Page 1

LOUNAIS–SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

SANOMAT

LOUNAIS– SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI

1/2005 N:O 2/2010 2 /2004

Lapsisyöpäpotilasperheet oppivat äkkiä, mikä elämässä on tärkeintä se on elämä itse Melkein kaksivuotiaalla Vernalla on synnynnäinen fibrosarkooma -niminen syöpä. Vernan sytostaattihoidot päättyivät vuosi sitten. Verna on käynyt tapaamassa muita lapsia, uimassa sekä kursseilla Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinassa.


2 - 2010 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Risto Korpela, puheenjohtaja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Risto Korpela, ordförande Sydvästra Finlands Cancerförening r.f.

Maahamme tarvitaan syöpäpotilaiden kuntoutuksen kehittämiseen keskittyvä keskus 1980-luvun alkupuolella syntyi tarve kehittää syöpäpotilaiden kuntoutustoimintaa. Tähän vaikuttivat syövän ennusteen ja hoitotulosten paraneminen, syöpäpotilaiden järjestötoiminnan käynnistyminen, syöpäsairauden entistä avoimempi käsitteleminen julkisuudessa sekä Kansaneläkelaitoksen ja silloisen Sosiaalihallituksen taloudellisen tuen kohdistaminen syöpäpotilaiden sopeutumisvalmennusja kuntoutuskurssitoimintaan. Tuohon aikaan myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. käynnisti omaa kuntoutustoimintaansa ja kuntoutustarpeen edelleen kasvaessa yhdistys rakensi vuosikymmenen lopulla Turun Hirvensalon Kaistarniemeen Meri-Karinan toimintaja palvelukeskuksen. Heti hankkeen valmistumisen jälkeen keskuksessa käynnistyi ympärivuotinen kurssitoiminta syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen sekä lapsisyöpäpotilasperheille. Syöpäpotilaiden kuntoutuksen tuloksellisuuden ja toiminnan kehittämisen varmistamiseksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. perusti vuonna 2009 Kuntoutuksen kehittämistyöryhmän, jonka toiminta lähti vireästi liikkeelle. Työryhmän tarkoituksena on laajentaa yhteistyötä syöpäpotilaita hoitavien tahojen kanssa, jotta kuntoutus liitettäisiin osaksi syöpäpotilaan hoitoketjua. Samaan aikaan sai alkunsa Syöpäpotilaiden hyvä hoitopolku -tutkimus- ja kehittämishanke yhteistyössä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Turun ammattikorkeakoulun Terveysala-tulosalueen kanssa. Hankkeen toteutus ajoittuu vuosille 2010 - 2015. Maahamme tarvitaan syöpäpotilaiden kuntoutuksen kehittämiseen keskittyvä keskus. Tämän keskuksen tulisi sijaita paikkakunnalla, jossa on yliopisto, yliopistollinen keskussairaala, ammattikorkeakoulu ja muita yksiköitä, joiden kanssa voidaan paitsi toteuttaa syöpäpotilaiden sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssitoimintaa myös kehittää toimintaa niin käytännön tasolla kuin tieteellisestikin. Tämän keskuksen tulisi toimia yhteistyössä maahamme tulevaisuudessa perustettavan syöpäkeskuksen kanssa mm. ammattihenkilöstön koulutuspaikkana.

www.pulssi.fi

Mammografia mahdollistaa rintasyövän varhaisen toteamisen

Pulssissa vastaanottavat syöpälääkärit: Suvi Heikkilä Riikka Huovinen Minna Kankuri-Tammilehto Heikki Minn Outi Paija Seppo Pyrhönen

Lääkärit ja röntgen: ma-pe 8–20, la 9–17, su 12–20 Laboratorio: ma-pe 7–20, la 9–17, su 12–20 Ajanvaraus puh. 2616 300

I vårt land behövs ett center för utveckling av rehabilitering av cancerpatienter I början av 1980-talet uppstod ett behov av att utveckla rehabiliteringen av cancerpatienter. Några av orsakerna var att cancerprognoserna och vårdresultaten blivit bättre, organisationsverksamhet för cancerpatienter hade kommit i gång, man hade börjat diskutera cancer mera öppet och ekonomiskt stöd från Folkpensionsanstalten och den dåvarande Socialstyrelsen riktades till anpassningsträning och rehabiliteringskurser för cancerpatienter. På den tiden startade även Sydvästra Finlands Cancerförening r.f. sin rehabiliteringsverksamhet. När behovet av rehabilitering blev större, byggde föreningen i slutet av 1980-talet verksamhets- och servicecentret Meri-Karina på Kaistarudden i Hirvensalo, Åbo. Strax efter att projektet blivit färdigt startade en kursverksamhet som pågick i centret året runt för cancerpatienter och deras anhöriga samt familjer med cancersjuka barn. För att säkerställa goda resultat av rehabiliteringen av cancerpatienter och vidareutvecklingen av verksamheten bildade Sydvästra Finlands Cancerförening r.f. år 2009 en arbetsgrupp för utveckling av rehabiliteringen. Det blev en aktiv arbetsgrupp. Syftet med arbetsgruppen är att öka samarbetet med vårdorganisationer för cancerpatienter för att rehabilitering ska bli en del av en cancerpatients vårdkedja. Samtidigt började forsknings- och utvecklingsprojektet Syöpäpotilaiden hyvä hoitopolku (cancerpatienternas goda vårdväg) i samarbete med Sydvästra Finlands Cancerförening och Åbo yrkeshögskolas resultatområde Hälsovård. Projektet kommer att genomföras 2010 – 2015. I vårt land behövs ett center som är inriktat på att utveckla rehabilitering av cancerpatienter. Detta center bör finnas på en ort där det finns ett universitet, ett universitetscentralsjukhus, en yrkeshögskola och andra enheter med vilka man kan arrangera anpassningsträning och rehabiliteringskurser för cancerpatienter och dessutom även utveckla verksamheten både på praktisk nivå och vetenskapligt. Detta center bör fungera bl.a. som utbildningsplats för fackpersonal i samarbete med ett cancercenter som i framtiden ska grundas i vårt land.

Rekisteröityneen, uuden yhteisasiakkaan edut

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Seiskarinkatu 35 20900 Turku puhelin (02) 2657 666 telefax (02) 2657 668 Sähköposti: kari.ojala@lssy.fi Päätoimittaja: Kari Ojala

Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Sydvästra-Finlands Cancerförening r.f. Painos: 275.000 Painopaikka: Turun Sanomat Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa 2011

www.saastopankki.fi/liedonsp

www.lahivakuutus.fi/varsinaissuomen


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2010 - 3

Syöpälapsen isä kertoi tarinansa Lietolainen Jari Sinkkonen, 46, on tuttu niille lapsisyöpäpotilasperheille, jotka ovat osallistuneet Meri-Karinan kuntoutuskursseille. Sinkkoset käyvät kurssille kertomassa perheensä tarinan. Lapsisyöpäpotilasperheillä on lukuisia kysymyksiä, tunteita ja pelkoja ja usein paras tapa purkaa asioita on keskustella sellaisten kanssa, jotka ovat kokeneet samat asiat. Sinkkosten tytär sairastui leukemiaan vuonna 1997. Hän oli silloin neljävuotias. Tyttären hoidot päättyivät vuonna 2000. Sinkkonen on ammatiltaan opistoupseeri, nykyinen työpaikka on rajavartiolaitos. Tyttären sairauden aikoihin hän oli vielä puolustusvoimain palveluksessa. -Sairaus herätti tunteita, mutta piti olla kuin jakaantuneena kahdeksi, olin työroolissa ja olin isä., Sinkkonen muistelee. -Päätimme heti alussa, että elämme sairauden ehdoilla. Sovimme, että ensin hoidetaan tytär kuntoon ja vasta sitten tulevat muut asiat. Nyt näen, että tuosta ajasta seurasi hyviäkin asioita. Toimimme koko perhe yhdessä. Lapsen sairauden ollessa pahimmillaan, joutuvat vanhemmat vastakkain oman jaksamisensa kanssa. Usein ihminen löytää omat salaiset voimavaransa, joista ammentaa. On tavallista, että vanhemmat ovat sairaan lapsensa tukena sairaalassa. Sinkkoset halusivat olla lapsensa luona myös öisin. -Vietin öitä sairaalassa huonosti nukkuen ja menin päivällä normaalisti töihin. Ihmiset ihmettelivät, miten oikein jaksoin, mutta ihmeesti sitä jaksoi. -Niin kummallista kuin se onkin, meillä ei ollut koko tyttären sairauden aikana flunssia eikä mitään muita tavallisia tauteja. Koska syöpähoidot vievät vastustuskyvyn, noudatettiin Sinkkosilla tarkkaa hygieniaa. Syöpähoidoissa oleva lapsi ei myöskään saa käydä julkisissa tiloissa eikä käyttää julkisia liikennevälineitä.

Syöpä seuraa ajatuksissa mukana Sinkkonen ei hoitojen päätyttyä aluksi halunnut käyttää sanaa ”parantunut”, vaan hän käytti mieluummin sanontaan ”hoidot ovat päättyneet”. Silti sairaus on läsnä ajatuksissa. Sinkkonen kiittää TYKS:aa, jonne voi aina soittaa ja kysyä neuvoja. -TYKS:ssa ymmärretään hyvin lapsisyöpäpotilaiden vanhempia, jotka herkästi reagoivat esimerkiksi lasten kipuihin tai muuttuneisiin laboratorioarvoihin. Sinkkosia neuvottiin pitämään päiväkirjaa sairauden ajalta. He palaavat usein vieläkin päiväkirjan sivuille. Tunteet palaavat ja nousevat pintaan. -Kun tytär pääsi kaksi vuotta sitten ripille, muistin kirkossa sairauden ja sen vaiheet. Ajattelin, että tänne saakka on sittenkin päästy. Samat tunteet tulevat varmasti jatkossakin.

Puhuminen parantaa Kun lapsi sairastuu vakavasti, se tuntuu vanhemmasta aina pelottavalta ja pahalta. Sinkkonen kannustaa puhumaan asioista ja tunteista. Hänen viestinsä saa myös vastakaikua. Eräälle kuntoutuskurssille osallistunut isä kertoi tajunneensa, että hänelläkin on lupa itkeä, jos kerran sotilas, upseeri Sinkkonenkin oli itkenyt. -Kun lapsen sairaus on pahimmillaan ja jos toivoa on vähän, moni vanhempi alkaa miettiä oman lapsensa hautajaisia tuntien samalla syyllisyyttä siitä, miten niin voi ajatella. Keskustellessa muiden vanhempien kanssa huomaa,

Oman lapsen vakava sairastuminen herättää vanhemmissa monia tunteita ja pelkoja, tietää lietolainen Jari Sinkkonen, jonka tytär sairasti leukemian 1990-luvulla. Tunteistaan kannattaa puhua, ja miehelläkin on lupa itkeä. että jokainen käy näitä samoja asioita mielessään läpi. Sinkkoset osallistuivat aktiivisesti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lapsisyöpäpotilasperheiden kerhon Sykerön toimintaa. Sykeröllä on muun muassa oma uintivuoro Meri-Karinassa. -Saunan lauteilla muiden isien kanssa oli helppo puhua, koska puhuimme samaa kieltä, tiesimme saman lääketieteellisen sanaston. Sykerön järjestämät kerhot ja toimintapäivät tulivat tärkeäksi osaksi perheen vapaaajanviettoa. Miten sitten pitäisi suhtautua, jos tuttavaperhe kertoo, että lapsella on vakava sairaus? -Pitäisi suhtautua luonnollisesti ja uskaltaa kysyä ja keskus-

tella lapsen sairaudesta. Moni varmaan miettii, että voiko kertoa perheelle omista hyvistä kuulumisistaan, että loukkaako se perhettä. Se, että toiselle ihmiselle tapahtuu hyviä asioita, ei ole lapsisyöpäpotilasperheeltä pois. Toki on hyvä muistaa, että päällimmäisenä perheessä ajatukset ovat kuitenkin sairastuneen lapsen ympärillä.

Miehet puhuvat elokuvassa ”Miesten vuoro” on kotimainen dokumenttielokuva, jossa miehet puhuvat tunteistaan ja elämänsä kipupisteistä saunan lauteilla. Elokuvan ovat ohjanneet ja käsikirjoittaneet Joonas Berghäll ja Mika Hotakainen. Jari Sinkkonenkin osallistui elokuvan tekoon. Hän ker-

toi tyttärensä tarinan. Tarina ei ole mukana elokuvan lopullisessa versiossa, mutta sen pitäisi olla mukana DVD-versiota, joka julkaistaneen myöhemmin. ”Miesten vuoro” on voittanut tähän mennessä lukuisia palkintoja Suomessa, Puolassa, Israelissa, Sveitsissä ja USA:ssa. Elokuva myös pyrkii ehdokaslistalle, josta valitaan lopulliset Oscar-palkintoehdokkaat. Sinkkonen löytyi elokuvaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kautta. Elokuvantekijät ottivat yhteyttä yhdistykseen ja kysyivät, olisiko sillä tiedossa isää, jonka lapsi on parantunut vaikeasta sairaudesta. Sinkkonen suostui elokuvaan. Pian tämän jälkeen hänet ensin haastateltiin. Kohta olivatkin

vuorossa kuvaukset kesämökin saunalla. -Sauna lämmitettiin 80 asteeseen. Kuvaukset kestivät neljä tuntia. Ohjaaja neuvoi kertomaan tarinaani. Usean tunnin materiaalista oli tarina leikattu muutaman minuutin tiiviiksi paketiksi. Vaikka Sinkkosen osuutta ei elokuvassa nähdä, hänet kutsuttiin ensi-iltaan. -Olen nähnyt elokuvan kaksi kertaa. Se on todella hyvä. Kun tiedän, miten elokuvaa kuvattiin, on hämmästyttävää, miten tarinat, musiikki ja kuvat täydentävät toisiaan. Elokuvan sanoma on, että mieskin uskaltaa näyttää tunteensa. Teksti ja kuva: Pekka Remes

JEANNEAU UUTUUS ASTRUMISSA!

LAITURIpAIkAT - TALVISäILyTyS - NOSTOT JA LASkUT VARAOSAT JA HUOLTO - MyyNTI - pOLTTOAINE Hirvensalossa on Marina, joka täyttää useimpien kippareiden vaativimmatkin toiveet. Suojainen paikka omalle veneelle, kaikki palvelut ja lyhyt matka Airistolle. S-Marinissa on valtuutettu Volvo-Penta myynti- ja huoltopiste. S-Marin myös huoltaa, kunnostaa ja korjaa veneitä ammattitaidolla ja ripeästi sekä veneilykauden että talvitelakoinninkin aikana.

TERVETULOA TUTUSTUMAAN UUTEEN JEANNEAU NC11 MALLIIN ASTRUMIIN!

www.S-MARIN.fI


4 - 2010 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Syöväntorjuntatyön tekijöitä ja tukijoita Lentopallopapat pienten lasten asialla Kaksipäiväinen Sykerö Beach -rantalentopalloturnaus on järjestetty Hirvensalon Sorttamäen uimarannalla jo kahdeksana kesänä, ja yhtä monta kertaa ovat veteraanilentopalloseura Well-Parrat ry:n harmaat pantterit aloittaneet sarjakautensa pelaamalla siinä syöpää sairastavien lasten hyväksi. - Tämä on meille yksi vuoden tärkeimmistä tapahtumista ja luonteva tapa tehdä hyvää. Papat ovat mielellään pienten lasten asialla, summaa seuran puheenjohtaja Kari Kaunismaa. Papat viittaa veteraanilentopallon 50-70-vuotiaisiin Suomen uranuurtajiin, jotka ovat

kilpailleet sarjassaan jo yli kahden vuosikymmenen ajan. Seura vilisee maajoukkuepelaajia. - Tämä on siis pelimiesten porukka eikä mitään tunarisakkia, tokaisee Kaunismaa pilke silmäkulmassa. Sitten hän vakuuttaa, ettei tunnelma hiekalla ole tiukkapipoinen, sillä

tässä turnauksessa voittoa tärkeämpää on osallistuminen. Lasten vakava sairastuminen koskettaa syvästi vanhoja herroja, vaikka omat lapsenlapset olisivatkin saaneet pysyä terveinä. Pelissä Kaunismaata miellyttää sen sukupolvirajat ylittävä luonne. Well-Partojen Sykerö-turnauksen miehet olivat tällä kertaa seitsenkymppisiä, haastajista nuorimmat vain 14ja 15-vuotiaita. - Nuorilla on nopeutta, joka merkitsee tässä lajissa paljon. Senioripelaajat taas treenaavat tunnollisemmin ja myös osaavat treenata. Välillä turhankin tunnollisesti, niin että aina välillä jokin paikka hajoaa, Kaunismaa vitsailee.

Veteraanilentopalloilija Kari Kaunismaa ja Sykerö Beach -rantalentisturnauksen järjestäjä Ville Kakko toivovat syöpää sairastaville lapsille hyviä hetkiä sairausaikana. Sykerö Beach -hyväntekeväisyystapahtuma houkutteli rannalle tänä vuonna 110 auttamishaluista lentopallon ystävää ja tuotti yli 6000 euroa lyhentämättömänä syöpälasten tukemiseen. Tapahtuman pääsponsorit olivat PerkinElmer ja Turun Redline -lähettipalvelu.

Kodinvälittäjiltä autolahjoitus kotipalvelulle Lounais-Suomen Syöpäyhdistys voi nyt tarjota entistä nopeamman palvelun Turussa ja lähikunnissa asuville syöpäpotilaille, kun RE/ MAX Asuntotiimi - Asuntopalvelu AuraTeam Oy lahjoitti yhdistyksen kotipalvelutoiminnalle kirkkaansinisen Renault Megane Grand Scenic -merkkisen auton. - Asunnonvälityksessä tarjoamme ihmisille uusia unelmia, mutta haluamme muistaa myös niitä, joiden unelmia varjostaa vakava sairaus. Syöpä koskettaa tänä päivänä monia, perustelevat toimitusjohtaja Timo Maunula ja asiamies Maija Maunula RE/MAXista. Kun muutaman vuoden ikäinen mainosvaunu jäi uu-

den autohankinnan myötä toimettomaksi, ei asuntotiimiläisten tarvinnut kauaa miettiä sopivaa lahjoituskohdetta kelpo menopelille. Maijan ja Timon lähipiiristä löytyy syövän sairastaneita sukulaisia ja ystäviä, ja he olivat kuulleet, että monia potilaita on mahdollista hoitaa ja auttaa turvallisesti oman kodin

Viestintäneuvos Tapani Mikola:

Syöväntorjunnan voitot ovat voimanlähde potilaille ja heidän läheisilleen

rauhassa, tuttujen ihmisten parissa. Tiimi tekee yhdistyksen kanssa myös arpajaisyhteistyötä. - Syöväntorjunta-arpoja on mahdollista hankkia ensinäytöillä ja arviokäynneillä ne ovat hyviä kaupantekijäislahjoja, joilla haluamme ilahduttaa asiakkaitamme, Maija Maunula hymyilee. RE/MAX on maailman suurin kiinteistönvälitysketju, jonka arvoihin hyväntekeväisyys kuuluu kiinteästi kautta maailman. - Esimerkiksi rintasyövänvastaisessa Roosa nauha -kampanjassa ketju on ollut lahjoittajana jo vuosikaudet, kertoo Timo Maunula, joka on toinen Turun RE/Maxin perustajista.

RE/MAX Asuntotiimin toimitusjohtaja Timo Maunula (oik.) ja asiamies Maija Maunula luovuttivat vastavahatun Renaultin avaimet Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojalalle (toinen vas.) ja varainhankintapäällikkö Heikki Kylliäiselle keskellä kauneinta kesää.

lähipiiri ole taudilta säästynyt. Mies löytää vakavasta asiasta kuitenkin myös myönteisen puolen. - Laajojen piirien kytkeytyminen sairauteen varmasti edesauttaa syöväntorjuntatyötä, viestintäneuvos sanoo. Kasvava panostus syöväntorjuntaan poikii lisää hyvää. - Kun saadaan positiivista ja tuloksellista syöväntorjuntatyötä edelleen tehtyä, ja kun voittojen määrä tutkimustoiminnassa ja hoidon tasossa kasvaa, tavoitetaan yhä syvemmät kansankerrokset. Saavutukset tulevat elämänuskoa antavana asiana väestön tietoon. Mikolan tavoitteena on olla mukana vaikuttamassa siihen, että syöväntorjunta voidaan mieltää positiiviseksi asiaksi.

Viestintäneuvos Tapani Mikola muistuttaa, että syöpä koskettaa nykyään lähes jokaista meistä lähipiirin tai suvun kautta. Niinpä syöväntorjunnan ja syöpätutkimuksen edistysaskelet voivat levittää elämänuskoa hyvin laajalle joukolle ihmisiä. Mikola lahjoitti 60-vuotissyntymäpäiväkeräyksensä tuotosta puolet, 2000 euroa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n työhön syöpäsairaiden lasten ja nuorten hyväksi. Samansuuruisen summan sai Turun yliopiston varainhanTukemisen mahdollikintakampanja tieteen edistämiseksi. suudet ovat monet - En lähde sen kummemmin määrittelemään, käytetäänkö Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lahjoitusosuus tutkimustoimintaan tai aktiviteettien järjestämiseen potilasperheille, sanoo Mikola. - Tärkeintä on, että syöpää sairastava lapsi saa kaiken ajateltavissa olevan tuen diagnoosihetkestä alkaen, hän jatkaa. Lapsellahan kuuluu olla kokonainen elämä vielä edessä päin. Vaikka syöpälasten asia koskettaa kolmen lapsen isää ja kahden isoisää, näkee Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ylimmän päättävän toimielimen, satajäsenisen valtuuskunnan puheenjohtajana vuodesta 2008 saakka toiminut Mikola syöväntorjun-

nan kaikki osa-alueet työkenttänä yhtä mielekkäinä. - Valtuuskuntatyöskentely yhdistää laaja-alaisesti maakunnan ja lounaisen Suomen päättäjätahot tärkeän asian puolesta. Oma roolini on lähinnä tuoda maallikkokontaktipinta syöväntorjunnan huippuammattilaisten käyttöön, kiteyttää Mikola. Käytännössä tämä merkitsee panostusta etenkin yhdistyksen toiminnan organisoinnin ja lainmukaisuuden valvontaan.

Myönteinen ketjureaktio Syöpä koskettaa yhä useampaa, eikä Mikolan omakaan

Mikola muistuttaa, ettei syöväntorjuntatyöhön osallistuminen ole missään nimessä varallisuudesta kiinni. Jokaisella on jotakin tärkeää annettavaa kamppailussa sairautta vastaan. - On olemassa lukemattomia erilaisia mahdollisuuksia tukea tätä asiaa. Tarjolla on monenlaista vapaaehtoistoimintaa, erilaisia piirejä ja keskusteluryhmiä, joissa jokainen voi antaa oman henkisen tukensa, kannustaa Mikola. Lännen Puhelimen pitkäaikaisena toimitusjohtajana tunnettu Mikola vetäytyi eläkkeelle kolme vuotta sitten. Hän kokee merkityksellisen järjestötoiminnan tuoneen elämäänsä uudenlaista sisältöä.

Syöpäsairaan läheisenä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtaja, viestintäneuvos Tapani Mikola tietää henkilökohtaisesti, minkälaista lohtua syöpätutkimuksen ja hoitojen edistysaskelet voivat vaikeina hetkinä tarjota. - Itselleni ne tuovat myös tarvetta panostaa tähän työhön, jotta eteenpäin mentäisiin jatkossakin, hän pohtii.

TUE LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN TOIMINTAA. TILI TOP 571345-212054


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2010 - 5

HIPPO-perheliikuntatapahtumaan Tiistaina 14.9.2010 klo 17-19 Turun Urheilupuistoon, Paavo Nurmen stadionin yläkentälle.

Osallistumispassien jako Lähtö-rastilla klo 16.30-17.30. Avajaissanat klo 17. Verryttelyjumpat klo 17 ja 17.30. Liikuntarastit suljetaan klo 19. Syksyinen Hippulat vinkumaan! -liikuntatapahtuma saa hymyn niin lasten kuin aikuistenkin huulille! Testaa taitojasi sokkoradalla, purkkikävelyssä, tarkkuusheitossa ja muilla hauskoilla rasteilla. Mukana menossa myös Hanna ja Henri Hippo. Ilmoittaudu mukaan 13.9. mennessä osoitteessa op.fi/turunseutu tai p. 010 256 9450. Turun Urheiluliiton kanssa.

Tervetuloa nauttimaan iloisesta liikkumisesta!

Nuori Suomi ja OP-Pohjola-ryhmä kannustavat perheitä liikkumaan yhdessä eri puolilla Suomea järjestettävissä Hippulat vinkumaan! -tapahtumissa. OP-Pohjola-ryhmä on yksi kolmesta Nuoren Suomen valtakunnallisesta pääyhteistyökumppanista.

Puhelu maksaa 0,0828 € + 0,0595 €/min tai matkapuhelimesta + 0,1704 €/min.

Tapahtuman järjestää Turun Seudun Osuuspankki yhdessä


6 - 2010 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Moikoisten Syöväntutkimussäätiön juhlavuosi:

Kaksi vuosikymmentä tukea oman maakunnan tieteelliselle syöpätutkimukselle Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s. viettää 20-vuotismerkkivuottaan tänä vuonna. Säätiö ja sen yhteydessä toimivat 32 rahastoa ovat jakaneet toimintansa aikana kaikkiaan 1,4 miljoonaa euroa apurahoja 444 syöpätutkimuksen ja -hoidon ammattilaiselle. Moikoisten Syöväntutkimussäätiö syntyi tukemaan syöpätautien tieteellistä tutkimustyötä ja tutkimushankkeita, joissa selvitetään potilaiden ja heidän perheittensä psykososiaalisia ja taloudellisia ongelmia sekä syöpäpotilaiden omatoimista selviytymistä näistä ongelmista. Säätiön perustivat Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. ja Matti Koivurinnan Säätiö. - Halusimme maakunnallisen rahaston, joka tukee alueen omaa syöväntutkimustoimintaa. Meillä on täällä oma yliopisto, jossa tehdään runsaasti laadukasta syöpätutkimusta, tiivistää KTT h.c. Matti Koivurinta. Hän toimi kaksikym-

mentä vuotta Moikoisten Syöväntutkimussäätiön puheenjohtajana aina perustamishetkestä saakka. Käytännössä juuri hän teki hankkeesta totta yhdessä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojalan kanssa. - Säätiö on osoittanut tarpeellisuutensa. Sillä on rahastoja yli kahden miljoonan euron edestä. Aloittaessamme rahaa oli 150 000 markkaa [nykyarvoltaan noin 25 000 euroa]. Kun säätiö perustettiin, oli olemassa kolme rahastoa: Ahvenanmaan Syöpärahasto, vuorineuvos Irja Ketosen rahasto sekä talousneuvos Lempi Koivurinnan ja kauppaneuvos Armas Koivu-

Hallitus PUHEENJOHTAJA toimitusjohtaja Mikko Ketonen VARAPUHEENJOHTAJA professori Seppo Pyrhönen SIHTEERI toimitusjohtaja, LT h.c. Kari Ojala JÄSENET KTT h.c. Matti Koivurinta apteekkineuvos Markku Knuutila kiinteistöneuvos Hannu Nieminen professori Toivo T. Salmi

Toimitusjohtaja Mikko Ketonen rinnan lahjoitusrahasto. Sen jälkeen on tullut kolmisenkymmentä nimikkorahastoa lisää.

