Page 1

LOUNAIS–SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

SANOMAT

2/2007 1/2005 N:O 2 /2004

LOUNAIS–SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI

Hoitotahto helpottaa lopun ajan hoitoa Hoitotahdossa eli hoitotestamentissa rajataan elämän loppuvaiheen hoidot. Omaisille hoitotahto voi olla suuri helpotus. Silloin heidän ei tarvitse kantaa vastuuta, tulisiko omaiselle antaa raskaita hoitoja silloin kun elämän loppu on jo lähellä. Silloin kun elämänvoimasi ovat vähäiset, sairaus kuihduttanut ja kivut sietämättömät, sallisitko sydämen käynnistämisen sydänpysähdyksen jälkeen? Haluaisitko letkuruokintaa päivästä toiseen, jos elinaika on muutenkin pian päättymässä? Viimeistään silloin, kun läheinen sairastuu vakavasti, herää ajatus siitä, kuinka pitkälle hoitoja tulisi jatkaa. Asiaa ei ole helppoa kuvitella, saati puhua tai tehdä hoitotahto. Miten ihmeessä osaisi hoitotahdossaan ennakoida elämänsä loppuvaiheen tilanteita ja päättää, mitä haluaa? ”Hoitotahdossa ilmaistaan tahto, miten kuolevaan suhtaudutaan silloin kun hän ei itse enää pysty tekemään päätöksiä. Se tarkoittaa hoitojen rajaamista”, arkkiatri Risto Pelkonen sanoo. Elämänsä loppua lähestyvistä tekee hoitotahdon vain noin 10 prosenttia, vaikka lähes kaikki meistä kuolee laitoksessa ja erilaisten hoitotoimenpiteiden kohteena, joilla elämäämme voidaan pidentää tai lyhentää ja kuolemaan lykätä tai jouduttaa. Näihin asioihin voi osin hoitotahdollaan vaikuttaa. Hoitotahdon voi tehdä kirjallisesti tai suullisesti. Se voi olla vapaamuotoinen selvitys omista toiveistaan tai valmiiksi painettu lomake täytettynä ja läheisten todistajien allekirjoittamana.

Helpottaa omaisten tehtävää Hoitotahto helpottaa myös omaisten tehtävää, sillä kun sairas ei jaksa tai pysty enää itse ilmaisemaan toiveitaan, siirtyy päätöksen tekeminen hoidosta omaisille. Päätös olla elvyttämättä, on raskas ja saattaa vaivata omaisia, mikäli he eivät tiedä, mitä jo puhumaan kykenemätön sairas omainen itse olisi halunnut. Harva toivoo edes elämänsä viimeisellä lehdellä, että elintoimintoja olisi pidettävä yllä kaikin mahdollisin keinoin. ”Kuolevalle viimeiset ajat ovat enemmän henkinen kuin ruumiillinen prosessi, eikä moni edes pelkää kuolemaa itsessään, vaan sitä, joutuuko ennen kuolemistaan arvottomaan tilaan. Pelko siitä, että jää avuttomana toisten hoidettavaksi” , arkkiatri Risto Pelkonen täsmentää. Kun tehottomaksi osoittautunut sairautta parantava hoito lopetetaan, moni saattaa pelätä, että kaikki muukin hoito lo-

Arkkiatri Risto Pelkonen suosittelee keskustelemaan terveydenhuollon ammattilaisen kanssa ennen hoitotahdon tekemistä. petetaan. Näin ei tietenkään ole. Hoitoa annetaan niin kauan kun on elämää. Oireen mukainen hoito on aktiivista hoitoa, kipujen ja kärsimysten lievitystä, henkistä ja hengellistä tukea. Arkkiatri korostaa, ettei kuolema ole hyvä tai pahaasia, eikä hoitotahdossa edes ole kyse kuolemasta, vaan elämän viimeisimmistä hetkistä ja niiden laadusta. Nykyisin on yhä enemmän epätyypillisiä perheitä ja sinkkuja tai lapset asuvat eripuolilla maailmaa. Ei siis ole enää itsestään selvää, että kuolevan lähellä olisi ketään tai kuka on omainen. Potilasta ei saisi koskaan jättää yksin, vaan näistä asioista tulisi keskustella ja hoitosuunnitelmaa tehdessä mukana pitäisi olla mieluiten koko hoitava henkilökunta. Nämä ovat hyvin vaikeita asioita ja lääkärin tulisi olla kokenut, vakituinen lääkäri, eikä mikään keikkailija.” Lakiin tulisi kirjoittaa, että sairaalassa on aina tiedettävä, kuka on hoidettavan omainen. Nykyisin ei aina tiedetä” , Risto Pelkonen toteaa.

Sedaatio eri asia kuin eutanasia Hoitotahtoon voi myös kirjata esimerkiksi sen, hyväksyykö vai kieltääkö sedaation. Sedaatiossa alennetaan tietoisuutta lääkkeillä niin, että sietämätön ja hallitsematon kärsimys vähenisi. Sedaatio voi olla lievää, jolloin se tekee olon tokkuraiseksi ja vahvimmillaan tajuttomuustilan. Vahva sedaatio asettuu jo lähelle Suomessa laitonta eutanasiaa eli armokuolemaa, mutta sedaation tarkotuksena ei ole koskaan hengenvieminen, vaan tajuttomuustila. ”Eutanasiassa puolestaan surmataan ihminen tieten tahtoen. Toisen surmaaminen ei ole lääkärin työtä ja vastoin lääkintäeettistä elämän kunnioittamisen periaatetta. Elämän kunnioittamisen periaate ei ole kuitenkaan ehdoton, sillä luopuminen parantamiseen tähtäävästä hoidosta jouduttaa kuolemaa. Eettisissä periaatteissa ei ole koskaan ehdottomia totuuksia, sillä niihin sisältyy usein keskinäisiä ristiriitoja” , Risto Pelkonen pohtii. Raja eutanasian ja parantamiseen tähtäävän hoidon lopettamisenkaan välillä ei ole

aina selvä. Erona on, että eutanasiatapauksessa lääkäri surmaa potilaan, toisessa taas kuolema johtuu sairaudesta. Eutanasia on Suomessa laitonta, mutta itsemurhan avustaminen ei ole rikos.

Mielensä saa muuttaa Entä, jos olosuhteet ovatkin erilaiset kuin hoitotahdossa on oletettu, eikä tiedetä, mitä potilas tahtoo? ”Silloin lääkärin on pohdittava omaisten kanssa, mikä on potilaan kannalta parasta, mutta päätökseen eivät taloudelliset syyt saa koskaan vaikuttaa” , arkkiatri Risto Pelkonen sanoo. Vaikka olisi miettinyt tarkoin loppuhetkiinsä liittyvät asiat, saattavat ajatukset muuttua ja siihen on myös oikeus. ”Eräässä kyselyssä selvisi, että yli 80-vuotiaista laitoshoidossa olevista potilaista suurin osa halusi itselleen mieluummin yhden elinvuoden lisää sen hetkisessä tilassa kuin kuukauden oireetonta hyvää elämää.” ”Kukaan ulkopuolinen ei voi tietää, mikä on toisen ihmisen hyvää elämää. Me kuvittelemme niin paljon toisen puolesta, muitta tiedämme niin vä-

hän. Juuri sen vuoksi potilaan kuunteleminen on hoidon lähtökohta. Hoito on yhteistyötä. ”

ka tekevät hoitotahdon, arkkiatri muistuttaa tekemään myös elinluovutustestamentin.

Nuoren vaikea kuvitella

Arkkiatri ei kuitenkaan tee itselleen hoitotahtoa

Kun terve nuori tekee hoitotahdon, hän ei voi lainkaan ennustaa, missä tilanteessa hoitotahto olisi tarpeellinen. Terveelle nuorelle kuolema on vielä kovin kaukainen asia, mutta vakavasti sairaalle on varmasti helpompaa päättää hoitotahdon sisällöstä. Vaarallisten lajien harrastaja saattaa joutua todennäköisemmin onnettomuuksiin, mutta on myös paljon yllättäen vakavaan sairauteen sairastuneita nuoria. Asiaan vaikuttaa myös se, että terveen nuoren voi olla vaikea hyväksyä elämä vammautuneena. Siksi moni nuori saattaa ajatella ettei siinä tilanteessa suostu elämää ylläpitäviin hoitoihin lainkaan. Ehkäpä juuri siksi nuorten näyttää olevan vanhoja ihmisiä helpompaa hyväksyä eutanasia. Koska terveen nuoren ihmisen ajatukset kuolinhoidosta saattavat hyvinkin muuttua pitkä elämän aikana, hoitotestamentti on hyvä aika ajoin päivittää. Terveitä nuoria, jot-

”Minulla on järkevät omaiset ja läheiset sekä täydellinen luottamus hoitohenkilökuntaan. Mutta kyllä minä suosittelen hoitotahdon tekemistä muille, sillä se helpottaa hoitopäätöksiä. Nämä ongelmat ovatkin yleensä lääkärin ja omaisten välisiä, eivätkä potilaan ja lääkärin välisiä. Kun potilas on huonossa kunnossa siirtyy vastuu hoitolinjoista omaisille. Se on suuri vastuu. ” Hoitotahtolomakkeita löytyy internetistä monenlaisia: http://www.hus.fi/default.asp? path=1,32,818,1732,2841 http://exitus.fi/hoitotahto.html http://www.stakes.fi/FI/Palvelut/lomakkeet/htestamentti.htm Teksti ja kuva: Teija Riikola


2 - 2007 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Terveellisemmän syksyn toivotuksin

Tuula Vainikainen, lääketieteen toimittaja Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomien viestintäneuvoston puheenjohtaja

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat 30 vuotta:

Syöpää vastaan taistellaan tiedolla Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat juhlii tänä vuonna 30-vuotissyntymäpäiviään - monen päivänsankarin tapaan "työn merkeissä". Lehti perustettiin vuonna 1977 nimellä LounaisSuomen Syöpäsanomat, torjuntavoittoiseksi nimi muutettiin vuonna 1990. Lehden tavoitteena on alusta alkaen ollut julkistaa ymmärrettävää tietoa syövästä, sen ennalta ehkäisystä, toteamisesta, hoidosta ja tutkimuksesta sekä jakaa tietoa Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n toiminnasta syöpää sairastavien ja heidän läheistensä hyväksi.

www.pulssi.fi

Mammografia mahdollistaa rintasyövän varhaisen toteamisen

On tullut aika kiittää Lehden isyyden on tunnustanut sen päätoimittajana alusta alkaen toiminut toimitusjohtaja Kari Ojala. Kari näki jo varhain, että syöpätietoutta on tarjoiltava myös alueellisessa mediassa. Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat on aina ollut lounaisen Suomen lehti, jonka ei sisältönsä puolesta tarvitse hävetä myöskään valtakunnallisessa vertailussa. Karin lisäksi on syytä kiittää lämpimästi lehden kehitystä jo sen alkutaipaleella avittaneita ja sille runsaasti aikaansa ja asiantuntemustaan antaneita professori Eeva Nordmania, aluepäällikkö Juhani Lavénia, vastaava lääkäri Osmo Räsästä, tiedotussihteeri Aino Penttilää ja toimittaja Eija Louenivaa (silloinen Laakso). Ensimmäisen lehden etusivulla professori Lauri Rauramo, joka suhtautui alusta alkaen positiivisesti oman tiedotuslehden julkaisemiseen, välitti ajankohtaista tietoa Syöpäjärjestöjen toiminnasta. Lehteä ovat kuluneiden vuosien aikana olleet ideoimassa ja tekemässä monet toimittajat ja tiedottajat. Syöpää sairastavat ja heidän läheisensä ovat avanneet rohkeasti kokemuksiaan. Samoin monet korvaamattomat terveydenhuollon asiantuntijat ja tutkijat ovat jakaneet tietämystään lehden lukijoille. Taustalla on kerätty varoja ja tuettu monin tavoin lehden toimintaa. Lämpimät kiitokseni teille kaikille isoon valistusprojektiin osallistuneille, kaikkien lounaissuomalaisten puolesta. Yhdessä olemme voineet tehdä tästä lehdestä arvostetun tiedonlähteen. "Lounais-Suomen Syöpäsanomien välityksellä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. haluaa esitellä monipuolista toimintaansa sekä jakaa valistusta, jotta tietämättömyys ja pelko eivät hidastaisi tarvittaessa asianmukaiseen hoitoon hakeutumista" - kirjoitti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja Jukka Mikkola vuonna 1977.

Tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina Syöpää ja syöväntorjuntaa koskevan tiedon ja sen jakamisen tarve on yhtä suuri tänään, tietotulvan ja infoähkyn 2000-luvulla, kuin 30 vuotta sitten. Ensimmäisessä lehdessä Syöpäjärjestöjen valistuslääkäri Liisa Elovainio muistutti, ettei terveellistä savuketta ole. Ensimmäisessä, 20 vuotta sitten tähän lehteen kirjoittamassani jutussa haastattelin Tyksistä tuttua onkologi Väinämö Nikkasta hänen palattuaan keuhkosyövän maailmankongressista. Juttu oli otsikoitu "Taistelu tupakkaa vastaan on voitettava!" Samaa tietoa välitämme tänäkin päivänä. Tupakointi on yksi harvoista syövän taustalla olevista tekijöistä, joihin voimme itse vaikuttaa. Tupakanvastainen taistelu on aloitettava jo nuorista, sillä teini-ikäisemme tupakoivat nykyään enemmän kuin vanhemmat ikäluokat. Tietoa ja tukea tupakoinnin lopettamiseen löytyy tästäkin lehdestä.

Lääkärit ja röntgen: ma-pe 8–20, la 9–17, su 12–20 Laboratorio: ma-pe 7–20, la 9–17, su 12–20 Ajanvaraus puh. 2616 300

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat 30 år:

Cancer bekämpas med kunskap Sydvästra Finlands cancerbekämpningstidning Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat firar i år sin 30-årsdag som många jubilarer - "i arbetets tecken". Tidningen grundades 1977 under namnet Lounais-Suomen Syöpäsanomat (Sydvästra Finlands cancertidning), och ordet "torjunta" (bekämpning) togs med 1990. Tidningens målsättning har ända från början varit att offentliggöra begriplig information om förebyggande, konstaterande, vård och undersökning av cancer samt att berätta om Sydvästra Finlands Cancerförening r.f.:s verksamhet för cancersjuka och deras anhöriga.

Det har blivit dags att tacka Tidningen grundades av verkställande direktör Kari Ojala, som har varit dess chefredaktör ända från början. Han insåg mycket tidigt, att information om cancer också bör ges i regionala medier. Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat har alltid varit en sydvästfinsk tidning, som även i riksomfattande jämförelse inte behöver skämmas över sitt innehåll. De som förutom Kari förtjänar ett varmt tack är professor Eeva Nordman, distriktschef Juhani Lavén, ansvarig läkare Osmo Räsänen, informationssekreterare Aino Penttilä och redaktör Eija Loueniva (f.d. Laakso), som ända från början varit med om att utveckla tidningen och ägnat den mycket av sin tid och sakkunskap. Professor Lauri Rauramo, som från första början förhöll sig positivt till publicering av en egen informationstidning, förmedlade aktuella fakta om Cancerorganisationernas verksamhet på första sidan av det första numret. Det är många redaktörer och informatörer som under årens lopp har redigerat tidningen och kommit med idéer till den. Cancersjuka och deras anhöriga har frimodigt berättat om sina erfarenheter. Likaså har många oersättliga experter och forskare inom hälsovården delat sin kunskap åt läsarna. Tidningens verksamhet har fått understöd bl.a. från insamlingar. På alla sydvästra Finlands invånares vägnar riktar jag mitt varma tack till er alla som har deltagit i det stora upplysningsprojektet. Tillsammans har vi kunnat göra denna tidning till en uppskattad informationskälla. "Med Lounais-Suomen Syöpäsanomat vill Sydvästra Finlands Cancerförening r.f. berätta om sin mångsidiga verksamhet och ge upplysning för att man inte på grund av okunnighet och fruktan ska vänta med att vid behov söka ändamålsenlig vård" - skrev Sydvästra Finlands Cancerförenings ordförande, verkställande direktör Jukka Mikkola 1977.

Det lönar sig alltid att sluta röka

ll Ke atu

atu nk ala kk r i S

tu ka jan

nk

itta

aa nm

so on

de Uu

Vartiovuori

ink rn

to hti Tä

Behovet av kunskap och information om cancer och cancerbekämpning är lika stort i dagens informationssamhälle som för 30 år sedan. I det första numret påpekade Cancerorganisationernas läkare Liisa Elovainio, att ingen cigarett är oskadlig. I min första artikel i denna tidning för 20 år sedan intervjuade jag ÅUCS-onkolog Väinämö Nikkanen om lungcancer. Artikeln hette "Kampen mot tobaken måste vinnas!" Vi förmedlar samma budskap än i dag. Rökning är en av de få cancerframkallande faktorer som vi kan påverka. Kampen mot tobaken måste inledas med ungdomen, för dagens tonåringar röker mer än äldre människor. Det finns information och stöd för att sluta röka även i denna tidning.

p Ku

itt a

an

ka

tu

atu

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Seiskarinkatu 35 20900 Turku puhelin (02) 2657 666 telefax (02) 2657 668 Sähköposti: kari.ojala@lssy.fi Päätoimittaja: Kari Ojala

Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Sydvästra-Finlands Cancerförening r.f. Painos: 275.000 Painopaikka: Turun Sanomat Seuraava lehti ilmestyy helmikuussa 2008

itk

Itä

in

P en

äk

atu

Kupittaanpuisto As Oy Karinankulma


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2007 - 3

Neljä pienmolekyyliehdokasta uudeksi syöpälääkkeeksi löytynyt - Osan osastomme rahoituksesta hankimme tarjoamalla tutkimuspalveluja. Asiakkaitamme ovat biotekniikan ja lääkealan yritykset, akatemiatutkija Marko Kallio kertoo.

Syöpäkasvain voi syntyä, kun solujen käyttäytyminen häiriintyy ja solut jakautuvat villisti. Syöpäsolujen jakautumisen mekanismeja selvittelee turkulainen tutkimusryhmä, joka on kauhonut solusopasta sattumia, jo neljä potentiaalista pienmolekyyliä, joiden pohjalta voidaan mahdollisesti kehittää uudenlainen syöpälääke. Akatemiatutkija Marko Kallion tutkimusryhmä VTT:n Lääkekehityksen biotekniikka -yksiköstä Turusta selvittää solunjaon mekanismeja. Laboratorio on Suomen ainoa tutkimusyksikkö, joka keskittyy solunjaon molekyylibiologiaan ja syöpäsolujen jakautumisen tutkimukseen.

Täsmälääke syöpäsoluja vastaan Tällainen lääke kohdistaisi vaikutuksensa tarkemmin itse syöpäsoluihin ja jättäisi terveet solut rauhaan. Samalla uudentyyppisen lääkkeen sivuvaikutukset todennäköisesti vähenisivät. Syöpätutkijat tuntevat paljon proteiineja, joiden toimintavirheet aiheuttavat solukuoleman. Tutkimme muun muassa proteiinikinaasien toimintaa solun jakautumisessa ja pyrimme löytämään pienmolekyylejä, jotka estäisivät näiden kinaasien toiminnan ja siten aiheuttaisivat syöpäsolujen kuihtumisen. Kinaasit ovat elintärkeitä solulle, mutta tiettyjä kinaaseja löydetään syöpäsoluista epätavallisen suuria määriä, Kallio selvittää. Tällaisesta pienmolekyylistä voisi kehittyä uudenlainen täsmälääke, joka pureutuisi vain syöpäsoluihin eikä tuhoaisi tervettä solukkoa. Kallion tutkimusryhmä tekee solubiologista perustutkimusta, josta on vielä monta askelta siihen, että lääke on valmis ja käytettävissä syövän hoitoon. Kun lupaava molekyyli on tunnistettu ja sen toimintamekanismi selvitetty, sille haetaan patenttia. Ennen kuin pienmolekyyliä ryhdytään muokkaamaan eläin- ja kliinisiä kokeita varten, on aika löytää yhteistyökumppani kansainvälisestä lääketeollisuudesta, siksi kallista ja aikaa vievää lääkekehitys on. Lo-

pullinen lääke siintää ehkä kymmenen tai viidentoista vuoden päässä. Nyt löydetyistä neljästä pienmolekyylistä kolme toimii siten, että ne nopeuttavat solun jakautumista lisäten jakovirheitä, jotka johtavat solukuolemaan. Yksi molekyyli on erilainen: se pysäyttää solun väliaikaisesti jakovaiheeseen, jota seuraa massiivinen jakautumisvirhe ja solun elinkyvyn alentuminen. Viimeksi mainittu pienmolekyyli kiinnostaa tutkimusryhmää eniten, koska se herkistää erityisesti syöpäsoluja solukuolemalle.

Tehokas seulontamalli Marko Kallion tutkimusryhmä pyrkii tunnistamaan uusia terapeuttisia pienmolekyylejä kahdella tehoseulontamallilla. Toisaalta soluja kasvatetaan ja testataan monikuoppalevyillä, joilla yksi henkilö pystyy seulomaan viikossa 600 yhdistettä. Tässä mallissa lupaavien molekyylien löytyminen on sattumanvaraisempaa eikä niiden kohdeproteiinia tiedetä edeltä käsin. Toisessa lähestymistavassa pienmolekyylejä tehoseulotaan ensin virtuaalisen mallintamisen avulla jota seuraa solupohjainen molekyylin vaikutusmekanismin varmennus. Ajatus on löytää pienmolekyyli, joka sitoutuu tietyn halutun proteiiniin,kuten "syöpäkinaasin",rakennetaskuun. Lääkeaineen sitoutuminen estää kinaasin toiminnan ja aiheuttaa syöpäsolun kuoleman. -Yhdistetty virtuaalinen ja solupohjainen tehoseulontamallimme on osoittautunut hyvin lupaavaksi. Tämä on virtuaalisen mallintamisen tehokkuuden ja analyysivaiheen herkkyyden ansiota, Kallio sanoo. Tätä tutkimusta Kallion ryhmä tekee yhteistyössä Kuopion yliopiston professo-

rin Antti Poson ja VTT:n lääkekehityksen biotekniikka yksikössä toimivan akatemiaprofessori Olli Kallioniemen ryhmän kanssa. Kallio iloitsee siitä, että hän kuuluu tutkimusryhmineen solujaon tutkimuksen kansainväliseen ydinjoukkoon, joka vaihtaa tietoa ja antaa apua toisilleen. - Kilpailemme toistemme kanssa, mutta kilpailu on tervettä ja siihen liittyy kollegojen tukeminen. Marko Kallio valmistui lääketieteellisen genetiikan laitokselta Turun yliopistosta vuonna 1996. Väitöksen jälkeen hän suuntasi pariksi vuodeksi tutkijaksi Virginian yliopistoon Yhdysvaltoihin. Välillä hän tuli Suomeen ja työskenteli Turun biotekniikan keskuksessa John Erikssonin ja Lea Sistosen ryhmässä, kunnes palasi Yhdysvaltoihin, apulaisprofessoriksi Oklahoman yliopistoon kolmeksi vuodeksi. Vuonna 2004 nuoren tutkijan ura jatkui VTT:n lääkekehityksen biotekniikka -yksikössä, joka toimii PharmaCityssä Turussa. Hänen tutkimusryhmänsä on mukana Suomen Akatemian Genomitiedon hyödyntämisen huippuyksikössä.

jestyi Euroopan unionin Marie Curie Excellence Grant -apurahalla. -Yhdessä Suomen Akatemian määrärahan kanssa se mahdollisti laboratorion perustamisen tyhjästä. Nyt meitä on kymmenen tutkijaa, joista kaksi on ulkomailta, Jeroen Pouwels Hollannista ja Oana Sicora Romaniasta. Ryhmäni suomalaiset tutkijat ovat Leena Ahonen, Tim Holmström, Kimmo Jaakkola, Anu Kukkonen, Jonathan Rehnberg, Anna-Leena Salmela ja Mariaana Vuoriluoto, tutkimusryhmän vetäjä Marko Kallio kertoo. Lisäksi meillä on kesäharjoittelijana puolalainen Agnieszka Grzegorzewska. VTT:n lääkekehityksen biotekniikka -yksikköä tukevat VTT, Turun yliopisto, Turun kaupunki ja Åbo Akademi. Tutkijoista osa on VTT:n ja osa Turun yliopiston palkkalistoilla. Periaatteena on yhdistää akateeminen tutkimus ja teknologinen kehitystyö. Yksikkö on vallannut PharmaCitystä jo melkein yhden kokonaisen kerroksen. Väkimäärä on perustamisvuodesta 2002 noussut 65:een. Iso osa yksikön rahoituksesta tulee Euroopan unionilta ja Suomen Akatemiasta.

Kansainvälinen tutkijajoukko

teksti: kuva:

Paula Heino Maija Tammi

TÄLLÄ ILMOITUSKUPONGILLA LOKA-MARRASKUUN TARJOUS ILMAINEN HOITOKERTA. 10-KERRAN HOITOSARJAN ALOITTANEILLE

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus Seiskarinkatu 35, 20900 Turku puh. 265 7606 Itäinen Pitkäkatu 34, 20700 Turku puh. 233 8985 Kakskerta, Keikkulantie 33, 20960 Turku puh. 0400-510315 – veteraanikuntoutus – Kelan vaikeavammaisten kuntoutus – Kaupungin ja TYKS:n ostopalveluosoitukset Esko Hirvinen fysioterapeutti 0400-510314 Juha Karppanen fysioterapeutti 050-5509369 Pasi Vesa kuntohoitaja 0400-510315

Kallion tutkimusrahoitus jär-

UUDET HIENOT, MUODIKKAAT PERUUKKIMALLIT Peruukin pohja muotoillaan asiakkaan päänmuotoon sopivaksi. Peruukin hiukset leikataan asiakkaan haluamaan malliin. Liikkeestämme saatavana kaikki Suomeen tuotavat peruukkimallistot. Hetitoimituksessa laaja varasto.

Raquel Welch, Hairline, Revlon, Adolfo, Ellen Wille, Dimples, Henri Margu, Natural Image, Wig

Monet solunjaon säätelyproteiinit sijaitsevat kromosomien sentromeereissä. Kromosomit (DNA) on värjätty siniseksi, Plk1 säätelyproteiini punaiseksi ja sentromeerit vihreäksi. Kuvan ihmissolun halkaisija 0.035 mm.)

peruukkiliike

Eerikinkatu 9 20100 Turku puh. 231 9277


4 - 2007 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Syöväntorjuntatyön tekijöitä ja tukijoita Nuoret ja lapsisyöpäpotilaat rallin pyörteissä Momo Racing Team ry tarjosi toista kertaa nuorille ja lapsisyöpäpotilaille sekä heidän perheilleen nopeatempoisen toimintapäivän bensankäryisellä Alastaron moottoriradalla kesäkuun helteessä. Kypärin ja moninkertaisin turvavöin varustetut tytöt ja pojat pääsivät todellisen vauhdin makuun, kun autot kiisivät radalla kovimmillaan 180-190 kilometriä tunnissa. Vertailun vuoksi Momon puheenjohtaja Erkki Keskinen kertoo, että oikeissa kisoissa ajetaan kahtasataa. Moinen kyyti ei kuitenkaan olisi mahdollinen Alastaron pikkuradalla.

- Kun lapsilta kysyy ensimmäisen kierroksen jälkeen pelottaako, niin ei kuulemma yhtään, kun on kivaa. Radalla liikutaan lasten ehdoilla, mutta kukaan ei ole pyytänyt hidastamaan, myhäilee lapsia kyydinnyt Taisto Nieminen. Momo-tiimi on ajanut kilpaa ja järjestänyt autokisoja viiden vuoden ajan. Toiminnasta kertyneet ylimääräiset voitot haluttiin käyttää raskaita aikoja eläneiden perheiden iloksi, ja kohde löytyi helposti lounaissuomalaisten syöpälasten Sykerö-kerhosta. Niemisen firma Painolan ja LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen

yhteistyö on kestänyt jo 25 vuotta. Nuoriin osallistujiin hurja meno teki vaikutuksen. - Se oli upeaa. Toinen kyyti oli kivempi, koska se oli nopeampi, perustelee kahdesti radalle lähtenyt Oskari Nevalainen (11) Raisiosta. Tarvasjokelaisen Ossi Kotilaisen (10) suosikki oli iso maasturi, joka vei ajelemaan läheiselle kumpuilevalle harjureitille. - Auto meni välillä ihan kyljelleen ja kulki kahdellakin pyörällä, kaverinsa kanssa Alastarolle saapunut Ossi selostaa tyytyväisenä.

Leukemiasta toipuvan Oskari Nevalaisen mielestä kova vauhti oli moottoripäivän parasta antia. Kuljettaja Kari Takalo on Momo Racing Teamin 23-päisen joukkueen jäsen.

Miss Turku on syöpälasten kummi Miss Turku Tuulia Uusitalo toimii missivuotensa ajan syöpälasten kummina. Ulvilasta kotoisin oleva kaunotar osallistui kummin tehtävissä kesäkuussa pidettyyn LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpälasten Sykerön Kummien järjestämään hyvänteke-

väisyysotteluun, jossa nuorten ja lapsipotilaiden sekä heidän perheittensä sopeutumisvalmennus- ja kuntoutumiskurssien sekä terapiatoiminnan järjestämiseen kertyi 12 120 euron potti. Uusitalo muistuttaa, että lapsen sairastuminen syöpään

on raskas asia koko perheelle. Sairaanhoitajan ammattia opiskeleva Uusitalo tietää, miten tärkeää potilasperheiden jaksamisen tukeminen on. Kummineitonen toivoo voi- Syöpälasten kummi Tuuvansa itse auttaa sairaita lapsia lia Uusitalo kiinnittää myös tulevassa työssään. huomiota potilasperheiden jaksamiseen.

