijasta, joka antaa vuosittain runsaasti aikaansa ja osaamistaan yhteisen hyvän edistämiseksi, luonnehti kauppaneuvos Matti Koivurinta nimeään kantavan mitalin jakotilaisuudessa. 60-vuotisjuhlaansa tammikuussa viettäneen Arto Rantalan viesti lounaissuomalaisille: - Kevennä ruokavaliota ja liiku riittävästi. - Osallistu syöpäseulontoihin. - Mene mieltä vaivaavien vatsaoireiden kanssa ajoissa lääkäriin, jotta mahdolliset muutokset voidaan hoitaa jo esiastevaiheessa ja estää niiden kehittyminen syöväksi.

-10%

KÄVELYKADULLA TURUSSA | YLIOPISTONKATU 26

www.waunainen.fi


LOKI

N:o 1 - 2018 - 7

Laadukasta luettavaa Toimituksemme haluaa kertoa lukijoille Turun seudulta niin hyvät uutiset kuin korjaamista vaativat asiat. Laatu on meille tärkeää, siksi tietojen todenperäisyys tarkistetaan. Kannattaa lukea, sillä lukeminen palkitsee ja sanomalehden lukija tietää enemmän." Riitta Monto, päätoimittaja


LOKI

8 - 2018 - N:o 1

Tukea syöpäpotilaan koko hoitopolulla

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys – Sinua varten Teksti: Marjo Peltoniemi • Kuva: Aleksi Rajamäki Joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään jossain elämänsä vaiheessa, ja syöpäpotilaiden määrä lisääntyy yhä vanhusväestön kasvaessa. Noin kaksi kolmesta kuitenkin paranee huippuluokkaisten hoitojen ansiosta. Sairaalahoidon kehityttyä hoitoajat ovat lyhentyneet. Ihmisen psykososiaalinen tukeminen hoitopaikassa voi jäädä vähäiseksi, jolloin on tärkeää, että sairastunut saa tiedon oman alueensa syöpäyhdistyksestä ja siitä, mitä kaikkea se voi tarjota. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys (LSSY) on tukena syöpää sairastavan jokaisessa vaiheessa tarjoten kuntoutus-, tuki- ja neuvontapalveluja sopeutumisvalmennuksesta vertaistukeen. Esimerkiksi diagnoosin alkuvaiheen kriisissä on mahdollisuus saada keskusteluapua. Tietoa voi kaivata myös sairastuneen läheinen. Kurssitoiminnan lisäksi neuvonta on yksi yhdistyksen toiminnan kulmakivistä. Toiminta ulottuu myös terveydenedistämiseen ja elämäntapaneuvontaan. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen henkilökunta kertoo yhdistyksen toiminnasta infopisteissä sairaaloiden sytostaatti- ja sädehoitopoliklinikoiden yhteydessä ja on verkostoitunut sairaaloiden henkilökunnan kanssa välittääkseen tietoa potilaille. LSSY:n henkilöstö osallistuu lisäksi muun muassa kaikille

Hae mukaan kuntoutus- ja virkistyskursseille KELAN TUKEMILLE KURSSEILLE haetaan Kelan lomakkeella (kuntoutus/harkinnanvarainen kuntoutus) KU132, joita saa muun muassa Kelan toimistoista, syöpäyhdistyksen toimipisteistä sekä sairaaloiden työntekijöiltä. Kelan sivuilta näkee, onko kursseilla vielä tilaa. Hakuaika kursseille päättyy kuukautta ennen kurssia, mutta mahdollisia peruutuspaikkoja voi kysyä Meri-Karinan kurssitoimistosta. Hakemukseen tarvitaan liitteeksi (korkeintaan vuoden vanha) epikriisi eli sairauskertomus tai lääkärin B-lausunto, josta käy ilmi diagnoosi (sairaus) sekä tämänhetkinen tilanne. Hakemuslomake palautetaan liitteineen suoraan Kelalle. STEA:N TUKEMILLE KURSSEILLE haetaan Syöpäjärjestöjen kurssihakemuksella. Hakemuslomakkeita on saatavana LSSY:n nettisivuilta tai Meri-Karinan kurssitoimistosta. Hakemus toimitetaan Meri-Karinaan, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku tai sähköisesti. VIRKISTYSLOMIEN HAKEMUS löytyy LSSY:n nettisivuilta sekä toimistosta ja voidaan toimittaa sähköpostilla tai postitse. Kurssihenkilökunta opastaa hakemusten täyttämisessä ja toimittamisessa mielellään. LISÄTIETOJA: Meri-Karinan tuki- ja neuvontapalvelut, 02 2657 610, kurssi@lssy.fi PALAUTTEITA VUODEN 2017 KURSSEISTA: ’’Opin paljon uutta sairaudestani ja itsestäni.’’ ’’Monipuolinen ohjelma, päteviä asiantuntijoita ja mieleenpainuvia luentoja.’’ ’’Tutustuin ihmisiin, joiden kanssa on helppo puhua ja jakaa kokemuksia.’’ ’’Mahtavat liikuntamahdollisuudet, osaava fysioterapeutti.’’ ’’Rentouttava viikko kauniissa Hirvensalon maisemissa.’’ ’’Sain tärkeää vertaistukea muilta kurssilaisilta.’’

Kurssitiimissä työskentelee koko sydämellään työtä tekevä koulutettu ja kokenut henkilökunta. Tiimiläisistä kuvassa lapsiperhekoordinaattori Pia Ilves (vas.), vastaava hoitaja Teija Kemppainen, sosionomi Tuomas Käkelä ja erikoissairaanhoitaja Tiina Hvitfelt.

syöpäpotilaille järjestettäviin ensitietopäiviin ja muihin tapahtumiin. VINKKI: Voit löytää vaikkapa tukihenkilön tai saada opastusta taloudellisten tukien hakemiseen.

Kurssit tuovat sairastuneet yhteen

Yhteiskuntamme tukee syöpään sairastuneita maksuttomilla kursseilla, joita muun muassa Lounais-Suomen Syöpäyhdistys tarjoaa. Kursseja rahoittavat Kansaneläkelaitos (Kela), Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA), Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys (LSSY). Kursseille voivat osallistua sekä kuntoutujat, joilla hoidot ovat hyvin onnistuneet (hyvä ennuste), että palliatiivisessa hoidossa olevat fyysisen kunnon mukaan. Kursseille voi hakea, kun diagnoosin toteamisesta on kulunut vähintään puoli vuotta. Keskimäärin LSSY:n tarjoamille kursseille tullaan siinä vaiheessa, kun diagnosoinnista on kulunut noin vuosi ja sairastunut on päässyt alkuvaiheen kriisin ohi. – Silloin tulee usein vaihe, jolloin on valmis katsomaan elämää taaksepäin. Syöpään sairastuminen herättää vielä monenlaisia tunteita. Esimerkiksi hoidoista selviytynyt voi haluta jakaa selviytymiskokemuksia muiden saman kokeneiden kanssa, vastaava hoitaja Teija


LOKI

N:o 1 - 2018 - 9

’’Osaava henkilökunta teki viikosta unohtumattoman.’’ Kemppainen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä kertoo. Kurssikeskuksena toimiva Meri-Karina on tunnettu upeasta merenrantaympäristöstään. Luonto tulee lähelle, ja sitä voidaan myös hyödyntää monin tavoin. Hektisen elämän keskellä siellä on hyvä pysähtyä, rauhoittua, rentoutua ja ladata akkuja. Tänä vuonna rantamaisemiin saadaan uutena laavu merinäkymin.

Pienet ryhmät takaavat yksilöllisyyden

Meri-Karinassa järjestettävien kurssien pienet ryhmäkoot mahdollistavat sen, että jokainen huomioidaan yksilöllisesti ja verkostoituminen on helppoa. Kursseille hakeutuville lähetetään ennakko-

kyselylomake toivomuksista, ja ohjelma suunnitellaan toiveet huomioiden. Kurssilla voidaan löytää voimavaroja yhdessä ja pohtia, mikä tuottaa iloa elämään. Osallistujat voivat saada vinkkejä, mitä itse voi tehdä oman hyvinvoinnin eteen, kuten suosituksia ravitsemukseen, painonhallintaan, liikuntamuotoihin ja sopivaan tehoon. Samalla voidaan myös keskustella kaikista mieltä askarruttavista aiheista, kuten syövän mahdollisesta uusiutumisesta. Kurssilla saa uusinta tietoa myös hoitomuotojen kehityksestä, mikä voi tuoda toivoa ja luottamusta. Asiantuntijavierailuissa voidaan hyödyntää alueen asiantuntijoita, kuten onkologeja. Osallistuminen edistää parhaimmillaan työ- ja toimintakykyä sekä osallisuutta ja aktiivisuutta. Kelan korvaamalle kurssille voi hakea kerran yhtä diagnoosia kohden. Kelan korvaamista kursseista löytyy tänäkin vuonna yksilö- ja parikursseja sairauteen katsomatta pitkin vuotta. Kursseja kohdennetaan ikäryhmittäin ja eri syöpäpotilasryhmille. Omia kurssiryhmiä on eturauhassyöpäpotilaille, hematologisille syöpäpotilaille, suun ja nielun alueen syöpäpotilaille ja rintasyöpäpotilaille. Perhekursseja löytyy syöpää sairastavien lasten ja nuorten perheille sairauteen katsomatta ja oma ryhmä leukemiaa sairastavien lasten perheille. Kurssitarjonnasta voi valita itselleen sopivimman kurssin ja ajankohdan. Tarjonta

löytyy muun muassa LSSY:n ja Kelan nettisivuilta. STEA-rahoitteiset kurssit eroavat Kelan rahoittamista siten, että niissä painotetaan erilaisia toiminnallisia menetelmiä. Kursseja on myös kohdennettu erityistä kuntoutusta kaipaaville potilasryhmille, joille Kela ei rahoita kuntoutusta. Kaikille syöpäpotilaille suunnatut toiminnalliset teemakurssit voivat sisältää vaikkapa melontaa, liikuntaa tai taideterapiaa. – Esimerkiksi villivihannes-kurssilla on haettu lähialueelta vihanneksia ja valmistettu niistä ruokaa yhdessä kurssikeskuksen keittiössä. Tekemisen ohessa on helppo keskustella. Joillakin kursseilla on tehty retkiä esimerkiksi Kuhankuonolle tai Ruissaloon fysioterapeutin kera ja nautittu kahvit ja makkarat paikan päällä, Teija Kemppainen kertoo. Tänä vuonna STEA-kurssivalikoimasta löytyy myös parikursseja syöpäpotilasryhmittäin, kuten aivokasvaimen, gynekologisen syövän tai melanooman sairastaneille sekä syövän sairastaneille keliaakikoille, ja yksilökurssi gynekologisille syöpäpotilaille. Lisäksi uutuutena ovat omat kurssit nuorille leskille ja nuorille aikuisille, joiden vanhempi sairastaa. Kaikenikäisille rintasyöpäpotilaille on avokursseja ja levinnyttä rintasyöpää sairastaville oma ryhmänsä. Läheisille ja työelämään palaaville kuntoutujille löytyvät vertaisryhmät.

Arjen keventämiseen

Kaikille avoimet omakustanteiset virkistyslomat tarjoavat hyvän vaihtoehdon Meri-Karinan miljööseen ihastuneille tai ensikertalaisille. Viiden päivän loma ruokailuineen ja majoituksineen sisältää ohjattua liikuntaa, luovaa toimintaa sekä kuntosalin ja allasosaston käytön. Virkistyslomia on tänä vuonna tarjolla toukokuussa, elokuussa ja joulukuussa. Hinnat ja tarkemmat tiedot löydät osoitteesta www.lssy.fi. Liikuntapainotteiset hyvän olon wellness-viikonloput huhtikuussa ja marraskuussa on suunnattu naisille. Miehille on puolestaan luvassa huhtikuussa Äijäpäivä, jossa on ohjelmassa muun muassa jumppaa, äänimaljarentoutusta ja uintia löylyjen kera. Syyskuussa 10.–14.9.2018 toteutetaan uutuutena liikunnallinen hyvinvointiloma Pärnuun. Mukana ovat kaksi LSSY:n kurssitoiminnan sairaanhoitajaa. Ohjattuun ohjelmaan kuuluu muun muassa retkiä ja kevyttä liikuntaa. Mukaan mahtuu 30 osallistujaa.

HENKILÖKUNTA SINUA VARTEN LSSY muodostaa pienen ja turvallisen yhteisön, joka toimii yhdessä syöpään sairastuneiden hyväksi. Yhdistyksessä työskentelee koko sydämellään työtä tekevä koulutettu ja kokenut henkilökunta, joka tunnistaa syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä tarpeita. Kurssitiimiin kuuluvat: • Vastaava hoitaja Teija Kemppainen (tukija neuvontapalvelujen sekä kurssitoiminnan vastaava) • Erikoissairaanhoitaja Tiina Hvitfelt (toimii kurssilaisten päävastuullisena ohjaajana ja kuntoutustyöntekijänä) • Toimistosihteeri (huolehtii kurssitoiminnan sähköposti-, posti- ja puhelinliikenteestä sekä neuvontahoitajien ajanvarauksesta) • Neuvontahoitaja Eija Säteri (toimii neuvontahoitajana Turussa ja Salossa – rintasyöpään sairastuneiden ohjaus, proteesivälitys, kaikkien asiakkaiden luomi- ja periytyvyysneuvonta) • Syöpäsairaanhoitaja Pirkko-Liisa Santala (neuvontahoitajana Loimaalla ja Turussa, mukana kurssityössä ja koordinoi vertaistukihenkilötoimintaa) • Sairaanhoitaja Annamari Rivero (toimii neuvontahoitajana Turun neuvonta-asemalla 1 pvä/vko) • Sosionomi Tuomas Käkelä (määräaikaisena, mukana kurssitoiminnassa) • Sairaanhoitaja (YAMK) Minna Salakari (toimii projektipäällikkönä NIKO-projektissa) ENNALTAEHKÄISY LSSY:n kouluttajat voivat käydä eri paikoissa ja tilaisuuksissa puhumassa esimerkiksi aurinkokäyttäytymisestä tai tupakoinnista. Uutta ennaltaehkäisevässä työssä on muun muassa viime vuonna alkanut kaksivuotinen varsinaissuomalaisille nuorille suunnattu NIKO-projekti, joka saa nimensä nikotiinituotteista. Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa koulut, urheiluseurat ja vanhempainyhdistykset. Projektissa on jalkauduttu nuorten pariin tapahtumiin järjestämällä esimerkiksi leireillä learning cafe -tyyppisiä rasteja, nuuskanäyttelyitä ja käyty ammattikouluissa sekä kirjoitettu blogia. Ennaltaehkäisevä työ sisältyy kaikkeen LSSY:n toimintaan: • Terveellisiä elämäntapoja tukevat palvelut • Tapaamiset ja sähköinen viestintä • Julkaisut, kuten LOKI-lehti, Jäsentiedote ja sähköinen media SYÖPÄNEUVONTA-ASEMAT Maksuttomilta syöpäneuvonta-asemilta kuka tahansa voi tulla kysymään mieltä pohdituttavista syöpään liittyvistä asioista ja saada tietoa sekä psykososiaalista tukea. Neuvonta-asemat toimivat Turussa, Forssassa, Loimaalla, Salossa ja Uudessakaupungissa. Ne palvelevat paitsi syöpäpotilaita ja heidän läheisiään myös oireetonta väestönosaa. Neuvontaa saa niin henkilökohtaisesti kuin puhelimitse tai sähköpostilla. Muun muassa luomitarkastukset ja periytyvyysneuvonta ovat suosittuja palveluita, joiden tarve on kasvussa. Neuvonta-asema palvelee: • Yleistä syöpäneuvontaa • Syövän periytyvyysneuvontaa • Rintojen omatarkkailun opastusta • Luomihuolipoliklinikka • Apuvälineet, rintaproteesit, rintaliivit, uimapuvut • Keskusteluapua (myös esim. ensishokki, huoli läheisestä tai itsestä, parantumattomasti sairaan tuki) • Vertaistukihenkilövälitys


LOKI

10 - 2018 - N:o 1

CupOfTherapy ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys terveyttä tukemassa

Saisiko olla kupillinen tarinoita? Teksti: Minna Salakari • Kuvat: Aleksi Rajamäki ja Matti Pikkujämsä

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys, NIKO-projekti ja CupOfTherapy ovat yhdistäneet voimansa nuorten terveyden edistämiseksi ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Huoli nuorten nikotiinin ja muiden päihteiden monipuolistuneesta käytöstä sekä halu ennaltaehkäistä muun muassa syöpäsairauksia saattoivat hyväntekijät yhteen. Yhteistyön myötä terapeuttiset CupOfTherapy-piirrokset heräävät eloon CupOfTails-kahviloissa, joissa yläkoulu- ja lukioikäisillä nuorilla on mahdollisuus luoda omat tarinansa kuvien ympärille. Pop up -kahvilakohtaamiset tarjoavat nuorille mahdollisuuden keskustella elämänhallintaan ja mielenterveyteen sekä esimerkiksi nuoruuden kehitysvaiheisiin liittyvistä teemoista. Toiminnallisin menetelmin kannustetaan nuoria olemaan rohkeasti oma itsensä sekä vahvistetaan nuorten oikeutta tehdä omia valintoja. NIKO-projektin projektipäällikkö Minna Salakari pitääkin toiminnan punaisena lankana nuorten rohkeutta päättää omasta elämästään ja valinnoistaan. CupOfTherapyn ja NIKO-projektin yhteistoiminnan keskiössä on vertaispaine, joka on nuorten elämässä identiteettikriisi-vaiheessa voimakkaasti esillä. – Vertaispaine on tutkitusti suurin syy nuorten elämäntapoihin liittyviin valintoihin, ja nuorten valmentaminen omaan ajatteluun vertaispaineesta huolimatta muodostui yhteistyömme päätarkoitukseksi, Salakari toteaa. Kahvilatoiminta on avointa ja ohjattua. Toiminnan yhteydessä järjestetään nuorten työstämistä kuvista näyttely ja kilpailu, jossa nuoret saavat äänestää itseään eniten koskettavaa tai yleisesti vaikuttavinta teosta. Nuorille havainnollistetaan toiminnallisin keinoin, että elämässä on olemassa vaihtoehtoisia tulkintoja – aina ei tarvitse eikä pidä vain myötäillä vertaisiaan.

– Pop-up-kahvilassa nuorille tarjoutuu mahdollisuus pohtia persoonallisia, omaan elämäänsä liittyviä tulkintoja ja sanoja toimintaa varten suunniteltuihin terapiakorttikuviin ja -julisteisiin, kertoo CupOfTherapyn psykoterapeutti Elina Rehmonen. – CupOfTherapy-konseptin eläinaiheiset terapiataidekuvat madaltavat kynnystä ottaa puheeksi haastaviksikin koettuja elämään kuuluvia asioita. Kuva antaa mahdollisuuden samastua tunteeseen silloinkin, kun sanoja on vaikea löytää. Sekä Rehmonen että Salakari uskovat vahvasti ideaansa, ja Salakarilla onkin myönteisiä kokemuksia nuorten osallistamisesta hyvinvointia tukevaan keskusteluun. – Nuorten osallistaminen ja toiminnassa tapahtuvat kohtaamiset luovat perustan koko terveydenedistämistyölle. On oltava itse täysillä mukana, kiinnostunut aidosti ja kiireettömästi nuorten asioista! Yhteistyöhanke pilotoidaan keväällä 2018 osassa Varsinais-Suomen yläkouluja ja lukioita. Alueellisen projektiyhteistyön jälkeen toimintaa on tarkoitus laajentaa useampia kohderyhmiä palvelevaksi ja näkyväksi osaksi myös syöpäyhdistyksen sopeutumisvalmennus- ja nuorten syöpäsairaiden kuntoutuskurssitoimintaa.

Mikä CupOfTherapy? CupOfTherapy© on konsepti, jossa persoonallisten eläinhahmojen avulla maailmaa avataan hyvinvointia ja mielenterveyttä tukevien kuvien välityksellä. Jokainen CupOfTherapy-kuva on tarkkaan harkittu ja toimii samastumispintana universaalisti jaettuihin, haastaviinkin teemoihin. CupOfTherapy-maailman ovat luoneet psykoterapeutit Antti Ervasti ja Elina Rehmonen yhdessä palkitun ja kansainvälisesti tunnustetun kuvittajan Matti Pikkujämsän kanssa. Myyntituotoistaan CupOfTherapy ohjaa 10 prosenttia mielenterveystyön tukemiseen. NIKO-projekti on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyk-

sen maaliskuussa 2017 käynnistynyt hanke, jonka päätarkoituksena on nuorten terveydenedistäminen ja nikotiinituotteiden käytön ennaltaehkäisy ja vähentäminen kohderyhmiä monipuolisesti osallistaen. Projektin kehittämistyön visiona on luoda alueellisia, valtakunnallisia ja kansainvälisesti päteviä toimintamalleja terveellisten elämäntapojen ylläpitoon. Lisätiedot: Elina Rehmonen, 040 901 2971, elina.rehmonen@cupoftherapy.net, cupoftherapy.net Minna Salakari, 040 730 7877, minna.salakari@lssy.fi, www.hymyähuuleen.fi


LOKI

N:o 1 - 2018 - 11

Kevät uutuuksia 2018 Anitalta.

