Page 1

LOUNAIS–SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

SANOMAT

LOUNAIS– SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI

1/2005 N:O 2/2013 2 /2004

Syövän lääketutkimukset tehostavat hoitotuloksia Syövällä on edelleen pelottava kaiku, vaikka tänä päivänä sairautta voidaan hoitaa ja sen etenemistä hillitä pitkiäkin aikoja. Osasyynä kohentuneisiin tuloksiin ovat kliiniset syöpälääketutkimukset, jotka tuottavat herkeämättä uutta tietoa hoidon mahdollisuuksista. Turun yliopiston kliinisen syöpätautiopin professori, Tyksin syöpäklinikan vastuualuejohtaja Heikki Minnin mukaan syöpälääkkeiden tutkimus- ja kehitystyö on tällä hetkellä selkeä painopistealue lääketieteessä. Lääketutkimusten laaja-alaisuutta lisää syöpäsairauksien pilkkoutuminen yhä pienempiin kokonaisuuksiin. – Esimerkiksi rintasyövät ja pahanlaatuiset aivokasvaimet ovat ajautumassa erityyppisiin syöpämuotoihin ja alalajeihin, joita hoidetaan eri tavalla geenimuutoksista riippuen. Myös paksusuolen ja peräsuolen syövissä hoidot tulevat enenevästi eriytymään sen mukaan, minkä tyyppisestä syövästä on kyse. Minn työskentelee ylilääkärinä Turun yliopistollisen keskussairaalan syöpäklinikalla, jossa tehdään tiiviisti töitä syövän nujertamiseksi. Tyksin Tsairaalassa sijaitseva syöpäklinikka vastaa syövän lääke- ja sädehoidosta sekä syöpätautien kliinisestä tutkimuksesta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Syöpäklinikalla on tällä hetkellä käynnissä 15 kliinistä lääketutkimusta, joihin rekrytoidaan potilaita. Lisäksi jo seurantavaiheeseen edenneitä tutkimuksia on 25. Tutkimukset rahoittavat pääosin ulkopuoliset toimeksiantajat. – Käynnissä olevissa tutkimuksissamme pureudutaan muun muassa melanoomaan sekä rinta-, eturauhas- ja suolistosyöpään sekä pään ja kaulan alueen syöpään. Tutkimusprojektien sisältö ja määrä vaihtelevat, sillä neuvottelemme uusista syöpälääketutkimuksista lääkeyritysten kanssa jatkuvasti, Minn kertoo. Uusia syöpälääkkeitä kehitetään useimmiten kansainvälisissä monikeskustutkimuksissa, jotka mahdollistavat uuden syöpälääkkeen arvioinnin useissa maissa ja tutkijayhteisöissä. Yhteistyö on tiivistä myös kansallisesti eri yliopistollisten keskussairaaloiden kanssa. – Menestyksellinen tutkimustyö on monen eri alan osaajan ja tahon yhteistyötä. Tutkimuksissa noudatetaan aina hyvää kliinistä tutkimustapaa, ja tulosten uskottavuutta ja luotettavuutta vaalii sama kansainvälisesti sovittu laatustandardi, Good Clinical Practice. Ennen aloitusta suunnitelmat hyväksytään joko paikallisessa tai valtakunnallisessa eettisessä toimikunnassa. Myös lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea valvoo kliinisten lääketutkimusten suorittamista.

Täsmälääkkeet hakeutuvat kohteeseen Tutkimukset mahdollistavat syövän diagnostiikan ja hoito-

jen tehostamisen. Niiden avulla pyritään ymmärtämään syöpätautien hoitoon vaikuttavia ennustekijöitä ja tunnistamaan potilaiden hoitovasteita. Uusien tutkimuslöydösten ansiosta lääkehoitoja voidaan suunnata entistä yksilöllisemmin ja tarkemmin. Syövän lääkehoidon aivan uusimmat innovaatiot ovatkin täsmälääkkeet, joiden vaikutus kohdistuu suoraan rajattujen, tietyllä ominaisuudella varustettujen syöpäsolujen tuhoamiseen. Ne sopivat tyypillisesti vain yhden tai muutaman syövän alatyypin hoitoon. – Lääkekehitys on mennyt koko ajan yhä yksilöllisempään suuntaan. Ennen hoidettiin kaikkia syöpiä solunsalpaajilla, jotka toki ovat edelleen tärkeä osa hoitoa mutta jotka eivät sellaisenaan takaa aina toivottavaa tulosta tänä päivänä. – Solunsalpaajiin saattaa olla tulossa uusia tehostettuja vaikutusmekanismeja tai täsmälääkkeiden yhdistelmiä, joilla helpotetaan lääkeaineiden hakeutumista kohteeseen. Rintasyövän HER 2 -nimiseen geenimuutokseen on tullut tällainen solunsalpaajan ja täsmälääkkeen yhdistelmä äskettäin, Minn lisää. Kaikkiin syöpiin ei ole toistaiseksi tarjolla täsmäasetta. Tällainen tilanne on esimerkiksi haimassa sijaitsevalla syövällä. – Haimasyövässä muuntuneiden geenien toiminnan verkosto, jota kautta syöpä lähtee kehittymään, on liian laaja. Itse asiassa hyvin harvoissa syövissä on vain yksi alue, johon voidaan puuttua ja estää solujen hallitsemattomaan jakautumiseen johtavia monimutkaisia ketjuja. Minn uskoo, että syövän lääkehoidossa tarvitaan tulevaisuudessa geenimuutosten mallintamiseen perehtyneitä bioinformaatikkoja, jotka pystyvät arvioimaan yksilöllisiä taudinkuvia. – Se ei ole aivan lähiaikoina toteutuva visio, Minn toppuuttelee. – Tietotekniikan kehitys on ollut huimaa, ja ehkä jonakin päivänä tietokone osaa ratkaisevasti auttaa hoitopäätöksen ja lääkevalinnan teossa.

Hitaasti mutta varmasti Kliinisellä syövän lääketutkimuksella on runsaasti etuja. Minn poimii niistä muutaman. – Opimme käyttämään uusia lääkkeitä sekä ymmärtämään niiden tehoa ja sivuvaikutuksia oikeilla potilailla, joita seurataan tiiviisti uuden lääkehoidon toteuttamisen yhteydessä. Saamme tietoa myös

Turun yliopiston syöpätautiopin professori Heikki Minn toimii ylilääkärinä Tyksin syöpäklinikalla. Syövän lääketutkimusten parissa ahertaa Tyksissä hänen lisäkseen joukko syöpälääketutkimukseen perehtyneitä asiantuntijalääkäreitä ja tutkimusjohtajia.

tutkimuslääkkeiden annostelusta ja yhdistämisestä muihin lääkkeisiin. Voimme tuoda uuden lupaavan hoitomenetelmän aikaisemmin potilaskäyttöön, koska meillä ei ole lupaa käyttää sitä tutkimuksen ulkopuolella. Lisäksi osallistumalla kliiniseen tutkimukseen potilaan on mahdollista saada uutta syöpälääkettä, jota ei vielä ole markkinoilla – ilman kustannuksia. – Useat lääkkeet ovat valtavan kalliita, ja tyypillisesti toimeksiantaja, yleensä lääkeyritys, tarjoaa lääkevalmisteet tutkimuskäyttöön ilmaiseksi. Välitöntä terveydellistä hyötyä on kuitenkin mahdotonta luvata jokaiselle potilaalle, Minn muistuttaa. Kliinisten lääketutkimusten varjopuolena on niiden verrattain hidas eteneminen, sillä tutkimukset vaativat perusteelliset analyysit raportointeineen muun potilashoidon ohella. Lisäksi on vaikea

arvioida ennakkoon, löytyykö tutkimuksiin tarpeeksi halukkaita ja niihin soveltuvia potilaita. – Jotta uuden lääkkeen teho olisi riittävän todistusvoimainen, sitä täytyy tutkia sadoilla, jopa tuhansilla potilailla. Tutkimustulosten saaminen laajempaan potilaskäyttöön kestää syövästä riippuen kolmesta kymmeneen vuotta, mutta yksittäisiä tutkimuslöydöksiä kuitenkin tehdään kaiken aikaa. – Hyvin tyypillistä on, että kesken tutkimuksen tulee jokin merkittävä tieto perustutkimuksen puolelta esimerkiksi jostakin geenistä, joka voisi vaikuttaa hoidon tehoon. Siinä vaiheessa joudumme tekemään uudet analyysit potilasvalinnoista, Minn jatkaa.

Turvallisuus ennen kaikkea Jokaisen uuden syöpälääkkeen on käytävä läpi niin sanotut

faasi I, II ja III -tutkimusvaiheet, joista jälkimmäisin muodostaa tutkimuksen selkärangan. Siinä kokeellista hoitoa verrataan standardihoitoon ja arvioidaan, mitä lisätehoa tutkittavalla lääkeaineella on aiempiin verrattuna ja missä tilanteissa sitä kannattaa käyttää. Ylilääkäri Heikki Minnin mukaan uusien syöpälääkkeiden haittavaikutukset pystytään tunnistamaan tarkan seulan ansiosta jo ennen kolmatta vaihetta. Ikävät ja yllättävät sivuvaikutukset ovat kuitenkin mahdollisia. – Tutkimusvaiheessa olevilla syöpälääkkeillä on yleensä samansuuntaisia sivuvaikutuksia kuin jo markkinoilla olevilla valmisteilla. Näitä voivat olla esimerkiksi pahoinvointi, ripuli, ihottuma, verimuutokset ja väsymys. Tietenkin jokin odottamaton sivuvaikutus voi tulla helpommin uudella lääkkeellä, jota ei vielä tunneta tarpeeksi hyvin.

Minn huomauttaa, että kliinisiin lääketutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista. Niistä voi myös halutessaan kieltäytyä kesken tutkimuksen, jolloin potilas siirretään tavallisen hoidon pariin. – Lääketutkimukset vaativat usein tiiviitä hoitokäyntejä, mutta potilas saa turvallisuuden tunnetta, kun hän huomaa olevansa hyvässä seurannassa. Suomessa osallistumisaste on korkea, mikä kertoo luottamuksesta hoitohenkilökuntaan, Minn kiittelee. Toistaiseksi potilaita ei Turussa rekrytoida julkisesti. Syöpäpotilaan soveltuvuus lääketutkimuksiin arvioidaan hänen hakeutuessaan syöpäklinikalle rutiinihoitoon. Potilas tekee päätöksen saatuaan ensin kirjalliset ohjeet ja keskusteltuaan asiasta tutkijalääkärin kanssa. Teksti ja kuva: Aleksi Rajamäki


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

2 - 2013 - N:o 2 Varatuomari Pekka Soini Lounais-Suomen Saattohoitosäätiö r.s.

JAANAN

Vicehäradshövding Pekka Soini Sydvästra Finlands Stiftelse för Horpicevård r.s.

LÄÄKÄRI

-

Hankintayksiköiden tulisi hyödyntää järjestöjen osaamista sosiaali- ja terveysalan julkisissa hankinnoissa Yhteensä 31 yhteisöä ja yksityishenkilöä perustivat 7.3.1990 Lounais-Suomen Saattohoitosäätiö – Sydvästra Finlands Stiftelse för Hospicevård –nimisen säätiön, jonka tarkoituksena on tarjota pitkälle edenneestä syövästä tai muusta etenevästä sairaudesta kärsiville potilaille oireita lievittävää hoitoa silloin, kun parantavaa hoitoa ei voida enää antaa. Toiminta sisältää oireenmukaisen perushoidon ja kaiken muun ihmisarvoa kunnioittavan huolenpidon lisäksi potilaalle läheisten henkilöiden henkisen tukemisen. Oikeusministeriö on 14.5.1990 antanut luvan Lounais-Suomen Saattohoitosäätiö – Sydvästra Finlands Stiftelse för Hospicevård –nimisen säätiön perustamiseen ja vahvistanut sille säännöt. Säätiö on vuokrannut Turun kaupungilta Kaistarniemen kaupunginosasta 13.867 m²:n suuruisen määräalan, johon valmistui vuoden 1993 lopulla 20-paikkainen yksikerroksinen saattohoitokoti, jonka toiminta alkoi 21.2.1994 ja rouva Tellervo Koivisto vihki sen 2.6.1994 Karinakodiksi. Turun kaupunki järjesti kuluvan vuoden keväällä saattohoidon ostopalveluista hankintakilpailun ajalle 1.10.2013 – 31.12.2016. Turun kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on 22.5.2013 pitämässään kokouksessa tehnyt hankintapäätöksen, jonka mukaan se tulee solmimaan saattohoidon ostopalveluja koskevan puitesopimuksen Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön kanssa ajalle 1.10.2013 – 31.12.2016 tarjouksen mukaisella hinnalla. Lisäksi kaupunki solmii puitesopimuksen Mainio Vire Oy:n kanssa. Tarjouskilpailuun osallistui kaikkiaan neljä palveluntarjoajaa. Näistä Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön tarjoama vuorokausihinta oli toiseksi edullisin, edullisempi kuin tarjouskilpailun voittaneella Mainio Vire Oy:llä. Sen sijaan Mainio Vire Oy sai tarjouskilpailussa laadusta täydet pisteet (30) ja Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön Karinakoti 18 pistettä. Suomalaisten saattohoitokotien keskuudessa on herättänyt ihmetystä se, miten vasta valmistumassa oleva laitos voi saada laatukysymyksistä täydet pisteet, vaikka sillä ei käytännössä ole kokemusta tarjouspyynnössä mainitusta palvelutoiminnasta. Suomalaisten saattohoitokotien pitkään kokemukseen viitaten kannaksi on muodostunut, että saattohoidon laadun arvioiminen on paljon vaikeampaa kuin saattohoitoon käytettyjen eurojen arvioiminen. Sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on pitkä kokemus oman kohderyhmänsä palveluista. Järjestöt toimivat lähellä ihmisiä ja tunnistavat hyvin käytännönläheisesti heidän tarpeensa. Järjestöt tarjoavat myös mahdollisuuden vertaistukeen ja verkostoitumiseen. Kaikki tämä osaaminen jää usein huomiotta tarjouskilpailujen hankintakriteereissä. Järjestöt eivät voita laadussa suuria valtakunnallisia toimijoita, joilla usein on hankintalakiin hyvin perehtynyt asiantuntijajoukko laatimassa tarjouksia.

Atte Kivisaari,

Jaana Skants,

ihotautien ja allergologian erikoislääkäri, LT

Turkulainen opettaja

Eloni on turkulainen lääkäriasema, joka tarjoaa ennakoivaa ja asiantuntevaa hoitoa kaikenikäisille. Elonissa sinua ja perheesi terveyttä hoitaa 70 erikois- ja yleislääkäriä. Löydät meidät Turun parhaalta paikalta, Hansakorttelin kolmannesta kerroksesta. • YLEIS- JA ERIKOISLÄÄKÄRIPALVELUT • TYÖTERVEYS • RÖNTGEN • LABORATORIO • FYSIOTERAPIA • TÄHYSTYKSET • PIENKIRURGISET TOIMENPITEET

LÄÄKÄRIASEMA ELONI | WWW.ELONI.FI YLIOPISTONK. 20, HANSAKORTTELIN 3. KRS MA-TO 7-20, PE 7-16 | AJANVARAUS: P. (02) 4844 500

Upphandlingsenheterna borde utnyttja organisationernas kunnande vid offentlig upphandling inom socialoch hälsovårdssektorn Sammanlagt 31 samfund och privatpersoner grundade 7.3.1990 stiftelsen Lounais-Suomen Saattohoitosäätiö – Sydvästra Finlands Stiftelse för Hospicevård vars syfte är att erbjuda patienter med långt framskriden cancer eller annan motsvarande sjukdom symptomlindrande vård när sjukdomen inte längre går att bota. I verksamheten ingår förutom palliativ behandling och övrig människovärdig omsorg även mentalt stöd för personer som står patienten nära. Justitieministeriet gav 14.5.1990 tillstånd att grunda stiftelsen Lounais-Suomen Saattohoitosäätiö – Sydvästra Finlands Stiftelse för Hospicevård och fastställde dess stadgar. Stiftelsen har av Åbo stad arrenderat ett område på 13.867 m² i stadsdelen Kaistarudden. Här byggdes i slutet av 1993 ett envåningshem för hospicevård med 20 platser. Verksamheten började 21.2.1994 och hemmet som fick namnet Karinakoti – Karinahemmet invigdes av fru Tellervo Koivisto 2.6.1994. Våren 2013 arrangerade Åbo stad ett anbudsförfarande om upphandling av köpta tjänster för hospicevård för perioden 1.10.2013 – 31.12.2016. Åbo stads social- och hälsovårdsnämnd fattade vid sitt möte 22.5.2013 ett upphandlingsbeslut enligt vilket nämnden kommer att ingå ett ramavtal om köpta tjänster för hospicevård med Sydvästra Finlands Stiftelse för Hospicevård för perioden 1.10.2013 – 31.12.2016 till ett pris enligt anbudet. Dessutom ingår staden ett ramavtal med Mainio Vire Oy. I anbudsförfarandet deltog sammanlagt fyra tjänsteleverantörer. Av dessa var det Sydvästra Finlands Stiftelse för Hospicevård som erbjöd det näst billigaste priset per dygn. Det var billigare än det pris som erbjöds av Mainio Vire Oy som vann tävlingen. Vid anbudsförfarandet fick Mainio Vire Oy däremot fulla poäng (30) för kvaliteten och Karinahemmet fick 18 poäng. I finländska hem för hospicevård har det väckt förvåning hur en institution som inte ens är färdig kan få fulla poäng för kvalitet trots att den i praktiken inte har erfarenhet av den serviceverksamhet som nämns i anbudsinfordran. Med hänvisning till finländska vårdhems långa erfarenhet har uppfattningen blivit att det är mycket svårare att värdera hospicevårdens kvalitet än att värdera de pengar som används till hospicevård. Organisationerna inom social- och hälsovårdssektorn har lång erfarenhet av den egna målgruppens tjänster. Organisationerna fungerar nära människor och känner deras behov mycket väl i praktiken. Organisationerna erbjuder även en möjlighet till stöd till likställda och bildande av nätverk. Allt detta kunnande blir ofta utan uppmärksamhet i upphandlingskriterierna i anbudsförfaranden. När det gäller kvalitet vinner organisationerna inte över stora riksomfattande aktörer som ofta har ett stort antal experter på lagen om upphandling som gör anbud.

säästöpankki auttaa aina. Meillä toimihenkilöt ovat helposti tavoitettavissa ja asiat hoituvat mutkattomasti, ilman turhia kommervenkkejä. Kaupan päälle saat vakavaraisen pankin turvan säästöillesi. Tervetuloa tyytyväisten asiakkaiden pankkiin!

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Seiskarinkatu 35 20900 Turku puhelin (02) 2657 666 telefax (02) 2657 668 Sähköposti: kari.ojala@lssy.fi Päätoimittaja: Kari Ojala

Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Sydvästra-Finlands Cancerförening r.f. Painos: 275.000 Painopaikka: Turun Sanomat Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa 2014

www.säästöpankki.fi/liedonsp Kaarina | Lieto | Loimaa | Naantali | Paimio | Raisio | Turku


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2013 - 3

Keuhkosyövän selättänyt perheenisä:

”Elämä maistuu ilman tupakkaa” Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomien numerossa 2/2011 kerrottiin pitkään tupakoineen, keuhkosyöpään sittemmin sairastuneen Petri Tuutin toipumisesta ärhäkän taudin jälkeen. Nyt, kaksi vuotta myöhemmin, elämänmyönteinen 45-vuotias suurperheen isä edelleen porskuttaa eteenpäin määrätietoisesti. Syöpä muistuu mieleen lähinnä vain harventuneilla kontrollikäynneillä. Keuhkosyöpä yllätti rajamäkeläisen Tuutin vuonna 2006. Keuhkojen tähystystutkimuksissa havaittiin tuolloin alkavan syövän merkkejä, jotka taltutettiin pian rankalla sädehoidolla. Sitkeä tauti uusiutui vuoden 2008 lopulla, jolloin lääkärit päätyivät vasemman keuhkon poistamiseen. Onni onnettomuudessa, että uusiutuneen syövän merkit havaittiin ajoissa. Poistoleikkauksesta jäi Tuutille epämieluisaksi muistoksi hermosärkyä, johon lääkkeet toivat kaivattua helpotusta. Viime aikoina annostelua on pienennetty ja lääkärikäyntejä vähennetty. – Kipu on nyt paremmin hallinnassa, vaikka lääkkeiden sivuvaikutukset tuovatkin ikävän lisänsä. En voi tietää, loppuuko kipu koskaan, muutoin kuin pienentämällä lääkeannoksia ja kokeilemalla. – Juhannuksen alla neljä vuotta sitten tehdyn leikkauksen jälkeen keuhkot tähystettiin ja kuvattiin puolivuosittain. Nyt tähystyksiä ei enää ole, ainoastaan tietokonekuvat otetaan kerran vuodessa, Tuutti kertoo.

Elämäntavat remonttiin Tuutti kertoi vuonna 2011 olevansa yksikeuhkoiseksi varsin

hyvässä kunnossa. Sitä hän on tänäänkin – ellei jopa paremmassa. – Huomaan, että jaksamiseni on jonkin verran kohentunut. Kevyet kävelylenkit koiran kanssa ovat pidentyneet. Ilman muuta edelleen on syytä välttää vaativampaa fyysistä ponnistelua. Uskon, että kuntoni taantuisi hyvinkin nopeasti, jos en pitäisi siitä huolta. Lähes 20 vuotta tupakoineen, keskimäärin askin päivässä polttaneen tapasauhuttelijan oli vaikea luopua paheestaan. Tuutti muistelee, ettei lopettamispäätöstä ollut helppo tehdä, mutta pakon edessä välttämätöntä. Tupakanhimo unohtui vähitellen, saunaoluetkin jäivät samalla. – Elämäntapojen muutoksilla pyrin estämään sen, ettei syöpää todettaisi jäljellä olevasta oikeasta keuhkopussista. Toki terveet elämäntavat ovat lääke yleiseenkin hyvinvointiin.

”Turha murehtia” Tuutti kertoo, ettei keuhkosyöpään sairastuminen tuonut mukanaan merkittäviä muutoksia päivittäiseen elämäänsä. Arki pyörii omalla painollaan. – Olen pystynyt elämään iloistakin elämää ja saanut

kaksi lasta vielä diagnoosin kuultuani. Perhe on ollut tukena alusta asti. Syöpään sairastuminen on vakava paikka, mutta murehtiminen ei auta. Syövän uusiutuminen ei kummittele Tuutin mielessä päivittäin, enää ainoastaan jälkitarkastusten yhteydessä. Neljä lasta tuo vipinää arkeen ja takaa isälle muuta ajateltavaa. – Tulevaisuudesta ei voi tietää, mutta olen kiitollinen tämänhetkisestä terveydentilastani. Olen edelleen osatyökyvyttömyyseläkkeellä päivätöistäni, mutta puuhaa riittää yllin kyllin. Tänä kesänä olemme ajatelleet rakentaa uimaaltaan kotipihallemme, hän nauraa. Petri Tuutti osallistui toiminta- ja palvelukeskus MeriKarinassa aikuisten syöpäpotilaiden perhekurssille vuonna 2011. Kokemus oli mieluisa, ja hän otti osaa vanhemmuutta tukevalle kurssille myös tänä kesänä. – Tänne oli hyvä palata, lapsetkin viihtyvät mainiosti. Olen kokenut Raha-automaattiyhdistyksen kurssit antoisiksi. Teksti ja kuva: Aleksi Rajamäki

Asioihin valoisasti suhtautuva Petri Tuutti ei lannistunut keuhkosyöpädiagnoosin kuultuaan. Leikkauksen jälkeen arki on rullannut päivä päivältä yhä mukavammin. – Tilanne on ollut vakaa nyt usean vuoden. Hyvä peruskunto on auttanut toipumisessa, eikä sairaus ole uusiutunut. (Kuvassa Petri Tuutti poikansa Ninon kanssa vuonna 2011.)


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

4 - 2013 - N:o 2

SYÖVÄNTORJUNTATYÖN TEKIJÖITÄ JA TUKIJOITA Motoristit veivät syöpänuoret jäätelölle Meri-Karinaan kuuluu puolen kilometrin päästä moottorin vaimea murina. Naapurin taidekappelissa on juuri jumalanpalvelus käynnissä. Tällä kertaa virttä veisataan möreän basson kera. Viidenkymmentä viiden harrikan letka kaartaa pihaan. Harley Davidson Club Finland Chapter 2:n jengi vie syöpänuoret jätskille. Edessä on nuorille Meri-Karinassa järjestetyn “Pärjää ilman vanhempia” -kurssin loppuhuipennus. Jokainen saa päättää, minkä harrikan kyytiin hyppää. Komeat amerikanraudat kiiltelevät auringon valossa. Vieressä patsastelevat ylpeät pyörien omistajat. Mukana menossa on stereotyyppisellä motoristiparralla varustettuja harrastajia sekä muutama kauniimman sukupuolen edustaja. Kokonaisvaikutelma on kuitenkin, että harrikkakerho vetää jäseniä laidasta laitaan. Meri-Karinan pihan täyttää iloinen puheensorina. Asian-

tuntevimmat nuoret esittävät pyöriä koskevia kysymyksiä. Tämän jälkeen on aika laittaa kypärä päähän ja käydä matkaan. Pitkä ja äänekäs motoristijengi kerää ihailevia ja paheksuvia katseita pitkin Kakskerrantietä mutkittelevalla reitillä. Jotkut vilkuttavat ystävällisesti. Ensimmäistä kertaa pyörän kyydissä oleva toimittaja nauttii suuresti vauhdin hurmasta. Ei tällaista koe ikinä koppiauton kyydissä! Harrikoita näkyy pitkä letka eteen ja taaksepäin. Ajetaanpa välillä rinnakkainkin. Puolen tunnin hurjastelun jälkeen saavumme Harjattulan Kokouskartanon jäätelö- ja kahvikeitaalle. Taukoaan viettävät kurssille osallistuneet

Jussi Nyman ja Miia Patrikainen. Nämä nuoret ovat todella onnekkaita. Heidän syöpänsä on jo lähes selätetty. Kaiken lisäksi he löysivät toisensa Porvoossa järjestetyn vastaavan kurssin kautta. - Kyllähän sillä on iso merkitys, että meillä on samanlaisia kokemuksia takana. Ymmärrämme toisiamme todella hyvin ja kemiat toimivat, Nyman juttelee. Patrikainen on samaa mieltä. Hänestä on myös tärkeää, että molemmat osaavat nauttia elämän pienistä asioista nyt, kun syöpä on lähes selätetty. Heistä on lisäksi mukavaa olla kurssilla jeesaamassa muita nuoria kurssin vanhimpina. - Ohjelma on hyvää täällä ja kurssi on aika sopivan mittainen. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin vertaistuki. Sen merkitystä ei voi korostaa liikaa, Patrikainen kertoo. Pian jätskitauko on ohi ja on aika jälleen käydä harrikoiden

selkään. Luonnossa alfaurokset johtavat ryhmäänsä ja erottuvat koollaan muista. Niin meilläkin kärjessä tuulta halkova harrikka erottuu massivisuudellaan jo selkeästi muusta ryhmästä. Äänikin on sen mukainen. Kakskerran läpi mutkitteleva reitti paluumatkalla vaikuttaa edelleen mielettömän hienolta. Ilta-aurinko paijaa iloisia harrikkakyytiläisiä. Pieni tuulenvire tuo matkantekoon raikkautta. Kaunis varsinais-

suomalinen panoraama piirtyy kyytiläisten verkkokalvoihin samalla kun saamme nauttia viimeiset hetket vauhdinhurmasta. Harrikkakärpänen lienee puraissut jo useaa kyytiläistä. Kun harrikat kaartavat jälleen Meri-Karinan pihaan, sekä kuskit että matkustajat ovat tyytyväisiä illan antiin. Klubiin ja tapahtuman järjestystiimiin kuuluva Jarkko Simola on myös samoilla linjoilla.

- Tämä on jo 12. kerta, kun järjestämme tällaisen tapahtuman ja joka kerta on varmasti ollut hauskaa. On ilahduttavaa olla tarjoamassa ikimuistoisia kokemuksia nuorille. Lisäksi arvostan sitä, että nuorilta saa suoraa palautetta tapahtuman onnistumisesta, Simola kertoo. Eiköhän ensi vuonna mennä taas uudestaan. Teksti: Joel Kanerva Kuva: Anne Vähämäki

Sykerö Beach XI keräsi ennätyksellisen joukkuemäärän! Yhdestoista Sykerö Beach järjestettiin Sorttamäen hiekkarannalla 17-18.8.2013. Biitsiä pelattiin niin sateessa kuin kauniissa auringonpaisteessakin. Joukkueita oli mukana ennätysmäärä yli 190 pelaajaa osallistui syöpälasten hyväksi järjestettyyn hyväntekeväisyysturnaukseen. Sykerö Beach toivottaa joka vuosi tervetulleeksi kaikki biitsin

ystävät. Nuorimmat pelaajat ovat 12-13 –vuotiaita ja kokeneimmat pelaavat yli 70 vuoden kokemuksella. Turnauksessa on tavoitteena pitää hauskaa, pelata hyviä pelejä ja tietenkin kerätä rahaa erittäin tärkeään kohteeseen. Sykerö Beachiä on vuosittain tukemassa myös joukko yrityksiä ja yksityishenkilöitä. Lähettipalvelu Turun Redline, Myllyn In-

tersport ja PerkinElmer ovat pitkäaikaisempia turnauksen tukijoita. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ja Turun kaupunki tarjoavat turnaukselle hienot puitteet. Sykerö Beach XII pelataan 16.-17.8.2014. Tervetuloa mukaan! Teksti: Pia Kakko Kuva: Liisa Järvelä

Meri-Karinan toiminta syöpäpotilaiden hyväksi kannusti lahjoittamaan Tarja ja Pentti Kajala järjestivät 45-vuotishääpäivänsä ja Pentin 70-vuotisjuhlan MeriKarinassa 17.8.2013. Toiveena oli, että sukulaiset, ystävät ja tuttavat osoittaisivat lahjojen sijaan tukensa hyväntekeväisyyteen, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaan. Meri-Karinan luonnonläheinen ympäristö viehätti ja monipuolinen toiminta syöpäpotilaiden auttamiseksi kannusti tukemaan. Syöpäyhdistys oli pariskunnalle yhdistyksenä jo ennestään tuttu. Syöpälehdessä

olleet tarinat ovat koskettaneet ja antaneet motivaatiota osallistua toiminnan tukemiseen. -Olen ollut jäsen jo 30-vuotta, mutta itse en ole yhdistyksen palveluja tarvinnut. Sen sijaan työtoverini oli hoidettavana Karinakodissa ja sain nähdä, miten kaunis hänen elämänkaarensa päätösvaihe oli. Kokemus pysäytti ajattelemaan, miten tärkeää on, että elämän loppuvaihe on miellyttävä ja että on mahdollisuus rauhalliseen ympäristöön ja hoivaan, kertoo Tarja.