Vapaaehtoiset Raija Koivu (vas.) ja Maire Ojala keräsivät Hirvensalopäivänä kaupassakävijöiltä varoja syöpäpotilaiden tukitoimintaan toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinassa.

Siltakeräys siirtyi kaupoille Perinteinen Hirvensalopäivien siltaverotempaus LounaisSuomen Syöpäyhdistys r.y:n syöpäpotilaiden hyväksi kerrytti vapaaehtoistyöntekijöiden lippaisiin tänä vuonna

1903,02 euron suuruisen avustussumman. Nimestä huolimatta luovuttiin Hirvensalon sillasta keräyspaikkana tänä vuonna runsaan liikenteen vuoksi, ja keräys keskitettiin

kauppojen pihoille. Muutoksista johtuen 14. siltakeräyksen tulos jäi tavallista huomattavasti pienemmäksi.

Perniö soi syöpälasten puolesta Reijo Tammiselle sairaat lapset ovat todellinen sydämen asia. Tamminen lauloi Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen syöpälapsipotilaiden hyväksi Perniön kirkossa jo neljättä kertaa. Säestyksestä vastasi kanttori Vuokko Möttö-

nen. Arvokas tavoite veti elokuussa kirkon täyteen ihmisiä nostaen konsertin tuoton 1889 euroon. - Perniössä ymmärretään hyvin syöpälasten asiaa. Pyhän Laurin kirkkoa ei ole kukaan muu saanut täyteen kuin

Karita Mattila ja nämä tilaisuudet. Haluan kiittää yleisöä, Tamminen iloitsee. 26.9. Tamminen ja Möttönen konsertoivat Mynämäen kirkossa klo 19 alkaen. Mynämäen konsertin tuotolla tuetaan niin ikään syöpää sairastavia lapsia.

Laulaja Reijo Tamminen ja kanttori Vuokko Möttönen tukevat syöpälapsipotilaita musiikin avulla. Parivaljakko konsertoi elokuussa Perniössä ja syyskuussa Mynämäellä.

Pyhän Lazaruksen ritarikunnan lahjoittaman tukituolin luovuttivat Karinakodin käyttöön ritarikunnan entinen kansleri Bengt Pettersson (vas.) ja komentajakunnan komentaja Berndt von Veh. Tarpeellisen hoitotuolin vastaanottivat Karinakodin vastaava hoitaja Merja Leinonen, toimitusjohtaja Kari Ojala sekä terveydenhoitaja Nina Öhman.

Vertaistukilahjoitus Forssasta Forssan Lions Club Kuha lahjoitti Sirkka Lindholmin rahastosta merkittävät 10 000 euroa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Forssan seudun vertaistukitoiminnan hyväksi. Klubin rahastonhoitaja Jou-

ko Pynnöniemi kertoo, että syöpään vuonna 1979 menehtyneen Sirkka Lindholmin huolella vaalitun testamenttirahaston tuottoa on käytetty vuosien varrella moniin tärkeisiin hyväntekeväisyyskoh-

teisiin, joihin syöpäpotilaiden hyvinvointi ensisijaisena kuuluu. Lindholmin rahastosta onkin tuettu aikanaan myös muun muassa toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinan rakentamista. Forssan Lions Club Kuha lahjoitti syöpäpotilaiden hyvinvoinnille tärkeään vertaistukitoimintaan 10 000 euroa vieraillessaan Ladyineen toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinassa. Lahjoituskuoren luovuttivat Pentti Mansikkamäki (oik.), klubin presidentti Hannu Hirsimäki ja Lasse Willman Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojalalle

Geriatrinen tuoli Karinakotiin Pyhän Lazaruksen ritarikunta lahjoitti saattohoitokoti Karinakotiin uuden geriatrisen tukituolin kiitoksena ritarikunnan valtakunnallisen kevätkokouksen hyvin sujuneista jär-

jestelyistä Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa. Kyseessä oli jo toinen ritarikunnan Karinakotiin lahjoittama tukituoli. Ritarikunnalla on pitkä his-

toria hyväntekeväisyyttä harjoittavana järjestönä, sillä se perustettiin vuonna 1908. Sillä on maailmassa yli 2000 jäsentä, joista Suomessa noin 150.

Tukea syöpätutkimukseen Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s. on saanut huomattavan lahjoituksen. Suomalaisen autourheilun menesty-

neimpiin lukeutuva rata-autoilija Pertti "Severi" Kuismanen lahjoitti syövän tutkimukseen 10 000 euroa. Kuis-

manen on tukenut syöväntorjuntatyötä lahjoituksillaan jo useaan otteeseen.

Kilpa-ajaja Pertti "Severi" Kuismanen (oik.) luovutti Moikoisten Syöväntutkimussäätiön hallituksen jäsen, kiinteistöneuvos Hannu Niemiselle 10 000 euron suuruisen lahjoituksen syöpätutkimustyössä hyödynnettäväksi.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2007 - 5

Kurssi kohti Meri-Karinaa

Sopeutumisvalmennuskurssilla henkistä tukea ja apua arkeen Jäppiläläiset Elsa ja Heimo Oksman ovat tulleet Meri-Karinaan syöpäpotilasperheiden parikurssille keräämään voimia ja hakemaan vertaistukea. Elsa Oksmanilla on luustoon levinnyt keuhkosyöpä. Sitä hoidetaan vahvalla lääkityksellä, jolla on paljon haittavaikutuksia. Aviomies on hänen omaishoitajansa, jota ilman kotona asuminen ei olisi mahdollista. - Saatan vaikka nukahtaa ja pudota tuolilta, kun luen tai kirjoitan keittiön pöydän ääressä. Mies käy välillä tarkistamassa, että olen kunnossa, kertoo Elsa Oksman, jonka syöpä diagnosoitiin viisi vuotta sitten.

Kokemukset yhdistävät kurssilaisia Oksmanit ovat Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäseniä, vaikka asuvat lähempänä Kuopiota kuin Turkua. Kotitienoilla ei ole haluttanut puhella syövästä. Kahta tytärtään pariskunta on halunnut suojella raskaalta sairaudelta, joten juttuseura on arvokasta. - Syövästä on yleensä vaikea puhua, mutta täällä se luonnistuu. Hoitajillekin saa mennä juttelemaan, jos jokin

:ijh^ ~~c k~]^ci

painaa mieltä. Ennen olin paljon arempi, mutta enää en pelkää sanoa, mitä mielessäni on, miettii Elsa Oksman. Vaikka parikurssilaiset sairastavat eri syöpiä, heitä yhdistävät henkinen taakka ja rankat hoidot. Arjessa tulee vastaan paljon samoja kysymyksiä, sairasti sitten keuhkotai vaikka munuaissyöpää. - Kursseilla oppii ymmärtämään sairautta ja oppii hyväksymään sen. Saamme uutta tietoa esimerkiksi lääkkeiden vaikutuksista ja potilaan oikeuksista, lisää Heimo Oksman, jolle kurssilta on myös löytynyt vertaistukea muista potilaiden puolisoista.

Ajattele tätä päivää Elsa Oksman noudattaa lääkärin antamaan ohjetta: "älä ajattele huomista, älä ajattele eilistä, ajattele tätä päivää". Mutta toki keuhkosyöpä vie ajatukset menneeseen. Rouva Oksman on entinen tupakoitsija, mutta se ei ole koko tarina. Suvussa on paljon syöpää, johon ovat menehtyneet molemmat vanhemmat sekä sedistä ja tädeistä moni. Oksman on tehnyt pitkään siivoustyötä kemikaalien parissa ja toiminut toistakymmentä

vuotta ompelijana pölyisessä tehtaassa. Stressaava kolmivuorotyö ja myöhemmin yötyö sotkivat vuorokausirytmin pysyvästi. - Olin varma, etten juuri näkisi samassa tilanteessa olevia naisia. Olen kuitenkin kohdannut useita elämäntavoiltaan tasaisia naisia, joilla on keuhkosyöpä, Elsa Oksman kertoo. Heimo Oksmania järkyttää ajattelemattomien ihmisten jyrkkä suhtautuminen keuhkosyöpäpotilaisiin. Että sairastunut tupakoitsija jätettäisiin selviytymään itsekseen. - Jokaisen ihmisen elinpäivät ovat rajatut, kaikki on mahdollista. Moni esimerkiksi vammautuu liikenteessä ajattelemattomuuttaan, pitäisikö heidätkin jättää omilleen? hän tuohtuu. - Joskus meille sanotaan ikään kuin kadehtien, että pääsemme valmiin pöydän ääreen. Mutta minä olisin mieluummin terve ja kävisin töissä, kuin sen pöydän ääreen lähtisin, sanoo Elsa Oksman hiljaa. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

Elsa ja Heimo Oksman osallistuvat parikurssin ohjelmaan voimiensa mukaan. Heimolle liikkumismahdollisuudet ovat mieleen, lähistön lenkkipolut ovat tulleet testatuiksi. Elsan liikkumista rajoittaa hänen keuhkosyöpänsä, mutta Meri-Karinassa järjestetään luentojen lisäksi monenlaista ohjelmaa bingosta ja karaokesta iltahartauteen. Ruokakin maistuu kurssilla niin, että hennon naisen paino nousee aina reissun aikana.

Kurssi rohkaisee kyselemään Syöpätautien erikoislääkäri Eija Korkeila käy Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kursseilla pitämässä luentoja syöpähoidoista. Luentojen loppuun hän varaa reilusti aikaa keskustelulle, sillä kurssilaisilla riittää kysyttävää. - Ihmisillä on aina paljon kysymyksiä, joita ei tohdi esittää oman hoitopaikan kiireessä hoitojen välissä. Tai sitten ehkä halutaan toisen lääkärin mielipide, Korkeila sanoo. - Potilaan hoitoon luentoa pitävä lääkäri ei voi tietenkään ottaa suoraan kantaa. Aina voi kuitenkin kannustaa potilasta ottamaan rohkeasti yhteyttä omaan hoitoyksikköönsä. Korkeila pitää kurssien tärkeimpänä antina kurssilaisten kohtaamista ja keskinäistä vuorovaikutusta. Kun pääsee juttelemaan syövästä muiden saman kokeneiden kanssa, saa rohkeutta sairauden käsittelyyn ja kysymyksetkin tulevat helpommin kysytyksi. Sopiva ajankohta kurssille on Korkeilan mukaan hyvin yksilöllinen. Heti diagnoosin saamisen jälkeen ei kuitenkaan kannata lähteä, sillä järkyttyneellä mielellä kurssista ei kykene ottamaan hyötyä irti. Kun akuutti sairastumisen kriisi on ohi, tiedon vastaanottaminen onnistuu paremmin.



164 `

'```~niiŽ%`!VkVjh%`!`VjeVce~~aaZaVc\Vidce~~iZaV^iZVgkd,.`#&'``b~~g~V^`V^cZchde^bjh#

IVg_dj`hZi`dh`ZkVi'BW^i$hiV^cdeZVbe^Va^^iinb^~/A^^iinb~cVkVjh%`cdgb#'."&'.`#@~niiŽ%`'``/cV_Vc#AVc\Vidcij`^VhZbVVgkd,.`ajdkjiZiVVc jjYZc&'``b~~g~V^`V^hZca^^iinb~hde^bj`hZciZ`^_~aaZ!db^hijhd^`Zjhh^^ginn]Zi^Vh^V``VVaaZ#AV^iiZ^iV`dh`ZZcdgbVVa^aV^iZkVab^hiV_VciV`jj#B~~g~V^`V^cZchde^bjh dckd^bVhhV&'``_V_Vi`jjhZc_~a`ZZcid^hiV^hZ`h^#Hde^bj`hZc`ZhidaVh`ZiVVcaVh`jijh`jj`Vjh^hiV#B~~g~V^`V^hiVa^^iinb~hde^bjhiVZ^kd^^gi^hVcdV`Zh`Zchde^" bjh`VjYZc#?dhVh^V`Vh]VajVVe~~ii~~hde^bj`hZc`Zh`Zchde^bjh`VjYZc!dcVh^V`VhkZakdaa^cZcbV`hVbVVca^^iinb~hde^bj`hZcbj`V^hZibV`hjihde^bjh`VjYZc adeejjchVV``V#IVg_dj`hZidkVikd^bVhhV(%#.#'%%,hVV``ViV^c^^c`VjVc`j^ciVkVgVVg^^ii~~#IVg_dj`hZiZ^k~i`dh`Z`VbeVc_V"V^`VcV^gi^hVcdiij_ViV^eZgjiij_V_VhV" bVaaZVh^V``VVaaZVhZccjhdhd^iiZZhiVg^^eejbViiVjjYZaaZZcVkViij_VeVakZaj^iV#AVV_V`V^hiVa^^iinb~c`~niiŽŽciVgk^iVVckZg``de~~iZ_VkZg``d`dgi^aaVkVgjhiZiijEZc" i^jb"iVhd^cZci^Zid`dcZ#>abd^iZijicdeZjYZidkVia^^iinb~inne^cbV]Ydaa^hiVb^ViZdgZZii^h^VZc^bb~^hcdeZj`h^V#A^^iinb^Zc_VeVakZaj^YZcdhd^iZ`d]iV^cZc]^ciV_V hVViVkjjhkV^]iZaZkViVajZ^iiV^c!9C6/cZYjhiV_ViVg`VhiVV]^ccVc_VhVViVkjjYZcdhd^iiZZhZZh^#?dhaVV_V`V^hiVa^^iinb~cVhZccj`hZcn]iZnYZhh~_djYjiVVciZ`Zb~~c h^h~kZg``dVhZccjhiŽ^i~kZad^iZiVVci~hi~]^ccVhidcbj`V^cZca^h~kZad^ijh#CdgbVVa^i]^ccVi/YcVAVV_V`V^hiVeZgjhbV`hjVa`#('!.%`$``'BW^i$h$*&'`^i$h#

. 2 M alk

k

/k 32,90 `

I^aVV]Zi^ YcV6h^V`VheVakZaj AdjcV^h"Hjdb^/ lll#YcVbVg`Zi#Æ

lll#YcV`VjeeV#Æ


6 - 2007 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Pärssiset, 270 euroa OP-bonusta. Pärssisten perheelle bonukset kertyvät lainoista ja säästöistä, joita heillä on yhteensä 150 000 euroa. Pärssiset käyttävät bonuksiansa pankkipalvelujen maksamiseen, joten he saavat ne maksutta. Syksystä 2007 lähtien OP-bonuksia voi käyttää myös Pohjolan vakuutusten maksamiseen. Jos et vielä ole OP-bonusasiakas, tervetuloa juttelemaan – ja jos olet, niin voimme vain onnitella. Lisätiedot op.fi tai p. 010 256 9213.

OP-bonusasiakas on Osuuspankin omistajajäsen, jonka pankkiasiointi on vähintään 5 000 €/kk.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2007 - 7

Karinankulmassa tupakkaneuvonta-asemasta sukeutuu akatemia

Jäähyväiset tupakalle muutaman askin hinnalla Tupakasta irtautuminen on vaikeaa, mutta ei mahdotonta eikä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Tupakasta irti kurssilla ainakaan kallista. Kolme kuukautta kestävä ja kaksitoista tapaamista kattava kurssi, asiantuntijaluennot sekä kahden vuoden seuranta maksaa vain muutaman tupakka-askin verran eli 20 euroa. Uusi kurssi alkaa lokakuussa. Ja mikä parasta: ainakin joka toinen kurssilainen on tilastojen valossa kurssin voimin tumpannut sen viimeisen paperossin, parhaimmillaan jokainen kurssilainen on saanut heitetyksi hyvästit tupakoinnille.

Tupakka hautaan yhteisvoimin Yhdelle kurssille otetaan 10 ihmistä. Juuri ryhmässä on kurssin ohjaajan, THM Margetta Lotilan mukaan sen vahvuus. - Kurssilainen huomaa, että sama tuska on lopettamisesa toisillakin. Ryhmäläiset ovat erittäin avoimia, mutta kaikki kurssilla puhuttu on tietysti luottamuksellista. Kursseille osallistuu tasaisesti sekä miehiä että naisia 25-vuotiaista ylöspäin.

- Päätös lopettaa tupakointi on se tärkein teko. Seuraava askel on soittaa ja ilmoittautua kurssille, toinen se, että myös tulee ensimmäiseen tapaamiseen ja sitten vielä toiseenkin. Siitä se lähtee. Kurssilaiset tunnistavat aluksi oman heikkoutensa, mutta kurssin aikana huomaavatkin olevansa vahvoja pysyessään päätöksessään. Onnistumisen aiheuttamat ahaa-elämykset ovat vahvoja. Kurssilla tupakkaa saa polttaa aina toiseen tapaamiseen asti. - Tämä on kurssilaisille yleensä yllätys. Kurssilla pidetään tupakan hautajaiset, joiden jälkeen siirrytään tapaamiseen, yleensä aika ankein mielin. Lotilan mukaan kurssilaiset haluavat tupakasta kerralla irti. - Tupakoinnista luopuminen vähentämällä poltettujen savukkeiden määrää on itsensä kiusaamista. Jos tupakoinnin rajoittaa aamu- ja iltatupakkaan, päivä menee iltatupakkaa odottaessa. Lotila korostaa, että retkahtaminen polttamaan kurssin aikana ei ole vaarallista, vaikka suurin osa pystyykin olemaan polttamatta.

- Harvaa uutta asiaa oppii kerralla. Retkahtajat pysyvät yleensä kurssilla mukana.

Tupakan tilalle harrastuksia Nikotiini aiheuttaa ihmisessä riippuvuutta. Lotila ei kuitenkaan puhu vieroitusoireista, vaan tervehtymisoireista. - Kun keho alkaa tervehtyä, tällaisia oireita ilmaantuu. Keuhkot alkavat puhdistua, ja se yskittää. Koska nikotiini kiihdyttää aineenvaihduntaa, moni lihoo, kun nikotiinin saanti loppuu. Toisaalta kunnon kohenemisen huomaa viikossa tai kahdessa, kun hengitys alkaa parantua ja hengästyminen helpottaa. Lotilan mukaan tervehtymisoireita ilmaantuu vähemmän kuin yleensä luulotellaan. Kurssilaisilla on mahdollisuus nikotiinikorvaushoitoon. - Aika harva kurssilainen sitä käyttää, Lotila tietää. Tupakoinnin lopettaminen muuttaa elämänrytmiä. Ruokailutavat yleensä muuttuvat, kurssilaiset lisäävät liikuntaa ja moni hankkii aivan uuden harrastuksen. - Jokainen kurssilainen tekee oman suunnitelmansa, mitä elämältä toivoo. Moni sat-

saa tupakoimattomuudesta säästyneet rahansa matkaan. Syksyn Tupakasta irti kurssit pidetään Meri-Karinan tiloissa Turun Hirvensalossa. Kunhan yhdistyksen uusi toimitalo Karinankulma valmistuu ensi tammikuussa Itäisellä Pitkäkadulla, kurssit siirtyvät sinne. Samalla tupakkaneuvonta-asema muuttuu tupak-

ka-akatemiaksi. - Uusissa tiloissa on mahdollisuus antaa terveydenhuoltohenkilöstölle koulutusta ja konsultaatiota, Margetta Lotila kertoo. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on ollut uranuurtaja tupakasta vieroittamisessa. Asian eteen on tehty työtä jo 1970-luvulta lähtien. Kurssien

ohella yhdistys antaa yksilöohjausta, joka sujuu vaikkapa sähköpostitse. Tupakasta irti -kurssille voi ilmoittautua tiistaisin kello 1719 numeroon 050-520 3861. Teksti: Leena Korja-Kaskimäki Kuva: Vesa-Matti Väärä

Lakko jatkuu Lähes kolme vuotta sitten savukkeensa lopullisesti tumpannut Mikko Rantala kannattaa tupakkalakkolaisen vieroitustukea, mutta ei usko tupakoitsijan painostamiseen. Syyllistäminen ei auta, kun nikotiininnälkä vaivaa. Kokki ja keittiön varavastaava Mikko Rantala osallistui työpaikkansa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen järjestämälle vapaaehtoiselle tupakastavieroituskurssille lähes kolme vuotta sitten. Tuolloin hän poltti enimmillään askin, alimmillaan puoli askia päivässä. Ensimmäinen tupakka syttyi tunnin sisällä heräämisestä, viimeistään töissä aamukahvin kylkiäisenä. Rantalan tupakka kärysi ahkerasti noin kahdenkymmenen vuoden ajan. Vieroituskurssilla esiteltiin aitoja keuhkoja vastaava malli, joka havainnollisti täsmälleen yhtä pitkään tupakoineen ihmisen

hengityskalustoa. Sen mustanpuhuva ulkonäkö teki vaikutuksen. Nyt Rantala astelee toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinan keittiöstä hyväntuulisen näköisenä. Tupakka ei ole tehnyt paluuta miehen arkeen. - Jokusen juhlasikarin olen polttanut, mutta muuten lakko on pitänyt täysin, sanoo Rantala, jolle ruoka ja urheilu maistuvat nyt paremmalta kuin koskaan tupakkavuosina.

Tupakka ei unohdu hetkessä Vanha tapa ei silti haihdu jälkiä jättämättä. Nikotiininkai-

puu iskee yllättäen, tai kun antautuu ajattelemaan polttamista. - Mielihaluja tulee vieläkin silloin tällöin, mutta ne menevät kyllä ohi. Jos ei muuten, niin lyö vain lenkkitossut jalkaan ja alkaa juosta ylämäkeen. Sen sijaan Rantalan tupakkahimo ei riistäydy valloilleen siksi, että vieressä sattuisi syttymään jonkun toisen savuke. - Tupakka haisee nykyään mielettömän pahalta. Se on tunkkainen löyhkä, joka tarttuu vaatteisiin, eikä herätä mitään halua polttaa.

Kukapa tupakoitsija ei joskus yrittäisi lopettaa Kuluvan vuoden alussa uusitut Käypä hoito -suositukset korostavat terveydenhuollon am-

ELÄMÄNTAPANEUVONTA-ASEMA Tupakasta irti -ryhmä alkaa lokakuussa MeriKarinassa. Ryhmän vastuuhenkilön, terveydenhoitajan lisäksi tukenasi ovat lääkäri, psykologi ja ravitsemusterapeutti. Osallistujat saavat halutessaan nikotiinikorvaushoito-alkupakkauksen puoleen hintaan. Osallistumismaksu on 20 €. Ilmoittautumiset tiistaisin klo 17 - 19 numeroon 050 5203861. Tervetuloa! Tupakka-akatemia aloittaa toimintansa Karinankulman uudisrakennuksen valmistuttua. Tavoitteena on SATASET -hankkeen toiminnan jatkaminen. Tiedossa koulutusta, Tupakasta irti -ryhmiä, yhteistyötä muiden savuttomuutta edistävien tahojen kanssa, materiaalin vuokrausta, ym.

Kokki Mikko Rantala ja kurssin ohjaaja Margetta Lotila antavat kyytiä tupakkaukolle. Rantalan omat sauhuttelut jäivät Tupakasta irti -kurssille lähes kolme vuotta sitten. mattilaisten merkitystä tupakkalakkolaisen tukijana. Rantalasta se on järkevää, järjestetäänhän vieroitusapua muillekin tappaville aineille.

ei se niin vain käskystä unohdu.

Lopettamisen vapaaehtoisuus on Rantalalle ensiarvoisen tärkeää. Hänellä ei ole mitään savuttomia tiloja vastaan, mutta väärillä jäljillä ollaan, jos itse tupakointiin puututaan painostuksen keinoin. - Ei ole mitään mieltä rangaista tupakoinnista, oli tarkoitus miten hyvä tahansa. Päätöksen pitää tulla itseltä, sanoo Rantala painokkaasti. Hän uskoo, että tupakoitsijoita, jotka eivät olisi koskaan yrittäneet päästä eroon ikävästä tavasta, on harvassa. Mutta

Kyseessä onkin riippuvuus, josta joku ehkä pääsee eroon omin avuin, mutta moni tarvitsee enemmän tai vähemmän tukea. Rantalalle lopettaminen ei tuottanut suurtakaan tuskaa, kun vieroituskurssilla lyötiin pöytään faktat riskeistä ja sitten laskettiin, kuinka paljon lopettaminen tuo rahaa säästöön. - Olen säästänyt aikamoisen summan rahaa. Ei niin, että sitä missään näkyisi. Säästöille on ilmeisesti löytynyt jokin uusi käyttökohde.

Aina kannattaa kokeilla

Vapaaehtoisuus toimii hyvin ainakin työpaikalla MeriKarinan keittiössä. Rantalan kanssa samoihin aikoihin lopetti kolme muuta työntekijää, ja päätös on pitänyt kaikilla. - Kannattaa olla luovuttamatta. Ei ole mikään perisynti, jos lopetettuaan vielä polttaa muutaman. Aina voi yrittää uudelleen, neuvoo savuton kokki tupakasta eroon pyrkiviä. Teksti: Jarna Lindroos Mikko Rantalan savuttoman elämän alkutunnelmista kerrottiin Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomien numerossa 2/05.

toimii savuttomaksi pyrkivien tukena joka tiistai klo 17-19, tapaamiset sopimuksen mukaan GSM 050 520 3861. Sataset-verkosto Savuttomat terveydenhuoltoalan ammattilaiset - verkosto toimii savuttomuuden edistämiseksi. Verkosto on tarkoitettu kaikille terveydenhuoltoalan ammattilaisille. Lisäinformaatiota: http://www.lssy.fi/savutta/ verkosto.htm. Jäseneksi voi liittyä sähköpostitse: margetta.lotila@lssy.fi Verkoston logona ovat vuoden tupakkarahat.


8 - 2007 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Proteiinien käyttäytymisen ymmärtäminen vie lähemmäksi syövän arvoituksen ratkaisua Yksi kuluneen kesän kuumimpia tiedeuutisia oli läpimurroksi kutsuttu uutinen syövän syntymekanismien selvittämisestä. Suurta julkisuutta saanut suomalainen tutkimusryhmä työskentelee Tampereen yliopistossa ja Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisessä Biotekniikan keskuksessa. Ryhmä on tunnistanut uuden proteiinin, joka osallistuu normaalien solujen muuntumiseen syöpäsoluiksi. Tärkeät tutkimustulokset julkaistiin arvostetussa Cell-tiedelehdessä.

