Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat 2 2009 by Lounais-Suomen Syöpäyhdistys

LOUNAIS–SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

SANOMAT

LOUNAIS–SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI

1/2005 N:O 2/2009 2 /2004

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. toivoo voivansa jatkaa neljännesvuosisadan jatkunutta syöpäpotilaiden kotisaattohoitotoimintaansa. Saattohoitopotilas voi olla turvallisesti kotonaan, kun hänellä on käytössään ammattitaitoista apua ja erikoistekniikoihin perustuva kivunhoito.

Kotisaattohoidon tulevaisuus riippuu nyt keräystuotoista Raha-automaattiyhdistyksen toiminta-avustus Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kotisaattohoitotoiminnalle katkeaa vuoden 2010 alusta. Tuki on kattanut runsaan kolmanneksen yhdistyksen kotisaattotoiminnan kuluista. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. pyrkii täyttämään syntyneen rahoitusvajeen jatkossa keräystuotoilla. Raha-automaattiyhdistyksen avustusosaston valmistelupäällikkö Hilppa Tervonen kertoo, että RAY poistaa ensi vuoden alusta avustuksensa niiltä syöpäpotilaiden kotipalvelu- ja kriisitoimintaa tarjoavilta toimijoilta, jotka ylläpitävät saattohoitokoteja. - Niillä on kuntien kanssa sopimukset kotiin annettavan saattohoidon osuudesta ja ne nähdään palveluntuottajina. Kotiin annettavat palvelut eivät ensisijaisesti ole kansalaisjärjestötoimintaa, vaan päävastuu kotipalvelusta ja muusta kotiin annettavasta tuesta kuuluu kunnille, Tervonen toteaa. - Jaettava avustusmääräraha pienenee selkeästi edellisiin vuosiin verrattuna, joten avustamisen sisältöjä ja rajapintoja muihin toimintoihin katsotaan entistä tarkemmin. Päätös koskettaa LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen ohella Syöpäpotilaiden hoitokotisäätiötä Tampereella sekä Koivikkosäätiötä Hämeenlinnassa. Tervonen sanoo, että pelituottojen vähetessä vaihtoehtoja ei yksinkertaisesti ole. Valtioneuvosto vahvistaa päätöksen vasta, kun vuoden 2010 toiminta-avustusten hakuprosessi on saatu päätökseen. Tervonen pitää tuen loppumista kuitenkin hyvin todennäköisenä.

Ojalan mukaan yhdistys pyrkii järjestämään puuttuvan osan rahoituksesta kokoon keräystuotoilla. Hän toivoo, että kotisaattohoidon yhteistyötä Turun kaupungin terveydenhuollon kanssa voidaan edelleen jatkaa. Turun kaupungin geriatrisen sairaanhoidon johtaja, ylilääkäri Heikki Alanko on samoilla linjoilla. Alangon mukaan kaupunki on hyötynyt oleellisesti yhdistyksen pitkäjänteisestä kotisaattohoitotoiminnasta. - Yhdistys on meille tarpeellinen yhteistyökumppani. Sen kahden-kolmen hoitajan henkilökohtainen tuntemus täydentää inhimillisesti kunnallista kotisairaanhoitoa varsinkin virka-ajan ulkopuolella, jolloin tietysti hoitajakontaktit vaihtelevat melkoisesti. Syöpäyhdistyksellä on lisäetuna oma asiaan paneutunut lääkärinsä, sekä yhteydet erikoissairaanhoitoon, Alanko sanoo.

- Turun kaupungin perusturvalautakunnan ja LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen välistä sopimusta pyritään jatkamaan vuodenvaihteen jälkeenkin. Joudumme kuitenkin todennäköisesti tämänkin asian jatkossa kilpailuttamaan direktiivien mukaan.

Pitkät perinteet kotikuolemien hoidosta Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kotisaattohoidon ryhmään kuuluu kaksi täyspäiväistä hoitajaa, yksi osa-aikainen hoitaja sekä kotikäyntejä tekevä lääkäri. Ryhmä täydentää kaupungin kotisairaanhoidon, kotipalvelun ja kotisairaalan palveluja syöpäpotilaiden oireiden ja kivunhoidon erityisosaamisella. Ryhmä aloitti toimintansa vuonna 1984, aluksi vapaaehtoistyönä. Lähes alusta asti mukana ollut erikoissairaanhoitaja

Marja Kotiranta, ryhmän ensimmäinen kokopäivätoiminen työntekijä ja vastaava hoitaja 19 vuoden ajalta mainitsee, että hoidettavia oli toiminnan alkumetreillä vain parikymmentä. - Kesti pari vuotta ennen kuin kotisaattohoito otettiin vastaan. Kotona kuoleminen oli ihmisille vierasta, mutta ammatillistumisen myötä ja syöpälääkärien tuella asenteet lähtivät muuttumaan. Kun resursseja lisättiin, potilasmäärät monikymmenkertaistuivat saman tien, kertoo Kotiranta. Kokemuksen ja yhteistyökanavien kehittyessä pieni ryhmä on voinut laajentaa potilaskuntaansa niin, että se on viime vuosina osallistunut 150-160 potilaan palliatiiviseen eli oireita lievittävään hoitoon ja loppuvaiheen kotisaattohoitoon. - Määrä saattaa kuulostaa pieneltä, mutta koetamme varata käynteihin riittävästi aikaa, jotta potilaiden henkinen huoli ja omaisten jaksaminenkin pystyttäisiin ottamaan huomioon. Hoitovuorokausia kertyy vuoden aikana noin 6500. Se on paljon näin pienelle työryhmälle, sanoo lähihoitaja Elisa Lehtonen, joka on toiminut kotisaattohoidon ryhmässä jo kymmenen vuoden ajan. Kuva: Jarna Lindroos

Osaavissa käsissä kotisaattohoito vastaa sairaalan tasoa

Osastonylilääkäri, dosentti Kalevi Pihlajamäki Tyksin kirurgisen sairaalan anestesiologian ja tehohoidon klinikalta kertoo, että monet potilaat haluaisivat kuolla kotona, mutta pelkäävät esimerkiksi kovia kipuja. - Niiden hoito on nykyisin mahdollista kotona aivan yhtä

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kotisaattohoitoryhmässä toimivat erikoissairaanhoitaja Marja Kotiranta(vas.), lähihoitaja Elisa Lehtonen, sairaanhoitaja Nina Tallavaara ja lääkäri Mira Huhtala

hyvin kuin sairaalassa, mutta hoito ei onnistu ilman riittävän usein tapahtuvaa asiansa osaavan sairaanhoitohenkilön käyntiä potilaan luona. Lisäturvaa antaa vielä se, että potilas tai hänen omaisensa voi soittaa milloin vain ongelmista samalle tutulle henkilölle, toteaa Pihlajamäki, joka on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kotisaattohoidon käytettävissä kivunhoidon erikoistekniikoita koskevissa kysymyksissä. - On helppo laskea, paljonko syntyy säästöä siitä, että näin turvallisesti kotona hoidettu potilas ei sido sairaalan kallista vuodepaikkaa. Potilaan elämänlaadun parantumiselle sen sijaan on mahdoton asettaa mitään hintaa, Pihlajamäki pohtii. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. pystyy vastaamaan kotisaattohoitopotilaitten tarpeisiin myös öisin, sillä päivystystapauksille on varattu hoitopaikka saattohoitokoti Karinakodista. - Harvalla kilpailijalla on mahdollisuutta tarjota kotihoidossa oleville saattohoitopotilaille vastaavaa, Kari Ojala huomauttaa. Teksti: Jarna Lindroos Kuva: Vesa-Matti Väärä

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kotisaattohoito pähkinänkuoressa • Hoito käsittää palliatiivisen eli oireenmukaisen ja saattohoidon potilailla, joiden parantavat syöpähoidot on lopetettu. Palliatiivinen hoito kohdistuu etenevän taudin aiheuttamiin fyysisiin, psyykkisiin ja henkisiin tarpeisiin, jotta potilas pystyy elämään sairaudestaan huolimatta. Saattohoidossa valmistaudutaan kohtaamaan lähestyvä kuolema

Yhteistyölle kaupungin kanssa toivotaan jatkoa Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on saanut Raha-automaattiyhdistyksen tukea syöpäpotilaiden kotihoito- ja kriisipalvelutoimintaan vuodesta 1988 saakka. Avustuksen lakkaaminen merkitsee sitä, että kotisaattohoidon vuotuisesta rahoituksesta katoaa 74 000 euroa. Lopun yhdistys on kattanut puoliksi Turun kaupungin kanssa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari

Kotiranta ja Lehtonen kertovat, että ryhmän ympärille on kehittynyt vuosien saatossa tehokas ja laaja yhteistyöverkosto. Ryhmän tukena on Tyksin anestesiaylilääkäri sekä sairaalan anestesiayksikön erikoislääkäreiden konsultaatiopalvelut tarpeen mukaan. Yhteistyötä tehdään paljon myös Tyksin syöpätautien osastojen ja palliatiivisen poliklinikan kanssa. Lisäksi joukko vapaaehtoistukihenkilöitä on koulutettu saattohoitoryhmän tueksi. - Olemme kehittäneet ajan myötä toimivan ja ammattitaitoisen yhteistyöjärjestelmän. Olisi sääli potilaiden kannalta, jos näin selkeä ja potilaalle maksuton systeemi jouduttaisiin lakkauttamaan, Kotiranta toteaa.

• Potilaat ovat pääosin turkulaisia syöpäpotilaita, mutta myös ympäristökunnista on jonkin verran potilaita • Valtaosa potilaista on syntynyt vuosina 1920-1949

• Enemmistö hoitoon lähetettävistä tulee Tyksin syöpätautien osastojen, syöpätautien poliklinikan ja palliatiivisen poliklinikan lähettäminä. Myös Tyksin muut osastot, ja esimerkiksi Turun kaupunginsairaalan osastot ja kotisairaanhoito lähettävät potilaita kotihoitoon. • Osa potilaista hakeutuu hoitoon itse tai omaisten aloitteesta • Läheisensä menettäneille omaisille tarjotaan vuodessa kaksi tukikurssia •Kotisaattohoito on ollut tähän saakka potilaille maksuton

2 - 2009 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Tuula Vainikainen, lääketieteen toimittaja, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen viestintäneuvoston puheenjohtaja.

Ledare Tuula Vainikainen, medicinsk redaktör, ordförande för cancerbekämpningstidningen LounaisSuomen Syöväntorjuntasanomats kommunikationsråd.

Syöpää ei selätetä yksin lääkkeillä Media antaa säännöllisin aikavälein lupauksia uusista merkittävistä syöpälääkkeistä, joita maailman tutkimuslaboratorioissa ollaan tuottamassa. Hyvä niin. Syöpä ja sen synty on pitkään ollutkin tutkijoille arvoitus, joka vasta vähitellen on pala palalta avautumassa uusien syöpälääkkeiden kehittämisen pohjaksi. Lääketieteen tutkijan työn ymmärtäminen on meille maallikoille usein hyvin haastavaa. Kehitettävä uusi lääke tuntuu pelastavan jutuntekijän pulasta. Kun syövän monimutkaisten perusmekanismien ymmärtäminen tuntuu hankalalta, on aina houkuttelevaa kertoa uudesta lääkkeestä, joka joskus vuosien kuluessa voi olla hoitovaihtoehtona tutkijan työn tuloksena. Syövän ja sen syntymekanismien ymmärtämisessä on kuitenkin vielä paljon avattavia ovia ennen kuin kykenemme laajemmin taltuttamaan taudin sen omin asein. Syöpätutkimusta ja erityisesti syövän perustutkimusta tarvitaan kaiken syövänhoidon monipuoliseksi kehittämiseksi. Paitsi lääkkeitä tarvitsemme myös tietoa syövän diagnosoimisesta, kuvantamisesta tai ihmisen selviämistä tukevista psykososiaalisista hoidoista. Syövän laadukasta perustutkimusta tehdään myös turkulaisissa laboratorioissa. Syöpätutkimus on paljon muutakin kuin syöpälääkkeiden kehittämistä. Se on kallista, mutta siihen kannattaa satsata. Voimme itsekin tukea sitä monin tavoin. Syöpäpotilaat tarvitsevat sairastuttuaan monenlaista tukea arjessa selviämiseksi, myös taudin voittamisen jälkeen. Psykososiaalisen tuen antajana LounaisSuomen Syöpäyhdistys r.y. toimii merkittävällä tavalla syöpäpotilaiden tukena. Myös yhdistyksen toiminnan tukeminen auttaa selättämään syövän.

www.pulssi.fi

Mammografia mahdollistaa rintasyövän varhaisen toteamisen

Pulssissa vastaanottavat syöpälääkärit: Suvi Heikkilä Riikka Huovinen Minna Kankuri-Tammilehto Heikki Minn Outi Paija Seppo Pyrhönen

Lääkärit ja röntgen: ma-pe 8–20, la 9–17, su 12–20 Laboratorio: ma-pe 7–20, la 9–17, su 12–20 Ajanvaraus puh. 2616 300

Cancer kan inte besegras endast med medicin

Medierna ger med jämna mellanrum löften om nya betydelsefulla cancermediciner, som utvecklas på forskningslaboratorier runtom i världen. Det är bra att det är så. För forskarna har cancern och dess uppkomst ju länge varit en gåta, som äntligen småningom bit för bit har börjat klarna så att nya läkemedel kan utvecklas. För oss lekmän är det ofta mycket utmanande att försöka förstå en medicinforskares arbete. Ett nytt läkemedel som är under utveckling känns som en lättnad för en skribent. När det känns jobbigt att förstå cancerns komplicerade grundmekanismer, är det alltid lockande att berätta om ett nytt läkemedel, som utvecklats av en forskare och som om några år kan användas för att bota cancer. Det är emellertid ännu många dörrar som ska öppnas innan vi lär oss förstå cancern och dess uppkomst och i större utsträckning kan besegra den med dess egna medel. Forskning och i synnerhet grundforskning av cancer behövs för mångsidig utveckling av all cancervård. Förutom läkemedel behöver vi även kunskap om diagnostisering och skanning av cancer samt psykosociala vårdformer som hjälper människan att klara sig. Laboratorierna i Åbo ägnar sig åt värdefull grundforskning av cancer. Cancerforskning är mycket annat än utveckling av cancermediciner. Det är dyrt, men det lönar sig att satsa på cancerforskning. Var och en kan själv stödja forskningen på många sätt. När man insjuknat i cancer - och även när man återhämtat sig - behöver man många typer av stöd för att klara vardagen. Sydvästra Finlands Cancerförening r.f. ger psykosocialt stöd åt cancerpatienter. För att besegra cancern lönar det sig att stödja föreningens betydelsefulla verksamhet.

– eli kun suomalaiset ihastuivat Säästöpankin tapaan hoitaa pankkiasiat.

Piipahda konttorissamme kokeilemassa miltä maan paras asiakaspalvelu* tuntuu tai liity iloiseen joukkoon osoitteessa vaihdapankkia.fi * Taloustutkimuksen Kansallinen Asiakaspalvelupalaute -tutkimuksessa Säästöpankki sai parhaan arvosanan vuonna 2008.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Seiskarinkatu 35 20900 Turku puhelin (02) 2657 666 telefax (02) 2657 668 Sähköposti: kari.ojala@lssy.fi Päätoimittaja: Kari Ojala

Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Sydvästra-Finlands Cancerförening r.f. Painos: 275.000 Painopaikka: Turun Sanomat Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa 2010

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2009 - 3

”Ei tarvitse puhua nenästä, kun kaikilla on nenä päässä” Meri-Karinassa ei säälitty eikä selitelty, kun joukko syöpäpotilaita omaisineen kokoontui kesällä kurssille. Vantaalaiset Johanna ja Henkka saivat uutta tietoa, ystäviä ja unohtumattoman lomaviikon. Henrik Krause ja Johanna Pylkkönen viettivät iloisen viikon vakavan asian äärellä hematologisen syövän sairastaneiden ja heidän läheistensä sopeutumisvalmennuskurssilla MeriKarinassa viime kesänä. Alun perin Henrik lupautui kurssille vain ollakseen puolisonsa rinnalla: - Autoa pakatessani tuskailin, kuinka jaksaisin edessä olevat viisi päivää, hän tunnustaa. Mieli muuttui viikon mittaan. Kurssin hyvä henki, inspiroiva opetus ja sujuvat järjestelyt saavat heiltä täydet pisteet. Oma parisuhde lujittui taas hiukan. He saivat uusia samanhenkisiä ystäviä.

Rakkaus syttyi bändiharjoituksissa Johannalla ja Henkalla on takanaan neljätoista yhteistä vuotta. He työskentelivät aikanaan matkailualalla saman yrityksen palveluksessa, urheilullinen Henkka tosin kohdepäällikkönä hiihtokeskuksessa ulkomailla ja sympaattinen Johanna toimistossa myyntitiskin takana. Oikeastaan he tutustuivat henkilökunnan bändissä. - Siihen haalittiin kaikki, joilla oli laulu- tai soittohaluja ja sävelkorva vähän parempi kuin ihmisillä keskimäärin. Laatu korvattiin määrällä, Henkka vitsailee. Henkka soitti ja lauloi ja Johanna lauloi taustakuorossa. Siinä sivussa sitten alkoi ”lälläily”, kuten Henkka asian ilmaisee. - Jossain vaiheessa alettiin kulkea metron rullaportaita samaan osoitteeseen.

Musiikki on ollut pariskunnan yhteinen harrastus kautta vuosien. Nyt siitä on tullut Henkalle myös työ. Tällä haavaa hän on osakkaana musiikkialan yrityksessä Vantaalla ja myy soittimia. Johanna on siirtynyt media-alalle markkinointiin. Myös matkailusta on tullut harrastus nyt, kun se ei enää ole arkityötä. - Halusin ehdottomasti reissata, kun selvisin kantasoluhoidoista. Tein neljä ulkomaanmatkaa vuoden sisällä, Johanna kertoo. Nyt influenssan aikaan hän taas joutuu varomaan infektioita. Mutta eipä pääsisi nyt Henkkakaan matkalle: hänen lonkkansa on äskettäin korjattu ja hän konkkaa kainalosauvoilla.

ja loukkasi niskansa. Magneettikuvauksessa havaittiin kaularangan nikaman poikkeama. Johanna leikattiin ja luhistunut nikama korvattiin titaanilieriöllä. Kaularangan ympärille oli kehittynyt outoa kasvainta, jonka patologi totesi myelooman aiheuttamaksi. Myelooma on tyypillisesti veritauti, joka vaikuttaa luuytimessä. Joskus plasmasolut kuitenkin muodostavat kasvaimia luustoon tai pehmytkudoksiin. Diagnoosin selviämisen aikaan Henrik oli ulkomailla. Johanna varoi pilaamasta tämän matkaa ja viestitti varovasti: Nyt taidettiin löytää jotakin…Enhän edes tiennyt, että mitään etsittiin, Henkka tokaisee.

Diagnoosi kahden sattuman kautta

Kantasoluhoito voi parantaa

Johanna Pylkkönen sairastui myeloomaan neljä vuotta sitten. Tauti oli muhinut hänen elimistössään vuosia ennen kuin diagnoosi maaliskuussa 2006 sattumien ansiosta selvisi. Jälkeenpäin on helppo yhdistellä sairautta ennakoivia oireita: Johannan senkan kohoaminen ja lievä anemia oli huomattu terveyskeskuksessa jo kymmenisen vuotta aikaisemmin. Mutta niihin voi olla monia eri syitä. Myeloomaa ei osattu epäillä myöskään silloin, kun Johannaa alkoi vaivata luustosärky; sitä epäiltiin reumaksi. Siitepölysiedätyshoidossa vuonna 2005 Johannan laskoarvo oli hypännyt 60:een, mikä pysäytti allergialääkärin. Hän vaati asian selvittämistä. Johannaa alettiin tutkia Helsingissä Herttoniemen sairaalassa ja Meilahdessa. Myelooman jäljille päästiin veren paraproteiiniarvon niin sanotun Mkomponentin perusteella. Diagnoosi varmistettiin luuydinnäytteellä, joka paljasti taudille ominaisen plasmasolujen lisääntymisen. Samoihin aikoihin talvella 2006 Johanna liukastui pihalla

Johanna oli sairastuessaan 38-vuotias, hän oli hyväkuntoinen ja täynnä elämänhalua. -Päätimme yhdessä Henkan kanssa, että periksi ei anneta, Johanna kertoo. Henrik elikin täysillä mukana rankassa hoitorumbassa: - Johannalla oli lääkettä luun murtumien estoon, veren kalsiumpitoisuuden alentamiseen ja särkyihin…. mies luettelee. Seuraavaksi, toivon mukaan parantavaksi hoidoksi Johannalle ehdotettiin kantasolusiirtoa. Kantasolukoordinaattori selvitti onnistumisen mahdollisuudet ja vaarat ja jätti ratkaisun Johannalle. - Henrikin tuella tein päätöksen ja otin riskin. Onhan lääkkeilläkin vaaransa ja haittavaikutuksensa. Johannalle tehtiin allogeeninen kantasolusiirto eli hänelle haettiin sopiva luovuttaja kantasolurekisteristä joulukuussa 2006. Toimenpidettä edelsi sytostaattikäsittely, jolla osa syöpäsoluista saatiin jo ennalta tuhottua. Johannan aikaisempien sädetysten takia esihoitoa muunnettiin sädehoidon osalta keuhkojen säästämiseksi. Hoito onnistui, mutta runsaan vuoden perästä Johannan vartalolle ilmestyi tummia kuivia läiskiä, jotka todettiin

Henrik Krause ja Johanna Pylkkönen osallistuivat kesällä hematologisten syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä sopeutumisvalmennuskurssille Meri-Karinassa. Kurssin hyvä henki, inspiroiva opetus ja sujuvat järjestelyt saavat heiltä täydet pisteet. Oma parisuhde lujittui ja uudet samanhenkiset ihmiset lisäsivät ystäväpiiriä. käänteishyljinnäksi. Siirteen valkosolut vierastivat Johannan kudosrakennetta ja kehittivät immuunivasteen niitä kohtaan. Nyt ongelma on hallinnassa. Johanna palasi työhön vuonna 2007 elokuussa aluksi Kelan osasairauspäivärahalla. Hän kiittelee työpaikkaansa, jossa hänen työkykynsä väliaikaiset rajoitukset ymmärrettiin hyvin. RS-virus ja keuhkokuume verottivat hänen voimiaan vielä kuluvan vuoden alussa.

Vertaistukea tarvitaan Ymmärtävät kanssaihmiset ovat Johannalle ja Henkalle yhtä tärkeitä kuin ammattitaitoiset lääkärit ja hoitajat. Sairaalasta potilaille annetaan lista vertaistukihenkilöistä, mutta Johannalle vertaisia on kertynyt spontaanis-

ti odotushuoneessa. - Olen ujo, mutta tarjouduin avuksi rouvalle, joka oli saanut saman diagnoosin kuin minä puolta vuotta aikaisemmin, Johanna kertoo. Odotushuoneessa hän tapasi myös ikäisensä Kirsin, joka kertoi Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen sopeutumisvalmennuskurssista. Sinne Kirsi ja Johanna sitten lähtivät heinäkuussa miehineen. Kaikilla neljällä synkkasi ja ympärille kertyi lisää samanhenkistä joukkoa. - Ymmärsimme toisiamme ja pidimme hauskaa, Johanna kertoo. Kurssin asiantuntijoiden luennot ja kyselytunnit olivat Henkan mielestä havainnollisimpia, mitä hän koskaan on kuullut. Johanna ajattelee, että olisi hyötynyt vielä enemmän, jos olisi osallistunut aikaisemmassa vaiheessa. Molemmat pitivät paljon pienryhmäkeskusteluista, joissa www.hartela.fi

Tulossa uusia, laadukkaita kerrostaloja Aurajokirantaan

taitavat ohjaajat virittivät vuorovaikutuksen keinoin yhteishenkeä kurssilaisten keskuuteen. Myös yksityiset keskustelut psykolgin kanssa olivat heidän mielestään antoisia. Hyödyllistä oli myös kuulla potilaan sosiaalietuuksista ja lakiasioista. Kurssilla oli heidän mielestään vapautunut tunnelma. Saman kokeneet eivät hosu turhia eivätkä taputtele säälivästi selkään. Potilaan kotoisessa ystäväpiirissä joku saattaa kesken illanvieton vaikkapa alkaa pelätä, että menuussa on kantasolusiirtopotilaalle vaarallisia raaka-aineita. Silloin tunnelma muuttuu väkinäiseksi. - Ei tarvitse puhua nenästä, kun kaikilla on nenä päässä, Henkka kiteyttää vertaisten vuorovaikutuksen. Teksti ja kuva: Marjatta Karvinen

PROTEESIASIAKAS

As Oy Amanuenssinranta ja As Oy Dosentinranta rakennetaan erinomaiselle paikalle Nummenrantaan, kävelymatkan päähän niin Turun keskustasta, korkeakouluista, TYKS:sta kuin Science Parkistakin. Talot ovat viimeiset kaksi alueelle rakennettavaa.

2h+kk+s 45,5 m2

82.300

146.000

2h+k+s

59,5 m2

96.200

179.500

2h+k+s

60,5 m

91.900

176.600

Arkkitehtuuriltaan moderneihin taloihin on

2h+k+s

61,0 m2

80.100

165.500

kumpaankin tulossa 23 laadukkaasti toteutettua,

3h+k+s

111.600

218.000

tilavalla lasitetulla parvekkeella varustettua kaksiota

76,0 m

pihapaikkoja sekä varastoja. Ennakkomarkkinointi.

MYYNTI: Hartela Kiinteistömyynti Oy Läntinen Rantakatu 53, 20100 Turku, puh. 010 561 2100*

* matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh + 5,9 snt/min

Turun Ylioppilaskylä

lto Kongressipe an ja kylpyläsp i i ri P a a hotelli nk iste Caribia Kair u kat gin tie on lsin e nti Yliopistonmäki H Su u at nk ala sp Pi

ja kolmiota. Myytävänä on myös autohalli- ja OSOITE: Piispanpelto 7 ja 9, Turku

AS OY AMANUENSSINRANTA AS OY DOSENTINRANTA

Ins pe hto rin ka tu

VELATON HINTA ALK.

Au rajo ki

AS OY AMANUENSSINRANTA AS OY DOSENTINRANTA MYYNTIHUONEISTOT HINTA ALK.

Ostaessasi meiltä normaalihintaiset Rintaliivit, kokoliivit tai uima-asun Teemme valitsemaasi malliin taskun ILMAN LISÄVELOITUSTA!

Eerikinkatu 6 Kristiinankatu 10 TURKU

4 - 2009 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Syöväntorjuntatyön tekijöitä ja tukijoita Isovanhempien sydämissä säilyy syöpälasten asia Marjatta ja Jaakko Haavisto lahjoittivat Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:lle 2 500 euroa lapsisyöpäpotilaitten kuntoutusvälineiden hankintaan. Haavistot ovat nähneet läheltä, mitä on pienen lapsen sairastuminen pelottavine oireineen, raskaine hoitoineen ja ikävine eristyksineen. Mutta ovatpa he nähneet senkin, miten hentoisesta pikkupotilaasta kasvaa terve ja reipas nuori neito, jonka tulevaisuus on täynnä suunnitelmia. Marjatta ja Jaakko Haavisto joutuivat isovanhempina keskelle syöpäperheen arkea, kun heidän poikansa ensimmäinen lapsi sairastui lasten leukemiaan 2,5-vuotiaana. - Niin pieni ei vielä ymmärrä sairautta. Hänelle selitettiin

asiat lapsen kielellä, kuten että hiusten lähtiessä linnut hakivat ne pesätarpeiksi, Marjatta Haavisto muistelee. Hoidot kestivät pienen ikuisuuden - yhtä pitkään kuin mitä tyttöselle oli kertynyt elinpäiviä ennen vakavaa diagnoosia. Topakka potilas oli isovanhempien mukaan niin hyvin perillä hoidoistaan, että jakoi lääkärille ja hoitajille toimintaohjeita ystävällisellä mutta opettavaisella otteella. Joskus hoidot kuitenkin väsyttivät niin, ettei pikkuneiti jaksanut nostaa päätään sängystä, vaikka tuttu ja tykätty lastenlääkäri tuli häntä katsomaan. Isovanhemmat olivat tiiviisti apuna pojantyttären arjessa, sillä hänen vuotta nuorempi

pikkuveljensä tarvitsi myös paljon vanhempiensa hoivaa ja huomiota. Tyksin lastenklinikalla vietetyt hetket elävät edelleen tarkkoina tuokiokuvina Haavistojen mielessä, vaikka tyttö on nyt 16-vuotias ja täysin terve. Syöpälasten asia tuntuu Haavistoista niin läheiseltä, että he haluavat olla yhä sitä tukemassa. Lahjoitus lapsisyöpäpotilaille oli heiltä jo toinen laatuaan. - Isovanhempina saimme aikanaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä ja Sykeröltä apua. Arvostimme sitä, että Sykerön vanhempia oli paikalla sairaalassa, ja Meri-Karinassa järjestetty isovanhempien kurssi oli mieleenpainuva, Jaakko Haavisto toteaa.

