Page 1

LOUNAIS – SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

SANOMAT

LOUNAIS – SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI

N:O 2 /2001

Vireä ja turvallinen viisikymppinen:

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys täydellä höyryllä eteenpäin laakereillaan. Uusia avauksia ja toimintatapoja on kehitettävä koko ajan. Niin potilaita ja heidän läheisiään palveltaessa kuin varainhankinnassakin. Uusien avaus tai pikemminkin vanhan osaamisen laventaminen uusiin haasteisiin on keväällä perustettu Syövänhoidon psykososiaalisen selviytymisen keskus, jossa syöpäyhdistys toimii merkittävänä moottorina kooten alueen osaajia yhteiseen työhön syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä tueksi. Meri-Karinassa järjestettävät syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä sopeutumisvalmennuskurssit ovat tämän toiminnan parasta olemassaolevaa antia. Tulevaisuuden näkymistä ja suunnitelmista tiedämme lähitulevaisuudessa lisää. Ajat muuttuvat ja palvelujen tarve lisääntyy. Yhdistyksellä tulee jatkossakin olemaan kaksi vankkaa tukijalkaa Turun kaupungin alueella. Itäisen Pitkänkadun toimitilat muokkautuvat ajan hengen mukaisesti myös uuteen käyttöön, kun Monitoimitalo Karinan tiloja laajennetaan. Samalla lisääntyy erilaisten palvelujen tarjonta. Itäisellä Pitkälläkadulla hoidetaan poliklinikkatoiminta ja potilashotelli, Hirvensalon Meri-Karinassa keskitytään mm. sopeutumisvalmennuskursseihin sekä koulutus- ja valistustilaisuuksiin.

Miehet ruorissa, hallituksen puheenjohtaja, valtiosihteeri Rauno Saari (vas.) ja toimitusjohtaja Kari Ojala. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. purjehtii eteenpäin suotuisten tuulien vallitessa. Yhdistys on löytänyt toiminnalleen menestysreseptin. Kaikkea on mukana sopivassa suhteessa - tietoa, taitoa ja osaamista kyetään vapaaehtoistyön ja ajan hengessä käyttämään syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä hyväksi.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. juhlii vuonna 2001 viidettäkymmenettä toimintavuottaan. Eteenpäin mennään täysin purjein. Yhdistyksen perustehtävä on pysynyt hyvin voimassa ja yhdistys jäsenineen uskoo vakaasti kolmanteen sektoriin, kumppanuuteen ja vapaaehtoistoimintaan. Niiden avulla tarjotaan tietoa ja tukea syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen. Tämä lehti kertoo yhdistyksen toiminnasta ja sen työn tuloksista syöpäpotilaiden elämän helpottamiseksi. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. tunnetaan maakunnassa. Yhdistyksen toimipisteistä ja tilaisuuksista on totuttu saamaan hyvää hoitoa, tukea ja tietoa syöpäpotilaiden asioissa. Luotettavia ovat myös sen keulahahmot, vankkoja miehiä omilla aloillaan. Puheenjohtaja Rauno Saari katsoo maamme terveysjärjestelmää monella tavalla asiantuntijan roolista. Entisissä pesteissään Turun ja Porin läänin sosiaalineuvoksena sekä Raision kaupunginjohtajana hän tuntee yhdistyksen toiminta-alueen ja sen sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat ja rakenteet. Nykyinen posti valtiosihteerinä on taannut näköaloja Suomenmaan ja maailman menoon. - Kolmannen sektorin toiminnalle on kasvavaa tarvetta nyky-yhteiskunnassamme. Järjestöt