Dosentti Jukka Westermarckin tutkimusryhmä, johon kuuluvat ryhmän johtajan ohella em. artikkelissa ensimmäisinä kirjoittajina olleiden Melissa Junttilan ja Pietri Puustisen lisäksi myös Turussa työskentelevät ranskalaiset Antoine Mialon ja Christophe Come sekä Minna Niemelä ja Anni Laine. Amerikkalaissyntyinen Melissa Junttila väitteli tohtoriksi Turun yliopistossa keväällä 2006 ja on sen jälkeen työskennellyt San Fransiscossa, yhdessä alan johtavista tutkimusryhmistä. Eturivin lääketieteellinen tutkimus on nykyisin siis hyvin kansainvälistä. - Mistä julkisuutta saaneessa tutkimuksessanne oli kyse ja

kuinka paljon lähempänä nyt ollaan syövän synnyn ymmärtämistä, tutkimusryhmän johtaja Jukka Westermarck? Viimeisen 5-10 vuoden aikana on kyetty selvittämään rajattu joukko muutoksia, jotka ovat välttämättömiä normaalien solujen muuntumiseksi syöpäsoluiksi. Yksi näistä muutoksista on PP2A-nimisen proteiinin toiminnan estäminen. Niitä mekanismeja, joilla PP2A:n aktiivisuutta todellisuudessa estetään ihmisen syöpäkudoksissa, ei kuitenkaan ole aiemmin tunnettu. Julkaistussa työssämme tunnistimme proteiinin, joka estää PP2A:n aktiivisuutta syövässä. Löydöksemme vastasivat siis yhteen syövän syntymisen perusmekanismeja kos-

kevaan, vielä ratkaisemattomaan kysymykseen. - Miten oman tutkimusryhmänne työ jatkuu tulevaisuudessa? Mitä odotatte löytävänne? Tällä hetkellä pyrimme selvittämään missä kaikissa syöpätyypeissä tunnistamamme proteiini CIP2A vaikuttaa, ja mikä on sen rooli näiden syöpien synnyssä. Toinen tärkeä tutkimuslinja on muuntogeenisten hiirimallien tuottaminen CIP2A-proteiinin merkityksen tutkimiseen syövän kehittymisessä ja normaalien kudosten toiminnassa. - Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta millaisella aikavälillä odottaisit tämäntyyppisten perustutkimuksen tulosten mahdollisesti muuttavan tavallisen syöpäpotilaan hoitoa? Ja miten? Uusimpien tulostemme perusteella CIP2A-proteiinin tuotanto voisi ennustaa syövän etenemistä, joten diagnostista hyötyä löydöksestämme voisi koitua jo lyhyelläkin aikavälillä. Työt mahdollisen CIP2Aproteiinin estäjämolekyylin löytämiseksi ovat alkuvaiheessa, joten on vielä turhan varhaista ennustaa tämän työn lopputuloksia. Jos estäjämolekyyli pystyttäisiin löytämään,

voisi arvioida, että mahdollinen lääke potilaiden hoitoon pystyttäisiin kehittämään ehkä 8-10 vuodessa. - Kuinka Sinusta tuli syöpätutkija? Aloitin väitöskirjatyöni Turussa professori Veli-Matti Kähärin tutkimusryhmässä vuonna 1993, kun olin kolmannen vuosikurssin lääketieteen opiskelija. Lääkäriksi valmistuin vuonna 1996 ja lääketieteen tohtoriksi väittelin vuonna 1998. Tohtorin tutkinnon suorittamisen jälkeisen ns. post-doktoraalityöni alkuosan tein Turussa ja siirryin sitten Saksaan, Heidelbergiin, jossa työskentelin Dirk Bohmannin laboratoriossa (European Molecular Biology Laboratory, EMBL). Palasin sieltä takaisin Turkuun vuonna 2001 ja vuodesta 2002 olen toiminut tutkimusryhmän johtajana Biotekniikan keskuksessa Turussa. Viime vuonna siirryin Tampereen yliopiston Lääketieteellisen Teknologian Instituuttiin, jossa minulla on 5-vuoden määräajoin uusittava vanhemman tutkijan virka. Tutkimusryhmäni toimii vielä tällä hetkellä sekä Turussa että Tampereella. Teksti: Tuula Vainikainen

uuteen suuntaan myös sairaaloiden syöpäosastoilla tehtävissä kliinisissä hoitokokeissa. Syövän tutkimus on kallista ja tutkimusryhmät joutuvat hakemaan rahoitusta useista eri lähteistä. Westermarck työskentelee Tampereen yliopiston Lääketieteellisen Teknologian Instituutissa viiden vuoden määräajoin uusittavassa vanhemman tutkijan virassa. Ryhmän jäsenten palkkoja

ja tutkimukseen tarvittavia tiloja, laitteita ja tutkimustarvikkeita kustannetaan myös Suomen Akatemian, Syöpäjärjestöjen, Sigrid Juseliuksen säätiön, Emil Aaltosen säätiön, Tampereen yliopiston ja Tampereen yliopistollisen keskussairaalan myöntämällä tutkimusrahoituksella. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. täkäläisine tutkimussäätiöineen rahoittaa myös syö-

kirjanpitotoimisto

Taina Niemelä gsm 0400 821 559

Purokatu 25, 20810 Turku puh. (02) 511 3000 faksi (02) 511 3030 taina.niemela@tnoy.fi

APUVÄLINENKLINIKKA Yksilöllisiä ortopedisiä apuvälineitä mm. ylä- ja alaraajaproteeseja, ortooseja, tukipohjallisia, erityisjalkineita sekä kompressiotuotteita

Lemminkäisenk. 46, 20520 Turku

Tutkimuksen tie perustutkimuksesta potilaiden hoitoon vaatii monia tukijoita Syöpätutkimuksesta osa on tämän proteiinitutkimuksen tavoin ns. perustutkimusta, eli tutkijat yrittävät pääasiassa laboratorio-olosuhteissa selvittää syöpäsolujen käyttäytymistä. Perustutkimusta tekevien biolääketieteellisten tutkijoiden havaintojen pohjalta päästään joskus kehittelemään syövän uusia hoitokeinoja, esimerkiksi lääkkeitä tai justeeraamaan vanhoja hoitoja

Taina Niemelä Oy

Puh. 020 759 0920 asiakaspalvelu@oboa-op.fi www.aboa-op.fi

pätutkimusta alueellaan. Myös dosentti Jukka Westermarckin tutkimusryhmän työtä on tuettu Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen apurahoilla. Syöpätutkimukseen lahjoitettu euro rakentaa terveempää tulevaisuutta. Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Valokuvatuotanto Iloinen liftari Oy Otto Väätäinen

LAITILAN LÄÄKÄRIPALVELU OY • Ystävällisesti ja asiantuntevasti palvellen • Yleis- sekä erikoislääkärien vastaanotot

Avoinna ma-to 8–18, pe 8–16, la 10– Kuvateksti: Turun Biotekniikan keskuksessa työskentelevä tutkimusryhmä perhepotretissa: vasemmalta laboratoriohoitaja Raisa Vuorinen, FT Pietri Puustinen, ryhmän vetäjä, dosentti Jukka Westermarck, FM Minna Niemelä, Fil. yo Anni Laine, PhD Cristophe Côme ja M.Sc. Antoine Mialon. Kuvasta puuttuu FT Melissa Junttila.

• Apuvälineiden myynti, huolto ja asennus


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2007 - 9

Yhteiskuntavastuuta yhteistyöllä

Marli tukee Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. solmi alkuvuodesta yhteistyösopimuksen tunnetun turkulaisyrityksen Marlin kanssa. - Suunnitelmat yhteistyön osalta ovat monella tavoin vielä avoimia. Lähdemme liikkeelle maltillisesti ja tarkastelemme, millainen kumppanuus hyödyttäisi parhaiten molempia osapuolia, Marlin toimitusjohtaja Timo Laukkanen kertoo. Sopimus on alustavasti kolmivuotinen ja sen sisältöä on mahdollisuus päivittää vuosittain. Kun Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä tiedusteltiin halukkuutta lähteä tukemaan yhdistyksen työtä, Laukkanen ei epäröinyt. - Haluamme olla hyvässä asiassa mukana, hän vakuuttaa. Marlin 5000 euron lahjoitus käytetään yhdistyksessä yleiseen syöväntorjuntatyöhön. Vastaavasti taas Marlilla on oikeus käyttää tuotteissaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen logoa. - Pakkaustuotteiden ulkoasujen uusinnan yhteydessä tai uuden tuotteen tullessa markkinoille saatamme hyödyntää mahdollisuutta, Laukkanen kaavailee. Lisäksi yhteistyö näkyy Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tilojen ruokailupaikoissa. Niiden mehuvalikoimasta pitäisi löytyä Marlin tuotteita.

Kuluttajalle viesti välittämisestä Marlin logo on monelle tuttu

näky urheilumaailmasta, yritys kun sponsoroi näkyvästi turkulaisia urheilujoukkueita. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa solmitun yhteistyön kaltaisia suhteita Marlilla ei ole muita. - Pienikantaista yhteistyötä olemme tehneet aiemmin muun muassa Suomen Punaisen Ristin ja Medihelin kanssa. Yhteistyöhön LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen kanssa yritys päätyi muun muassa sen paikallisuuden vuoksi. - Maailma on täynnä hyviä asioita ja hyväntekijöitä, joita haluaisimme avustaa. Jossakin kuitenkin kulkee raja ja pitää tehdä valintoja. Me halusimme valita syöväntorjuntatyön tukemisen, toimitusjohtaja kiteyttää. Vaikka yhteistyöstä ei Marlille suoranaista kaupallista hyötyä olekaan, uskoo Laukkanen sen parantavan mielikuvaa yrityksestä. - Haluamme lahjoituksellamme kertoa kuluttajille, että nämäkin asiat ovat meille tärkeitä. Turun Artukaisissa toimiva, nykyään saksalaiseen Graniniperheyritykseen osana kuuluva Marli on mehumarkkinoiden johtava yritys Suomessa. Turun tehtaan 11 tuotantolinjalla valmistetaan 110 miljoonaa mehupurkkia vuodessa.

Terveysvaikutteiset tuotteet suosittuja Yhteistyö Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa on Laukkasen mukaan yhdenlai-

- Yhteistyömme Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa hakee tulevien vuosien mittaan muotoaan. On ilo olla mukana tukemassa hyvää työtä, Marlin toimitusjohtaja Timo Laukkanen toteaa. nen osoitus Marlin yhteiskuntavastuusta. - Parhaimmillaan yhteiskuntavastuu näkyy yrityksemme ympäristöpolitiikassa, muun muassa kierrätettävinä pakkausmateriaaleina ja on siten meille arkipäiväinen käytännön asia. Laajemmin ajateltuna Marlin toimialaa voidaan myös pitää jo sinänsä vastuunsa tuntevana.

- Valmistamme tuotteita aidoista luonnon marjoista ja hedelmistä, jotka tunnetusti ovat terveydelle hyväksi. Tuemme siten kansalaisten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Vaikka suomalaiset ovat maito- ja kahvikansaa juomistavoiltaan, kuluu jokaisen suomalaisen ruokapöydässä vuoden mittaan keskimäärin 58 litraa mehua. Jatkuvasti

kasvava osa tuosta litramäärästä on terveysvaikutteisia mehujuomia. - Elimistölle tarpeellisia rakennusaineita kuten kalsiumia ja vitamiineja sisältävät mehutuotteemme lisäävät suosiotaan huimasti. Siksi yhteistyö terveysalalla toimivan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksenkin kanssa tuntui luontevalta. - Mitään ihmeaineita tai

syöpää ehkäiseviä tuotteita mehumme eivät tietenkään ole, hän muistuttaa. Laukkanen kuitenkin pitää mahdollisena, että Marli jossain vaiheessa haluaisi tuotekehittelyssään hyödyntää myös Syöpäyhdistyksen asiantuntijuutta. Teksti: Kuva:

Annika Saarikko Jarna Lindroos


10 - 2007 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Melanooman vaikutus elämänlaatuun tunnetaan huonosti Syöpä vaikuttaa ihmiseen monella tavalla. Vaikka tauti saataisiin hoidetuksi, se jättää yleensä jälkensä ihmiseen. Millainen on ihomelanoomapotilaiden elämänlaatu? Tietoa siitä on vähän. Syöpäjärjestöt tarjoavat potilaille vertaistukea, kuntoutusta ja virkistystä. Niillä on neuvonta-asemien ja sopeutumisvalmennuskurssien kautta asiasta hiljaista tietoa, mutta tutkittua tietoa niukasti. Elämänlaatuun vaikuttavat monet asiat, kuten hoitopäätökset ja valinnat eri hoitovaihtoehtojen välillä. Ne vaikuttavat potilaan koko loppuelämään. Tänä keväänä Syöpäsäätiö jakoi syöpäpotilaiden psykososiaaliseen tutkimukseen lähes 100 000 euroa. Tästä 20 000 euroa myönnettiin lääketieteen tohtori Tiina Jahkolan johtamalle työryhmälle, johon kuuluvat lisäksi psykologian tohtori Minna-Liisa Luoma, lääketieteen tohtori Suvi Ilmonen ja dosentti Risto P. Roine. Työryhmän tarkoitus on selvittää suomalaisten melanoomapotilaiden elämänlaatua. Lääketieteen tohtori Tiina Jahkola toimii vt. ylilääkärinä Jorvissa HYKSin Plastiikkakirurgian klinikan Jorvin yksikössä. - Yhteiskunnan kannalta psykososiaalinen tutkimus on ensiarvoisen tärkeää siksi, että sen avulla tehostetaan kuntoutumisen polkuja. Yhä useampi jatkaa sairauden jälkeen työelämässä ja meidän täytyy olla tukemassa tätä prosessia, kiteytti asian merkityksen Syöpäjärjestöjen pääsihteeri, lääketieteen ja kirurgian tohtori Harri Vertio keväisessä apurahojen jakotilaisuudessa

Melanooma yleistyy

Elämänlaatua tutkittu vähän

Suomessa melanoomaan sairastuu vuosittain noin 800 henkeä. Tilastojen mukaan melanooma yleistyy myös Suomessa. Taudin pahasta maineesta huolimatta Suomessa melanoomapotilaista paranee 80 prosenttia. Mikäli tauti todetaan varhaisessa vaiheessa, jopa 90-95 prosenttia potilaista on elossa viiden vuoden kuluttua taudin toteamisesta. Jos tauti on ehtinyt lähettää niin sanottuja kaukoetäpesäkkeitä, ennuste on huonompi. Melanooman ensisijainen hoito on leikkaus. Liitännäishoitojen, solunsalpaajien eli sytostaattien tai sädehoidon tehosta ei ole näyttöä. Leikkauksen yhteydessä varmistetaan yleensä niin sanotulla vartijaimusolmuketutkimuksella melanooman mahdollisesti lähettämät etäpesäkkeet. Jos vartijaimusolmukkeet ovat puhtaat, ei muita imusolmukkeita poisteta. Tämä vähentää merkittävästi raajojen turvotusta, mikä puolestaan parantaa potilaiden elämänlaatua. - Vartijaimusolmukkeen poisto on tarkin menetelmä kasvaimen levinneisyyden selvittämiseksi. Sen pohjalta tehdään päätökset mahdollisesta jatkohoidosta ja seurannasta. Vartijaimusolmukkeen poisto ilmeisesti parantaa potilaan ennustetta, sanoo plastiikkakirurgian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Tiina Jahkola. - Hoitomenetelmien kehittyessä onkin yhä tärkeämpää tietää, miten ne vaikuttavat potilaan elämänlaatuun. Erityisen kiinnostuneita olemme siitä, miten vartijaimusolmukkeen poisto verrattuna laajempaan imusolmukealueen poistoon vaikuttaa melanoomapotilaan elämänlaatuun, hän toteaa.

Syöpää on tutkittu ja tutkitaan paljon eri puolilla maailmaa. Sen sijaan taudin ja sen hoidon vaikutusta potilaiden elämänlaatuun on selvitetty niukasti. Jahkolan työryhmän tutkimustuloksia saadaan odottaa ensi vuoteen. Tähän mennessä on tarjolla vain yleisluontoisia havaintoja kyselytutkimuksesta. Sama kyselytutkimus on lähetetty myös satunnaiselle joukolle ihmisiä, joiden vastauksiin melanoomapotilaiden tietoja verrataan. - Lähetimme kyselyn 1414 melanoomapotilaalle, jotka on hoidettu Hyksin plastiikkakirurgian klinikalla vuosina 1988-2004. Potilaiden keskiikä oli 61 vuotta. Nuorimmat olivat 18-vuotiaita, vanhimmat 94-vuotiaita, sanoo tutkimukseen osallistuva psykologian tohtori Minna-Liisa Luoma. Kaavakkeen palautti 1019 potilasta. Vastausprosentti on erittäin korkea, 72. Kolmenkymmenen kysymyksen avulla kartoitettiin melanoomapotilaiden fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista sekä niin sanottua yleistä elämänlaatua. - Alustavasti näyttää, että melanoomapotilaiden elämänlaadussa ei ole suuria eroja väestötason tutkimukseen osallistuneihin verrattuna. 40-49-vuotiaitten kohdalla psyykkinen elämänlaatu näyttäisi olevan jopa parempi, sanoo Luoma. Hänen mukaansa se saattaa selittyä sillä, että vakava sairaus on muuttanut ihmisen elämänarvoja. Ja kun henkilö on sairaudesta selviytynyt, elämäkin maistuu hänestä paremmalta. Alustavien tulosten mukaan ikäryhmissä näkyi jonkin verran eroja. Yli 80-vuotiailla fyysinen elämänlaatu oli hie-

Yleistyvä melanooma on hyppy tuntemattomaan.Taudista kuntoutuminen tehostuu,kun sen psykososiaaliset vaikutukset ovat selvillä. man heikompi kuin nuoremmilla. Samoin selviytyminen arkisista askareista näyttää iän myötä heikentyneen. Melanooma suurempi selittäjä näyttää kuitenkin ollut ikä. Sen sijaan eroja ei löytynyt kognitiivisissa elämänlaadussa eli kyvyssä muistaa tai keskittyä. Eroja ei löytynyt myöskään kivun, väsymyksen, ruokahaluttomuuden, ummetuksen tai ripulin osalta. Myöskään taloudellisen asioiden suhteen eroja ei juuri löydy. - On muistettava, että vertailuryhmässäkin saattaa olla sairaita ihmisiä, sillä heidät on siihen valittu satunnaisesti, muistuttaa Luoma.

Kliiniset tiedot tarkentavat Luoman mukaan työryhmä

ryhtyy seuraavaksi vertailemaan haastattelutietoja potilaiden kliinisiin tietoihin. Tätä kautta pystytään selvittämään eri hoitovalintojen merkitystä elämänlaatuun. Vuosien mittaan esimerkiksi leikkausmenetelmät ovat muuttuneet. Samoin pystytään selvittämään miten melanooman mahdollinen uusiutuminen vaikuttaa elämänlaatuun, jos sitä verrataan niiden henkilöiden vastauksiin, joilla tauti ei ole uusiutunut. Psykologian tohtori MinnaLiisa Luoma on 2004 väitellyt Helsingin yliopistossa levinnyttä rintasyöpää sairastavien potilaiden terveyteen liittyvästä elämänlaadusta. Väitöstutkimuksessaan hän havaitsi, kuinka tärkeää on, että potilaalla säilyy asioita, joihin sairaus ei ylety. - Monelle

se voi olla työssäkäynti: pystynpä siihen. Jollekin se voi olla vaikka kukkien kastelu. Tärkeää on, että sairaus ei ole päässyt ottamaan otetta tähän asiaan. Kyse on tietynlaisesta autonomian tunteesta, tunteesta siitä, että mielihyvän tuottaminen on omassa hallussa. Väitöstutkimuksessa kävi ilmi myös se, että elämänlaatua määrittävät lisäksi sairauden myötä tullut kokemus omasta henkisestä kasvusta sekä toivon merkitys. - Voisin kuvitella psykologina, että nämä koskettavat samansuuntaisesti myös melanoomapotilaita, vaikka en ole heitä haastatellut, pohtii Minna-Liisa Luoma. Teksti: Timo Moberg Kuva: Timo Jakonen

GE Healthcare

See more.

Lisätietoja näistä tuotteista Ultraääni Heidi Mäkeläinen puh. 050 384 3816 Mammografia Jorma Linnanmäki puh. 010 394 8230


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2007 - 11

Kurssit Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa Turun Hirvensalossa ajalla 1.10.2007 - 29.2.2008 ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT: Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (LSSY/TYKS) Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)

01.10. - 06.10.2007 12.11. - 17.11.2007 12.11. - 17.11.2007 21.01. - 26.01.2008

GYNEKOLOGISET POTILAAT: Gynekologiset syöpäpotilaat läheisineen (KELA)

08.10. - 13.10.2007

KAIKKI SYÖPÄPOTILAAT: Kaikki syöpämuodot, yksilökurssi (KELA) Kaikki syöpämuodot, yksilökurssi (RAY)

15.10. - 20.10.2007 13.12. - 18.12.2007

LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEET: Lapsisyöpäpotilasperheet ja isovanhemmat (TYKS)

28.12. - 30.12.2007

NUORET SYÖPÄPOTILAAT: Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (RAY)

25.02. - 02.03.2008

PARIKURSSIT SYÖPÄPOTILAILLE JA HEIDÄN LÄHEISILLEEN: Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) Parikurssi iäkkäille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (RAY)

09.11. - 24.11.2007 13.12. - 18.12.2007 06.01. - 12.01.2008 13.01. - 19.01.2008

RINTASYÖPÄPOTILAAT: Rintasyöpäpotilaat (KELA) Rintasyöpäpotilaat (LSSY/TYKS) Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Rintasyöpäpotilaat (KELA) Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)

22.10. - 04.11.2007 22.10. - 31.10.2007 26.11. - 01.12.2007 03.12. - 12.12.2007 28.01. - 10.02.2008 11.02. - 16.02.2008

MUUT KURSSIT: Pitkään syöpää sairastaneet ja heidän läheisensä (KELA)

18.02. - 23.02.2008

Yllämainittujen kurssien osalta työikäisille kurssilaisille maksetaan kurssin ajalta toimeentuloturvana kuntoutusrahaa. Kuntoutusraha on yleensä sairauspäivärahan suuruinen ja se on ensisijainen sairauspäivärahaan, erityishoitorahaan ja työttömyyspäivärahaan nähden. Kurssiin osallistuville omaisille voidaan maksaa kuntoutusrahaa, jos omainen on estynyt tekemästä työtä. Omavastuuosuuden ylittävät matkakulut korvataan. HAKEMUSLOMAKKEITA SEKÄ LISÄTIETOJA: Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, 20900 TURKU Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimisto, Käsityöläiskatu 4, 6.krs, 20100 TURKU Puhelimet 02-2657 610, 02-2657 913 ja 02-2657 666 Telefax 02-2657 618 e-mail: kurssi@lssy.fi

HIRVENSALON APTEEKKI

Pitkäpellonkatu 2 20900 Turku

SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILTA TUKEAARKIPÄIVÄÄN Kuntoutumisen tarve Syövän hoito valitaan ja suunnitellaan aina yksilöllisesti sairauden ja potilaan muiden yksilöllisten tekijöiden ja elämäntilanteen mukaan. Olennaisena osana hyvään hoitoon kuuluu kuntoutus. Myös kuntoutuksen tuen tarve vaihtelee yksilöllisesti. Ihmisten kyky selviytyä sairauden aiheuttamasta muutostilanteesta on yksilöllinen. Tuen tarpeen määrään vaikuttavat sairauden ja hoitojen luonne sekä niiden aiheuttamat psyykkiset ja fyysiset ongelmat. Tärkeitä vaikuttavia tekijöitä ovat myös persoonallisuus, henkilökohtaiset kyvyt selviytyä kriisistä, elämäntilanne ja läheisten elämäntilanne sekä työelämään liittyvät kysymykset.

Perheeltä, läheisiltä ja työtovereilta saadun tuen määrä vaikuttaa myös muun tuen tarpeeseen.

Elämänlaatua yksilöllisesti Erilaisten syöpäyhdistyksen tarjoamien tukimuotojen avulla pyritään auttamaan potilaan selviytymistä takaisin terveen rooliin tai sairauden hallintaan. Tavoitteena on potilaan tilanteeseen nähden paras mahdollinen elämänlaatu. Syöpäyhdistys järjestää sopeutumisvalmennuskursseja, joiden toteuttamisesta vastaavat moniammatilliset työryhmät. Kursseja järjestetään sairaus- ja ikäryhmittäin kohdennettuna, yksilö-, pari- tai perhekursseina. Työmuotoina

käytetään asiantuntijaluentoja, kyselytunteja, yksilö- ja ryhmäkeskusteluja, fysikaalista kuntoutusta ja liikuntaa sekä erilaisia terapioita. Kurssiohjelmaan sisältyy syöpäsairauteen liittyvän tiedon syventäminen, hoidon vaikutuksista kertominen, henkinen tukeminen, terveysneuvonta ja arjessa selviytymisen tukeminen. Osanottajia kannustetaan itsenäiseen työskentelyyn oman elämänhallinnan ylläpitämiseksi. Lisäksi järjestetään virkistys- ja vapaa-ajanohjelmaa. Kurssiohjelmat toteutetaan huomioiden kuntoutuksen yleisten tavoitteiden lisäksi kuntoutujien yksilölliset tarpeet ja tavoitteet.

MITEN PÄÄSEN SOPEUTUMISVALMENNUS- JA KUNTOUTUSKURSSILLE MERI-KARINAAN? 1. Olet sairastunut syöpään ja sairastumisestasi on kulunut aikaa noin puolesta vuodesta viiteen vuoteen. Voit hakeutua Kansaneläkelaitoksen rahoittamalle sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen, mikäli et ole aiemmin osallistunut vastaavalle kurssille. Myös syövän uusiutuessa tai sairastuessasi uuteen syöpään sinulla on mahdollisuus osallistua Kelan rahoittamalle kurssille.

Turku

ma–pe 9–19, la 9–15 Puh. (02) 284 4666 Fax. (02) 284 4669

Meri-Karinassa järjestettävien sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssien ohjelmassa asiantuntijaluennot ja kyselytunnit muodostavat huomattavan osan kurssien ohjelmasisällöstä.

2. Ota yhteyttä joko henkilökohtaisesti, puhelimitse tai sähköisesti: - oman paikkakunnan Kelan paikallistoimistoon tai - Meri-Karinaan, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku, puhelin 02-2657 610 (kurssitoimisto) tai 02-2657 666 (keskus) e-mail kurssi@lssy.fi www.lssy.fi

Meri Karina

3. Tutustu kurssitarjontaan ja valitse itsellesi sopivin kurssiajankohta. Kursseja kohdennetaan ikäryhmittäin eri syöpäpotilasryhmille. Lisäksi kurssit kohdennetaan joko potilaalle, koko perheelle (lapset ja nuoret syöpäpotilaat) tai pareille (potilaalle ja hänen läheiselleen). Meri-Karinan kurssitoimisto palvelee tarvittaessa antaen lisätietoja kursseista, hakukriteereistä sekä kuntoutuksen tavoitteista. 4. Täytä Kelan hakemuslomake KU102 sekä liite KU104. Hakemuslomakkeita on saatavana Kelan paikallistoimistoissa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimipisteissä sekä Kelan internet-sivuilta (www.kela.fi). Tarvittaessa Meri-Karinan kurssitoimiston henkilökunta auttaa hakemuslomakkeiden täyttämisessä.

Lääkehoidon kokonaisuuden arviointi lähelläsi www.hirvensalonapteekki.fi

Apteekilla oma kanta-asiakasohjelma - KYSY LISÄÄ!

5. Palauta hakemuslomakkeet liitteineen Meri-Karinan kurssitoimistoon viimeistään kuusi viikkoa ennen kurssin alkamisajankohtaa. Liitä hakemukseen - epikriisi eli sairauskertomus tai - lääkärin B-lausunto Edellä mainituista asiakirjoista on käytävä ilmi diagnoosi (sairaus) sekä tämänhetkinen tilanne, joten epikriisi tai lääkärin lausunto tulisi olla kirjoitettu hakemusta edeltäneen vuoden aikana. 6. Noin kuukautta ennen kurssin alkua saat postitse päätöksen Kelalta. Jos olet tullut hyväksytyksi kurssille, saat postitse Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä kutsukirjeen kurssille. Kutsukirjeessä on selvitetty kurssiaika ja -paikka, alustava kurssiohjelma (kuntoutuksen sisältö ja yleiset tavoitteet), Meri-Karinan ja oheispalveluiden esitteet, ohjeet saapumisesta, tiedot vakuutusturvasta, ohjeet mukaan otettavista henkilökohtaisista varusteista, osallistumisvarmistuslomake sekä ennakkotietokysely. 7. Palauta osallistumisvarmistuksesi ja ennakkotietokysely Meri-Karinan kurssitoimistoon. Ennakkotietokyselyllä pyritään kartoittamaan osanottajien yksilölliset tarpeet ja tavoitteet, jotta kurssiohjelma voitaisiin mahdollisimman pitkälle suunnitella näitä tarpeita ja tavoitteita vastaavaksi.


12 - 2007 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Tervetuloa mukaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Matkatoimisto Matkarin matkoille

TEATTERIMATKOJA KOTIMAASSA MATKA KEVÄISEEN HOLLANTIIN 30.4. - 4.5.2008 Keväinen Hollanti on kauneudessaan vailla vertaa. Miljoonat tulppaanit ja kukkivat puut sekä iloinen, vilkas Amsterdam kanavineen tarjoavat silmälle ja sielulle elämyksiä, jotka eivät unohdu. 30.4. vietetään Hollannissa kuningattaren päivää eli Oranssipäivää, jolloin Amsterdamin kadut, kahvilat ja ravintolat täyttyvät paikallisista asukkaista ja kaupunki muuttuu oranssin väriseksi. Kuningatar Julianan syntymäpäivä on yleinen vapaapäivä Hollannissa. Syntymäpäivää juhlittiin ensimmäisen kerran vuonna 1948, jolloin kuningatar Juliana nousi valtaistuimelle. Matkaohjelma: Vappuaatto, keskiviikko 30.4.2008 Kokoontuminen Turun lentoasemalla klo 5.15. Finnairin lento lähtee Helsinkiin klo 6.20. Helsinkiin saavutaan klo 6.55 ja täältä jatketaan Amsterdamiin Finnairin lennolla klo 8.15. Amsterdamiin saavutaan klo 9.45. Amsterdamissa kaupunkikiertoajelu ja majoittuminen keskustassa sijaitsevaan Mövenpick Hotel Amsterdam City Centreen. Majoittumisen jälkeen vapaata aikaa seurata kuningattaren syntymäpäiviä. Illallinen hotellissa. Vappupäivä, torstai 1.5.2008 Aamiainen hotellissa. Päivän aikana tutustutaan Anne Frankin taloon, jossa Anne Frank vietti kaksi vuotta piiloutuneena toisen maailmansodan aikana. Illalla tutustutaan Amsterdamiin kanavaristeilyllä. Lukuisat kaarisillat ja talojen päädyt sekä kanavissa kelluvat asuntolaivat näyttävät erityisen viehättäviltä laivasta katsottuna. Illallinen risteilyllä. Perjantai 2.5.2008 Aamiainen hotellissa. Päivän aikana tehdään retki Keukenhofin kukkapuistoon, joka sijaitsee maailman suurimmalla kukkienviljelyalueella. Puistoon on istutettu noin seitsemän miljoonaa kukkasipulia. Retken aikana tutustutaan myös Vincent Van Goghin mu-

seoon, jossa tunnetut korpit ja auringonkukat näkee museossa aitoina maalauksina. Lounas retken aikana. Illalla aikaa tutustua Amsterdamiin omien mieltymysten mukaan. Lauantai 3.5.2008 Aamiainen hotellissa. Päivän aikana maaseuturetki, jonka aikana tutustutaan puukenkien valmistukseen sekä vieraillaan maatilalla, jossa maistellaan juustoja. Illallinen nautitaan kiinalaisessa ravintola Sea Palacessa.