TEHDÄÄN SUOMESTA PARAS PAIKKA ELÄÄ

www.anita.com

OptimiAsunnot Oy Kiinteistötoimisto

MEILLÄ SAAT PALKKIOLLA ENEMMÄN VANKKAA KOKEMUSTA ASUNTOKAUPOISTA

www.optimiasunnot.fi

ÄSSÄKENTTIÄ NUORILLE

KANNUSTAMME KASVISTEN KÄYTTÖÖN

RATKAISUJA KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN

AUTAMME NUORIA TYÖELÄMÄÄN

SOITA 02 251 0350 tai Timo Riski 0400 520 464, Kari Hällfors 050 5219950, Tapani Raatikainen 0440 602396 ja Lasse Sandberg 0400 479645

Välityspalkkio alk. 2,95€ sis.alv TILAA ILMAINEN ARVIO ! Tuureporinkatu 17A, 20100 Turku

Turun Optiikka Humalistonkatu 5, Turku l (02) 251 0097 Ma-To 9.30-17.30, Pe 9.30-17, La 10-14 www.turunoptiikka.fi

Optikko Ukkonen

paraspaikkaelaa.fi

Hämeenkatu 1, Turku l (02) 232 5333 Ma-To 10-18, Pe 10-17, La 10-14 www.optikkoukkonen.fi

113 vv 112 ellistä 113 vhautauspalvelua 113 113 v yli ydellistä hautauspalvelua 113 v yli Täydellistä 113 v v Täydellistä hautauspalvelua yli 115 Täydellistä hautauspalvelua yli hautauspalvelua yli hautauspalvelua 112 Täydellistä Täydellistä hautauspalvelua 113 v 112 113 v 112 Täydellistä hautauspalvelua yliyli 112 Täydellistä hautauspalvelua yliyli 112 HAUTAUSTOIMISTO HAUTAUSTOIMISTO HAUTAUSTOIMISTO HAUTAUSTOIMISTO HAUTAUSTOIMISTO HAUTAUSTOIMISTO

Linnankatu 9, Turku Linnankatu 9, Turku Linnankatu 9, Linnankatu 9, Turku Linnankatu 9,5Turku Turku Linnankatu 9, Turku Linnankatu 9, Turku Linnankatu 9, Linnankatu 9, Turku Linnankatu 9, innankatu 9, Turku Linnankatu 9, 5Turku Turku Linnankatu 9,23 Turku puh. 02-23 23 puh. 02-23 23 23 02-23 5Turku puh. 23 23 puh. 02-23 23 23 5 puh. 02-23 23 23 5 puh. 02-23 23 23 puh. 02-23 23 23 5 puh. 02-23 23 23 5 puh. 02-23 23 23 5h 5 Kuljetuspalvelumme päivystääpäivystää 24 h Kuljetuspalvelumme päivystää 24 Kuljetuspalvelumme 24 h

puh. 02-23 23 5 uh. 02-23 23 23 5 h2423 puh. 02-23 5 SYNTTÄRIT puh. 02-23 2324 23 5 h2423 PARHAAT Kuljetuspalvelumme päivystää h 23 etuspalvelumme päivystää 24 Kuljetuspalvelumme päivystää Kuljetuspalvelumme 24 Kuljetuspalvelumme päivystää hpäivystää Kuljetuspalvelumme päivystää h 24 h www.hautaustoimistosaarinen.fi www.hautaustoimistosaarinen.fi www.hautaussaarinen.fi www.hautaussaarinen.fi Kuljetuspalvelumme päivystää 24 h jetuspalvelumme päivystää 24 h Kuljetuspalvelumme päivystää 24 h Kuljetuspalvelumme päivystää 24 h www.hautaussaarinen.fi www.hautaustoimistosaarinen.fi w.hautaustoimistosaarinen.fi www.hautaustoimistosaarinen.fi www.hautaustoimistosaarinen.fi www.hautaustoimistosaarinen.fi www.hautaustoimistosaarinen.fi Arkut ja uurnat -10 % LSSY:n Arkut ja jäsenille uurnat -10 % LSSY:n jäsenille ILOA PÄIVÄÄSI! Arkut ja uurnat -10 % LSSY:n jäsenille Arkut ja uurnat -10 % LSSY:n jäsenille

w.hautaustoimistosaarinen.fi www.hautaustoimistosaarinen.fi www.hautaustoimistosaarinen.fi Arkut ja%Arkut uurnat %Arkut LSSY:n jäsenille kut jawww.hautaustoimistosaarinen.fi uurnat -10 LSSY:n jäsenille ja%uurnat -10jäsenille % LSSY:n jäsenille ja-10 uurnat -10LSSY:n LSSY:n Arkku ja uurna -10 % jäsenille

Suosittu laserpeli kaveriporukalle

paremman palvelun housukauppa Hämeenkatu 8, Turku l ark.9-18, la 9-15 l www.housumies.fi

Aikuisen naisen housu-ja farkkukauppa Hämeentie 14, Turku l ark.9-18, la 9-15 l www.hanmina.fi

Kalevala-korut

-rannekoru, -riipus, -korvakorut

Kultaseppä

Veikko Suominen Oy

Nevakatu 1, Kaanaa Raisio l Puh. 02 439 7050 l Avoinna ark. 9–19, la sulj.

www.megazone.fi Eerikinkatu 4 p. 040 417 1888

#paraspaikkaelaa


LOKI

12 - 2018 - N:o 1

Syövän lääkehoidot täsmentyvät Teksti: Tuula Vainikainen • Kuva: Hanna Oksanen / Turun yliopisto Kun syöpää aiemmin koetettiin nujertaa käymällä haitallisten solujen kimppuun laajasti, pyritään nyt tarkkuusammuntaan. Mahdollisuuden tähän tuo täsmällisempi tieto syöpäsolun ominaisuuksista. Perinteisten epäspesifisten solujen jakautumiseen vaikuttavien syöpälääkkeiden suhteellinen osuus on vähenemässä. Uusia täsmälääkkeitä kyetään kehittämään eri syöpiin sitä mukaan, kun tiedot kasvaimen ja sen syöpäsolujen ominaisuuksista lisääntyvät. Kasvaimen biologisen ominaisuuden perusteella kyetään lääkitystä suunnittelemaan entistä yksilöllisemmin. – Syöpähoidot räätälöidään nykyään yksilöllisesti moniammatillisen tiimin yhteistyönä, siihen osallistuvat syöpälääkäreiden lisäksi leikkaavat lääkärit, patologit, radiologit ja syöpäsairaanhoitajat. Mielenkiinto syöpäimmunologiaan on noussut vahvasti, ja eräiden etäpesäkkeitä jo lähettäneiden syöpien hoitotulokset ovat viime aikoina parantuneet osalla, mutta ei kuitenkaan kaikilla potilailla, selvittää professori Heikki Minn. Syövän lääkehoito on kallista. Tyksin syöpäklinikan lääkebudjetti oli 8,3 miljoonaa euroa vuonna 2017, kun mukaan lasketaan lähisairaaloissa annetut syöpälääkkeet. Tämän summan lisäksi syöpälääkkeitä käytetään eri tulosalueilla hoidettavien hematologisten-, keuhko- ja gynekologisten syöpien hoidossa. Jotta syöpälääkkeitä pystyttäisiin käyttämään potilaiden hyväksi mahdollisimman optimaalisesti ja tarjoamaan hoitoa kaikille sitä tarvitseville, on uusia lääkkeitä tutkittava mahdollisimman tarkasti. Siksi on

tehtävä kliinistä lääketutkimusta eli tutkittava lääkkeitä hoidossa olevilla potilailla.

Lääkkeitä tutkitaan Tyksissä

Uusia syöpälääkkeitä on kehitteillä valtava määrä. Ilman vertailevaa tutkimusarviota tehosta ja ominaisuuksista niiden käyttöönotto johtaisi hallitsemattomaan kaaokseen ja talouskriisiin. Geenitason tieto uuden lääkkeen vaikutuskohteesta tai -mekanismista onkin nykyään lähes välttämätön sopivan lääkkeen valitsemiseksi. Tyksissä on tällä hetkellä meneillään nelisenkymmentä ulkopuolisella rahoituksella tehtävää syöpälääketutkimusta ja syöpälääkkeiden osuus koko sairaalan lääketutkimuksista kasvaa koko ajan. – Ennen potilaidemme osallistumista lääketutkimukseen lääkkeen vaikuttavaa ainetta on tutkittu vuosikausia prekliinisissä ja aiemmissa kliinisissä faasi I-II -tutkimuksissa. Tyksissä tehtävät tutkimukset ovat yleensä myöhemmän vaiheen (faasi II-II) lääketutkimuksia, jolloin potilas satunnaistetaan saamaan joko uutta tutkimuslääkettä tai parasta käypää hoitoa. Kliinisiä kokeita tarvitaan ennen lääkkeen myyntilupahakemusta. Kokeellisessa tutkimuksessa saatu lupaava tulos ei välttämättä muunnu kliiniseksi hyödyksi, sillä erot jyrsijöiden ja ihmisen aineenvaihdunnassa vaikutta-

vat sekä lääkkeen tehoon että turvallisuuteen. Ilman lääketutkimuksia ei ole mahdollista saada kokemuksia uusista hintavista syöpälääkkeistä. Potilasryhmätkin ovat saattaneet lääketutkimuksissa olla hyvin valikoituneita, joten on vielä selvitettävä, ovatko aiemmat tulokset yhdistettävissä meidän normipotilaisiimme, selvittää Heikki Minn.

Nykyaikainen syövän hoito perustuu tutkimusnäyttöön eli näyttöön niiden tehosta ja turvallisuudesta

Syövän hoitokäytäntöjen taustalla on tieto satunnaistetuista kolmannen vai-

heen kliinisistä lääketutkimuksista. Ne ovat pääasiassa teollisuuden rahoittamia, sillä julkishallinnolla on resursseja huomattavasti rajoitetummin. Vain järjestelmällisellä seurannalla ja etenevällä riippumattomalla tutkimuksella saadaan tietoa hoidon tosiasiallisesta vaikuttavuudesta. Harvinaisista syövistä näyttöön perustuvaa tietoa on vähemmän tai niukasti, ja silloin asiantuntijan mielipide korostuu. – Merkittävin hyöty potilaalle tutkimukseen osallistumisesta on uuden, hänen syöpäänsä tehoavan lääkkeen saaminen, jota ei ole vielä mahdollista antaa lainkaan tutkimuksen ulkopuolella. Suomessa kliinisen tutkimuksen valvonta ja säädökset takaavat hyvän ja luotettavan toimintatavan, mutta ne eivät voi täysin suojella potilasta odottamattomilta ja joskus hankalilta sivuvaikutukselta, tiivistää professori Heikki Minn.

Mikä on kliininen lääketutkimus? Kliinisissä lääketutkimuksissa selvitetään tutkimuslääkkeen vaikutusta sekä sen imeytymistä, jakautumista, hajoamista ja erittymistä ihmiselimistössä. Kliininen lääketutkimus etenee kolmen vaiheen (faasi I, II, III) kautta sen mukaan, miten lupaava sen teho tai muut käyttönäkökohdat ovat suhteessa aiempiin saman sairauden hoitoon hyväksyttyihin valmisteisiin KLIINISTEN LÄÄKETUTKIMUSTEN TOTEUTUS Tärkein asetelma on vaiheen III satunnaistettu kontrolloitu tutkimus, missä tämänhetkistä käypää hoitoa verrataan uuteen syöpähoitoon. Tutkijakaan ei aina tiedä kumpaan ryhmään potilas kuuluu. Tehon ja haittojen lisäksi elämän laadulla on merkitystä. Lääkehoidon kustannuksia ei näissä tutkimuksissa yleensä arvioida. Teollisuuden kannalta vaiheen III tutkimus tarvitaan myyntiluvan saamiseksi. Euroopassa luvan myöntää Euroopan lääkevirasto EMA (European Medicines Agency). Kliinisiä lääketutkimuksia valvotaan tarkasti, ja määräyksiä on useissa laeissa, määräyksissä ja asetuksissa. Lisäksi tutkimuksia ohjaavat Maailman lääkäriliiton Helsingin julistus (1964) sekä hyvän tutkimuksen GCP-laatustandardi (Good Clinical Practice). Euroopan lääkevirasto (EMA) valvoo lääketutkimuksia ja tiedot meneillään olevista lääketutkimuksista löytyvät EudraCT- ja ClinicalTrials.gov-tutkimusrekistereistä. Suomessa tärkein valvova viranomainen on FIMEA, joka arvioi tutkimuksen lääketieteellistä perustaa ja mahdollisia haittoja ja hyötyjä. Päätutkijalla on raportointivelvollisuus tutkimuksen aikana ja sen loputtua. Sairaanhoitopiirikohtaiset riippumattomat eettiset toimikunnat (ETMK) tekevät perustellun arvion tutkimuksen eettisyydestä ja varmistavat tutkimukseen osallistuvien potilaiden oikeudet, turvallisuuden ja hyvinvoinnin. Eettinen toimikunta tarkastaa myös potilastiedotteen ja suostumuskaavakkeen sekä sen, että päätutkijalla on asianmukainen ammatillinen ja tieteellinen pätevyys.

Täsmälääke ei tehoa, ellei syöpäsolu ilmennä lääkkeen kohteena olevaa muutosta geenissä Uudet syöpälääkkeet ovat usein -nibejä tai -mabeja. Pienimolekyyliset -nibi-yhdisteet vaikuttavat solun sisällä ja vasta-aineet, -mabit solun pinnalla. Rintasyöpälääke trastutsumabi valitaan, kun soluista löytyy HER2:n yli-ilmentymä, johon voidaan vaikuttaa solun pinnalla. Melanooman lääkehoidoksi voi valikoitua solun sisällä vaikuttava dabrafenibi, trametinibi tai vemurafenibi, jos syöpäsoluissa havaitaan BRAF V600 -mutaatiostatus.

Ilman kliinistä lääketutkimusta ei ole mahdollista saada tietoa syöpälääkkeiden tehosta ja turvallisuudesta, painottaa professori Heikki Minn.


LOKI

N:o 1 - 2018 - 13

Meri-Karina Vietä juhlat meren rannalla Seisova pöytä juhlapyhinä klo 12–15 äitienpäivänä 13.5.2018 isänpäivänä 11.11.2018 itsenäisyyspäivänä 6.12.2018 3. adventtina 16.12.2018 4. adventtina 23.12.2018 jouluaattona 24.12.2018 joulupäivänä 25.12.2018

Täyden palvelun Meri-Karina sijaitsee luonnonkauniissa ympäristössä Turun Hirvensalossa. Turun keskusta on lähietäisyydellä hyvien kulkuyhteyksien päässä.

Hinnat 1.3.2018 alkaen: Aikuiset 28 € Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenet 24 € 6–12-vuotiaat 10 € Juhlapyhien menut nähtävissä osoitteessa www.merikarina.fi kaksi viikkoa ennen juhlapyhää.

Häät mielessä?

Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli sijaitsee aivan MeriKarinan naapurissa ja tarjoaa tunnelmalliset tilat vihkimiselle.

Lounas arkisin KLO 11–13.30

Aikuiset 9 € jäsenet 8 € 6–12-vuotiaat 5 €

Meri-Karina soveltuu erinomaisesti juhlien järjestämiseen sekä erilaisten kokous- ja koulutustilaisuuksien tapahtumapaikaksi. Merellinen ympäristö sekä muunneltavat ja monikäyttöiset tilat takaavat upeat puitteet. Alueella on reilusti pysäköintitilaa. Linja-auto nro 54 lähtee Turun keskustasta pysäkiltä T41, kauppahallia vastapäätä.

Menuvaihtoehtoja: • juhlat • muistotilaisuudet • kahvitarjoilut • illanistujaiset • lastenjuhlat

Tila- ja pöytävaraukset: Meri-Karinan hyvinvointikeskus 02 2657 666, meri-karina@lssy.fi

Voit myös majoittua Meri-Karinassa. Varaa huone:

Booking.com

Meri-Karina | Seiskarinkatu 35, Turku | 02 2657 666 | www.merikarina.fi


LOKI

14 - 2018 - N:o 1

Lemmikki edistää hyvinvointia Teksti: Vappu Pitkänen • Lähteet: Duodecim Terveyskirjasto, Sciencedaily

Tiede tukee koirien, kissojen ja muiden lemmikkien omistajien havaintoja siitä, että eläinkaveri voi vaikuttaa monin positiivisin tavoin hyvinvointiimme. Terveyshyödyt johtuvat ennen kaikkea niistä vaikutuksista, joita lemmikillä on fyysiseen aktiivisuuteemme ja sosiaaliseen elämäämme.


LOKI

N:o 1 - 2018 - 15

Nykykäsitysten mukaan lemmikistä voi olla ainakin seuraavia hyötyjä: VÄHENEE Karvaisen eläinystävän silittämisen on havaittu laskevan verenpainetta, vähentävän stres1. STRESSI sihormoni kortisolin tuotantoa sekä lisäävän mielihyvähormonien endorfiinin, dopamiinin ja oksitosiinin eritystä. Jo kissan kehräämisen kuuntelu tai pelkkä lemmikin läsnäolo voi rauhoittaa ja rentouttaa. Työpaikoilla lemmikkien vierailun on huomattu rentouttavan hektistä ilmapiiriä ja lisäävän ihmisten välistä vuorovaikutusta.

LIEVITTYY Yksinäisyys on Suomessa yleinen ongelma, ja siihen liittyy monia terveysriskejä. 2. YKSINÄISYYS Lemmikkiin voi luoda yhtä vahvan tunnesiteen kuin ihmiseen. 95 prosenttia omistajista kertoo juttelevansa lemmikilleen säännöllisesti. Eläin tuo yksinäisen elämään iloa ja sisältöä sekä parantaa elämänlaatua.

LISÄÄNTYY Koiraa tai kissaa ulkoiluttaessa ujompikin voi huomata juttelevansa luontevasti 3. SOSIAALISUUS vastaantulijoiden kanssa. Nykyisin on runsaasti erilaisia lemmikkien omistajille tarkoitettuja yhdistyksiä ja some-ryhmiä, joiden kautta voi tutustua muihin harrastajiin.

VÄHENEE Jo Florence Nightingale totesi aikoinaan, että lemmikki on sairastuneelle usein mainio 4. AHDISTUS kumppani. Eräässä kyselyssä 80 prosenttia vastanneista koki saavansa lemmikiltä lohtua elämän vaikeissa tilanteissa. Lemmikkien on todettu lievittävän esimerkiksi syöpää sairastavien ahdistusta.

HELPOTTUU Koiranomistajan on lenkitettävä lemmikkiään useita kertoja päivässä. Säännölli5. PAINONHALLINTA nen liikunta auttaa painonhallinnassa. Lihasrasitusta voi lisätä pidentämällä lenkkejä ja nopeuttamalla vauhtia.

JA VERISUONITERVEYS KOHENEE Lemmikkien on todettu pienentävän riskiä sairastua ja menehtyä sydän6. SYDÄNja verisuonitauteihin. Koiranomistajilla on havaittu olevan muita parempi verenpaine ja alhaisempi veren

kolesteroli- ja triglyseriditaso, mikä alentaa sydänsairauksien riskiä. Koiranomistajien on myös huomattu selviävän muita paremmin sydäninfarktista.

TEHOSTUU Lemmikkejä hyödynnetään yhä enemmän terapia- ja kuntoutustyössä. Tassuterapeu7. KUNTOUTUS tit aktivoivat ja ilahduttavat muun muassa vanhuksia, psykiatrisia kroonikkopotilaita ja erilaisista sairauk-

sista kuntoutuvia. Hoitolaitoksissa vierailevat halikoirat ja -kissat antavat helliä itseään, millä on potilaisiin suuri vaikutus. Eläinavusteinen terapia auttaa psyykkisesti sairaita kommunikoimaan enemmän muiden ihmisten kanssa. Eläimen läsnäolo ja kosketus voivat myös vähentää sairaalahoidossa olevien kipua ja rauhoittaa dementoituneita potilaita.