Kallista työtä

KTT h.c. Matti Koivurinta

Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s. Rahastojen pääoma 31.12.2009 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32

Peruspääoma Käyttörahasto Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahaston peruspääoma Sidotut rahastot: Irja Ketosen muistorahasto Anja ja Juhani Lundenin rahasto Pirkko ja Matti Lepän muistorahasto Arja ja Antti Koivurinnan rahasto Niina Piiroisen muistorahasto Anneli ja Pentti Seppälän rahasto Marja ja Jukka Penttilän rahasto Anneli ja Hannu Niemisen rahasto Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoitusrahasto Elvi ja Emil Heikkilän rahasto Sylvi Pietilän muistorahasto Lauri Rauramon muistorahasto Martti ja Mikael Ruolan rahasto Rauha Syrjälän muistorahasto Antero Voutilaisen muistorahasto Matti Grönroosin rahasto Lars-Olav Sundmanin muistorahasto Aina ja Helli Keskitalon muistorahasto Pentti Lahden muistorahasto Anneli Nivan muistorahasto Jarmo Nuotion muistorahasto Atte Varjon muistorahasto Inkeri ja Signar Ruolan muistorahasto Lea ja Jukka Mikkolan rahasto Aili ja Toivo Kivirinteen muistorahasto Allan Rajamäen rahasto Tuula ja Toivo T. Salmen rahasto Rauno Saaren rahasto Jukka ja Marja Ruolan rahasto Taru ja Leo Kinnusen rahasto Holhoojansa syöpään menettäneiden lasten tukirahasto Yhteensä

25 228,19 69 654,63 103 995,95 296 149,22 78 456,45 45 030,95 109 841,88 12 981,66 62 608,10 19 900,12 138 336,22 255 850,23 112 394,46 27 071,13 108 520,55 116 152,43 43 670,59 12 175,38 19 606,30 61 366,54 64 129,34 12 771,28 16 058,85 9 522,79 27 207,87 54 361,37 22 301,47 84 683,82 12 879,71 32 838,53 22 590,76 100 710,00 20 000,00 77 173,88 2 077 341,88

Moikoisten Syöväntutkimussäätiön vuosittain jakamasta rahasta noin puolet on maksettu tutkimusapurahoina. Lähes yhtä merkittävä kohde ovat nuorten tutkijoiden väitöskirja-apurahat. Lisäksi säätiö myöntää matkaapurahoja ja tukea Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lääkärityövoiman lisäämiseen. Vuosina 2007 - 2009 jaettiin yksi kolmivuotinen tutkimusapuraha. - Se on hyvin tarkkaa työtä. Meillä on oma toimikunta, joka pisteyttää hakemukset. Syöpä on maailman kallein sairaus ja niin myös syöpätutkimus on erittäin kallista. Tutkimustyön muuttuessa yhä spesifimmäksi myös rahoitusta tarvitaan enenevässä määrin. - Hakijoita on yleensä kolme, neljä kertaa enemmän kuin mitä tuottoja pystytään jakamaan. Pääomiinhan ei kosketa, Koivurinta huomauttaa.

Maakunnallinen tuki auttaa nuoria tutkijoita alkuun

Moikoisten Syöväntutkimussäätiön hallituksen varapuheenjohtaja, professori Seppo Pyrhönen katsoo, että maakunnalliset syöpäsäätiöt ovat edistäneet erityisesti nuorten tutkijoiden työtä. - Rahamäärät eivät ole suuria verrattuna valtakunnallisten syöpäsäätiöiden rahoitukseen, joka on suunnattu varttuneemmille tutkijoille, mutta alkuvaiheen tutkijalle sillä on suuri merkitys, jotta hän pääsee tutkimustyössään alkuun, Suomen

Syöpäyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana niin ikään toimiva Pyrhönen luonnehtii. Senioritutkijalle apurahat ovat Pyrhösen mukaan tärkeitä siksi, että ne mahdollistavat vapautumisen kliinisestä työstä, jolloin tutkimustyöhön keskittyminen on täysipainoista. Tähän tarpeeseen Moikoisten Syöväntutkimussäätiö on pyrkinyt vastaamaan ottamalla kolme vuotta sitten käyttöön kliinisen tutkijan kolmen vuoden tutkimusapurahan.

Turvallinen lahjoituskohde Vuoden alussa Koivurinta luovutti Moikoisten Syöväntutkimussäätiön hallituksen puheenjohtajan paikan toimitusjohtaja Mikko Ketoselle. Ketosen mielestä on ollut hyvin merkittävä ja kauaskantoinen päätös perustaa Lounais-Suomen alueelle oma syöpätautien tieteellistä tutkimustyötä tekevä säätiö. - Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on tehnyt asiassa pioneerityötä, josta hyötyvät sekä Turun yliopisto että Turun yliopistollinen keskussairaala. Ketonen pitää Moikoisten Syöväntutkimussäätiötä lahjoittajille turvallisena kohteena. - Maakunnallisessa syöpäsäätiössä on suuri joustavuus ja apurahoja voidaan ohjata huippuyksiköille, joiden tutkimustoiminnan tulokset koituvat koko suomalaisen syöpätutkimuksen hyväksi. - Säätiön hallintokulut ovat minimaaliset ja tästä syystä rahastojen tuotto voidaan ohjata lyhentämättömänä syöpätautien tieteelliseen tutkimustyöhön.

Hallintoneuvosto PUHEENJOHTAJA kaupunkineuvos Armas Lahoniitty VARAPUHEENJOHTAJA emeritaprofessori Auli Toivanen SIHTEERI toimitusjohtaja, LT h.c. Kari Ojala JÄSENET professori Guy Bäckman Professori Sten-Olof Hansén toiminnanjohtaja Leena Koikkalainen professori Helena Leino-Kilpi toimitusjohtaja Harri Koponen professori Juha Niinikoski hallituksen puheenjohtaja Heikki Salmela vuorineuvos Matti Salminen

Apuraha-asiantuntijatyöryhmä PUHEENJOHTAJA professori Risto Erkkola (naistentaudit) VARAPUHEENJOHTAJA professori Veli-Matti Kähäri (ihotaudit) SIHTEERI toimitusjohtaja, LT h.c. Kari Ojala VARSINAISET JÄSENET professori Hannu Aro (kirurgia) professori Guy Bäckman (sosiaalipolitiikka) professori Olli Carpén (patologia) professori Reidar Grénman (korva-, nenä- ja kurkkutaudit) dosentti Sirkku Jyrkkiö (syöpätaudit) dosentti Väinämö Nikkanen (syöpätaudit) professori Olli Ruuskanen (lastentaudit) dosentti Eija-Riitta Salomaa (keuhkosairaudet) emeritaprofessori Auli Toivanen (sisätaudit) VARAJÄSENET professori Yrjö Collan (patologia) dosentti Markku Kallajoki (patologia) professori Veikko Launis (lääketieteellinen etiikka) dosentti Paula Lindholm (syöpätaudit) dosentti Heikki Minn (syöpätaudit) professori Jukka Nikoskelainen (sisätaudit) dosentti Allan Rajamäki (hematologia) professori Veli-Matti Ritakallio (sosiaalipolitiikka) tutkimusjohtaja Sanna Salanterä (hoitotiede) professori Tuula Salmi (naistentaudit) professori Jouko Suonpää (korva-, nenä-, ja kurkkutaudit)

Professori Seppo Pyrhönen

TUE MAAKUNNALLISTA SYÖVÄNTUTKIMUSTOIMINTAA LAHJOITUKSELLA MOIKOISTEN SYÖVÄNTUTKIMUSSÄÄTIÖ r.s. Turun Seudun Op 571345-20016162


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2010 - 7

Tutkijat etsivät ihomelanoomaan uusia hoitovaihtoehtoja Ihomelanoomaa on totuttu pitämään tautina, jonka hoitotulokset eivät ole erityisen hyviä, mikäli syöpää ei todeta jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Tutkijat puurtavat kuitenkin uusia hoitoja myös ihon syöpäsairauksiin. Suomessa todetaan vuosittain noin 900 uutta ihomelanoomaa. Tyksin alueella uusia tapauksia on vuosittain n. 80-100. Ohuiden, haavautumattomien melanoomien paranemisennuste on hyvä, sillä jopa 95 prosenttia näistä melanoomista paranee. Paksummaksi kehittynyt melanooma on vaarallisempi. Haavautuminen lisää uusiutumisriskiä. Vartijaimusolmukkeisiin levinneen melanooman riski uusiutua on myös suuri. Laajemmin etäpesäkkeitä lähettänyttä melanoomaa ei yleensä voida parantaa. Tilanne melanoomien hoidossa saattaa kuitenkin olla paranemassa. -Vaikka uusien melanoomatapausten määrä on lisääntynyt, niiden ennuste ei kuitenkaan ole huonontunut eli kuolleisuus ei ole lisääntynyt. Uudet melanoomatapaukset ovat onneksi yhä useammin ohuita, pinnallisia melanoomia. Melanooman toteamisajankohdalla on paljon merkitystä hoitotuloksille - mitä ohuempi ja paikallisempi melanoomamuutos on, sitä parempi on ennuste. Varhainen hoitoon hakeutuminen kannattaa siis ehdottomasti, selvittää dosentti, erikoislääkäri Pia Vihinen Tyksin syöpätautien klinikalta. Sairaalatyönsä ohella Vihinen tekee aktiivisesti tutkimustyötä ja on saanut siihen mm. Lounaissuomalaisten Syöpäjärjestöjen ja TYKSin EVOtutkimusrahoitusta. Dosentti Pia Vihinen sai ensimmäisenä tutkijana Moikois-

Dosentti Pia Vihinen tekee syöpätutkimusta TYKS:n syöpätautien klinikalla. ten syöväntutkimussäätiön kolmivuotisen apurahan vuosille 2008-2010. Apurahan määrä on 4.000 euroa kuukaudessa kuuden kuukauden ajan vuodessa. Apurahan myöntämisen edellytyksenä on, että apurahan saaja toimii lääkärin tehtävissä kliinisessä yksikössä. Muun ajan apurahakaudesta kolmen vuoden aikana asianomainen yksikkö vastaa hänen palkkaukseensa liittyvistä kustannuksista. -Korkean uusiutumisriskin potilaille (III asteen melanooma) ei ole leikkauksen jälkeen tarjolla sellaista liitännäishoitoa, joka edes melko varmasti estäisi uusiutumisen. Tämän takia vakiintunutta liitännäishoitokäytäntöä ei ole. Sisä-

elimiin levinneen melanooman hoitotulokset ovat myös paljon vaatimattomammat kuin monissa muissa syöpätaudeissa, esimerkiksi rintasyövässä.

Immunologisista hoidoista apua Ihomelanooman tulevaisuuden hoidoissa näyttää kuitenkin löytyvän valoa, sillä uusia, yksilöllisiä hoitomuotoja kehitellään koko ajan. Perinteisten solunsalpaajahoitojen lisäksi tavoitteena on löytää hoitoja, jotka kouluttavat potilaan omaa puolustusjärjestelmää toimimaan melanoomakudosta vastaan. -Immunologiset hoidot eroavat perinteisistä solunsalpaajahoidoista siinä, että ne eivät välttämättä tuhoa syöpäsoluja suoraan vaan innostavat ihmisen oman immunopuolustuksen soluja toimimaan syöpäkudosta vastaan. Osa immunologisista hoidoista estää myös uusien verisuonten muodostumista syöpäkudokseen (ns. anti-angiogeeninen vaikutus) ja syövän jäädessä näin ilman ravintoa se alkaa näivettyä. Immunologisia hoitoja ovat interferonit, uudet CTLA-4vasta-ainehoidot sekä rokotteet ja solunsiirtohoidot. Interferonit ovat samantapaisia tulehduksen välittäjäaineita kuin ihmisellä erittyy vereen flunssan yhteydessä. Ne aktivoivat potilaan omaa immunopuolustusta ja estävät uudisverisuonitusta, jolloin syöpä ei pääse lähettämään etäpesäkkeitä. Niillä on kuitenkin samoja haittavaikutuksia kuin flunssa- ja kuumetaudeissakin. Tutkimusten perusteella interferonit saattavat siirtää korkean uusiutumisriskin melanooman uusiutumista eteen-

päin, mutta eivät välttämättä estä sitä kokonaan. Ne eivät siis vaikuta elinaikaan. Interferonit tehostavat joidenkin solunsalpaajien vaikutusta levinneen melanooman hoidossa. -Uudet CTLA-4 vasta-ainehoidot piiskaavat omaa puolustusjärjestelmää pitkäaikaiseen yliaktiivisuuteen ja samalla tuhoavat melanoomasoluja. Vaikutus on pitkäaikainen ja sitä on vaikea pysäyttää vaikka tulisi haittavaikutuksia. Puolustusjärjestelmän pitkäaikainen aktiivisuus aiheuttaa siis myös merkittäviä haittoja terveissä elimissä. Nämä ilmenevät esim. suolitulehduksena, ihottumana, silmätulehduksena, maksatulehduksena ja kuumeiluna. Melanooma saattaa rauhoittua pysyvästi osalla hoidetuista potilaista, mutta edellä mainitut haitat saattavat jäädä tilalle. CTLA-4 vasta-ainehoito on vasta tutkimusvaiheessa eikä sitä ole vielä virallisesti hyväksytty melanoomalääkkeeksi. Rokotteet ja solunsiirtohoidot ovat toistaiseksi kokeellisia hoitoja, joiden tehoa ei ole vielä osoitettu laajemmissa tutkimuksissa, kertoo Pia Vihinen. Vihinen toteaa, että tällä hetkellä melanoomapotilaiden hoidossa ongelmana on se, että vain noin puolet potilaista hyötyy hoidoista selvästi ja toinen puoli ei hyödy paljoakaan ja saa vain hoitojen haitat. Hoitopäätöksiä tehtäessä hoitavilla lääkäreillä on toistaiseksi vielä liian vähän tietoa siitä kuka hyötyy mistäkin hoidoista. -Vaikka molekyylitason tutkimuksen ja kliinisten tutkimusten perusteella vaikuttaa siltä että on olemassa useita erityyppisiä ihomelanoomia, jotka etenevät ja leviävät eri tavoin ja joita to-

dennäköisesti tarvitsee hoitaakin eri keinoin, meillä ei ole vielä sellaisia työkaluja joiden perusteella voitaisiin etukäteen tietää, kuka potilas hyötyy juuri tästä hoidosta ja kuka tarvitsisi ihan jotain muuta hoitoa. Tämän takia tarvitaan aktiivista kliinistä tutkimusta. Uskon että jatkossa melanoomien luokittelu paranee ja tarkentuu ja meille tulee kliiniseen käyttöön useita uusia tehokkaita lääkkeitä, joista osa toimii tietylle potilasryhmälle ja osa toiselle. Näin voisimme tulevaisuudessa valita joillekin ihomelanoomapotilaille verisuonien kasvua estävät hoidot, toisille immunologiset hoidot ja toisille geenivirheeseen tähdätyt täsmähoidot (B-Raf estäjät). En usko että löytyy

yleislääkettä joka toimisi kaikilla ihomelanoomapotilailla.

Ihoa kannattaa suojata Koska joka tilanteessa parantavaa hoitoa ei melanoomaan ole toistaiseksi tarjolla, kannattaa ihon suojaukseen kiinnittää erityistä huomiota. Sairastumisriskiinsä voi siis vaikuttaa. -Ihon suojaus ja peittävä vaatetus kesähelteellä niin ettei iho pääsisi palamaan, on tärkeää. Osa melanoomista tulee toki alueille joilla ei ole aurinkoaltistusta ja tällöin riskiin ei voi omalla toiminnallaan vaikuttaa, selittää Pia Vihinen. Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Jani Joutsa

Onko tämä luomi normaali? Toisilla ihmisillä on paljon luomia. Ns. normaaleja pigmenttiluomia voi olla runsaastikin eikä se ole huolestuttavaa. Iän ja hormonivaihteluiden myötä jotkut saavat runsaasti ns. vanhuuden rasvaluomia, jotka eivät oikeastaan ole lainkaan luomia. Niiden kasvusta ei yleensä tarvitse huolestua. Luomien muutokseen ja seuraaviin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota. Hakeudu arvioitavaksi, kun luomi - muuttuu kirjavaksi ja on usein ruskean, mustan tai punaisen kirjava (joskus myös väritön tai punainen) - kutisee, rikkoutuu tai punoittaa, mitä normaali pigmenttiluomi ei tee - muuttuu epäsymmetriseksi - kasvaa nopeasti tai vuotaa verta Myös muut aiemmin terveelle iholle tulleet muutokset kannattaa tarkistuttaa. Lisätietoja ihomelanoomasta mm. - www.cancer.fi - www.kaypahoito.fi > Potilasversiot>Melanooma (ihomelanooma)

Uudet, raikkaat Tarhurin täysmehut löydät kaupan kylmähyllystä.


8 - 2010 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Syöpäpotilaiden kuntoutustoiminnan tuloksellisuuden arviointi 2010-2011 - tutkimus- ja kehittämishanke

Syöpäpotilaiden hyvä hoitopolku Kuka hyötyy ja miten kuntoutuksesta? Selvittääkseen tämän kysymyksen ja vakuuttaakseen myös rahoittajatahot kuntoutuksen tarpeellisuudesta on Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. yhdessä Turun ammattikorkeakoulun Terveysala-tulosalueen kanssa käynnistänyt Syöpäpotilaiden hyvä hoitopolku - Syöpäpotilaiden kuntoutustoiminnan tuloksellisuuden arviointi 20102011 - tutkimus- ja kehittämishankkeen. Syöpäpotilaiden kuntoutustoiminnan tuloksellisuuden arviointi (2010-2011) tutkimus- ja kehittämishankkeen lähtökohtana on kysymys: Ketkä hyötyvät ja miten syöpää sairastavien kuntoutuksesta? Päätavoitteena on selvittää kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseille osallistuvien syöpäkuntoutujien kuntoutustavoitteiden toteutumisen tuloksellisuus. Kehittämistoimintaan liittyvän tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit edistävät syöpäkuntoutujien työ- ja/tai toimintakyvyn pa-

minen. Tarkastelu tuottaa tietoa kurssitoiminnan hyödystä kuntoutujalle, hänen läheisilleen, yhteiskunnalle, toimintaorganisaatioille.

Tutkimuksen toteuttaminen

Yliopettaja, terveystieteiden tohtori Raija Nurmisen mukaan syöpäpotilaiden kuntoutustoiminnan tuloksellisuuden arvioinnin lähtökohtana on kysymys: ketkä hyötyvät ja miten syöpää sairastavien kuntoutuksesta. lautumista tai parantumista syöpäkuntoutujan sekä hänen läheisensä/omaisensa kuvaamana. Tutkimuksessa syöpäkuntoutujien työ- ja/tai toimintakyvyn palautumisen tai parantumisen edistymistä tarkastellaan erikseen määritellyillä elämänhallinnan tarkastelun ulottuvuuksilla. Tuloksellisuutta tarkastellaan niiden syöpäkuntoutujien kohdalla, jotka ovat mukana Lounais - Suomen Syöpäyhdistys ry:n järjestämällä kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssilla eli kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssi-interventiossa sen suunnitellulla laajuudella.

Kehittämistavoitteina ovat syöpäpotilaan hoitopolun eri vaiheissa käytettävien arviointimenetelmien yhteensopivuuden parantaminen ja mallintaminen, moniammatillisen käytännön kuntoutustyötä toteuttavan työryhmän toiminnan tukeminen sekä kuntoutuksen vahvistaminen kiinteäksi osaksi syöpäpotilaan hoitopolkua yhteistyössä syöpäpotilaita hoitavien yksiköiden kanssa. Selvityksen lähtökohtana ovat myös Kansaneläkelaitoksen (KELA) asettamien tavoitteiden, kurssien tavoitteiden, sisältöjen ja raporttien mukaisten tulosten yhtenevyyden selvittä-

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kuntoutuksen kehittämistyöryhmä: Osastonylilääkäri Arto Rantala, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri.................... puheenjohtaja FT Anneli Helminen, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y................................................. jäsen Suunnitteluylihoitaja, TtT Liisa Iire, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri.......................... jäsen LKT Väinämö Nikkanen, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y........................................... jäsen Yliopettaja, TtT Raija Nurminen, Turun ammattikorkeakoulu........................................... jäsen Toimitusjohtaja, LT h.c. Kari Ojala, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.......................... jäsen Johtava sosiaalityöntekijä Erkki Pitkänen, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri................. jäsen Ylilääkäri Matti Rautalahti, Suomen Syöpäyhdistys r.y...................................................... jäsen TtM, toimintaterapeutti Minna Vaininen, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.................. jäsen Dosentti Pia Vihinen, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri.................................................. jäsen Henkilöstösihteeri Henje Hyppänen-Joutsa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y...........sihteeri

Tutkimusaineisto muodostuu neljästä eri osasta. Ensimmäinen aineisto muodostuu elämänlaadun FACT-G (Functional Assessment of Cancer Therapy) mittarilla kaikilta LSSY:n sopeutumis- ja kuntoutusvalmennuskurssille osallistuneilta kuntoutujilta vuosilta 2009 - 2010 kerätystä tiedosta. Toinen aineisto muodostuu FACT-G (Functional Assessment of Cancer Therapy, elämänlaatu), RAND-36 (terveydentila ja hyvinvointi), RBDI (mieliala) mittariaineistoista sekä GAS (= Goal Attainment Scale) tavoiteasetantakuvauksesta. Aineisto kerätään vuosilta 2009 - 2011 KELAn kaksivaiheisiin kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseille osallistuvilta syöpäkuntoutujilta. Kolmas aineisto kerätään teemahaastatteluna. Tiedonantajina ovat KELAn kaksivaiheiseen kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssiin osallistuvat syöpäkuntoutujat sekä heidän läheisensä. Eri kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseilta, joita on vuosina 2010-2011 yhteensä 15 syöpäspesifistä kurssia, valitaan viisi (5) syöpäkuntoutujaa/kurssi sekä viisi (5) heidän läheistään/kurssi, yhteensä 150 (n). Haastattelut toteutetaan välittömästi ennen ensimmäisen kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssin alkua, kurssin välivaiheessa, toisen kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssin aikana sekä noin puoli vuotta kurssin jälkeen. Neljäs aineisto kerätään LSSY:n kuntoutuksen asiantuntijaryhmältä (sairaanhoitajat, psykologi, fysioterapeutti) teemahaastatteluna. Aineistot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lähtökohdat ja tavoitteet Vuosille 2010 - 2015 ajoittuva tutkimusja kehittämishanke jakaantuu kolmeen osa-projektiin. • Syöpäpotilaiden kuntoutustoiminnan tuloksellisuuden arviointi (2010-2011) • ”Syöpäpotilaan hoitopolku” -Syöpäpotilaiden elämänlaadun ja -hallinnan parantaminen syöpähoidon eri vaiheissa Varsinais-Suomessa (2011 - 2012) • Palliatiivinen hoito ja sen kehittäminen Varsinais-Suomessa (2012 - 2015).

analysoidaan sisällön analyysilla sekä tilastollisin menetelmin. Tieto hyödynnetään syöpäkuntoutujan kuntoutuksen tuloksellisuuden arvioinnissa ja arviointimallin kehittämistyössä. Syöpäkuntoutujan kuntoutuksen tuloksellisuuden arviointimallin arvioijina toimivat Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kuntoutuksen kehittämistyöryhmän jäsenistä, käytännön kuntoutustyön asiantuntijoista sekä syöpäkuntoutujista nimetty asiantuntijapaneeli. Asianmukaiset projektiin liittyvät aineiston keruun luvat on pyydetty Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:ltä lupakäytännön mukaisesti. VarsinaisSuomen sairaanhoitopiirin tutkimusasiamies on arvioinut eettisen toimikunnan lausuntotarpeen. Tutkimuksen eettisyyteen liittyvät ratkaisut on selvitetty tutkimussuunnitelmissa.

Tulosten julkaiseminen ja tiedottaminen Tutkimuksesta julkaistaan tutkimus- ja asiantuntija-artikkeleita ja - julkaisuja sekä opinnäytetöitä. Seminaarit toteutetaan yhteistyössä LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen sekä Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Koko hankkeen ajan ylläpidetään vuorovaiku-

tusta Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen henkilöstöön sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kuntoutuksen työryhmään, joka toimii tämän hankkeen asiantuntijaryhmänä. Tutkimus- ja kehittämishankkeen www-sivujen osoite on www.lssy_hanke.turkuamk.fi

Tutkimus- ja kehittämishankkeen merkitys Tämä tutkimus- ja kehittämishanke tuottaa tietoa syöpäkuntoutujan elämänlaadusta ja hallinnasta. Kuntoutuja- ja läheisnäkökulman kautta tuodaan uutta tietoa palveluprosessin sujuvuuteen sekä kuntoutustoiminnan tuloksellisuuden arviointiin. Tuotetun tiedon sekä kuntoutus- ja sopeutumisvalmennustoiminnan analysoinnin, mallinnuksen ja suunnittelun avulla kehitetään syöpäpotilaan kuntoutustoimintaa jatkuvan parantamisen periaatteella. Syöpäpotilaan hoitoprosessiin osallistuvan henkilöstön sekä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden osaamisvaatimuksiin tuotetaan uutta tietoa ja siten se palvelee syöpäpotilaan hoidossa edellytettävän osaamisen tunnistamista ja käyttöönottoa. Raija Nurminen Yliopettaja, TtT Turun ammattikorkeakoulu

Yksilöllisesti sopiva proteesi korvaa rinnan menetetyn muodon

Balance

Balance Contact

Balance Individual

Säästävän rintasyöpäleikkauksen jälkeen jää usein kudospuutos, joka alkaa näkyä ehkä vasta useamman vuoden jälkeen leikkauksesta. Valikoimassamme on useita eri mallisia ja kokoisia osaproteeseja tähän ongelmaan.

NYT SAMAN KATON ALTA KAIKKI TERVEYSPALVELUT Lääkäriasema Mehiläinen Linnan Apteekki, avoinna joka päivä ma-pe klo 8-20, la 9-18, su 11-19 Pysäköinti P-louhi

Koko- tai osaproteesi tulisi uusia noin kahden vuoden välein. Amoena Boutiquessa tai www.amoena-online.fi verkkokaupassa on myynnissä erittäin laaja valikoima proteesirintaliivejä ja -uimapukuja. Lisätietoa proteeseista ja tekstiileistä saat osoitteessa www.amoena.fi tai Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen syöpäneuvonta-asemalta.

Bulevardi 30, 00120 Helsinki Puh: 09-649 839 e-mail: info@amoena.fi

TERVETULOA! Apteekkari ja koko henkilökunta

www.amoena.fi

Myymälämme on avoinna ma – pe klo 10 – 17

Avoin joka na päivä


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2010 - 9

Kansanedustaja Mauri Salo luottaa lääkäreiden ammattitaitoon Suomen Keskustan kansanedustaja Mauri Salo, 64, koki elämässään perinpohjaisen muutoksen vuonna 2006. Toukokuussa itsensä täysin terveeksi tuntenut mies huomasi kesäkuussa olevansa kolminkertainen syöpäpotilas. -Keväällä huomasin, että aamuisin suussani oli paha maku, joka ei poistunut hampaita pesemällä. Menin terveyskeskukseen tutkimuksiin. Kurkussa ei ollut tulehdusta eikä ultraäänitutkimuksessa löytynyt mitään, Salo muistelee. Yskösten mukana alkoi tulla verta, mutta Salo uskoi kuule-

miaan tutkimustuloksia, että mitään pahempaa ei ole. Kesäkuussa Salo piti eduskunnassa normaalia puhetta, kun äkkiä hänen puheensa puuroutui. Hän hakeutui työterveyslääkäriin, jossa huomattiin, että kyse oli vakavammasta. Salo passitettiin lopulta Turun yliopistolliseen keskussairaalaan tutkimuksiin.

Salolta poistettiin nielurisat. Niiden alta löytyi syöpä. Lisätutkimuksissa löytyi mahalaukun syöpä sekä epäily kilpirauhasen syövästä. -Olin elämässäni tienhaarassa, miten tästä eteenpäin. Hoitomeetingissä kerrottiin, että minulta poistetaan mahalaukku ja perna. Tuollainen tieto pysäyttää tavallisen ihmisen. -Leikkauksen jälkeen lääkäri ilmoitti iloisen uutisen, että pernaa ei tarvinnut poistaa. Salosta otettiin 18 koepalaa, joilla selvitettiin, onko syöväl-

lä etäpesäkkeitä. Kaikki näytteet olivat puhtaita. -Kun mahalaukku poistetaan, tulee ensimmäiseksi mieleen kysymys, mitä nyt elämässäni tapahtuu. Ihmisessä on kuitenkin osia, joita voidaan poistaa. Minulle tehtiin paksusuolesta pussi ”ruokavarastoksi”. Salo oli lääkärin määräyksestä nostanut painoaan ennen leikkausta, että hänellä olisi vararavintoa leikkauksen jälkeiseen aikaan. Ennen leikkausta Salo painoi noin 114 kiloa. Marraskuuhun mennessä leikkaus ja syöpähoidot olivat pudottaneen painon 98 kiloon. -Vaimo ja hoitajat pitivät huolta syömisestäni. Minun piti syödä kahdeksan kertaa päivässä. Sain kilpirauhassyöpään 37 kertaa sädehoitoa ja kuusi sytostaattihoitojaksoa. Muutaman kerran sädehoidot veivät syljentuotannon ja makuaistin. Syödä silti piti, mutta vaikeaa se oli. Nyt Salo voi jo syödä normaalisti. Ainoastaan vaikeasti sulavat ruuat ovat ongelma.