"ILMASTA RAHAA" PORIN TEATTERISSA LAUANTAINA 10.11.2007

"SEELA SELLA SEISAALLAAN" -ESITYS TAMPEREEN TYÖVÄEN TEATTERISSA PERJANTAINA 7.12.2007

"Ilmasta rahaa" on hauska kokoonpano juonittelua, kommelluksia, rakkautta, pelastavia valkoisia valheita ja tukalia tilanteita. "Ilmasta rahaa" kertoo Erkki Joutsenesta, joka työttömäksi jäätyään taiteilee sosiaaliturvalla. Hän ei ole raskinut kertoa vaimolleen tilanteestaan, vaan elää vanhempainetuus-, erityishoitoja kuntoutusrahahakemusten, emigroitumis- ja eristämiskorvausten ja hautajaiskompensaatioiden muodostamassa valheiden verkossa. Erkin luona alivuokralaisena asuva Jorma Rusanen taas osallistuu omiin hautajaisiinsa, omaksi yllätyksekseen. Rooleissa mm. Marko Honkanen, Eeva

Seela Sellan, ulkoisesti hennon ja hauraan mutta sisäisesti vahvan ja moni-ilmeikkään huikea bravuuri on räiskähtelevässä äkäisyydessään tikahduttavan hauska yksinpuhelu.

Hakulinen, Matti Hakulinen, Maarit Holopainen, Timo Nissi, Hannele Lanu. Matkaohjelma: Lähtö klo 10.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Poriin, jossa Porin teatterissa seurataan klo 13.00 "Ilmasta rahaa" -esitystä. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 18.30. Matkan hinta: jäsenet 48 euroa ei-jäsenet 62 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * teatterilippu * matkanjohtajan palvelut

Mövenpick Hotel Amsterdam City Centre**** Piet Heinkade 11 1019 Amsterdam puh. +31-20-5191200 Matkan hinta: jäsenet 1350 euroa ei-jäsenet 1372 euroa Hintaan sisältyy: * lentomatkat Turku-HelsinkiAmsterdam-Helsinki-Turku Finnairin lennoilla * 4 vuorokauden majoitus Mövenpick Hotel Amsterdam Cityssä 2 hengen huoneessa * 4 aamiaista, 1 lounas ja 3 illallista * sisäänpääsymaksut ja opastukset ohjelman mukaan * paikallisoppaan palvelut Amsterdamissa * matkanjohtajan palvelut

PRAHAN KANSALLISTEATTERIN ESITTÄMÄ BALETTI "PÄHKINÄNSÄRKIJÄ" TAMPERE-TALOSSA LAUANTAINA 24.11.2007 Tsaikovskin Pähkinänsärkijä on yksi kansainvälisten balettiryhmien suosituista perusteoksista. Vuonna 1892 nähdyn ensiesityksen jälkeen teos on kokenut lukuisia koreografisia ja draamallisia muutoksia sekä uudistuksia mutta ne eivät ole vaikuttaneet sen suureen suosioon niin lasten kuin aikuistenkaan parissa. 1800luvun Lontooseen sijoittuvan tarinan pääosassa on salaperäinen, meihin kaikkiin vaikuttava joulun taika, jolla on voima saada ihmiset muuttumaan. Clara ja Pähkinänsärkijä-prinssi kohtaavat vihamiehen, vanhan, ahneen ja juron rahanlainaajan. Omalaatuinen mies vihaa ja halveksii joulua. Juuri jouluaattona hän päättää antaa potkut kirjanpitäjälleen, joka ei nyt voikaan antaa Clara-tytölleen lahjaksi tämän toivomaa pähkinänsär-

Matkan hinta: jäsenet 49 euroa ei-jäsenet 63 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * teatterilippu * matkanjohtajan palvelut

"TÄYDELLISET HÄÄT" TAMPEREEN TEATTERISSA UUDEN VUODEN AATTONA MAANANTAINA 31.12.2007 "Täydelliset häät" on säteilevän hauska ja kuplivan hyväntuulinen farssi. Esityksessä selviää, miten sulhanen Bill selviää, kun herää polttareiden jälkeen hääaamuun morsiusviitissään. Jomottavaa päänsärkyä ei totisesti helpota peiton alta pomppaava vähäpukeinen ja tuiki tuntematon söpöliini. Billin on otettava kaikki konstit käyttöön, sillä morsian koputtaa ovella. Rooleissa Jukka Leisti, Mari Posti, Kake Aunesneva, Elina Salovaara, Marjut Sariola, Tuija Ernamo ja Mikko Hänninen.

Sunnuntai 4.5.2008 Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen kuljetus lentoasemalle, josta Finnairin lento Helsinkiin lähtee klo 11.55. Helsinkiin saavutaan klo 15.20 ja jatketaan Turkuun lennolla klo 16.15. Turun lentoasemalle saavutaan klo 16.50. Matkalle mukaan tarvitaan voimassaoleva ulkomaanpassi tai 1.3.1999 jälkeen myönnettey henkilökortti. Matkavakuutus on syytä tehdä heti matkavarauksen tekemisen jälkeen sekä huolehtia perusrokotusten voimassaolosta. Valuutaksi euroja.

Matkaohjelma: Lähtö klo 15.30 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Matkalla tauko Lempäälässä IdeaParkissa. Täältä matka jatkuu Tampereen Työväen Teatteriin, jossa

seurataan "Seela Sella seisaallaan" -esitystä klo 19.00. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 22.30.

Matkaohjelma: Lähtö klo 14.30 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu

19, Turku. Ajo Tampereelle, jossa nautitaan kolmen ruokalajin päivällinen ravintola Franklyssä. Päivällisen jälkeen seurataan Tampereen Teatterissa "Täydellisiä häitä" klo 19.00. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 23.30. Matkan hinta: jäsenet 88 euroa ei-jäsenet102 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * kolmen ruokalajin päivällinen * teatterilippu * matkanjohtajan palvelut

kijänukkea. Kuinka ollakaan, samana yönä rahanlainaajaa raatelevat hirveät painajaiset. Herätessään seuraavana aamuna hän on muuttunut mies. Matkaohjelma: Lähtö klo 10.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Tampereelle, jossa seurataan "Pähkinansärkijä" -balettia Tampere-talossa klo 13.00. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 18.00. Matkan hinta: jäsenet 92 euroa ei-jäsenet 106 euroa lapset alle 13 v. 66 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * balettiesityksen lippu * matkanjohtajan palvelut

SUOSIKKIMUSIKAALI "CATS" LAHDEN KAUPUNGINTEATTERISSA LAUANTAINA 29.3.2008

Vastuullinen matkanjärjestäjä: Matkapojat Oy

"TÄTI JA MINÄ" HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERISSA TORSTAINA 29.11.2007 Mitä tapahtuu, kun kaksi yksinäistä ihmistä kohtaa toisensa? Kanadalaisen Morris Panychin näytelmässä on vain kaksi henkilöä, Ritva Valkaman näyttelemä iäkäs täti ja häntä hoitamaan tullut sisarenpoika, Jouko Klemettilän näyttelemä nelikymppinen pankkivirkailija.

jossa Kaupunginteatterin Pienellä näyttämöllä seurataan "Täti ja minä" -esitystä klo 19.00. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 23.30.

Matkaohjelma: Lähtö klo 16.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin,

Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * teatterilippu * matkanjohtajan palvelut

Matkan hinta: jäsenet 50 euroa ei-jäsenet 64 euroa

Kerran vuodessa yksi kissa saa syntyä uudelleen, päästä takkuisilta takapihoilta taivaisiin, uuteen hellikkielämään. Yrittäjiä on monta…Kenet johtajakissa Mooses senior tällä kertaa valitsee? "Cats" tarjoaa paitsi kuplivaa veikeyttä ja kutkuttavia jännitteitä myös inhimillisiä teemoja, jotka liikuttavat ja koskettavat kaiken ikäisiä katsojia. Tähän elämykseen kelpaa tempautua mukaan vaikka koko perheen voimin. Matkaohjelma: Lähtö klo 8.30 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu

19, Turku. Ajo Lahteen, jossa nautitaan kolmen ruokalajin lounas ravintola Fellmanissa. Lounaan jälkeen seurataan Lahden Kaupunginteatterissa "Cats" -musikaalia klo 13.00. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 19.00. Matkan hinta: jäsenet 88 euroa ei-jäsenet 102 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * kolmen ruokalajin lounas * musikaalilippu * matkanjohtajan palvelut

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkatoimisto MATKARI OY, Käsityöläiskatu 4, 6. krs. Puh. (02) 2657 913


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2007 - 13

Muistelma erilaisesta syöväntorjuntatempauksesta

Tupakalle turpaan porukalla Jämerän oloinen äijä tuli kadulla paiskaamaan kättä. "Kiitos Heikkilä, seitsemäntoista vuotta on lakko pitäny. Ja pitää! Elämäni paras päätös!". Tuli hyvä mieli, olin taas kerran kohdannut "Vuosi ilman tupakkaa" -ryhmän jäsenen. Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomien juhlanumeroon sopinee kepeä muistelos siitä, miten tuhat turkulaista ja minä siinä sivussa pääsimme eroon tupakoinnin kirouksesta puolitoista vuosikymmentä sitten. Ehkä tempaus kelpaa vielä tänäänkin esimerkiksi erilaisesta ja ehkä juuri siksi onnistuneesta syöväntorjuntatyöstä. Radio Sata tuli ääneen syyskuun toisena päivänä vuonna 1989. Olimme Kaija Väisäsen ja muun radioväen kanssa korviamme myöten työn touhussa: pienellä porukalla oli tarkoitus tehdä eetterinvalloitusta. Oli siksi kiusallista, että Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojala pyrki samoihin aikoihin sinnikkäästi tarjoamaan ideaa syöväntorjuntamessuihin liittyvästä suorasta radiolähetyksestä. Ojala ehdotteli, että otettaisiin studioon pari lääkäriä ja S yöpäpotilasta ja yleisö saisi soittaa ja kysellä syövän oireista ja hoidosta. Itsellämme oli enemmänkin mielessä Matin ja Tepon levytyksien soittelu ja rapsakoitten uutislähetysten suoltaminen. Siksi sanoin Ojalalle työlääntyneenä, että hei: ihan kiva idea, mutta mitäs, jos keksitään myöhemmin jotain ihan muuta. Kuka tahansa normaa-

lilla ajatuksenjuoksulla varustettu henkilö olisi siitä tajunnut, että ei kannata ihan kohta uudelleen soitella. Mutta niin kuin Turussa hyvin tiedetään, ei Ojala ole ihan tavallinen ihminen silloin, kun syöväntorjuntatyöstä on kysymys. Hän pommitti jatkuvasti puhelintani kysellen, että mitä muuta se joku ihan muu sitten olisi.

Markku Heikkilä muistelee

Mielikuvitus on tärkeämpää kuin raha Sekin vielä kiusasi, että Ojala oli saanut minut puhutuksi mukaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tiedotustoimikuntaan. Kokouksissa kävin harvakseltaan. Silloin kun kävin, puheenjohtajana toiminut professori Eeva Nordman, leppymätön tupakanvihaaja, tuijotteli minua happamasti silmälasiensa sankojen yli. Vaatteeni haisivat näet ankarasti kessulta. Yksi kymmenistä tupakkalakkoyrityksistäni oli taas pettänyt ja kiskoin astmaani uhmaten valkoista Mallua jokseenkin yhtä patologisesti kuin koko Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen puheenjohtajana tuolloin toiminut kauppaneuvos Matti Koivurinta. Professori Nordman oli turhautunut toimikuntamme työhön. Pienillä voimavaroilla ei tuntunut olevan mitään tehoa verrattuna tupakkateollisuuden harjoittamaan massiiviseen maailmanlaajuiseen mielipidemuokkaukseen. Teki mieli väittää Nordmanille vastaan ja sanoa, että mielikuvitus on tärkeämpää kuin raha.

aan opettajansa johdolla) ja kysyttäisiin, onko lakko pitänyt. Mukana pysyvien nimet luettaisiin kerran viikossa radiossa. Näin saisi Ojala sitä jotain ihan muuta, Nordmanille näytettäisiin, että valistusidea toimii ja ehkä itsekin onnistuisin tumppaamaan - ainakin vuodeksi. Projekti käynnistyi marraskuisena perjantaiaamuna. Ilmoitin lähetyksessäni, että nyt tumpataan: tervetuloa mukaan. Toiveikkaana odottelin, että olisi mahdollista houkutella mukaan jopa sata lakkolaista. Puhelinlinjat tukkeutuivat totaalisesti tuntikausiksi. Mukaan ilmoittautui sadoittain tupakasta eroon haluavia. Oli käynnistettävä toinen ryhmä, joka niin ikään veti satoja ja taas satoja osanottajia. Perjantaiaamun radiolähetykset alkoivat kuulostaa irrationaalisilta: Heikkilä luki levyjen välissä minuuttitolkulla nimiä.

Projekti pelasti henkiä ”Vuosi ilman tupakkaa”-projekti tavoitti yli tuhat tupakoitsijaa Harvan idean synnyn paikan ja ajan pystyy kuvaamaan tarkoin jälkikäteen. Tämän pystyy. Ajoin Ford Sierra -merkkisellä autollani Ohikulkutien uuden sillan ali Hämeentiellä, kun loksahti. Ilmoittaisin radiossa, että teen julkisen tupakkalakon. Jokainen mukaan

haluava saisi ilmoittautua soittamalla radioon. Lakkolaiset eivät sitoutuisi mihinkään muuhun kuin siihen, että olisivat vuoden polttamatta. Vuoden päästä saisi jokainen itse päättää, mitä tekisi jatkossa. Jokaiselle mukaan lupautuneelle soitettaisiin kerran viikossa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä (käytännössä soittajiksi saatiin sairaanhoitooppilaitoksen luokka toimeli-

Tupakasta irrottautumista on tutkittu runsaasti. Nikotiinin tekemä huumekoukku aivoissa on niin kova, että omin päin lakkoa yrittävistä yli yhdeksän kymmenestä retkahtaa. Syöpäyhdistyksen vertaistukiryhmissä istuvistakin lankeaa ylivoimainen valtaosa. Radion "Vuosi ilman tupakkaa" -projekteissa mukana olleista pystyi lakkonsa pitämään ainakin 80 prosenttia. Luku on suurempi kuin mis-

sään muussa tiedossa olevassa tempauksessa. Laskimme jälkeenpäin, että tempauksen ansiosta yli tuhat turkulaista muuttui lopullisesti savuttomiksi. Kun tiedetään, että joka toinen säännöllinen tupakoitsija sairastuu krooniseen bronkiittiin ja keuhkosyöpäänkin 10-50 kertaa yleisemmin kuin tupakoimaton, niin projekti pelasti varmasti ihmishenkiä. Niin, ja omakin elämänlaatuni parani valtavasti, kun en kehdannut olla perustamaani porukkaa huonompi ja onnistuin karkottamaan tupakkapirun elämästäni. Mikä parasta, projekti houkutteli mukaan monia sellaisia tupakoitsijoita, jotka eivät koskaan lähtisi "ämmämäisiin" valistustempauksiin. Sadat karskit äijät ja baarien muijat tumppasivat vain piruuttaan, näyttääkseen, että pystyvät. Väärin sammutettu, mutta pääasia, että sammutettu. Aloin kutsua toimintamallia "julkisen sitoutumisen periaatteeksi". Seuraavina vuosina samalla periaatteella hyökättiin liikalihavuutta vastaan teemalla "Tuhat kiloa lihaa" ja torjuttiin rapakuntoa perustamalla Turun suurin "urheiluseura", Satapiikki. Mutta se onkin jo toinen tarina. Teksti: Kuva:

Markku Heikkilä Turun Tietokuva Oy:n arkisto


14 - 2007 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Kyllä mieskin puhuu vaikeista asioista

Forssan seudun paikallisosaston puheenjohtajasta tuli lukuisten täpärien leukemiahoitojen myötä syöpäosasto 015:n elävä legenda. Jälkeenpäin vaikeita tapauksia kerrotaan kannustetun sanomalla, että selvisihän tästä Innon Pekkakin. Syöpä poistui Innon elämästä pysyvästi, mutta jäljelle jäi aktiivinen ura syöväntorjunnan parissa.

Syöpää sairastaneita miehiä on Forssassa pilvin pimein. Heitä varten on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Forssan paikallisosastossa kohta neljä vertaistukihenkilöä. Puheenjohtaja Pekka Into tietää, että saman kokeneesta keskusteluseurasta on miespotilaille hyötyä. Pekka Into, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Forssan seudun paikallisosaston puheenjohtaja viimeisten 15 vuoden ajalta, on ollut terveiden kirjoissa jo pitkään. Hän sairasti akuutin myelooisen leukemian 1980-luvun lopulla. Tyksin syöpäosasto 015 hitsasi yhteen pienen miesporukan samalla kun heidän vaimonsa liittoutuivat keskenään sairaalan kanttiinissa. Siitä sakista syntyi myöhemmin hematologisten potilaitten ja heidän läheistensä ryhmä, jonka pitkäaikainen puheenjohtajana Into myös on. Syöpäosasto 015 todisti, että mies löytää tarpeen vaatiessa keinot puhua vaikeistakin asioista ääneen. Hoitajakin pääsi ihmettelemään, miten herraporukassa lensi huuli kuin ei missään muualla. - Kun sairaus on akuuttivaiheessa, niin vertaisten tuki on mahdottoman tärkeää. Eivät terveet osaa keskustella syöpäpotilaan kanssa sairaudesta luontevasti, sanoo Into nyt, mutta lisää, että läheisilläkin on iso rooli toipumisessa. Moni miespotilas katsoo parhaaksi hakeutua potilastoimintaankin vaimon seurassa. Paikallisosaston toiminta on vireää Forssassa. Miehiäkin mukana on, mutta eturauhassyöpää sairastaneita

näkyy toistaiseksi varsin vähän siihen nähden, kuinka monia kaksilahkeisia sairaus nykyään koskettaa. - Tietysti eturauhassyöpä, jota miehillä eniten esiintyy, on arka asia siihen sairastuneille. Sitä ei ehkä haluta toitottaa muille, vaikka kyseessä on yhä suuremman porukan murhe, aprikoi Into, joka itse viihtyy edelleen syöpätyöaktiivina siitä huolimatta, ettei omasta leukemiasta ole ollut mitään jäljellä vuosiin. Forssassa uudistetaan parhaillaan tukihenkilötoimintaa osaston varapuheenjohtaja, lääkintäneuvos Ritva Vastamäen keväisestä juhlakonsertista kertyneillä varoilla. Tukihenkilöitä koulutetaan kymmenkunta, joista lähes puolet on miehiä. Uuden eturauhastuen toivotaan olevan piristysruiske miesten yhteiselle toiminnalle. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos Tietoja Forssan seudun paikallisosaston asiantuntijaluennoista ja virkistystoiminnasta löytyy osaston nettisivuilta osoitteesta www.solukko.net. Puhelimitse syksyn ohjelmaa voi tiedustella puheenjohtaja Pekka Innolta (040 - 512 8041) sekä kirpputori Solukosta, Kauppakatu 12 (puh. 03 4384 333). Myös muut paikallisosastot tukevat eturauhassyöpään sairastuneita miehiä.

Fighting Cancer Extending Life

Science For A Better Life Bayer Oy, PL 73, 02151 Espoo Puh. 020 785 21, faksi 020 785 8201 www.bayer.fi


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2007 - 15

Voiko nauraa, kun lapsella on syöpä? Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Loimaan seudun paikallisosaston perustajajäsen Eeva-Liisa Keskisen pojalla todettiin aivokasvain ylioppilaskirjoitusten jälkeisenä kesänä, vuonna 1983. Äiti jäi pois töistä ollakseen kaikkina aikoina lapsensa tukena ja elämä muuttui umpioksi, kunnes hän kohtasi muiden syöpälasten vanhempia. Keskisen kuopuksen pikkuaivoista löydettiin kasvain, kun tämä oikeustieteen pääsykokeisiin valmistautuessaan alkoi kärsiä pahoista näköhäiriöistä. Keskinen jäi pojan sairasvuoteen äärelle. - Olin hirveän ahdistunut, kunnes sain Meri-Karinan psy-

Loimaan seudun paikallisosaston perustajajäsen Eeva-Liisa Keskinen voi hyvin, kun omat lapset voivat hyvin. Keskisen pojan sairauden vaikeimpina aikoina eteenpäin mentiin sisun ja ystävien avulla.

kologilta apua. Kävin siellä pari kolme kertaa itkemässä ja sain Kari Ojalalta kutsun syöpälasten vanhempainiltaan. Siellä kohtasin nauravia ihmisiä. En aluksi voinut ymmärtää, kuinka joku voi nauraa, vaikka omalla lapsella on syöpä, Keskinen tunnustaa. Sittemmin Keskinen on kohdannut lukuisia syöpää sairastavien lasten vanhempia ja huomannut toisten kokemusten helpottavan ja rohkaisevan vaikutuksen.

Tukea presidentin rouvaa myöten Keskinen oli vuonna 1984 perustamassa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Loimaan seudun paikallisosastoa. Syntyi luova ja aktiivinen ryhmä, ja kyläkunnat, yritykset sekä yhdistykset saatiin yhteistyöhön. Kohta ihmiset tanssivat huopatossut jalassa joen jäällä syöväntorjunnan nimeen, seurakunnissa alkoi vieläkin toimiva vuosittainen syöpäkolehti ja jopa silloisen tasavallan presidentin puoliso Tellervo Koivisto vastasi Keskisen kut-

suun saapumalla hyväntekeväisyyspitoihin adjutantin kera. - Töitä oli paljon, mutta yhdessähän sitä tehtiin. Kerääjiä ja hyviä luennoitsijoita oli helppo saada mukaan. Koulutustilaisuuksien järjestäminen oli iso riski, mutta tupa oli aina täynnä, hymyilee Keskinen, jolle tiedonsaannin tärkeydestä ei ole epäilystä. Oman lapsen sairastuttua apua haettiin kaikkialta. Loimaan seudun paikallisosastolla meni niin hyvin, että se ryhtyi edelläkävijänä vapaaehtoiseen saattohoitotukeen. Kerätyillä varoilla hankittiin muun muassa kipupumppuja kotihoidossa oleville.

van neuvon: - Eletään päivä kerrallaan, sisun ja ystävien avulla. Meille sukulaiset ja ystävät soittelivat ja tulivat käymään. Ja vaikka välillä ajattelin, etten jaksa puhua, niin helpotti se kuitenkin. Keskisen pojalle enteiltiin lyhyttä elämää pyörätuolissa. Mutta hän toipui syövästä, opetteli sinnikkäästi kävelemään uudelleen ja toteutti haaveensa lakiopinnoista. Keskinen on koonnut elämänsä kirjaksi. Elämäni kaari sukutarinasta löytyy äidin kokemus syöpää sairastaneen pojan vaiheista sekä jaksoja Keskisen omasta toiminnasta Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä.

Eteenpäin sisun ja ystävien avulla

Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

Keskinen toimi paikallisosaston puheenjohtajana vuosina 1987-98, mutta nyt toiminta on jäänyt taka-alalle, kun eläkkeellä riittää tehtävää. Ystävyyssuhteita on yhdistyksestä kuitenkin jäänyt ja uudet syöpäpotilaat ottavat toisinaan yhteyttä. Syöpälasten vanhemmille Keskinen antaa seuraa-

Loimaan seudun paikallisosaston toiminnasta saa lisätietoja puheenjohtaja Kaisa Hyväriseltä (040-7624 196) sekä neuvonta-aseman terveydenhoitaja Ella Mikkolalta (02-314 3297).


16 - 2007 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Salon syöpäveteraanilla on rautainen asenne Aili Nikkanen voisi olla seniorikansan Peppi Pitkätossu. Hän on 81-vuotias ja nujertanut syövän kolmesti. Silmät tuikkivat Salon syöväntorjuntaveteraanilla vieläkin. Nikkanen sairastui munasarjasyöpään 57-vuotiaana pyhäinpäivän aikaan vuonna 1983. Vatsa turposi niin valtavaksi, että Nikkanen kuvailee muistuttaneensa odottavaa äitiä. Tyypillinen myöhään itsestään varoittava munasarjasyöpä oli löytyessään jo pitkällä. Vatsaa kuormitti kuusi ja puoli litraa vettä sekä runsas määrä etäpesäkkeitä. - Lääkärit eivät pitäneet toipumistani todennäköisenä siinä vaiheessa, mutta itselläni oli erittäin vahva usko paranemiseen, muistelee Nikkanen. Selviytyjäluonteen perusta oli valettu jo vuosikymmeniä aiemmin, kun äiditön tyttö Karjalasta joutui lähtemään sodan alta evakkoon kahdesti. Nikkanen ei halunnut antaa sairaudelle periksi sen vertaa, että olisi sallinut tyttärensä tuoda itselleen ruokaa sairasvuoteeseen edes silloin, kun hän jaksoi syödä vain tilkan laihaa velliä. Salon sitkeä sissi katsoo olevansa samaa maata kuin lapsenlapsensa - kaiken tahtoo tehdä itse.

"Keho kuuntelee mieltä" Nikkanen toipui sillä erää, mutta syöpä palasi vielä kahdesti. Ensin 13 vuoden kuluttua uusiutuneen munasarjasyövän muodossa ja lopulta seitsemän vuotta sitten pahalaatuisena rintasyöpänä. Rinta piti poistaa kainaloa myöten ja sädehoitoa annettiin 26 kertaa, mutta Nikkanen kokee, että syöpiä rankempaa oli ensimmäistä sairastumista edeltänyt avioero. - Mies ei ollut myöntää eroa. Laihduin paljon ja olin hyvin heikkona, ehkä siksi ensimmäinen syöpä pääsikin iskemään. Mutta kaikesta selvittiin, painottaa Nikkanen, joka uskoo asenteen vaikuttavan vointiinsa voimakkaasti. - Mieltä ei saa päästää alas. Jos rupean itseäni säälimään, niin kyllä minä kohta valtavan sairas olenkin, hän tokaisee.

Ystäviä ja kanssakäymistä Vuonna 1985 Aili Nikkanen lähti mukaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Salon seudun paikallisosaston toimintaan. Tuolloin osaston

parissa hyöri Nikkasen mukaan vain kourallinen vapaaehtoisia ja toiminta keskittyi myyjäisiin. Nykyään on helpompi astua ovesta sisään, kun voi syventyä vaikkapa asiantuntijaluentoon eikä tarvitse heti hieroa tuttavuutta muiden kanssa, jos ei siltä tunnu. - Minulle on ollut paljon hyötyä Syöpäyhdistyksestä. Tällaisille yhdistyksille kuuluu kiitos. Kyllä ihminen tarvitsee ystäviä ja kanssakäymistä, toteaa teräsrouva, joka osallistui lippaineen sekä syöpä- että nälkäpäiväkeräykseen vielä tänäkin vuonna.

Aili Nikkanen on yksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Salon seudun paikallisosaston kymmenestä palkitusta veteraanitoimijasta. Osaston puheenjohtajan pestiä jo seitsemättä vuotta hoitava Heikki Virtanen toteaa olevansa veteraanin rinnalla vain oppipoika.

Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

TERVETULOA SYKSYN KUUKAUSIKOKOUKSIIN Lue Salon seudun paikallisosaston syksyn toiminnasta osoitteesta www.sspo.net, Salonjokilaakson lehden Yhdistykset toimivat -palstalta, Salon Seudun Sanomien tapahtumakalenterista sekä Salo-Karinan ilmoitustaululta (Helsingintie 52).

SALO-KARINAN PALVELUTALOON, HELSINGINTIE 52 KESKIVIIKKO 26.9 klo 19.00: SYTYyn kuuluvien yhdistysten yhteinen esittely, AVOIN ILTA kaikille muillekin,tule tutustumaan yhteiseen toimintaan ja SYTYn toiminta-alueisiin; projektisihteeri Eija-Riitta Hilska. TORSTAI 25.10 klo 19.00 Rinta-ja eturauhassyöpäpotilaiden säde-ja hormonihoito; sädehoidon ja syöpätautien erikoislääkäri Mia Mokka; SAS-syöpäpolin toiminnan esittely, illan kustantaa AstraZeneca. TORSTAI 22.11 klo 19.00 Melanooma ja muut ihosyövät,syöpätautien erikoislääkäri Pia Vihinen

Nyt saat upouuden auton pelkällä kuukausimaksulla. Autoilu – vieläpä upouudella autolla – ei enää voisi olla huolettomampaa! S-Etuautosopimuksen tehtyäsi autoilet pelkällä kuukausimaksulla, joka sisältää kaiken oleellisen autosi ylläpidosta. Kuukausimaksu vaihtelee automalleittain ja ajomäärän mukaan. Se voi olla myös oheisia esimerkkejä pienempi silloin, kun nykyinen autosi käytetään ensimmäisenä kk-maksuna. Ostamme tarvittaessa vanhan autosi.