MIELENTERVEYSPOTILAALLE Yksinäisyys ja eristäytyneisyys yhteiskunnasta ovat tyypillinen ongelma 8. TUKEA erilaisista mielenterveyden häiriöistä kärsivillä. Esimerkiksi masennusta, kaksisuuntaista mielialahäiriötä tai

skitsofreniaa sairastavat ovat kokeneet saavansa lemmikiltään ihmissuhteeseen verrattavaa tukea. Lemmikki tuo merkitystä elämään, parantaa itsetuntoa ja auttaa ottamaan vastuuta sekä pitämään kiinni arjen tärkeistä rutiineista. Masentuneet ovat myös kokeneet lemmikin lievittävän sairautensa oireita.

TOIMINTAKYKY SÄILYY Säännölliset lenkit koiran kanssa auttavat iäkkäitä ylläpitämään tasapainoa, 9. IÄKKÄÄN lihaskuntoa ja kestävyyttä. Eräässä selvityksessä lemmikin omistamisen todettiin vähentävän vanhusten lääkärikäyntejä 21 prosentilla. Lemmikinomistajien on myös havaittu käyttävän muita vähemmän lääkkeitä.

SEURAAMINEN HELPOTTUU Suomessa on jo pitkään koulutettu hypokoiria, jotka varoittavat diabe10. VOINNIN testa sairastavia verensokerin vaarallisesta laskusta. Hypokoirat reagoivat tuoksuun, jota diabeetikon

kehosta erittyy verensokerin ollessa matala. Koiria koulutetaan tunnistamaan myös epilepsiapotilaiden kohtauksia ja varoittamaan niistä.

VASTUSTUSKYKY PARANEE Perheissä, joissa on koiria, esiintyy lapsilla vähemmän allergioita, flunssia ja kor11. vatulehduksia. Varhainen altistuminen eläimille ja ympäristölle, jossa on myös likaa ja bakteereita, kehittää lasten immuniteettia.

LISÄÄ Lemmikkien on jopa arvioitu pidentävän omistajiensa elinikää. Verenpainetautia sairas12. ELINVUOSIA tavien seitsemänkymppisten riski menehtyä sydän- ja verisuonitautiin oli erään tutkimuksen mukaan 26 prosenttia pienempi niillä, joilla oli joku lemmikki.

KUVAKIN VAIKUTTAA Vaikkei kotona omaa lemmikkiä olisikaan, jo eläinten kuvien katsomisen on 13. PELKKÄ havaittu laskevan stressiä ja tekevän iloisemmaksi. Tutkimuksissa on havaittu sekin, että koemme kuvissa esiintyvät vieraat ihmiset ystävällisemmiksi ja onnellisemmiksi, jos heidän kanssaan kuvassa on eläimiä.


LOKI

16 - 2018 - N:o 1

Pullonpalautuksella iloa syöpälapsille Teksti: Marja Myllyluoma • Kuva: Hanna Ronumäki Kun palautat tyhjiä pulloja turkulaisen Citymarketin automaattiin, voit ohjata panttipennoset tuomaan iloa syöpälasten sairaala-arkeen. Lapsisyöpäpotilasperheiden Sykerö-kerhon ja ”Sittareiden” yhteinen keräys on jo poikinut kymmenen tuliterää televisiota ja DVD-soitinta Tyksin lasten ja nuorten hematologiselle osastolle. Seuraavaksi pyritään pitämään rakastettu lastenohjaaja talossa. Ajatus pullonpalautuskeräyksestä lähti lentoon turkulaisen Ronumäen perheen keittiönpöydän äärestä. Sykerö-äiti Hanna Ronumäki päätyi tempauksen puuhanaiseksi. – Kiitos idean keksimisestä kuuluu kylläkin puolisolleni Juholle, hän tunnustaa. Hanna esitteli asian muille sykeröläisille ja sai nämä oitis innostumaan. Sitten hän marssi Kupittaan Citymarkettiin, kauppias Hannu Aaltosen juttusille. Raikkaista ratkaisuistaan tunnettua kauppiasta ei tarvinnut kummemmin suostutella, ei liioin hänen kollegoitakaan, Länsikeskuksen Jukka ja Marjo Itkonen, Ravattulan Timo Ilmolahti sekä Skanssin Harri Mäki-Tanila hyväksyivät mielihyvin Kupittaan kauppiaan kutsun; Citymarket-kauppiaat tekevät tärkeät päätökset yhdessä. – Hyvällä asialla tässä ollaan. Asiakkaatkin ovat tulleet kivasti mukaan. Nyt on jo nähty, miten pienistä puroista kertyy suuria summia, Hannu Aaltonen iloitsee. Rahoilla on saatu televisiot lasten syö-

päosaston potilashuoneisiin ja leikkihuoneeseen. – Televisio saattaa olla ainoa viihdyke pitkään sairaalassa olevalle lapselle. Rankat hoidot vievät ehkä voimat niin, ettei lapsi jaksa muuta kuin katsella tvohjelmia, Hannu miettii.

kareiden ja soitinten hintaa. Puuttuvat eurot lainattiin Sykerön tililtä. ”Kassavaje” korjaantunee. Pullonpalauttajakansan käsi on ollut karttuisa: pienistä puroista on kasvanut kuukausittain noin tuhannen euron virta.

Kansan käsi karttuisana

Kun Ronumäkien Ellen-tytär – nyt nelivuotias terve ja iloinen näyttelijänalku – taannoin oli hoidettavana lasten ja nuorten hematologisella osastolla, koko perhe joutui tutustumaan osaston töllökurjuuteen. – Telkkarit toimivat mikä mitenkin, liki jokainen eri tavalla. Murheita oli tarpeeksi muutenkin, ei siihen koneiden tuomaa stressiä päälle tarvittu. Hoitohenkilökunnan tehtäväkään ei ole juosta oikuttelevia telkkareita säätämässä, Hanna selvittää. Lahjatelevisiot toimivat moitteettomasti ja yhdenmukaisesti. Vanhat rakkineet Tyks lahjoitti kierrätyshengessä Sykerölle, tämä puolestaan omille perheilleen. Enää tv-vanhukset tuskin aiheuttavat hermoromahduksen uhkaa, sillä

Sittareilla oli kaksi ehtoa leikkiin lähtemiselle: keräysluvan pitää olla kunnossa ja varainkäytöstä on tehtävä selkoa neljän kuukauden välein. Molemmat ehdot on tähän mennessä täytetty. Kerho Sykeröllä ei voi olla omaa keräyslupaa, mutta emoyhdistyksen, LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen, keräyslupa tuli apuun. Ensimmäinen raportointivelvoite on niin ikään täytetty, juhlallisesti vieläpä. Yhteistyökumppanit luovuttivat loppuvuodesta kymmenen televisiovastaanotinta ja DVD-soitinta lasten syöpäosastolle lämminhenkisessä juhlahetkessä. Hanna Ronumäki myöntää, ettei syyskuussa alkanut keräys vielä luovutustilaisuuteen mennessä ollut tuottanut telk-

Vanhat töllöt kierrätettiin

uusien omistajien tarvitsee opetella vain yhdet oikut.

Lastenohjaaja lasten mieleen

Pullonpalautuskampanjaa kestää vielä tämän vuoden. Keräystavoitteita on jäljellä tasan yksi – että lastenohjaaja Kirsi Hellman voisi jatkaa Tyksissä. Hän on tähänkin asti saanut palkkansa lahjoitusvaroista, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on jonkin verran osallistunut kustannuksiin. Hanna Ronumäen tietämän mukaan sairaanhoitopiiriltä on taas luvassa pieni raha-apu. – Muut sairaanhoitopiirit kyllä maksavat kokonaan lastenohjaajan palkan, Hanna huomauttaa. – Niillä on tietääkseni kriteerinä lastentarhanopettajan koulutus. Kirsi on koulutukseltaankin lastenohjaaja. Mutta pätevyysvaatimuksethan ovat jokaisen piirin itse päätettävissä. Jos Tyksin pieniltä syöpäpotilailta ja heidän vanhemmiltaan kysytään, sairaalan työyhteisöönkin luontevasti asettunutta Kirsiä ei saa päästää menemään. – Hän tulee loistavasti juttuun sekä lasten että aikuisten kanssa, Hanna tietää.

Brother Christmasin lahjoituksella hengähdyshetki arkeen Lapsisyöpäpotilasperheet viettivät ikimuistoisen virkistysleirin MeriKarinassa helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna. Leirin järjesti Sykerö-kerho, joka kutsui mukaan muut Tyksin hoitoalueella toimivat kerhot eli Satakunnan alueen Syöpykät-kerhon sekä Pohjanmaan Eppulit-kerhon. Sykerön toiveena oli toteuttaa leiri perheille täysihoidolla ilman omavastuuosuutta. Tämän kaiken mahdollisti Brother Christmas, joka maksoi leirin kulut. Lapsen vakavan sairastumisen myötä toinen vanhemmista jää usein sairastuneen lapsen omaishoitajaksi, perheen tulotaso laskee, eikä perheillä ole taloudellisen tilanteen vuoksi mahdollisuutta osal-

listua maksullisiin tapahtumiin. Täysin maksuttomalle helmikuiselle virkistysleirille oli mahdollista osallistua kaikki lapsisyöpäpotilasperheet halutessaan.

Lahjoitusvaroin mahdollistunut virkistysleiri tarjosi lapsille kivaa puuhaa, joka vei ajatukset hetkeksi pois sairaudesta.

Brother Christmas tarjoaa apua yksityisten ihmisten ja yritysten avulla. Toimintakokonaisuus on uudenlainen, innovatiivinen tapa auttaa siellä, missä avulle on suurin tarve. Toiminnalla luodaan matalan kynnyksen tuki niille, joiden elämässä on paljon haasteita. Syöpää sairastavat lapset perheineen valikoituivat varsin luonnolliseksi lahjoituskohteeksi, sillä sairaat lapset ovat Brother Christmasin yksi suurimmista apua saavista tahoista. – Lasten ja nuorten eriarvoisuus puhututtaa erityisesti lomien aikaan, jolloin useat perheet matkustavat tai heillä on paljon muita aktiviteetteja lapsille. Kun arki taas koittaa ja päivä-

kodissa tai koulussa muut lapset kertovat, mitä kaikkea lomalla on tehty, apua tarvitsevien perheiden lapset tuntevat olonsa ulkopuolisiksi. Tämä on yksi keskisimmistä syistä, miksi haluamme tukea niitä perheitä, joiden osallistuminen ei muutoin olisi mahdollista, Brother Christmas kertoo.

”Vertaisten tuki parasta antia”

Meri-Karinassa järjestetyllä virkistysleirillä lapsille ja nuorille toteutettiin monipuolista ohjelmaa heidän toiveidensa mukaan. – Ohjelma sisälsi muun muassa askartelua, leikkiä ja liikuntaa. Lasten ollessa lastenohjaajien kans-


LOKI

N:o 1 - 2018 - 17

Tuliterät televisiot ovat mitä tervetullein lisä lasten ja nuorten hematologisen osaston kalustukseen. Kun laitteet luovutettiin Tyksin pienessä juhlahetkessä, ilo oli sekä antajien että saajien puolella. Sykeröä edustivat Taina Ylenius (pj.) ja Ellen Ronumäki (lapsi), Citymarket-kauppiaita Hannu Aaltonen, Tyksin puolesta lahjan vastaanottivat Afi Nkegbe, Päivi Lähteenmäki, Kirsi Hellman ja Riitta-Maija Hokkanen.

– Sitä paitsi Kirsi puhuu suomea, ruotsia ja englantia. Merkittävä avu, kun potilaat ja perheet voivat olla esimerkiksi ruotsinkielisiä ummikoita tai ulkomaalaistaustaisia.

Hengähdystaukoja potilaiden perheille

Koska pikkupotilaat luottavat Kirsiin ja viihtyvät hänen seurassaan, vanhemmille tarjoutuu kaivattuja hengähdyshetkiä. – Voi piipahtaa vaikkapa syömään tai pienelle happihyppelylle, Hanna ehdottaa. Hanna muistelee lämpimästi niitä paria kertaa, joina hän malttoi poistua tyttärensä sairaalavuoteen viereltä. – Sain valtavasti voimia päästessäni hetkeksi kupsuttamaan kasvimaata. Tiesin, ettei Ellenillä ollut mitään hätää Kirsin hoivissa. Lastenohjaajan pestin jatkoon voi jokainen turkulaisessa Citymarketissa asioiva vaikuttaa: sen sijaan että kiikuttaisit pullonpalautuskuittisi kassalle, pudotat lappusen keräyslippaaseen. Citymarket tilittää lippaaseen kerääntyneiden kuittien ilmoittaman summan eteenpäin.

sa vanhemmilla oli mahdollisuus saada toisiltaan vertaistukea, levätä tai kuunnella esimerkiksi asiantuntijaluentoa, esittelee lapsiperhekoordinaattori Pia Ilves Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä. Laura Leppänen Sykerö-kerhosta ja Sarita Ylipelkonen Eppulit-kerhosta iloitsevat siitä, että talvinen koko perheen virkistysleiri saatiin järjestettyä. – Mahtavaa päästä taas pitkästä aikaa vertaisten pariin! Virkistysleirin tärkeimpänä antina Laura ja Sarita mainitsevatkin vertaistuen ja mahdollisuuden keskustella asioista, joista ei välttämättä muiden ihmis-

ten kanssa pystyisi puhumaan. – Vanhemmat saavat vertaistukea ihmisistä, jotka tietävät selittämättä, millaista elämä on syöpää sairastavan lapsen kanssa. Virkistysleiri tarkoittaa molemmille äideille myös hetken hengähdystä arjesta, uusia elämyksiä sekä ikimuistoisia hetkiä lapsille, jotka eivät infektioriskin takia voi liikkua yleisillä paikoilla. Leiri tuo hymyn ja hetken helpotuksen – sitä, mihin arki ei aina yllä. Teksti: Pia Ilves Kuva: Oskar Hirvinen

Kiitos yhteistyökumppaneille Lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Sykerö järjestää monipuolista toimintaa perheille, joissa lapsi on sairastunut syöpään. Toiminnan kautta perheille mahdollistetaan ilonhetkien ja vertaistuen saanti. Sykerö-kerhon toiminta ei olisi mahdollista ilman lahjoittajia ja yhteistyökumppaneita, koska kerho toimii täysin lahjoitusten varassa. Vuonna 2017 Sykerö-kerhon toimintaa lahjoituksin tukivat muun muassa Lions Club Archipelago, Odd Fellow Lastenrahastosäätiö, Neste Oyj, Orion Oyj:n kemiallisen laadunvalvonnan askartelijat ja Konvehtimatamit. Lahjoitusten lisäksi Sykerön toimintaa voi tukea esimerkiksi järjestämällä infektioriskittömiä vierailumahdollisuuksia sekä lahjoittamalla erilaisia välineitä ja tiloja kerhon käyttöön. Kauppakäyntejä ovat mahdollistaneet muun muassa Prisma, Casagrande ja TOYS’R’US. Kulttuurikokemuksia ovat järjestäneet Turun Nuori Teatteri, Turun Kesäteatteri Vartiovuorella sekä Wäinö

Aaltosen museo. Yhteistyökumppani Finnkino puolestaan järjestää kuukausittain infektioriskittömiä elokuvapäiviä perheille. Erilaisia elämyksiä ovat vuosien aikana järjestäneet muun muassa Zoolandia, Muumimaailma, Väskin seikkailusaari, Turun Seikkailupuisto, Momo Racing, Merjan Talli, HopLop, Tivoli Sariola ja FC Inter. Sykeröläiset pääsivät vierailemaan myös Super Puma -helikopterissa vuonna 2017. Vuonna 2018 Sykerö-kerho tekee yhteistyötä Fight Back -tiimin kanssa ja saa käyttöönsä Fight Back Empowering -tilan, joka toimii lapsisyöpäpotilaiden ja heidän sisarustensa liikuntakerhon pitopaikkana. Sykerön toimintaa ovat tukeneet myös erilaiset välinelahjoitukset, viimeisenä Mustat suomenhevoset tekevät hyvää -kampanjan lahjoittamat keppihevoset ja keppihevosrata. Lämmin kiitos kaikille lahjoittajille ja yhteistyökumppaneille!

Mustat suomenhevoset lapsisyöpäpotilaiden tukena Mustat suomenhevoset tekevät hyvää -hyväntekeväisyyskampanjan päätöstilaisuutta vietettiin Liedossa Ratun tallilla Ratsastuskoulu Caballoksen tiloissa tammikuussa. Lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Sykerön lapsille esiintyivät Ratun Ritari, Ratun Rölli, Lavilan Viljo ja Maarian Kerttu. Kaikkiaan hyväntekeväisyyskampanjan kalenteri- ja tuotemyynnillä Sykerölle saatiin 5 500 euroa. Lisäksi Sykerökerholaisille lahjoitettiin M. M Esteiden tekemä kepparirata ja kaksi mustaa Hakko Productionin valmistamaa keppihevosta. Päätöstilaisuudessa oli tarjolla Antellin herkkuja. Kampanjan ideoi lietolainen Sinikka Sipiläinen. Hän omistaa 8-vuotiaan suomenhevosoriin Lavilan Viljon, jota ratsastaa Mira Mahosenaho. Sipiläinen oli jo pitkään halunnut tehdä hyväntekeväisyyttä hevosensa avulla. – Ystäviäni oli sairastunut syöpään. Nuorin oli noin 17-vuotias tyttö noin 20 vuotta sitten. Asia kosketti minua kovasti, Sipiläinen kertoo. – Halusin auttaa syöpää sairastavia lapsia ja nuoria. Kohteeksi valittiin Sykerö-kerho. Kampanja alkoi marraskuussa 2016. Sipiläinen perusti suljetun Mustat suomenhevoset hyvällä asialla -ryhmän, johon kuuluu 19 jäsentä. Myöhemmin luotiin julkinen Mustat suomenhevoset tekevät hyvää -sivu, joka lyhyessä ajassa kokosi yli 10 000 kontaktia. Mira Mahosenaho keksi idean kalenterista, jota myytäisiin Sykerön hyväksi. Lisäksi myynnissä oli varsakortteja. Kalenterin kuvat otti Esa Manninen, joka löytyi Virpi Lummevuon avulla. – Virpin avulla tehtiin ensimmäinen mainos, hänen poikansa Akseli Sautila teki oppilastyönä Turun ammatti-instituutissa meille upean mainoksen, ja tällä lähdettiin liikkeelle. Vuoden aikana Sykerö-kerholaisille on järjestetty myös elämyspäivä Merjan tallilla Koskella. Siellä lapset pääsivät ratsastamaan poneilla ja

grillaamaan makkaraan. Mauno Mäentausta paistoi muurinpohjalettuja. Projektin aikana hyväntekeväisyysryhmä on osallistunut muun muassa Ypäjän Orisuoraan, Tampereen messuille ja Hevoset Kaivarissa -tapahtumaa, joissa ryhmä keräsi varoja tuotemyynnillä ja arvoilla. Kalentereita on myyty myös Ypäjällä Kuninkaallisissa ja Helsinki International Horse Show´ssa. Merjan tallin kisoissa yksi ratsastusluokka oli nimetty ryhmän mukaan. Hyväntekeväisyysprojekti liittyi myös Suomenhevosen kantakirjan 110- ja Suomen 100-vuotisjuhlaan. Teksti ja kuva: Pekka Remes

Sykerölle lahjoitettiin kepparirata ja kaksi keppihevosta.


LOKI

18 - 2018 - N:o 1

Apua tunteiden vuoristorataan

Mari ja Johanna tukevat keskustelemalla nuoria syöpään sairastuneita Teksti ja kuva: Vappu Pitkänen Järkytys, epäusko, pelko, kiukku, suru – syöpädiagnoosi nostattaa moninaisten tunteiden hyökyaallon. SOMA-sairaanhoitajat Mari Holmberg ja Johanna Viitanen rohkaisevat nuoria potilaita juttelemaan omista ajatuksistaan ja peloistaan. Kysyimme heiltä, mitä nuoret pohtivat ja minkälaista psykososiaalista apua Tyksin Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien osasto tarjoaa. Missä ja milloin tapaatte nuoria po1. tilaita? – Tapaamme osastohoidossa olevia ja poliklinikalla käyviä nuoria. Keskusteluhetkistä voi sopia etukäteen, mutta niitä syntyy myös spontaanisti. Spontaaneille keskusteluille pitää olla mahdollisuus, silloin juttelu voi olla vapautuneempaa, eikä sitä tarvitse etukäteen jännittää.

maailma. Voi kysellä ystäväpiiristä ja siitä, miten on nyt pystynyt pitämään yhteyttä. Kouluun liittyen puhutaan muun muassa lempi- ja inhokkiaineista, tulevaisuuden ajatuksista ja siitä, mikä ammatti kiinnostaa. – Nuoren tuntemaan oppiminen on tärkeää, että hän tulee kuulluksi ja nähdyksi omana itsenään.

