Issuu on Google+

LOUNAIS–SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

SANOMAT

LOUNAIS– SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI

1/2005 N:O 2/2012 2 /2004

Lauri Korpikoski:

Lapsisyöpäpotilasperheiden Sykerö-kerho toteuttaa toimintaa, joka ansaitsee meidän jokaisen tuen

Turkulainen jääkiekkoilija Lauri Korpikoski palasi NHL:n työsulun ajaksi takaisin Suomeen ja Turkuun pelaamaan jääkiekkoa. Vaikka jääkiekko on Korpikoskelle ammatti ja ykkösjuttu, on hänen elämässään tilaa muillekin asioille. Korpikoski halusi työl-

lään muistaa perheitä, joiden lapsi kärsii syöpäsairaudesta ja lahjoitti lokakuussa saamansa palkkion Lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Sykerölle. Lahjoituksen kohde oli helppo valita, sillä Korpikoski on aiemminkin ollut mukana Sykerön tempauksissa.

- Olen ollut Sykerössä mukana pelaamassa esimerkiksi pesäpalloa, ja olen aina suostunut heidän juttuihin. Tuli sitä kautta mieleen, että antaisin pienenä lahjoituksena tämän korvauksen, jonka viime kuukaudelta olen saanut, Korpikoski kertoi.

Sykerö järjestää vertaistukea niin syövästä kärsiville lapsille kuin heidän vanhemmillekin. Toimintaan kuuluu muun muassa erilaisia kerhoja ja asiantuntijaluentoja. Korpikosken mielestä Sykerön toiminta on niin arvokasta, että sitä kannattaa tukea.

- Sykerö-kerho tekee loistava työtä, niin halusin vähän näkyvyyttä sinne. Toivottavasti se tuottaa myös lisää lahjoituksia, Korpikoski toivoi. Teksti: Henri Saloranta Kuva: TPS:n kuva arkisto


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

2 - 2012 - N:o 2 Kauppaneuvos Risto Korpela Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Kommerseråd Risto Korpela Sydvästra Finlands Canserförening r.f.

Muutosta ja jatkuvuutta – Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat täyttää 35 vuotta Kädessäsi on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kahdesti vuodessa ilmestyvän Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomien 35-vuotisjuhlanumero. Lehden historia juontaa juurensa vuoteen 1977, jolloin Lounais-Suomen Syöpäsanomat niminen julkaisu ilmestyi ensimmäistä kertaa. Tämä neitsytpainos käsitti kahdeksan sivua ja sitä painettiin 20 000 kappaletta. Levikin kasvu oli alkuvuosina huimaa, sillä Syöpäsanomat saavutti 200 000 painosmäärän ensimmäisen kerran jo 80-luvun puolivälissä. Nykyisen nimensä ja taiteilija Ulla Nymanin suunnitteleman yhä käytössä olevan nimilogon lehti sai vuonna 1990. 2000-luvun aikana Syöväntorjuntasanomien painos on vakiintunut 275 000:een ja se tavoittaa kaikki kotitaloudet Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminta-alueella. *** Lounais-Suomen Syöpäsanomien ensimmäisessä numerossa yhdistyksen silloinen puheenjohtaja, toimitusjohtaja Jukka Mikkola, kiteytti lehdelle asetetut tavoitteet kahteen pääteemaan. Yhtäältä uuden lehden tarkoitus oli esitellä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen monipuolista toimintaa ja toisaalta valistustyön avulla lievittää syöpään liittyviä ahdistuksen ja pelon tuntemuksia. Vaikka syöväntorjuntatyö on kolmen vuosikymmenen saatossa kehittynyt merkittävästi, julkaisun perimmäinen pyrkimys ei ole muuttunut. Syöpäyhdistyksen historiikkia 2000-luvun alussa työstänyt kirjailija Rauni Paavola onkin kuvannut lehden julkaisemisen aloittamista tärkeänä virstanpylväänä yhdistyksen historiassa ja päätynyt toteamaan, että Syöväntorjuntasanomat on ollut merkittävä väline syövänvastaisessa valistustyössä läpi vuosikymmenten. *** Kuten arvata saattaa, Syöväntorjuntasanomien ja sen edeltäjän Syöpäsanomien journalistinen ote on mukaillut ajan hengen liikkeitä. Siinä missä alkuaikojen numerot keskittyivät informatiivisella otteellaan vahvasti syöpäsairauksien hoitoon liittyvän tiedon ja tutkimuksellisten harppausten esittelyyn ja käsittelyyn, tulivat syöpää sairastavien ja heidän omaistensa henkilökohtaiset kertomukset vahvemmin mukaan sisältöön 80-luvulla. Tällä linjalla on ansiokkaasti jatkettu, toihan vuonna 1992 toimeenpantu lukijatutkimus esille, että lukijat halusivat tietoa ihmiskohtaloista – syöpään sairastuneista ja siitä parantuneista. Tämä muutos ei kuitenkaan ole tarkoittanut, että syövän tutkimukseen ja valistustyöhön olisi kiinnitetty vähemmän huomioita, päinvastoin. Monipuolistumisen kautta on haluttu tuoda esiin erilaisia näkökulmia ja kohtaloita, jotta lehdessä olisi jokaiselle lukijalle jotakin. 90-luvun taitteessa yleistyivät myös kirjoitukset syöväntorjuntatalkoisiin lähteneistä julkisuudenhenkilöistä. Suunnannäyttäjinä toimivat muiden muassa oopperalaulaja Matti Salminen ja Tasavallan presidentin puoliso Tellervo Koivisto. Samassa talkoohengessä NHL-kiekkoilija Lauri Korpikoski rohkaisee nyt ilmestyvässä numerossa kaikkia lukijoita ryhtymään syöväntorjuntatalkoisiin. *** Poikkileikkaavana teemana Syöväntorjuntasanomat on yli kolmen vuosikymmenen ajan pyrkinyt tuomaan esille suomalaisen vapaaehtoistoiminnan tärkeyttä ja talkoohengen merkitystä syöväntorjuntatyössä. Omistamme siis tämän lehden juhlanumeron kaikille niille vapaaehtoisille, jotka ovat vuosien saatossa omalla toiminnallaan tukeneet syövän vastaista taistelua.

Förändring och kontinuitet – Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat fyller 35 år Detta är ett 35-årsjubileumsnummer av Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat, som är Sydvästra Finlands Cancerförenings medlemstidning och som ges ut två gånger om året. Tidningens historia går tillbaka till år 1977, då en tidning med namnet Lounais-Suomen Syöpäsanomat (Sydvästra Finlands cancertidning) gavs ut för första gången. Den första upplagan innehöll åtta sidor och trycktes upp i 20 000 exemplar. Upplagan växte kraftigt under de första åren och Syöpäsanomat uppnådde en upplagestorlek på 200 000 första gången redan i mitten på 80-talet. Sitt nuvarande namn och den namnlogotyp som planerats av konstnär Ulla Nyman och som används än idag fick tidningen år 1990. Under 2000-talet har Syöväntorjuntasanomats upplaga stabiliserat sig till 275 000 exemplar och tidningen utdelas till alla hem inom Sydvästra Finlands Cancerförenings verksamhetsområde. *** I det första numret av Lounais-Suomen Syöpäsanomat sammanfattade föreningens dåtida ordförande, verkställande direktör Jukka Mikkola de mål som uppställdes för tidningen i två huvudteman. Syftet med den nya tidningen var såväl att presentera Sydvästra Finlands Cancerförenings mångsidiga verksamhet som att med hjälp av upplysningsarbete lindra den ångest och rädsla som förknippas med cancer. Även om det cancerförebyggande arbetet har utvecklats betydligt under de tre senaste årtiondena, har publikationens grundläggande avsikt inte förändrats. Författare Rauni Paavola, som arbetade med Cancerföreningens historik i början på 2000-talet, har beskrivit beslutet att ge ut en tidning som en viktig milstolpe i föreningens historia och han har konstaterat att Syöväntorjuntasanomat varit ett viktigt redskap inom cancerupplysningen genom årtiondena. *** Det journalistiska greppet i Syöväntorjuntasanomat och dess föregångare Syöpäsanomat har naturligtvis följt trenderna i tiden. De första numren hade ett starkt informativt grepp med fokus på behandlingen av cancersjukdomar och de vetenskapliga framstegen, medan numren från 80-talet innehåller ett allt större antal personliga berättelser om cancersjuka och deras anhöriga. Vi fortsätter på samma förtjänstfulla linje än idag. Läsarundersökningen som genomfördes år 1992 visade att läsarna uttryckligen ville ha information om människoöden – om personer som insjuknat i cancer och som tillfrisknat. Denna förändring innebär emellertid inte att man skulle ha fäst mindre uppmärksamhet vid forskning och upplysningsarbete, tvärtom. Genom ett erbjuda ett mångsidigt innehåll har man velat presentera olika synvinklar och öden, för att kunna intressera alla läsare. I slutet av 90-talet blev det också vanligt att ta in artiklar om offentliga personer som i talkoanda tagit del i det cancerförebyggande arbetet. Som vägvisare har fungerat bland annat operasångare Matti Salminen och fru Tellervo Koivisto, maka till republikens president. I samma talkoanda uppmanar nu NHL-ishockeyspelaren Lauri Korpikoski i det nu publicerade numret alla läsare att ta del i det cancerförebyggande arbetet. *** Som ett genomskärande tema har Syöväntorjuntasanomat redan under tre årtionden strävat efter att framhäva frivilligarbetets betydelse i Finland och hur viktig talkoandan är inom det cancerförebyggande arbetet. Vi tillägnar således detta jubileumsnummer alla de frivilligarbetare som under årens lopp har bidragit till att stöda kampen mot cancer.

säästöpankki auttaa aina. Meillä toimihenkilöt ovat helposti tavoitettavissa ja asiat hoituvat mutkattomasti, ilman turhia kommervenkkejä. Kaupan päälle saat vakavaraisen pankin turvan säästöillesi. Tervetuloa tyytyväisten asiakkaiden pankkiin!

www.säästöpankki.fi/liedonsp Kaarina | Lieto | Loimaa | Naantali | Paimio | Raisio | Turku

Karita Mattila Matti Salminen Jorma Hynninen Heikki Rainio Avanti! johtaa Atso Almila Kalevi Kiviniemi, urut Markku Krohn, lyömäsoittimet

Tiirismaan musiikkiluokkien kuoro, johtaa Seppo Korhonen Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro, johtaa Kauko Perkkiö

CD-levyä on myytävänä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen asiakaspalvelutoimistossa, Itäinen Pitkäkatu 30 ja Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, puhelin (02) 2657 666. CD-levyn hinta on 18 euroa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenet 15 euroa. Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Seiskarinkatu 35 20900 Turku puhelin (02) 2657 666 telefax (02) 2657 668 Sähköposti: kari.ojala@lssy.fi Päätoimittaja: Kari Ojala

Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Sydvästra-Finlands Cancerförening r.f. Painos: 275.000 Painopaikka: Turun Sanomat Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa 2013


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2012 - 3

Vuosi rintasyövän varjossa

Faktat ja fiilikset yksissä kansissa Sairastuttuaan rintasyöpään Apu-lehden päätoimittaja Marja Aarnipuro etsi turhaan luettavaa, joka sisältäisi sekä asiatietoa että kohtalotovereiden tuntoja yksissä ja samoissa kansissa. Niinpä kynänkäytön ammattilainen ryhtyi itse toimeen. Rintasyövän vuosi -kirjassa faktat ja fiilikset vuorottelevat sulassa sovussa. Taas kerran tuli selväksi, ettei syöpään sairastunutta ymmärrä kukaan niin kuin toinen syöpään sairastunut. - Vaikka jokaisella sairaudella on ikiomat oikkunsa ja jokainen reagoi niihin oman persoonansa mukaisesti, kaikille yhteisiä asioita polun varrelle kertyy, Aarnipuro summasi. Jokaisen on ainakin valittava linjansa: avautuako vai salata.

Avoimella linjalla - Vaikeinta varmaan oli kertoa syövästä läheisille, tentaattori Heikkilä arveli. Tentattava Aarnipuro tunnusti lähettäneensä miehelleen ensi alkuun lyhytsanaisen tekstiviestin. Mutta miten kertoa ikävä uutinen perheen teineille – siinä riitti tuskailemista. Lopulta asia saatiin kakistetuksi ulos. Kaiken kaikkiaankin Marja Aarnipuro valitsi avoimen linjan. Hän ei salannut sairauttaan enempää ystäviltä ja sukulaisilta kuin työtovereiltaan. Rintasyövän vuosi päättyi huojentavaan tietoon: elimis-

Asiatiedot erillään Heti kohtalokkaan patin laadun selvittyä Marja Aarnipuro alkoi pitää päiväkirjaa hoidoista ja tutkimuksista sekä niiden välisestä arjesta. Pöytälaatikon sijasta muistiinpanot päätyivät siis kirjaan Rintasyövän vuosi. Joku Meri-Karinan aulassa kirjaa jonottanut pohti, että ”mitenkähän se on onnistunut erottamaan faktat ja fiilikset toisistaan”. Huoli osoittautui turhaksi. Kirjailija on erottanut asiantuntijoilla tarkistuttamansa faktat selkeisiin tietolaatikoihin, jotka poikkeavat muusta tekstistä jo kirjasimeltaan. Syövän omissa nahoissaan kokeneelle Aarnipuron kirja on maanmainiota vertaistukea. Mutta kenelle tahansa teos tar-

Päätoimittaja Marja Aarnipuron vierailu Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ”Suhteeni sairauteen” – luentosarjassa oli rakennettu kysymys-vastaus-muotoon. Tenttaajan roolissa ollut toimittaja Markku Heikkilä osasi esittää oikeat kysymykset päätoimittaja Marja Aarnipurolle. Yleisölle ei jäänyt paljonkaan täydennettävää. joaa avartavan ja viihdyttävän lukukokemuksen. Sujuvasti etenevä kerronta piirtää kuvan menestyvästä uranaisesta, jolla on elämä mallillaan. Syöpä tietenkin sotkee kuviot pahan kerran, mutta tarinalla on onnellinen loppu. Toipumista edistää juoksulenkeillä hankittu hyvä fyysinen kunto, syövän tuomia ahdistuksia lievittävät rakastava puoliso, fiksut lapset, myötäelävä työyhteisö. Mutta hyväosainenkin joutuu vakavan sairauden edessä

kohtaamaan elämän arvaamattomuuden ja oman haavoittuvuutensa. Aarnipuro myöntää muun muassa sännänneensä leikkauksen jälkeen töihin liian aikaisin ja joutuneensa nöyränä palaamaan kotiin toipilaaksi. Kirjassaan hän kertoo, miltä tuntui kun ensimmäiset hiukset alkoivat sytostaattikuurin myötä putoilla. Kuinka peruukki- ja turbaanihuolet välistä tekivät tilaa kuolemanpelolle. Reipas itseironia maustaa sivuja, joilla järkinainen tun-

nustaa kompuroineensa, hölmöilleensä ja sortuneensa luulotautiin. Ei Rintasyövän vuosi silkkaa sairaskertomusta ole. Kirjoittajan riemukkaat viisikymppiset, viihtyisät kahvihetket tyttöjen kesken, kävelylenkit koiran kanssa, kesäpaikan kunnostaminen, arkinen pastankeitto – elämänmakua on mukana roppakaupalla. Teksti: Marja Myllyluoma Kuva: Suomen Syöpäyhdistyksen kuva-arkisto

CCC 909-09/11

Kaikella kansalla oli tilaisuus tutustua sekä Rintasyövän vuosi -opukseen että sen tekijään, päätoimittaja Marja Aarnipuroon keväällä Turussa. Meri-Karinan juhlasalissa Aarnipuro teki selkoa rintasyöpävuodestaan teemalla Suhteeni sairauteen. Porstuan puolelta sai ostaa samaisesta vuodesta kertovan kirjan mukaansa. Illan yleisömenestyksestä voinee päätellä, että faktan ja fiilisten yhdistelmää ovat kaivanneet monet muutkin kuin kirjailijamme. Keväinen ” luento” oli rakennettu kysymys-vastausmuotoon. Tenttaajan roolissa oli Markku Heikkilä, turkulaisten tuntema ”Förin äijä” ja sananiekka. Paljon Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen menossa mukana ollut Heikkilä osasi esittää ilmeisen oikeat kysymykset: yleisölle ei jäänyt paljonkaan täydennettävää. - Vaikein hetki ei ollut suinkaan se, jona syöpädiagnoosi varmistui. Pahinta oli tuomion odottelu, Marja Aarnipuro muisteli ja sai hyväksyviä nyökyttelyjä naisvaltaiselta yleisöltä.

töstä ei löytynyt enää ”mitään syöpään viittaavaa”. Silti Aarnipuro ei tohdi julistaa olevansa terve maailman tappiin. Tällä hetkellä syöpä on poissa ja elämä jatkuu. Mutta ”millä vartalolla”? Näet missä kaksi tai kolme rintasyövän kokenutta kokoontuu, ei voi välttyä tietyltä kysymykseltä: Onko poistetun rinnan tilalle rakennettu/tilattu uusi? - Minulla on täysjärkinen mies, jolle rinnan puuttuminen ei merkitse sitä eikä tätä. Korjausleikkauksessa on sitä paitsi riskinsä. Ja onhan tarjolla tosi hyviä proteeseja, Aarnipuro valotti omaa ratkaisuaan. Ja korosti toki ymmärtävänsä kanssasisaria, jotka valitsevat toisin.

Lääkealan rohkea edelläkävijä. Kanssasi tulevaisuuteen täydellä sydämellä.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

4 - 2012 - N:o 2

Syöväntorjuntatyön tekijöitä ja tukijoita Television Onnenpelissä kerättiin varoja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry toteutti touko-kesäkuussa 2012 Onnenpeli - varainhankintakampanjan yhteistyössä Oy Randomex Ab:n kanssa, joka on varainhankinnan suunnittelija ja käytäntöön toimenpanijataho. -Onnenpeli –on Randomexin suunnittelema, MTV 3 televisiokanavalla esitettävä hyväntekeväisyysohjelma. Onnenpelissä kerätään varoja kotimaisiin kohteisiin. Onnenpeli on varainhankinnassa uudenlainen tapa lähestyä yleisöä. Ajatuksena on ollut kehittää perinteisen varainhankintatoiminnan rinnalle hyväntekeväisyystoimintaa, joka vastaa ajan henkeä. Puhelinarpajaiset ovat yhä suositumpia, sillä niihin on helppo osallistua paikasta riippumatta. Puhelinarpajai-

sissa arpa hankitaan tekstiviestillä tai soittamalla. Suurella osallahan on nykyisin käytössä kännykkä, joka mahdollistaa osallistumisen olinpaikasta riippumatta. Ohjelman tuotto ohjataan aina kunkin kuukauden edunsaajajärjestöön. -Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Randomexin yhteistyönä esitettiin Onnenpeli – ohjelmaa televisiossa touko-kesäkuun aikana arkisin MTV 3, Ava ja Subtv televisiokanavilla. Televisio – ohjelmassa yleisöllä oli mahdollisuus osallistua hyvän tekemiseen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen syöpäpotilaiden hyväksi ja samalla voittaa jonkun Unelmavoitoista, kuten auton tai matkan, joita esiteltiin ohjelmassa. Toimitusjohtaja Eija Tapalan mukaan kaikki ohjel-

man tekoon osallistujat olivat positiivisella asenteella ja innostuneesti mukana. Ohjelman kautta tavoitettiin kaikkiaan noin 3 miljoonaa katsojaa. -Onnenpelin kuvaukset tehtiin Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen alueella huhtikuussa 2012. Ohjelman juontajana toimi Riki Sorsa, jolle syöpä sairautena on myös henkilökohtaisesti koskettanut asia. Puheenvuoron ja pääosan saivat syöpäpotilaat ja heidän läheisensä, jotka toivat esille omia tarinoita syöpäkokemuksesta. Omakohtainen kokemus antoi katsojille konkreettista tietoa siitä millaisia tuntoja syöpäsairaus herättää sairastuneessa ja hänen lähipiirissään. Syöpäpotilaan elämään mahtuu paitsi raskaita asioita, myös hyviä ja onnellisia hetkiä. Onnenpeli -ohjelmalla on toimi-

Toimitusjohtaja Eija Tapala suunnitteli Suomen ensimmäiset mobiiliarpajaiset jo vuonna 2004. tusjohtaja Eija Tapalan mukaan näin myös tiedottava tehtävä. Sen kautta voidaan kertoa yhdistyksen toiminnasta sekä saada sen tuottamille palveluille tunnettavuutta lisää.

Onnenpelissä kerättiin varoja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n syöväntorjuntatyöhön. Ohjelman keräystuotto oli upea 75 371 euroa. Lämmin

kiitos kaikille ohjelman tekoon ja Onnenpeli – arpajaisiin osallistuneille! Teksti ja kuva: Minna Vaininen

Lipaskeräys: Perinteistä varainhankintaa ja uusia kokemuksia Jouni Kyläkulta toimii Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n lipaskerääjänä ja on yksi yhdistyksen aktiivisimmista vapaaehtoistyöntekijöistä. Takana on jo lähes 17 vuotta lipaskeräystoimintaa, ensin Salon seudulla ja myöhemmin myös Turun alueella. Aikoinaan yhdistys kaipasi lisää kerääjiä ja Jouni Kyläkulta päätti tulla mukaan toimintaan. Monipuoliset tehtävät, uudet kokemukset ja mukava seura ovat motivoineet jatkamaan. Lipaskeräyksen lisäksi tehtäviä on riittänyt eri tapahtumissa arpamyynnistä ja järjestyksenvalvonnasta liikenteen ohjaukseen. -Lipaskeräystä olen tehnyt esimerkiksi Pihasoittotempauksissa, Hirvensalopäivillä, Keskiaikamarkkinoilla, laivaterminaalissa, eri festivaaleilla ja lauttakeräyksissä. Nauvon lauttarannassa on tullut vietettyä 12 Juhannusta ja siitä onkin tullut jo perinne, kuten moniin muihinkin tapahtumiin osallistumisesta, kertoo Jouni. -Vapaaehtoistoimintaan ja lipaskeräykseen kannustaa kanssakäyminen erilaisten ihmisten kanssa. Se tuo monen-

laisia kohtaamisia ja keskusteluja sekä kokemuksia erilaisissa ympäristöissä. Keräystehtävän merkeissä pääsee myös tutustumaan erilaisiin tapahtumiin. Keräystoimintaa voi tehdä paikasta ja tapahtumasta riippuen muutamasta tunnista vaikka koko päivään. Suunnittelen itse kalenteriini sopivaksi, mihin keräyksiin osallistun. Tietyt keräyspaikat ovat vakituisia vuodesta toiseen ja lisäksi teen myös kertaluonteisia keräystehtäviä, sanoo Jouni. - Lipaskerääjänä toimiminen on Jounin mukaan luottamustehtävä. Kiinnostus kohdata erilaisia ihmisiä on tärkeää. Kohtelias käytös ja hyvän päivän toivotus antaa lahjoittajalle hyvän mielen. Saman lipaskerääjän läsnäolo tapahtumissa tuo luottamusta ja usein lahjoittajat kaipaavatkin monivuotista tuttua kerääjää tiettyihin tapahtumiin. ” Tavataan taas vuoden kuluttua”- toteavat monet Jounille. Juhannusaika ja heinäkuu, sekä marras- ja joulukuu ovat lipaskeräyksen kannalta vuoden aktiivisimpia aikoja. Tällöin ihmiset liikkuvat kesätapahtumissa ja esimerkiksi ostoskeskuksissa ja samalla

haluavat lahjoittaa myös syöpäkeräykseen. - Aina suuri ihmismäärä ei ole vaikuttavana tekijänä ihmisten halukkuuteen lahjoittaa keräykseen tai siihen mikä on lahjoituksen suuruus. Monet eri tekijät vaikuttavat ja lahjoittajina on kaiken ikäisiä ihmisiä. Pienetkin lahjoitukset ovat tärkeitä, sillä niistä kertyy lopulta yhdessä suurempi summa. Joillekin keräyslippaaseen lahjoittaminen on jo perinne ja syöpä sairautena on myös sellainen asia, joka koskettaa ja kannustaa tukemaan syöpäpotilaita ja heidän läheisiään. Jounin mukaan syöpäyhdistyksen lipaskerääjän nähdessään ihmiset tulevat usein kertomaan ja keskustelemaan omasta tai läheisen sairauskokemuksesta. -Lipaskeräyksessä tärkeää varainhankinnan ohella on se, että yhdistyksen toiminta on jalkautunut ihmisten pariin ja yhdistys saa myös tätä kautta näkyvyyttä toiminnalleen. Kaikki varainhankinta, sekä perinteinen toiminta että uudemmat varainhankinnan muodot yhdessä ovat tärkeitä ja antavat mahdollisuuden

Tiila ja Aarne Heinonen lahjoittavat Jounin lippaaseen hyvän asian puolesta. osallistua eri tavoilla tärkeän asian tukemiseen. Uusia lipaskerääjiä kaivataan ja Jouni lupaa olla tarvittaessa tukena ja perehdyttäjänä uusille toimintaan mukaan tulijoille. Myös eri yhteisöt voivat ottaa

yhteyttä Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseen järjestäessään tapahtumia ja tilaisuuksia, joiden yhteydessä halutaan kerätä varoja LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen toiminnan hyväksi. Tervetuloa

mukaan toimintaan ! Teksti ja kuva: Minna Vaininen

Vapaaehtoistyö tuo sisältöä elämään Leena Nordanberg on toiminut Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen vapaaehtoisena jo seitsemän vuoden ajan. Ensimmäisenä tehtävänä koulutuksen ja perehdytyksen jälkeen oli tukihenkilönä toimiminen saattohoitopotilaiden parissa. Lisäksi Leena Nordanberg halusi tukea ja auttaa Meri-Karinan alueen asukkaita ystävätoiminnan kautta. Asukkaiden kanssa ulkoilu, kauppa- ja lääkärikäynneillä avustaminen, retkien ja harrastustoiminnan järjestäminen ovat olleet vuosien varrella mieluisaa ja monia mukavia muistoja on tehtävistä kertynyt. -Vähitellen, syöpäyhdistyksen toimintaan tutustuessa, myös vapaaehtoistehtävät ovat laajentuneet ja monipuolistuneet, samoin taito huomata ja arvioida, miten tehtäviä kan-

nattaa tehdä ja mikä on itselle soveltuvaa toimintaa sekä mitkä ovat omat voimavarat, sanoo Leena. -Leenalle ovat tuttuja lähes kaikki tehtävät, joita Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen piirissä voi vapaaehtoisena tehdä: Ystävätoiminta, kahvitus- ja myyjäistoiminta, varainhankinta, pihatalkoot, monenlaiset kuljetus- ja toimistotehtävät sekä erilaisissa tapahtumissa ja niiden järjestelyissä avustaminen. Mieluisinta tehtävää on vaikea nimetä. Kaikista tehtävistä saa hyvän mielen, koska tietää toimivansa hyvän asia puolesta. Erilaisten ihmisten kohtaaminen ja yhdessä toimiminen antavat motivaatiota toimintaan. Tekemällä oppii ja tutustuu uusiin ihmisiin ja asioihin. Monista

vapaaehtoisista on tullut myös ystäviä, joiden kanssa tavataan säännöllisesti esimerkiksi käsitöiden, kahvituokioiden tai Mimmi-koiran kanssa ulkoilun merkeissä. Leenan Mimmi-koira on asukkaiden lemmikki, joka ulkoiluttaa asukkaita ja toimii siis vapaaehtoisena ”terapeuttina”. -Leena on vuosien varrella perehdyttänyt monta uutta vapaaehtoista mukaan käytännön toimintaan ja osallistunut uusille vapaaehtoisille järjestettäviin koulutuspäiviin. Yhdessä toimittaessa voi jakaa kokemuksia ja saada välitöntä tukea ja neuvoja toisilta samoissa tehtävissä toimivilta. Myös uusia ideoita toimintojen kehittämiseksi jaetaan. Leena tekee vapaaehtoistyötä omaa aikatauluunsa soveltu-

Leena Nordanbergille ovat tuttuja lähes kaikki tehtävät, joita voi Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen piirissä vapaaehtoisena tehdä. en. Iän myötä tehtävät myös muuttuvat ja tarvittaessa pidetään välillä vapaata, toteaa Leena.