Ford Fiesta Ford Fiesta

255

S-Etuautosopimus alk. alk. 266 €/kk€/kk S-Etuautosopimus Keskikulutus 4,5–7,4 l/100 km Keskikulutus 4,5–7,4 l/100km

Ford S-Max Ford S-Max

524

S-Etuautosopimus alk. alk. 563 €/kk€/kk S-Etuautosopimus Keskikulutus 6,2–9,4 l/100 km

Keskikulutus 6,2–9,4 l/100km

Ford FocusWagon Wagon Ford Focus

344

S-Etuautosopimus alk. alk. 346 €/kk S-Etuautosopimus €/kk Keskikulutus 5,6–8,0 l/100 km Keskikulutus 5,6–8,0 l/100km

Feel the difference Automaa Turku Ford Satakunnantie 164, 20320 Turku p. 3486900 3900 p. 010 02 273

OSTOKSET KESKITTÄMÄLLÄ AJAMINENKIN TULEE VIELÄ EDULLISEMMAKSI! Asiakasomistajat, jotka keskittävät hankinnat Turun Osuuskauppaan ja muihin S-ryhmän toimipaikkoihin, keräävät huomattavan Bonuksen auton kuukausimaksusta, polttoaineostoista ABC-asemilla ja kaikista kotitalouden hankinnoista. Näin auton kuukausimaksukin tulee entistä edullisemmaksi. Halutessasi voit ottaa bonusoikeudellisen autovakuutuksen.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2007 - 17

Rintasyöpä Turussa ennen ja nyt:

"Kuin yö ja päivä" Leila Leino sai rintasyöpädiagnoosin vuonna 1978. Lähes kolme vuosikymmentä myöhemmin löytyi kasvain Elina Rosenqvistin rinnasta. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Turun seudun paikallisosaston toiminnassa tutustuneet naiset ryhtyivät vertailemaan hoitokokemuksiaan. Erot hätkähdyttivät. Kun Leila Leinon särkevästä rinnasta löytyi kasvain kolmekymmentä vuotta sitten, ilmoitti leikkaava lääkäri, että kyseessä oli syöpä 98 prosentin varmuudella. Mikäli epäily vahvistuisi leikkauksessa, koko rinta poistettaisiin välittömästi, ja asia selviäisi potilaalle sitten heräämössä. Siinä kaikki, mitä järkyttyneelle Leinolle kerrottiin. - Ne jotka Paattisilla kuulivat syövästäni, taisivat jo mielessään pitää minulle hautajaisia. Kun tietoa ei ollut ja molemmat lapseni olivat nuoria, menin itsekin ihan shokkiin, muistelee tuolloin 38-vuotias Leino, joka hiukan toivuttuaan yritti päästä perille syövästä kirjaston niukan valikoiman avulla. Sairaalassa vierussänkyihin oli turha tähyillä vertaistuen toivossa, sillä kahdeksan hengen huoneessa makasi ympärillä kolariuhreja ja um-

pisuolipotilaita. Kolme vuotta sitten rintasyöpäleikkauksen läpikäyneestä Elina Rosenqvististä Leinon kertomus kuulostaa absurdilta. Hän sai roppakaupalla tietoa syövästään siitä lähtien, kun rutiiniseulonta paljasti rinnasta herneen kokoisen patin. - Uudessa Tyksin T-sairaalassa oli todella runsaasti erilaisia syöpää käsitteleviä julkaisuja. Lisäksi siellä oli vastassa tuttu ihminen, vertaistukiryhmäni vetäjä, sairaanhoitaja Kristiina Nikkanen. Se tuntui ensijännityksessä hyvältä, ihastelee Rosenqvist.

Enää et jää yksin Leinon sairausaikana potilas kohtasi raskaat hoidot yksinään. Kun hänen 18-vuotias tyttärensä sairastui imusolmukesyöpään kolme vuotta myöhemmin, äiti sai taistella päästäkseen tytön tueksi sairaalaan. Sellainen kun ei ollut tapana. Nykyään tilannetta on vaikea käsittää. Rosenqvistiä syöpäklinikan väki suorastaan kannusti "ottamaan toisen korvaparin mukaan" säde- ja sytostaattihoitoihin. Toisinaan lääkäriä hoitojen aikana tent-

taava aviomies, sisko tai ystävätär tiesi toimenpiteistä enemmän kuin potilas itse. Eroja naisilta löytyy myös ensikokemuksista vertaistukitoiminnan parissa. Leinon aloitus oli ikimuistoinen. - Kun tulin tapaamiseen ja ripustin jakun naulakkoon, niin kukaan ei puhunut minulle sanaakaan. Menin sitten nurkkaan erään miehen viereen istumaan ja ajattelin, etten palaa enää koskaan, sanoo Leino, nykyinen Turun seudun paikallisosaston hallituksen varapuheenjohtaja. Kolme vuotta myöhemmin hän pyörsi päätöksensä tutustuttuaan rintasyövän kokeneisiin naisiin, joiden kanssa keskustelu oli vapautunutta. Leino vakuuttaa, että Turun paikallisosasto panostaa nykyisin puheenjohtaja Terttu Yli-Tolppa-Kerrolan johdolla siihen, että tulokkaat tuntisivat olonsa tervetulleiksi. Uuden aktiivin kokemuksella Rosenqvist katsoo, että pyrkimyksessä on onnistuttu.

Puhuminen vierittää kiven sydämeltä Molemmat naiset haluavat puhua syövästään avoimesti, sil-

Ilot ja surut on tehty jaettaviksi. Turun seudun paikallisosaston Elina Rosenqvist (vas.) ja Leila Leino toivovat uusia syöpäpotilaita mukaan aktiivisen ryhmän tapaamisiin. Ohjelmaa löytyy myös heille, jotka ovat päivisin töissä. lä syöpä koskettaa monia. Leinon sairastuessa harva tohti sanoa ääneen edes syöpä-sanaa, ja joillekuille se tuottaa vaikeuksia vieläkin. - Nykyään kun sairauteni tiedetään, ihmiset rohkaistuvat uskoutumaan minulle omasta syövästään ja sanovat, että tuntuu kuin kivi vierähtäisi sydämeltä, Leino kertoo. Naiset kunnioittavat ihmi-

sen päätöstä pitää sairaus salassa, mutta arvelevat, että taakka voi käydä yksin raskaaksi kantaa. Tuki ja puhuminen helpottaa, toisten tarinat tuovat toivoa. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

Paikallisosaston toiminnasta saa tietoja Turun Sanomien Treffi-liitteen yhdistystoiminta-palstalta keskiviikkoisin. Ohjelmatiedotetta jaetaan terveyskeskuksissa ja Meri-Karinassa. Lisätietoja puheenjohtaja Terttu Yli-Tolppa-Kerrolalta (02 - 239 5409).

Kaiken Kaikenkattava kattava kuukausimaksu kuukausimaksu S-Etuautosopimuksella. S-Etuautosopimuksella. Olemme tehneet mainion paketin, Olemme tehneet mainion paketin, S-Etuautosopimuksen, jossa kuukausimaksu kaiken: S-Etuautosopimuksen, jossa kuukausimaksukattaa kattaa kaiken: • Valintasi mukaan, upouuden Fordauton2–4 2–4vuoden vuodenmääräajaksi. määräajaksi. • Valintasi mukaan, upouuden Ford-taitaiPeugeot-merkkisen Peugeot-merkkisen auton • Kuukausimaksu kattaa kaikki normaalistakulumisesta kulumisesta aiheutuvat aiheutuvat huolto• Kuukausimaksu kattaa kaikki normaalista huolto-jajakorjauskulut. korjauskulut. • Huoltokäynnin ajaksi saat veloituksettasijaisauton sijaisauton käyttöösi käyttöösi • Huoltokäynnin ajaksi saat veloituksetta • Renkaiden uusinnat ja kausivaihdothoidetaan hoidetaanpuolestasi puolestasi • Renkaiden uusinnat ja kausivaihdot KUUKAUSIMAKSUSTA BONUSTA! Keskitä ostokset ja nämä esimerk-

KUUKAUSIMAKSUSTA BONUSTA! Keskitä ostokset ja nämä esimerkkihinnat tulevat vielä edullisemmiksi. Hinta perustuu 48 kk/40 000 km ajomää-

Peugeot 307 Peugeot 307 S-Etuautosopimus alk.

rään. Autolle tarvitaan vakuutus ja sopimukselle hyväksytty luottopäätös.

Keskikulutus 4,8–8,2 l/100km

kihinnat tulevat vielä edullisemmiksi. Hinta perustuu 48 kk/40 000 km ajomäärään. Autolle tarvitaan vakuutus ja sopimukselle hyväksytty luottopäätös.

338 €/kk

S-Etuautosopimus alk. 373 €/kk Keskikulutus 4,8–8,2 l/100 km

Peugeot207 207 Peugeot S-Etuautosopimus alk. alk. 292 €/kk €/kk S-Etuautosopimus Keskikulutus 4,5–7,0 l/100 km

272

Keskikulutus 4,5–7,0 l/100km

Automaa Raisio Automaa Raisio Nikkarinkatu 1, 21280 21280 Raisio Raisio p. 348 3000 3000 p. 010 010 348

Peugeot Peugeot107 107 S-Etuautosopimus alk. alk. 240 €/kk€/kk S-Etuautosopimus Keskikulutus 4,1–4,6 l/100 km

220

Keskikulutus 4,1–4,6 l/100km Ajaminen jää Sinulle.

Oikeudet muutoksiin pidätetään.


18 - 2007 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Uudenkaupungin Tarja-Liisalla on aikaa potilaille käytöstä ei mielellään puhuta, jos paikalla on paljon porukkaa, selittää Kukkonen. Tulijan niin halutessa paikalle järjestyy myös vertaistukihenkilö. Eläkkeelle jäänyt perushoitaja päivittää tietojaan käymällä kuukausittain Turussa syöpää käsittelevillä luennoilla ja Uudenkaupungin sairaalan syöpäosastolla keskustelemassa.

Ei pelkkää sairautta Kukkonen kokee, että hänen suhtautumisensa syöpään on muuttunut päivystysten myötä. - Töissä oli aina kiire. En ehtinyt jutella potilaitten kanssa kuin ihan pakolliset jutut. Eivät ihmiset sairaalassa paljon kyselleetkään asioista, kun olivat yleensä niin järkyttyneitä. Täällä kuulee koko tarinan alusta lähtien ja huomaa ihmisten erilaisuuden, toteaa Kukkonen, joka tuntee har-

jaantuneensa hyväksi kuuntelijaksi vuosien varrella. - Kohtaamisessa ei ole kyse pelkästä sairaudesta, vaan teemme kaikenlaista yhdessä, kertoo Kukkonen, joka osallistuu usein paikallisosaston ja Punaisen Ristin illanviettoihin sekä muuhun vapaa-ajanohjelmaan ja on istunut osaston hallituksessa jo seitsemän vuotta. Syöpäyhdistyksen ja SPR:n vapaaehtoistyötä tulee tehtyä kymmenisen tuntia viikossa. Monet ystävät löytyvät tuvalta. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos Lisätietoa Uudenkaupungin paikallisosaston toiminnasta saa Ystävän tuvalta, Alinenkatu 26 (puh. 028443 600). Ystävän tuvalla toimii myös SPR:n paikallisosasto ja puhelinnumero on yhdistysten yhteinen.

Hoitaja Tarja-Liisa Kukkonen (oik.) pitää neljättä vuotta torstain neuvontapäivystyksiä syöpäpotilaille. Toimistonhoitaja Merja Lehtonen avaa Ystävän tuvan oven joka arkiaamu. Paikalle saa tulla hakemaan tietoa tai vaikka vain viettämään aikaa.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Poliklinikka Karina välittää myös

peruukkeja osoitteessa: Poliklinikka Karinan apuvälinevälitys Käsityöläiskatu 4 a, 6-kerros 20100 TURKU ajanvaraus ma-to klo 11.00–11.30 ja 14.00-14.30 puh. (02) 265 7920

9lULlHOlPllQ

7HKRDWXORVWXNVHHQ

+\Yll W\|Wl 6LWlWDUYLWDDQP\|V WXOHYDLVXXGHVVD

Z Z Z Y D U P D  I L

Tarja-Liisa Kukkonen on pitänyt Uudenkaupungin Ystävän tuvan syöpäneuvontapäivystyksiä torstaisin kahdesta kuuteen siitä lähtien kun tuvan ovet ensi kertaa kolme vuotta sitten avattiin. Mutta Kukkosen päivystykset eivät kysy kelloa. Hän vastaa huolestuneisiin soittoihin kotonakin. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Uudenkaupungin paikallisosaston neuvova hoitaja Tarja-Liisa Kukkonen kertoo tulevansa Ystävän tuvalle pyynnöstä myös virallisten aukioloaikojen ulkopuolella, jos asiakas haluaa yksityisyyttä. Eläkeläisenä hänellä on aikaa, ja vapaaehtoistyö tuntuu palkitsevalta. - Ihmisillä on monenlaisia kysymyksiä. Varsinkin miehillä voi olla asioita, joista ei haluta jutella kaikkien kuullen. Meillä käy esimerkiksi paljon eturauhassyöpäpotilaita, joilla on virtsaamisongelmia ja seksuaalikysymyksiä. Vaippojen-


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2007 - 19

Perinnölliset syövät Syöpä ei yleisesti ottaen ole perinnöllinen sairaus, vaan perinnölliset syövät ovat harvinaisia. Toisaalta kuitenkin syövän syynä on aina joukko geenivirheitä, jotka ovat elämän aikana kertyneet samaan kehon soluun, ja joita ei siis ole saatu syntymässä. Syöpä alkaa aina yhdestä solusta ja lisäksi se on yleensä vanhojen ihmisten sairaus. Syöpä vanhuuden sairautena johtuu siitä, että yhteen soluun on kerryttävä 5-7 eri geenin geenivirhettä eli mutaatiota ennen kuin se muuttuu syöpäsoluksi, ja tämä luonnollisesti vie aikaa useita vuosia. Mutaatio on nimittäin hyvin harvinainen tapahtuma.

Mutaatioita esisyöpäja kasvurajoitegeeneissä Perityt geenivirheet, jotka aiheuttavat syöpää, koskevat joko esisyöpägeenejä tai kasvurajoitegeenejä eli tuumorin suppressorigeenejä tai molempia. Tällaiset geenivirheet ovat siis suvussa kulkevia, syöpäpotilaan jonkin esivanhemman sukupuolisoluissa tai niiden kantasoluissa tapahtuneita. Esisyöpägeenit ovat solujen normaaliin kasvun säätelyyn kuuluvia geenejä. Niiden biologisena tehtävänä on edistää solujen kasvua ja jakautumista. Kun esisyöpägeenissä tapahtuu mutaatio, se muuttuu syöpää aiheuttavaksi syöpägeeniksi. Tämän seurauksena solun kasvu ja jakautuminen voi ryöstäytyä normaalista säätelystään, ja se muuttuu syöpäsoluksi. Esisyöpägeenien syöpää aiheuttavat mutaatiot periytyvät vallitsevasti, eli ovat dominoivia. Syöpäalttiuden syntyyn riittää tällöin jos on saanut geenivirheen toiselta vanhemmaltaan. Kasvurajoitegeenien normaalina tehtävänä on jarruttaa solujen kasvua ja jakautumista. Kun tällainen tuumorin suppressorigeeni muteeraa, voi solu tässäkin tapauksessa ryöstäytyä normaalista säätelystään ja siitä syntyy syöpäsolu. Kasvurajoitegeenien syöpää aiheuttavat mutaatiot periytyvät väistyvästi, eli ovat resessiivisiä. Tässä tapauksessa perinnöllinen riski saada syöpä syntyy siis vain jos perii geenivirheen kummaltakin vanhemmaltaan. Vanhemmilla itsellään ei tällöin yleensä ole perinnöllistä syöpäriskiä, vaan he ovat geenivirheen oireettomia kantajia.

Harva syöpä on geneettinen Vain noin viisi prosenttia syövistä on perinnöllisiä. Esimerkkejä tällaisista syövistä on varhain puhkeava rintasyöpä, joka voi johtua kolmenkin eri esisyöpägeenin mutaatiosta, ja voi puhjeta jo noin 20 vuoden iässä. Toinen esimerkki on lasten silmän verkkokalvon syöpä. Se johtuu erään kasvurajoitegeenin resessiivisestä mutaatiosta. Kolmas esimerkki on varhain, noin 40 vuoden iässä, puhkeava paksunsuolensyöpä. Se johtuu erään mutaattorigeenin mutaatiosta. Mutaattorigeenit ovat geenejä, joiden geenivirheet aiheuttavat mutaatioita toisissa geeneissä. Vaikuttaessaan tällä tavoin, ne saattavat aiheuttaa mutaatioita myös esisyöpägeeneissä tai tuumorin suppressorigeeneissä. Mutaattorigeenit ovat geenejä, jotka tuottavat DNA:n virheiden korjausentsyymejä. (Geenit ovat kemialliselta luonteeltaan DNA:ta eli deoksiribonukleiinihappoa.) Neljäs esimerkki perinnöllisistä syövistä on miesten eturauhassyöpä, joka on osittain perinnöllinen. Perinnöllisten syöpien geenivirheistä on yleensä saatavilla geenitesti, eli ihminen voi antaa tutkia - jos niin haluaa - onko hänellä perinnöllinen riski saada syöpä. Perinnöllisyys syövissä merkitsee kuitenkin aina vain alttiutta saada syöpä. Riski ei näissä tapauksissa ole koskaan sataprosenttinen, vaan esimerkiksi perinnöllistä paksunsuolen syöpää aiheuttavan geenivirheen kantajilla on noin 80-prosenttinen elinikäinen riski sairastua tähän tautiin. Tämä tarkoittaa sitä, että jos kantaja elää 80-vuotiaaksi, on hänellä 80 prosentin suuruinen riski saada paksunsuolen syöpä. Myöskään perinnöllinen rintasyöpä ei välttämättä puhkea lainkaan. Toisaalta esimerkiksi juuri rintasyövälle altistava geenivirhe voi aiheuttaa jonkin muunkin syövän. Rintojen poisto riskin omaavalta naiselta ei siis välttämättä ehkäise syövän puhkeamista. Jos siis ihminen on perinnöllisen syövän aiheuttavan geenivirheen kantaja, ei riski sairastua syöpään ole koskaan sataprosenttinen. Tyypillistä perinnöllisille syöville on kuitenkin se, että jos ne puhkeavat, ne yleensä puhkeavat aikaisemmin elämän aikana kuin vastaavat ei-geneettiset syövät. Petter Portin Kirjoittaja on Turun yliopiston perinnöllisyystieteen emeritusprofessori petter.portin@utu.fi

Lounais-Suomen Syöpähdistyksen asiakaspalvelutoimisto, Poliklinikka Karina ja Matkatoimisto Matkari Oy toimivat väliaikaisesti vuoden 2007 loppuun asti osoitteessa Käsityöläiskatu 4, 6. kerros, 20100 Turku.

• erikoislääkäreiden vastaanotot • kirurgiset toimenpiteet • gynekologiset ultraäänitutkimukset • laboratoriotutkimukset • irtosolunäytteiden otto (Papa) • luomihuolipoliklinikka • perinnöllisyysneuvonta ajanvarauksella Erityisedut syöpäpotilaille poliklinikalla: - ei poliklinikkamaksua (7.00 e) - laboratoriotutkimuksia alennetuin hinnoin Erityisedut syöpäyhdistyksen jäsenille: - laboratoriotutkimuksia alennetuin hinnoin

Avoinna ma-to klo 8-18, perjantaisin suljettu

POLIKLINIKKA

KARINA Käsityöläiskatu 4, 6 krs. 20100 TURKU (vuoden 2007 loppuun). Ajantilaus

GYNEKOLOGIA Auranen Annika Hietanen Sakari Pallasmaa Nanneli Rantanen Virpi Rastimo-Lehto Eeva Salmi Tuula (ei uusia potilaita) Vähä-Eskeli Kalevi KIRURGIA Aaltonen Riitta Auranen Aarre Vänttinen Esko SYÖPÄTAUDIT Asola Raija (ei uusia potilaita) Huovinen Riikka Kankuri-Tammilehto Minna Korkeila Eija Kätkä Kalevi Minn Heikki Paija Outi (ei uusia potilaita) Ristamäki Raija Valavaara Ritva PSYKIATRIA Pitkänen Marketta (ei uusia potilaita) SISÄTAUDIT Asola Markku (ei uusia potilaita) Pirilä Laura (geriatria, reumataudit) Remes Kari Seppälä Pentti (ei uusia potilaita) Toivanen Auli

2657 927 (lääkäreille ja sairaanhoitajille) 2657 920 (rintaproteesit, peruukit, tukihihat, rintaliivit, uimapuvut ajanvaraus klo 11.00-11.30, 14.00-14.30) 2657 921 (laboratorio)

Lomat syöpäpotilaille ja heidän omaisilleen Meri-Karinassa 5.-10.11. 2007 Loma järjestetään Raha-automaattiyhdistyksen tuella ja on suunnattu sellaisille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen, jotka eivät taloudellisten tai muiden syiden johdosta ilman tukea voi käyttää maksullisia lomapalveluita ja joiden katsotaan olevan loman tarpeessa.

Lomajakso 5.11.–10.11.2007. Hakemusten palautus 5.10.2007 mennessä. Omavastuuosuus 115 euroa aikuiselta sisältäen täysihoidon ja monipuolisen lomaohjelman. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus sijaitsee Turun Hirvensalossa. Meri-Karinassa on 30 kahden hengen huonetta, luentosaleja, sauna- ja uima-allasosasto, ruokasali, kuntoutusyksikkö sekä voimistelu- ja kuntosali.

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus on rauhallinen paikka ja oheistoiminnot on suunniteltu palvelemaan syöpäpotilaiden ja heidän omaistensa tarpeita. Ohjelmassa monipuolisia luentoja esim. psykologin ja ravitsemusterapeutin luennot, liikuntaa (sauvakävelyä, vesivoimistelua, rentoutusharjoitus), luovaa toimintaa ja askartelua sekä linja-autoretki Turkuun ja ympäristöön. Hakemuslomakkeita saatavana: Meri-Karinan toiminta ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku puh. (02) 2657 610, e-mail: kurssi@lssy.fi


20 - 2007 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Haluaisitko sinä, ystäväsi tai tuttavasi liittyä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäseneksi? Vain soitto Syöpäyhdistyksen toimistoon, puhelin 2657 913, niin asia on hoidettu. LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEDUT: JULKAISUT: • Syöpä-Cancer-lehti viidesti vuodessa. • Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat kahdesti vuodessa. • Jäsentiedote kerran vuodessa. ALENNUKSET: • Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen kuntoutus- ja ruokailumaksuista sekä majoitushinnoista. • Matkatoimisto Matkarin järjestämistä matkoista. • Jäsenalennusliikkeistä

Yritykset ottavat vastuuta maailmasta Kolmanneksi sektoriksi sanotaan sitä osaa yhteiskunnan asioiden hoidosta, jota eivät viranomaiset eikä yrityselämä hoida: vapaaehtoisten ja vapaitten järjestöjen yhteiskuntatyötä. Siihen kuuluvat myös sosiaaliseen toimintaan perustetut säätiöt ja yhdistykset, niin kuin Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Toisen ja kolmannen sektorin väliin on nousemassa vielä yksi. Yritysten yhteiskuntavastuu. Yritysten yhteiskuntavastuu perustuu ajatukseen, että kaikilla yhteiskunnan toimijoilla on osavastuu koko yhteiskunnan hyvinvoinnista ja ainakin oman toimintansa jäljistä. Sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen pitää yritysten vastuuta tärkeänä osana sekä kansallista että kansainvälistä turvallisuutta: yritykset huomaavat globaalissa toiminnassaan riskejä, joihin ne pystyvät tarttumaan nopeammin kuin viranomaiset. Perinteisesti yritysten vastuuta on pidetty lähinnä taloudellisena. Kannattava yritys tuottaa hyvinvointia koko yhteiskuntaan. Viime vuosina mukaan keskusteluun on noussut yritysten ympäristövastuu, jota on määritelty myös laissa. Kolmas vastuualue on sosiaalinen. Yleensä se rajataan koskemaan lähinnä omien työntekijöiden pärjäämistä, mutta yhä useammat yritykset käsittävät vastuunsa jo laajemmin.

edellisen pääsihteerin Kofi Annanin Global Compact aloitteeseen. Yhtymän pääjohtajan mukaan "doing the right thing also makes business sense", tekemällä inhimillisesti oikein tekee myös liiketaloudellisesti järkevän päätöksen. Yhtymä on rankattu maailman sadan vastuullisimman yrityksen joukkoon. Viime keväänä yhtiön Suomen väki, yhteensä yli 20 novartislaista, kunnosti vuosittaisena yhteiskuntavastuupäivänään pihatalkoilla Terhokodin pihapiirin kevätkuntoon. Tempaus tehtiin yhteistyössä Suomen Syöpäjärjestöjen kanssa. Novartiksen edellisten tempausten kohteina ovat olleet Lastenklinikan Sydäntutkimusyksikkö, Näkövammaisten keskusliitto, Iholiitto, Espoon Sydänyhdistys ja eri dementiayhdistykset. Lastenklinikan hyväksi on suunnattu myös tukiprojekti, jonka nimenä on "Pienen sydämen tukena". Novartisin yhteiskuntasuhdetiedottaja Mika Punkarin mukaan kyseessä on pitkän ajan lahjoitusprojekti. - Jokaisesta meidän verenpainelääkepakettimme hinnasta menee neljä senttiä HUS:in lasten ja nuorten sydäntutkimusyksikölle.

Kansliapäällikkö Ritva Viljasen mukaan yritysten vastuu on tärkeä osa sekä kansallista että kansainvälistä turvallisuutta.

SYÖPÄNEUVONTA-ASEMAN PALVELUT LOIMAALLA: • Terveydenhoitajan neuvontapalvelua sekä rintaproteesien välitystä Loimaan Aluesairaalan tiloissa maanantaista torstaihin. Ajanvaraus klo 9-10, puhelin (02) 761 3297/Ella Mikkola.

joilla viedään kehitysmaihin sekä lääkkeitä että hoitohenkilökuntaa. Niissä toimitaan yhteistyössä kehitysjärjestöjen ja kunkin valtion hallituksen kanssa. - Ohjelmat on suunnattu eri sairauksiin, Punkari kertoo. - Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa teemme yhdessä Maailman terveysjärjestö WHO:n kanssa käytännön työtä lepraa, tuberkuloosia ja malariaa vastaan. Lääkkeet jaetaan niitä tarvitseville ilmaiseksi, ja Novartis järjestää myös henkilökunnan niitten jakeluun. Novartiksella on Singaporessa trooppisten sairauksien tutkimuslaitos, jossa kehitellään uusia keinoja maailman isojen tautien hävittämiseksi. Laitos toimii non-profit -periaatteella eli ilman voitontavoitetta, mutta tutkimustyön ohessa syntyy myös uusia lääkkeitä joilla on kaupallista käyttöä .- Näin otetaan yhteiskuntavastuuta koko maailmasta, Punkari pohtii. Hän uskoo, että yhteisen maailman hyvinvointi on globalisoituvassa yhteiskunnassa jokaisen etu. Myös markkinoiden. - Paras tulos saadaan varmasti yhteistyössä valtioiden, yritysten ja vapaaehtoisjärjestöjen kesken. Kansainväliset yritysmarkkinat ovat vahvasti tulossa jakamaan taloudellista vastuuta maailman heikompien hyvinvoinnista. Suomessa kehitys on vielä aluillaan, mutta yhteiskuntavastuu mielletään jo tärkeäksi osaksi yritysten imagoa. Moraalisesti vahva imago on tulevaisuuden myyntivaltti, uskoo myös Punkari.

SALO-KARINAN PALVELUASEMA: • Jos sairastat syöpää ja haluaisit keskustella, soita perjantaisin klo 10-12 puh. 728 1670. Tule yksin tai läheisen kanssa keskustelemaan (miel. ajanvaraus) Salo-Karina, Helsingintie 52 www.sspo.net.

Teksti: Eva Latvakangas Kuvat: Sisäasiainministeriön kuva-arkisto Novartis Finland Oy

• TALOUDELLINEN TUKI SYÖPÄPOTILAILLE: • Hoitopäiväkorvaus (3 €/vrk tai hoitokerta), mikäli olet ollut syövän vuoksi hoidettavana sairaalassa tai poliklinikalla. • Syövän avohoitokulujen omavastuuosuuden korvaus (enintään 34 € vuodessa). • Lymphahoidosta korvaus 3 € käyntikerralta (enintään 30 € vuodessa). • Nuorille (16-40-vuotiaille) syöpäpotilaille 170 € avustus heidän sairastuessaan. syöpään tai taudin uusiutuessa. • Lapsisyöpäpotilasperheille 420 € avustus lapsen sairastuessa syöpään, taudin uusiutuessa tai lapsen menehtyessä. POLIKLINIKKA KARINAN ERITYISEDUT: • Syöpäpotilailta ei peritä toimistomaksua (7 €). • Kaikille jäsenille maksut jäsenhintaan mm. osasta laboratoriotutkimuksia. SYÖPÄNEUVONTA-ASEMAN MAKSUTTOMAT PALVELUT POLIKLINIKKA KARINASSA: • Syöpäpotilaille lakimiehen vastaanotto, neuvontaa sosiaalipalveluissa sekä ravitsemus- ja avanneneuvontaa. • Kaikille jäsenille luomihuoli- ja syövän perinnöllisyysneuvontaa sekä rintojen omatarkkailun opastusta ja tupakasta vieroitusta JÄSENEDUT MEHILÄISESSÄ, LÄÄKÄRIASEMA PULSSISSA SEKÄ SUOMEN TERVEYSTALON TURUN RINTATUTKIMUSKESKUKSESSA JA TESLAVAGUKSESSA: • Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on solminut yhteistyösopimuksen Mehiläisen, Lääkäriasema Pulssin sekä Suomen Terveystalon TeslaVaguksen kanssa. • Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenetuhinnat koskevat lääkärin lähetteellä tehtäviä rinnan alueen tutkimuksia (mammografia, mammografia- ja ultraäänitutkmus sekä rintojen ultraäänitutkimus). • Suomen Terveystalon TeslaVagus myöntää Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenille muista kuvantamistutkimuksista (magneettikuvaukset, tietokonetomografiat, röntgen- ja ultraäänitutkimukset sekä luuntiheysmittaukset) 15%:n alennuksen kokonaismyyntihinnoista. Kuvattavan henkilön maksamasta omavastuuosuudesta alennus on paljon merkittävämpi. • Mehiläinen myöntää Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenille muista kuvantamistutkimuksista 10%:n alennuksen kokonaismyyntihinnasta. • Lääkäriasema Pulssi tarjoaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenille luuntiheystutkimusta (DXA) edulliseen jäsenhintaan.