Psykososiaalista tukea saa nopeasti • Moniammatillinen psykososiaalinen tuki aktivoituu heti uuden potilaan tullessa hoidon piiriin Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien osastolle. • Perusperiaate on koko perheen huomioiminen ja vanhempien jaksamisen tukeminen. Myös sisarukset pyritään huomioimaan. • Perheen tilanne ja tuen tarve kartoitetaan hoidon alussa, ja tuen riittävyys tarkistetaan hoidon kuluessa, varsinkin kuormittavien ajan-

jaksojen kohdatessa. • Tukea antavat hematologian erikoislääkärit, sairaanhoitajat, psykososiaalisen tuen koulutuksen saaneet SOMA-hoitajat, kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa, kuntoutusohjaaja, sosiaalityöntekijä, sairaalakoulun opettaja, sairaalapappi, lastenohjaaja sekä taideterapeutti. • Tarvittaessa lähetteellä saadaan kontakti lasten- tai nuorisopsykiatrialle.

Minkälaisia sairauteen liittyviä murMinkälaisia reaktioita diagnoosin 7. heita nuoret nostavat esille? 2. juuri saaneilla nuorilla ilmenee? – Todella yksilöllisiä. Jokainen on oman- – Sosiaalisen eristymisen, yksinäisyyden, laisensa, ja sitä kunnioitetaan. Saa olla peloissaan, saa itkeä, saa olla epävarma. – Yritämme luoda turvallisen ilmapiirin kiukun, turhautumisen ja muidenkin kielteisten tunteiden näyttämiseen. Toivomme, että lapset/nuoret ja perheet kokevat, että tunteiden näyttäminen on sallittua. Voivatko nuoren vanhemmat osal3. listua keskusteluihin? – Kyllä, jos niin sovitaan, mutta usein on

hyvä saada tilaisuus puhua nuoren kanssa kahden kesken. Vanhemman läsnä ollessa jotain voisi jäädä sanomatta.

4.

Onko teillä vaitiolovelvollisuus nuoren asioissa? – Lähtökohtaisesti kyllä. Voimme tietysti kysyä lupaa puhua asiasta myös vanhempien kanssa, jos se tuntuu tarpeelliselta. Nuoren toivetta on kuitenkin kunnioitettava. Onko ulkopuoliselle helpompi pu5. hua murheistaan? – Voi olla. Lapsi tai nuori voi suojella

omaa perhettään, olla siksi reipas ja jättää kertomatta heille murheensa ja huolensa. – Joskus vanhemmat esittävät toiveen, että hoitaja juttelisi nuoren kanssa, koska he kokevat etteivät saa toivomaansa kontaktia nuoreen. Tämä voi olla silloin hyvä vaihtoehto. Minkälaisista asioista keskustelette 6. nuorten kanssa? – Tärkeää on ehdottomasti nuoren arki,

hänelle tärkeät asiat, harrastukset, ajatus-

sairauden aiheuttaman ’erilaisuuden’, ulkonäkömuutokset, koulun, kaverit, tulevaisuuden, kuolemanpelon. Nuorten pohdinnat voivat olla todella raskaitakin. Jos puhuminen on nuorelle kovin 8. vaikeaa, mitä teette? – Yritämme lempeästi lähestyä ja vaikka kysellä niitä näitä, että saadaan hiukan juttelusta kiinni. Puhumme vaikka siitä, mitä juuri tulee televisiosta!

Ottavatko kaikki vastaan mahdolli9. suuden psykososiaaliseen tukeen ja keskusteluun? – Eivät. Nuorilla on oma jo olemassa oleva tapansa ja suhteensa maailmaan, mikä näkyy halussa tällaiseen keskusteluun. Ketään ei siihen painosteta. Ehkä aika ei juuri siinä hetkessä ole vielä sopiva. – Juttelu nuoren kanssa voikin olla enemmän kuulumisien kyselyä ja jutustelua esimerkiksi kiinnostuksen kohteista. Kaikki pysähtyminen potilaan ja perheen luo, myös hiljaisuuden salliminen, on osa tukea. – Tärkeää on myös antaa tieto siitä, että vaikka enempi juttelu ei nyt kiinnosta tai siihen ei koe tarvetta, on se mahdollista myöhemmin, jos sitä toivoo. Milloin ammattilaisen tuki olisi 10. kuitenkin tarpeen? – Jos esimerkiksi alkuvaiheen kriisi, mie-

lialan tai käytöksen muutokset, unen tai syömisen häiriöt, sosiaalisten suhteiden ja sopeutumisen vaikeudet syvenevät tai

Nuorille potilaille on tärkeää päästä puhumaan ajatuksistaan ja arjestaan, niin isoista kuin pienistä murheista ja ilonaiheista, sanovat soma-hoitajat Johanna Viitanen (vas.) ja Mari Holmberg. pitkittyvät, ehdotamme keskustelukontaktia ammattilaisen kanssa. Minkälainen on ystävien merkitys 11. nuoren tukijoina? – Suuri. On mahtavaa, että suojaeristetty nuori voi olla yhteydessä sosiaaliseen verkostoonsa netissä. Myös kontaktin säilyminen kouluun tai opiskelupaikkaan on todella tärkeää, siinä suurena tukena ovat kuntoutusohjaaja ja sairaalakoulun opettaja.

12.

Kuinka usein nuorten kanssa järjestetään tapaamisia? – Omahoitajakeskusteluja toteutetaan tarpeen ja tilaisuuden koittaessa. Hoitojen aikana tulisi säännöllisesti tiedustella ja arvioida jaksamista sekä tuen tarvetta. Millaista psykososiaalista tukea 13. saa hoitojen päätyttyä? – Tuki jatkuu seurannassa hematologian poliklinikalla. Käynnit siellä sisältävät

Olemme avoinna Ark 9-20 La 9-17 Su 12-16 APTEEKKI PRISMA LÄNSIKESKUS www.atkserviceoy.fi

Viilarinkatu 3, 20320 Turku Puh. 02 8800 860 Hyödynnä

S-Bonuksia

APTEEKKI Länsikeskus

Kerrytä S-bonusta kaikista ei-lääkkeellisistä tuotteista.

aina yksilöllisen kohtaamisen lääkärin ja hoitajan kanssa, puheeksi otetaan aina selviytymisen eri osa-alueita. – Myöhäisseurantapoliklinikka STEP lapsena tai nuorena syövän sairastaneille jatkaa sitten täysi-ikäistyneiden tukea heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaan. Tätä kautta saa tukea syöpähoitojen mahdollisiin myöhäisvaikutuksiin myös psykososiaalisen selviytymisen osalta. Miten haastavaa psykososiaalisen 14. tuen antaminen on ammattilaisille? – Lapsen ja nuoren sekä perheen kohtaaminen edellyttää pysähtymistä, läsnäoloa, kuuntelemista ja tilan antamista sekä rohkeutta ja oman epävarmuuden sietämistä. Siksi se koetaan joskus haastavaksi hoidon osa-alueeksi. – Systemaattisen tuen kehittäminen on tähän yksi vastaus, silloin ei tarvitse nojata hoitajan tilanne- ja tapaussidonnaiseen arvioon tuen tarpeesta.

Hyvä kiertää Turun Ekotorilla Löytöjä luontoa ja lompakkoa säästäen! Avoinna ma–pe 8–18 | la 10–15 turunekotori.fi Löydät meidät myös Facebookista ja Instagramista!

Lahjoittamalla Ekotorille tarpeettomaksi jääneet hyväkuntoiset huonekalut, kodin tavarat sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteet

tuet paikallista työllistämistä ja säästät luontoa.

Rautakatu 12 | Rieskalähteentie 74 | 044 7007 400


LOKI

N:o 1 - 2018 - 19

OP on omamme Omistaja-asiakkaana teet hyvää, itsellesi ja muille. Tämäkin tarina, jossa Katja ja Teemu saivat talouteensa tukea perheenlisäyksen koittaessa, on sinun ansiotasi. Me haluamme olla mukana omistaja-asiakkaidemme arjen käänteissä. Omistaja-asiakkaana saat esimerkiksi alennuksia pankki- ja vakuutuspalveluista, ostat ja myyt rahastoja kuluitta sekä kuittaat asioinnin maksuja OP-bonuksilla.

Liity joukkoomme: op.fi/omamme

Yhdessä hyvä tulee.


LOKI

20 - 2018 - N:o 1

Vapaaehtoistoiminnan uusia tuulia Teksti: Marja Myllyluoma Syöpäjärjestöjen yhtenä strategisena tavoitteena on edistää hyvää elämää syövästä huolimatta. Järjestö jäsenyhdistyksineen pyrkii tukemaan jokaista syöpään sairastunutta ja tämän läheisiä. Vapaaehtoisilla on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä tärkeä rooli palkatun henkilöstön rinnalla. Tausta-ajatuksena on vapaaehtoistoiminnan hyödyllisyys yhteisölle ja merkityksellisyyden kokemus itse vapaaehtoiselle. Syöpäyhdistyksessä vapaaehtoiset toimivat tukihenkilöinä tai talkootehtävissä. Kullekin vapaaehtoiselle pyritään löytämään juuri hänelle sopiva toimintamuoto. Kunhan kevät koittaa, Meri-Karinan hyvinvointikeskuksen tontilla alkavat taas pihatalkoot, haravanvarressa joukko vapaaehtoisia. Monet muutkin tehtävät hoituvat talkoohengessä. Vapaaehtoistoimijat osallistuvat erilaisten tilaisuuksien järjestelyihin Me-

ri-Karinassa valmistellen kokoustilojen kalustusta, osallistuen kahvitukseen tai ohjaten liikennettä parkkialueella. He ahkeroivat Meri-Karinan keittiössä tiskaamassa ja pöytiä siistimässä tai maailmalla, toreilla ja tilaisuuksissa yhdistyksestään kertomassa, esitteitä jakamassa, lippaaseen rahaa keräämässä. He tekevät palkatun henkilökunnan rinnalla monenmoisia avustavia töitä, postittavat, järjestele-

Vertainen jauhaa muustakin kuin syövästä Loimaalainen Aune Hongisto tuli mukaan LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen toimintaan saatuaan syöpädiagnoosin vuonna 2013. Nykyään hän ahertaa kolmatta vuotta Loimaan paikallisosaston johtokunnassa, paikallista yhdistystoimintaa ideoiden ja syöpään sairastuneiden vertaistukena. Aune kertoo jokaisen tukitilanteen olevan omanlaisensa. Puheenaiheet vaihtelevat laidasta laitaan, mutta useimmiten palataan sairauteen ja vertaillaan sen herättämiä ajatuksia. – Toki keskustellaan täysin muustakin, vaikka säätilasta, se on mielen virkistystä. Aina ei jaksa jauhaa loputtomasti syövästä, sillä on mukavampiakin asioita. Kun voi olla jollekulle avuksi, kannustaa ja jutustella niitä näitä, saa itselleenkin hyvä mielen, Aune hymyilee. Sairastuttuaan syöpään Aune kävi hakemassa apua Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Loimaan

PROTEESIPROTEESIPROTEESIASIAKAS ASIAKAS ASIAKAS

syöpäneuvonta-asemalta, etenkin hoitoväsymyksen aikaan. – Hoitaja antoi ammattitukea, enkä jäänyt tyhjän päälle. Myös saman sairauden kokenut serkkuni rohkaisi ja auttoi eteenpäin. – En mainostanut sairauttani, mutta en sitä toisaalta salannutkaan. Kerroin avoimesti tilanteesta, jos se tuli puheeksi, Aune kertaa tuntemuksiaan.

Kahvinkeitosta varainhankintaan

Aunella on paikallisosaston vapaaehtoistoimijana monta roolia. Hän tukee syöpään sairastuneita ja auttaa Loimaan neuvonta-asemalla eri tilaisuuksien järjestämisessä keittäen kahvia ja pitäen seuraa. Toisinaan kaivataan lisäkäsiä varainhankintaan, esimerkiksi Roosa nauhojen myyjänä kampanjakuukautena ja pakkauspalveluapuna jouluviikolla.

vät, hoitelevat kuljetuksia ja pieniä korjaushommia. Monet ovat tehneet vapaaehtoistyötä hyvinkin pitkään, toiset ovat aloittaneet viime vuosina, mutta uudet vapaaehtoiset toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi. Syöpäyhdistyksen toimintaperiaatteisiin on sitouduttava, mutta itse toimintaan ei ole sitoutumispakkoa, voi käydä vaikka kerran, pari vuodessa talkoissa oman kiinnostuksen, jaksamisen ja elämäntilanteen mukaan. – Vapaaehtoistyö on tärkeää ja arvokasta. Jokaiselle halukkaalle löytyy varmasti mielekästä tekemistä, vakuuttaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Sirkka Nikulainen. – Olet tervetullut mukavaan porukkaamme. Voit osallistua sen verran kuin

Loimaan paikallisosaston toimintavuotta rytmittävät säännölliset kuukausitapaamiset, jotka on tarkoitettu sairastuneille ja heidän läheisilleen. – Kuukausitapaamisissa on ollut väkeä ihan mukavasti, keskimäärin 20–30 henkilöä per kerta, mutta uusia osallistujia kaivataan mukaan kaiken aikaa. Tapaamisten aiheet vaihtelevat, esimerkiksi tänä keväänä kuulemme edusvalvonnasta, apteekkipalveluista ja hoitotahdosta. Joskus se voi olla jotain aivan muutakin. Paikallisosaston toimijat kokoontuvat yleensä

sinulle sopii, säännöllisesti tai silloin tällöin, hän kannustaa ihan jokaista. Vaivanpalkaksi saattaa saada hyvän mielen lisäksi talkoopäivän lounaan ja pääsyn Meri-Karinan saunaan ja uimaaltaaseen. Talkoihin osallistujat ovat vakuutettuja talon puolesta. Vapaaehtoiset perehdytetään tuleviin tehtäviinsä, ja heille tarjotaan koulutusta ja virkistystä. Onpa vapaaehtoistyöhön tekeillä uusi strategiakin. Sitä työstää Suomen Syöpäyhdistys. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys, jäsenyhdistyksistä suurin, kehittää strategian pohjalta omaa vapaaehtoistoimintaansa jatkossakin yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä: sirkka.nikulainen@lssy tai 02 2657 841 (tekstiviestikin käy).

Aune Hongisto on yksi LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen arjen arvokkaista vertaisista, jotka jakavat ilot ja surut syöpään sairastuneen tukena. kuukauden viimeisenä maanantaina Loimaan Kaupunginkirkon yläsalissa kello 15–17. – Loimaalla ei oikein ole sopivia tiloja, ja vuosittain käytettävät rahat ovat vähäisiä. Omista toimitiloistamme olemme joutuneet luopumaan. Ilta olisi parempi kokoontumisajankohta, jotta työikäisetkin pääsisivät mukaan, Aune ehdottaa. Teksti ja kuva: Aleksi Rajamäki

TURKU TURKU TURKU 02-23 11 881 Kaskenkatu 15 1111 881 Kaskenkatu 1515 02-23 11 881 Kaskenkatu 02-23 884 Aninkaistenkatu 6 02-23 02-23 11 884 Aninkaistenkatu 6 02-23 11 884 Aninkaistenkatu 6 RAISIO 02-438 438 4 Kirkkoväärtinkuja 1 RAISIO RAISIO

% %% % %% %

%%

02-438 438 44 Kirkkoväärtinkuja 1 11 02-438 438 Kirkkoväärtinkuja 1 884 Arkut ja uurnat Liikeajan jälkeen 02-23 -10 % www.hautaustoimistoperttala.fi Arkut jauurna uurnat Arkut ja uurnat Arkku jajäsenille Liikeajan jälkeen 1111 884 Liikeajan jälkeen 02-23 02-23 884 LSSY:n

%

%%

www.hautaustoimistoperttala.fi www.hautaustoimistoperttala.fi Ostaessasi meiltä Ostaessasi meiltä Rintaliivit, kokoliivit Rintaliivit, kokoliivit Ostaessasi meiltä tai uima-asun tai uima-asun Rintaliivit, kokoliivit Teemme valitsemaasi Teemme valitsemaasi tai uima-asun malliin proteesitaskun malliin Teemmeproteesitaskun valitsemaasi malliin ja proteesitaskun Liivien rantamuodin Liivien ja rantamuodin Ykköspaikka Ykköspaikka Liivien ja rantamuodin Ykköspaikka

Eerikinkatu 6 Eerikinkatu66 Eerikinkatu Kristiinankatu 10 Eerikinkatu 6 Kristiinankatu 10 Kristiinankatu 10 Eerikinkatu 6 TURKU Kristiinankatu Eerikinkatu 610 TURKU TURKU Kristiinankatu 10 puh. 02-231 4427 TURKU Kristiinankatu puh.TURKU 02-231 442710 www.liivikauppahusso.fi www.liivikauppahusso.fi puh.TURKU 02-231 4427 www.liivikauppahusso.fi

-10 % -10 %% -10 LSSY:n jäsenille LSSY:n jäsenille LSSY:n jäsenille

ASIANAJOTOIMISTO

BRANDER & MANNER OY Kristiinankatu 3, 20100 Turku, puh. 511 7000, fax 250 3053 etunimi.sukunimi@brander-manner.fi bm.office@brander-manner.fi www.brander-manner.fi Muut toimistot: Pohjoisranta 4 A 1, 00170 Helsinki Isokatu 21, 26100 Rauma, puh. 824 0618, fax 824 0781


LOKI

N:o 1 - 2018 - 21

Ettei kenenkään tarvitse kuolla yksin – Aina kun lähden Karinakodista, minulla on valtavan hyvä mieli, sanoo saattohoitokodissa vapaaehtoistyötä tekevä Hannele Nikula. Hannele Nikula on yksi reilusta parista kymmenestä aktiivisesta vapaaehtoisesta, jotka vierailevat auttamassa saattohoitokodissa säännöllisesti. Hän sai Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä vapaaehtoistyöstään tunnustuksen joulukuussa. Vapaaehtoistyö on ollut osa hänen elämäänsä jo 28 vuotta. Saattohoito tarkoittaa kuolevan, parantumattomasti sairaan ihmisen ihmisarvoista hoitoa ja hyvää elämänlaatua. Karinakodin vapaaehtoisohjaaja Satu Nurmela kertoo, että vapaaehtoistyössä riittävät oman elämän voimavarat. Jos itse on kokenut äskettäin menetyksen, on hyvä pitää taukoa ennen kuin lähtee auttamaan muita. Vapaaehtoistyöhön tulevat haastatellaan ja koulutetaan.

Heille on myös työnohjausta. Apu on läsnäoloa, keskustelua ja käsiparina olemista. – Autamme kaikessa pienessä. Keskustelemme potilaiden ja omaisten kanssa ja voimme auttaa vaikka syömisessä. Meillä on säännöllisesti takkahuoneessa makkaran- tai letunpaistoa. Samalla juttelemme potilaiden ja omaisten kanssa, sanoo Liikenneturvan aluekouluttajana työuransa tehnyt Hannele. Ystävät ovat kysyneet Hannelelta, miten hän jaksaa vapaaehtoistyötä kuolevien kanssa. Eikö se ole raskasta? – On tietenkin tuskallista nähdä, kun tuttu potilas hiipuu pois. Varsinkin nuorten potilaiden kohtalo riipaisee. Kuitenkin tänne auttamaan tuleminen on ollut minulle aivan luontevaa. Tämä tehtävä

antaa paljon. Ennen saattohoitokotia hän toimi pitkään − vielä töissä ollessaan − vapaaehtoisena kotisairaanhoidossa. Kotisairaanhoidon vastaavana hoitajana toimi tuolloin Marja Kotiranta. Turun Hirvensalossa meren rannalla sijaitseva Karinakoti on paikka, jossa potilaat asuvat omissa huoneissaan ja jossa omaiset voivat halutessaan yöpyä. Kaveriksi voi tuoda vaikka oman lemmikin. Ikkunoista näkee puita, merta, lintuja ja metsäneläimiä, kuten valkohäntäpeuroja. Joskus potilas viipyy saattohoitokodissa vain

Joken kyydissä kauppaan Joka perjantaiaamu tasan kello kymmeneltä Meri-Karinan oven edestä porhaltaa matkaan pakettiauto, matkustajinaan vaihteleva määrä Karinarannan ja läheisten rivitalojen asukkaita. Rattia kääntelee Jouko Kivimaa, yksi LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen monista vapaaehtoisista. Määränpäänä on ruokakauppa, usein kaksikin. Jouko Kivimaa on vuoden jos toisenkin kuskannut Meri-Karinan asukkaita perjantaikaupoille. Kyyti ulottuu ovelta ovelle, niin että huonojalkainenkin pääsee tekemään itsellisesti ruokaostoksia. Jokke tarjoaa kantoapua, nostelee painavat vesipullot ostoskärryyn, auttaa työntämään kiikkeriä kärryjä mennen tullen. Kesällä Jokke on vienyt väkeä muun muassa kesäteatteriin ja Heikkilän kasarmin torvisoittokonserttiin. – Talo on antanut kiitettävästi autoa käyttöön, hän kehuu.