-Joulukuussa Leena osallistuu vapaaehtoistyössä kahvitukseen, arpamyyntiin ja joulukorttien postitustehtäviin. Aktii-

vinen vapaaehtoistyö jatkuu. Teksti ja kuva: Minna Vaininen


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2012 - 5

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen 15-vuotias Etuset-ryhmä juhli taivaltaan Etuset-ryhmä on ollut helpottamassa eturauhassyövän kanssa elämistä jo 15 vuoden ajan. Samalla kun syöpä yleistyy, kolmannen sektorin palveluille on koko ajan enemmän kysyntää. Meri-Karinassa pidettiin 2.4.2012 juhlaluento, jossa käsiteltiin miesten yleisintä syöpämuotoa, eturauhassyöpää. Seminaarissa oli useita vaikutusvaltaisia puhujia. Myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojala piti oman puheenvuoronsa. Tilaisuuden avannut Ojala puhui vapaaehtoistyön merkityksestä. Vapaaehtoistyö on Meri-Karinassakin tärkeää. Se tukee julkisia ja yksityisiä hyvinvointipalveluja antamalla oman panoksensa syöpäpotilaiden hoidossa ja heidän lähiomaistensa tukemisessa. Syöpä pysäyttää pohtimaan elämää monestakin perspektiivistä. Tähän aiheeseen pureutui emeritusarkkipiispa John Vikström. Yksi näkökulma on terveyden merkitys. Miten terveys voidaan määritellä? Yhden määritelmän mukaan sillä tarkoitetaan täydellistä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaa. Vikströmin mukaan tällaista tilaa on kuitenkin mahdoton saavuttaa. - Ei ole realistista ajatella, että ihmisen tila olisi noin täydellinen. Kokonaisvaltaista terveyttä on vaikea määritellä, mutta yhtenä sen osana näkisin, että pystyy mielekkäästi ja järkevästi suhtautumaan elä-

män koviinkin tosiasioihin. Vikströmin mielestä uskonnollisuudella on positiivinen suhde terveyteen. Hän nostaa henkisen ja hengellisen hyvinvoinnin yhdeksi terveyden komponentiksi. Uskonto tarjoaa vastauksia ihmisiä askarruttaviin asioihin läpi elämänalueiden. Urologian ylilääkäri Peter Boström toi lääketieteellisen näkökulman seminaarikeskusteluun. Hän kävi läpi syövän yleisyyttä, sen taustoja ja todentamista. Seulonnot ovat hyvä tapa löytää uusia syöpätapauksia, mutta ne ovat hintavia. Seulontoja vaikeuttaa se, että osa löydetyistä kasvaimista on hyvälaatuisia. - Ikääntymiseen kuuluu eturauhasen kasvu. Useimmiten se on hyvälaatuista. Jos joku saa tietää sairastavansa syöpää, jolle ei kannata tehdä mitään, se voi tuntua raskaalta. Kasvainten yleistyessä olisi kuitenkin syytä seuloa yhä suurempi osa ikääntyvistä miehistä. Kun tauti havaitaan ajoissa, sitä voidaan hoitaa huomattavasti tehokkaammin. On myös oikeudenmukaista, että ihmiset tietäisivät kehossaan tapahtuvista muutoksista. Keskimäärin 1 000 seulottua miestä kohti löytyy noin 33

Emeritusarkkipiispa John Vikström (keskellä) totesi esityksessään, että kokonaisvaltaista terveyttä on vaikeaa määritellä, mutta yhtenä sen osana hän näkisi, että ihminen pystyy mielekkäästi ja järkevästi suhtautumaan elämän koviinkin tosiasioihin. Urologian ylilääkäri Peter Boström’in mukaan seulonnat ovat hyvä tapa löytää uusia syöpätapauksia, mutta ne ovat hintavia. Seulontoja vaikeuttaa se, että osa löydetyistä kasvaimista on hyvänlaatuisia. Toiminnanjohtaja Hannu Tavio (oikealla) muistutti kuulijoita, että potilas on yksilö, jonka sairauden kokemista voidaan helpottaa ottamalla hänen henkilökohtaiset tarpeensa huomioon. syöpätapausta. Luku on pieni. Siltikin seulonnat ovat tärkeitä niin kauan kuin niillä voidaan pelastaa ihmishenkiä. Seminaarin lopuksi Suomen Eturauhassyöpäyhdistys PROPOn toiminnanjohtaja Hannu Tavio otti vielä kantaa seulonta-asiaan huomioimalla, että itsensä tutkituttaa vapaaehtoisesti kaikkein useimmin hyväosaiset. Näin ollen yleiset seulonnat

ikään kuin demokratisoisivat tapausten toteamista koko väestön keskuudessa. Köyhälläkin on oikeus terveyteen. Tavio puhui myös eturauhassyövän monista tasoista. Terveyshallinnollinen taso, yhteiskunnalliset kustannukset, tutkimustaso ja lääketieteelliset toimenpiteet ovat esimerkkejä näistä. Potilaan kannalta hyvin tärkeä taso, koettu ja eletty tauti,

unohtuu monesti. Olennaista olisi, että potilas-lääkäri-kommunikaatio toimisi, ja potilasta ei kohdeltaisi vain toimenpiteiden kohteena. Potilas on yksilö, jonka sairauden kokemista voidaan helpottaa ottamalla hänen henkilökohtaiset tarpeensa huomioon. Etuset-ryhmän perustamisen jälkeen ensimmäinen luentotilaisuus ja kokoontuminen pidettiin 2.4.1997, ja päiväl-

Koe bensiinimoottorivallankumous – FORD FOCUS 1.0 EcoBoost CO2 alkaen 109 g/km. Nyt Automaassa.

leen 15 vuotta tätä myöhemmin pidettin ryhmän juhlaseminaari. Seminaarissa kuultiin neljän puhujan ohella taiteilija Arja Lylyn musiikkiesityksiä. Etuset tarjoaa luentoja ja vertaistukea eturauhassyövän kanssa eläville. Lisäksi se järjestää matkoja ja muuta virkistystoimintaa ryhmäläisille. Teksti ja kuva: Joel Kanerva

UUSI FORD

Raisiossa ja uudesta liikkeestämme Turussa Helsinginkatu 22 - tervetuloa! UUSI FORD VUODEKSI KÄYTTÖÖN • S-ETUKORTILLA HETI MUKAAN • LYHYT 12 KK SOPIMUS • SAMAAN HINTAAN JOKA KUUKAUSI • AINA TAKUU VOIMASSA • EI HUOLTOHUOLIA, EIKÄ YLLÄTYSKULUJA

Uusi Ford 1.0 EcoBoost -bensiinimoottori tuottaa 100 tai 125 hevosvoiman tehon ja käyttömukavuutta lisäävän jopa 170–200 Nm väännön. CO2-päästöt 109–117 g/ km ja polttoaineen EU-yhdistetty kulutus 4,8–5,1 l/100 km.

UUSI FORD FOCUS 1.0 EcoBoost Hinta alkaen

• EI KÄSIRAHAA • VAIHTOEHTO VAIHTARILLE TAI TYÖSUHDEAUTOLLE 12 kk jälkeen palauta tai vaihda uuteen.

automaa./uusifordvuodeksi

22.448,95 €

(sis. toim.kulut 600 €)

5-ovinen Ford Focus 1.0 EcoBoost alk. 22.448,95 € (autoveroton suositushinta 18.120 € + arvioitu autovero CO2-päästöillä 109 g/km 3.728,95 €). Hinta sisältää toimituskulut 600 €. Kuvan autot erikoisvarustein.

Automaa Raisio Nikkarinkatu 1 Automyynti 010 765 6760 Huollon ajanvaraus 010 765 6860

Raisio automyynti: ma klo 8-20, ti-pe klo 8-18, la klo 10–15, huolto: ma-pe klo 7-18, la klo 10–15 Helsinginkatu automyynti: ma-pe 9-18, la 10-15, huolto: ma-pe klo 7-17

Automaa Turku Helsinginkatu 22 Automyynti 010 765 6810 Huolto/varaosat 010 765 6830

Puheluhinnat Snt/puhelu Snt/min Kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,21 snt 5,9 snt Kotimaan matkapuhelinverkoista 8,21 snt 16,9 snt Hinnat sis. Alv 23%

ASIAKASOMISTAJAN AUTOKAUPPA

automaa.fi


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

6 - 2012 - N:o 2

Kuolemasta pitää puhua Mikään ihmiselämässä ei liene varmempaa kuin se, että se päättyy meillä kaikilla kuolemaan. Sitten joskus. Joissakin elämäntilanteissa kuolema tulee ison harppauksen likemmäs. Vakava ja parantumaton tauti tai iän lisääntyminen pakottavat pohtimaan kuolemaa ja sen kohtaamista ja ottamaan kantaa myös sen mahdollisesti mukanaan tuomaan kärsimykseen. Meillä jokaisella on käsityksemme hyvästä kuolemasta. Joku haluaa ”mennä kertaheitolla” – vaikka vakavassa onnettomuudessa tulematta tietoiseksi poislähtönsä hetkestä. Toiselle hyvä kuolema voi tarkoittaa tilannetta, jossa nukahdamme kivuttomasti viimeiseen uneen läheistemme läsnä ollessa. Sitten kun elämä ja siihen liittyvät tehtä-

vät on loppuun suorittu ja läheiset hyvästelty. Kivuliasta kuolemaa kukaan meistä ei tietenkään toivo omalle tai läheistensä kohdalle.

Tuntematon kuolema Yhteistä meille kuolemaamme pohtiville on kuitenkin se, että emme todellakaan tiedä

Juha Hänninen kuolemasta lääketieteessä ”Terveydenhuollon tavoitteena on muun muassa sairauksien aiheuttaman kivun ja kärsimyksen lievittäminen sekä ennenaikaisen kuoleman estäminen ja rauhallisen kuoleman takaaminen.” ”Lääketieteessä kuolema on ei-toivottu hoidon lopputulos. Toisaalta etenkin vanhusten kuolemaa on alettu pitää normaalina tapahtumana, jota ei edes tule yrittää estellä, kun sen aika on. ” ”Kuoleminen on pitkittynyt lääketieteellisen tekno-

logian myötä. Kun kuolema pitkittyy, usein myös pitkittyy aika, jolloin sairaus aiheuttaa kärsimystä.” ”Usein lääkärien kliiniset taidot diagnostisoida lähestyvää kuolemaa ovat huonot tai lääkärit ovat haluttomia tekemään diagnoosin lähestyvästä kuolemasta, Se, ettei lähestyvää kuolemaa havaita tai ennuste tehdään väärin, voi johtaa potilaiden tarpeettomaan kärsimykseen ja riittävän hoidon (tai hoidoista pidättäytymisen) viivästymiseen.”

miten se tulee tapahtumaan. vuodet saattohoitolääkärinä ja Siitä huolimatta kuolemasta paljon inhimillistä kärsimystä ja sen kohtaamiseen liittyvis- kokeneena ovat kypsyttäneet tä asioista on tärkeää puhua. häntä tarkistamaan kantojaan. Tuntematon pelottaa ja kuo- Hänninen kirjoittaa: ”Nyt lemaan liittyvien asioiden ja vuonna 2012 huomaan ihmetkäsitteiden ymmärtäteleväni, miksi olen minen saattaa helankarasti vastustapottaa sen kohnut eutanasiaa ”Saattohoito taamista. kuolevan ihmiTerho-kosen kärsimykon turvan din ylilääkäri sen lievittämituomista Juha Hännisen äärikeinonen on vuosia na. Se ei ole loppukuulunut niihin perustunut mielämään.” henkilöihin, jothinkään. Tai ka ovat julkisuukenties hybrikdessa pohtineet seen, jonka mukaikuolemaa monista lähsesti ajattelin voivani tökohdista. Häntä voidaan pi- auttaa kaikkia niillä keinoilla, tää suomalaisen saattohoidon jotka minulla on käytettävisuranuurtajana. Hänninen on säni.” myös tietoisesti halunnut nostaa kuolemaa keskustelun ai- Kun mitään ei ole heeksi ja ottanut siihen julkisesti kantaa sekä omilla kirjoi- tehtävissä on vielä tuksillaan että antamalla paljon tehtävissä asiantuntijahaastatteluja tiedo- Kirjan lukijalle – ja kaikille tusvälineissä. Hänellä on tär- kuolemasta kiinnostuneille ja keää sanottavaa sekä lääkäri- siitä keskusteleville on hyvä kollegoilleen, jotka osallistu- tutustua tärkeisiin termeihin, vat monien ihmisten viimei- jotka tuntuvat valitettavan siin hetkiin että meille maalli- usein menevän ihmisillä sukoille. rullisesti sekaisin. Eutanasia ei ole kenen tahansa kuolevan hoitoa eikä saattohoitoa. SaatSaako mielipiteitohoito on elämän loppuvaitään tarkistaa? heen hoitoa, kun tautia ei Juha Hänninen on toiminut pystytä parantamaan ja kun asiantuntijana monissa kuole- odotettavissa oleva elinaika maa sivuavissa kehittämis- on korkeintaan muutamia hankkeissa ja ollut perusta- kuukausia. Saattohoito on osa massa yhdistyksiä, joiden palliatiivista eli oireita lievitpiirissä on koulutettu kuole- tävää hoitoa silloin kun paman ja siihen liittyvän kivun rantavan hoidon mahdolliymmärtäjiä ja osaajia. Hän on suutta ei ole. Asianmukaiseen Duodecimin Kuolevan poti- saattohoitoon tulisi jokaisella laan oireiden hoidon Käypä tarvitsevalla olla oikeus. Euhoito -suosituksen laatineen tanasia, joka kiihdyttää tällä työryhmän puheenjohtaja ja hetkellä käytävää kuolemaollut perustamassa Suomen keskustelua tarkoittaa potiKivuntutkimusyhdistystä, laan elämän tietoista ja tarkoiSuomen Palliatiivisen hoidon tuksellista lopettamista lääkeyhdistystä ja Suomen Pallia- aineella potilaan omasta tiivisen lääketieteen yhdistys- pyynnöstä tilanteessa. jossa tä. Hän on kirjoittanut aiem- kärsimys on sietämätöntä. minkin kirjoja kuolemasta. ”Eutanasia. Hyvä kuole- Vain harvat ma” -kirja on kokoelma Hännisen aiheeseen liittyviä kir- tarvitsevat eutanasiaa joituksia. Merkittävän siitä Eutanasian käyttö on siis äätekee se, että Hänninen ottaa rimmäinen tilanne, johon ei kantaa omiin aiempiin kirjoi- yleensä jouduta, jos saattotuksiinsa ja ikään kuin päivit- hoito ja palliatiivinen eli oitää niissä käydyn keskustelun reita lievittävä hoito järjestetämän päivän tasalle. Hän tään asianmukaisesti. Päätös kertoo avoimesti tarkista- saattohoitoon siirtymisestä on neensa mielipidettään mm. usein parasta, mitä potilaalle eutanasiasta. Aiemmin hän kuoleman lähestyessä voitorjui sen ehdottomasti, mutta daan tehdä. Hospice-liikkeen

Tunnustettu terveysasioiden tulkki on poissa Perjantaina 28.9. meidän tavoitti suruviesti. Erikoistoimittaja Timo Moberg oli menehtynyt. Monessa mukana olleen miehen sydän petti vain 64-vuotiaana. Timo osallistui vapaaehtoistyönään Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaan yhdistyksen lehden toimittajana ja viestintäneuvoston varapuheenjohtajana 1990-luvun alusta lukien. Timo kirjoitti lehtemme lukijoille syövästä ammattilaisen tekstiä, jossa faktat olivat kohdallaan ja jonka inhimillisen puolen hän oli suodattanut myös omien syöpään liittyneiden kokemustensa kautta. Timoa arvostivat sekä lehtien lukijat, kollegat että lääketieteen ja terveydenhuollon tutkijat ja asiantuntijat, joiden osaamista hän välitti sekä päätoimessaan Turun Sanomissa, Lounais-

Suomen Syöväntorjuntasanomissa ja Syöpä-Cancer -lehdessä. Hän ohjasi omalla esimerkillään lukemattomia lääketieteen ja terveydenhuollon ammattilaisia viestimään terveydestä ja tutkimuksistaan ymmärrettävästi. Timon kanssa työskennellyt lääkäri totesi hänestä näin: ” Timo oli niitä toimittajia, joka osasi kirjoittaa artikkeleita vaativista lääketieteellisistä aiheista sekä ymmärrettävästi että kiihkottomasti. Yhteistyö hänen kanssaan oli aina helppoa ja samalla antoisaa.” Timo Moberg sai työstään useita huomionosoituksia. Hänelle myönnettiin Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Tiedottajapalkinto, Vuoden Tiedetoimittaja-palkinto ja Suomen Syöpäyhdistyksen pronssinen ansiomitali. Viimeksi mainittua hän ei ehtinyt vastaanottaa.

periaatteiden mukaisesti saattohoidossa voidaan tehdä paljon silloin, kun mitään ei parantavan lääketieteen nimissä enää ole tehtävissä eli voidaan lievittää kipua ja siihen liittyvää kärsimystä. Saattohoito ei myöskään ole vain lääketieteellistä hoitoa, vaan hyvään saattohoitoon kuuluu myös mahdollisuus saada apua esimerkiksi sielunhoidollisiin kysymyksiin.

Eutanasia ei ole saattohoitoa Äärimmäisissä tapauksissa potilaan kivun ja kärsimysten helpottaminen ei ole mahdollista ja silloin tulisi Hännisen mukaan voida keskustella myös eutanasiasta, vaikka se ei olekaan helppoa. Asia ei ole helppo eutanasian pyytäjälle eikä sen toteuttajille eli lääkäreille, joiden tulisi eutanasia suorittaa, mikäli se yhteiskunnassamme sallittaisiin. Näin Juha Hänninen pohtii: ”Eutanasia saattaa olla mahdollisuus auttaa ihmistä silloin, kun lääketiede on kyvytön. Useinkaan ei ole kysymys kivusta tai muusta yksinomaan ruumiillisesta oireilusta. Halu kuolla liittyy kokemukseen kaiken merkityksettömyydestä, turhuudesta ja kuoleman lähestymisestä. Sellaisen kuoleman, joka sisältää tunnuspiirteitä elämän lopusta joka kauhistuttaa.”

Tarvitaan laki eutanasiasta Hänninen on saanut muuttuneista mielipiteistään runsaasti palautetta ja mm. Suomen Lääkäriliitto on edelleen sitä mieltä, ettei aktiivisesta eutanasiasta pitäisi säätää lailla. Hänninen vastaa kysymykseen tarvitaanko Suomessa eutanasialakia? – ”Kyllä tarvitaan. Sellainen laki, jossa taataan kuolevalle ihmiselle myös apua, ettei hänen tarvitsisi kokea tilannetta, jossa kuolema tuntuu ainoalta mahdollisuudelta. Sen lisäksi tarvitaan mahdollisuus auttaa myös niitä, joille hyväkään saattohoito ei riitä.” Hänninen on pohtinut asiaa myös lääkärinä omalla kohdallaan: ”Olen valmis hyväksymään Suomeen lain eutanasiasta. Olen myös valmis tarvittaessa toteuttamaan eutanasian. Ei se voi olla pahempaa, kuin seurata vierestä suunnatonta elämän lopun kärsimystä. – Olen siis sitä mieltä, että inhimillinen kärsimys ihmisen kuollessa on väärin ja meillä on velvollisuus lievittää sitä. Vaikka sitten auttamalla ihminen kuolemaan, jos muutakaan emme voi.” ”Eutanasia. Hyvä kuolema” on tärkeä kirja. Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Suomen Syöpä yhdistyksen kuva-arkisto

HAUTAUSJÄRJESTELY -VIHKO noudettavissa liikkeestämme veloituksetta. Avustamme myös vihkon täyttämisessä. HAUTAUSTOIMISTO

Annikki Perttala-Koskinen Oy Alkuperäinen, v. 1932 perustettu perheyritys

80 v. Linnankatu 3

(Brahenkadun kulma) Puh. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen

HAUTAUSTOIMISTO

Linnankatu 9 Turku Muistamme Timoa, hänen ammattitaitoaan ja lämmintä persoonaansa vielä monesti viestintäneuvoston ja lehden

toimituksen kokouksissa. Tuula Vainikainen Kari Ojala

23 23 23 5

Kuljetuspalvelumme päivystää ympäri vuorokauden

Täydellistä hautauspalvelua yli 110 v. www.hautaustoimistosaarinen.fi


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2012 - 7

Suomen suurimmat JOULUMYYJÄISET

TURUN MESSU- JA KONGRESSIKESKUKSESSA Sunnuntaina 9.12.2012 klo 11-18. Tuhansia joulumielellä liikkuvia ostajia, satoja myyjiä Tavara vaihtaa vilkkaasti omistajaa: upeita yksilöllisiä kädentöitä, taidetta, vaatteita, jouluherkkuja ja – koristeita, hauskoja leluja – melkein mitä tahansa. Ei kirpputoria. Ravintola avoinna. Linja-autokuljetukset (nro 100) Kauppatorilta. Vapaa sisäänpääsy. Lahjaongelmiin ratkaisu yhdellä ostosreissulla.

Järj. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

UOTILA & LAINE OY TILI-RINGVALL OY AUKTORISOITU TILITOIMISTO Yliopistonkatu 34 A, 4. kerros 20100 Turku Puh. (02) 277 2111 Telefax (02) 277 2100 E-mail: tilitoimisto@uotila-laine.fi www.uotila-laine.fi

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus www.turunkuntokolmio.com

Seiskarinkatu 35, 20900 Turku puh. 265 7606

- veteraanikuntoutus - Kelan vaikeavammaisten kuntoutus - Kaupungin ja TYKS:n ostopalveluosoitukset - Syöpäyhdistyksen jäsenet -15% lähetehoidoista Esko Hirvinen fysioterapeutti • 0400 510 314 • esko.hirvinen@turunkuntokolmio.com

HYVÄÄ UNTA ELÄMÄN ERI VAIHEISSA

orivuoteen Nyt moott en siovibrastin ostajalle fy e aupanpääll hieronta k

UUSI KAUNEUDEN JA TERVEYDEN HOITOLA AVATTU! AJAVAISTARJOUKSENA YLELLINEN, 1½ h KESTÄVÄ HEMMOTTELUHOITO (arvo 95€) HINTAAN 55€ Hoito sis. täydellisen kasvohoidon laadukkailla ja ylellisillä tuotteilla ja tehokkaan, mutta lempeän lymfahieronnan. Voit kuunnella rauhallisessa,miellyttävässä ilmapiirissä mielimusiikkiasi ja siemailla happivettä. Hoidon aikana hierotaan myös kädet ja jalat nesteitä poistavalla lymfamenetelmällä (koulutettu sairaanhoitaja), iho kosteutetaan ja hoidetaan. Myös hartiaseutu, niska, kaula sekä käsivarret hierotaan. Lopuksi saat int.päähieronnan, hiukset ravitaan ja kosteutetaan huippulaadukkain kampaamotuottein. VARAA AIKA TAI OSTA SUOSITTU LAHJAKORTTI (esim. joululahjaksi) HOITOON, JONKA PÄÄTTEEKSI ASIAKKAAT SANOVAT: ”OLEN KUIN TAIVAASSA!” KIILTÄVÄT,UPEAT GEELIKYNNET HINTAAN 55€ (ovh 95€) KASVOJEN JUONTEIDEN TÄYTEHOITO -20% OVH:STA Varaa aika ilmaiseen arviointiin/suunnitteluun erikoissairaanhoitajalta ja päätä, miltä huomenna näytät!