Elämänkaaren loppuvaiheen lisäksi myös elämänkaaren alkuvaiheessa olevien lasten tukeminen on pariskunnan sydäntä lähellä oleva asia. Kertynyt lahjoitussumma 1300 € , ohjattiinkin molempiin; lapsisyöpäpotilaiden toimintaan sekä Karinakodin toimintaan. Erityisesti Kajalat toivovat että varoja ohjattaisiin potilaiden virkistystä ja hyvää oloa tukevaan toimintaan. Teksti: Minna Vaininen Kuva: Martti Laine

Elämälle Kiitos - konsertteja lapsisyöpäpotilasperheiden hyväksi Kaarina Hannulaa syöpä on koskettanut läheisesti, sillä puolisolla, äidillä ja sisaruksilla on ollut syöpäsairaus. Itsekin 8-vuotiaana, sotavuosina, vakavan sairauden kokenut Hannula on halunnut osallistua Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnan tukemiseen järjestämällä konsertteja, joiden tuotto on ohjattu lapsisyöpäpotilasperheiden tukemiseen. -Lapsen sairastuminen syöpään koskettaa, lapsihan on vasta elämän alussa ja sairaus on kova paikka myös vanhemmille, toteaa Hannula. Kaikkiaan Elämälle kiitoskonsertteja on toteutettu kolme. Kaksi ensimmäinen konserttia

järjestettiin vuosina 2003 ja 2008 Auran kirkossa, esiintyjänä oli Orippään kööri, johtajinaan Rita ja Hannu Ilola. Kolmas konsertti järjestettiin tämän vuoden elokuussa 25.8., Auran yhtenäiskoululla Hannulan 80-vuotispäivän merkeissä. Esiintyjinä olivat Kyrön viihdekuoro ja Päivien kimallus-kuoro, johtajinaan Heli ja Taisto Lehtonen. Elokuun konsertin tuotto, 2820 €, ohjataan myös syöpää sairastavien lasten hyväksi. Yhteensä vuosien varrella järjestettyjen konserttien tuotoksi on kertynyt 8219 €. Kaikissa kolmessa konsertissa on vapaaehtoisten esiintyjien tarjoaman musiikkiesityksen lisäksi ollut aina tarjolla

ruispuuroa, kakkukahvit, marenkia ja karjalanpiirakkaa, joka muistuttaa Hannulaa lapsuuden kotiseudusta: -Muistot ovat tärkeitä. Teen joka vuosi kotiseutumatkan Karjalaan, sinne kaipaan aina. Olen ollut läsnä monen läheisen rinnalla hänen viimeisinä hetkinään ja yhteiset kokemukset ja monet muistot palautuvat mieleen usein juuri musiikin tai jonkin arjen tapahtuman kautta. Muistot, surut ja ilotjokainen kokemus rikastuttaa ja olen kiitollinen että olen saanut olla terve ja nauttia elämän rikkauksista, sanoo Hannula. Teksti: Minna Vaininen Kuva: Leena Nordenberg

Sykerö Beach XII pelataan Sorttamäen hiekkarannalla 16.-17.8.2014.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2013 - 5

Suomen suurimmat JOULUMYYJÄISET

TURUN MESSU- JA KONGRESSIKESKUKSESSA Sunnuntaina 8.12.2013 klo 11–18 Tuhansia joulumielellä liikkuvia ostajia, satoja myyjiä Tavara vaihtaa vilkkaasti omistajaa: upeita yksilöllisiä kädentöitä, taidetta, vaatteita, jouluherkkuja ja –koristeita, hauskoja leluja – melkein mitä tahansa. Lahjaongelmiin ratkaisu yhdellä ostosreissulla! Ravintola avoinna. L-S Syöpäyhdistys r.y. tarjoaa asiakkaille ilmaisen pysäköinnin. Linja-autokuljetukset (nro 100) Kauppatorilta. Vapaa sisäänpääsy.

Myyjät huomio! Myyntipaikkavaraukset puhelin 02 2657 687 (ei kirpputoritavaraa)

Järj. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

6 - 2013 - N:o 2

Uusi biopankkilaki voimaan syksyllä 2013

Ihmisperäinen näytekokoelma on tutkijoiden aarreaitta Turkuun perustettu Suomen ensimmäinen kliininen biopankki aloittaa toimintansa uuden biopankkilain myötä tänä syksynä. Jatkossa esimerkiksi kudosnäytteitä on mahdollista hyödyntää terveyttä edistävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa aiempaa laajemmin ja avoimemmin. Näytteenantajalle toiminta on vapaaehtoista, vaivatonta ja maksutonta.

Ainutlaatuinen tutkimusympäristö Auriasta avautuu laaja näytekirjo lääketieteelliseen tutkimukseen: 400 000 kudosnäytettä 200 000 potilaalta. Tällä hetkellä käytössä olevan rekis-

terin potilasnäytteet on kerätty lähes sadan vuoden ajalta Turussa, Porissa ja Vaasassa. Viimeisen 20 vuoden tiedot ovat valmiiksi elektronisessa muodossa. Syyskuun alussa voimaan tulleen biopankkilain myötä biopankin tietokanta kasvaa entisestään. Näytteiden hyödyntämisellä saavutettu tutkimustieto palautuu pankkiin muiden biopankkitutkimusta tekevien käytettäväksi. – Uuden lain yksi onnistunut piirre on tuoreimpien tutkimusten rakentuminen vanhan tiedon päälle. Ikään kuin korkoa kasvavat hoitotulostiedot tuovat käytännön hoitoon entistä täsmällisempiä menetelmiä, kun voimme ymmärtää yksilöllisiä taudinkuvia. – Tällä hetkellä ongelmana on, että esimerkiksi syöpäpotilaille on käytössä useita eri hoitovaihtoehtoja, eikä lääkäreillä aina ole työkaluja valita kullekin potilaalle sitä parhaiten tehoavaa, Carpén harmittelee. Joidenkin vuosien päästä biopankkitoiminnan hyödyt voivat näkyä konkreettisesti myös potilaan kukkarossa. – Tarkoin eriteltyjen potilasaineistojen avulla on mahdollista järkiperäistää kliinisiä hoitokokeita ja siten saada edullisemmaksi kalleinta lääkekehityksen vaihetta. Ajatuksena on tehdä yhteistyötä lää-

Auria Biopankki avaa ovensa ensimmäisenä kliinisenä biopankkina Suomessa. Lähivuosina perässä tulevat ainakin yliopistollisten keskussairaaloiden yhteyteen perustettavat biopankit Helsingissä, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Biopankin voi perustaa sekä yksityinen että julkinen toimija lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan luvalla. Turun yliopiston patologian professori Olli Carpénin mukaan oivat lähtökohdat biopankkitoiminnalle Turussa antavat alueen korkea teknologinen ja tutkimuksellinen osaaminen sekä kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö. – Syöpätautien osalta Turussa on hyvä tutkimusta tukeva verkosto, jonka muodostavat PET-keskus ja Biotekniikan keskus yhdessä VTT:n syöpädiagnostiikkakehittelyn kanssa. Lisäksi meillä on lukuisia menestyksekkäitä syöpätutkimusryhmiä. Carpén arvioi, että suomalainen biopankkijärjestelmä antaa tutkimuksellisen etulyöntiaseman muiden maiden biopankkeihin nähden. Suomalaisten biopankkien tukena ovat muun muassa yhtenäinen terveydenhuoltojärjestelmä, huolellinen terveystietorekisteröinti ja tutkimustyöhön myönteisesti suhtautuvat kansalaiset. Lue lisää Auria Biopankin toiminnasta biopankin verkkosivuilta www.auriabiopankki.fi. Turussa toimintansa käynnistävä Auria Biopankki kerää, käsittelee ja säilyttää ihmisperäisiä näytteitä ja niihin liittyvää terveystietoa tutkimuskäyttöä ja lääkekehitystä varten. Ylilääkäri, professori Olli Carpén uskoo biopankkitoiminnan kaventavan kuilua peruslääketieteen havaintojen ja potilashoidon välillä. – Pyrimme entistä tarkemmin ymmärtämään yksilöllistä tautia ja löytämään kullekin potilaalle parhaiten sopivat hoitomenetelmät. keyritysten kanssa näytteitä kuitenkaan myymättä.

Uusi laki takaa toiminnan läpinäkyvyyden Biopankkilaki paitsi mahdollistaa näytteiden laajan hyödyntämisen myös turvaa yksilön oikeudet; näytteiden ja

niihin liittyvien tietojen luovutus perustuu aina kirjalliseen suostumukseen. Lupaa näytteen tallentamisesta biopankkiin kysytään heti sairaalaan tultaessa. Toiminta on näytteenantajalle vapaaehtoista, eikä se tuo luovuttajalle kustannuksia. – Näytteen antaminen ei

vaadi potilaalta minkäänlaisia erityistoimenpiteitä. Ylijäämä näytteestä kerätään talteen rutiinidiagnostiikan yhteydessä. Yksittäisen potilaan henkilöllisyys ei ole tunnistettavissa, sillä näytteet luovutetaan tutkimukseen koodattuina, Carpén alleviivaa. Lisäksi laki takaa henkilölle oikeuden saada tietää, mistä häntä koskevia tietoja on saatu ja mihin näytteitä on luovutettu. Yksilöityä tutkimustietoa näytteestä ei kuitenkaan ole mahdollista antaa. Auria Biopankkiin siirtyvät syksyllä myös vanhat, sairaanhoitopiireihin vuosikymmen-

ten aikana kerätyt näytekokoelmat. Siirrosta tiedotetaan julkisesti potilaille, jotka voivat halutessaan kieltää näytteiden käytön jatkotutkimuksissa. – Tämä on potilaan kannalta selkeä parannus, sillä aiemmin Valvira on antanut suostumuksen suurempien näyteaineistojen hyödyntämiseen näytteenantajan tietämättä. En usko, että kovin moni estää näytteidensä tutkimuskäytön, sillä kansalaiset ymmärtävät toiminnan edut. Teksti: Aleksi Rajamäki Kuva: Hannu Aaltonen / Turun yliopiston viestintä

CCC 909-09/11

Biopankki tarkoittaa lääketieteellistä kokoelmaa, joka sisältää ihmisperäisiä, biologisia näytteitä – kuten kudos-, verija virtsanäytteitä – sekä tietoja näytteenantajista. Biopankin koko ja sisältö voivat vaihdella muutamasta sadasta yhtä sairautta edustavasta näytteestä useiden tuhansien näytteiden valikoimaan. Sairaalabiopankkitoiminta alkaa Suomessa ensimmäisenä Turussa. Tyksin yhteydessä syksyllä toimintansa käynnistävä Auria Biopankki on Turun yliopiston sekä Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirien yhteishanke. Se tukee erityisesti syöpä-, diabetes- sekä sydän- ja verisuonitautien tutkimusta sairaanhoitopiirien erikoisalojen mukaisesti. Kasvaimista peräisin olevia kudosnäytteitä on kokoelmasta neljännes. – Toiminnan alkuvaiheessa tutkimus keskittyy voimakkaasti syöpätauteihin. Jatkossa on tarkoitus kerätä myös muun muassa verinäytteitä, kertoo ylilääkäri, Turun yliopiston patologian professori Olli Carpén.

Turku ehti ensin

Lääkealan rohkea edelläkävijä. Kanssasi tulevaisuuteen täydellä sydämellä.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2013 - 7

Turkulainen NHL-kiekkotaituri ilahdutti lapsisyöpäpotilaita Suomen jääkiekkomaajoukkueen ja Phoenix Co- Jatkosopimus yotesin hyökkääjä Lauri Korpikoski lahjoitti lät- takataskussa käpelipaitoja syöpäsairaille lapsille heinäkuun Korpikosken kansainvälinen ura allopulla. Paidat olivat Korpikosken kasvattiseura ammattilaisjääkiekkoilijana koi vuonna 2006, jolloin hän TPS:n, ja ne oli varustettu nimikirjoituksin. liittyi Pohjois-Amerikkaan – Vastalahjaksi toivon yhteen paitaan nimmarit myös teiltä lapsilta, Korpikoski hymyili. Leijonahyökkääjälle syöväntorjuntatyöhön osallistuminen ei ole ensimmäinen kerta, sillä hän osoitti taannoin Sykerölle lokakuun 2012 pelipalkkionsa. Sykerö on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lapsisyöpäpotilasperheiden kerho. Lisäksi hän on ollut mukana syöpälasten tempauksissa kuten pelaamassa pesäpalloa. – Syöpää sairastavien lasten tukeminen jäi mieleen pesäpallomatsista muutamia vuosia sitten. Ajattelin, että kannan korteni kekoon toistekin sopivan tilaisuuden tullen. Vaatimaton Korpikoski on pitänyt matalaa profiilia hy-

väntekeväisyystyöstään, eikä hän nytkään halunnut sillä herkutella: ”Ei sitten tehdä tästä vierailusta turhan virallista”, hän huikkasi heti Meri-Karinaan tullessaan. Pääasia, että kohde on tärkeä. – Olen ollut onnekas, ettei syöpä ole osunut aivan lähipiiriin. Jenkeissä tulee käytyä jonkin verran lastensairaaloissa, joissa syövän sairastaminen konkretisoituu. Joukkueen puolesta vierailut on järjestetty hyvin. Korpikoski haastaa suomalaiset urheiluseurat löytämään paremmin hyväntekeväisyyden pariin. – Rahasumman suuruudella ei ole merkitystä. Pienistäkin määristä kasvaa vähitellen suuria.

Vuonna 1986 syntynyt TPS-kiekkokasvatti Lauri Korpikoski pistäytyi toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinassa 25. heinäkuuta. – On mukavaa käydä tutustumassa, teillä on täällä hienot tilat, hän kehui. Viljami Ahtola (vas.) ja Samu Matintalo (oik.) olivat tyytyväisiä odotetun vieraan tapaamisesta.

AHL:n Hartford Wolf Packin vahvuuteen. Sittemmin hän siirtyi NHL-miehistöön New York Rangersin hyökkääjäksi. Vuodesta 2009 asti peliseurana on ollut Phoenix Coyotes, joka varasi kiekkotähden ensimmäisellä kierroksella jo vuonna 2004. Hyvänä alivoimapelaajana ja työteliäänä laitahyökkääjänä tunnettu Korpikoski teroitti luistimensa iskukuntoon alun perin TPS:n ja nuorten maajoukkueen riveissä. Turkulaisen SM-liigajoukkueen mustavalkoisen pelipaidan Korpikoski puki uudestaan ylleen kauden 2012–2013 alussa NHL:n työsulun takia, ja MM-kisoihin hän riensi Leijonien avuksi Coyotesin jäätyä ulos pudotuspeleistä raskaan NHL-kauden jälkeen. Suomalaislaituri jatkaa tutuissa maisemissa Arizonassa solmiessaan nelivuotisen, 10 miljoonan dollarin jatkosopimuksen kojoottien kanssa. Rapakon toiselle puolelle Korpikoski suuntaa tyttöystävänsä, fitness-kilpailija ja personal trainer Janni Hussin kanssa jälleen syyskuun alussa. Pariskunta kertoo asettuneensa Yhdysvaltoihin ja yhteiseen kotiinsa loistavasti. Turkua Korpikoski ei unohda, vaikka asuukin Atlantin takana. – Olen nauttinut lomailusta kesäisessä Turussa, ei ole edes tehnyt mieli mennä muualle. Kotini on aina ollut täällä, ja Turkuun on mieluisaa palata. Teksti: Aleksi Rajamäki Kuvat: Jonny Holmén/ TS, Aleksi Rajamäki

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys muisti Lauri Korpikoskea ja hänen tyttöystäväänsä Janni Hussia Sykerö-paidalla.

Hyödyt joka päivä Monipuolinen tuote- ja palvelutarjontamme on lähelläsi joka päivä. Rahanarvoisten etujen ja edullisten hintojen lisäksi saat Bonusta yli 2000 bonustoimipaikassa. Ostosten maksamisestakin saat etua, kun valitset S-ryhmän toimipaikoissa maksuvälineeksi S-Etukortin. Olivatpa ostosi pienet tai suuret, asiakasomistajuus kannattaa joka päivä. Ellet vielä ole asiakasomistaja, nyt kannattaa liittyä! Teet sen helposti vaikkapa lähimmässä toimipaikassa tai netissä osoitteessa S-kanava.fi.

www.tok.fi


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

8 - 2013 - N:o 2

Eturauhassyöpä on yleinen mutta usein hoidettavissa Kun virtsaamistarve lisääntyy, virtsasuihku heikkenee ja yleiskunto laskee, on syytä hakeutua lääkärin pakeille. Iäkkään miehen eturauhasessa saattaa silloin kyteä jo pitkälle edenneitä pahanlaatuisia solumuutoksia. – Aina ei kuitenkaan ole syytä huoleen, sillä oireet voivat kertoa myös hyvänlaatuisesta eturauhasen liikakasvusta, muistuttaa Tyksin urologian ylilääkäri, dosentti Peter Boström. Eturauhanen on noin 20 grammaa painava, halkaisijaltaan muutaman senttimetrin kokoinen rauhanen, jonka tehtävänä on tuottaa osa siemennesteestä. Se sijaitsee virtsarakon alapuolella peräsuolen edessä ja ympäröi virtsaputkea. Pienestä koostaan huolimatta eturauhanen saattaa aiheuttaa mittavaa harmia: syöpädiagnoosin, jonka saa vuosittain noin 4700 suomalaismiestä, pääasiassa yli 70-vuotiaat. Esiintyvyys on suurinta teollistuneissa länsimaissa ja vähäisintä Aasiassa. – Eturauhassyövän aiheuttajia ei tunneta tarkkaan. Sairastumisriskiä lisännevät ravinnon huono laatu, lihavuus sekä rodulliset ja geneettiset tekijät. Myös tupakoinnilla on havaittu olevan hienoinen vaikutus syövän syntyyn, kertoo urologi Boström. Tutkimuksiin on syytä mennä, jos havaitsee eturauhasperäisiksi sopivia virtsan keräytymiseen tai rakon tyhjentämiseen liittyviä oireita tai verta virtsassa. Eturauhassyövästä voivat ilmoittaa lisäksi virtsatietulehdukset sekä alavatsa- ja selkäkivut. – Aivan varhaisinta toteamista haittaa alkavan syövän oireettomuus. Toisaalta, jos oireita ilmaantuu, ne voivat viitata myös ikääntymisen myötä eturauhasissa tapahtuvaan hyvänlaatuiseen liikakasvuun. Joka tapauksessa virtsankulkuun liittyvät ongelmat on aina syytä selvittää.

Syöpäriski näkyy PSA-arvosta Eturauhassyöpään sairastuneiden määrä on kaksinkertaistunut 80-luvun lopun lukemista mutta pysynyt lähes samana koko 2000-luvun. Syynä yleistymiselle on Boströmin mukaan PSA-testaus, joka löytää syöpiä varhaisemmassa vaiheessa. Suomessa ei toteuteta eturauhassyövän valtakunnallisia joukkotarkastuksia, mutta seu-

Prostatae cancer – miesten yleisin syöpä ●

Eturauhassyöpä on pääasiallisesti iäkkäiden, yli 70-vuotiaiden miesten tauti. Sen ilmaantuvuus suurenee 50 ikävuoden jälkeen.

● ●

Uusia eturauhassyöpiä havaittiin 4726 vuonna 2011. Eturauhassyövän osuus oli noin 30 % kaikista miesten syöpätapauksista.

Vuonna 2011 eturauhasen syöpään menehtyi noin viidennes taudin saaneista. Joka seitsemäs eturauhasen syöpä esiintyy suvuittain. Lisäksi arvioidaan, että 2–10 % eturauhassyövistä johtuu periytyvästä syöpäalttiudesta.

Lähteet: Syöpäjärjestöt, Syöpärekisteri Lisää eturauhassyövästä: www.kaypahoito.fi / eturauhassyöpä www.propo.fi (Suomen Eturauhassyöpäyhdistys ry)

lontaverikokeeseen on halutessaan mahdollista päästä. PSAtestaus ei kuitenkaan ole ongelmatonta, sillä verestä mitattava PSA-merkkiaineen (prostataspesifinen antigeeni) korkea arvo ei automaattisesti viittaa syöpään. Siten virhearviointeja tulee aika ajoin. – Yksittäistä mittaustulosta kannattaa uskoa varauksella, sillä poikkeava PSA-arvo johtaa harhaan keskimäärin yli puolessa tapauksista. Positiivisen verikoetuloksen jälkeen asia varmistetaan koepalanäytteestä. – Tämä asettaa esteitä systemaattisten seulontojen järjestämiselle, eikä joukkotarkastuksia ole näköpiirissä aivan lähiaikoina. Parempia seulontatestejä kehitetään jatkuvasti.

Hoidon valinta monen summa Eturauhassyövän hoidon kulmakiviä ovat aktiiviseuranta, leikkaus- ja sädehoidot sekä hormonihoito. Usein hoitomuotoja yhdistellään keskenään. – Hyvin matalan riskin eturauhassyövässä ensisijaisena toimenpiteenä on seuranta, jossa kasvainta pidetään silmällä verikokein, tunnustelemalla ja ottamalla koepaloja. Seurantalinjalle päädytään etenkin, jos syöpä todetaan varhaisessa vaiheessa. – Valtaosa potilaista kuitenkin leikataan tai sädehoidetaan. Hormonihoitoja sen sijaan käytetään yleensä levinneessä taudissa tai jos potilas on niin heikko tai iäkäs, ettei siedä muita hoitoja, Boström jatkaa. Hoito suunnitellaan potilaalle aina yksilöllisesti. Kuten muidenkin syöpäsairauksien kohdalla, hoidon valintaan vaikuttavat muun muassa kasvaimen koko ja tyyppi sekä potilaan muut sairaudet, yleiskunto, ikä ja lääkitykset. – Eturauhassyöpä harvoin uhkaa välittömästi potilaan henkeä. Selkeä enemmistö

Eturauhassyöpäpotilaiden ennuste on parantunut vuosien myötä. Mitä aiemmin syöpä löydetään, sitä paremmat ovat hoitomahdollisuudet. – On vaarallista, että eturauhassyövät niputetaan helposti yhdeksi kokonaisuudeksi. Kokonaisuuden sisällä on pahanlaatuisten kasvaimien lisäksi suuri joukko erittäin hyväennusteisia, täysin hoidettavissa olevia syöpälöydöksiä, ylilääkäri Peter Boström sanoo.

Peter Boström (vas.) vastaanotti Crystal Matula -palkinnon EAU:n kokouksessa 15.3.2013. Palkinnon luovuttivat palkinnon tukija Ray Laborie ja Euroopan Urologiyhdistyksen puheenjohtaja Per-Anders Abrahamsson. syöpätapauksista ei tarvitse hoitoa lainkaan tai ne ovat parannettavissa.

Tarkemmin, tehokkaammin Boström uskoo, että nykyiset hoidot säilyttävät pitkään asemansa paikallisen eturauhasen syövän hoidossa. Uusia hoitokeinoja on kuitenkin luvassa. – Mahdollisesti lähitulevaisuudessa koko eturauhasta ei ole tarvetta poistaa tai sädettää, vaan ainoastaan kasvainalue tuhotaan esimerkiksi lämpökäsittelyllä tai muulla täsmäaluehoidolla. Tällaiselle niin sanotulle fokaaliterapialle (focal therapy) antaa mahdollisuuksia jatkuvasti kehittyvä kuvantamistutkimus, jonka ansiosta kasvain pystytään paikantamaan paremmin. Myös laajemmalle levinnyttä tautia on jatkossa mahdollista hillitä – entistä purevimmin lääkkein. – Uusia valmisteita on tullut viime vuosina markkinoille useita, vielä kymmenen vuotta sitten tilanne oli aivan toinen. Jatkuvasti tehostuvat uudet lääkkeet ovat suuri haaste yhteiskunnalle, sillä ne ovat kovin kalliita ja potilasryhmä on suuri. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen yhteydessä toimii ETUSET-vertaistukiryhmä eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen. Ryhmä järjestää monipuolista toimintaa, muun muassa luento- ja keskustelutilaisuuksia sekä virkistäytymistä, pitkin vuotta. Osallistuminen edellyttää Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenyyttä. Lisätietoja antaa ETUSET-ryhmän sihteeri, sairaanhoitaja Sanna Tölkkö, p. 044 5537 551 (ti klo 18–19). Teksti: Aleksi Rajamäki

www.bioteekki.fi www.bioteekki.fi


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2013 - 9

Luonnonläheistä asumista Meri-Karinassa Helmikuussa 2013 Karinaranta 2:een muuttaneet Sinikka, Matti ja Pekka-kissa viihtyvät 48,5 neliön kaksion rauhassa ja palvelujen läheisyydessä. Asuntoon he pääsivät tutustumaan jo sen rakennusvaiheessa, keväällä 2012. -Olimme Meri-Karinassa hematologisella parikurssilla, kun saimme tietää, että uudet Karinaranta 2 palveluasunnot valmistuisivat syksyllä. Pääsimmekin jo heti alkuvaiheessa tutustumaan asuntojen pohjapiirroksiin ja tykästyimme juuri tähän asuntoon, jossa nyt asumme. Asunto on hyvin toimivaksi suunniteltu ja kaikki tarvittava on käden ulottuvilla. Olemme asuneet aiemmin Porin suunnalla, mutta Turku oli ennestään tuttu jo opiskelu- ja nuoruusvuosilta ja kiinnostava kaupunki, toteavat Sinikka ja Matti.

Sinikan, Matin ja varmasti myös Pekka-kissan mielestä Meri-Karinassa parasta on luonnonläheisyys ja rauha. Asunnosta aukeavat upeat, avarat näkymät ja ulkoilu lähimaastossa, merellisen raikkaassa ilmassa on pariskunnalle tärkeää. Pekka viihtyy asunnon parvekkeella lintuja ja luontoa tarkkaillen. Osa ajasta vietetään, varsinkin kesäaikaan mökillä, jossa riittää pihatöitä ja ennen kaikkea, siellä onilmoittajat puulämmitteinen sentiedotteen sauna, yksi nautinnon lähteisntatyötä tä. Matti on rakentanut itse useita saunoja ja muitakin raKAARINAN SEUDUN kennuksia ja on innostunut HAUTAUSTOIMISTO erilaisista nikkarointitehtävisPuntarikatu 1 tä, mikä näkyy myös asunnon 20780 Kaarina monissa taitavissa sisustusratkaisuissa. puh. 02-243 2779

-Kun muutimme, toimme tänne vain tärkeimpiä tavaroita ja muistoesineitä, kuten valokuvia, mukanamme. Haluamme että asunto on toimiva, sanoo Matti. Meri-Karinassa palveluja on saatavilla tarpeen mukaan. Jos haluaa järjestää tilaisuuksia, kaikki palvelut voi tilata talosta. -Käytämme ruokailupalveluja sekä jalkahoitajan palveluja. Palvelut ovat aivan lähettyvillä ja asuminen on turvallista ja huoletonta. Lisäksi on mahdollista käydä kuntosalilla ja uimassa sekä osallistua monenlaiseen toimintaan ja tapahtumatilaisuuksiin. Karinaranta 2 asukkaiden Ainot ja Reinot-kerho kokoontuu säännöllisesti erilaisen virkistys- ja asiantuntijaalustusten merkeissä ja niissä olemme mukana. Lisäksi on

Meri-Karinassa asuvat Sinikka, Matti ja Pekka-kissa nauttivat luonnonläheisestä asumisesta. mahdollista osallistua läheisen kappelin tilaisuuksiin. Täällä myös vertaistukea saa suoraan, osana päivittäistä kanssakäyntiä ja keskustelua toisten asukkaiden kanssa. Li-

säksi vapaaehtoistoimintaan tarjotaan erilaisia mahdollisuuksia. Mihinkään ei ole pakko osallistua, vaan mukana voi toimia oman aikataulun ja jaksamisen puitteissa. Itse olen

kiinnostunut erityisesti puutarhatyöstä ja teen sitä sekä itsenäisesti Meri-Karinan pihaalueella ja myös yhteisissä talkoissa, kertoo Sinikka. -Tämä asunto on meille

kuin kesähuvila, joka on ympärivuotisessa käytössä, tuumivat Sinikka ja Matti tyytyväisinä. Teksti: Minna Vaininen Kuva: Ida Susilahti

Turun Hautakivipalvelu Ky Juha ja Birgitta Iljanka

OLEMME MUKANA TUKEMASSA SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ puh. 236 0329

Uudenmaantie 78, Turku

TU

a

MYNÄMÄEN SILMÄASEMA Mynäcenter 23100 Mynämäki puh. 02-430 6088 Suomen Ortotiika & Protetiikka

lta Ky

Orvontie 42 20960 Turku puh. 0400 781 860

Kello- ja Kultaliike

APUVÄLINEKLINIKKA J. MÄKELÄ OY Puh.Turuntie 044 507 12 6880 asiakaspalvelu@fi-op.fi 32200 Loimaa www.fi-op.fi puh. 02-762 2569

MISTO NEN

Turku 20 964

ehanen.fi

Kiinteistötoimisto

Hansa Oy LKV

Kristiinankatu 6 B Ostan 20100 kuolinpesät Turku astiat, koriste-esineet, huonekalut, kirjat, matot, lamput, NOUTO. KÄTEISPuh.ym.02ym.251 8111 MAKSU. fax 02 233 6003 Ostoja Myyntiliike Sauli Niemelä, Eerikinkatu 25 P. 040 726 3539

DIN Turku 8

a 10-13

LAITILAN YKKÖS APTEEKKI

KKA

Keskuskatu 11, 23800 LAITILA (02) 856 518

2

Prisma, Itäharju puh. 02-2370 781 www.kelloliikelindholm.fi Parasta palvelua jo vuodesta 1954

www.laitila1.fi

su 12-15

AUTOKORJAAMO

050 533 5979 Lieto www.konepukki.fi

Pi to pal ve l u Ki r s i Mat t i l a Kaikki tilaisuudet mm. joulujuhlat! Liukolantie 124 21290 Rusko Tilaukset 040 552 1621 Kysy myös juhlatilaa!

Palvelemme: Ark. 8-17 sesonkina la 9-13

lina.fi

www.luontaistuotejasmin.com Tullikatu 10, 21100 Naantali puh. 02 436 7197 050 522 4704 TILITOIMISTO

AK

UULA

Maatalousalan ajoja

Kauppiaskatu 13 F (valopiha) 20100 Turku

puh. 0500 531 461

Puh. 214 1444 Fax 214 1456 ari.kuula@kuula-toimistot.inet.fi

MYNÄMÄEN SILMÄASEMA

PUUTYÖ- ja SANEERAUSPALVELU

Mynäcenter 23100 Mynämäki puh. (02) 430 6088

SALORANTA

Jari Siivonen (02) 435 6933 Keittiö- ja kiintokalusteet sekä liukuovikaapistot Tilaus puusepäntyöt Massiivipuukalusteiden valmistus

Hyvien muotokuvien merkeissä

www.rusko.fi

Puh. (02) 879 147 Pirjo 040 587 9147 Antti 0400 831 266, Matti 040 706 0345

02 236 3700 www-studiobrahe.fi

ANKATU 9 TURKU 23 23 23 5 HAUTAUSPALVELUA YLI 100 v.

AUTOHUOLTO SUVANTO 57

mme päivystää ympäri vuorokauden

Puh. 2366 426 040 5113 781

www.autohuoltosuvanto.fi

Eerikinkatu 38 20100 Turku puh. 02-253 5888

Avoinna: ma-pe 10-17, la 10-13

Konepaja

Laaksonen Oy Raision Ykkösapteekki Kerttulantie 4, 21200 Raisio Palvelemme ma-pe 9-20 la 9-16 su ja pyhinä 12-16

Tel. 02 438 3380 Fax 02 4380902 raisionykkosapteekki@apteekit.net Projektinjohto, rakennuttaminen, valvonta, kustannus- ja rakennussuunnittelu sekä kuntoarviot yli 30 v. kokemuksella

Uudenkaupungintie 594, Taivassalo

RENGAS JA TARVIKE OY

Kärsämäentie 47, Turku AUTAUSTOIMISTO puh. 02 272 1199

KULJETUS PERTTI J. LEINO

www.salorannanmarjatila.fi

www.painola.com www.rengasja tarvike.com

myynti@rengasjatarvike.com www.hautaustoimistosaarinen.fi

JOHANNA KAIHDIN

T.Janger Oy

TAIVASSALON 010 255 5801

Tuomiokirkkoapteekki Domkyrkoapoteket Eerikinkatu 5, Turku, puh. 02 279 1200 Avoinna: ma-pe 8.30-18 la 9-14

Niemeläntie 3 D 20780 Kaarina Puh. 040 512 9612 etunimi.sukunimi@suikkari.fi www.suikkari.fi

Vesivisa Oy

Apteekki suurella sydämellä. www.turuntuomiokirkkoapteekki.fi

A Suikkari Oy

VEHMAAN KUNTA

Puh.