Joken vapaaehtoishistoria alkoi Punaisesta Rististä. – Näin neljä viisi vuotta sitten lehdessä ilmoituksen, jossa kerrottiin Karinakodin vapaaehtoisille järjestämästä kurssista. Lähdin mukaan, hän kertoo. Karinakodista Jokke siirtyi Meri-Karinan puolelle, kun tarvittiin henkilöä kuljetushommiin. Ajoittain kuskimme jalkautuu kalustajaksi, puutarhaan tai sisätiloihin. Erilaisten tilaisuuksien alla pitää pystyttää seiniä, kantaa pöytiä ja tuoleja. – Mukavaahan tämä kaikki on. Näin eläkeläiseltä riittää aikaakin. Ja vapaaehtoistyö lähentää tekijöitään. Saa kavereita, jopa ystäviä. Samassa hengessä kaikki touhuavat, Jokke tuumaa.

”Viikon kohokohta”

Tammikuisena perjantaiaamuna kauppareissulle lähtijöitä on harvinaisen vähän, vain kolme leidiä. Joskus toiste taas pitää tehdä kaksikin ajoreis-

sua, kun kaikki halukkaat eivät mahdu kerralla kyytiin. Tänä perjantaina ajellaan vain K-markettiin. Isommalla porukalla käydään yleensä myös kauempana sijaitsevassa S-marketissa. Anneli Henttinen turvautuu päivittäisissä aterioissa Meri-Karinan keittiöön: ruokakaupassa käydessä on mukava toteuttaa pieniä mielitekoja. – Ilman autokyytiä en pääsisi minnekään. Kyllä tämä on oikein viikon kohokohta, Anneli suitsuttaa. – Hieno juttu, että Jokke jaksaa meitä kuljettaa, toteaa myös Ilona Koskimies. – Muutoin pitäisi lähimpäänkin kauppaan lähteä Meri-Karinasta bussilla. Sitä paitsi linja-autoon

Hannele Nikula on toiminut Karinakodin vapaaehtoisena jo vuosia. ”Tämä antaa paljon”, hän vakuuttaa.

päiviä ja joskus kuukausia. Hannele muistaa rouvan, joka asui Karinakodissa jopa pari vuotta. Kun joku asukkaista siirtyy ajasta iäisyyteen, hänen muistokseen palaa kodin oleskeluaulassa kynttilä. Karinakodissa kenenkään ei tarvitse kuolla yksin. Teksti: Paula Heino Kuva: Aleksi Rajamäki

Jouko Kivimaa kuljettaa kyytiläisensä ruokakauppaan tai kahteen. Tarvittaessa poiketaan myös postissa ja apteekissa.

nouseminen alkaa olla jo liian hankalaa. Myös Terttu Varho kiittelee ovelta ovelle -kuljetuksia. – En pääsisi edes bussipysäkille. Iso tilaus tällaiselle palvelulle todella on. Kauppapäivinä pääsee irti kämpästä. On elämänsyrjässä kiinni ja yhteiskunnassa mukana. Teksti: Marja Myllyluoma Kuva: Aleksi Rajamäki

Viihtyisää vuokra- ja palveluasumista Pitkäsalmen rannalla Meri-Karinan merellisessä ympäristössä Turun Hirvensalossa sijaitsee hyvinvointikeskuksen lisäksi 41 rivitalohuoneistoa (Meri-Villa I ja II) ja 27 kerrostalohuoneistoa (Karinaranta II) sekä tehostettua palveluasumista tarjoava Karinaranta I. Rivitalot Meri-Villa I ja rivitalot Meri-Villa II ovat tavallisia vuokra-asuntoja, joihin asukkaat voivat ostaa Meri-Karinasta muun muassa ruokapalveluja erillisen hinnaston mukaisesti. Pienkerrostalo Karinaranta II on rakennettu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tuella, joten asukasvalinta perustuu hakijan sosiaaliseen tarkoituksenmukaisuuteen ja taloudelliseen tarpeeseen. Rivitalo- ja kerrostaloasukkaiden mahdollisesta kotisairaanhoidosta ja kotipalvelusta vastaa Turun kaupunki. Rivitaloasuntojen vuokrahinnat ovat alkaen 10,10 €/m²/kk. Hintaan sisältyy lämmitys-, sähkö- ja vesimaksut sekä lankapuhelimen perusmaksu. Ker-

rostalohuoneistojen keskivuokra on 15,50 €/m²/kk, hintaan sisältyy lämmitys- ja sähkömaksut sekä puhelimen ja laajakaistan perusmaksu. Vesimaksu on 15,00 €/kk. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen omistama tehostetun palveluasumisen koti Karinaranta I sijaitsee samassa pihapiirissä kuin MeriKarinan hyvinvointikeskus. Vuonna 2000 toimintansa aloittaneessa Karinarannassa on 14 huoneistoa (39,5–51 m²), joissa kaikissa on olohuone, alkovi ja baarikeittiö sekä tarvittavin tukikahvoin varustettu inva-wc/kylpyhuone. Huoneistojen parvekkeilta on merinäköala, kahden huoneiston parveke on suunnattu pihalle.

Karinaranta I:n perushoidon palvelut ovat saatavilla ympäri vuorokauden, ja hoitomaksu peritään erillisen hoitosuunnitelman ja hoitoisuusluokituksen mukaisesti. Asumis- ja hoitokustannuksiin on mahdollista hakea tukea Kelalta.

Pienkerrostalo Salossa

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tarjoamiin asuntopalveluihin kuuluu lisäksi Salossa sijaitseva Salo-Karina. KarinaAsunnot Oy:n omistama Salo-Karinan vuokratalo on rakennettu vuonna 2001 ja käsittää 12 huoneistoa. Talossa toimii LSSY:n Salon paikallisosasto. KarinaAsunnot Oy kuuluu Lounaissuomalaisiin Syöpäjärjestöihin. Lue lisää kaikista edellä mainituista asumismuodoista sekä täytä asuntohakemus osoitteessa www.lssy.fi. Hakemus on voimassa kuusi kuukautta saapumispäivästä. Vuokrahintojen tarkistus tehdään 1.4.2018. Lisätietoja ja tiedustelut vuokra-asuntotilanteesta: Camilla Carpelan, asuntosihteeri 050 591 4974, camilla.carpelan@lssy.fi


LOKI

22 - 2018 - N:o 1

Testikelcancer – svår att undvika, lätt att behandla exempel bråck, vattenbråck och cysta på bitestikeln. Om cancern metastaserat kan man få symptom från olika delar av kroppen, till exempel hosta. Det är inte ovanligt att testikelcancer sprider sig snabbt.

Att avlägsna djupt sittande lymfkörtlar är en rätt stor operation och det gör man sällan. I Åbo görs 5–6 sådana operationer per år. De kan bland annat medföra komplikationer för ejakulationen (men inte erektionen) eftersom några viktiga nerver lätt skadas. – Men här i Åbo är vi ganska ensamma om att kunna göra den här operationen utan att skada nerverna, säger Boström. – Sannolikt kommer de här operationerna också nationellt småningom att koncentreras hit.

Hur behandlas testikelcancer?

Kan man undvika testikelcancer?

Text och foto: Mathias Luther Testikelcancer är den vanligaste cancerformen hos unga män med drygt 160 fall per år i Finland. Till all lycka är det också en cancer med mycket god prognos. Testikelcancer börjar dyka upp i tonåren och den vanligaste åldern att drabbas är omkring 30 år. Sedan minskar förekomsten kraftigt. – Det är en ovanlig sjukdom hos medelålders män och äldre, säger Peter Boström, överläkare vid urologiska kliniken på ÅUCS och docent i urologi.

– Testikelcancer är vanligare i Norden än i resten av världen och allra vanligast i Danmark och Norge. Den ökar också överallt. Det går hand i hand med försämrad kvalitet på sperman. – Man vet inte vad det beror på, men man misstänker kemikalier i miljön. Man vet inte vilka. – Det är möjligt att den här inverkan sker redan i fosterstadiet, att det är mammans exponering som är viktig. – Så i det stora hela finns det inte mycket man kan göra själv utom att söka sig snabbt till vård. Det är förstås alltid bra att undvika kemikalieexponering och tobak. – Det allra viktigaste att komma ihåg ifråga om den här cancern är att prognosen är en av de allra bästa. Bara att söka sig snabbt till vård.

– I alla fall opereras testikeln bort. Om cancern inte är spridd så behövs inte något annat än kontroller därefter. – En testikel kan man gott undvara. Den kvarvarande producerar i allmänhet tillräckligt både spermier och testosteron för att man skall fungera alldeles normalt. Olika slags testikelcancer kan grupperas som dels seminom, dels allt annat eller icke-seminom. Seminom är en mindre aggressiv form som man överlever med 98-99 procents säkerhet, med rätt behandling. Men också de allra aggressivaste icke-seminoma och spridda cancerformerna överlever 60–70 procent av patienterna. – Om cancern spridits till lymfkörtlarna i buken ges i allmänhet cytostatika, och om det är ett icke-seminom så kan man också operera dem efteråt.

Hur upptäcker man testikelcancer?

– Det typiska är en knöl på testikeln. En klump som inte var där tidigare. Ibland kan det värka lite eller dyka upp något akut symptom men det är mera ovanligt. Man kan också märka att den ena testikeln har blivit större. – En förändring i storlek skall undersökas. Det är ovanligt att testiklarna förändras annars, också om det finns sådana tillstånd, säger Boström och nämner som

Överläkare Peter Boström ger lugnande besked om testikelcancer.

Punertava virtsa varoittaa Teksti/text: Mathias Luther

Mikä on virtsarakon syöpä ja mistä tietää hakeutua hoitoon? Ylilääkäri, urologian dosentti Peter Boström kertoo. – Virtsarakon syöpää on kahta päätyyppiä. Toinen on pinnallinen ja ’kiltti’, näitä on 70 prosenttia uusista. Sen ennuste on erinomaisen hyvä. Se voidaan poistaa tähystysleikkauksella, se saattaa uusiutua mutta etenee harvoin pahemmaksi. – Sitten on invasiivinen ja aggressiivinen tyyppi, jossa vaaditaan ra-

kon poisto tai sädehoitoa ja sytostaatti, ja tähän liittyy merkittävä kuoleman riski. – Kaiken kaikkiaan virtsarakon syöpää on tuhatkunta tapausta vuodessa, ja kuolemia pari sataa. Mutta jos ollaan ajoissa liikkeellä, niin invasiivisenkin syövän saa parannettua.

Vad är cancer i urinblåsan och när bör man söka vård? Överläkaren och docenten i urologi Peter Boström berättar. – Det finns två huvudtyper av cancer i urinblåsan. Sjuttio procent av alla nya fall är av en ’snäll’ och ytlig sort. Den har en mycket god prognos. Den kan avlägsnas med titthålsoperation, den kan återkomma men den leder sällan till något värre. – Sedan finns det en invasiv och aggressiv typ som kräver att man opererar

bort blåsan eller använder strålbehandling och cytostatika. Den här typen är förknippad med en alldeles påtaglig risk att dö. – Inalles hittas årligen ungefär ettusen fall av cancer i urinblåsan och de leder till ungefär tvåhundra dödsfall. Men om man är ute i god tid kan man bota också en invasiv cancerform.

LOKI-lehden uusi asiantuntija vastaa -palsta kertoo tänään virtsarakon syövästä. Jos sinulla on kysymys, johon haluat vastauksen syksyn lehdessä, lähetä se toimitukseen viimeistään elokuussa, viestinta@lssy.fi. Tidningen LOKI har en ny spalt för expertsvar. Idag handlar den om cancer i urinblåsan. Om du har en fråga du vill ha svar på i höstens tidning, skicka den senast i augusti till redaktionen på viestinta@lssy.fi

Aggressiivinen syöpä voidaan hoitaa leikkaamalla rakko pois ja korvaamalla se joko omalla kudoksella tai avanteella. – Yleisin oire on veri virtsassa – ei vain mikroskoopilla havaittavaa, vaan ihan punainen. Ja sitten tiheävirtsaisuus, jomotus ja kirvely. Tosin virtsa voi värjäytyä tilapäisesti punaiseksi muustakin, harmittomasta syystä, ja virtsaamisvaivat ja kirvely liittyä

muihinkin tauteihin. Naisilla kuukautisveri saattaa sekoittaa kuviot. – Oireet eivät aina eroa virtsatietulehduksesta mitenkään – paitsi että ne eivät parane antibiootilla. Terveydenhuollossa tauti sen sijaan pystytään melko helpostikin toteamaan. Virtsarakko voidaan tähystää, se on sekä lääkärille että potilaalle verraten helppo toimenpide. Virtsan irtosolututkimus kertoo paljon.

Den aggressiva cancern kan behandlas med att operera bort urinblåsan och ersätta den antingen med en urostomi eller med en blåsa gjord av egen vävnad. – Det vanligaste symptomet är blod i urinen, så mycket att man inte bara ser det i mikroskop utan också med blotta ögat. Därtill kommer täta behov att urinera, värk och sveda. Urinen kan visserligen tillfälligt färgas röd också av alldeles andra och ofarliga orsaker, och det finns andra sjuk-

domstillstånd som ger problem med urinering. Hos kvinnor kan menstruationsblod ge falska larm. – Symptomen skiljer sig inte alltid från en urinvägsinfektion – utom att de inte går om med antibiotika. Men i hälsovården kan man rätt enkelt konstatera sjukdomen. Urinblåsan kan undersökas med cystoskop, det är jämförelsevis lätt både för läkare och patient. Också ett cytologiskt urinprov ger mycket klarhet.


LOKI

N:o 1 - 2018 - 23

LÄHDE KANSSAMME MATKALLE! Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen matkatoimisto Matkari Oy järjestää tänä vuonna lähes 30 matkaa, jotka suuntautuvat niin kotimaahan kuin ulkomaillekin. Lähdetpä lähelle tai kauas, Matkarin matkalla voit luottaa siihen, että matkasi on huolellisesti suunniteltu ja sinusta pidetään hyvää huolta kotiportilta maailmalle ja takaisin. Palveluksessasi on kielitaitoinen matkanjohtaja ja joukko asiantuntevia paikallisoppaita. Matkarin mukana pääset muun muassa Normandian kiertomatkalle sekä risteilylle Pietariin ja Riikaan. Lisäksi suunnataan Viroon kukkamarkkinoille, juhannuksenviettoon Saarenmaalle ja hyvinvointilomalle Pärnuun. Kestosuosikkeja kotimaan matkoista ovat monipuoliset teatteri- ja musikaaliretket, sykähdyttävät oopperaesitykset, lossikierros Turun ainutlaatuisessa saaristossa, Örön saari sekä ruskamatka Lapin väriloiston keskelle.

LISÄTIEDOT JA VARAUKSET: Matkari Oy Itäinen Pitkäkatu 30, Turku

Lähde viihtymään ja kokemaan Avoinna: ikimuistoisia matkaelämyksiä seurassa! ma–pe klo 9–16.30 mukavassa • P. 02 2657 913 • matkari@lssy.fi Tutustu matkaohjelmiin: www.lssy.fi/matkari Lisätiedot ja varaukset: Matkari Oy, 02 2657 913, matkari@lssy.fi Voit ilmoittautua Matkarin matkalle myös täyttämällä sähköisen lomakkeen verkkosivuillamme! Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 Turku • Avoinna: ma-pe klo 9–16.30

Wihurin Metro-tukku on päivittäistavara-alan tukkukaupan vahva ja luotettava yhteistyökumppani. Palvelemme päivittäin yli 30 000 asiakasta maan kattavimman pikatukkuverkoston, valtakunnallisen toimitusmyynnin ja eMetro-verkkokaupan kautta. Tervetuloa Wihurin Metro-tukkuun!

ASIANTUNTEVAA PALVELUA LÄHELLÄ SINUA Asiakaspalvelu 0200 50 200 | asiakaspalvelu.metro@wihuri.fi | www.emetro.fi


LOKI

24 - 2018 - N:o 1

Karinakodin informatiivisilla ja visuaalisesti näyttävillä sivuilla on helppo navigoida ja tutustua kattavasti saattohoitopalveluihin. Verkkosivuja voi selata myös mobiililaitteella.

Karinakodin verkkosivut uudistuivat Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön ylläpitämän Karinakodin uudet verkkosivut on julkaistu osoitteessa www.karinakoti.fi. Verkkosivu-uudistuksen yhtenä tavoitteena oli nostaa esiin monipuolisia ja asiantuntevia palveluita sekä tuoda saattohoitokodille ansaitsemaansa näkyvyyttä. Uudelta sivustolta käyttäjän on helppo saada tietoa Karinakodin saattohoitopalveluista, vapaista hoitopaikoista ja vapaaehtoistoiminnasta. Tekstien asiapitoisuuteen, pituuteen sekä ytimekkääseen ilmaisuun on kiinnitetty huomiota, ja navigointi on vaivatonta. Tunnelmaa tuo sivustolle lisätty kuvagalleria. Sivuston toteuttajan Niina Kuittisen (Good Creative Company) mukaan Karinakodin verkkouudistuksen tarve oli ilmeinen: aiemmin haasteelliseksi koettiin se, ettei verkkoympäristössä päästy erottumaan toivotulla tavalla. Uudet käyttäjäystävälliset sivut omalla verkkotunnuksella tarjoavat nyt kaiken tarvittavan tiedon palveluista yhdessä paikassa. Verkkosivu-uudistuksen tavoitteena oli luoda informatiivinen ja näyttävä ympäristö. Sivuston kokonaisilmeen haluttiin olevan helposti lähestyttävä, vaikka aihe onkin vakava.

– Visuaalisen ilmeen värimaailma on hyvin maanläheinen ja rauhoittava, ja graafinen ilme minimalistinen, Kuittinen luonnehtii. – Logon purje-elementti symboloi lähtöä. Rauhallinen myötätuuli lähdön hetkellä antaa rohkeutta ja toivoa päästää irti. Purjehdus mielletään usein vapauteen, etenemiseen omaan tahtiin luonnon ehdoilla. Kuittisen mukaan lopputulos vastaa täysin sitä, mitä uudistukselta toivottiin. – Visuaalinen ilme toimii hienosti myös verkossa. Onnistuimme luomaan verkkoympäristön, josta välittyy Karinakodin henki. Graafisen ilmeen täydentävät Jenny Paalijärven (Jenny Paalijärvi Photography) raikkaat ja seesteiset kuvat. Mikään ei kerro asiaa ja luo tunnelmaa niin kuin hyvä kuva, Kuittinen iloitsee.

Kahden vuosikymmenen kokemuksella Karinakoti sijaitsee meren rannalla Turun Hirvensalossa ja tarjoaa laadukasta, vaativan tason saattohoitoa yli 20 vuoden kokemuksella. Saattohoito sisältää kuoleman lähestyessä potilaan oireiden lievityksen, ihmisarvoa kunnioittavan huolenpidon sekä läheisten tukemisen. Potilaiden hoitoaika vaihtelee muutamista viikoista muutamiin kuukausiin. Päätöksen saattohoitoon siirtymisestä tekee potilas yhdessä hoitavan lääkärin ja omaisten kanssa siinä vaiheessa, kun parantavaa hoitoa ei voida enää antaa. Karinakodissa on oma lääkäri, joka on paikalla arkipäivisin. Hoitohenkilökunta koostuu saattohoidon ammattilaisista. Turkulainen saattohoitopotilas voi halutessaan valita hoitopaikakseen Kari-

K A R I N A K O T I nakodin. Maksusitoumuksia voi tiedustella Turun kaupungin saattohoitokoordinaattorilta, numerosta 044 907 3669. Ulkopaikkakuntalaiset voivat tulla potilaaksi oman kunnan myöntämällä maksusitoumuksella. Maksusitoumuksella hoitovuorokauden hinta on aina sama kuin sairaalassa. Lisäksi hoito kerryttää maksukattoa. Karinakotiin voi tulla myös itsemaksavana potilaana (240 euroa/vuorokausi) ja lyhyelle hoitojaksolle esimerkiksi kotona pärjäämisen tueksi. Lyhyellä hoitojaksolla voi saada apua muun muassa kivun hoitoon tai omaisten jaksamiseen. Ota yhteyttä: Karinakoti, Seiskarinkatu 37, 20900 Turku 02 2657 622, karinakoti@lssy.fi Sanna Schmandt, vastaava hoitaja 02 2657 623, sanna.schmandt@lssy.fi

KEVÄINEN KONSERTTI JA JUHLALUENTO SAATTOHOITOSÄÄTIÖN HYVÄKSI Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa ja Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa (Seiskarinkatu 35, Turku) torstaina 24.5.2018 klo 16–18 Kaupunkineuvos Heikki Löyttyniemen 90-vuotissyntymäpäivän kunniaksi järjestetään keväinen hyväntekeväisyyskonsertti sekä juhlaluento, jonka pitää toimialajohtaja, dosentti Sirkku Jyrkkiö. Musiikista vastaavat sopraano Irina Tatti ja pianisti Kaija Jukola.