Uusi Moottorivuode on laadukas ja helppokäyttöinen. Päädyn korottaminen tuo helpotusta kuorsauksen sekä närästyksen oireisiin.

alk. 2683 € (80cm x 200cm)

he hengittävä e

Unikulma Oy

täysin

pestävä tä ä A Air-o-Bed -petauspatja tarjoaa optimaalisen lämpötilan sekä nukkumismukavuuden kolmiulotteisen rakenteen ansiosta.

alk. 804 € ( 80cm x 200cm )

RIPSIEN PIDENNYS HINTAAN 75€ (OVH 98€) KORKEALAATUISILLA TUOTTEILLA

SILLBERG STUDIOT / SILLBERG HOITOLAT Johanna Sillberg puh. O4O 77 96 137 • johanna.sillberg@gmail.com • www.sillbergstudiot.fi

ja

Raisio Itäniityntie 14, 040 585 6798, ark. 10-20, la 10-17, su 12-16


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

8 - 2012 - N:o 2

Anna-Liisa leikitti lapsisyöpäpotilaita 25 vuotta Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on järjestänyt lapsisyöpäpotilaille ja näiden perheille leikkitoimintaa ja sairaala-askarteluja 25 vuoden ajan. Toiminnasta on vastannut lastentarhanopettaja Anna-Liisa Pohjanen. Työmaana on ollut TYKSin osasto 416, hematologian poliklinikka, Meri-Karina sekä alkuaikoina myös perheiden kodit. Anna-Liisa Pohjanen jäi eläkkeelle alkusyksystä. Työ sai alkunsa, kun sairaala ehdotti syöpäyhdistykselle lastentarhanopettajan palkkaamista. Turku ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. tekivät sopimuksen, että Syöpäyhdistys tuottaa lasten leikkitoimintaan kuuluvia palveluja sairaalan askarteluohjaajan avuksi lapsisyöpäpotilasperheille. Kaupunki osallistui turkulaisten perheiden kustannuksiin noin 20 vuoden ajan. —Olin ollut 12 vuotta päiväkodissa. Olin toiminut pyhäkoulusihteerinä ja päiväkerho-ohjaajana viisi vuotta. Pyhäkoulusihteerikoulutuksessa oli hollantilaisen lasten sairaalasielunhoitajan luento työstään. Hän oli teologi, mutta hän myös askarteli lasten kanssa. Luennon jälkeen ajattelin, että tuota minäkin haluan tehdä, Pohjanen kertoo. Sitten hän näki lehti-ilmoituksen, jolla haettiin lapsisyöpäpotilaille puolipäiväistä lastentarhanopettajaa. Asiat loksahtivat kohdalleen. —Tuohon aikaan päiväkodeissa oli suuret lapsiryhmät. Minulla oli samanaikaisesti tärkeä, mutta myös riittämätön olo, kun kaikille lapsille ei tuntunut olevan aikaa. Sairaalassa voi keskittyä yhteen lapseen kerrallaan. Työssä oli monia käytännön haasteita. Alkuaikoina pahoinvointilääkkeet eivät olleet yhtä hyviä kuin nyt. Leikkimisestä ei tule mitään, jos lapsi koko ajan oksentaa. Askartelujen suunnittelussa piti ottaa huomioon se, kumpaa kättä lapsi pystyi käyttämään, jos toiseen käteen oli kiinnitetty tiputusletku. Nyt monet lapset käyttävät rinnassa olevaa ihonalaista infuusioporttia, johon letkut kiinnitetään.

Meri-Karinaan leikkihuone Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karina aloitti vuonna 1990 toimintansa. Kongressija juhlasali sekä syöpälasten toimintatilat saatiin vuonna 1997. —Haaveilimme vuosia omasta tilasta. Viimein pää-

simme suunnittelemaan MeriKarinan leikkihuonetta. Esikuvana olivat ruotsalaisten sairaaloiden leikkitilat, joissa on omat tilansa eri ikäisille lapsille, eri toiminnoille sekä iso yhteinen tila. Leikkihuoneessa on tilat pelikonsoleille, kotileikeille ja puiselle pienoisrautatielle. Liukuovien kautta tilat laajenevat suurempaan saliin, jonka yhteydessä on hiekka- ja vesileikkihuone. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtajan Kari Ojalan johdolla käytettiin paljon aikaa tilojen saamiseksi toimiviksi lapsille ja nuorille. Iso monitoimitila on myös kokous-, kurssi- ja juhlakäytössä. —Lisäksi uimahalli, liikuntasali ja leikkikenttä ovat tehneet Meri-Karinasta paikan, johon infektioeristyksessä olevat perheet mielellään tulevat. Lastentarhanopettajaa onkin tarvittu toimintapäivissä, lapsiparkeissa ja kursseilla. Toiminnan ja leikkivälineiden sekä suuri osa jopa tilojen vaatimista varoista piti kerätä maailmalta. —Alkuvuosina olin perheiden mukana keräyksissä ja hyväntekeväisyystempauksissa. Vaikka Pohjasen työ olikin leikkiä, oli siinä myös vakavampi puolensa. Kaikki lapsisyöpäpotilaat eivät selviä sairaudestaan. —Kun tulee tieto, että lapsi ei selviä, tunnen oloni hirvittävän väsyneeksi. En voi hyväksyä sitä, että joitakin lapsia ja nuoria ei enää ole. Pohjanen on saanut työhönsä ammatillista etäisyyttä. Työssä ei itku tule, mutta muissa tilaisuuksissa, esimerkiksi hautajaisissa musiikin alkaessa soida, tunteet tulevat pintaan.

Eläkepäivinä vauvanhoitoa Pohjanen sanoo, että lapset ja vanhemmat ovat pysyneet suurin piirtein samanlaisina. —Näen kuinka suuresti vanhemmat välittävät lapsistaan ja siitä olen iloinen. Lapsi leikkii ja elää tässä hetkessä murehtimatta tulevia, kun vie-

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. palkkasi 25 vuotta sitten lastentarhanopettaja Anna-Liisa Pohjasen järjestämään leikkitoimintaa lapsisyöpäpotilasperheille. Meri-Karinassa Syöpäyhdistyksen Loimaan paikallisosaston teettämässä ja lahjoittamassa leikkimökissä touhuamassa Nea, Verna ja Ville.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on keräyksin saanut varoja toimintaansa. Meri-Karinan Dragonpark-leikkipuiston laivalla Nea, Ville, Verna ja lastentarhanopettaja Anna-Liisa Pohjanen. ressä on turvallinen läheinen. Leikkimällä, piirtämällä ja maalaamalla lapsi voi käsitellä vaikeita kokemuksiaan. Leikki tuo sairaalaelämää normaaliutta.

Taina Niemelä Oy kirjanpitotoimisto

VARATTU

Purokatu 25, 20810 Turku puh. (02) 511 3000 faksi (02) 511 3030 taina.niemela@tnoy.fi

—Se harmittaa, että en ehtinyt olla kaikkien lasten ja nuorten kanssa yhtä paljon. Lapsen sairaalahoidot saattoivat esimerkiksi osua niihin päiviin, jolloin en ollut töissä.

Mitä eläkepäiviksi on tiedossa? —Vauvan hoitoa. Olen saanut ensimmäisen lapsenlapseni. Ja ehkäpä jotain muutakin. Työ sairaalassa on opettanut

ajattelemaan, että vasta illalla näkee, mitä päivä toi tullessaan. Teksti ja kuvat: Pekka Remes


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2012 - 9

Avoimien ovien päivä Meri-Karinassa:

”Tuen ja tiedon jakaminen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tärkein tehtävä” Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa järjestettiin huhtikuussa perinteinen Avoimien ovien päivä. Lähes 300 kävijää tutustui MeriKarinaan, Karinarannan tehostetun palveluasumisen yksikköön, saattohoitoon keskittyvään Karinakotiin sekä alueella sijaitsevaan Pyhän Henrikin ekumeeniseen taidekappeliin. Avoimien ovien - päivän yhteydessä järjestettiin myös pääsiäismyyjäiset. Myynnissä oli muun muassa Ahkerat Kertut -käsityöpiirin valmistamia pääsiäiskoristeita ja käsitöitä sekä leivonnaisia ja kortteja, joiden tuotto ohjataan syöpäpotilastoimintaan. Arpajaisiin ja kilpailuihin osallistui myös suurin osa kävijöistä. Taiteilija Hilkka Honkasalon värikkäät ja luonnonläheiset öljyvärimaalaukset houkuttelivat katsojia nauttimaan taiteesta Meri-Karinan kongressikäytävän näyttelytilaan, jossa järjestetään vaihtuvia, yleisölle avoimia taidenäyttelyjä ympäri vuoden. Moni kävijöistä pysähtyi myös tuhkakuppimuseon vitriinin eteen katselemaan ja keskustelemaan tupakointikulttuurin muutoksesta ja tupakan aiheuttamista terveyshaitoista. Avoimien ovien päivänä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen neuvonta-aseman, kurssitoiminnan sekä vapaaehtoistoiminnan palveluista sai tietoa Meri-Karinan esittelypisteissä, joissa toiminnasta vastaavat olivat paikalla vastaamassa kysymyksiin ja jakamassa esitteitä. Terveysnurkkauksessa sai tietoa ja neuvontaa syövän ennalta ehkäisystä, varhaistoteamisesta ja ihomuutoksista sekä

syövän perinnöllisyydestä. Kurssitoiminta jakoi tietoa ja vastasi kysymyksiin eri syöpäpotilasryhmille järjestettävistä kursseista, kuten sopeutumisvalmennuskursseista ja virkistyskursseista. Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista ja tukihenkilötoiminnasta sai tietoa vapaaehtoistoiminnan esittelypisteessä. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä vapaaehtoistoimintaa toteutetaan monenlaisessa talkootyössä sekä yksilö- ja ryhmämuotoisessa tukihenkilö- ja vertaistukitoiminnassa. Myös Avoimien ovien päivän järjestelyihin osallistui suuri joukko vapaaehtoisia. Lämmin kiitos kaikille osallistuneille. Avoimien ovien päivän yhteydessä toteutettiin kävijöille kysely Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n tärkeimmästä tehtävästä yleisön näkökulmasta. Useissa vastauksissa tuotiin esille yhdistyksen tärkeä merkitys tuen antajana syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen. Syöpäsairauksiin liittyvä tiedon jakaminen ja neuvonta nimettiin myös yhdistyksen tärkeimpien tehtävien joukkoon. Yhdistyksen rooli syöpäpotilaan selviytymisen tukemisessa sairauden eri vaiheissa ja mahdollisuus saada palveluja joita ei saa

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Turun paikallisosaston Salme Kauppinen(vas.), Marja-Leena Louhi ja Leila Leino myivät arpoja Avoimien ovien päivän myyjäisissä. muualta, kuten syöpäpotilaiden saattohoito ja vertaistuki, koettiin myös tärkeäksi. Toivon antamisen ja ihmisläheisen toiminnan nähtiin liittyvän oleellisesti yhdistyksen toiminnan luonteeseen.

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus tarjoaa monipuolisia palveluja syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen sekä nähtävää ja palveluja myös muille kiinnostuneille. Esimerkiksi erilaisia yleisölu-

entoja, näyttelyjä ja tapahtumia järjestetään ympäri vuoden. Meri-Karinassa on mahdollista järjestää juhlia, muistotilaisuuksia ja muita kokoontumisia. Lisätietoa ajankohtaisista

tapahtumista ja palveluista osoitteesta www.lssy.fi tai Meri-Karinan keskus, puhelin 02 2657 666. Teksti ja kuva: Minna Vaininen

Osuustoiminta = yhteistä etua Turun Osuuskauppa on osuustoiminnallinen yritys, jonka omistajina ovat sen asiakasomistajat. Osuustoiminnallisen yritysmuodon ansiosta meillä on mahdollisuus laittaa hyvä kiertämään. Turun Osuuskaupan tulos käytetään oman toimialueen hyväksi – asiakasomistajien etuihin ja palvelujen kehittämiseen. Osuustoiminnan periaatteisiin kuuluu myös vastuu yhteisistä asioista. Turun Osuuskauppa investoi, työllistää ja on monin tavoin mukana vahvistamassa toimialueensa hyvinvointia.

www.tok.fi


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

10 - 2012 - N:o 2

PÄÄSIÄINEN ESPANJAN BASKIMAASSA

BILBAO JA SAN SEBASTIAN 28.3. – 1.4.2013

Mitä tulee ensimmäiseksi mieleen Baskimaasta? Bilbao, Guggenheim vai San Sebastian? Baskimaa on baskien kansan kotimaa, joka sijaitsee Biskajanlahden ja Pyreneiden vuoriston tuntumassa. Merkittävimmät ja tunnetuimmat kaupungit alueella ovat Bilbao, San Sebastian, Pamplona ja Biarritz. Tämä matka tutustuttaa matkailijat kahteen kaupunkiin; majoituspaikkana neljän yön ajan olevaan Bilbaohon sekä retken aikana tutustumiskohteena olevaan San Sebastianiin. Unohtaa ei voi Riojan retkeä eikä sen alueen kuulua Riojan alueen viiniä, jota maistellaan retken aikana. Bilbaon tunnetuin nähtävyys lienee Guggenheimin –museo unohtamatta monia muita nähtävyyksiä sekä tunnelmallista Vanhaakaupunkia, maailmanmaineen saavuttaneen Baskimaan keittiön, katukahviloita ja värikkäillä lasimaalauksilla koristettua Mercado de la Riberan kauppahallia. Vajaa 30 km Ranskan rajalta Atlannin rannalla sijaitseva kaupunki, San Sebastian, tunnetaan maailmalla kansainvälisestä filmifestivaalistaan ja tietysti myös tapaksesta, Baskimaassa nimeltä pintxo. Kaupunkia ympäröi muutama vuori tai oikeammin kukkula, mistä johtuen ilmasto San Sebastianissa on poikkeuksellisen miellyttävä. MATKAOHJELMA: Torstai 28.3.2013 Lähtö klo 09.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinki-Vantaan lentoasemalle, josta Lufthansan lento LH 2463 lähtee klo 12.55 Müncheniin. Klo 14.35 saavutaan Müncheniin, josta jatketaan Lufthansan lennolla LH 1826 klo 15.30 Bilbaohon. Klo 17.45 saavutaan Bilbaon lentoasemalle. Kuljetus ydinkeskustassa lähellä nähtävyyksiä sijaitsevaan Abando Hotel´iin. Illallinen hotellissa. Pitkäperjantai 29.3.2013 Aamiainen hotellissa. Päivän aikana tutustutaan Bilbaon kaupunkiin kiertoajelulla sekä myös kävellen. Vielä 20 vuotta sitten Bilbao oli harmaa satamakaupunki mutta kaikki muuttui Guggenheim –rakennuksen myötä ja kaupunki sai uuden loiston. Viheralueita luotiin, kukkia istutettiin ja Nervion joen reunoja koristaa upeat kävelykadut. Tutustumiskohteena on myös Frank Gehryn upea luomus, Guggenheim -museo, jonka julkisivutkin ovat ihmettelemisen arvoiset kuten myös museossa näytteillä olevat taideteokset. Kierroksen jälkeen lounas, jonka jälkeen loppupäivän voi käyttää kaupunkiin tutustumiseen omien mieltymysten mukaan. Pääsiäispäivä, lauantai 30.3.2013 Aamiainen hotellissa. Tänään tehdään kokopäiväretki Riojan viinialueelle. Vieraillaan Marques de Riscalin viinitilalla Elciegossa, Riojan alueella, joka on yksi kaikkien aikojen kuuluisimmista viininviljelyalueista Espanjassa. Frank Gehry on jättänyt jälkensä myös Riojan alueelle rakentamalla hyvin erikoisen hotellirakennuksen keskelle vanhaa ja perinteistä viininviljelyaluetta. Tätä viiden tähden hotelli Marques de Riscal´ia voidaan ihailla ulkoapäin. Retken aikana lounas. Paluu illansuussa Bilbaohon, jossa loppuilta vapaata aikaa. Sunnuntai 31.3.2013 Aamiainen hotellissa. Kokopäiväretken tutustumiskohteena on San Sebastian, joka on tunnettu upeasta rannastaan, ruokakulttuuristaan ja erityisesti Tapas –kulttuuristaan. Jo

1800-luvulla San Sebastian oli tunnettu kylpyläkohde aatelisille terveellisen ilmastonsa ja hevosenkenkämuotoisen rantansa La Conchan (simpukka) ansiosta. La Concha – rannan loppupäässä sijaitsee yksi kaikkien tunnetuimmista baskisukuisen kuvanveistäjän Eduardo Chillidan rautateoksista, La Peineta eli rautakampa, joka näyttää ikään kuin kampaavan meren myrskyisiä aaltoja. Retken aikana nautitaan Tapas -lounas Vanhassakaupungissa. Omaa aikaakin jää ennen paluuta majoitushotelliin. Illallinen Bilbaossa. Maanantai 1.4.2013 Aamiainen hotellissa. Ajo Bilbaon lentoasemalle, josta Lufthansan lento LH 1825 lähtee klo 11.55 Münheniin. Klo 14.05 saavutaan Müncheniin, josta jatketaan Lufthansan lennolla LH 2464 Helsinkiin klo 14.45. Helsinkiin saavutaan klo 18.15. Kuljetus Turkuun, jonne saavutaan noin klo 21.00. Matkalle mukaan ehjä voimassaoleva ulkomaanpassi tai virallinen voimassaoleva EU-henkilökortti, josta ilmenee myöntämis- ja voimassaolopäivät. Matkavakuutus, johon sisältyy myös matkatavaravakuutus sekä riittävän kattava peruutusturvavakuutus oman, lähiomaisen tai matkatoverin vakavan sairastumisen tai kuoleman varalta, on syytä tehdä heti matkavarauksen jälkeen sekä huolehtia perusrokotusten voimassaolosta ja tarvittaessa MPR-rokotuksesta. Valuutaksi euroja. Hotelli: Abando Hotel***Colon de Larreategui 9, Bilbao puh. +34 944 236 200 www.aranzazu-hoteles.com Sijaitsee aivan Bilbaon ydinkeskustassa. Kulttuuri ja ostokset ovat kaikki käden ulottuvilla. Hotellissa 145 huonetta, joissa kylpyhuone, puhelin, TV, Canal +, tallelokero, ilmastointi ja minibaari. Hotellissa ravintola, kahvila, baari, pesula ja kampaamo. Matkan hinta: jäsenet 1460 euroa ei-jäsenet 1485 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta 180 euroa. Hintaan sisältyy: ✓ linja-autokuljetukset Turku-Helsinki-Vantaan lentoasema-Turku ✓ lentomatkat Lufthansan reittilennoilla HelsinkiMünchen-Bilbao-München-Helsinki ✓ linja-autokuljetukset perillä kohteessa ohjelman mukaan ✓ 4 yön majoitus Abando Hotel´issa 2 hengen huoneessa ✓ 4 aamiaista, 3 lounasta ruokajuomineen ja 2 illallista ruokajuomineen ✓ sisäänpääsymaksut ja opastukset ohjelman mukaan ✓ paikallisoppaan palvelut ✓ Matkarin matkanjohtaja Lena Sarlinin palvelut

LUCIA-NEITO TUO VALON PIMEYDEN KESKELLE LUCIAN KRUUNAJAISET JA JOULUMARKKINAT PORVOOSSA TORSTAINA 13.12.2012

Pyhä Lucia on katolisen kirkon kanonisoima pyhimys ja ortodoksisen kirkon muistelema pyhä, joka koki marttyyrikuoleman keisari Diocletianuksen hallituskauden lopulla noin vuonna 304. Mitään muuta Luciasta ei varmuudella tiedetä. Lucia on sokeiden ja näkövammaisten pyhimys. Pyhän Lucian päivää vietetään 13. joulukuuta. Perinteeseen kuuluu Lucia-neito, joka on pukeutunut valkoisiin vaatteisiin, punaiseen vyöhön ja kynttiläkruunuun ja kantaa kädessään kynttilää. Tällä matkalla seurataan Porvoon Raatihuoneen torilla Lucian kruunajaisia sekä kuljetaan Lucia-kulkueen mukana Porvoon kirkkoon. Matkaohjelma: Lähtö klo 11.30 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Porvooseen, jossa ensin aikaa katsastaa joulumarkkinat ja kierrellä pienissä kaupoissa. Ennen Lucian kruunajaisia nautitaan joulupöydän antimista tunnelmallisessa ravintola Wanhassa Laamannissa. Klo 18.00 seurataan Lucian kruunajaisia ja kulkueen mukana siirrytään Porvoon Tuomiokirkkoon, jossa musiikkiesityksiä. Turkuun palataan noin klo 21.30. Matkan hinta: jäsenet 96 euroa, ei-jäsenet 112 euroa

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Matkan hinta: jäsenet 148 euroa, ei-jäsenet 164 euroa Hintaan sisältyy: ✓ linja-autokuljetukset ohjelman mukaan ✓ kolmen ruokalajin menu Hotel Kämpissä ✓ musikaalilippu ✓ malja Uudelle Vuodelle ✓ matkanjohtaja Hanna-Leena Laihosen palvelut

RISTEILY VIKING LINEN UUDELLA M/S GRACE -ALUKSELLA 16. – 17.1.2013

Keskiviikko 16.1.2013 Kokoontuminen klo 20.00 Turun satamassa Viking Linen terminaalissa toisessa kerroksessa. Matkalippujen jako Matkari –kyltin luona. M/S Grace lähtee Tukholmaan klo 20.55. Majoittuminen ikkunallisiin ja alavuoteellisiin Seaside Four –hytteihin. Klo 20.55 buffetillallinen ravintola Aurorassa, kansi 10. Torstai 17.1.2013 Meriaamiainen ravintola Aurorassa klo 06.30 - 09.45. Klo 13.00 yllätysohjelma laivan kokoustiloissa, kansi 9. Klo 15.00 á la carte –päivällinen ravintola Oscarissa, kansi 11. Menu: Toast Skagen, kokonaisena paistettua espressopaahdettua häränfilettä ja sitruuna-marenkikakkua lakritsi-karamellikastikkeen kera. M/S Grace saapuu Turun satamaan klo 19.50.

Hintaan sisältyy: ✓ linja-autokuljetukset ohjelman mukaan ✓ jouluruokailu ✓ matkanjohtaja Pirkko Hallanoron palvelut

Risteilyn hinta kahden hengen Seaside Four –hytissä/henkilö: jäsenet 125 euroa, ei-jäsenet 141 euroa Lisämaksu yhden hengen Seaside Four –hytistä 26 euroa.

JOULU LAUKAAN KYLPYLÄHOTELLI PEURUNGASSA 23. – 26.12.2012

Hintaan sisältyy: ✓ risteily kahden hengen Seaside Four –hytissä ✓ buffet-illallinen ruokajuomineen ✓ meriaamiainen ✓ á la carte –päivällinen ✓ yllätysohjelma ✓ matkanjohtajan palvelut

Kylpylähotelli Peurunka – monipuolinen hyvinvointipalveluiden keskus - sijaitsee Laukaassa lähellä Jyväskylää. Kylpylähotelli Peurunka tarjoaa mittavat puitteet nauttia uudesta teemakylpylästä, ulkoilureiteistä sekä kiireettömän joulun tunnelmasta. Matkaohjelma: Sunnuntai 23.12.2012 Lähtö klo 08.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Laukaalle kylpylähotelli Peurunkaan. Majoittuminen kylpylähotellin päärakennuksen uudistettuihin huoneisiin. Majoittumisen jälkeen lounas. Ennen iltaa mahdollisuus nauttia kylpylän palveluista sekä ulkoilusta. Päivällinen kylpylähotellissa. Jouluaatto, maanantai 24.12.2012, Joulupäivä 25.12.2012 Aamiaiset kylpylähotellissa. Jouluista ohjelmaa: piparien leivontaa, kuusenhakua, rentoutusta, allasvoimistelua, kotatuokio rantakodalla, joulujuhla jouluaattona, joulupukkikin vierailee, jouluhartaus ja joulukirkko. Jouluaattona juhlaillallinen ja joulupäivänä juhlapäivällinen. Tapaninpäivä, keskiviikko 26.12.2012 Tapaninpäivän aamiainen. Aamupäivällä jää vielä aikaa ulkoiluun ja kylpyläosastolle. Lounaan jälkeen lähtö kotimatkalle. Turkuun saavutaan noin 18.00. Matkan hinta: jäsenet 505 euroa, ei-jäsenet 521 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta 108 euroa. Hintaan sisältyy: ✓ linja-autokuljetukset ohjelman mukaan ✓ 3 yön majoitus kylpylähotelli Peurungassa 2 hengen huoneessa ✓ 3 aamiaista, 2 lounasta, juhlaillallinen ja juhlapäivällinen ✓ jouluinen ohjelma kylpylähotelli Peurungassa ✓ teemakylpylän ja kuntosalin käyttö ✓ matkanjohtaja Pirkko Hallanoron palvelut

”VIULUNSOITTAJA KATOLLA” KAIKKIEN AIKOJEN MUSIKAALI HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERISSA SEKÄ LEGENDAARINEN HOTEL KÄMP UUDENVUODEN AATTONA 31.12.2012

Oscar-palkitun ”Viulunsoittaja katolla” –musikaalin tapahtumat sijoittuvat 1900-luvun Ukrainaan. Köyhällä maitokauppias Tevjellä (Esko Roine) ja hänen vaimollaan Goldella (Riitta Havukainen) on viisi kaunista tytärtä, jotka isä haluaisi naittaa juutalaisen perinteen mukaan. Vanhimmalle tyttärelle onkin jo sopiva sulhanen tiedossa, mutta sydän valitsi toisin. Kaunis, koskettava musiikki ja lämmin, elämänmyönteinen huumori siivittävät rakastettua tarinaa, joka on valloittanut katsojat kerta toisensa jälkeen eri puolella maailmaa. Rooleissa mm. Esko Roine, Riitta Havukainen, Risto Kaskilahti, Janne Aspvik, Sofia Hilli, Ritva Jalonen, Hanna Kaila, Emmi Kangas. Ennen teatteriesitystä ruokaillaan legendaarisessa Kämp Brasseriessa. Matkaohjelma: Lähtö klo 13.45 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, jossa Hotel Kämpin Brasseriessa nautitaan kolmen ruokalajin menusta. Klo 19.00 seurataan Kaupunginteatterissa ”Viulunsoittaja katolla” –musikaalia. Esityksen väliajalla kohotetaan malja Uudelle Vuodelle. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 24.00.