Sairaus sai näkemään laajemmin Vuosi 2006 oli valmistautumista kevään 2007 eduskuntavaaleihin. Salo oli lupautunut ehdokkaaksi eikä hän perunut lupaustaan. -Kävin hoidoissa ”pitkän kaavan mukaan”. Menin aamulla Turkuun sädehoitoon, sieltä Helsinkiin eduskuntaan ja illaksi kotiin Somerolle. Hoitojen loppupäässä voimat ehtyivät, mutta minulle tuli vain noin 30 poissaolopäivää eduskunnasta. Salo arvelee, että tieto hänen sairastumisestaan vei ääniä. Silti hän on tyytyväinen, että äänimäärä riitti ensimmäiselle varasijalle. Varasijalta hän nousi eduskuntaan elokuun alussa, kun Liisa Hyssälä siirtyi Kelan pääjohtajaksi. Salo on ehdokkaana myös ensi kevään vaaleissa. -Nyt koen olevani entistä vahvempi. Olen kokenut jotain sellaista, mitä en soisi kenenkään kokevan. Salo kuuluu jäsenenä sairaanhoitopiirin hallitukseen. Hänellä on selvä käsitys, miten hoidot tulisi järjestää. -Potilaat pitää saada mahdollisimman nopeasti hoitoketjuun, kunnes potilas voidaan todeta terveeksi, ja tästä kaikesta yhteiskunnan pitää kantaa vastuu. Salo näkee esimerkiksi syöpäyhdistyksillä oman roolinsa kokonaisuudessa. -Yhdistyksillä on vahva osaaminen ja työhönsä sitoutuneet toimijat. Niillä on erityisosaamista, mitä ei ole sairaaloilla. Salolla on selvä näkemys siitä, miten taloudellisia resursseja pitäisi kohdentaa. -Jokaisessa suvussa on joku, jolla on ollut syöpä. Se kertoo asian laajuuden. Syöpätutkimuksen määrärahat pitäisi kohdistaa niille, jotka oikeasti voivat tuoda lisäarvoa tutkimuksiin. Käytän panos-tuotosajattelua. Kun panostetaan oikeaan kohteeseen, on hyöty suurempi kuin panos.

Älä unohda elää elämääsi Kansanedustaja Mauri Salolla todettiin neljä vuotta sitten kolme eri syöpää. Nyt syöpä on hävinnyt ja Salon ainoa lääkitys on kilpirauhashormonihoito.

Salo on aina kertonut julkisesti sairaudestaan.

-Salailu käy pitkässä juoksussa raskaaksi. Sairastuminen opetti avoimuutta. Meillä jokaisella on syöpäsoluja. Joka neljännellä ne aktivoituvat. Alussa mietin, olisinko päässyt helpommalla, jos syövät olisivat löytyneet aikaisemmin, mutta siihen ei ole vastausta. Salo ei käytä ilmaisua, että hän taisteli syöpää vastaan, koska jatkuva taistelu aina uuvuttaa ihmisen. Hän painottaa, että sairaus ei saa ottaa henkistä yliotetta. Normaalin elämän on jatkuttava. Tähän kuuluu se, että lääkärit hoitavat sairautta, potilas hoitaa omaa elämäänsä. -On tärkeää, että potilas ei ala itse itsensä lääkäriksi. Internettiin ei kannata lähteä etsimään vastauksia kysymyksiin, joita ei osaa esittää. Jokainen sairastuminen on oma yksittäinen tapauksensa, jota ei voi yleistää. Pitää luottaa omien hoitavien lääkärien ammattitaitoon. -Patologeille pitää antaa riittävät voimavarat tutkimuksiin. Patologit määrittelevät syöpätyypit ja niiden hoitokeinot. Salo näkee paranemisen kannalta kolme tärkeää seikkaa: monipuolinen ravinto, lääkkeet sekä henkinen jaksaminen. Lääkärit ovat todenneet Salon terveydentilasta, että syö-

pä on hävinnyt. Salon ainoa lääkitys on kilpirauhashormonihoito.

Salo teki eduskunnan historiaa Mauri Salo on noussut kolme kertaa eduskuntaan varasijalta vuosina 1995, 2006 ja 2010. Vuoden 1999 vaaleissa Salo valittiin suoraan eduskuntaa. -Vaalit ovat aina ainutlaatuinen tapahtuma. Olen käynyt neljät eduskuntavaalit ja saanut joka kerta noin viisi tuhatta ääntä. Se on riittänyt kolme kertaa ensimmäiselle varasijalle ja kerran läpimenoon. Salo ajattelee, että syöpäsairauden kokeminen ei haittaa vaalityössä. Sairaus opetti ajattelemaan uudella tavalla, suhteuttamaan asioita ja laajemmin pohtimaan terveydenhoitoa ja hyvinvointia. Yhteiskunnan on kannettava oma vastuunsa, jota ei saa sälyttää yksin yksilölle. Salo on toiminut yrittäjänä vuodesta 1966 alkaen. -Lakeja säätämään on hyvä saada ihmisiä, jotka osaavat kyseenalaistaa lakiesityksiä ja tuoda niihin arkipäivän näkemyksiä siitä, mikä toimii ja mikä ei. Teksti ja kuva: Pekka Remes


10 - 2010 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Eteenpäin etappi kerrallaan:

Matka syövän läpi vie usein noin viisi vuotta ”Syöpädiagnoosi on kutsu matkalle, joka pitää kulkea, mutta johon ei pidä pysähtyä.” Tästä aiheesta keskusteli toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinan rintasyöpäpotilaiden vertaistukiryhmä viime keväänä. Mukana oli tällä kertaa neljätoista rintasyöpää sairastavaa naista, joilla oli kerrottavanaan monta selviytymistarinaa. Lisäksi hoitotieteen laitoksen tohtorikoulutettava Mervi Siekkinen Turun yliopistosta pyysi naisia kuvailemaan kokemuksiaan ja tiedontarvettaan sädehoitojakson aikana. Vertaistukiryhmäläiset olivat eri vaiheissa matkaa. Heistä yksi oli vasta leikattu ja hänellä oli edessään käynnit syöpätautien klinikalla, toisella taas oli kulunut neljä vuotta diagnoosista ja takana sytostaattija sädehoidot. Muut olivat varhaisemmassa vaiheessa matkaansa. - Yleensä matka kestää noin viisi vuotta, kertoi Tyksin syöpätautien klinikan rintasyöpähoitaja Kirsi Kivioja-Viitala, joka vetää ryhmää yhdessä kollegansa Christina Bergerin kanssa. Muutama ryhmäläisistä oli osallistunut sopeutumisvalmennukseen, monien mielestä nimenomaan tämän ryhmän toiminta oli sopeutumisvalmennusta. Vertaistukiryhmästä oli saatu tietoa Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomista, tutuilta ja sairaalasta. Monet ajattelivat, että siitä olisi hyvä saada tietoa jo mammografiassa. Rintasyöpähoitaja Kivioja-Viitala pyysi ryhmäläisiä kertomaan omista matkoistaan. Illan aikana jokainen kertoi ajatuksistaan ja selviytymisestään monta tarinaa: - Hain heti faktatietoa, välillä pysähtelin sulattelemaan sitä ja hain taas lisää tietoa, menin aktiivisesti eteenpäin pitäen välillä pysähdystaukoja.

Liika tieto ahdisti - Menin eteenpäin pieni jakso kerrallaan. Leikkausjakso, sytostaattijakso, sädehoitojakso ja sitten hoitojen jälkeen oli arjessa mukana vastasyntynyt

lapsenlapsi. Minulla oli muita työkavereita, jotka olivat saaneet syöpädiagnoosin lähes samana päivänä ja yhdessä kävimme tätä matkaa. - Selviydyin saamalla tukea niiltä, jotka olivat käyneet läpi saman. Sain heiltä tietoa, en etsinyt sitä netistä enkä muualtakaan. Liika tieto ahdisti. - Kirjat, joissa käsiteltiin toisten kokemuksia, ahdistivat. - Etenin matkaa eri etappien kautta. Ensin ajattelin, että jos selviän pojanpojan rippijuhlaan niin hyvä. Ne ovat nyt tänä kesänä ja sitten on taas uusi etappi. - Matka sairaalassa, leikkaus ja hoidot menivät hyvin. Onneksi omahoitaja viimeisellä sädehoitokerralla varoitti, että voi tulla sellainen tunne, että jää tyhjän päälle, kun yhdeksän kuukautta on hyysätty sairaalassa, eikä nyt enää olekaan ketään kyselemässä vointia. Oli hyvä kun sanottiin, että ole nyt reipas.

Lääkärikäynnille läheinen mukaan Sairaala-aikoihin liittyi kokemuksia sytostaatti- ja sädehoidoista. Syyllisyyden tunne siitä, että ei ole jaksanut, vaikka sitä ei kukaan ollut vaatinutkaan, ei ollut vierasta. Vertaistukiryhmän jäsenet pitivät paljon helpompana sädehoidossa käymistä kuin sytostaattihoitoja. Koska yksi sädehoitokäynti kesti kymmenisen minuuttia, ei haitannut vaikka niissä käymiseen meni toista kuukautta.

Sädehoitokerroilla rasitti se, että iho muuttui punaiseksi kun taas sytostaattihoitojen jälkeen ja välillä rasitti yleinen jaksaminen ja hiusten lähtö. Keskusteluun osallistuneet kertoivat, että kannattaisi kertoa ihoreaktioiden voivan tulla sädehoidon vielä päätyttyäkin. Jotkut pitivät hyvänä, että sädehoitolaitteeseen voi mennä tutustumaan jo ennen ensimmäistä sädehoitokertaa, koska joku oli kertonut sen olevan pienessä kopissa. Ryhmäläiset mainitsivat, että olisi ollut hyvä, jos heitä olisi kehotettu ottamaan lääkärikäynnille mukaan omainen tai läheinen, koska muistaminen oli heikentynyt hoitojen aikana.

Meillä on nyt samanlaiset siilitukat Raskaita hetkiä olivat olleet ne kun katsoi peiliin, eikä ollut enää hiuksia. Monelle oli jäänyt mieleen miten läheiset olivat kommentoineet kaljua päätä tai hiusten kasvua. Lasten suusta oli kuultu totuuksia: ”Olet hassun näköinen” tai ”Meillä on nyt samanlaiset siilitukat”. Tytär oli kehunut, että kallon muoto on kaunis ja kaveri valokuvasta, että vierellä on ihana poika. Jokaisella tuntui olevan kuitenkin joku, joka kyseli vointia sairaalan ulkopuolellakin. Useimmiten se oli perheen jäsen, mutta lisäksi työkaverit, sukulaiset ja tutut olivat tukihenkilöinä, myös lapsenlapset ja koiranpennut. Heiltä sai tukea kun mieli oli masentunut, kun ei jaksanut tai pystynyt hoitamaan käytännön asioita tai halusi muuten vaan jakaa kokemuksia. Tukihenkilöt olivat olleet matkan varrella hyvin tärkeitä. Liikunta oli myös hyvää lääkettä. Kun joka päivä lähti kävelemään vaikka vain lyhyenkin lenkin, mieli oli jo reippaampi. Ryhmäläiset suosittelivat toisille Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen virkistysryhmää; vesijumppaa ja naurujoogaa. Teksti: Mervi Siekkinen Kuva: Minna Vaininen

Rintasyöpäpotilaiden vertaistukiryhmän naiset kertoivat tohtorikoulutettava Mervi Siekkiselle, että ryhmätapaamisissa usein käynyt tietää jo hiuksista, missä vaiheessa matkaa uusi tukiryhmän jäsen on. - Aina on ollut mukana vain hyvännäköistä porukkaa, ryhmä totesi.

Rintasyöpäpotilaiden vertaistukiryhmät syksyllä 2010: Ryhmät kokoontuvat Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku. Ryhmien vetäjinä toimivat Tyksin syöpätautien poliklinikan rintasyöpähoitajat. Ryhmien tarkoituksena on auttaa ja tukea sopeutumisessa sairauden tuomaan uuteen elämäntilanteeseen. Nuorten Torstai Torstai Torstai Torstai

rintasyöpäpotilaiden ryhmä: 2.9 klo 18.00-20.00 Keinoja henkiseen selviytymiseen, . psykologi Irene Rajala 7.10 klo 18.00-20.00 Keskustelua 4.11 klo 18.00-20.00 Kysymyksiä rintasyöpälääkärille, . rintasyöpälääkäri paikalla 2.12 klo 18.00-20.00 Keskustelua

Rintasyöpäpotilaiden ryhmä ( yli 40-vuotiaat ) Torstai 16.9 klo 18.00-20.00 Keinoja henkiseen selviytymiseen, . psykologi Irene Rajala Torstai 21.10 klo 18.00-20.00 Keskustelua Torstai 18.11 klo 18.00-20.00 Kysymyksiä rintasyöpälääkärille, . rintasyöpälääkäri paikalla Torstai 16.12 klo 18.00-20.00 Keskustelua Rintasyöpäpotilaiden virkistysryhmä syksyllä 2010: Psykologin ohjaama rintasyöpäpotilaiden virkistysryhmä kokoontuu Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku. Virkistys- ja rentoutusillat koostuvat onnellisuuteen ja itsetuntemukseen liittyvistä ohjatuista keskusteluista ja harjoituksista sekä naurujoogasessioista. Ryhmä on tarkoitettu kaikille rintasyöpäpotilaille. Rintasyöpäpotilaiden virkistysryhmä: Ryhmä kokoontuu joka toinen perjantai alkaen 27.8 klo 16.30. Seuraavat kokoontumiset ovat: 10.9, 24.9, 8.10, 22.10, 5.11, 19.11,3.12 ja 17.12. Lisätiedot: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n vapaaehtoistoiminta, puhelin 02-2657 619 tai Meri-Karinan keskus, puhelin 02-2657 666.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2010 - 11

Melontakurssilla syöpä jää rannalle ruikuttamaan 20-vuotias Meri-Karina uudistaa kurssejaan. Rintasyövän voittanut Tarja Leppäaho ja puoliso Heikki Yli-Rokki tulivat Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja RAY:n uudelle Oikea ote melontaan ja elämään -kurssille karkottamaan raskaan taudin muistot mielestään. Toiseksi viimeisen kurssipäivän aamu on alkanut kiireettömästi. Ensin tukeva aamiainen, sitten lehdenlukua Heikille ja ammattihierojan hemmottelua Tarjalle. Kohta kiivetään taas kajakkeihin Sorttamäen uimarannalta ja lähdetään pariksi tunniksi laineille tiirailemaan vesilintuja ja hengittelemään elokuun leppeitä merituulia. Leppäaho ja Yli-Rokki kurssittautuvat toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinassa toista kertaa. Marraskuussa he osallistuivat työelämässä mukana olevien rintasyöpäpotilaiden ja heidän läheistensä parikurssille. - Silloin sairauteen paneuduttiin perinpohjaisesti. Tuntui hyvältä pysähtyä miettimään, mitä meille oli sairausaikana tapahtunut, Tarja sanoo. Paljon olikin tapahtunut sen jälkeen, kun Tarja löysi patin rinnastaan suihkussa eräänä perjantai-iltana keväällä 2008. Rinnan osapoisto. Kuusi sytostaattikuuria. Kolmekymmentä sädehoitokertaa. Päälle vuosien hormonihoidot. Huonovointisuutta ja kiukkua, öisiä pelkoja. - Kun hoidot olivat päällä ja oli sekä henkisesti että fyysisesti huonossa kunnossa, tuli mieleen joskus hulluja ajatuksia. Yöllä herätessä pelot saattoivat ryöstäytyä valloilleen, ja sitten jo melkein teki kuolemaa. Oli ihanaa, kun uskalsi puhua ne

ajatukset ulos Heikille ja huomasi, että se on vain oman mielikuvituksen tuotetta.

Erityinen lohduttaja Heikille ei tarvinnut selittää, minkälainen sairaus syöpä on. Hänen edesmennyt vaimonsa oli sairastanut syövän kahdesti ja mies oli ollut tämän tukena alusta loppuun. Oli kohtalon ivaa, että Tarja sairastui syöpään kaksi vuotta sen jälkeen kun hän ja Heikki löysivät toisensa. - Itselleni tuli, jos ei syyllinen, niin paha olo kuitenkin, että läheiselleni koitui sellaista huolta ja murhetta, Tarja miettii. Heikki oli kuitenkin lohduttaja vailla vertaa. Hän näki selvän eron naisten sairauksien välillä. - Entinen vaimoni oli koko ajan paljon huonommassa kunnossa ja sairastaminen oli paljon rajumpaa. Osasin verrata, ettei tässä niin huonossa jamassa kuitenkaan oltu, mies kertoo. Se toi molemmille voimaa jaksaa. - Heikki tiesi minkälaista paha olo voi pahimmillaan olla. Olisin varmaankin vaipunut pahempaan synkkyyteen ilman häntä, Tarja tunnustaa.

Tukea lähiomaiselle Tarja Leppäaho uskoo, että sai-

Kaarinalaisille Tarja Leppäaholle ja Heikki Yli-Rokille melonta on entuudestaan tuttu harrastus. Pariskunta vakuuttaa, että melontakurssi sopii kuitenkin yhtä hyvin myös aloittelijoille. Kaikkien taidot otetaan huomioon. raus on ollut rankempi pala omaisille kuin hänelle itselleen. - Itselläni oli potilaana turvallinen olo, kun olin koko ajan hoidossa ja minulla oli hoitajan puhelinnumero, johon sai soittaa hädän tullen vaikka keskellä yötä. On varmasti henkisesti raskaampaa seurata sairastamista vierestä, Tarja sanoo. Hänestä onkin tärkeää, että myös lähiomainen pääsee kuntoutuskursseille. Melontakurssille pariskunta tuli rentoutumaan ja viettämään yhteistä aikaa. Liikuntaa rakastaville ulkoilmaihmisille kurssi sopi paremmin kuin hyvin.

- Vertauskuvallisesti soutajilla on selkä menosuuntaan, mutta meloja katsoo tulevaisuuteen. Syöpä varmaan seuraa sellaisena peikkona läpi elämän, että heti kun jostakin nipistää, niin miettii onko se vakavaa. Mutta täytyy vain jatkaa eteenpäin, Tarja toteaa. - Meillä on nyt aika hyvä ote elämään kun ajattelee, mitä ollaan koettu, Heikki tuumaa.

Luonnon ja liikunnan voimavaroja kannattaa käyttää

Meri-Karinaan kurssitoimin-

nan vastaava hoitaja Teija Kemppainen kertoo ympäristön innoittaneen melontakurssin järjestämistä. - Tämä paikka on itsessään hyvin voimaannuttava. Saamme siitä kurssilaisilta aina paljon palautetta. Halusimme hyödyntää meren ja ympäröivän luonnon tarjoamia voimavaroja. - Ihmisillä on hyvin erilaisia kuntoutumistarpeita. Haasteenamme on koko ajan kehittyä vastaamaan niihin tarpeisiin. Tämän kurssin osallistujilla oli jo etäisyyttä sairauteen ja tavoitteena tarttua uudella tavalla elämään.

Kaikkia yhdistyksen kursseja yhdistää Kemppaisen mukaan pyrkimys tarjota ihmisille terveellisiä elintapoja. Melontakurssilla liikunta on keskeisessä asemassa osallistujien yksilöllinen kunto huomioiden. - Liikunnan tiedetään vaikuttavan positiivisesti mieleen ja terveyteen ja vahvistavan itsetuntoa. Se tuli hyvin esiin tällä kurssilla. Tämän tyyppistä toimintaa kannattaa jatkaa. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

Automaa - asiakasomistajan autokauppa Ford Focus Trend Design erottuu muotoilullaan ja varustelullaan.

Ford Focus Trend Designissa on vakiona kineettinen muotoilu ja vastustamaton varustelu: • Urheilulliset istuimet • Bluetooth ääniohjauksella • Vakionopeudensäädin • Kaksoisautomaattinen ilmastointi • 16” kevytmetallivanteet • Polttoainekäyttöinen lisälämmitin ajastimella (diesel-mallit) Tule ja koe Ford Focuksen vetovoima meillä. Ford Focus Trend Design -mallisto alkaen 20.552,01 € (sis.toim.kulut 600 €.) Autoveroton hinta alk. 15.370 € (alv 23 %) + arv. autovero CO2-päästöllä 159 /km 4.582,01 €. CO2-päästöt 115-189 g/km, EU-yhd. kulutus 4,4–8,0 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein. www.ford.fi

Enemmän etuja ja BONUSTA jopa 5 % S-Etukortilla

Automaa Turku Ford Satakunnantie 164 Vaihtoautot 010 765 6820 Uudet autot 010 765 6810

Palvelemme ma-pe klo 7-2 0 ja la klo 10-16.

Feel the difference


12 - 2010 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Sivuvaikutuksiin varautuminen edistää hoidon haittoihin sopeutumista Peräsuolisyöpäpotilaiden elämänlaatua tutkinut Pirita Varpe muistuttaa, että syöpäpotilaan huolellinen ennakkoinformointi leikkauksen riskeistä maksaa vaivan. Potilas sopeutuu paremmin hoidon mahdollisiin haittavaikutuksiin, kun hän on ehtinyt varautua niihin etukäteen. Syöpä merkitsee potilaalle paitsi henkisesti, usein myös fyysisesti paljon enemmän kuin pelkkää kasvainta ja sen hoitoa. Kun tuumori on saatu poistettua ja paranemisprosessin on määrä alkaa, saattaa toipilaan uuteen arkeen kuulua totuttelu ikäviin ja kiusallisiinkin vaivoihin. Peräsuolisyöpäleikkauksissa hoidon sivuvaikutuksia on huomattavasti vähentänyt TME-tekniikan (total mesorectal excision) yleistyminen viime vuosikymmenten aikana. Tekniikka perustuu navigointiin suolen peitinkalvojen välissä, joista toisen kalvon takana on poistettava kudos, toisen takana herkästi haavoittuvat ulostamis-, virtsaamis- ja seksuaalitoimintoihin vaikuttavat hermot. Ennen osin sokkona operoimaan joutunut kirurgi etenee nyt kalvojen viitoittamalla tiellä, hermoja säästäen. - Peräsuolisyövän leikkaus tehdään kuitenkin ahtaassa lantiossa, joten aina hermojen vahingoittumista ei voi välttää. Osalle potilaista tulee edelleen ulostamispakko-oireita, ulos-

teen- ja virtsankarkailuoireita sekä miehille impotenssia leikkauksen jälkeen, Varpe luettelee.

Poliklinikat ja potilasjärjestöt yhteistyöhön?

Tutkimukseen osallistuneet peräsuolisyöpäpotilaat kokivat elämänlaatunsa olevan yleisesti ottaen toimenpidettä edeltäneellä tasolla vuoden kuluttua operaatiosta. Heidän psyykkinen toimintakykynsä oli jopa kohentunut vuoden aikana Pidätysongelmaiset potilaat olivat kuitenkin taipuvaisia määrittelemään, fyysisen tai sosiaalisen elämänlaatunsa, muita potilaita heikommaksi leikkauksen jälkeen kuin sitä ennen. Varpen mukaan ennen operaatiota annetuilla tiedoilla hoidon riskeistä on oleellinen merkitys potilaiden sopeutumiselle leikkauksenjälkeiseen oireiluun. - Monesti leikkauksenjälkeiset ongelmat tulevat potilaalle aika lailla yllätyksenä. Poliklinikat voisivat ottaa ne

Syövän hoito ei ole nykyisin pelkkää kasvaimen hoitoa: Tutkija Pirita Varpen mukaan syöpäpotilaiden elämänlaadun lääketieteellinen tutkimus on lisännyt viime aikoina suosiotaan. - Syövän hoitaminen on tietysti aina ensisijainen asia. Mutta potilaat elävät nykyisin pitkään hoidon jälkeenkin, joten myös laatuvaatimukset ovat koventuneet, Varpe tähdentää. entistä paremmin huomioon potilaalle ennen leikkausta annettavassa informaatiossa, tutkija ehdottaa. Hän muistuttaa, että potilasjärjestöiltä löytyy paljon potilasta hyödyttävää

infomateriaalia, joten niiden ja poliklinikoiden yhteistyön lisäämisestä olisi etua. Varpe arvioi väitöstutkimuksessaan seitsemänkymmenenneljän vuosina 2005-2008

leikatun potilaan suolistosyövän kirurgista hoitoa ja vaikutuksia elämänlaatuun. Tutkimus toteutettiin kysymällä potilaan omaa mielipidettä elämänlaadustaan standardoidulla

Novartis,

lääkealan rohkea edelläkävijä

Uusin tieto elämän puolesta – olemme johtavia syöpälääkkeiden kehittäjiä

www.novartis.fi

kyselylomakkeella sekä lisäkysymyksillä ennen leikkausta ja vuosi sen jälkeen. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2010 - 13

Hääthän niistä tulikin eikä hautajaisia Syö terveellisesti. Vähän lihaa, paljon kasviksia ja kuituja. Syö näitä ruokia, niin vältät syövän... Synnytä nuorena. Imetä pitkään. Niin, ja alle 30-vuotiaana ei voi sairastua rintasyöpään. MINÄ syön terveellisesti, rakastan marjoja ja kasviksia. Sain ensimmäisen lapseni 21-vuotiaana, toisen 2,5 vuotta myöhemmin. Liian vanhanako? Imetin ensimmäistä lastani yli vuoden, toista ehdin imettää viikon ennen rintasyöpädiagnoosia. Puolitoista vuotta syöpädiagnoosin jälkeen Mira Lindegren on menossa naimisiin. Keijumainen morsiuspuku keijumaiselle naiselle on itse suunniteltu ja sukulaistädin avustuksella ommeltu. Sen yläosa on valkoista, alaosa vaaleanvihreää silkkiä. Koivun värein on koristeltu myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Meri-Karinan-juhlatila, ja kun Mira ja elämänkumppani Jarno Vainio vastavihittyinä astuvat ulos Pyhän Henrikin ekumeenisesta taidekappelista, viskelee yli sata juhlavierasta heidän päälleen vastapoimittuja koivunlehtiä. Kun Mira ja Jarno sanovat toisilleen tahdon, he voivat luottaa toistensa tukeen myös vastoinkäymisissä paljon konkreettisemmin kuin moni nuoripari. Se on tullut selväksi monet kerrat sen jälkeen, kun rintasyöpä tuli ja muutti lapsivuoteen sairasvuoteeksi.

Kuolema asuu hiljaisissa hetkissä Oppaissa puhutaan viiden vuoden ennusteesta. Mikä se viisi vuotta oikein on?! Miisa olisi viiden, Mico seitsemän. Eihän se riitä! Vielä talvella Mira suunnitteli häiden sijaan hautajaisiaan. Tutkimusten edetessä oli käynyt ilmeiseksi, että syöpä oli ärhäkkää, hormonaalista laatua ja levinnyt maksaan ja luuston. Poistetun rinnan tilalle ei sellaisissa syövissä rakenneta uutta ja vaihdevuosioireet seuraavat hormonikorvaushoitoa ikää kysymättä. Levinneestä syövästä ei voisi koskaan kokonaan parantua, sen Mira hyvin tiesi tutustuessaan rintasyöpäryhmän iäkkäisiin naisiin, jotka olivat ehtineet mummeiksi ja eläkeläisiksi, ja joille syövän etäispesäke oli vain potentiaalinen pelonaihe. - Saman sairauden kokeneille oli ihanan helppo puhua, koska tunteet ovat kaikilla aika samanlaisia sairastumisen eri

vaiheissa. Tuntui kuitenkin epäreilulta, että vanhemmilla ihmisillä oli paljon parempi tilanne kuin itselläni, kertaa 25-vuotias nainen kokemuksiaan. Hiljaisina hetkinä kuolema ujuttautui väkisin ajatuksiin. Illalla lasten mentyä nukkumaan Mira kuvitteli kuolleen ruumiinsa olohuoneen lattialle lojumaan. Auton ratissa hän mietti miltä koti näyttäisi ilman häntä. Lapsille ärähdettyä mielessä häivähti, minkälaisena nämä muistaisivat äitinsä kun tämä olisi poissa.

Sisua selviytymistarinoista Uudesta vertaistukiryhmästä löytyi toisia pienten lasten äitejä, joilla oli levinnyt syöpä. Mira pääsi itkemään, nauramaan ja puhumaan pelkoa pois uudella tavalla. Samanlaisten selviytymistarinoista sai sisua. - Aluksi uskalsin ajatella vain lähivuosia, viisikin tuntui saavutukselta. Nyt olen tavannut naisen, jonka syöpä levisi luustoon yli yksitoista vuotta sitten. Hän on saanut samoja luustolääkkeitä kuin minä. Tiedän myös naisen, jonka äiti sairastui 1970-luvulla mutta voi nyt hyvin, koska maksaan levinnyt syöpä on ilmeisesti pysähtynyt. - Syövän leviäminen voi hidastua tai pysähtyä kokonaan. Vaikka luultavasti tulen joskus kuolemaan tähän sairauteen, voin itsekin pärjätä vielä monta kymmentä vuotta. Ja se on tavoitekin.