Kaikille avoimen tapahtuman tuotto lahjoitetaan saattohoitotyön hyväksi. Löyttyniemi kuului Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön perustajiin. Lipun hinta on 25 euroa. Ohjelma: • Tervetuloa ja cocktail-tarjoilu (MeriKarina, Heikin Piha) • Matti Löyttyniemi, Ville Viitanen, Sanna Schmandt

• Juhlaluento: ”Kansallisen syöpäkeskuksen tavoitteena on potilaan parempi hoito”, toimialajohtaja, dosentti Sirkku Jyrkkiö • Musiikkia: Irina Tatti ja Kaija Jukola (Taidekappeli) Tiedustelut: Kati Tilli, 044 055 1571, kati.tilli@lssy.fi Lippuvaraukset ja ilmoittautuminen: www.lssy.fi/ilmoittautuminen

Lippuja voi ostaa ennakkoon: Meri-Karina, Seiskarinkatu 35, Turku Matkari, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku Vuonna 2014 poisnukkunut Heikki Löyttyniemi teki merkittävän elämäntyön turkulaisen kunnallispolitiikan ja liike-elämän palveluksessa. LounaisSuomen Saattohoitosäätiön hallituksen puheenjohtajana hän toimi vuosina 1990–1996.


LOKI

N:o 1 - 2018 - 25

Jokainen suree läheisensä menetystä omalla tavallaan Teksti ja kuva: Pekka Remes – Minun suruni -kurssi oli loistava siksi, että se oli toimintaterapeuttinen kurssi eikä luentokurssi, sanoo Satu Railo. Hän sekä Riitta Heinonen ja Ulla Kaskiluoto osallistuivat Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen läheisensä syöpään menettäneille tarkoitetulle kurssille viime vuoden lopulla Loimaalla. Läheisen menettäminen voi tulla äkkiä ja yllättäen tai siihen ehtii valmistautua useita kuukausia. Omat tunteet kuoleman jälkeen voivat yllättää: osaanko surra oikealla tavalla, itkenkö vai enkö pysty itkemään? Kurssilaiset oppivat, että itku tulee, jos on tullakseen. Kaikki tavat surra ovat oikein, eikä ole väärää tapaa surra. Miten kohdata läheisensä menettänyt ystävä tai tuttava? Mitä hänelle pitäisi sanoa? – Ei välttämättä tarvitse osata sanoa mitään. Voi nykäistä hihasta ja kysyä: kuinka sinä voit, miten sinä jaksat?

Ryhmä jatkaa toimintaansa itsenäisesti

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) rahoittama ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen järjestämä surukurssi toteutettiin Loimaan sairaalassa syöpäneuvonta-asemalla avokurssina. Ryhmä kokoontui viisi kertaa marraskuusta joulukuuhun. Kurssi oli kohdennettu läheisensä syöpäsairauteen menettäneille. Kurssille haettiin STEAn hakukaavakkeella. Kurssilaiset valitsi LSSY:n kurssitoimiston henkilökunta. Valintakriteeri-

nä oli muun muassa, että hakija oli menettänyt läheisensä alle kaksi vuotta sitten ja että läheinen oli sairastanut syöpää. Mukaan otettiin 11 osallistujaa. Surukurssin luotsasi syöpäsairaanhoitaja Pirkko-Liisa Santala. Kurssilla tuettiin läheisensä menettänyttä surussaan, autettiin häntä puhumaan menetyksestään sekä löytämään selviytymiskeinoja arkeen ja näin vähitellen mukautumaan läheisensä kuoleman. Ryhmä jakoi kokemuksensa yhdessä, ja jo ensimmäisellä kerralla ryhmä sitoutui vaitioloon. Ryhmästä sai tukea sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä. Kurssin jälkeen ryhmä voi jatkaa toimintaansa itsenäisesti. Ryhmän kokoontumiset olivat teemoiltaan erilaiset. Ensimmäisellä tapaamiskerralla oli muun muassa kukkaterapiaa, jota ohjasi Pirkko-Liisa Santala.

Yksilöllistä tietoa, tukea ja neuvontaa Loimaalla

Loimaan neuvonta-asema palvelee syöpään sairastuneita ja heidän läheisiään Tyks Loimaan sairaalan tiloissa, osoitteessa Seppälänkatu 15–17. Asema muutti hiljattain uusiin tiloihin sairaalan pohjakerrokseen, fysioterapiaosaston vereen.

Teksti: Aleksi Rajamäki

HYVÄT HYVÄT KUNNAT YRITYKSET HYVÄT HYVÄT KUNNAT YRITYKSET HYVÄT KUNNAT HYVÄT YRITYKSET ilmoituksia

ilmoituksia

Kaihtimien ammattilainen vuosikymmenien kokemuksella Teollisuustie 8, 21520 Paimio Teollisuustie 21520 Paimio Puh. 028,4732 130 info@autokorjaamosonkki.fi Puh. 02 4732 130

Kaihdinliike Sandberg on aurinkosuojaus- ja sisustusalan ammattilainen jo yli 40 vuoden kokemuksella. Nyt yrityksellä on liikkeet Turussa Nuppulantiellä, Salossa ja Oulussa sekä rullakaihdintehdas Maskussa. Lisäksi on muutamia jälleenmyyjiä eri puolilla Suomea. - Meiltä löytyy alueen laajin valikoima kaihtimia, markiiseja, terassijärjestelmiä, verhokiskoja ja -tankoja. Valmistamme lähes kaikki mittatilaustuotteemme itse, Jussi Sandberg kertoo. Maskulainen Kaihdinliike Sandberg on valmistanut rulla- ja sälekaihtimia jo vuodesta 1973. Perustajat Anne ja Kauko Sandberg hoitivat alkuvuosina kaiken myynnistä valmistukseen ja asennuksiin. Ensimmäinen myymälä avattiin Yliopistonkadulle Turkuun ja valikoimissa

oli tuolloin rullakaihtimia ja sälekaihtimia. Pian lisättiin henkilökuntaa ja valikoimiin tulivat myös markiisit ja muut tuotteet. Kauko auttelee vielä tuotannossa, mutta perheyrityksen vetovastuu on siirtynyt sukupolvenvaihdoksen myötä perheen pojille, Juho, Janne ja Jussi Sandbergille. - Meille on tärkeää laadukkaat materiaalit ja kestävät tuotteet. Tuotteemme kestävät pitkään kovaakin käyttöä, Jussi Sandberg lupaa. - Paljon on opittu myös kantapään kautta, mutta olemme onnistuneet löytämään hyvät tuotteet. Materiaalit tuodaan läntisestä Euroopasta. Kaihtimissa käytetään paljon myös suomalaisia komponentteja, Sandberg kertoo. Lisäksi valikoimissa on kaihdinkaupan suurmerk-

kien tuotteita omalla maahantuonnilla. Viime vuosien kasvava trendi on rakennusten ulkopuolinen aurinkosuojaus. - Kun rakennuksilta vaaditaan energiatehokkuutta, ulkopuolinen aurinkosuojaus tulee yhä tärkeämmäksi. Screen-kaihtimien ja markiisien avulla voidaan vähentää koneellisen jäähdytyksen tarvetta huomattavasti. Oikeanlaisilla kaihtimilla myös valaistuksen tarvetta voidaan saada vähennettyä sisätiloissa. Näin säästetään sekä energiaa että rahaa, Sandberg kertoo. Yritysten ja kotitalouksien lisäksi Kaihdinliike Sandbergin asiakkaita ovat esimerkiksi julkinen sektori ja rakennusliikkeet. Yritys toimii myös tukkumyyjänä ja erityisesti Sandbergin verhotarvikkeita löytyykin monien paikallisten sisustusliikkeiden valikoimista.

Teollisuustie 8, 21520 Paimio www.autokorjaamosonkki.fi Puh. 02 4732 130 info@autokorjaamosonkki.fi info@autokorjaamosonkki.fi

www.autokorjaamosonkki.fi

Ida Dahlman, Janne Sandberg, Jussi Sandberg, Kauko Sandberg ja Juho Sandberg toivottavat tervetulleeksi Turun myymälään.

Nuppulantie 33, 20320 TURKU puh. 02 276 9300 Katrineholminkatu 9, 24240 SALO puh. 02 731 5415 liike -20% jäsenetu Täydellistä palvelua v. 1973 alkaen Nuppulantie 33, 20320 TURKU| puh. 02 276 9300 Katrinehominkatu 9, 24240 SALO| puh. 02 7315 415 Kirkkokatu 61, 90120 OULU| puh. 040 968 2026

Onnea! Yrityksen perustaja Kauko Sandberg täyttää syksyllä 70 vuotta.

AN

ON KA

LOUHISAAREN

H

A

ään. Syöpäyhdistyksen neuvonta-asemalle voi tulla, vaikka ei olisi yhdistyksen jäsen. – Vastaanottotilanne rakennetaan asiakkaan tarpeiden mukaan, ensikäyntiin varataan aikaa 1,5 tuntia. Puhumme sairaudesta ja sen kokemuksesta sekä mahdollisista hoidoista ja kuntoutumisesta. Ohjaan kuntoutukseen ja avustan hakemusten täyttämisessä. Sairauden ensivaiheessa psykososiaalinen eli henkinen tuki on ensiarvoisen tärkeää. Neuvonta-asemalla järjestetään säännöllisesti teemapäiviä, jolloin esillä ovat uusimmat proteesiliivit ja uima-asut sekä tarjotaan mahdollisuus sovitukseen ja ostosten tekoon. Loimaan neuvontahoitajan vastaanotolle voi varata ajan numerosta 02 2657 927 (ma–pe klo 9–11).

mälle suunniteltu nepalilainen äänimaljarentoutus, jonka ohjasi vastaava hoitaja Teija Kemppainen LSSY:stä. Ryhmäläiset saivat levätä pehmeällä patjalla lämpimän peitteen alla ja rentoutua kynttilän valossa miellyttäviä äänimaljoja ja joen tarinaa kuunnellen. Viidennellä kerralla syöpäsairaanhoitajan ohjauksella puhuttiin suruun liittyvistä erilaisista vaiheista. Jokaisella oli mahdollisuus kertoa näistä kokemuksistaan. Mielen sääkartan avulla opeteltiin tunnistamaan kulloisiakin vallitsevia mielialoja ja analysoimaan niitä. Jokainen tapaamiskerta aloitettiin ja lopetettiin kuuntelemalla Jarkko Aholan esittämää jouluaiheista musiikkia. Lopuksi ryhmä sai myös tietoa, mistä saa apua, jos kokee, ettei yksin selviä elämässä eteenpäin.

TUEMME SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ

VIL

Neuvonta-asemalla työskentelevä syöpäsairaanhoitaja Pirkko-Liisa Santala tekee luomitarkastuksia ja välittää rintaproteeseja. Lisäksi Santala antaa esimerkiksi syövän oireita ja sairauden periytyvyyttä koskevaa neuvontaa sekä rintojen omatarkkailun opastusta. – Kokonaisvaltaista terveydenedistämistyötä ja syöväntorjuntaa, Santala kiteyttää. – Rintasyöpään sairastuneet voivat rinnanpoiston jälkeen hakea rinta- tai uimaproteesin sekä proteesitaskulliset rintaliivit tai uima-asun. Asiakas huomioidaan yksilöllisesti ja valitaan juuri hänelle mahdollisimman hyvin istuva proteesi. Ensimmäisellä vastaanottokäynnillä kartoitetaan asiakkaan kokonaistilanne ja käydään läpi, miten Lounais-Suomen Syöpäyhdistys voisi auttaa parhaiten paitsi sairastunutta itseään myös hänen läheisi-

Jokainen valitsi mieleisensä kukan, joka toi mieleen menetetyn läheisen. Jokainen sai kertoa, miksi juuri se kukka kuvasi menetettyä läheistä. Myös läheisten valokuvat olivat esillä. Toisella kerralla LT ja palliatiivinen lääkäri Riitta Lahtonen saattohoitokoti Karinakodista puhui syöpäpotilaan saattohoitovaiheesta, kivunhoitamisesta, kuolemasta ja sen jälkeisistä asioista. Läheisen selviytymiseen liittyvänä aiheena oli muun muassa ”Jaksamisen jakkara”. Kolmannella kerralla aiheena olivat läheisen kuolemaan liittyvät hengelliset asiat ja niihin liittyvät kysymykset. Sairaalateologi Leena Kajanus-Kujala sekä Osmo Leikasto seurakunnan edustajina vastasivat kysymyksiin. Neljännellä kerralla oli vuorossa ryh-

T

Minun suruni -kurssi

Riitta Heinonen, Satu Railo ja Ulla Kaskiluoto osallistuivat Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Minun suruni -kurssille. Kurssi antoi osallistujilleen keinoja surun käsittelyyn.

KAR

Minun suruni -kurssi järjestettiin Loimaalla, pienellä paikkakunnalla, jossa ihmiset tuntevat toisensa. Kurssilaiset ovat tavanneet toisiaan kurssin jälkeenkin. Lisää tapaamisia on jo sovittu. Kurssilaisista on muodostunut vertaistukiryhmä. He ovat eri-ikäisiä ja eri elämäntilanteissa. Osa oli menettänyt puolisonsa, osa vanhempansa, osa lapsensa. Yhteistä kurssilaisille oli suru. Silti jokaisella oli oma tarinansa ja oma tapansa kohdata surunsa. Surussa on viisi vaihetta. Vasta jälkeenpäin kurssilaiset huomasivat, että jokaisella tapaamiskerralla ja keskusteluissa käytiin läpi yksi vaiheista teeman vaihtuessa kerrasta toiseen. – Sitten pidettiin kahvitauko, tutustuttiin ja puhuttiin ihan jostain muusta. Kuului vain iloinen puheensorina, naiset nauravat.

KARTANON KAHVILA

Louhisaarentie 229, 21240 ASKAINEN puh. 02 431 2515 Avoinna äitienpäivästä elokuun loppuun Muina aikoina tilauksesta!

YHDELLÄ SOITOLLA KAIKKI RAKENNUS- JA REMONTTIPALVELUT

Yhdellä soitolla kaikki rakennus-ja remonttipalvelut Kari Hämäläinen 0400 521 664 Toimisto puh/fax 02 432 2487 www.rlkh.fi l info@rlkh.fi

AUTOHUOLTO SUVANTO Puh. 02-2366 426 www.autohuoltosuvanto.fi


LOKI

26 - 2018 - N:o 1

PAIKALLISOSASTOJEN JA POTILASKERHOJEN TUKI- JA VIRKISTYSTOIMINTA Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen paikallisosastot ja potilaskerhot tarjoavat syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen monenlaista tietoa ja yhdessä tekemistä: vertaistuki- ja ryhmätoimintaa, luentotilaisuuksia sekä erilaisia retkiä ja muuta virkistystä. Psykososiaalinen tuki sekä vertaisryhmät ovat maksuttomia. Osastojen ja kerhojen jäsenkunta koostuu yhdistyksen jäsenistä, eikä erillistä jäsenmaksua peritä. Toimintaa koordinoi erikseen valittu, vapaaehtoispohjalta toimiva johto- tai toimikunta. LISÄTIETOA TOIMINNASTA SAAT: • netistä: www.lssy.fi/paikallisosastot ja www.lssy.fi/kuntoutus-ja-tukipalvelut/ vertaistuki • puhelimitse osaston/ryhmän yhteyshenkilöltä/toimistosta tai Meri-Karinan infosta, 02 2657 666

SYÖPÄYHDISTYKSEN PAIKALLISOSASTOT FORSSA

Paikallisosaston toimipiste Solukko Siurilankatu 28, 30300 Forssa - Tukihenkilövälitys ti–to klo 10–17, 050 5777 338 Forssan seudun paikallisosaston toiminta-alue on Forssan kaupunki sekä Humppilan, Jokioisten ja Ypäjän kunnat. Paikallisosasto järjestää potilaille ja heidän läheisilleen valistus- ja virkistystoimintaa erilaisten luentojen, tutustumiskäyntien ja matkojen muodossa. Jäsenillat Joka kuukauden toinen keskiviikko (ei kesä-elokuu) klo 18 Solukossa. Muiden kuin alla olevien jäseniltojen aiheet ilmoitetaan erikseen, seuraa ilmoittelua netistä ja paikallislehdistä. - Maaliskuu: ”Kotijumppaa kaikille”, Kuntoutumisasema Ote Oy:n tiloissa (Huom. paikka). Ohjaajana fysioterapeutti MDT Jonna Louhelo. Kahvitarjoilu jumpan jälkeen. - Huhtikuu: testamentteihin ja lahjoituksiin liittyviä asioita. Virkistystoiminta - ”Puhtaana käteen”, Hämeenlinnan kaupungin teatteri 21.4. klo 13. - ”Yllätysretki” touko-kesäkuussa, tarkemmat tie dot myöhemmin. - “Naimakaupat Vegasissa – Honeymoon in Vegas”, Samppalinnan Kesäteatteri 7.7. klo 14. - Hamina Tattoo ja tutustuminen Porvoon vanhaan kaupunkiin ja tuomiokirkkoon 3.–4.8. Sitovat ilmoittautumiset 28.2. mennessä. Lisätiedot matkoista ja ilmoittautumiset: Kaisa Salminen, 050 5691 271 tai kaisam.salminen@gmail.com Muu toiminta - Keskusteluryhmä rintasyöpään sairastuneille kokoontuu kevätkaudella 2018: 22.3., 25.4. ja 24.5. Tarkemmat aiheet ja kokoontumispaikat ilmoitetaan erikseen. - Paikallisosaston oma Kirpputori Solukko (Kauppakatu 12, Forssa) ottaa vastaan lahjoituksina käyttökelpoista tavaraa. Tuotto käytetään paikallisosaston toiminnan tukemiseen. Avoinna: ma– pe klo 10–17, la klo 10–14. Alennusliikkeet - Kauneuskeskus Marisa (Rautatienkatu 10) alennus -15 % - Satulinna (Sibeliuksenkatu 1) alennus -10 % (ei sidontatyöt) - Kello-Nyström (Sibeliuksenkatu 1/ Prismakeskus) alennus -15 % ovh:sta - Forssan Poika (Sibeliuksenkatu 1) alennus -10 % normaalihintaisista tuotteista - Liivikeskus (Torikeskus) alennus -10 % normaalihintaisista tuotteista Lisätiedot ja yhteydenotot - Kaisa Salminen, puheenjohtaja, 050 5691 271, kaisam.salminen@gmail.com - Elina Kaislasalo, lapsisyöpäpotilaat, 040 5073 684, elina.kaislasalo@gmail.com - Anita Lilja, rintasyöpäpotilaat, 050 572 1912 - Kirpputori Solukko, 050 577 7339 - www.lssy.fi/paikallisosastot/forssa tai www.solukko.net - forssa@lssy.fi - Seutusanomien yhdistyspalsta

LOIMAA

Loimaan seudun paikallisosasto järjestää terveyskasvatustilaisuuksia ja erilaisia retkiä toimialueellaan. Kuukausitapaamiset Yleensä kuukauden viimeisenä maanantaina Loimaan Kaupunginkirkon yläsalissa klo 15–17. Kuukausitapaamiset on tarkoitettu sairastuneille ja heidän läheisilleen. Kevään 2018 ohjelma - Maaliskuu: pääsiäiskirkko - Huhtikuu: edunvalvonta (Huom! Tapaaminen on 23.4., eikä kuukauden viimeisenä maanantaina) - Toukokuu: retki Lisätiedot - Kaisa Hyvärinen, puheenjohtaja, 040 762 4196 - www.lssy.fi/paikallisosastot/loimaa - loimaa@lssy.fi - Paikallislehdet

LSSY:n neuvonta-asema Loimaalla toimii Loimaan sairaalan tiloissa, Seppälänkatu 15–17 (pohjakerros, fysioterapiaosaston vieressä). Neuvontahoitajan vastaanotto ajanvarauksella numerosta 02 2657 927 (ma–pe klo 9–11).