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT: Matkari Oy, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku

”MADAMA BUTTERFLY” TAMPERE-TALOSSA SUNNUNTAINA 17.3.2013

Riipaiseva tarina nuoren geishan rakkaudesta amerikkalaiseen merisotilaaseen saa mystisen kauniit puitteet, kun ihmiskohtaloiden synkkyys yhdistyy kirsikankukkien hehkuun. Esityksessa idän harmoniaa tragediasta, jossa pieni Perhonen antaa ja menettää kaiken. Musiikista vastaa Tampere Filharmonia yhdessä Tampereen Oopperan kuoron kanssa. Esiintyjinä tähtisopraano Soile Isokoski, Hilke Andersen, Alessandro Liberatore, Arttu Kataja, Petri Bäckström, Tiina-Maija Koskela ja Esa Ruuttunen. Matkaohjelma: Lähtö klo 12.30 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Tampereelle, jossa Tampere-talolla seurataan Puccinin ”Madama Butterfly” –oopperaa. Väliajalla kahvitarjoilu leivoksen kera. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 20.30. Matkan hinta: jäsenet 132 euroa, ei-jäenet 148 euroa Hintaan sisältyy: ✓ linja-autokuljetukset ohjelman mukaan ✓ ”Madama Butterfly” –oopperan etupermannon lippu ✓ väliajan kahvitarjoilu ✓ matkanjohtaja Hanna-Leena Laihosen palvelut

PATRICIA KAAS TAMPERE–TALOSSA SUNNUNTAINA 5.5.2013

Patricia Kaas on yksi Ranskan menestyneimpiä artisteja kautta aikojen. ”Pariisin varpusen” Edith Piafin kuolemasta tulee vuonna 2013 kuluneeksi 50 vuotta. Vuoden 2012 marraskuussa Lontoon Albert Hallista käynnistyvällä konserttikiertueella ”Kaas chante Piaf” Patricia Kaas tulkitsee Piafin tunnetuimpia klassikoita hieman modernimpina sovituksina. Patricia Kaasin ranskalaiseen musiikkiperinteeseen pohjautuvaan tyyliin sekoittuu sujuvasti jazz-, pop- sekä jopa rockvaikutteita. Ranskan ihailluimpiin chanson-tulkitsijoihin lukeutuvaa Edith Piafia syvästi arvostava Kaas on syntynyt kolme vuotta Piafin kuoleman jälkeen ja on tällä hetkellä suunnilleen samanikäinen kuin Piaf menehtyessään 1963. Kaas haluaakin kunnioittaa ihailemansa Piafin muistoa ainutlaatuisella Kaas chante Piaf –showllaan.

Matkaohjelma: Lähtö klo 16.30 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Tampereelle, jossa Tampere-talossa seurataan Patricia Kaas ”Kaas chante Piaf” –esitystä klo 19.00. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 23.30.

N:o 2 - 2012 - 11

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y. TIEDOTTAA

ENNENNÄKEMÄTTÖMIÄ MAISEMIA, IKIJÄÄTIKÖITÄ JA ELÄMYKSIÄ

HUIPPUVUORET 10. – 14.7.2013

Lähde kokemaan Huippuvuorten ainutlaatuinen luonto, ikijäätiköt sekä sen karunkaunis luonto! Noin 60 % Huippuvuorista on jäätiköiden ja lumen peitossa. Pohjois-Atlannin virta pitää kuitenkin ympäröivän meren jäättömänä suurimman osan vuotta. Kaamosaika Huippuvuorilla kestää 26.10 – 15.2. ja yötön yö 20.4. – 23.8. Saarella asuu 2116 asukasta, joista suurin osa on norjalaisia, osa venäläisiä ja ukrainalaisia. Huippuvuoret ovat luontomatkailijoiden uneksima kohde, jonka luonnosta kiinnostuneet haluavat kerran elämässään kokea. Kauniin luonnon lisäksi matkailija saattaa kohdata matkallaan myös eläimiä, joita saaren erämaassa liikkuu lukematon määrä: lintulajeja, idänkenttämyyriä, huippuvuortenpeuroja sekä jääkarhuja. Majoituspaikka sijaitsee saaren suurimmassa asutuskeskuksessa Longyearbyenissä, joka tarjoaa yhdessä saaren kauneuden kanssa matkailijalle huikeita nähtävyyksiä ja elämyksiä. MATKAOHJELMA: Keskiviikko 10.7.2013 Kokoontuminen Turun lentoasemalla klo 05.20. Lähtö klo 06.25 Blue1:n lennolla KF883 Tukholmaan. Klo 06.10 saavutaan Tukholmaan. Täältä jatketaan SAS:n lennolla SK481 klo 07.30 Osloon. Saapuminen Osloon klo 08.30. Oslosta jatketaan SAS:n lennolla SK4414 Huippuvuorten Longyearbyeniin klo 09.55. Perille Longyearbyeniin saavutaan klo 13.55. Lentoasemalta ajo Rica Spitsbergen Hotel´iin, jonne majoitutaan neljäksi yöksi. Päivän ohjelmassa on Longyearbyenissä tutustumiskierros, jonka aikana alueen historia, luonto ja kulttuuri tulevat jo tutummiksi. Illalla tehdään illallisretki Camp Barentziin. Illallisen aikana valokuvaesitys, joka esittelee Huippuvuorten alueen karua kauneutta. Torstai 11.7.2013 Aamiainen hotellissa. Päivän aikana tehdään kokopäiväretki veneellä Esmarkin jäätikölle sekä Barentsburgiin. Menomatka kulkee reittiä Grønfjorden-Barentsburg. Barentsburg, johon tutustutaan opastetulla kierroksella, on 500 asukkaan kylä saaristossa ja samalla saaren toiseksi suurin kylä. Barentsburgin väestö koostuu melkein kokonaan venäläisistä ja ukrainalaisista. Vuonna 1920 perustettu Venäjälle kuuluva Arktikugolin hiilikaivos on Barentsburgin tärkein tulonlähde. Aikaa jää myös katsastaa kylän matkamuistokauppa. Retken aikana lounas. Illaksi palataan Longyearbyen´iin. Perjantai 12.7.2013 Aamiainen hotellissa. Päivän aikana ajellaan Husky-koirien vetämillä kärryillä katsellen saaren maisemia. Rohkeimmille tarjoituu mahdollisuus koiravaljakon ohjaamiseen. Ajoreitti vie läpi kauniin Adventdalen, josta avautuu arktinen luonto. Koira-ajelun jälkeen ihastellaan vielä saaren maisemia kävellen Burmaveieniä pitkin. Halukkaat voivat vierailla vielä kirkossa. Retken aikana keksi- ja juomatarjoilu. Iltapäivällä omaa aikaa Longyearbyen´issä. Illan ohjelmassa risteily ohittaen Bore Bayn ja Bohementflyan, josta norjalainen merikapteeni Søren Zachariassen löysi vuonna 1862 hiiliesiintymän. Risteilyllä barbecue –illallinen, jonka aikana kuullaan mielenkiintoisia asioita Nansenin ja Boren jäätiköistä. Retken kesto noin kuusi tuntia. Lauantai 13.7.2013 Aamiainen hotellissa. Aamupäivän retki vie Endalenin kylään, johon tutustutaan kävellen. Endalenissa saaren eläimistös sekä kasvisto tulevat hyvin esille. Retkellä keksi- ja lämmin juomatarjoilu. Retken jälkeen vapaata aikaa. Läksiäisillallinen ruokajuomien kera nautitaan majoitushotellissa sijaitsevassa Funktionӕrmessen –ravintolassa. Sunnuntai 14.7.2013 Aamiainen hotellissa. Ennen lentoasemalle lähtöä nautitaan lounas. Puolen päivän jälkeen ajo Longyearbyenin lentoasemalle, josta SAS:n lento SK4425 lähtee Osloon klo 14.45. Klo 19.00 saavutaan Osloon. Täältä jatketaan Tukholmaan SAS:n lennolla SK1488 klo 21.25. Klo 22.20 saavutaan Tukholmaan, josta jatketaan Turkuun Blue1:n lennolla KF 884 klo 22.55. Turun lentoasemalle saavutaan klo 00.40 (15.7.).

Matkalle mukaan ehjä voimassaoleva ulkomaanpassi tai kansallinen poliisin myöntämä henkilökortti. Kaikenkattava matkavakuutus, johon sisältyy myös matkatavaravakuutus sekä riittävän kattava peruutusturvavakuutus oman, lähiomaisen tai matkatoverin vakavan sairastumisen tai kuoleman varalta, on syytä tehdä heti matkavarauksen jälkeen sekä huolehtia perusrokotusten voimassaolosta ja tarvittaessa MPR-rokotuksesta. Hotelli: Rica Spitsbergen Hotel***+ Box 500 9171 Longyearbyen, Norja puh. +47 79 02 62 00 Hotelli sijaitsee kukkulalla, josta avautuvat huikeat näkymät Longyearbyeniin sekä Larsin ja Longyearbyenin jäätiköille. Hotellissa sauna, kuntosali, ravintola, baari, pesulapalvelu, 88 huonetta, joissa TV, puhelin, suihku, WC ja minibaari. Matkan hinta: jäsenet 2580 euroa ei-jäsenet 2605 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta 140 euroa. Hintaan sisältyy: ✓ lentomatkat Blue1:n ja SAS:n lennoilla Turku-TukholmaOslo-Longyearbyen-Oslo-Tukholma-Turku ✓ 4 yön majoitus Rica Spitsbergen Hotel´issa 2 hengen huoneessa ✓ 4 aamiaista, 2 lounasta ja 3 illallista ✓ ohjelmassa mainitut retket ✓ paikallisoppaan palvelut retkillä ✓ matkanjohtaja Pirjo Lehtovuoren palvelut

Matkan hinta: jäsenet 90 euroa, ei-jäsenet 106 euroa Hintaan sisältyy: ✓ linja-autokuljetukset ohjelman mukaan ✓ ”Kaas chante Piaf” –esityksen lippu ✓ matkanjohtaja Lena Sarlinin palvelut

puh. (02) 2657 913 • avoinna maanantaisin klo 8.00-18.00, tiistaista perjantaihin klo 8.00-16.00


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

12 - 2012 - N:o 2

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksesta

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2012 - 13

on vuosien varrella kehittynyt palvelukampus Kuva: Kerttu Lehtonen

Fysioterapeutti Esko Hirvinen vastaa sopeutumisvalmennuskurssin lääkinnällisestä kuntoutuksesta ja liikunnasta.

Vuodesta 1990 toiminut Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus sijaitsee luonnonkauniissa ja merellisessä ympäristössä Turun Hirvensalossa. Alkuperäisen tarkoituksensa mukaisesti Meri-Karina palvelee syöpäpotilaiden sopeutumisvalmennus- ja toimintakeskuksena ja sen lähiympäristössä sijaitsee sekä itsenäiseen asumiseen soveltuvia palveluasuntoja että tehostetun palveluasumisen yksikkö. Meri-Karinasta onkin vuosien varrella kehittynyt palvelukampus, erilaisista toiminnoista ja tiloista koostuva alueellinen, hallinnollinen ja tulevaisuudessa osittain myös virtuaalinen kokonaisuus.

Sopeutumisvalmennuskeskus – muutoksia kurssitoimintaan vuoden 2013 alusta Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksellä on lähes puolen vuosisadan mittainen kokemus syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä sopeutumisvalmennuksesta ja kuntoutuksesta. Ennen Meri-Karinan valmistumista kursseja järjestettiin hajautetusti eri kurssikeskuksissa mm. Itä-Suomessa. Alusta lähtien kursseja on toteutettu Kansaneläkelaitoksen, Raha-automaattiyhdistyksen ja Varsinais-

Meri-Karinan syöpäneuvonta-asema palvelee maksuttomasti syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä ohella myös oireetonta väestöä.

seista löytyy tietoa sivulta 19. Kursseille hakeutumiseen on tullut muutoksia Kelan rahoittamien kurssien osalta siten, että hakemus liitteineen lähetetään jatkossa suoraan Kelan toimistoon. Hakuaika Kelan kursseille päättyy kolme kuukautta ennen kurssin alkua, mutta peruutuspaikkoja kannattaa kysyä tämän jälkeenkin. Muiden kurssien osalta (rahoittajina Ray ja Tyks) hakemuskäytäntö jatkuu ennallaan eli hakemus liitteineen lähetetään Meri-Karinaan ja hakuaika päättyy kuukautta ennen kurssin alkua. Myös näille kursseille kannattaa kysellä peruutuspaikkoja myöhemminkin. Kelan uuden standardin mukaisesti suurin osa parikursseista muuttuu vuoden 2013 alusta lukien osittaisiksi perhekursseiksi, joille aikuinen läheinen voi osallistua kahden vuorokauden ajan. Meri-Karinassa läheisen on mahdollista edelleen olla mukana koko viisi vuorokautta kestävän kurssin ajan. Meri-Karinassa osittaiselle perhekurssille osallistuvan läheisen täysihoidon hinta kolmelta vuorokaudelta on 165 €/hlö

Toimintakeskus – vertaistukea ja virkeyttä Meri-Karinassa kokoontuvat

myös eri potilasryhmät. Näistä ryhmistä löytyy tietoa tämän lehden sivulta 18 sekä yhdistyksemme kotisivuilta osoitteesta www.lssy.fi. Meri-Karinassa kokoontuvien vertaisryhmien ohjaajina toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Vertaistuki perustuu osallistujiensa omaan elämänkokemukseen, keskinäiseen tasa-arvoon ja solidaarisuuteen, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemiseen sekä kohtaamiseen ja keskinäiseen tukemiseen. Vertaistukea annetaan tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin, eikä se korvaa ammattityötä. Ammattilaisilta saatujen hoitojen, tiedon ja tuen lisäksi muiden samassa elämäntilanteessa olevien tarjoama vertaistuki auttaa arjessa selviytymisessä. Vertaisryhmässä jokainen voi niin halutessaan vuorotellen kertoa omista kokemuksistaan. Myös aktiivinen kuuntelu on keskeinen osa vertaistukea. Vertaistukiryhmiin osallistuminen on kohderyhmille maksutonta. Meri-Karinassa voi myös osallistua vapaaehtoistyöhön omien mieltymysten ja kiinnostuksen mukaan. LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen vapaaehtoiset edustavat mahtavaa määrää erilaisia tietoja, taitoja ja osaamista. Työtä löytyy piha- ja puutarhatalkoissa, keittiössä, pienissä remonttitöissä kuten huonekalujen kor-

Perinteisten virkistyslomien rinnalle olemme suunnitelleet tulevalle vuodelle myös uusia kursseja: KURSSIN NIMI Liikkuen lujaksi –kurssi

Värkäten –kurssi naisille Kynällä ja pensselillä –kurssi Rytmiä ja harmoniaa –kurssi syöpäkuntoutujille ja heidän läheisilleen

Meri-Karinassa on viihtyisiä tiloja, joissa voi luentojen välillä levähtää.

Suomen sairaanhoitopiirin kanssa yhteistyössä ja niiden taloudellisella tuella. Oman kurssikeskuksen myötä ja keskittymällä syöpäpotilaisiin on Meri-Karinan palveluista kehitetty asiakaslähtöisesti korkealuokkaisia sopeutumisvalmennuskursseja. Viime vuosina Meri-Karinassa on toteutettu yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kanssa tutkimusta, jonka tavoitteena on selvittää syöpäkuntoutuksen tuloksellisuutta, löytää tähän luotettavia mittareita sekä kehittää kuntoutuskäytäntöjä. Tämä kansainvälistäkin kiinnostusta herättänyt tutkimus on nyt uhattuna, sillä Kansaneläkelaitos kilpailutti aikuisten syöpäpotilaiden sopeutumisvalmennuskurssit vuosiksi 2013–2016, eikä tämän tarjouskilpailun pohjalta tehdyissä hankintapäätöksissä painotettu laatua, vaan ratkaisevana tekijänä vaikutti hinta. Pienessä, syöpäpotilaiden kuntoutukseen erikoistuneessa Meri-Karinassa hinta kohoaa auttamatta korkeammaksi kuin suurissa kylpylähotelleissa, joissa syöpäkuntoutusta toteutetaan muun toiminnan ohessa. Näin ollen Kelan rahoittama kurssitoiminta tulee vuosina 2013–2016 olemaan MeriKarinassa huomattavasti suppeampaa kuin aiemmin. Vuoden 2013 aikana MeriKarinassa järjestettävistä kurs-

AJANKOHTA

HINTA €/HLÖ 2hh/1hh

28.01.–01.02.2013

240 / 280

04.03.–08.03.2013 02.04.–05.04.2013 23.09.–27.09.2013

220 / 260 170 / 200 240 / 280

HINTAAN SISÄLTYY Kurssin aikana tutustutaan eri liikuntamuotoihin ja pyritään löytämään itselle sopiva liikuntaohjelma kotioloissa toteutettavaksi. Hinta sisältää myös yhden fysikaalisen hoidon. Kurssin aikana askarrellaan ja tehdään käsitöitä. Hinta sisältää myös perustarvikkeet. Kirjallisuus- ja taidekurssin ohjelma toteutetaan yhteistyössä Turun kaupunginkirjaston kanssa. Kurssilla tutustutaan ja käytetään musiikin eri elementtejä musiikkiterapeutin johdolla.

Nostekurssi työikäisille syöpäkun- 30.09. – 04.10.2013 toutujille ja heidän läheisilleen

240 / 280

Kurssin ohjelmassa käytetään työssä jaksamista ja työhön paluuta tukevia työmenetelmiä.

Suolaa ja pippuria –kurssi

220 / 260

Kurssilla perehdytään terveellisen, mutta herkullisen ruuanvalmistuksen saloihin.

25.11. – 29.11.2013

Kuluvana syksynä valmistui Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen Karinaranta 2:n palveluvuokratalo, joka käsittää 27 asuntoa. jaamisessa ja maalaamisessa, postituksessa, myyjäisissä ja erilaisissa tapahtumissa sekä keräyksissä ja arpamyynnissä. Tekeminen lähtee aina halusta olla vaikuttamassa oman yhteisönsä toimivuuteen. Vapaaehtoistyössä voi kokea tekevänsä mielekästä ja tarpeellista työtä lähimmäistensä ja lähiympäristönsä hyväksi. Vapaaehtoisille järjestetään perus- ja täydennyskoulutuksen ohella virkistys- ja luentotilaisuuksia. Vapaaehtoiset ovat talkootyöhön osallistumisensa aikana vakuutettuja yhdistyksen toimesta. Kysy lisää VERTAISTUKI- JA VAPAAEHTOISTOIMINNASTA puhelin 02 2657 619 Sopeutumisvalmennuskurssien ohella Meri-Karinassa järjestetään virkistyslomia, joiden hintaan sisältyy majoitus, täysihoitoateriat, uinti- ja saunavuorot, ohjattua liikuntaa, asiantuntijaluentoja mm. terveellisistä elämäntavoista sekä virkistävää ohjelmallista toimintaa. • 28.01.–01.02.2013 • 20.05.–24.05.2013 • 26.08.–30.08.2013 • 28.10.–01.11.2013 Kysy lisää VERTAISTUKI- JA VAPAAEHTOISTOIMINNASTA puhelin 02 2657 619 VIRKISTYSLOMAT JA -KURSSIT MERI-KARINASSA alkaen 200 €/hlö (2 hh) tai 240 €/hlö (1 hh) Varaukset ja lisätietoja: 02 2657 610 (kurssitsto) tai 02 2657 666 (keskus)

Syöpäneuvonta-asema – apuvälineet jatkossa maksusitoumuksella tai palvelusetelillä Meri-Karinassa toimiva syöpäneuvonta-asema palvelee maksuttomasti syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä ohella myös oireetonta väestöä. Neuvontaaseman palveluihin kuuluu mm. syöpäpotilaiden oireita koskeva neuvonta, henkinen

tukeminen, sosioekonominen neuvonta sekä apuvälineiden (rintaproteesien, -liivien ja uimapukujen sekä peruukkien) välitys. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on vuoden 2013 alusta lukien kilpailuttanut apuvälineiden välitykseen liittyvät ostopalvelunsa. Jatkossa asiakas voi itse valita, hankkiiko proteesinsa tai peruukkinsa sairaanhoitopiirin maksusitoumuksella vai palvelusetelillä. Sairaanhoitopiiri valitsee tarjouskilpailun perusteella yhden palveluntuottajan maksusitoumusasiakkaita varten. Sen sijaan, mikäli asiakas valitsee palvelusetelin, on hänellä mahdollisuus valita useammasta rekisteriin ilmoittautuneesta palveluntuottajasta ja todennäköisesti myös laajemmasta tuotevalikoimasta. Tosin tällöin voi olla, ettei palveluseteli kata kokonaan apuvälineen hintaa, vaan osa siitä voi tulla asiakkaan itsensä maksettavaksi. Tämän lehden julkaisuhetkellä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kilpailutus on vielä kesken. Luomihuolipoliklinikalla neuvontahoitaja tarkastaa asiakkaiden luomia ja ohjaa heidät tarvittaessa eteenpäin jatkotutkimuksiin. Neuvontaasemalla toimiva sairaanhoitaja, joka osallistuu säännöllisesti syöpäjärjestöjen valtakunnallisesti järjestämään, neuvontahoitajille suunnattuun koulutukseen, antaa myös syöpään liittyvää perinnöllisyysneuvontaa ja terveyskasvatusta. Meri-Karinan ohella neuvonta-asematoimintaa on pienimuotoisemmin tarjolla myös Loimaalla ja Salossa. SYÖPÄNEUVONTA-ASEMA ajanvaraus ma-pe klo 9–10 ja 13–14 02 2657 927

Palvelukeskus – asumispalveluja elinkaaren eri vaiheisiin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen asumispalveluissa pyritään kokonaisvaltaiseen huolenpitoon. Tarkoituksena on luoda asukkaille olosuhteet

elää hyvää elämää iän ja avuntarpeen kasvaessa. Lähtökohtana on aina asukkaiden omat toivomukset elämisen valinnoissa. Asukkaita rohkaistaan omatoimisuuteen ja jokainen voi elää oman aikataulunsa mukaan silloin, kun se ei loukkaa muita asukkaita. Meri-Karinan pihapiirissä sijaitsevat rivitalohuoneistot ovat edullisia vuokra-asuntoja, joihin asukas voi niin halutessaan hankkia palveluja joko yhdistykseltä tai esimerkiksi kaupungin kotisairaanhoidosta ja kotipalvelusta. Enemmän hoivaa ja huolenpitoa tarvitessaan asukas voi siirtyä tehostetun palvelun yksikköön, jossa hoitohenkilökunta on paikalla ympärivuorokautisesti. Turun ohella vuokra-asuntoja löytyy myös Salosta, missä sijaitsee yhdistyksen hallinnoiman Karina-Asunnot Oy:n omistama Salo-Karinan palveluvuokratalo. Kuluvan vuoden kesällä Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen yhteyteen valmistui uusia palveluvuokraasuntoja, jotka on rakennettu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tuella. Tähän Karinaranta II:na tunnettuun taloon tehtävät asukasvalinnat perustuvat aravarajoituslain, vuokra-asunto- ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain sekä asukkaiden valinnasta arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin annetun valtioneuvoston asetuksen säännöksiin. Asunnot on tarkoitettu huonokuntoisille vanhuksille, joiden palveluasumisen tarve on selvitetty lääkärinlausunnolla ja joiden fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky edellyttävät tavanomaista enemmän tukipalveluja. Hakijoiden keskinäistä etusijajärjestystä arvioidaan kokonaisuutena hakijoiden asunnontarpeen, varallisuuden ja tulojen perusteella. Lopullisen päätöksen asukasvalinnoissa tekee Turun kaupunki sosiaalihuoltolain perusteella.

Juhla- ja kokouspalvelut Meren ja luonnon läheisyys

PALVELUASUMINEN 02 2657 691 talouspäällikkö/vuokrahallinto 02 2657 601 toimitusjohtaja/isännöitsijä 02 2657 623 tehostetun palvelun yksikkö/hoitohenkilöstö leimaa Meri-Karinaa, joka sijaitsee lähietäisyydellä keskustasta, hyvien kulkuyhteyksien päässä. Meri-Karina onkin suosittu pitopaikka niin perhejuhlille kuin koulutus-, kokous- ja neuvottelutilaisuuksillekin. Kuluvan vuoden aikana on valmistunut mittava remontti, jonka aikana on uudistettu mm. majoitushuoneita, ruokasalia ja keittiötä. MeriKarinassa asiakkaiden käytettävissä on • 30 kpl majoitushuoneita (2 hengen huoneita, joissa wc ja suihku – osa inva-varusteltuja ja osassa lisävuodemahdollisuus) • pienryhmätiloja (5–25 henkilölle) • luentosaleja (40–100 henkilölle) • ruokasali (100 henkilölle) • kongressi-/juhlasali (230– 260 henkilölle) • takkahuone (25 henkilölle) • katettu sisäpiha • sauna- ja uima-allasosasto • kunto-/liikuntasali Katso ehdotuksemme juhla- ja kokousmenulle kotisivuiltamme www.lssy.fi tai pyydä yksilöity tarjous.

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen pihapiiriin valmistui 2000-luvun alussa tehostetun palveluasumisen koti Karinaranta 1, joka käsittää 14 asuntoa.

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa järjestetään vuosittain paljon perhe- ja juhlatapahtumia ristiäisten, ripille pääsyn, ylioppilaaksi tulon, häiden ja syntymäpäivien merkeissä. Pyhän Henrikin ekumeenisen taidekappelin valmistuttua Meri-Karinan alueella on taidekappelissa suoritettujen siunaustilaisuuksien jälkeen pidetty muistotilaisuuksia Meri-Karinassa.

Kysy lisää

Meri-Karinan itsenäiset ammatinharjoittajat

Meri-Karinassa hyvinvointipalveluja tarjoavat itsenäisinä ammatinharjoittajina • Meri-Karinan parturi-kampaamo, Anette Tähti 02 2657 605 • Turun Kuntokolmio, fysioterapeutti Esko Hirvinen 02 2657 606 • Diplomikosmetologi Nora Granlund 02 2657 608

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksellä on Salossa, SaloKarinan palvelutalo, joka käsittää 12 vuokra-asuntoa ja toimitilat yhdistyksen Salon paikallisosastolle.