0400 995 550

Vintalantie 74 21420 Lieto


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

10 - 2013 - N:o 2

Erkki Alikosken muistokonsertti

t o t s i u m t i i n u a k i Taas kaikk 04.12.2013 klo 19 Turun Tuomiokirkko Matti Salminen, laulu Markku Hietaharju, urut Reino Kotaviita, trumpetti Turku Ensemble, Juha-Pekka Vikman Turku Cathedral Youth Choir, johtajana Anu Åberg liput 30 € ennakolta L-S Syöpäyhdistyksen toimistosta, Itäinen Pitkäkatu 30 ja Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksesta, Seiskarinkatu 35, Turku, puhelin (02) 2657 666 ja tuntia ennen ovelta. Erkki Alikosken muistokonsertin järjestää: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

Kuva: Jane Iltanen


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2013 - 11

§ Käärinliinoissa ei ole taskuja, kuuluu vanha viisaus § Käärinliinoissa ei ole taskuja, kuuluu vanha viisaus. Testamentin avulla voimme pitkälti määrätä, mihin omaisuutemme päätyy kuoltuamme. Jo eläessämme voimme tehdä lahjoituksia. Kun saajana on yleishyödyllinen taho – esimerkiksi syöpäyhdistys - , lahjaveroa ei mene suurestakaan summasta. Testamentti eli jälkisäädös on niin vankka määräys, ettei sitä kaada käytännössä mikään. Niinpä muotosäännöt ovat ankarat. Asiapaperi vaatii kaksi todistaa, jotka ovat yhtä aikaa läsnä. Testamentin tekijän lähisukulaiset eivät kelpaa. Todistajien on tiedettävä, että he panevat puumerkkinsä nimenomaan testamenttiin. Jälkisäädöksen sisältöä ei todistajille tarvitse paljastaa. Varmimmin testamentistaan saa pätevän, kun turvautuu asiantuntija-apuun. Sitä on saatavissa niin asianajotoimistoista kuin pankeistakin. Turkulaisessa Asianajotoimisto Brander & Manner Oy:ssä työskentelevä asianajaja, varatuomari Martti Brander on pitkään opastanut muun muassa niitä, jotka haluavat testamentata tai lahjoittaa omaisuuttaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle. Useimmiten asialla on ihminen, jota syöpä on tavalla tai toisella koskettanut. - Hän on voinut sairastaa syövän itse ja parannuttuaan ikään kuin maksaa velkaansa. Tai sitten sairaus on tullut tutuksi omaisen kautta. Vaikka potilas olisi menehtynytkin, kamppailua läheltä seuranneen tuntosarvet ovat kenties herkistyneet siinä määrin, että herää halu auttaa tuntemattomiakin, Brander summaa.

Begonioita haudalle Testamenttien ja lahjoitusten kautta syövän hoidon ja tutkimuksen tueksi kertyy vuosittain vaihtelevia summia silkkaa rahaa, lisäksi pörssiosakkeita, kiinteistöjä ja asuntoosakkeita. Useimmiten lahjoittaja jättää saajalle vapaat kädet. Toisaalta yksi korvamerkitsee rahansa lapsipotilaille, toinen haluaa testamenttaamansa yksiön asukkaaksi syöpää sairastavan opiskelijan. - Lahjoittajan tahtoa noudatetaan mahdollisimman tarkoin, vakuuttaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimi-

tusjohtaja Kari Ojala. - Pientenkin toiveiden toteuttamisesta on tullut meille suoranainen kunnia-asia. Muun muassa monet haudat ja hautajaiset on uskottu yhdistyksen hoidettaviksi. - Eräässä testamentissa kiellettiin kirkolliset menot ja toivottiin pienimuotoista, musiikkipitoista tilaisuutta. Polttohautauksen jälkeen tuhka piti siroteltaman muistolehtoon, Brander kertoo. Oiva esimerkki keskinäisestä huolenpidosta on kahden sisaruksen testamentti, jolla varmistettiin turvattu loppuelämä viimeiseksi lähtevälle. Syöpäyhdistys velvoitettiin järjestämään tarvittaessa kotisairaanhoito tai paikka Karinakodista. Kun molemmista sisaruksista olisi aika jättänyt, yhdistyksen tulisi hoitaa perhehautaa maksimiaika, 25 vuotta. Ja haudalle olisi tuotava valkoisia ja keltaisia begonioita.

Paperit kuntoon hyvissä ajoin Yleishyödyllisiä, voittoa tuottamattomia yhteisöjä riittää yhdistysten luvatussa maassa avustuskohteiksi. Mutta kodittomille kissoille tai muille luontokappaleille omaisuuttaan ei Suomessa voi testamentata. Yksittäiset toiveet eläimen hyvästä kohtelusta ovat Branderin mukaan toki sallittuja. Niinpä eräs Lounais-Suomen Syöpäyhdistykslle rahansa jättänyt koiranomistaja antoi tarkat ohjeet siltä varalta, että lemmikki eläisi isäntäänsä kauemmin. Vanhaa koiraa ei saanut antaa lapsiperheeseen, mieluummin se oli vietävä piikille. Päättipä tehdä testamentin yleishyödyllisen yhteisön tai sukulaisensa tai ystävänsä hyväksi, Martti Branderilla on yksi neuvo ylitse muiden: kannattaa toimia vitkastelematta, vaikkei tekisikään kuolemaa. Liki jokaisen suvussa lienee tapauksia, joissa lapseton täti on luvannut jättää talonsa ja

tiluksensa lempisukulaiselleen. Mutta kun sitä paperia ei ole tullut tehdyksi, ja jonain päivänä on myöhäistä Kun asiakas ottaa yhteyttä testamenttiaikeissa, Brander kuulostelee jo puhelinkeskustelussa soittajan ajatuksia. - Jotta olisi itsellä jonkinmoinen valmius, kun sitten sovittuna ajankohtana tavataan silmätysten, hän perustelee. Neuvonpidon tarkoituksena on tietenkin päästä mahdollisimman järkevään ratkaisuun, kuitenkin niin, että testamentin tekijän tahto toteutuu. Aviopuolisoiden esimerkiksi kannattanee tehdä keskenään omistusoikeustestamentin sijaan hallintaoikeustestamentti: leski saa hallita omaisuutta parhaaksi katsomallaan tavalla, eikä leski joudu maksamaan perintöveroa. Perillistenkin maksamassa perintöverossa huomioidaan vähennyksenä lesken hallintaoikeuden arvo. Kuvion voivat rikkoa pariskunnan lapset vaatimalla lakiosaansa ensiksi kuolleen vanhemman jäämistöstä. Branderin kokemuksen mukaan sitkeimpiä vaatijoita ovat usein miniät ja vävyt. ”Totta kai vaadit sen mitä sinulle kuuluu”. Lakiosavaatimusta voi hillitä paperi, jota Brander kutsuu leikillisesti ”kiristystestamentiksi”. Jos kiristystestamentin tehneen pariskunnan kahdesta rintaperillisestä toinen vaatii lakiosaansa, joka on puolet perillisen perintöosasta, heti ensiksi kuolleen jälkeen, hän saa vain lakiosan leskenkin jälkeen. Jos hän taas malttaa odottaa, lesken kuoltua on luvassa lisää perintöä.

Toiveita ja suosituksia Omaisuuden taakasta vapautuu lahjoittamallakin. Perintö- ja lahjaverolain mukaan esimerkiksi ensimmäisessä veroluokassa, johon kuuluvat mm. lapset ja lastenlapset, saa lahjoittaa korkeintaan 3 999 euroa verotta. Jo 4 000 euron lahjoituksesta menee sadan euron vero. Seuraavan kerran verottoman lahjoituksen saa tehdä kolmen vuoden kuluttua. Esim. jos isovanhemmat lahjoittavat lapsenlapselleen vaikkapa rahaa, kumpikin voi lahjoittaa 3 999 euroa verotta. Jos lahjoitus tapahtuu esim. 31.8.2013, seuraa-

Asiakkaan ottaessa yhteyttä testamenttiaikeissa varatuomari Matti Brander kuulostelee jo puhelinkeskustelussa soittajan ajatuksia, jotta olisi itsellä valmiutta silloin, kun sovittuna ajankohtana tavataan silmätysten. van kerran 3 999 euroa voidaan l a h j o i t t a a ve r o t t o m a n a 31.8.2016. Alle 4 000 euron lahjoitus on veroton riippumatta siitä ovatko osapuolet sukulaisia vai eivät. Jos anteliaisuus yllättää välissä, lahjoitussummat ynnätään yhteen ja vero lasketaan koko potista. Veroprosentti kasvaa portaittain lahjasummien suuretessa. Näillä numeroilla on kuiten-

kin merkitystä vain silloin, kun lahjansaaja on verovelvollinen saamastaan lahjasta. Jos lahjoittaa yleishyödylliselle yhteisölle, lahjaverolta vältytään. Lahjoituksen sinetöi lahjakirja. Rintaperilliselle lahjoittaessaan voi määrätä, ettei lahja ole ennakkoperintöä. Muussa tapauksessa se katsotaan ennakkoperinnöksi ja vähenne-tään saajansa perintöosuudesta.

Lainvoimaisten määräysten ohella ovat yleistymässä sentyyppiset epäviralliset toiveet ja suositukset, että ylenpalttisten hautajaiskukkien asemesta ohjattaisiin vastaava rahasumma apua todella tarvitseville – vaikkapa syöpäpotilaille. Teksti: Marja Myllyluoma Kuva: Ari Peuho

JUHLIMME 35v SYNTTÄREITÄ

TERVETULOA UUDISTETTUUN LIIKKEESEEN 14.-18.10.2013 kahvitarjoilu, paikalla kehysedustajia. Tarkemmat ajat www.liedonoptiikka.fi

Matkojesi turvaksi unohtumaton ja edullinen jatkuva vakuutus.

Tuplapäivät

OSTA 2 MAKSA 1 + Bonukset koko lokakuun!

SILMÄAS

www.eurooppalainen.fi

Lisää tietoa saat netistä www.eurooppalainen.fi tai soittamalla asiakaspalvelunumeroomme 0303 0303. Voit myös tulla käymään Osuuspankissa, niin saat vakuutusratkaisun, jossa ei ole mittavirheitä, reikiä tai hukkapaloja.

MA

LIEDON Kauppapiha, LIETO

Eurooppalaisen matkavakuutus turvaa matkasi kaikkialla maailmassa. Se on voimassa enintään kolme kuukautta kestävillä matkoilla. Ulkomailla on käytössäsi Eurooppalaisen laaja Euro-Center-verkosto, joka maksaa korvauksia jo paikan päällä. Euro-Centereissä sinua palvellaan myös suomen kielellä. Tällaista palvelua ei muilla matkavakuuttajilla ole.

TUPLANA!

puh. (02) 487 7997, 050 5711 200

PTIIKKA

Ma, Ke 10-18, Ti, To, Pe 9-17, La 10-14

MURSKETTA MOTELLIN MÄELTÄ

ENNEN SYKSYN KURAKELEJÄ, 6 ERI LAJIKETTA TOIMITETTUNA TAI NOUTAEN. TÄYTEMAATA KUORMATTUNA 10 €/KUORMA

Tiedustelut:

Pertti Huuhka 0400 525 079


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Puhelu maksaa 0,0835 € + 0,07 €/min tai matkapuhelimesta + 0,17 €/min. (Hinta sisältää ALV:n.)

12 - 2013 - N:o 2

sijoittamaan OP-Vuokratuottoon. OP-Vuokratuotto-erikoissijoitusrahasto sijoittaa kotimaassa paitsi asuntoihin myös toimitiloihin ja asuntojen rakennuttamiseen. Tarjolla on siis vakaata vuokratuottoa ja arvonnousupotentiaalia vaivattomassa ja hyvin hajautetussa muodossa. Tervetuloa lähimpään konttoriimme kuulemaan rahastosta lisää. Varaa aika osoitteessa op.fi tai soita 010 256 9213.

OP-rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy. Rahastojen avaintietoesitteet, säännöt ja rahastoesite ovat saatavissa OP-Pohjola-ryhmän toimipaikoista, internetistä osoitteesta www.op.fi ja puh. 010 2569115. Minimimerkintäsumma 30 000 euroa.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2013 - 13

Asiantunteva kuntoutus ohjaa potilasta läpi koko hoitopolun Tuija Vainio selvitti opinnäytetyössään, millaisia palveluita ja tukimuotoja syöpään sairastuneet ja heidän läheisensä kaipaavat. Hän laati tulevaisuuden syöpäkuntoutusmallin, jossa kuntoutus liittyy saumattomasti hoitoon ja jatkuu koko hoitopolun ajan. Siinä potilaslähtöistä moniammatillista kuntoutusta ohjaavat erityiset kuntoutusluotsit, jotka tekevät yhteistyötä muiden terveydenhuollon tahojen kanssa. Hyvin suunniteltu moniammatillinen kuntoutus on olennainen osa kokonaisvaltaista hoitoa ja toipumista. Kuitenkin vain harvat syöpäpotilaat saavat kuntoutusta Suomessa. Eniten palveluja käyttävät alle 65-vuotaat ja nuoret syöpäpotilaat. Vainio laati ylempään ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvassa opinnäytteessään aikuissyöpäpotilaan kuntoutusmallin, jota nyt hyödynnetään Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen palvelutoiminnan kehittämisessä. Malli tehtiin tutkimusten sekä potilaiden, heidän läheistensä ja syöpäkuntoutuksen asiantuntijoiden vastausten pohjalta. Syöpäkuntoutuksen ohjaava malli kuvaa syöpäkuntoutuksen nykyiset ja mahdolliset tulevaisuuden fyysiset, psykososiaaliset, tiedolliset ja hengelliset tukimuodot ja palvelut, jotka parantavat syöpää sairastavan selviytymistä hoitopolun eri kohdissa: diagnoosivaiheessa, hoito- ja toteutusvaiheessa, hoidon päättymisvaiheessa sekä kuntoutusvaiheessa. – Asiakaslähtöinen kuntoutusmalli antaa tukea syöpäpotilaan voimaantumiseen ja arjessa pärjäämiseen sekä pyrkii auttamaan potilasta ymmärtämään oman asemansa kuntoutuksessa. Syöpäpotilaat ja heidän läheisensä jäävän nykyään kovin yksin sairautensa kanssa, Vainio pohtii. – Kuntoutus mielletään helposti pelkkänä fyysisenä toimintana, vaikka se edistää itsenäistä selviytymistä ja hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Kuntoutus kattaa myös muun muassa tiedollisen, psyykkisen ja sosiaalisen puolen.

Katse polun alkupäähän Vainion opinnäytetyön keskeisten havaintojen mukaan tulevaisuuden syöpäkuntoutuksessa tulee korostua kuntoutuksen oikea-aikaisuus, antajatahon asiantuntijuus, toiminnan koordinointi, eri tukimuotojen ja tiedon saatavuus sekä asiakaskeskeisyys. Vainio huomauttaa, ettei syöpäkuntoutus nykyisellään ajoitu eikä kohdennu oikein. Myöskään hoitoketjut eivät toimi sujuvasti yli organisaatiorajojen. Kuntoutus tulisikin liittää yhä tiiviimmin osaksi syöpäpotilaan hoitopolkua. – Syöpäkuntoutus painottuu nykyisin liiaksi hoidon loppuvaiheeseen. Varhaisella kuntoutuksella heti sairastumisvaiheessa voitaisiin mahdollisesti säästää ylimääräisissä terveydenhuollon menoissa, Vainio huomauttaa. Jotta kuntoutus toteutuisi mahdollisimman ajoissa, tulevaisuuden syöpäkuntoutusmalliin on sijoitettu eri ammattihenkilöiden ja tukiryhmien palvelut tiettyihin vaiheisiin. Palvelut voivat toki toteutua myös muiden vaiheiden aikana. – Kuntoutus on kasvu- ja oppimisprosessi, jossa on tärkeää kuntoutuksen jatkuvuus. Siinä tarvitaan usean eri tahon asiantuntemusta. Terveydenhuollon ammattilaisten joukkoon lukeutuvat muun muassa

kuntoutusohjaaja, sosiaalityöntekijä, sairaalateologi, seksuaalineuvoja sekä toiminta-, ravitsemus-, fysio- ja psykoterapeutit.

Luotsi suuntaamaan kuntoutusta Opinnäytetyöstä ilmeni, että syöpäpotilaat ja heidän läheisensä kaipaavat kasvokkain käytäviä keskusteluja eri asiantuntijoiden kanssa. Kuntoutusmallissa on mahdollistettu oma käynti sekä lääkärillä että sairaanhoitajalla heti sairauden todentumisen aikana. – Potilaat kokevat tarvitsevansa henkilökohtaista tiedollista tukea. Luotettava ja ajantasainen asiantuntijatieto sekä monimuotoiset keskustelumahdollisuudet lieventävät sairauteen liittyvää pelkoa, Vainio sanoo. Vainion mukaan potilaat kaipaavat kuntoutukseen myös erillisen yhteishenkilön tai ohjaajan, jolla on laaja-alainen tietämys syöpäkuntoutuksesta. Syöpäpotilaan kuntoutuksen koordinoijaksi on mallissa nimetty kuntoutusluotsi, joka voi olla koulutukseltaan esimerkiksi kuntoutusohjaaja, syöpäsairaanhoitaja tai fysioterapeutti. – Vastaajat kokivat, että hoitohenkilökunnalla ei ole heille aikaa riittävästi. Luotsit ohjaisivat potilaan omaan kuntoutusprosessiinsa. Kuntoutusmalliin hahmoteltiin lisäksi ajatus niin sanotusta ensitietoryhmästä, jolla pyritään varmistamaan, että mahdollisimman moni syöpäpotilas ja hänen läheisensä saa tarvittavan tiedon ja ohjauksen. – Ensitietoryhmä voi riittää joillekin syöpäpotilaille ainoana kuntoutuksen muotona, toiset saattavat tarvita alusta alkaen enemmän tukea selviytymisessään, jolloin yksilöohjaus on tarpeen.

Tukea vertaisilta Vainion työssä nousi esille myös vertaistuen merkitys. Tukea toivottiin tulevaisuudessa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ja sitä tulisi antaa potilaan ohella omaisille. – Vertaistuki on merkittävin kuntoutuksen muodoista. Se auttaa ymmärtämään omaa suhdettaan sairauteen ja arjessa selviytymiseen. Vainion mukaan syöpään sairastuneen läheiset jäävät usein ilman minkäänlaista tukea, ja myös heidän tarpeensa tulisi tunnistaa paremmin koko syöpähoitopolun aikana. Syöpäkuntoutusmalliin on luotu tukimuotoja, joista omaiset saavat tietoa ja henkistä apua jaksamiselleen. – Omaisille on kohdennettu omia tukiryhmiä. Lisäksi he voivat osallistua lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanotoille. Vainio keräsi työnsä aineiston yksilö- ja ryhmähaastatteluin, joihin osallistui syöpäkuntoutuksen asiantuntijoita sekä syöpäpotilaita ja heidän läheisiään. Haastatteluiden lähtökohtina toimivat laaja syöpäkuntoutusta käsittelevä kirjallisuuskatsaus ja alustavat kuntoutusmallit. Kehittämisprojekti on osa Lounais-Suomen Syöpäyhdis-

Tuija Vainio (Master of Health Care, fysioterapeutti YAMK) luonnosteli asiakaslähtöisen syöpäkuntoutusmallin Turun AMK:n sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelman päättötyössään, Malli huomioi laajasti syöpäpotilaan ja hänen läheistensä kuntoutus- ja tukitarpeet hoitopolun varrella. Työn ohjaajana toimi yliopettaja, TtT Raija Nurminen (kuvassa vasemmalla).

tyksen ja Turun ammattikorkeakoulun Syöpäpotilaiden hyvä hoitopolku -yhteishanketta, jonka tavoitteena on tehostaa syöpäkuntoutusta arvioimalla kuntoutuksen tuloksellisuutta. Yhteistyösopimus kestää vuoteen 2015.

Syöpäkampus kokoaa palvelut saman katon alle

Turkuun kohoaa ainutlaatuinen syöpäkuntoutuksen keskuspaikka, tosin toistaiseksi vasta suunnitelmissa. Tuija Vainion tulevaisuuden syöpäkuntoutusmalliin pohjautuva syöpäkampus tähtää syöpäkuntoutuksen kehittämiseen ja kuntoutuskäytäntöjen yhtenäistämiseen. Mistään varsinaisesta rakennushankkeesta ei kuitenkaan ole kyse, vaan kuntoutustoiminnan tehostamisesta ja sujuvoittamisesta. Vainion syöpäkuntoutusmallia on tarkoitus viedä käytäntöön usean tahon voimin. – Pyrimme saumattomaan ja monialaiseen yhteistyöhön erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja kolmannen sektorin kanssa. Ammatillisen korkeakoulutuksen puolelta mukana ovat terveydenhuollon, sosiaalityön ja kuntoutuksen nykyiset ja tulevat ammattilaiset. Osaamiskeskittymän toimintaa koordinoi LounaisSuomen Syöpäyhdistys (LSSY), kertoo yliopettaja, TtT Raija Nurminen, joka toimii LSSY:n ja Turun AMK:n yhteisen Syöpäpotilaiden hyvä hoitopolku -hankkeen projektipäällikkönä. Monialaiset taustatahot mahdollistaisivat osaamiskeskittymän muodostamisen ja kuntoutuspalveluiden tarjoamisen kokonaisuutena ilman toiminnallisia rajoja. – Potilailla ja heidän läheisillään kuluu valtavasti aikaa ja energiaa, kun he joutuvat ottamaan selvää hoidon toteutukseen ja itse syöpään liittyvistä asioista. Heidän voimavarojaan pyritään säästämään järkevöittämällä tukipalveluja. – Monet syöpäpotilaat eivät jostain syystä edes tiedä tarjolla olevista tuen muodoista. Tärkeää olisi saada potilaan itsensä tunnistamaan yksilöllisen tuen tarpeensa, Nurminen huomauttaa.

Toteutus vasta hankerahoituksella Tuija Vainion kehittämistyössä ei otettu kantaa syöpäkuntoutusmallin toteuttamisen kustannuksiin, vaan sen lähtökohtana olivat asiakkaiden tarpeet. Syöpäkampuksen kehittämisen ja perustamisen rahareikiä arvioidaan syksyn 2013 aikana. – Kartoitamme nyt mahdollisia rahoituslähteitä. Taloudellinen tuki mahdollistaisi hank-

keistamisen ja syöpäkuntoutuksen mallin kehittämisen sellaiseen muotoon, että se pilotoitaisiin Varsinais-Suomessa. Sen jälkeen se voitaisiin ulottaa kattamaan koko Suomen. Uusi kuntoutuskeskus sijaitsisi fyysisesti yhdessä paikassa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen alaisuudessa. Toimintaa tukisi virtuaalinen portaali, jonka alustavan pohjan Tuija Vainio suunnitteli kuntoutuskeskusmallin ohella. Portaali tarjoaisi kai-

kille avoimen kohtaamispaikan vuorokaudenajasta riippumatta. – Se mahdollistaa esimerkiksi harvinaista syöpää sairastavien yhteydenpidon ja kauempana asuvien osallistumisen asiantuntijan vetämiin vertaistukiryhmiin. Virtuaalimaailmassa voisi sijaita myös materiaalipankki ammattihenkilöstölle, Vainio hahmottelee. Teksti ja kuva: Aleksi Rajamäki


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

14 - 2013 - N:o 2

Julkkisten esiintulo lisäsi tietoisuutta perinnöllisestä rintasyövästä

Ennakoiva mastektomia laskee syöpäriskiä huimasti Mastektomia eli kirurginen rinnanpoisto on yleinen rintasyövän hoitokeino. Sitä käytetään myös ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä terveillä naisilla, joilla on voimakas perinnöllinen alttius sairastua rintasyöpään.

jataan Suomessa useammin potilaan omalla kudoksella, joka otetaan joko vatsasta, selästä tai reisistä.

Terveiden naisten rinnanpoistoleikkauksia on tehty viimeisen vuoden aikana Turun yliopistollisessa keskussairaalassa muutama ja Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa kymmenkunta. Asiakkaat ovat tyypillisesti alle 50-vuotiaita, kertoo plastiikkakirurgian erikoislääkäri Tarja Niemi Tyksistä. - Leikkausmäärä ei ole suuri, mutta tietoisuus mastektomiasta on lisääntynyt selvästi Suomessakin julkisuuden henkilöiden nostettua asiaa esille, Niemi toteaa. Yhdysvaltalainen Oscarpalkittu näyttelijätär Angelina Jolie kertoi tänä keväänä julkisuudessa avoimesti rinta- ja munasarjasyövän riskiä lisäävästä geenivirheestään ja rintojensa poistosta. Mastektomiastaan on kertonut faneilleen myös brittiläinen poptähtinäyttelijä Michelle Heaton.

ovat BRCA1 ja BRCA2, jotka lisäävät myös munasarjasyövän riskiä. Näitä harvinaisempia geenimutaatioita ovat TP53 ja PTEN. - Naisilla on normaalisti kymmenen prosentin riski sairastua rintasyöpään jossain elämänsä vaiheessa. BRCA1geenin kantajalla rintasyövän riski on 40-80 prosenttia ja munasarjasyövän 25-50 prosenttia. BRCA2-geenivirheen kantajalla luvut ovat hieman pienemmät, 40-70 prosenttia ja 10-20 prosenttia, Niemi kertoo. Muutaman muunkin geenivirheen tiedetään lisäävän jonkin verran rintasyöpäriskiä. Tunnetut geenivirheet eivät kuitenkaan selitä kuin osan perinnöllisten rintasyöpien määrästä.

Geenivirheistä tunnetaan vain osa

Geenivirheen kantajalta poistetaan ennaltaehkäisevässä mastektomiassa rintakudos molemmista rinnoista. BRCAgeenimutaation kantajille suositellaan myös munasarjojen poistoa. - Kun ei ole kohdekudosta, riski poistuu lähes kokonaan. Ennakoivalla mastek-

Jokainen tekee itse lopullisen päätöksen leikkaukseen menemisestä. Läheskään kaikki geenivirhettä kantavat eivät Niemen mukaan ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin halua. - Vaihtoehtona on tällöin tiivis seuranta, jotta mahdollisesti ilmenevä syöpä todetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Seuranta tarkoittaa muun muassa rintojen omatutkimusta kerran kuussa ja lääkärintutkimusta puolen vuoden tai vuoden välein. Vuosittaista mammografiaa, rintojen magneettikuvausta sekä gynekologista tutkimusta suositellaan 25 vuoden iästä alkaen. Tehostettu tarkkailu on tarpeen silloinkin, kun geenivirhettä ei ole todettu, mutta rintasyövälle on selkeä sukurasitus. Tällöin suositellaan vuosittaisen mammografian ja ultraäänitutkimuksen aloittamista viisi vuotta nuorempana kuin nuorin suvussa tautiin sairastunut sairastumishetkellään oli.

Rintasyövän arvellaan johtuvan periytyvästä alttiudesta 5-10 prosentissa tapauksista. Perinnölliseen rintasyöpään sairastutaan usein nuorella iällä. Yleisimmät tunnetut rintasyövälle altistavat geenivirheet

Syöpäriski poistuu lähes kokonaan

Tehoseuranta vaihtoehto leikkaukselle

Plastikkakirurgian erikoislääkäri Tarja Niemi kertoo, että geenivirheen kantajalta poistetaan ennaltaehkäisevässä mastektomiassa rintakudos molemmista rinnoista. BRCA-geenimutaation kantajille suositellaan myös munasarjojen poistoa. tomialla ja munasarjojen poistolla on saatu eri tutkimuksissa yli 90 prosentin alenema sairastuvuusriskissä, Niemi kertoo.

maailman ensimmäinen

EKO-MONITOIMILAITE tulosta tai kopioi ja

PYYHI PAPERI TYHJÄKSI käytä paperi uudelleen

Mastektomian yhteydessä tehtävissä rintojen korjausleikkauksissa saadaan nykyisin kosmeettisesti hyviä tuloksia. Implanttien sijaan rintoja kor-

Geenitestaus vaatii pohdintaa Kun terveellä ihmisellä epäillään periytyvää syöpäalttiutta, voi lääkäri lähettää hänet pe-

rinnöllisyysneuvontaan. Siellä arvioidaan tarkemmin sairastumisriski ja päätetään syöpäalttiuden geenitestauksen tarpeellisuudesta. - Arvio on hyvä tehdä, jos useammalla lähisukulaisella on todettu rinta-tai munasarjasyöpä, ainakin yksi heistä on sairastunut normaalia nuorempana tai sairastunut on mies, Niemi sanoo. Perinnöllisyysneuvontaa järjestävät perinnöllisyyslääketieteen laitoksen lisäksi syöpäjärjestöt ja tietyt yksityiset laitokset. Sairastumisriskiarvio tehdään ennen kallista testausta. Geenitesti on asiakkaalle yksinkertainen: Verinäytteen soluista tehdään DNA-analyysi, joka osoittaa, kantaako kyseinen henkilö geenivirhettä. Niemi muistuttaa, että henkisesti testaus voi kuitenkin olla paljon vaikeampi pala. - Neuvonta on hyvin tärkeä osa geenitestausta, koska asiakkaan on ymmärrettävä ennen testiin menoa tiedon mahdolliset seurannaisvaikutukset. - On esimerkiksi päätettävä, haluaako altistua jatkossa seurantaan ja mahdollisiin invasiivisiin toimenpiteisiin. Pohdittava on myös oman sairastumisen mahdollisuutta, lasten ja sisarusten sairastumisriskiä ja mahdollisen sairastumisen vaikutuksia esimerkiksi työ- ja vakuutusasioihin. Teksti ja kuva: Vappu Pitkänen

HÄÄT, JUHLAT VAI KOKOUS? Meri-Karina luo tilaisuudestasi elämyksen Upeat puitteet syntyvät

 merellisestä, luonnonläheisestä ympäristöstä   muunneltavista, monikäyttöisistä tiloista   ystävällisestä ja ammattitaitoisesta palvelusta  Ota yhteyttä – teemme juuri sinulle maistuvan tarjouksen

JOPA VIITEEN KERTAAN

Tervetuloa nauttimaan maittavan lounaspöytämme antimista arkisin klo 11.00–13.30 sunnuntaisin klo 11.00–14.00 juhlapyhinä klo 12.00–15.00 Yhteystiedot ja tiedustelut tilavaraukset 02 2657 666 myyntipalvelu 02 2657 603 Toshiba TEC Nordic AB, Finland Joukahaisenkatu 6, 20520 TURKU Pyydä esittely tai lisätietoja:

www.toshibatec-tnd.com Puh. 010-568 5000 juha-pekka.makela@toshibatec-tnd.com

MERI-KARINA, Seiskarinkatu 35, Turku, www.lssy.fi


N:o 2 - 2013 - 15

Kaiken kansan matkatoimisto

Matkari räätälöi huolettomat retket Turkulaisella Helena Hietasella on hallussaan mainio ennätys: hän on käynyt Matkarin matkoilla useammin kuin kukaan muu, yli 150 kertaa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen matkatoimisto Matkari Oy vie vuosittain yhteensä 3 000 reissukärpäsen puremaa lähelle ja kauas. Matkalaisen ei tarvitse olla syöpäpotilas eikä edes yhdistyksen jäsen, jos kohta jäsenyys tietää alennusta matkan hintaan. Helena Hietanen hyppäsi Matkarin kyytiin jo pari vuosikymmentä sitten. - Pitää mitä lupaa. Hintalaatusuhde on aina kohdallaan, hän toteaa matkatoimiston meiningistä. Sisarukset Kristiina ja Matti Alola ovat hekin Matkarin kanta-asiakkaita. - En kyllä elä niin kauan, että yltäisin Helenan saavutukseen, Kristiina nauraa. Tuoreimmassa muistissa hänellä on vapun aikaan tehty Monacon reissu. - Oli luksusta asua viiden tähden hotellissa. Kuuluisa Monte Carlon kasinokin tuli nähtyä. En voittanut enkä hävinnyt. En pelannut, ja koska hotellillamme oli sama omistaja kuin kasinolla, pääsimme sisään ilmaiseksi. Upporikkaiden loisteliaat huvipurret, ruhtinaanpalatsi, kaunis arkkitehtuuri ­– pikkuruinen ruhtinaskunta tarjosi suomalaisturistille runsain mitoin ihmeteltävää. Pidennettyyn viikonloppuun sisältyi myös päivä Cannes’ssa ja Nizzassa, toinen Italiassa. Monacon-matkalle eivät mahtuneet läheskään kaikki halukkaat. Niinpä reissu pannaan uusiksi ensi vappuna. Matkarin väki vihjaa, että varaus kannattaa tehdä ensi tilassa, jos mielii ehtiä mukaan. Tämäkin matka on avoin kaikelle kansalle, paikat täytetään

ilmoittautumisjärjestyksessä, syöpäyhdistyksen jäseniä suosimatta.