Entäs lapset? Miisa-tyttären ja Mico-pojan hyvinvointi Miraa huolettaa paljon enemmän kuin oma sairaus. Silti, vaikka lähipiiri riensi apuun heti kasvaimen löydyttyä ja Miran oma äiti jopa muutti alkuun tyttärensä kotiin perheen tueksi. Ja vaikka sairaus on vain lujittanut Miran ja Jarnon suhdetta.

- Mico oli diagnoosin saadessani jo kahden ja puolen. Hän on ymmärtänyt aika paljon ja nähnyt romahtamiseni vastaanotolla, sen kun itkettiin ja huudettiin järkytyksestä läheisten kanssa puhelimessa ja parkkipaikalla. Miisa, joka on syntynyt tähän tilanteeseen, on varmasti myös aistinut ahdistukseni omalla tavallaan, pohtii Mira. Perheterapeutilta on löytynyt keinoja sairauden käsittelemiseen pienen pojan kanssa. Mira saattoi antaa tämän leikisti hoitaa itseään ja voida sitten paremmin. Lastenhuoneeseen ilmestyi myös syöpämörkö, johon sai purkaa tunteitaan ja joka joutui häipymään silmistä ja mielestä joulun ajaksi. Mico on nyt tottunut äidin lääkärikäynteihin ja Miisasta on kasvanut reipas ja tomera pikkutyttö. Jos arjen pyörittäminen sairausaikana on vienyt välillä kaikki voimat, ovat lapset olleet äidilleen suunnaton voimanlähde. - Ei tässä tilanteessa halua jäädä sängyn pohjalle. Halu nähdä lasten kasvu ja kehitys on niin valtava, etten muuta edes ajattele, Mira sanoo päättäväisesti. Sitten hän hymyilee. On hääpäivän aatto, huomenna alttarille astelee koko perhe. Lapset ensimmäisinä, käsi kädessä, Suojelusenkelin sävelten saattelemina. Kyllä MINÄ kestän. Tämähän on helppo sairaus! Voin elää lähes normaalisti. Saan olla lasteni kanssa. He ovat kunnossa. Mitä pienistä uupumuksista ja muista sivuoireista? Jaksan kuitenkin nauttia lapsistani. Saan hyvällä omallatunnolla suunnitella tulevaisuuttani uudelleen. Tai olla suunnittelematta. Kursivoidut kappaleet ovat poimintoja Miran nettipäiväkirjasta, joka on luettavissa osoitteessa http://mirsq. vuodatus.net/

- Aikaisemmin elin aina tulevassa ja olin kova kirjoittamaan tehtävälistoja. En silloin ymmärtänyt, miten joku voisi elää päivän kerrallaan. Mutta päivä kerrallaan ei tarkoita sitä, ettei ikinä ajattelisi hetkeä pidemmälle. Se on sitä, että nauttii tästä hetkestä, eikä koko ajan ajattele asioita, joiden vielä olisi tapahduttava ennen kuin voi olla onnellinen, sanoo rintasyöpää sairastava Mira Lindegren, lehden ilmestyessä rouva Vainio.

Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO JAAKKO LAINE KELA-KORV. VETERAANEILLE HAMMASPROOTESI ONGELMIA? KAUPPIASKATU 10 C, 20100 TURKU PUH. (02) 233 6018

Monipuolinen ja muodinmukainen

TÄLLÄ ILMOITUSKUPONGILLA

PERUUKKILIIKE Laadukkaat monofilament-peruukit antavat luonnollisen ilmeen

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus

Seiskarinkatu 35, 20900 Turku puh. 265 7606 Kaupunki-toimipiste Itsenäisyydenaukio 2 / valtion virastotalo, 20800 Turku

Eerikinkatu 9 B 20100 Turku Puh. 231 9277

- veteraanikuntoutus - Kelan vaikeavammaisten kuntoutus - Kaupungin ja TYKS:n ostopalveluosoitukset - Syöpäyhdistyksen jäsenet -15% lähetehoidoista

www.turunkuntokolmio.com

SYYS-LOKAKUUN TARJOUS ILMAINEN HOITOKERTA 10-KERRAN HOITOSARJAN ALOITTANEILLE.

Esko Hirvinenfysioterapeutti Esko Hirvinen 0400 510 314 fysioterapeutti 0400 510 314fysioterapeutti Juha Karppanen esko.hirvinen@turunkuntokolmio.com 050 550 9369

Juha Karppanen Pasi Vesa kuntohoitaja fysioterapeutti 0400 510 315 050 550 9369

juha.karppanen@turunkuntokolmio.com 21


14 - 2010 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

LI (CAPRI) – BARCELONA

NACO) – LIVORNO (FIRENZE/PISA) – CIVITAVECCIA (ROOMA) – NAPO

BARCELONA – TOULON (PROVENCE) – VILLEFRANCHE (NIZZA/MO

JUHLAVUODEN RISTEILY VÄLIMERELLE LOISTELIAALLA ROYAL CARIBBEAN CRUISE LINEN M/S LIBERTY OF THE SEAS –ALUKSELLA 30.9. – 8.10.2011 Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. viettää 60-vuotisjuhlaansa vuonna 2011. Juhlavuoden kunniaksi risteillään Välimeren läntisiin kohteisiin loisteliaalla Freedom –luokan M/S Liberty of the Seas –aluksella. Freedom –luokka tarjoaa ennennäkemättömän suuren valikoiman harrastuksia, viihdettä, ajanvietettä sekä ruokapaikkoja ja lähes kaikki sisältyy risteilyn hintaan. Risteily sopii yhtälailla kaikenikäisille. Risteilyllä asutaan uivassa lomahotellissa, pakataan tavarat vain kerran ja saavutaan uuteen satamaan lähes joka päivä. Näistä aineksista syntyy täydellinen lomakokemus. Aluksen henkilökunta koostuu useista eri kansalaisuuksista, tämä mahdollistaa useiden kielien ymmärtämisen, ei kuitenkaan välttämättä suomen kielen. Tämän vuoksi risteilyllämme on mukana matkanjohtajamme lisäksi suomalainen, kielitaitoinen opas Leila Rajander, jonka opastuksella toteutetaan retket kohteissa. Risteily alkaa Barcelonasta ja päättyy Barcelonaan. Päivää ennen risteilyä lento Barcelonaan, jossa majoittuminen yhdeksi yöksi neljän tähden hotelliin. Tämä risteily vie Välimerelle; Espanjaan, Ranskaan ja Italiaan. Välimeren rannikolla asuu arviolta 132 miljoonaa ihmistä ja pinta-alaltaan alue on noin 2,5 miljoonaa neliökilometriä. Saaret ja niemet jakavat Välimeren useisiin altaisiin, joita ovat Tyrrhenan-, Ligurian-, Egean-, Joonian- ja Adrian meri. Välimeren syvin kohta on 5 120 metriä ja se sijaitsee Välimeren keskiosassa Joonianmeressä. Atlantista Välimeren erottaa kapeimmillaan noin 14 kilometriä leveä Gibraltarin salmi ja idässä taas Mustastamerestä Dardanellit ja Bosporinsalmi, joiden väliin jää Välimeren osaksi luettava Marmaranmeri. Alueen ilmasto ja kulttuuriperintö houkuttelevat turismia, joka onkin monelle Välimeren maalle nykyisin kalastusta merkittävämpi elinkeino. Välimeren merkitys koko länsimaiselle sivistykselle on ollut merkittävä ammoisista antiikin ajoista lähtien. Sen kautta levisivät kauppatavaroiden lisäksi myös ihmiset ja kulttuurivaikutteet. MATKAOHJELMA: Perjantai 30.9.2011, Barcelona, Espanja Linja-autokuljetus Turusta Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Lento Barcelonaan. Lentoaika vahvistuu myöhemmin. Kuljetus neljän tähden Hotel Tryp Apoloon, joka sijaitsee lähellä Barcelonan pääkatua, Las Ramblasta. Majoittuminen yhdeksi yöksi hotelliin. Lauantai 1.10.2011, Barcelona, Espanja Buffetaamiainen hotellissa. Aamupäivällä jätetään hotelli ja lähdetään tutustumaan Barcelonaan kaupunkikiertoajelulla. Iltapäivällä ajo Barcelonan satamaan ja satamamuodollisuuksien jälkeen siirrytään M/S Liberty of the Seas –alukseen. Majoittuminen seitsemäksi vuorokaudeksi ikkunallisiin kahden hengen hytteihin. Alus lähtee kohti Ranskan Toulonia klo 17.00. Sunnuntai 2.10.2011, Toulon, Ranska Alus saapuu Toulonin satamaan klo 07.00. Aamupäivällä tehdään noin neljä tuntia kestävä retki Toulonin lähialueelle, Sanary-Sur-Meriin ja Bandoliin. Sanary-Sur-Mer tuli tunnetuksi jo 1900-luvun vaihteessa varsinkin taiteilijoiden keskuudessa ja nykyisin Sanary-Sur-Mer on tullut tunnetuksi monien kansalaisuuksien suosisittuna matkailukohteena. Sanary-Sur-Meristä lyhyen ajomatkan päässä sijaitsee kansainvälisesti tunnetumpi Bandol. Rannan, kahviloiden ja kauppojen takana kauempana rannasta on viininviljelytiloja, joissa valmistetaan joitakin parhaimpia Provencen alueen viinejä, varsinkin roséviiniä. Iltapäivällä palataan alukselle, joka jatkaa matkaa kohti Ranskan toista kohdetta, Villefranchea klo 17.00. Maanantai 3.10.2011, Villefranche, Ranska Alus saapuu Villefrancheen klo 07.00. Aamupäivällä tehdään noin neljä tuntia kestävä retki Monacoon ja Monte Carloon. Monacon ruhtinaskunta on maailman toiseksi pienin itsenäinen valtio Vatikaanin jälkeen. Monacossa voi nähdä julkisuuden henkilöitä, kiertoajelulla ajetaan osaksi pitkin kuuluisaa Formula 1-rataa tai voi vain ihastella upeaa Monte Carlon Kasinoa ja huvijahteja. Retken aikana nähdään ulkopuolelta Ruhtinaspalatsi ja sisältä Monacon eli Pyhän Nikolauksen katedraali, jossa lepäävät Monacon ruhtinas Rainer III sekä ruhtinatar Grace Kelly. Iltapäivällä palataan alukselle, joka jatkaa matkaa kohti Italian ensimmäistä kohdetta, Livornon kaupunkia klo 19.00. Tiistai 4.10.2011, Livorno, Italia Alus saapuu Livornoon klo 07.00. Aamupäivällä tehdään noin kolme tuntia kestävä retki puolen tunnin ajomatkan päähän Pi-

RISTEILYN LUENNOITSIJAVIERAINA: Kansainvälisen rikostuomioistuimen uhrirahaston puheenjohtaja,ministeri Elisabeth Rehn: ”Kokemukset maailman vaikeissa kolkissa” Kommodori Jukka K. Pajala: ”Koululaivamme kävivät Välimerelläkin” sekä ”Kokemuksia ja näkemyksiä sotilasasiamiehen työstä” Toimitusjohtaja, sosiaalineuvos Kari Ojala: en Syöpäyhdistyksen 60 toimintavuotta” is-Suom ”Louna

saan. Pisa oli yksi Välimeren merkittävimmistä kaupungeista 1000-luvulla. Nykyään Pisa on tunnettu kaltevasta tornistaan, jota pidetään yhtenä maailman upeimpana nähtävyytenä. Torni sijaitsee Ihmeiden Aukiolla, jossa on myös Pisan kirkko – Duomo. Alkuiltapäivästä palataan alukselle, joka jatkaa matkaa kohti Italian toista kohdetta, Civitavecciaa klo 19.00. Keskiviikko 5.10.2011, Civitaveccia, Italia Alus saapuu Civitavecciaan klo 07.00. Päivän aikana tehdään noin yhdeksän tuntia kestävä retki 70 kilometrin päähän Roomaan. Ajomatkan aikana voi ihailla Italian kaunista maaseutua. Perillä Roomassa on mahdollisuus tutustua Pyhän Pietarin kirkkoon Vatikaanissa sekä käydä antiikin Rooman hulppeimmalla näyttämöllä, Colosseumilla. Aikaa jää myös tutustua kaupunkiin omien mieltymysten mukaan. Retkellä on kävelyä jonkin verran. Myöhään iltapäivällä palataan alukselle, joka jatkaa matkaa kohti Italian kolmatta kohdetta, Napolia klo 19.00. Torstai 6.10.2011, Napoli, Italia Alus saapuu Napoliin klo 07.00. Aamupäivällä tehdään noin neljä tuntia kestävä retki Pompeijiin. Matkalla nähdään kauempaa Vesuvius, joka on edelleen aktiivinen tulivuori ja joka tuhosi Pompeijin kaupungin yli 1900 vuotta sitten. Pompeijin tuhoutuneessa kaupungissa voi kokea antiikin Rooman aikaiset kaupungin rauniot ja nähdä tulivuoren voiman. Pompeijin portilta lyhyt kävely vie suoraan kaupungin sydämeen, Forumille, jota ympäröivät temppelit. Retkellä kävelyä noin kaksi kilometriä sekä 25 askelman nousu kiviportaita pitkin. Iltapäivällä palataan alukselle, joka jatkaa matkaa klo 19.00. Perjantai 7.10.2011, Merellä Tämä päivä vietetään merellä risteilyn jatkuessa kohti Barcelonaa. Päivän aikana mahdollisuus osallistua eri aktiviteetteihin aluksella. Lauantai 8.10.2011, Barcelona, Espanja Alus saapuu Barcelonaan klo 06.00. Aamiainen aluksella, jonka jälkeen kuljetus Barcelonan lentoasemalle. Lento Helsinkiin. Kuljetus Turkuun. Satamapäivinä varustamo järjestää kansainvälisiä lisämaksullisia retkiä aamu- ja iltapäivisin, joka mahdollistaa osallistumisen jopa kahdelle eri retkelle saman päivän aikana. Hotel Tryp Apolo**** Avenida del Paralelo, 57-59, Barcelona puh. (34)93 3433000, www.tryp-apolo.com Sijaitsee Barcelonan sydämessä, viiden minuutin kävelymatkan päässä Las Ramblasista ja kaupungin historiallista osasta. Huoneissa ilmastointi ja lämmitys, puhelin, tallelokero, minibaari, TV, hiustenkuivaaja, kylpy/suihku ja WC.

RISTEILYOHJELMA: yöpyminen 30.9.2011 ....................................................Lento Barcelonaan, Espanja nasta, Barcelo Lähtö ............ 1.10.2011, lauantai klo 17.00 ............ , Ranska 2.10.2011, sunnuntai klo 07.00 – 17.00 ............................... Toulon Ranska 3.10.2011, maanantai klo 07.00 – 19.00 ..................... Villefranche, no, Italia 4.10.2011, tiistai klo 07.00 – 19.00 ........................................Livor ccia, Italia 5.10.2011, keskiviikkoklo 07.00 – 19.00 ......................... Civitave Italia Napoli, .... ............ ............ ............ 19.00 – 6.10.2011, torstai klo 07.00 . merellä 7.10.2011, perjantai ........................................................................ Helsinkiin 8.10.2011, lauantai klo 06.00 .. Saapuminen Barcelonaan, lento

N:o 2 - 2010 - 15

M/S Liberty of the Seas: Luokka: Freedom Pituus: 339 metriä Leveys: 56 metriä Korkeus: 63,9 metriä merenpinnasta Syväys: 8,5 metriä Bruttorekisteritonnit: 160 000 Nopeus: 21,6 solmua

Matkustajia: 3600 Henkilökunta: 1360 Sähkövirta: 110/220 volttia Rakennettu STX:n Turun telakalla. Liikenteeseen toukokuussa 2007. Aluksella 15 kantta, joilla on runsaasti toimintaa. Aluksella on mm. seuraavat tilat: pääruokasali, itsepalvelu –ruokasali, kahviloita, baareja, myymälöitä, kasino, kappeli, peli- ja kerhotilat, kirjasto, valokuvakauppa, tanssiravintola, kylpyläja kuntosaliosasto, perheille suunniteltu uima-allas liukumäkineen ja vesisuihkuineen, kiipeilyseinä, pienoisgolf, luistinrata sekä teatteri, joissa risteilyn aikana loistavia esityksiä. Hyteissä suihku, WC, TV, ilmastointi, tallelokero. Aluksella lääkärin ja sairaanhoitajan palvelut, lisämaksusta. Huom! Sää saattaa aiheuttaa muutoksia risteilyohjelmaan ja joskus jopa estää pääsyn johonkin satamaan. Varustamo ja Matkari Oy pidättävät oikeuden muutoksiin. Risteilyn hinta Turusta: jäsenet 2510 euroa ei-jäsenet 2560 euroa Risteilyn hinta Helsingistä: jäsenet 2480 euroa ei-jäsenet 2530 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta ja hytistä 950 euroa. Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset Turku-Hki-Vantaa-Turku (Turusta mukaan lähteville) * Finnairin reittilennot Helsinki-Barcelona-Helsinki * lentokenttäkuljetukset Barcelonassa * linja-autokuljetukset perillä kohteissa ohjelman mukaan * yhden yön majoitus Barcelonassa Hotel Tryp Apolossa 2 hengen huoneessa * seitsemän vuorokauden majoitus M/S Liberty of the Seasilla 2 hengen ulkohytissä * risteilyllä täysihoito (aamiainen, lounas, välipalat, illallinen, keskiyön buffet) * ohjelmassa mainitut retket suomenkielisen oppaan johdolla * risteilyn ohjelma * palvelurahat ja kantajamaksut risteilyllä * lento- ja satamaverot sekä muut viranomaismaksut * Matkarin matkanjohtajan palvelut * suomenkielisen oppaan Leila Rajanderin palvelut risteilyllä ja retkillä Risteilylle mukaan tulee ottaa ehjä ulkomaan passi, jonka on oltava voimassa vielä kuusi (6) kuukautta risteilyn jälkeen. Matkavakuutus, johon sisältyy myös matkatavaravakuutus sekä peruutusturvavakuutus oman, lähiomaisen tai matkatoverin vakavan sairastumisen tai kuoleman varalta, on syytä tehdä heti risteilyvarauksen tekemisen jälkeen ja huolehtia perusrokotusten (polio-, kurkkumätä- ja jäykkäkouristusrokotus) voimassaolosta. Ennen risteilyä lähetetään matkustajille tarkempaa tietoa risteilystä ja siihen valmistautumisesta. Royal Caribbean Cruise Line: www.rccl.fi ja www.rccl.com

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y. TIEDOTTAA JOULUMATKA BUDAPESTIIN 23. – 26.12.2010

Tämä joulumatka vie Unkariin, Budapestiin, joka tarjoaa vierailleen rikkaan, historiallisen ympäristön ja ainutlaatuisia kulttuuriperintökohteita. Budapestin lumoava tunnelma, kauniit maisemat ja vilkas arkielämä viehättävät kaikkia matkailijoita. Kaupungin kaduilla ja aukioilla kävellessä tuntee, että Budapest on onnistunut modernin ilmeen rinnalla säilyttämään vanhan viehätysvoimansa, sillä eri aikakausien rakennustyylien ja muistomerkkien harmonia, virkistävät kylpylät, kahvilat, ravintolat, kulttuurikohteet sekä paikallinen vieraanvaraisuus takaavat mieleenpainuvan matkakokemuksen ja houkuttelevat tänne tulijoita yhä uusiin seikkailuihin. Matkailijaa odottaa monipuolinen kulttuurielämä lukuisine festivaaleineen mutta myös hyvät ravintolat ja illanviettomahdollisuudet. MATKAOHJELMA: Torstai 23.12.2010 Kokoontuminen Turun lentoasemalla klo 7.00. Lähtö klo 8.10 Finncomm Airlinesin lennolla AY 8682 Helsinkiin, jonne saavutaan klo 8.45. Helsingistä jatketaan Finnairin lennolla AY 753 Budapestiin, jonne saavutaan klo 10.50. Budapestin kentältä lähdetään klassiselle kaupunkikierrokselle, jonka aikana nautitaan tervetulolounas Linnavuoren rinteessä sijaitsevassa Arányszarvas –riistaravintolassa. Lounaan aloittaa lasillinen kuohuviiniä ja sitä seuraa kolme ruokalajia ruokajuomineen. Kaupunkikierroksen päättää vierailu Budapestin kauniissa kauppahallissa. Budapestissa majoitutaan kolmeksi yöksi keskustassa sijaitsevaan Continental Hotel Zaraan. Jouluaatto, perjantai 24.12.2010 Aamiainen hotellissa. Päivän aikana tehdään kävelyretki Joulumarkkinoille ja kävelykaduille, jossa on vielä mahdollisuus viime hetken jouluostoksiin. Kävelyretken aikana nautitaan kakkukahvit yhdessä Budapestin kuuluisimmista kahviloista Cafe Gerbeaudilla. Jouluaaton juhlava illallinen ruokajuomineen nautitaan hotellin ravintolassa. Illallisen jälkeen on mahdollisuus osallistua Jouluyön messuun kävelyetäisyydellä hotellista sijaitsevassa Pyhän Tapanin Basilikassa. Joulupäivä, lauantai 25.12.2010 Aamiainen hotellissa. Aamupäivällä vapaata ohjelmaa. Kolmen ruokalajin lounas ruokajuomineen nautitaan hotellissa. Illalla seurataan kävelyetäisyydellä hotellista sijaitsevassa Oopperassa joulun tapaan iki-ihanaa Giacomo Puccinin ”La Boheme” –opperaa. Tapaninpäivä, sunnuntai 26.12.2010 Aamiainen hotellissa. Puolen päivän aikaan luovutetaan huoneet ja lähdetään kohti Szentendreä. Tämä viehättävä pikkukaupunki sijaitsee Tonavan rannalla noin 25 km pohjoiseen. Szentendressä on lukuisia pieniä kauppoja ja gallerioita, joista useimmat ovat avoinna myös jouluna. Kolmen ruokalajin lounas ruokajuomineen nautitaan Szentendressä ja tutustutaan kaupunkiin ja sen historiaan kävelykierroksella. Iltapäivällä matka jatkuu Budapestin lentoasemalle, josta Finnairin lento AY 756 lähtee Helsinkiin klo 19.20. Helsinkiin saavutaan klo 22.40. Helsingistä jatketaan Turkuun klo 23.40 Finncomm Airlinesin lennolla AY 3963. Turun lentoasemalle saavutaan klo 00.15 (27.12.). Matkalle mukaan voimassaoleva ulkomaanpassi tai voimassaoleva henkilökortti, joka on myönnetty 1.3.1999 jälkeen. Matkavakuutus peruutusturvalla on syytä tehdä heti matkavarauksen tekemisen jälkeen sekä huolehtia perusrokotusten voimassaolosta. Valuutaksi Unkarin forintteja.

Hotelli: Continental Hotel Zara****+ Dohány str. 42-44, 1074 Budapest puh. +36 1 815 1000 www.continentalhotelzara.com Uusi neljän tähden hotelli Budapestin sydämessä vanhan Continental -hotellin ja Hungaria -kylpylän paikalla. Hotellissa 270 huonetta, ravintola, alkuperäiseen henkeen rakennettu kahvila sekä sauna- ja allasosasto. Hotellihuoneet sisustettu elegantin modernisti lämpimin värisävyin ja ovat ensiluokkaisesti varustettuja: ilmastointi, WC, suihku/kylpy, puhelin, TV, minibaari, tallelokero, kahvin/teenkeittovälineet ja hiustenkuivaaja. Matkan hinta: jäsenet 925 euroa ei-jäsenet 950 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta 94 euroa. Hintaan sisältyy: * lentomatkat Finncomm Airlinesin lennoilla TurkuHelsinki-Turku * lentomatkat Finnairin lennoilla HelsinkiBudapest-Helsinki * 3 vuorokauden majoitus Continental Hotel Zarassa 2 hengen huonessa * 3 aamiaista, 3 lounasta, illallinen ja kahvitarjoilu * ”La Boheme” –opperan lippu * retki Szentendreen * sisäänpääsymaksut ja opastukset ohjelman mukaan * paikallisoppaan palvelut * matkanjohtajan palvelut

”VAIMONI ON TOISTA MAATA” -KOMEDIA LILLA TEATERNISSA PERJANTAINA 5.11.2010 Ranskalaisen Gilles Dyrekin käsikirjoittama ”Vaimoni on toista maata” on nokkela ja uudenaikainen komedia, jossa kotijuhlat muuttuvat kaaokseksi pienen väärinkäsityksen kasvaessa valtaviin mittasuhteisiin. Rakastunut pariskunta valmistautuu iloiseen illanviettoon: Katkarapusalaatti on valmiina ja Janssonin kiusaus uunissa. Vanha opiskelukaveri saapuu tuota pikaa uuden tyttöystävänsä kanssa päivittämään viime vuosien kuulumisia. Edessä on rattoisa ilta opiskeluaikoja muistellen ja tulevia häitä hehkutellen. Vieraat saapuvat myöhässä eikä vanhan opiskelukaverin tyttöystävä sano sanaakaan. Kenties hän on ulkomaalainen, eikä osaa suomea. Isännät tekevat kaikkensa ollakseen poliittisesti korrekteja ja saadakseen vieraansa viihtymään, mutta siitähän se soppa vasta syntyykin. Matkaohjelma: Lähtö klo 15.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, jossa Lilla Teaternissa seurataan klo 18.00 ”Vaimoni on toista maata” –esitystä. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 23.00. Matkan hinta: jäsenet 60 euroa, ei-jäsenet 75 euroa Hintaan sisältyy: linja-autokuljetukset, teatterilippu, matkanjohtajan palvelut Matkanjohtaja: Maija Parmanen

”KVARTETTI” HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERISSA PERJANTAINA 12.11.2010 Ylivoimaisen suosittu ”Kvartetti” kertoo neljästä oopperalaulajasta, jotka viettävät eläkepäiviään taiteilijakodissa. Kolme heistä on jo vanhoja asukkeja. Neljännen, todellisen oopperadiivan, Kyllikki Forssellin tulo muuttaa totutun järjestyksen ja luo jännitteitä, jotka yltävät kauas menneisyyteen. Sieltä löytyy yllätyksiä, sekä hauskoja, mutta myös kipeitä muistoja. Rooleissa Kyllikki Forssell, Ritva Valkama, Antti Litja ja Lasse Pöysti. Matkaohjelma: Lähtö klo 16.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, jossa Kaupunginteatterissa seurataan klo 19.00 ”Kvartetti” –esitystä. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 23.45. Matkan hinta: jäsenet 69 euroa, ei-jäsenet 84 euroa Hintaan sisältyy: linja-autokuljetukset, teatterilippu, matkanjohtajan palvelut Matkanjohtaja: Telle Tuominen

”LENTÄVÄT MORSIAMET” –BULEVARDIKOMEDIA TAMPEREEN TEATTERISSA LAUANTAINA 27.11.2010 Hyppää pyörryttävään lemmenkaruselliin ja lähde katsomaan ”Lentäviä morsiamia” Tampereeen Teatteriin. Ranskalainen poikamies Bernard tapaa Pariisin asunnossaan vuorotellen kolmea rakastajatarta – kaikki kaunokaiset ovat lentoemäntiä. Järjestely toimii loistavasti, kunnes lentoaikatauluihin tulee yllättäviä muutoksia. Yleisö saa nostaa tuolinsa selkänojan pystyasentoon, sillä tiedossa on melkoinen turbulenssi, kun ovista viuhahtavat suloinen Air France, räjähtävä Lufthansa ja American Airlinesin hunajapupu. Bernard turvautuisi jo varauloskäyntiin, ellei hänellä olisi apunaan ystävä Robert ja tomera keittäjä Bertha – ehkä he onnistuvat estämään hätälaskun. Rooleissa Jukka Leisti, Kake Aunesneva, Mari Posti, Elina Salovaara ja Tuija Ernamo. Matkaohjelma: Lähtö klo 10.30 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Tampereelle, jossa nautitaan kolmen ruokalajin lounas ravintola Grillissä. Klo 14.30 seurataan Tampereen Teatterissa ”Lentävät morsiamet” –esitystä. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 19.00. Matkan hinta: jäsenet 98 euroa, ei-jäsenet 113 euroa Hintaan sisältyy: linja-autokuljetukset, kolmen ruokalajin lounas, teatterilippu, matkanjohtajan palvelut Matkanjohtaja: Hanna-Leena Laihonen

”CHICAGO” BROADWAYN KUUMA HITTIMUSIKAALI TAMPEREEN TYÖVÄENTEATTERISSA LAUANTAINA 5.2.2011 ”Chicago”, syntisen hieno musikaali maineennälästä ja sen hinnasta on tuttu Boradwayn pisimpään pyörineenä musikaalina ja tähdilla ladattuna elokuvana. Estradi hehkuu räväkkänä ja roisina niin luksusta kuin burleskia – huumoria unohtamatta. Huippuluokan show on tulvillaan musiikkia, upeita tansseja ja glamouria. Rooleissa Petra Karjalainen/Sari Siikander, Jari Ahola/Mikko Nousiainen, Sami Hintsanen/Puntti Valtonen, Samuli Muje/Pentti Helin, Satu Silvo/Jaana Oravisto, Mervi Takatalo/Kaisa Mattila sekä Jari Leppänen. Matkaohjelma: Lähtö klo 10.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Tampereelle, jossa Tampereen Työväen Teatterissa seurataan klo 13.00 ”Chicago” –musikaaliesitystä. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 19.00. Matkan hinta: jäsenet 84 euroa, ei-jäsenet 99 euroa Hintaan sisältyy: linja-autokuljetukset, musikaalilippu, matkanjohtajan palvelut Matkanjohtaja: Telle Tuominen

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT: Matkari Oy, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku, puh. (02) 2657 913 • avoinna maanantaisin klo 8.00-18.00, tiistaista perjantaihin klo 8.00-16.00


16 - 2010 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Meri-Karinan ensimmäistä asukasta ei pitkästytä Kun Meri-Karinan palveluasunnot valmistuivat tasan 20 vuotta sitten, oli Tuulikki Hukkanen se, joka ensimmäisenä ripusti pitsiverhonsa ikkunaan ja asettui taloksi. Tekemisestä ei ole edelleenkään pulaa, vaikka sydän nykyisin tahtia jarrutteleekin. Kun kesäisenä iltapäivänä poikkeaa Tuulikki Hukkasen asunnolle, saattaa rivitalokaksion ulko-ovi olla selkoselällään. - Tämä on rauhallinen paikka. Ei ole liikennettä meluamassa eikä pakokaasuja, kuuluu selitys. Hukkanen kertoo olevansa ulkohommista nauttiva entinen konttorirotta. Pihatyöinto virisi ensimmäisenä talvena uudessa kodissa. Siitä kun tuli hyvin luminen, eikä Meri-Karinaan ollut vielä saatu talonmiestä. Hukkanen ei jäänyt neuvottomaksi, vaan nappasi lapion käteensä ja loi itse polun umpihankeen. - Joo-o, voimaa on kuin pienessä keuhkotautisessa kylässä, Hukkanen hymähtää. Mutta ei mua töihin pistetä. Teen kun haluan ja osaan kyllä myös kieltäytyä.