Meri-Karinan oma ruusutarha sai taimensa Pukumiehiä kravatit kaulassa ja juhla-avokkaisiin sonnustautuneita daameja: ei ehkä ensimmäisenä mieleen tuleva pukukoodi puutarhapuuhia silmällä pitäen, mutta eipä ollut tilaisuuskaan mikä tahansa istutushetki. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Puutarhakeskus Kauppilan nimikkoruusumaan istuttamistilaisuuteen osallistui Turun Hirvensalossa sijaitsevan Meri-Karinan toimintaja palvelukeskuksen pihalla kolmisenkymmentä yhdistyksen yhteistyökumppania ja kutsuvierasta. Ensimmäisen taimen sai kunnian istuttaa yhdistyksen korkeimpana luottamushenkilönä yli 20 vuotta toiminut Pirkko Työläjärvi puolisonsa Markun kanssa. Syöpäyhdistyksen oma nimikkoruusu on Nostalgia-ruusuihin kuuluva Piano-lajike. – Piano on kerrottukukkainen, näyttävä ruusu, joka kuk-

kii pitkin kesää, kertoo ruusutarhan isä, Antti Kauppila. Vanhanajan ruusujen tunnelmaa henkivä Piano on väriltään tummanpunainen – tietenkin, tuumaa Kauppila. – Muistoruusun on oltava punainen, Kauppila hymyilee. Kauppiloille ruusutarhan perustaminen Meri-Karinaan on ollut tärkeä asia. Syöpä on ollut valitettavankin tuttu vieras perheessä, ja siitäkin syystä Antti Kauppila puhuu halusta tukea yhdistyksen työtä. Esimerkiksi jokaisesta Puutarhakeskuksen myymästä Piano-ruusupaketista lahjoitetaan kaksi euroa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tukemiseen. Meri-Karinan ruusutarhaan istutetaan yhteensä lähes sata eri kasvuvaiheessa olevaa tainta. Näin ruusutarha kukkii varmasti koko kesän ajan, ja ryhmästä saadaan tiivis ja näyttävä.

Ruusu, niin kuin mikä tahansa muukin taimi, on muistettava istuttaa tarpeeksi syvään, jotta juuristo pääsee ujuttautumaan routarajan alapuolelle. Parhaan kasvupohjan tarjoaa hiekan ja saven sekoitus. – Ruusun perusjuuri voi mennä jopa 1,5 metriin, jos maa on hyvää. Kovassa maassa juuristo jää puoleen metriin, minkä vuoksi se jäätyy talvisin ja pikku hiljaa kasvi näivettyy pois, Kauppila kertoo. Kasvun edellytyksiä lisää istutuskuopan hyvä kastelu etukäteen. Järkevä, maltilla varustettu puutarhuri kaivaakin istutuskuopan jo päivää ennen istutusurakkaa, kastelee kuoppaa reilusti ja antaa veden imeytyä rauhassa yön yli.

Marjatta ja Jaakko Haavisto viettivät elokuussa yhteistä 195-vuotismerkkipäivää juhlistaakseen pitkää elämäntaivaltaan ja vain vähän lyhyempää liittoaan. He pyysivät paikalle saapuvia ystäviään unohtamaan perinteiset lahjat ja muistamaan sen sijaan syöpäpotilaista kaikkein pienimpiä.

Teksti: Kati Munkki/TS Kuva: Jori Liimatainen

Dragon-melonnalla tukea sairaille lapsille Elokuussa Turun Aurajoessa järjestetty 19. Dragon-melonta Auran Aalloilla-tapahtuma kokosi yli 1000 osallistujaa. Lohikäärmemelonnan historia juontaa juurensa Kaukoitään yli 2000 vuoden päähän. Tuolloin lohikäärmeveneillä kilpaileminen aloitettiin itämaisten kansanjuhlien yhteydessä. Turussa tapahtumasta on syntynyt varsinainen kansanjuhla. Siitä on muodostunut myös eri yhteisöjen ja työpaikkojen henkilöstöjen leikkimie-

linen yhteinen voimanponnistus. Elämys on taattu kun lohikäärmeet kiitävät pitkin joen pintaa melojien pyrkiessä ylittämään itsensä. Melonta on erinomainen terveys- ja kuntoliikunnan laji. Lihaksisto vahvistuu ja verenkiertoelimistön kunto paranee. Hyväntekeväisyysmelonnalla on pitkät perinteet Turussa. Saaristomeren Melojat r.y.:n järjestämän melontatapahtuman osallistumismaksuista on kerätty yhdeksästoista vuoden

aikana yli 350 000 euroa sairaiden lasten auttamiseksi. Tänä vuonna lahjoitettavat varat eli puolet osallistumismaksuista luovutetaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:lle sekä Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalle. Tänä vuonna tapahtuman suojelijana toimi Saaristomeren meripuolustusalueen komentaja, kommodori Tapio Maijala. Kuva: Kari Savola

Meri-Karinan toimintaja palvelukeskuksen nimikkoruusumaan istuttamistilaisuudessa toimitusjohtaja Antti Kauppila(oik.) avusti emeritamaaherra Pirkko Työläjärveä, professori Pentti Seppälää(toinen oik.) ja toimitusjohtaja Kari Ojalaa tärkeässä tehtävässä.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2009 - 5

Perustutkimus avaa mahdollisuuksia uusien syöpälääkkeiden kehitykselle Syövän perustutkimuksen tavoitteena on selvittää, mikä on solujen normaalin käyttäytymisen ja syövän ero. - Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana syöpätutkimus keskittyi pääasiassa selvittämään yksityiskohtaisesti, mitä solun sisällä tapahtuu sen muuttuessa syöpäsoluksi. Nykyään selvitetään laajemmin, millainen vuorovaikutus syöpäsolujen ja niitä ympäröivän kudoksen välillä on, kertoo molekulaarisen solubiologian professori Johanna Ivaska.

Matka perustutkimuksen löydöksestä lääkkeeksi on pitkä

Vaikka perustutkimus itsessään ei tähtää uusien syöpähoitojen kehittämiseen, sen merkitys lääkekehitykselle on ratkaiseva. - Ilman perustutkimusta ei ole lääkekehitystä, sillä kaikki uudet lääkkeet perustuvat perustutkimuksen löydöksiin, Ivaska korostaa. Ero perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen välillä ei ole jyrkkä, sillä myös perustutkimuksen tekijät pohtivat havaintojensa merkitystä syöpälääkkeiden kehittämiselle. On kuitenkin harvinaista, että sama tutkimusryhmä tekee sekä soveltavaa että perustutkimusta. - Soveltavaa tutkimusta tekevät ryhmät tarttuvat perustutkimuksen avulla saatuihin löydöksiin ja alkavat etsiä niitä hyödyntävää käytännön sovellusta. Nykyään kuitenkin myös perustutkimuksen tulosten saaminen julkaistuksi jossain alan johtavassa lehdessä riippuu pal-

jon siitä, pystyykö tutkijaryhmä osoittamaan löydöksellään olevan merkitystä lääkekehitykselle, Ivaska huomauttaa. Matka yksittäisestä tutkimusjulkaisusta lääkkeeksi on kuitenkin pitkä, hankala ja kallis. Ivaskan mukaan uuden lääkkeen kehitys kestää noin 15 vuotta ja vain yksi tuhannesta lääkkeestä päätyy lopulta käyttöön. Lääketutkimus on erittäin aikaa vievää, sillä pelkästään testien viimeinen vaihe, jossa lääkettä testataan potilailla, on kolmivaiheinen ja kestää useita vuosia. Tätä ennen lääkkeen tehoa ja turvallisuutta on jo tutkittu monin tavoin, esimerkiksi koe-eläintutkimuksissa. - Toisaalta, kun tehdään perustutkimuksen löydös, joka korreloi kliinisissä potilastutkimuksissa saatujen havaintojen kanssa, voi jokin uusi käytäntö tulla nopeasti osaksi syövän diagnosointia ja hoitoa. Esimerkki voisi olla tilanne, jossa on huomattu, että osa tiettyä syöpää sairastavista potilaista ei hyödy jostain tämän syövän hoitoon yleisesti käytetystä lääkkeestä. Jos näiden potilaiden syöpäsoluista löytyy geeni, joka aiheuttaa solujen vastustuskyvyn tälle lääkkeelle, voidaan heti syövän diagnosoinnin yhteydessä seulonnan avulla selvittää, hyötyykö potilas lääkkeestä vai ei. Perustutkimuksen tehtävä on uusien asioiden tunnistaminen, mutta tärkeää on myös selvittää, missä syövässä löydetty mekanismi esiintyy. Tämä on

erityisen tärkeää siinä vaiheessa, kun löydöksen pohjalta kehitettyä lääkettä aletaan testata. - Jos lääkettä testataan potilaille, joiden syövässä löydettyä mekanismia ei esiinny, voi näyttää siltä, että lääke on lähes hyödytön, vaikka oikeaan syöpätyyppiin se saattaisi olla hyvin tehokas, Ivaska toteaa.

Uudet havainnot muuttavat käsitystämme syövästä

Johanna Ivaskan johtama VTT:n ja Turun yliopiston yhteinen tutkimusryhmä löysi keuhkosyövistä mekanismin, jota syöpäsolu käyttää levitessään etäpesäkkeinä muualle elimistöön. Ihmiskehon ulkoja sisäpintoja verhoaa epiteelikudos, joka muodostuu toisiinsa liittyneistä epiteelisoluista. Epiteelisolujen muutoksista syntyy 80 prosenttia kaikista syövistä. Normaalisti epiteelikudos on tasainen ja sitä muodostavia soluja pitää yhdessä ZO1-niminen proteiini. -Aikaisemmin ajateltiin, että syöpä lähtee leviämään, kun syöpäsolut hankkiutuvat eroon tästä tekijästä. Nyt kuitenkin havaitsimme, että ZO1proteiini ei häviä solusta, vaan vaihtaa paikkaa solun etuosaan, jossa se yhdistyy solun liikkumisen mahdollistaviin tarttumisreseptoreihin. Yhdessä tarttumisreseptorien kanssa ZO1 alkaa edistää solun liikkumista ja muuttuu ikään kuin solun ankkurista sen moottoriksi. Jo

aikaisemmin on tiedetty, että syöpäsolun kyky liikkua määrätietoisesti on suoraan yhteydessä sen kykyyn levitä, Ivaska kertoo. Yhteistyössä Heidelbergin yliopiston tutkijoiden kanssa Ivaskan tutkimusryhmä on löytänyt tekijän, joka säätelee syöpäsolun tarttumisreseptorien ilmentymistä useissa syöpätyypeissä. Tämä uusi proteiini on nimetty SCAI:ksi. Nimi tarkoittaa syövän leviämisen estäjää. Normaalissa kudoksessa SCAI:tä esiintyy runsaasti, mutta monet syövät onnistuvat hankkiutumaan eroon tästä estävästä tekijästä. Seurauksena on, että syöpä lisää tarttumisreseptorien määrää solujen pinnalla ja lähtee leviämään tehokkaasti. Kysymys siitä, miksi syöpä yleensä pyrkii leviämään, saa Ivaskan mietteliääksi. - On tietenkin selvää, että syöpäkasvaimen kasvaessa riittävän suureksi solut alkavat tilan puutteen vuoksi hakeutua muualle elimistöön. Syövän leviäminen liittyy kuitenkin myös syövän ja ympäröivän kudoksen vuorovaikutukseen. Ympäröivä kudos erittää aineita, jotka houkuttelevat syöpäsoluja puoleensa. Syöpäsolut pystyvät lisäksi tehostamaan näiden houkuttelevien aineiden eritystä ympäröivässä kudoksessa, jolloin syntyy leviämistä edistävä noidankehä. -On kuitenkin syytä muistaa, että eri syöpätyypit leviävät hyvin eri tavoin, esimerkiksi

Professori Johanna Ivaska korostaa, että ilman perustutkimusta ei ole lääkekehitystä, sillä kaikki uudet lääkkeet perustuvat perustutkimuksen löydöksiin. rintasyövän alatyypit eivät leviä keskenään samalla tavalla.

Tutkimus jatkuu Ivaskan johtama tutkimusryhmä jatkaa perustutkimusta tarttumisreseptorien käytöksestä solussa. Yksi tutkimuskohteista on tarttumisreseptorien merkitys solun jakautumisessa. Aiempien tähän liittyvien löy-

döstensä avulla tutkimusryhmä on pystynyt kokeellisesti tuottamaan syöpäsoluja, joita käytetään laboratoriotutkimuksissa. - Jatkamme tietenkin myös ZO1-proteiiniin liittyvää tutkimusta sekä muuta solun liikkumista selvittävää tutkimusta. Teksti: Marjaana Mäenpää Kuva: Vesa-Matti Väärä

Ikääntyvän miehen yleinen ongelma on virtsaamisvaivoja aiheuttava

eturauhasen liikakasvu tai

pahanlaatuinen kasvain.

TERVETULOA VÄRIDOKUMENTTIEN MAAILMAAN Katso tulostuksen, kopioinnin ja skannauksen tulevaisuuteen www.toshiba.

Urologian dosentti LKT Martti Nurmi suorittaa Medisonarissa eturauhasen tutkimuksia ultraäänitekniikalla. AJANTILAUS PUH. (02) 233 4418

ULTRAÄÄNIKESKUS

MEDISONAR Linnankatu 18 A Turku

6 - 2009 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

OP-bonuksilla ei ole ylärajaa.

een h r e p a j Kodin kset tu vakuu

OP-bonusasiakkaana saat OP-bonusta ihan tavallisesta pankkiasioinnista, kuten lainoista, säästöistä ja OP-Visalla maksamisesta. Jos asioit kanssamme paljon, saat paljon bonusta. OP-bonuksilla ei ole mitään ylärajaa. OP-bonuksia voi käyttää vaikkapa Pohjolan vakuutusmaksujen maksamiseen. Keskittämällä voit säästää huomattavia summia. Lisätietoja ja bonuslaskurin löydät osoitteesta op.fi/bonus. OP-bonusasiakas on sellainen Osuuspankin omistajajäsen, jonka oma tai perheen yhteinen pankkiasiointi on vähintään 5 000 euroa kuukaudessa.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2009 - 7

Kärsimysnäytelmä Oberammergaussa, Bad Tölz ja Hall in Tirol 29.7. - 2.8.2010 Oberammergaussa esitetään joka 10. vuosi kärsimysnäytelmä, jonka perinne johtaa vuoteen 1633. Tällöin rutto saapui Oberammergaun kylään 30-vuotisen sodan aikana ja suuri osa kylän asukkaista menehtyi sen seurauksena. Kylän asukkaat tekivät pyhän lupauksen, että jos he selviävät kulkutaudilta, tulevat he esittämään Jeesuksen elämän viimeiset vaiheet kärsimysnäytelmänä joka 10. vuosi. Kyläläiset lapsesta vanhukseen esittävät näytelmän, joka on heille suuri kunnia.

Matkaohjelma: Torstai 29.7.2010 Linja-autokuljetus Turusta Ortodoksisen kirkon luota klo 4.00 Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Finnairin lento lähtee Müncheniin klo 8.00. Klo 9.30 saavutaan Müncheniin, jossa kaupunkikiertoajelulla nähdään mm. tämän miljoonakaupungin kuuluisat arkkitehtoniset helmet. Vieraillaan myös BMW -museossa, joka esittelee kattavasti koko BMW:n historian niin siviiliautoilun, sotakaluston kuin moottoriurheilun näkökulmista. Münchenistä matka jatkuu Bad Tölzin pieneen kylpyläkaupunkiin, jossa majoitutaan yhdeksi vuorokaudeksi neljän tähden Resort Hotel Jodquellenhof Alpamareen. Päivällinen hotellissa. Perjantai 30.7.2010 Aamiainen hotellissa. Aamupäivällä vapaata aikaa kuljeskella Bad Tölzin kaupungin kujilla. Matka jatkuu Alppimaisemissa Itävallan puolelle Hall in Tirolin vanhaan pikkukaupunkiin, jossa majoitutaan yhdeksi vuorokaudeksi neljän tähden Austria Classic Hotel Heligkreuziin. Hall in Tirolin alue on perinteistä vuorikristallialuetta ja iltapäivällä tutustutaan Swarovskin Kristallwelten -näyttelyyn sekä käydään katsomassa Alppimaisemia Innsbruckin kuulusta hyppyrimäestä käsin. Aikaa jää myös kävelyyn Innsbruckin kauniissa vanhassa kaupungissa. Päivällinen hotellissa.

Feldmeier, kahdeksi vuorokaudeksi. Päivällinen hotellissa. Sunnuntai 1.8.2010 Aamiainen hotellissa. Aamupäivällä vapaata aikaa tutustua kylään, sen kauniisti maalauksilla koristeltuihin taloihin sekä paikalliseen museoon. Lounas. Iltapäivällä seurataan kärsimysnäytelmää. Tauolla päivällinen. Näytelmä päättyy myöhään illalla.

Matkalle mukaan voimassaoleva ulkomaanpassi tai 1.3.1999 jälkeen myönnetty henkilökortti. Matkavakuutus peruutusturvalla on syytä tehdä heti matkavarauksen jälkeen ja huolehtia perusrokotusten voimassaolosta. Valuutaksi euroja. Matkan hinta: jäsenet 1780 euroa ei-jäsenet 1802 euroa

Maanantai 2.8.2010 Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen lähdetään paluumatkalle. Matkalla vieraillaan Wieskirchessä, kuuluisassa rokokoo -tyylin kirkossa. Täältä jatketaan Müncheniin, jossa tutustutaan Neue Pinakothek -taidemuseoon, jossa on esillä eurooppalaista taidetta 1700-luvulta 1900-luvun alkuun. Pääpaino on saksalaisissa taiteilijoissa. Näkemisen arvoinen on mm. Kuningas Ludvig I:n yksityiskokoelma. Finnairin lento Münchenistä Helsinkiin lähtee klo 18.40. Helsinkiin saavutaan klo 22.05 ja Turkuun noin klo 00.30.

Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset Turku - Helsinki-Vantaa - Turku * lentomatkat Finnairin lennoilla Helsinki - München - Helsinki * linja-autokuljetukset Sak- sassa ja Itävallassa ohjelman mukaan * 4 vuorokauden majoitukset ohjelman mukaan 2 hengen huoneessa * Kärsimysnäytelmän 1. ka- tegorian lippu * 4 aamiaista, lounas ja 4 päivällistä * sisäänpääsymaksut ja opastukset ohjelman mukaan * matkanjohtajan palvelut

Lauantai 26.12.2009, Tapaninpäivä Aamiainen Ruusuhovissa. Aamiaisen jälkeen sään salliessa tehdään rekiajelu. Ennen kotimatkalle lähtöä lounas. Ajo Mikkelin, Lahden ja Forssan kautta Turkuun, jonne saavutaan noin klo 20.00.

Matkan hinta: jäsenet 458 euroa ei-jäsenet 472 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta 60 euroa.

Lauantai 31.7.2010 Aamiainen hotellissa. Aamupäivällä matka jatkuu takaisin Saksan puolelle, jossa tutustutaan Linderhofiin, joka on yksi Baijerin kuninkaan, Ludwig II.n kuuluisista linnoista. Oberammergaussa majoitutaan kylän keskustassa sijaitseviin kolmen tähden hotelleihin, Ferienhaus Fux tai Landhaus

Joulu Ruusuhovissa 23. - 26.12.2009 Tänä vuonna on mahdollisuus viettää tunnelmallinen joulu Rantasalmella Ruusuhovissa, jossa voi aistia entisaikojen aatelista henkeä. Kartanohotelli sijaitsee rauhallisessa ympäristössä kauniin Haukijärven maisemissa Rantasalmella.

Matkaohjelma:

Keskiviikko 23.12.2009, Aatonaatto Lähtö klo 7.30 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Forssan ja Lahden kautta Rantasalmelle Ruusuhoviin, jonne majoitutaan kolmeksi vuorokaudeksi. Majoittumisen jälkeen päivällinen. Illalla pukeudutaan lämpimästi ja lähdetään myrskylyhtyjen valossa reilun kilometrin päässä olevalle laavulle, jossa osallistutaan jouluhartauteen ja

nautitaan metsätonttujen keittämistä nokipannukahveista. Torstai 24.12.2009, Jouluaatto Aamiainen Ruusuhovissa. Aamiaisen jälkeen halukkaat voivat lähteä hakemaan joulukuusta ja koristella sen. Ennen puoltapäivää kokoonnutaan juhlasaliin jouluglögiä nauttien kuuntelemaan ja katselemaan, kuinka Suomen Turku julistaa joulurauhan. Tämän jälkeen nautitaan joulupuuroa. Iltapäivällä

lähdetään Rantasalmen kirkkoon jouluaaton hartauteen. Tämän jälkeen voi käydä sytyttämässä kynttilät omaisten muistelupaikassa. Palataan takaisin Ruusuhoviin, jossa on yhteislaulutilaisuus. Illalla nautitaan juhla-ateria Ruusuhovissa ja saunotaan rantasaunalla.

Perjantai 25.12.2009, Joulupäivä Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen on vapaata aikaa ulkoilla. Lounaan jälkeen voi osallistua rentoutushetkeen. Päivällisen jälkeen kuullaan joulutarinoita ja käydään savusaunassa.

Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset ohjelman mukaan * 3 vuorokauden majoitus Ruusuhovissa 2 hengen huoneessa * 3 aamiaista, 2 lounasta ja puurotarjoilu, 2 päivällistä ja juhlaillallinen * glögitarjoilu * joulunajan ohjelma Ruusu- hovissa * matkanjohtajan palvelut

Elämyksiä ja kulttuuria uutena vuotena Helsingissä 31.12.2009 - 1.1.2010 Picasso -näyttely, hotelli Kämp sekä ”Pähkinänsärkijä ja hiirikuningas” -balettiesitys Tuleva uusi vuosi vaihtuu pääkaupungissamme loisteliaissa puitteissa: ainutlaatuinen Picasso -näyttely, majoitus loisteliaassa hotelli Kämpissä ja aattoillan kruunaa Suomen Kansallisoopperassa ”Pähkinänsärkijä ja hiirikuningas -balettiesitys”.

Matkaohjelma: Torstai, Uudenvuodenaatto 31.12.2009 Lähtö klo 11.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, jossa tutustutaan Suomen Kansallisgalleria Ateneumissa esillä olevaan ainutlaatui-

seen laajaan Pablo Picasson (1881-1973) tuotantoa esittelevään näyttelyyn. Näyttelyn jälkeen majoitutaan hotelli Kämpiin Helsingin keskustassa. Ennen illan balettiesitystä ruokaillaan Kämp Cafeessa. Klo 19.00 seurataan Suomen Kansallisoopperassa Tsaikovskin klassikkobalettia

”Pähkinänsärkijä ja hiirikuningas”, joka on nautinnollinen kokemus kaikenikäisille. Balettiesityksen jälkeen ehtii vielä seurata uuden vuoden vaihtumista Senaatintorilla. Perjantai, Uudenvuodenpäivä 1.1.2010 Aamiainen hotellissa. Aamiai-

Ilmoittautumiset ja lisätiedot:

sen jälkeen omaa aikaa Helsingissä. Klo 11.00 lähdetään paluumatkalle Turkuun, jonne saavutaan noin klo 13.00. Matkan hinta: jäsenet 262 euroa ei-jäsenet 276 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset

Matkari Oy, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku, puh. (02) 2657 913 Avoinna maaanantaisin klo 8.00-18.00, tiistaista - perjantaihin klo 8.00-16.00

* sisäänpääsymaksu Picasso -näyttelyyn * vuorokauden majoitus Hotel Kämpissä 2 hengen huoneessa * kolmen ruokalajin päivälli- nen Kämp Cafeessa * balettiesityksen lippu * matkanjohtajan palvelut

8 - 2009 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Kuntoutuksen moniammatillinen kehittämistyöryhmä:

Potilaan äänelle lisää painoa syöpäkuntoutuksessa

Syöpä ei katoa siihen sairastuneen elämästä hoitojen myötä, vaan kulkee mukana loppuelämän. Kuntoutuminen on matka, jonka sairastunut kulkee opetellessaan elämään vakavan tautinsa kanssa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on asettanut kehittämistyöryhmän tukemaan syöpäpotilaan kuntoutumispolkua. Potilas kuntoutuu saadessaan asianmukaista tukea sekä ammattilaisilta että vertaisiltaan. Yhden perheenjäsenen syöpä koskettaa yleensä koko perhettä ja sairastunut hyötyy omalta lähipiiriltään saamastaan tuesta. Siksi perheen osallistuminen esim. kuntoutumista edistäville sopeutumisvalmennuskursseille on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen järjestämillä kursseilla yleistä. -Syöpäpotilas tarvitsee tautinsa kanssa muutakin kuin ammattilaisten suorittamia toimenpiteitä ja hoitoa. Kaikki asianmukainen tieto, joka auttaa potilasta tulemaan sairautensa kanssa toimeen, on hyödyllistä. Tietoa tulvii nykyisin eri puolilta syöpäpotilaan tajuntaan niin paljon, että sen sulattamisessa tarvitaan usein apua. On tärkeää, että tieto olisi luotettavaa ja tukisi sairastuneen kuntoutumista, pohtii osastonylilääkäri Arto Rantala Tyksin Kirurgian klinikasta. Hän on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kuntoutuksen kehittämistyöryhmän puheenjohtaja. Kuntoutuksella on LounaisSuomen Syöpäyhdistyksessä pitkät perinteet. Yhdistys on järjestänyt kauan sopeutumisvalmennuskursseja, joille Meri-Karinan toimintaja palvelukeskus tarjoaa nykyisin erinomaiset puitteet. Yhdistyksen kurssitoiminnalla on hyvä historia ja hakijoita kursseille on

riittänyt. Tavoitteena on kehittää Meri-Karinasta tulevaisuudessa valtakunnallinen syöpäkuntoutuksen keskus. Tämän tavoitteen tukemiseksi moniammatillinen kuntoutuksen kehittämistyöryhmä on aloittanut työnsä viime keväänä. Työryhmän tehtävänä on tukea Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kuntoutustoimintaa ja lisätä yhteistyötä syöpäpotilaita hoitavien yksiköiden kanssa, jotta kuntoutus toimisi järkevänä osana potilaan hoitopolkua. Rantalalla on suolistosyöpään erikoistuneena gastrokirurgina omakohtaista kokemusta ruoansulatuskanavan syöpäpotilaiden sopeutumisvalmennuskursseilta luennoitsijana ja potilaiden kysymyksiin vastaajana. - Potilaiden tiedontarve on uudessa elämäntilanteessaan suuri. Syöpään sairastuminen on edelleen niin iso haaste, että sairastumiseen sopeutumiseen kuuluu välttämättä myös tietty torjunta. Siksi tiedon toistaminenkin on tarpeen. -Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä suolistosyövän kirurgista hoitoa on kehitetty niin, että peräsuolen syövän hoito, johon liittyy vaativaa kirurgiaa ja usein sädehoitoa, on viime vuosina keskitetty Tyksin Kirurgiseen sairaalaan niin, että meillä on valtakunnallisesti ja jopa eurooppalaisessa mittakaavassa-

Lääkäriasema Mehiläinen Linnan Apteekki, avoinna joka päivä ma-pe klo 8-20, la 9-18, su 11-19 Pysäköinti P-louhi

Yliopettaja, terveystieteiden tohtori Raija Nurmisen mukaan ammatillisen koulutuksen aikana on tärkeää luoda ammattiin valmistuville valmiudet kohdata ja auttaa syöpään sairastuneita sekä heidän läheisiään erilaisissa elämäntilanteiden muutoksissa. kin iso yksikkö. Hoidamme nykyisin radikaalisti n. 50-60 peräsuolen syöpää vuosittain. Paksusuolisyöpiä todetaan sairaanhoitopiirissämme vuosittain noin 70, niitä leikataan Kirurgisen sairaalan lisäksi myös Vakka-Suomessa, Loimaalla ja Salossa. Suolistosyöpien ja muidenkin ruuansulatuselimistön syöpien hoidossa yhteistyömme kirurgian klinikan, syöpätautien klinikan, radiologien ja patologien kanssa toimii nykyisin erinomaisesti. Erikoistuneessa yksikössä pystytään potilaiden informointiinkin kiinnittämään erityistä huomiota ja esimerkiksi avanteen käyttöön liittyviä asioita käsitellään avannehoitajien kanssa. Siitä huolimatta sopeutumisvalmennuskursseilla potilailta löytyy paljon kysymyksiä, joihin etsitään yhdessä vastauksia, kertoo Rantala. Rantala näkee tärkeäksi kuntoutuksen kehittämistyöryhmän työssä toimivien mittareiden kehittämisen kuntoutustoiminnan laadun mittaamiselle. - Potilaiden sopeutumisvalmennuskursseilta saamien kokemusten ja tarpeiden selvittäminen on arvokasta sekä toiminnan jatkuvan kehittämisen että rahoittajana toimivan Kelan kannalta, pohtii Rantala.

Tärkeää hiljaista tietoa koottava ja kuunneltava

Osastoylilääkäri Arto Rantalan mukaan Meri-Karinan toimintaja palvelukeskuksesta on tavoitteena kehittää valtakunnallinen syöpäkuntoutuksen keskus. Tämän tavoitteen tukemiseksi on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimesta perustettu moniammatillinen kuntoutuksen kehittämistyöryhmä viime keväänä.

NYT SAMAN KATON ALTA KAIKKI TERVEYSPALVELUT

Turun ammattikorkeakoulun yliopettaja, terveystieteiden tohtori Raija Nurminen näkee tärkeänä tarjota ammattiin opiskeleville eri alojen hoitajille tietoa syövästä ja syöpäpotilaista. Kuntoutus on tärkeä osa syöpäyhdistyksen ja yhteistyökumppanien yhteistä toimikenttää. - Koulutusorganisaation näkökulmasta on tärkeää, että ammattiin opiskelevilla on mahdollisuus tutustua myös potilasjärjestöjen monipuoliseen toimintaan. Ne ovat tärkeitä oppimisympäristöjä sekä opiskelijoille että opettajille ja yhteistyö voi tarjota kehittämisideoita myös henkilökunnalle. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on mallikas esimerkki, koska se toimii laajasti sekä terveyden edistäjänä mm. tupakkavieroituksessa, vasta sairastuneiden ja pidempään sairastaneiden tukena ja lisäksi vielä saattohoidossa. Kuntoutustoiminta on tärkeä osa potilaan hoitopolkua ja sopeutumisvalmennuskurssit tärkeä osa kuntoutumisprosessia. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kursseilla potilaan läheisten mukanaolo on tärkeä peruslähtökohta, selvittää Nurminen.

-Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Harri Vertio on todennut kansallisen syöpäsuunnitelman valmistelutyössään, että potilaan hoitopolku rakentuu edelleen pitkälti hoitavan järjestelmän näkökohdista ja että potilaan äänen kuulemisessa olisi edelleen kehittämisen varaa. Potilaan ja hänen läheistensä sairastumisen myötä syventyneen arvokkaan kokemustiedon keräämisessä on paljon haasteita. Tätä potilaan ja hänen läheistensä hiljaista kokemustietoa hoitavien ammattilaisten tulisi kyetä kuulemaan herkällä korvalla syöpäpotilaiden paremman arjen ymmärtämiseksi. Myös koko kuntoutumisprosessin näkyväksi tekeminen on tärkeää, painottaa yliopettaja Raija Nurminen, jonka oma, vuonna 2000 Kuopion yliopistossa valmistunut väitöskirja käsitteli juuri hiljaista tietoa hoitotyössä. Nurminen on ollut mukana myös Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kehittämisprojektissa, joka käsitteli saattohoitopotilaiden hoidon laatua.

Tavoitteena paras mahdollinen tuki kuntoutumiselle

Kuntoutuksessa tärkeää on parhaan mahdollisen avun löytäminen potilaan elämänhallinnan tukemiseksi juuri hänen senhetkisen tarpeensa mukaan. Potilaan on omista lähtökohdistaan löydettävä uusi merkitys elämälle, siinä haasteessa hänen on voitava vahvistaa omia voimavarojaan ammattilaisten tuella. Sopeutumisvalmennuksessa ei tunnetusti ole kyse alistumisesta, vaan sopeutumisesta syövän aiheuttamaan elämänmuutokseen. - Tämän prosessin kehittämisessä ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminta voi omalla panoksellaan olla mukana. Ja ylipäätään ammatillisen koulutuksen aikana on tärkeää luoda ammattiin valmistuville valmiudet kohdata ja auttaa syöpään sairastuneita sekä heidän läheisiään erilaisissa elämäntilanteiden muutoksissa. -Hiljaista tietoa on potilaiden ja heidän läheistensä lisäksi myös hoitotyön ja kuntoutuksen ammattilaisilla ja se on osa ammattitaitoa. Potilaan yksilöllisyyden kohtaaminen ja hänen ainutlaatuisen elämäntilanteensa ymmärtäminen ovat osa myös kuntoutukseen liittyvää ammattitaitoa, tiivistää Nurminen.

Linnan Apteekin lääkeneuvonta palvelee joka päivä klo 8-22 numerossa 275 0441 Lääkkeiden hintatiedot: www.linnanapteekki.fi

TERVETULOA! Apteekkari ja koko henkilökunta Avoin joka na päivä

UUDET HIENOT, MUODIKKAAT PERUUKKIMALLIT Peruukin pohja muotoillaan asiakkaan päänmuotoon sopivaksi. Peruukin hiukset leikataan asiakkaan haluamaan malliin. Liikkeestämme saatavana kaikki Suomeen tuotavat peruukkimallistot. Hetitoimituksessa laaja varasto.

Raquel Welch, Hairline, Revlon, Adolfo, Ellen Wille, Dimples, Henri Margu, Natural Image, Wig

peruukkiliike

Eerikinkatu 9 20100 Turku puh. 231 9277

Ma-to 10-17, pe 10-16, la sulj.

Taina Niemelä Oy kirjanpitotoimisto

Purokatu 25, 20810 Turku puh. (02) 511 3000 faksi (02) 511 3030 taina.niemela@tnoy.fi HAUTAUSJÄRJESTELY -VIHKO noudettavissa liikkeestämme veloituksetta. Avustamme myös vihkon täyttämisessä. HAUTAUSTOIMISTO

Annikki Perttala-Koskinen Oy Alkuperäinen, v. 1932 perustettu perheyritys

Teksti: Tuula Vainikainen Linnankatu 3 (Brahenkadun kulma) Hämeenkatu 1 Kuvat: Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Puh. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen Puh. 231 4557 kuva-arkisto

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2009 - 9

Tervetuloa sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseille Meri-Karinan toimintaja palvelukeskukseen Syöpäjärjestöt toteuttavat syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen suunnattua sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssitoimintaa. Tavoitteena on, että jokainen syöpää sairastava ihminen saisi omaan elämäntilanteeseensa ja tarpeeseensa sopivaa kuntoutusta sekä helpotusta sairauden aiheuttamaan muutostilanteeseen. Tämä nopeuttaa paluuta terveen rooliin ja olosuhteisiin nähden parhaaseen mahdolliseen elämisen tasoon. Kurssit ovat osanottajille maksuttomia. Hakuaika kursseille päättyy 3 kuukautta ennen kurssia, mutta mahdollisia peruutuspaikkoja voi kysyä tämänkin jälkeen. Kursseja rahoittavat Kela, Raha-automaattiyhdistys ja VarsinaisSuomen Sairaanhoitopiiri. Vuoden 2010 kurssien osalta rahoitus on ilmoituksen julkaisuhetkellä avoin. Seuraavat kurssit järjestetään Meri-Karinan toimintaja palvelukeskuksessa. AIKUISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN PERHEKURSSIT: Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (KELA) .................................... 07.06. – 11.06.2010 sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA) Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (KELA) .................................... 19.07. – 23.07.2010 sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA) Vanhemmuutta tukeva kurssi nuorille syöpäpotilaille ja heidän perheilleen (RAY)........................................................................ 26.07. – 30.07.2010 AIVO- JA SELKÄYDINKASVAINPOTILAAT: Aivo- ja selkäydinkasvainpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ................ 23.08. – 27.08.2010 sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA) ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT: Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (LSSY, TYKS) ..................... 07.12. – 12.12.2009 Ikääntyvät eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) ................. 01.02. – 05.02.2010 Ikääntyvät eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) ................. 28.06. – 02.07.2010 GYNEKOLOGISET POTILAAT: Gynekologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)........................ 06.04. – 10.04.2010 sekä jatkokurssi (KELA)............................................................................. 20.09. – 21.09.2010 HEMATOLOGISET POTILAAT: Ikääntyvät hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) ......... 11.01. – 15.01.2010 Kantasolusiirtopotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ................................. 19.04. – 23.04.2010 Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)........................ 19.04. – 23.04.2010 Kantasolusiirtopotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ................................. 05.07. – 09.07.2010 Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)........................ 05.07. – 09.07.2010 Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (LSSY, TYKS)............. 27.09. – 01.10.2010 IHOSYÖPÄPOTILAAT: Ihosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)........................................... 22.03. – 26.03.2010 sekä jatkokurssi (KELA)............................................................................. 22.09. – 23.09.2010 KAIKKI SYÖPÄPOTILAAT: Parikurssi kaikille syöpäpotilaille (KELA) ................................................. 16.08. – 20.08.2010 sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA) Parikurssi iäkkäille syöpäpotilaille (RAY).................................................. 27.09. – 01.10.2010 Parikurssi kaikille syöpäpotilaille (KELA) ................................................. 25.10. – 29.10.2010 sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA) Pitkään syöpää sairastaneet ja heidän läheisensä (RAY) ............................ 07.12. – 11.12.2010 KEUHKOSYÖPÄPOTILAAT: Keuhkosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ................................... 24.05. – 28.05.2010 sekä jatkokurssi (KELA)............................................................................. 03.11. – 04.11.2010 KILPIRAUHASSYÖPÄPOTILAAT: Kilpirauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ............................. 09.08. – 13.08.2010 sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA) LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEET: Lapsisyöpäpotilasperheet ja isovanhemmat (RAY, LSSY, TYKS) ............. 28.12. – 30.12.2009 Hoitojen päätyttyä –perhekurssi / SYLVA (KELA).................................... 20.06. – 24.06.2010 Lapsisyöpäpotilasperheiden sopeutumisvalmennuskurssi (KELA)............ 12.07. – 16.07.2010 sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA) Lapsisyöpäpotilasperheiden kurssi (LSSY) ................................................ 16.07. – 18.07.2010 Lapsisyöpäpotilasperheet ja isovanhemmat (RAY, LSSY, TYKS) ............. 27.12. – 29.12.2010 NUORET SYÖPÄPOTILAAT: Pärjää ilman vanhempia –kurssi 14 – 17-vuotiaille (KELA)...................... 14.06. – 18.06.2010 Nuoret 18 – 25-vuotiaat syöpäpotilaat (KELA).......................................... 14.06. – 18.06.2010 PÄÄN JA KAULAN ALUEEN SYÖPÄPOTILAAT: Pään ja kaulan alueen syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ............ 04.10. – 08.10.2010 sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA) MITEN PÄÄSET SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILLE MERI-KARINAAN? 1. Olet sairastunut syöpään ja sairastumisestasi on kulunut aikaa noin puolesta vuodesta viiteen vuoteen. Voit hakeutua Kansaneläkelaitoksen rahoittamalle sopeutumisvalmennuskurssille MeriKarinan toimintaja palvelukeskukseen, mikäli et ole aiemmin osallistunut vastaavalle kurssille. Myös syövän uusiutuessa tai sairastuessasi uuteen syöpään sinulla on mahdollisuus osallistua Kelan rahoittamalle kurssille. 2. Ota yhteyttä joko henkilökohtaisesti, puhelimitse tai sähköisesti oman paikkakunnan Kelan paikallistoimistoon tai Meri-Karinaan, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku, puhelin 02-2657 610 (kurssitoimisto) tai 02-2657 666 (keskus), kurssi@lssy.fi, www.lssy.fi 3. Tutustu kurssitarjontaan ja valitse itsellesi sopivin kurssiajankohta. Meri-Karinan kurssitoimisto palvelee tarvittaessa antaen lisätietoja kursseista, hakukriteereistä sekä kuntoutuksen tavoitteista. 4. Täytä Kelan hakemuslomake KU102. Hakemuslomakkeita on saatavana Kelan paikallistoimistoissa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimipisteissä sekä Kelan internet-sivuilta (www. kela.fi). Tarvittaessa Meri-Karinan kurssitoimiston henkilökunta auttaa hakemuslomakkeiden täyttämisessä. 5. Palauta hakemuslomakkeet liitteineen Meri-Karinan kurssitoimistoon kolme kuukautta ennen kurssin alkamisajankohtaa. Liitä hakemukseen epikriisi eli sairauskertomus tai lääkärin B-lausunto. Edellä mainituista asiakirjoista on käytävä ilmi diagnoosi (sairaus) sekä tämänhetkinen tilanne, joten epikriisi tai lääkärin lausunto tulisi olla kirjoitettu hakemusta edeltäneen vuoden aikana. 6. Noin kuukautta ennen kurssin alkua saat postitse päätöksen Kelalta. Jos olet tullut hyväksytyksi kurssille, saat postitse Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä kutsukirjeen, jossa on selvitetty mm. kuntoutuksen sisältö ja yleiset tavoitteet, tiedot vakuutusturvasta, ohjeet mukaan otettavista henkilökohtaisista varusteista, osallistumisvarmistuslomake sekä ennakkotietokysely. 7. Palauta osallistumisvarmistuksesi ja ennakkotietokysely Meri-Karinan kurssitoimistoon. Ennakkotietokyselyllä pyritään kartoittamaan osanottajien yksilölliset tarpeet ja tavoitteet, jotta kurssiohjelma voitaisiin mahdollisimman pitkälle suunnitella näitä tarpeita ja tavoitteita vastaavaksi.

RINTASYÖPÄPOTILAAT: Rintasyöpäpotilaat (LSSY, TYKS) ............................................................. 13.11. – 22.11.2010 Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ........ 15.03. – 19.03.2010 Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ........ 10.05. – 14.05.2010 sekä jatkokurssi (KELA)............................................................................. 01.11. – 02.11.2010 Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ........ 13.09. – 17.09.2010 Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ........ 22.11. – 26.11.2010 Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) ................................ 15.02. – 19.02.2010 Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) ................................ 26.04. – 30.04.2010 Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) ................................ 31.05. – 04.06.2010 Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) ................................ 18.10. – 22.10.2010 Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat ja läheisineen (RAY)............ 13.12. – 17.12.2010 Ikääntyvät rintasyöpäpotilaat (RAY) .......................................................... 18.10. – 22.10.2010 RUUANSULATUSKANAVAN SYÖPÄPOTILAAT: Alle 65-v. ruuansulatuskanavan syöpäpotilaat ja läheiset (KELA) ............ 01.03. – 05.03.2010 sekä jatkokurssi (KELA)............................................................................. 02.08. – 03.08.2010 Yli 65-v. ruuansulatuskanavan syöpäpotilaat ja läheiset (KELA) .............. 06.09. – 10.09.2010 SILMÄSYÖPÄPOTILAAT: Silmäsyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)....................................... 30.08. – 03.09.2010 sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA) SUOLISTOSYÖPÄPOTILAAT: Avanneleikatut ja heidän läheisensä (LSSY, TYKS) .................................. 11.11. – 13.11.2009 Ikääntyvät suolistosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) .................... 06.09. – 10.09.2010 Avanneleikatut ja heidän läheisensä (LSSY, TYKS) .................................. 08.11. – 11.11.2010 SUUNALUEEN SYÖPÄPOTILAAT: Suunalueen syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ............................ 04.10. – 08.10.2010 sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA) UROLOGISET SYÖPÄPOTILAAT: Urologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) .............................. 28.06. – 02.07.2010 sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA) MUUT KURSSIT: Motivointikurssi syöpää sairastaville sinkkumiehille (RAY) ..................... 21.12. – 23.12.2009 Liikunnallisuuteen ohjaava kurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (RAY)....................................................................................... 08.02. – 12.02.2010 Oikea ote melontaan ja elämään – kurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (RAY) ....................................................................... 03.08. – 07.08.2010 Taideterapiapainotteinen kurssi syöpäpotilaille (RAY) .............................. 15.11. – 19.11.2010 Virkistyskurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (LOMALIITTO) ..... 17.05. – 22.05.2010 Virkistyskurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (LOMALIITTO) ..... 04.10. – 09.10.2010 Yllämainittujen kurssien osalta työikäisille kurssilaisille maksetaan kurssin ajalta toimeentuloturvana kuntoutusrahaa. Kuntoutusraha on yleensä sairauspäivärahan suuruinen ja se on ensisijainen sairauspäivärahaan, erityisrahaan ja työttömyyspäivärahaan nähden. Kurssiin osallistuville omaisille voidaan maksaa kuntoutusrahaa, jos omainen on estynyt tekemästä työtä. Omavastuuosuuden ylittävät matkakulut korvataan. KURSSI ROHKAISEE KYSELEMÄÄN Sopeutumisvalmennuskurssilla luennoi useita asiantuntijoita, mm. syöpätautien erikoislääkäri. Luentojen loppuun asiantuntijat varaavat yleensä aikaa kurssilaisten esittämille kysymyksille. Potilaan hoitoon luennoitsija ei voi ottaa suoraan kantaa, mutta hän voi rohkaista potilasta ottamaan yhteyttä omaan hoitoyksikköönsä. Yksi kurssien tärkeimmistä anneista on kurssilaisten keskinäinen kohtaaminen ja vertaistuki. Keskustelu muiden saman kokeneiden kanssa antaa rohkeutta sairauden käsittelyyn. Tällöin mieltä askarruttavia kysymyksiäkin on helpompi esittää. Sopiva ajankohta kurssille osallistumiseen on hyvin yksilöllinen. Heti diagnoosin saatuaan ei kuitenkaan kannata kurssille hakeutua, sillä tiedon vastaanottaminen onnistuu paremmin, kun akuutti sairastumisen kriisi on ohi.

HAKEMUSLOMAKKEITA SEKÄ LISÄTIETOJA:

Meri-Karinan toimintaja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, 20900 TURKU Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. toimisto, Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 TURKU Puhelin (02) 2657 610 tai 2657 666, telefax (02) 2657 618 ja e-mail kurssi@lssy.fi

10 - 2009 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Työperäisen syövän tunnistaminen on oikeusturva-asia Kun turvatoimet pettävät työmaalla ja kaveri putoaa rakennustelineeltä teloen itsensä, on kyseessä selkeä työtapaturma. Jos sen sijaan altistuu ammatissaan karsinogeeneille ja saa syöpädiagnoosin kolmekymmentä vuotta myöhemmin, ei yhteys syyn ja seurauksen välillä olekaan yhtä ilmeinen. Työterveyslaitoksen Turun aluejohtaja, professori Jyrki Liesivuori perää lisää koulutusta niin yrityksille kuin lääkäreillekin, jotta haitallisten kemikaalien parissa työskentelevien oikeudet toteutuisivat. Lyödäänpä aluksi kylmiä lukuja pöytään. Työterveyslaitoksen ylläpitämään, työnantajien ilmoitukseen perustuvaan ASA-rekisteriin, joka pitää lukua syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneista, kuuluu parhaillaankin noin 25 000 ihmistä. Suomalaisen työntekijän on mahdollista altistua yhdelle tai useammalle niistä noin viidestäkymmenestä kemiallisesta yhdisteestä, joiden syövälle altistavuudesta tutkijat ovat yksimielisiä. Lääkärit puolestaan raportoivat työperäisten sairauksien TPSRrekisteriin vuosittain 7 000 ammattitautiepäilyä ja -diagnoosia, joista 40 prosenttia on kemikaalien aiheuttamia. Työterveyslaitos arvioi työn aiheuttavan vuosittain noin 500 syöpätapausta. Vuosittain meillä korvataan kuitenkin vain noin sata ammattisyöpää, joista kaikki ovat asbestin aiheuttamia. Työterveyslaitoksen Turun aluejohtajan, Turun Yliopiston toksikologian professori Jyrki Liesivuoren mukaan hälytyskellojen pitäisi soida. - Suomi on asbestin osalta edelläkävijämaa, mutta se ei riitä, kun meillä on pitkä lista muitakin haitallisia kemikaaleja. Tässä ei ole kyse kauhukuvien luomisesta vaan siitä, että riskinarvio- ja korvausketju pitäisi saada kuntoon. Kyse on ihmisten oikeusturvasta, hän painottaa. Kemikaaliperäisen syövän kehitysperusteet on tunnettu jo

puolen vuosisadan ajan, ja uudet saavutukset bioteknologian alueella antavat jatkuvasti yhä tarkempaa tietoa siitä, mitä kemikaalit soluissamme aiheuttavat. Kansainvälisen toksikologian liiton Eurotoxin puheenjohtajana toimiva Liesivuori on palannut edellisenä iltana liiton kongressista, jossa pinnalla olivat esimerkiksi muovin valmistuksessa käytettävien pehmentimien vaikutukset ihmiseen. Niitä ja muita syövälle altistavia, mutaatioita aiheuttavia ja lisääntymisterveyttä haittaavia CMRaineita tutkitaan Liesivuoren mukaan tällä hetkellä paljon. - Mutta viive siitä, että jotakin todetaan siihen, että lainsäädäntö muuttuu ja jotakin tapahtuu, on hirveän pitkä, hän toteaa. Esimerkiksi Liesivuori ottaa asbestin, jonka haittavaikutukset keuhkoille on tunnettu jo kokonaisen vuosisadan ajan. Kansainvälisen työjärjestön (ILO) arvion mukaan pelkästään vauraissa länsimaissa tulee edelleen vuosittain ilmi 30 000 sen aiheuttamaa keuhkosyöpää ja mesotelioomaa eli keuhkopussin tai vatsaontelon mesoteelisolukon syöpää.

Ennaltaehkäisy työterveyshuollon painopisteeksi

Haitallisille kemikaaleille altistunut tarvitsee osaavaa kohtelua, jotta mahdollinen sairastuminen havaittaisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja hoidoista saisi oikeutetun kor-

vauksen. Professori näkee tässä paljon parantamisen varaa. - Näkemykseni on, että työterveyshuollon tietämys on sangen vähäistä, mikä johtuu yksinkertaisesti siitä, että näitä asioita ei opeteta lääkärien koulutuksessa, Liesivuori harmittelee. Hän lisää, ettei työterveyslääkärien kouluttaminen yksinään riitä, sillä työperäinen syöpä kehittyy yleensä vuosien tai jopa vuosikymmenten ajan ennen kuin se diagnosoidaan. Potilas on silloin jo eläkkeellä ja työterveyshuollon ulkopuolella. Liesivuori katsoo, että työterveyshuollon resurssit eivät riitä vaikeitten sairauksien ehkäisemiseen, koska niitä kuormittavat nykyisellään kohtuuttoman paljon hyvinvointiyhteiskunnan ongelmat, kuten liikalihavuus, ylimääräinen alkoholinkäyttö ja ihmisten vierottaminen tupakasta. Hän tahtoisi nähdä painopisteen siirtyvän vahinkojen korjaamisesta enemmän kohti ennaltaehkäisyä. - Työhön, työterveyteen ja -hyvinvointiin liittyvän toiminnan perustarkoitus on pitää ihmiset terveinä. Ollaan jo ikään kuin menetetty peli kun tutkitaan henkilöä, jolla on sairaus.

Työterveyslaitoksen Turun aluejohtaja, professori Jyrki Liesivuori kaipaa lisää asiantuntemusta työperäisen syövän tunnistamiseen ja torjuntaan. Hän painottaa, että satsaaminen sairauksien ennaltaehkäisyyn olisi edullista paitsi työntekijöiden itsensä, myös kansantalouden kannalta. kien arviointia tehdään työpaikoilla aivan liian vähän. Näin siitä huolimatta, että altistumisen mittareita ja riskinarviointimenetelmiä on kehitetty valtava määrä. Hän katsoo tilanteen johtuvan asiantuntemuksen puutteesta yrityksissä. - Jos yrityksessä jokin kone ei toimi, niin heti osataan soittaa huoltomies paikalle. Jos heidän kirjanpidossaan tai tietokonejärjestelmässään on jotakin kummallista, niin he valtavan äkkiä löytävät sopivan henkilön korjaamaan asiaa. Sa-

moin pitäisi olla altistumisriskien tutkimisessa. Jos riskin selvittäminen on tarpeen, niin hyvä yrityshän tekee sen. Liesivuoren mukaan Suomeen mahtuu yhtiöitä, joiden riskinhallinta on hyvällä tolalla, mutta maan yli 230 000 yrityksen joukosta löytyy liian paljon niitä, joissa työntekijä ei saa riittävää suojaa altistumista vastaan. - Varsinkaan pienimmissä yrityksissä taidot eivät valitettavan usein riitä. Ne tarvitsisivat ihan selkeästi yhteiskunnan

apua, tulee se sitten tutkimuslaitosten tai jonkin muun järjestelmän kautta, hän pohtii. Sairastaminen on paitsi henkilökohtainen tragedia niille, joita se koskee, myös merkittävä kansantaloudellinen menoerä. Liesivuori huomauttaakin, että pienten yritysten tukeminen sairauden ennaltaehkäisemiseksi olisi yhteiskunnan kannalta kuin rahan laittamista pankkiin. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

Pienyritykset tarvitsevat tukea riskinhallintaan

Professori Liesivuori toteaa, että työturvallisuuslainsäädännön edellyttämä altistumisris-

Kemikaalit heikentävät yleistä puolustuskykyä Kemikaalit, jotka eivät suoraan altista sairauksille, voivat olla riski terveydelle, kun pitoisuudet kohoavat riittävän suuriksi. Professori Jyrki Liesivuoren mukaan kemikaalien vaikutukset ihmisen puolustusvasteeseen eivät ole saaneet tarpeeksi huomiota osakseen. - Monet kemikaalit laskevat puolustautumismahdollisuuksiamme erilaisia sairauksia vastaan. Puolustusvas-

teen laskiessa olemme alttiimpia virusten ja muiden mikrobien aiheuttamille sairauksille sekä myös sille, että syöpäsolut alkavat lisääntyä. Syövät ovat kuitenkin vain yksi osa-alue seurauksista, hän sanoo ja mainitsee flunssa-alttiuden kasvun tyypillisenä esimerkkinä alentuneen puolustusvasteen seurauksista. Liesivuori vertaa kemikaalien vaikutuksia stressiin,

joka on yksi tärkeimmistä puolustusvastettamme kuormittavista tekijöistä. - Pieni stressi on ihmiselle hyväksi, mutta kun tietty raja ylittyy, se muuttuu taakaksi. Samoin on monille kemikaaleille altistumisen laita. Valitettavasti ei ole olemassa mittaria, jolla laskettaisiin kaikki pikkuasiat yhteen ja nähtäisiin, milloin niistä tulee kokonaiskuormitus, jota emme voi enää hallita.

Kuvantamisen asiantuntija Kuvantamistutkimukset ovat tärkeä osa oikeaa diagnoosia ja hoitoa. Terveystalossa kuvantamistutkimukset tehdään uusinta teknologiaa käyttäen. Tutkimuksiin pääset nopeasti.  Röntgentutkimukset

 Mammograﬁaseulonnat

 Ultraäänitutkimukset

 Mammograﬁatutkimukset

 Magneettitutkimukset

 Tietokonetomograﬁat

 Luuntiheysmittaukset Katso jäsenedut jäsenlehdestä!

Ajanvaraus 030 633 633

www.chipsters.fi

Terveystalo Turku Aninkaistenkatu 13 Ajo Tuureporinkadulta.

Puhelun hinta lankaliittymästä 8,21 snt/puhelu +3,2 snt/min, matkapuhelinliittymästä 19 snt/min. Jonotus on maksullista.

www.terveystalo.com

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2009 - 11

Vuorotyökin voi altistaa syövälle.

Ammattien syöpävaarat vaihtelevat suuresti Eri ammattien välillä on suuria eroja syöpävaarassa. Pohjoismainen tutkimus vahvistaa, että tupakka, asbesti ja alkoholi ja varsinkin näiden esiintyminen yhdessä on syöpävaarallisin yhdistelmä. Syöpiä on erityisen paljon miestarjoilijoilla. Valtava tutkimus tuo aivan uutta tietoa erityisesti ammatillisten altistumisten vaikutuksista harvinaisimpiin syöpätauteihin. Suomen Syöpärekisterin tilastojohtaja, professori Eero Pukkala on johtanut pohjoismaista ryhmää, joka keräsi 15 miljoonan ihmisen tiedot ammateittain. Tästä joukosta löytyi 2,8 miljoonaa syöpää. Työtiedot kerättiin väestölaskennoista 1960-luvulta 1990-luvulle Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa. Seuranta ulottuu vuoteen 2005. Tiedot julkaistiin kesäkuussa ilmestyneessä Acta Oncologica -lehdessä. Joissakin syövissä ammattien välinen vaihtelu on suurta. Miesten syövissä asbestialtistukseen liittyvä mesoteliooma on 20 kertaa yleisempää putkimiehillä kuin maanviljelijöillä. Puutyöntekijöiden vaara sairastua harvinaiseen nenäsyöpään on selvästi suurempi kuin muilla. Auringon ultraviolettisäteilylle altistuvat kalastajat saavat aika usein huulisyövän, joka on harvinainen syöpä sisätöitä

tekevien, esimerkiksi lääkäreiden, keskuudessa.

Miestarjoilijan riski muita suurempi Pohjoismaisittain suurimmat syöpävaarat miehillä löytyvät tarjoilijoilta. Miestarjoilijat pitivät kärkipaikkaa seitsemässä syöpätyypissä, jotka ovat kurkunpää-, suu-, maksa-, kieli-, keuhko-, virtsarakko- ja peräsuolisyöpä. Maanviljelijät puolestaan sairastuvat vähiten esimerkiksi keuhko-, maksa-, suu- ja kielisyöpiin. Naisilla keuhkosyöpä on kuutisen kertaa yleisempi koneenkäyttäjillä kuin maanviljelijöillä. Kemian teollisuudessa työskentelevät naiset sairastuvat muita herkemmin kielisyöpiin ja emätinsyöpiin. Graafisella alalla sekä miehillä ja naisilla on kohonnut riski sairastua melanoomiin ja muihinkin ihosyöpiin, samoin rintasyöpiin.

Suomen Syöpärekisterin tilastojohtaja, professori Eero Pukkala on johtanut pohjoismaista ryhmää, joka keräsi 15 miljoonan ihmisen tiedot eri ammattiryhmittäin.