14 - 2012 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2012 - 15

Tellervo Koivisto vielä kerran:

Karinaranta II vihittiin käyttöön musiikin ja kehujen kera Kun rouva Tellervo Koivisto lokakuun toisena päivänä katkaisi sinivalkoisen nauhan Meri-Karinan uuden asuinsiiven katveessa, tunnelma oli kuin onnekkaassa maaliintulossa. Näiden vihkiäisten myötä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Turun Hirvensaloon juurtunut toiminta- ja palvelukeskus on virallisestikin valmis. Taloja ei edesmenneen Moikoisten kartanon maille enää rakenneta, hyvinvointia ja tulevaisuudenuskoa sitäkin uutterammin. Rouva Tellervo Koiviston vastaanottivat vihkiäisjuhlaan yhdistyksen puheenjohtaja, kauppaneuvos Risto Korpela ja toimitusjohtaja Kari Ojala. Rouva Tellervo Koivistolle kukkakimpun ojentaa Carita Haahtio. Taustalla seisoo Camilla Haahtio.

Vihkiäisjuhlan musiikkiesityksistä vastasivat oopperalaulaja Nicholas Söderlund ja pianisti Marko Autio.

Meri-Karinan viimeisen vihkiäisjuhlan paikkana on uuden palveluasuntosiiven, Karinaranta II:n ja vanhojen kurssimajoituspaikkojen väliin jäävä, nyttemmin katettu tila. Talvipuutarhaksi kutsutun välikön ylle laaditun kupolikaton automaattitoimiset lasiruudut pysyvät visusti kiinni: syyssade voi puhjeta minä hetkenä tahansa. Lokakuun koleudesta ei ole tietoakaan, kun arvokkaat juhlamenot käynnistyvät Marko Aution pianolla soittaman Oskar Merikannon Romanssin siivittäminä. Tervehdyspuheen pitää Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen puheenjohtaja, kauppaneuvos Risto Korpela. Hän tähdentää, että jokseenkin jokainen syöpäpotilas tarvitsee tukea, jollaista Meri-Karina tarjoaa. Täällä tehtävä auttamistyö on lähellä ihmistä ja hänen arkeaan. Vertaistuella on vankka sijansa. Uusia toimintamalleja kehitetään jatkuvasti, Korpela kiittelee. Tuorein, rahaa lähes kahdeksan miljoonaa euroa niellyt voimainponnistus on nyt vihittävä Karinaranta II, joka tarjoaa turvallista asumista 27 ihmiselle, muun muassa ikääntyville syöpäpotilaille ja heidän puolisoilleen. Kun vihkiäisvieraat on lausuttu sydämellisesti tervetulleiksi, kuullaan lisää Merikantoa. Oopperalaulaja Nicholas Söderlundin ja pianisti Marko Aution mahtava esitys ei taatusti jätä ketään kylmäksi. Tilaisuuden tunnelmaa osaltaan keventävä konkarijuontaja Markku Heikkilä toteaa, että kappaleiden nimet – Kylän tiellä ja Elämälle - istuvat täydellisesti tilaisuuden teemaan. Vihkiäispuheen pitää valtiovallan tervehdyksen kera aluehallintoviraston ylijohtaja Kari Häkämies. Hän on huolissaan kuilusta, joka jakaa kansaa hyvä- ja huono-osaisiin. Ihmisten terveystottumusten erot ovat omiaan leventämään kuilua. - Huono-osaisuus, työttömyys ja yksinäisyys kulkevat usein käsi kädessä, Häkämies tietää. Lisää haastetta tuo väestön kiivastahtinen ikääntyminen. Puhuja perää laatua, tasa-arvoa ja kokonaisuuden muistamista avun jakamiseen. Häkämiehen mukaan hoitoketju katkeilee luvattoman usein. Karinaranta II:ssa ei moista vaaraa ole, onhan tukea ja turvaa saatavilla asukkaan kotiovella. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. saa valtiovallan sanansaattajan kiitokset kaikistakin toimistaan. Yhdistys on näyttänyt mallia koko Suomelle kieltäytymällä jättäytymästä ”passiiviseksi avustusten kinuajaksi”. - Vapaaehtoistyöstä on tullut varsinaissuomalaisen syöväntorjuntatyön symboli, Häkämies hehkuttaa ja rinnastaa ilmiön entisaikojen kyläyhteisöjen menoon. Niinpä Karinaranta II:n asukkaat voivat tuntea kuuluvansa seinänaapurustoa laajempaankin yhteisöön. Tervehdyksiä vihkiäisjuhlaan tuovat Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n lukuisista yhteistyökumppaneista merkittävimmät. Ensiksi pääsee ääneen Asumisen rahoitus - ja kehittämiskeskus

Ara, joka on avustanut Karinaranta II -hanketta yli kahdella miljoonalla eurolla. - On hienoa tulla paikan päälle katsomaan, miten tämä suuri savotta on käytännössä toteutunut, iloitsee Aran rahoituspäällikkö Markku Aho. Raha-automaattiyhdistyksen tervehdyksen tuo viestintäpäällikkö Anna-Maria Halle. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on 60-vuotisen historiansa aikana saavuttanut ”Rahiksen” luottamuksen, joten pelirahoja on Turun puoleen tullut mukavasti täkäläistä omaa varainhankintaa täydentämään. Erityisen lämpimästi Halle muistelee koululaisia, jotka 1980-luvulla keräsivät kaksi miljoonaa markkaa syöväntorjuntaan. Turun kaupungin puheenvuoron käyttää ylilääkäri Heikki Alanko. Hän muistuttaa, että terveys- ja sosiaalipuolen yhdistänyttä kaupungin toimia ohjaa lainsäädäntö. - Kädet ovat paljolti sidotut, hän pahoittelee mutta toivoo, ettei mikään silti vaikeuttaisi Turun kaupungin ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen yhteistyötä. Vihkiäisväkeä hemmotellaan toistamiseen Söderlundin ja Aution musiikilla. Söderlund kajauttaa Sarastron aarian Mozartin Taikahuilu-oopperasta – tällä kertaa suomeksi. Gershwinin oopperasta Porgy and Bess kuullaan ystävyyttä ylistävä laulu I got plenty o’ nuttin . Päätössanat lausuu ylilääkäri Liisa Pylkkänen Suomen Syöpäyhdistyksestä. - Todellinen kruununjalokivi on lounaissuomalaisten toteuttama syöpäkuntoutus. Meillä muilla syöpäjärjestöillä on heiltä paljon opittavaa, hän tunnustaa. Perinteiseen juhlaohjelmaan kuuluu yhdessä laulettu Varsinaissuomalaisten laulu. Varttunut väki ei ohjelmalehtiseen painettuja sanoja juurikaan tarvitse. Tulevaisuudessa maakuntalaulua ei ehkä kovinkaan usein veisata. Juontaja Heikkilä kertoo kuulleensa, ettei laulua enää kouluissa opeteta. Juhla saa huipennuksensa, kun Tellervo Koivisto saatellaan talvipuutarhaan viritetyn sinivalkonauhan ääreen ja hänelle ojennetaan samettityynyllä lepäävät sakset. Erkki Välilän puhaltaman fanfaarin soidessa rouva Koivisto katkaisee nauhan tutuksi tulleessa Meri-Karinassa vielä kerran. Palvelukeskuksen uusinkin osa on näin vihitty käyttöön. Iltapäivän päätteeksi Meri-Karinan kehuttu keittiö saa näyttää kyntensä. Kahvittelun lomassa vihkiäisvierailla on tilaisuus kurkistaa Karinaranta II:n asuntoihin. Kerttu Simonen kutsuu käymään oikein peremmälle. Simosen viihtyisä pikkukoti on esillä myös tässä lehdessä.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen juhlatilaisuus päättyi yhdessä laulettuun ”Varsinaissuomalaisten lauluun”.

Teksti: Marja Myllyluoma Kuvat: Ari Peuho

Vihkiäispuheen piti ja valtiovallan tervehdyksen Karinaranta II:n tilaisuudessa esitti aluehallintoviraston ylijohtaja Kari Häkämies.

Rahoituspäällikkö Markku Aho kertoi olevansa tyytyväinen näkemäänsä tuodessaan tilaisuuteen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran tervehdyksen.

Vihkiäistilaisuuden päätössanat lausui Suomen Syöpäyhdistyksen ylilääkäri Liisa Pylkkänen. ”Todellinen kruununjalokivi on lounaissuomalaisten toteuttama syöpäkuntoutus. Muilla syöpäjärjestöillä on täältä opittavaa”, totesi hän puheenvuoronsa lopuksi.

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen suojelijan, rouva Tellervo Koiviston viides kerta katkaista sinivalkoinen nauha Meri-Karinan toimitiloissa todisti, että keskuksen uusinkin osa on näin vihitty käyttöön. Tapahtumaa todisti kauppaneuvos Risto Korpela.

Viestintäpäällikkö Anna-Maria Halle totesi tervehdyksessään Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen saavuttaneen 60-vuotisen historiansa aikana raha-automaattiyhdistyksen luottamuksen.

Turun kaupungin puheenvuoron käyttänyt ylilääkäri Heikki Alanko muistutti, että terveys- ja sosiaalipuolen yhdistänyttä kaupungin toimia ohjaa lainsäädäntö.

Meri-Karinan uudisrakennukseen, Karinaranta II:een on valmistunut 27 uutta asuntoa. Rouva Kerttu Simosen asuntoon tutustuivat PR-päällikkö Taru Kinnusen (oik.) seurassa kapellimestari Kalevi Rothberg ja osastonhoitaja Maija Rothberg.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

16 - 2012 - N:o 2

Eutanasia on hyvä kuolema Eutanasiasta on keskusteltu viime aikoina sekä puolesta että vastaan. Yksi keskustelun ongelmista on se, että keskustelijoilla ei ole yhteisiä käsitteitä. Alun perin eutanasia (kreikkaa, tarkoittaa hyvää kuolemaa) tarkoitti kuolemaa ilman kärsimystä. Meri-Karinassa järjestettiin elokuussa tilaisuus, jossa eutanasiasta puhui syöpälääkäri, emeritaprofessori Inkeri Elomaa. Kristillisestä näkökulmasta kuolemaan luennoi rovasti Rauno Elomaa. Tilaisuuden juonsi lehtori Jouni Elomaa. Inkeri ja Rauno Elomaa ovat aviopari. Jouni Elomaa ei ole heille sukua. —Eutanasia on tarkoituksellinen, aktiivinen toimi potilaan surmaamiseksi, professori Elomaa määritteli eutanasian. Eutanasia edeltää potilaan jatkuvaa ja harkittu pyyntö eutanasian suorittamiseen. Potilaalla on sietämätön kärsimys ja hän on parantumattomasti sairas, ja kaikki muut keinot potilaan auttamiseksi on jo mietitty. Ennen eutanasiaa pyydetään vielä toisen lääkärin mielipide. Tärkeää on myös se, että kaikki asiaan liittyvä kirjataan ja dokumentoidaan. Euroopassa eutanasia on kirjattu lakiin Alankomaissa, Belgiassa ja Luxemburgissa. Eutanasia on sallittu vain tietyin ehdoin. Laissa muun muassa määritellään, että potilas kokee sietämätöntä kärsimystä eikä tilanteen paranemisesta ole toivoa. Aktiivinen eutanasia on siis kuoleman tuottamista. Läheisesti eutanasiaan liittyvä käsite on avustettu itsemurha. Se tarkoittaa tilannetta, jossa ihminen haluaa surmata itsensä, mutta ei pysty siihen fyysisen heikkoutensa takia. Avustetun itsemurhan ja eutanasia ero on siinä, että eutanasiassa toinen henkilö päättää elämän. Avustettu itsemurha on sallittu esimerkiksi Yhdysvalloissa Oregonin ja Washingtonin osavaltiossa ja Sveitsissä.

Huomattavaa on, että Suomessa avustettu itsemurha ei ole rikos.

Eutanasia yhteiskunnan muutoksena Eutanasia-keskustelu kuvastaa myös yhteiskunnan muuttumista.Samaan aikaan, kun ihmisen sosiaaliset tukiverkot ohenevat, lisääntyy myös potilaan autonomia ja päätäntävalta omista asioistaan. Samalla myös halu saattohoitoon kasvaa. Eutanasia-keskustelussa usein unohtuu, että kyseessä on kaksi toimijaa. Eutanasiaa haluava potilas sekä hoitohoitohenkilökunta. —Ei ole selvää, että hoitohenkilökunta haluaisi tehdä murhan, Inkeri Elomaa viittasi tehtyihin tutkimuksiin. —Oma itsemääräämisoikeus ei ole riittävä peruste vaatia toista tekemään jotain. Ylivoimaisesti suurin osa lääkäristä on sitä mieltä, että hyvä palliatiivinen hoito vähentää eutanasia tarvetta. Saman voinee päätellä myös hollantilaisista tilastoista, joiden mukaan eutanasia osuus kuolemista on kahdesta kolmeen prosenttia. Näistä selvästi suurin osa, noin kaksi kolmasosaa on syöpäpotilaita. Inkeri Elomaalla on 35 vuoden kokemus syöpälääkärin työstä. —Kukaan potilaistani ei ikinä pyytänyt eutanasiaa. Elomaa kuitenkin uskoo, että Suomeen tulee jonkinlainen eutanasialaki. Samalla pitää kuitenkin nähdä kokonaisuus. Pitää järjestää laadukas ja oireenmukainen saattohoito. —Pelkästään jo tieto kuolinavun mahdollisuudesta auttaa monia.

Inkeri Elomaan luennon jälkeisessä yleisökeskustelussa tuli esille eräs pelko: käytetäänkö eutanasiaa väärin, ja aiheuttaako eutanasian mahdollisuus potilaissa pelkoa. Yleisökeskustelussa kävi selville, että kuolemasta on tullut vaiettu puheenaihe. Vaikka potilas voisi ilmasta hoitotahtonsa hoitotestamentissa, usein potilaan omaiset haluavat kieltää ajatuksen lähestyvästä kuolemasta.

Jalostaako kärsimys? Rovasti Rauno Elomaa luennoi kuolemasta ja mitä on kuoleman jälkeen kristinuskon näkökulmasta. Luennon jälkeisessä yleisökysymyksessä tiedusteltiin, onko kärsimys Jumalan antama rangaistus ja voiko kärsimys pyhittää? Onko ihmisellä oikeus estää kärsimystä, jos se on Jumalan tapa ohjata oikeaan. Rovasti Elomaa vastasi, että siitä ei ole viestiä, että kärsimys menisi pois. —Ristin kantoa ei tarvitse hakea, se tulee, Elomaa vastasi tunnetulla vertauksella. —Toisen taakan kantaminen on ihmisen perustehtäviä. Eräs yleisökysymys osui illan aiheeseen: Mikä on kristinuskon kanta eutanasiaan? —Mikä on lähimmäisen rakastamista ja mikä ei? Siihen hienosäätöön en ota kantaa, vastasi rovasti Elomaa. Tilaisuuden järjestivät Lounaissuomalaiset Syöpäjärjestöt, Palliatiivisen ja saattohoidon kehittämistoiminnan Palsa-työryhmä. Teksti ja kuva: Pekka Remes

TOSHIBA TEC NORDIC AB Joukahaisekatu 6 20520 TURKU Puh. 010 568 5550

TERVETULOA VÄRIDOKUMENTOINNIN MAAILMAAN Lue lisää tulostus-, kopiointija skannausratkaisuistamme www.toshiba.fi

Meri-Karinassa keskusteltiin eutanasiasta elokuussa. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii lehtori Jouni Elomaa. Alustajina olivat emeritaprofessori Inkeri Elomaa sekä rovasti Rauno Elomaa.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2012 - 17

Syöpäkuntoutujan psykososiaalinen tuki syöpähoitopolun aikana PSYKOSOSIAALISEN TUEN MALLINTAMINEN HOITOPOLUN VAIHE Diagnoosivaihe Diagnoosin kuuleminen

Primaarihoitovaihe Hoitosuunnitelma Syöpähoitojen aloittaminen

PSYKOSOSIAALINEN PALVELU Keskustelu lääkärin kanssa. Systemaattinen ohjaus perusterveydenhuollon tai järjestön psykososiaalisiin palveluihin Omaisten mahdollisuus psykososiaaliseen palveluun Sairaalan / klinikan oma henkilökunta Tarvittavan tuen systemaattinen kirjaaminen hoitosuunnitelmaan >psykososiaalisen tuen tarve, toteutus ja arvio hoitosuunnitelmaan Tarvittaessa psykiatrian konsultaatiot tai lähete erikoissairaanhoitoon

TUEN ANTAJA Sairaanhoitaja / lääkäri / psykologi / sosiaalityöntekijä

Sairaanhoitaja / lääkäri / sosiaalityöntekijä

Erikoissairaanhoidon henkilökunta Vertaistuki

Syöpäyhdistyksen informaatio

Seurantavaihe Sairauden seuranta

Artikkelin kirjoittaja on sairaanhoitaja, YAMK-opiskelija Raija Laine. Artikkelissa kuvattu kehittämisprojekti on toteutettu kirjoittajan opintoihin kuuluvana opinnäytetyönä. Opinnäytetyö liittyi Syöpäpotilaiden hyvä hoitopolku – tutkimus- ja kehittämishankeen osaprojektiin. Hanke on Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n ja Turun ammattikorkeakoulun Terveysala-tulosalueen yhteishanke. Kehittämisprojektia ohjasivat yliopettaja Marjo Salmela ja yliopettaja Raija Nurminen Turun ammattikorkeakoulusta. Projektipäällikön mentorina toimi LounaisSuomen Syöpäyhdistys ry:n vastaava sairaanhoitaja Teija Kemppainen. Kehittämistyön hyväksyjänä toimi toimitusjohtaja Kari Ojala. Suomessa todetaan vuosittain yli 27000 uutta syöpätapausta. Syöpä on vakava sairaus, joka tuo elämään epävarmuutta. Psyykkinen kriisi voi puhjeta missä tahansa sairauden vaiheessa. Vakavaan sairauteen sairastuminen on luonnollisesti jokaiselle yksilöllinen kokemus. Kaikilla sairastuneilla tulisi kuitenkin olla mahdollisuus psyykkiseen tukeen. Psyykkinen tuki ja mahdollisuus sairauden aiheuttaman kriisin läpikäymiseen on tärkeä osa syövän hoitoa. (Julkunen ym. 2007, 4-14.) Tässä kehittämisprojektissa psykososiaalinen tuki koostuu tiedollisesta, emotionaalisesta, henkisestä, ja toiminnallisesta tuesta. Suomen terveydenhoitojärjestelmässä ei ole vielä systemaattisesti järjestettyä käytäntöä keskustella sairauden aiheuttamista kokemuksista. Hoitoyksiköiden nykyresurssit eivät useinkaan riitä vastaamaan potilaan ja läheisten psyykkisen hyvinvoinnin tarpeisiin, jonka uusi elämäntilanne aiheuttaa (Koskinen-Ollonqvist ym. 2007, 89.)

Kehittämisprojektin tavoite ja tarkoitus Kehittämisprojektin lähtökohtana oli kysymys: Millaista psykososiaalista tukea syöpäkuntoutujalle tulee tarjota syöpähoitopolun aikana? Projektin tarkoituksena oli syöpäkuntoutujan psykososiaalisen tuen mallintaminen syöpähoitopolun aikana. Mallintamisen perustaksi selvitettiin tutkimushaastattelujen avulla millaista psykososiaalista tukea syöpäkuntoutujat olivat saaneet? Miten saatu tuki vastasi potilaiden tarpeitaan ja miten potilaat kehittäisivät syöpähoitopolun psykososiaalisen tuen muotoja?

Tutkimushaastattelujen tuloksia Haastateltavien kokemusten mukaan ammatillista psykososiaalista tukea oli syöpähoitopolun aikana kokonaisuudessaan tarjottu vain vähän. Syöpädiagnoosin

varmistuttua diagnoosista kertominen potilaalle tapahtui tiedotusluontoisesti esimerkiksi puhelimessa tai tutkimusten jälkeen lääkärin vastaanotolla. Potilaat olivat kokeneet tiedon syöpäsairaudesta shokkina tai järkytyksenä ja monella kuoleman pelko oli ensimmäinen reaktio tiedon saannin jälkeen. Vain harvat olivat saaneet ammatillista psykososiaalista tukea diagnoosin kuultuaan. Tieto syöpäpotilaiden vertaistuesta oli tavoittanut potilaat ammatillista tukea paremmin. Vertaistuesta oli kuultu läheisten, ystävien tai syöpäyhdistyksen kautta. Vertaistuen muotoja olivat oma tukihenkilö, syöpäyhdistyksen ryhmät ja kuntoutuskurssit. Haastateltavat kokivat, että psykososiaalista tukea tulisi kehittää ja palveluista tulisi informoida aktiivisesti koko syöpähoitopolun aikana. Yleisimmin psykososiaalisen palvelun toivottiin järjestyvän oman terveyskeskuksen kautta. Potilaat toivoivat, että myös syöpähoitoja antava sairaala tarjoaisi aktiivisesti psykososiaalista tukea. Lisäksi toivottiin, että syöpäyhdistys toimisi psykososiaalisen tuen kehittämisen keskuksena. Terveydenhuollon toimipisteiden yhteistyö oli potilaan näkökulmasta joiltakin osin vaikeasti ymmärrettävää. Potilaat ihmettelivät sähköisten järjestelmien rajoittuneisuutta ja tiedonkulun vaikeutta eri toimipisteiden välillä. Jotkut haastateltavista olivat koonneet oman epikriisikansion, jonka kanssa kulkivat terveyspalveluissa. Kohtelu eri terveydenhuoltopalveluissa koettiin kuitenkin pääsääntöisesti asiallisena ja yksilöllisenä.

Psykososiaalisen tuen mallintaminen syöpähoitopolun aikana

Kehittämisprojektissa syöpäkuntoutujan psykososiaalisen tuen mallintaminen jaettiin viiteen osioon hoitopolun vaiheiden mukaisesti. Osiot ovat: diagnoosi-, primaarihoito-, seuranta-, kuntoutus- ja terminaalivaihe. Psykososiaalisen

tuen järjestäminen tulee huomioida kaikissa hoitopolun vaiheissa. Perusterveydenhuollon tulisi olla ensisijainen psykososiaalisten palvelujen järjestäjätaho. Muissa hoitopolun vaiheissa tilanne arvioitaisiin kartoittamalla potilaan psykososiaalisen tuen nykytilanne ja tarve. Tarvittaessa psykososiaalista tukea, palvelu järjestettäisiin potilaan henkilökohtaisen tarpeen ja toiveen mukaisesti. Diagnoosivaiheessa potilas saa tiedon syöpäsairaudestaan lääkäriltä. Diagnoosin kertomisen yhteydessä tulisi huolehtia myös potilaan psykososiaalisesta tuesta. Potilaalle tulisi systemaattisesti antaa informaatio perusterveydenhuollon psykososiaali-

Psykososiaalisen tuen järjestäminen Perusterveydenhuolto tai järjestön palvelut

Sairaanhoitaja / psykologi/ sosiaalityöntekijä

Tarvittaessa psykiatrian konsultaatiot tai lähete erikoissairaanhoitoon Perusterveydenhuolto tai järjestön palvelut

Erikoissairaanhoidon henkilökunta

Kuntoutuskurssit

Syöpäyhdistys

Syöpäyhdistyksen henkilökunta

Terminaalivaihe Palliatiivinen hoito

Perusterveydenhuolto Hoitopaikan henkilöstö

Kuntoutusvaihe

Vertaistuki Sairaanhoitaja / psykologi / sosiaalityöntekijä

Vertaistuki Sairaanhoitaja / psykologi / sosiaalityöntekijä Vertaistuki

sista palveluista. Potilas voisi halutessaan varata ajan esimerkiksi psykiatrisen sairaanhoitajan, psykologin tai sosiaalityöntekijän vastaanotolle tai häneen otettaisiin yhteyttä palvelujen antajan taholta potilaan niin halutessa. Perusterveydenhuollossa tulisi sopia sisäisistä käytännöistä tai siitä hoidetaanko syöpäpotilaiden psykososiaalinen tuki kunnan alueella esimerkiksi järjestöjen tai yhdistysten kautta. Primaarihoitovaiheessa syöpähoidot toteutuvat yleensä alue-, keskus- tai yliopistosairaalassa. Syöpähoitojen alettua tulisi hoitoa antavan sairaalan systemaattisesti kartoittaa ja järjestää potilaan psykososiaalinen tuki ja kirjata sen toteutus hoitosuunnitelmaan. Tarvittaessa potilaalle

tulisi tehdä lähete tai konsultaatiopyyntö erikoissairaanhoitoon. Mikäli potilas olisi käyttänyt perusterveydenhuollon psykososiaalisia palveluja jo diagnoosivaiheessa, käynnit toteutuisivat jatkossakin samassa perusterveydenhuollon yksikössä. Sairaalahoidon aikana tulisi potilaalle antaa myös informaatiota paikallisesta syöpäyhdistyksen toiminnasta. Vertaistuen järjestäminen tapahtuisi edelleen syöpäyhdistyksen yhteyshenkilön kautta. Syöpäsairauden seurantavaihe toteutuu pääsääntöisesti joko perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa. Potilaan kontrollikäyntien yhteydessä tulisi arvioida edelleen myös psykososiaalisen tuen tarpeen tilanne. Tarvittavat psykososiaaliset

palvelut järjestäisi perusterveydenhuolto, järjestö / yhdistys tai erikoissairaanhoito. Syöpäjärjestöt järjestävät syöpäpotilaiden kuntoutusvaiheen toimintaa. Psykososiaalisen tuen osalta potilaalla tulisi olla mahdollisuus kotikuntansa perusterveydenhuollon, alan järjestön tai yhdistyksen palveluihin. Myös syöpäyhdistyksen järjestämät kuntoutuskurssit toimivat vertais- ja ryhmämuotoisena psykososiaalisena tukena potilaalle. Kehittämisprojektin tutkimuksen perusteella potilaille näyttäisi olevan myös merkityksellistä läpikäydä sairaustilannettaan kuntoutumisen vaiheessa, jolloin omat selviytymistaidot ja asenteet saavat sisältöä eri tavoin verrattuna sairauden alkuvaiheisiin.