Ei haaleita löylyjä kiitos Viimeiset kymmenen vuotta voimailua on hillinnyt sydänvika, jonka vuoksi Hukkanen on joutunut luopumaan monista mieluisista asioista, kuten talon jumpasta ja vesijumpasta, joihin hänen otteensa oli ohjaajien mielestä vaarallisen perusteellinen. Pahempaa oli kuitenkin saunasta luopuminen. - Tykkään oikein kunnon löylyistä, että on sellaiset sata, satakaksikymmentä astetta. Saunominen päättyisi sairaalareissuun, harmittelee 76-vuotias Hukkanen, joka on mieluummin kokonaan saunomat-

ta kuin suostuisi haaleisiin löylyihin.

Nautiskeleva puutarhuri ei hoppuile Lumitöistä huolehtii nykyisin talonmies, eikä vanharouva saa omien sanojensa mukaan enää ryhtyä sydäntä rassaavaan nurmikonleikkuuseenkaan ilman, että joku huolehtiva sielu puuttuu asiaan. Mutta leppoisa haravointi ja pihapiirin istutusten kiireetön kastelu niiden kukoistuksesta nauttien kuuluvat edelleen Hukkasen harrastuksiin. Kaksi kalliolla kasvavaa pilaritammea tuskin enää olisivat hengissä, ellei Tuulikki niitä kävisi välillä juottamassa. - Onpahan tässä plaania, vaikkei juuri minun asunnossani omaa pihaa olekaan, Hukkanen tuumaa hymyillen ja muistelee, miten jo vuosia sitten edesmennyt aviomies tapasi kutsua kaikkia kasveja pelargonioiksi. Nykyisin häntä itseään huvittaa toisinaan tehdä samoin. Tuulikki Hukkanen on entinen syöpäpotilas. Rinnan kasvain löytyi vuonna 1985. Tuolloin syövästä ei kannattanut mainita työpaikalla, siksi moni kuvitteli sen olevan kirouksenkaltainen tartuntatauti. Potilaalla itsellään riitti kuitenkin luottamusta hoitoihin ja lääkkeisiin. Eikä suotta, sillä syöpä lähti, eikä ole palannut. Nykyinen koti löytyi, kun Hukkanen kuuli Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen potilaskokouksessa uusista palve-

Kolvi lämpenee ja tina sulaa mainiosti pienellä askartelupöydällä omassa olohuoneessa. Lasin hiomista varten Tuulikki Hukkasella on oma lasitöihin soveltuva hiomakone parinkymmenen metrin päässä sijaitsevassa kirjastorakennuksessa. - Enää ei tule laastarilappuja sormiin. Nyt osaan jo käsitellä lasia, naurahtaa itseoppinut Hukkanen. luasunnoista meren tuntumassa Hirvensalossa. Hän päätti kokeilla onneaan.

Lasin lumoa Sohvapöydällä ja laatikossa sen alla on kokoelma pikkupulloja, jotka sisältävät erivärisiä nesteitä: vahaa, rikki- ja typpihappopohjaisia patinoita, juotosainetta. Erikoinen aine-

kokoelma johtuu Hukkasen lasityöharrastuksesta. Se on kiehtonut naista jo toistakymmentä vuotta, eikä siitä pahastu hänen oikutteleva sydämensäkään. Asunnon jokaista ikkunaan koristavat itse tehdyt koristeet, jotka valo saa hohtamaan: kukkia, naisia, keijukaisia. Tuulikin suuremmat työt elävöittävät toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinan

käytävää ja täyden palvelun koti Karinarannan takkahuonetta. Vaikka Hukkanen osallistuu mielellään keskiviikkoisin naapurissa sijaitsevan Mummonkammarin kahvihetkiin, käy päivittäin päärakennuksessa syömässä sekä poikkeaa toisinaan talon takka- ja grilli-iltoihin, viihtyy hän parhaiten kuitenkin itsekseen.

Meri-Karina laajenee ja uudistuu vuonna 2011 Asumisen Rahoitus- ja Kehittämiskeskus (ARA) myönsi Meri Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen uudisrakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten saneeraukseen Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle 2 060 805 euron suuruisen avustuksen sekä 3 994 495 euron korkotukilainan. Lisäksi yhdistys ohjaa hankkeeseen omia varojaan 1 135 000 euroa.

Rakennus- ja saneeraustyöt käynnistyvät joulukuussa 2010. Tavoitteena on toteuttaa entistä monipuolisempi ja turvallisempi palvelukokonaisuus Turun Hirvensaloon. Hanke tuo toiminta- ja palvelukeskus MeriKarinan yhteyteen kaksikymmentä uutta palveluasuntoa kattavat tilat vuoden 2011 aikana. Tiloihin kaavaillaan myös seitsemää uutta te-

hostetun palvelun asuntoa. Laajennus- ja saneeraustoimet kohdistuvat toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinaan, sen majoitus-, keittiö- ja ruokailutiloihin sekä yhdistyksen palveluasuntoihin alueella.

Kyse ei ole kuulemma siitä, että syntyperäinen tamperelainen vieroksuisi turkulaisia. Kehun tamperelaisia Turussa ja turkulaisia Tampereella. Olenpahan vain sellainen yksineläjä, ettei aika tule kotonakaan pitkäksi, Hukkanen toteaa. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos


suun. - Olen alusta asti mieltänyt, että tämä on minun kotini, kun suljen oven, painottaa Valtonen, joka kertoo molempien Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat poikiensa vastustaneen aluksi äidin muuttoa palvelukotiin. - He pelkäsivät minun laiosta miellyttää Karinarannan henkilökunnan tostuvan, mutta nyt he ovat den välitön suhtautuminen toisiinsa. "Henki- myöntäneet kauniisti olleensa a on kiireen keskelläkin paljon annettavaa. väärässä. teot merkitsevät", tuumaa talon nuorin asuanhoitaja Santeri Lemmetyinen kuului kalus- Teksti ja kuva: Jarna Lindroos altosen muuttopäivänä.

kun tulimme. Luonto on kasvanut ympärille, omenapuu on täyttänyt tontin, jatkaa Pöyhönen-Siimesmäki mietteliäästi. Muutosta on kulunut yli kolmetoista vuotta. Meri-Karina oli avioparille tuttu jo ennen muuttoa. Pöyhönen-Siimesmäki oli sairastunut syöpään kaksikymmentä vuotta aiemmin ja hänen miehensä tunnettiin Syöpäyhdistyksen vapaaehtoisten pitkäaikaisena talkoopäällikkönä.

jöille olisi naapurustossa kysyntää. Meri-Karinan hoito- ja liikuntapalvelujen käyttö on jäänyt vähiin. Siinä missä Siimesmäki viihtyy verstaalla, hänen vaimonsa nauttii kodin rauhasta. Entinen myyjä ja nykyinen isoisoäiti harrastaa lukemista, kirjoittamista sekä kreikan kieltä. Ruokailu- ja kuntoutusmahdollisuuksia pariskunta käyttää toisinaan, naapurissa sijaitsevan kappelin konsert-

katsoo syttyykö aamulla valot. Jos ei syty, niin selvitetään onko siellä matkustettu vai sairastuttu. Yleensä kaikki ilmoittavatkin matkoistaan, Siimesmäki kuvailee rivitalon tapoja. On perjantai ja kello lähestyy kolmea. Ihailemme vielä yhdessä pihan mustikkapuskia ja sitten on aika päästää Seppo saunamajurin hommiin.

N:o 2 - 2010 - 17

MERI-KARINAN TOIMINTA- JA PALVELUKESKUS TARJOAA ASUMIS- JA HOITOPALVELUJA

Karinaranta

Palvelurivitalohuoneistoja Seiskarinkatu 35, Turku 17 kpl yksiöitä (n. 40 m²) 4 kpl kaksioita (n. 50 m²) vuokra 9,07 e/ m²/kk

Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus

Palvelurivitalohuoneistoja Seiskarinkatu 30, Turku 10 kpl yksiöitä (40 m²) 6 kpl kaksioita (50 m²) 4 kpl 3 h + k + s (81,5 m²) vuokra 10,25 e/ m²/kk

Selvitys: Syöpä on maailman kallein sairaus

Tehostetun palvelun koti Karinaranta Seiskarinkatu 35 E, Turku 13 kpl kaksioita (39 m²) 1 kpl kaksioita (51 m²) vuokra 490,00 e/kk (39 m²) hoitomaksu hoitoisuusluokituksen mukaan alkaen 1 100 e/kk ravintopalvelut 298,00 e/kk turvapuhelin sisältyy vuokraan Kenelle palvelut on tarkoitettu - syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen - pitkäaikaissairaille - vammaisille - terveydenhuollon, sosiaalihuollon tai muiden viranomaisten osoittamille palvelujen tarvitsijoille

Karinaranta

Tuore tutkimus paljastaa: Persoonallisuuspiirteillä ei yhteyttä syöpäriskiin

Palveluasunnot

Karinaranta ja Meri-Karinan palveluasunnot sijaitsevat luonnonkauniissa ympäristössä meren rannalla Turun Hirvensalossa. Meri-Karinan palveluasunnot ovat rivitalohuoneistoja. Karinarannan asunnot sijaitsevat kahdessa kerroksessa ja suurimmassa osassa huoneistoja on merinäköala. Asukkaat sisustavat huoneistonsa itse. Varsinkin Karinarannan asuntoja suunniteltaessa on otettu huomioon esteetön liikkuminen apuvälineitä käytettäessäkin. Karinarannan yhteisiä tiloja ovat aulan seurustelu- ja ruokailutilat, takkahuone, virike- ja viherhuone, saunaosasto sekä luonnonkauniit ulkoterassit vapaa-ajan viettoa varten. Hoitohenkilökunnan antaman terveydenhoidon lisäksi Karinarannassa huolehditaan asukkaiden ravinto-, siivous- ja vaatehuoltopalveluista sekä viriketoiminnasta. Annettava hoito on ympärivuorokautista ja hoitohenkilökunta koostuu lähi- ja sairaanhoitajista. Myös lääkäripalveluja on saatavissa. Yleisestä siisteydestä huolehtii talon oma siistijä. Kaikissa huoneistoissa on invavarustettu wc/kylpyhuone tarvittavin tukikahvoin sekä baarikeittiö olohuoneen ja alkovin lisäksi.

tymistä raskaampiin hoitomuotoihin. Henkilökunta pyrkii olemaan myös tiiviissä yhteistyössä omaisten kanssa.

Talous ja maksukäytännöt Kaikkiin vuokriin sisältyy lämmitys, sähkö ja vesi sekä lankapuhelimen perusmaksu. Karinarannassa hoitomaksu peritään erillisen hoitosuunnitelman mukaisesti. Karinarannan asukkaille sekä niille asukkaille, joille on tehty erillinen hoitosuunnitelma, lähetetään lasku kuukausittain jälkikäteen. Laskuun on eritelty vuokran, hoidon ja ravintopalveluiden osuus. Lisäksi erikseen laskutetaan esimerkiksi lääkkeet sekä puhelimen käytöstä aiheutuvat kulut.

Meri-Karinan palveluasukkailla on käytettävissään toimintakeskuksen ravintolan palvelut sekä sauna- ja uima-allasosasto. Toimintakeskuksessa tarjoavat palveluitaan myös parturikampaaja, kosmetologi, jalkahoitaja sekä fysikaalinen kuntoutuslaitos.

Asukkaan kotikunta tai Kansaneläkelaitos voivat osallistua asumiskustannuksiin maksamalla asukkaalle esimerkiksi asumis- tai hoitotukea.

Meri-Karinan palveluasukkaille laaditaan tarvittaessa yksilöllinen hoitosuunnitelma. Alueen asukkaiden kotisairaanhoidosta ja kotipalvelusta vastaa Turun kaupunki, mutta palveluja on ostettavissa myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä (mm. siivous- ja ravintopalveluja).

Palvelujen piiriin haluava tai hänen läheisensä voi ottaa yhteyttä alla oleviin puhelinnumeroihin. Hänelle lähetetään asuntohakemus, jonka palautettuaan ohjeiden mukaisesti täytettynä ja liitteineen, häneen tullaan ottamaan yhteyttä sopivan asunnon löydyttyä. Tarvittaessa yhdistyksen sairaanhoitaja kartoittaa asiakkaan tilanteen ja varmistaa oikean tasoiseen yksikköön sijoittumisen.

Palveluideologia

American Cancer Societyn arvion mukaan syöpien vuoksi menetetään vuosittain 83 miljoonaa ”tervettä elinvuotta”. Arvion pohjana käytettiin Maailmanterveysjärjestö WHO:n laskelmia. Syövät yleistyvät väestönkasvun ja ikääntymisen myötä. Kehitykseen vaikuttavat myös tupakoinnin ja lihavuuden yleistyminen köyhemmissä maissa. WHO:n mukaan syövästä on tullut maailman yleisin kuolinsyy. Terveystaloustieteen professori Pekka Rissanen Tampereen yliopistosta arvioi, että Suomessa diagnosoidaan nyt noin 25 000 syöpätapausta vuodessa, ja määrän uskotaan nousevaan noin 30 000:een kymmenessä vuodessa. Suomen Syöpäyhdistyksen pääsihteeri Harri Vertio kertoo, että syövän kustannusten ennakoidaan nousevan vuonna 2015 noin miljardiin euroon ja viittä vuotta myöhemmin 1,5 miljardiin euroon. Syöpään kuolee rikkaissa maissa alle puolet sairastuneista mutta köyhimmissä maissa kolme neljäsosaa.

Suomalais- ja ruotsalaistutkijoiden toteuttaman tutkimuksen perusteella persoonallisuuspiirteet eivät näytä vaikuttavan yksilön syöpäriskiin tai syövästä toipumiseen. Tutkimukseen osallistuneita seurattiin useampi vuosikymmen. Tutkijat havaitsivat, ettei neuroottisilla ja ulospäinsuuntautuvilla miehillä tai naisilla ollut kokonaisuudessaan tavanomaista suurempaa riskiä sairastua syöpään. Syöpäspesifeissä analyyseissä kuitenkin havaittiin, että ulospäinsuuntautuneisuus ja neuroottisuus liittyivät hiukan suurempaan keuhkosyövän vaaraan. Tutkijoiden mukaan välittävänä tekijänä on todennäköisesti tupakointi, jota ei kyetty täysin tutkimuksissa vakioimaan. Tutkimustuloksista ilmeni myös, että miehet sekä naiset selviytyivät yhtä hyvin syövästä persoonallisuuspiirteistä riippumatta.

Syöpäyhdistys nimesi 20 syöpää aiheuttavaa ainetta ja asiaa Amerikan syöpäyhdistys (American Cancer Society) on nimennyt 20 mahdollisesti syöpää aiheuttavaa ainetta ja asiaa, jotka ansaitsevat nykyistä enemmän julkisuutta. Listalla ovat muun muassa dieselin pakokaasut, vuorotyö, hitsaushöyryt, tulenkestävät keraamiset kuidut, titaanidioksidi, asetaldehydi sekä useat kemialliset yhdisteet. Englanninkielinen raportti on luettavissa osoitteessa http:// monographs.iarc.fr/ENG/Publications/techrep42/TR42Full.pdf

Palvelujen piiriin hakeutuminen

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen palveluasunnoissa pyritään kokonaisvaltaiseen hoitoon, jonka tarkoituksena on luoda asukkaille olosuhteet elää hyvää elämää iän ja avuntarpeen kasvaessa. Asukkaita rohkaistaan omatoimisuuteen ja korostetaan heidän omaa osaamistaan. Lähtökohtana on aina asukkaiden omat toivomukset elämisen valinnoissa. Jokainen voi elää oman aikataulunsa mukaan silloin, kun se ei loukkaa muita asukkaita.

Lisätietoja

Karinarannan tehostettu palveluasuminen tukee ja edistää itsenäistä selviytymistä siten, että ehkäistään asukkaan siir-

Lähiesimies Satu Heino, Karinaranta, puhelin (02) 2657 765

Toimitusjohtaja ja isännöitsijä Kari Ojala, puhelin (02) 2657 601 Sihteeri Arja Mäkilä, puhelin (02) 2657 602 Henkilöstö- ja hallintosihteeri Henje Hyppänen-Joutsa, puhelin (02) 2657 669

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ajankohtaisista tapahtumista tai uutisista saa tietoa myös nettisivuilta: - Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen omien sivujen osoitteesta: http://www.lssy.fi/ - Turun kaupungin nettisivujen tapahtumakalenterista osoitteesta: http://www.turku.fi/tapahtumat/ - Kaupunkilehti Turkulaisen nettisaitilta osoitteesta: www.turkulainen.fi/Tapahtumat

Suomi pärjää hyvin syöpävertailussa Pohjoismaisten syöpärekisterien tutkimuksen mukaan syöpäkuolleisuus on Suomessa ja Ruotsissa pienempää kuin Tanskassa. Vertailussa tutkittiin pohjoismaisten potilaiden selviämistä 33 syöpätyypistä. Syöpäjärjestöjen viestintäpäällikkö Satu Lipponen toteaa köyhän Suomen kuroneen kiinni vuosikymmenten ajan rikkaampia naapureitaan. Syövät ovat vaihtuneet meillä vaikeasti hoidettavista paremman ennusteen syöpiin. Syöpäjärjestöjen mukaan tanskalaisten heikompaa selviämistä saattaa selittää muita pohjoismaalaisia runsaampi tupakan ja alkoholin käyttö. Tutkijat arvioivat, että selviytymiseen liittyvät myös muun muassa syöpäseulonnat, joiden laajuus ja toteutus vaihtelevat eri maissa.

Lapsia suojeltava pakkotupakoinnilta The Royal College of Physicians -tupakka-asiantuntijaryhmä julkaisi maaliskuussa tieteellisen Passive Smoking and Children -tutkimusraportin passiivisen tupakoinnin vaikutuksista lasten terveyteen. Raportista ilmenee, että pakkotupakointi aiheuttaa lapsille vakavia terveysvaaroja, kuten kätkytkuolemaa, hengityselinten tulehduksia, astmaa, välikorvantulehduksia, aivokalvontulehduksia ja syöpäsairauksia. Lainsäädännön avulla monissa EU-maissa on varmistettu yleisten tilojen savuttomuus. Koska lait eivät ulotu koteihin ja muihin yksityisiin tiloihin, kuten henkilöautoihin, passiivinen tupakansavualtistus kodeissa aiheuttaa suuren terveysriskin miljoonille lapsille. Verrattuna savuttomien vanhempien lapsiin tupakoivien perheiden lasten altistuminen tupakansavulle on noin kolme kertaa suurempaa, jos isä tupakoi ja yli kuusi kertaa suurempaa, jos äiti tupakoi. Molempien vanhempien tupakoidessa altistus on lähes yhdeksän kertaa suurempaa kuin jos kumpikaan ei tupakoi.


18 - 2010 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Pääsihteeri Harri Vertio Suomen Syöpäyhdistys r.y.

Potilaan polku liittää psykososiaalisen tuen ja kuntoutuksen osaksi syöpäpotilaan kokonaisvaltaista hoitoa Suuressa osassa eri maissa valmisteltuja kansallisia syöpäsuunnitelmia on erikseen käsitelty potilaan polkua tai vastaavaa käsitettä. Potilaan kulkua hoitojärjestelmässä on selvitetty terveydenhuoltojärjestelmän näkökulmasta hyvinkin perusteellisesti ja laadittu hoitoa monipuolistavia ja tehostavia hoitoketjuja ja -malleja. Potilaan omat kokemukset eivät aina ole ohjanneet riittävästi päätöksentekoa hoidon eri vaiheissa.

Ihmisten lisääntyvät tiedot sairauksista ja niiden hoidosta sekä saatavilla olevan tiedon ja muiden potilaiden kokemusten määrän kasvu antavat ihmisille aiempaa paremmat mahdollisuudet osallistua myös hoitoa koskeviin päätöksiin halutessaan. Ne potilaat, jotka kokivat saaneensa riittävästi tietoa, olivat myös tyytyväisimpiä hoitovalintoihin. Monissa syöpäsairauksissa on mahdollista valita erilaisia hoitolinjoja, joiden paremmuudesta toisiinsa nähden ei ole näyttöä. Potilaan polun tarkempi jäsentäminen antaa myös mahdollisuuksia potilaan ja hänen läheistensä omaan osallistumiseen. Terveydenhuollossa puolestaan on hyötyä potilaan ilmaisemista kokemuksista esim. tuen tarpeen määrittämiseksi. Tanskassa on tehty tuore tutkimus potilaan kokemuksista sairauden eri vaiheissa. Suomessa työelämään palaamiseen liittyviä tekijöitä syöpäpotilailla on tutkittu.

Potilaan polku voi olla erilainen eri ihmisillä

- Potilaan näkökulmasta on olennaista tulla kuulluksi, tietää mitä tapahtuu ja saada halutessaan lisää tietoa. Potilaat, jotka kokevat saaneensa riittävästi tietoa, ovat tyytyväisimpiä hoitovalintoihin, muistuttaa pääsihteeri Harri Vertio.

Potilaan polkuun vaikuttavat sairaus (paikka, laatu, hoito ja kuntoutumisen mahdollisuudet), persoona (persoonallisuus, selviytymisen kyvyt, uskomukset), läheiset (muiden tuki ja osallistuminen) sekä kulttuuri (syöpää koskevat tiedot ja käsitykset). Polku voi olla hyvinkin erilainen eri ihmisillä. Potilaan polun alkupää, aika ennen sairautta, voi sekin olla hyvin erilainen eri ihmisillä. Jotkut ovat hyvin tietoisia syövästä ja sen riskitekijöistä, jotkut eivät niistä edes halua tietää. Joillakin ihmisillä on runsaasti syöpäkokemuksia lähiympäristössään, joitakin asia ei ole koskettanut lainkaan. Ihmisten edellytykset syöpäsairauksista selviytymiseen diagnoosihetkellä tai sitä ennen ovat hyvin erilaisia. Syöpäjärjestöjen yhtenä tehtävänä on lisätä syöpää koskevaa yleistä tietoisuutta ja lisätä keskustelua syövästä turhien pelkojen lievittämiseksi. On mahdollis-

ta, että suuri osa eriarvoisuudesta syövästä selviytymisessä ja laajemminkin terveyden eriarvoisuudesta johtuu juuri tästä edellytysten epätasaisuudesta.

Potilaan näkökulmasta on tärkeää saada luotettavaa tietoa

Syöpädiagnoosia edeltää useimmiten vaihe, jossa oireen tai sattuman aiheuttamana tehdään tutkimuksia diagnoosin tekemiseksi. Tämä polun kohta on täynnä erilaisia epäilyksiä. Tärkeää on luottamus aluksi perusterveydenhuoltoon tai työterveyshuoltoon ja myös niiden ja erikoissairaanhoidon väliseen saumattomaan yhteistyöhön. Potilaan näkökulmasta on olennaista tulla kuulluksi, tietää, mitä tapahtuu ja mahdollisuudet saada halutessaan lisää luotettavaa tietoa. Diagnoosin ilmoittaminen tulisi aina tehdä henkilökohtaisesti. Tärkeää on antaa tilaa potilaan tunteille ja kuulemiselle. On näytettävä polun jatkuminen ja seuraavat käänteet. Tanskassa lähes 80 prosenttia piti diagnoosista kertomista suurin piirtein tyydyttävänä. Diagnoosista hoitoon kuluu aina väistämättä aikaa, joka tuntuu potilaan näkökulmasta pitkältä. Siksi hoitosuunnitelman tekemiseen tulee päästä mahdollisimman nopeasti. Eri syövissä itse sairauden etenemisen kannalta hoitoon pääsyn viivästymisen merkitys on erilainen. Potilaan kannalta olennaista on täsmällisen aikataulun selvittäminen, seuraavan tapahtuman sopiminen, hoidosta vastaavan ammattilaisen määrittäminen, yhteystietojen välittäminen, lisätiedon luotettavien lähteiden selvittäminen ja vertaistuen mahdollisuuksien osoittaminen. Tanskassa tätä tukea oli saanut vain noin 20 prosenttia potilaista. Suomessa on todettu, että juuri tässä vaiheessa tiedon tarve on monilla ihmisillä, sekä potilailla että läheisillä, suurimmillaan, joten luotettavat tietolähteet ja niiden saavutettavuuden takaaminen ovat tarpeen.

Potilaan polku voi tässä kohdassa haarautua hoidosta riippuen moneen suuntaan. Juuri tässä potilaalta voidaan edellyttää tai hän voi haluta osallistumista hoidon valintaan. Esimerkkinä tästä voi olla eturauhasen syöpä, jossa on monesti valittavana useita erilaisia hoitoja. Valinnat voivat olla vaikeita ja potilas saattaa haluta tukea valinnoilleen.

Potilas tarvitsee enemmän psykososiaalista tukea henkilöstöltä

Hoidon aikana on voitava seurata paitsi hoidon vaikutuksia ja sivuvaikutuksia myös potilaan psykososiaalista tilaa ja sen muutoksia. Tuen tarpeen arviointi on perusteltua myös hoidon näkökulmasta. Potilaan on tarpeen olla selvillä siitä, kuka hänen hoidostaan kokonaisuutena vastaa . Tanskassa noin puolet potilaista koki, ettei heitä aina riittävästi kohdeltu yksilöinä ja lähes saman verran kaipasi enemmän psykososiaalista tukea henkilöstöltä. Erikoissairaanhoidon osuuden päättyessä potilaalle on varattava aika perusterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa hoidosta vastaavalle lääkärille tai hoitajalle. On harkittava mm. palliatiivisen hoidon koordinaatiosta vastaavaa ammattilaista potilaan turvallisuuden lisäämiseksi. Olennaista on, että potilas voi luottaa siihen, että hän tavoittaa luotettavan asiantuntijan halutessaan. Potilaan kuntoutumisen tuen tarvetta on arvioitava jo ennen hoidon päättymistä.. Kuntoutumisen mahdollisuudet on kartoitettava yhdessä potilaan kanssa ja aktiivisesti etsittävä tarpeen mukaista tukea. Tämän on kuuluttava tavanomaiseen hoidon suunnitteluun sen osana, eikä vain tarvittaessa esille otettavana asiana. Kaikki potilaat eivät tarvitse kuntoutumisen tukea, ainakaan välittömästi, mutta heillekin on varattava mahdollisuus myöhemmin palata asiaan.