Acta Oncologica -lehden pääkirjoituksessa ehdotetaan tulevaisuuden tutkimuskohteiksi vahvoja havaintoja, joille ei ole valmista selitystä. Tällainen löytö on esimerkiksi toimittajien ja autonkuljettajien kohonnut vaara sairastua penissyöpään ja naismaanviljelijöiden muita yleisemmät kilpirauhasen syövät. - Virtsarakon syöpää on perinteisesti pidetty tautina, joka johtuu todennäköisimmin työympäristön altisteista. Vaara oli suurin tarjoilijoilla ja tupakkateollisuuden työntekijöillä, mutta se oli selvästi kohonnut myös esimerkiksi nuohoojilla ja kampaajilla, kertoo professori Eero Pukkala. Nuohoojat altistuvat työssään mm. polysyklisille aromaattisille hiilivedyille eli PAH - yhdisteille, jotka ovat syöpävaarallisten aineiden listalla

Maanviljelijöillä pienin vaara, myös papit pärjäävät

- Pienimmän syöpävaaran ammatteja ovat maanviljelijä, puutarhuri, kalastaja ja metsuri. Myös papit, diakonit ja diakonissat, opettajat ja lääkärit ovat alhaisen syöpäriskin ammatteja. - Ammateissa, joissa on hyväksyttävämpää tupakoida ja nauttia alkoholia, on kohonnut vaara sairastua syöpään. Tarjoilijan on helpompi tupakoida kuin papin tai opettajan. Jos työpaikkana on ravintola, on helpompi nauttia alkoholia kuin jos työpaikkana on kirkko tai luokkahuone, professori Eero Pukkala ottaa esimerkiksi. - Maksasyövän vaarallisimpien ammattien listan kärjessä ovat tarjoilijat, kokit, juomateollisuuden työntekijät, toimittajat ja merimiehet. Tämä viittaa runsaaseen alkoholinkulutukseen. - Keuhkosyövän vaara on suurin tarjoilijoilla, joiden työympäristöä ei onnistuttu saamaan savuttomaksi ennen kuin 2000-luvulla. Myös tupakkateollisuuden työntekijöillä on ollut suuri keuhkosyövän vaara, nähtävästi johtuen siitä, että teollisuudessa jaettiin työsuh-

Kuusi korkeimman syöpäriskin ammattia suomalaisilla miehillä ja naisilla Ammattiluokka

Ylimäärä*

teen mukana ilmaisia Miehet savukkeita työnteki1. Kaivostyö............................................................................+28 % jöille. 2. Merimiehet ........................................................................+19 % - Vuorotyön merkitystä voi olla ha3. Tarjoilijat ............................................................................+15 % vaitsevinaan harvi4. Rakennusten sekätyömiehet ...........................................+14 % naisessa miesten rin4. Ammatissa toimimattomat ..............................................+14 % tasyövässä. Suurim6. Putkimiehet .......................................................................+11 % massa vaarassa ovat toimittajat ja muihinkin suurimman saiNaiset rastuvuuden ammat1. Sotilastyö............................................................................+36 % teihin sisältyy usein yötyö. Yötyöhön li2. Turvallisuustyö ..................................................................+27 % sättiin hiljattain kan3. Hammaslääkärit................................................................+22 % sainvälisen syövän4. Lääkärit ..............................................................................+19 % tutkimuslaitoksen 5. Liikennetyö ........................................................................+17 % (IARC) todennäköisesti syöpäriskiä li6. Johtajat...............................................................................+14 % säävien työolosuhteiden listalle. * Ero saman ikäisen samaa sukupuolta olevan suoma- Naisilla fyysisesti raskaat ammatit laisväestön keksimääräiseen syöpäilmaantuvuuteen suojaavat hieman rinverrattuna tasyövältä. Naisten rintasyövän vaara on Lähde: Eero Pukkala et al. Occupation and cancer – korkein hammaslääkäreillä ja muissa pitfollow-up of 15 million people in five Nordic countries. kää koulutusta vaatiOnline http://astra.cancer.fi/NOCCA vissa ammateissa, Pukkala kertoo. - Suomen osa-aineistossa korkeimoli eturauhasen syöpä, joita liseen asemaan, Eero Pukkala man syöpäriskin ammatteja todettiin noin 340 000. Am- toteaa. ovat kaivosmies ja merimies. mattiin liittyvillä tekijöillä ei Aina ei sosiaalinen asema Sekä elämäntapaan liittyvät näyttäisi olevan vaikutusta suojaa: esimerkiksi sisätöistä tekijät että työpaikan altisteet eturauhasen syövän ilmaantu- aurinkoon kirmaava opettaja voivat selittää riskiä. Kaivok- vuuteen. tai itsensä toistuvasti etelänsissa altistutaan mm. kivipölylPohjoismaat ovat korkean matkoilla polttava lääkäri saa le. elintason maita, ja niitä pide- muita useammin ihomelanooOli myös syöpiä, joiden tään yleensä tasa-arvoisina yh- man. yhteys ammattiin ei näytä teiskuntina. olevan tärkeä. Esimerkiksi - Tämän aineiston pohjalta Teksti: Satu Lipponen suolistosyöpien ja aivokas- voi kuitenkin päätellä, että tiet- Kuva: Lounais-Suomen vainten ilmaantuvuus vaihteli tyihin syöpiin sairastumisella Syöpäyhdistyksen vain vähän eri ammattien vä- on edelleen hyvin voimakas kuva-arkisto lillä. Aineiston yleisin syöpä yhteys henkilön yhteiskunnal-

eQ Turku Omaisuudenhoito Oy tekee yhteistyötä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa tukeakseen sen tärkeää ja arvokasta toimintaa. eQ Turku Omaisuudenhoito Oy on turkulainen omaisuudenhoitoyhtiö, joka tarjoaa korkeatasoisia, yksilöllisiä omaisuudenhoitopalveluita yksityishenkilöille ja yhteisöille. Toimintamme perustuu asiakkaan kanssa tehtävään yksilölliseen sopimukseen asiakkaan varojen kokonaisvaltaisesta hoitamisesta.

eQ TURKU OMAISUUDENHOITO OY Hansa-kortteli Eerikinkatu 13 C, 3. krs. Puh. 09 6817 8385

12 - 2009 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Syövän kanssa on tultava toimeen

Sairautta ei tarvitse pyydellä anteeksi Rankoista syöpähoidoista toipuminen laittaa vahvankin ihmisen koville, kun kivut valtaavat mielen ja töitäkin pitäisi paiskia.

Henkisesti töissä toipilasaikanakin Vaikeasta paranemisprosessista huolimatta hotelli- ja ravintolayrittäjän on ollut käytännössä vaikea irrottautua työstään toipilasaikana, vaikka pa-

perilla mies on ollut sairauslomalla hoitojen alkamisesta syyskuulle asti. Pariskunta pyörittää hotellia ja kolmea ravintolaa Ylläksellä ja Torniossa. Toiminta perustuu elävään musiikkiin, joka on aina ollut lähellä Angerian sydäntä. Mies on myös perustanut oman festaritapahtuman, Twin City Festivalsin. Vuosien varrella Angeria on kutsunut satoja artisteja ja yhtyeitä koti- ja ulkomaisilta lavoilta Suomen Lappiin Jari Sillanpäästä ja Maija Vilkkumaasta The Rasmukseen ja Foo Fightersiin, Samantha Foxia ja Bonnie Tyleria unohtamatta. - Hän on ollut fyysisesti poissa työpaikalta, mutta henkisesti ja puhelimitse läsnä koko ajan, Tuokila paljastaa. Jotakin kertoo sekin, että mies teki töitä tietokoneella sairaalasta käsin siinä määrin, että lääkäritkin hermostuivat. Angeria muistuttaa ensimmäisiä hoitoja seuranneesta shokkitilastaan, jonka aikana hän ei pystynyt työskentelemään. Vieläkin työ pakkaa tuntumaan toisarvoiselta elämän rajallisuutta vasten tarkasteltuna. - Olisin halunnut vetäytyä takavasemmalle koko yrittäjyydestä, mutta siitä ei voi niin vain luopua. Ei siksi, että se olisi niin rakasta vaan siksi, että se on teknisesti hyvin hankalaa. Muuten voisi nyt vain matkustella ja elää elämäänsä, hän tuumaa.

Syöpä ei näy kasvoista Turkuun sopeutumisvalmennuskurssille tullut pariskunta yllättyi, kun muut osallistujat olivat yhtä paria lukuun ottamatta vähintään 20 vuotta heitä vanhempia ja monet kärsivät syövän ohella muistakin sairauksista. Ensijärkytyksen jälkeen

Peräsuolisyövästä toipuva Reijo Angeria ja hänen puolisonsa Anne Tuokila matkustivat Torniosta Turkuun sopeutumisvalmennuskurssille. Liikunnasta on ollut toipumisessa apua sen jälkeen, kun leikkauskivut ovat hellittäneet. Angeria ja Tuokila huomasivat, että saman sairauden läpikäyneillä oli ikäerosta huolimatta kokemuksia samankaltaisista asioista, shokista, oireista ja käytännön hankaluuksista. - Oli hyvä huomata, ettei kurssilla näkynyt yhtään murtunutta ihmistä. Ja että nämä ihmiset ovat edelleen hengissä, vaikka syöpä olisi todettu jo vuosia aiemmin, Reijo Angeria summaa. Hän toteaa, ettei kurssin osallistujista pysty sanomaan ulospäin, kumpi on sairastunut ja kumpi hänen läheisensä. Syöpä ei näy päälle päin. Sairauden mukanaan tuomista käytännön vitsauksista Angeria mainitsee sen, että ruokailutottumuksilla on vaikutusta syöpäkipuihin. On muistettava syödä pieniä annoksia, mikä vaatii opettelemista.

- Mistään ruoasta ei sinänsä ole tarvinnut luopua sen jälkeen kun avanne leikattiin. Ei meillä syödä pelkkiä rehuja ja juoda pillillä piimää, hän tokaisee. Pariskunta on todennut, että joskus on vain hyväksyttävä

se, että sairaus vaatii erikoisjärjestelyjä. Ruoansulatuskanavan syövissä esimerkiksi vessassakäynnin tarve tihentyy, ja paljon aikaa lentokoneessa viettävä Angeria jäi aluksi miettimään, miten vierustoverit pitkillä lennoilla suhtautui-

da vartissa sitä mitä toivoo, tai nälkä ehtii mennä ohitse. Myyrinmaa kehottaa toipilasperheitä miettimään, miten ruokailutilanteen saisi mukavaksi. Viihtyisä ja raikas ruokailuympäristö etäällä keittiön käryistä voi auttaa asiaa, samoin yllätysvieraat ruokapöydässä. Lapsuuden yksinkertaiset suosikkiruoat voivat maistua monta kertaa maukkaammilta kuin mausteiset erikoisuudet.

Ruoansulatuskanavan syöpää sairastava ei ole pikaruokailija

Ruoansulatuskanavan syövissä potilaan on oltava tarkkana, koska vatsa ja suolisto reagoivat herkästi väärään kohteluun. Syödä täytyy siksi useammin kuin ennen sairautta ja aluksi vain pieniä annoksia kerrallaan. Jos jotakin pitää välttää niin siksi, että se nopeuttaa aineenvaihduntaa liikaa tai siksi, ettei se ole tarpeeksi ”sileää” ja voi aiheuttaa suolistotukoksen vaaran. Perusteellinen pures-

kelu on aiempaa tärkeämpää. - Ruokailuun täytyy nyt löytyä aikaa. Ei voi vain hotkaista ja kulauttaa ruokaa nesteellä alas. Aterialla ei kannata juoda paljon, sillä se vähentää pureskelun määrää ja syljeneritystä, mikä on olennainen osa ruoansulatusta, Myyrinmaa opastaa. Testaamalla huomaa, mikä ei sovi omalle elimistölle. Myyrinmaa muistuttaa, että tilanne muuttuu kuitenkin ajan mittaan. - Jos jotain ruoka-ainetta pitää välttää nyt, niin kannattaa kokeilla varovasti uudestaan kolmen kuukauden päästä. Tilanne suolessa muuttuu ajan kanssa, ravitsemusterapeutti neuvoo. Kärsivällisyyttä tarvitaan, sillä aikaa hoidoista voi kulua mitä vain kolmen kuukauden ja kahden vuoden väliltä ennen kuin ruoansulatus ja ravintoaineiden imeytyminen palaavat normaalille tasolle. Teksti: Jarna Lindroos

Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

Etuohjelman avainasiakkuudesta on sinulle paljon hyötyä Paras etusi on henkilökohtainen pankkineuvoja. Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma–pe 8–20 ja varaa aika, niin kerromme myös muista eduista.

Syöpäpotilaan nälkä katoaa nopeasti Mitä ihmettä? Seisooko tuossa tosiaan ravitsemusterapeutti, joka suosittelee syöpäpotilaille vähemmän raakaraastetta ja enemmän punaista lihaa? - Hoitojen jälkeen potilaan rautavarastot voivat olla vähissä, jolloin punainen liha on suositeltavaa. Runsas raakaraasteiden määrä ravinnossa puolestaan vie tilaa enemmän energiaa sisältäviltä raaka-aineilta, täsmentää Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ruoansulatuskanavan syöpää sairastavien potilaiden sopeutumisvalmennuskurssille puhumaan tullut ravitsemusasiantuntija Asta Myyrinmaa Turun yliopistosta. Potilaan tarve energian ja ravintoaineiden saannille on korostunut samalla, kun ruokahalu on tavallisesti heikentynyt. Riittävästä ravinnonsaannista huolehtiminen vaatiikin vaivannäköä. - Syöpähoitojen jälkeen ruokahalu voi olla erilaista, mielen nälkää, joka katoaa nopeasti. Potilaan pitäisi saa-

sivat koneen käytävällä ramppaamiseen. Asia kuitenkin järjestyi kysymällä lippuja varatessa käytäväpaikkaa. Sairautta ei tarvitse pyydellä anteeksi.

Nordea Pankki Suomi Oyj

Joulukuun alussa lappilaiset Reijo Angeria ja Anne Tuokila olivat lähdössä Thaimaanmatkalle heti pariskunnan tyttären lakkiaisjuhlaa seuraavana päivänä. Vain kolme päivää ennen lähtöä Angerialla todettiin vakava anemia. Lääkäri langetti matkustuskiellon. Löydöksen taustat olisi ensin selvitettävä. Ennen kuin huomasikaan, hyvävointiseksi itsensä tuntenut mies joutui totuttautumaan elämään suolistosyövän kanssa. Nyt, vuotta myöhemmin pariskunta kuvailee, miten kuukaudet tuntuivat matelevan eteenpäin, vaikka jälkikäteen ajatellen hoitojen ketju eteni kuin juna. Jouluaattoon mennessä kaikki tautiin liittyvät selvitykset olivat valmiina. Uudenvuoden aattona tuli sädetyshoitosuunnitelma ja heti loppiaisen jälkeen sädetys aloitettiin - viiden viikon satsi viitenä perättäisenä päivänä. Tammikuun puolivälissä kasvain leikattiin ja seuraavat kaksi ja puoli kuukautta Angerialla oli avanne, joka poistettiin uudessa leikkauksessa maaliskuun lopulla. - Siihen aikaan mahtuu paljon kipua ja tuskaa ja vähän kyyneleitäkin. Lokakuun 27. päivä on ensimmäinen iso jälkitarkastus. Päällimmäisenä mielessä on ajatus, että onko syöpä lähtenyt laajenemaan, Angeria toteaa. Toipilasaikana särkylääkkeitä on kulunut ja paljon. Kipu on ollut niin lamaannuttavaa, että särkylääkkeillä sinnittelevä Angeria on tuskin muistanut ajatella koko syöpää kuin vasta viime aikoina.

Teemme sen mahdolliseksi

nordea.fi

TÄLLÄ ILMOITUSKUPONGILLA

Meri-Karinan toimintaja palvelukeskus Seiskarinkatu 35, 20900 Turku puh. 265 7606

Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 Turku puh. 265 7944 - Uusi toimipiste Karinankulmassa!

Kakskerta, Keikkulantie 33, 20960 Turku puh. 0400 510 315 -

lymfaterapia veteraanikuntoutus Kelan vaikeavammaisten kuntoutus Kaupungin ja TYKS:n ostopalveluosoitukset Syöpäyhdistyksen jäsenet -15% lähetehoidoista

LOKA-MARRASKUUN TARJOUS ILMAINEN HOITOKERTA 10-KERRAN HOITOSARJAN ALOITTANEILLE.

Esko Hirvinen fysioterapeutti

0400 510 314 Juha Karppanen fysioterapeutti

050 550 9369 Pasi Vesa kuntohoitaja

0400 510 315

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2009 - 13

Tervetuloa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Matkatoimisto Matkarin matkoille Tasavallan ykköskohteet - Eduskuntatalo ja Ritarihuone perjantaina 27.11.2009

Tuomasmessu Turun Mikaelinkirkossa 15.11.2009

Yhdessä tekemisen iloa Turun Mikaelinkirkossa vietetään tuomasmessua sunnuntaina 15.11.2009 klo 18. Tuomasmessut ovat Suomen Liikemiesten Lähetysliiton ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteistä toimintaa. Marraskuun messussa on yhteistyökumppanina Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

Valvomisen sunnuntai Kirkkovuoden lopussa puhutaan hyvin vakavista asioista. Tuomiosunnuntaita edeltävä kirkkovuoden viimeistä edellinen sunnuntai on valvomisen sunnuntai. Pyhäpäivän sanoma painottaa hengellistä valvomista ja Kristuksen paluun odotusta. ”Ihminen kotiutuu helposti tähän maailmaan ja unohtaa, ettei hän elä täällä pysyvästi. Kristityn tulisi olla joka hetki valmis lähtemään tästä elämästä”, todetaan jumalanpalvelusten kirjan pyhäpäivän esittelytekstissä. ”Väsymisen ja välinpitämättömyyden vaara on suuri”, jatketaan esittelyssä. Valvominen tuntuu näin kovin vakavalta ja rasittavalta. Tämä elämän lyhyyden ja väliaikaisuuden kokeminen tuntuu jo muutenkin riittävän raskaalta ja joskus ahdistavalta. Eikö valvomisen sunnuntaihin voisi sisältyä jotain, joka rohkaisee meitä kaiken elämän tuskan keskellä katsomaan luottavaisesti ja turvallisesti tulevaisuuteen ilman suuria hengellisiä ponnisteluita. Mitä siis valvominen voisi olla?

Valvominen ei olekaan voimia kuluttavaa jännitystä, vaan se on turvallista luottamista siihen, että Jumala on aloittanut meissä hyvän työn ja saattaa sen päätökseen. Me teemme vain sen. mikä tehtäväksemme on annettu ja katsomme luottavaisesti tulevaisuuteen. Olemme uskollisia omalla paikallamme ja omassa kutsumuksessamme, mikä se sitten onkin. Jos tiedämme maailman huomenna loppuvan, istutamme tänään omenapuun.

Tuomasmessuja Turussa 20 vuotta Tuomasmessuja on järjestetty Turussa noin 20 vuotta. Ensimmäiset messut vietettiin Varissuon seurakuntakeskuksessa ja myöhemmin siirryttiin Mikaelinkirkkoon. Toiminta perustui alusta lähtien vapaaehtoisten tekemiseen ja palvelemiseen erilaisissa tehtävissä messun suunnittelussa ja toteuttamisessa. Mukana on vuosien mittaan ollut satoja vapaaehtoisia, joista monet ovat olleet alusta saakka mukana. Messuihin osallistuu nykyisin 200 - 300 henkeä. Parhaimmillaan kirkko on täyttynyt yli tuhannesta osallistujasta. ”Perusmessussa” on mukana pari sataa henkeä. Ehtoollinen, musiikki, rukous ja hiljentyminen ovat keskeisiä elementtejä messussa. Ystävien tapaaminen ja ihmisten kohtaaminen ovat myös olennainen osa messua, joka jat-

kuu yleensä Sinitaivassalin teejatkoilla. Tuomasmessut yhdistävät ihmisiä eri puolilla maailmaa. Yhdysvalloissa vietetään tuhansien osallistujien tuomasmessuja . Messuja vietetään kymmenillä paikkakunnilla myös Ruotsissa, Norjassa, Islannissa, Tanskassa ja Saksassa, kerrotaan Helsingin tuomasmessujen kotisivuilla. Suomessa messuja vietetään myös kymmenillä paikkakunnilla, järjestyneimmin Helsingissä, Turussa ja Tampereella.

Yhdessä tekemisen iloa Marraskuun tuomasmessussa voidaan jälleen kokea yhdessä tekemisen iloa, kun yhteistyökumppanina on Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Messun suunnittelussa on mukana monia yhdistyksen edustajia ja toteuttamisessa useita tuttuja henkilöitä: juontajana Juhani Laven, saarnaajana Heikki Suominen ja esirukousjohtajana Risto Heikkilä. Muissa tehtävissä ovat mukana mm. Arto Arvonen, Kari Ojala sekä Marjo ja Rauno Sjöroos. Tule siis Sinäkin mukaan! Kolehti messussa kerätään Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:lle, käytettäväksi kotisaattohoidon kehittämiseen. Mikko Lännenpää Pastori, Suomen Liikemiesten Lähetysliiton toiminnanjohtaja

Päiväretkellä Helsinkiin tutustutaan juhlalliseen Eduskuntataloon, joka on itsenäisyyden ja suomalaisen päätöksenteon korkein monumentti sekä 200 kansanedustajan työpaikka. Eduskuntatalolta suunnataan Suomen kansallisgalleriaan Ateneumiin, jossa on esillä laaja Pablo Picasson (1881-1973) tuotantoa esittelevä näyttely, ainoana Pohjoismaissa. Ritarihuoneen kierroksella kuullaan aatelissukujen taustoista ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä Ritarihuoneen nykyisistä tehtävistä.

Matkaohjelma:

Lähtö klo 7.30 Ortodoksisen kirkon luota, Yli-

opistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, jossa ensimmäisenä tutustumiskohteena on Eduskuntatalo. Täältä siirrytään Ateneumiin Picasso -näyttelyyn. Lounas Scandic Grand Marinassa. Viimeisenä tutustumiskohteena on Ritarihuone. Turkuun palataan noin klo 18.00. Matkan hinta: jäsenet 88 euroa ei-jäsenet 102 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * lounas * sisäänpääsymaksut ja opastukset ohjelman mukaan * matkanjohtajan palvelut

”Salaa rakas” - hyväntuulen komedia Helsingin Kaupunginteatterissa lauantaina 14.11.2009 ”Salaa rakas” on varsinaista ilotulitusta alusta loppuun. Farssikomedia, jossa kaikki ei tietenkään ole sitä miltä näyttää, ainakaan roolihenkilöiden näkökulmasta. Rooleissa mm. Santeri Kinnunen, Heidi Herala, Asko Sarkola, Vuokko Hovatta, Sampo Sarkola, Eppu Salminen, Jyrki Kovaleff.

Matkaohjelma:

Lähtö klo 10.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, jos-

sa Kaupunginteatterissa seurataan klo 13.00 ”Salaa rakas” -esitystä. Väliajalla kahvitarjoilu. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 18.30. Matkan hinta: jäsenet 72 euroa ei-jäsenet 86 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * teatterilippu * väliajan kahvitarjoilu * matkanjohtajan palvelut

”Mies, joka kieltäytyi käyttämästä hissiä” -komedia Lilla Teaternissa keskiviikkona 25.11.2009 ”Mies, joka kieltäytyi käyttämästä hissiä” -näytelmä kertoo vanhenevan miehen yksinäisyydestä ja töölöläisen kerrostalon hissistä. Esitys on yhtä aikaa hykerryttävän hauska ja itkettävän surullinen. Lasse Pöysti on alusta loppuun lavalla yksin, mutta hänen lavakarismansa ei herpaannu hetkeksikään.

Matkaohjelma:

Lähtö klo 12.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, jos-

sa Lilla Teaternissa seurataan klo 15.00 ”Mies, joka kieltäytyi käyttämästä hissiä” -komediaa. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 19.00. Matkan hinta: jäsenet 54 euroa ei-jäsenet 68 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * teatterilippu * matkanjohtajan palvelut

Lucian päivän retki Liedon Vanhalinnaan ja Tuorlan planetaarioon sunnuntaina 13.12.2009 Matkaohjelma:

Lähtö klo 9.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Liedon Vanhalinnaan, jossa aloitetaan Lucian päivän vietto nauttimalla glögiä kartanon tallissa. Seuraavaksi kuullaan Lucian tarinaa, tutustutaan Mauno ja Ester Wanhalinnan kotiin sekä juodaan kahvit. Vanhalinnan jälkeen tutustutaan Liedon keskiaikaiseen kirkkoon. Täältä jatketaan Tuorlan majataloon, jossa nautitaan noutopöydän antimista ennen kuin Joulutähden mysteeri avautuu silmien eteen Tuorlan pla-

netaariossa. Planetaarioesityksen jälkeen palataan Turkuun noin klo 16.00. Matkan hinta: jäsenet 62 euroa ei-jäsenet 76 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset ohjelman mukaan * glögi- ja kahvitarjoilu sekä lounas * sisäänpääsymaksut ja opastukset ohjelman mukaan * matkanjohtajan palvelut

”Maija Poppanen” -musikaali Helsingin Kaupunginteatterissa lauantaina 5.12.2009 Maija Poppasen tarina on lähellä tähtiä, lentäähän hän sateenvarjollaan luoksemme suoraan taivaasta. Lumoavan musiikin siivittämä musikaali on täynnä sadun ihmeitä ja taikuutta, joka tekee siitä kaikenikäisten esityksen.

Saarna: Heikki Suominen Juontaja: Juhani Laven Tervetuloa!

Tuomasmessu Mikaelinkirkossa su 15.11. klo 18 Yhteistyössä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r. y. www.missionmen.fi/tuomasmessu

Matkaohjelma:

Lähtö klo 8.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, jossa vieraillaan Merimaailma Sea Lifessa. Altaiden joukosta löytyy kaikkea pienestä vuorovesialtaasta isoon valtamerialtaaseen, yhteensä yli 50 jännittävää ja mielenkiintoista näyttelyallasta.

Ennen musikaaliesitystä nautitaan kolmen ruokalajin lounas ravintola Juttutuvassa. Klo 13.00 seurataan Kaupunginteatterissa ”Maija Poppanen” -esitystä. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 18.00. Matkan hinta: jäsenet, aikuiset 125 euroa lapset alle 16 -v. 85 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * kolmen ruokalajin lounas * sisäänpääsymaksu Sea Lifeen * musikaalilippu * matkanjohtajan palvelut

Ennakkotiedot seuraavista teatterimatkoista:

• ”Kvartetti” Helsingin Kaupunginteatterissa perjantaina 5.2.2010. Ylivoimaisen suositun ”kvartetin” esitykset jatkuvat Helsingin Kaupunginteatterissa vielä keväällä 2010. • ”Valtakunnan häirikkö” Helsingin Kaupunginteatterissa torstaina 25.2.2010. ”Valtakunnan häirikkö” on hirtehinen komedia Vennamon ja Kekkosen sitkeästä, pitkästä painista.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari Oy, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku. Puhelin (02)2657 913. Avoinna maanantaisin klo 8.00-18.00 tiistaista perjantaihin klo 8.00-16.00

14 - 2009 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

alueen asumis- ja ut esittäytyvät

Paan hiemitä a sita hur-

, 73, neljä oitajat sillä li pasijaitvelu-

iseksi myöturva ulleet mmikydänähoi-

meille rassa e kermmin aikahetki räisilii apnnosn lääatkin lassa,

ksiosniilla muisvaloMerelvärit mokukat iruu-

tänyt, , kun Valtompien aluksi in. n laiovat eensa

Ajoitus on kaiken A ja O palvelun Meri-Karinan luonnonkauniille alueelle lisää tehostetun asuntoja ja palveluvuokra-asuntoja ikääntyville kansalaisille Karinakoti on yksi Suomen neljästä saattohoitokodista. Se on tarkoitettu potilaille, joiden syöpä tai muu vakava sairaus on parantavan hoidon ulkopuolella. Lähettävä lääkäri tekee päätöksen muutosta yhteisymmärryksessä potilaan ja omaisten kanssa, kun potilas ei enää selviydy kotona. Hoidon tavoite on mahdollisimman hyvä kivun ja muiden oireiden lievitys. - Saattopotilaan pitää saada viettää jäljellä oleva aikansa

rauhassa nauttien paikasta, ilmapiiristä, hyvästä hoidosta ja omaisista ilman syöpähoitojen haittavaikutuksia, tiivistää syöpätautien erikoislääkäri Outi Hirvonen. Lääkkeiden lisäksi potilaat saavat henkistä tukea ja apua käytännön asioissa. Lähtijällä saattaa olla paljonkin pohdittavaa ja järjesteltävää: Miten esimerkiksi kertoa asiasta lapsille? Ja mitä tehdä asunnolle? - Saattohoitopäätös tulisi tehdä riittävän ajoissa. Ei ole

tarkoitus, että potilas kuolee heti saavuttuaan. Olisi hyvä, jos olisi aikaa käydä läpi elettyä elämäänsä ja keskustella omaisten kanssa siinä vaiheessa, kun voimia on vielä jäljellä, Hirvonen sanoo. Sairaalassakin työskentelevä Hirvonen arvostaa Karinakodin levollista ilmapiiriä. Lääkärin 20 viikkotyötuntia antavat aikaa keskustella potilaitten kanssa muustakin kuin akuuteimmista ongelmista.