Kulttuuria ja luontoa Ehkä seuraavalle Monaconreissulle lähtee Aloloilta vuorostaan Matti-veli. Sisarukset eivät matkaile yhdessä. - Asumme samassa torpassa; toisen pitää jäädä pitämään kotinurkista huolta, he perustelevat. Helena Hietanen tuskin lähtee Monacoon. Häneen nimittäin iski lentokammo syyskuun yhdennentoista iskujen jälkeen. Onneksi on Onni ja bussi. Onni Savimäki on yksi Matkari Oy:n käyttämän firman kokeneimmista kuljettajista. Onnin kyydissä linja-autossa on sekä turvaa että tunnelmaa. Kuskille itselleenkin bussimatkat ovat mieluisia kokemuksia. - Koskaan ei ole sattunut mukaan häiriköitä, eikä autoa ole tarvinnut siivota sotkuista, Onni perustelee. Niin ikään monet reissut körötellyt matkanjohtaja Telle Tuominen on tyytyväinen kaikkiin luotsaamiinsa katraisiin. - Matkamme ovat kulttuurija luontopainotteisia, lähtijät haluavat todella nähdä ja kokea, Telle valottaa örveltäjäpulaa.

Matkaporukka on aina ollut selkeästi aikuista, keski-ikä useinkin kuudenkymmenen paremmalla puolella. Esimerkiksi Lontoo on kiehtonut lähinnä kolmi- ja nelikymppisiä. - Mittavin ikähaarukka oli varmaankin eräällä Lapin-reissulla. Vanhin matkalainen oli iältään 92, nuorin 12 vuotta, Telle kertoo.

Huolenpitoa koko rahalla Matkarin vuosiohjelma käsittää 50 reissua kotimaan teatteripyrähdyksistä kaukomatkoihin. Maapallo on jo kierretty. Traditioksi ovat muodostuneet vuotuiset ruskaretket Lappiin ja oopperamatkat Savonlinnaan. - Porin jazzeilla emme vielä ole käyneet, mutta niistäkin on ollut jo puhetta. Kuuntelemme tarkoin asiakkaiden toiveita ja räätälöimme matkoja niiden suuntaan, Telle Tuominen selvittää. Varsinkin ulkomaanmatkoilla on ollut yleensä väkeä kaikkialta Suomesta, monet Hietasen ja Aloloiden kaltaisia vanhoja tuttuja. Mestarimatkailija Hietanen huomauttaa, että ennätyksen kaunistamista jarruttaa lentopelon lisäksi toinenkin ”pikkuseikka” – rahan rajallisuus. Matkarin matkoja on kieltämättä moitittu kalliiksi. Mutta niinpä hintaan sisältyy kaikki mahdollinen aterioista pääsylippuihin. - Periaatteessa pärjää avaamatta lompakkoaan kertaakaan, Matti Alola vakuuttaa. - Eräskin toisen toimiston kyydissä ollut tuttavani taivasteli, että mitenkäs teidän matka noin paljon maksoi. Vähän kun ynnäiltiin, huomattiin että hänen halpismatkansa oli tullut loppujen lopuksi kalliimmaksi.

Sisarukset Kristiina ja Matti Alola ovat Matkatoimisto Matkarin kanta-asiakkaita. He arvostavat Matkarin järjestelyjä, jotka aina vastaavat mitä luvataan. Telle Tuominen muistuttaa huolehtimisvelvollisuudesta, jollainen on vähintään yhden yöpymisen ja vähintään yhden palvelun sisältävän matkan järjestäjällä. Pykälän hyödyllisyys näyttäytyi toden teolla, kun tuhkapilvi taannoin esti koneita nousemasta ilmaan Pariisissa. - Omatoimimatkailijat saivat hankkiutua kotiin miten parhaiten taisivat. Meikäläiset odottelivat kaikessa rauhassa noutajaa, Telle Tuominen kertoo. Telleä kehutaan erinomaiseksi matkanjohtajaksi – varmaan siksikin, että hän usein venyttää huolenpitovelvollisuutta.

- Yritän koota yksinäisiä matkalaisia vapaa-ajaksikin yhteen, jottei kukaan jäisi ilman seuraa, hän toteaa vaatimattomasti.

Matkoista tukea tervehtymiseen Matkari voi röyhistellä olevansa suurin ja kaunein sarjassaan. Muutamat LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen sisaryhdistykset kylläkin tekevät matkoja mutta vähemmässä määrin. Pohdimme, istuuko matkanjärjestäjän rooli syöpäyhdistyksen kaltaiselle yhteisölle ylipäätään. Telle Tuomisen mukaan istuu hyvinkin.

- Tosin matkamme on tarkoitettu suhteellisen hyväkuntoisille, esimerkiksi pyörätuolit eivät mahdu bussiin. Mutta mikä olisikaan vakavasta sairaudesta toipuvalle tervehdyttävämpää kuin matka? Ensin on kutkuttava odotus, sitten itse matka ja jälkeen päin mukavat muistelut. Parhaat muistot matkasta varmaankin jää, kun pitää mielessä Helena Hietasen pakkausvinkit: - Surut ja säryt jääkööt kotiin, mukaan kapsäkin täydeltä huumoria. Teksti: Marja Myllyluoma Kuva: Martti Laine


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

16 - 2013 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

TUTUKSI RISTEILYLLÄ TULEE NIIN VÄLIMERI, ADRIANMERI KUIN

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y. TIEDOTTAA LUKSUSTA JA GLAMOURIA MONACOSSA JA Suurmusikaali tohtori Zivago Helsingin Kaupunginteatterissa lauantaina 23.11.2013 Tohtori Juri Zivagoa repivät voimat kahteen suuntaan – toisaalta hän on omistautunut aviomies, isä ja lääkäri, toisaalta runoilija, haaveilija ja rakastaja. Kolmiodraamassa vaimonsa Tonjan ja rakastajattarensa Laran välillä heidän kohtalonsa kiinnittyvät dramaattiseen aikakauteen Venäjän historiassa. Tsaarinvallan kaatuminen ja vallankumous ajavat maan kaaokseen, tyrannia vaihtuu uuteen mielivaltaiseen poliittiseen johtoon. Kaikki kansankerrokset joutuvat uusiin asemiin ja säännöt, joiden mukaan on elettävä, voivat muuttua silmänrapäyksessä. Tuona myrskyisänä mullistusten aikana kolme intohimoista miestä – nuori tohtori Zivago, kiivasluonteinen radikaali Pasha Antipov ja juonitteleva virkamies Viktor Komarovsky – kilpailevat viettelevän ja arvoituksellisen Laran rakkaudesta. Eeppinen suurmusikaali kauniin, voimakkaan musiikin siivittämänä, taustanaan raakalaismaiset kansannousun tapahtumat, kertoo näiden henkiöiden taistelusta unelmien, rakkauden ja ihmisyyden puolesta. Matkaohjelma: Lähtö klo 10.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, jossa Kaupunginteatterin Suurella näyttämöllä seurataan klo 13.00 Tohtori Zivago -esitystä. Rooleissa mm. Tuukka Leppänen, Marika Westerling, Anna-Maija Tuokko ja Tom Wentzel. Esityksen väliajalla nautitaan suolaisesta ja makeasta kahvileivästä kahvin kera. Esityksen jälkeen ajo Turkuun, jonne saavutaan noin klo 18.00. Matkan hinta: jäsenet 120 euroa ei-jäsenet 137 euroa Hintaan sisältyy: • linja-autokuljetukset ohjelman mukaan • musikaalilippu • väliajan kahvitarjoilu • matkanjohtajan palvelut Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari Oy puh. (02) 2657 913 Matkanjohtaja: Hanna-Leena Laihonen

”Vielä ehtii” komedia Helsingin Kaupunginteatterissa uuden vuoden aattona tiistaina 31.12.2013 ”Vielä ehtii”, on Carin Mannheimerin kirjoittama hyvänmielen komedia sanavalmiista ystävättäristä, jotka ovat vuosikausia lounastaneet ja pelanneet korttia yhdessä viiniä siemaillen. He ovat jakaneet keskenään kaiken, miehenkin. Yksi daamikvartetista poistuu joukosta, mutta pelin täytyy surusta huolimatta jatkua. Paikkaajaksi korttiremmiin löytyy kaikkien iloksi muuan charmantti herrasmies. ”Vielä ehtii” kertoo vuosien karttumisesta, rakkaiden menettämisestä, suhteesta lapsiin ja miehiin suorapuheisesti ja tunnistettavasti, oivaltavan ja railakkaan huumorin keinoin. Pertti Sveholmin ohjaaman, ikääntymistä raikkaan humoristisesti käsittelevän komedian rooleissa nähdään Ulla Tapaninen, Leena Uotila, Riitta Havukainen, Kaisa Torkkel, Jukka Rasila ja Vesa Vierikko. Matkaohjelma: Lähtö klo 14.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, jossa ennen teatteriesitystä nautitaan kolmen ruokalajin menu ravintola Mamma Rosassa. Klo 19.00 seurataan Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä ”Vielä ehtii” –komediaa. Esityksen väliajalla kohotetaan malja Uudelle Vuodelle. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 24.00. Matkan hinta: jäsenet 131 euroa ei-jäsenet 148 euroa Hintaan sisältyy: • linja-autokuljetukset ohjelman mukaan • kolmen ruokalajin menu • teatterilippu • kuohuviinilasillinen • matkanjohtajan palvelut Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari Oy puh. (02) 2657 913 Matkanjohtaja: Hanna-Leena Laihonen

”Pokka pitää” Uudenkaupungin teatterissa lauantaina 12.04.2014 Uudenkaupungin teatterin dramatisoidussa versiossa Hyacinth Bucket sukulaisineen ja naapureineen valmistavat näytelmää, jossa brittirouvalla on hieman eri näkemys kuin näytelmää ohjaavalla Emmetillä. Esitys tarjoaa katsojille hersyvää komiikkaa, jossa joko pokka pitää tai sitten ei. Matkaohjelma: Lähtö klo 12.30 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Uuteenkaupunkiin, jossa klo 14.00 seurataan ”Pokka pitää” –esitystä. Pääosassa Minna Bergström. Esityksen väliajalla kahvitarjoilu. Paluu Turkuun noin klo 19.00. Matkan hinta: jäsenet 48 euroa ei-jäsenet 65 euroa Hintaan sisältyy: • linja-autokuljetukset ohjelman mukaan • teatterilippu • väliajan kahvitarjoilu • matkanjohtajan palvelut Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari Oy puh. (02) 2657 913 Matkanjohtaja: Maija Parmanen

YMPÄRISTÖSSÄ VAPPUNA 30.04. – 03.05.2014

Matkailijoilla on tapana piipahtaa muutaman tunnin ajan Monte-Carlossa ja aika tuntuu loppuvan aina kesken. Tällä vappumatkalla vietetään kolme yötä Monte-Carlossa ja retkeillään sekä Ranskan rivieralla että Italian vuoristoisissa maisemissa. Ranska on Monacon ainoa rajanaapuri mutta Italiankaan erilaiseen kulttuuriin ei ole pitkä matka. Pieni, vajaan kahden neliökilometrin kokoinen, ruhtinaskunta tarjoaa paljon matkailijalle: Condaminen sataman kalliit ja upeat huvipurret, Belle Époque -aikakauden viehättävä arkkitehtuuri, Rocher -kukkulan vanhakaupunki, jossa sijaitsevat Ruhtinaanpalatsi, Pyhän Nikolauksen katedraali ja merimuseo. Varakkaan ruhtinaskunnan kadut henkivät ajan patinoimaa glamouria ja luksuselämää, joka huipentuu Monte-Carlon kasinon aukiolla, jota reunustavat legendaarinen Hôtel de Paris ja Café de Paris. Sanotaankin, että kalleimmat urheiluautot ja tyylikkäimmin pukeutuneet naiset löytyvät juuri kasinon edustalta. Monacon kuuluisimpia vuosittaisia tapahtumia ovat Formula -kisat, joiden valmistelut ovat jo nähtävissä matkan aikana ja halutessaan voi vaikka kävellä F1 -kisojen ajoreitin. Tällä matkalla kokeillaan Monacon luksuselämää, sillä majoitushotellina on viiden tähden palvelut omaava huikea Hôtel de Paris. Matka on täynnä myös makuelämyksiä: illallinen Café de Paris´ssa, Nizzan Negresco -hotellin ravintolassa, La Rotondessa, joka on saanut innoituksen vanhoista karuselleista sekä lounas pienessä italialaisessa kylässä, jossa kievarin pöytä täyttyy paikallisista herkuista. Majoittuisitko Sinä legendaariseen Hôtel de Paris´iin ensi vappuna? Jos vastauksesi on myönteinen, ilmoittaudu heti matkalle! Perillä kohteessa opastukset hoituvat lukuisia vuosia retkiä Rivieralle opastaneen Pirjo Lehtovuoren toimesta. MATKAOHJELMA: Vapunaatto, keskiviikko 30.04.2014 Kokoontuminen klo 06.00 Turun lentoasemalla. Klo 07.25 lähtö Air Balticin lennolla BT 356 Riikaan. Klo 08.30 saavutaan Riikaan. Täältä jatketaan klo 10.40 Air Balticin lennolla BT 695 Nizzaan, jonne saavutaan klo 12.50. Lentokentältä kuljetus Monacoon, jossa kiertoajelulla tutuiksi tulevat Monacon eri osat mm. kukkulalla sijaitseva vanhakaupunki, Monaco Ville. Monacon nykyisenä keskustana pidetään Monte-Carloa, jossa sijaitsee ylellinen majoitushotelli, Hôtel de Paris. Kolmen ruokalajin illallinen ruokajuomineen Café de Paris´ssa, Monte-Carlon tunnetuimman ravintolan terassiosassa. Ennen illallista kohotetaan malja vapun kunniaksi. Vappupäivä, torstai 01.05.2014 Aamiainen Hôtel de Paris´n Côté Jardin -ravintolassa. Aamiaisen jälkeen lähdetään kokopäiväretkelle Italian puolelle. Heti rajanylityksen jälkeen huomaa saapuneensa erilaiseen kulttuuriin. Suunnataan Ligurian maakuntaan, joka on kuuluisa pienistä keskiaikaisista kylistään ja taggiasca -oliiveistaan, joista valmistetaan alueen mainiota oliiviöljyä. Leppoisa Liguria on tunnettu ”slow food” -ruokakulttuurista. Molini di Trioran kylässä rauhoitutaan nauttimaan lounas, jonka kievarin emäntä on valmistanut paikallisista herkuista. Monacoon paluun jälkeen loppuilta on vapaata aikaa vaikkapa kokeilla pelionnea maailman kauneimmaksi kutsutun Monte-Carlon kasinon pelipöytien ääressä. Perjantai 02.05.2014 Aamiainen Hôtel de Paris´n Côté Jardin -ravintolassa. Aamupäivän aikana mahdollisuus tutustua Monacoon omien mieltymysten mukaan: käydä vaikkapa Ruhtinaanpalatsilla, vierailla japanilaisessa tai Jardin Exotiquen puutarhassa, kierrellä kauppoja tyylikkäässä Métropol -ostoskeskuksessa. Myöhemmin iltapäivällä lähdetään linja-autolla kohti Nizzaa, jossa pysähdytään paikallisia karamelleja, hilloja ja suklaita valmistavaan Floriane -herkkupuotiin. Mukaan voi ostaa jopa kandeerattuja orvokkeja. Illallinen nautitaan kuuluisan hotelli Negrescon Mezzanine -ravintolassa. Illallisen jälkeen paluu linja-autolla Monacoon. Lauantai 03.05.2014 Aamiainen Hôtel de Paris´n Côté Jardin -ravintolassa. Aamiaisen jälkeen lähdetään matkatavaroiden kanssa Antibesiin ja Cannesiin. Rannikkoa seu-

raavalla reitillä meri ja vuoret kohtaavat toisensa unohtumattomalla tavalla. Rivieralle tyypillisen valon ja maisemien houkuttelemina monet taiteilijat ovat kautta aikojen saapuneet Etelä-Ranskaan luomaan siitä oman tulkintansa. Antibesissa vieraillaan Picasso -museossa. Pysähdyksellä jää aikaa myös kierrellä vanhan Antibesin viehättäviä katuja tai istahtaa paikalliseen kahvilaan kupilliselle vahvaa espressoa. Antibesista jatketaan Cannesiin, jossa lounas. Lounaan jälkeen tehdään kävelyretki Cannesin rantabulevardilla. Cannesin keväinen elokuvajuhla on maailman arvostetuimpia elokuvafestivaaleja ja tärkein palkinto on Kultainen palmu (Palme d’or), joka annetaan parhaalle elokuvalle. Elokuvajuhlan päänäyttämönä on Festivaalipalatsi ja lähistön jalkakäytävien laattoihin elokuva-alan merkkihenkilöt ovat jättäneet kädenjälkiään. Ajo Nizzan lentokentälle, josta Air Balticin lento BT 696 lähtee klo 17.55 Riikaan. Klo 22.00 saavutaan Riikaan. Täältä jatketaan Air Balticin lennolla BT 355 klo 22.55 Turkuun, jonne tuloaika on klo 00.05 (4.5.). Matkalle mukaan ehjä voimassaoleva ulkomaanpassi tai virallinen voimassaoleva EU-henkilökortti, josta ilmenevät myöntämis- ja voimassaolopäivät. Matkavakuutus, johon sisältyvät myös matkatavaravakuutus sekä riittävän kattava peruutusturvavakuutus oman, lähiomaisen tai matkatoverin vakavan sairastumisen tai kuoleman varalta, on syytä tehdä heti matkavarauksen tekemisen jälkeen sekä huolehtia perusrokotusten voimassaolosta ja tarvittaessa MPR-rokotuksesta. Valuutaksi euroja. Hôtel de Paris Monte-Carlo***** Place du Casino, 98000 Monaco puh. +377 98 06 30 00 Sijaitsee aivan Monte-Carlon sydämessä, kuuluisien Monte-Carlon kasinon ja Café de Paris´n vieressä. Hotellissa 3 ravintolaa, baari, kylpyläosasto, kuntosali, sisäuima-allas (uimapuku mukaan) ja kampaamo. 182 savutonta huonetta, joissa kylpy/suihku, ilmastointi, hiustenkuivaaja, tallelokero, TV, ADSLinternet ja minibaari. Matkan hinta: jäsenet 1580 euroa ei-jäsenet 1630 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta 485 euroa. Hintaan sisältyy: • lentomatkat Air Balticin lennoilla Turku-Riika-Nizza-Riika-Turku • välipala lennolla Riika-Nizza • linja-automatkat kohteessa ohjelman mukaan • 3 yön majoitus viiden tähden hotellissa Hôtel de Paris´ssa 2 hengen huoneessa • 3 aamiaista, 2 lounasta ja 2 kolmen ruokalajin illallista viiden tähden ravintoloissa • sisäänpääsymaksut ja opastukset ohjelman mukaan • laukunkantopalkkiot • palvelupalkkiot • paikallisoppaan Pirjo Lehtovuoren palvelut • Matkarin matkanjohtajan palvelut Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari Oy puh. (02) 2657 913 Matkari Oy noudattaa Yleisiä valmismatkaehtoja sekä Matkari Oy:n lisä- ja erityisehtoja.

N:o 2 - 2013 - 17

AIGEIANMERIKIN VENETSIA – DUBROVNIK – KUSADASI (EFESOS)

Risteilyllä asutaan uivassa lomahotellissa, puretaan ja pakataan matkatavarat vain kerran ja silti saavutaan uuteen kohteeseen lähes joka päivä. Näistä aineksista syntyy täydellinen lomakokemus. Aluksen henkilökunta koostuu useista eri kansallisuuksista mikä mahdollistaa useiden kielien ymmärtämisen, ei kuitenkaan välttämättä oman kielemme. Tämän vuoksi risteilyllä on mukana matkanjohtajamme lisäksi suomalainen, kielitaitoinen opas Pirjo Lehtovuori, jonka opastuksella kohteiden retket toteutetaan. Risteily alkaa Venetsiasta ja päättyy Venetsiaan. Päivää ennen risteilyä lento Venetsiaan, jossa majoitutaan yhdeksi yöksi neljän tähden NH Laguna Palace -hotelliin.

– SANTORINI – KATAKOLON - VENETSIA

LOISTORISTEILY ROYAL CARIBBEAN CRUISE LINEN HILJATTAIN UUSITULLA SPLENDOUR OF THE SEAS -ALUKSELLA 29.08. – 06.09.2014

RISTEILYN LUENNOITSIJAVIERAINA: Oikeushammaslääkäri, professori Helena Ranta: Rikokset ihmisyyttä vastaan – kokemuksia kriisialueilta. Näihin runoihin palaan Kommodori Jukka K. Pajala: Suomen Joutsen vienninedistäjänä – elämää ulkomailla Toimitusjohtaja, sosiaalineuvos Kari Ojala: Syöväntorjuntatyö tänään

Venetsia, italian kielellä Venezia, Adrianmeren rannikolla sijaitseva ve­ den ympäröimä ja sadalle saarelle levittäytynyt kaupunki, on yksi maail­ man tunnetuimmista ja kauneimmista kaupungeista. Mystinen kaupun­ ki, joka ei ole muuttunut vuosisatojen kuluessa juurikaan. Kaupunkia kutsutaan milloin kanavien, milloin taas siltojen kaupungiksi. Kanavat ja niiden rantoja reunustavat vanhat palatsit ja talot ovatkin olennai­ sessa osassa kaupungin viehätysvoiman luojana. Venetsiassa on noin 270 000 asukasta, jotka saavat elantonsa matkailualasta. Vaikka tu­ risteja kaupungissa riittää Venetsia onnistunut säilyttämään ainutlaa­ tuisen luonteensa ja romanttisen viehätysvoimansa. Kroatian Dubrovnik, Adrianmeren helmi, on houkutellut matkailijoita ympäri maailman kymmenien vuosien ajan. Dubrovnikin Vanha kau­ punki joutui pommitusten kohteeksi Balkanin sodassa vuonna 1992. Tänä päivänä sodan aiheuttamat vauriot on suurelta osin korjattu ja Vanhan kaupungin muurit, kirkot, museot ja historialliset rakennukset ovat ehdottomia nähtävyyksiä matkailijalle. Aigeianmeren rannikko Turkin länsiosassa näyttää matkailijalle maan kauneimmat alueet. Rantoja ympäröivät kirkkaat vedet, oliivipuul­ ehdot, kalliorinteet ja mäntymetsät. Kuuluisin nähtävyys on Efesos (Ephesos), yksi antiikin ajan merkittävimmistä kaupungeista. Antiikin aikana Efesos oli kreikkalainen kaupunki ja nykyisin se sijaitsee Turkin maaperällä. Täällä matkailijalle riittää ihmettelemistä antiikin ajoilta säilyneissä aarteissa. Kuvankaunis Santorini, on monien matkailijoiden mielestä Kreikan kaunein saari. Saaren upeat maisemat valkoisine taloineen sekä oma­ leimainen ja kaunis Oian kylä ovat matkailijalle pakolliset nähtävyydet. Olympia, jossa ensimmäiset olympialaiset saivat alkunsa, on retkikoh­ teena Katakolonissa. Kisat pidettiin elokuun tienoilla joka neljäs vuosi Olympiassa, Elis ­maakunnassa Peleponnesoksen luoteisosassa. Vuoden 776 eaa. olympiakisat olivat ensimmäiset antiikin olympiakisoista, jon­ ka voittaja on kirjattu muistiin. Antiikin aikana käytettiin ajan laskemi­ seen neljää vuotta käsittänyttä olympiadia. Perjantai 29.08.2014, Venetsia, Italia Lähtö klo 09.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinki-Vantaan lentoasemalle, josta Lufthansan lento LH 849 lähtee klo 13.45 Frankfurtiin. Klo 15.25 saavutaan Frankfurtiin, josta jatketaan Lufthansan lennolla LH 330 klo 17.05 Venetsiaan. Klo 18.25 saavutaan Venetsiaan. Kuljetus Venetsian Mestressa sijaitsevaan NH Laguna Palace –hotellin B-rakennukseen. Majoittuminen hotelliin yhdeksi yöksi. Illallinen hotellissa. Venetaksit liikennöivät hotellin edestä San Marcon aukiolle ja tämä antaa illanvirkuille mahdollisuuden käydä keskustassa. Saattaapa matkan ajankohtaan osua Venetsian filmifestivaalit, joille osallistuvia filmitähtiä voi bongata kaupungilla. Lauantai 30.08.2014, Venetsia, Italia Lämmin amerikkalainen buffet -aamiainen hotellissa. Puolen päivän aikaan kuljetus Venetsian satamaan, jossa satamamuodollisuuksien jälkeen siirrytään Splendour of the Seas -alukseen. Buffet -lounaan jälkeen majoittuminen seitsemäksi yöksi ikkunallisiin hytteihin. Pelastusharjoitus laivalla. Alus lähtee kohti Kroatian Dubrovnikia klo 16.50. Yhteinen kokoontuminen aluksella ennen illallista. Illallinen klo 18.30. Sunnuntai 31.08.2014, Dubrovnik, Kroatia Alus saapuu Dubrovnikiin klo 11.30. Turkoosina kimmeltävää Adrianmerta ihaillaan retkellä, joka suuntautuu Cavtatin kaupunkiin, Dubrovnikin kupeeseen. 15 kilometrin ajomatka Dubrovnikista Cavtatiin Dubrovnikin Rivieraa pitkin on hyvin kaunis. Matkan varrella pysähdytään näköalapaikalle, josta avautuvat upeat maisemat Dubrovnikiin. Cavtat oli antiikin Rooman aikana nimeltään Epidaurus. Vuosien varrella Cavtatista on tullut suosittu turistikohde vehreän luonnon, kirkkaansinisen Adrianmeren ja kauniin huvipursisataman johdosta. Muuan muassa Edward VIII ja Wallis Simpson vierailivat Cavtatissa ja Dubrovnikissa häämatkallaan. Aikaa jää tutustua myös Dubrovnikin Vanhaan kaupunkiin, joka on muurein ympäröity alue ja jossa on paljon nähtävää. Dubrovnikin Vanhassa kaupungissa on mahdollisuus

vierailla Vanhan kaupungin katedraalissa, jossa on yksi Euroo- Sijaitsee Venetsian Mestressä. Hotellissa kaksi erillistä rakenpan hienoimmista kulta- ja hopeakokoelmista. Alus lähtee ristei- nusta. Huoneet sisustettu modernisti luonnollisilla värillä. lemään Dubrovnikista klo 18.30. Yhteinen kokoontuminen aluk- Huoneissa TV, tallelokero, minibaari, työtila ja Internetin käytsella ennen illallista. Illallinen klo 18.30. tömahdollisuus. Verkkovirta 220 V. Huoneissa ilmastointi, WC, suihku, kahvin/vedenkeitin ja jääkaappi. Maanantai 01.09.2014, Merellä Tämä päivä vietetään merellä aluksen jatkaessa kohti Turkin Splendour of the Seas: Efesosta. Ennen illallista Kari Ojalan ja Helena Rannan esityk- Vision-luokka set. Illallinen klo 18.30. Pituus: 279 metriä • Leveys: 32 metriä • Syväys: 7,5 metriä • Bruttorekisteritonnit: 78 491 Tiistai 02.09.2014, Efesos (Kusadasi), Turkki Alus saapuu Kusadasiin klo 09.00. Päivän aikana retkeillään Matkustajia: 2435 • Miehistöä: 765 Efesokseen, Turkin suosituimpaan arkeologiseen kohteeseen. Nopeus: 22,5 solmua (27,6 mph/44,4 km/h) Retki alkaa noin 30 minuutin ajomatkalla Kusadasista Efesok- Sähkövirta: 110/220 volttia seen vehreän maaseudun halki. Retkellä pysähdytään Efesok- Aluksella 11 kantta, joilla runsaasti toimintaa. Alukselsen porteilla, nähdään Neitsyt Marian patsas, amfiteatterin la mm. pääruokasali, buffet -ruokasali, kahviloita, baarerauniot ja vieraillaan Artemiin temppelin raunioilla. Artemiin ja, myymälöitä, kasino, kirjasto, tanssiravintola, kylpylä- ja temppeli, yksi (antiikin) maailman seitsemästä ihmeestä, ra- kuntosaliosasto sekä teatteri, jossa risteilyn aikana iltaisin kennettiin metsästyksen jumalatar Artemiille ensimmäisen loistavia esityksiä. Hyteissä WC, suihku, TV, ilmastointi, kerran jo luultavasti 800 eaa. Temppeli jouduttiin uudelleen- tallelokero. Laivalla on saatavana lisämaksusta lääkärin ja rakentamaan ainakin kolme kertaa ja viimeisin temppeli tu- sairaanhoitajan palvelut. Laivayhtiön järjestämät retket lihoutui 400 -luvun alussa. Yhteinen kokoontuminen aluksella sämaksusta. ennen illallista. Illallinen klo 18.30. Alus lähtee risteilemään Royal Caribbean Cruise Line: www.rccl.fi ja www.rccl.com kohti Kreikan Santorinia klo 19.00. Huom! Sää saattaa aiheuttaa muutoksia risteilyohjelmaan ja joskus jopa estää pääsyn johonkin satamaan. Varustamo ja Keskiviikko 03.09.2014, Santorini, Kreikka Alus saapuu Santorinille klo 07.00. Alus jää merelle ja sata- Matkari Oy pidättävät oikeuden muutoksiin. maan siirrytään yhteysaluksilla (tender). Päivän retki vie 300 Risteilyn hinta Turusta/henkilö: metrin korkeuteen Calderan huipulle viehättävien pikkukylien jäsen 2380 euroa läpi Oian kylään. Täältä avautuvat upeat näköalat valkoisten ei-jäsen 2430 euroa kivitalojen ja rantakallioiden yli merelle. Oian kylä on suosit- Risteilyn hinta Helsingistä/henkilö tu myös taiteilijoiden keskuudessa ja kylässä on paljon taide- jäsenet 2350 euroa gallerioita, kahviloita, kauppoja ja kupolikirkkoja. Oiasta jat- ei-jäsen 2400 euroa ketaan paikalliselle viinitilalle, jossa maistellaan kreikkalaisia Lisämaksu yhden hengen huoneesta ja hytistä 910 euroa. viinejä ja meze -ruokia. Viininmaistelun jälkeen jatketaan Thiraan, jossa kauniiden maisemien ympäröimänä siirrytään köy- Hintaan sisältyy: sirataan. Köysirata vie takaisin satamaan ja yhteysaluksille. • kuljetus Helsinki-Vantaan lentoasemalle Alus lähtee risteilemään kohti Kreikan Katakolonia klo 17.00. • lennot Lufthansan/Air Dolomitin reittilennoilla HelsinkiFrankfurt-Venetsia ja Yhteinen kokoontuminen ennen illallista. Illallinen klo 18.30. Venetsia-München-Helsinki Torstai 04.09.2014, Katakolon, Kreikka • lentokenttäkuljetukset Venetsiassa Alus saapuu Katakoloniin klo 09.00. Päivän retki suuntau- • linja-autokuljetukset perillä kohteissa ohjelman mukaan tuu noin 40 minuutin ajomatkan päähän Olympiaan, olym- • yhden yön majoitus Venetsiassa NH Laguna Palacessa 2 pialaisten syntypaikkaan. Ensimmäiset olympialaiset järjestethengen huoneessa tiin vuonna 776 eKr. ja ne pidettiin tällä paikalla aina vuoteen • amerikkalainen buffet -aamiainen NH Laguna Palacessa 393 jKr. Tällöin keisari Theodosius kielsi pakanajuhlat ja mää- • seitsemän vuorokauden majoitus Splendour of the Seas räsi, että kaikki temppelit on tuhottava. Olympiassa nähdään -aluksella 2 hengen ikkunallisessa hytissä kreikkalaisen mytologian ylijumala Zeuksen temppeli, jossa si- • risteilyllä täysihoito (aamiainen, lounas, välipala, illallinen) jaitsi aikoinaan Zeuksen patsas, yksi antiikinajan seitsemästä • ohjelmassa mainitut retket suomenkielisen oppaan johdolla ihmeestä. Muita nähtävyyksiä ovat Heran temppeli, Pelopsin • laivayhtiön järjestämä monipuolinen ohjelma hautapyhäkkö ja Bouleuterion, olympialaisten neuvoston paik- • palvelurahat ja kantajamaksut risteilyllä ka, jossa vannottiin olympiavala. Alkuperäisellä stadionilla on • lento- ja satamaverot sekä muut viranomaismaksut vielä paikallaan marmorisia lähtötelineitä. Arkeologisessa mu- • suomenkielisen oppaan Pirjo Lehtovuoren palvelut seossa nähdään monia veistoksia, yksi kuuluisimmista Praksite- • Matkarin matkanjohtajan palvelut leen Hermeksen kuvapatsas. Alus lähtee risteilemään klo 17.00. Risteilylle mukaan tulee ottaa ehjä ulkomaanpassi, jonka on Yhteinen kokoontuminen ennen illallista. Illallinen klo 18.30. oltava voimassa vielä (6) kuukautta risteilyn jälkeen. MatkaPerjantai 05.09.2014, Merellä vakuutus, johon sisältyy myös matkatavaravakuutus sekä riitTämä päivä vietetään merellä aluksen jatkaessa kohti Venet- tävän kattava peruutusturvavakuutus oman, lähiomaisen tai siaa. Ennen illallista kommodori Jukka K. Pajalan ja Helena matkatoverin vakavan sairastumisen tai kuoleman varalta, on Rannan esitykset. Illallinen klo 18.30. syytä tehdä heti risteilylle ilmoittautumisen jälkeen sekä huoLauantai 06.09.2014, Venetsia ja lento Suomeen lehtia perusrokotusten voimassaolosta. Alus saapuu Venetsiaan klo 06.45. Aamiainen aluksella. Kulje- Ennen risteilyä matkustajille lähetetään tarkempaa tietoa ristus Venetsian lentoasemalle, josta Lufthansan lento EN 8203 teilystä ja siihen valmistautumisesta. lähtee Müncheniin klo 13.00. Lennon operoi Lufthansan omistama italialainen lentoyhtiö Air Dolomi- Matkaohjelma: ti. Müncheniin saavutaan klo 14.05. Täältä jat- 29.08.2014, perjantai klo 09.00 .........................................Kuljetus Helsinki-Vantaalle ketaan Helsinkiin Lufthansan lennolla LH 2464 29.08.2014, perjantai klo 13.45 – 18.25 .........................Lento Venetsiaan, yöpyminen klo 14.45. Helsinkiin saavutaan klo 18.10. Kul- 30.08.2014, lauantai klo 16.50 ............................ Alus lähtee risteilemään Venetsiasta jetus Turkuun, jonne saavutaan noin klo 20.30. 31.08.2014, sunnuntai klo 11.30 – 18.30 ......................................Dubrovnik, Kroatia ............... Merellä 01.09.2014, maanantai ................................................................. NH Laguna Palace**** i), Turkki (Kusadas Efesos .......... ............. ............. 19.00 – 09.00 02.09.2014, tiistai klo Viale Ancona 2, 30172 Mestre Venezia , Kreikka 14, keskiviikko klo 07.00 – 17.00 ........................................ Santorini 03.09.20 puh. +39 041 829 6322, www.nh-hotels.com 09.00 – 17.00 ........................................... Katakolon, Kreikka

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT: Matkari Oy, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku, puh. (02) 2657 913 • avoinna maanantaisin klo 8.00-18.00, tiistaista perjantaihin klo 8.00-16.00

04.09.2014, torstai klo ................... Merellä 05.09.2014, perjantai ................................................................. saapuu Venetsiaan Alus ....... ............. ............. ............. 06.45 klo 06.09.2014, lauantai ...... Lento Helsinkiin 06.09.2014, lauantai klo 13.00 – 18.10 .......................................