KINNUNEN OY ON PALVELLUT ASIAKKAITAAN JO VIISI VUOTTA TURUN YDINKESKUSTASSA.

TUOKIOSSA UUSI LOOK... Peruukkialan asiantuntijamme tarjoavat sinulle aina henkilökohtaista palvelua viihtyisässä ympäristössä.

Erittäin laaja malli ja värivalikoima on nyt myös sinun käytössäsi

Sinua palvelevat Mari, Katja ja Miia ´Suosittelemme ajanvarausta`

www.peruukki.net

ark. 8. - 17.00 Käyntiosoite: Yliopistonkatu 31 (Sisäpiha) Puh. 010 680 1080 AVOINNA: la. 10. - 15.00 MUUT LIIKKEET: ESPOO

JYVÄSKYLÄ

• LAHTI •

HELSINKI

• OULU • KUOPIO


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2010 - 19

Pariskuntien sopeutumisvalmennuskurssilla Hirvensalossa pääsee jakamaan kokemuksia

Musta huumori auttaa elämään kasvaimen kanssa – Kurssi on väsyttävä ja rankka, mutta hyvä, että pääsee jakamaan kokemuksia toisten kanssa, kuvailee Simo Kanervio. Hän osallistuu vaimonsa Päivi Kanervion kanssa Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n sopeutumisvalmennuskurssille, joka on tarkoitettu pariskunnille. Viikon kestävä kurssi pidetään Turun Hirvensalossa toiminta- ja palvelukeskus MeriKarinassa. Simo Kanerviolla todettiin aivokasvain puolitoista vuotta sitten. Kasvain saatiin pois leikkauksella, mutta uusi, sytostaattihoidolla hallinnassa pysyvä pienempi kasvain havaittiin heti puolen vuoden päästä. Nuppineulan kokoista kasvainta ei tarvitse tai edes voi leikata. Simo Kanervion mukaan sopeutumiskurssilla asioita ei tarvitse turhaan kaunistella. Sairauteen suhtautuminen vaihtelee kurssikavereilla vihasta herkkyyteen, mutta kaikkia yhdistävä tekijä on hurtti huumori. – Välillä heitämme vaimon Päivin kanssa aika mustaa huumoria. Minulla oli leikkauksen jälkeen 30 niittiä päässä. Ne olisivat sopineet juuston raastamiseen tai ilmapallojen kiinnittämiseen, naurahtaa Simo Kanervio.

Soiton sijaan tuli kirje Saamaansa hoitoon mies on pääosin tyytyväinen, vaikka hän löytää siitä myös paljon

parantamisen varaa. Häntä hoidettiin kotipaikkakunnallaan Kotkassa. – Odotimme luvattua soittoa kuvauksen jälkeen pelko kurkussa, mutta se jäi tulematta. Kun tiedustelimme asiaa, sairaalasta sanottiin, että nämä asiat ilmoitetaan kirjeitse. Pariskunta teki asiasta valituksen potilasasiamiehelle. Sairaalasta saadussa vastauksessa vedottiin resurssipulaan. Osittain tässä on perää, sillä Kotkassa on esimerkiksi vain yksi syöpäsairauksiin erikoistunut johtava lääkäri. Hän vastaa koko Kymenlaakson syöpäpotilaiden hoidosta. Kaikki ei ole kuitenkaan kiinni resurssipulasta vaan asenteista ja ammattitaidosta. Tietopuoli ei ollut parhaiten hallussa, sillä sairaalasta sai liian lääkärinkielisiä ja epämääräisiä vastauksia kysymyksiin. Kanerviot löysivät kuitenkin Helsingistä lääkärin, joka osasi suomentaa vastaukset ymmärrettäviksi.

Migreeni olikin kasvain Samoin tukipalveluihin ohjaaminen oli sairaalassa olematonta. Onneksi vaimo Päivi Kanervio on ammatiltaan sairaanhoitaja ja osasi ottaa asioista itse selvää. Alkuun käytiin yhdessä muutamia kertoja kaupungin psykologilla hakemassa keskustelutukea. – Pystymme puhumaan toistemme kanssa asioista niin avoimesti, etten ole tuntenut

Simo ja Päivi Kanervio nauttivat pariskuntien sopeutumiskurssilla myös Turun Hirvensalon luonnosta. Viikon kurssi on rankka, mutta kokemusten jakaminen muiden syöpäpotilaiden kanssa helpottaa. tarvitsevani juuri ulkopuolista apua. Toisinaan tulee ahdistusta, joka menee ohi, kun ottaa lievän rauhoittavan lääkkeen, sanoo Simo Kanervio. Ensimmäisen kasvaimen alkuoireina oli päänsärky, jota epäiltiin migreeniksi. Parin kuukauden jälkeen otettiin MRI-kuvat. – Viikko siitä makasin Töölössä leikkauspöydällä. Kaikki kävi niin äkkiä, etten ehtinyt tajuta tapahtunutta tai murehtia sitä, kertoo Simo Kanervio. Viiden tunnin leikkauksen

jälkeen kasvain oli poissa. Kun Kanervio heräili, ensimmäinen helpotus oli, että hirvittävä päänsärky oli poissa. Viiden päivän päästä Kanervio pääsi jo kotiin.

Kuolema ei pelota Hoitoja jatkettiin sädehoidolla ja sytostaateilla, jotka väsyttivät, mutta vähemmän kuin Kanervio oli odottanut. Samalla Päivi Kanervio jäi sairauslomalle ja piti kahden lapsen perheen normaalia arkea pystyssä.

– Lapsillemme olemme yrittäneet kertoa asioista mahdollisimman avoimesti. Vanhempi 12-vuotias ei halua puhua koko asiasta. Nuorempi 10-vuotias on huolissaan siitä, ovatko asiat hyvin, kun hän tulee koulusta kotiin. Ja jonkin verran hän miettii myös kuolemaa, kertoo Päivi Kanervio. Sairaus on arkipäiväistynyt, vaikka siitä ei voi kokonaan parantua. Simo Kanerviolla on ehtinyt tulla jo päiviä, jolloin sairautta ei mieti lainkaan. Pariskunnan arki rytmittyy kol-

men kuukauden välein tehtävien kuvausten mukaan. – Elinaikaa voi olla jäljellä kolme tai kymmenen vuotta. Kuoleman ajatus ei enää pelota. Lähinnä sitä miettii, miten vaimo ja lapset pärjäävät. Olen kotona se auktoriteettiosapuoli meidän lapsille. Teksti: Jorma Palovaara Kuva: Jori Liimatainen Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Turun Sanomissa 26.8.2010

Uudet, täyteläiset Tarhurin marjakeitot löydät kaupan kylmähyllystä.


20 - 2010 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Tehostetun palveluasumisen koti Karinaranta täyttää 10 vuotta

Tehostettu palveluasuminen vetoaa entistä nuorempiin Vuosi 2010 on merkkivuosi myös tehostetun palvelun koti Karinarannalle, joka perustettiin Turun Hirvensaloon tasan kymmenen vuotta sitten. Hoitokodin ikääntyessä sen asiakaskunta on nuortunut. - Meillä on nyt enemmän nuoria ihmisiä kuin ikääntyneitä, Karinarannan lähiesimies, sairaanhoitaja Satu Heino kertoo. Tehostetun palvelun koti Karinarannan asukaskunnan muutos on tapahtunut viimeisten parin vuoden aikana. Vanhin asukas on nykyisin 93-vuotias, nuorin vain 26. Yhdistävänä tekijänä heillä on ympärivuorokautisen huolenpidon tarve. Heino uskoo, että nuori asiakas sopeutuu parhaiten pieneen palvelukotiin. - 60-vuotias mies on vielä aika nuori. Hän ei ehkä tunne kuuluvansa suureen hoitolaitokseen, jossa ympärillä on vain reilusti häntä vanhempia ja huonokuntoisempia ihmisiä. Monipuolistuva asiakaskunta edellyttää hoitajilta jatkuvaa motivaatiota päivittää ammattitaitoaan. - Hoidollisesti toimintamme on muuttunut täysin. Työssämme emme kohtaa enää vain vanhusten perussairauksia, vaan nykyisin sairauksia löytyy laaja-alaisesti neurologisista psykiatrisiin. Me myös hoidamme ihmistä ihan loppuun asti, jos se vain on lääkityksen puolesta mahdollista, Heino kiteyttää. Siinä missä hoitotyölle on tullut uusia vaatimuksia, on sen perustana vaikuttava ideologia pysynyt Heinon mukaan samana. Teemme parhaamme ja olemme omia persooniamme. Jos meillä on vähänkin ylimääräistä aikaa, käytämme sen asiakkaiden kanssa. Emme me hoitajat täällä toimistossa keskenämme istu.

Pieni palvelukoti pystyy joustamaan Neljäntoista asiakaspaikan yksikkö lukee kodinomaisuuden vahvuudekseen.

- Monella on hirveä kynnys lähteä omasta kodistaan. Meille sen oman kodin voi kuitenkin rakentaa, Heino sanoo. - Meillä kaikki asukkaat puhuvatkin kodista, ja me hoitajat myös käyttäydymme sen mukaisesti. Asukkaat saavat itse kalustaa asuntonsa, ja hoitajat koputtavat oveen aina ennen kuin astuvat sisään. Olemme kuitenkin saatavilla silloin kun meitä tarvitaan. Ympäri vuorokauden. Joustavuus on toinen pienen hoitokodin vahvuus. - On meilläkin toki sääntömme, mutta jos asukkaalla ei ole esimerkiksi sovittuna ruoka-aikana nälkä, pystymme joustamaan. Sääntöjen puitteissa saamme kehittää toimintaa vapaasti, ryhtyä esimerkiksi grillaamaan asukkaiden kanssa, jos siltä tuntuu. Vastaavaan joustavuuteen ei isoissa hoitolaitoksissa ole mahdollisuutta.

Vapaaehtoiset arvokas apu Karinarannan henkilökunta pitää tiiviisti yhteyttä myös asukkaiden omaisiin. - Pienenä yksikkönä tunnemme heidät kaikki, ja heillä on matala kynnys lähestyä meitä kuten meilläkin heitä. Soitamme myös iloisista asioista, emme vain kurjista, Heino kertoo. Mutta pienessäkään palvelukodissa hoitajien aika ei riitä kaikkeen. Silloin kuvaan astuvat Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen vapaaehtois-

Karinarannan asukas Jarkko Wirenin lounas tarjoillaan vuodepotilaalle joka päivä sänkyyn. Suhdetta palvelukodin henkilökuntaan voisi luonnehtia välittömäksi. - Raakkuu se variskin äänellään, mies kommentoi lähiesimies, sairaanhoitaja Satu Heinon (oik.) laulua vienosti hymyillen. työntekijät. He ovat olleet kodin perustamisesta saakka asukkaille tärkeitä seuranpitäjiä. - Vapaaehtoisten ansiosta ulkoilemaan pääsevät nekin asukkaat, jotka eivät yksin siihen pystyisi, Heino huomauttaa. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

Tehostetun palveluasumisen ostopalvelujen tarve kasvaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tehostetun palvelun koti Karinarannassa on yksityispaikkojen lisäksi Turun kaupungin ostopalvelupaikkoja, jotka perustuvat kunnan kanssa tehtyihin palvelusopimuksiin. Sopimukset ovat puitesopimuksia, jotka eivät sido kuntaa eivätkä palveluntuottajaa paikkamäärien suhteen. Turun kaupungin vanhuspalvelujen tulosaluejohtaja Sari Ahonen kertoo, että viime kädessä ostopalvelupaikkojen määrä niissä 26 palvelutalossa, joiden kanssa kunnalla on ostopalvelusopimus, määräytyy kunnan asiakastarpeen mukaan. - Meillä on monenlaista asiakaskuntaa, jolla on erilaisia tarpeita, ja sen vuoksi on hyvä, että meillä on myös monenlaisia palveluntuottajia. Karinarannassa kunnan ostopalvelupaikkoja jonotetaan ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojalan mukaan lisäpaikat olisivat enemmän kuin tervetulleita. Ahonen sanoo, että paikkamäärien suhteen kaikki voitava on tehty. - Nämä ovat sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja,

joita kunta hankkii määrärahojen puitteissa. Olemme hakeneet peruspalvelulautakunnalta lupaa tehdä hankintoja myös yli näiden rajojen. Se minkä pystymme hankkimaan on hankittu ja lautakunnan luvan puitteissa ylikin. Ahonen kuitenkin uskoo, että paine paikkojen lisäämiseen on lähivuosina kasvussa. - Uskon, että palveluntarve tulee kasvamaan ja linjaus on ollut, että nimenomaan tehostettua palveluasumista on lisättävä. Väestö ikääntyy ja meillä tulee olemaan erittäin huonokuntoisia vanhuksia, jotka tarvitsevat vaativaa ympärivuorokautista hoitoa paikassa, jossa he voivat asua loppuun asti, Ahonen luonnehtii.

Palveluasumisen palvelusetelikokeilu vuonna 2011?

Sari Ahosen mukaan Turun kaupunki kaavailee parhaillaan palveluasumisen ja täyden palvelun asumisen palvelusetelikokeilua. - Alun perin kokeilu piti toteuttaa tänä vuonna, mutta nyt se näyttäisi menevän ensi vuoden puolelle. Mitään pää-

Tulosaluejohtaja Sari Ahonen töksiä asiasta ei ole kuitenkaan vielä tehty. Palveluseteli lisäisi hoitopaikkaa tarvitsevien ja heidän omaistensa valinnanvapautta palvelukodin suhteen. Ahonen kuitenkin muistuttaa, että asialla on myös kääntöpuolensa. - Ongelmallista on se, etteivät asiakkaat juuri ole sellaisia, jotka pystyisivät itse tekemään vertailuja palvelukotien välillä. Teksti: Jarna Lindroos Kuva: Katja Heinämäki

TERVETULOA VÄRIDOKUMENTOINNIN MAAILMAAN Lue lisää tulostus-, kopiointija skannausratkaisuistamme www.toshiba.fi


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2010 - 21

Tervetuloa sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen Syöpäjärjestöt toteuttavat syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen suunnattua sopeutumis- ja kuntoutuskurssitoimintaa. Tavoitteena on, että jokainen syöpää sairastava ihminen saisi omaan elämäntilanteeseensa ja tarpeeseensa sopivaa kuntoutusta sekä helpotusta sairauden aiheuttamaan muutostilanteeseen. Tämä nopeuttaa paluuta terveen rooliin ja olosuhteisiin nähden parhaaseen mahdolliseen elämisen tasoon. Kurssit ovat osanottajille maksuttomia. Hakuaika kursseille päättyy 3 kuukautta ennen kurssia, mutta mahdollisia peruutuspaikkoja voi kysyä tämänkin jälkeen. Kursseja rahoittavat Kansaneläkelaitos (KELA), Rahaautomaattiyhdistys (RAY) sekä V-S Sairaanhoitopiiri (TYKS). Vuoden 2011 kurssien osalta rahoitus on ilmoituksen julkaisuhetkellä vielä avoin, joten pidätämme oikeuden muutoksiin. Seuraavat kurssit järjestetään Meri-Karinassa: AIVO- JA SELKÄYDINKASVAINPOTILAAT: Aivo- ja selkäydinkasvainpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)........................08.11. - 12.11.2010 sekä jatkokurssi (KELA).....................................................................................18.05. - 19.05.2011 Aivo- ja selkäydinkasvainpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)........................07.02. - 11.02.2011 sekä jatkokurssi (KELA).....................................................................................10.08. - 11.08.2011 ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT: Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (LSSY, TYKS).............................29.11. - 04.12.2010 Ikääntyvät eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY).........................03.01. - 07.01.2011 HEMATOLOGISET POTILAAT: Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (LSSY, TYKS).....................27.09. - 01.10.2010 Ikääntyvät hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY).................31.01. - 04.02.2011 IHOSYÖPÄPOTILAAT: Ihosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)...................................................21.03. - 25.03.2011 sekä jatkokurssi (KELA).....................................................................................19.09. - 20.09.2011 KAIKKI SYÖPÄPOTILAAT: Parikurssi ikääntyneille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (RAY)................27.09. - 01.10.2010 Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA)...................................25.10. - 29.10.2010 sekä jatkokurssi (KELA).....................................................................................20.04. - 21.04.2011 Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA)...................................01.11. - 05.11.2010 sekä jatkokurssi (KELA).....................................................................................16.05. - 17.05.2011 Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA)...................................07.12. - 11.12.2010 sekä jatkokurssi (KELA).....................................................................................20.06. - 21.06.2011 Pitkään syöpää sairastaneet ja heidän läheisensä (RAY)....................................07.12. - 11.12.2010 LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEET: Lapsisyöpäpotilasperheet ja isovanhemmat (RAY, LSSY, TYKS).....................27.12. - 29.12.2010 PÄÄN JA KAULAN ALUEEN SYÖPÄPOTILAAT: Pään ja kaulan alueen syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)....................04.10. - 08.10.2010 sekä jatkokurssi (KELA).....................................................................................18.04. - 19.04.2011 RINTASYÖPÄPOTILAAT: Rintasyöpäpotilaat (LSSY, TYKS).....................................................................13.11. - 22.11.2010 Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)................13.09. - 17.09.2010 Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)................11.10. - 15.10.2010 Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)................22.11. - 26.11.2010 Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)................13.12. - 17.12.2010 Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)................10.01. - 14.01.2011 Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)................17.01. - 21.01.2011 Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)................28.03. - 01.04.2011 sekä jatkokurssi (KELA).....................................................................................21.09. - 22.09.2011 Työelämästä poissa olevat rintasyöpäpotilaat (KELA).......................................18.10. - 22.10.2010 Työelämästä poissa olevat rintasyöpäpotilaat (KELA).......................................15.11. - 19.11.2010 Työelämästä poissa olevat rintasyöpäpotilaat (KELA).......................................24.01. - 28.01.2011 Työelämästä poissa olevat rintasyöpäpotilaat (KELA).......................................14.02. - 18.02.2011 RUOANSULATUSKANAVAN SYÖPÄPOTILAAT: Ruuansulatuskanavan syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)....................06.09. - 10.09.2010 Ruuansulatuskanavan syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)....................07.03. - 11.03.2011 sekä jatkokurssi (KELA).....................................................................................31.10. - 01.11.2011 SILMÄSYÖPÄPOTILAAT: Silmäsyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)...............................................29.11. - 03.12.2010 sekä jatkokurssi (KELA).....................................................................................30.05. - 31.05.2010 SUOLISTOSYÖPÄPOTILAAT: Ikääntyvät suolistosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY)............................06.09. - 10.09.2010 Avanneleikatut suolistosyöpäpotilaat ja heidän läheisenä (LSSY, TYKS).........08.11. - 11.11.2010 SUUNALUEEN SYÖPÄPOTILAAT: Suunalueen syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)....................................04.10. - 08.10.2010 sekä jatkokurssi (KELA).....................................................................................18.04. - 19.04.2011 MUUT KURSSIT: Taideterapiapainotteinen kurssi syöpäpotilaille (RAY)......................................15.11. - 19.11.2010 Liikunnallisuuteen ohjaava kurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (RAY)...... 28.02. - 04.03.2011 VIRKISTYSKURSSIT: Virkistyskurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (omarahoitusosuus).........11.10. - 17.10.2010

KURSSI ROHKAISEE KYSELEMÄÄN Sopeutumisvalmennuskurssilla luennoi useita asiantuntijoita, mm. syöpätautien erikoislääkäri. Luentojen loppuun asiantuntijat varaavat yleensä aikaa kurssilaisten esittämille kysymyksille. Potilaan hoitoon luennoitsija ei voi ottaa suoraan kantaa, mutta hän voi rohkaista potilasta ottamaan yhteyttä omaan hoitoyksikköönsä. Yksi kurssien tärkeimmistä anneista on kurssilaisten keskinäinen kohtaaminen ja vertaistuki. Keskustelu muiden saman kokeneiden kanssa antaa rohkeutta sairauden käsittelyyn. Tällöin mieltä askarruttavia kysymyksiäkin on helpompi esittää. Sopiva ajankohta kurssille osallistumiseen on hyvin yksilöllinen. Heti diagnoosin saatuaan ei kuitenkaan kannata kurssille hakeutua, sillä tiedon vastaanottaminen onnistuu paremmin, kun akuutti sairastumisen kriisi on ohi. MITEN PÄÄSEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILLE MERI-KARINAAN? 1. Olet sairastunut syöpään ja sairastumisestasi on kulunut aikaa noin puolesta vuodesta viiteen vuoteen. Voit hakeutua Kansaneläkelaitoksen rahoittamalle sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen, mikäli et ole aiemmin osallistunut vastaavalle kurssille. Myös syövän uusiutuessa tai sairastuessasi uuteen syöpään sinulla on mahdollisuus osallistua Kelan rahoittamalle kurssille. 2. Ota yhteyttä joko henkilökohtaisesti, puhelimitse tai sähköisesti: - oman paikkakunnan Kelan paikallistoimistoon tai - Meri-Karinaan, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku, puhelin 02-2657 610 (kurssitoimisto) tai 02-2657 666 (keskus) e-mail: kurssi@lssy.fi, www.lssy.fi 3. Tutustu kurssitarjontaan ja valitse itsellesi sopivin kurssiajankohta. Kursseja kohdennetaan ikäryhmittäin eri syöpäpotilasryhmille. Lisäksi kurssit kohdennetaan joko potilaalle, koko perheelle (lapset ja nuoret syöpäpotilaat) tai pareille (potilaalle ja hänen läheiselleen). MeriKarinan kurssitoimisto palvelee tarvittaessa antaen lisätietoja kursseista, hakukriteereistä sekä kuntoutuksen tavoitteista. 4. Täytä Kelan hakemuslomake KU102. Hakemuslomakkeita on saatavana Kelan paikallistoimistoissa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimipisteissä sekä Kelan internet-sivuilta (www.kela.fi). Tarvittaessa Meri-Karinan kurssitoimiston henkilökunta auttaa hakemuslomakkeiden täyttämisessä. 5. Palauta hakemuslomakkeet liitteineen Meri-Karinan kurssitoimistoon kolme kuukautta ennen kurssin alkamisajankohtaa. Liitä hakemukseen - epikriisi eli sairauskertomus tai - lääkärin B-lausunto Edellä mainituista asiakirjoista on käytävä ilmi diagnoosi (sairaus) sekä tämänhetkinen tilanne, joten epikriisi tai lääkärin lausunto tulisi olla kirjoitettu hakemusta edeltäneen vuoden aikana. 6. Noin kuukautta ennen kurssin alkua saat postitse päätöksen Kelalta. Jos olet tullut hyväksytyksi kurssille, saat postitse Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä kutsukirjeen kurssille. Kutsukirjeessä on selvitetty kurssiaika ja -paikka, alustava kurssiohjelma (kuntoutuksen sisältö ja yleiset tavoitteet), Meri-Karinan ja oheispalveluiden esitteet, ohjeet saapumisesta, tiedot vakuutusturvasta, ohjeet mukaan otettavista henkilökohtaisista varusteista, osallistumisvarmistuslomake sekä ennakkotietokysely.

AVOKURSSIT: Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ............................. alkaen 14.09.2010 klo 16 - 21 sis. kahdeksan tapaamiskertaa

7. Palauta osallistumisvarmistuksesi ja ennakkotietokysely Meri-Karinan kurssitoimistoon. Ennakkotietokyselyllä pyritään kartoittamaan osanottajien yksilölliset tarpeet ja tavoitteet, jotta kurssiohjelma voitaisiin mahdollisimman pitkälle suunnitella näitä tarpeita ja tavoitteita vastaavaksi.

ENSITIETOKURSSIT: Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (TYKS) .............. alkaen 21.09.2010 klo 18 - 21 sis. kaksi tapaamiskertaa Syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (TYKS) ..................................... alkaen 26.10.2010 klo 18 - 21 sis. kaksi tapaamiskertaa

HAKEMUSLOMAKKEITA SEKÄ LISÄTIETOJA:

Edellä mainittujen kurssien osalta työikäisille kurssilaisille maksetaan kurssin ajalta toimeentuloturvana kuntoutusrahaa. Kuntoutusraha on yleensä sairauspäivärahan suuruinen ja se on ensisijainen sairauspäivärahaan, erityisrahaan ja työttömyyspäivärahaan nähden. Kurssiin osallistuville omaisille voidaan maksaa kuntoutusrahaa, jos omainen on estynyt tekemästä työtä. Omavastuuosuuden ylittävät matkakulut korvataan.

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, 20900 TURKU Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. toimisto, Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 TURKU Puhelin (02) 2657 610 tai 2657 666, telefax (02) 2657 618 ja e-mail kurssi@lssy.fi


22 - 2010 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Tyttären syöpä muutti isän elämän Turun yliopistollisen keskussairaalan hissi kuljetti minua ja esikoistani Villeä U-sairaalan yläkerroksiin. Hissin seinällä oli juliste, joka kertoi lapsisyöpäpotilaista. Kuvasta katsoi pieni, kaljupäinen lapsi. Olin nähnyt julisteen kymmeniä kertoja kiinnittämättä siihen mitään huomiota. Nyt se humautti kuin moukari: Minä olen syöpälapsen isä. Verna syntyi 29. lokakuuta 2008 Loimaan aluesairaalassa. Lääkäri tarkasti Vernan heti syntymän jälkeen. Vauvan takaraivolla oli kookas kohouma, joka ei ollut syntymäpahka. Verna siirrettiin välittömästi Turun yliopistolliseen keskussairaalaan jatkotutkimuksiin, joissa selvisi, että kyseessä on kasvain, jonka tyyppiä ei vielä tiedetty. Kirurgi päätti leikata Vernan mahdollisimman nopeasti. Leikkaus oli vaikea, koska leikkaushaavan verenvuotoa ei saatu tyrehtymään. Verna menetti erittäin runsaasti verta. Tilanne näytti pahalta. Me vanhemmat annoimme luvan Vernan hätäkasteeseen. Verna kuitenkin selvisi leikkauksesta. Hänet siirrettiin viikoksi lasten teho-osastolle. Sinä aikana patologi oli alustavasti selvittänyt kasvaimesta otetun näytteen perusteella, että Vernalla oli fibrosarkooma-niminen kasvain. Kyseessä oli pahanlaatuinen syöpä. Yleensä vanhemmat pelästyvät syöpä-sanaa. Meille tieto toi varmuutta. Kasvain oli tunnistettu, sille oli olemassa hoito, Vernalle pystyttiin laatimaan hoitosuunnitelma. Kuluneen kymmenen päivän aikana perheemme elämä oli heilahdellut syntymän ihmeestä kuolemanpelon kautta lapsisyöpäpotilasperheeksi. Edessä aukeni pitkä tie.

Pienen tytön omaishoitajaksi Kun lapsi sairastuu syöpään,

kohtaavat vanhemmat kolme asiaa. Päällimmäisenä on huoli ja pelko lapsen terveydestä. Sen rinnalla avautuu sairaalan uusi maailma. Moni vanhempi kuvaa lapsen sairaala-aikaa kuin rajuna törmäyksenä seinään, johon kaikki tuttu ja entinen musertuu. Kolmas kohdattava asia on perheen toimeentulon järjestäminen. Vähintään toinen vanhemmista jää pois töistä osallistuakseen lapsensa hoitoon, joka saattaa kestää hyvinkin pitkään. Sairaalan kuntoutushoitaja auttaa täyttämään monia lomakkeita ja hakemuksia. Perheemme elää nyt Vernan sytostaattihoitojen jälkeistä aikaa. Vaimoni Terhi palasi työhönsä Nautelankosken museon amanuenssiksi maaliskuussa. Samaan aikaan jäin hoitovapaalle paikallislehden toimittajan työstäni. Aloin vuorostani Vernan omaishoitajaksi ja isoveli-Villen, 4, koti-isäksi. Verna kävi läpi 12 sytostaatti- eli solunsalpaajahoidon jakson. Koska sytostaatit alentavat Vernan vastustuskykyä, viettää hän infektiovaaran takia rajoitettua elämää. Käytännössä Verna ei saa käydä julkisissa tiloissa eikä matkustaa julkisilla liikennevälineillä. Siis ei kauppaan, ei kerhoon, ei kirjastoon, ei kirkkoon. Rajoitukset koskevat osittain myös Ville-veljeä, joka on kotihoidossa lääkäreiden ohjeiden mukaan. Päivämme täyttyvät lapsiperheiden tutuista rutiineista.