Lounais-Suomen Syöpäyhdis- Karinan alueella oli yhteensä tys r.y. on tehnyt Asumisen viisi. Rakennushankkeita torahoitus- ja kehittämiskeskuk- teuttamaan valittu työryhmä on selle (ARA) anomuksen varo- esittänyt yhdistyksen hallitukjen saamiseksi vuokra-asunto- selle uusien tilojen rakentamisjen rakentamiseen Meri-Kari- ta nykyisen Meri-Karinan toinan alueelle. Yhdistyksellä on minta- ja palvelukeskuksen Turun kaupungilta vuokratulla yhteyteen. tontilla rakennusoikeutta jäljellä noin 1 300 neliömetriä. ARA Yhdeksän tehostetun on tehnyt 26.5.2009 päätöksen, jonka mukaan Lounais-Suo- palvelun asuntoa ja men Syöpäyhdistykselle on 17 palveluvuokramyönnetty ehdollinen varaus asuntoa erityisryhmien investointiavustukseen, määrältään 1 617 200 Rakennushanke käsittää yheuroa, ja vuokra-asuntojen ra- deksän tehostettua palvelukentamisen korkotukilainaan asuntoa ja 17 palveluvuokra2 223 600 euroa. Yhdistyksen asuntoa ikääntyville henkilöiloma rahoitusosuus hankkeesta le. Tehostetun palveluasunnon on 202 200 euroa. koko on 33-47 m2 ja asunto Rakennushanke käsittää käsittää tupakeittiön, makuualasuinhuoneistojen lisäksi nii- kovin sekä pesuhuoneen. hin liittyvien palvelutilojen Asukkaiden yhteisessä käytösrakentamisen. Palvelutilojen sä on ruokailu- ja askartelutila. osuuteen sisältyy Meri-Kari- Ikääntyville henkilöille tarkoinan toimintaja palvelukes- tettujen palveluvuokra-asuntokuksessa toimivien keittiö- ja jen koko on 39-47 m2, ja arvipalvelutilojen laajennus ja ny- oitu vuokra on 12,50 euroa kyaikaistaminen, sekä nykyis- neliömetriltä. Tehostetun palIiro Harjunkoski (vas) ja Simo Koivisto arvostavat Karinakodin sijaintia luonnon helten asuntojen ja kuntoutuskurs- veluasumisen vuokra on asun- Olethan kanssani vielä lausahtaa riippuen Kaarina412Pöyhönen-Siimesmäki aviomie- massa. silaisten käytössä olevien ma-kauan, non pinta-alasta helleen hellästi ja varmistaa,587 että tämän liivin vetoketjut ovat kiinni. Takana on 40 joitustilojen saneeraus. euroa kuukaudessa, hoitovuotta yhdessäeloa, joista viimeiset 13 vuotta palveluvuokra-asunmaksu alkaen 1.100 Meri-Karinan euroa nossa. kuukaudessa riippuen asukSijoituspaikkavaihMeri-Karinan toimintaja palvelukeskuksen uuden ja vanhan asunto-osan väliin jää noin 300m2:n suuruinen tila, kaan tarvitsemasta hoitohenki- johon on tarkoitus rakentaa kävelyrata, erilaisia puutarha toteaa, ja akvaario. Karinakodissa kello pelejä, ja ka- pieni Harjunkoski että itsekin osaisin olla rauhallinen toehtoja yhteensä lökunnan avusta ja ateriamaksu lenteri menettävät merkitykomaisten hyvä olla aloitteelli- ja antaa aikaa, olla rehellinen viisi on 300 euroa kuukaudessa. sensä. Saattokodin rauhaa var- sia ja aktiivisia. ja suora, mutta samalla hellä, Lounais-Suomen Syöpäyhdis- Turvahälyttimet, sähkö- ja veKaarina Pöyhönen-Siimesteihin tulee lähdettyä aina sil- tioivat jykevät männyt ja valoa Tekemistä riittää - Olen hyvin kiitollinen, et- Harjunkoski miettii. tyksen hallitus on kokouksesmäki, 79, ja Seppo Siimesmä- simaksut sisältyvät vuokraan. loin tällöin. syleilevät lehtipuut, meri ki- tä äiti saa sairaanhoidollisen Suorapuheisuus ei ole kaisaan työHoito ympärivuorokauki, 72,5.6.2009 muuttivatnimennyt Meri-Karinan SeppoonSiimesmäki on toiRisuja tulee pitkän asumis- maltelee niiden takana. Ele- avun kodinomaisessa ilmapii- kille helppoa. Kun yhteistä airyhmän, jonka tehtävänä on tista. Lisäksi yksiköstä löytyvastavalmistuneelle palvelu- minut naapuruston epäviral- kokemuksen myötä olohuo- tään potilaan aikaa, jossa keho rissä. Täällä ei ole vain lääkäri kaa on jäljellä rajallisesti, pelsaattaa Meri-Karinan lääkäripalvelut. asuntoalueelle ennen vireillä kaikkia vät lisena puuseppänäAsumiseen ja huolto- neen mahdottomalle tuuletusik- sanelee päivän rytmin. X:ää ja hoitaja Y:tä, jotka hoi- ko siitä, että pahoittaa toisen olevien rakennushankkeiden ravinto-, muita, virallisen muuttopäivän sisältyvät miehenä asukkaiden alusta alkaen. Meri- kunalle. Pöyhönen-Siimesmäki Kun Iiro Harjunkoski ja hä- taisivat äitiä numeroituna poti- mielen, voi olla melkoinen. suunnittelu loppuun. Työryh- siivousja vaatehuoltopalvelu aattona. Karinasta löytyy eläkkeelle näyttää kädestä pitäen, miten nen enonsa Simo Koivisto tu- laana. Sairaan ei tarvitse piilo- Mieltä painavat asiat eivät kuimän- Sairastuin puheenjohtajana toimii viriketoiminta. Meri-Kavakavaan ast- sekä jääneen koneenrakennustekmahdoton vanhan naisen on levat Karinakotiin tapaamaan tella tarpeitaan peläten olevan- tenkaan lakkaa olemasta sillä, kauppatieteiden tohtori h.c. rinan keittiö huolehtii ravintomaan eikä talossamme ollut nikon loihtimia astiakaappeavata se reumaattisin sormin. Harjunkosken äitiä, he karista- sa taakaksi, vaan ihminen koh- että ne lakaistaan maton alle. Matti jäseninä hissiä. Koivurinta, Hän ei jaksanut enää palveluista. ja, lapsiportteja ja televisioAsumisen turvallisuus saa vat harteiltaan kiireen ja stres- dataan ihmisenä, huokaa Har- Harjunkoski kertoo, ettei arkkitehti EirajaKejonen, johkantaa minua kauppakassepöytiä. Rivitaloja ympäröivä alkuperäisasukkailta kiitosta. sin. Eron hetki lähenee, nyt junkoski. omainen jää murheineen yktaja Timoaikaa Lundstedt, ja yhtä portaitarakenylös, Toiminnallinen pensasaita on miehen aikaan- Sitä tuo kotisairaanhoidon te- keskitytään olennaiseen. YhSaksassa asuva Harjunkos- sin. Hoitajilta saa apua ja tunusmestari Toni Mattsson, Pöyhönen-Siimesmäki sanoo puisto saannosta samoin kuin suurin hokkuus, sohvapöydälle sijoi- dessäoloon. ki ja Norjasta saapunut Koi- kea, jos puhuminen tuntuu vaitoimitusjohtaja Kari Ojala ja ja katsoo silmät nauraen osa pariskunnan kodikkaan tettu turvapuhelin ja Ka- Mielikuvitusta saa käyttää visto ovat panneet merkille, et- kealta. Ei tarvitse yksin muarkkitehti Bo Wennerström, on tarkoitus omaishoitajamieheensä, joka Rakennustyöt kaksion huonekaluista. Viime rinarannan ympärivuorokauti- kaikenlaisen hyvän keksimi- tä kaukaakin matkannut omai- rehtia kaikesta. sekä sihteerinä suunnittelukun on ARA on tehhuitaisee kädellään hyväntuu- aloittaa aikoinaheti vaimo jarrutellut, nen päivystys. Sekä tietenkin seen. Huomasin tuolla pihalla nen saa olla läheisensä tukena Lähdöstäkin keskustellaan, päällikkö Outi Reuter. Lisäknyt lopullisen päätöksen varo-jo välittävät naapurit. lisesti. jotta Sepon sydän saisi kauniin paikan, jossa sänkypo- niin paljon kuin itse kykenee. vaikkei se ole helppoa. Sekä si yhdistyksen hallitus nimesi myöntämisestä hankkeelle. - Alue oli pelkkää aukeaa jen hiukan lepoa. Uusille teki- Naapuri vahtii naapuriaan, tilaskin voi nauttia luonnosta, Kivenheiton päässä on Meri- saattaja että saatettava voivat keittiöja ravintolatilojen on arvioitu vakun tulimme. Luonto on laakas- Rakennusaika jöille olisi naapurustossa ky- katsoo syttyykö aamulla valot. ja ulkoilumahdollisuus järjestyi Karinan ruokala, yöpyminen pelätä loukkaavansa tärkeää jennusta ja nykyaikaistamista vuodeksi. vanut ympärille, omenapuu on jaaksi syntää. Jos ei syty, niin selvitetään on- heti. Musiikki on äidilleni hy- onnistuu vierashuoneessa ja ihmistä. Lopulta sanat voivat varten oman työryhmän, jonka Meri-Karinan ja täyttänyt tontin, jatkaa PöyhöMeri-Karinan toimintahoito- ja liiko siellä matkustettu vai sairas- vin rakas asia, ja nyt hänellä on äidin huoneeseenkin voidaan kuitenkin vapauttaa. puheenjohtajana kaup- palvelukeskuksen uuden ja nen-Siimesmäki toimii mietteliäästi. kuntapalvelujen käyttö on jäätuttu. Yleensä kaikki ilmoitta- myös mahdollisuus kuunnella tuoda ylimääräinen sänky, jos - Voi olla potilaalle suuri paneuvos Arvonen, asunto-osan väliin jää MuutostaArto on kulunut ylijäsekol- vanhan nyt vähiin. Siinä missä Siimesvatkin matkoistaan, Siimesmä- huoneessaan lempimusiikki- haluaa tai on tarvetta olla läsnä helpotus, että tuntee saavansa ninä arkkitehti Eira Kejonen, noin 300 m2:n suuruinen toimetoista vuotta. mäki viihtyy verstaalla, hänen ki kuvailee rivitalon tapoja. aan, Harjunkoski hymyilee. yön tunteinakin. lähteä täältä eteenpäin rauhaskeittiöpäällikkö Laiho ja minnallinen tila, johon tarMeri-Karina Juha oli avioparille vaimonsa nauttii kodin on rauhasOn perjantai ja kello lähesKun äidin syöpä todettiin sa, omaisten luvalla. Minusta rakennusmestari Toni Mattsrakentaa tuttu jo ennen muuttoa. Pöyhö- koitus ta. Entinen myyjäkävelyrata, ja nykyinen tyy kolmea. Ihailemme vielä parantumattomaksi ja hän tar- Lupa lähteä on erittäin tärkeää sanoa potison, sekä sihteerinä pienilukemista, puutarha nen-Siimesmäki oli toimitussairastu- erilaisia isoisoäitipelejä, harrastaa yhdessä pihan mustikkapuskia vitsi ympärivuorokautista hoilaalle, ettei tarvitse enää ponjohtaja Kari Ojala. Arkkitehti ja akvaario, sekä sijoittaa alunut syöpään kaksikymmentä kirjoittamista sekä kreikan ja sitten on aika päästää Seppo vaa, järjestyi Karinakodin po- Tämä prosessi on kyllä ol- nistella, jos ei jaksa, Koivisto Bo Wennerström on osallistueelle tuoleja ja pöytiä levähvuotta aiemmin ja hänen mie- kieltä. Ruokailu- ja kuntoutus- saunamajurin hommiin. tilaspaikka Raision kotisai- lut valtavan raskas, mutta olen sanoo. nut myös tämän Syöpäyhdistyöryhmän dystä ja seurustelua varten. hensä tunnettiin mahdollisuuksia pariskunta raanhoidon ja Tyksin sosiaali- oppinut täällä paljon. Henkilö- Parasta olisi, jos saisi nähtoimintaan. Hanketta koskeviin tiedustetyksen vapaaehtoisten pitkäai- käyttää toisinaan, naapurissa Teksti ja kuva: hoitajan sekä lääkärin avulla, kunnan toiminnasta huokuuhenkilöille dä toisenkäsittävät saavan rauhan, lisää Yhdeksän tehostetun palvelun asuntoa ja 17 palveluvuokra-asuntoa ikääntyville asunnot Uusien rakennusten sijoiluihin vastaa toimitusjohtaja Kari kaisena talkoopäällikkönä. sijaitsevan kappelin konsert- rakennetaan Jarna Lindroos vaikka paikkoja on rajoitetusti. rauha ja välittäminen. nykyisen Meri-Karinan toimintaja palvelukeskuksen yhteyteen.Kunpa Harjunkoski. tuspaikkavaihtoehtoja Meri- Ojala, puhelin 02 - 2657 601.

Äitiä saattamassa

Alkuperäisasukkaat arvostavat turvallisuutta

Meri-Karinantoimintatoiminta- ja Meri-Karinan japalvelukeskus palvelukeskus

Karinakoti Karinakoti

M ta

Pa Se -1 -4 -v

Ka teh -1 -1 -v -h -r -t

Ka pä riv ur Va ikk

Ka vir toa hu toi läh hu

M pa my

M Ka sai lik tam

Lo ho av dä elä lou

Ka sit ta

Ka om

Ka ma ja kä

As ma

Pa nu mu no ja

To Sih He

- Pa h -H -A -K -A -K M -V -A L

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2009 - 15

Myötäelämisen tarve määrittää Meri-Karinan asukkaan elämää Siiri Taneli, 90, muutti Meri-Karinan palveluasuntoalueelle liki kaksikymmentä vuotta sitten. Sittemmin hän on ehtinyt toimia vapaaehtoistyössä niin pienten lasten kuin saattohoitopotilaidenkin parissa. Usko on ollut Tanelin elämää ohjaava tekijä pienestä pitäen. Siiri Tanelin tuntevat MeriKarinassa lähes kaikki, sillä hän muutti aikanaan ensimmäisten joukossa rivitalokaksioon toimintaja palvelukeskuksen vastavalmistuneelle palveluasuntoalueelle. Silloin oltiin aivan kesän kynnyksellä. - Ei kestänyt kuin hetken kun huomasin, että tämä on minun paikkani. Sain asua yksin ja ovi avautui suoraan pihalle. Siksikin tämä talo on ollut minulle sopiva, että rakastan seurustella kaikenlaisten ihmisten kanssa. Täältä on aina löytynyt puhekavereita, kiittelee Taneli ja mainitsee vakiintuneeksi tavakseen keskiviikkoiset visiitit naapurin Mummonkammariin, jossa jutustellaan naapurien kesken kahvikupposen äärellä.

Auttamisesta sisältöä eläkepäiviin Työntäyteiseen elämään tottunut maatalon emäntä, leskeksi jäänyt äiti ja isoäiti ei halunnut jäädä eläkepäivinään lepäämään laakereilleen, vaan kaipasi päiviinsä merkityksellistä toimintaa. Naapurin vinkistä Taneli hakeutui ensin lastenhoitajaksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton vapaaehtoisrenkaaseen. Pian hän kävi myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tukihenkilökurssin ja alkoi käydä lähistöllä sijaitsevassa saattohoitokoti Karinakodissa tapaamassa potilaita,

Palvelurivitalohuoneistoja, Seiskarinkatu 30, Turku - 10 kpl yksiöitä (40 m²) - 6 kpl kaksioita (50 m²) - 4 kpl 3 h + k + s (81,5 m²) - vuokra 9,86 e / m²/kk Kenelle palvelut on tarkoitettu - syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen - pitkäaikaissairaille - vammaisille - terveydenhuollon, sosiaalihuollon tai muiden viranomaisten osoittamille palvelujen tarvitsijoille

Palveluasunnot Karinaranta ja Meri-Karinan palveluasunnot sijaitsevat luonnonkauniissa ympäristössä meren rannalla Turun Hirvensalossa. Meri-Karinan palveluasunnot ovat rivitalohuoneistoja. Karinarannan asunnot sijaitsevat kahdessa kerroksessa ja suurimmassa osassa huoneistoja on merinäköala. Asukkaat sisustavat huoneistonsa itse. Varsinkin Karinarannan asuntoja suunniteltaessa on otettu huomioon esteetön liikkuminen apuvälineitä käytettäessäkin. Karinarannan yhteisiä tiloja ovat aulan seurustelu- ja ruokailutilat, takkahuone, virike- ja viherhuone, saunaosasto sekä luonnonkauniit ulkoterassit vapaa-ajan viettoa varten. Hoitohenkilökunnan antaman terveydenhoidon lisäksi Karinarannassa huolehditaan asukkaiden ravinto-, siivousja vaatehuoltopalveluista sekä viriketoiminnasta. Annettava hoito on ympärivuorokautista ja hoitohenkilökunta koostuu lähi- ja sairaanhoitajista. Myös lääkäripalveluja on saatavissa. Yleisestä siisteydestä huolehtii talon oma siistijä. Kaikissa huoneistoissa on invavarustettu wc/kylpyhuone tarvittavin tukikahvoin sekä baarikeittiö olohuoneen ja alkovin lisäksi. Nyt on aika hieman hengähtää. Siiri Taneli saavutti elokuussa kunnioitettavan 90 vuoden iän. Keinutuoli on lahja naapureilta ja toimintaja palvelukeskus MeriKarinan työntekijöiltä. - Juhlin merkkipäivää lasteni perheiden kanssa jo aikaisemmin, enkä ollut suunnitellut mitään suurempaa. He kuitenkin sanoivat, että sinä et mene piiloon, ja järjestivät myös juhlat, hän hymyilee. jotka kaipasivat keskusteluseuraa. Taneli selittää, että hänen vanhempansa ovat kumpikin menehtyneet syöpään ja lähipiirissä vuosikymmenten aikana muutenkin useasti vieraillut kuolema on ollut ajatuksissa paljon. Tuntui tärkeältä tukea ihmisiä näiden elämän viimeisillä metreillä. Saattohoitopotilaiden kanssa puhe kääntyi usein hengellisiin asioihin. - Kasvoin uskonnollisessa kodissa ja Jumalaan turvautuminen on ollut minulle luonnollinen asia. En ole kuitenkaan halunnut tyrkyttää uskoa-

Meri-Karinan toimintaja palvelukeskus tarjoaa asumis- ja hoitopalveluja:

Karinaranta, tehostetun palvelun koti - 13 kpl kaksioita (39 m²) - 1 kpl kaksioita (51 m²) - vuokra 490 e /kk (39 m²) - hoitomaksu 1.100 e /kk alkaen hoitoisuusluokituksen mukaan - ravintopalvelut 300,00 e /kk - turvapuhelin sisältyy vuokraan

Palvelurivitalohuoneistoja, Seiskarinkatu 35, Turku - 17 kpl yksiöitä (n. 40 m²) - 4 kpl kaksioita (n. 50 m²) - vuokra 8,72 e /m²/kk Karinaranta, tehostetun palvelun koti - 13 kpl kaksioita (39 m²) - 1 kpl kaksioita (51 m²) - vuokra 490 e /kk (39 m²) - hoitomaksu 1.100 e /kk alkaen hoitoisuusluokituksen mukaan - ravintopalvelut 300,00 e /kk - turvapuhelin sisältyy vuokraan

Karinaranta Palvelurivitalohuoneistoja, Seiskarinkatu 35, Turku - 17 kpl yksiöitä (n. 40 m²) - 4 kpl kaksioita (n. 50 m²) - vuokra 8,72 e /m²/kk

Meri-Karinan toimintaja palvelukeskus tarjoaa asumis- ja hoitopalveluja:

Palveluasunnot Karinaranta ja Meri-Karinan palveluasunnot sijaitsevat luonnonkauniissa ympäristössä meren rannalla Turun Hirvensalossa. Meri-Karinan palveluasunnot ovat rivitalohuoneistoja. Karinarannan asunnot sijaitsevat kahdessa kerroksessa ja suurimmassa osassa huoneistoja on merinäköala. Asukkaat sisustavat huoneistonsa itse. Varsinkin Karinarannan asuntoja suunniteltaessa on otettu huomioon esteetön liikkuminen apuvälineitä käytettäessäkin. Karinarannan yhteisiä tiloja ovat aulan seurustelu- ja ruokailutilat, takkahuone, virike- ja viherhuone, saunaosasto sekä luonnonkauniit ulkoterassit vapaa-ajan viettoa varten. Hoitohenkilökunnan antaman terveydenhoidon lisäksi Karinarannassa huolehditaan asukkaiden ravinto-, siivousja vaatehuoltopalveluista sekä viriketoiminnasta. Annettava hoito on ympärivuorokautista ja hoitohenkilökunta koostuu lähi- ja sairaanhoitajista. Myös lääkäripalveluja on saatavissa. Yleisestä siisteydestä huolehtii talon oma siistijä. Kaikissa huoneistoissa on invavarustettu wc/kylpyhuone tarvittavin tukikahvoin sekä baarikeittiö olohuoneen ja alkovin lisäksi. Meri-Karinan palveluasukkailla on käytettävissään toimintakeskuksen ravintolan palvelut sekä sauna- ja uima-allasosasto. Toimintakeskuksessa tarjoavat palveluitaan myös parturi-kampaaja, kosmetologi, jalkahoitaja sekä fysikaalinen kuntoutuslaitos. Meri-Karinan palveluasukkaille laaditaan tarvittaessa yksilöllinen hoitosuunnitelma. Karinarannan ja Meri-Karinan henkilökunta vastaavat myös Meri-Karinan palveluasukkaiden kotisairaanhoidosta. Alueen asukkaiden kotipalvelun hoitaa Turun kaupungin sosiaalikeskus. Myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. osallistuu näiden palveluiden tuottamiseen(mahdollisuus ostaa esimerkiksi siivous- tai ravintopalveluja). Palveluideologia Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen palveluasunnoissa pyritään kokonaisvaltaiseen hoitoon, jonka tarkoituksena on luoda asukkaille olosuhteet elää hyvää elämää iän ja avuntarpeen kasvaessa. Asukkaita rohkaistaan omatoimisuuteen ja korostetaan

ni, vaan myötäelää, kuvailee diakoniatoimikunnissakin pitkään vaikuttanut Taneli. Siiri Taneli selvitti hoitajien välityksellä, kuka Karinakodissa milloinkin kaipasi hänen seuraansa. Joskus yksinäinen potilas pyysi häntä valvomaan vierellään koko yön. Ja totta kai hän silloin valvoi. - Kysyin, että saanko rukoilla puolestasi ja vastaus oli aina, että kyllä. Puhuimme kuitenkin aivan kaikesta muustakin, kertoo Taneli.

Automaattivastauksia ei anneta Kun on elänyt niin pitkään kuin Siiri Taneli ja omistaa iloisesti tuikkivat silmät ja levollisen olemuksen, tietää varmaankin, mikä on pitkän ja hyvän elämän salaisuus. - Ainakin olen nukkunut paljon, vanharouva tokaisee ilkikurisesti hymyillen. Myös liikkumisesta hän kertoo nauttineensa aina, harrastaneensa pyöräilyä yli kahdeksankymppiseksi, eikä ole kovin monta vuotta siitäkään, kun hän kävi kesäisin joka aamu talon nurkalta pilkottavassa Pitkäsalmessa uimassa. Mutta pohdiskelut sikseen, koska onhan Taneli niin monesti joutunut toteamaan, etteivät kaikki saa elää pitkää elämää terveistä elämäntavoista huolimatta. Hän ajatteleekin, että jokaisen elinpäivät on määrätty ennen kuin yhtäkään niistä on vielä eletty. Taneli muistuttaa, että elämässä tulee vastaan monenlaisia mutkia, ja vaikka hän on kokenut uskon tuovan niihin lohtua, on hän samalla oppinut tärkeän asian. - Jumala ei ole mikään automaatti. Kaikkiin rukouksiin ei tule vastausta lainkaan, ja joskus se voi tulla vasta vuosien päästä. Mutta hyvin moneen sellainen kuitenkin tulee, hän hymyilee. Teksti: Jarna Lindroos Kuva: Seppo Siimesmäki

Meri-Karinan palveluasukkailla on käytettävissään toimintakeskuksen ravintolan palvelut sekä sauna- ja uima-allasosasto. Toimintakeskuksessa tarjoavat palveluitaan myös parturi-kampaaja, kosmetologi, jalkahoitaja sekä fysikaalinen kuntoutuslaitos. Meri-Karinan palveluasukkaille laaditaan tarvittaessa yksilöllinen hoitosuunnitelma. Karinarannan ja Meri-Karinan henkilökunta vastaavat myös Meri-Karinan palveluasukkaiden kotisairaanhoidosta. Alueen asukkaiden kotipalvelun hoitaa Turun kaupungin sosiaalikeskus. Myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. osallistuu näiden palveluiden tuottamiseen(mahdollisuus ostaa esimerkiksi siivous- tai ravintopalveluja). Palveluideologia Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen palveluasunnoissa pyritään kokonaisvaltaiseen hoitoon, jonka tarkoituksena on luoda asukkaille olosuhteet elää hyvää elämää iän ja avuntarpeen kasvaessa. Asukkaita rohkaistaan omatoimisuuteen ja korostetaan heidän omaa osaamistaan. Lähtökohtana on aina asukkaiden omat toivomukset elämisen valinnoissa. Jokainen voi elää oman aikataulunsa mukaan silloin, kun se ei loukkaa talon muita asukkaita. Karinarannan tehostettu palveluasuminen tukee ja edistää itsenäistä selviytymistä siten, että ehkäistään asukkaan siirtymistä raskaampiin hoitomuotoihin. Henkilökunta pyrkii olemaan myös tiiviissä yhteistyössä omaisten kanssa. Talous ja maksukäytännöt Kaikkiin vuokriin sisältyy lämmitys, sähkö ja vesi sekä puhelimen perusmaksu. Hoitomaksu peritään erillisen hoitosuunnitelman mukaisesti. Karinarannan asukkaille ja niille asukkaille, joille on tehty erillinen hoitosuunnitelma, lähetetään lasku kuukausittain jälkikäteen. Laskuun on eritelty vuokran, hoidon ja ravintopalveluiden osuus. Lisäksi erikseen laskutetaan lääkkeet sekä puhelimen käytöstä aiheutuvat kulut. Asukkaan kotikunta tai Kansaneläkelaitos voivat osallistua asumiskustannuksiin maksamalla asukkaalle esimerkiksi asumis- tai hoitotukea. Palvelujen piiriin hakeutuminen Palvelujen piiriin haluava tai hänen läheisensä voi ottaa yhteyttä alla oleviin puhelinnumeroihin. Hänelle lähetetään asuntohakemus, jonka palautettuaan ohjeiden mukaisesti täytettynä ja liitteineen häneen tullaan ottamaan yhteyttä sopivan asunnon löydyttyä. Tarvittaessa yhdistyksen sairaanhoitaja kartoittaa asiakkaan tilanteen ja varmistaa oikean tasoiseen yksikköön sijoittumisen. Lisätietoja Toimitusjohtaja ja isännöitsijä Kari Ojala, puhelin 02-2657 601 Sihteeri Arja Mäkilä, puhelin 02-2657 602 Henkilöstö- ja hallintosihteeri Henje Hyppänen-Joutsa, puhelin 02-2657 669 Lähiesimies Satu Heino, puhelin 02-2657 765

Tehostetun palvelun koti Karinaranta - Palvelukodissa on 9 yksityispaikkaa sekä 5 Turun kaupungin ostopalvelupaikkaa terveydenhuollon, sosiaalihuollon tai muun viranomaisen osoittamille palveluntarvitsijoille. - Hoito on ympärivuorokautista. Lisäksi talosta löytyvät lääkäripalvelut. - Asukkaaksi otetaan myös muita pitkäaikaissairaita kuin syöpäpotilaita. - Kaikki Karinarannan huoneistot ovat kaksioita, joissa on huomioitu esteettömyys. - Asumiseen sisältyvät asukkaiden ravinto-, siivousja vaatehuoltopalvelu sekä viriketoiminta. - Karinarannan oma keittiötyöntekijä valmistaa aamupalan ja kahvipullat, pääateriat tehdään Meri-Karinan keittiössä. - Kaikissa tiloissa on turvahälyttimet ja lisäksi asukkailla on käytössään turvarannekkeet - Asukaspaikkaa voi hakea täyttämällä asuntohakemuksen liitteineen.

16 - 2009 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

”Emme tuo leikkauskuvia jokaiseen illanviettoon” Puheenjohtaja Terttu Yli-Tolppa-Kerrola pitää lääkärien luentoja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Turun seudun paikallisosaston toiminnan keskeisenä antina. Muukin kuin syöpätietous kuitenkin kiinnostaa laajaa jäsenistöä, jota paikallisosasto haluaa palvella kokonaisvaltaisesti. Turun seudun paikallisosaston syksyn ensimmäiseen jäseniltaan on kutsuttu asiantuntijavieraaksi geriatri Ismo Räihä puhumaan vanhuuden haasteista. Meri-Karinaan on kokoontunut satakunta jäsentä, syöpäpotilaita, heidän läheisiään sekä muita aiheesta kiinnostuneita. Arvat käyvät kaupaksi, tuolinjalat kolisevat kongressisalin lattiaa vasten ja tulijat tähyilevät yleisön joukosta tuttuja kasvoja. Uusiakin on mukana, mutta harva rohkenee ihan ensimmäiseen illanviettoon ilman perheenjäsentä tai ystävää. Geriatri Räihä puhuu siitä, miten tärkeää toimintakyvyn ylläpitäminen on myöhäisellä iällä. Hän tähdentää, että perusasioilla, siis säännöllisellä liikunnalla, monipuolisella ravitsemuksella ja sosiaalisia suhteita vaalimalla luodaan hyvinvointia, joka vaikuttaa suoraan siihen, missä määrin ihminen joutuu vanhetessaan riippuvaiseksi toisten avusta. Kun perusta on kunnossa, on sairaudesta toipuminenkin helpompaa. Dieetille Räihä ei senioreja sen sijaan kannusta. - Jos on ollut keski-iästä lähtien liikapainoinen, ei tule

80-vuotiaana ryhtyä laihduttamaan. Laihdutettaessa menetetään herkästi lihasmassaa ja toimintakyky heikkenee, Räihä opastaa ja sanoo, että 24-29 on iäkkäälle aivan suositeltava painoindeksin arvo, vaikka nuorelle se merkitsisi lievää liikapainoa. Luennon jälkeen kahvitellaan ja vaihdetaan kuulumisia, pidetään arpajaiset ja kuunnellaan Anne Haapalan lausumia runoja.