RANNIKKOSEUTU

Rannikkoseudun alueella (Masku, Naantali, Nousiainen, Raisio ja Rusko) toimivan paikallisosaston keskeisenä tehtävänä on terveyskasvatustoiminta. Lisätiedot ja yhteydenotot - Raimo Sulonen, puheenjohtaja, 040 848 7113 - www.lssy.fi/paikallisosastot/rannikkoseutu - rannikkoseutu@lssy.fi

SALO

Paikallisosaston toimisto ja palveluasema Salo-Karina Helsingintie 52, Salo, 02 728 1670 Avoinna: perjantaisin klo 10–12 sekä tarvittaessa sopimuksen mukaan (kesä-heinäkuu suljettu). Salon paikallisosaston toimialue käsittää Salon ja Someron kaupungit. Paikallisosasto jakaa asiatietoa syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen sekä antaa tietoa terveyteen liittyvistä asioista kaikille kiinnostuneille. Palveluasemalta saa tietoa paikallisosaston ja syöpäjärjestöjen toiminnasta, jäsenyydestä ja korvauksista sekä sopeutumisvalmennuskurssille hakeutumisesta. Toimistolle voi tulla keskustelemaan syöpään liittyvistä asioista, ja tarvittaessa pyrimme hankkimaan tukihenkilön. Tukihenkilövälityksen yhteyshenkilönä toimii Siru Virpi, 040 741 2736. LSSY:n neuvontapalvelu Salo-Karinassa. Neuvontahoitaja paikalla keskiviikkoisin kaksi kertaa kuukaudessa: rintaproteesit, keskusteluaika ja luomien tarkastus (luomitarkastus jäsenille maksuton, muille 20 €). Ajanvaraus ja soittopyynnöt neuvontahoitajalle, p. 02 2657 927 (ma–pe klo 9–11). Tapaamisillat Tapaamisiltoja järjestetään kuukausittain SaloKarinassa (ellei toisin mainittu). Tilaisuudet kaikille avoimia ja maksuttomia (kahvitarjoilu á 2 € sekä arvat á 2 € potilastoiminnan hyväksi). Otamme mielellämme vastaan arpavoittoja ja lahjoituksia. Kevään 2018 ohjelma - 14.3. klo 18 Voimaannuttava potilasohjaus. Aiheesta alustaa TtT, sh, Heli Virtanen. - 18.4. klo 18 Hoitopolku Salossa. Tyks Salon sairaalan syöpäpoliklinikan onkologi Sanna Palovaara sekä sairaanhoitajat Johanna ja Elina. - 26.5. klo 13 Pihatapahtuma Salo-Karinassa. Perinteistä ja mukavaa yhdessäoloa. Teatterit ja matkat - 27.8.–1.9. Tuettu loma Kisakallion Urheiluopistolla. Sähköinen haku 2.4. alk. Hyvinvointilomien kotisivuilla. Omavastuu 5 vrk:lta 100 € (sis. aamupala, lounas, päivällinen). Lisätietoja toimistolta. Keskusteluryhmät - Lähiaikoina rintasyöpään sairastuneiden keskusteluryhmät jatkuvat, ja syyskuussa aloitetaan uudet ryhmät. Ilmoittautumiset Salossa toimistoon ja Somerolla numeroon 044 012 4483. - Keskusteluryhmä eturauhassyövästä kiinnostuneille miehille läheisineen kokoontuu joka kuukauden viimeisenä torstaina klo 18–20 (ei joulukuussa). - Muita keskusteluryhmiä voidaan muodostaa kysynnän ja tarpeen mukaan. Kahvipussiaskartelut järjestetään yhdessä Salon Diabeteksen kanssa perjantaisin klo 14. Kysy paikkoja numerosta 050 339 5286. Hartaushetket Salo-Karinassa yleensä joka kuukauden toisena maanantaina klo 15, keväällä 2018: 12.3., 9.4. ja 14.5. Kaikille avoin tilaisuus. Pilates peruttu keväällä 2018. Syksyn 2018 paikkoja kannattaa kysellä aikaisintaan toukokuussa osoitteesta salo@lssy.fi tai toimistosta. Lisätiedot ja yhteydenotot - Hanna-Riikka Lipponen, puheenjohtaja, 046 646 8772, hanna.lipponen@gmail.com - Marja Ruokonen, sihteeri, 045 672 3626, marjaruokonen@hotmail.com - www.lssy.fi/paikallisosastot/salo tai sspo.net - salo@lssy.fi - Facebook, Twitter ja Instagram: @lssysalo

TURKU

Paikallisosaston tavoitteena on toimialueen syöpäpotilaiden virkistys- ja vertaistukitoiminta, lisäksi pidetään ajankohtaisia luentoja. Vuoden aikana järjestetään jäseniltoja, retkiä, matkoja ja myyjäisiä. Paikallisosasto lahjoittaa varoja syöpäpotilaiden hoitoa ja hyvinvointia edistäviin hankkeisiin vuosittain. Jäsenillat Kokoontuminen Meri-Karinassa joka kuukauden toinen tiistai klo 17.45 (ei kesäkuukausina). Kahvitarjoilu ja arpajaiset. Meri-Karinan tilaisuuksiin pääsee bussilla nro 54. Paluukuljetus Kauppatorille klo 20. Jäseniltoihin ovat tervetulleita kaikki syöpäpotilaat ja heidän läheisensä, LSSY:n jäsenet sekä muut asiasta kiinnostuneet. Kevään 2018 ohjelma - 13.3. Suolistosyövät: ylilääkäri Arto Rantala. Kanteleen soittoa: Hannele Virtala. - 10.4. Viherkasvit sisustukseen ja parvekkeelle: Kukkakauppa Pasadena, Janette Saikkonen. Mieskvartetti Naskalit. - 8.5. Kevätjuhla. Ilmoittautuminen huhtikuun jäsenillassa tai viim. 2.5. Meri-Karinan infoon, 02 2657 666. Retket ja matkat Paikallisosasto järjestää omia retkiä ja matkoja. Paikallisosasto haluaa edistää syöpäpotilaiden virkistäytymistä ja aktiivista osallistumista retkille tukemalla matkan hintaa. Uusi esite ilmestyy toukokuun puolivälissä, samaan aikaan myös verkkosivuilla. Esitteen voi tilata itselleen ottamalla yhteyttä osaston sihteeriin. Ahkerat Kertut -käsityöpiiri kokoontuu MeriKarinan kirjastossa tiistaisin klo 10–12.30, paitsi kuukauden toinen tiistai klo 15–17. Käsityöpiirissä tehdään käsitöitä oman voinnin mukaan. Ahkerien Kerttujen valmistamia käsitöitä myydään paikallisosaston omassa Putiikissa Meri-Karinan aulassa. Käsityöpiirin vetäjinä toimivat Sirpa Teräs (0400 226 616) ja Seija Vesala. Tuolijoogaa 11.1. alkaen Meri-Karinassa torstaisin klo 10.10–11. Ohjaajana joogaopettaja Eeva Suominen. Hinta 26 € / 13 krt. Tiedustelut, 040 530 9942/Soile Tammero tai turku@lssy.fi Lisätiedot ja yhteydenotot - Anneli Suominen, puheenjohtaja, 050 596 0470, annelimr.suominen@gmail.com - Salme Kauppinen, varapuheenjohtaja, 044 205 8940, salme.kauppinen@gmail.com - Soile Tammero, sihteeri, 040 530 9942 - Seija Heijas, paikallisosaston matkat, matkailmoittautumiset maanantaisin klo 13–15 numerosta 045 1360 123 (ei kesä-, heinä- ja elokuussa) tai sähköpostilla heijase@luukku.com - Marja-Leena Louhi, Ahkerien Kerttujen Putiikki, 050 533 1277 - Sirpa Teräs, Ahkerat Kertut -toiminta, 0400 226 616 - Turun Sanomien Yhdistystoiminta-palsta sekä verkkolehden Menovinkit (menivinkit.ts.fi) - www.lssy.fi/paikallisosastot/turku tai turkulssy.fi - turku@lssy.fi

UUSIKAUPUNKI Ystävän Tupa Alinenkatu 26, Uusikaupunki 02 844 3600 Avoinna: ma–ke klo 10–14, to klo 13–17 (tukihenkilövälitys), pe klo 10–14 Paikallisosaston toiminta on keskittynyt pääosin Ystävän Tuvalle, joka sijaitsee Uudenkaupungin keskustassa. Tilat on vuokrattu yhdessä SPR:n Uudenkaupungin paikallisosaston kanssa. Syöpäyhdistyksen oma vastaanotto torstaisin klo 13–17: - mm. korvausasiat sekä hakeutuminen sopeutumisvalmennuskursseille - tukihenkilövälitys, 050 321 8173 (Tarja-Liisa Kukkonen) Toiminta - Terveyspiste tiistaisin klo 10–12, jolloin voi käydä mittauttamassa esim. verenpaineen. Paikalla on joko SPR:n tai LSSY:n Uudenkaupungin paikallisosaston vapaaehtoinen. - Ilmainen bingo tiistaina klo 12–13. - Yhteislaulua joka kuukauden viimeinen torstai klo 18 hanurisäestyksellä. Vastuuhenkilönä toimii Sirkka Mikkola. - Rintasyöpä- ja eturauhassyöpäpotilaiden vertaistukiryhmät kokoontuvat Ystävän Tuvalla kerran kuukaudessa. Taideterapiaryhmä syöpään sairastuneille Vakka-Suomen alueella asuville LSSY:n jäsenille keväällä 2018. Ekspressiivinen taideterapia korostaa luovuuden sekä taiteen merkitystä ja sopii kaikille. Aikaisempi kokemus kuvien tekemisestä ei ole tarpeen, eikä kuvia arvostella. Terapian ajankohta on 15.3.–24.5.2018, torstaisin klo 10–13 Ystävän Tuvalla. Kymmenen kerran terapiajakso 100 €/osallistuja, sis. materiaalit. Terapeuttina toimii ekspressiivinen taideterapeutti Auli Sormunen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: 050 353 1765 tai aulimaarit@gmail.com Lisätiedot ja yhteydenotot - Esko Tähtinen, puheenjohtaja, 040 5775 817

- Marjo Öhrnberg, sihteeri, 050 3589 111 - www.lssy.fi/paikallisosastot/uusikaupunki - uki@lssy.fi - Lisätietoa vertaistukihenkilöistä Ystävän Tuvalta, Tyksistä ja Tyksin Vakka-Suomen sairaalasta sekä Meri-Karinasta.

CANCERSTÖDGRUPP I PARGAS OCH KIMITOÖN Pargas Kontaktpersonen i Pargas är Pirkko Karrento, tel. 050 569 0610 Kimitoön Kontaktpersoner på Kimitoön är Ulla Granroth, tel. 040 7341 931 och Ann-Katrin Andersson, tel. 040 7685 456

SYÖPÄYHDISTYKSEN POTILASKERHOT LAPSISYÖPÄPOTILAIDEN KERHO SYKERÖ Syöpää sairastavien lasten vanhemmista koostuva ja vapaaehtoisvoimin toimiva Sykerö-toimikunta järjestää lapsisyöpäpotilaille ja heidän perheilleen mm. virkistystä, vertaistukea ja infektioriskittömiä tapahtumia. Toiminta mahdollistuu lahjoitusvaroin sekä itse kerättyjen varojen turvin. Toimikunta ottaa mielellään mukaan uusia aktiivisia jäseniä toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen! Toimintaa koko perheelle Infektioriskitöntä toimintaa järjestetään perheille läpi vuoden. Tapahtumien tarkempi ohjelma ja aikataulu ilmoitetaan aina lähempänä ajankohtaa nettisivuilla, Facebookissa ja sähköpostitse Sykerökerhon sähköpostilistalla oleville. Ilmoittautuminen tapahtumiin tehdään pyydettyyn päivään mennessä osoitteeseen sykero@lssy.fi, ellei toisin ilmoiteta. Muistathan osallistua Sykerö-kerhon toimintaan vain täysin terveenä, kiitos. Infektioriskittömät uinnit ja uimakoulu Sykerö-kerho järjestää keväällä 2018 infektioriskittömiä perheuinteja ja uimakoulua Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa parittomien viikkojen sunnuntaisin. Tarkemmat aikataulut voit tarkistaa nettisivuilta tai Facebookista. Infektioriskittömät elokuvat Kinopalatsissa Sykerö-kerho järjestää infektioriskittömiä elokuvanäytöksiä lapsisyöpäpotilasperheille yhteistyössä Kinopalatsin kanssa. Tarkemmat ajankohdat tiedotetaan Facebookissa, nettisivuilla ja sähköpostitse. Infektioriskittömät kerhot Lapsisyöpäpotilaille ja heidän sisaruksilleen järjestetään keväällä 2018 kerhotoimintaa. Teatterikerhoa pidetään Meri-Karinassa parittomien viikkojen sunnuntaisin. Liikuntakerhoa pidetään parillisten viikkojen keskiviikkoisin Fight Back Empowering -salilla. Lisätietoa kerhoista saat nettisivuilta tai Facebookista. Lastenhoitopäivät Keväällä 2018 Sykerö-kerho järjestää jäsenperheilleen infektioriskittömiä lastenhoitopäiviä MeriKarinassa kuukausittain. Päivään voivat osallistua kaikenikäiset lapset ja nuoret, toimintaa toteutetaan osallistujien ikätaso ja toiveet huomioiden. Lastenhoitopäivän lasten- ja nuortenohjaajat ovat tuttuja kesän sopeutumisvalmennuskursseilta. Lastenhoitopäivien ajankohdat ja lisätiedot ilmoitetaan nettisivuilla ja Sykerö-kerhon sähköpostilistalla oleville. Muu toiminta Vuoden 2018 aikana Sykerö-kerho järjestää jäsenilleen lisäksi mm. virkistysleirejä ja kauppakäyntejä. Seuraa ilmoittelua nettisivuilla ja Facebookissa! Lisätiedot ja yhteydenotot - Pia Ilves, lapsiperhekoordinaattori, 044 451 5655 (ma ja ke), pia.ilves@lssy.fi - www.lssy.fi/sykero - Julkiset Facebook-sivut www.facebook.com/sykero (ei erillisiä tunnuksia) - sykero@lssy.fi

ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT ETUSET

Etuset-ryhmä on suunnattu eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen. Ryhmän tarkoituksena on tarjota tietoa eturauhassyövästä, sen hoidosta ja sairauden vaikutuksesta elämään. Ryhmä luo potilaille läheisineen mahdollisuuden virkistyä ja tavata muita saman sairauden kokeneita. Etusetilla on oma toimikunta, joka suunnittelee ja ohjaa ryhmän toimintaa ryhmäläisten toiveiden mukaisesti. Ryhmässä ei ole erillistä jäsenmaksua, mutta edellytämme ryhmäläisten olevan LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen jäseniä. Luento- ja keskusteluryhmätoiminta Eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen tarkoitetut luento- ja keskustelutilaisuudet järjestetään yleensä kuukauden kolmantena keskiviikkona (huomioi ohjelmassa olevat mahdolliset poikkeukset) Meri-Karinassa. Kahvitarjoilu ja arpajaiset. Vuoden aikana Etuset järjestää muutakin toimintaa, jolloin toiminnasta ilmoitetaan erikseen kirjeitse. Luento-, keskustelu- ja virkistystoimintaa MeriKarinassa (ellei toisin mainittu), vuonna 2018 - 21.3. klo 18 Syöpälääkäri - 18.4. klo 18 Hyvä ravitsemus, ravintoterapeutti Satu Niemisalo


LOKI

N:o 1 - 2018 - 27

PAIKALLISOSASTOJEN JA POTILASKERHOJEN TUKI- JA VIRKISTYSTOIMINTA - Toukokuussa kevätretki, ajankohta päätetään myöhemmin - 19.9. klo 18 Grilli-ilta - 17.10. klo 18 Urologi Harri Backman - 21.11. klo 18 Jätehuollon ajankohtaisia asioita, Lotta Salminen, Lounais-Suomen Jätehuolto - 12.12. klo 18 Joulujuhla Meri-Karinassa Liikuntakerho miehille ja naisille, Etuset-ryhmän jäsenille Eturauhassyöpäpotilaiden liikuntakerho pidetään Meri-Karinassa maanantaisin klo 12. Jumppa kestää noin 45 minuuttia, jonka jälkeen sauna- ja allasosasto on varattuna klo 15 asti. Ohjelmassa mm. mattojumppaa, kuntopiiriä ja kuntosaliharjoittelua, jokaisen oman kunnon mukaan. Aikaisempaa jumppa- tai liikuntakokemusta ei tarvita. Liikuntakerholaiselle 10 kerran maksu on 25 € tai kertamaksu 3 € (maksetaan Meri-Karinan infoon). Liikuntakerhon ohjaajana toimii Turun Kuntokol-

mion fysioterapeutti tai kuntohoitaja. Jos olet kiinnostunut yhdessä liikkumisesta tutussa porukassa, tule mukaan! Mukaan mahtuu ja voi tulla kesken kaudenkin. Lisätiedot ja yhteydenotot - Janne Tamminen, puheenjohtaja, 040 963 0026, janne.tamminen1@gmail.com - Sirkka Nikulainen, sihteeri, 02 2657 841 (ti–to), sirkka.nikulainen@lssy.fi - Facebook: ETUSET Eturauhassyöpäpotilaat - etusetpotilaat@gmail.com

VOIMAA VERTAISTUESTA

Kaipaatko tukihenkilöä tai ystävää jakamaan arkeasi tai vaikka ulkoilemaan kanssasi? Kauttamme voit saada koulutetun tukihenkilön, kokemusten jakajan ja kuuntelijan. Vertaistukitoiminta perustuu osallistujiensa omaan elämänkokemukseen, keskinäiseen tasa-arvoon ja tukemiseen sekä kuulluksi ja ymmärretyksi tulemiseen. Vertaisilta saatu

TULE MUKAAN TAPAHTUMIIN! TI 20.3. LSSY:N NIKO-PROJEKTIN SEKÄ LINKKI-TOIMINNAN MAKSUTTOMAT YHTEISTYÖTILAISUUDET. Tule kuulemaan ja keskustelemaan nuorten terveydenedistämisen aiheista! Taide- ja toimintatalo Vimmassa (Aurakatu 16, Turku) järjestetään koulutus klo 13–15 nuorten parissa toimiville ammattilaisille. Iltatilaisuus, joka pidetään Perhetalo Heidekenissa (Sepänkatu 3, Turku) klo 17.30 alkaen, on suunnattu nuorten vanhemmille ja huoltajille. Lisätiedot: minna.salakari@lssy.fi, 040 730 7877. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan: www.hymyahuuleen.fi TO 22.3. KLO 17.30–19.30 KAIKILLE AVOIN YLEISÖLUENTO KEUHKOSYÖVÄSTÄ MERI-KARINASSA (Seiskarinkatu 35, Turku). Aiheeseen pureudutaan potilaan, lääkärin sekä terveydenedistämisen ammattilaisen näkökulmista. Tilaisuus on tarkoitettu keuhkosyöpään sairastuneille sekä heidän läheisilleen, ammattihenkilöille, opiskelijoille ja muille aiheesta kiinnostuneille. Kahvitarjoilu. Ilmoittautuminen 16.3. mennessä: www.lssy.fi/ilmoittautuminen tai 02 2657 666. KE 28.3. KLO 11–14 PÄÄSIÄISHERKKUMYYJÄISET MERI-KARINASSA (Seiskarinkatu 35, Turku). Meri-Karinan oman keittiön loihtimia herkkuja kotiin viemisiksi. Tervetuloa! Meri-Karinan keittiö on kiinni pääsiäispyhät. KE 11.4. KLO 17 ”SOTEN KYNNYKSELLÄ” MERI-KARINASSA. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Turun Seudun Vammaisjärjestöjen yhteistyötilaisuudessa kuullaan sote-uudistuksen ajankohtaisimmat uutiset. Puhumassa HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindén, muutosjohtaja Antti Parpo ja JärjestöSoteHanke 113:n asiantuntija Marjut Aalto. Ilmoittautuminen 6.4. mennessä: kati.tilli@lssy.fi tai 040 715 0004 (Päivi Kukkonen). LA 8.12. KLO 10–16 SUOMEN SUURIMMAT JOULUMYYJÄISET TURUN MESSUKESKUKSESSA. Pöytäpaikkojen myyntivaraukset alkavat 2.10. klo 9. Yhteydenotot: 044 055 1571 (tiistaisin klo 9–15 ja torstaisin klo 10–18) tai kati.tilli@lssy.fi. VIRKISTYS- JA TEEMALOMILTA HYVÄÄ OLOA ARKEEN. Meri-Karina tarjoaa mieltä ja kehoa virkistäviä lomia. Virkistyslomien ajankohdat ovat vuonna 2018 seuraavat: 7.–11.5., 27.–31.8. ja 17.–21.12. Naisia hemmotellaan Wellness Weekend for Ladies -teemalomilla 21.–22.4. ja 17.–18.11. Äijät saavat oman päivänsä 12.4. Lue lisää: www.merikarina.fi AJANKOHTAISTA TIETOA SAIRASTUMISEN AIHEUTTAMASSA MUUTTUNEESSA ELÄMÄNTILANTEESSA Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys järjestävät Miten selvitä arjessa syöpähoitojen keskellä -ensitietopäiviä. Ensitietopäivät on tarkoitettu hiljattain sairastuneille ja syöpähoitojen alkuvaiheessa oleville aikuisille potilaille läheisineen. Ensitietopäivät tarjoavat ajankohtaista tietoa sekä uusia näkökulmia sairastumisen aiheuttamassa muuttuneessa elämäntilanteessa. Tilaisuuksissa ovat puhumassa eri alojen ammattilaiset. Ensitietopäivien vuoden 2018 ajankohdat ovat 7.3., 6.6., 5.9. ja 21.11. Tilaisuudet pidetään klo 12–16 Tyksin T-sairaalan Risto Lahesmaa -salissa. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. Lue lisää: www.lssy.fi/tyks-info

tuki auttaa arjessa selviytymisessä, mutta ei korvaa ammattityötä. Yhdistyksen toteuttama tukihenkilötoiminta on luottamuksellista. Vertaistukihenkilö on LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen kurssin käynyt vapaaehtoinen, jonka kanssa voi jutella kahden kesken. Vertaistukihenkilöille järjestetään perus- ja täydennyskoulutusta sekä työnohjausta. Lisätietoja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen vertaistukitoiminnasta saat neuvontahoitaja Pirkko-Liisa Santalalta, 02 2657 619, vapaaehtoistoiminta@lssy.fi. Voit myös jättää soittopyynnön Meri-Karinan infoon, 02 2657 666.