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

18 - 2013 - N:o 2

Oikeus hyvään kuolemaan tulee olla kaikkien ulottuvilla Varsinaissuomalaisessa saattohoidossa on erinomaista osaamista, mutta monissa paikoissa – mukaan lukien Turun kaupunki – elämän loppuvaiheen hoidossa on vielä paljon parantamisen varaa. Asiasta kiinnostuneita ammattilaisia, joilla on halua hoitaa asiat nykyistä paremmin, löytyy, nyt on vain saatava rakenteet kuntoon, haastaa alueellista saattohoitosuunnitelmaa laatinut työryhmä. Saattohoito on ihmisen hoitamista parhain mahdollisin tavoin silloin, kun mitään parantavia toimia ei ole enää käytettävissä. Päätös saattohoitoon siirtymisestä on lupaus antaa potilaalle oireiden hyvää hoitoa, kuten kivunhoitoa. Saattohoitovaiheen potilaalle tulee turvata mahdollisuus laitoshoitopaikkaan, kun oireiden hoito kotona ei enää onnistu. Kun mitään ei ole tehtävissä, on vielä paljon tehtävissä, kuuluu inhimillisen saattohoidon peruslupaus. Saattohoito mielletään usein vain syöpäpotilaiden hoidoksi, mutta Suomessa kuollaan tietenkin moniin muihinkin pitkäaikaissairauksiin. Kuolevia potilaita kohdataan monilla sairaaloiden osastoilla, terveyskeskusten vastaanotoilla ja vuodeosastoilla sekä vanhainkodeissa ja palvelutaloissa. Moni haluaisi viettää elämänsä loppuvaiheen omassa kodissaan ja mahdollisuuksien mukaan myös kuolla siellä. Jotta tähän päästäisiin, vaatii kuolevan potilaan hoitopolku selkeyttämistä ja kirkastamista. Sosiaali- ja terveysministeriön Hyvä saattohoito Suomessa 2010 -raportissa on linjattu inhimillisen saattohoidon periaatteita ja velvoitettu kaikkia sairaanhoitopiirejä laatimaan alueelliset saattohoitosuunnitelmat. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä suunnitelmaa on viimeisen vuoden aikana ollut laatimassa laaja työryhmä, jossa on edustus sekä erikoissairaanhoidosta että perusterveydenhuollosta. Ryhmän vetäjänä toimii hallinnollinen osastonylilääkäri Sirkku Jyrkkiö Tyksin syöpätautien klinikalta. - Varsinaissuomalaisessa saattohoidossa on paljon hyvää osaamista monissa terveyskeskuksissa, erinomaista pioneerityötä on tehty esimerkiksi Salossa ja Akseli-kuntayhtymässä eli Maskussa, Mynämäellä ja Nousiaisissa. Loimaalla saattohoidon kehittäminen on myös käynnistetty. Valitettavasti kuolevien ihmisten hoidon laatu ei ole kaikkialla yhtä hyvällä tasolla ja edessä on paljon kehittämistyötä. Syöpäpotilaiden osalta Tyksin ja Meri-Karinan saattohoidon akseli on toiminut periaatteessa hyvin, jos päätös saattohoitoon siirtymisestä on tehty oikeaan aikaan eli riittävän ajoissa. Erityistä turbulenssia on

viime aikoina ollut Turun kaupungin kotisaattohoidossa, joka siirtyi kilpailutuksen jälkeen pois Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä Raha-automaattiyhdistyksen taloudellisen tuen päättyessä yhdistyksen kotisaattohoitotoiminnalle, toteaa Jyrkkiö. Asianmukaisen saattohoidon järjestäminen on lain mukaan kuntien vastuulla ja se on osa perusterveydenhuoltoa eli kuuluu terveyskeskuksen toimintaan. Saattohoidossa yliopistosairaala on vain poikkeustapauksissa paras paikka. Jos saattohoitovaiheen potilas tarvitsee sedaatiota eli erittäin vaikean kivun ja levottomuuden hoitoon tarkoitettua suoneen annettavaa lääkehoitoa, se toteutetaan yleensä Tyksissä. Tällä hetkellä Tyksissä toimii syöpäklinikalla palliatiivinen poliklinikka, jossa keskitytään syöpäpotilaiden asioihin, kun aktiivinen syövän hoito on päättynyt ja hoidossa keskitytään oireiden hoitoon. Vastaanottotoimintaa on tarjolla vain parina päivänä viikossa, koska vastuuhenkilönä toimiva lääkäri on sivutoiminen ja on muina aikoina kiinni yliopiston kliinisen opettajan työssä. Muille kuin syöpäpotilaille ei apua tilapäisjärjestelyin toimivasta palliatiivisen hoidon yksiköstä voida tarjota. Kokopäiväisesti toimiva yksikkö olisi ehdottomasti saatava aikaan.

Saattaen vaihdettava Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin saattohoitosuunnitelmaa laatineessa työryhmässä oli hyvä henki ja halu järjestää asiat nykyistä paremmalle tolalle koko piirin alueella. Saattohoidon resursointi, osaaminen ja toteutus on nykyisin alueella kirjavaa. Tyksissä kuolee enemmän potilaita vuodessa kuin muissa Suomen yliopistollisissa sairaaloissa keskimäärin. Tämä kertoo siitä, että elämän loppuvaiheen hoitoa annetaan Varsinais-Suomessa liian usein yliopistosairaalassa eli Tyksissä, kun sen pitäisi tapahtua perusterveydenhuollossa eli alueen terveyskeskuksissa ja potilaan ja hänen läheistensä toivoessa kotioloissa. Sairaiden ihmisten hoitoon varatut resurssit eivät nyt ole aivan oikeassa käytössä. Saattohoitolinjauksen oikea-aikaisuus ja hoitovastuun

Hyvä saattohoito on kaikkien oikeus Peruspalveluministeri Paula Risikko ”Hyvä saattohoito Suomessa” -hoitosuosituksessa: ”Saattohoidon lähtökohtana on ihminen, jolla on kuolemaan johtava sairaus ja jonka jäljellä oleva elinaika arvioidaan lyhyeksi. Saattohoito perustuu potilaan ihmisarvoon, itsemääräämisoikeuteen ja inhimilliseen hoitoon. Hyvä saattohoito on kaikkien ihmisten oikeus, johon kuuluu muun muassa kuolevan ihmisen kivun ja kärsimyksen lievittäminen.”

Palliatiivinen eli oireenmukainen hoito

Hallinnollisen osastonylilääkäri Sirkku Jyrkkiön mukaan hyvä saattohoito ei sinänsä ole monimutkaista. Kyse on kuolevan potilaan tarpeisiin vastaamisesta inhimillisesti kestävällä tavalla. siirto ajoissa perusterveydenhuoltoon vaatii sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa työskentelevien osaamisen lisäämistä ja saumattoman yhteistyöverkoston laatimista, todetaan suunnitelmassa. Myös potilaan henkisistä ja hengellisistä tuen tarpeista on huolehdittava ja tarjottava potilaalle ja hänen läheisilleen mahdollisuus saada myös keskusteluapua. Potilaan inhimilliseksi ”saattaen vaihtamiseksi” suunnitelmassa on rakennettu yhteistyömalli, jonka turvin potilaan siirtäminen yliopistosairaalasta lähemmäksi kotia voi toteutua joustavasti ja niin, että potilas kokee hoidon turvallisena koko ajan. Potilaan ja hänen läheistensä hoitoon ja tukemiseen on nyt valmistumassa selkeä, valtakunnallisia suosituksia täydentävä ohjeistus, jossa jokainen asianosainen tietää miten hän saattohoidossa olevan potilaan kanssa toimii ja mihin hän tarvittaessa ottaa yhteyttä. Erikoissairaanhoidon vastuuhenkilö on suoraan yhteydessä perusterveydenhuollon hoitopaikkaan potilaan siirrosta. Erittäin tärkeää on, että potilas, hänen läheisensä ja hoitava henkilökunta tietävät joka tilanteessa mistä kysytään neuvoa tarvittaessa.

Hyvä saattohoito ei ole kallista Nyt valmistuva VarsinaisSuomen alueellinen saattohoitosuunnitelma rakentaa raamit, joiden mukainen toiminta voidaan kohtalaisen edullisesti saattaa kuntoon, kunhan alueella löytyy riittävästi halua yhteistyöhön. Hyvä saattohoito ei sinänsä ole monimutkaista, kyse on kuolevan potilaan tarpeisiin vastaamisesta inhimillisesti kestävällä tavalla. - Rahaa ei välttämättä tarvita lisää, vaan tärkeintä on saada nykyiset resurssit tekemään oikeita asioita, tiivistää Sirkku Jyrkkiö työryhmän kannan. Hyvä saattohoito ei ole erityisen kallista, jos asiat suunnitellaan kunnolla ja hoitoa antavat henkilöt ovat saaneet tehtäviinsä asianmukaisen koulutuksen ja heille järjestetään mahdollisuus saada tukea työhönsä. - Saattohoidon tehtävä ei tietenkään ensisijaisesti ole säästää yhteiskunnan kustannuksia, tärkeintä on taata kuolemaa lähestyvälle potilaalle hoito yksikössä, jossa on oireenmukaiseen hoitoon parhaat valmiudet. Säästöjäkin syntyy, kun potilaalle rasittavia turhia tutkimuksia, ambulanssikuljetuksia ja päivystys-

HAUTAUSJÄRJESTELY -VIHKO

Täyden palvelun toimisto Avoinna: Arkisin 9.00 - 16.30 Puh. (02) 243 2779 Puntarinkatu 1, 20780 Kaarina www.kaarinanseudunht.fi Meillä myös saatavana hautausjärjestely vihkosia!

noudettavissa liikkeestämme veloituksetta. Avustamme myös vihkon täyttämisessä. HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy

Alkuperäinen, v. 1932 perustettu perheyritys

Linnankatu 3 (Brahenkadun kulma) 80 v. Puh. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen

- On potilaan aktiivista ja kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa, kun etenevää sairautta ei enää voi parantaa - Tavoitteena on potilaan ja hänen läheistensä mahdollisimman hyvä elämänlaatu - Ei ole vain saattohoitoa, mutta saattohoito on tärkeä osa palliatiivista hoitoa - Voi kestää kuukausia, jopa vuosia - Varsinais-Suomessa palliatiivista hoitoa elämän loppuvaiheessa tarvitsee noin 20 000 potilasta vuosittain - Saattohoito on palliatiivisen hoidon loppuvaihe, joka päättyy kuolemaan - Tavoitteena on hoitaa ja tukea potilasta niin, että jäljellä olevan elämän laatu olisi mahdollisimman hyvää, kivutonta ja ilman muita haittaavia oireita - Saattohoitoon kuuluu omaisten tukeminen potilaan saattohoidon aikana ja kuoleman jälkeen - Jäljellä olevan elämän pituus saattohoitovaiheeseen siirryttäessä on yleensä viikkoja - Saattohoitoa tarvitsee noin 1 500 varsinaissuomalaista vuosittain

Käypä hoito -suositus kuolevan oireiden hoidosta ”Parantumattomasti sairaan hoidossa lievitetään oireita ja kärsimystä lääkkein ja henkisellä tuella. Oireenmukaista hoitoa tulee antaa kaikille vakavasti sairaille ja kuoleville. Arviolta kaksi kolmasosaa kuolevista syöpäpotilaista tarvitsee elämänsä 2-3 viimeisen kuukauden aikana erikoistunutta oireenmukaista kotihoitoa ja joka kolmas saattohoitoa viimeisten elinviikkojensa aikana. Kuolevan tavallisimpia oireita ovat uupumus, heikkous, laihtuminen, kipu, hengenahdistus, yskä, ummetus, ahdistuneisuus ja masennus. Oireita lievittävä lääkehoito on vain osa kuolevan hoitoa. Elämän loppuvaiheessa on tärkeää huolehtia myös psykologisista, sosiaalisista ja hengellisistä ongelmista.”- Kuolevan potilaan oireenmukainen hoito. Käypä hoito -suosituksen potilasversio. Laatijoina Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen lääketieteen seuran asettama työryhmä. Lue lisää osoitteesta www.kaypahoito.fi käyntejä voidaan vähentää. Viimeksi mainittuja ei tarvita, jos potilas ja hänen omaisensa tietävät mihin ottaa yhteyttä apua tarvittaessa. Saattohoito onnistuu myös kotona, jos potilas ja hänen läheisensä ovat siihen halukkaita ja heille pystytään tuomaan riittävää tukea kotiin, selvittää Sirkku Jyrkkiö. Yhteistyöverkoston eli perusterveydenhuollossa työskentelevien ja erikoissairaanhoidon ammattilaisten taitojen ylläpitäminen koulutuksella ja yhteisillä tapaamisilla on tärkeää. Saattohoidosta huolehtivien ammattilaisten yhteistyö-

verkoston luominen ja ylläpitäminen onkin yksi suunnitelman tärkeitä ehdotuksia. Osaavia ja saattohoidon kehittämiseen motivoituneita ihmisiä on jo nykyisinkin eri puolilla Varsinais-Suomea, mutta heidän mahdollisuuksiaan tehdä tätä arvokasta ja vaativaa hoitotyötä on vahvistettava. Arkkiatri Risto Pelkonen sanoo sen näin: ”Kuolevan potilaan kohtelu on lääkintätaidon humaanisuuden koetinkivi ja jokaisen hoitoyksikön laadun tärkein mittari.” Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Jouko Keski-Vähälä


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2013 - 19

Musiikkiterapeutin kokemuksia saattohoidosta Karinakoti on ottanut merkittävän ja ennakkoluulottoman askeleen palkatessaan minut vuosi sitten työskentelemään saattohoitopotilaiden kanssa kerran viikossa. Suomessa kokemusta musiikkiterapeuttien työskentelystä saattohoitopotilaiden kanssa on hyvin vähän, siitä huolimatta, että muualla maailmalla musiikkiterapeutit ovat tehneet tätä työtä jo useita vuosikymmeniä. Musiikkiterapia on aina ammatillisen koulutuksen saaneen musiikkiterapeutin toteuttamaa suunnitelmallista ja tavoitteellista hoitoa. Saattohoidossa musiikkiterapeutti on osa moniammatillista työryhmää. Musiikkiterapialla voidaan saavuttaa myönteisiä tuloksia sekä fyysisten että psyykkisten oireiden ja sairauksien hoidossa. Potilaalla ei tarvitse olla musiikillista taustaa. Lisäksi musiikkiterapia sopii hyvin kaiken ikäisille. Musiikkiterapeutin työlle saattohoitopotilaiden kanssa antaa erityisen merkityksen se tieto, että ihmisen aistitoiminnot katoavat elämänkaaren lopussa päinvastaisessa järjestyksessä kuin ne sikiökaudella alkoivat. Kuuloaisti on tässä keskeisessä asemassa. Meillä kaikilla ihmisillä on syvä suhde ääneen. Kuuloaistimme alkaa kehittyä jo hyvin varhaisessa vaiheessa sikiöaikanamme ja se on viimeinen, joka lakkaa toimimasta ihmisen elämän päättyessä. Äänityöskentelyn avulla voidaan tavoittaa syvällä olevia tajunnan tasoja vielä silloinkin, kun potilas on hyvin lähellä kuolemaa eikä hän enää ulkoisesti reagoi ympäristöönsä. Saattohoidoissa tähdätään vain sen hetkiseen hyvinvointiin. Pyrkimys on, että annetut hoidot vaikuttavat välittömästi. Oman kokemukseni mukaan äänityöskentelyn avulla voidaan vastata tähän haasteeseen hyvin potilaan kaikissa prosessin eri vaiheissa, aina elämän loppuun asti.

Musiikkiterapeutti käyttää ääntään siltana potilaan kohtaamiseen

Oma ääni on yksi musiikkiterapeuttien käyttämistä työvälineistä. Musiikkiterapeutti käyttää ääntään siltana potilaan kohtaamiseen, tukemiseen ja lohduttamiseen. Oman kokemukseni mukaan äänityöskentely on soveltunut potilailleni parhaiten musiikkiterapian eri menetelmistä. Useimmiten potilaat ovat niin väsyneitä, että muunlainen työskentely olisi heille liian haastavaa. Äänityöskentelyllä tarkoitan tässä yhteydessä sitä, että terapeutti laulaa pitkiä vokaaliäänteitä potilaan hengitysrytmin tahtiin sekä improvisoi sanattomia sävelkulkuja omalla äänellään. Potilaan ei tarvitse osallistua äänen tuottamiseen. Äänityöskentelyn lisäksi olen luonnollisesti keskustellut potilaiden kanssaan heidän esille ottamista asioistaan.

Ihminen ei ota ääntään vastaan pelkillä korvillaan vaan koko kehollaan. Ääni on aalto. Kuuloaistimme lisäksi kykenemme myös tuntemaan äänen värähtelyn kehomme. Musiikkiterapeutti pyrkii saamaan äänellään mahdollisimman suuren värähtelyn aikaan omassa kehossaan. Pyrkimyksenä on se, että mitä voimakkaammin terapeutti tuntee värähtelyn omassa kehossaan, sitä voimakkaampana myös potilas mahdollisesti tuntee sen. Musiikkiterapeutin tuottama ääni resonoi potilaan kehossa lievittäen mahdollisesti fyysistä ja psyykkistä jännitystä. Useat potilaani ovatkin kertoneet siitä, kuinka he ovat kokeneet ääneni kulkeneen ”aivan kuin koko heidän kehonsa läpi”.

Musiikkiterapeutti pyrkii sovittamaan kaiken laulamansa potilaan hengitysrytmiin Omien potilaitteni kanssa olen työskennellyt pääasiassa siten, että olen laulanut pitkiä vokaaliäänteitä ja improvisoinut sanattomia sävelkulkuja. Olen laulanut myös tuutulauluja ja gregoriaanisia lauluja, mutta useimmiten olen jättänyt niistä sanat pois ja käyttänyt pelkkiä vokaaleja sanojen asemasta. Olen pyrkinyt sovittamaan kaiken laulamani potilaan hengitysrytmiin. Hänen uloshengityksensä alkaessa olen aloittanut äänen tai uuden fraasin, vaihtanut vokaalia tai äänen korkeutta. Hengityksen ollessa nopeaa olen sovittanut ääneni esimerkiksi potilaan joka toiselle uloshengitykselle. Pyrkimyksenä on vaikuttaa potilaan hengitysrytmiin tarvittaessa esimerkiksi pyrkien syventämään sitä tai helpottamaan potilaan hengitysvaikeuksia. Rauhoittavat kehtolaulut ja niihin liittyvät vokaalit ovat yksi ikiaikainen hoitavan äänen muoto. Useimmat meistä ovat saaneet lapsena lohtua

oman äidin äänestä. Äidin ääni on rauhoittanut ja rentouttanut. Tuskainen aikuinen, kuten pieni lapsikin, kaipaa tätä samaa huolenpitoa. Kriiseissä, sairastuessa ja syvästi surressa moni meistä toivoo olevansa samalla tavalla halattavana ja siliteltävänä kuin lapsena. Terapeutti voi omalla äänellään yksinkertaisesti ja helposti rauhoittaa ja lohduttaa potilasta. Potilaani ovat nukahtaneet hyvin usein äänityöskentelyn aikana. Monesti minulla on ollut vahva tunne siitä, että potilas on uskaltanut hellittää hetkeksi. Aivan kuin olisi turvallisempaa nukahtaa jonkun valvoessa vierellä. Usein on käynyt myös niin, että vaikka potilas on nukahtanut laulaessani, hän on herännyt heti lopetettuani. Terapeutti voi käyttää ääntään moniin eri kliinisiin tarpeisiin esimerkiksi kivun ja ahdistuksen lievittämiseen. Useat potilaani ovat kokeneet äänityöskentelyn hyvin kokonaisvaltaisena kokemuksena. Oman kertomansa mukaan he ovat pystyneet hetkeksi unohtamaan oman sairautensa. Äänityöskentely on vähentänyt potilaiden kipua sekä vähentänyt levottomuutta. Potilaiden rentouduttua heidän on ollut helpompi keskustella heille tärkeistä aiheista. Usein potilaat käyvät keskusteluissa läpi elämänkaarensa vaiheita, omaa sairaushistoriaansa sekä suhdettaan kuolemaan. Ihminen pidättelee kipua usein hengittämällä pinnallisesti. Osa potilaan kivuista johtuukin juuri pinnallisesta tavasta hengittää eikä itse sairaudesta. Hengityksen syventyessä kipu helpottaa. Pyrin aina sovittamaan ääneni potilaan hengitysrytmiin ja tarvittaessa pyrin sen jälkeen tietoisesti muuttamaan hengitysrytmiä. Useimmiten potilaan hengitys on hidastunut, vaikka hän ei olisi ollut tietoinen pyrkimyksistäni eikä hän olisi kyennyt kommunikoimaan kanssani. Havaintojeni mukaan useat potilaat, joiden kanssa minulla on ollut mahdollisuus

Meille on Meille helppo Meilleonon helppo Meille on tulla helppo tulla helppo tulla helppo

tulla

Satakunnantie 19, Turku puh ja fax 020 740 4300 www.raunistulanapteekki.fi

tulla

Musiikkiterapeutti voi sanoittaa asioita, joita omaisten voi olla vaikea sanoa. Näin hän voi pyrkiä lisäämään yhteyttä omaisten ja potilaan välillä. työskennellä useamman kerran, ovat oppineet ”antautumaan” äänelle. Jo parin tapaamiskerran jälkeen hengityksen syveneminen on tapahtunut nopeammin aloittaessani äänityöskentelyn heidän kanssaan. Tämä on ollut havaittavissa silloinkin, kun potilas ei ole kyennyt enää näkyvästi kommunikoimaan. Omien havaintojeni mukaan kaikkein yksinkertaisin ääni tuntuu potilaista usein kaikkein miellyttävimmältä. Monen mielestä yhdellä äänenkorkeudella tuotettu ääni on ollut kaikkein paras. Potilaat ovat saattaneet myös itse valita vokaalin, joka on ollut heistä miellyttävin ja jota olen sitten laulanut heille. Musiikkiterapeutti voi pyrkiä tietoisesti muokkaamaan äänellään potilaan huoneessa vallitsevaa ilmapiiriä. Mikäli

paikalla on omaisia, he ovat usein ahdistuneita ja hätääntyneitä. Olen huomannut, että tuottamani ääni rauhoittaa voimakkaasti myös omaisia. Kun omaiset rauhoittuvat, potilas rauhoittuu kuten myös päinvastoin, potilaan rauhoittuessa omaisetkin rauhoittuvat. Toisinaan olen laulanut myös potilaan ja huoneessa läsnä olevien henkilöiden nimiä. Mikäli se on ollut tarkoituksenmukaista olen lisännyt myös sanoja vokaali-improvisaatioiden joukkoon sanoittaen näin huoneessa vallitsevaa ilmapiiriä laulaen esimerkiksi ”kaikki on hyvin”, ”voit lähteä” ”kiitos” jne. Musiikkiterapeutti voi sanoittaa näin asioita, joita omaisten voi olla vaikea sanoa. Näin hän voi pyrkiä lisäämään yhteyttä omaisten ja potilaan välille.

Lääkärikeskus

”Oi kuinka ihanaa, että saan tällaistakin vielä kokea”

Elämä on vahvasti läsnä Karinakodissa asuttaessa. Viimeistenkin päivien aikana potilaalla on mahdollisuus kohdata uusia asioita ja kasvaa ihmisenä. Potilaani ovat kommentoineet äänityöskentelyä mm. näin: ”Onpa tämä hyvä paikka, kun kaikkea hoitoa on tarjolla.” ”Tällä on tarkoitus”. ”En tiennytkään, että tällaista musiikkiterapiaa on olemassa.” ”Onpa yllätys!” ”On se (äänityöskentely) rentouttavaa ja virkistävää.” ”Oi kuinka ihanaa, että saan tällaistakin vielä kokea.” Teksti ja kuva: Virve Niemeläinen

Varaa aika:

MEDISONAR

www.medisonar.fi tai 02-2334418

Naistentautien- ja synnytysten erikoislääkärit Ultraäänitutkimukset: -raskaus -rinnat -yleislääketiede

-naistentaudit -eturauhanen

Ilmaiset parkkipaikat oven edessä Ilmaiset parkkipaikat oven edessä

Invapaikka, pyörätuoliluiska ja automaattiovet

Avoinna: arkisin 9-19 ja lauantaisin 9-15 Invapaikka, pyörätuoliluiska ja automaattiovet Avoinna: arkisin 9 - 19 ja lauantaisin 9 - 15 Satakunnantie 19, Turku puh ja fax 020 740 4300 Avoinna: arkisin 9-19 ja lauantaisin 9-15 Ilmaiset parkkipaikat oven edessä www.raunistulanapteekki.fi Satakunnantie 19, Turku 60 puh ja fax 020pyörätuoliluiska 740 4300 Invapaikka, ja automaattiovet www.raunistulanapteekki.fi Ilmaiset parkkipaikat oven edessä