Yhteistyötä syöpäjärjestöjen kanssa Sveitsiläinen lääkekonserni Novartis on yksi yhteiskuntavastuun edelläkävijöistä. Ylikansallinen firma oli ensimmäisiä, joka sitoutui YK:n

Kaksi prosenttia liikevaihdosta Novartis-yhtymä on budjetoinut yli kaksi prosenttia liikevaihdostaan kehitysmaitten avustamiseen. Mika Punkari vertaa lukua OECD:n suositukseen teollisuusvaltioiden kehitysyhteistyöstä: - Valtioiden tavoitteena on 0,7 prosenttia. Läheskään kaikki eivät pääse siihen asti. Novartiksen kansainväliseen toimintaan kuuluu laajoja globaaleja lääkintäohjelmia,

SALON RINTATUTKIMUSKESKUKSEN ERITYISEHDOT: • Mammografiatutkimukset jäsenhintaan. Etu on voimassa heti jäsenenksi liittymisen jälkeen. Kyseessä ei tarvitse olla syövän hoito.

SOPEUTUSMISVALMENNUS- JA KUNTOUTUSKURSSIT: • Sopeutumisvalmennus-, kuntoutus-, virkistys- ja terveyskurssit maksuttomasti tai pienellä omavastuuosuudella.

Lääkeyritys tekee globaalia hyväntekeväisyyttä. Yhteisen maailman hyvinvointi hyödyttää kaikkia.

Nopea ja varma

VOIT LIITTYÄ LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEKSI, YHDISTYKSEN TOIMISTOSSA KÄSITYÖLÄISKATU 4, 6. KERROS, TURKU, PUHELIN 2657 913 TAI LÄHETTÄMÄLLÄ ALLA OLEVAN LOMAKKEEN YHDISTYKSELLE.

JÄSENMAKSU VUODESSA 14 € (LIITY JÄSENEKSI JO TÄNÄÄN!) MEDLEMSAVGIFT 14 € PER ÅR (BLI MEDLEM REDAN I DAG!) Nimi/Namn

_________________________________________

Lähiosoite/Näradress

_________________________________________

Postitoimipaikka/Postadress _________________________________________ Tämä lomake palautetaan osoitteella: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Seiskarinkatu 35, 20900 TURKU Denna blankett bedes returnera till Sydvästra Finlands Cancerförening r.f. Seitskärsgatan 35, 20900 ÅBO

lähettiykkönen Sisä- ja ulkolähettipalvelut. Asennus- ja hyllytyspalvelut. Pakettien ja kirjeiden jaot. Lava- ja rullakkokuljetukset. Posti- ja matkahuoltokäynnit. Ruokalakuljetukset.

Puh: 020 741 2300

fi


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2007 - 21

Ylihoitaja Liisa Iire on vapaaehtoisten uusi koordinaattori Ylihoitaja Liisa Iire näkee, että väestön vanheneminen asettaa hoitotyölle haasteita, joihin voidaan varautua järjestötoimijoiden ja terveydenhuollon yhteistyötä tehostamalla. Iire on tullut Syöpäyhdistykseen vetämään vasta-alkanutta vapaaehtois- ja vertaistukitoiminnan kehittämisprojektia, jonka rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksellä on noin kaksisataa aktiivista vapaaehtoistyöntekijää, joiden toiminnan helpottamiseksi ylihoitaja Liisa Iire työskentelee seuraavat kuusi kuukautta täyspäiväisesti. Suuren sisätautien klinikan ylihoitajana Tyksistä virkavapaalle jäänyt Iire sopii tehtävään mainiosti. Tarve vapaaehtoisten työnohjaajalle paljastui, kun sosiaalipedagogiikan opiskelijat Leena Kaitonen ja Jutta Ylilammi kartoittivat yhdistyksen vapaaehtoisten ajatuksia työstään viime syksynä.

Piilevää osaamista Liisa Iiren mukaan vapaaehtoisiin panostaminen kannattaa. Julkiseen terveydenhuoltoon kohdistuu kasvavia paineita väestön vanhetessa, eikä se kykene vastaamaan yksin suuren asiakaskunnan asettamiin haasteisiin. LounaisSuomen Syöpäyhdistyksenkin järjestötoimijoille on uudessa asetelmassa yhä enemmän tarvetta, kunhan sitä osataan hyödyntää. - Vapaaehtoisten osaaminen, heidän nykyiset tehtävänsä ja kiinnostuksen kohteensa

Vapaaehtoiskoordinaattori, ylihoitaja Liisa Iire tuntee sairaalassa tapahtuvan hoidon läpikotaisin. Nyt hän tuo kokemuksensa ympäristöön, jossa potilaan hoito jatkuu, kun hän on astunut ulos sairaalan ovista. - Olisi helppoa tehdä työtä, jota on tehnyt vuosikymmenet, mutta haluan vielä kokeilla jotakin uutta ja haasteellista. on selvitettävä perusteellisesti. Osaamista löytyy varmasti kaikilta elämänalueilta ja esimerkiksi kotihoidon ja kotiuttamisen piiristä löytyy takuulla voimavaroja, jotka eivät vielä ole käytössä parhaalla mahdollisella tavalla, Iire arvioi. Iire korostaa projektin olevan alkutekijöissään. Vapaaehtoisia ei voi sulkea kehittämistyön ulkopuolelle, vaan suora kontakti heihin on välttämätön koko hankkeen ajan. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen leivissä Iire on voinut aloittaa puhtaalta pöydältä, sillä hän tulee projektiin talon ulkopuolelta. Vapaaehtoistyö ei kuitenkaan ole Iirelle vierasta maaperää, vaan työ dialyy-

sin osastonhoitajana vei hänet vuosiksi Lounais-Suomen Munuaistautiyhdistyksen hallitukseen jo 1980-luvulla.

Yhteistyö sairaalan kanssa auttaa potilasta Julkisen ja yksityisen terveydenhuollon sekä LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen välille tarvitaan Iiren mukaan aiempaa tiiviimpää yhteistyötä. Nykyisellään tieto järjestön potilaalle tarjoamista palveluista varhaisvaiheen tuesta sopeutumisvalmennuskursseihin ei leviä riittävän tehokkaasti.

Tervetuloa mukaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen vapaaehtois- ja vertaistukitoimintaan toivottavat Kaino Tuominen (vas.), Eeva Vallinkoski ja Matti Lahtela. - Syöpätautien klinikalla näistä asioista tiedetään varmasti paljon, mutta syöpäpotilaita hoidetaan muuallakin sairaalassa. Esimerkiksi hematologiset potilaat hoidetaan sisätautien poliklinikalla ja lasten syövät lastenklinikalla. Monet syöpähoidot aloitetaan leikkauksella operatiivisissa yksiköissä ja syöpätautien klinikalle siirrytään vasta myöhemmin. Sairaalamaailma on vuonna 1974 sairaanhoitajan ammattiin valmistuneelle Iirelle läpikotaisin tuttu, joten keskeiset yhteistyötahot ovat selvillä ja kokemus kertoo, mikä potilasyhteistyössä on mahdollista

esimerkiksi salassapitovaateen asettamissa raameissa. Potilaan hoitopolku tai -reitti, joksi hoidon etenemisen suunnitelmaa kutsutaan, on ajankohtainen sairaala- ja järjestöyhteistyön kehittämisen kohde. Polkukaavion avulla ammattilainen pystyy ohjeistamaan esimerkiksi rintasyöpä- tai melanoomapotilasta tämän hoidon etenemisessä. Iire katsoo, että järjestötoiminnasta tulisi tehdä näkyvä osa hoitopolkua, sillä käytännössä se on olennainen osa mahdollista seulonta- ja myöhemmin kotiuttamisvaihetta. Teksti ja kuvat: Jarna Lindroos

Novartis,

lääkealan rohkea edelläkävijä

Uusin tieto elämän puolesta – olemme johtavia syöpälääkkeiden kehittäjiä

www.novartis.fi

Jos olet kiinnostunut vapaaehtois- ja vertaistukitoiminnasta, soita Liisa Iirelle (02 - 2657 688) ja kerro osaamisestasi sekä mistä tehtävistä olet kiinnostunut. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. järjestää säännöllisesti perus- ja jatkokoulutusta vapaaehtois- ja vertaistukitoimintaan osallistuville. Peruskurssi suoritetaan aina ennen vapaaehtoistoiminnan aloittamista.


22 - 2007 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Vakuutus vai ei?

Tuesta huolimatta syöpäpotilaan talous voi joutua koetukselle Vakuutusmarkkinoilla tarjotaan erillisturvaa syövän varalle. Suomalaiset pelkäävät syöpää, mutta pitäisikö sen takia erikseen vakuuttautua? Yhteiskunta tukee syöpäpotilasta niin henkisesti kuin taloudellisestikin, mutta aina se ei riitä. Syöpävakuutus kuitenkin päättyy 65 vuoden iässä eli silloin, kun siitä useimmissa tapauksissa olisi vasta tulossa ajankohtainen. Kansainväliset vakuutusyhtiöt ACE Europe ja AIG Europe ovat tuoneet Suomen vakuutusmarkkinoille tänä vuonna syövän täsmävakuutuksen. Korvaussumma, vakuutustyypistä riippuva 10 000-30 000 rapsahtaa verottomana tilille, kunhan vakuutusehdot täyttävä diagnoosi on tehty, vakuutuksen ottamista seuraava kolmen kuukauden karenssiaika on ehtinyt umpeutua eikä potilas menehdy kolmenkymmenen päivän sisällä taudinmäärityksestä. Mutta onko ylimääräinen raha syöpää sairastavalle tarpeen? Hoitokustannusten kattami-

seen syöpävakuutuksella ei ainakaan ensisijaisesti tarvitse varautua, sillä suomalainen potilas on oikeutettu julkisen terveydenhuollon kalliisiinkin syöpähoitoihin sekä hoidon seurantaan normaalien poliklinikka- ja hoitopäivämaksujen hinnalla. Ylilääkäri Matti Rautalahti Suomen Syöpäyhdistyksestä vakuuttaa, ettei syöpävakuutus ole edes hyvän hoidon saamisen edellytys, sillä Suomen syövänhoidon tuloksellisuus on tutkitusti Euroopan tehokkainta kärkeä.

lahti kertoo ja lisää, että ongelmiin ajautunut voi olla alun perin vähävarainen, mutta omaisuuskaan ei ole vakaan toimeentulon tae. Tuet voivat jäädä saamatta, mutta potilas ei välttämättä jaksa sairaudeltaan myöskään realisoida omaisuuttaan. - Sosiaaliturvajärjestelmämme ei ole aukoton. Syöpäjärjestöt eivät vastusta sitä täydentäviä keinoja, toteaa Rautalahti, joka muistuttaa Syöpäjärjestöjen tarjoavan potilaille pääosin henkistä apua rahallisen tuen sijaan.

Työkyvyn menetys uhkaa taloutta

Lue tuoteseloste huolella

Suomen Syöpäyhdistyksen sosiaalitoimikunnan puheenjohtajana Rautalahti kuitenkin tietää, että syöpäpotilaan talous voi ajautua hyvinkin tiukoille kun työkyky heikkenee. Tällöin vakuutus voi tulla tarpeeseen. - Meille tulee vuosittain satoja hakemuksia taloudellisen tuen saamiseksi. Monen hakijan talous on veitsenterällä, Rauta-

Johtava lakimies Harri Isokoski Kuluttajien vakuutustoimistosta huomauttaa, että syöpävakuutuksen vahvuus on korvauksen käytön vapaus. Vakuutuksesta maksettava kertakorvaus ei perustu sairauden tosiasiallisiin kuluihin, vaan rahat saa käyttää kuten parhaaksi näkee ja sairaudeltaan kykenee, esimerkiksi kotiavustajan tai apuvälineiden

hankintaan. Moista ei perinteisistä vakuutuksista löydy. Kuluttajien vakuutustoimistosta kuitenkin suositellaan, että vakuutuksenottaja pysähtyisi miettimään oman elämänsä todellisia riskialueita. Perusvakuutusturva yleisten henkilöriskien varalta kannattaa hoitaa kuntoon ensimmäisenä. Isokoski tähdentää, että syöpävakuutuksen korvaus on sidoksissa yhteen ainoaan sairauteen. Se ei kohenna asuntovelkaisen lapsiperheen romuttunutta taloutta, jos toinen vanhemmista on kohdannut jonkin muun vakavan sairauden tai esimerkiksi vammautunut vakavasti. Tapaturma- ja työkyvyttömyysvakuutus voisivat tällöin olla hyödyllisempiä. Isokoski neuvoo kuluttajaa tutkimaan huolellisesti täsmävakuutuksen tuoteselosteen ja laskemaan sen kustannukset koko vakuutusajalta. Usein kuukausimaksuna ilmoitettu summa voi paisua suureksi muihin vakuutuksiin verrattuna. Kannattaa myös huomioida se, että vakuutus päättyy 65 vuoden iässä. Enemmistö syöpään sairastuvista on kuitenkin vanhempia, joten tauti voi hyvinkin yllättää siinä vaiheessa, kun ihminen ei ole enää oikeutettu vakuutuskorvauksiin. Vuosikausien ajan tunnollisesti pulitetuista maksuista huolimatta. Teksti: Kuva:

Jarna Lindroos Natalia Kopkina

Sädehoito käynnissä. Kalliitkin julkisen terveydenhuollon syöpähoidot verottavat potilaan rahapussista vain poliklinikka- ja hoitopäivämaksujen hinnan.

Potilas saa tukea syövän aiheuttamiin kustannuksiin Varsinaiset syöpähoidot ja hoitojen seuranta kuuluvat Suomessa julkisen terveydenhuollon piiriin. Omista rahoistaan syöpäpotilas joutuu kuitenkin maksamaan sairaala- ja terveyskeskushoidon poliklinikka- ja hoitopäivämaksuja sekä lääkkeiden ja hoitomatkojen omavastuuosuuksia. - Hoidon kulut: Mikäli sairaalan ja poliklinikan hoitokuluja on maksettu yli 590 euroa kalenterivuoden aikana, potilaalta ei enää peritä poliklinikkaja sarjahoitomaksuja ja sairaalan hoitopäivämaksu madaltuu. - Matkakulut: Kela korvaa osan sairauden hoidosta koituvista matkakuluista. Matkakustannukset korvataan kokonaan, kun 157,25 euron omavastuuosuus on täyttynyt ka-

lenterivuoden aikana. - Lääkkeet: Kela maksaa reseptilääkkeen hinnasta joko peruskorvauksen (42 % lääkkeen hinnasta), alemman erityiskorvauksen (72 % lääkkeen hinnasta) tai ylemmän erityiskorvauksen (100 % lääkkeen hinnasta). Omavastuu 3 euroa maksetaan jokaisesta lääkkeestä erikseen. Syöpälääkkeiden korvaus on yleensä sataprosenttinen, mutta kaikki syövän hoitoon käytettävät lääkkeet eivät ole varsinaisia syöpälääkkeitä eikä kaikkia lääkkeitä ole hyväksytty korvauksen piiriin. Korvauksen ulkopuolelle jääviin hyvin kalliisiin lääkkeisiin voidaan hakemuksesta myöntää peruskorvausoikeus. Loppuvuoden lääkekustannukset korvataan, kun osakor-

vattujen lääkkeiden kustannukset ylittävät 627,47 euroa kalenterivuoden aikana. Tällöin myös lääkekohtainen omavastuu puolittuu. -Apuvälineet: Terveyskeskusten apuvälinepalvelut lainaavat monia kuntoutuksessa tarvittavia apuvälineitä, jotka ovat useimmiten maksuttomia. Peruukkiin saa maksusitoumuksen sairaalasta. - Toimeentulo: Työnantaja maksaa potilaalle aluksi sairausajan palkkaa, jonka kesto riippuu työsuhteen ehdoista. Tämän jälkeen vuosituloista riippuva sairauspäiväraha korvaa ansiomenetyksiä, jotka aiheutuvat työkyvyttömyydestä. Toimeentulotukea voi hakea, jos ei ole oikeutettu sairauspäivärahaan tai se ei riitä toimeentuloon. Kotihoidon tuek-

si voi saada omaishoidontukea, vammaistukea tai eläkkeensaajan hoitotukea. Sopeutumisvalmennuskurssit: Syöpäjärjestöt järjestävät Kelan ja RAY:n tuella maksuttomia kuntoutuskursseja syöpäpotilaille ja heidän perheilleen. Sairaalan sosiaalityöntekijät ja kuntoutusohjaajat, Kelan paikallistoimistot ja syöpäjärjestöt antavat tietoa syöpäpotilaan tuista ja niiden hakemisesta. Muista, että useimpien korvausten hakuaika on 6 kk. Säilytä kaikki kuitit. Lähde: Syöpäpotilaan sosiaalietuudet pähkinänkuoressa. Suomen Syöpäpotilaat ry 2007. ( www.suomensyopapotilaat.fi > potilasoppaat )

KIRKKOKONSERTTI Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lapsisyöpäpotilaiden hyväksi

Mynämäen kirkossa keskiviikkona 26.9.2007 klo 19.00 Laulu: Reijo Tamminen Säestys: Vuokko Möttönen

Ohjelma 5 euroa. Saatavana tuntia ennen konserttia kirkon ovelta.

Pankki, joka maksaa bonusta.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2007 - 23

Ottaisitko vakuutuksen syövän varalle? Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomien gallupissa kysyttiin Turun messujen vierailta seuraavat kysymykset: 1. Mitä mieltä olet syöpävakuutuksesta? 2. Miten uskot suomalaisen selviytyvän, jos hän sairastuu syöpään eikä ole hankkinut syöpävakuutusta? 3. Miten syöpähoitojen kustannukset tulisi kattaa? 4. Mitä syöpä merkitsee sinulle? mutta tietysti pelottaa, mitä pystyisi sairastuessaan tekemään.

Jukka Lintukangas, 35, metallimies, Humppila

Maria Haavisto, 30, kotiäiti, Kaarina

1. Hinta merkitsee. Korvaussumma on sen verran pieni, etten maksaisi vakuutuksesta paljoa. Enintään 20 euroa kuussa. 2. Heikosti. Ystäväni kuoli keväällä, hänen aivoissaan oli tennispallon kokoinen kasvain. Hänellä oli ollut oireita jo pitkään, mutta niihin määrättiin masennuslääkkeitä ja syöpä diagnosoitiin liian myöhään. Maksukykyinen voi hakeutua itse tutkimuksiin ja hoitoihin. 3. Veroja maksetaan niin paljon, että hoito saa olla julkista. 4. Kuolemaa.

1. Varmasti siinä on järkeä. Saatan harkita vakuutusta kun palaan töihin ja pystyn taas maksamaan ylimääräisistä asioista. Hyöty on siinä, että pääsee yksityishoitoon. 2. Uskoisin, että Suomessa selviää hyvin ilmankin. Vaikea sanoa, kun henkilökohtaista kokemusta ei ole. Terveydenhuolto Suomessa on kuitenkin hyvä. 3. Vaikea kysymys, koska syövällä on eri aiheuttajia. Haluaisin, että tupakoimalla hankittu syöpä maksettaisiin itse, mutta eihän sitä voi niin järjestää. Hoidon pitää olla kaikilla samanarvoista. 4. Omassa perheessä ei ole syöpää,

on hyvä varautua. Ylimääräinen raha auttaa pääsemään erikoislääkärille ilman odottamista. 2. Uskoisin, että aika hyvin. Odotusta kuitenkin tulee aluksi, kun joutuu hakeutumaan hoitoon terveyskeskuksen kautta. 3. Julkisin varoin ilman muuta. 4. Pelottava sanana, mutta sairautena nykyään aika hyvin hoidettavissa.

haluaisi hoitoja korvattavan kokonaan yhteiskunnan varoin. Epäterveellisten elintapojen kehitys on nykyään sen suuntaista, ettei riittävään julkiseen terveydenhuoltoon ole kauan enää varaa. 4. Isoisäni sairastaa syöpää, joka on aika pitkällä. Tämä on ensimmäinen tapaus lähipiirissä, joten syöpä on kuitenkin itselleni aika kaukainen asia.

Vesa Vuori, 29, palomies, Turku

Jaakko Mussaari, 29, upseeri,Turku 1. Varmaankin hyvä asia, kun syövät yleistyvät. Itselläni on kuitenkin edullisempi vakuutus, joka kattaa laajemmin useita eri vakavia sairauksia. 2. Voisin kuvitella, että sairastaminen tulee aika kalliiksi ilman minkäänlaista vakuutusta. Vaikka kuluja korvataankin potilaille, vakuutus helpottaa. 3. Tieto ja omat elintavat vaikuttavat paljon syövän ehkäisemisessä. Siksi en

Seija Maunonen, 47, lastenhoitaja, Pöytyä 1. Itselläni on naisten elinten syöpävakuutus. Syöpään sairastuminen on niin yleistä tänä päivänä, että siihen

1. Äkkiseltään tulee mieleen, ettei siitä ole hyötyä. Rahalla ei tee mitään kun makaa sairaana sängyssä. Mielestäni korvaus tulisi maksaa omaisille, jos vakuutettu ehtii kuolla ennen kuin syöpä diagnosoidaan. 2. Vakuutus on aika uusi juttu. Hyvin ovat ihmiset näyttäneet tulevan toimeen ilmankin. Ei Suomessa ketään heitteille jätetä, terveydenhuolto on hoidettu hyvin. 3. Riippuu syövästä. Itse aiheutetun keuhkosyövän hoitoa ei tulisi maksaa verovaroin, mutta muut kyllä. 4. Olin hyvin nuori kun äitini sairasti kolme syöpää. Ei siitä silloin kauheasti ymmärtänyt, mutta ei sitä ollut mukavaa sivustakaan katsella.

MARLI VITAL TIIVISTEET

AIDOISTA MARJOISTA JA HEDELMISTÄ


24 - 2007 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Meri-Karinan alueen asumis- ja hoitopalvelut esittäytyvät Karinarannassa tehdään ihmiskeskeistä työtä Tehostetun palvelun koti Karinaranta löytyy Meri-Karinan välittömästä läheisyydestä. Sen asukkaat ovat ikäihmisiä, jotka eivät voi enää asua yksin, koska tarvitsevat apua arjen kulkuun. Lisäksi heidän terveydentilansa vaatii ympärivuorokautista valvontaa. Sairaanhoitaja Santeri Lemmetyinen on työskennellyt Karinarannassa pian kuuden vuoden ajan. Hän on palvelukodin vakituinen hoitaja, joka on ollut mukana melkein palvelukodin perustamisesta asti. - Tämä työ lähtee ihmisestä. Tuntuu hyvältä, kun pystyy auttamaan vanhaa ihmistä ja helpottamaan hänen oloaan, määrittelee Lemmetyinen empimättä tärkeimmän asian työssään. Asukkaiden arki rakentuu yhteisten ruokailujen ympärille, muuten aikataulun voi suunnitella vapaasti. Lemmetyisen mukaan iäkkäimmät kaipaavat usein aterioiden välillä omaa rauhaa ja viihtyvät

paljon itsekseen asuintiloissaan. Nuoremmat ovat halukkaampia seurustelemaan keskenään ja hyödyntävät myös taksikorttejaan käymällä kaupungilla ystävien kanssa kahvittelemassa.

neensä Mannerheimin tai Paavo Nurmen juoksun. On hienoa kuulla tarinoita siitä, mitä elämä oli 60 tai 90 vuotta sitten. Jutut ovat välillä aika hurjia, hän hymyilee.

Vipinää talossa

"Tämä on minun kotini"

Kahdesti viikossa taloon tulee vipinää, kun toimintaterapeutti saapuu paikalle. Vapaaehtoistyöntekijä käy viikoittain, ja aika ajoin rutiinit katkaisee Meri-Karinan tutun fysioterapeutin, parturi-kampaajan tai kynsihoitajan vierailu. Talon sauna lämpiää ainakin kahdesti viikossa ja asuntojen tuntumasta löytyvät yhteiset seurustelutilat sekä ulkoiluterassit. Hoitajilla pitää kiirettä talon viidentoista asukkaan kanssa, mutta välillä on sentään aikaa jutustelulle. Lemmetyistä ikäihmisten muistelut miellyttävät. - Siinä kyllä historiankirjat muuttuvat todeksi, kun melkein satavuotias kertoo näh-

Anja Valtosta miellyttää Karinarannan henkilökunnan ja asukkaiden välitön suhtautuminen toisiinsa. "Henkilökunnalla on kiireen keskelläkin paljon annettavaa. Ne pienet teot merkitsevät", tuumaa talon nuorin asukas. Sairaanhoitaja Santeri Lemmetyinen kuului kalustoon jo Valtosen muuttopäivänä.

Karinaranta

Kun Anja Valtonen, 73, muutti Karinarantaan neljä vuotta sitten, paikka ja hoitajat olivat valmiiksi tuttuja, sillä hänen edellinen kotinsa oli parinsadan metrin päässä sijaitseva Meri-Karinan palveluvuokra-asunto. Muutto tuli ajankohtaiseksi heikentyneen terveyden myötä. Ympärivuorokautinen turva ja henkinen tuki ovat tulleet Valtoselle entistä tärkeämmiksi nyt, kun hän toipuu sydänkohtauksesta ja rintasyöpähoidoista. - Täällä on kaikki meille valmiina. Käyn yläkerrassa syömässä. Siivooja tulee kerran viikossa ja hän on lämmin ihminen, jolla on tiukasta aikataulusta huolimatta aina hetki aikaa asukkaiden ylimääräisille asioille. Talo huolehtii apteekkiasioista ja lääkeannostuksista, mikä on hyvä kun lääkitystä on paljon. Ja kukatkin kasteltiin kun olin sairaalassa, Valtonen luettelee. Valtonen on tehnyt kaksiostaan viihtyisän omilla kauniilla antiikkihuonekaluillaan, muistoesineillään, läheistensä valokuvilla ja maalauksilla. Merelle antava parveke on yhtä väriloistoa, siellä kukoistavat monet myöhäiskesän kukat krysanteemista samettiruusuun. - Olen alusta asti mieltänyt, että tämä on minun kotini, kun suljen oven, painottaa Valtonen, joka kertoo molempien poikiensa vastustaneen aluksi äidin muuttoa palvelukotiin. - He pelkäsivät minun laitostuvan, mutta nyt he ovat myöntäneet kauniisti olleensa väärässä. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

- Olethan kanssani vielä kauan, lausahtaa Kaarina Pöyhönen-Siimesmäki aviomiehelleen hellästi ja varmistaa, että tämän liivin vetoketjut ovat kiinni. Takana on 40 vuotta yhdessäeloa, joista viimeiset 13 vuotta Meri-Karinan palveluvuokra-asunnossa.

Alkuperäisasukkaat arvostavat turvallisuutta Kaarina Pöyhönen-Siimesmäki, 79, ja Seppo Siimesmäki, 72, muuttivat Meri-Karinan vastavalmistuneelle palveluasuntoalueelle ennen kaikkia muita, virallisen muuttopäivän aattona. - Sairastuin vakavaan astmaan eikä talossamme ollut hissiä. Hän ei jaksanut enää kantaa minua ja kauppakasseja yhtä aikaa portaita ylös, Pöyhönen-Siimesmäki sanoo ja katsoo silmät nauraen omaishoitajamieheensä, joka huitaisee kädellään hyväntuulisesti. - Alue oli pelkkää aukeaa kun tulimme. Luonto on kasvanut ympärille, omenapuu on täyttänyt tontin, jatkaa Pöyhönen-Siimesmäki mietteliäästi. Muutosta on kulunut yli kolmetoista vuotta. Meri-Karina oli avioparille tuttu jo ennen muuttoa. Pöyhönen-Siimesmäki oli sairastunut syöpään kaksikymmentä vuotta aiemmin ja hänen miehensä tunnettiin Syöpäyhdistyksen vapaaehtoisten pitkäaikaisena talkoopäällikkönä.