Hyvinvointia keholle ja mielelle Puheenjohtaja Yli-Tolppa-Kerrola ja varapuheenjohtaja Leila Leino kertovat, että monipuolisuus on paikallisosaston ohjelman punainen lanka. Kukapa haluaisi ajatella itseään yksiulotteisesti vain syöpäpotilaana. Siksi noin kerran kuukaudessa järjestettävissä jäsenilloissa käsitellään muutakin kuin sairautta, hoitoja ja lääkitystä, vaikka tarpeellisia asioita ovat nekin. - Jos puhutaan pelkästään syövästä, tuntevat ihmiset itsensä sairaammiksi kuin ovatkaan, arvelee Yli-Tolppa-Kerrola ja Leila Leino on samoilla linjoilla.

- Vakavasti sairaan on saatava ajatuksensa välillä muualle, hän täydentää. Naiset lupaavat, että näköpiirissä on hyvinvointia niin keholle kuin mielellekin toimintakauden mittaan. Viihdettäkään ei unohdeta, vaan sitä on tiedossa etenkin musiikin muodossa. Ahkerat Kertut kokoontuvat Meri-Karinan kirjastossa joka tiistai, ja matkojen järjestämisessä tavoitellaan mahdollisimman monelle mahdollisuutta lähteä liikkeelle. Turun paikallisosaston jäsenistö on 50-87-vuotiasta, mikä on otettu ohjelman suunnittelussa huomioon. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

Puheenjohtaja Terttu Yli-Tolppa-Kerrola (oik.) ja varapuheenjohtaja Leila Leino esittelevät jäsenillan arpajaisvoittoja, jotka tulevat suoraan Turun seudun paikallisosaston johtokunnan jäsenten puutarhoista.

AUTOMAA - ASIAKASOMISTAJAN AUTOKAUPPA Pysäyttämätöntä muotoilua – Ford kinetic Design.*

AUTOMAAN FORDHUOLTO TARJOAA:

Kausihuolto alk. 149

€

Katso tarkistuskohteet nettisivuillamme automaa. > S-Edut tai tiedustele liikkeistämme.

Saat BONUSTA jopa 5 % koko laskun loppusummasta

UUSI AUTO PELKÄLLÄ KUUKAUSIMAKSULLA Ford Fusion 80hv Limited 5-ov sis. ilmastointi, CD-soitin, 2 renkaat, huollot ym.

199 €/kk + käs.kulu 7 €/kk 48 kk/40 tkm kun 1. vuokra 3.750 e (vanha autosi voidaan huomioida 1. vuokraeränä)

TAKUUVAIHTOAUTOT AUTOMAASTA

Uusi Ford Fiesta – voittoisa kokonaisuus. Testivoittaja* Ford Fiesta on tyylikäs, taloudellinen ja ajo-ominaisuuksiltaan luokkansa ehdotonta parhaimmistoa. Valitse Fiesta, kun haluat nauttia ajamisesta ja tehdä sen vastuullisesti (malliston CO2-päästöt alkaen vain 98 g/km).

Feel the difference

Ford Fiesta alkaen 13.755,75 €

www.henry.

(autoveroton suositushinta 10.630 € + arv. autovero CO2-päästöllä 128 g/km 2525,75 € + toim.kulut 600 € )

*Tekniikan Maailman pikkuautovertailun jaettu voitto (TM 10/09). Vuoden auto Suomessa 2009 (Tuulilasi). Red dot design award -muotoilukilpailun voitto.

Enemmän etuja ja BONUSTA jopa 5 % S-Etukortilla

Automaa Turku Ford Satakunnantie 164 Vaihtoautot 010 765 6820 Uudet autot 010 765 6810 Huollon ajanvaraus 010 765 6860

AUTOMAA PALVELEE MA-PE KLO 7-2 0 JA LA KLO 10-16. Puheluhinnat Snt/puhelu Kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,21 snt Kotimaan matkapuhelinverkoista 8,21 snt Hinnat sis. Alv 22%

Snt/min 5,9 snt 16,9 snt

WWW.AUTOMAA.FI

Automaa Konala Ford • Peugeot Automaa Espoo Olari Ford • Peugeot Automaa Herttoniemi Ford • Peugeot Automaa Vantaa Ford • Peugeot Automaa Lahti Ford • Peugeot Automaa Hämeenlinna Peugeot Automaa Tampere Nekala Ford • Peugeot Automaa Turku Ford Automaa Raisio Peugeot

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2009 - 17

Puheenjohtaja Esko Tähtinen:

Uudenkaupungin paikallisosasto voisi olla Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Vakka-Suomen keskus Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Uudenkaupungin paikallisosaston puheenjohtaja Esko Tähtinen toivoo, että aktiivinen osasto tulisi tutuksi kaikille Vakka-Suomen kuntien syöpäpotilaille ja syöväntorjunta-asiasta kiinnostuneille. Tähtinen toivottaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenet Kustavista, Laitilasta, Pyhärannasta, Taivassalosta ja Vehmaalta saman tien tervetulleiksi paikallisosaston toimintaan. - Uusikaupunki olisi hyvä keskus Vakka-Suomessa, sillä meillä toimii TYKS VakkaSuomen sairaalassa syöpäpoliklinikka, ja tänne tullaan syöpähoitoihin muista kunnista, sanoo Tähtinen. Hän muistuttaa, että osaston kohtaamispaikka Ystäväntupa sijaitsee keskellä kaupunkia Suomen Punaisen Ristin kanssa yhteisissä tiloissa. Tähtinen katsoo, että paikallisosastolla olisi paljon annettavaa niille Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ajanvietettä ja yhdessäoloa kaipaaville jäsenille, joiden kotikunnissa syöväntorjunta-asiasta kiinnostuneille ei ole tarjolla toimintaa. Ugissa uudet toimijat ovat kaivattuja, sillä vaikka osasto järjestää säännöllistä ohjelmaa lauluilloista torstaipäivystyksiin ja vertaistukikokoontumisiin, voisi osallistujia olla enemmänkin. Uudenkaupungin syöpäpoliklinikka on paikallisosaston ylpeys ja sen tukemista kohteista tärkein. Paikallisosasto on rahoittanut vuosien varrella sekä

klinikan välineistöä ja kalustusta että hoitajien koulutustakin. Itsekin ylihoitajan ammatissa työskentelevä Tähtinen näkee toimivan yhteistyön syöpäpoliklinikan kanssa paikallisosaston toiminnan ydinalueena. - Paikallinen poliklinikka helpottaa paljon hoitojen saamista, kun syöpäpotilaitten ei tarvitse käyttää aikaa matkustamiseen. Lääkäri käy klinikalla Turusta kerran viikossa ja hoitajat tulevat jäsenillemme nopeasti tutuiksi, joten heihin on helppo ottaa yhteyttä silloinkin kun kotona tulee jokin ongelma, Tähtinen kehuu.

Lisää ajatustenvaihtoa paikallisosastojen välille

Uudenkaupungin paikallisosaston puheenjohtaja näkee vuorovaikutteisuudessa suuren arvon myös suhteessa muihin paikallisosastoihin. Meri-Karinassa keväällä kokoontunut työryhmä, joka käsitteli paikallisosastojen yhteisiä huolenaiheita, koettiin hänen mukaansa Uudessakau-

pungissa niin hyödylliseksi, että osastojen välille toivotaan nyt säännöllistä ajatustenvaihtoa. - Kokoontumisissa muiden paikallisosastojen kanssa saisimme ideoita omaan toimintamme ja pystyisimme itse varmasti antamaan toisillekin jotakin, sanoo Tähtinen, joka ehdottaa paikallisosastoille pariakin vuosittaista yhteistapaamista tai koulutustilaisuutta Turussa. - Sinne on kaikkien helppo päästä. Tähtinen katsoo, että tapaamisissa solmittaisiin hyödyllisiä henkilökontakteja. Ne helpottaisivat tiedonhankintaa, kun kohtaamisten myötä muistaisi, mistä minkin aiheen asiantuntija löytyy. Lähestyminen olisi helppoa, kun nimeen liittyisivät tutut kasvot. - Toiminnan pohja tukevoituisi, kun asioita pohdittaisiin yhdessä. Paikallisosastot pystyisivät todella tukemaan toisiaan, puheenjohtaja perustelee. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos Uudenkaupungin paikallisosaston puheenjohtaja Esko Tähtinen toimii työkseen Tyksin syöpätautien klinikan ylihoitajana. Lisäksi hän on Uudenkaupungin kaupunginvaltuuston jäsen ja viiden VakkaSuomen kunnan yhteisen terveyslautakunnan puheenjohtaja.

AUTOMAA - ASIAKASOMISTAJAN AUTOKAUPPA

Uusi Peugeot 3008

HUOLLAMME KAIKKI AUTOMERKIT

“Paras Peugeot ikinä*”. Koeaja nyt Automaassa!

Kausihuolto alk. 149

€

Katso tarkistuskohteet nettisivuillamme automaa. > S-Edut tai tiedustele liikkeistämme.

Saat BONUSTA jopa 5 % koko laskun loppusummasta

UUSI AUTO PELKÄLLÄ KUUKAUSIMAKSULLA Peugeot 107 Trendy S-Etuautosopimuksella sis. ilmastointi, CD-soitin, 2 renkaat, huollot ym.

199 €/kk

+ käs.kulu 7 €/kk 48 kk/40 tkm kun 1. vuokra 3.750 e (vanha autosi voidaan huomioida 1. vuokraeränä)

OSTAMME AUTOJA Kysyntää erityisesti edullisista autoista! * ”Peugeot on onnistunut luomaan ajettavuudeltaan parhaan tuotteensa ikinä.” Ilta-Sanomat 8.5.2009

”Kyseessä on varsin onnistunut kokonaisuus.” Tekniikan Maailma 13.5.2009

”Diesel jytisi äärettömän vakaasti ja todella hiljaisesti.” Iltalehti 30.4.2009

”Tunnelmat: Ostan” Kauppalehti 15.5.2009

Lisätietoja liikkeistämme ja netistä WWW.AUTOMAA.FI

Peugeot 3008 hinta alk.18.290 €+ arv. autovero 5.678 €, kokonaishinta 23.968 € + toim.kulut 600 €. CO2-päästöt165 g/km, keskikulutus 7,1 l/100 km. Enemmän etuja ja BONUSTA jopa 5 % S-Etukortilla

Automaa Raisio Peugeot Nikkarinkatu 1 Automyynti 010 765 6760 Huolto/varaosat 010 765 6770

AUTOMAA PALVELEE MA-PE KLO 7-2 0 JA LA KLO 10-16. Puheluhinnat Snt/puhelu Kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,21 snt Kotimaan matkapuhelinverkoista 8,21 snt Hinnat sis. Alv 22%

Snt/min 5,9 snt 16,9 snt

18 - 2009 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Pelkojen käsittely kotona vähentää laitoshoidon tarvetta Keskustelua ja kuuntelemista, henkistä tukea, oireiden ja kivunhoitoa, järjestelyissä avustamista, kädestä kiinni pitämistä - siinä on kotisaattohoidon keskeisiä tehtäviä Loimaalla. Pohjimmiltaan kyse on pelkojen voittamisesta, turvallisuuden tunteesta ja mielenrauhan rakentamisesta matkalla kohti tuntematonta.

Ella Mikkolan työssä kipupumppu helpottaa potilaitten oloa. Peruspumpullakin tarvittaessa annostelua voi lisätä itse, eikä yliannostus ole vahingossakaan mahdollinen, sillä tietyssä vaiheessa potilas nukahtaa. - Joskus kipu on henkistä tai hengellistä kipua. Silloin lääkitys ei auta, vaan potilas kaipaa, että joku on lähellä, kuuntelee ja keskustelee, Mikkola sanoo.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen syöpäneuvonta-aseman ja kotisaattohoidon Loimaan seudun vastaava hoitaja Ella Mikkola kertoo, miten tarpeellista on, että saattohoitopotilaan kanssa on aikaa syventyä keskusteluun. Mikkolalla on saattohoidosta liki kahden vuosikymmenen kokemus. - Ajan kanssa voi hiljalleen johdatella puheen tulevaan kuolemaan ja siihen liittyviin järjestelyihin. Toimimme sellaisina tönäisijöinä, että lähestyvän lähdön järjestelyssä päästään eteenpäin. On palkitsevaa nähdä kun jännitys poistuu täältä, Mikkola sanoo päätään sipaisten. - Kun asiat on puhuttu valmiiksi, voidaan jäljellä olevaa aikaa elää tässä hetkessä. Hän lisää, ettei elämää voi koskaan saada valmiiksi, mutta sopusointuun pääseminen itsensä ja läheisten kanssa on mahdollista. Silloin syntyy turvallisuuden kokemus. Potilaalla oleva tieto siitä, että hänellä on sairaalassa tai terveyskeskuksessa paikka sitä tarvitessaan, tuo turvallisuutta. - Kun saa tietoa siitä, mitä on tulossa, uskaltaa olla kotona. Ilman tietoa on vain pelko suuresta tuntemattomasta ja yksin jäämisestä, ahdistus kas-

vaa, saattaa tulla paniikki ja lopulta soitetaan ambulanssi. Mikkolan mukaan pelon vuoksi saattohoidossa siirrytään toisinaan turhan aikaisin laitosvaiheeseen. Kun pelko saadaan poistettua, potilas pystyy olemaan siellä missä hän tavallisesti haluaakin olla, tutussa kotiympäristössä. Sairaalassa käydään vain päivän kahden kivunhoitojaksojen tai muiden vaikeiden ongelmien hoitamisen ajan. Se on suoraan yhteiskunnan varojen säästöä. Raha-automaattiyhdistyksen kotisaattohoidontuki Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle loppuu vuodenvaihteessa. Samalla Loimaan kotisaattohoidon tulevaisuus on punnit-

tava uudestaan. Yhdistyksen paikallisosaston hallitus tulee pohtimaan käytettävissä olevia mahdollisuuksia tulevina kuukausina, mutta toistaiseksi kaikki on auki.

Löytyykö jatkajaa syöpäneuvontaasemalle?

Myös Loimaan paikallisosaston syöpäneuvonta-aseman tulevaisuus mietityttää Mikkolaa, joka toivoo, että toiminnan jatkaja löytyisi hyvissä ajoin ennen hänen eläkkeelle jäämistään. - Ihmisen saadessa syöpädiagnoosin on tärkeää, että on paikka missä voi rauhassa kes-

kustella asiasta. Ihminen saattaa pelkojen ja epätietoisuuden vuoksi olla tuolloin tilassa, jossa voi toimia äkkipikaisesti ja päätyä harkitsemattomiin järjestelyihin elämässään, hän huomauttaa. Mikkola näkee syöpäneuvonta-aseman tehtävänä tarjota syöpäpotilaille sitä, mitä kiireiset sairaalat eivät välttämättä pysty heille tarjoamaan vaikka halua olisikin - aikaa, tietoa ja tukea. - Pyrin aina ottamaan huomioon koko ihmisen läheisineen, elämänkokemuksineen kaikkineen, hän kiteyttää. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kotisaattohoito Loimaalla • Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Loimaan kotisaattohoitoryhmään kuuluu vastaava hoitaja ja koulutetut tukihenkilöt. Tarvittaessa Loimaan Aluesairaalan anestesialääkäri antaa konsultaatioapua. • Saattohoitoryhmä täydentää terveyskeskusten saattohoitotoimintaa.

• Alkuvuonna kotisaattohoidolla oli 26 potilasta, joista 10 saattohoitovaiheen ja yksi palliatiivisen vaiheen potilasta. • Saattohoidon vapaaehtoisia tukihenkilöitä tarvittaisiin lisää. • Saattohoidon toimialue käsittää 15 kuntaa.

TURUN OSUUSKAUPPA - S IN U N E D U K S E S I VA R S I NA I S - S U OM ESSA Vampula

Loimaa Oripää

Uusikaupunki 2 kpl

Pöytyä

Mynämäki Vehmaa Nousiainen Rusko

Taivassalo

Kyrö Aura

Kustavi Masku Naantali

Lieto

Tarvasjoki

Raisio Turku

Paimio

Kaarina

Sauvo

Länsi-Turunmaa Kauppakeskus Mylly

Forum, Prisma Tampereentie

Maistraatinpolku 1, Turku p. (02) 244 0406

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen syöväntorjunta-arvat ovat myynnissä kaikissa TOK:n Prismoissa, S-marketeissa, Sokos Wiklundilla, Saleissa sekä ABC-liikennemyymälöissä.

Yhteistyössä:

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2009 - 19

Lääkintöneuvos Ritva Vastamäki Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Forssan seudun paikallisosaston kunniapuheenjohtaja

Syöpäpotilaalla tulee olla oikeus saada hoitoa lähellä kotiaan

Forssan seudun paikallisosaston kunniapuheenjohtaja Ritva Vastamäki ja puheenjohtaja Pekka Into ovat tyytyväisiä osaston uuteen toimitila Solukkoon Siurilankadulla, kun muutosta on tullut vuosi täyteen. He näkevät tiloissa hyvät puitteet toiminnan lisäämiselle. Uusiin tiloihin kaivataan myös uusia toimijoita ja suunnitelmissa onkin nyt järjestää sekä nuorten omaa vertaistukitoimintaa että ”rekrytointireissuja” paikallisosaston toiminta-alueen kuntiin.

Lääkintöneuvos Ritva Vastamäki pitää aluesairaaloihin ostopalveluina hankittuja hoitoja parhaana ratkaisuna pienten kuntien syöpäpotilaille. Heikkokuntoisen ei tarvitse tuhlata aikaansa hoitojonossa tai tien päällä, kun kuntayhtymä hankkii parhaan hoidon kotikulmille. Samalla alueen syöpäpotilaat tulevat tutuiksi keskenään. Tärkeitä kontakteja sytostaattihoidoista Vastamäki on huomannut, että paikallisosaston toimintaan uskaltautuvat parhaiten mukaan sellaiset ihmiset, jotka tutustuvat toisiin syöpäpotilaisiin jo osastolla ollessaan. Hän huomauttaa, että nykyisin sairaalassa vietetään vain lyhyitä aikoja, mutta sytostaattihoidoissa kontakteja ehtii vielä syntyä. - Potilaat tutustuvat toisiinsa tiputuksessa ollessaan. Kun hoidot sitten ovat ohitse ja he jaksavat osallistua toimintaan, on yhdessä osallistuminen helpompaa, Vastamäki toteaa. 1970-luvun alusta kirurgin ammattia harjoittanut Vastamäki puolustaa kiihkeästi syöpäpotilaiden oikeutta saada hoitoa lähellä kotiaan. - Ihmettelen minkä takia vaikeasti sairaita pitäisi raijata ympäri maakuntaa, kun yhtä hyvin onkologinen tietämys voidaan tuoda heidän luokseen, hän sanoo. Vastamäki onkin ollut keskeisesti vaikuttamassa siihen, että Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän alueella asuvat syöpäpotilaat saavat kaiken tarvitsemansa hoidon Forssasta lukuun ottamatta Turun yliopistollisessa keskussairaalassa annettavaa sädehoitoa. Jo valmiiksi heikkokuntoinen potilas ei joudu kuluttamaan vähäisiä voimiaan matkustamiseen, vaan Tyksin syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri tulee Forssan syöpäpoliklinikalle säännöllisesti kaksi kertaa viikossa ja muut erikoislääkäripalvelut hankitaan potilaalle ostopalveluina sieltä, mistä tasokkaat palvelut nopeimmin ja edullisimmin saadaan. Lapsisyöpäpotilaita hoidetaan myös avosairaanhoidossa kotonaan, jolloin kummatkin vanhemmat voivat olla jatkuvasti pientä potilasta lohduttamassa.

- Minulle on sanottu lukuisia kertoja, ettei noin voi tehdä, ja silloin kysyn aina, että miksei voisi. Laki antaa mahdollisuuden, hoito tulee halvemmaksi ja potilaat ovat tyytyväisiä. Vaaditaan vain ajattelutavan muutos, lääkintöneuvos tokaisee. Juuri tällaisella reseptillä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus rankkasi Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän kolmanneksi tehokkaimmaksi koko maassa.

Joskus hienoinkin taideteos vaatii huolenpitoa. Oleellinen osa naisen terveitä elämäntapoja on säännöllinen käynti mammograﬁatutkimuksissa. Mehiläisessä tutkimus tehdään vaivattomasti ja nopeasti. Tulokset saat jo saman käynnin yhteydessä. Varaa aika tutkimukseen puh. (02) 414 0760. mehiläinen turku, kauppiaskatu 8, 20100 turku • www.mehilainen.ﬁ

Komplikaatiot eliminoitu lähihoidolla Vastamäen mukaan syöpähoitojen kohtalokkaista komplikaatioista on Forssan seudulla päästy kokonaan sen jälkeen kun hoito on tuotu potilaan kotiseudulle. - Kynnys lähteä hakemaan hoitoa läheltä on pieni, ja se on onkologisissa hoidoissa tärkeää. Jos on joutunut ajamaan yli sadan kilometrin kotimatkan hoitojen jälkeen ja kuume alkaa nousta, ei välttämättä jaksa lähteä uudelle sairaalareissulle. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä on edes hankala saada sadan kilometrin päästä kiinni joku, joka ymmärtää asiasi tärkeyden. Vastamäki muistuttaa, että syöpäpotilaiden määrä on jatkuvassa kasvussa ja on odotettavissa, että joka kolmas 20 vuoden päästä elossa oleva suomalainen sairastuu elämänsä aikana syöpään. Hän näkee välttämättömänä, että kaikki maan lähisairaalat kehittyvät syöpäpotilaiden perushoidon osaajiksi. - Koko Suomi on täynnä sairaaloita. Viereisestä sairaalasta pitää löytyä joku, joka voi ottaa syöpäpotilaan asian hoitaakseen, Vastamäki sanoo painokkaasti. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

Hyvää työtä. Sitä tarvitaan myös tulevaisuudessa.

w w w. v a r m a . f i

Lääkintöneuvos Ritva Vastamäki, kirurgian ylilääkäri ja entinen kansanedustaja suhtautuu työhönsä niin intohimoisesti, ettei malta irtautua siitä edes lomaillessaan. Vastamäki on juuri palannut jokilaivaristeilyltä Venäjältä ja mainitsee ohimennen löytäneensä taas hoidon tarvitsijoita kanssamatkustajien joukosta. - Ajattelin, että nyt suljen silmäni enkä katso ihmisten syöpiä, mutta yhdellekin miehelle oli sanottava, että mene hoidattamaan se musta luomi tai siinä on kohta melanooma, hän toteaa hyväntuulisesti. Vastamäki on nimetty Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Forssan seudun paikallisosaston kunniapuheenjohtajaksi, eikä ihme. Hän on vaikuttanut paikallisosaston hallituksen varapuheenjohtajana koko sen 28-vuotisen olemassaolon ajan. Nyt hän iloitsee Siurilankatu 28:n toimitiloista, joissa paikallisosasto on ehtinyt majailla vuoden päivät. Uusi Solukko on edeltäjäänsä tilavampi ja sijaitsee liikuntarajoitteisia jäseniä ajatellen käytännöllisesti katutasossa. Edullisen kiinteistön keskustan tuntumasta löysi puheenjohtaja Pekka Into, se hankittiin testamenttilahjoituksen turvin sekä remontoitiin viihtyisäksi paikallisosaston vapaaehtoisten ja LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen kirvesmies Seppo Heinosen tarmolla. - Kunnon tiloissa voidaan helposti kehittää kaikenlaista uutta tekemistä sitä mukaa kun saadaan innostuneita tekijöitä mukaan, iloitsee Vastamäki, joka kertoo näköpiirissä olevan muun muassa nuorten syöpäpotilaiden uutta vertaistukitoimintaa. Vertaistukitoiminta on erityisesti lääkintöneuvoksen sydäntä lähellä, ja hänen 60-vuotisjuhlakonserttinsa tuotto ohjattiinkin sen kehittämiseen.

ihminen on taideteos

20 - 2009 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Haasteena pitkäjänteinen toiminnan kehittäminen Tulin valituksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Salon seudun paikallisosaston puheenjohtajaksi kuluvan vuoden helmikuussa. Lämmin kiitos siitä ja toivon pystyväni toimimaan luottamuksenne arvoisesti. Minua on jo pitkään kiinnostanut syöpäpotilaiden hoidon kehittäminen sekä vertaistukihenkilöiden kouluttaminen, sillä olen koulutukseltani terveystieteiden tohtori ja tehnyt väitöskirjani syöpäsairaanhoitoon liittyen.

Ainutlaatuisen puheenjohtajan tehtävän avautuessa eteeni olen tarttunut siihen innostuneesti. Olen kevään aikana perehtynyt osastomme toimintaan ja ilokseni todennut, kuinka vireää ja aktiivista paikallisosastomme toiminta on. Olen havainnut rakenteiden olevan kunnossa, mutta tarvitsevan edelleen kehitystyötä erityisesti vertaistukihenkilötoiminnan saralla. Oma työurani työyhteisökoulutuksen ja erilaisten projektien parissa antaa hyvät lähtökohdat tämän toiminnan kehittämiselle. Yhtenä näkymänä tulevaisuuteen

voitaisiin pitää toimivan tukihenkilöjärjestelmän luomista, joka voitaisiin mahdollisesti ottaa käyttöön myös muissa yhdistyksissä. Tukihenkilöiden koulutukseen ja jaksamiseen tulisi myös jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota. Yhdistyksen toiminnalle on erittäin tärkeää saavuttaa riittävä tunnettuus sekä herättää luottamusta kansalaisten parissa. Salon seudun paikallisosastolla on pitkä taival takanaan ja yhdistyksen tunnettavuus hyvällä tolalla. Tämän säilyttämiseksi on jatkossakin keskityttävä riittävään tiedottamiseen, jotta ihmisten on jatkossakin helppo löytää yhdistyksemme pariin. Yksi osastomme tärkeimmistä tehtävistä on tiedottaa riittävästi syöpähoidoista, tukea potilaiden henkistä jaksamista sairauden keskellä sekä auttaa näkemään sairauden yli tulevaisuuteen.

Toimintaa voidaan kehittää vain näkemällä tulevaisuuteen

Paikallisosaston toiminnan kehittäminen jäsenistöä paremmin palvelevaksi on jatkuvaa, eikä toimintaa voida kehittää näkemättä tulevaisuuteen. Osa kehitystyötä on myös toiminnan raportointi ja seurantatyö, jota tällä hetkellä ei juurikaan ole. Yhteiskunta

elää murrosvaihetta, jonka seurauksena myös kolmannen sektorin toimijat ovat uusien haasteiden edessä. Terveydenhuollossa vaaditaan avointa keskustelua ja yhteistyötä julkisen terveydenhuollon sekä kolmannen sektorin välillä sekä myös kolmannen sektorin eri toimijoiden välillä. Sen sijaan, että kukin keksii uudelleen ”pyörän”, tulisi meidän kyetä hyödyntämään muiden hyväksi toteamat toimintamallit ja ajatukset sekä kehittää myös omia uusia ideoita eteenpäin. Toiminnan kehittämiselle oma haasteensa on myös vapaaehtoisten riittävä määrä. Kuten kaikissa yhdistyksissä, myös me painimme resurssipulan kanssa. Meidän tulee pitää huolta vapaaehtoisistamme, jotta he jaksavat jatkaa arvokasta työtään. Itse unohdan huolet ja murheet moottoripyörän selässä tai luonnon keskellä rauhoittuen. Syksyn aikana Salon seudun paikallisosasto järjestää monenlaista mielenkiintoista toimintaa, pääteemana ”Arjessa jaksaminen” sekä luovat auttamismenetelmät. Toivotan tervetulleeksi mukaan kaikki toiminnasta kiinnostuneet! Teksti: Liisa Salmenperä, Salon seudun paikallisosaston puheenjohtaja Kuva: Jorma Laaksonen

– sairasmatkat

(laskutamme suoraan Kelaan)

– työmatkat ja huvimatkat

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Salon seudun paikallisosaston puheenjohtaja Liisa Salmenperä rentoutuu vauhdissa. Moottoripyörällä voi viilettää vaikka nauttimaan Kilpisjärven jylhistä maisemista.