Linnankatu 18 A, Turku


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

20 - 2013 - N:o 2

TOIMINTAA SYÖPÄPOTILAILLE JA HEIDÄN LÄHEISILLEEN SYÖPÄNEUVONTA-ASEMA toimii Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku. Neuvonta-asema palvelee sekä oireetonta väestönosaa että syöpäpotilaita ja heidän omaisiaan. Neuvonta-asema • antaa oireita koskevaa neuvontaa ja terveyskasvatusta • opastaa syöpäpotilasta ja hänen perhettään ja antaa henkistä tukea • neuvoo ruokavalion suunnittelussa ja opastaa muissa ravintoon liittyvissä asioissa • antaa yleistä syöpäneuvontaa • välittää apuvälineitä: rintaproteesit, rintaliivit, peruukit ja uimapuvut • hoitaa luomihuolipoliklinikkaa • opastaa rintojen omatarkkailuun • antaa perinnöllisyysneuvontaa • neuvoa sosiaalipalveluissa, puhelin 02 2657 601 Annettavat palvelut ovat maksuttomia. Syöpäneuvonta-asema on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00-15.00. Huom! Ajanvaraus puhelimitse numerosta 02 2657 927 (ma-pe klo 9.00-10.00 ja klo 13.00-14.00). Syöpäneuvonta-aseman lakimiehen maksuton neuvontapalvelu: Asianajaja, varatuomari Martti Brander toimii Syöpäneuvonta-aseman lakimiehenä. Hänen toimistonsa, Asianajotoimisto Brander & Manner Oy, sijaitsee osoitteessa Kristiinankatu 3, Turku, p. 02 511 7000. TOIMINTAA ERI SYÖPÄPOTILASRYHMILLE Syöpäpotilaiden vesivoimistelut ja mattojumppa Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku, maanantaisin klo 9.00, 10.00, 16.30 ja 17.30 ja keskiviikkoisin klo 9.15 ja 10.00, 17.30 (avannepotilaat) sekä 18.30 ohjattua vesivoimistelua syöpäpotilaille. Lisäksi syöpäpotilailla on mahdollisuus osallistua maanantaisin ohjattuun mattojumppaan. Vesivoimistelun hinta on 20 euroa syyskaudelta. Lisätiedot p. 02 2657 606 tai p. 02 2657 666 (keskus). ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT JA HEIDÄN LÄHEISENSÄ Etuset-ryhmä on suunnattu eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen. Ryhmän tarkoituksena on tarjota tietoa eturauhassyövästä ja sen hoidosta sekä sairauden vaikutuksesta elämään. Ryhmä luo potilaille läheisineen mahdollisuuden tavata muita saman sairauden kokeneita sekä antaa mahdollisuuden virkistäytyä. Ryhmällä on oma toimikunta, joka suunnittelee, kanavoi ja ohjaa ryhmän toimintaa ryhmäläisten toiveiden mukaisesti. Liittyäksesi Etuset-ryhmään ja saadaksesi ryhmän postia, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostitse ryhmän sihteerille Sanna Tölkölle: sanna.tolkko@tyks.fi tai postitse Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku. Luento-ja keskusteluryhmätoiminta: Eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen tarkoitetut luento- ja keskustelutilaisuudet järjestetään yleensä kuukauden kolmantena keskiviikkona (huomioi ohjelmassa olevat poikkeukset) Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku. Kokoontumisten yhteydessä on kahvitarjoilu sekä arpajaiset. Vuoden aikana Etuset-ryhmä saattaa järjestää muutakin toimintaa eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen, jota ei mainita tässä tiedotteessa. Silloin toiminnasta ilmoitetaan Etusetryhmän jäsenille erikseen kirjeitse kotiin. Luento-, keskustelu-ja virkistystoimintaa Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa syksyn 2013 aikana: Keskiviikkona 16.10.2013 klo 18.00 Yllättävät neurologiset sairaudet, ennaltaehkäisy ja hoito –luento Keskiviikkona 20.11.2013 klo 18.00 ”Oikean” ravitsemuksen uudet tuulet-luento Keskiviikkona 12.12.2013 klo 18.00 Joulujuhlat Meri-Karinassa Tarvittaessa lisätietoja ohjelmasta saa Etuset-ryhmän sihteeriltä. Liikuntakerho miehille ja naisille Etuset-ryhmän jäsenille: Eturauhassyöpäpotilaiden liikuntakerho Meri-Karinan toiminta-ja palvelukeskuksessa maanantaisin klo 12.00. Jumppa kestää noin 45 minuuttia, jonka jälkeen sauna-ja allasosasto on varattuna jumppaajille kello 15.00 asti. Ohjelmassa on mattojumppaa, kuntopiiriä ja kuntosaliharjoittelua, jokaisen oman kunnon mukaan. Aikaisempaa jumppa- tai liikuntakokemusta ei tarvita. Liikuntakerholaiselle 10 kerran maksu on 25 euroa tai kertamaksu 3,00 euroa. Maksu suoritetaan Meri-Karinan neuvontaan. Liikuntakerhon ohjaajana toimii Turun Kuntokolmion fysioterapeutti tai kuntohoitaja. Mukaan mahtuu ja voi tulla kesken kaudenkin. Lisätietoa Etuset-ryhmän sihteeri Sanna Tölköltä, sanna.tolkko@tyks.fi LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEIDEN KERHO SYKERÖ Sykerö järjestää monipuolista toimintaa lapsisyöpäpotilasperheille. Vanhemmille tarjottujen asiantuntijaluentojen ajaksi lapsille on järjestetty omaa ohjattua toimintaa. Sykeröllä on myös äiti- ja isäkerhot, jotka tarjoavat vanhemmille mahdollisuuden viettää omaa aikaa. Vanhemmille on myös vertaistukea. Lisätietoa Sykerön toiminnasta p. 02 2657 602, 02 2657 666. SYKERÖNUORET (13-17-VUOTIAAT) Syöpää sairastavat tai sairastaneet kokoontuvat kerran kuukaudessa. Tapaamiset ovat joko Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa tai muualla aktiviteettien parissa. Nuorten toiminnan vetäjänä toimii Linda Lahdenperä. Nuoret kokoontuvat keskenään, joten on tärkeää että nuori tulee toimeen itsenäisesti. Meri-Karinan ulkopuolisessa

toiminnassa ei ole huomioitu infektioeristystä, joten hoidossa olevat nuoret–keskustelkaa lääkärinne kanssa osallistumisesta. Sykerönuorilla on myös oma facebook-yhteisö Snuggles. Mukaan pääsee ottamalla ensin yhteyttä Lindaan. Ohjelmassa on rentoa jutustelua, pelailua, hengailua ja napostelua yhdessä. Syksyn 2013 tapaamiset: Tiistaina 15.10.2013 Elokuva-ilta klo 17.00 Tavataan klo 17.00 Turun keskustassa Kop-kolmien edessä. Alkuun herkutellaan Kauppatorin läheisyydessä ja nautitaan elokuva Finnkinon elokuvateatterissa (Kauppiaskatu 11). Illan elokuva valitaan yhdessä paikan päällä. Leffatarjontaan voi tutustua etukäteen www.finnkino.fi Sunnuntaina 17.11.2013 Meri-Karina klo 15.00 Sunnuntaina 15.12.2013 Pikkujoulut klo 18.00 Perinteinen Sykerönuorten pikkujouluruokailu ravintola Denniksessä. Tavataan ravintolassa klo 18.00. Ilmoittaudu aina tekstiviestillä/ sähköpostilla/ Facebookissa viimeistään kolme päivää ennen tapaamista Lindalle, varauksia varten. Lisätietoa toiminnasta: Linda Lahdenperä, p. 040 7487 446, lindalahd@gmail.com NUORET SYÖPÄPOTILAAT NUPIT(18-40-VUOTIAAT) Nuorten syöpäpotilaiden kerho Nupit järjestää keskustelutilaisuuksia ja muuta toimintaa Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku. Lisätietoa toiminnasta p. 02 2657 666. RINTASYÖPÄPOTILAIDEN VERTAISTUKIRYHMÄT Keskusteluryhmä uusille rintasyöpäpotilaille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku, torstaisin klo 18.00-20.00. Ryhmän tarkoituksena on auttaa ja tukea sopeutumisessa sairauden tuomaan uuteen elämäntilanteeseen. Ryhmän vetäjinä toimivat sairaanhoitaja, rintasyöpähoitaja Christina Berger ja sairaanhoitaja, rintasyöpähoitaja Kirsi Kivioja-Viitala. Toimintaa toteutetaan yhteistyössä Turun yliopistollisen keskussairaalan syöpätautien poliklinikan kanssa. Ryhmä on tarkoitettu rintasyöpäpotilaille, jotka • haluavat tietoa, neuvoa ja henkistä tukea • haluavat puhua aiheesta toisten kanssa • haluavat kuulla toisten kokemuksia • haluavat tavata muita rintasyöpäpotilaita RINTASYÖPÄPOTILAIDEN KESKUSTELURYHMÄT MARRAS-JOULUKUUSSA 2013: Nuorten rintasyöpäpotilaiden keskusteluryhmä: Torstaisin: 7.11.2013 klo 18.00-20.00 5.12.2013 klo 18.00-20.00 Rintasyöpäpotilaiden keskusteluryhmä (yli 45-vuotiaat): Torstaisin: 14.11.2013 klo 18.00-20.00 12.12.2013 klo 18.00-20.00 ILOA JA ITSETUNTEMUSTA! Virkistysryhmä naissyöpäpotilaille Virkistys- ja rentoutusillat koostuvat henkiseen hyvinvointiin ja itsetuntemukseen liittyvistä ohjatuista keskusteluista ja harjoituksista. Jokainen kerta on oma kokonaisuutensa ja mukaan voi tulla myös yksittäisille kerroille. Ryhmän ohjaajina toimivat sosiaali-ja terveysalan ammattilaiset ja vertaistukihenkilöt. Ilmoittautumiset lokakuussa alkavaan ryhmään puhelimitse 02 2657 619 (vapaaehtoistoiminta) tai jätä soittopyyntö koordinaattori Minna Vainiselle MeriKarinan keskukseen, p. 02 2657 666. VOIMAVARAA! Miessyöpäpotilaiden ryhmä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry käynnistää syksyllä 2013 miessyöpäpotilaiden ryhmän. Ryhmä on tarkoitettu ensisijaisesti muille kuin eturauhassyöpäpotilaille (ks. eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän läheistensä ryhmä). Ryhmässä saa tietoa sekä voi kuulla ja jakaa sairastumiseen liittyviä kokemuksia toisten saman kokeneiden kanssa. Ryhmän vetäjänä toimii yhdistyksen vertaistukihenkilö. Ilmoittautumiset 30.9. mennessä puhelimitse 02 2657 619 (vapaaehtoistoiminta) tai jätä soittopyyntö koordinaattori Minna Vainiselle Meri-Karinan keskukseen, p. 02 2657 666. SYÖPÄPOTILAIDEN LÄHEISTEN VERTAISTUKIRYHMÄ Sairastuneen ja hänen läheisensä henkiset voimavarat ovat koetuksella sairauden aikana. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry järjestää syöpäpotilaiden läheisille keskusteluryhmätoimintaa. Ryhmän ohjaajana toimii sosiaali- ja terveysalan ammattilainen/vertaistukihenkilö. Tiedustelut ja ilmoittautumiset vapaaehtoistoiminta, p. 02 2657 619. SAATTOHOITO-JA TUKIHENKILÖTOIMINTA Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry välittää tukihenkilöitä syöpäpotilaille sairauden eri vaiheissa. Läheisensä menettäneille järjestetään myös vertaistukiryhmiä. Tiedustelut, vapaaehtoistoiminta, p. 02 2657 619. VERTAISTUKIHENKILÖVÄLITYS Vertaistukihenkilö kuuntelee ja auttaa oman kokemuksensa kautta. Toiminnan periaatteena on keskinäinen luottamus ja tasavertaisuus. Vertaistukihenkilö on LounaisSuomen Syöpäyhdistys ry:n kouluttama vapaaehtoinen. Vertaistukihenkilövälitys: koordinaattori Minna Vaininen, p. 02 2657 619. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen paikallisosastojen tukihenkilötoiminta: • Kemiö p. 040 734 1931 ja 040 768 5456 • Forssa ma-pe klo 10.00-18.00 p. 050 5777 338 • Loimaa p. 02 3143 297

• Parainen p. 050 5690 610 • Salo, perjantaisin klo 10.00-12.00 p. 02 7281 670, 040 7412 736 • Uusikaupunki: ma ja la klo 10.00-13.00 ja tiistaista perjantaihin klo 10.00-17.00 p. 02 8443 600 LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS RY KAIPAA VERTAISTUKIHENKILÖITÄ: Erityisesti tarvetta on tällä hetkellä gynekologista, keuhkosyöpää ja haimasyöpää sekä harvinaisempia syöpäsairauksia sairastavien potilaiden vertaistukihenkilöille. Vertaistukihenkilöitä kaivataan myös potilaille, joilla syöpäsairaus on uusiutunut. Samoin syöpäpotilaiden läheiset kaipaavat vertaistukihenkilöitä. Lisäksi saattohoitoon tarvitaan tukihenkilöitä. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry järjestää tukihenkilökoulutusta (syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä tukihenkilöiksi aikoville) Koulutusta ennen järjestetään haastattelu. Lisätietoa haastattelusta ja koulutuksesta: vapaaehtoistoiminta p. 02 2657 619. PAIKALLISOSASTOTOIMINTA TURKU Turun paikallisosaston puheenjohtajana toimii Terttu YliTolppa-Kerrola p. 040 566 2988. Paikallisosaston toiminnan tavoitteena on toimialueen syöpäpotilaiden yhteen saattaminen, virkistystoiminta ja vertaistukitoiminta. Paikallisosasto järjestää jäseniltoja, retkiä, myyjäisiä sekä tarpeen mukaan muitakin tapahtumia. Paikallisosasto lahjoittaa vuosittain varoja syöpäpotilaiden hoitoa ja hyvinvointia edistäviin hankintoihin. JÄSENILLAT: Kokoontuminen Meri-Karinassa, Seiskarinkatu 35, joka kuukauden toinen tiistai klo 17.45. Jäsenilloissa on kahvitarjoilu ja arpajaiset. Paluukuljetus Kauppatorille klo 20.00. Tiistaina 12.11.2013 klo 17.45 Jalkojen verenkierto-ongelmat ja niiden hoito: Verisuonikirurgiaan erikoistuva lääkäri Jan-Erik Wikström. Lausuntataiteilija Riitta Vasenkari. Tiistaina 10.12.2013 klo 17.45 Joulujuhla Joulumyyjäiset Turun messukeskuksessa 8.12.2013. RETKET: Keskiviikkona 16.10.2013 klo 19.00 Linnateatteri: Henryn ja Alicen salaiset elämät. Hinta 23€.Ilm. ja maksut Ullalle viim. 8.10. jäsenillassa. Lauantaina 16.11.2013 Tampereen Työväen Teatteri: Kellokosken prinsessa. Hinta 60€/potilasjäsenet ja 65€/ jäsenet, sis. teatterilipun, lounaan ja kuljetuksen. Lähtö Hepokullasta klo 8.45 ja Aurak. 2 klo 9.00. Ilm. ja maksut Ullalle viim. 8.10. jäsenillassa. Paluu noin klo 18. Perjantaina 13.12. Retki Lehmirantaan Saloon. Hinta 35€/ potilasjäsenet ja 40€/ jäsenet, sis. tutustumisen Lehmirantaan, ohjelmallisen jouluaterian ja kuljetuksen. Lähtö Hepokullasta 10:45 ja Aurak.2 klo 11.00. Ilm. ja maksut Ullalle viim. 12.11. jäsenillassa. Paluu noin klo 16.00. Käsityöpiiri Ahkerat Kertut kokoontuu Meri-Karinan kirjastossa tiistaisin klo 10.00-12.30, paitsi kuukauden toinen tiistai klo 14.00-17.00. Käsityöpiirin vetäjinä toimivat Sirpa Teräs ja Seija Vesala. Paikallisosasto tiedottaa toiminnastaan: Turun Sanomien yhdistystoiminta-palsta. Turun Sanomien verkkolehden Menovinkit: http://menovinkit.ts.fi www.lssy.fi/paikallisosastot/Turku Meri-Karinan tilaisuuksiin pääsee bussilla 54, pysäkki on Eerikinkadulla kauppahallia vastapäätä. LISÄTIETOA TOIMINNASTAMME ANTAVAT: Terttu Yli-Tolppa-Kerrola, puheenjohtaja, p. 040 566 2988 Leila Leino, varapuheenjohtaja, p. 0400 822 806 Anneli Suominen, sihteeri 050 596 0470 Ulla Ström, paikallisosaston matkat: ilmoittautumiset puhelimitse maanantaisin klo 13-15 (ei kesäkuukausina) p. 044 552 4814 tai sähköpostilla ulla¬_strom@hotmail.com Marja-Leena Louhi, putiikinhoitaja, p. 050 533 1277 Sirpa Teräs, Ahkerat Kertut-toiminta, p. 0400 226 616 SALO Salo-Karina, Helsingintie 52, Salo, www.sspo.net sekä Facebook. Paikallisosaston tavoitteena on antaa tietoa ja tukea syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen. Paikallisosasto järjestää kaikille avoimia tapaamisiltoja, luentoja, retkiä ja virkistystä. Salo-Karinan toimisto on avoinna perjantaisin klo 10.00-12.00, p. 02 728 1670. Palveluasemalta saa tietoa syöpäjärjestöstä, paikallisosastosta, sopeutumiskurssille hausta, jäsenyydestä ja korvauksista. Toimistolle voit tulla keskustelemaan mieltä askarruttavista asioista (mielellään ajanvarauksella). Rintaproteesin haku: soita ensin kuntoutukseen p. 02 772 3630 klo 9.00-12.00 saadaksesi ostopalvelusopimuksen ja soita sitten Meri-Karinaan p. 02 2657 927 ma-pe klo 9.00-10.00 ja 13.00-14.00, josta saat ajan Salo-Karinaan. Somerolaiset ottavat ensin yhteyttä sosiaalityöntekijään p. 02 7792 610. Voit myös varata ajan luomien tarkastukseen. Keskusteluryhmä rintasyöpään sairastuneille: Tiedustelut Siru Virpi, p.040 741 2736. Pilates: Fysioterapeutti Mia Oksasen vetämänä tiistai-iltaisin, alkaen 3.9. klo 16.45, 18.00 ja 19.15. Sitoutuminen koko syksyyn x12 ajalla 3.9-3.12 (ei vko 41 ja 42). Hinta syöpään sairastuneille 96€€ ja muille 132€. Vesivoimistelua muiden yhdistysten kanssa. Hartaushetket joka kk:n toisena maanantaina klo 15.00 alkaen 14.10, 11.11 ja 9.12. Avoin tilaisuus kaikille. Kaikille avoimet ja maksuttomat TAPAAMISILLAT SaloKarinassa. Kahvia tarjolla klo 17.30 alkaen hintaan 2€ ja arpoja 2€.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2013 - 21

TOIMINTAA SYÖPÄPOTILAILLE JA HEIDÄN LÄHEISILLEEN Lokakuu: Roosa-kuukausi. Maunu Ikosen taulunäyttely ja Ingen poppanoita; avajaiset ma 7.10 klo 12.00. Näyttely avoinna ma-pe klo 12.00-18.00, päättyen la 12.10 klo 10-12. Marraskuu: Movember-eturauhasen syöpä. Torstaina 7.11.2013 klo 18.00. Uutta tietoa eturauhassyövästä. Torstaina 28.11.2013 klo 18.00. Haiman ja sappiteiden syövän hoidosta; Syöpätautien erikoislääkäri Eija Korkeila. Lauantaina 14.12.2013 klo 17.00. Joulujuhla Marja Kankareen tiloissa Perniöntiellä. Jäsenhinta 20€, muut 30€. 4€ joulupaketti mukaan. Ilmoittautuminen toimistoon 7.12. mennessä. RETKET: 19.10.2013 Les Miserable Tampereen teatteri. Hinta 72€, lähtö klo 15.30. Lähdöt Salo-Karinan edestä. Ehdottoman sitovat ilmoittautumiset teattereista Kirsti (iltaisin) p. 050 5122245 tai Siru 040 7412 736. LISÄTIETOA TOIMINNASTAMME ANTAVAT: Juhani Ivanoff, puheenjohtaja, p. 040 845 7195, juhani_ivanoff@hotmail.com Onerva Achren, varapuheenjohtaja, p. 044 584 0579, onerva.achren@gmail.com Siru Virpi, sihteeri, p. 040 741 2736, siru. virpi@seutuposti.fi UUSIKAUPUNKI Uudenkaupungin paikallisosaston puheenjohtajana toimii Esko Tähtinen, p. 040 577 5817. Sihteerinä toimii Marjo Öhrnberg, p. 050 3589 111. Paikallisosaston toiminta on keskittynyt Ystäväntuvalle, joka sijaitsee osoitteessa Alinenkatu 26, Uusikaupunki. Ystäväntuvan puhelinnumero on 02 8443 600 (ma ja la klo 10.00.-13.00 ja ti-pe klo 10.00-17.00). Syöpäyhdistyksen oma vastaanotto on torstaisin klo 13.00-17.00. Rintasyöpäpotilaiden ja eturauhassyöpäpotilaiden vertaistukiryhmät kokoontuvat kerran kuukaudessa Ystäväntuvalla. Tukihenkilötoiminnan yhteyshenkilönä toimii Tarja-Liisa Kukkonen, p. 050 3218 173. Joka kuukauden viimeinen torstai-ilta klo 18.00. alkaen on varattu yhteislaululle. Tilaisuus on avoin kaikille. Kirjallisuuskerho

toimii Ystäväntuvalla kerran viikossa. Uudenkaupungin paikallisosaston 40-vuotisjuhla sunnuntaina 20.10.2013 klo 14.00 kulttuurikeskus Crusellissa. Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa ! RANNIKKOSEUTU Paikallisosasto jakaa tietoa ja järjestää virkistystoimintaa. Lisätiedot puheenjohtaja Raimo Sulonen, p. 040 8487 113. PARAINEN Kontaktpersonen i Pargas är Pirkko Karrento, tel. 050 5690 610. KEMIÖ Kontaktpersonen i Kimitoön: Ulla Granroth, tel. 040 7341 931. Ann-Katrin Andersson, tel. 040 7685 456. FORSSA Forssan paikallisosaston puheenjohtajana toimii Kaisa Salminen, p. 050 5691 271. Paikallisosasto toimii potilaiden ja heidän läheistensä virkistys-, valistus- ja kuntoutustoiminnan hyväksi. Paikallisosaston toiminta keskittyy Solukkoon, Siurilankatu 28, Forssa, www.solukko.net. Syöpäsairaanhoitajan vastaanotto ajanvarauksella p. 050 5777 339. Kirpputori Solukon (Kauppakatu 12) tuotto käytetään paikallisosaston toiminnan tukemiseen. LOIMAA Loimaan seudun paikallisosaston puheenjohtajana toimii Kaisa Hyvärinen, p. 040 7624 196. Paikallisosasto tukee Loimaan aluesairaalan tiloissa tapahtuvaa neuvontaaseman toimintaa (Seppälänkatu 15-17, Loimaa. Puhelin 02 314 3297.Soittoaika ma klo 13-14, to ja pe klo 9-10). Perjantaisin klo 10-12 avoin vastaanotto (ilman ajanvarausta) pienissä asioissa. Paikallisosasto järjestää erilaisia tapahtumia niin sairastuneille kuin heidän läheisille sekä aiheesta kiinnostuneille.

5

Tietoa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnasta myös sivuilta www.lssy.fi

HALUAISITKO SINÄ, YSTÄVÄSI TAI TUTTAVASI LIITTYÄ LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEKSI ? JULKAISUT: • Syöpä-Cancer –lehti viidesti vuodessa • Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat kahdesti vuodessa • Jäsentiedote kerran vuodessa ALENNUKSET: • Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen kuntoutus-, majoitus- ja ruokailumaksuista • Matkatoimisto Matkarin järjestämistä matkoista • jäsenalennusliikkeistä • lääkäriasemilta TALOUDELLINEN TUKI SYÖPÄPOTILAILLE: • hoitopäiväkorvaus (3 €/vrk tai hoitokerta), mikäli olet ollut syövän vuoksi hoidettavana sairaalassa tai poliklinikalla • syövän avohoitokulujen omavastuuosuuden korvaus (enintään 34 € vuodessa). • lymphahoidosta korvaus 3 € käyntikerralta (enintään 30 € vuodessa). Korvaus on haettava sen vuoden puolella, milloin lymphahoito on suoritettu. • nuorille (16 – 40-vuotiaille) syöpäpotilaille 170 € avustus heidän sairastuessaan syöpään tai taudin uusiutuessa • lapsisyöpäpotilasperheille 420 € avustus lapsen sairastuessa syöpään, taudin uusiutuessa tai lapsen menehtyessä SOPEUTUMISVALMENNUS- JA KUNTOUTUSKURSSIT: • sopeutumisvalmennus-, kuntoutus-, virkistys- ja terveyskurssit maksuttomasti tai pienellä omavastuuosuudella SYÖPÄNEUVONTA-ASEMAN MAKSUTTOMAT PALVELUT TURUSSA: • ajanvarauksella puh. 02 265 7927. Oireita koskevaa neuvontaa ja terveyskasvatusta. Opastusta syöpäpotilaalle ja hänen perheelleen. Yleistä syöpäneuvontaa,. Neuvontaa ruokavalion suunnittelussa. Luomihuolipoliklinikka ja syövän perinnöllisyysneuvontaa, rintojen omatarkkailun opastusta sekä elämäntapaneuvontaa. Apuvälineiden välitys: Rintaproteesit, rintaliivit, peruukit ja uimapuvut. SYÖPÄNEUVONTA-ASEMAN PALVELUT LOIMAALLA: • terveydenhoitajan neuvontapalvelua sekä rintaproteesien välitystä Loimaan Aluesairaalan tiloissa maanantaisin, torstaisin ja perjantaisin (ajanvaraus ma klo 13-14, to – pe klo 9-10, puhelin 02 314 3297). Perjantaisin syöpäsairaanhoitajan jonotusvastaanotto klo 10-12 ilman ajanvarausta. SALO-KARINAN PALVELUASEMA: • Salo-Karina, Helsingintie 52, Salo • jos sairastat syöpää ja haluaisit keskustella, soita perjantaisin klo 10 – 12, puhelin 02 728 1670 (ajanvaraus). Tule yksin tai läheisesi kanssa keskustelemaan. • www.sspo.net SYÖPÄNEUVONTA-ASEMAN PALVELUT FORSSASSA: • Solukko, Siurilantie 28, Forssa, • vertaistukihenkilövälitystä arkisin klo 10 – 18, puhelin 050 577 7338 • syöpäsairaanhoitajan vastaanotto ajanvarauksella sopimuksen mukaan, puhelin 050 577 7339 • www.solukko.net UUDENKAUPUNGIN YSTÄVÄNTUPA • Alinenkatu 26, Uusikaupunki, puhelin 02 844 3600 • ma ja la klo 10.00-13.00 , ti-pe klo 10.00-17.00 • keskusteluryhmätoimintaa ja terveyskasvatusta YHTEISTYÖSOPIMUKSET LÄÄKÄRIASEMIEN KANSSA: Edut jäsenkorttia näyttämällä

järkisyytä valita

LÄÄKÄRIKESKUS MEHILÄINEN Aurakatu 9/Kauppiaskatu 8, Turku: • ei toimistomaksua lääkärikäynneistä • mammografiatutkimukset – 15 % • laboratorio- ja röntgentutkimukset (paitsi EKG) – 10 % LÄÄKÄRIKESKUS MEHILÄINEN Raisiontori 1 A, Raisio: • ei toimistomaksua lääkärikäynneistä LÄÄKÄRIKESKUS MEHILÄINEN Vilhonkatu 8, Salo: • mammografiatutkimukset – 15% • rinnan ultraäänitutkimus -15%

vedenkäsittely 1. Lisää putkiston käyttöikää

ideot / Katso v sista k Lue tulo me m a t sivuil

t.com auer-w www.b

LÄÄKÄRIASEMA PULSSI, Humalistonkatu 9-11, Turku: • ei toimistomaksua lääkärikäynneistä • mammografiatutkimukset – 15 % • luuntiheysmittaukset -15% TERVEYSTALO Aninkaistenkatu 13, Turku: • mammografiatutkimukset – 15 % • luuntiheysmittaukset -15%

2. Suojaa putkistojärjestelmää

3. Vähentää energiankulutusta 4. Varmistaa erinomaisen vedenlaadun 5. Tuo merkittävää kustannussäästöä

VOIT LIITTYÄ LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEKSI: • henkilökohtaisen käynnin yhteydessä yhdistyksen toimistossa, Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 Turku • puhelimitse 02 2657 913 • postittamalla liittymislomakkeen JÄSENMAKSU VUODESSA 17 € - LIITY JO TÄNÄÄN!

Nimi: ______________________________________________________________________

Bauer Watertechnology Oy

Lähiosoite:__________________________________________________________________

Jaakonkatu 2, 01620 Vantaa puh. (09) 276 99 556 www.bauer-wt.com email: info@bauer-wt.com

Postitoimipaikka:_____________________________________________________________ Tämä lomake palautetaan osoitteella: LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS r.y. Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 TURKU


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

22 - 2013 - N:o 2

Suun terveys on tärkeä osa lapsisyöpäpotilaiden hoitoa Kun pieni lapsipotilas saa syöpädiagnoosin, kuuluu suun ja hampaiden terveydestä huolehtiminen osaksi hoitoa. Sairauden hoidossa käytettävät sytostaatit alentavat potilaan vastustuskykyä, jolloin pienetkin infektiot voivat olla lapsisyöpäpotilaalle hankalia tai peräti kohtalokkaita. Siksi lapsisyöpäpotilaan hampaat ja suu tutkitaan ennen syöpähoitojen aloitusta.

AN

ON KA H A

KAR

Lapset tarvitsevat hampaiden harjauksessa aikuisen apua kymmenvuotiaaksi saakka. Lasten hammashoidon erikoishammaslääkäri Helena Yli-Urpo opastaa Vernaa ja Villeä oikeaan harjaustekniikkaan.

Hoidoissa tuleekin eteen monien eri vaihtoehtojen puntarointi, mikä olisi kokonaisuuden kannalta se paras ratkaisu.

Seurantaa vielä vuosia myöhemmin Rankat syöpähoidot menevät harvoin jälkiä jättämättä, vaikka lapsipotilas olisikin jo siirtymässä hoitojen jälkeiseen niin sanottuun normaaliin elämään. Sytostaatti- ja sädehoidot ovat voineet vaikuttaa hampaisiin niin, että muutokset

LOUHISAAREN

VIL

T

Jos hampaat vaativat hoitoa, ne hoidetaan eli tulehtuneet hampaat poistetaan ja reiät paikataan. Samoin poistetaan kiinteät hampaiden oikomisraudat, jotka rasittavat syöpähoitojen herkistämiä suun limakalvoja ja vaikeuttavat hampaiden puhdistusta. —Myös hoitojen aikana suusta huolehtiminen on tärkeää, painottaa lasten hammashoidon erikoishammaslääkäri Helena Yli-Urpo. Suuhygienisti ja tarvittaessa lasten hammashoidon erikoislääkäri seuraavat säännöllisesti lapsisyöpäpotilaiden suun terveyttä hoitojen aikana. Myös sairaalan osaston henkilökuntaa motivoidaan seuraamaan potilaiden hampaiden terveyttä. Kun lapsi on syöpähoidoissa, hän on usein pahoinvoiva eikä ruoka maistu. Tai käy niin, että jokin ruoka maistuu erityisen hyvin ja mikään muu ei ollenkaan. Aika monelle perheelle tuleekin periaatteeksi se, että kunhan lapsi syö edes jotain on aina parempi kuin se, ettei lapsi söisi ollenkaan. Syömisellä on kuitenkin suora yhteys suun terveyteen. —Syömisessä pitää olla säännöllisyyttä. Hampaat kestävät viidestä kuuteen happohyökkäystä päivässä. Janojuomana käytetään vettä, Yli-Urpo tähdentää.

KARTANON KAHVILA

näkyvät vasta vuosia myöhemmin. Esimerkiksi pysyvissä hampaissa voi olla juurten kehityshäiriöitä. Hampaat voivat olla pienikokoisia tai jokin hammas voi jäädä kokonaan kehittymättä tai kiilteessä voi olla kehityshäiriöitä. Siksi lasten hampaiden kehitystä seurataan sairaalassa myös varsinaisten syöpähoitojen jälkeen. Ensimmäinen tarkistus on, kun lapsi on 5—7-vuotias, jolloin hänelle tulee pysyviä hampaita maitohampaiden sijaan. Tällöin röntgenkuvalla seulo-

taan mahdolliset hampaiston puutokset. Toinen tarkistus on, kun lapsi on 10—12-vuoden ikäinen. Tällöin seurataan pysyvien hampaiden kruunujen ja juurten kehitystä. Sairaalassa erikoishammaslääkärit seuraavat purennan- ja hampaiden kehitystä. Muuten hammaskontrollit ovat lapsen omassa terveyskeskuksessa.

Suunhoidon abc Hampaat harjataan kaksi kertaa päivässä fluorihammastah-

nalla. Hammasharjan on oltava pehmeä eli soft-hammasharja. Aterian jälkeen otetaan xylitolpastilli tai purukumi. Janojuomana ja suun kostutukseen käytetään vettä. Lapset tarvitsevat harjauksessa aikuisen apua kymmenvuotiaaksi saakka. Hammasharja vaihdetaan jokaisen suutulehduksen ja sairaalajakson jälkeen. Koska sytostaattihoidot aiheuttavat pahoinvointia, lapset oksentelevat usein. Oksentelu altistaa hampaiden kiilteen eroosiol-

le. Suu pitäisi huuhdella vedellä oksentamisen jälkeen. Sytostaattihoidot herkistävät suun limakalvoja. Hampaat voidaan harjata keittosuolaliuoksella, jos hammastahnan maku tuntuu liian voimakkaalta. Suun kipua ja turvotusta voi lievittää imeskelemällä jääpaloja. Syömisen helpottamiseksi suun limakalvoille voidaan levittää kylmää puudutegeeliä ennen ruokailua. Teksti ja kuva: Pekka Remes

Yksilöllisesti sopiva proteesi korvaa rinnan menetetyn muodon

Louhisaarentie 229, 21240 ASKAINEN puh. 02-431 2515 Äitienpäivästä elokuun loppuun.

Muina aikoina tilauksesta!

Balance

Balance Contact

Balance Individual

Säästävän rintasyöpäleikkauksen jälkeen jää usein kudospuutos, joka alkaa näkyä ehkä vasta useamman vuoden jälkeen leikkauksesta. Valikoimassamme on useita eri mallisia ja kokoisia osaproteeseja tähän ongelmaan.

5723X Ella Kupit A – D, 70 – 90

Cup AA – I

Koko- tai osaproteesi tulisi uusia noin kahden vuoden välein. Amoena Boutiquessa tai www.amoena-online.fi verkkokaupassa on myynnissä erittäin laaja valikoima proteesirintaliivejä ja -uimapukuja. Lisätietoa proteeseista ja tekstiileistä saat osoitteessa www.amoena.fi tai Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen syöpäneuvonta-asemalta.