tuottavat nykyisin jo yli viidenneksen sosiaalipalvelujen tuotannosta. On kunnia olla mukana tässä vapaaehtoistyössä, sillä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r. y. on toimija parhaasta päästä. Yhdistyksen asiat ovat kunnossa, sillä on vahva johto ja visio, joten tulevaisuuteen on helppo tähystää. Toimitusjohtaja Kari Ojalan vakavanleppoisa olemus on takuumerkki yhdistyksen toiminnasta. Kari on tuttu mies niin Meri-Karinan sopeutumisvalmennuskursseilla viihtyville syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen kuin tärkeille valtakunnallisille ja maakunnallisille päättäjille ja toimijoille. Syöpäpotilaiden hyväksi tehtävä yhdistyksen työ on Ojalalle henki ja elämä. Turkulaisen sielunelämän syvällinen tulkki ravintoloitsija-toimittaja Markku Heikkilä, yhdistyksen yhteistyökumppani vuosien myötä, luonnehti Karia taannoin ihmiseksi, joka antaa työlleen kaikkensa. Kun lamppu Ojalan ikkunassa palaa yötä myöten, voivat turkulaiset olla levollisella mielellä: asiat hoituvat tarvitsevien ihmisten parhaaksi.

Syöpämarkka löytää kohteensa -Valtakunnassa

kaikki

hyvin,

voisivat herrat Saari ja Ojala todeta mittaillessaan tiluksiaan yhdistyksen lippulaivan, toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinan mailla. Koko Meri-Karinan nouseminen on huikea ponnistus ja vankka todistus vapaaehtoisen syöväntorjunnan tarpeellisuudesta ja käyttövoimasta. Raha-automaattiyhdistyksen tuella noussutta Meri-Karinaa ei olisi, ellei yhdistyksen oma rahoitusosuus olisi niin vaikuttava kuin se on. Hirvensalon Kaistarniemessä oleviin 8300 neliöön on kerätty 35,3 milj. markkaa omasta maakunnasta. Se on huikea saavutus ja paras todistus siitä, että syöväntorjunnalle annettu markka menee osoitteeseensa. -Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen keräyskulut ovat 12,5 %, sillä uskallamme ylpeillä kenelle tahansa, kuittaa Kari Ojala viimeaikaisen keskustelun erilaisten keräysten tuotoista ja keräyskulujen osuudesta. Suurkeräykset, pitkäaikaiset sponsorit, lahjoitukset, sinnikkäät lipaskerääjät sekä yhdistyksen paikallisosastot tekevät hyvää tulosta. Kaiken takana on valtava määrä ihmisiä, joiden sitkeää työtä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. tempaisee syksyllä ajalla 1.9.31.12.2001 juhlavuotensa kunniaksi varainkeräyksen, joka kohdistuu

Koko maakunnan yhdistys

Laakereille ei jäädä lepäämään

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. ei ole vain turkulainen toimija. Yhdistyksellä on vankkaa toimintaa eri puolilla maakuntaa Loimaan seudulta saaristoon ja Salosta Vakka-Suomeen. Juhlavuotensa kunniaksi yhdistys kiertää aktiivisesti maakuntaa tarjoamalla tietoja ja tukea ajalla 1.-8.9.2001. Tiedossa on sekä vankkaa asiaa pätevien asiantuntijoiden suulla että korkeatasoista viihdettä. Syövänhoidon alueella Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueelle tulee syöpäpotilaita myös Satakunnasta ja Ahvenanmaalta. Ahvenanmaa ja Turun ruotsinkieliset saaristoalueet tekevät yhdistyksen toiminnasta virkistävällä tavalla kaksikielisen, mikä on suuri rikkaus yhdistykselle. Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat kertoo syöpäpotilaille ja meille kaikille tärkeistä asioista. Tähän lehteen olemme halunneet koota esimerkkejä juuri niistä yhdistyksen perustoiminnoista, joita yhdistykselle kerätyillä varoilla ylläpidetään. Tieteellinen tutkimus, syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä tukeminen tiedolla ja inhimillisellä avulla on tärkeää. Laadukas syöpätutkimus, Poliklinikka Karina Itäisellä Pitkälläkadulla, Meri-Karina monine toimintoineen sekä yhdistyksen henkilökunnan että vapaaehtoisten työntekijöiden panos on käytettävissänne myös tulevaisuudessa!