TERVETULOA MUKAAN TALKOOJA YSTÄVÄTOIMINTAAN

Haluaisitko toimia vapaaehtoisena Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä? Etsimme uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaamme. Yhdistyksessämme

LIITY SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEKSI JA TUE TÄRKEÄÄ TYÖTÄMME! VOIT LIITTYÄ LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEKSI: • yhdistyksen toimistossa, Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 Turku • p. 02 2657 913 (jäsentoimisto) tai p. 02 2657 666 (Meri-Karina) • www.lssy.fi Jäsenmaksu vuodessa 20 € Rekisteriseloste: www.lssy.fi Huom! Muutokset jäsenrekisteriin mahdollista tehdä netissä.

YHDISTYKSEN JÄSENENÄ SAAT RAHANARVOISIA ETUJA JULKAISUT • Syöpä-Cancer-lehti neljästi vuodessa • LOKI-lehti kahdesti vuodessa ilmaisjakeluna • Yhdistyksen Jäsentiedote-lehti kerran vuodessa osoitteellisena

ALENNUKSET

• Meri-Karinan majoitus-, ruokailu- ja liikuntapalveluista • Matkatoimisto Matkarin järjestämistä matkoista • maksuttomat luomitarkastukset (ei-jäsenille 20 €) • jäsenalennusliikkeistä (ks. www.lssy.fi/jasenalennukset) • yksityisiltä lääkäriasemilta:

TERVEYSTALON TOIMIPISTEET

Terveystalo Turku Pulssi, Humalistonkatu 9–11 Terveystalo Turku Aninkainen, Aninkaistenkatu 13 Terveystalo Salo, Turuntie 12 B (2. krs) Terveystalo Forssa, Kutomonkuja 2 A 2 • kuvantamis- ja laboratoriopalvelut –20 % (alennus voimassa olevasta hinnaston mukaisesta hinnasta, voimassa Turun, Salon ja Forssan toimipisteissä) • Hammaslääkärin tekemä kattava hammastarkastus etuasiakashintaan 38,50 €*. Palvelu sisältää kirjallisen hoitosuunnitelman ja vuosittaiset muistutukset tarkastuksista. *Hinta mahdollisen Kela-korvauksen jälkeen. Kela korvaa hammastarkastuksen joka toinen vuosi. Ilman Kela-korvausta hinta on 54 €

MEHILÄISEN TOIMIPISTEET

Mehiläinen lääkäriasema Turku, Kauppiaskatu 8 Mehiläinen lääkäriasema Salo, Vilhonkatu 8 Mehiläinen NEO, Joukahaisenkatu 6, Turku • ei poliklinikkamaksua lääkärikäynneistä • kuvantamis- ja laboratoriotutkimukset -10 % • patologiset tutkimukset -15 % • rintojen alueen kuvantamistutkimukset ja näytteenotot -15 % Lääkäriasemien edut ovat voimassa vuoden 2018 ajan. Etuja ja alennuksia ei voi yhdistellä.

RYHDY KUUKAUSILAHJOITTAJAKSI!

Tue arvokasta syövänvastaista työtä lahjoittamalla kuukausittain haluamasi summan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tilille FI96 5713 4520 0005 05 (viestikenttään ”tukilahjoitus”). Voit halutessasi tehdä myös kertalahjoituksen.

vapaaehtoistoiminta on omasta halusta ja kiinnostuksesta tehtävää palkatonta työtä, jota vapaaehtoiset tekevät vapaa-aikanaan. Vapaaehtoisena voi toimia oman kiinnostuksen mukaan joko jossakin tietyssä, yksittäisessä tehtävässä tai vaikkapa osallistua useampaan eri toimintaan. Tällä hetkellä kaipaamme erityisesti Arjen ystäviä. Syöpä vaikuttaa laajasti sairastuneen lähipiiriin, ja etsimmekin Lounais-Suomen alueelta vapaaehtoisia mukaan auttamaan syöpäsairauden kanssa kamppailevia sopeutumaan takaisin normaalielämään. Lisätietoja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen vapaaehtoistoiminnasta antaa vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Sirkka Nikulainen, 02 2657 841 (ti–to), sirkka.nikulainen@lssy,fi. Lue nettisivuiltamme, minkälaisissa tehtävissä voisit olla avuksi: www.lssy.fi/vapaaehtoistoiminta/tule-vapaaehtoiseksi

Juhani Ivanoff in memoriam 1948–2017 Vuosia jäytäneet sairaudet veivät Juhanin, pidetyn ja toimeliaan paikallisosastoaktiivin, viimeiselle matkalleen joulun alla. Juhani toimi Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Salon Seudun Paikallisosaston johtokunnassa vuosina 2011–2016, puheenjohtajana vuodesta 2012. Juhani oli ammatiltaan menetelmäteknikko, monitoimitaitaja niin työssään kuin siviilissäkin. Hän ehti rakentaa itse kolme kotitaloaan. Sinikan, rakkaan aviopuolisonsa, kanssa Juhani jakoi yhteisen elämän 47 vuoden ajan. He saivat kaksi lasta ja kaksi lastenlasta. Juhani pääsi lähtemään ”saappaat jalassa”, aivan kuten oli itse toivonut. Vaikka sairaus vähitellen uuvutti, sisukkuus ja hyväntuulisuus eivät hävinneet. Juhanin kiinnostus kaikkeen yhteiseen tekemiseen oli pohjatonta. Hänen kanssaan toimiminen oli suoraselkeistä, mutkatonta ja kaikkia huomioivaa. Oli ilo saada Juhani paikallisosastomme johtoon. Juhani oli hyvin sitoutunut ja vastuullinen yhdistystoimija. Hän osallistui poikansa Jannen kanssa Salon seurakunnan isä–poika-kerhoon ja aloitti vuonna 1990 vastaavan kerhon Perttelissä. Salon Seudun Paikallisosaston jäsenistöä Juhani ilahdutti järjestämällä Pärnunmatkoja, osaavasti ja innostuneesti. Yhdessä vaimonsa kanssa Juhani piti huolta osallistujien tyytyväisyydestä. Suosituilla matkoilla oli tunnelma korkealla: laulu ja haitari soivat, nauru raikasi. Mukavat muistot säilyvät sydämissä kauan. Juhani nautti luonnosta ja jakoi kokemuksensa mielellään läheistensä kanssa. Syöpäpotilaiden vertaistuki oli Juhanille merkityksellinen aihe. Hän osallistui ahkerasti koulutuksiin ja kävi sopeutumiskursseilla jakamassa tuntemuksiaan suolistosyöpäpotilaana. Myös Sinikka oli mukana tuoden omaisen näkökulmaa. Juhanille oli tärkeää saada paikallisosaston toiminta yksiin kansiin: hän oli kantavana voimana paikallisosaston 40-vuotisjuhlavuonna ja johti työryhmää määrätietoisesti. Lopputuloksena syntyi paikallisosaston oma historiikki. ”Kun alkamaan käyt nyt viimeistä matkaa, saat elämää toisella puolella jatkaa, nyt taaksesi myrskyt elämän jää, on tauonneet taistelut maiset nää, vain rauhaa taivainen kirkkaus luo, kun pääset lepoon rakkaittes luo.” (Matkamiehen virsi, Jukka Kuoppamäki) Salon Seudun Paikallisosaston puolesta Maija ja Siru sekä matkalaisista Aija Lounais-Suomen Syöpäyhdistys

Kuva: Petri Jauhiainen/Plugi


LOKI

28 - 2018 - N:o 1

kurssitoimisto | Seiskarinkatu 35, 20900 Turku | 02 2657 610 | www.lssy.fi

lounais-suomen syöpäyhdistyksen

Sopeutumisvalmennuskurssit 2018 KELAN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT:

MUUT KURSSIT

ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: 26.02.–02.03.2018 Parikurssi, KELA nro 68863 09.07.–13.07.2018 Parikurssi, KELA nro 68864 24.09.–28.09.2018 Parikurssi, KELA nro 68865 HEMATOLOGISET SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: 28.05.–01.06.2018 Parikurssi, KELA nro 68870 01.10.–05.10.2018 Parikurssi, KELA nro 68871 17.12.–21.12.2018 Parikurssi, KELA nro 68869 RINTASYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: 23.04.–27.04.2018 Parikurssi, alle 68 v., KELA nro 68902 06.08.–10.08.2018 Parikurssi, alle 68 v., KELA nro 68903 03.09.–07.09.2018 Parikurssi, alle 68 v., KELA nro 68905 08.10.–12.10.2018 Parikurssi, alle 68 v., KELA nro 68904 19.11.–23.11.2018 Parikurssi, yli 68 v., KELA nro 68906 10.12.–14.12.2018 Parikurssi, alle 68 v., KELA nro 68901 Yksilökurssi, alle 68 v., KELA nro 68884 12.02.–16.02.2018 Yksilökurssi, alle 68 v., KELA nro 68885 14.05.–18.05.2018 Yksilökurssi, yli 68 v., KELA nro 68887 10.09.–14.09.2018 05.11.–09.11.2018 Yksilökurssi, alle 68 v., KELA nro 68886

AIVOKASVAIMEEN SAIRASTUNEET JA LÄHEISET ”Voimavaroja arkeen” -parikurssi, STEA

KAIKILLE SYÖPÄPOTILAILLE SYÖPÄSAIRAUDESTA RIIPPUMATTA:

30.07.–03.08.2018

RINTASYÖPÄÄN SAIRASTUNEILLE Toteutetaan yhteistyössä Tyksin rintasyöpäsairaanhoitajien kanssa.

Sopeutumisvalmennuskurssille haetaan täyttämällä ja lähettämällä sähköinen hakemus. Hakemuksen voi halutessaan myös tulostaa ja lähettää kirjepostilla Keliakialiittoon osoitteella Keliakialiitto Kurssit, Hammareninkatu 7, 33100 Tampere tai Meri-Karinaan.

Lisätiedot: kurssitoimisto, 02 2657 610, kurssi@lssy.fi

03.04.–06.04.2018

25.06.–29.06.2018

Kurssilla saa tietoa syövästä toipumisesta ja keliakiasta sekä mm. lisätään gluteenittomien tuotteiden tuntemusta ja harjaannutaan gluteenittomassa leivonnassa. Kurssilla myös lisätään voimavaroja syövästä toipumisessa ja elinikäisen sairauden kanssa elämisessä sekä jaetaan kokemuksia toisten syövän sairastaneiden keliaakikkojen kanssa.

Hyvinvointiviikonlopulle voi hakea sähköisellä lomakkeella tai perinteisellä hakemuslomakkeella. Jos käytät perinteistä lomaketta, tulosta, täytä ja palauta lomake Meri-Karinaan (Meri-Karinan kurssitoimisto, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku). Hakulomake on saatavilla myös Meri-Karinasta.

04.06.–08.06.2018

HUOM!

11.06.–15.06.2018

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Keliakialiiton yhteistyökurssilla käsitellään keliakian hoitoa syövän sairastaneilla keliaakikoilla. Sopeutumisvalmennuskurssi syövän sairastaneille keliaakikoille pidetään Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa (Seiskarinkatu 35, Turku) 3.–6.4.2018. Kurssia rahoittaa STEA, joten osallistuminen on maksutonta ilman omavastuuosuutta. Kurssille valitaan 20 osallistujaa.

Turun Hirvensalossa sijaitseva Meri-Karinan hyvinvointikeskus tarjoaa myös naisille suunnattuja Wellness Weekend for ladies -hemmottelulomia.

SUOLISTOSYÖPÄÄN SAIRASTUNEET JA LÄHEISET: Parikurssi, STEA / Colores / LSSY SYÖPÄ JA KELIAKIA Yksilökurssi syövän sairastaneille keliaakikoille, STEA / Keliakialiitto / LSSY

AVOKURSSIT

12.03.–16.03.2018 20.08.–24.08.2018 22.10.–26.10.2018 13.08.–17.08.2018 12.11.–16.11.2018

Kurssi syövän sairastaneille keliaakikoille 3.–6.4.2018

Wellness Weekend huokuu hyvää oloa 21.-22.4.2018

19.03.–23.03.2018

16.07.–20.07.2018

KAIKILLE SYÖPÄPOTILAILLE SYÖPÄSAIRAUDESTA RIIPPUMATTA:

Lue lisää: www.lssy.fi tai www.keliakialiitto.fi

16.04.–20.04.2018 23.07.–27.07.2018

19.02.–23.02.2018 30.04.–04.05.2018 14.05–18.05.2018 21.05.–25.05.2018 17.06.–21.06.2018 09.07.–13.07.2018 15.10.–18.10.2018 29.10.–02.11.2018 26.11.–30.11.2018

09.04.–13.04.2018 17.09.–21.09.2018

Parikurssi, alle 68 v., KELA nro 68921 Parikurssi, alle 68 v., KELA nro 68922 Parikurssi, yli 68 v., KELA nro 68923 Yksilökurssi, alle 68 v., KELA nro 68931 Yksilökurssi, yli 68 v., KELA nro 68932 PERHEKURSSIT Leukemia, yläkoululaisille, KELA nro 72006 Leukemia, alle kouluikäisille, koulunsa aloittaville ja alakoululaisille, KELA nro 72005 Syöpäsairaudet alle kouluikäisille, koulunsa aloittaville ja alakoululaisille, KELA nro 72004 Syöpäsairaudet alle kouluikäisille, koulunsa aloittaville ja alakoululaisille, KELA nro 72003

GYNEKOLOGISTA SYÖPÄÄ SAIRASTAVILLE: ”Minä, nainen” -yksilökurssi, STEA ”Minä, nainen” -yksilökurssi, STEA MELANOOMAA SAIRASTAVAT JA LÄHEISET: Iho- tai silmämelanoomaan sairastuneet -parikurssi , STEA

”Liikunnasta iloa ja eheyttä elämään” -parikurssi, STEA ”Voimavarakurssi” -parikurssi parantumatonta syöpää sairastaville, STEA ”Energiaa luonnosta” -villivihannekset tutuiksi (yksilökurssi), LSSY ”Liikunnasta iloa ja eheyttä elämään” -parikurssi, STEA ”Meren aalloilla” melonnan alkeet tutuiksi ja voimavaraksi -pari/yksilö, STEA ”Meren aalloilla” melonnan alkeet tutuiksi ja voimavaraksi -pari/yksilö, STEA Taideterapiapainotteinen yksilökurssi, STEA “Liikunnasta iloa ja eheyttä elämään” -parikurssi, STEA “Voimavarakurssi” -parikurssi parantumatonta syöpää sairastaville, STEA KURSSI LÄHEISILLE Kun vanhempi sairastaa -yksilökurssi syöpäsairaiden nuorille aikuisille noin 18–30-vuotiaat, STEA PERHEKURSSIT Perhekurssi syöpäkuntoutujille sekä heidän puolisoille ja lapsille, STEA + seurantajakso 3 pv ”Surusta tie eteenpäin”, nuorten leskien perhekurssi, STEA

SUUN- JA NIELUNALUEEN SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET:

Parikurssi, KELA nro 68914 Parikurssi, KELA nro 68915

03.12.–07.12.2018

NUORTEN RINTASYÖPÄPOTILAIDEN RYHMÄ Meri-Karinassa keväällä ja syksyllä 2018 joka kuukauden ensimmäinen torstai klo 18–20: 1.2., 1.3., 5.4., 3.5. ja 31.5. (Huom! 31.5. on viim. to)

kesäviikonloppu, pvm:t avoinna 02.07.–06.07.2018 vkolla 8 v 2019 21.09.–23.09.2018

Muutokset kurssiaikatauluun mahdollisia. Seuraa tarkentuvia tietoja nettisivuiltamme

YLI 45-VUOTIAIDEN RINTASYÖPÄPOTILAIDEN RYHMÄ Meri-Karinassa keväällä ja syksyllä 2018 joka kuukauden toinen torstai klo 18–20: 8.2., 8.3., 12.4., 17.5., 7.6. (Huom! 17.5. on kolmas to ja 7.6. on ensimmäinen to)

www.lssy.fi

LEVINNYTTÄ RINTASYÖPÄÄ SAIRASTAVIEN RYHMÄ Meri-Karinassa keväällä ja syksyllä 2018 joka kuukauden kolmas torstai klo 18–20: 15.2., 15.3., 19.4., 24.5. ja 14.6. (Huom! 24.5. on neljäs to ja 14.6. on toinen to) SYÖPÄÄN SAIRASTUNEIDEN LÄHEISTEN VERTAISTUKIRYHMÄ Toteutetaan yhteistyössä Lounais-Suomen Mielenterveysseuran kanssa keväällä ja syksyllä 2018. Läheisten ryhmä keskiviikkoisin 11.4., 18.4., 25.4., 2.5. ja 9.5. Paikka ja aika sovitaan myöhemmin. TAKAISIN TÖIHIN SYÖPÄSAIRAUDEN JÄLKEEN Toteutetaan yhteistyössä Petrea kuntoutuksen kanssa. Ryhmä kokoontuu keväällä ja syksyllä 2018 Meri-Karinassa. Sisältää 6 kolmen tunnin pituista ryhmätapaamista ja kolme yksilötapaamista (2 h) asiantuntijoiden kanssa.

Lauantai 21.4. 8–9.30 Aamupala ja majoittuminen 10–11 Mian treeni mix / Mia Kuusisto 11.30–12.30 Lounas 13–14 Lady Dance / Marko Carlson 15.00 Välipala 15.30–16.30 Äänimaljarentoutus / Teija Kemppainen 17.30–18.30 Päivällinen 19–20 Sauna ja uinti Sunnuntai 22.4. Aamupala 8–9.30 Mindful Body / Mia Kuusisto 10–11 11.30–12.30 Lounas Pilates 13–14

8.00 9.00 10.00 11.00 13.00 14.00 15.00

Hinta on 100 €/hlö (sis. majoituksen, ohjelman ja ruokailut). Lauantain ohjelma ja ruokailut 60 €/hlö. Osallistumismaksu maksetaan Meri-Karinan infoon majoittumisen yhteydessä (käteinen tai pankkikortti).

Päivän hinta 20 €/hlö, sis. ohjelman ja ruokailut (maksetaan 12.4.). Hakuohjeet ovat samat kuin Wellnessviikonlopussa (ks. vierestä).

Äijäpäivässä hiki virtaa 12.4.2018 Aamiainen Kuntopiiri, fysioterapeutti Esko Hirvinen Hikijumppa, fysioterapeutti Esko Hirvinen Tuhti äijälounas “Miehet on luotu kulkemaan”, Allit esiintyy Nepalilainen äänimaljarentoutus, Teija Kemppainen Kahvi ja pulla

Sauna lämpimänä klo 8–16. “NIKO-näyttely” esillä Heikin Pihalla klo 11–13. Eturauhassyöpään sairastuneiden ja läheisten ETUSET-ryhmän edustaja paikalla klo 11–13.

KYSY LISÄÄ KURSSITOIMISTOSTA!

LOKI 1 2018  
LOKI 1 2018  
Advertisement