On aamupala, lounas, päiväunet, välipala, iltapala ja nukkumaan. Niiden välillä leikitään, vaihdetaan vaippaa ja opetellaan puhumaan, istumaan potalla ja syömään ihan itse. Vernan kotihoidossa on otettava huomioon alentunut vastustuskyky. Pitää seurata mahdollisia haavoja, jotka voivat tulehtua, tarkkailla yleiskuntoa ja vireyttä sekä antaa päivittäiset antibiootit. Verna käy säännöllisin väliajoin TYKS:n poliklinikalla hoidossa tarvittavan infuusioportin eli ihon alaisen keskuslaskimokaterin huuhteluissa sekä kontrolleissa. Magneettikuvaukset ovat kolmen kuukauden välein. Kuvauksilla seurataan uusiutuuko syöpä ja löytyykö etäpesäkkeitä. Ville-veljen elämän pyrimme pitämään normaalina. Ville käy muskarissa, kerhossa ja satujumpassa. Koko perheemme käy uimassa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen MeriKarinan toiminta- ja palvelukeskuksessa Turun Hirvensalossa. Yleiseen uimahalliin Vernaa ei voi viedäkään.

Mies. Mikä mies? Koti-isyys ei ole minulle uppooutoa, sillä hoidin kaksi vuotta esikoistani, aluksi vuorotteluvapaalla ja sitten hoitovapaalla. Vernan syntymän jälkeen olin vuoden verran töissä. Miksi päädyin omaishoitajaksi 48-vuotiaana? Sattumalta samaan aikaan on ikäisiäni miehiä valittu Yleisradion toimitusjohtajaksi ja Helsingin Sanomien päätoimittajaksi. Tässä iässä pitäisi siis olla liki uransa huippua. Mutta ehkä olenkin. En tiedä, mitä arvokkaampaa voin isänä antaa lapsilleni kuin omaa aikaani. Olen toimittajana useasti haastatellut eläkkeelle siirtyviä miehiä ja naisia. Melkein kaikkia harmittaa se, että työkiireet eivät

antaneet aikaa olla lasten kanssa. Kukaan ei valita, että olisi viettänyt liikaa aikaa lastensa kanssa. Lapsisyöpäpotilasperheet oppivat äkkiä, mikä elämässä on tärkeintä. Se on elämä itse.

Sykerö tuo tukea elämään Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnan yhtenä osana on lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Sykerö, joka perustettiin 30 vuotta sitten vuonna 1980. Lapsisyöpäpotilaiden tilanne on muuttunut melkoisesti kolmessa vuosikymmenessä. Moni muistaa Mirja Pyykön ohjelman Lastenklinikan Osasto kympistä vuodelta 1982. Tilanne oli sama koko maassa. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa ei ollut omaa lasten syöpätautien osastoa, ei omaa poliklinikkaa eikä erikoislääkäriä 1980-luvun alussa. Sykerö-kerhon alkuna olivat vanhempien huolet ja pelot. Vanhemmat kaipasivat vertaistukea ja mahdollisuutta puhua samassa tilanteessa olevien perheiden kanssa. Perheet halusivat tietoa, tukea, rohkaisua ja neuvoja uudessa, oudossa ja pelottavassa tilanteessa. Keskustelumahdollisuuksia ei ollut, sillä perheet elivät karanteenissa infektiovaaran takia. Tilannetta ei myöskään helpota se, että valitettavan usein perheen ystäväpiiri vaihtuu, kun lapsi sairastuu vakavasti. Sykerö sai omat tilat, joihin saattoi tulla vailla infektioiden pelkoa. Kerho järjesti kokoontumisia, asiantuntijaluentoja, harrastus- ja vapaa-ajan toimintaa. Kolmessa vuosikymmenessä Sykerö on löytänyt toimintamuotonsa. Pienen lapsisyöpäpotilaan hoito vie vanhempien voimavaroja. Niinpä Sykerö

järjestää vanhemmille liikuntaa, virkistystoimintaa ja keskustelutilaisuuksia. Kesällä ovat vuorossa illanvietot, teatteriesitykset sekä aina kovasti odotettu retki Muumimaailmaan ja Väskin saareen, jotka ovat tuolloin suljettuna muilta kävijöiltä. Sykerö järjestää myös omaa ohjelmaa nuorille, 13-17-vuotiaille syöpäpotilaille. Toiminta vaati varoja. Sykerö yhteistyökumppaneineen järjestää hyväntekeväisyysotteluja jalkapallossa ja pesäpallossa sekä beach volley -turnauksen.

Fibrosarkooma Syövät nimetään emokasvaimen sijainnin ja kasvainkudoksen rakenteen perusteella. Tukikudoksesta alkavia syöpiä kutsutaan sarkoomiksi. Tiheän sidekudoksen hyvänlaatuinen kasvain on fibrooma, pahanlaatuinen on fibrosarkooma. Vernan kasvain oli takaraivolla kalloluiden päällä. Kasvainta on poistettu leikkauksella kaksi kertaa. Verna leikattiin ensimmäisen kerran viiden päivän ikäisenä, toinen leikkaus oli seitsemän kuukautta myöhemmin. Leikkausten lisäksi Vernan hoitoon kuuluivat sytostaatit eli solunsalpaajat. Sytostaatteja annettiin TYKS:ssa neljän viikon välein yhteensä 12 kertaa. Kahden viikon välein Verna kävi verikokeissa kotikunnan terveyskeskuksessa. Sytostaattihoidot alentavat potilaan puolustuskykyä tulehdustauteja vastaan. Infektiotartuntoja pyritään välttämään esimerkiksi niin, että hoidossa oleva potilas ei käy julkisissa tiloissa eikä käytä julkisia kulkuvälineitä. Vernan verikokeet sekä neuvolakäynnit tehtiin ennen muiden asiakkaiden saapumista terveyskeskukseen.

Sytostaattihoidon jälkeen puolustuskyky on alentunut vielä noin yhden vuoden ajan. Vernan tapauksessa syöpähoito ja sen seuraukset kestävät vähintään kaksi vuotta. Tämänkin jälkeen potilaat käyvät kontrolleissa vuosien ajan. Suomalaisilta lapsilta löytyy vuosittain kymmenkunta sarkoomaa, joista noin puolet on luusarkoomia ja puolet pehmytkudossarkoomia. (Lähde: www.cancer.fi)

Kunnat päättävät omaishoidosta Laki omaishoidon tuesta tuli voimaan vuonna 2006. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun läheisen henkilön avulla. Omaishoidon myöntää hoidettavan kotikunta harkinnanvaraisesti. Omaishoitosopimukseen liittyy aina hoito- ja palvelusuunnitelma. Omaishoidon palkkio määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Tänä vuonna alin palkkio on noin 350 euroa kuukaudessa. Se on veronalaista tuloa. Omaishoitaja ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa kuntaan. Omaishoitajalle kertyy eläkettä ja hänellä on oikeus lakisääteiseen vapaaseen, joka on kolme vuorokautta kuukaudessa. Omaishoito perustuu lakiin, mutta hoidon tarpeen ja tukimuodot päättää kukin kunta itsenäisesti. Talouden taantuma näkyy suoraan omaishoitajien asemassa. Useat kunnat ovat säästösyistä irtisanoneet omaishoidon sopimuksia ja kiristäneet tuen ehtoja. Teksti: Pekka Remes Kuva: Pasi Leino Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Lapsen maailma -lehden numerossa 8/2010.

Pekka Remes on tyttärensä Vernan omaishoitaja. Vernalla on synnynnäinen fibrosarkooma-niminen syöpä. Vernan sairaus vaikuttaa myös isoveli-Villen elämään.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2010 - 23

PAIKALLISOSASTOJEN TOIMINTAA

TURUN PAIKALLISOSASTON OHJELMA SYKSYLLÄ 2010 JÄSENILLAT 14.9. Miten edistän sydän- ja verisuoniterveyttä ravinnon keinoin: LKT, dos. Antti Jula. Tanssiseura Fregolina. 12.10. Hoitotahto: LKT, geriatrian erikoislääkäri Laura Jartti. Värssyn Väärtti. 9.11. Uni väestön terveydentilan osoittimena: Erikoistutkija, PsT Erkki Kronholm. Kansantansseja: Fyyrkantin Mylläkkä ja lasten ryhmä. 15.12. Joulujuhla HUOM. keskiviikko RETKET JA MATKAT To 23.9. Liedon Vanhalinna. Opastettu kierros kartanossa ja museossa. Lounas noutopöydästä. Lähtö klo 10.00 Aurak. 2 (Hepokulta klo 9.45). Hinta 25€/potilasjäsenet ja 30€/jäsenet. Ilm. ja maksut Ullalle viim. 14.9. jäsenillassa. Pe 15.10. Turun hovioikeus. Esittely alkaa klo 14.00, esittelijänä informaatikko Hilkka Karpela-Uusitalo. Kokoontuminen akatemiatalon juhlasalin eteen, Rothoviuksenkatu 2. Ennen esittelyä nautitaan kahvit Aboa Vetus&Ars Novassa, Itäinen Rantakatu 4 alkaen klo 12.30. Kahvin kanssa tarjolla liha- tai kalavoileipä. Kerro ilmoittautuessasi kumman vaihtoehdon valitset. Kahvin jälkeen siirrytään hovioikeuteen, kävelymatka n. 700m. Hinta 10€/henkilö. Ilm. ja maksut Ullalle viim. 12.10. jäsenillassa. La 13.11. Helsingin kaupunginteatteri: Viimeinen valssi. Hinta 45€/potilasjäsenet ja 50€/jäsenet, sis. matkan ja pääsylipun. Lähtö klo 9.15 Aurakatu 2 (Hepokulta klo 9.00). Ilm. ja maksut Ullalle viim. 12.10. jäsenillassa. To 9.12. Jouluinen hetki Merimaskun kirkossa. Kirkkoherra Matti Huovinen. Joululounas noutopöydästä Taattisten tilalla. Hinta 30€/ potilasjäsenet ja 35€/jäsenet. Lähtö klo 12.15 Aurakatu 2 (Hepokulta klo 12). Ilm. ja maksut Ullalle viim. 9.11. jäsenillassa. MYYJÄISET Joulumyyjäiset sunnuntaina 12.12.2010 klo 12.00 -14.00 Turun Kaupunkilähetys ry:n Axel-salissa, Itäinen Pitkäkatu 68. Leivonnaisia, jouluruokia, käsitöitä, hernekeittoa ja pannukakkua. SALO Lounais-Suomen Syöpäyhdistys SALON SEUDUN PAIKALLISOSASTO, Salo - Karina, Helsingintie 52, www.sspo.net Kaikille avoimet ja maksuttomat TAPAAMISILTAMME ovat yleensä joka kuukauden viimeisenä torstaina klo 18:00. Kahvia tarjolla 17:30 alkaen hintaan 2€ ja arpoja 1€. Otamme mielellämme vastaan arpavoittoja ja lahjoituksia. 25.08 ke klo 18 ”Hyvää oloa ruuasta”; ETM ravitsemusasiantuntija Sanna Talvia 23.09 to klo 18 ”Ihon kasvaimet”; Ihotautilääkäri Pia Linnamaa VALOA SYKSYYN 21.10 – 24.10 Veijo Nuojuan valokuvanäyttely 21.10 TO KLO 18 AVAJAISET, Ilkka Laaksonen 22.10 PE NÄYTTELY AUKI KLO 12 - 18. Tietoiskuja terveydestä,Turun AMK:n Salon toimipisteen opiskelijat. PE ja LA Veijo Nuojua paikalla 23.10 la klo 10 - 14 ja 24.10 su klo 10 - 14 25.11 SOMEROLLA klo 18 illan avaa kansanedustaja, sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen Mauri Salo. ”Rinta - ja eturauhassyövän sädehoidot”, Syöpätautien erikoislääkäri Outi Hirvonen. Etuset esittäytyy. Someron Säästöpankki, Joensuuntie 27. Pankki tarjoaa kahvit. Ilmoittaudu toimistoon, jos tarvitset kyytiä. 11.12 Jouluruokailu klo 17 Marja Kankareen tiloissa Perniöntiellä, omavastuu15€, 4€ paketti mukaan, ilmoittaudu toimistoon 3.12 mennessä SALO-KARINAN TOIMISTO On avoinna perjantaisin klo 10 – 12 puh 728 1670. Voit tulla tai soittaa ja voimme keskustella varsinkin syöpään liittyvistä asioistasi, voit tiedustella asioita paikallisosastosta, ilmoittautumiset, tietoa sopeutumiskursseista, keskusteluryhmistä, jäsenyydestä, vertaistuen tarpeesta, myynnissä adresseja, kortteja ym. Ota yhteyttä, katsotaan mitä voimme yhdessä saada selville. JOS HALUAISIT TULLA TOIMINTAAN MUKAAN VERTAISTUKI - TAI TUKIHENKILÖKSI TAI MUUTEN, SYYSKUUN LOPULLA ON ILMAINEN KOULUTUS SALOSSA, ILMOITTAUDU TOIMISTOON, KESKUSTELLAAN LISÄÄ ASIASTA. KESKUSTELURYHMÄ vertaistukihenkilöiden ohjaamana rintasyöpään lähiaikoina sairastuneille ALOITETAAN 6.09 klo18.00 n.3 vk välein ja tämän illan jälkeen ryhmä sulkeutuu. Sitovat ilmoittautumiset toimistoon. Keskusteluryhmistä kiinnostuneet ottakaa yhteyttä toimistoon – suunnitellaan. 15.9 järjestämme kyydityksen Meri-Karinaan EUROOPAN ETURAUHASSYÖPÄPÄIVILLE - ohjelma myöh. ilm. toimistoon HARTAUSHETKET yleensä joka kuukauden toisena maanantaina klo 15 alkaen 13.9, 11.10, 8.11 ja 13.12. Avoin tilaisuus kaikille. PILATES koulutettu, fysioterapeutti Mia Oksanen ohjaa ryhmiä tiistai-iltaisin 7.9 – 30.11 klo 16:45, 18, 19:15; alkaen. Sitoutuminen koko syksyyn x 12 hintaan syöpään sairastuneille 96€ ja muille 132€. VESIVOIMISTELU yhdessä muiden yhdistyksien kanssa. Soita Päivi Rochas 25.8 klo 8-14 puh.050 597 5967 KEILAUKSEN perusteita syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen alkaa lokakuussa. Lisätietoja puh. Jorma 050 363 4479 ja Jaakko 0400843444 TEATTERIT: Tampereen teatteri: 3 pennin ooppera 13.11 lähtö klo 15.30 yht. 55€ Ehdottoman sitovat ilmoittautumiset Kirsti ilt.050-5122245 tai Siru 040-7412736. Maksut tilille vähintään 5vk ennen: LSSY Salon Seudun Paikallisosasto 541002-2186939 ja teatterin nimi. Yhteystiedot: puheenjohtaja Liisa Salmenperä 044-5473380 liisa.salmenpera@pp.inet.fi varapuheenjohtaja Onerva Achren 044-584 0579 onerva.achren@netti.fi sihteeri Siru Virpi 040-7412736 siru.virpi@elisanet.fi

UUSIKAUPUNKI Uudenkaupungin paikallisosaston puheenjohtajana toimii Esko Tähtinen, puh. 040 5775 817 ja sihteerinä Marjo Öhrnberg, puh. 050 3589 111. Paikallisosaston toiminta on keskittynyt Ystävän Tuvalle, joka sijaitsee keskustassa os. Alinenkatu 26. Tilat on vuokrattu yhdessä Suomen Punaisen Ristin Uudenkaupungin paikallisosaston kanssa. Ystävän Tuvan puhelinnumero on (02) 8443 600 (ma ja la klo 10-13 ja ti-pe klo 10-17). Syöpäyhdistyksen oma vastaanotto on torstaisin klo 14-17. Auttavana henkilönä toimii Tarja-Liisa Kukkonen. Häntä avustavat eri vertaistukihenkilöt. Rintasyöpäpotilaiden vertaistukiryhmä kokoontuu talvikauden aikana kerran kuukaudessa Ystävän Tuvalla alkaen 2.9. klo 18. Etuset-ryhmä kokoontuu Ystävän Tuvalla samoin talvikauden ajan alkaen 16.9. klo 17. Se käy myös kuulemassa Turussa Meri-Karinassa luentoja. Kerran kuukaudessa toistuvat 30.9 alkavat yhteislauluillat, jotka ovat kestosuosittuja. Ne ovat aina kuukauden viimeisenä torstaina klo 18-20. Niihin voivat osallistua kaikki laulamisesta innostuneet. Jäsenkorttia eikä laulunumeroa kysytä! Vastuuhenkilönä on Sirkka Mikkola. Laitilan Terveyskodissa (Sairaalantie 8, Laitila) on paikallisosaston järjestämää vesivoimistelua joka kuukauden toinen ja kolmas tiistai klo 17 alkaen (ei kesä- elokuussa). Syöpäpotilaat, jotka ovat jäseniä, saavat Ystävän Tuvalta Uudenkaupungin uimahallin lippuja käyttöönsä. Hyväntekeväisyystapahtuma on 17.10. klo 14 kulttuurikeskus Crusellissa. Ohjelmassa on muotinäytös, musiikkia, aikuisten naisten esittämää balettia ym. Lippujen hinta 10€, johon sisältyy kahvi ja leivonnainen. Puurojuhlaa vietetään 9.12. klo 18 Ystävän Tuvalla. Ilmoitus kokoontumisista on paikallislehtien Seuratoimintapalstalla. RANNIKKOSEUTU Rannikkoseudun kuntien – Maskun, Naantalin, Nousiaisten, Raision ja Ruskon alueella toimivan paikallisosaston puheenjohtajana toimii Raimo Sulonen puh. 02-4382 286. Paikallisosaton keskeinen tehtävä on terveyskasvatustoiminnan tehostaminen. Perjantaina 15.10 klo18.00 Raision kaupungintalolla lääketieteen tohtori Väinämö Nikkanen luennoi aiheesta ” Syöpä ja julkisuus”. Tilaisuudessa esiintyy myös Raision harmonikkaorkesteri. Kahvitarjoilu. Vapaa pääsy. Marraskuun aikana järjestetään viihdekonsertti syöpäpotilaiden hyväksi Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa. Lisätiedot Raimo Sulonen puh. 02-4382 286.

Sykerön tiedote ilmestyy noin neljä kertaa vuodessa ja sitä voi tilata puhelimitse numerosta 02-2657 602. Lisätietoa toiminnasta Tapani Ahlgvist puh. 045-277 4656 tai www.lssy.fi – sivut. Sykerönuoret (13-17-vuotiaat) Syöpää sairastavat tai sairastaneet nuoret kokoontuvat kerran kuukaudessa, sunnuntai-iltaisin. Tapaamiset ovat joko Meri-Karinassa tai muualla erilaisten aktiviteettien parissa. Nuorten toiminnan vetäjinä toimivat Linda Lahdenperä, puhelin 040-748 7446 sekä Minna Mäkitalo, puhelin 044-099 7755. Meri-Karinan ulkopuolisessa toiminnassa ei ole huomioitu infektioeristystä, joten hoidossa olevien nuorten tulee keskustella lääkärinsä kanssa osallistumisestaan. Syksyn ohjelma: 26.9 Syksyn alkutapaaminen. Tervetuloa kaikki uudet ja vanhat Sykerönuoret. Pelaillaan, tutustutaan, vaihdetaan kuulumisia ja napostellaan Meri-Karinassa (Seiskarinkatu 35) klo 16.00 alkaen. 31.10 Heseilyä ja leffailua. Tavataan Forumin Hesburgerin edessä klo 17.00 (Eerikinkatu 12), jossa herkutellaan ja valitaan illan leffa. Herkuttelun jälkeen siirrytään Kinopalatsin elokuvateatteriin (Kauppiaskatu 11) yhdessä valitsemaamme elokuvaa katsomaan. Ilta päättyy n. 21.00 elokuvan kestosta riippuen. 28.11 Uimista, saunomista, napostelua, lautapelejä ja yhteistä hengailua Meri-Karinassa klo 16.00 alkaen. Huom! Uikkarit ja pyyhe mukaan! 12.12 Pikkujoulut. Mennään yhdessä herkuttelemaan ja rupattelemaan pikkujoulutunnelmissa ravintola Paniniin (Linnankatu 3) Tavataan Julian aulassa klo 18.00. Ilmoittautuminen tapaamisiin tekstiviestillä n. viikkoa ennen Lindalle tai Minnalle. Kaikki tapaamiset ovat maksuttomia. Vastaamme mielellämme kysymyksiin. Tervetuloa mukaan.

TAKSIPALVELUA – SALON TALOUSALUEELLA – – sairasmatkat

(laskutamme suoraan Kelaan)

– työmatkat ja huvimatkat

SOITA Marianna 044 7240 240 Mikko 0400 212 200 www.pirssi.net

ei kesä – heinäkuu

LEIKKAA TALTEEN

Toimisto perjantaisin klo 10 – 12 728 1670 TUULEN KUISKAUS: USKO ELÄMÄÄN JA TOIVO KANTAA

PARAINEN /PARGAS Kontaktpersonen i Pargas är Pirkko Karrento, tel. 050-569 0610. KEMIÖ / KIMITOÖN Kontaktpersonen i Kimitoön är May-Gun Dannström, tel. 040-864 9450. FORSSA Forssan paikallisosaston puheenjohtajana toimii Pekka Into puh. 040-5128 041. Kirpputori Solukko toimii osoitteessa Kauppakatu 12, Forssa (avoinna ti-pe 11-17 ja la 10-14). Syöpäyhdistyksen Forssan osaston syyskauden luennot Solukossa, osoitteessa Siurilankatu 28: Tiistaina 14.9 klo 18.00 Naurujooga, psykologi Irene Rajala Tiistaina 12.10 klo 18.00 Sieltä sun täältä Forssa – Srilanga, Risto Jokinen ja Jouko Falk Tiistaina 11.11 klo 18.00 Aihe myöhemmin, onkologi Pekka Mali Tiistaina 14.12 klo 18.00 Pikkujouluista hauskaa ohjelmaa, Puurojuhla LOIMAA Loimaan seudun paikallisosaston puheenjohtajana toimii Kaisa Hyvärinen, puh. 040-762 4196. Paikallisosasto järjestää terveyskasvatustilaisuuksia ja erilaisia retkiä toimialueellaan. Paikallisosasto ylläpitää neuvonta-asemaa ja tukihenkilöiden sekä rintaproteesien välitystoimintaa Loimaan aluesairaalan tiloissa, Vapaudenkatu 12 B, Loimaa. Neuvonta-asema (soittoaika torstaisin klo 9.00 – 10.00), Pirkko-Liisa Santala, puh. 02 – 314 3297. Soittoaika on vastaanottoajan varaamista ja neuvojen kysymistä varten. Rintaproteeseja välitetään syöpäneuvonta-asemalla torstaisin. Loimaan seudun tukihenkilötoiminnasta voi kysyä lisää Pirkko-Liisa Santalalta, puh. 02 – 314 3297. LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N POTILASRYHMÄTOIMINTA AIVO – JA SELKÄYDINKASVAINPOTILAAT, AIVOSET Ryhmä on perustettu aivo- ja selkäydinkasvainpotilaan ja hänen läheisensä kokonaisvaltaista tukemista varten. Ryhmä tarjoaa tietoa aivo- ja selkäydinkasvainten sairauksista ja myös virkistystoimintaa osallistujille. Aivo- ja selkäydinkasvainpotilaiden ja heidän läheistensä keskustelutilaisuudet järjestetään pääsääntöisesti kerran kuukaudessa Meri- Karinan toiminta-ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku. Tilaisuudet järjestetään osin yhdessä Hematologisten syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä ryhmän kanssa. Syksyn ohjelma: Keskiviikko 29.9 klo 19.00 Naurujooga, psykologi Irene Rajala Keskiviikko 27.10 klo 19.00 Liikunta pitää virkeänä, ft Satu Gustafsson Lauantai 11.12 klo 18.00 Joulujuhla Meri-Karinassa Lisätietoa Aivoset-ryhmän toiminnasta: Kurssisihteeri Anne Karppelin / Meri-Karinan kurssitoimisto, puhelin 022657 610 tai kurssi@lssy.fi, osoite: Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku. ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT, ETUSET Eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen tarkoitettu ryhmä Etuset tarjoaa tietoa eturauhassyövästä, sen hoidosta ja sairauden vaikutuksesta elämään. Ryhmä-ssä eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän läheistensä on mahdollisuus tavata toisia saman sairauden kokeneita ja virkistäytyä. Eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen tarkoitetut luento- ja keskustelutilaisuudet järjestetään yleensä kuukauden kolmantena keskiviikkona (huomioi ohjelmassa olevat poikkeukset) Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa. Kokoontumisten yhteydessä on kahvitarjoilu sekä arpajaiset. Syksyn ohjelma: Keskiviikko 15.9 klo 17.30 Eurooppalainen eturauhassyöpäpäivä. Yleisöluentotilaisuus Meri-Karinassa Torstai 16.9 klo 18.00 Sauna-grilli – ja keskusteluilta Meri-Karinassa Keskiviikko 20.10 klo 18.00 Parisuhteen haasteet ja parisuhteen hoitaminen sairauden aikana, TtT, seksuaalineuvoja Liisa Salmenperä Keskiviikko 17.11 klo 18.00 Robottiavusteinen eturauhasen poisto, urologi Antero Horte Perjantai 10.12 klo 18.00 Joulujuhla Meri-Karinassa ( Osallistumismaksu 12€) Ilmoittautumiset joulujuhliin 20.10-25.11.2010 välisenä aikana Sanna Tölkölle ryhmän kokoontumisten yhteydessä tai puhelimitse ti ja to klo 18-19, p. 050-337 4994 Lisätietoa Etuset-ryhmän toiminnasta Etuset – ryhmän sihteeri Sanna Tölköltä, puhelin 050-337 4994 ( tiistaisin ja torstaisin klo 18.00-19.00.) HEMATOLOGISET POTILAAT, HEMAT Hematologinen ryhmä on perustettu hematologisen potilaan ja hänen läheisensä tueksi. Ryhmä tarjoaa tietoa hematologisista sairauksista ja niiden hoidosta sekä sen ohella virkistystoimintaa esimerkiksi retkien ja kulttuurin muodossa. Syksyn ohjelma: Keskiviikko 29.9 klo 19.00 Naurujooga, psykologi Irene Rajala Keskiviikko 27.10 klo 19.00 Liikunta pitää virkeänä, ft Satu Gustafsson Keskiviikko 24.11 klo 19.00 Kuulumiset Forssasta, kirurgi Ritva Vastamäki Lauantai 11.12 klo 18.00 Joulujuhla Meri-Karinassa Lisätietoa Hematologisen ryhmän toiminnasta: Liisa Ilves, puhelin 040-7272 639, Taina Niemi / Tyksos.015, puhelin 02-3131 015 tai Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, puhelin 02-2657 666. NUORET SYÖPÄPOTILAAT, NUPIT (18-40-VUOTIAAT) Nuorten syöpäpotilaiden kerho Nupit järjestää keskustelu- ja virkistystilaisuuksia Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku. Lisätiedot: Miriam Luotsilapuh. 040-5273 678 ja www.nupit.fi LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEIDEN KERHO, SYKERÖ Sykerö järjestää monipuolista toimintaa lapsisyöpäpotilasperheille, mm toimintapäiviä kerran kuukaudessa. Vanhemmille tarjottujen asiantuntijaluentojen ajaksi lapsille on järjestetty omaa ohjattua toimintaa. Sykeröllä on myös äiti- ja isäkerhot, jotka tarjoavat vanhemmille mahdollisuuden viettää omaa aikaa sekä mahdollisuuden vertaistukeen.