Vaikka paljon hyvää on saavutettu, ei Lounais-Suomen Syöpäyhdistyskään voi jäädä lepäämään

Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Ari Peuho

lapsisyöpäpotilaiden ja psykososiaalisen osaamiskeskuksen toimintaan, syövän varhaistoteamisen tehostamiseen, sekä tieteelliseen tutkimuksen tukemiseen. Lapsisyöpäpotilaiden hyvät hoitotulokset ovat seurausta tutkimuksesta, joka on selvittänyt parhaita mahdollisia hoitovaihtoehtoja. Koska nykyisin seitsemän kymmenestä lapsuudessaan syövän sairastaneesta on hengissä vielä 12 vuoden kuluttua, tarvitsevat lapset perheineen lisääntyvässä määrin tukea myös syövän voittamisen jälkeen, sillä rankat hoidot jättävät usein omat jälkensä, joita osataan silottaa. Tieteellisen tutkimuksen kautta rakennetaan syöpätautien ehkäisyä ja parempaa hoitoa sekä tuetaan potilaiden selviytymistä. Syövän arvoituksen ratkaiseminen on lähempänä joka päivä, kun geenitutkijat pystyvät selvittämään taudin taustan. Kun perusasiat ovat tiedossa, päästään rakentamaan myös entistä parempaa hoitoa ja lääkkeitä tämän monimutkaisen taudin parantamiseen.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

2 – N:o 2 – 2001

Vapaaehtoistoiminta on tavallisen ihmisen ehdoin ja taidoin tehtävää lähimmäispalvelua Kuluva vuosi on YK:n kansainvälinen vapaaehtoistoiminnan vuosi. Sen tarkoituksena on kiinnittää huomiota vapaaehtoistoiminnassa mukana olevien ihmisten arvostukseen ja asemaan. Vuoden 2001 tavoitteena on ennen muuta vapaaehtoisten työn tunnistaminen. Niin ikään vapaaehtoistoiminnan kynnyksen madaltaminen ja olosuhteiden kohentaminen nähdään tärkeäksi. YK:n mukaan jäsenmaissa tulisi kiinnittää huomiota muun muassa vapaaehtoisten sosiaaliturvaan ja vakuutuksiin, koulutukseen, rahoitukseen ja työvälineisiin. Vapaaehtoistoiminta on tavallisen ihmisen ehdoin ja taidoin tehtävää työtä. Se täydentää merkittävästi julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja toimii niiden yhteystyökumppanina. Vapaaehtoistoiminta ei korvaa ammatillista työtä. Vapaaehtoistoiminta on palkatonta työtä, jota ihmiset tekevät vapaa-aikanaan. Vapaaehtoistoiminta ehkäisee ihmisten syrjäytymistä. Se tukee itsemääräämisoikeutta ja antaa mieluisan elämäntavan.

Mielekästä ja tarpeellista työtä lähimmäisen hyväksi Toiminnan lähtökohtana voi myös olla halu vaikuttaa oman yhteisön toimivuuteen. Sen piirissä voi kokea tekevänsä mielekästä työtä lähimmäistensä ja lähiympäristönsä hyväksi ja kanssa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä on vapaaehtoistyötä tehty aina eli vuosikymmeniä. Yhdistyksen vapaaehtoistyö on lähtenyt aidosta motivaatiosta. Siihen ei ole ketään pakotettu tai velvoitettu.. Se laskisi laatua ja hämärtäisi vapaaehtoistoiminnan käsitettä. Toisaalta vapaaehtoistoiminta vaatii myös organisointia, perehdyttämistä ja ohjausta. Toiminnan kustannukset ovat pääsääntöisesti suhteellisen pieniä. Ne on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä rahoitettu omalla varainhankinnalla. Vapaaehtoispanos, jonka yhdistyksen jäsenistö ja ystävät toiminnalle antavat, alentaa palvelujen tuottamiskustannuksia.