SOITA Marianna 044 7240 240 Mikko 0400 212 200

Novartis,

lääkealan rohkea edelläkävijä

Uusin tieto elämän puolesta – olemme johtavia syöpälääkkeiden kehittäjiä

www.novartis.fi

www.pirssi.net

LEIKKAA TALTEEN

– SALON TALOUSALUEELLA –

✁

TAKSIPALVELUA

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2009 - 21

Lukio toi syöpäkaranteeniin kaivattua vaihtelua Minna Mäkitalo, 21, joutui syövän kanssa silmätysten kesken lukion. Hodgkinin taudista huolimatta sisukas nuori nainen hankki valkolakin kolmessa ja puolessa vuodessa. Nyt kun tauti on jäänyt taakse, Minna kouluttautuu lastentarhanopettajaksi, viettää aktiivista opiskelijaelämää, hankkii ekstratuloja osa-aikatöillä ja ihastelee sitä, miten normaalia elämä taas on. Ensimmäinen lukiovuosi oli lopuillaan, kesä lähestyi kohisten, ja Minna Mäkitaloa väsytti ja yskitti niin, ettei hän ollut jaksaa kiivetä kotitalonsa rappusia yläkertaan. Ensin hän epäili olevansa opintojen uuvuttama ja huonokuntoinen, sitten tulivat flunssaepäilyt. Todellinen huoli alkoi nostaa päätään, kun kaulan turvotus ei ottanut laantuakseen, vaan päinvastoin paheni hiljalleen viikosta toiseen. Selvisi, että Minnan keuhkoihin oli jo kertynyt vaaralliset kaksi litraa nestettä ja kasvain painoi niitä kasaan. Minna vastaa puhelimeen kesken opiskelijabileiden. Muutosta opiskelupaikkakunnalle ei ole kulunut vielä kuukauttakaan, mutta ensimmäinen lukukausi Rauman opettajankoulutuslaitoksen lastentarhanopettajakoulutuksessa on jo pyörähtänyt vauhdilla käyntiin. Minnasta piti alun perin tulla luokanopettaja, mutta lukionjälkeinen välivuosi päiväkodin laitoshuoltajana sai hänet toisiin ajatuksiin. Huoltotöiden ohessa hän avusti lapsia ja ihastui samalla näiden suoruuteen ja mutkattomuuteen. Nyt lukujärjestyksessä on kasvatustieteen ohella musiikkia, kuvaamataitoa ja liikuntaa, ja kolmen vuoden päästä Minnan on määrä valmistua ammattiin. Vaikka moni juuri opinnot aloittanut joutuu toteamaan, että työt ovat nykyisin kiven alla, on toimelias opiskelijatar ehtinyt hankkia iltatyön vakuutusyhtiön ajanvarauksesta, ja muitakin työtarjouksia on tullut. Tehokkaan hakemusrumban seurauksena Minnaa kysyttiin myös siivoustöihin, henkilökohtaiseksi avustajaksi ja lauluharrastuksen ansiosta karaokejuontajaksikin. - Sairautta en enää ajattele joka päivä, olen jo käsitellyt sen. On se kuitenkin muokannut mua niin, että ajattelen asioista nykyään vähän eri tavalla. En suunnittele enää niin pitkälle, että menen sitten joskus viiden vuoden päästä reissulle, vaan lähden heti kun on rahaa. Koskaan ei tiedä, mitä myöhemmin tapahtuu, sanoo hän tyynesti.

Hiukset ja kiistat lähtivät Sovimme tapaamisen parin päivän päähän, jolloin Minna on tulossa Turkuun afrotanssitunnille. Kohtaan iloisen nuoren naisen toimintaja palvelukeskus Meri-Karinassa, jossa Minna on käynyt itse sopeutumisvalmennuskurssilla ja toiminut myöhemmin syöpää sairastavien lasten leireillä ohjaajana. Parhaillaankin hän vetää keskuksessa Sykerön nuorten syöpäpotilaiden vertaisryhmää. Hän sanoo kertovansa mielellään sairaudestaan, jos se auttaa nuoria potilaita huomaamaan, että syövästä voi parantua ja jatkaa elämää. Miettihän hän itsekin aikanaan paljon taudin seurauksia. Silloin, 16-vuotiaana, viimeinen koeviikko ennen kesälomaa keskeytyi Minnan osalta, kun solusalpaaja- ja sädehoidot alkoivat. Hän muistaa ihmetelleensä aluksi muiden hössötystä ympärillään, kun

tauti tuntui itsestä niin epätodelliselta, että siihen oli mahdoton suhtautua. Kaksi viikkoa myöhemmin syöpä kuitenkin iski kunnolla tajuntaan. Hiukset lähtivät suihkussa. - Etenkin hiustenlähtö oli siinä iässä vaikea asia. Mulla oli ollut pitkät hiukset, ne ylettyivät puoliselkään. Ja sitten tuli kortisonista vielä ihoreaktio ja turvotusta. Tuntuihan se hirveän epäreilulta, Minna kertaa. Pohjaton väsymys valtasi Minnan ajoittain myös hoitojen aikana, mutta sairaana lepääminen tuntui luvalliselta. Sekin tuntui hyvältä, ettei sairaalassa tarvinnut viettää pitkiä aikoja kerralla, vaan toipuminen tapahtui kotona tuttujen ihmisten keskellä. Muutamaa vuotta nuoremmat sisko ja veli kohtelivat Minnaa suorastaan silkkihansikkain. - He käsittelivät asiaa hirveän eri tavoin. Sisko kyseli paljon ja puhui minusta pianonsoitonopettajalleenkin. Veli mietti itsekseen ja vaikutti hajamieliseltä. Emme riidellet kertaakaan sinä aikana kun sairastin. Kun meille parannuttuani sitten tuli ensimmäisen kerran kinaa, äiti sanoi että ihanaa kun te riitelette, kun tämä on niin normaalia! Minna mainitsee huvittuneena. Hän kertoo sairauden lähentäneen koko perhettä, mutta varsinkin äidistä tuli paljon aiempaa läheisempi. Hän oli mukana tyttärensä jokaisella sairaalakäynnillä ja kuljetti tätä päivittäin kouluun, koska taksi olisi tullut kalliiksi eikä bussiin voinut syöpää sairastavan korkean infektioriskin vuoksi mennä.

Vihdoinkin maailmalle Vaikka hoidot loppuivat saman vuoden marraskuussa, jatkui infektiovaarasta johtuva karanteeni vielä vuoden eteenpäin. Opinnot eivät kuitenkaan jääneet tauolle, vaan koulunkäynti järjestyi yhteispelinä pienen lukion rehtorin, opettajien ja muiden oppilaitten kanssa. - Koulunkäynti oli joustavaa. Sain erivapauksia. Hain ruoan ennen muita, koska en voinut jonottaa. Istuin välitunneilla pienryhmähuoneessa, koska en saanut oleskella käytävillä, Minna kuvailee. - Koulu oli hyväksi, koska se toi muuta ajateltavaa. Muuten ajatukset olisivat pyörineet paljon enemmän sairauden ympärillä, hän arvelee ja kertoo käyneensä lukion kolmessa ja puolessa vuodessa. Eristys kävi silti ajoittain hermoille. Ulospäin suuntautuneen nuoren oli vaikea kuunnella vierestä, kun kaverit suunnittelivat juhlia eikä itse saanut osallistua mihinkään. Riippuvuus omista vanhemmista täysi-ikäisyyden kynnyksellä ei sekään ollut helposti sulatettavissa. Karanteeni loppui pari viikkoa sen jälkeen kun Minna oli täyttänyt ne pitkään odotetut 18 vuotta. Loppuvaiheessa päiviä tuli laskettua ahkerasti. - Pidin bileet heti kun kielto oli ohi. Silloin tuntui, että olen vihdoin normaali, Minna hymyilee. - Pääsin rientämään maailmalle. Äiti oli kauhuissaan, kun kävin vain öisin kotona nukkumassa.

Minna Mäkitalo (edessä) toimii Linda Lahdenperän kanssa ryhmänohjaajana 13-17-vuotiaiden syöpää sairastaneiden nuorten ryhmälle, jonka ajanvietteisiin mäkiautoilukin kuuluu. Hän on aina kertonut sairaudestaan avoimesti, aluksi estääkseen puolituttujen luulopuheet, sittemmin kannustaakseen sairauden kanssa painivia nuoria. Sillä elämä ei tyssää syöpään - taudin jälkeen voi päästä uudelleen vauhtiin.

Minna vetää Sykerönuorten ryhmää Viikkoa myöhemmin Hirvensalon mäkiautoradalla pöllyää. Mäkiautoilu on Sykerön nuorten syöpäpotilaiden suosituimpia ajanvietteitä. - Vauhti tahtoo kiihtyä, kun kaikki yrittävät kasvattaa kierrosaikojaan, ryhmää Linda Lahdenperän kanssa vetävä Minna toteaa. Sykerönuorten tapaamisia on suunnilleen kerran kuukaudessa. Joka toinen kerta ryhmä kokoontuu Meri-Karinassa syömisen, juttelun ja pelaamisen merkeissä. Sitten mennään

taas jonnekin ulos, leffaan, hohtogolffaamaan, mäkiautoiluun - mitä milloinkin keksitään. - Tämän ikäisiä ei välttämättä enää kiinnosta Muumimaailma ja muu lapsisyöpäpotilaiden ohjelma. Joskus puhutaan paljon sairausasioista ja välillä ihan muusta. Yhteenkuuluvuuden tunne on aistittavissa ohjelmasta riippumatta, Minna summaa. Sykerönuorten ryhmään saa yhteyden toimintaja palvelukeskus Meri-Karinan neuvonnan kautta, puh. 02-2657 666. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

SYKERÖNUORTEN OHJELMA SYKSY 2009

•

25.10.2009 RAX ja elokuvanautintoa Tavataan Rax-Buffetin edessä osoitteessa Kristiinankatu 9 klo. 17.00. Mässäilyn jälkeen siirrytään Kinopalatsin elokuvateatteriin (Kauppiaskatu 11) yhdessä valitsemaamme elokuvaa katsomaan. Ilta päättyy n. 20.30 elokuvasta riippuen. 22.11.2009 Pool Party @ Meri-Karina Uimista, saunomista, pelailua, herkuttelua ja kivaa yhdessäoloa Meri-Karinan takkahuoneessa ja allasosastolla klo. 16.00 alkaen. Uikkarit ja pyyhe mukaan! Iltamien kesto n. 2h. Osoite Seiskarinkatu 35. 13.12.2009 Pikkujoulut a’la Dennis Iloista yhdessäoloa pikkujoulutunnelmissa klo.18.00 alkaen Pizzeria Denniksessä osoitteessa Linnankatu 17. Ilta kestää max. 2h.

•

TERVETULOA! Ilmoittautumiset tapaamisiin tekstiviestillä viikkoa ennen Lindalle tai Minnalle. Kaikki tapaamiset ovat maksuttomia. Vastaamme myös mielellämme kysymyksiinne! Linda 040-7487446 Minna 044-0997755

Monipuoliset peruskanavat, laaja Monipuoliset peruskanavat, laaja valikoima maksullisia lisäkanavia sekä varma ja nopealisäkanavia internet-yhteys valikoima maksullisia –kaikki samasta verkosta. Tee hyvä, edullinen ja sekä varma ja nopea internet-yhteys tulevaisuuteen tähtäävä ratkaisu kotisi hyväksi. – kaikki samasta verkosta. Tee Kysy Turun Kaapelitelevisiosta, onko hyvä, edullinen ja tulevaisuuteen kiinteistölläsi mahdollisuus liittyä kaapeliverkkon. tähtäävä ratkaisu kotisi hyväksi.

Tv:YLE YLETV1, TV1,YLE YLETV2, TV2,YLE YLETeema, Teema,YLE YLEFST5, FST5,MTV3, MTV3,Nelonen, Nelonen, Tv: LIV, Nelonen Sub, HD, Urheilukanava, LIV, TurkuTV, Sub, Urheilukanava, News, TurkuTV, BBC World News, BBC JIM, World Deutsche JIM, Deutsche Welle, TV5MONDE, TV7, Iskelmä, The Voice / TV Welle, TV5MONDE, TV7, Iskelmä, The Voice/TV Viisi, MTV, Viisi, MTV, Inspiration, World Fashion, Russia Today, Al Jazeera Inspiration, World Fashion Channel, Eurosport English, Eurosport (kiinteistökohtainen) Radio: Puhe, Ylen Klassinen, YLEYLE Mondo Radio:YLE YLE Puhe, Ylen Klassinen, Mondo

Nopea varma Nopea ja ja varma internet-yhteys. internet-yhteys. Viisi nopeutta Viisi nopeutta 100 Mbit:iin asti

100 Mbit:iin asti

Yli 80 80kanavaa kanavaaelokuvia, elokuvia,sarjoja, sarjoja,urheilua, urheilua,piirrettyjä, piirrettyjä,dokumenttejä, dokumenttejä, tiedettä, historiaa. Yli tiedettä, historiaa. + FilmHD, Lisäksi teräväpiirtokanavat: CANAL HD,Voom CANAL Lisäksi teräväpiirtokanavat: Eurosport HD, Silver HD+ jaSport MTVHD, HDDiscovery HD, Eurosport HD, MTV HD, Rush HD, Silver HD, SVT HD, TV1000 HD ja Viasat Sport HD

22 - 2009 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Tukisuhde etenee tuettavan ehdoilla Leukemiaa sairastavien lasten ja nuorten tukihenkilönä toimiva Linda Lahdenperä kertoo, että pula kantasoluhoidot kokeneista tukihenkilöistä on näkynyt selkeästi viimeaikaisten yhteydenottojen suuressa määrässä - niitä tulee jopa viikoittain. Tukisuhteita ei kuitenkaan voi solmia mielin määrin, koska ne vaativat panostusta sairauden kriittisessä vaiheessa. - Tukisuhde pitää pystyä hoitamaan kunnialla läpi. Jos ottaa tuettavan, haluaa pystyä vastaamaan hänen yhteydenottoihinsa niin, ettei toinen joudu odottelemaan. Aloitettua yhteydenpitoa ei saa vain yhtäkkiä jättää, kun toisella on hätä, Lahdenperä painottaa. Lahdenperä on toiminut valtakunnallisen Sylva ry:n leukemiaa sairastavien lasten ja nuorten vertaistukihenkilönä neljä vuotta. Hänellä on ollut kymmenkunta pitkäaikaista tukisuhdetta ja lukemattomia kertaluoteisia yhteydenottoja. Yhteydenpito tuettavaan voi jatkua joskus vuosikausia, mutta monille on riittänyt yksittäinen vierailu osastolla tai sähköpostivastaus sairautta koskevaan kysymykseen. - Moni haluaa vain nähdä jonkun, kenellä on ollut sama sairaus, ja elämä on palannut normaaliksi, hiukset kasvaneet takaisin ja pystyy käymään koulua. Lahdenperä on ollut poikkeuksellisen aktiivinen tukihenkilö. Hän on sairastanut akuutin myelooisen leukemian ja saanut siihen kantasoluhoitoja. Hän tietää Turun seudulta vain toisen ikäisensä tukihenkilön, jolla on vastaavanlainen sairaushistoria.

Tukihenkilöstä on moneksi Lahdenperän mukaan tukihenkilön kokemusta on vaikea se-

littää, koska tukisuhteilla ei ole tapana edetä saman kaavan mukaan. - Se riippuu paljon asiakkaasta. Joskus voi joutua johdattelemaan tosi paljon ja varoa olemasta hyökkäävä, joskus taas juttu etenee omalla painollaan. Tukihenkilö toimii tilanteen mukaan, kun huomaa miten toinen reagoi, Lahdenperä sanoo ja kertoo, että monesti puhuminen vaatii tuekseen tekemistä. Voidaan vaikka mennä yhdessä ostoksille tai elokuviin ja olla hiljaa, kunnes juttelu tuntuu luontevalta. Lahdenperä itse sairastui seitsemän vuotta sitten ja kaipasi tukihenkilöä jo ennen kuin hoito ehti aiheuttaa ensimmäistäkään sivuvaikutusta. Tuolloin 18-vuotias opiskelija sai vertaistukea naisesta, joka oli parannuttuaan jättänyt yhteystietonsa osastolle. Tämä oli kymmenen vuotta vanhempi, puhelias ja rempseä. - Puhuimme tosi konkreettisia. Oli helpottavaa nähdä, että no, tästä jää arpia, mutta sairaus ei enää myöhemmin vaivaa. Se oli tosi tsemppaavaa. Halusin heti itsekin tukihenkilöksi, kun asia tuli esiin sopeutumisvalmennuskurssilla.

Elämäntilanteet muuttuvat Lahdenperän nykyiset tukisuhteet ovat paljolti sähköpostien vaihtoa, sillä sosiono-

min opinnot ovat vieneet naisen Turusta Lahden ammattikorkeakouluun ja maailmalle. Kansainvälisestä projektityöstä kiinnostunut Lahdenperä oli hiljattain työharjoittelussa Nicaraguassa ja lähtee piakkoin opiskelijavaihtoon Yhdysvaltoihin, Kansas Cityyn. Sylva ry:n hallituksen ja nuorisotoimikunnan jäsenenä Lahdenperä osallistuu tiiviisti lasten ja nuorten kansainvälisiin syöpäkongresseihin, vuosi sitten syksyllä hän matkusti Berliiniin ja tänä vuonna vuorossa on Brasilia. Kesäkuussa hän oli organisoimassa Pohjoismaista nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämistapahtumaa, joka järjestettiin Turussa, Meri-Karinan toimintaja palvelukeskuksessa. Kiirettä siis pitää. - Elämäntilanteet muuttuvat pitkän tukisuhteen kuluessa. Sähköpostit voivat joskus viivästyä, jolloin on tärkeää pitää tuettava ajan tasalla, Lahdenperä sanoo. Lahdenperä käy tukihenkilökursseilla kahdesti vuodessa. Niissä jaetaan kokemuksia tukihenkilöiden kesken, ja paikalla on lisäksi nuorisoohjaaja sekä psykologi auttamassa vaikeiden kokemusten käsittelyssä. Joskus käy nimittäin niin, että tuettava menehtyy tai valmistautuu kohtaamaan kuoleman kesken tukisuhteen. Silloin on tärkeää, että tukijallakin on ammatti-

Kansainvälinen auttamistyö kiinnostaa. Linda Lahdenperä työskenteli slummissa Nicaraguan pääkaupungissa Managuassa. taitoista keskusteluseuraa. Myös Linda on menettänyt tukisuhteen kuoleman vuoksi. - Olin silloin Nicaraguassa ja yhteydenpito hänen kanssaan oli tavallista vähäisempää.

Kaikki tuntui jäävän kesken. Siinä oli käsittelemisen aihetta. Lahdenperä muistuttaa, ettei tukihenkilöä voi hakea lapsen tai nuoren puolesta, vaikka huolestuneilla vanhemmilla

olisi kuinka hyvät tarkoitusperät. Tuen tarpeen on tultava ihmisestä itsestään, jotta siitä olisi hänelle apua. Teksti: Jarna Lindroos Kuva: Linda Lahdenperä

Kantasolusiirtopotilaiden ja nuorten rintasyöpäpotilaiden vertaistuesta on huutava pula

Kuva: Veikko Wahlroos

Vertaistukikohtaamisissa iällä ja syöpätyypillä on usein väliä. Hyvä vertaistukihenkilö kuuntelee, ei tyrkytä näkemyksiään ja on päässyt omasta sairaudestaan yli.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen vertaistukihenkilövälityksen koordinaattori Minna Vaininen lupaa, ettei tukihenkilöä tarvitsevaa jätetä yksin silloinkaan, kun omanikäisistä tai omaa syöpätyyppiä sairastaneista tukihenkilöistä on pulaa. - Keskusteltuamme avun tarvitsijan kanssa etsimme hänelle tarvittaessa myös muuta tukea. Syöpäklinikoiden sairaanhoitajan vastaanotolle voidaan ohjata ne syöpäpotilaat, joiden kysymyksiin vastaaminen edellyttää hoitoalan ammattitaitoa.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen vertaistukihenkilövälityksen koordinaattori Minna Vaininen kertoo, että nuorten, noin kolmikymppisten rintasyöpäpotilaiden vertaistuen kysyntä on kasvanut rajusti viime keväästä lähtien. Yhdistyksen listoilta löytyvät rintasyöpätukihenkilöt ovat kuitenkin pääosin varttuneempaa väkeä. - Nuoren ja vanhan sairastuessa eri asiat nousevat esille. Nuorilla sairausaika sattuu usein yksiin perheen perustamisen, lastenhoidon, opiskelun tai työelämään siirtymisen kanssa. Koko elämä voi mennä syövän takia uusiksi. Lisäksi terveyskysymykset voivat olla hyvin erilaisia kuin iäkkäämmillä, Vaininen muistuttaa. Vaininen toivookin nyt yhteydenottoja nuorilta rintasyövän sairastaneilta naisilta, jotka ovat valmiita ryhtymään tukihenkilöiksi vastasairastuneille. Jos kiinnostuneita löytyy vähintään viisi, voidaan heille perustaa oma koulutusryhmä. Toinen ryhmä, jossa uusia vertaistukihenkilöitä kaivataan kipeästi, on kantasolusiirroin hoidettavat syöpäpotilaat. Tässä joukossa tuen tarvetta löytyy kaikenikäisistä. - Kantasolusiirrot ovat niin erilaisia kuin

muut syöpähoidot, että korvaavaa tukihenkilöä on vaikea löytää, Vaininen tähdentää.

Moni kaipaa lähitukea

Vertaistukihenkilövälityksen koordinaattorin mukaan tukisuhteessa on etua siitä, että tukija ja tuettava ovat kotoisin samalta seudulta. Moni tuen tarpeessa oleva kokee tärkeäksi tavata ja keskustella kasvokkain, myös internetin aikakaudella. - Vaikuttaa siltä, että eri alueilla ihmisillä on erilaiset tavat toimia ja käsitellä asioita. Puhutaan ehkä vähän eri kieltä, hän miettii. Vaininen kuvailee hyvää vertaistukihenkilöä empaattiseksi ja hyväksi kuuntelijaksi, joka ei tyrkytä apuaan enempää kuin toinen tarvitsee. Hyvä vertaistukija kannustaa ja osaa ylläpitää toivoa oikealla tavalla. Oman sairauden pitää tukihenkilöllä olla loppuun työstettynä, joten hoitojen päättymisestä tulisi olla vähintään vuosi. - Jos oma sairaus on vielä pinnalla, ei pysty tukemaan toista täysipainoisesti, vaan hoidattaa samalla itseään. Tuettava ei saa joutua hoitamaan tukihenkilöään, hän toteaa. Teksti: Jarna Lindroos Kuva: Minna Vaininen

Vertaistuki täydentää syöpähoitoja. Siinä vaiheessa kun tauti ei enää vaadi lääketieteellisiä toimenpiteitä, voi saman sairauden kokeneen ihmisen tuella olla henkisesti parantava vaikutus.

Vertaistukitoiminta Vertaistuki on vapaaehtoista ja vastavuoroista kokemusten vaihtoa, jossa vertaistukihenkilö toimii kuuntelijana ja auttajana. Toiminnan periaatteena on tasavertaisuus ja luottamuksellisuus. Toisen samaa sairautta sairastavan tapaaminen ja omien kokemusten jakaminen voi edistää syöpäpotilaan selviytymistä. Vertaistukihenkilö on Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n koulutuksen käynyt vapaaehtoinen, jonka kanssa voi jutella kahden kesken. Kokemuksia voi jakaa myös yhdistyksen ryhmätapaamisissa. Vertaistuki täydentää terveydenhuollon toimintaa, mutta ei korvaa sitä.

Tule vertaistukihenkilöksi Ilmoittaudu Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n Vertaistukihenkilökoulutukseen tai kysy lisätietoja numerosta 02-2657 619 / Vertaistukihenkilövälitys.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2009 - 23 %

Suomen Syöpäpotilaat r.y. selvitti:

Mitä on syöpäpotilaan arki

Arjen askareet, joissa esiintynyt vaikeuksia syöpäsairauden aikana

45 40 35 30 25 20 15

Syöpään sairastuminen muuttaa kaikkia elämänalueita. Suomen Syöpäpotilaat ry:n kartoitus avaa, mitä erilaisia haasteita tauti hoitoineen voi tuoda arkeen. Haasteet tiedostamalla Syöpäjärjestöillä on mahdollisuus työskennellä myönteisen muutoksen hyväksi.

Sosiaalinen verkosto Oma lähipiiri, läheiset ja ystävät ovat syöpään sairastuneelle kaikkein tärkein apu ja tuki. Heiltä 82 prosenttia vastanneista saa konkreettista apua. Lähipiiri tekee kotitöitä, laittaa ruokaa, on läsnä ja lähellä. Nämä asiat ovat avun kohteena olevalle henkilölle ainutlaatuisia ja usein ne muistetaan pysyvästi. Haastavassa elämäntilanteessa olevalle läheisten sanat ja tekemiset korostuvat, niiden merkitys vahvistuu. Moni kertoo, miten apua sai, vaikka itse saattoi olla hyvin

Kun perheessä on lapsia Nuorilla perheillä on kova huoli selviytymisestä. Sairastuminen tulee keskelle ruuhkaisimpia vuosia. Pelko siitä, kuinka vanhemman käy, on kova niin sairastuneella itsellään kuin koko perheelläkin. Lapsiperheiden tilanteesta kerättiin projektin kartoituksessa tietoa myös laadullisesti. Rintasyöpään sairastunut nuori äiti kertoo, että leikkauksen, leikkauskivun ja nostokiellon vuoksi hän ei voinut nostaa, kantaa, pestä tai hoitaa lasta yksin. Puolison oli oltava töissä ja apua oli saatava. Aa-

mulla kun lapsi heräsi, äiti soitti anopilleen, joka tuli nostamaan lapsen sängystä ja hoitamaan häntä. Kun lapsi illalla nukahti, anoppi lähti. Lapsiperheessä tunteet myllertävät ja pelko on tuttu mukana kulkija. Kuinka lapset kestävät, paljonko ymmärtävät ja mitä heille voi kertoa? Miten jaksaa puoliso, joka saa vähäksi aikaa vetovastuun perheestä? Välillä suhteet kiristyvät ja kaikki ovat valppaan. Välillä arki tuo syvän onnen tunteen ja läheisten välit paranevat entisestään. Kartoituksen mukaan konkreettisesta avusta lapsiperheisiin on pula. Siivous, ruoanlaitto, pyykkihuolto, lastenhoito ja kuljetukset on kaikki suunniteltava eri tavalla, sovitettava hoitojen aikatauluttamaan arkeen.

siiv har ous ras tam i kau nen ppa m liik kum atka t ine ny lee ns ruu anv ä alm istu s yks inä isyy sai s kul raala ma ttu tka uri har t ras t am mu ine uh n arr ast am ine mu n ita vai keu ks ei v ia aik euk sia

ailahteleva käytökseltään. Lähimmät ymmärsivät. Yksinäisyydestä kertoi joka viides vastannut. Heillä ei ole lähellä tukiverkostoa, tai tuen ja avun etsiminen saattaa tuntua työläältä. Syöpäyhdistyksillä on tukihenkilöitä ja erilaisiin paikallisiin toimintoihin on mahdollisuus lähteä mukaan. Yhdistysten toiminnasta ei aina tiedetä. Sairaalahenkilökunnan onkin tärkeä tietää ja kertoa, että monenlaista apua on saatavissa. Sosiaaliset suhteet ovat merkityksellisiä hyvän selviytymisen näkökulmasta. Kokemuksia on mielenkiintoista jakaa toisten samaa kokeneiden kesken. Tunne siitä, että ei ole yksin, kantaa pitkälle.

tava. Kivut, pahoinvointi ja huimaus saavat liikkumaan ja ulkoilemaan lähtemisen tuntumaan haastavalta. 38 prosenttia vastaajista kokee liikunnan harrastamisen vaikeana. Liikkumaan tottuneelle ihmiselle muutos on suuri. Moni haluaa jatkaa muitakin harrastuksiaan normaaliin tapaan. 16 prosenttia kokee harrastamisen vaikeana prosessin aikana. Tähän liittyy myös sosiaalisia syitä. Aina ei sairaudesta jaksaisi puhua, joskus taas haluaisi puhua. Molemmissa tapauksissa koti houkuttelee - ettei tarvitsisi puhua tai ettei vain kuormittaisi tuttavia puhumalla. Tässä kohtaa voi olla viisainta lähteä harrastamaan ja kertoa suoraan, haluaako jutella vai keskittyä harrastamiseen saaden näin muuta ajateltavaa.

liik unn

Kuinka paljon ja millaisia haasteita syöpään sairastunut ihminen kohtaa arjessaan? Suomen Syöpäpotilaat ry selvitti tätä SPAT - Syöpäpotilaan arjen tukeminen -projektissaan. Tietoja kerättiin kyselylomakkeella, jossa potilaalta kysyttiin arjen haasteista. Kokemustietoa kerättiin myös haastattelemalla ja kirjoituksia keräämällä. Vastanneista 65 prosenttia kertoi kohdanneensa syövän diagnosoinnin jälkeen ja hoitojen aikana haasteita joillakin arjen osa-alueilla. Vaativimmiksi osoittautuivat siivous ja muu kodinhoito, joissa oli vaikeuksia 40 prosentilla vastaajista. Taustalla on syöpähoitojen aiheuttama väsymys, pahoinvointi ja mahdollinen leikkauksen jälkeinen kipu. Rintasyöpäpotilaiden tilannetta vaikeuttaa leikkauksen jälkeinen nostokielto ja käden turvotus. Joinakin päivinä voi olla mahdotonta kantaa ruokakasseja kotiin. Ruoan valmistaminen on pahoinvoivalle haasteellista. Kodinhoitoon on mahdollisuus saada apua kunnalta, mutta toiset kunnat myöntävät tukea helpommin kuin toiset. Syöpähoitojen aikana monet haluavat ylläpitää arjen hyviä ja myönteisiä asioita. Halu liikkua ja saada raitista ilmaa sekä ulkoilla on monella vahvana. Väsymys voi hoitojen vuoksi kuitenkin olla huomat-

Perheitä kohdellaan eri tavoin Kunnilta voi kysyä apua kodin ja lasten hoitoon. Kartoitukseen vastanneilla perheillä oli kuitenkin hyvin erilaisia kokemuksia avun saannin suhteen. Osa on saanut kunnalta kodinhoitajan tai perhetyöntekijän, nopeasti ja vaivatta. Osa kertoo, että heiltä oli siivousapua kysyttäessä ohjattu lastensuojelun puolelle. Jos lapsi oli vielä kotona - eli ei päiväkodissa tai koulussa - kotiin ei aina saatu tilapäistä lastenhoi-

toapua, vaan kehotettiin välittömästi viemään lapsi päivähoitoon. Elämäntilanteet ovat jokaisella perheellä yksilöllisiä ja perheen omaa toivetta lapsen hoidossa tulee kuulla nykyistä paremmin. Äidit ja isät kertoivat, miten tärkeäksi he ovat kokeneet sen, että sairastaessaan saa olla perhettään lähellä ja lasten kanssa. Yhdessäolosta saa voimia jaksaa vaativat lääkehoidot ja toimenpiteet.