Tekemistä riittää Seppo Siimesmäki on toiminut naapuruston epävirallisena puuseppänä ja huoltomiehenä alusta alkaen. MeriKarinasta löytyy eläkkeelle jääneen koneenrakennusteknikon loihtimia astiakaappeja, lapsiportteja ja televisiopöytiä. Rivitaloja ympäröivä pensasaita on miehen aikaansaannosta samoin kuin suurin osa pariskunnan kodikkaan kaksion huonekaluista. Viime aikoina vaimo on jarrutellut, jotta Sepon sydän saisi jo hiukan lepoa. Uusille tekijöille olisi naapurustossa kysyntää. Meri-Karinan hoito- ja liikuntapalvelujen käyttö on jäänyt vähiin. Siinä missä Siimesmäki viihtyy verstaalla, hänen vaimonsa nauttii kodin rauhasta. Entinen myyjä ja nykyinen isoisoäiti harrastaa lukemista, kirjoittamista sekä kreikan kieltä. Ruokailu- ja kuntoutusmahdollisuuksia pariskunta käyttää toisinaan, naapurissa sijaitsevan kappelin konsert-

teihin tulee lähdettyä aina silloin tällöin. Risuja tulee pitkän asumiskokemuksen myötä olohuoneen mahdottomalle tuuletusikkunalle. Pöyhönen-Siimesmäki näyttää kädestä pitäen, miten mahdoton vanhan naisen on avata se reumaattisin sormin. Asumisen turvallisuus saa alkuperäisasukkailta kiitosta. Sitä tuo kotisairaanhoidon tehokkuus, sohvapöydälle sijoitettu turvapuhelin ja Karinarannan ympärivuorokautinen päivystys. Sekä tietenkin välittävät naapurit. - Naapuri vahtii naapuriaan, katsoo syttyykö aamulla valot. Jos ei syty, niin selvitetään onko siellä matkustettu vai sairastuttu. Yleensä kaikki ilmoittavatkin matkoistaan, Siimesmäki kuvailee rivitalon tapoja. On perjantai ja kello lähestyy kolmea. Ihailemme vielä yhdessä pihan mustikkapuskia ja sitten on aika päästää Seppo saunamajurin hommiin. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2007 - 25

Ajoitus on kaiken A ja O Karinakoti on yksi Suomen neljästä saattohoitokodista. Se on tarkoitettu potilaille, joiden syöpä tai muu vakava sairaus on parantavan hoidon ulkopuolella. Lähettävä lääkäri tekee päätöksen muutosta yhteisymmärryksessä potilaan ja omaisten kanssa, kun potilas ei enää selviydy kotona. Hoidon tavoite on mahdollisimman hyvä kivun ja muiden oireiden lievitys. - Saattopotilaan pitää saada viettää jäljellä oleva aikansa

rauhassa nauttien paikasta, ilmapiiristä, hyvästä hoidosta ja omaisista ilman syöpähoitojen haittavaikutuksia, tiivistää syöpätautien erikoislääkäri Outi Hirvonen. Lääkkeiden lisäksi potilaat saavat henkistä tukea ja apua käytännön asioissa. Lähtijällä saattaa olla paljonkin pohdittavaa ja järjesteltävää: Miten esimerkiksi kertoa asiasta lapsille? Ja mitä tehdä asunnolle? - Saattohoitopäätös tulisi tehdä riittävän ajoissa. Ei ole

tarkoitus, että potilas kuolee heti saavuttuaan. Olisi hyvä, jos olisi aikaa käydä läpi elettyä elämäänsä ja keskustella omaisten kanssa siinä vaiheessa, kun voimia on vielä jäljellä, Hirvonen sanoo. Sairaalassakin työskentelevä Hirvonen arvostaa Karinakodin levollista ilmapiiriä. Lääkärin 20 viikkotyötuntia antavat aikaa keskustella potilaitten kanssa muustakin kuin akuuteimmista ongelmista.

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus tarjoaa asumis- ja hoitopalveluja: Palvelurivitalohuoneistoja, Seiskarinkatu 35, Turku - 17 kpl yksiöitä (n. 40 m²) - 4 kpl kaksioita (n. 50 m²) - vuokra ka. 8,11 /m²/kk

Palvelurivitalohuoneistoja, Seiskarinkatu 30, Turku - 10 kpl yksiöitä (40 m²) - 6 kpl kaksioita (50 m²) - 4 kpl 3 h + k + s (81,5 m²) - vuokra ka. 9,18 / m²/kk

Karinaranta, tehostetun palvelun koti - 13 kpl kaksioita (39 m²) - 1 kpl kaksioita (51 m²) - vuokra 459,00 /kk (39 m²) - hoitomaksu 1.231,00 /kk - ravintopalvelut 260,00 /kk - turvapuhelin sisältyy vuokraan

Kenelle palvelut on tarkoitettu - syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen - pitkäaikaissairaille - vammaisille - terveydenhuollon, sosiaalihuollon tai muiden viranomaisten osoittamille palvelujen tarvitsijoille

Palveluasunnot Karinaranta ja Meri-Karinan palveluasunnot sijaitsevat luonnonkauniissa ympäristössä meren rannalla Turun Hirvensalossa. Meri-Karinan palveluasunnot ovat rivitalohuoneistoja. Karinarannan asunnot sijaitsevat kahdessa kerroksessa ja suurimmassa osassa huoneistoja on merinäköala. Asukkaat sisustavat huoneistonsa itse. Varsinkin Karinarannan asuntoja suunniteltaessa on otettu huomioon esteetön liikkuminen apuvälineitä käytettäessäkin.

Iiro Harjunkoski (vas) ja Simo Koivisto arvostavat Karinakodin sijaintia luonnon helmassa.

Äitiä saattamassa Karinakodissa kello ja kalenteri menettävät merkityksensä. Saattokodin rauhaa vartioivat jykevät männyt ja valoa syleilevät lehtipuut, meri kimaltelee niiden takana. Eletään potilaan aikaa, jossa keho sanelee päivän rytmin. Kun Iiro Harjunkoski ja hänen enonsa Simo Koivisto tulevat Karinakotiin tapaamaan Harjunkosken äitiä, he karistavat harteiltaan kiireen ja stressin. Eron hetki lähenee, nyt keskitytään olennaiseen. Yhdessäoloon. - Mielikuvitusta saa käyttää kaikenlaisen hyvän keksimiseen. Huomasin tuolla pihalla kauniin paikan, jossa sänkypotilaskin voi nauttia luonnosta, ja ulkoilumahdollisuus järjestyi heti. Musiikki on äidilleni hyvin rakas asia, ja nyt hänellä on myös mahdollisuus kuunnella huoneessaan lempimusiikkiaan, Harjunkoski hymyilee. Kun äidin syöpä todettiin parantumattomaksi ja hän tarvitsi ympärivuorokautista hoivaa, järjestyi Karinakodin potilaspaikka Raision kotisairaanhoidon ja Tyksin sosiaalihoitajan sekä lääkärin avulla, vaikka paikkoja on rajoitetusti.

Harjunkoski toteaa, että omaisten hyvä olla aloitteellisia ja aktiivisia. - Olen hyvin kiitollinen, että äiti saa sairaanhoidollisen avun kodinomaisessa ilmapiirissä. Täällä ei ole vain lääkäri X:ää ja hoitaja Y:tä, jotka hoitaisivat äitiä numeroituna potilaana. Sairaan ei tarvitse piilotella tarpeitaan peläten olevansa taakaksi, vaan ihminen kohdataan ihmisenä, huokaa Harjunkoski. Saksassa asuva Harjunkoski ja Norjasta saapunut Koivisto ovat panneet merkille, että kaukaakin matkannut omainen saa olla läheisensä tukena niin paljon kuin itse kykenee. Kivenheiton päässä on MeriKarinan ruokala, yöpyminen onnistuu vierashuoneessa ja äidin huoneeseenkin voidaan tuoda ylimääräinen sänky, jos haluaa tai on tarvetta olla läsnä yön tunteinakin.

Lupa lähteä - Tämä prosessi on kyllä ollut valtavan raskas, mutta olen oppinut täällä paljon. Henkilökunnan toiminnasta huokuu rauha ja välittäminen. Kunpa

Karinakoti

itsekin osaisin olla rauhallinen ja antaa aikaa, olla rehellinen ja suora, mutta samalla hellä, Harjunkoski miettii. Suorapuheisuus ei ole kaikille helppoa. Kun yhteistä aikaa on jäljellä rajallisesti, pelko siitä, että pahoittaa toisen mielen, voi olla melkoinen. Mieltä painavat asiat eivät kuitenkaan lakkaa olemasta sillä, että ne lakaistaan maton alle. Harjunkoski kertoo, ettei omainen jää murheineen yksin. Hoitajilta saa apua ja tukea, jos puhuminen tuntuu vaikealta. Ei tarvitse yksin murehtia kaikesta. Lähdöstäkin keskustellaan, vaikkei se ole helppoa. Sekä saattaja että saatettava voivat pelätä loukkaavansa tärkeää ihmistä. Lopulta sanat voivat kuitenkin vapauttaa. - Voi olla potilaalle suuri helpotus, että tuntee saavansa lähteä täältä eteenpäin rauhassa, omaisten luvalla. Minusta on erittäin tärkeää sanoa potilaalle, ettei tarvitse enää ponnistella, jos ei jaksa, Koivisto sanoo. - Parasta olisi, jos saisi nähdä toisen saavan rauhan, lisää Harjunkoski.

Karinarannan yhteisiä tiloja ovat aulan seurustelu- ja ruokailutilat, takkahuone, virike- ja viherhuone, saunaosasto sekä luonnonkauniit ulkoterassit vapaa-ajan viettoa varten. Hoitohenkilökunnan antaman terveydenhoidon lisäksi Karinarannassa huolehditaan asukkaiden ravinto-, siivous- ja vaatehuoltopalveluista sekä viriketoiminnasta. Annettava hoito on ympärivuorokautista ja hoitohenkilökunta koostuu lähi- ja sairaanhoitajista. Myös lääkäripalveluja on saatavissa. Yleisestä siisteydestä huolehtii talon oma siistijä. Meri-Karinan palveluasukkailla on käytettävissään toimintakeskuksen ruokalan palvelut sekä sauna- ja uima-allasosasto. Toimintakeskuksessa tarjoavat palveluitaan myös parturi-kampaaja, kosmetologi sekä fysikaalinen kuntoutuslaitos. Meri-Karinan palveluasukkaille laaditaan tarvittaessa yksilöllinen hoitosuunnitelma. Karinarannan henkilökunta vastaa myös Meri-Karinan palveluasukkaiden kotisairaanhoidosta. Alueen asukkaiden kotipalvelun hoitaa Turun kaupungin sosiaalikeskus. Myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. osallistuu näiden palveluiden tuottamiseen (mahdollisuus ostaa esimerkiksi siivous- tai ravintopalveluja).

Palveluideologia Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen palveluasunnoissa pyritään kokonaisvaltaiseen hoitoon, jonka tarkoituksena on luoda asukkaille olosuhteet elää hyvää elämää iän ja avuntarpeen kasvaessa. Asukkaita rohkaistaan omatoimisuuteen ja korostetaan heidän omaa osaamistaan. Lähtökohtana on aina asukkaiden omat toivomukset elämisen valinnoissa. Jokainen voi elää oman aikataulunsa mukaan silloin, kun se ei loukkaa talon muita asukkaita. Karinarannan tehostettu palveluasuminen tukee ja edistää itsenäistä selviytymistä siten, että ehkäistään asukkaan siirtymistä raskaampiin hoitomuotoihin. Henkilökunta pyrkii olemaan myös tiiviissä yhteistyössä omaisten kanssa.

Talous ja maksukäytännöt Kaikkiin vuokriin sisältyy lämmitys, sähkö ja vesi sekä puhelimen perusmaksu. Hoitomaksu peritään erillisen hoitosuunnitelman mukaisesti. Karinarannan asukkaille ja niille asukkaille, joille on tehty erillinen hoitosuunnitelma, lähetetään lasku kuukausittain jälkikäteen. Laskuun on eritelty vuokran, hoidon ja ravintopalveluiden osuus. Lisäksi erikseen laskutetaan lääkkeet sekä puhelimen käytöstä aiheutuvat kulut. Asukkaan kotikunta tai Kansaneläkelaitos voivat osallistua asumiskustannuksiin maksamalla asukkaalle esimerkiksi asumis- tai hoitotukea.

Palvelujen piiriin hakeutuminen Palvelujen piiriin haluava tai hänen läheisensä voi ottaa yhteyttä alla oleviin puhelinnumeroihin. Hänelle lähetetään asuntohakemus, jonka palautettuaan ohjeiden mukaisesti täytettynä ja liitteineen häneen tullaan ottamaan yhteyttä sopivan asunnon löydyttyä. Tarvittaessa yhdistyksen sairaanhoitaja kartoittaa asiakkaan tilanteen ja varmistaa oikean tasoiseen yksikköön sijoittumisen.

Lisätietoja Toimitusjohtaja ja isännöitsijä Kari Ojala, puhelin 02-2657 601 Sihteeri Arja Mäkilä, puhelin 02-2657 602 Henkilöstö- ja hallintosihteeri Henje Hyppänen-Joutsa, puhelin 02-2657 669

Tehostetun palvelun koti Karinaranta - Palvelukodissa on 9 yksityispaikkaa sekä 5 Turun kaupungin ostopalvelupaikkaa terveydenhuollon, sosiaalihuollon tai muun viranomaisen osoittamille palveluntarvitsijoille. - Hoito on ympärivuorokautista. Lisäksi talosta löytyvät lääkäripalvelut. - Asukkaaksi otetaan myös muita pitkäaikaissairaita kuin syöpäpotilaita. - Kaikki Karinarannan huoneistot ovat kaksioita, joissa on huomioitu esteettömyys. - Asumiseen sisältyvät asukkaiden ravinto-, siivous- ja vaatehuoltopalvelu sekä viriketoiminta. - Karinarannan oma keittiötyöntekijä valmistaa aamupalan ja kahvipullat, pääateriat tehdään Meri-Karinan keittiössä. - Vuokra on 459 /kk + hoitomaksu 1231 /kk + ateriamaksut 260 /kk. - Asukaspaikkaa voi hakea täyttämällä asuntohakemuksen liitteineen. Lisätietoja hakemuksesta saa toimitusjohtaja Kari Ojalalta, puhelin 02-2657 601


26 - 2007 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

TERAPEUTTINEN KIRJOITUSKURSSI LOUNAISSUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENILLE Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden osallistua terapeuttisen kirjoittamisen kurssille. Kurssi toteutetaan syksyn 2007 aikana ja ryhmäläisten innostuksesta riippuen on mahdollisuus jatkaa keväällä 2008. Kurssi on tarkoitettu Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenille ja se on maksuton. Ryhmään mahtuu 8 henkilöä. Terapeuttisen kirjoittamisen kautta voidaan käsitellä elämässä olevia asioita ja tapahtumia - usein raskaita ja vaikeitakin asioita. Kirjoittamalla voi liikkua elämänsä eri aikakausissa, tutkia ja muistella tapahtumia ja tuntemuksia. Kirjoittamisen kautta tunteita ja asioita voi tehdä näkyväksi ja ryhmässä kirjoituksia jakamalla tehdä elämäänsä kuulluksi. Kirjoittamalla elämäänsä tutustuminen ja kuulluksi tuleminen mahdollistavat terapeuttisen kasvuprosessin syntymisen. Kurssilla ei ole tarkoitus opettaa kirjoittamisen tekniikkaa, vaan antaa ennemminkin virikkeitä löytää oma tapa tuottaa tekstiä. Kirjoitukset voivat kertoa todellisesta elämästämme tai olla mielikuvituksemme tuotteita. Tarinat voivat joskus myös saada runollisen tai pakinallisen muodon ja tulla esille yllättäen vuosienkin takaa. Ryhmätapaamisen jälkeen voidaan jatkaa kirjoittamista kotona. Ryhmä mahdollistaa myös omien kirjoitusten kuulluksi tulemisen. Kirjoittamisen taitoja tai kokemusta ei tarvita ryhmään tultaessa. Kirjoittaminen toimii itseilmaisun välineenä, kirjoittamalla piirrämme omaa sisäistä kuvaamme paperille ja voimme liikkua tarinoiden keskellä kuten haluamme. Kokemus on usein myös vapauttava ja tuo uudenlaisia kiinnostavia mahdollisuuksia elämäämme. Ryhmä kokoontuu syksyn 2007 aikana seuraavasti: ti 09.10., ti 23.10., ti 06.11., ti 20.11 sekä ti 04.12 . klo 17.30 - 19.30 Meri-Karinassa, Seiskarinkatu 35, Turku. Mahdollisesta jatkosta keväällä 2008 sovitaan ryhmän kiinnostuksen mukaan erikseen. Ohjaajana toimii taideterapeutti Kaisa Haltia. Ilmoittautumiset ystävällisesti hänelle pe 28.09. mennessä, puhelimessa tehdään haastattelu kurssille. Jos siis haluat kirjoittamalla tutustua itseesi ja elämääsi olet lämpimästi tervetullut joukkoon.

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS r.y. TURUN SEUDUN PAIKALLISOSASTO TOIMINTA SYKSYLLÄ 2007 JÄSENILLAT Kokoontuminen Meri-Karinassa, Seiskarinkatu 35, joka kuukauden toinen tiistai klo 17.45. Jäsenilloissa on kahvitarjoilu ja arpajaiset. Paluukuljetus Kauppatorille klo 20.00. 9.10. Syövän vaikutukset elämän eri osa-alueilla: Suomen Syöpäpotilaat r.y.:n toiminnanjohtaja Leena Rosenberg 13.11. Elämän punainen lanka: erikoislääkäri Esa Aronen. Sirkka Rantasen murrejuttuja: ”Oleks pahas paikas?” 11.12. Joulujuhla Joulumyyjäiset lauantaina 15.12.2007 klo 12.00-14.00 Turun Kaupunkilähetys r.y.:n Axel-salissa, Itäinen Pitkäkatu 68. Päiväkerho Ahkerat Kertut, Meri-Karinan kirjastossa tiistaisin klo 10.00-12.30, paitsi kuukauden toinen tiistai klo 14.00-17.00. Vetäjinä: Eeva Vallinkoski ja Kaarin Hakala

Puh. 0800-143 000

Adresseja myyvät myös: posti, kirja-, kukka- ja paperikaupat, hautaustoimistot, R-kioskit, pankit sekä sähkepalvelu 020 211

SYÖPÄSÄÄTIÖ SYÖPÄSÄÄTIÖT jakoivat syöpätutkimukseen viime vuonna n. 3 milj. euroa

Mukana noin 30 muotialan yritystä sekä Fashion Teamin huippumalleja. Pääsyliput 10 euroa, lapset 6-14-vuotta 5 euroa. Liput ennakkoon: Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimisto Käsityöläiskatu 4, 6. kerros ja Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, Mallitoimisto Fashion Team, Aurakatu 5 A 4. kerros, Sokos Wiklundin info, Eerikinkatu 11 sekä näytöksessä mukana olevat yhteistyöliikkeet.

HEMAN SYYSSOITTO MERI-KARINASSA SEISKARINKATU 35, TURKU SUNNUNTAINA 4.11.2007 KLO 15.00 Väliajalla kahvitarjoilu Arpajaiset 15 euron lippuja saatavana ennakkoon Meri-Karinan neuvonnasta, puh. 265 7666

Tekstatut adressit toimistostamme Liisankatu 21, 00170 Helsinki

Syksyn 2007 upea trendihyväntekeväisyysmuotinäytös lapsisyöpäpotilaiden hyväksi Turun kaupunginteatterissa, Itäinen Rantakatu 14, Turku, maanantaina 29.10.2007 klo 18.00 ja 19.30.

Kaisa Haltia puh. 02-2435 683 tai GSM 044-593 0008

Janiina Lehtonen, vuoden 2007 tangofinalisti Arto Nuotio Tutta Carpelan Heidi Brunila Janina

Kun käytät Syöpäsäätiön adresseja, tuet syöpätutkimusta

Juha Simola Ola Mikola Aulis Kotaviita Reino Kotaviita säestää Atlas orkesteri johtajanaan Timo Rautala

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Hematologiset potilaat ja heidän läheistensä ryhmä


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2007 - 27

Konvehtiperinne jatkuu Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä mukaan oikeudet lunastetaan aina virallisilta mestareilta. Grönqvist itse sai valtuutuksen Turun Linnan intendentti Irja Sahlbergilta vuonna 1959 ja on siitä lähtien jakanut taitoa eteenpäin. Lapsisyöpäpotilaiden äidit hän perehdytti konvehdintekoon toisen konvehtimatamin Saara Snellin kanssa. Tänäänkin konvehteja saa ostaa toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinan käsityöpuodista syöpälapsipotilaiden hyväksi.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y:n konvehtimestarit juhlivat tänä vuonna kymmenvuotista taivaltaan vanhan käsityöperinteen ylläpitäjinä. Ryhmä koostuu viidestä lapsisyöpäpotilaiden Sykerö-kerhon äidistä ja yhdestä, joka haluaa muuten tukea hyvää asiaa.

- On hienoa, miten nämä äidit ovat jatkaneet konvehtiperinnettä. Heille ei riitä, että heidän perheitään autetaan, vaan he haluavat itse olla auttamassa, ihastelee Toini Grönqvist ja kiittää vanhempien lisäksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojalaa historiallisen perinteen ottamisesta suojelukseensa.

Aitoja konvehteja ei valmistakaan kuka tahansa askartelija, vaan Toini Grönqvistin

Sykeröäitejä naurattaa ky-

symys siitä, syntyykö heidän käsistään konvehteja vielä pitkään. Siitä kun ei ole epäilystäkään. - Tämä on meille myös sosiaalinen voimavara. Kaikilla on takana vakavaa sairautta perheessä ja joskus mieleen tullut kysymys, että tuleeko sitä iloa perheeseen enää koskaan, Vehmaalta Turun kuukausittaisiin konvehtitapaamisiin saapuva Tuija Uusitalo selittää. - Nauru ja normaali arki ovat palanneet perheisiin tervehtymisien myötä. Nyt on meidän vuoromme jakaa iloa keräämällä konvehtitoiminnalla varoja lapsipotilaiden virkistystoimintaan, jatkaa paraislainen Nina Tuomisto, Konvehtimestarien puheenjohtaja. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

Osaavaa ja välittävää lääkäripalvelua "Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen sovellutus historiallisten esikuvien mukaan" on Grönqvistin koulukunnan ohjenuora konvehtiperinteen jatkamisessa. Konvehtimatamit Toini Grönqvist (edessä) ja Saara Snell (oik.) vihkivät kymmenen vuotta sitten Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lapsisyöpäpotilaiden vanhemmat konvehtiperinteen saloihin. Oikeaoppisten konvehtien reseptin tuntevat Taina Tikkanen (vas.), Kirsi Puhakka, Elina Kivistö, Pirkko Sinisalo, Tuija Uusitalo ja Konvehtimestarien puheenjohtaja Nina Tuomisto.

Allergiakeskus • Yleislääkäripalvelut • Laboratoriopalvelut • Erikoisalat: - lastentaudit - lasten allergologia - ihotaudit - keuhkosairaudet - korva-, nenä- ja kurkkutaudit

Sibeliuksenkatu • Clinisport • Gynekologicenter • Korvacenter

Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Jukka Hyvärinen

- Konvehdit eivät ole mitä tahansa hörhelöitä, vakuuttaa Toini Grönqvist. Konvehtimatami kertoo, että juhlakonvehtien ylhäiset juuret ovat faaraoiden Egyptissä, ja Grönqvistin koulukunta tekee konvehtinsa keskiajan luostarien mestareilta periytyvien kaavojen mukaan. Tasan kymmenen vuotta sitten näitä pieniä koristeita alettiin valmistaa myös syöpälapsipotilaiden auttamiseksi.

• Mahacenter • Ortopediacenter

Onnistuneen kodin viimeistelee

• Urologicenter

TeslaVagus • Magneettikuvaukset • Luuntiheysmittaukset • Tietokonetomografiat • Ultraäänitutkimukset • Röntgentutkimukset

Suomen Terveystalo TeslaVagus Brahenkatu 11 D 20100 Turku Puh. 02-271 0271

Suomen Terveystalo Verkahovin Lääkäriasema Verkatehtaankatu 4 20100 Turku Puh. 02-415 700

Suomen Terveystalo Allergiakeskus Kotkankatu 2 20610 Turku Puh. 02-274 6400

Suomen Terveystalo Sibeliuksenkatu • Clinisport • Gynekologicenter • Korvacenter • Mahacenter • Ortopedicenter Sibeliuksenkatu 3, 20100 Turku Puh. 02-251 6111

Verkahovi • Työterveyshuolto • Yleislääkäripalvelut • Erikoislääkäripalvelut • Laboratoriotutkimukset

www.terveystalo.com


28 - 2007 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Cancerinsamlingen hör till livet När vi träffar Olof Österberg hemma i köket vid Norrskogsvägen i Dragsfjärd har han ingen skramlande och tung insamlingsbössa att visa upp, men inte desto mindre hör han till de flitigaste deltagarna i Sydvästra Finlands Cancerförenings cancerbekämpningstalko. Samlat har han - och det med besked. Dagen innan har han redovisat för tredje gången i år. Bössan är tom just nu, men på Sydvästra Finlands Cancerförenings insamlingskonto har 162,95 euro influtit. - Det lär inte vara så lätt att värva nya samlare numera, men det är inte svårt och man brukar bli väl bemött. Tid finns det alltid, menar Österberg. Det beror bara på vad man väljer att använda den till. Österberg har varit trogen cancerinsamlingarna i många år. Den hör liksom till. - Folk brukar fråga hur många medlemmar cancerföreningen har, men sådant vet jag inte. Jag är inte med, brukar jag säga, och det finns ju ingen lokal förening här, men det finns en grupp som samlas i Dalsbruk för få stöd av varandra. Självhjälpsgruppen har startats av en annan aktiv insamlare May-Gun Dannström som själv vet hur det känns efter en cancerdiagnos. Den som vill kan bli medlem i Sydvästra Finlands Cancerförening och ta del av information och förmåner av olika slag, främst på finska. Medlemsavgiften är 14 euro.

Insamlingstips Olof Österbergs blev insamlare tack vare Dragsfjärds arbetarpensionärer. - Föreningarna skulle sköta insamlingen. Vi hade möte och fick olika distrikt. Så en lördag gällde det. Vi gick från dörr till dörr med insamlingslistorna. Då var det i Tordalen och Sabbels i Dalsbruk, men jag sa att blir det fler gånger så kan jag ta distrikt uppe i byarna. Och så blev det. Hans distrikt slutade vid posthuset i Dragsfjärds kyrkby och omfattade 40-50 hushåll. - Det gick ganska snabbt på

cykel. Många visste redan vad det var frågan om. Ifall ingen var hemma första gången for jag på nytt senare. Man kunde också lämna information i postlådorna, men det effektivaste är ett personligt besök. - Jag har skämtat att man borde ha skrivit in 100 mk som första donation på listan. Folk ser ju vad andra ha gett, men det var nog 5-20 mk som folk brukade betala. Stig Österberg, Olofs son, berättar om ett insamlingssätt som man prövade på för drygt tio år sedan. Stig hade hört att Ingmar Hagman gjort en film om Kimito 1959 och tog kontakt och så visades den gamla filmen som ett led i insamlingen 1996. - Vi tog 5 mk i inträde, men man fick ge mera. Vår målsättning var 1000 mk, men det blev nog tyvärr bara lite över 700, berättar Stig. - Förstås var det många som gav mer än 5 mk så egentligen gick det bra. Och sen var det många som ville ha filmen på video. Filmen "Finlands största skärgårdsö" förknippas inte längre med canceringsamlingen, men det var så tidsdokumentet blev känt. Nu finns den som DVD. I somras har Olof Österberg varit aktivt ute några onsdagar på Dalsbruks torg. Något distrikt har han inte längre eftersom man övergått till bössinsamling i första hand. - Det rör sig mycket folk. På sommaren finns det fler som kan bidra med lite småpengar. Någon kan t.o.m. sätta i en 50-lapp. Summorna varierar mera. Det är inte som med listorna. Nu vet ingen vem som gett vad. Två dagar före midsommar stod han utanför Alko i Dalsbruk. - De kan ju inte riktigt säga att de inte har pengar när de kommer ut därifrån, säger han med en litet underfundig min. Men lura någon att ge pengar vill han absolut inte. Ingen ska känna sig skyldig att ge något, men det är många som vill göra det. I juni och juli kunde 370,45 e respektive 381,25 e överföras till insamlingskontot.

Valitse liiviksesi UniqueBodyWear Löydät meiltä Anitan uutuudet ja aina hyvin istuvat Classic -mallit, rintaliivit, bodyt ja uimapuvut. Valitse itsellesi sopiva malli niin teetämme siihen proteesitaskun.

Dragsfjärd har hört till de aktivaste bidragsgivarna. Storinsamlingen 2001 samlade man in långt över 29 000 mark, närmare 5000 euro och resultatet var gott också 2004. Sydvästra Finlands Cancerförening rekommenderar fortsättningsvis listor fast de kräver stora frivilliga insatser. Däremot har cancerinsamlingen inte genomförts per telefon och den metoden använder man inte nu heller. Dessutom har många fått inbetalningskort i postlådan. Dessutom kan man betala per internet med sina bankkoder på www.lssy.fi/talkoot.