1020X, 70 – 115

Kevään uudet proteesiliivit

Bulevardi 30, 00120 Helsinki Puh: 09-649 839 e-mail: info@amoena.fi www.anita.com

www.amoena.fi

Myymälämme on avoinna ma – pe klo 10 – 17


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2013 - 23

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Turun seudun paikallisosasto juhli 40-vuotista toimintaansa Kuluva vuosi on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Turun seudun paikallisosaston 40. toimintavuosi. Juhlavuotta on vietetty jäseniltojen, myyjäisten, retkien, Ahkerat Kertutkäsityöpiirin ja muun paikallisen toiminnan merkeissä. Kuukausittain pidetyissä jäsenilloissa on kuultu asiantuntijaluentoja, musiikki-ja runoesityksiä ja tutustuttu uusiin, toimintaan mukaan tulleisiin ihmisiin. Jäsenillat ovat olleet suosittuja. Lähes jokaisessa jäsenillassa on ollut osallistujia 100-120 henkilöä ja kevät- ja joulujuhlissa lähes 200 henkilöä. Retkitoimintaa on toteutettu monipuolisesti konserttien, teatterien, kaupunkikierrosten, sekä laivaristeilyjen merkeissä. Paikallisosaston Ahkerat Kertut-käsityöpiiri on kokoontunut säännöllisesti Meri-Karinassa. Kädentaitoja löytyy koruommeltöistä tilkkutäkkien ja villakäsitöiden valmistukseen. Ahkerin Kerttujen valmistamia tuotteita myydään Meri-Karinan putiikissa. Myyjäisiin paikallisosaston toimijat ovat valmistaneet käsityötuotteiden lisäksi myyntiin leivonnaisia ja myynnissä on ollut myös arpoja. Osallistujien työpanos on ollut vuosien varrella taloudellinen perusturva paikallisosaston toiminnassa. Turun seudun paikallisosaston 40-vuotisjuhlavuoden päätapahtuma järjestettiin MeriKarinassa 20.4.2013. Tilaisuuden tervetulotoivotuksen lausui osaston puheenjohtaja Terttu Yli-Tolppa- Kerrola. Hän korosti, että 22.2.1973 pe-

rustetun Turun seudun paikallisosaston toiminnan ydinaluetta on aina ollut erityisesti syöpäpotilaiden yhteen saattaminen, tiedotus -ja terveyskasvatustyö, sekä varojen kartuttaminen ja lahjoittaminen vuosittain potilaiden hyvinvointia ja viihtyvyyttä lisääviin hankintoihin. Syöpäpotilaiden määrä lisääntyy jatkuvasti. Hoitoja kuitenkin kehitetään ja uutta tutkimustietoa saadaan lisää. Yhä useampi paranee ja palaa esimerkiksi työelämään. Taloudelliset resurssit osaltaan määrittelevät toimintaa. Yli-Tolppa-Kerrolan mukaan paikallisosastojen toiminnalla on suuri merkitys kolmannen sektorin toimijana ja edustajana. Erityisesti silloin, kun vastasairastunut on selvinnyt sairastumisen tuomasta järkytyksestä ja tarvitsee tukea ja kannustusta kodin ulkopuoliseen toimintaan. Juhlapuheen tilaisuudessa piti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojala. Toimitusjohtajan mukaan Turun seudun paikallisosasto on oiva esimerkki siitä, miten tärkeälle asialle omistautuneiden ihmisten teot aikaansaavat positiivista muutosta ja tuovat uskoa tulevaisuuteen. Paikallisosaston toiminta on mitä parhainta vertaistukea tarjoten mahdollisuuden jakaa arjen iloja ja suruja

Tervetuloa mukaan LounaisSuomen Syöpäyhdistys ry:n vapaaehtoistoimintaan

toisten samanlaisia kokemuksia omaavien kesken. Juhlavuonna voidaan muistella paikallisosaston mennyttä aikaa ja toisaalta katsoa myös tulevaisuuteen. On tärkeää muistaa niitä, jotka toiminnallaan ovat luoneet vahvan perustan Turun alueen syöväntorjuntatyön jatkuvuudelle. Tulevina vuosina Lounais-Suomen Syöpäyhdistys nojaa yhä enemmän vapaaehtoisten luottamushenkilöiden työpanokseen paikallisen toiminnan ylläpitäjänä. Vapaaehtoistoimijat ovat arjen sankareita, heillä on halua auttaa lähimmäistään. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Turun seudun paikallisosasto on tehnyt tärkeää työtä syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä hyväksi jo neljäkymmentä vuotta. Paikallisosasto toivottaa kaikki kiinnostuneet tervetulleeksi mukaan toimintaan. Teksti: Minna Vaininen Kuva: Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen arkisto

Turun seudun paikallisosaston 40-vuotisjuhlatilaisuudessa luovutettiin LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen viiri ansioituneesta toiminnasta osaston toiminnassa Pirkko Lehdolle (vas.), Irja Matikaiselle ja Leila Leinolle.

Koe bensiinimoottorivallankumous – FORD FOCUS 1.0 EcoBoost CO2 alkaen 109 g/km.

Vapaaehtois- ja ystävätoiminnan peruskoulutus järjestetään Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa lauantaina 15.2.2014: klo 8.30........... Tulokahvit tarjolla Meri-Karinan ruokasalissa 9.15........... Tervetuloa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n vapaaehtoistoiminnan esittely 10.00......... Vapaaehtoisena toimiminen: Periaatteet, käytännön asiat, oma jaksaminen 11.00......... Lounas Meri-Karinan ruokasalissa 12.00......... Talkootehtävissä toimiminen 13.00......... Syöpäpotilaan kohtaaminen 14.00......... Iltapäiväkahvi ja tutustuminen Meri-Karinaan 15.00......... Syöpäpotilaan ystävänä toimiminen 15.30......... Arjen ystävänä toimiminen 16.00......... Todistusten jako ja koulutuspäivän päätös Tukihenkilötoiminnan peruskoulutus järjestetään MeriKarinan toiminta- ja palvelukeskuksessa lauantaina 22.2.2014: klo 8.30........... Tulokahvit tarjolla Meri-Karinan ruokasalissa 9.15........... Tervetuloa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n vapaaehtoistoiminnan esittely 10.00......... Tukihenkilö- ja vertaistukihenkilötoiminnan periaatteet ja käytännöt 11.00......... Vertaistukitoiminnan erityiskysymyksiä 12.00......... Lounas Meri-Karinan ruokasalissa 13.00......... Saattohoidon tukihenkilönä toimiminen 14.00......... Tukihenkilön omat voimavarat ja jaksaminen 15.00......... Iltapäiväkahvi ja tutustuminen Meri-Karinaan 16.00......... Todistusten ja koulutuspäivän päätös

Uusi Ford 1.0 EcoBoost -bensiinimoottori tuottaa 100 tai

UUSI FORD FOCUS 1.0 EcoBoost

125 hevosvoiman tehon ja käyttömukavuutta lisäävän jopa 170–200 Nm väännön. CO2-päästöt 109–117 g/km ja polt-

Hinta alkaen

FORD FOCUS

(sis. toim.kulut 600 €)

toaineen EU-yhdistetty kulutus 4,8–5,1 l/100 km.

ford.fi

21.892,81 €

Ford Focus -mallisto (Ford Focus 1.0 EcoBoost 100 hv Trend) autoveroton hinta alk. 17.660 € + arv. autovero 3.632,81 € + toim.kulut 600 € = 21.892,81 €. EU-yhdistetty kulutus 4,9 l/100 km, CO2 109 g/km. Kuvan autot erikoisvarustein.

Tukihenkilötoiminnan jatkokoulutus-ilta huhtikuussa 2014 Lisätietoa Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n vapaaehtoistoiminnasta ja ilmoittautumiset koulutuksiin 31.1.2014 mennessä (koulutusta ennen järjestetään haastattelu), Vapaaehtoistoiminta, puhelin 02 2657 619.

Veljekset Laakkonen Oy Nikkarinkatu 1, 21280 Raisio vaihde 010 214 7800 Puheluhinnat 010 yritysnumeroon: Kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min. Matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

24 - 2013 - N:o 2

MERI-KARINAN JOULU 2013

JOULUN VIETTO MERI-KARINASSA 23.–26.12.

Vielä ehdit mukaan. Perinteistä ja uutta jouluista ohjelmaa ja yhdessäoloa. Täysihoito. Hinta kahden hengen huoneessa 320 €/hlö ja yhden hengen huoneessa 375 €/hlö. Lisätietoja ja ilmoittautumiset puhelin 02 2657 666.

”ILVES KIELEKKEELLÄ” ESITYS KUUSISTON PIISPANLINNAN RAUNIOILLA LAUANTAINA 4.7.2009 Kaarinan kaupungin 700-vuotisjuhlien kunniaksi Kaarina-Teatteri esittää Kuusiston piispanlinnan, keskiajan upeimman suomalaisen residenssin raunioilla Leena Landerin kirjoittaman historiallisen näytelmän ”Ilves kielekkeellä”. Se kertoo piispanlinnan elämästä 1500-luvulla ja sen viimeisestä piispasta Arvid Kurjesta. Ennen näytelmän esitystä tutustutaan Kuusiston kartanoon ja kirkkoon. Nämä kolme ja kaunis luonto muodostavat ainutlaatuisen kulttuuriympäristökokonaisuuden, jossa on helppo uppoutua hetkeksi menneeseen aikaan.

VANHANAJAN JOULUAATTOILLALLISET 5.12.

klo 17.15 joulukonsertti Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa klo 18.00 vanhanajan jouluaattoillallinen tarjoillaan Meri-Karinassa Illallislipun hinta 26 € sis. linja-autokuljetuksen Turun kauppatorilta klo 16.45 sekä paluukuljetuksen. Pöytävaraukset puhelin 02 2657 666.

Matkaohjelma Lähtö klo 14.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Kaarinaan, jossa tutustutaan Kuusiston vuonna 1792 pystytettyyn saaristolaistyyliseen hirsikirkkoon. Täältä siirrytään Kuusiston kartanolle, jonka päärakennus vuodelta 1738 on maamme vanhimpia säilyneitä puisia asuinrakennuksia. Se rakennettiin Suomen sotaväen päällikön, Turun jalkaväkirykmentin everstin virkataloksi. Kartanossa kuullaan elämästä keskiaikaisessa piispanlinnassa, mikä käynee esipuheesta itse näytelmälle. Esityksen jälkeen paluu Turkuun noin klo 20.00. Katsomo ei ole katettu.

PERINTEISET JOULUEINESMYYJÄISET LAUANTAINA 21.12. KLO 11–14

Helpota joulukiireitäsi Meri-Karinan omassa keittiössä perinteisillä resepteillä valmistetuilla joulueineksillä. Tervetuloa samalla nauttimaan maistiaisia, lounastarjous 8 €/hlö.

MERI-KARINA Seiskarinkatu 35 20900 Turku puhelin 02 2657 666

KAUPPAA JO VUODESTA 1913

PIENELÄINTUHKAAMO

VERNA OY

LIHATUKKU

VIKTOR ELO OY Autokatu 12 Oriketo puh. 238 5340, fax 276 4959 viktor.elooy@pp.inet.fi viktor.elo.oy@pp.inet.fi

OMASTA LEIKKAAMOSTA JA TEHTAASTA PALVITUOTTEET, LEIKKELEET, MAKKARAT, EINEKSET, RAAKAPAKASTEET SEKÄ SIAN-, NAUDAN- JA BROILERINLIHAA. KAASUGRILLEJÄ SAATAVANA TILAISUUKSIIN.

HAUTAUSTOIMISTO

Minne ystävä on matkalla? Palvelumme: l Yksilöllinen tuhkauspalvelu l Kuljetuspalvelut yhteistyöeläinlääkäreiltä l Tuhkauurnat, muistolaatat l Uurnaholvi Tampereella, uurnalehdot Espoossa ja Tampereella

Hulaudentie 135, Lempäälä Minne ystävä on matkalla? p. 03 3749 741, 0400 238 683 • Yksilöllinen tuhkauspalvelu vernaoy@sci.fi • Kuljetuspalvelut yhteistyöeläinlääkäreiltä

Palvelumme:

www.verna.fi

• Tuhkauurnat, muistolaatat • Uurnaholvi Tampereella, uurnalehdot Espoossa ja Tampereella

www.verna.fi

Hulaudentie 135, 37500 Lempäälä

p. 03 3749 741, 0400 238 683

Linnankatu 9 Turku

Alina on maineensa veroinen...

Kuljetuspalvelumme päivystää ympäri vuorokauden

Jokaiselle löytyy kengät Ihan totta! Tule Alinaan.

23 2 3 23 23 2 23 35

Täydellistä hautauspalvelua yli 111 v. www.hautaustoimistosaarinen.fi

TURVAVERKKO

JÄÄLLÄ PA R A S E L L A JA LUM Follis Oy Lisätiedot ja tilaukset: puh. 045 321 7011 www.follis.fi

KULJETUS PERTTI J. LEINO Maatalousalan ajoja puh. 0500 531 461

Yksilö-, pari- ja perheterapiaa.

p. 045-869 3545 Katriina Pihlava Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (Valvira, Kela) Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja

www.katriinankammari.fi

Viherlassila ark. 9-20 la 9-18 su 10-16 Alakyläntie 2-4 20520 Turku puh. 02 254 6651

www.viherlassila.fi

Syöpäyhdistyksen jäsenkortilla -10%

Kenkäkauppa Alina

Alinenkatu 36, Uusikaupunki puh. 02-844 3553 www.alina.fi Ark. 9-17.30, la 9-14

vernaoy@sci.fi

Toimitusjohtaja Jussi Hakala luovutti toimitusjohtaja Kari Ojalalle Liedon Säästöpankin tukea yhteensä 30.000 euroa.

Liedon Säästöpankilta tukea syöväntorjuntatyöhön Lieton Säästöpankki on päättänyt tukea Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Sykeröä 5.000 eurolla sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdistystä 25.000 eurolla, joka osoitettiin perustettavan rahaston pääomaksi. Perustettavan rahaston tarkoituksena on tukea syöpäsairauksien tieteellistä tutkimustyötä Lounais-Suomessa. Liedon Säästöpankki on

päättänyt tukea paikallista hyvinvointia tänä vuonna 95.000 eurolla. Päätös tehtiin ensi kertaa yleisöäänestyksen perusteella. Liedon Säästöpankin toiminta-alueella ää-

niä annettiin yhteensä 550 ja konkreettisia tukikohteitakin ehdotettiin erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2013 - 25

Ensiaskelin itsenäiseen elämään Kevät on valmistumisjuhlien, ruusukimppujen ja tulevaisuuteen katsomisen aikaa. Laitilan Bovallius ammattiopistossa opiskellut Liina Ahlqvist on yksi lähes sadastatuhannesta suomalaisesta tänä keväänä valmistuneesta nuoresta. Jokaisella vastavalmistuneella on oma tarinansa, mutta joillekin nuorille koulunkäynti on luonut enemmän haasteita kuin toisille. Liinan tapauksessa valmistuminen on herättänyt erityisen paljon positiivisia tunteita ja tuonut samalla mukanaan suuria elämänmuutoksia. Yhdessä vaikeiden aikojen läpi Kolmetoista vuotta sitten – maaliskuussa 2000 – Ahlqvistin perheen kohtasi tragedia, kun seitsenvuotiaalla Liinalla todettiin pahalaatuinen aivokasvain. Edessä oli leikkausoperaatio ja pitkä kuntoutumisjakso. Itse syöpähoidot kestivät lähes vuoden ja niitä seurasivat kaksivuotiset kasvuhormonihoidot. Oman lapsen sairauden tuomien haasteiden lisäksi Ahlqvistin perhe joutui kohtaamaan ympäröivän yhteiskunnan tietämättömyyden ja ennakkoluulot. Vaikka elettiin 2000-luvun alun Suomessa, ihmisten syöpään liittyvät pelkotilat tuntuivat saavan järjenvastaisia mittasuhteita. ”Yksi vanhempi esimerkiksi kielsi lastaan leikkimästä Liinan kanssa – hän pelkäsi syövän olevan tarttuvaa. Myös yläkouluvuodet olivat Liinalle vaikeita, sillä muut nuoret eivät halunneet ottaa häneen kontaktia”, Liinan äiti Reeta Ahlqvist muistelee. Lapsen sairastuminen mullisti luonnollisesti koko perheen jokapäiväisen arjen. ”Reeta oli seitsemän vuotta pois työelämästä, ensin Liinan sairauden ja sitten pikkusiskojen syntymän takia. Itse vaih-

doin työpaikkaa Liinan diagnoosin jälkeen. Näin saatiin koordinoitua sairaalassaolot. TYKSistä tuli meille kuin toinen koti. Hoitojen loputtua oli melkein tyhjä olo; tuntui kuin tukiverkko olisi vetäisty alta pois”, Liinan isä Tapani Ahlqvist kertoo. Kaikesta huolimatta rankka kokemus myös vahvisti – perhe pysyi vastoinkäymisten keskellä yhdessä ja ne aidot oikeat ystävät seisoivat rinnalla läpi vaikeiden aikojen. Liinan sairauden myötä myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminta ja eritoten lapsisyöpäpotilaskerho Sykerö tuli Ahlqvisteille tutuksi. Reeta ja Tapani ovat kantaneet oman kortensa kekoon syöväntorjuntatyön saralla toimimalla Sykerön puheenjohtajina ja sittemmin ”taka-alalla” varainhankintatoiminnassa. Molemmat vanhemmat kiittävät sekä syöpäyhdistystä että Sykeröä niiden tekemästä tärkeästä työstä lapsisyöpäpotilasperheiden hyväksi.

Kovalla työllä elämässä eteenpäin Sairastumisen myötä Liinan koulunkäynti kärsi ja rankkojen hoitojen mukana ilmeni oppimisvaikeuksia. Kaikki

Liina nauttii olostaan uudessa kodissaan Naantalin keskustan liepeillä. Tapani ja Reeta Ahlqvist ovat syystäkin ylpeitä tyttärestään.

Liina palkittiin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Maissi Haapasen rahaston stipendillä tunnustuksena ahkerasta ja määrätietoisesta koulutyöstä. kouluun liittyvä oli aloitettava melkein alusta. Sairauden jälkeiset kolmetoista vuotta ovatkin vaatineet erityisen paljon tahdonlujuutta ja määrätietoisuutta. Yläkoulun suorittamisen jälkeen Liina otti ensiaskeleet kohti itsenäistä elämää, kun toisen asteen opinahjoksi valikoitui Laitilan sisäoppilaitosmuotoinen Bovallius ammattiopisto. Kolmen vuoden ajan viikonpäivät sujuivat koulun asuntolassa ja viikonloput perheen parissa Naantalissa. ”Laitilassa vietetyt vuodet toivat Liinalle paljon kokemuksia sosiaalisesta kanssakäymisestä, koko ajan oli ympärillä parikymmentä muuta opiskelijaa”, Ahlqvistit kertovat. Valmistumisen myötä Liinan elämässä on alkanut uusi ja jännittävä vaihe. Hän on nimittäin vastikään muuttanut ensimmäiseen ihka omaan asuntoon! Kun Liina vietti val-

mistujaisjuhliaan toukokuun lopulla uudessa kodissaan, paikalle saapui yli 70 onnittelijaa. Myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistys muisti ahkeraa ja tarmokasta toisen asteen opiskelijaa Maissi Haapanen rahaston sekä LSSY:n stipendeillä. Juhlakalu itse oli juhlallisuuksista jopa hieman hämillään. ”Olisin halunnut auttaa isää keittiössä, mutta minun käskettiinkin vain nauttia juhlatunnelmasta”, Liina naurahtaa.

Uusia tuulia ja jännittäviä haasteita Raha-automaattiyhdistyksen, Naantalin kunnan ja Kehitysvammaisten tukisäätiön yhteistyöllä Liinalle hankittu kauniiksi remontoitu asunto sijaitsee Naantalissa, vain kahden kilometrin päässä lapsuudenkodista ja aivan pikkusiskojen koulumatkan varrella. Tukiverkko on siis edelleen lähellä:

ASIANAJOTOIMISTO

Taina Niemelä Oy kirjanpitotoimisto

Purokatu 25, 20810 Turku puh. (02) 511 3000 faksi (02) 511 3030 taina.niemela@tnoy.fi

BRANDER & MANNER OY Kristiinankatu 3, 20100 Turku, puh. ........................................ 511 7000 Telefax .................................... 250 3053 etunimi.sukunimi@brander-manner.fi bm.office@brander-manner.fi www.brander-manner.fi Muut toimistot: Helsinki Pohjoisranta 4 A 1, 00170 Helsinki Rauma Isoraastuvankatu 3, 26100 Rauma ....... 824 0618 Telefax .................................................. 824 0781

vanhemmat, isovanhemmat ja sisarukset käyvät tervehtimässä lähes päivittäin. ”Tämän järjestelyn myötä tulevaisuus näyttää todella hyvältä”, Tapani Ahlqvist toteaa leveä hymy kasvoillaan. Uuden asunnon myötä Liina on joutunut opettelemaan itsenäisen asumisen perusteita – kokkaamista, siivoamista ja kaupassakäyntiä kaupungin järjestämän ohjaajan avustuksella. Lisäksi Liina aloitti heinäkuun alussa Naantalin kaupungin järjestämän työjakson dementiayksikön vanhainkodissa, ja mikäli työt sujuvat hyvin, kaupunki on tarjonnut mahdollisuutta jatkaa työssä vakituisesti. Naantalin kaupungin toiminta ylipäätään ansaitsee Ahlqvisteilta suurkiitoksen. ”Olemme Liinan sairastumisen jälkeen maksaneet veroja mielellään. Kaupungin palvelut ovat mahtavia. Kaikki asiat ovat hoituneet alusta

saakka ja henkilökunta on aina ollut ystävällistä ja avuliasta”, Tapani Ahlqvist kertaa. Liinan tulevaisuuden suunnitelmista kysyttäessä yksi asia nousee ylitse muiden: ”Olen katsellut netistä koiranpentuja”, hän tunnustaa. Vanhemmat ovat kuitenkin toppuutelleet koiran hankkimista, ainakin siihen asti kunnes tytär on tottunut uuteen kotiin ja työpaikkaan. Auringon valaistessa kauniisti sisustetun olohuoneen pöytää kesäisenä iltapäivänä ei voi kuin ihailla tämän erityislaatuisen nuoren naisen rohkeutta – Liina on kulkenut pitkän tien reippaasta pikku potilaasta TYKSin osastolla hyvää vauhtia itsenäistyväksi nuoreksi aikuiseksi. Teksti: Ville Sinkkonen Kuvat: Reeta ja Tapani Ahlqvist, Ville Sinkkonen


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

26 - 2013 - N:o 2

Tervetuloa sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen

Syöpäjärjestöt toteuttavat syöpäpotilaille ja läheisille suunnattua sopeutumisvalmennuskurssitoimintaa. Tavoitteena on, että jokainen syöpään sairastunut ihminen saisi omaan elämäntilanteeseensa ja tarpeeseensa sopivaa kuntoutusta sekä helpotusta sairauden aiheuttamaan muutostilanteeseen. Tämä nopeuttaa paluuta terveen rooliin ja olosuhteisiin nähden parhaaseen mahdolliseen elämisen tasoon. Kurssit ovat osanottajille maksuttomia. Kursseja rahoittavat Kansaneläkelaitos (KELA), Raha-automaattiyhdistys (RAY) sekä V-S sairaanhoitopiiri (TYKS*, vain V-S sairaanhoitopiirin potilaille). Alustavan suunnitelman mukaan seuraavat kurssit järjestetään Meri-Karinassa vuonna 2013-2014 (osan rahoituspäätöksistä puuttuessa pidätämme oikeuden muutoksiin). AIKUISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN PERHEKURSSIT: Vanhemmuutta tukeva kurssi (RAY)............................................................................. 09.06.–13.06.2014 AIVOKASVAINPOTILAAT JA LÄHEISET: Parikurssi (RAY)........................................................................................................... 12.05.–16.05.2014 ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: Parkurs för personer över 68 år (FPA).......................................................................... 11.11.–15.11.2013 ”Me miehet” –parikurssi ikääntyneille (RAY).............................................................. 27.01.–31.01.2014 Parkurs för personer över 68 år (FPA).......................................................................... 22.09.–26.09.2014 GYNEKOLOGISET SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: ”Me naiset” –parikurssi ikääntyneille (RAY)............................................................... 22.04.–26.04.2014 HEMATOLOGISET JA KANTASOLUHOIDETUT SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: Osittainen perhekurssi (KELA).................................................................................... 10.03.–14.03.2014 Osittainen perhekurssi (KELA).................................................................................... 02.06.–06.06.2014 Osittainen perhekurssi (KELA).................................................................................... 08.09.–12.09.2014 KAIKKI SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: Musiikkiterapiapainotteinen kurssi (RAY*)................................................................. 25.11.–27.11.2013 Liikuntapainotteinen parikurssi (RAY)......................................................................... 13.01.–17.01.2014 sekä 2. jakso 07. – 09.07.2014 Osittainen perhekurssi alle 68-vuotiaille (KELA)........................................................ 07.04.–11.04.2014 Taideterapiapainotteinen yksilökurssi (RAY)............................................................... 19.05.–23.05.2014 Oikea ote melontaan ja elämään –parikurssi/yksilökurssi (RAY)................................ 23.06.–27.06.2014 Oikea ote melontaan ja elämään –parikurssi/yksilökurssi (RAY)................................ 14.07.–18.07.2014 Liikuntapainotteinen parikurssi (RAY)......................................................................... 18.08.–22.08.2014 sekä 2. jakso 02/2015 ”Luonnonvoimaa” –kurssi............................................................................................ 29.08.–31.08.2014 Parikurssi pitkään syöpää sairastaneille (RAY)............................................................ 20.10.–24.10.2014 LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEET: Perheet ja isovanhemmat (LSSY, TYKS*)................................................................... 28.12.–30.12.2013 PERINNÖLLISET SYÖVÄT: Viikonloppukurssi perinnöllistä syöpägeeniä kantaville (RAY) .................................. 15.11.–17.11.2013 RINTASYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: Parkurs för personer över 68 år (FPA).......................................................................... 25.11.–29.11.2013 Parikurssi alle 68-vuotiaille (KELA)............................................................................ 05.05.–09.05.2014 Parkurs för personer över 68 år (FPA).......................................................................... 07.07.–11.07.2014 SUUN- JA NIELUNALUEEN SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: Osittainen perhekurssi (KELA).................................................................................... 11.08.–15.08.2014 VATSAN- JA SUOLISTONALUEEN SYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET: Osittainen perhekurssi (KELA).................................................................................... 04.11.–08.11.2013 Parikurssi suolistosyöpäpotilaille ja avanneleikatuille (TYKS*)................................. 18.11.–22.11.2013 Osittainen perhekurssi (KELA).................................................................................... 17.03.–21.03.2014 Osittainen perhekurssi (KELA).................................................................................... 15.09.–19.09.2014

Edellä mainitut kurssit ovat osanottajille maksuttomia. Työikäisille kurssilaisille maksetaan kurssin ajalta toimeentuloturvana kuntoutusrahaa, joka on yleensä sairauspäivärahan suuruinen ja ensisijainen sairauspäivärahaan, erityisrahaan ja työttömyyspäivärahaan nähden. Kurssiin osallistuville läheisille voidaan maksaa kuntoutusrahaa, jos omainen on estynyt tekemästä työtä. Myös omavastuuosuuden ylittävät matkakulut korvataan. MAKSULLISET KURSSIT OSITTAISET PERHEKURSSIT (Kela):

Läheinen voi osallistua maksuttomasti kahden kurssipäivän ohjelmaan. Läheisen osallistuessa koko kurssin ajan, on täysihoidon hinta kolmelta vuorokaudelta 165 €/hlö. VIRKISTYSLOMAT JA -KURSSIT:

Jäsenille: Virkistysloma 28.10.-01.11.2013 Värkäten –käsityökurssi naisille 02.12.-05.12.2013 Virkistysloma 26.05.-30.05.2014

2 hh 1 hh 200 €/hlö 240€/hlö 180 €/hlö 210 €/hlö 200 €/hlö 240 €/hlö

SYÖPÄKUNTOUTUJILLE JA LÄHEISILLE: Musiikkiterapia –kurssi 25.11.-27.11.2013 *) Maksuton, Ray:n tuella

• tutustutaan ja käytetään musiikin eri elementtejä musiikkiterapeutin johdolla Virkistyslomien ohjelmaan sisältyy täysihoito, majoitus, uinti- ja saunavuorot, ohjattua liikuntaa, asiantuntijaluentoja mm. terveellisistä elämäntavoista sekä virkistävää ohjelmallista toimintaa. Hintaan vaikuttaa valittu majoitus yhden tai kahden hengen huoneessa.

MITEN PÄÄSEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILLE MERI-KARINAAN? Olet sairastunut syöpään ja sairastumisestasi on kulunut aikaa vähintään puoli vuotta. Voit hakeutua Kansaneläkelaitoksen rahoittamalle sopeutumisvalmennuskurssille Meri - Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen, mikäli et ole aiemmin osallistunut vastaavalle kurssille. Myös syövän uusiutuessa tai sairastuessasi uuteen syöpään sinulla on mahdollisuus osallistua Kelan rahoittamalle kurssille. Ota yhteyttä joko henkilökohtaisesti, puhelimitse tai sähköisesti: oman paikkakunnan Kelan paikallistoimistoon tai Meri-Karinaan, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku, puhelin 02-2657 610 (kurssitoimisto) tai 02-2657 666 (keskus), e-mail: kurssi@lssy.fi, www.lssy.fi Tutustu kurssitarjontaan ja valitse itsellesi sopivin kurssiajankohta. Kursseja kohdennetaan ikäryhmittäin eri syöpäpotilasryhmille. Lisäksi kurssit kohdennetaan joko potilaalle, koko perheelle (lapset ja nuoret syöpäpotilaat) tai pareille (potilaalle ja hänen läheiselleen). Meri-Karinan kurssitoimisto palvelee antaen lisätietoja kursseista, hakukriteereistä sekä kuntoutuksen tavoitteista. Täytä Kelan hakemuslomake KU102. Hakemuslomakkeita on saatavana Kelan paikallistoimistoissa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimipisteissä sekä Kelan internet-sivuilta (www.kela.fi). Tarvittaessa Meri-Karinan kurssitoimiston henkilökunta auttaa hakemuslomakkeiden täyttämisessä. Mikäli haet Kelan rahoittamalle kurssille, palauta hakemuslomakkeet suoraan Kelalle. Muussa tapauksessa lähetä hakemuksesi Meri-Karinaan, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku. Liitä hakemukseen epikriisi eli sairauskertomus tai lääkärin B-lausunto. Edellä mainituista asiakirjoista on käytävä ilmi diagnoosi (sairaus) sekä tämänhetkinen tilanne, joten epikriisi tai lääkärin lausunto tulisi olla kirjoitettu hakemusta edeltäneen vuoden aikana. Noin kuukautta ennen kurssin alkua saat postitse päätöksen Kelalta. Jos olet tullut hyväksytyksi kurssille, saat postitse Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä kutsukirjeen kurssille. Kutsukirjeessä on selvitetty kurssiaika ja –paikka, alustava kurssiohjelma (kuntoutuksen sisältö ja yleiset tavoitteet), Meri-Karinan ja oheispalveluiden esitteet, ohjeet saapumisesta, tiedot vakuutusturvasta, ohjeet mukaan otettavista henkilökohtaisista varusteista, osallistumisvarmistuslomake sekä ennakkotietokysely. Palauta osallistumisvarmistuksesi ja ennakkotietokysely Meri-Karinan kurssitoimistoon. Ennakkotietokyselyllä pyritään kartoittamaan osanottajien yksilölliset tarpeet ja tavoitteet, jotta kurssiohjelma voitaisiin mahdollisimman pitkälle suunnitella näitä tarpeita ja tavoitteita vastaavaksi. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILTA TUKEA ARKIPÄIVÄÄN Kuntoutumisen tarve Syövän hoito valitaan ja suunnitellaan aina yksilöllisesti sairauden ja potilaan muiden yksilöllisten tekijöiden ja elämäntilanteen mukaan. Olennaisena osana hyvään hoitoon kuuluu kuntoutus. Myös kuntoutuksen tuen tarve vaihtelee yksilöllisesti. Ihmisten kyky selviytyä sairauden aiheuttamasta muutostilanteesta on yksilöllinen. Tuen tarpeen määrään vaikuttavat sairauden ja hoitojen luonne sekä niiden aiheuttamat psyykkiset ja fyysiset ongelmat. Tärkeitä vaikuttavia tekijöitä ovat myös persoonallisuus, henkilökohtaiset kyvyt selviytyä kriisistä, elämäntilanne ja läheisten elämäntilanne sekä työelämään liittyvät kysymykset. Elämänlaatua yksilöllisesti Erilaisten syöpäyhdistyksen tarjoamien tukimuotojen avulla pyritään auttamaan kuntoutujan selviytymistä takaisin terveen rooliin tai sairauden hallintaan. Tavoitteena on kuntoutujan tilanteeseen nähden paras mahdollinen elämänlaatu. Syöpäyhdistys järjestää sopeutumisvalmennuskursseja, joiden toteuttamisesta vastaavat moniammatilliset työryhmät. Kursseja järjestetään sairaus- ja ikäryhmittäin kohdennettuna, yksilö-, pari- tai perhekursseina. Työmuotoina käytetään asiantuntijaluentoja, kyselytunteja, yksilö- ja ryhmäkeskusteluja, fysikaalista kuntoutusta ja liikuntaa sekä erilaisia terapioita. Kurssiohjelmaan sisältyy syöpäsairauteen liittyvän tiedon syventäminen, hoidon vaikutuksista kertominen, henkinen tukeminen, terveysneuvonta ja arjessa selviytymisen tukeminen. Osanottajia kannustetaan itsenäiseen työskentelyyn oman elämänhallinnan ylläpitämiseksi. Lisäksi järjestetään virkistys- ja vapaa-ajanohjelmaa. Kurssiohjelmat toteutetaan huomioiden kuntoutuksen yleisten tavoitteiden lisäksi kuntoutujien yksilölliset tarpeet ja tavoitteet.