Sairastuminen tuntuu myös lompakossa Lapsiperheistä 43 prosenttia on kokenut sairastumisen jälkeen ja hoitojen aikana taloudellisia vaikeuksia. Usein perheen tulotasoon vaikuttaa syöpään sairastuneen pitkä sairausloma. Puolison on usein taloudellisista syistä jatkettava työelämässä, vaikka kotona hänen läsnäoloaan tarvittaisiin myös kipeästi, etenkin jos perheessä on pieniä lapsia. Asuntolaina ja muut kulut sekä laskut tulevat sairaudesta huolimatta. Osa on käyttänyt mahdollisuutta maksaa tilapäisesti asuntolainasta pelkkiä korkoja. Kotiapua kaikki eivät kunnalta saa, vaan joutuvat siitä maksamaan. Jos hoidossa käydään eri paikkakunnalla, myös siitä seuraa kuluja.

Vanhemmat ovat huolissaan omasta ja puolisonsa jaksamisesta sekä lasten hyvinvoinnista silloin, kun painetta kasautuu kerralla suuri määrä kannettavaksi. Sairauden myötä elämäntilanteen muututtua vanhemmat surevat sitä, ettei lapsille ehkä ole enää mahdollisuutta kustantaa harrastusta tai hankkia yleensäkään mitään. He, joille taloudellisia vaikeuksia kerääntyy, ovat ahdingossa. Kartoitus kertoo siitä, että apua tarvitaan. Tämä tarkoittaa sitä, että myös muutosta tarvitaan yhteiskunnan päättäviä tahoja myöden.

Kartoituksen toteutti Suomen Syöpäpotilaat r.y.:n projektityöntekijä, sosiaalipsykologi Riikka Koivisto

KINNUNEN OY ON PALVELLUT ASIAKKAITAAN JO KOLME VUOTTA TURUN YDINKESKUSTASSA.

TUOKIOSSA UUSI LOOK... Peruukkialan asiantuntijamme tarjoavat sinulle aina henkilökohtaista palvelua viihtyisässä ympäristössä.

Erittäin laaja malli ja värivalikoima on nyt myös sinun käytössäsi

Sinua palvelevat Mari, Katja ja Miia ´Suosittelemme ajanvarausta`

www.kinnunen.fi Käyntiosoite: Yliopistonkatu 31 (Sisäpiha) Puh. 02- 250 2233 AVOINNA: ark. 8. - 17.00 MUUT LIIKKEET: ESPOO

•

JYVÄSKYLÄ

•

LAHTI

•

HELSINKI

•

OULU

24 - 2009 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Suomen suurimmat

JOULUMYYJÄISET TURUN MESSU- JA KONGRESSIKESKUKSESSA Sunnuntaina 13.12.2009 klo 11-18. Tuhansia joulumielellä liikkuvia ostajia, satoja myyjiä Tavara vaihtaa vilkkaasti omistajaa: upeita yksilöllisiä kädentöitä, taidetta, vaatteita, jouluherkkuja ja – koristeita, hauskoja leluja – melkein mitä tahansa. Ei kirpputoria. Ravintola avoinna. Ilmainen pysäköinti. Linja-autokuljetukset (nro 100) Kauppatorilta. Vapaa sisäänpääsy. Lahjaongelmiin ratkaisu yhdellä ostosreissulla. Myyjät huomio! Myyntipaikkavaraukset puhelin 2657 690 Järj. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

Nopea ja varma

lähettiykkönen Sisä- ja ulkolähettipalvelut. Asennus- ja hyllytyspalvelut. Pakettien ja kirjeiden jaot. Lava- ja rullakkokuljetukset. Posti- ja matkahuoltokäynnit. Ruokalakuljetukset.

Puh: 020 741 2300

fi HOITOKORTTI

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäseninä oleville syöpäpotilaille maksettavaa taloudellista tukea varten Koska Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirissä on pääsääntöisesti siirrytty potilasmaksujen laskuttamiseen, on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallitus tehnyt päätöksen ottaa käyttöön yhdistyksen jäseninä olevien syöpäpotilaiden taloudellisen tuen maksatukseen ns. hoitokortin, joka on laadittu yhteistyössä Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kanssa. Järjestelmä yksinkertaistaa taloudellisen tuen hakemiseen liittyvää käytäntöä. Maksukuitteja tai muita asiakirjoja ei enää toimiteta LounaisSuomen Syöpäyhdistykselle. Potilas täyttää omat henkilö- ja yhteystietonsa korttiin. Lisäksi korttiin tulee merkitä rastein, onko yhdistyksen jäsen (ellei ole, taloudellista tukea aletaan maksaa vasta jäseneksi liittymisen jälkeen) sekä mitä taloudellista tukea anotaan. Hoitava taho merkitsee korttiin syövän vuoksi annettuun hoitoon liittyvät hoitojaksot. Hoitopaikan edustaja allekirjoittaa ja lyö leiman korttiin sekä merkitsee korttiin myös diagnoosin ja sen toteamis- tai uusiutumisajankohdan. Taloudellista tukea ei suoriteta - kuolinpesälle, mikäli korvausta ei ole haettu korvaukseen oikeutetun elinaikana - lääke- ja matkakuluista - hautauskuluista - syövän diagnosointiin liittyvistä tutkimuksista (esim. mammografia) - niistä syövän hoitoon liittyvistä hoitopäivistä, kerroista ja käynneistä,jotka eivät täytä kortissa mainittuja ehtoja - sellaisista kustannuksista, joista hakija saa korvauksen julkisista varoista tai va kuutuslaitokselta - kotisairaalan, kotisairaanhoidon, kotipalvelun tai vanhainkodin vuodeosastolla annetusta hoidosta. Huolellisesti täytetty kortti postitetaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle osoitteella: Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 Turku. Mikäli potilas haluaa keskustella sairaanhoitajan kanssa, hän voi tuoda kortin henkilökohtaisesti Karinankulman syöpäneuvonta-asemalle, jossa sairaanhoitajan vastaanottoajat ovat maanantaisin klo 10.00 12.00 ja keskiviikkoisin klo 8.30 - 10.30.

Haluaisitko sinä, ystäväsi tai tuttavasi liittyä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäseneksi? Vain soitto Syöpäyhdistyksen toimistoon, puhelin 2657 913, niin asia on hoidettu. LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEDUT: JULKAISUT: • Syöpä-Cancer -lehti kuudesti vuodessa. • Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat kahdesti vuodessa. • Jäsentiedote kerran vuodessa. ALENNUKSET:

• Meri-Karinan toimintaja palvelukeskuksen kuntoutus- ja ruokailumaksuista sekä majoitushinnoista.

• Matkatoimisto Matkarin järjestämistä matkoista. • Jäsenalennusliikkeistä. TALOUDELLINEN TUKI SYÖPÄPOTILAILLE: • Hoitopäiväkorvaus (3 €/vrk tai hoitokerta), mikäli olet ollut syövän vuoksi hoidettavana sairaalassa tai poliklinikalla. • Syövän avohoitokulujen omavastuuosuuden korvaus (enintään 34 € vuodessa). • Lymphahoidosta korvaus 3 € käyntikerralta (enintään 30 € vuodessa). • Nuorille (16-40-vuotiaille) syöpäpotilaille 170 € avustus heidän sairastuessaan syöpään tai taudin uusiutuessa. • Lapsisyöpäpotilasperheille 420 € avustus lapsen sairastuessa syöpään, taudin uusiutuessa tai lapsen menehtyessä. SYÖPÄNEUVONTA-ASEMAN MAKSUTTOMAT PALVELUT TURUSSA: Karinankulma, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku, puhelin (02) 265 7927, ajanvaraus ja neuvonta klo 8-15 maanantaista - torstaihin • Maksuton syöpäneuvonta • Neuvontahoitajan vastaanotot. Oireita koskevaa neuvontaa, terveyskasvatusta ja opastusta, yleinen syöpäneuvonta, syövän periytyvyysneuvonta, rintojen omatarkkailun opastus, luomihuolipoliklinikka. • Kulmakivi. Tietoa, keskusteluapua ja henkistä tukea. Naistentauteihin ja psykiatriaan erikoistuneen sairaanhoitajan vastaanotto syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen. • Apuvälineiden välitys. Rintaproteesit, rintaliivit, peruukit, uimapuvut. • Muut neuvontapalvelut. Ravintoon liittyvää neuvontaa. Neuvontaa sosiaalipalveluista. • Elämäntapaneuvonta-asema. Tiistaisin klo 16-20, puhelin 050 520 3861 JÄSENEDUT LÄÄKÄRIASEMA PULSSISSA, MEHILÄISESSÄ SEKÄ SUOMEN TERVEYSTALOSSA: Alennusten hyödyntäminen edellyttää voimassaolevaa jäsenkorttia. • Lääkäriasema Pulssi, Humalistonkatu 9-11, Turku, tarjoaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenille mammografiatutkimuksista 15% alennuksen, luuytimenmittauksen 120,00 eurolla, eikä peri toimistomaksua lääkärikäynneistä. • Mehiläinen, Kauppiaskatu 9, Turku, myöntää Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenille mammografiatutkimuksista 15 % alennuksen, laboratorio- ja röntgen- tutkimuksista 10% alennuksen eikä peri toimistomaksua lääkärikäynneistä. • Suomen Terveystalo, Aninkaistenkatu 13, Turku, myöntää Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenille mammografiatutkimuksista, magneettikuvauksista ja tietokonetomografiakuvauksista sekä röntgen- ja ultraäänikuvauksista 15 % alennuksen. SYÖPÄNEUVONTA-ASEMAN MAKSUTTOMAT PALVELUT LOIMAALLA

• Terveydenhoitajan neuvontapalvelua, rintaproteesien välitystä sekä tupakasta

vieroitusta Loimaan aluesairaalan tiloissa (Vapaudenkatu 12 B). Ajanvaraus maanantaista torstaihin klo 9-10, puhelin (02) 314 3297. Avoimet ovet kuukauden toisena perjantaina. Neuvontapalveluja ja proteesivälitystä tarvittaessa kerran kuussa Punkalaitumen terveysasemalla ajanvarauksella, puhelin (02) 314 3297/Ella Mikkola.

SALO-KARINAN PALVELUASEMA:

• Jos sairastat syöpää ja haluaisit keskustella soita tai tule käymään perjantaisin klo 10-12 puh. 728 1670. Tule yksin tai läheisen kanssa keskustelemaan (miel. ajanvaraus) Salo-Karina, Helsingintie 52 www.sspo.net SOPEUTUMISVALMENNUS- YM KURSSIT:

• Sopeutumisvalmennus-, kuntoutus-, virkistys- ja terveyskurssit maksuttomasti tai pienellä omavastuuosuudella.

VOIT LIITTYÄ LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEKSI, YHDISTYKSEN TOIMISTOSSA ITÄINEN PITKÄKATU 30, TURKU, PUHELIN 2657 913 TAI LÄHETTÄMÄLLÄ ALLA OLEVAN LOMAKKEEN YHDISTYKSELLE.

JÄSENMAKSU VUODESSA 14 € (LIITY JÄSENEKSI JO TÄNÄÄN!) MEDLEMSAVGIFT 14 € PER ÅR (BLI MEDLEM REDAN I DAG!) Nimi/Namn:_________________________________________________________________ Lähiosoite/Näradress:__________________________________________________________ Postitoimipaikka/Postadress:____________________________________________________ Tämä lomake palautetaan osoitteella: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 TURKU Denna blankett bedes returnera till Sydvästra Finlands Cancerförening r.f., Österlånggatan 30, 20700 ÅBO

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2009 - 25

Kun Sinä jouduit lähtemään Elokuun 16., 2008 on päivä, jolloin Simo kuoli. Elämäniloinen nuori mies menehtyi vain 24-vuotiaana, alle vuoden kuluttua siitä, kun hänellä diagnosoitiin harvinainen pehmytkudossyöpä, Ewingin sarkooma. Vanhemmat Pirjo ja Juhani, sisarukset Ilona ja Vesa, Simon vastavihitty vaimo Katja ja Ilonan poikaystävä Oskari, olivat kaikki sairaalassa Simon sängyn ympärillä jättämässä rakkaalle esikoispojalle, isoveljelle ja puolisolle jäähyväisiä. Sen jälkeen mikään ei ole ollut enää ennallaan. Tarve löytää ihmisiä, jotka olisivat kokeneet saman ja voisivat ymmärtää, oli pakottava. Pirjo ja Juhani osallistuivat marraskuussa Turun Tuomiokirkossa järjestettyyn Konsertti Nuoren Muistolle -tapahtumaan ja Pirjo liittyi joulukuussa seurakunnan sururyhmään. Tammikuussa Helsingistä löytyi sururyhmä, joka oli tarkoitettu syöpään kuolleiden lasten vanhemmille. Siellä Pirjo ja Juhani kävivät kevään ajan. Niin he tapasivat ensimmäistä kertaa muita vanhempia, joiden lapsi oli kuollut syöpään. Nyt turkulainen perhe on viettänyt viikonlopun Meri-Karinan toimintaja palvelukeskuksen vertaistukikurssilla seitsemän muun perheen kanssa. Ohjelmaan on kuulunut asiantuntija-alustuksia kuolemasta, surusta ja selviytymisestä, pienryhmäkeskusteluja muiden osallistujien kanssa ja yhteistä tekemistä koko perheelle. - Koen, että ilman tällaisia puitteita olisi vaikeaa oikeasti keskittyä pelkästään asian käsittelemiseen. Nyt olen kuitenkin aika poikki, ja tuntuisi todella raskaalta ajatukselta jos tällainen kurssi, jossa on koko ajan tunteidensa äärirajoilla, kestäisi kauemmin, Ilona pohtii kotiinlähdön kynnyksellä.

Perheyhteys lujittuu Pitkäset pitävät kaikille perheenjäsenille yhteistä kurssia tärkeänä, sillä menetys on tehnyt perheen keskinäisen yhteyden entistä tarpeellisemmaksi. - Sisaruksilla on vähintään yhtä vaikeaa kuin isällä ja äidillä, Juhani sanoo ja Ilona täyden-

tää, ettei varsinkaan Veskun ikäiselle yläastelaispojalle juuri tarjoudu mahdollisuuksia viettää aikaa vastaavaa kokeneiden ikätoverien kanssa. Vaikka surua käsitellään yhdessä, on sureminen kuitenkin lopulta hyvin yksilöllinen asia, aivan kuten jokaisen perheenjäsenen oma suhde Simoon on ollut. - En ole koskaan kokenut niin syvää yksinäisyyden kuilua kuin tässä tilanteessa. Ajattelen myös sitä, kuinka yksin Simo lopulta oli sairautensa kanssa, Pirjo sanoo hiljaa. Pidemmällä surussa olevien kokemuksista perheenjäsenet ovat pystyneet ammentamaan voimaa ja oikeutusta omille tunteilleen. Veljen ja lapsen kuolema on niin valtava kokemus, ettei mieli pysty käsittelemään kaikkea siihen liittyvää yhdellä kertaa, vaan ääretön ikävä ja tyhjyys voi tunkeutua arkeen vielä vuosienkin päästä rakkaan ihmisen poismenosta. - Meillä on runsas vuosi Simon kuolemasta. Täällä on perheitä joilla lapsen kuolemasta on kolme tai kuusi vuotta, ja asia on edelleen pinnalla ja ajankohtainen, toteaa Juhani.

Vähättely on pahinta Perhe toivoo, että läheiset uskaltaisivat kohdata surevan perheen kaikkein vaikeimpinakin hetkinä. Pirjo kertoo, että vaikka lapsen menetys on koko ajan ajatuksissa, vaatii sen sanoiksi pukeminen suuria ponnisteluja. - Kun sen joskus tekee, olettaa että saisi vastakaikua kuulijalta. Tuntuu tosi rankalta, jos

tulee mitätöidyksi, hän muotoilee. - Pahinta, mitä voi tehdä, on yrittää työntää tapahtunut sivuun, unohtaa tai vähätellä sitä, Juhanikin sanoo vakavana Hänen mukaansa pienikin ele on merkityksellinen. - Riittää, että toteaa asian sanattomasti tai esittää pienen kysymyksen: ”Miten voit?” Ei ole olemassa paljon ihmisiä, jotka voisivat puhua omasta kokemuksestaan. Se on enemmän sellaista myötäelämistä ja välittämistä, hän jatkaa.

Gospelvirsikaraoke Hirvensalon ekumeenisessa taidekappelissa Seiskarinkatu 35, keskiviikkona 4.11.2009 klo 18.00-20.30. Levyvalikoimassa rippikoululauluja, virsiä, sekä kauneimpia hengellisiä lauluja. Kahvi- ja pullatarjoilu Meri-Karinassa. Vapaa pääsy. Taidekappelissa myös Hannu Konolan näyttely ”Näkyvää ja näkymätöntä”. Bussi nrot 50, 51, 53, 54. Hansakorttelin pysäkiltä T43. Lähtöaika klo 17.25. Järjestää Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. ja Isä Pedro eli pastori Petri Laitinen.

Kaunis muisto kannattelee tuskassa Ainakaan vielä omaa vointia ei tosin jaksa miettiä. Elämä etenee päivän kerrallaan. - Tässä vain elää tapahtuneen menetyksen keskellä, ja asia on koko ajan mielessä. Odotan vain, että jossain vaiheessa alkaisi tuntua erilaiselta, Ilona sanoo koruttomasti ja äiti Pirjo selittää, että pitkän tähtäimen suunnitelmien tekeminen tuntuu tapahtuneen valossa mahdottomalta. - Oma poikani aktiivisena urheilijana ja kuntoilijana uusi jääkiekkovarusteensa syyskuussa 2007 uutta sarjakautta varten ja jo elokuussa 2008 hän oli kuollut. Kaikki tässä maailmassa voi muuttua totaalisesti hetkessä, hän sanoo. - Ensimmäinen vuosi oli hyvin rankka. Asiaa oli hyvin vaikea käsitellä, tuntui ettei päässyt yhtään eteenpäin. Vasta viimeiset viikot ovat vähän avanneet surua käsiteltäväksi. Jotenkin tuntuu että olen nyt päässyt lähemmäs Simon muistoa. Nyt hän kulkee mukanani, Juhani miettii. Juhani kertoo, että surussa kannattelevana voimana on tieto siitä, että Simo teki eläessään viimeiseen asti asioita, joita piti tärkeinä. - Simo itse sanoi, että hänelle on tapahtunut viimeisen vuoden aikana paljon onnellisia asioita. Naimisiin hän meni juuri ennen kuolemaansa. Simo sanoi, että se on viimeinen unelma, jonka hän halusi vielä toteuttaa. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

45 v

Aninkaisten Kiinteistövälitys Se tuttu ja turvallinen.

Aninkaisten Kiinteistövälitys on Turun vanhin yksityinen kiinteistö-välitystoimisto. Toimisto on perustettu jo vuonna 1964. Kauttamme on saattanut vaihtaa omistajaa jo vanhempiesi tai isovanhempiesi asunto, vuosikymmeniä sitten. Tekemiemme kauppojen määrä lasketaan tuhansissa. -laatuyritys ja alueen suurin yksityinen Tänään Aninkaisten Kiinteistövälitys on kiinteistövälitystoimisto. Palveluksessamme on 16 ammattilaista ja tarjoamme kaikki asuntoasioihin liittyvät palvelut. Asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen myynti

Asunnon stailauspalvelut

Hinta-arviot ja viralliset arviokirjat

Perunkirjat

Viralliset kauppakirjat ja kaupanvahvistukset

Testamentit

Vuokrauspalvelut

Kysy välityspalkkiotarjoustamme tai varaa maksuton arviointiaikasi osoitteesta:

www.aninkainen.fi

45 v

Turussa

Yliopistonkatu 10 C, 20100 Turku Puhelin 02 282 7777 • Faksi 02 469 1091

Jethro Rostedt 040 738 3420

Terhi Lähteenoja 040 581 6881

Toni Sjöroos 050 320 6080

Merja Tuomola 0400 911 740

Jussi Helander 050 555 1168

Joonas Laitinen 050 382 5145

Sebastian Schildt 040 578 3969

Turussa

Martinkatu 5, 20810 Turku Puhelin 02 239 7070 • Faksi 02 239 7071

Jori Anttila 040 575 1050

Paavo Harri 040 533 1381

Janne Saario 050 382 5152

Aurassa

Meijerikuja 1, 21380 Aura Puhelin 02 486 3666 • Faksi 02 486 3633

Kirsi Iljamo 0400 243 920

Eija Herttuainen 050 324 5676

Tessa Säilä 040 551 0450

jo vuodesta 1964

Proteesiuimapuvut ja -liivit

Korvaamaton ihminen on poissa, mutta kuitenkin ikuisesti tärkeä osa perhettään. Pirjo, Juhani ja Ilona Pitkänen (kuvassa) sekä pikkuveli Vesa antavat toisilleen tukea ja ymmärrystä, vaikka jokainen sureekin omalla tavallaan.

LUOTETTAVAA ISÄNNÖINTIÄ KIINTEISTÖPISTE VUORI OY Rauhankatu 7, 20100 TURKU Puh. (02) 277 2600, Faksi (02) 277 2620 Aukioloajat arkisin klo 8.00–16.00

www.kiinteistopistevuori.com

ISA

Uimapuvut aikuiselle naiselle!

Nettikauppa! www. amoena.ﬁ Bulevardi 30, 00120 Helsinki Avoinna arkisin klo 10 – 17 Puh: 09-649 839

26 - 2009 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Meri-Karinan ravintolan maukkaat ruokapalvelut

Keittiöpäällikkö Juha Laiho henkilökuntineen toivottaa kaikki hyvän ruoan ja palvelun ystävät tervetulleiksi viettämään Meri-Karinaan merelliseen ympäristöön perhetapahtumia (ristiäiset, häät, syntymäpäivät ja muistotilaisuudet), yritys- ja yhteisötilaisuuksia tai nauttimaan arkitai sunnuntailounaasta. Sunnuntairuokailut klo 11.00-14.00 Sunnuntairuokailu käsittää kahta lajia lämmintä ruokaa, salaattipöydän ja ruokajuomat sekä kahvin ja jälkiruoan. Hinta 11 euroa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenet 9 euroa ja lapset 6-12 vuotta 5,50 euroa. Arkisin ruokailut klo 11.00-13.30 Arkiruokailu käsittää lounaspöydästä salaatin, lämpimän ruoan, jälkiruoan, leivän ja kupin kahvia. Hinta 8,80 euroa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenet 7,80 euroa ja lapset 6-12 vuotta 4,50 euroa. Suosittu seisova pöytä katetaan juhlapyhinä klo 12-15 Hinta 23 euroa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenet 18 euroa ja lapset 6-12 vuotta 7,50 euroa. Lisätietoja ja pöytävaraukset puhelin (02) 265 7666

TUPAKASTA IRTI -KURSSI lokakuusta alkaen torstaisin klo 18.00 -19.30 Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Cafe Karinassa, Itäinen Pitkäkatu 30. Kokoontumisia on 10 kertaa. Tupakastavieroitushoitajan lisäksi ryhmäläisten tukena ovat lääkäri, psykologi ja ravitsemusterapeutti. Osallistuja saa nikotiinikorvaushoidon kurssin ajaksi puoleen hintaan tai/ja vieroitushoidossa käytettävän lääkkeen reseptin ilmaiseksi.

Osallistumismaksu on 20 . Ilmoittautumiset ti - pe klo 10-14 gsm 050 520 3861 / Lotila. Tervetuloa!

Palvelemme kaikissa lääkehoitoonne ja hyvinvointiinne liittyvissä kysymyksissä.

“HYVÄ KUOLEMA” - YLEISÖTILAISUUS keskiviikkona 28.10.2009 Meri-Karinan toimintaja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku, klo 18.00

Lämpimästi tervetuloa!

Kätevästi kävelykadun päässä!

Humalistonkatu 4, puh. (02) 2845900 Avoinna: ma - pe 8-19, la 9-15 www.airistonapteekki.fi

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!

VANHANAJAN JOULUAATTOILLALLISET JA JOULUKONSERTTI

ASIANAJOTOIMISTO

BRANDER & MANNER OY Kristiinankatu 3, 20100 Turku, puh. ........................................ 511 7000 Telefax .................................... 250 3053 etunimi.sukunimi@brander-manner.fi bm.office@brander-manner.fi www.brander-manner.fi Muut toimistot: Helsinki Pohjoisranta 4 A 1, 00170 Helsinki Rauma Isoraastuvankatu 3, 26100 Rauma ....... 824 0618 Telefax .................................................. 824 0781

Tilaisuuden avaussanat lausuu toimitusjohtaja Kari Ojala ja kappalainen Ensio Ruskovuo alustaa aiheesta “Hyvä kuolema”.

Meri-Karinan toimintaja palvelukeskuksessa ja taidekappelissa Seiskarinkatu 35, Turku, LAUANTAINA 5.12.2009 klo 18.00 JOULUKORTIT SYÖPÄLASTEN HYVÄKSI OVAT TAAS MYYNNISSÄ Lapsisyöpäpotilasperheet tarvitsevat tänäkin Jouluna tukea,lapsen vaikean sairauden himmentäessä rauhan ja yhdessäolon juhlaa. Korttien aiheet on maalannut taiteilija Helena Salminiitty-Suominen. Kortit ovat A. Turun Linnan tontut jouluvalmisteluissa, B. Joulunajan tunnelmissa, C. Joulukirkkoon menijät, D. Joulurauhan julistus Suomen Turust! Syöpälasten joulukorttien esitteitä ja tilauslomakkeita sekä itse kortteja, ( 2-os. taitettu, sis. kuoren /min. 30 kpl ) - hinnaltaan 1 euro, voi tilata Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä Seiskarinkatu 35, 20900 TURKU tai puh. (02) 265 7602, fax (02) 265 7668 ja s-postilla arja.makila@lssy.fi. Jokaisen kortin takasivulla on kuvan taiteilijatietojen ja nimen lisäksi maininta syöpälasten tukemisesta kortin tuotolla.

Illalliskortti 23 euroa, jäsenet 20 euroa Järj. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Ilmainen linja-autokuljetus Turun Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, klo 17.30. Paluu samaan paikkaan tilaisuuden jälkeen. Illalliskorttitilaukset Meri-Karinan keskuksesta, puhelin (02) 265 7666. Taidekappelin joulukonsertissa esiintyy Astra salonkiorkesteri ja vanhanajan jouluaattoillallisilla Promenade salonkiorkesteri

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2009 - 27

TUEMME SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ Kenkäkauppa Alina Alinenkatu 36, Uusikaupunki puh. 844 3553

www.alina.fi

Uusikaupunki on Kenkäkauppa Alinan koti. Tule kylään. Kylässä paljon kenkiä.

ARTO SOININEN Tmi

Muutot ja kuljetukset, muuttolaatikkovuokraus, myös pianon siirrot. Puh. 0400 525 906 E-mail: arto.soininen@kuljetus-soininen.fi www.kuljetus-soininen.fi

KAARINAN AUTOKOULU

Oskarinaukio 3 Kaarina www.kaarinanautokoulu.fi hemmo.sankari@kaarinanautokoulu.fi

KAKSKERRAN SEURAINTALO – Viihtyisä perhejuhlien pitopaikka – Samppaantie (Satava) Tiedustelut puh. 050 347 9918

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

JAAKKO LAINE

KELA-KORV. VETERAANEILLE HAMMASPROOTESI ONGELMIA? KAUPPIASKATU 10 C 20100 TURKU

PUH. (02) 233 6018

SILMÄLÄÄKÄRIN JA OPTIKON NÄÖNTARKASTUKSET Yliopistonkatu 25 (02) 276 1234 Yliopistonkatu 15 (02) 251 3400 CM Länsikeskus (02) 235 0895

TURUN LUKKO Kasken Apteekki

KIINTEISTÖTOIMISTO

HANSA

KASKENMÄEN KUKKA Kaskenkatu 1 20700 Turku puh. (02) 231 6282 Av. ma-pe 9-17, la 9-14, su 12-15 Yli 60 v. turkulaista puutarhakauppaa

KAUPPILAN

Kukkakimppu Helsingintie 5, 24100 Salo (02) 733 3344, fax (02) 733 3534

Maalit, tapetit, laatat ja lattianpäällysteet – kaikki kodin sisustamiseen! Turku: Satakunnantie 100 Kaarina: Niemeläntie 2

PUUTARHAKESKUS

Kaurakatu 43, 20740 Turku Puh. (02) 2761500 fax (02) 2761544 Sidonta 276 1507

MYNÄMÄEN SILMÄASEMA Mynäcenter 23100 Mynämäki puh. (02) 430 6088

Kaihdinliike Sandberg Nuppulantie 33, Turku puh. (02) 276 9300 Katrineholminkatu 9, Salo puh. (02) 731 5415

Marjatta Tolmusen öljy- ja akvarellimaalauksia

EVLI

Meri-Karinassa, Seiskarinkatu 35, Turku

Täydellistä palvelua v. 1973 alkaen

Täyden palvelun Konepaja hautaustoimisto Laaksonen Oy www.pietet.fi

1.10.-31.12.2009.

Näyttely on avoinna päivittäin klo 8.00-20.00. Taiteilija lahjoittaa syöpäpotilaiden tukemiseen 10% myytyjen taulujen arvosta sekä lisäksi arpajaispalkintotauluja. Varaukset teoksista voi tehdä Meri-Karinan keskukseen.

28 - 2009 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Marli Natur -mehutiivisteen puhdas maku syntyy aidoista marjoista ja hedelmistä ilman keinotekoisia aromeja ja säilöntäaineita.