Kolmannen sektorin merkitys kasvaa Suomessa etenkin 1970- ja 1980 -luvuilla vapaaehtoisjärjestöjen ja vapaaehtoistoiminnan katsottiin olevan jäänne ajalta, jolloin hyvinvointivaltio ei ollut vielä kovin kehittynyt. Tällöin vapaaehtoistyön arvostus jäi usein ammatillisen työn varjoon. Viimeisen neljän vuoden ajan on maassamme puhuttu ns. kolmannen sektorin mahdollisuudesta työllisyysongelmien ratkaisijana. Tämä on perustunut hyvin pitkälti järjestöjen roolin muuttumiseen yhteiskunnassa. Valtio ja kunnat haluaisivat siirtää yhä enemmän sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantoa vapaaehtoisjärjestöille eli kolmannelle sektorille. Julkisen sektorin tehtäväksi jäisi näin palvelujen järjestelyvastuu.

Palvelutuotannon ulkoistaminen jatkuu voimakkaana Kuntien palvelutoiminnan kehitystä ennustavat tulevaisuusbarometrit, että 2000-luvun toisen vuosikymmenen loppuun mennessä palvelutuotannon ulkoistaminen jatkuu edelleen voimakkaana. Yritysten ja kolmannen sektorin organisaatioiden odotetaan lisäävän osuuttaan julkisen sektorin oman palvelutuotannon kustannuksella. Vapaaehtoisten järjestöjen mielestä päävastuu palvelujen tuottamisesta pitää olla julkisella sektorilla. Järjestöt täydentävät yhteiskunnan palvelutuotantoa tai tuottavat järjestön aatteeseen liittyviä palveluita, joiden tuotantovastuu ei kuulu muille. Jos järjestöjen vastuulle siirretään uusia tehtäviä, tulee niiden rahoitus myös järjestää. Muussa tapauksessa yhdistysten tehtävänä tulee pääasiassa olemaan rahoituksen kerääminen niiden vastuulle siirretylle palvelutuotannolle.

Tasapainoisia säästö- ja sijoitusratkaisuja.

Se veisi pohjaa järjestöjen varsinaisesta aatepohjaisesta tehtävästä.

Tarvitaan kannustava perustulojärjestelmä Kolmannen sektorin mahdollisuudet työttömyysongelmien ratkaisijana eivät ole realistisia nykyoloissa. Nykyinen toimeentulojärjestelmä ei kannusta vapaaehtoistoimintaan vaan päinvastoin. Maassamme tulisi aikaansaada perustulojärjestelmä, joka olisi kannustava. Yhteiskunnassa tapahtuva muutos johtaa tulevaisuudessa nykyistäkin voimakkaammin siihen, että jakaudumme kahden kerroksen väeksi. Valtiovalta on havainnut, että nykypäivän ihminen ei ole sitoutunut va-paaehtoistoimintaan siten kuin 1970- ja 1980luvuilla. Silti noin 35 prosenttia suomalaisista ilmoittaa osallistuvansa vapaaehtoistoimintaan! Suhdeluku on käsitykseni mukaan käytännössä vielä korkeampi. Valtiovalta tukee kansalaisjärjestöjen vapaaehtoistyötä uuden arpajaislain säätämisen myötä, järjestöjen verohelpotuksin sekä julkisen taloudellisen tuen avulla. Työttömyysturvalain mukaan työnhakijalla on oikeus työttömyysturvaan, jos hän on mukana vapaaehtoistoiminnassa. Vapaaehtoistoiminta aktivoi meitä ja parantaa työelämässä ja elämässä tarvittavia valmiuksia. Se antaa myös hyödyllistä tekemistä ja vie toisten ihmisten pariin. Laaja sosiaalinen verkosto parantaa elämänlaatua ja -hallintaa. Suomalainen vapaaehtoistyö on yli sadan vuoden aikana heijastanut aikaansa ja yhteiskunnan vallitsevia oloja. Vapaaehtoistyöllä on tunnistettu ongelmia ja mahdollisuuksia ja kehitetty toimivia ratkaisuja.