Jos alhainen korkotaso miellyttää, siitä kannattaa pitää kiinni Ottamalla nyt esimerkiksi asuntolainaasi Korkokaton pääset eroon korkojen nousuriskistä. Ja mikäli korot laskevat, saat hyödyn täysimääräisenä itsellesi. Kysy lisää Nordeasta, äläkä murehdi turhaan. Lisätietoja saat Nordean Asiakaspalvelusta 0200 3000 (pvm/mpm) ma–pe 8–20, konttorista tai osoitteesta nordea.fi. Teemme sen mahdolliseksi

nordea.fi

Nordea Pankki Suomi Oyj

TURKU Turun Seudun Paikallisosaston puheenjohtajana toimii Terttu Yli-Tolppa-Kerrola, puh. 040 5662988, varapuheenjohtajana Leila Leino, puh. (02) 2471637, 0400 822806, sihteerinä Ritva Lindqvist, puh. 050 5477526. Paikallisosaston toiminnan tavoitteena on toimialueensa syöpäpotilaiden yhteensaattaminen sekä valistus- ja terveyskasvatustyö. Paikallisosasto järjestää jäseniltoja, retkiä, matkoja, myyjäisiä sekä tarpeen mukaan muitakin tapahtumia. Paikallisosastolla on oma Meri-Karinassa kokoontuva käsityöpiiri Ahkerat Kertut. Käsityöpiirissä valmistettuja käsitöitä myydään paikallisosaston omassa ”Putiikissa” Meri-Karinan aulassa. Paikallisosasto lahjoittaa vuosittain varoja syöpäpotilaiden hoitoa ja hyvinvointia edistäviin hankintoihin. Toiminnasta tiedotetaan Turun Sanomien Treffi-liitteen yhdistys-palstalla sekä TS-verkkolehden Tapahtumatosiossa www.menovinkit.ts.fi Meri-Karinan tilaisuuksiin pääsee Kauppatorilta bussilla 54. JÄSENILLAT Meri-Karinan kongressisalissa järjestetään kuukausittain (kesäkuukausia lukuun ottamatta) jäseniltoja. Jäsenilloissa kuullaan esitelmiä ja luentoja eri aihealueista. Jäseniltoihin ovat tervetulleita kaikki syöpäpotilaat ja heidän läheisensä, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenet sekä muut asiasta kiinnostuneet. Jäsenillat joka kuukauden toinen tiistai klo 17.45, Meri-Karinassa, Seiskarinkatu 35. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu ja arpajaiset. Paluukuljetus Kauppatorille klo 20.00. Kahvitarjoilun kustantaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. AHKERAT KERTUT – KÄSITYÖPIIRIN TOIMINTA Ahkerat Kertut - käsityöpiiri kokoontuu Meri-Karinan kirjastossa tiistaisin klo 10.00 – 12.30, paitsi kuukauden toinen tiistai klo 14.00 – 17.00. Käsityöpiiriin voi tulla tekemään käsitöitä tai virkistymään ja viihtymään oman voinnin mukaan. Käsityöpiirin vetäjinä toimivat Sirpa Teräs ja Seija Vesala. Yhteyshenkilönä toimii Sirpa Teräs, puh. 0400 226616 PAIKALLISOSASTON ”PUTIIKKI” Ahkerat Kertut – käsityöpiirin tekemiä käsitöitä myydään Meri-Karinan aulassa sijaitsevassa ”putiikissa”. Putiikki on auki päivittäin. Putiikista löytyy monenlaisia käsitöitä aina villasukista tilkkupeittoon. Putiikin myyntituotto on Paikallisosaston suurin vuotuinen tulolähde. Putiikinhoitajana toimii Marja-Leena Louhi, puh. 050 5331277 PAIKALLISOSASTON RETKET JA MATKAT Turun Seudun Paikallisosasto järjestää omia retkiä ja matkoja. Paikallisosasto haluaa edistää syöpäpotilaiden virkistäytymistä ja aktiivista osallistumista retkille tukemalla matkan hintaa. Retkien ja matkojen yhteyshenkilönä toimii Ulla Ström. Ilmoittautumisia vastaanotetaan puhelimitse maanantaisin klo 13-15 puh. 044 5524814 tai sähköpostilla: ulla_strom@hotmail.com


24 - 2010 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:ssä syksyn 2010 aikana käynnistettäviä uusia vertaistukiryhmiä:

HALUAISITKO

Ryhmä syöpään sairastuneiden puolisoille

sinä, ystäväsi tai tuttavasi liittyä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen

Sairastuminen syöpään ja hoidot verottavat molempien; sairastuneen ja hänen puolisonsa henkisiä voimavaroja. Jaksamisen tukemiseksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. käynnistää syöpään sairastuneiden puolisoille oman tuki- ja keskusteluryhmän. Ryhmä kokoontuu lokakuun 2010 ja toukokuun 2011 välisenä aikana kuukausittain Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa. Ryhmän vastuuohjaajana toimii psykologi. Ryhmään mahtuu 10 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ryhmä toteutuu, mikäli osallistujia on vähintään viisi.

JÄSENEKSI?

Ryhmä läheisensä menettäneille

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. käynnistää keskusteluryhmän syöpään menehtyneiden läheisille. Ryhmässä on mahdollista keskustella omista tunteista, kuten surusta ja ikävästä ja jakaa niitä toisten saman kokeneiden kanssa. Ryhmä aloittaa kokoontumisensa lokakuun 2010 aikana Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa. Kokoontumiset toteutetaan kuukausittain lokakuun 2010 ja toukokuun 2011 välisenä aikana. Ryhmän ohjaajana toimii psykologi. Ryhmään mahtuu 10 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ryhmä toteutuu, mikäli osallistujia on vähintään viisi. Lisätiedot ja ilmoittautumiset ryhmiin: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. / Vapaaehtoistoiminta, puhelin 02-2657 619.

Vertaistukiryhmä syöpäpotilaan läheisille

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y käynnistää keväällä 2011 syöpäpotilaan läheisille suunnatun keskusteluryhmän. Ryhmässä on mahdollisuus jakaa kokemuksia ja tunteita syöpäpotilaan läheisenä olosta ja saada tukea toisilta saman kokeneilta. Ryhmän ohjaajana toimii psykologi ja ryhmään mahtuu 10 osallistujaa. Ryhmä toteutuu, mikäli osallistujia on vähintään viisi. Lisätiedot ja ilmoittautumiset ryhmään: Lounais- Suomen Syöpäyhdistys r.y. / Vapaaehtoistoiminta, puhelin 02-2657 619. VOIT LIITTYÄ  henkilökohtaisen käynnin yhteydessä yhdistyksen toimistossa, Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 Turku puhelimitse (02) 2657 913 postittamalla liittymislomakkeen

 

JÄSENMAKSU VUODESSA 15 € - LIITY JO TÄNÄÄN! JÄSENMAKSU VUODESSA 15 € (LIITY JÄSENEKSI JO TÄNÄÄN!) Nimi: __________________________________________________ MEDLEMSAVGIFT 15 € PER ÅR (BLI MEDLEM REDAN I DAG!)

Omaistukihenkilökoulutus

Kevään 2011 aikana Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y järjestää omaistukihenkilökoulutuksen. Onko sinulla kokemusta syöpäpotilaan omaisena ja läheisenä olosta ja haluaisit tukea toisia syöpäpotilaan omaisia ? Voit antaa arvokasta tukeasi osallistumalla koulutukseen ja aloittamalla omaistukihenkilönä toimimisen Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:ssä. Lisätiedot / Vapaaehtoistoiminta, puhelin 02-2657 619.

Lähiosoite: __________________________________________________ Nimi/Namn:_________________________________________________________________ Postitoimipaikka: __________________________________________________ Lähiosoite/Näradress:__________________________________________________________ Tämä lomake palautetaan osoitteella: Postitoimipaikka/Postadress:____________________________________________________ LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS r.y. Itäinen Pitkäkatu 30 Tämä lomake palautetaan osoitteella: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. 20100 TURKU

Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 TURKU r.f., Denna blankett bedes returnera till Sydvästra Finlands Cancerförening KATSO JÄSENEDUT KÄÄNTÖPUOLELTA Österlånggatan 30, 20700 ÅBO

www.hartela.fi

Tervetuloa mukaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n vapaaehtoistoimintaan ! Haluaisitko tehdä vapaaehtoistyötä, jota arvostetaan ja kaivataan ? Lounais-Suomen Syöpäyhdistys tarvitsee apuasi monenlaisissa tehtävissä. Vapaaehtoistyötä voit halutessasi tehdä oman aikataulusi mukaan ja sinulle sopivana ajankohtana. Vapaaehtoisille järjestetään perus- ja täydennyskoulutusta. Tarjolla on monenlaisia tehtäviä: • Talkootoimintaa: Pihatalkoot, myyjäiset • Lipaskeräystoimintaa ja arpojen myyntiä • Tuki- ja vertaistukihenkilötoimintaa (vaatii aina koulutuksen) • Ystävätoimintaa, ulkoilua, viriketoimintaa ym. vapaa-ajanviettotoimintaa • Arjen apurina toimimista esimerkiksi lapsiperheissä • Eri tilaisuuksissa avustamista, esimerkiksi keittiö- ja salitehtävät, tilojen koristelu- ja järjestelytehtävät, liikenteen ohjaus, esitteiden jako jne.

Tervetuloa mukaan vapaaehtoistoimintaan ! Lisätietoja: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. / Vapaaehtoistoiminta, puhelin 02-2657 619

SYÖPÄNEUVONTA-ASEMA MAKSUTON SYÖPÄNEUVONTA • APUVÄLINEIDEN VÄLITYS

NEUVONTAHOITAJAN VASTAANOTOT

oireita koskevaa neuvontaa, terveyskasvatusta ja opastusta yleinen syöpäneuvonta • rintojen omatarkkailun opastus

LUOMIHUOLIPOLIKLINIKKA

• UV-altistukseen liittyvää terveyskasvatusta • sairaanhoitaja tarkastaa ihomuutoksia • maksuton vastaanottoaika n. 15 min •

Iso-Heikkilään uusi viihtyisä kerrostalo – palveluita naapurista

As Oy Pikku-Heikki on 28 asunnon rakenteilla oleva kerrostaloyhtiö, jonka erikoisuus on sen sijainti: lyhyt yhdyskäytävä mahdollistaa halutessasi esimerkiksi ateria-, siivous- ja hoitopalveluja suoraan Iso-Heikin palvelutalosta kotiisi. Rauhallinen, vehreä alue sijaitsee Iso-Heikkilässä, kolmen kilometrin ja hyvien yhteyksien päässä Turun keskustasta. Läheltä löytyvät kauppa ja apteekki. Tyylikkäiden, laadukkaasti rakennettujen asuntojen suunnittelussa on huomioitu myös turvallisuus ja esteettömyys. Arvioitu valmistumisaika on joulukuu 2010.

MYYNTI: Hartela Kiinteistömyynti Oy Läntinen Rantakatu 53, Turku puhelin 010 561 2100, asuntomyynti.turku@hartela.fi Matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh + 5,9 snt/min (alv 22 %)

APUVÄLINEIDEN VÄLITYS

• rintaproteesit • rintaliivit • peruukit • uimapuvut • • sairaanhoitajan maksuton vastaanottoaika noin 1 tunti •

Ihannekoti vaikka eläkeikää lähestyville! MYYNTIVELATON HINTA ALK. HINTA ALK.

HUONEISTOT

2h+kk 2h+kk 2h+k 2h+k

43,0 m 50,0 m2 53,5 m2 58,5 m2 2

64.200 67.400 58.250

128.700 142.400 138.500

75.650

163.400

OSOITE: Iso-Heikkiläntie 5 A, 20200 Turku

PERIYTYVYYSNEUVONTA

• sukupuu syövän periytyvyydestä asiakkaan antamien sukutietojen perusteella • tarvittaessa ohjaus asiantuntijalääkärin vastaanotolle • • sairaanhoitajan maksuton vastaanottoaika noin 1 tunti •

MUUT NEUVONTAPALVELUT

• ravintoon liittyvää neuvontaa • neuvontaa sosiaalipalveluista • Ajanvaraus ( 02-265 7927 ma–pe klo 9.00–10.00 ja 13.00–14.00 Toiminta- ja palvelukeskus MERI-KARINA

Seiskarinkatu 35 20900 TURKU

s-posti poliklinikka@lssy.fi

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEDUT TURKULAISILLA LÄÄKÄRIASEMILLA: (alennusten hyödyntäminen edellyttää voimassaolevaa jäsenkorttia) PIKKU-HEIKKI

LÄÄKÄRIASEMA PULSSI OY Humalistonkatu 9-11 ☎2616 300 − ei toimistomaksua lääkärikäynneistä − mammografiatutkimukset – 15 % − luuntiheysmittaus 120,00 €

LÄÄKÄRIKESKUS MEHILÄINEN Aurakatu 9/Kauppiaskatu 8 ☎41400 − ei toimistomaksua lääkärikäynneistä − mammografiatutkimukset – 15 % − laboratorio- ja röntgentutkimukset (paitsi EKG) – 10 %

SUOMEN TERVEYSTALO • Aninkaistenkatu 13 ☎030 633 633 mammografiatutkimukset – 15 % magneettikuvaukset ja tietokonetomografiakuvaukset – 15 % röntgen- ja ultraäänikuvaukset – 15 %


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2010 - 25

Tukihenkilökin tarvitsee tukea Kun opettaja Lasse Svahnström oli työskennellyt opettajana Kirkkonummella kymmenkunta vuotta, hänellä todettiin palleatyrä ja refluksitauti. Erilaisia lääkkeitä hän söi ainakin 12 vuotta.. -Oireet jatkuivat, ja vuonna 1996 menin lääkäriin, koska halusin, että vatsa tutkittaisiin leikkausta varten. Lääkäri kyseli haluanko todella tähystykseen, se kun ei aina ole kovin miellyttävä. Halusin, kertoo Svahnström. Tähystyksessä ei paljastunut mitään vakavaa, mutta patologin lausunto oli selvä: otetuista näytteistä löytyi syöpä. -Minulle tehtiin radikaalileikkaus, ja mahalaukusta on enää pieni osa jäljellä. Lääkäri sanoi, että elämäni tulee muuttumaan, ja se tuntui pahalta kuinka joku voi sanoa toiselle niin. Ja elämä muuttui. Piti opetella syömään pieniä aterioita, mutta usein. Silloin kymmenen vuotta Espoossa asunut Svahnström jatkoi Kirkkonummella opettamista osa-aikaeläkkeellä, kunnes siirtyi 57-vuotiaana kokonaan eläkkeelle. -Diagnoosi oli sokki. Olisin halunnut tietoja sairaudestani, mutta niitä ei tuntunut saavan mistään. Toki lääkärit ja hoitajat kertoivat mistä on kyse, mutta diagnoosin juuri saaneena ei mikään tuntunut jäävän mieleen.

Leikkauksen jälkeen Svahnström ei saanut liitännäishoitoja

-Olin kasvanut sairaalaympäristössä, sillä molemmat van-

hempani olivat työskennelleet Meltolan sairaalassa. Halusin antaa jotain takaisin, kun itse pääsin ”vähällä”. Niinpä syksyllä 2000 Lasse Svahnström otti yhteyttä EteläSuomen Syöpäyhdistykseen ja tiedusteli mahdollisuutta toimia tuki- tai vertaishenkilönä muille mahasyöpään sairastuneille. -Olin tukihenkilökurssilla kahtena viikonloppuna. Aluksi jokainen ruoti omaa sairauttaan. Sen jälkeen niistä ei puhuttu, vaan opeteltiin kuuntelemaan tukea tarvitsevaa. Alkuun tuli soittoja sekä osastoilta että potilailta, samoin yhdistyksen kautta keskimäärin pari kuukaudessa. Myöhemmin ne harvenivat. Syyksi Svahnström epäilee muun muassa internetin keskustelupalstoja ja artikkeleita. -Yhteydenotot tapahtuivat pääosin puhelimitse. Harvemmin tapasin keskustelukumppania. Kysymykset olivat hyvin paljon samoja, joita omassa mielessä oli liikkunut. Miksi minä? Mitä tästä eteenpäin tapahtuu? Miten hoidetaan? Millaisia lääkkeitä minä saan? Syöpään sairastuneet ihmettelivät miksi lääkärit eivät kerro mikä on ennuste kunkin kohdalla. Sairastuminen on aina kriisi niin potilaalle kuin omaisillekin. -Jokainen luonnollisesti ha-

luaa tarkkaa tietoa, mutta ei sitä pystytä kertomaan. Jokainen potilas reagoi hoitoihin eri tavoin. Ja vaikka lääkäri kertoisikin, niin aina sitä ei muista vastaanoton jälkeen. Ja kaikkea kotona mieltä askarruttaneita asioita ei muista edes kysyä. Siksi olisikin hyvä, jos vastaanotolle pääsisi joku läheinen tai ystävä. Hyvä keino on pistää kysymyksiä paperille sitä mukaan ne juolahtavat päähän. Tukihenkilöitä ei kovin paljon. Mitä harvinaisempi syöpä, sitä vähemmässä he ovat. Tukihenkilönä toimiminen vaatii paljon. On oltava sinut oman sairautensa kanssa ja pystyä käymään läpi usein samat tuskat kuin itse sairastuessa. Svahnströmin mukaan joku olisi halunnut tukihenkilökseen samanikäisen tai joku nainen olisi halunnut keskustella toisen naisen kanssa. Tämä ei aina ollut mahdollista. -Säännöllisesti tukihenkilöt kokoontuivat yhteen ja puivat kokemuksiaan. Näin me pystyimme helpottamaan omaa oloamme ja saimme tukea asiantuntijoilta työllemme. Kun Svahnström pari vuotta sitten muutti Turkuun, hän halusi jatkaa tukihenkilönä toimimista. Niinpä hän otti yhteyttä Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseen. -Täällä toiminta oli järjestetty eri tavoin. Yhdistyksessä ei ollut varsinaista yhteyshenkilöä, johon sairaalan henkilökunta tai potilaat olisivat voineet keskitetysti ottaa yhteyttä. Turussa toiminta oli myös enemmän potilasystävän työn

Lasse Svahnström toivoo, että ihmiset uskaltaisivat puhua heitä askarruttavista kysymyksistä vaikkapa tukihenkilön kanssa. kaltaista. Olimme tavallaan sosiaalisia kanssaihmisiä. Nyt tilanne on muuttunut ja Svahnströmkin osallistuu tukihenkilöiden koulutukseen omalla panoksellaan. -Koen tukihenkilön työn tärkeänä. Moni ei halua avau-

tua läheisilleen tai ystävilleen. Potilaan kannalta on kuitenkin erittäin tärkeää, että hän pystyy puhumaan asiasta jonkun kanssa. Ei ole hyvää, jos pitää kaiken tuskan sisällään. Joskus Svahnström tapaa

myös syöpäpotilaan omaisia. Hän muistuttaa, että molemmilla on oikeus ilmaista suruaan. Tähän he tarvitsevat tukea. Teksti ja kuva: Timo Moberg


26 - 2010 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

PROTEESIASIAKAS

ihminen on taideteos Joskus hienoinkin taideteos vaatii huolenpitoa. Oleellinen osa naisen terveitä elämäntapoja on säännöllinen käynti mammografiatutkimuksissa.

Maalit, tapetit, laatat ja lattianpäällysteet – kaikki kodin sisustamiseen!

Mehiläisessä tutkimus tehdään vaivattomasti ja nopeasti. Tulokset saat jo saman käynnin yhteydessä.

Turku: UUSI OSOITE, Satakunnantie 162 Kaarina: Niemeläntie 2

Varaa aika tutkimukseen puh. (02) 414 0760. mehiläinen turku, kauppiaskatu 8, 20100 turku • www.mehilainen.fi

Ostaessasi meiltä Rintaliivit, kokoliivit tai uima-asun Teemme valitsemaasi malliin proteesitaskun

Suomen suurimmat

JOULUMYYJÄISET

Taina Niemelä Oy kirjanpitotoimisto

TURUN MESSU- JA KONGRESSIKESKUKSESSA Sunnuntaina 5.12.2010 klo 11-18.

Eerikinkatu 6 Kristiinankatu 10 TURKU

Purokatu 25, 20810 Turku puh. (02) 511 3000 faksi (02) 511 3030 taina.niemela@tnoy.fi

Tuhansia joulumielellä liikkuvia ostajia, satoja myyjiä Tavara vaihtaa vilkkaasti omistajaa: upeita yksilöllisiä kädentöitä, taidetta, vaatteita, jouluherkkuja ja – koristeita, hauskoja leluja – melkein mitä tahansa. Ei kirpputoria. Ravintola avoinna. Ilmainen pysäköinti. Linja-autokuljetukset (nro 100) Kauppatorilta. Vapaa sisäänpääsy. Lahjaongelmiin ratkaisu yhdellä ostosreissulla. Myyjät huomio! Myyntipaikkavaraukset puhelin 2657 690

HAUTAUSTOIMISTO

Annikki Perttala-Koskinen Oy Alkuperäinen, v. 1932 perustettu perheyritys

Linnankatu 3 Puh. 231 4074

(Brahenkadun kulma) Hämeenkatu 1 Myös liikeajan jälkeen Puh. 231 4557

Reijo Tamminen

Kirkkokonsertti

Liedon kirkossa sunnuntaina 12.9.2010 klo18.00 Liput 5 euroa, Tuotto lapsisyöpäpotilaiden hyväksi

Hyvää työtä. Sitä tarvitaan myös tulevaisuudessa.

KAIKKI TIETOPALVELUT KAAPELIVERKOSTA TURUN JA KAARINAN ALUEILLA TV JA RADIO 1. Peruskanavat / TV TV: YLE TV1, YLE TV2, YLE Teema, YLE FST5, MTV3, Nelonen, Nelonen HD, Nelonen Sport, LIV, TurkuTV, Sub, BBC World News, JIM, SuomiTV, Deutsche Welle, TV5MONDE, TV7, Iskelmä, The Voice / TV Viisi, MTV, Inspiration, World Fashion, Russia Today, Al Jazeera English, Eurosport (kiinteistökohtainen) Radio: YLE Puhe, Ylen Klassinen, YLE Mondo

INTERNET 2. Tilaus-tv-kanavat Yli 85 kanavaa elokuvia, sarjoja, urheilua, piirrettyjä, dokumentteja, tiedettä, historiaa. Lisäksi teräväpiirtokanavat: CANAL+ Film HD, CANAL+ Sport HD, Viasat Sport HD, Discovery HD Showcase, Silver HD, MTV HD, Animal Planet HD, SVT HD, Rush HD, TV1000 HD ja Eurosport HD

Oy Turun Kaapelitelevisio - Åbo Kabeltelevision Ab Kauppiaskatu 5 • Puh. (02) 478 0800 • Avoinna: ma 9–18 ti–pe 9–17 la 9–14 • www.turunkaapelitv.fi

3. Kaapelilaajakaista Nopea ja varma internet-yhteys. Nopeudet 100 Mbit:iin asti.

HUOLT

OPÄIV

JOKA

YSTYS

klo 9–2IVÄ 2 puh. 4 7 8 080 0

Monipuoliset peruskanavat, laaja valikoima maksullisia lisäkanavia sekä varma ja nopea internet-yhteys – kaikki samasta verkosta.

w w w. v a r m a . f i

Järj. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. HAUTAUSJÄRJESTELY -VIHKO noudettavissa liikkeestämme veloituksetta. Avustamme myös vihkon täyttämisessä.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2010 - 27

Nopea ja varma

TUEMME SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ Kukkakimppu Helsingintie 5, 24100 Salo (02) 733 3344, fax (02) 733 3534

Yli 60 v. turkulaista puutarhakauppaa

Täydellistä palvelua v. 1973 alkaen

Kaurakatu 43, 20740 Turku Puh. (02) 2761500 fax (02) 2761544 Sidonta 2761507

Nuppulantie 33, Turku puh. (02) 276 9300 Katrineholminkatu 9, Salo puh. (02) 731 5415 www.kaihdinliikesandberg.fi

Uusikaupunki on Kenkäkauppa Alinan koti. Tule kylään. Kylässä paljon kenkiä. Kenkäkauppa Alina Alinenkatu 36, Uusikaupunki puh. 844 3553

KAARINAN AUTOKOULU

www.alina.fi

Konepaja Laaksonen Oy

Kaihdinliike Sandberg

Oskarinaukio 3 Kaarina www.kaarinanautokoulu.fi hemmo.sankari@kaarinanautokoulu.fi

lähettiykkönen

KAUPPILAN

Sisä- ja ulkolähettipalvelut. Asennus- ja hyllytyspalvelut. Pakettien ja kirjeiden jaot. Lava- ja rullakkokuljetukset. Posti- ja matkahuoltokäynnit. Ruokalakuljetukset.

PUUTARHAKESKUS

Puh: 020 741 2300

FYSIO- JA LYMFATERAPIAA Lemuntie 41, 21270 Nousiainen (02) 4317 360, gsm 0400 528 091

fi

MYNÄMÄEN SILMÄASEMA Mynäcenter 23100 Mynämäki puh. (02) 430 6088

YLEISÖLUENTOTILAISUUDET Eurooppalainen eturauhassyöpäpäivä

KIINTEISTÖTOIMISTO

HANSA

KASKENMÄEN KUKKA Kaskenkatu 1 20700 Turku puh. (02) 231 6282 Avoinna. ma-pe 9-17, la 9-13

Meri-Karinassa keskiviikkona 15.9.2010 klo 17.30 alkaen Tilaisuudessa luennoivat asiantuntijalääkärit. Ajankohtaista tietoa hoidoista, vertaistuesta sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Etuset-ryhmän toiminnasta. Kahvitarjoilu ja arpajaiset. Vapaa pääsy.

Yliopistonkatu 25 (kävelykadulla) p. (02) 276 1234 ja Yliopistonkatu 15 p. (02) 251 3400

Roosa nauha –luentotilaisuus

ARTO SOININEN Tmi

Meri-Karinassa torstaina 14.10.2010 klo 18.00 alkaen Tilaisuudessa luennoivat asiantuntijalääkärit rintasyövän vaaratekijöistä sekä hoitojen sivuvaikutuksista. Ohjelmassa myös potilaan puheenvuoro ”Elämässä eteenpäin”. Kahvitarjoilu ja arpajaiset. Esiintyy Salonkiorkesteri Bohémes. Vapaa pääsy.

Muutot ja kuljetukset, muuttolaatikkovuokraus, myös pianon siirrot. Puh. 0400 525 906 E-mail: arto.soininen@kuljetus-soininen.fi www.kuljetus-soininen.fi

TURUN OSUUSKAUPPA – SINUN EDUKSESI VARSINAIS-SUOMESSA Mikä yhdistää yli 117 000 varsinaissuomalaista taloutta? Se on oma osuuskauppa. Turun Osuuskaupan omistajina on jo yli 117 000 varsinaissuomalaista taloutta. Oma osuuskauppa yhdistää ja tarjoaa palveluja niin arkeen kuin elämän suuriin juhlahetkiin. Turun Osuuskaupassa olet hyvässä seurassa.

Loimaa Oripää

Uusikaupunki 2 kpl

Pöytyä

Mynämäki Vehmaa

Kyrö

Kustavi

Nousiainen Rusko

Taivassalo Masku Naantali

Aura 10 kpl

Lieto

Raisio Turku

Kaarina

7 kpl

2 kpl

5 kpl

Paimio 3 kpl

Länsi-Turunmaa

Syöpäjärjestöt

Tarvasjoki

2 kpl

Sauvo

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen syöväntorjunta-arvat ovat myynnissä kaikissa TOK:n Prismoissa, S-marketeissa, Sokos Wiklundilla, Saleissa sekä ABC-liikennemyymälöissä.

Yhteistyössä:

www.tok.fi


28 - 2010 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

ts.fi

JO 90% TURUN SANOMIEN TILAAJISTA ON VALINNUT KESTOTILAUKSEN Turun Sanomien kestotilaajana saat eniten etuja ja elämyksiä. Lue lisää osoitteesta ts.fi/henkiloasiakkaat ja liity tyytyväisten kestotilaajiemme joukkoon.

Tänä vuonna olemme tarjonneet mm. seuraavia etuja kestotilaajillimme: Rakentaminen ja sisustaminen -messut - 500 vapaalippua • Naisday-tapahtuma Turun Caribiassa - 300 vapaalippua • Sisustusilta Turun Artek-myymälässä • Onnin paras lahja -lastennäytelmä Linnateatterissa - liput puoleen hintaan • Turku-Pesis vs. Lapuan Virkiä, Naisten Superpesismatsi Kupittaalla - 500 vapaalippua • Seitsemän veljestä -ennakkonäytös Teatteri Emmassa - 300 vapaalippua • Aboa Vetus & Ars Nova -museo - 1000 vapaalippua • Viking Linen miniristeily Turusta Tukholmaan ja takaisin 2000:lle • Muumimaailman avajaispäivä - 2 yhden hinnalla • Okra-maatalousnäyttely Oripäässä - 400 vapaalippua • DBTL- Pääteltan konsertteihin 300 nopeinta puoleen hintaan • Turun Kaupunginteatteri - Parhaissakin perheissä, 2 yhden hinnalla • Aurinkogolf - 2 yhden hinnalla viheriölle.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat 2 2010  
Advertisement