Matkojesi turvaksi unohtumaton ja edullinen jatkuva vakuutus. www.eurooppalainen.fi

Eurooppalaisen matkavakuutus turvaa matkasi kaikkialla maailmassa. Se on voimassa enintään kolme kuukautta kestävillä matkoilla. Ulkomailla on käytössäsi Eurooppalaisen laaja Euro-Center-verkosto, joka maksaa korvauksia jo paikan päällä. Euro-Centereissä sinua palvellaan myös suomen kielellä. Tällaista palvelua ei muilla matkavakuuttajilla ole. Lisää tietoa saat netistä www.eurooppalainen.fi tai soittamalla asiakaspalvelunumeroomme 0303 0303. Voit myös tulla käymään Osuuspankissa, niin saat vakuutusratkaisun, jossa ei ole mittavirheitä, reikiä tai hukkapaloja.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

18 - 2012 - N:o 2

TOIMINTAA SYÖPÄPOTILAILLE JA HEIDÄN LÄHEISILLEEN SYÖPÄNEUVONTA-ASEMA toimii Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku. Neuvonta-asema palvelee sekä oireetonta väestönosaa että syöpäpotilaita ja heidän omaisiaan. Neuvonta-asema ◆ antaa oireita koskevaa neuvontaa ja terveyskasvatusta ◆ opastaa syöpäpotilasta ja hänen perhettään ja antaa henkistä tukea ◆ neuvoo ruokavalion suunnittelussa ja opastaa muissa ravintoon liittyvissä asioissa ◆ antaa yleistä syöpäneuvontaa ◆ välittää apuvälineitä; rintaproteesit, rintaliivit, peruukit ja uimapuvut ◆ hoitaa luomihuolipoliklinikkaa ◆ opastaa rintojen omatarkkailuun ◆ antaa perinnöllisyysneuvontaa ◆ neuvoo sosiaalipalveluissa, puhelin 02 2657 601 Annettavat palvelut ovat maksuttomia. Syöpäneuvonta-asema on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.0015.00. Huom! Ajanvaraus puhelimitse numerosta 02 2657 927 (ma-pe klo 9.00-10.00 ja klo 13.00-14.00). Syöpäneuvonta-aseman lakimiehen maksuton neuvontapalvelu: Asianajaja, varatuomari Martti Brander toimii Syöpäneuvonta-aseman lakimiehenä. Hänen toimistonsa, Asianajotoimisto Brander & Manner Oy, on osoitteessa Kristiinankatu 3, Turku, puh. (02) 511 7000.

TOIMINTAA ERI SYÖPÄPOTILASRYHMILLE

Syöpäpotilaiden vesivoimistelut ja mattojumppa Meri-Karinan toiminta-ja palvelukeskuksessa , Seiskarinkatu 35, Turku, maanantaisin klo 9.00,10.00,16.30, ja 17.30 ja keskiviikkoisin klo 9.15, 10.00, 17.30 (avannepotilaat) sekä 18.30 ohjattua vesivoimistelua syöpäpotilaille. Lisäksi syöpäpotilailla on mahdollisuus osallistua maanantaisin klo 18.30 ohjattuun mattojumppaan. Vesivoimistelun hinta on 20 euroa syyskaudelta. Lisätiedot puh. (02) 2657 606 tai (02) 2657 666 (keskus). ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT JA HEIDÄN LÄHEISENSÄ Etuset-ryhmä on suunnattu eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen. Ryhmän tarkoituksena on tarjota tietoa eturauhassyövästä ja sen hoidosta sekä sairauden vaikutuksesta elämään. Ryhmä luo potilaille läheisineen mahdollisuuden tavata muita saman sairauden kokeneita sekä antaa mahdollisuuden virkistäytyä. Ryhmällä on oma toimikunta, joka suunnittelee, kanavoi ja ohjaa ryhmän toimintaa ryhmäläisten toiveiden mukaisesti. Liittyäksesi Etuset-ryhmään ja saadaksesi ryhmän postia ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostitse ryhmän sihteerille Sanna Tölkölle: sanna.tolkko@ tyks.fi tai postitse Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku. Luento-ja keskusteluryhmätoiminta: Eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen tarkoitetut luento- ja keskustelutilaisuudet järjestetään yleensä kuukauden kolmantena keskiviikkona (huomioi ohjelmassa olevat poikkeukset) Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku. Kokoontumisten yhteydessä on kahvitarjoilu sekä arpajaiset. Vuoden aikana Etuset-ryhmä saattaa järjestää muutakin toimintaa eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen, jota ei mainita tässä tiedotteessa. Silloin toiminnasta ilmoitetaan Etuset-ryhmän jäsenille erikseen kirjeitse kotiin. Luento-, keskustelu- ja virkistystoimintaa Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa. Joulukuun tapaaminen: Keskiviikkona 12.12.2012 klo 18.00: Joulujuhlat Meri-Karinassa (ilmoittautumiset ryhmän sihteeri Sanna Tölkölle 20.11-4.12.2012 välisenä aikana tiistaina klo 18.00-19.00 numeroon 044-5537551 tai sähköpostitse sanna.tolkko@tyks.fi) Liikuntakerho miehille ja naisille Etuset-ryhmän jäsenille: Eturauhassyöpäpotilaiden liikuntakerho jatkaa toimintaansa Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa maanantaisin klo 12.00. Jumppa kestää noin 45 minuuttia, jonka jälkeen sauna- ja allasosasto on varattuna jumppaajille klo 15.00 asti. Ohjelmassa on mattojumppaa, kuntopiiriä ja kuntosaliharjoittelua jokaisen oman kunnon mukaan. Aikaisempaa jumppatai liikuntakokemusta ei tarvita. Liikuntakerholaiselle 10 kerran maksu on 25 euroa tai kertamaksu 3,00 euroa. Maksu suoritetaan Meri-Karinan neuvontaan. Liikuntakerhon ohjaajana toimii Turun Kuntokolmion fysioterapeutti tai kuntohoitaja. Mukaan mahtuu ja voi tulla kesken kaudenkin. Lisätietoa Etuset-ryhmän sihteeri Sanna Tölköltä, sanna.tolkko @tyks.fi LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEIDEN KERHO SYKERÖ Sykerö järjestää monipuolista toimintaa lapsisyöpäpotilasperheille. Vanhemmille tarjottujen asiantuntijaluentojen ajaksi lapsille on järjestetty omaa ohjattua toimintaa. Sykeröllä on myös äiti- ja isäkerhot, jotka tarjoavat vanhemmille mahdollisuuden viettää omaa aikaa. Vanhemmille on myös vertaistukea. Sykerön tiedote ilmestyy noin neljä kertaa vuodessa ja sitä voi tilata puhelimitse (02)2657 602. SYKERÖNUORET (13-17-VUOTIAAT) Syöpää sairastavat tai sairastaneet kokoontuvat kerran kuukaudessa. Tapaamiset ovat joko Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa tai muualla aktiviteettien parissa. Nuorten toiminnan vetäjänä toimii Linda Lahdenperä. Nuoret kokoontuvat keskenään, joten on tärkeää, että nuori tulee toimeen itsenäisesti. Meri-Karinan ulkopuolisessa toiminnassa ei ole huomioitu infektioeristystä, joten hoidossa olevat nuoret - keskustelkaa lääkärinne kanssa osallistumisesta. Sykerönuorilla on myös oma facebook-yhteisö. Mukaan pääsee ottamalla ensin yhteyttä Lindaan. Ohjelmassa on rentoa jutustelua, pelailua, hengailua ja napostelua yhdessä. Joulukuun tapaaminen: • Sunnuntaina 9.12.2012 klo 18.00 Pikkujoulutapaaminen, ravintola Denniksessä, Linnankatu 17, Turku. Ilmoittaudu tapaamisiin tekstiviestillä / sähköpostilla viimeistään kolme päivää ennen tapaamista Linda Lahdenperälle, puh. 040 7487 446, lindalahd@gmail.com NUORET SYÖPÄPOTILAAT NUPIT (18-40-VUOTIAAT) Nuorten syöpäpotilaiden kerho Nupit järjestää keskustelutilaisuuksia ja muuta toimintaa Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinka-

tu 35, Turku. Lisätiedot toiminnasta Miriam Luotsila, puh. 040 5273 678 ja www.nupit.fi RINTASYÖPÄPOTILAIDEN VERTAISTUKIRYHMÄT Keskusteluryhmä uusille rintasyöpäpotilaille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku, torstaisin klo 18.00-20.00. Ryhmän tarkoituksena on auttaa ja tukea sopeutumisessa sairauden tuomaan uuteen elämäntilanteeseen. Ryhmän vetäjinä toimivat sairaanhoitaja, rintasyöpähoitaja Christina Berger ja sairaanhoitaja, rintasyöpähoitaja Kirsi Kivioja-Viitala. Toimintaa toteutetaan yhteistyössä Turun yliopistollisen keskussairaalan syöpätautien poliklinikan kanssa. Ryhmä on tarkoitettu rintasyöpäpotilaille, jotka ◆ haluavat tietoa, neuvoa ja henkistä tukea ◆ haluavat puhua aiheesta toisten kanssa ◆ haluavat kuulla toisten kokemuksia ◆ haluavat tavata muita rintasyöpäpotilaita Nuorten rintasyöpäpotilaiden keskusteluryhmä joulukuussa: Torstaina 13.12.2012 klo 18.00-20.00 Rintasyöpäpotilaiden keskusteluryhmä (yli 45-vuotiaat) joulukuussa: Torstaina 20.12.2012 klo 18.00-20.00 RINTASYÖPÄPOTILAIDEN KESKUSTELURYHMÄT KEVÄÄLLÄ 2013: Nuorten rintasyöpäpotilaiden keskusteluryhmä: Torstaisin: 3.1.2013 klo 18.00-20.00 7.2.2013 klo 18.00-20.00 7.3.2012 klo 18.00-20.00 4.4.2013 klo 18.00-20.00 2.5.2013 klo 18.00-20.00 Rintasyöpäpotilaiden keskusteluryhmä ( yli 45-vuotiaat): Torstaisin: 10.1.2013 klo 18.00-20.00 14.2.2013 klo 18.00-20.00 14.3.2013 klo 18.00-20.00 11.4.2013 klo 18.00-20.00 16.5.2013 klo 18.00-20.00 ILOA JA ITSETUNTEMUSTA ! Virkistysryhmä naissyöpäpotilaille Virkistys- ja rentoutusillat koostuvat henkiseen hyvinvointiin ja itsetuntemukseen liittyvistä ohjatuista keskusteluista ja harjoituksista. Jokainen kerta on oma kokonaisuutensa ja mukaan voi tulla myös yksittäisille kerroille. Ryhmän ohjaajina toimivat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Joulukuun kokoontuminen Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku: Keskiviikkona 12.12.2012 klo 17.30-18.30: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. / Mahdollisuuksia osallistua ja toimia: Kurssit, paikallisosastotoiminta, vapaaehtoistyö Tiedustelut vuoden 2013 kokoontumisista, puh. 02 2657 619. VOIMAVARAA ! Miessyöpäpotilaiden ryhmä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys käynnistää keväällä 2013 miessyöpäpotilaiden ryhmän. Ryhmä on tarkoitettu ensisijaisesti muille kuin eturauhassyöpäpotilaille (ks. eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän läheistensä ryhmä). Ryhmässä voi puhua sairauden kokemuksesta, kuunnella ja saada tietoa ja neuvoja. Ryhmän vetäjänä toimii yhdistyksen vertaistukihenkilö. Ilmoittautumiset 11.1.2013 mennessä: vapaaehtoistoiminta, puh. (02) 2657 619. SYÖPÄPOTILAIDEN LÄHEISTEN VERTAISTUKIRYHMÄ Sairastuneen ja hänen läheisensä henkiset voimavarat ovat koetuksella sairauden aikana. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry järjestää syöpäpotilaiden läheisille keskusteluryhmätoimintaa. Ryhmän ohjaajana toimii sosiaali-ja terveysalan ammattilainen / vertaistukihenkilö. Ryhmä alkaa kevään 2013 aikana. Ryhmään mahtuu 10 osallistujaa. Ilmoittautumiset 11.1.2013 mennessä: vapaaehtoistoiminta, puh. (02) 2657 619. SAATTOHOITO – JA TUKIHENKILÖTOIMINTA Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry välittää tukihenkilöitä syöpäpotilaille sairauden eri vaiheissa. Myös sairaalassa olevat potilaat voivat saada tukihenkilön. Läheisensä menettäneille järjestetään myös vertaistukiryhmiä. Tiedustelut, vapaaehtoistoiminta, puh. (02) 2657 619. TUKIHENKILÖVÄLITYS Vertaistukihenkilö kuuntelee ja auttaa oman kokemuksensa kautta. Toiminnan periaatteena on keskinäinen luottamus ja tasavertaisuus. Vertaistukihenkilö on Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n kouluttama vapaaehtoinen. Tukihenkilövälitys: Koordinaattori Minna Vaininen, puh. (02) 2657 619. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen paikallisosastojen tukihenkilötoiminta: ◆ Kemiö puh. 040 734 1931 ja 040 768 5456 ◆ Forssa ma-pe klo 10.00-18.00 puh. 050 5777 338 ◆ Loimaa puh. (02) 3143 297 ◆ Parainen puh. 050 5690 610 ◆ Salo, perjantaisin klo 10.00-12.00 puh. (02) 7281 670, 040 7412 736 ◆ Uusikaupunki, maanantaisin ja lauantaisin klo10.00-13.00 ja tiistaista perjantaihin klo 10.00-17.00 puh. (02) 8443 600 LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS RY KAIPAA VERTAISTUKIHENKILÖITÄ: Erityisesti tarvetta on tällä hetkellä gynekologista, urologista, keuhkosyöpää, haimasyöpää sekä harvinaisempia syöpäsairauksia sairastavien potilaiden vertaistukihenkilöille. Tukihenkilöitä kaivataan myös potilaille, joilla syöpäsairaus on uusiutunut. Myös syöpäpotilaiden läheiset kaipaavat tukihenkilöitä. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry järjestää seuraavan tukihenkilökoulutuksen 2.2.2013. Lisätiedot koulutuksesta ja ilmoittautuminen haastatteluun ja koulutukseen, koordinaattori Minna Vaininen puh. (02) 2657 619.

PAIKALLISOSASTOTOIMINTA

TURKU Turun paikallisosaston puheenjohtajana toimii Terttu Yli-Tolppa-Kerrola, puh. 040 566 2988. Paikallisosaston toiminnan tavoitteena on toimialueen syöpäpotilaiden yhteen saattaminen, virkistystoiminta ja vertaistukitoiminta. Paikallisosasto järjestää jäseniltoja, retkiä, myyjäisiä sekä tarpeen mukaan muitakin tapahtumia. Paikallisosasto lahjoittaa vuosittain varoja syöpäpotilaiden hoitoa ja hyvinvointia edistäviin hankintoihin. Jäsenillat: Kuukauden toinen tiistai klo 17.45 Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku. Jäsenilloissa on kahvitarjoilu ja arpajaiset. Paluukuljetus Kauppatorille klo 20.00. • Sunnuntaina 9.12.2012 kello 11.00-18.00 Joulumyyjäiset, Turun messu-ja kongressikeskus • Tiistaina 11.12.2012: Joulujuhla Retket: Torstaina 13.12.2012 Föritupa. Sairashuoneenkatu 1, klo 11.00. Leena Suominen ja Anja Harju Turkuseuran murrejaostosta kertovat turkulaisesta joulusta. Buffetruokailu ravintola Rantakertussa, Läntinen Rantakatu 55. Hinta 15r / potilasjäsenet ja 20r€ / jäsenet, sisältäen ruokailun. Ilmoittautumiset ja maksut Ullalle viimeistään 13.11. 2012 jäsenillassa. Käsityöpiiri Ahkerat Kertut kokoontuu Meri-Karinan kirjastossa tiistaisin klo 10.00-12.30, paitsi kuukauden toinen tiistai klo 14.00-17.00. Käsityöpiirin yhteyshenkilönä toimii Sirpa Teräs, puh. 0400 226 616. Ahkerat Kertutkäsityöpiirin tekemiä käsitöitä myydään Meri-Karinan aulassa sijaitsevassa putiikissa. Putiikki on auki päivittäin ja sen yhteyshenkilönä toimii MarjaLeena Louhi, puh. 050 533 1277. SALO Salo-Karina, Helsingintie 52, Salo, www.sspo.net Paikallisosaston tavoitteena on antaa tietoa ja tukea syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen. Paikallisosasto järjestää kaikille avoimia tapaamisiltoja, luentoja, retkiä ja virkistystä. Salo-Karinan toimisto on avoinna perjantaisin klo 10-12, puh. 02 728 1670. Soita saadaksesi lisätietoja toiminnoistamme. Rintaproteesin haku: Soita kuntoutukseen puh. 02 772 3630 klo 9-12 saadaksesi ostopalvelusopimuksen ja soita tämän jälkeen Meri-Karinaan, puh. 02 2657 927 ma-pe klo 9-10 ja 13-14, josta saat ajan Salo-Karinaan. Somerolaiset ottavat ensin yhteyttä sosiaalityöntekijään, puh. 02 7792 610. Voit myös varata ajan luomien tarkastukseen. Keskusteluryhmiä aloitetaan, kun halukkaita syöpäpotilaita ja omaisia ilmoittautuu. Myös Pilatesryhmätoiminta jatkuu kevät ja syyskausittain. Salon paikallisosaston puheenjohtajana toimii Juhani Ivanoff, puh. 040 845 7195 ja sihteerinä Siru Virpi, puh. 040 7412 736. Tapaamisillat ovat yleensä joka kuukauden viimeisenä torstaina klo 18.00 Salo-Karinassa. Kahvia on tarjolla klo 17.30 alkaen hintaan 2r€ ja arpoja 2r€. Marras-joulukuun tapaamiset: • Torstaina 29.11.2012 klo 18.00: Oireenmukainen hoito: Syöpätautien erikoislääkäri Outi Hirvonen, TYKS • Lauantaina 15.12.2012 klo 17.00: Joulujuhla Marja Kankareen tiloissa Perniöntiellä. Jäsenhinta 20r€ muut 30r€, 4€joulupaketti, ilmoittaudu toimistoon 7.12.2012 mennessä. Hartaushetket: Yleensä joka kuukauden toisena maanantaina klo 15: Joulukuussa: 10.12.2012 klo 15.00. Avoin tilaisuus kaikille. UUSIKAUPUNKI Uudenkaupungin paikallisosaston puheenjohtajana toimii Esko Tähtinen, puh. 040 5775817. Paikallisosaston toiminta on keskittynyt Ystäväntuvalle, joka sijaitsee osoitteessa Alinenkatu 26, Uusikaupunki. Ystäväntuvan puhelinnumero on 02 8443 600 (maanantaisin ja lauantaisin klo 10.0013.00 ja tiistaista perjantaihin klo 10.00-17.00). Syöpäyhdistyksen oma vastaanotto on torstaisin klo 13.00-17.00. Rintasyöpäpotilaiden ja eturauhassyöpäpotilaiden vertaistukiryhmät kokoontuvat kerran kuukaudessa Ystäväntuvalla. Tukihenkilötoiminnan yhteyshenkilönä toimii Tarja-Liisa Kukkonen, puh. 050 3218 173. Joka kuukauden viimeinen torstai-ilta klo 18.00 alkaen on varattu yhteislaululle. Tilaisuus on avoin kaikille. Kirjallisuuskerho toimii Ystäväntuvalla kerran viikossa, lisätietoja sihteeri Marjo Öhrnbergiltä, puh. 050 3589 111. RANNIKKOSEUTU Paikallisosasto jakaa tietoa ja järjestää virkistystoimintaa. Lisätiedot puheenjohtaja Raimo Sulonen, puh. 040 8487 113. PARAINEN Kontaktpersonen i Pargas är Pirkko Karrento, tel. 050 5690 610. KEMIÖ Kontaktpersonen i Kimitoön : Ulla Granroth, tel. 040 7341 931, Ann-Katrin Andersson tel. 040 7685 456. FORSSA Forssan paikallisosaston puheenjohtajana toimii Kaisa Salminen, puh. 050 5691 271. Paikallisosasto toimii potilaiden ja heidän läheistensä virkistys-, valistus- ja kuntoutustoiminnan hyväksi. Paikallisosaston toiminta keskittyy Solukkoon, Siurilankatu 28, Forssa, www.solukko.net Syöpäsairaanhoitajan vastaanotto ajanvarauksella, puh. 050 5777 339. Joulukuun jäsenilta: • Keskiviikko 12.12.2012 Puurojuhla vanhassa värjärissä klo 18.00 LOIMAA Loimaan seudun paikallisosaston puheenjohtajana toimii Kaisa Hyvärinen, puh. 040 7624 196. Paikallisosasto tukee Loimaan aluesairaalan tiloissa tapahtuvaa neuvonta-aseman toimintaa (Vapaudenkatu 12 B, Loimaa, soittoaika maanantaisin klo 13.00-14.00, torstaisin ja perjantaisin klo 9.0010.00). Paikallisosasto järjestää erilaisia tapahtumia niin sairastuneille kuin heidän läheisilleen sekä aiheesta kiinnostuneille. Tietoa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnasta myös sivuilta www.lssy.fi


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2012 - 19

Tervetuloa sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen

Syöpäjärjestöt toteuttavat syöpäpotilaille ja läheisille suunnattua sopeutumisvalmennuskurssitoimintaa. Tavoitteena on, että jokainen syöpään sairastunut ihminen saisi omaan elämäntilanteeseensa ja tarpeeseensa sopivaa kuntoutusta sekä helpotusta sairauden aiheuttamaan muutostilanteeseen. Tämä nopeuttaa paluuta terveen rooliin ja olosuhteisiin nähden parhaaseen mahdolliseen elämisen tasoon. Kurssit ovat osanottajille maksuttomia. Kursseja rahoittavat Kansaneläkelaitos (KELA), Raha-automaattiyhdistys (RAY) sekä V-S sairaanhoitopiiri (TYKS*, vain V-S sairaanhoitopiirin potilaille). Alustavan suunnitelman mukaan seuraavat kurssit järjestetään Meri-Karinassa vuonna 2013 (osan rahoituspäätöksistä puuttuessa pidätämme oikeuden muutoksiin). AIKUISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN PERHEKURSSIT: Vanhemmuutta tukeva perhekurssi (RAY) ...................................................................10.06.-14.06.2013 Vanhemmuutta tukeva perhekurssi (RAY) ...................................................................01.07.-05.07.2013 AIVOKASVAINPOTILAAT: Aivokasvainpotilaat ja läheiset (RAY) .........................................................................27.05.-31.05.2013 ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT: Eturauhassyöpäpotilaat ja läheiset (LSSY, TYKS*) .....................................................21.01.-25.01.2013 ”Me miehet” –parikurssi ikääntyneille eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (RAY) .........................................................................................22.04.-26.04.2013 Anpassningskurs för personer med prostcancer, parkurs, över 68 år (FPA) ................. 11.11.-15.11.2013 GYNEKOLOGISET POTILAAT: ”Me naiset” -parikurssi ikääntyneille gynekologisille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (RAY) .........................................................................................14.01.-18.01.2013 HEMATOLOGISET POTILAAT: Hematologiset ja kantasoluhoidetut syöpäpotilaat ja läheiset (KELA) ........................ 11.03.-15.03.2013 Hematologiset ja kantasoluhoidetut syöpäpotilaat ja läheiset (KELA) ........................08.07.-12.07.2013 Hematologiset syöpäpotilaat ja läheiset (LSSY, TYKS*) ............................................19.08.-23.08.2013 Hematologiset ja kantasoluhoidetut syöpäpotilaat ja läheiset (KELA) ........................ 07.10.-11.10.2013 KAIKKI SYÖPÄPOTILAAT: Liikuntapainotteinen kurssi syöpäpotilaille ja läheisille (RAY) ................................... 07.01.-11.01.2013 Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja läheisille, alle 68 v. (KELA) ...............................15.04.-19.04.2013 Oikea ote melontaan ja elämään –pari/yksilökurssi (RAY) ..........................................12.08.-16.08.2013 Liikuntapainotteinen kurssi syöpäpotilaille ja läheisille (RAY) ...................................02.09.-06.09.2013 Taideterapiapainotteinen yksilökurssi syöpäpotilaille (RAY) ......................................09.09.-13.09.2013 Pitkään syöpää sairastaneet ja läheiset (RAY) ..............................................................14.10.-18.10.2013 KEUHKOSYÖPÄPOTILAAT: Keuhkosyöpäpotilaat ja läheiset (RAY) ........................................................................25.02.-01.03.2013 LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEET: Nuoret 18-25 –vuotiaat syöpäpotilaat / Sylva (KELA) ................................................24.06.-28.06.2013 ”Pärjää ilman vanhempia” –kurssi 14-17 –vuotiaille (KELA) ....................................24.06.-28.06.2013 Hoitojen päätyttyä –perhekurssi (KELA) .....................................................................15.07.-19.07.2013 Lapsisyöpäpotilasperheiden sopeutumisvalmennuskurssi (KELA) .............................22.07.-26.07.2013 sekä 2.jakso ..................................................................................................................07.01.-08.01.2014 Lapsisyöpäpotilasperheiden viikonloppukurssi (KELA)..............................................26.07.-28.07.2013 Lapsisyöpäpotilasperheet ja isovanhemmat (LSSY, TYKS*) ......................................28.12.-30.12.2013 PERINNÖLLISET SYÖVÄT: Perinnöllistä syöpägeeniä kantavat –viikonloppukurssi (RAY) ...................................13.09.-15.09.2013 RINTASYÖPÄPOTILAAT: Yksilökurssi rintasyöpäpotilaille (LSSY, TYKS*) .......................................................04.02.-08.02.2013 Parikurssi rintasyöpäpotilaille ja läheisille, alle 68 v. (KELA) ....................................13.05.-17.05.2013 Yksilökurssi rintasyöpäpotilaille (LSSY, TYKS*) .......................................................05.08.-09.08.2013 Parkurs för personer med bröstcancer, över 68 år (FPA) ..............................................16.09.-20.09.2013 SUUN- JA NIELUNALUEEN SYÖPÄPOTILAAT: Suun- ja nielunalueen syöpäpotilaat ja läheiset (KELA) ..............................................21.10.-25.10.2013 VATSAN- JA SUOLISTONALUEEN SYÖPÄPOTILAAT: Vatsan- ja suolistonalueen syöpäpotilaat ja läheiset (KELA) .......................................18.03.-22.03.2013 Vatsan- ja suolistonalueen syöpäpotilaat ja läheiset (KELA) ....................................... 04.11.-08.11.2013 Suolistosyöpäpotilaat/avanneleikatut ja heidän läheisensä (TYKS*)........................... 18.11.-22.11.2013 Suolistosyöpäpotilaat ja läheiset (RAY ja Colores) ......................................................08.04.-12.04.2013 Edellä mainitut kurssit ovat osanottajille maksuttomia. Työikäisille kurssilaisille maksetaan kurssin ajalta toimeentuloturvana kuntoutusrahaa, joka on yleensä sairauspäivärahan suuruinen ja ensisijainen sairauspäivärahaan, erityisrahaan ja työttömyyspäivärahaan nähden. Kurssiin osallistuville läheisille voidaan maksaa kuntoutusrahaa, jos omainen on estynyt tekemästä työtä. Myös omavastuuosuuden ylittävät matkakulut korvataan. VIRKISTYSLOMAT (Huom! omarahoitusosuus): Virkistysloma syöpäpotilaille ja läheisille ....................................................................28.01.-01.02.2013 Virkistysloma syöpäpotilaille ja läheisille ...................................................................20.05.-24.05.2013 Liikuntapainotteinen virkistysloma syöpäpotilaille ja läheisille...................................26.08.-30.08.2013 Virkistysloma syöpäpotilaille ja läheisille .................................................................... 28.10.-01.11.2013 Virkistysloman ohjelmaan sisältyy täysihoito, majoitus, uinti- ja saunavuorot, ohjattua liikuntaa, asiantuntijaluentoja mm. terveellisistä elämäntavoista sekä virkistävää ohjelmallista toimintaa. Loman hinta 200 €/hlö (2 hh) tai 240 €/hlö (1 hh)

MITEN PÄÄSEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILLE MERI-KARINAAN? Olet sairastunut syöpään ja sairastumisestasi on kulunut aikaa vähintään puoli vuotta. Voit hakeutua Kansaneläkelaitoksen rahoittamalle sopeutumisvalmennuskurssille Meri - Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen, mikäli et ole aiemmin osallistunut vastaavalle kurssille. Myös syövän uusiutuessa tai sairastuessasi uuteen syöpään sinulla on mahdollisuus osallistua Kelan rahoittamalle kurssille. Ota yhteyttä joko henkilökohtaisesti, puhelimitse tai sähköisesti: oman paikkakunnan Kelan paikallistoimistoon tai Meri-Karinaan, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku, puhelin 02-2657 610 (kurssitoimisto) tai 02-2657 666 (keskus), e-mail: kurssi@lssy.fi, www.lssy.fi

Tutustu kurssitarjontaan ja valitse itsellesi sopivin kurssiajankohta. Kursseja kohdennetaan ikäryhmittäin eri syöpäpotilasryhmille. Lisäksi kurssit kohdennetaan joko potilaalle, koko perheelle (lapset ja nuoret syöpäpotilaat) tai pareille (potilaalle ja hänen läheiselleen). Meri-Karinan kurssitoimisto palvelee antaen lisätietoja kursseista, hakukriteereistä sekä kuntoutuksen tavoitteista. Täytä Kelan hakemuslomake KU102. Hakemuslomakkeita on saatavana Kelan paikallistoimistoissa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimipisteissä sekä Kelan internet-sivuilta (www.kela.fi). Tarvittaessa Meri-Karinan kurssitoimiston henkilökunta auttaa hakemuslomakkeiden täyttämisessä.