Vapaaehtoistyö tulisi saada suomalaisen kansalaistaidoksi Vapaaehtoistyö nostaa esiin hyvinkin keskeisiä yhteiskunnan rakenne- ja arvo-ongelmia. Vapaaehtoistyötä ei opeteta, eikä siihen juuri ohjata. Jos opiskelija voisi lukiossa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa hankkia lisäpisteitä osana opintoja tekemällä vapaaehtoistyötä ja hankkimalla siitä tietoja, vapaaehtoistoiminnan herättämää epäilystä, pelkoa ja vastahakoisuutta voitaisiin hälventää. Väestön ikääntyminen vaikuttaa vapaaehtoistoiminnan kehitykseen kaikkialla länsimaissa. Vapaaehtoisen avun tarve lisääntyy. Toisaalta ikääntyneet ihmiset ovat suuri voimavara kansalaistoiminnalle. Aktiivinen vanhusväestö tuo vapaaehtoistoimintaan oletettavasti uusia muotoja ja toimijoita. Kolmannen sektorin rooli kasvaa Seniori 2000 -raportin mukaan tulevaisuudessa ja se tuottaa aikaisempaa suuremman osan palveluista. Kansalaisjärjestöjen rooli kasvaa erityisesti uusien ns. välimuotoisten palvelujen tuottamisessa, joihin ne osallistuvat yhteistyössä kuntien, valtion, seurakuntien ja yritysten kanssa. Yli 60-vuotiaiden henkilöiden osallistuminen vapaaehtoistoimintaan on kasvanut merkittävästi 1990-luvun alussa. Yli 60-vuotiaat suomalaiset ovatkin yhteiskunnallisessa aktiivisuudessaan Euroopan huipputasoa. Kiitos vapaaehtoistyötä tekeville tulisi lausua julki niin arjen tuoksinassa kuin juhlan hiljentymisen hetkinä! Tervetuloa mukaan vapaaehtoistoimintaan.

Tapiolan uudet vakuutussäästö- ja sijoituspalvelut tarjoavat mahdollisuuden hyvään tuottoon edullisilla kuluilla. Turvanasi on yli 140 vuoden kokemuksemme sijoittamisesta. Pyydä meiltä ehdotus! Turun toimisto, Eerikinkatu 6 B, puh. (02) 416 1200. Palvelemme ma-to 9-18, pe 9-17.

www.tapiola.fi, www.tapiolarahastot.fi

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Poliklinikka Karina välittää myös peruukkeja osoitteessa: Poliklinikka Karina- kuntoutus Itäinen Pitkäkatu 30 b 200700 TURKU ajanvaraus ma-to klo 11.00-11.30 ja 14.00-14.30 puh.02-2657920 Tarvittaessa myös tukihenkilö Eija Annunen tulee esittelemään peruukkeja osastolle, ajanvaraus puh.02-2657666

LOUHISAAREN

KARTANON KAHVILA

Louhisaarentie Louhisaarentie229, 299, 21240 21230 ASKAINEN ASKAINEN puh. 02-431 puh. 02-431 2515 2515 AVOINNA 15.5.-31.8. AVOINNA 15.5. - 31. 8. KLO 10.30-17.00 KLO 10.30–17.00 MUINA AIKOINA TILAUKSESTA

Hyvä

Valitse proteesiliiviksesi Emerita maaherra Pirkko Työläjärvi Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtaja Meiltä aina uutuudet samoin kuin turvalliset classicmallitkin aa-EE-kupein... Rintaliivit body’t, uimapuvut (myös valmis proteesiliivi á 198,-)

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Seiskarinkatu 35 20900 TURKU puhelin (02) 2657 666 telefax (02) 2657 668

Julkaisija:

as!

siak a i s e e t o r P

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. – Sydvästra Finlands Cancerförening r.f.