HAKEMUSLOMAKKEITA SEKÄ LISÄTIETOJA:

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, 20900 TURKU puh. 02- 2657 610


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2013 - 27

Tärkeä osa hoitoa ja kuntoutusta:

Pieni potilas tarvitsee liikuntaa jälkeen liikunnan määrää alustavaa näyttöä, Kauhanen Syöpä, sen hoito ja infektioherkkyys rajoitta- sen suositellaan lisättäväksi lähelle kertoo. vat syöpää sairastavien lasten ja nuorten liik- terveille lapsille annettuja liikumista ja harrastamista. Liikkua kuitenkin kuntasuosituksia. Omaa voin- Riskit tulee muistaa tulee tietysti kuulostella pitäisi, koska sillä on positiivisia vaikutuksia tia tässäkin vaiheessa. Vakava sairaus asettaa liikkumuun muassa hengitys- ja verenkiertoelimismiselle aina omat rajoituksensa. tön kuntoon, lihasvoimaan ja elämänlaatuun. Henkistä ja - Kovin huonovointisena tai fyysistä hyötyä - Syöpää sairastavan lapsen lua on toistaiseksi tutkittu melkuumeisena ei liikuntaa tule liikunta saattaa tuntua asiana pelottavalta, ja siitä olisikin hyvä keskustella enemmän. Perheille tulee hoidon alkuvaiheessa niin paljon uutta tietoa, että liikunta-asia saattaa jäädä vähemmälle huomiolle, vaikka se on tärkeä osa kokonaisvaltaista hoitoa ja kuntoutumista, toteaa fysioterapeutti, TtM Lotta Kauhanen Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta. Hän tekee parhaillaan väitöstutkimusta syöpään sairastuneiden lasten fyysisen aktiivisuuden, motorisen suoriutumisen, uupumuksen ja metabolisten riskitekijöiden kehittymisestä hoitojen aikana. Tutkimus selvittää liikunnan vaikutuksia 3-16-vuotiaisiin potilaisiin ja etsii keinoja kannustaa heitä liikkumaan hoitojen aikana. - Pyrimme kehittämään liikunnallista kuntoutusta keinoin, jotka kiinnostavat lapsia. Lapset saavat kertoa omia liikuntaideoitaan, Kauhanen sanoo. Vaikuttaville ja turvallisille potilaiden liikuntainterventioille on selvä tarve. Tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että syöpää sairastavat lapset liikkuvat liian vähän sekä hoitojen aikana että niiden jälkeen. Syöpähoitojen aikaista fyysistä aktiivisuutta ja harjoitte-

ko vähän, mutta sen tiedetään jo olevan oikein toteutettuna hyödyllistä ja turvallista.

Oman voinnin mukaan Kauhanen korostaa, että syöpäpotilaan tulee harrastaa liikuntaa aina oman voinnin ja kunnon sallimissa rajoissa sekä hoidon ja sairauden vaihe huomioon ottaen. - Hoidon alkuvaiheessa lapsipotilaille suositellaan kevyttä liikuntaa. Erilaisia toiminnallista liikkuvuutta ja lihasvoimaa ylläpitäviä liikkeitä voi tehdä kevyesti, kun oma vointi sen sallii, ellei hoitava henkilökunta ole sitä erikseen kieltänyt. - Tärkeintä on kuunnella aina omaa vointia. Liikunnan pitäisi tuntua mukavalta suorituksen aikana ja sen jälkeen. Kaikki ei sovi kaikille ja tärkeää olisi löytää itselle mielekkäitä tapoja olla aktiivinen. Vinkkejä voi kysyä esimerkiksi sairaalan fysioterapeutilta. Solusalpaajahoidot saattavat aiheuttaa potilaille neuropatiaa, lihasheikkoutta ja kömpelyyttä. - Siksi liikuntaan ja fyysiseen harjoitteluun on tärkeää kiinnittää huomiota jo hoidon alkuvaiheessa. Hoidon ylläpitovaiheessa ja

Kauhasen mukaan aikaisemmissa liikunta- ja harjoitteluinterventiotutkimuksissa on saatu pääasiassa positiivisia tuloksia liikunnan vaikutuksista potilaisiin. Liikunta voi parantaa lapsen henkistä ja fyysistä hyvinvointia vaikeassa elämäntilanteessa. - Fyysisen harjoittelun on todettu vaikuttavan positiivisesti lasten hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoon, lihasvoimaan ja liikkuvuuteen ja sitä kautta vähentävän uupumusta ja parantavan elämänlaatua. Liikunnalla on lisäksi tärkeä rooli lasten motoristen taitojen kehittymisessä. Liikkuminen on pienille potilaille tärkeää siksikin, että heillä on kohonnut riski sairastua osteoporoosiin tai muihin kroonisiin sairauksiin hoitojen jälkeen. Hyvä fyysinen kunto näyttää olevan tärkein tekijä normaalin luumassan saavuttamisessa lapsuusiän leukemiasta parantuneilla. Syöpää sairastavilla aikuisilla tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että liikunta ja fyysinen harjoittelu vähentävät hoidoista aiheutuvia sivuvaikutuksia, kuten pahoinvointia, uupumusta ja ummetusta. - Lapsilla tehtyjä tutkimuksia on huomattavasti vähemmän, mutta uupumuksen vähenemisestä on heilläkin

harrastaa. Ja jos potilaalla on kovin matalat hemoglobiiniarvot, voi riskinä olla sydämen tiheälyöntisyys. Yksittäinen liikuntakerta ei saa lisätä uupumusta merkittävästi. Jos näin käy, voi harjoittelun intensiteetti olla liian suuri tai kesto liian pitkä, eli liikuntaa tulee keventää. - Kaatumista ja haavoja tulisi liikkuessa välttää ja eri lajeihin liittyvät riskit pitäisi tiedostaa. Myös kontakteja tulee välttää ja erityisesti keskuslaskimokatetrin ollessa paikallaan pitää olla varovainen, Kauhanen muistuttaa. Jos takana on aivoleikkaus tai muu iso leikkaus, pitää liikuntarajoituksista aina keskustella kirurgin kanssa.

Liikuntasuositus valmisteilla Syöpää sairastaville lapsille ei ole tällä hetkellä omaa kirjallista liikuntasuositusta. Kauhasella on väitöskirjatutkimuksen ohessa sellainenkin valmisteilla. - Uskon, että liikunta on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi osatekijä syöpäpotilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa, hän toteaa. Teksti ja kuva: Vappu Pitkänen

Syöpää sairastavan lapsen perheelle tulee hoidon alkuvaiheessa niin paljon uutta tietoa, että liikunta-asia saattaa jäädä vähemmälle huomiolle, vaikka se on tärkeä osa kokonaisvaltaista hoitoa ja kuntoutumista, toteaa fysioterapeutti, TtM Lotta Kauhanen Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta.

TUE MAAKUNNALLISTA SYÖVÄNTUTKIMUSTOIMINTAA LAHJOITUKSELLA MOIKOISTEN SYÖVÄNTUTKIMUSSÄÄTIÖ r.s. Turun Seudun Op 571345-216162 TUE MAAKUNNALLISTA SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ LAHJOITUKSELLA LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS r.y. Turun Seudun Op 571345-212054

Kyrön Seudun Osuuspankki


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

28 - 2013 - N:o 2

OLEMME MUKANA TUKEMASSA SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ riita- ja rikosasiain oikeudenkäynnit l hakemukset l testamentit l kauppakirjat l avioeroasiat l

LAKITOIMISTO

TARMON TALO Virusmäentie 10 Turku Tunnelmallista juhla- ja kokoustilaa 70-80 hengelle

Anne Teuri varatuomari

MAKSUTON PUHELINTIEDUSTELU

l l l l

Tullikatu 11, 21100 Naantali

Puh. 435 1124 (myös ilt. ja la-su) 0400 720 178 Fax 435 6522 anne-teuri@nettikirje.fi www.anneteuri.fi

Juhlat Kokoukset Häät Syntymäpäivät

Puh. (02) 274 1211, fax (02) 274 1221 apteekki@lansikeskuksenapteekki.com www.lansikeskuksenapteekki.com apteekki@lansikeskuksenapteekki.com

Tiedustelut 02 2323 023

VVS-installationer och försäljning LVI-asennuksia ja tarvikemyynti

RÖR AB PUTKI OY

Obs.. Hushålls avdrag

Huom. usKotitalo vähennys

Bengt Karlsén 040 5657 229  Herbert Karlsson 040 5150 775 Fax (02) 458 6863  bh-ror@pp.inet.fi Örnvägen 4 Kotkatie - Pargas 21600 Parainen

www.lansikeskuksenapteekki.com

LOIMAAN PESULA OY

-Vesipesut -Kemiallinen pesu -Emulsiopesu S TU -Pöytäliinavuokraus KULJE Y S Y K -Pyykinpesuaineiden myynti LUA! E V L PA Avoinna ma-pe 6.30-16.30 Muina aikoina 0400 854 058 02-762 1144 Oppipojankatu 5 32200 Loimaa

www.loimaanpesula.fi

PIENTÄ PINTAREMONTTIA JA VÄHÄN ISOMPAAKIN

14 asuntoa käsittävässä Salo-Karinan palveluvuokratalossa

Avoinna: ma-pe 9-20, la 9-17 Avoinna: ma-pe 9-20, la 9-17 Puh. (02) 274 1211, fax (02) 274 1221

on vapaana asunto, jonka pinta-ala on 35 m2 ja vuokra 476,00 euroa kuukaudessa, johon sisältyy vesi- ja sähkömaksut.

MAAKUNNAN

Tiedustelut ja näyttö: Puhelin 045 651 9600 / Jalava

0440 740 575 monipalvelu.fi

MONIPALVELU

Monipuolinen ja muodinmukainen

PERUUKKILIIKE

la o t n i Ruukin Ra v

Krouvi

Laadukkaat monofilament-peruukit antavat luonnollisen ilmeen

Avoinna ympäri vuoden. Tel. 02 735 0220 tai 0400 790 339

A-oikeudet Ruukinrannantie 6, Mathildedahl, Salo info@ruukinkrouvi.fi www.ruukinkrouvi.fi Eerikinkatu 9 B 20100 Turku Puh. 231 9277 www.peruukkiliikehyvarinen.fi

Karita Mattila Matti Salminen Jorma Hynninen Heikki Rainio Avanti! johtaa Atso Almila Kalevi Kiviniemi, urut Markku Krohn, lyömäsoittimet

Tiirismaan musiikkiluokkien kuoro, johtaa Seppo Korhonen Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro, johtaa Kauko Perkkiö

CD-levyä on myytävänä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen asiakaspalvelutoimistossa, Itäinen Pitkäkatu 30 ja Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, puhelin (02) 2657 666. CD-levyn hinta on 18 euroa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenet 15 euroa.

Ryhmät tiedustelkaa ennakkoon. Myös joulujuhlia!

020 745 9500

ISÄNNÖINTI KIINTEISTÖNVÄLITYS Kehityksentie 5, 21800 Kyrö Hämeenkatu 14, Turku www.kiinteistoporssi.fi


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2013 - 29

Patologit mukana rakentamassa yksilöllistä syövänhoitoa Patologien toimenkuva on monipuolistunut syövänhoidon kehittymisen myötä. Patologit eli patologian erikoislääkärit ovatkin nykyään entistä tärkeämpi osa syöpäpotilaan hoitotiimiä. Ymmärryksemme syövästä on lisääntynyt huimasti viime vuosikymmeninä. Nyt tiedetään muun muassa, ettei esimerkiksi rintasyöpä ole yksi ja sama tauti kaikilla sitä sairastavilla, vaan useita erilaisia syöpätyyppejä, joihin annetaan hyvinkin erilaisia hoitoja. Esimerkiksi HER 2-syöpägeenin tunnistaminen on mullistanut hoitolinjoja perusteellisesti. Eri alatyyppejä etsitään kuumeisesti myös muista syövistä. Tarkan tiedon rintasyövän tyypistä selvittää patologi, jonka työnkuva on muuttunut radikaalisti. Obduktio- eli ruumiinavausmeetingeistä patologit ovat siirtyneet entistä olennaisemmiksi osiksi potilasta hoitavaa työryhmää.

Patologi rintasyövän diagnostiikassa Rintasyövän diagnostiikassa ja hoidossa patologia tarvitaan useassa vaiheessa. Ennen leikkausta voidaan rinnan kyhmystä ottaa neulanäyte ja tutkia sen sisältö. Mikroskooppitutkimus varmistaa onko kyseessä syöpä vai hyvänlaatuinen muutos. Epäselvissä tapauksissa kirurgi ottaa leikkaussalissa kasvaimesta jääleikenäytteen tai toimittaa tutkittavaksi kainalon vartijaimusolmukkeita, joista etsitään mahdollisia etäpesäkkeitä. Jääleike- ja vartijaimusolmuketutkimuksista saatavat tiedot ohjaavat leikkausta eli niiden perusteella leikkaava lääkäri voi määritellä leikkauk-

ARTO SOININEN Tmi Muutot ja kuljetukset, muuttolaatikkovuokraus, myös pianon siirrot. 0400 525 906 (02) 253 5418 Toijaisten kylätie 51 Turku

LITTOISTEN TYÖVÄENTALO Viihtyisä perhejuhlien pitopaikka, huutokaupat ym.

044 720 2837

TUE SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ! Tili: TOP

FI 31 5713452 00120 54

sessa poistettavan alueen laajuuden. Lopullinen syöpädiagnoosi tehdään leikatusta kasvaimesta, josta saadaan tarkempaa tietoa syöpätyypistä. Tämä tieto puolestaan ohjaa jatkohoitopäätöksiä. - Rintasyövän ennuste vaihtelee suuresti: viisivuotisennuste vaihtelee 13:sta sataan prosenttiin potilaasta, syövän alatyypistä ja levinneisyydestä riippuen. Rintasyövän kulkua ennustavia tekijöitä ovat mm. se, onko syöpä rajoittunut vai levinnyt. Kasvaimen koko on tärkeä tieto, samoin se, onko syöpäsoluja levinnyt kainalon imusolmukkeisiin ja sitä kautta muualle elimistöön. Kasvaimen tyyppi ja erilaistumisaste sekä hormonireseptorien esiintyminen ohjaavat hoitopäätöksiä. Viime aikoina on ollut tärkeää oppia selvittämään onko syövässä HER 2 -syöpägeenin monistuma. Kaikki nämä tekijät arvioi patologi. Kirurgit ja onkologit pystyvät sitten hoitamaan potilasta näiden tietojen pohjalta mahdollisimman yksilöllisesti, selvittää patologian professori Olli Carpén.

Yhdestä muotista yksilölliseen syövänhoitoon

Syövän yksilöllistetty hoito (personalized medicine) pohjaa ymmärrykseen että jokainen syöpä on erilainen. Jotta kutakin syöpää voitaisiin hoitaa mahdollisimman tehokkaasti, täytyy syövästä löytää ne kriittiset kohdemolekyylit,

joihin hoito tulee suunnata. Kyse on tavallaan syöpäsolujen tarkkuusammunnasta aiemman laajalla alueella suoritetun hävittämisen sijasta. - Meidän patologien haasteena on löytää mahdollisimman hyviä, hoitovastetta ennustavia testejä, joilla selvitetään kunkin potilaan syövän alatyyppi, jotta hänelle voidaan tarjota juuri oikeaa hoitoa. Joissakin syöpätyypeissä tiedämme, että esimerkiksi yksi potilas neljästä hyötyy tietystä lääkkeestä. Kaikkien edun mukaista on tietysti selvittää mahdollisimman luotettavasti ja varhaisessa vaiheessa kuka se yksi on. Ja etsiä kolmelle muulle heille paremmin soveltuvia hoitoja, tiivistää Carpén. Carpén näkee oman erikoisalansa edustajien toimenkuvan muutoksen jatkuvan edelleen: Mikroskopistista tulee entistä vahvemmin molekyylipatologi, jonka esiin kaivama tieto vaikuttaa yksilöllisiin hoitopäätöksiin. Syövän yksilöllisessä hoidossa sairaalaan perustettava biopankki on tärkeä askel syöpähoitojen kehittämisessä ja laadukkaan suomalaisen syöpätutkimuksen mahdollistajana. - Samassa syövässä voi eri alueilla olla monia mutaatioita, joita ei välttämättä saada esiin vain yhdestä näytteestä. Siksi biopankkiin säilötyistä potilasnäytteistä voidaan saada esiin tärkeää tietoa, pohtii professori Carpén, joka on vetänyt aktiivisesti Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirien yhteisen Auria biopankin perustamisvalmisteluja. Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Riitta Salmi

Professori Olli Carpen´in mukaan patologien haasteena on löytää mahdollisimman hyviä, hoitovastetta ennustavia testejä, joilla selvitetään kunkin potilaan syövän alatyyppi, jotta hänelle voidaan tarjota juuri oikeaa hoitoa.

Elämää, tässä ja nyt – kuoleman kynnyksellä Millaista on kuulla sairastavansa syöpää, kun oma lapsi on alle vuoden ikäinen? Millaisin miettein nuori ihminen valmistautuu siihen, että elinpäivien määrä täyttyy jo lähitulevaisuudessa, vaikka sitä on ehtinyt elää hädin tuskin aikuiseksi? Tai on juuri aloittanut uuden elämänvaiheen rakastetun kanssa, pienen lapsen äitinä? Laura Save ja Katja Kotikangas sairastuivat syöpään nuorina äiteinä ja joutuivat valmistautumaan lastensa ja rakkaidensa jättämiseen aivan liian aikaisin. Laura Save oli helsinkiläinen lääketieteen opiskelija, pienen Otsopojan äiti ja Sofian puoliso. Syöpä tulee perheenjäseneksi niin kuin muillakin syöpäpotilailla, pyytämättä ja yllättäen. Juuri sairaalavaiheen lääketieteen opinnot aloittaneesta opiskelijasta tulee itsestään potilas kun polven kierukkavamma osoittautuu osteosarkoomaksi, reisiluuhun pesiytyneeksi luusyöväksi. Epäusko, katkeruus, toivo ja toivottomuus, suru ja hurtti huumori vaihtelevat. Laura suree paitsi omaa tilaansa, myös läheistensä tilaa. Hän kirjoittaa: ”Myötäja vastoinkäymisissä. Tahdon, oi kyllä, tahdon! Mutta tahtoisitko sinä edelleen, jos tietäisit, mitä se kohdallamme tarkoittaa?” Paljain jaloin -kirja

on osittain muistoihin ja päiväkirjamerkintöihin pohjautuva romaani. Laura Save kuljettaa lukijaa sairaalassa ja kotioloissa. Lukiessamme kirjaa, sen kirjoittaja ei ole enää keskuudessamme. Kirjan takakansi kuvaa tekstiä vimmaiseksi. Vimmaisesti ja suorasanaisesti kirjan kirjoittaja kertoo miltä elämä maistuu silloin kun sitä tietää olevan edessä aivan liian vähän. Kun on elettävä hetkessä. Laura haluaisi puhua kuolemastakin sen lähestyessä, mutta kokee, ettei osaa. Samaan aikaan hän kokee myös hyviä hetkiä, esimerkiksi silloin, kun rakas ystävä saapuu kylään intialaisen ruoan, kinuskikakun ja leffan kanssa. Sairas kokee yhdessäolon tärkeäksi: ”Se, että saatoin vain retkottaa henkihieverissä lämpimän peiton alla sohvallani, hyvä ystävä vieressä”. Samaan aikaan on hyvä tietää, että Sofia-puoliso pääsi tuulettumaan taholleen ja miettimään jotain muu-

ta kuin kuolemansairasta kumppaniaan. Huonona hetkenä Laura itkee yksin tietokoneensa äärellä lyhyttä elämäänsä eikä ymmärrä miksi juuri hän sairastui. Hän ei saata käsittää sitä, että kuolee. Hän miettii uudesta kevättakistaan onko se viimeinen. ”Kampaajalla käynti muistuttaa siitä, että olen ehkä juuri nyt sen näköinen, jollaisena ihmiset tulevat minut muistamaan. Ja kaiken taustalla minua piinaavat ne suuremmat asiat. Minusta ei koskaan tule keski-ikäistä, en luo uraa, en pääse eläkkeelle, en koe vanhuutta, en näe lapseni kasvavan enkä saa olla tukemassa häntä enkä ihanaa puolisoani vaikeina hetkinä enkä pääse iloitsemaan heidän kanssaan hyvistä hetkistä.” Vaikeiden pohdintojen jälkeen hän hakee kaapista suklaata ja mussuttaa sitä puoli levyä. ”Helpottaa vähän. En kuole vielä. Vielä ei kaikki ole ohi. On silti paha paikka tietää, että

minua ei voida enää parantaa.” Lähihoitaja Katja Kotikangas saa melanoomadiagnoosin kuopuksen ollessa seitsenkuinen. Kotona on kolme vanhempaa kouluikäistä lasta ja tuore aviomies. Sairastuminen tuntuu absurdilta näytelmältä, jossa hänellä ei pitänyt olla roolia. Katjan ajatuksia elämästä kuoleman lähestyessä dokumentoi toimittaja Tiina Merikanto Silminnäkijä -ohjelmaansa. Hän toimitti myös Katjan päiväkirjaan muistiinmerkitsemät ajatukset kirjaksi tämän toiveiden mukaan. Katjan sairausmatka kesti kaksi vuotta, sen aikana perhe eli vuoroin toivossa, vuoroin suuressa surussa ja lamaannuksessa toivottoman edessä. Tiellään terveestä kuolemansairaaksi Katja kirjoittaa ”En pysty ymmärtämään, että joku karvanaama pilven reunalta antaa 30-vuotislahjaksi neljän lapsen äidille syöpädiagnoo-

sin.” Eikö Jumalan pitänyt olla hyvä tyyppi, kysyy Katja ja kirjoittaa: ”Riippumatta siitä, olenko kohdannut jumalan vai en, tiedän, että se jää ja on totta, mitä minä ja läheiseni olemme yhdessä kokeneet. Minä olen elänyt teidän, läheisteni kanssa, ja te olette eläneet minun kanssani. Sen läsnäolon ympäröimänä minä aikani jätän. Siihen läsnäoloon suostun kiitollisena jäämään”. Hän, samoin kuin Laura, kirjoittaa läheisilleen viestejä luettavaksi ja jaettavaksi ”sitten kun minua ei enää ole”. Laura ja Katja eivät päästä itseään vähällä, eivät myöskään heitä hoitavia järjestelmiä ja ammattilaisia näissä linnakkeissa. Asiat eivät aina suju niin kuin niiden inhimillisesti ottaen pitäisi. Hoitavat ihmiset vaihtuvat, tieto ei kulje. Kun ihminen on eniten hajallaan, hänen pitäisi jatkuvasti ja eri tavoin kyetä perustelemaan oma ja perheensä avun tarve. Juuri kun ei jaksaisi muuta kuin uskoa ja toivoa, että tulee oikein hoidetuksi ja kohdatuksi. Kiireessä ja muistakin syistä tapahtuu väärinarviointeja ja ihmiset eivät aina kohtaa sairasta. Mukana on

onneksi aina myös niitä ihmisiä, jotka osaavat kulkea sairaan rinnalla ja antaa hänelle tukea ja jotain itsestään. Katjan suuri suru on se, että perheen pienet lapset ja puoliso eivät saa käytännön arkiapua ja tukea elämäänsä, joka on suistunut raiteiltaan. Kun pienten lasten perheessä toinen vanhemmista sairastuu vakavasti, lapsille pitäisi turvata mahdollisimman tavallinen arki, jossa perusasiat sujuvat. Vaikka äiti kuihtuukin sairauteensa lasten silmien edessä. Kotiavun eteen Katja taistelee sitkeästi, välillä jo kovin katkeroituneena, loppuvaiheessa perheen avuksi onneksi löytyy ihminen, joka on nainen paikallaan ja joka osaa auttaa arjen ylläpitämisessä. Laura Saven ja Katja Kotikankaan viestit ovat tärkeitä, niin ammattiihmisille kuin muillekin. Heidän tarinansa ja tuntonsa kannattaa kuulla ja ottaa vastaan. Laura Save: Paljain jaloin. Romaani. WSOY 2013. Tiina Merikanto (toim): Katja. Elämä särkyy edessäni. Fioca 2013. Teksti: Tuula Vainikainen


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

30 - 2013 - N:o 2

Palveleva äänilevyjen nettikauppa www.fiftyrecords.com tarjoaa:

Kuningasbasson laulamia turkulaisiskelmiä.

Upeita tulkintoja mestarisäveltäjä Rauno Lehtisen sävellyksistä. 20 €

20 €

”Turun Surusilmän” vinyyli vihdoin CD:nä. Mukana 5 bonusraitaa.

17 €

Poimintoja Toivo Kärjen laajasta tuotannosta. Mukana tuttuja ikivihreitä, harvinaisuuksia ja ensi kertaa levylle päässeitä. 20 €

Suomalainen elokuvamusiikki -sarja alkaa ensimmäisestä äänielokuvasta vuodelta 1931. Viimeisin, neljäs osa käsittää vuodet 1943-45. Kysy tarjousta koko sarjasta! á 17 €

Levysarjan 10 CD-levyä sisältävät yhteensä 250 turkulaisen vuonna 1938 perustetun Sointu-äänilevytehtaan shellakkalevynpuolta. Laulajina mm. A. Aimo, Georg Malmstén ja Olavi Virta. Kysy tarjousta koko sarjasta! á 17 €

Dallapé-orkesterin ensimmäisistä äänityksistä vuodelta 1929 alkava sarja on nyt osassa 6, jolla käsitellään vuosien 1940-1942 julkaisuja. Kysy tarjousta koko sarjasta! á 17 €

Äskettäin edesmennyt Ted Curson äänitti turkulaismuusikoiden kanssa haastavan jazz CD:n jossa säveltäjäniminä Cursonin lisäksi Charles Mignus, ja Telonius Monk.

Turkulaisen Harlem Jazz Clubin vetäjät tekivät kulttuurihistoriaa äänittämällä 1960-luvulla yhdistyksen jamisessioiltoja, joissa oli mukana paljon nimekkäitä muusikoita. 26€

Aikansa kärkihanuristit, kuten Matti Viljanen, Kauko Viitamäki, Teuvo Suojärvi ja Topi Kärki panevat parastaan! Tulkinnat kertovat aikakaudesta, jolloin hanuria hyödynnettiin rytmimusiikin kaikilla estradeilla. Levyjen kansivihkot ovat tarkka tietoteos levytyspäivistä ja mukanaolleista muusikoista. á 17 €

Arkistojen kätköistä löydettyjä äänityksiä, joiden olemassaolosta ei ole aiemmin tiedetty. Levylle on koottu julkaisemattomia koelevyjä sekä radio-nauhoituksia. 17 €

Turkulainen muusikko- ja näyttelijäryhmä teki Turun ruotsalaiseen teatteriin musiikkinäytelmän Vladimir Vysotskista nimellä Sången som brast ja Turun kaupunginteatteriin Katkennut laulunimellä. Kappaleet on julkaistu näillä CD-levyillä. á 18 €

Helsingin kaupunginteatterin kapellimestari-muusikko Lasse Hirvi on tehnyt upean soololevyn pelkällä pianolla ja sisältö on jazzia.

20 €

20 €

Eero Koskimiehen sovittama 9-osainen kansanmusiikkisarja on äänitetty Kustavin Tuulentuvassa pienen, mutta loistavan kamariyhtyeen voimin. 15€

Kokoelma julkaisemattomia radion kantanauhoja. Levyllä mm. Annelin ensimmäiset äänitykset vuodelta 1970. Mukana myös DVD Näin jäätiin henkiin vuodelta 1985. 26 €

Oikeaa jazzahtavaa kuuntelumusiikkia. Erkki Välilä, Severi Pyysalo, Matti Puurtinen, Ilpo Murtojärvi tulkitsevat Matti Puurtisen sovituksia ja sävellyksiä. 15 €

Loistavan trumpetistin pitkän uransa aikana levyttämiä parhaita soolonumeroita suurten oskertereiden kanssa. 17 €

Tilaa nämä ja monet muut hienot levyt itsellesi tai lahjaksi palvelevasta äänilevyjen nettikauppasta! Ihanat Joululaulut radiosta saivat aikaan oikean joulurauhan. Historialliset äänilevyt samalla levyllä. Mukana todellisia harvinaisuuksia. 17 €

Perinteiset joululaulut on kokoelma tunnettuja ja harvinaisia joululauluja. 17 €

Oopperalaulaja Riikka Hakola esittää perinteistä joulumusiikkia erikoisuutena Unto Monosen harvinaisuus Joulu saapuu. 17 €

Tilaukset: www.fiftyrecords.com tai puh. 0400524814. Postimaksut sisältyvät hintaan.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2013 - 31

OSTA SYÖVÄNTORJUNTA-ARPA! Voittoina

ostolahjakortteja, Arvan hinta:

2€

kirjoja ja äänitteitä

Voittoja 2225 kpl

Järjestää:Varsinais-Suomen Syöväntorjuntatyön tukiyhdistys r.y.

Yhteistyössä:

ARPOJA ON SAATAVANA: Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksesta, Seiskarinkatu 35, Turku ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimistosta, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku. Arpoja voi myös tilata myyntiin Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksesta, Seiskarinkatu 35, Turku, puhelin 02 2657 666.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

32 - 2013 - N:o 2

u k r u upunki

a k a v u t u mu

Hinta

28 € Mikä Kakola oli ennen kuin siitä tuli vankila? Kuka oli Tuureporin Tuure? Minkä rakennuksen sisällä on juostu 4 x 100 metrin pohjoismainen ennätys? Turku – muuttuva kaupunki -kirjan toinen osa selvittää nämäkin kysymykset satojen muiden ohessa. Tämä kaupungin rakennuksiin pureutuva kirja kartoittaa Turun kaupunkikuvan muutoksia sen syntymästä aina tähän päivään asti.

Saatavana myös lokakuussa 2011 ilmestynyt Turku – muuttuva kaupunki osa I hintaan 28 €. Myynnissä: Turun Sanomien asiakaspalvelupiste, Kauppiaskatu 5 ma–pe 8.15–16.30 • Akateeminen Kirjakauppa, Kauppakeskus Hansa • Föripuoti, Sairashuoneenkatu 1 • Sokos Wiklund • Suomalainen Kirjakauppa, Kauppakeskus Skanssi, Hansa ja Mylly • Turun Kansallinen Kirjakauppa, Linnankatu 16, Hämeenkatu 7 ja Viilarinkatu 1 Netissä osoitteessa verkkokauppa.ts.fi

E L Eva Latvakangas k Jonny Holmén Kati Kivelä

Turku – muuttuva kaupunki osa II • 27 kohdetta • 186 kuvaa • 178 sivua • kovakantinen • koko 25 x 21 cm

Tulossa myyntiin pian! Turku lautasella osa II

Heli Nieminen, Mikael Rydenfelt, Kati Kivelä, Eva Latvakangas

Turku lautasella 2 -kirja tarjoaa kurkistuksen turkulaisravintoloihin ja niiden keittiöihin. Makumatka alkaa aamukuudelta ravintola Hus Lindmanin keittiöstä ja jatkuu alas Aurajokirantaa kohti satamaa. Kun ilta hämärtyy, seilataan jo ruotsinlaivojen kyydissä. Turun Sanomien tuottamasta Turku lautasella 2 -kirjasta löydät paljon herkullisia, kokeilemisen arvoisia reseptejä niin alku-, pää- kuin jälkiruokiinkin.

Turku lautasella osa II 152 sivua, kovakantinen, koko 250 x 210 mm

Upeasti kuvitettu! ovh. 25 €

Marraskuun alusta alkaen kirja on myynnissä muun muassa kirjakaupoissa, kirjassa mukana olevissa ravintoloissa ja Turun Sanomien asiakaspisteessä Kauppiaskatu 5 sekä verkkokaupassa.

Mukana: Hus Lindman | Pinella | E.Ekblom | Fontti | Tintå | di Trevi | Turun kaupungin edustuskeittiö | Pub Niska | Viking Grace | Baltic Princess

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat 2 2013  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you