Mikäli haet Kelan rahoittamalle kurssille, palauta hakemuslomakkeet suoraan Kelalle. Muussa tapauksessa lähetä hakemuksesi Meri-Karinaan, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku. Liitä hakemukseen epikriisi eli sairauskertomus tai lääkärin B-lausunto. Edellä mainituista asiakirjoista on käytävä ilmi diagnoosi (sairaus) sekä tämänhetkinen tilanne, joten epikriisi tai lääkärin lausunto tulisi olla kirjoitettu hakemusta edeltäneen vuoden aikana.

Noin kuukautta ennen kurssin alkua saat postitse päätöksen Kelalta. Jos olet tullut hyväksytyksi kurssille, saat postitse Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä kutsukirjeen kurssille. Kutsukirjeessä on selvitetty kurssiaika ja –paikka, alustava kurssiohjelma (kuntoutuksen sisältö ja yleiset tavoitteet), Meri-Karinan ja oheispalveluiden esitteet, ohjeet saapumisesta, tiedot vakuutusturvasta, ohjeet mukaan otettavista henkilökohtaisista varusteista, osallistumisvarmistuslomake sekä ennakkotietokysely. Palauta osallistumisvarmistuksesi ja ennakkotietokysely Meri-Karinan kurssitoimistoon. Ennakkotietokyselyllä pyritään kartoittamaan osanottajien yksilölliset tarpeet ja tavoitteet, jotta kurssiohjelma voitaisiin mahdollisimman pitkälle suunnitella näitä tarpeita ja tavoitteita vastaavaksi.

SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILTA TUKEA ARKIPÄIVÄÄN Kuntoutumisen tarve Syövän hoito valitaan ja suunnitellaan aina yksilöllisesti sairauden ja potilaan muiden yksilöllisten tekijöiden ja elämäntilanteen mukaan. Olennaisena osana hyvään hoitoon kuuluu kuntoutus. Myös kuntoutuksen tuen tarve vaihtelee yksilöllisesti. Ihmisten kyky selviytyä sairauden aiheuttamasta muutostilanteesta on yksilöllinen. Tuen tarpeen määrään vaikuttavat sairauden ja hoitojen luonne sekä niiden aiheuttamat psyykkiset ja fyysiset ongelmat. Tärkeitä vaikuttavia tekijöitä ovat myös persoonallisuus, henkilökohtaiset kyvyt selviytyä kriisistä, elämäntilanne ja läheisten elämäntilanne sekä työelämään liittyvät kysymykset. Elämänlaatua yksilöllisesti Erilaisten syöpäyhdistyksen tarjoamien tukimuotojen avulla pyritään auttamaan kuntoutujan selviytymistä takaisin terveen rooliin tai sairauden hallintaan. Tavoitteena on kuntoutujan tilanteeseen nähden paras mahdollinen elämänlaatu. Syöpäyhdistys järjestää sopeutumisvalmennuskursseja, joiden toteuttamisesta vastaavat moniammatilliset työryhmät. Kursseja järjestetään sairaus- ja ikäryhmittäin kohdennettuna, yksilö-, pari- tai perhekursseina. Työmuotoina käytetään asiantuntijaluentoja, kyselytunteja, yksilö- ja ryhmäkeskusteluja, fysikaalista kuntoutusta ja liikuntaa sekä erilaisia terapioita. Kurssiohjelmaan sisältyy syöpäsairauteen liittyvän tiedon syventäminen, hoidon vaikutuksista kertominen, henkinen tukeminen, terveysneuvonta ja arjessa selviytymisen tukeminen. Osanottajia kannustetaan itsenäiseen työskentelyyn oman elämänhallinnan ylläpitämiseksi. Lisäksi järjestetään virkistys- ja vapaa-ajanohjelmaa. Kurssiohjelmat toteutetaan huomioiden kuntoutuksen yleisten tavoitteiden lisäksi kuntoutujien yksilölliset tarpeet ja tavoitteet.

HAKEMUSLOMAKKEITA SEKÄ LISÄTIETOJA:

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, 20900 TURKU puh. 02- 2657 610


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

20 - 2012 - N:o 2

Voimakkaasti markkinoitu sähkötupakka jakaa mielipiteet

Turvallisuudesta ei tieteellistä näyttöä Sähkötupakan hyödyistä tavalliseen tupakkaan verrattuna on toistaiseksi hataria todisteita. Selvää kuitenkin on, että sähkösavukkeetkin sisältävät monia myrkyllisiä kemikaaleja. Vaikka elektroniset savukkeet käryävät ilman häkää ja tervaa, niiden käytössä muodostuvan höyryn on todettu sisältävän syöpää edistäviä yhdisteitä. Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA:n (Food and Drug Administration) mukaan sähkötupakat tuottavat hengityskaasuun syöpää aiheuttavia nitrosamiineja ja muun muassa jäätymisenestoaineessa käytettävää myrkyllistä dietyleeniglykolia. – Sähkötupakointi on terveysriski. Nesteen sisältämät myrkylliset aineet ovat osin samoja kuin perinteisissä tupakkatuotteissa, eikä kaikkia yhdisteitä ole vielä edes tunnistettu. Lisäksi sähkösavukkeiden valmistusta ei valvota eikä säädellä, joten tuotteen laadusta ei ole takeita, kertoo Syöpäjärjestöjen ylilääkäri, dosentti Liisa Pylkkänen. Sähkösavuke on taskukokoinen laite, joka koostuu nestesäiliöpatruunasta, höyrystimestä ja pienestä ladattavasta akusta. Punaisena hehkuva led-valo saa sen jäljittelemään poltettavaa sätkää. – Sähkötupakka muistuttaa erehdyttävästi tavallista tupakkaa. Tosin sähkötupakan sijaan tulisi puhua sähkösavukkeesta, sillä elektroninen tuote ei sisällä lainkaan tupakkaa, Pylkkänen huomauttaa. Höyryn tupruttaminen on kasvattanut suosiotaan sähkösavukkeiden aktiivisen markkinoinnin myötä. Kovin

uudesta tuotteesta ei kuitenkaan ole kyse, sillä ensimmäisiä sähkösavukkeita oli kaupan jo 1980-luvulla. Nykymuodossaan tuote on ollut markkinoilla 2000-luvun alusta lähtien. – Sähkösavukkeiden käyttö on Suomessa edelleen suhteellisen vähäistä, vaikka tuoreesta Euroopan komission EU-maat kattaneesta raportista ilmeni, että Suomi on kärjessä sähkötupakan tunnettuudessa. Keskustelua herättää tällä hetkellä erityisesti sähkötupakan käyttö julkisilla paikoilla. Helsingin seudun liikenne kielsi maaliskuussa sähkötupakoiden käytön joukkoliikenteessä. Suomessa asiakas ei saa pistää sähkötupakaksi myöskään Taksiliiton takseissa, VR:n junissa eikä Finnairin lentokoneissa.

Maine terveystuotteena harhaanjohtava Sähkösavukkeen myyntiä, markkinointia ja käyttöä rajoittavat useat lait. Sähkösavukkeiden nikotiinipatruunat luokitellaan lääkelain mukaan lääkkeiksi. Suomessa sähkötupakka ei ole tupakkalain 18 vuoden ikärajaa koskevan sääntelyn piirissä, mutta laki kieltää sen mainonnan tupakkajäljitelmänä ja -vastikkeena. Sähkötupakkaa koskevat lisäksi tuoteturvallisuuslaki ja kuluttajansuojalainsäädäntö. – Markkinointi on ollut

suunnitelmallista ja hyvin toteutettua. Suomessa sähkösavukelaitteita saa tietyistä erikoismyymälöistä, mutta nesteen kauppaaminen on kiellettyä. Sitä myydään pääasiassa internetissä. Terveysjärjestöjen mukaan sähkötupakkaa ei pitäisi olla markkinoilla lainkaan. Suomen ASH (Action on Smoking and Health) teki äskettäin tutkimuksen, jossa kartoitettiin suomalaisten sähkötupakkaan liittämiä asenteita. Sähkösavuke miellettiin ensisijaisesti tupakan korvikkeeksi. Kyselyyn vastanneista joka kymmenes oli käyttänyt tai kokeillut tuotetta. Heistä valtaosa piti sähkösavuketta vaarattomana. – Tupakanpurut korvaava neste nähdään helposti tupakkaa terveellisempänä. Kuitenkaan yksittäisten henkilöiden kokemuksiin perustuvaa tietoa ei voi pitää tieteellisenä näyttönä. Pitkäaikaiset terveysvaikutukset odottavat tutkijaansa, Pylkkänen tähdentää. Pylkkäsen mukaan sähkösavukkeista tulisi tiedottaa ennen kaikkea kiihkottomasti ja faktoihin perustuen. – Viranomaiset on ahdettu tukalaan tilanteeseen. Sähkötupakan puolestapuhujat ovat leimanneet toimijat holhoaviksi ja ahdasmielisiksi. Kyse on kuitenkin savuttomuuden tukemisesta, ei tupakoivien syyllistämisestä.

Perusta koukuttavassa nikotiinissa Pylkkäsen mukaan sähkösavuketuotteita kauppaavat yritykset sortuvat helposti liioitte-

luun korostaessaan sähkösavukkeiden hyötyjä esimerkiksi tupakoinnin lopettamisessa. – Väitteet liittyvät usein tehokkaaseen vieroitusoireiden hillitsemiseen. Varsin monella sähkötupakoitsijalla on taustallaan nikotiiniriippuvuus. Harvat aloittavat sähkötupakoinnin puhtailla keuhkoilla. – Sähkösavukkeesta on tosin saatavilla nikotiinittomiakin versioita, joten sauhuttelu voi liittyä hyvin myös tapariippuvuuteen, Pylkkänen lisää. Ylilääkäri kehottaa kääntymään tupakkariippuvuuden nujertamisessa muiden keinojen puoleen. Käypä hoito -suosituksen mukaiset nikotiinikorvaushoitotuotteet soveltuvat tupakoinnin lopettamisen tueksi. – Nikotiiniriippuvuus on vakava sairaus, sen selättäminen vaatii keskimäärin 3–4 yritystä. Vieroittautumisessa voidaan hyödyntää tukiryhmiä, henkilökohtaista vieroitusta, nikotiinikorvaustuotteita ja keskushermostoon vaikuttavia lääketieteellisiä hoitoja. Pylkkänen uskoo sähkötupakoinnin herättävän vähitellen myös nuorten kiinnostuksen, vaikka selvitysten perusteella moni tupakoiva nuori näkee aikuisuutensa savuttomana. Hän korostaa vanhempien vastuuta lastensa terveydestä. – Tupakointitottumukset syntyvät nuorena, ja yllätyksenä tulee se, miten vaikea tästä pahasta tavasta on päästä eroon. On ensiarvoisen tärkeää, että vanhemmat tukevat nuorten savuttomuutta ja tupakoinnin lopettamista. Myös nuuskatuotteiden suosion li-

Ylilääkäri Liisa Pylkkäsen mukaan sähkösavukkeita mainostetaan etenkin tehokkaana lopettamisen apukeinona, mutta niiden käyttöä ei voi suositella nykyisen tiedon valossa. – Sähkösavukkeiden pitkäaikaisista terveysriskeistä ei ole tarvittavaa tietoa. sääntyminen on vakava ongelma, koska ne sisältävät nikotiinia moninkertaisesti savukkeita enemmän ja aiheuttavat nopeasti riippuvuutta, ylilääkäri painottaa.

Teksti: Aleksi Rajamäki Kuva: Suomen Syöpä yhdistyksen kuva arkisto

Maailman tutkituinta maitohappobakteeria Lactobacillus rhamnosus GG:tä, D- ja C-vitamiineja ja aitoja marjoja ja hedelmiä. Nyt monin verroin vastustuskykyä vahvistavia tekijöitä samassa mehussa. Lasillisesta mehua saat tarvittavan päivittäisen annoksen maitohappobakteereita ja 75% päivän suositellusta D- ja C-vitamiinin tarpeesta. Marli Protect mehut löydät kaupan kylmähyllystä.

www.marli.fi/protect


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2012 - 21

Lapsia ei voi huijata Suosittu luennoitsija, Turun yliopiston avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja kertoi avaruudesta lapsisyöpäpotilasperheiden kerhon SYKERÖn tilaisuudessa viime huhtikuussa Meri-Karinassa. Miten lapsille puhuminen eroaa aikuisille luennoimisesta? Lapsia ei voi huijata, Valtaoja sanoo napakasti. Aikuiset uskovat auktoriteetteihin. Aikuiset siis ensisijaisesti katsovat, kuka puhuu ja missä asemassa hän puhuu. Professorit ovatkin jo arvoasteikon yläpäässä. Lapset puolestaan keskittyvät itse asiaan. Tiede ei tee eroa siinä, onko kuulijakunta lapsia vai aikuisia. Luennoitsijan kannalta on tilanteessa on vain aste-ero. Meri-Karinassa Valtaoja kertoi avaruudesta sekä sen ilmiöistä niistä ehkä vaikeimmin ymmärrettäviin eli mustiin aukkoihin saakka. Esitys kiinnosti sekä lapsia että aikuisia. Diakuvat rytmittivät esitystä. Pieninä poikana Valtaoja halusi Marsin soturiksi Edgar Rice Burroughs kirjojen innoittamana. Kävi kuitenkin hieman toisin. Tässä kuvassa näette tähtitieteilijän, ja kuten huomaatte, oikeilla tähtitieteilijöillä on aina parta, Valtaoja hauskutti yleisöä sarjakuvasta otetulla kuvalla. Tähtitiede on myös suosittu uutisaihe, ainakin iltapäivälehtien nettisivuilla. Netistä löytyy myös hyvin paljon avaruutta käsitteleviä kirjoituksia. Valtaoja peräänkuuluttaa medianlukutaitoa. Netistä löytyy melkoisesti suoranaista hömppää. Teksti ja kuva: Pekka Remes

JUHLIA

KULTTUURIA

Valitse tilaisuudellesi arvoisensa puitteet Marjaniementie 50, 20100 Turku Tiedustelut arkisin klo 9–16 puh. 020 7129 400 info@kulttuurikartanomarjaniemi.fi

WWW.KULTTUURIKARTANOMARJANIEMI.FI Hae Kelan tuet verkossa - nopeutat asiointiasi! Verkossa voit koska tahansa tarkistaa saamasi päätöksen ja tuen maksupäivän. www.kela.fi/asiointi Kirjaudu palveluun verkkopankkitunnuksillasi.

PROFYLAKTIA ♦

Suuhygieniatuotteet hammaslääkärien suosittelemat Lääketieteelliset tukisukat Polvi, ranne-ja nilkkatuet ym. Lonkkaturvahousut, lonkkamurtumien ennaltaehkäisyyn

Tiedustele angora- lämmittimiä

Turun yliopiston avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja kertoi Sykerö-perheille avaruudesta viime huhtikuussa.

Kuntoutujan kurssikaverina aviomies tai ystävätär

Rintasyöpä kuuli kunniansa niin savoksi kuin raumaksikin Tieto ja vertaistuki ovat parasta lääkettä, kun syöpä pelottaa. Tämä kävi ilmi taas kerran, kun joukko rintasyöpään sairastuneita naisia ja heidän läheisiään haki selviytymiskeinoja Turun Meri-Karinasta, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen sopeutumisvalmennuskurssilta. Meri-Karinan takkahuoneen pyöreän pöydän ympärille on kokoontunut naisvaltainen joukko. Puolet porukasta on rintasyövän kokeneita kuntoutujia (potilas-sanaa täällä ei suosita), loput läheisiä: aviomiehiä ja ystävättäriä. Itse olen päässyt mukaan leskeksi jääneen ”bestikseni” kutsusta. Syöpäyhdistyksissä – ja mikä tärkeintä, kurssirahoittaja Kelassa – on kauan sitten oivallettu, että syöpään sairastuneen läheiset ovat hekin lujilla. Parikurssi auttaa jaksamaan. Alkuun kurssimme kuntoutujat ja läheiset istuvat suomalaiseen tapaan varautuneen vaitonaisina. Mutta asiansa osaava kurssiemo saa pian ujoimmankin tulokkaan vapautumaan. Viikon edetessä jo pulppuilee puhe, jota höystää usein nauru, joskus jokunen kyynelkin. Ajatukset vaihtuvat sutjakasti lapin, savon, turun, tampereen, rauman murteilla. Kurssilaiset ovat matkanneet Turkuun kuka mistäkin päin Suomea, kuka minkinlaisista oloista. Elämisen kuvioita uu-

KOKOUKSIA

delleen piirtänyt syöpä yhdistää. Niin samanlaista ja niin erilaista, joku pyöreän pöydän ritareista kiteyttää.

”Meidän hoidot” Sairastumisen kriisi ja selviytymiskeinot. Rintasyövän onkologiset hoidot. Kelan etuudet ja verkoston tuki. Hyvinvointia edistävä ruokavalio. Syöpäyhdistys syöpäkuntoutujan tukena ja potilaan oikeudet. Kurssilaisten miltei pohjaton tiedonjano tyydytetään päivittäisillä luennoilla. Yhteisten luentojen ja keskustelujen lomassa kuntoutujat saavat erityispalvelua yksilöhaastatteluista ilmaiseen hierontaan. Syövän tietopaketti ja rintaproteesien ja -liivien esittely ovat ”vain naisille”. Läheiset puolestaan pääsevät välillä tilittämään omia tuntojaan, joko vetäjän johdolla tai ihan keskenään. Kun ilmapiiri on suotuisa, kyllä suomalainen mieskin avautuu, tulemme toteamaan. Kaikesta päätellen syöpään sairastuneen puolisolla on vie-

lä rankempaa kuin muulla lähipiirillä. Hieman ennen rintasyöpädiagnoosia leskeytynyt ystävättäreni tunnustaakin vähän kadehtivansa kurssin aviovaimoja, onhan näillä jokaisella mies jolle kiukutella. Sopeutumisvalmennuskurssille asti vaivautunut aviomies on liikuttavan omistautunut siippansa tukija. ”Meidän hoidot” ja ”meidän sairaalareissut” kuuluvat sanastoon. Vaikuttaa jopa siltä, että herrat pelkäävät enemmän kuin rouvat konsanaan. Se tosiseikka, että rintasyövän paranemisprosentti huitelee jo 90:n tietämissä, on kyllä omiaan rauhoittamaan. Mutta entäs ne loput kymmenen prosenttia, realistimme kysyvät ja vakuuttavat taas kerran, että kylmimmän kyydin peloille antaa asiallinen tieto.

Kymmeneltä tupa hiljenee Lääkärin, psykologin, fysioterapeutin, sairaanhoitajan ja muiden ammattiauttajien jakaman tiedon lisäksi saatavilla on tervehdyttävää vertaistukea. Kuntosalilaitteiden säätöjenkään kanssa ei tarvitse yksin tuskailla, aina on auttava käsi lähellä. Ohjatut jumpat ja kuntosalituokiot keventävät sopivasti lukujärjestystä. Reippaaseen ulkoiluun kannustetaan. Yhtenä päivänä päästään

niinkin kauaksi maailmalle kuin kiertämään Turkua bussin kyydissä. Eikä Meri-Karinan naapuria, Pyhän Henrikin ekumeenista taidekappelia voi sivuuttaa. Hengenravinnon lisäksi kurssilaiset arvostavat MeriKarinan keittiön tarjoomuksia – ystäväni niin suuresti, että ilmoittaa palautelomakkeessaan yhdeksi keskeiseksi kurssianniksi mainiot ateriat. Kaikki kurssipäivät huipentuvat saunaan ja uintiin. Ainakin naisten puolella tunnelma on rento. Yksirintaista kylpijää ei näillä lauteilla kummastella. Koulukuntaerojakin ilmenee. Toiselle on rakennettu uusi rinta poisleikatun tilalle, toinen luottaa proteesiin. Riitoja ei puhkea, kanssasisarten valintoja kunnioitetaan. Iltakymmenen maissa talo aina hiljenee. Tiiviin päiväohjelman jälkeen kukaan ei jaksa juhlia saati hankkiutua kylille riekkumaan. Leikkimielisistä kilpailuista koostuva päättäjäisillanviettokin on lyhyt ja napakka. Kurssin vihoviimeinen osio toteutuu psykologin sekä aikakauslehtipinkkojen, saksien ja liiman avulla. Syntyvät kollaasit kertovat, että voimaa arkeen tuovat perhe, lastenlapset, ystävät, lemmikit, luonto, lasillinen samppanjaa... Hyvästellessään kurssilaiset lupaavat toisilleen, että jos syöpä onkin joskus päässyt niskan päälle, tästä lähin se saa kuulla kunniansa.

♦ ♦

Uusi osoitteemme Yliopistonkatu 32 20100 Turku Ota yhteyttä 044-531 8531

TARMON TALO Virusmäentie 10 Turku Tunnelmallista juhla- ja kokoustilaa 70-80 hengelle Juhlat Kokoukset • Häät • Syntymäpäivät • •

Tiedustelut 02-2323 023


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

22 - 2012 - N:o 2

Yksilöllisesti sopiva proteesi korvaa rinnan menetetyn muodon

Balance

Balance Contact

Säästävän rintasyöpäleikkauksen jälkeen jää usein kudospuutos, joka alkaa näkyä ehkä vasta useamman vuoden jälkeen leikkauksesta. Valikoimassamme on useita eri mallisia ja kokoisia osaproteeseja tähän ongelmaan.

KAUPPAA JO VUODESTA 1913 LIHATUKKU

VIKTOR ELO OY Autokatu 12 Oriketo puh. 238 5340, fax 276 4959 viktor.elo.oy@pp.inet.fi OMASTA LEIKKAAMOSTA JA TEHTAASTA PALVITUOTTEET, LEIKKELEET, MAKKARAT, EINEKSET, RAAKAPAKASTEET SEKÄ SIAN-, NAUDAN- JA BROILERINLIHAA. KAASUGRILLEJÄ SAATAVANA TILAISUUKSIIN. Alina on maineensa veroinen...

Jokaiselle löytyy kengät. Ihan totta!

Tule Alinaan. ps. Järjestämme myös ryhmille iltatilaisuuksia - soita 02 844 3553 ja sovi aika!

Kenkäkauppa Alina

Alinenkatu 36, Uusikaupunki puh. 02-844 3553 l www.alina.fi Ark. 9.00-17.30 La klo 9.00-14.00

M

ARTO SOININEN Tmi Muutot ja kuljetukset, muuttolaatikkovuokraus, myös pianon siirrot.