Var tredje finländare Olof Österberg har märkt att många berörs av cancern. Också helt okända har lättat på hjärtat när de sett honom med bössan i hand. - Många har haft stora motgångar. De blir glada av att se att det finns människor bryr sig om att göra något. Cancer berör på ett eller annat sätt alla finländare. Under sin livstid drabbas ungefär en tredjedel själva av cancer. Sydvästra Finlands Cancerförening har som mål att samla in 0,55 euro per invånare d.v.s. 250 000 euro. Pengarna används till patientverksamhet, hemvård i livets slutskede, anskaffning av utrustning för tidig diagnostik, rehabilitering av barncancerpatienter och cancerf orskning. Text och foto: Anna Ritamäki

I en mapp har Olof Österberg samlat material från cancerinsamlingarna. Många gånger har kan gått från hus till hus med insamlingslistan, men nu har han samlat med bössa på torget i Dalsbruk. Olof Österberg on koonnut mappiin materiaalia eri syöpäkeräyksistä. Monet kerrat hän on kulkenut keräyslistan kanssa talosta taloon, mutta tällä kerralla hän keräsi lippaan kanssa Taalintehtaan torilla.

Syöpäkeräys kuuluu elämään Dragsfjärdiläinen Olof Österberg osallistuu ahkerasti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Syöväntorjuntatalkoisiin. Tänä vuonna hän on jo kolme kertaa tilittänyt lipaskeräyksen tuottoja keräystilille. Uudet kuitit hän on kerännyt syöpäkansioonsa, josta löytyy kaikenlaista kivaa vuosien varrelta, vanhoja esitteitä ja laskelmia. Näköjään eräänä vuonna lahjoitusten keskimääräinen suuruus oli 41,20 mk. - Kun kiertelin listojen kanssa omassa kylässä, melkein jokainen osallistui 5-20 markalla. Usein kaikki maksoivat saman summan kuin naapuri. Joskus tuli suurempiakin lahjoituksia, Österberg kertoo. Listakeräys on toimiva tapa kerätä varoja, mutta vaikka Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. mielellään näkisi, että listoja käytetäisiin enemmän, siitä on nyt Dragsfjärdissä luovuttu. Vapaaehtoisia ei ole tarpeeksi. Olof Österbergiä tämä ihmetyttää. Toiminta on hänelle luonnollinen osa elämää. - Ei tämä niin vaikeata ole. Ihmiset suhtautuvat yleensä myötämielisesti asiaan. Jos meitä olisi enemmän, niin voisimme jakaa alueet paremmin. Olof Österberg ryhtyi tavallaan sattumalta kerääjäksi, tai oikeastaan hyvien keräysjärjestelyiden seurauksena. Dragsfjärdissä oli kutsuttu yhdistykset mukaan talkoisiin. Työväen eläkeläiset saivat alueen hoidettavakseen. Yhdistyksen jäsenenä Olofkin teki osansa.

Keräysideoita Kesällä Olof Österberg kiersi Taalintehtaan keskiviikkotorilla lippaansa kanssa. -Kolikkoina annetaan nykyään aika suuria summia. Kahden euron kolikko on jo aika merkittävä lahjoitus. Joskus lippaasta löytyy jopa 50 euron seteleitä. Ennen juhannusta Olof Österberg seisoi pari päivää Alkon ulkopuolella.- Eihän kukaan voi sanoa, ettei ole rahaa, jos on varaa käydä alkoholiostoksilla, Österberg toteaa ovelasti ja lisää heti, että osallistuminen keräykseen tietenkin on täysin vapaaehtoista.

Raha ei aina ole tärkeintä. - Joskus joku tulee vain puhumaan vaikeista kokemuksistaan, kun huomaa millä asialla olen liikkeellä. Monet ilahtuvat jo siitä, että joku viitsii tehdä jotain. Stig Österberg, Olofin poika, muistuttaa toisesta tavasta kerätä varoja, joka toteutettiin 1996. Saatiin aika paljon väkeä katsomaan vanhaa Kemiöstä kertovaa filmiä Taalintehtaan Bio Ponyyn. Lipun hinta oli vähintään 5 markkaa syöpäkeräykseen. Monet lahjoittivat enemmän, vaikka emme päässeet ihan 1 000 markan tavoitteeseemme. Ingmar Hagmanin filmi vuodesta 1957 on nyt yleisessä tietoisuudessa. Syöpäkeräys yhdistettiin kulttuuritekoon.

ien Vuos muksella e k o k Tku, Brahenkatu 5 Salo, Turuntie 1 Tre, Aleksanterink. 27

Teksti ja kuva: Anna Ritamäki


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2007 - 29

Useissa kunnissa keräystä on jo tehty kevään ja alkukesän aikana.

SYÖVÄNTORJUNTATALKOOT 2007-2008 SUURKERÄYSKAMPANJA JATKAA VUODEN 2007 LOPPUUN

Syöväntorjuntatalkoot 2007-2008 suurkampanja suoritetaan pääasiassa lista- ja lipaskeräyksenä satojen vapaaehtoisten kerääjien toimesta. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen 50-vuotisen toiminnan juhlavuonna - 2001, järjestettiin moninaisia tapahtumia yhdistyksen toiminta-alueella. Juhlavuoden eräs keskeisin tapahtuma oli Syöväntorjuntatalkoot - suurkampanja 2001, jonka tulos oli hieno 1.611 288,15 "mummon markkaa".Vuoden 2004 syksyllä tehtiin edellinen suurkampanja ja tulos oli jälleen hieno 231 401 euroa.

Keräytoiminta edelleen voimissaan- syöväntorjuntaan osoitettu keräyseuro menee kohteeseensa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen oma keräystoiminta on yli viidenkymmenenkuuden vuoden aikana kantanut upeaa tulosta. Joka vuosi on toteutettu SYÖVÄNTORJUNTATALKOOT-keräyskampanja erityisesti koululaisten suorittamana.Tällä kansalaiskasvatuksellisella toiminnalla oppilaat ovat voineet auttaa lähimmäisiään ja he ovat saaneet keräyksistään myös palkkion leirikouluja- ja luokkaretkiä varten. Ennen keräyksiä on pidetty oppitunteja tästä pahamaineisesta sairaudesta, joka kuitenkin on nykyään jo lähes puolella sairastuneista täysin parannettavissa. Vuosina 2007-2008 Syöväntorjuntatalkoot toteutetaan kuitenkin myös suurkampanjana.Lisäteemana korostetaan sitä että jo lähes joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään jossain elämänsä vaiheessa. Tavoitteena on kerätä 250.000 euroa kotisaattohoitotoiminnan- ja muun potilastoiminnan hyväksi.Lapsisyöpäpotilaiden kuntoutustoiminta sekä syövän tieteellinen tutkimus saavat osansa keräystuloksesta. Näiden kohteiden lisäksi yhdistyksen kuusi paikallisosastoa päättävät omista keräyskohteistaan. Neuvontapalvelujen tehostaminen on yksi tavoitteista.Erilaiset tempaukset ja haastekampanjat jatkuvat vuoden 2007 loppuun.Vuonna

2008 keskitytään taas enemmän koulukeräyksiin. Syöväntorjuntaan annettu euro menee poikkeuksellisen hyvin kohteeseensa, sillä valtaosa keräyksistä toteutetaan edelleen vapaaehtoisvoimin. Kiitos siitä kuuluu niille sadoille ahkerille kerääjille jotka eri puolilla Varsinais-Suomea uhraavat vapaa-aikaansa syöväntorjuntatyöhön. LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen keräysten keräyskustannukset ovat tälläkin hetkellä vain noin 12%. Väärinkäytösten takia huonon maineen saaneita puhelinkeräyksiä ei ole LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen varainhankinnassa koskaan käytetty.Keräyksissä on luotettu enemmän suoraan ihmiseltä toiselle tapahtuvaan syöpätyöhön, lipas- tai listakeräyksen muodossa.

Jokaiseen kuntaan keräysorganisaatio Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen suurkampanjan Syöväntorjuntatalkoot 2007-2008 on edennyt jo pitkälle. Yhdistyksen toimialueen 59:stä kunnasta on 26 kuntaa jo keräämässä tai ainakin perustaneet paikallistoimikunnat, jotka sitten paikallisjohtajansa luotsauksella kartoittavat kunnan kerääjätarpeen. Keräystileille tulleista summista voi todeta keräyksen otetun hyvin vastaan ja kerääjien ahkeroineen entiseen malliin. Aivan huipputuloksiin on päästy mm. Askaisissa, Taivassalossa, Paimiossa ja Marttilassa; aina erinomaista Särkisaloakaan unohtamatta. Eri kuntien tuloksia päästään julkistamaan ensi vuoden ensimmäisessä Syöväntorjuntasanomien numerossa helmikuussa 2008. Useimmissa kunnissa tilanne on hallinnassa mutta osaan ei organisaatioita vielä ole saatu muodostettua. Kipeästi tarvittavaa vapaaehtoista "työvoimaa" joudutaan haravoimaan monellakin tavoin sillä tarve kerääjistä on kuitenkin suuri. Kerääjiksi voi innostua lähtemään mukaan monin tavoin;

yksityiset ihmiset esimerkiksi vaikkapa keräämään oma taloyhtiönsä tai omakotitalo-alueensa.Yhdistys- ja yrityspuolella tempauksena voi järjestää lipas- tai listakeräyksen henkilökunnan ja johdon piirissä. Keräyksen kohteet ovat selvät - potilastoiminta ja siinä erityisesti ns. oireenmukaisen hoidon tehostaminen, syövän varhaistoteamiseen tarvittavien laitteiden ja toimitilojen hankinta, kotisaattohoitotoiminnan jatkaminen sekä tietysti lapsisyöpäpotilaat ja heidän perheensä joiden selviytymistä vaikean sairauden kanssa tulee tukea monin tavoin. Syövän tieteelliseen tutkimukseen tulee myös ohjata varoja. Tämän vuoden keräyksen erityispiirteenä on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kuuden paikallisosaston (Turku, Loimaa, Salo, Forssa, Rannikkoseutu ja Uusikaupunki) määrittämät omat kohteet keräysvarojen käytöstä. Paikallisosastojen kohteet liikkuvat palveluasemien toiminnan tehostamisesta ja syöpätietouden ja neuvontapalveluiden paikkakuntakohtaisesta lisäämisestä aina eri kuntien syöpäpotilaiden välisten tapaamisten järjestämiseen. Tavoitteena tänä vuonna on kerätä 0,55 euroa/kunnan asukas eli 250.000 euroa. Muun Suomen paljolti "kadehtima" lounaissuomalainen syövätorjuntahenki - tekemisen meininkeineen voi osoittaa taas voimansa! Toista auttaessamme ymmärrämme enemmän ihmisyydestä, ystävyydestä ja yhteisvastuullisuudesta. Keräys jatkuu suurkeräyksenä vuoden loppuun saakka.Kerääjäksi voi ilmoittautua ja lähteä talkoisiin omalla paikkakunnallaan sekä asuin- tai työympäristössään - tilaamalla lippaan tai listan numeroista 02-2657 602 tai 02 2657 687, fax 02-2657 668, sähköpostilla heikki.kylliainen@lssy.fi. Eri paikkakuntien yhteyshenkilöiden tiedot löytyvät myös samoista osoitteista.

TUE SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ - OSALLISTU SYÖVÄNTORJUNTATALKOOT-KAMPANJAAN Pankkitili TOP 571345-2505

Jänkä-levyltä tukea syöpälapsille Laulajatar Margit VirtanenDemtchenko lahjoitti LounaisSuomen Syöpäyhdistykselle 1611,70 euroa Jänkä-levynsä myyntituottoja käytettäväksi lapsisyöpäpotilasperheiden Sykerö kerhon toimintaan, sillä lasten auttaminen on Virtanen-Demtchenkolle tärkeää. - Syöväntorjuntatyö merkitsee minulle pitenevää elämänlankaa. Olen itsekin syöpäläinen, jalastani on leikattu kasvain ja olin juuri eilen kontrollikäynnillä, kertoo Virtanen-Demtchenko, jonka syöpä on pysytellyt poissa jo kuusi vuotta. Klassisen laulajan koulutuksen hankkinut mezzo-sopraano esiintyy levyllä Jekaterina Kurvisen pianon säestyksellä. Äänitteen nimi tulee levyltäkin löytyvästä Yrjö Kilpisen samannimisestä laulusta. Jänkä merkitsee kuivaa turvesuota. - Äitini suku on pohjoisesta ja olen itse jääräpäinen kuin jänkä, heläyttää VirtanenDemtchenko, joka kokee jää-

Margit Virtanen-Demtchenkon keräsi lauluillaan lapsisyöpäpotilaille 1611,70 euron avustussumman. Emäntänsä kanssa kuvaan päässyt Opas Chanell on niin ikään auttamishaluinen. räpäisyyden kantaneen häntä halki elämän, niin opinnoissa

kuin sokeuden ja syöpähoitojenkin osaltakin.

Jo viidettätoista kertaa

Suomen suurimmat

JOULUMYYJÄISET TURUN MESSU- JA KONGRESSIKESKUKSESSA Sunnuntaina 2.12.2007 klo 11–18. Tuhansia joulumielellä liikkuvia ostajia, satoja myyjiä. Tavara vaihtaa vilkkaasti omistajaa: upeita yksilöllisiä kädentöitä, taidetta, vaatteita, jouluherkkuja ja -koristeita, hauskoja leluja – melkein mitä tahansa. Ei kirpputoria. Ravintola avoinna. Ilmainen pysäköinti. Linja-autokuljetukset (nro 100) puolen tunnin välein Aurakadulta. Vapaa sisäänpääsy. Lahjaongelmiin ratkaisu yhdellä ostosreissulla. Myyjät huomio! Myyntipaikkavaraukset puhelin 2657 690 Järj. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.


30 - 2007 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

VALTIOTIETEEN TOHTORI, TIETOKIRJAILIJA ESA SEPPÄNEN LUENNOI AIHEESTA: ”Presidentti Kekkosen ja neuvostojohtajien väliset suhteet uudessa valossa” Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa torstaina 4.10.2007 klo 19.00.

Porukalla saa järjestettyä monenlaista. Nuppien puheenjohtaja Miriam Ryth selvitti minigolf-esteen. Heidi Mäkelä (vas), Sanna Heinonen, Heidi Lintula, Milla Tahvonen ja Mika Vänni odottelevat vuoroaan.

Nuppien syksyssä tukea, tietoa ja pelejä Nupit eli Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen nuoret syöpäpotilaat kutsuu nuoria naisia ja miehiä toimintaansa tänäkin syksynä. Nuppien puheenjohtaja Miriam Ryth lupaa tulokkaille tietoa, vertaistukea ja hauskanpitoa. Yhteistä tekemistä järjestetään jäsenten toiveiden pohjalta. - Haluamme, että mahdollisimman moni pystyisi osallistumaan, vaikka hoidot olisivat vielä kesken. Extremeurheilua ja hirveän kallista ohjelmaa siis vältetään, Ryth kertoo.

Kerhon virallinen jäsenikä on 16-35 vuotta, mutta Nupit ovat suurpiirteisiä. - Tällä hetkellä olemme kaikki täysi-ikäisiä. Yläikärajaa ei ole, vaan mukana saa olla niin kauan kuin porukassa viihtyy, Ryth vakuuttaa. Vanhin jäsen on nyt 37-vuotias. Nuori syöpäpotilas saa tietoa Nupeista automaattisesti liittyessään LounaisSuomen Syöpäyhdistykseen. Yhdistyksen jäsenyys ei ole kuitenkaan Nuppeihin pääsemisen ehto.

Nuppeihin saa yhteyden osoitteessa www.nupit.fi. Osoitteesta löytyy myös nuorten syöpäpotilaiden keskustelupalsta. Nupeista saa lisätietoa myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen asiakaspalvelutoimistosta (Käsityöläiskatu 4), joka on avoinna maanantaisin klo 8.00-18.00 ja tiistaista perjantaihin klo 8.00-16.00 sekä Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen neuvonnasta, Seiskarinkatu 35 joka päivä klo 8.0022.00. Nuppien syksyn 2007 ohjelma: 16.10 Askartelua Meri-Karinassa kello 17.30. Ohjatusti mm. korttien tekoa, kankaan painantaa. Mukaan voi ottaa omat sakset, siveltimiä ja muita askartelutarpeita. Päälle mielellään likaantumista kestävät vaatteet. 28.11. Varpaat ja niiden hoito- luento Meri-Karinassa kello 19.00 Yhdessä hematologisten potilaiden ryhmän kanssa. Jalkojen hoitaja Kristiina Salmela kertoo varpaista ja niiden vaatimasta hoidosta.

Matkatoimisto Matkari Oy:n maailmanympärimatkalla keväällä 2007 kohteina olivat Los Angeles, Tokio, Singapore, Bintan ja Kapkaupunki. Matkan aikana vierailtiin niin Beverly Hillsissä, Tokio Towerissa, Santosan saarella kuin Pöytävuorellakin ja välillä levättiin Bintanin saarella.Iloiset matkaajat kuvassa Fuji-vuorella, joka sijaitsee Chubun seudulla Japanissa.

Osanottomaksu 5 euroa sisältäen kahvitarjoilun.

Tuomasmessu Turun Mikaelin kirkossa sunnuntaina 21.10.2007 klo 18.00 teemalla ”syöpää vastaan ihmisen ja Jumalan voimin”

Meri-Karinan Juhlapalvelu

Sydämellisesti tervetuloa!

Kova keikkakunto kantaa Ressua futiskentällä Ressu Redfordin tähti syttyi 1980-luvulla, kivipestyjen farkkujen ja paksujen olkatoppausten kultakaudella. Samalla vuosikymmenellä mies perusti Riverside Gladiators joukkueen, johon kutsui viihdejulkkiksia pelaamaan hyväntekeväisyysjalkapalloa. Tänään, tasan 20 vuotta myöhemmin musiikki työllistää Ressua yhä. Perheytynyt muusikko harrastaa edelleen urheilua hyvän asian puolesta. Ressu Redford potkii palloa Gladiatorseissa, toimii seuran puheenjohtajana ja monesti myös pelaajien kokoonkutsujana. Tänä kesänäkin hän järjesti gladiaattorit Kupittaan viheriölle syöpää sairastavien lasten puolesta. Redford ei kuitenkaan

myönnä olevansa sama mies, joka esiintyi aikoinaan Bogart Companyn keulakuvana. Isyys on tuonut kosolti vastuuntuntoa, joskin reipasta poikamaisuuttakin löytyy. - Työssäni tarvitaan sitä ikuista pikkupoikaa kuten myös pallokentällä ja kavereidenkin kanssa. Omien lastenkaan kanssa siitä ei ole haittaa, vaikka samalla täytyy myös olla se, joka sanoo mitä ei pidä tehdä, tuumaa kahden pojan isä. Redfordilla riittää pelikentällä puhtia, joka on peräisin esiintymislavoilta. Ressun mukaan keikoilla ei huilata. - Vaikka mulla on balladejakin, niin menobiisejä on aika paljon, eikä keikalla juuri olla paikallaan. Pomppiminen,

tanssiminen ja laulaminen yhtä aikaa on tosi fyysistä. Siitä saa jonkun kuvan kun lähtee lenkille ja puhua pöpöttää samalla koko ajan. Laulaminen on vielä rankempaa. Kesäkuisiin Sykerö-otteluihin laulaja-säveltäjä-sanoittaja-tuottaja on löytänyt sekä energiaa että aikaa lähes aina. Mies muistaa joutuneensa jättämään ottelut väliin ainoastaan kahdesti. - En keksi yhtään syytä miksen osallistuisi. Pelaaminen on kivaa hommaa hyvän asian puolesta. Siksi meillä on muitakin kohteita ympäri Suomen. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

2.12. Joulumyyjäiset Turun Messukeskuksessa kello 11-18. Nupeilla oma pöytä, jossa pienimuotoista myyntitoimintaa, niin kauan kuin tavaraa riittää.

✳ Häät ✳ Merkkipäivät ✳ Muistotilaisuudet ✳ Koulutuspäivät ✳ 200 henkilölle ✳ Menuhinnat

25-35¤

Yhteydenotto Juhlapalvelu: puh. 02-2657 666 fax. 02-2657 618 www.lssy.fi/palvelut

PROTEESIASIAKAS

5.12. Pikkujoulut Viihkekeskus Kiitoradalla kello 18.00 Mahdollisuus hohtokeilailuun ja -minigolfiin sekä minicurlingiin. ILMOITTAUTUMINEN viimeistään 3 vrk ennen tilaisuutta.

VANHANAJAN JOULUAATTOILLALLISET JA JOULUKONSERTTI Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa ja taidekappelissa Seiskarinkatu 35, Turku. KESKIVIIKKO 5.12.2007 klo 18.00 Illalliskortti 20 euroa Järj. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Ilmainen linja-autokuljetus Turun Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19 klo 17.30. Paluu samaan paikkaan tilaisuuden jälkeen. Illalliskorttitilaukset Meri-Karinan keskuksesta, puhelin (02) 265 7666.

Ostaessasi meiltä normaalihintaiset Rintaliivit, kokoliivit tai uima-asun Teemme valitsemaasi malliin taskun

PYHÄN HENRIKIN EKUMEENISESSA TAIDEKAPPELISSA SUNNUNTAINA 9.12.2007 KLO 18.00 VIRSIJAMIT, jossa esiintyvät Kalevi Rothberg , Erkki Välilä, Jukka Kuninkaanniemi ja Ari Hakulinen.

ILMAN LISÄVELOITUSTA!

Konsertin jälkeen kahvitarjoilu Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa. Pääsyliput 10 euroa, sisältäen kahvitarjoilun, ennakolta Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksesta, Seiskarinkatu 35, Turku, puhelin 265 7666 sekä tuntia ennen Taidekappelin ovelta.

Ressu ja Suhonen: Heikki Suhosen ja Ressu Redfordin yhteinen maali pelissä on syöpälapsipotilaitten hyvinvointi.

Eerikinkatu 6 Kristiinankatu 10


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 - 2007 - 31

Uusikaupunki on Kenkäkauppa Alinan koti. Tule kylään. Kylässä paljon kenkiä. Ari Lehtinen, Kurkisuonk. 8 20780 Kaarina Puh. (02) 251 5782, fax (02) 233 8331 gsm 0400 521 876

STUDIO AURAN KUVA OY Humalistonkatu 17 b 20100 Turku. P. 02-231 1105

Auto-Haapanen Formaalintie 6 20780 Kaarina puh. (02) 243 1620

HALIKON APTEEKKI Yliopistonkatu 25 Turku

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO JAAKKO LAINE KELA-KORV. VETERAANEILLE KAUPPIASKATU 10 C 20100 TURKU

JOHANNA KAIHDIN

Alinenkatu 30 Uusikaupunki

Kaihdinliike Sandberg Nuppulantie 33, Turku puh. (02) 276 9300 Katrineholminkatu 9, Salo puh. (02) 731 5415 Täydellistä palvelua v. 1973 alkaen

Kiikalan apteekki puh. (02) 738 7146 avoinna arkisin 9-16

Loimaan II Hirvikosken Apteekki puh. (02) 762 7129 avoinna ma-pe 9-17 la 9-14

maan vanhin ultraäänilaitos Linnank. 18 A Turku (02) 233 4418

Parturi-Kampaamo

Perniön Apteekki

RAIJA

Eerikinkatu 38, 20100 Turku puh. (02) 253 5888 Avoinna ma-pe 10-17, la 10-13

Kaskenkatu 10, TURKU Puh. (02) 231 1030

Konepaja Laaksonen Oy

puh. (02) 735 7313 avoinna ma-pe 9-18 La 9-14

ARTO SOININEN Tmi

PUH. 2325 125 EERIKINKATU 4, JULININ KULMA

Erikoishammasteknikko

Teuvo Merikivi Yliopistonk. 39-41 Turku 040 550 6520 myös viikonloppu- ja kotikäyntejä

puh. (02) 511 6611 Hämeentie 35, 20540 Turku lukkosuljin@turvaykkoset.fi Avoinna ma-pe 8-17

Parturi-Kampaamo Juliette

Kaarinan Apteekki

Kukkakimppu

KUKKATERTTU

Turun Kotihoitopalvelu hoivahoito- ja kodinhoitopalvelua puh. (02) 232 0510 www.pdl.fi

Turun Hautakivipalvelu Ky Juha ja Birgitta Iljanka puh. 236 0329 Uudenmaantie 78, TURKU

Uudenkaupungin Uusi Apteekki Alinenk. 26 uusikaupunki puh. (02) 842 6100

KAUPPILAN PUUTARHAKESKUS Kaurakatu 43, 20740 Turku Puh. (02) 2761500 fax (02) 2761544 Sidonta 2761507

(02) 841 5750 Linja-autoasema, Uusikaupunki

Martat Koko perheen vaatetalo Alinenkatu 21 Keskuskatu 18, UKI, p. 8412 393 LAITILA, p. 856 720

Mynäcenter 23100 Mynämäki puh. (02) 430 6088

Turuntie 73 32200 LOIMAA puh. (02) 763 1355

Puntarink. 3 Kaarina puh. (02) 273 8700 avoinna ma-pe 9-19 la 9-15

Yli 50 v. turkulaista puutarhakauppaa

RADIO- JA TV-SAARNI Linnankatu 8 Turku Puh. 251 0985

FYSIO- JA LYMFATERAPIAA Lemuntie 41, 21270 Nousiainen (02) 4317 360, gsm 0400 528 091

- kodinhoitopalvelut - asiointiapu ym. - oikeuttaa verovähennykseen Puh: (02) 5332144 Marttojen kotiapu www.martat.fi/varsinais-suomi

Naantalin Apteekki Luostarinkatu 25 21100 Naantali (02) 431 2720

RAISION

APTEEKKI

Kerttulantie 4 Raisio Puh. 438 3380

RUSKON SIVUAPTEEKKI Puh. 432 2004

- tilausliikenne Ihanttula - työpaja Loisto Uusikaupunki puh. 040 727 2100

KAARINAN AUTOKOULU Oskarinaukio 3 Kaarina www.kaarinanautokoulu.fi hemmo.sankari@kaarinanautokoulu.fi

Kello- ja Kultaliike J. MÄKELÄ OY Turuntie 12 32200 Loimaa puh. (02) 762 2569

LAITILAN I APTEEKKI Keskuskatu 18 Laitila puh. (02) 856 518 www.laitilan1.fi

Martin Apteekki Kupittaankatu 146 Avoinna ma-pe 9-18 la 10-14

NURMEN SORA Ky AURA

RAKENTAJAN SAROKAS OY Polttolaitoksenkatu 17 20380 TURKU (02) 2752 050

Sunset Koru Oy

SÄHKÖLIIKE HANNU RAJALA OY Euromarketin vieressä Alinenkatu 17 Puh. 050 309 5003

www.hotellinx.com

KASKENMÄEN KUKKA Kaskenkatu 1 20700 Turku puh. (02) 231 6282 Avoinna ma-pe 9-17, la 9-14, su 12-15

Helsingintie 5, 24100 Salo (02) 733 3344, fax (02) 733 3534

Brahenkatu 14 D 94, 20100 Turku P. 250 3225, 040 579 0087 auli.nuotio@lakiasiat.inet.fi

IHATTULA OY Uudenmaankatu 6 A, 20500 Turku puh. 02-276 0100

• Peruukit tilauksesta • Peruukkien huollot Puh. (02) 487 0338 GSM 044 500 1308 Kärpijoentie 6, 21420 Lieto

LAKIASIAINTOIMISTO AULI NUOTIO

RIITTA KOSKINEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS Käsityöläiskatu 9 a Puh. 25 00 029

Linnankatu 9, Turku puh. 23 23 235

MYNÄMÄEN SILMÄASEMA

Pomppen saunarantti www.saunarantti.fi www.archipelago.fi

Muutot ja kuljetukset, muuttolaatikkovuokraus, myös pianon siirrot. Puh. 0400 525 906 E-mail: arto.soininen@kuljetus-soininen.fi www.kuljetus-soininen.fi

HAUTAUSTOIMISTO SAARINEN

Lukko- ja Suljinhuolto

MEDISONAR

MARTINSILLAN GRILLI

Yliopistonk. 36 B Turku (02) 233 0519

HAUTAUSTOIMISTO

Järven Kello ja Kulta Oy

KAARINAN SEUDUN HAUTAUSTOIMISTO

Vihtorinkatu 7 ✆ 851 333 Avoinna parittomat viikot: ma-pe 9-17 parilliset viikot: ma-pe 9-18 • la 9-14

Timo Blomqvist, Piikkiö GSM 040 540 7719 www.bussiblomqvist.fi e-mail: timo.blomqvist@bussiblomqvist.fi

Annikki Perttala-Koskinen Oy Suvun omistuksessa vuodesta 1932 Linnankatu 3, Turku, puh. 231 4074 Hämeenkatu 1, Turku, puh. 231 4557

(02) 841 2157

Palvelemme: Yliopistonkatu 14 Puh. (02) 231 3 764

BussiBlomqvist

Prismakeskus (02) 737 1502

PUH. (02) 233 6018

Puntarikatu 1, 20780 Kaarina puh. 02-243 2779

Kenkäkauppa Alina Alinenkatu 36, Uusikaupunki puh. 844 3553

www.alina.fi

TUEMME SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ

Koulukatu 2-4

VAKKA-SUOMEN LÄÄKÄRIKESKUS Oy

Koulukatu 1, Uusikaupunki Ajanvaraukset ma-pe 8-15, puh. 848 2200

Juoksiantie 3, 21100 Naantali puh. (02) 438 3111 www.sunsetkoru.com www.silvernet.fi

MELLILÄN APTEEKKI puh. (02) 767 1108


32 - 2007 - N:o 2

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Pienistä iloista suuriin uutisiin.

www.turunsanomat.fi

Tilaa oma lehtesi numerosta 0800

122 422 ma–pe 8.15–17.00 ja la 8.15–14.00

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat 2 2007  
Advertisement