Päätoimittaja: Kari Ojala (puh. suoraan 2657 601) Toimittajat: Anu Haveri, Paula Heino, Henrik Laurén, Olli Mäntylä, Tuula Vainikainen ja Viivi Vuorinen Ilmoitukset: Heikki Kylliäinen (puh. suoraan 2657 687)

Valokuvaajat: Paula Heino, Henrik Laurén, Olli Mäntylä, Tertti Pietilä, Ari Peuho, Seilo Ristimäki, Matti Äärilä ja TS-arkisto Painos: 255.000 Painopaikka: TURUN SANOMAT Seuraava lehti ilmestyy helmikuussa 2002

la

n sel sie uk o Vu kem ko

Tku, Aninkaistenk. 8 Salo, Turuntie 1 Tre, Aleksanterink. 27


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 – 2001 – 3

Uusi mittalaite helpottaa rintasyöpäleikkauksia Turun yliopistolliseen keskussairaalaan (TYKS) saadaan uusi laite, jonka avulla rintasyöpä voidaan leikata osalla potilaista koskematta kainalon imusolmukkeisiin. Suppeampi leikkaus nopeuttaa potilaan paranemista. Tämän ns. gammasäteilytunnistimen eli gammadetektorin kustannuksiin osallistuu Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. Miten gammasäteilytunnistin helpottaa rintasyöpäleikkauksia, vt. ylilääkäri, dosentti Timo Savunen ja erikoislääkäri, dosentti Erkki Nylamo TYKSin kirurgian klinikalta? -Rintasyöpätapauksissa potilaille on tähän saakka tehty myös kainaloleikkaus. Siinä kainalo tyhjennetään, jotta imusolmukkeet saadaan tutkittaviksi ja voidaan havaita, onko syöpä levinnyt myös kainaloon. Uuden laitteen avulla pyritään löytämään, tunnistamaan, ne tietyt imusolmukkeet, joihin syöpä ensimmäisenä leviää. Niitä kutsutaan vartijaimusolmukkeiksi. Tällöin riittää, kun poistetaan vain nämä vartijaimusolmukkeet ja jos niissä patologi havaitsee leikkauksen aikana otetun koepalan ja siitä tehdyn jääleikkeen perusteella syöpäkudosta, vasta silloin tyhjennetään koko kainalo, selvittää dosentti Nylamo. -Ideana on välttää turhia, laajoja kainaloleikkauksia niissä tapauksissa, joissa vartijaimu-solmukkeissa ei havaita syöpää. Tällöin raajojen ja ylävartalon toiminta ei samalla tavalla kärsi leikkauksesta kuin jos koko kainalo joudutaan tyhjentämään.

Toimii aivan kuin geigermittari Laitteen idea on, että rintasyöpäkasvaimeen ruiskutetaan radioaktiivista ainetta, joka kulkeutuu imuteitä pitkin yhteen tai useampaan vartijaimusolmukkeeseen. Kaikkia niitä imusolmukkeita, joihin radioaktiivinen merkkiaine hakeutuu, kutsutaan vartijaimusolmukkeiksi ja ne poistetaan leikkauksen aikana jääleiketutkimusta varten. Radioaktiivisen aineen lisäksi tutkimuksessa käytetään sinistä väriainetta. Radioaktiivinen isotooppi ei aiheuta potilaalle tai henkilökunnalle säteilyriskiä. Gammadetektorilla, joka näyttää pilkkiongelta, vartijaimusolmuke voidaan paikallistaa. - Se on siis eräänlainen radioaktiivisuuden mittaaja, sillä on sama periaate kuin geigermittarilla, dosentti Savunen lisää. -Olisimme halunneet hankkia laitteen TYKSiin jo parina edellisenä vuonna, mutta määrärahojen niukkuuden vuoksi se on jäänyt tekemättä. Ongelma tuli taas esille tämän vuoden alussa, jolloin menin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojalan juttusille, kertoo dosentti ja kirurgian klinikan vt. ylilääkäri Timo Savunen.