Koko- tai osaproteesi tulisi uusia noin kahden vuoden välein. Amoena Boutiquessa tai www.amoena-online.fi verkkokaupassa on myynnissä erittäin laaja valikoima proteesirintaliivejä ja -uimapukuja. Lisätietoa proteeseista ja tekstiileistä saat osoitteessa www.amoena.fi tai Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen syöpäneuvonta-asemalta.

Bulevardi 30, 00120 Helsinki Puh: 09-649 839 e-mail: info@amoena.fi

M

uista ystävää tai liiketuttavaa

Lounais-Suomen syöpälasten Sykerön Kummien taidejoulukortilla annat lämpimän joulutunnelman ja tuet samalla syöväntorjuntatyötä. A. Tyttö- ja poikatonttu rakentavat lumiukon Helena Lappalainen

B. Tonttu ja kissa Helena Lappalainen

C. Tyttötonttu peittelee puput Helena Lappalainen

D. Jouluinen Luostarinvälikatu lumisateessa Helena Lappalainen

www.amoena.fi

uista ystävää tai liiketuttavaa

Myymälämme on avoinna ma – pe klo 10 – 17

Lounais-Suomen syöpälasten Sykerön Kummien taidejoulukortilla annat lämpimän joulutunnelman ja tuet samalla syöväntorjuntatyötä. A. Tyttö- ja poikatonttu rakentavat lumiukon Helena Lappalainen

ASIANTUNTEVAA APTEEKKIPALVELUA

Puh. 0400 525 906

E-mail: arto.soininen@kuljetus-soininen.fi www.kuljetus-soininen.fi

Balance Individual

ARKISIN 8-21, LAUANTAISIN 9-18 JA SUNNUNTAISIN 12-18

B. Tonttu ja kissa Helena Lappalainen

Kukkakauppa Tähkä Aninkaistenkatu 1, Turku Puh. 231 7836 Tuemme syöväntorjuntatyötä C. Tyttötonttu peittelee puput Helena Lappalainen

D. Jouluinen Luostarinvälikatu lumisateessa Helena Lappalainen


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

AK

UULA

Kauppiaskatu 13 F (valopiha) 20100 Turku

Puh. 214 1444 Fax 214 1456 ari.kuula@kuula-toimistot.inet.fi

Asianajotoimisto Alankoja & Kainulainen Oy Kauppiaskatu 11 C, Turku % 02 231 1500 Fax 02 251 0553 toimisto@alankojakainulainen.fi www.alankojakainulainen.fi LAADUKKAAT KAIHTIMET KAIKKIIN KOHTEISIIN!

Oppipojankatu 5 32200 Loimaa puh. 02 762 1144 * Vesipesut * Kemiallinen pesu * Emulsiopesu

* Pöytäliinavuokraus * Pyykinpesuaineiden myynti

KYSY KULJETUSPALVELUA ! Avoinna ma-pe 6.30-16.30 Muina aikoina 0400 854 058 www.loimaanpesula.fi

KOULUTETTU HIEROJA KALLE TURU Tällä kupongilla 1 TUTUSTUMISKERTA HIERONTA 20 €/ 30 MIN

Tarjous voimassa 31.12.2012 asti. Joka 7. hieronta ilmainen. Puistokatu 10, katutaso

Ajanvaraus 044

NYT SAMAN KATON ALTA KAIKKI TERVEYSPALVELUT

!

TILITOIMISTO

N:o 2 - 2012 - 23

Lääkäriasema Mehiläinen Linnan Apteekki, avoinna joka päivä ma-pe klo 8-20, la 9-18, su 11-19

582 5370

Pysäköinti P-louhi

l sälekaihtimet l parvekekaihtimet l puukaihtimet

l peililiukuovet l rullakaihtimet l markiisit l verhokiskot l pystylamellit l verhotangot

Lumilantie 1, 21280 Raisio

Myynti ja toimisto (02) 438 1505 * Myynti ja mitoitus 050 562 5040

www.osio.fi

Avoinna: Ark. 9-17, la 9-14

Parainen,

(Nordean vieressä)

041 527 3144 parvita1@gmail.com

ASIANAJOTOIMISTO

BRANDER & MANNER OY Kristiinankatu 3, 20100 Turku, puh. ........................................ 511 7000 Telefax .................................... 250 3053

TERVETULOA! Apteekkari ja koko henkilökunta Avoin joka na päivä

etunimi.sukunimi@brander-manner.fi bm.office@brander-manner.fi www.brander-manner.fi Muut toimistot: Helsinki Pohjoisranta 4 A 1, 00170 Helsinki Rauma Isoraastuvankatu 3, 26100 Rauma .......824 0618 Telefax ..................................................824 0781

LAUANTAINA

Hienotunteinen ja huippulaadukas peruukkipalvelumme jo vuodesta 1966.

Revlon ja Henry Margu peruukit ja hoitoaineet.  

Peruukkimestarimme valmistaa peruukit myös mittoihisi käsityönä. Tilkankatu 7 Helsinki puh. 09 6943200 www.suomikallio.fi

Meille on Meille helppo Meilleonon helppo Meille on tulla helppo tulla helppo tulla helppo

tulla

Satakunnantie 19, Turku puh ja fax 020 740 4300 www.raunistulanapteekki.fi

tulla

Ilmaiset parkkipaikat oven edessä Ilmaiset parkkipaikat oven edessä

Invapaikka, pyörätuoliluiska ja automaattiovet

Avoinna: arkisin 9-19 ja lauantaisin 9-15 Invapaikka, pyörätuoliluiska ja automaattiovet Avoinna: arkisin 9 - 19 ja lauantaisin 9 - 15 Satakunnantie 19, Turku puh ja fax 020 740 4300 Avoinna: arkisin 9-19 ja lauantaisin 9-15 Ilmaiset parkkipaikat oven edessä www.raunistulanapteekki.fi Satakunnantie 19, Turku 60 puh ja fax 020pyörätuoliluiska 740 4300 Invapaikka, ja automaattiovet www.raunistulanapteekki.fi Ilmaiset parkkipaikat oven edessä


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

24 - 2012 - N:o 2

Talkootyössä Meri-Karinassa toimitaan hyvän asian puolesta ja tavataan tuttuja Tervetuloa mukaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtois- ja ystävätoiminnan peruskoulutus järjestetään Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa lauantaina 19.1.2013: klo 8.30 9.15 10.00 11.00 12.00 13.00 14.00 15.00 15.30 16.00

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. tarjoaa vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille monenlaisia tehtäviä. Kuvassa pitkän linjan talkoolainen Martti Hakanen ohjaa liikennettä Meri-Karinassa. Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa työskentelee vuosittain kymmeniä vapaaehtoisia erilaisissa talkootehtävissä. Vapaaehtoiset toimivat esimerkiksi piha-, keittiö-, kalustamis- ja muissa järjestelytehtävissä. Vapaaehtoisilla voi olla sellaista osaamista, kuten ompelu- tai nikkarointitaitoa, jota voidaan tarpeen mukaan hyödyntää. Erilaisissa tapahtumissa ja luentotilaisuuksissa vapaaehtoiset toimivat kahvittajina, esitteiden jakajina, lipaskerääjinä, liikenteen ohjaajina ja yhdistyksen tuotteiden myyjinä. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen vapaaehtoiset edustavat suurta määrää monipuolista tietoa, taitoa ja osaamista. Vapaaehtoisille järjestetään ennen käytännön työhön ryhtymistä haastattelu ja peruskoulutus, jonka jälkeen eri yksiköt perehdyttävät vapaaehtoisen käytännön tehtävään. Uuden vapaaehtoisen on mah-

dollista osallistua aluksi jo toiminnassa mukana olevan vapaaehtoisen kanssa yhdessä vapaaehtoistyöhön ja tutustua näin kyseiseen tehtävään. Vapaaehtoiseen talkootyöhön voi osallistua kertaluonteisesti, kuten pihatalkoisiin, mutta myös säännöllisemmin, esimerkiksi kerran viikossa tai pari kertaa kuukaudessa keittiö- tai kalustamistehtäviin. Osa vapaaehtoisista on keskittynyt yhteen toimintaan, kun taas osa toimii yhdistyksen piirissä monessakin eri tehtävässä. Perinteiset pihatalkoot järjestetään keväällä ja syksyllä. Talkoissa porukalla siistitään piha-aluetta ja kukkamaita sekä huolletaan ulkokalusteita. Pihatalkoot ovat kaksipäiväiset ja niihin on vuosittain osallistunut kymmeniä vapaaehtoisia. Monet pihatalkoolaisista ovat olleet mukana toiminnassa jo vuosia ja osa osallistuu ahkerasti myös muihin yhdistyksen

vapaaehtoistehtäviin. Pihatalkoot ovat sosiaalinen tapahtuma, vertaistukea parhaimmillaan, kuulumisten vaihtoa sekä uusien suunnitelmien ideointia pihatöiden lomassa. Pihatalkoot on myös mainio tapa tutustua toisiin yhdistyksen vapaaehtoisiin. Meri-Karinan keittiössä talkootehtävissä olevat toimivat apuna tiskauksessa ja erilaisten tilaisuuksien, kuten luentoiltojen ja myyjäisten kahvituksissa. Tilaisuuksia on sekä päiväaikaan että iltaisin ja myös viikonloppuisin. Vuotuisjuhlien aikana jouluna sekä keväällä, pääsiäisenä ja äitienpäivänä järjestetään lukuisia tapahtumia, joissa keittiövapaaehtoiset toimivat Meri-Karinan henkilökunnan apuna. Kalustamisissa ja järjestelytehtävissä talkoolaiset avustavat pöytien ja tuolien laittamisessa isompien tilaisuuksien yhteydessä. Toisinaan kalustamisia tehdään myös pienem-

klo 8.30 9.15 10.00 11.00 12.00 13.00 14.00 15.00 16.00

Tulokahvit tarjolla Meri-Karinan ruokasalissa Tervetuloa, Lounais- Suomen Syöpäyhdistys ry:n vapaaehtoistoiminnan esittely Vapaaehtoisena toimiminen: Periaatteet, käytännön asiat, oma jaksaminen Lounas Meri-Karinan ruokasalissa Talkootehtävissä toimiminen Syöpäpotilaan kohtaaminen Iltapäiväkahvi ja tutustuminen Meri-Karinaan Syöpäpotilaan ystävänä toimiminen Arjen ystävänä toimiminen Todistusten jako ja koulutuspäivän päätös Tukihenkilö- ja vertaistukihenkilötoiminnan peruskoulutus järjestetään lauantaina 2.2.2013: Tulokahvit tarjolla Meri-Karinan ruokasalissa Tervetuloa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n vapaaehtoistoiminnan esittely Vertaistukitoiminnan periaatteet ja käytännöt Vertaistukitoiminnan erityiskysymyksiä Lounas Meri-Karinan ruokasalissa Saattohoidon tukihenkilönä toimiminen Tukihenkilön omat voimavarat ja jaksaminen Iltapäiväkahvi ja tutustuminen Meri-Karinaan Todistusten jako ja koulutuspäivän päätös

Lisätietoa Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n vapaaehtoistoiminnasta ja ilmoittautumiset koulutuksiin 11.1.2013 mennessä (koulutusta ennen järjestetään haastattelu), Vapaaehtoistoiminta, puhelin 02 2657 619. mällä porukalla. Vapaaehtoiset avustavat myös taidenäyttelyjen pystytyksissä ja erilaisissa kuljetustehtävissä sekä liikenteen ohjauksessa. Ahkerat Kertut – käsityöpiiri kokoontuu Meri-Karinan kirjastossa tiistaisin kello 10.00-12.30, paitsi kuukauden toinen tiistai kello 14.00-17.00. Käsityöpiiri valmistaa tuotteita myyntiin Meri-Karinan putiikkiin sekä myyjäisiin. Ahkerat Kertut valmistavat perinteisiä käsitöitä, kuten villasukkia, vaatteita ja koristetyynyjä, mutta myös uutta ideoidaan ja tuotetaan kunkin tekijän taitojen mukaan. Ahkerien Kerttujen tapaamisessa keskustellaan ja vaihdetaan kuulumisia käsitöiden tekemisen lomassa.

Ekumeenisen taidekappelin vapaaehtoiset toimivat opasryhmässä, jonka jäsenet opastavat kappelissa, kertoen yleisölle kappelista, sen arkkitehtuurista, sekä kulloinkin esillä olevasta näyttelystä. Taidekappelissa järjestetään erityyppisiä taidenäyttelyjä ympäri vuoden. Kappelissa toimiville järjestetään peruskoulutuksen lisäksi oma perehdytys opastoimintaan. Varainkeruu on tärkeä osa Syöpäyhdistyksen toimintaa. Vuoden aikana on useita tapahtumia Hirvensalon ja muun Turun alueella, joissa yhdistyksen lipaskerääjät keräävät varoja syöpäpotilaiden hyväksi. Osa vapaaehtoisista toimii kerääjinä kauppojen edustalla esimerkik-

si aamupäivän ajan, osa vaikkapa tunnin ajan. Keräystoimintaa järjestetään muun muassa Pihasoittotempauksessa ja Hirvensalopäivillä. Vapaaehtoiset myyvät lisäksi yhdistyksen tuotteita, kuten kirjoja ja kortteja Meri-Karinan tilaisuuksissa, myyjäisissä ja messukeskuksen tapahtumissa. Roosa- nauhapäivänä lokakuussa vapaaehtoiset myyvät Roosa – nauhoja ja jakavat tietoa ja esitteitä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen palveluista rintasyöpäpotilaille. Keräystoiminnassa voi hankkia uudenlaisia kokemuksia sekä tavata ja tutustua uusiin ihmisiin. Teksti ja kuva: Minna Vaininen


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2012 - 25

Viihtyisää ja valoisaa Karinanranta II:ssa kuukauden päivät asunut Kerttu Simonen, 88, sai uudelle kodilleen papillisen siunauksen. Kun asuntoon vielä tulvii yllin kyllin maallistakin valoa, mikä on viihtyessä. Kerttu Simosen muuttomatka ei ollut pitkän pitkä. Hän ehti asua pari vuotta merikarinalaisessa rivitalossa. Ja tunnustaa, ettei oikein hyvin viihtynyt, huolimatta mukavista ja auttavaisista naapureista. Uusi asunto tuntui kodilta jo ennen kuin siihen oli asetuttukaan, kiitos mieluisan yllätyksen, papillisen siunauksen. -Olin raahaamassa kahta kassia uuteen asuntoon, kun vastaan tuli pappi Pyhän Henrikin kappelista. Hän kysyi, josko tulisin pian alkavaan hartauteen, Kerttu Simonen kertoo. - Pahoittelin, etten muuttotouhuiltani ehdi. Pappi kysyi, saisiko hän tulla siunaamaan uuden kotini. Niinpä hän otti kassini ja lähti mukaani. Lauloi ja puhui kauniisti. Jäi lämmin ja hyvä mieli. Kerttu on sisustanut kotinsa viihtyisäksi. Huonekalut mahtuivat hyvin, sillä liiat rojut oli hävitetty jo edellisessä muutossa. Ennen Moikoisiin tuloaan Kerttu asui Turun Martinmäessä 50 vuotta. Siinä ajassa tavaraa ehti kertyä. -Mieheni oli sitä lajia, ettei mitään saanut heittää pois, Kerttu muistelee 30 vuotta sitten poisnukkuneen siippansa mieltymyksiä. Viimeisimmästä muuttokuormasta jäi kylläkin Kertun valtava kirjakokoelma, vain muutama nide sai armon. Kerttu työskenteli aikoinaan 33 vuotta kirjakaupassa. Kirjoja oli kotonakin ”seinällinen”. Kun on ikänsä ahminut kirjoja, lukeminen ei niin enää kiinnosta. Meri-Karinan aulaan tulevat sanomalehdet Kerttu käy silti lukemassa aamuvarhaisin. Käsityöt maistuvat aina vain. Kerttu kuuluu Ahkeriin kerttuihin. Syöpäyhdistyksen suojissa muun muassa myyjäisiä varten ahkeroivaa kerhoa ei kuulemma ole nimetty Simosen Kertun mukaan.

-Teen kortei, Kerttu selvittää turkulaisittain. Pieniin kangaskortteihin kirjotaan milloin kukkakori, milloin syntymäpäiväsankarin ikävuodet. Kaikkiaan vapaaehtoistyövuosia Kertulle on siunaantunut 20, tunteja tuskin pystyy kukaan laskemaan. Työtä pelkäämätön vapaaehtoinen on tarttunut tarvittaessa vaikka tiskiharjaan. -En minä nyt ihan joka päivä ollut, Kerttu toppuuttelee. -Lupasin, että tulen kun tarvitaan. Syöpäyhdistys ei vähättelyyn ole lähtenyt vaan on hommannut Kertulle Valkoisen Ruusun ritarimerkin kiitokseksi. Komeileepa Kertun kaventuneessa kirjahyllyssä yhdistyksen viirikin. Vapaaehtoistaustassa saattaisi olla kylliksi ansiota Karinanranta II:n asukkaaksi pääsemiseen. Mutta kaksi syöpääkin Kerttu on sairastanut. Ensimmäisellä kerralla tauti iski paksuunsuoleen, toisella rintaan. -Olen elävä mainos siitä, että syövästä voi selviytyä, Kerttu naurahtaa. Omatoimisuuspykäläkin täyttyy mennen tullen. Kerttu siivoaa ja pyykkää itse. Talon ruokalaan hän hankkiutuu joskus harvoin, kun tarjolla on jotain erikoisen hyvää. Useimmiten kokkailut hoituvat omassa pikkukyökissä. -Ei ruoka niin kallista ole, kun itse laittaa, Kerttu tietää. Tarkkana on oltava, kun eläke on pieni ja vuokra 666 euroa. Vetämässä onkin vuokratukihakemus. Murehtimisen sijasta Kerttu nauttii uudenkarheasta kodistaan, ennen kaikkea sen valoisuudesta. Kesällä on mukava tehdä ”kortei” ikiomalla parvekkeella.

Kaikkiaan vapaaehtoistyövuosia Kertulle on siunaantunut 20, tunteja tuskin pystyy kukaan laskemaan. Työtä pelkäämätön vapaaehtoinen on tarttunut tarvittaessa vaikka tiskiharjaan. Seurallinen Kerttu soisi talon puolesta tarjottavan nykyistä enemmänkin yhteistä ohjelmaa. - Ymmärrän kyllä, ettei tyhjille saleille kannata mitään järjestää. Moneenkin tilaisuuteen on ilmaantunut vain kolme tai neljä ihmistä. Ihmisvilinän kaipuussaan Kerttu ajaa silloin tällöin bussilla kaupungille. Puhelimessa kuluu jokunen tovi, sillä Kerttu soittaa liki sokealle siskolleen kolmekin kertaa päivässä. Myös ainokaisen pojan perheen kanssa pidetään tiiviisti yhteyttä. Kertun ovenpieleen nojaa ainoa kulkemisen apuneuvo, kävelykeppi. Järjestyksenpitoon keppiä ei ainakaan toistaiseksi ole tarvittu, sillä naapureiden kesken tullaan hyvin juttuun. -Usein pelaamme skipiä, lasten ja vanhusten korttipeliä. Eihän siinä mitään järkeä ole, mutta aika kuluu ja hauskaa on.

MERI-KARINAN TOIMINTA- JA PALVELUKESKUS, Seiskarinkatu 35, Turku

MERI-KARINAN TOIMINTA- JA PALVELUKESKUS, puh. 02 2657 666 TEHOSTETUN PALVELUN KOTI KARINARANTA, puh. 02 2657 765 L-S SAATTOHOITOSÄÄTIÖN KARINAKOTI, puh. 02 2657 622 Lounaissuomalaisia Syöpäjärjestöjä voi tukea seuraavien pankkitilien kautta: syöpäpotilastoiminta TOP FI31 5713 4520 0120 54 lapsisyöpäpotilastoiminta TOP FI51 5713 4520 0130 52 tutkimustoiminta TOP FI83 5713 4520 0161 62 saattohoitotoiminta TOP FI82 5710 0420 0697 00 Lämpimät kiitoksemme kaikille tukijoille!

Teksti: Marja Myllyluoma Kuva: Ville Sinkkonen

OLEMME MUKANA TUKEMASSA SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ tmi:

040 758 3664 PII K K IÖN US AU TOFIXA

-LIIKENNE OY Ari Lehtinen, Kurkisuonk. 8, Kaarina Puh. (02) 251 5782, gsm 0400 521 876

Kiinteistötoimisto Hansa Oy LKV Kristiinankatu 6 B,20100 Turku Puh. 02 251 8111 Fax 02 233 6003

”Se vanha”

Repolantie 5 Piikkiö

(teollisuusmaalaamo Fingeroosin vieressä)

Sähköurakointi l Sähkösuunnittelu

Kukoistavaa turkulaista apteekkikulttuuria jo 120 vuotta.

Paimio, Kurjentie 158 050 599 9841 www.junninsahko.fi

Kaskenkatu 10, Turku p. (02) 231 1030 Täällä on kaikki. www.kaskenapteekki.fi

JUNNIN SÄHKÖ l

AD-Autokorjaamosi Turun seudulla

Autohuolto Suvanto Oy Terätie 4, 20760 Piispanristi (Kaarina)

Puh. (02) 23 66 426

Avoinna: arkisin klo 8-16 autohuoltosuvanto@co.inet.fi www.ad-autokorjaamo.fi

Konepaja Laaksonen Oy

Edullinen ja palveleva autovuokraamo, varsinais-suomi. 1+8 pikkubussit, asunto,- henkilö- ja pakettiautot KYSY TARJOUSTA! 0400 756 218 jonny@autovuokraus.fi www.auto-vuokraus.fi

l

TURKU-KAARINA Kotisairaanhoito l Hoivapalvelut

puh. 040 4155 700

www.kotikumppanit.fi

Liedon kunta www.lieto.fi

KULJETUS PERTTI J. LEINO Maatalousalan ajoja puh. 0500 531 461

Latvalan Sora Ky LIETO Toimitamme seulottua soraa, sepeliä, hiekkaa ja multaa. Puh. 0400 829 076 Petri Latvala petri@latvalansora.fi www.latvalansora.fi

Täällä on kaikki. Täällä on Täällä onkaikki. kaikki. Liedon kunta Liedon kunta Liedon kunta www.lieto.fi www.lieto.fi www.lieto.fi

Suomen Ortotiika & Protetiikka Puh. 044 507 6880 asiakaspalvelu@fi-op.fi www.fi-op.fi

TURUN SEUDUN

www.rusko.fi

Piikkiö/ Kaarina l l l

SAUVON KUNTA www.sauvo.fi

AUTOKORJAAMO Sonkki Paimio, Teollisuustie puh. (02) 473 2130

Puh. (02) 472 6660, 0400 527 971 arituomi@netti.fi - www.arituomi.fi

Sähköasennukset Sähkösuunnittelu l Huollot Korjaukset l Tarvikkeet

24 h

Hyvien kuvien merkeissä

02 2363 700 www.studiobrahe.fi

SÄHKÖVIKAPÄIVYSTYS OY

040 5888 000 VEHMAAN KUNTA

www.paimio.fi

Täydellistä palvelua v. 1973 alkaen

Nuppulantie 33, Turku puh. (02) 276 9300 Katrineholminkatu 9, Salo puh. (02) 731 5415 www.kaihdinliikesandberg.fi

VIHERLASSILA ark.9-20, la 9-18, su 10-16 Alakyläntie 2-4 20250 Turku 02-2546 651 www.viherlassila.fi


26 - 2012 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

PROTEESIASIAKAS

Ostaessasi meiltä Rintaliivit, kokoliivit tai uima-asun Teemme valitsemaasi malliin proteesitaskun Liivien ja rantamuodin Ykköspaikka

Eerikinkatu 6 Kristiinankatu 10 TURKU


N:o 2 - 2012 - 27

Turvallinen huristelu on nyt edullista. Pohjolan etuasiakkaille uusi autovakuutus nyt vuodeksi -50 %.

Yhdessä hyvä tulee. Etu koskee toisesta yhtiöstä siirtyviä autovakuutuksia liikennevakuutuksen yhteydessä. Edun saa yksityiskäyttöisiin henkilöautoihin ja se on ajoneuvokohtainen. Etuasiakas on sellainen asiakas, jolla on vakuutus kolmesta eri vakuutusryhmästä Pohjolassa. Tarjous on voimassa 31.12.2012 saakka. Lisätiedot op.fi ja pohjola.fi tai soita 0303 0303.

Puhelu maksaa 0,0828 €/puhelu + 0,12 €/min.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

28 - 2012 - N:o 2

Muutos on merkki siitä, että kaupunki elää. Nämä Turun Sanomien kustantamat, kaupungin juuriin pureutuvat kirjat kartoittavat Turun muutoksia sen syntymästä aina tähän päivään asti.

Mikä Kakola oli ennen kuin siitä tuli vankila? Kuka oli Tuureporin Tuure? Minkä rakennuksen sisällä on juostu 4x100 metrin pohjoismainen ennätys?

Eva Latvakangas, Jonny Holmén, Kati Kivelä

Turku – muuttuva kaupunki -kirjan toinen osa selvittää nämäkin kysymykset satojen muiden ohessa.

• 27 kohdetta • 186 kuvaa • 178 sivua • kovakantinen • koko 25 x 21 cm

Saatavana myös lokakuussa 2011 ilmestynyt Turku – muuttuva kaupunki osa 1 hintaan 28 e.

Turku – muuttuva kaupunki osa II

Vain

28,-

• Turun Sanomien asiakaspalvelupiste, Kauppiaskatu 5 ma–pe 8.15–16.30 • Akateeminen Kirjakauppa, Kauppakeskus Hansa • Sokos Wiklund • Suomalainen Kirjakauppa, Kauppakeskus Skanssi, Hansa ja Mylly • Turun Kansallinen Kirjakauppa, Linnankatu 16, Hämeenkatu 7 ja Viilarinkatu 1 • netissä osoitteessa verkkokauppa.ts.fi Kirjat myynnissä


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat 2 2012