Syöpäyhdistys tukee laitteen hankintaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallitus teki päätöksen tulla mukaan gammasäteilytunnistimen hankintaan 50 000 markalla, joka on kolmannes laitteen hinnasta. Loput ra-

hoitetaan sairaalan budjetista. Gammadetektorin hankinnan moottorina toimi myös aktiivinen syöpäpotilas, joka oli esittänyt laitteen hankintaa kirjeitse Syöpäyhdistykselle. Syöpäyhdistys on noudattanut tiukkaa linjaa julkiselle sektorille annettavan tuen osalta. Suurimpia keräysvaroin saatuja hankintoja ovat menneinä vuosina olleet verituotteiden säteilylaite, joka hankittiin 1980-luvulla TYKSin eri klinikoiden käyttöön, ja Turun yliopistolle lahjoitettu määräaikainen lasten syöpäja veritautien tutkimusjohtajan toimi, joka saatiin 1990-luvulla. Edelliseen rahoitus tuli ”Lapsen puolesta - syöpää vastaan” -keräyksestä ja jälkimmäiseen valtakunnallisten syöpäkeräysten maakunnallisesta osuudesta. Osallistumalla nyt TYKSin kirurgian klinikan gammasäteilytunnistimen hankintaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistys tukee osaltaan Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin rintasyöpädiagnostiikan nykyaikaistamista.

Potilas paranee nopeammin Gammadetektori on ollut kokeilukäytössä jo monissa keskussairaaloissa, mutta vain Helsingissä se on jo säännöllisessä hoitokäytössä. Laite on kokeiltavana myös Turun terveyskeskuksen sairaalassa. Ulkomailla isoimmilla klinikoilla laite on ollut jo kauan käytössä. -Laitteella on pitkä sisäänajovaihe, jotta sitä voidaan käyttää luotettavasti jokapäiväisessä hoidossa, sanoo Erkki Nylamo. Leikkausaika on sama tai jopa hiukan pitempi kuin tavallisessa leikkauksessa. Potilaan kannalta lopputulos on kuitenkin positiivinen: leikkaukset saadaan kevyemmiksi, turhia suuria leikkauksia voidaan välttää ja potilas paranee nopeammin, kun yläraaja toimii eikä käsi turpoa leikkauksen jälkeen. Käden liikkuvuuteen saattaa joskus suuren leikkauksen jälkeen tulla rajoituksia. -Rintasyöpäkirurgia on kehittynyt meidän aikanamme paljon, kertoo Timo Savunen. - Silloin kun aloitimme TYKSissä apulaislääkäreinä, yleinen rintasyövän rutiinihoito oli, että leikattiin koko rinta ja alla olevat lihakset ja koko kainalo tyhjennettiin. Siitä on edetty säästäviin leikkauksiin, ja nyt uuden laitteen myötä leikkauksen jälkihaitat vähenevät entisestään. TYKSissä leikataan noin 130 rintasyöpäpotilasta vuosittain, ja saman verran leikataan Turun terveyskeskuksen sairaalassa, jossa hoidetaan turkulaiset potilaat. Aluesairaaloissa leikataan rintasyöpäpotilaita myös jonkin verran. Kaikkiaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella hoidetaan vuosittain 400-500 rintasyöpäpotilasta.

Rinnat syytä tutkia säännöllisesti Mitä varhaisemmin syöpä todetaan, sitä paremmin se kyetään hoitamaan. Jokaisen naisen on syytä tutkia rintansa ja käydä mammografiassa säännöllisesti. - Moni syöpä löytyy juuri oman tunnistuksen pe-

Dosentit Erkki Nylamo (vas.) ja Timo Savunen Turun yliopistollisen keskussairaalan kirurgian klinikalta ovat tyytyväisiä saadessaan klinikalle loppukesällä uuden gammasäteilytunnistimen, jonka avulla voidaan entistä useammin välttää suuri rintaleikkaus. Laitteen kustannuksista kolmanneksen maksaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. rusteella, ja osan huomaa esimerkiksi gynekologi vuositarkastuksessa. Noin puolet ilmenee mammografiakuvauksessa, Erkki Nylamo kertoo. Jos kyhmy löytyy, pitäisi tehdä mammografiakuvaus ja ottaa kyhmystä neulanäyte, jonka usein ottaa röntgenlääkäri mammografiakuvauksessa ultraääntä apuna käyttäen. Pienistä muutoksista ei aina saa näytettä, ne on vain leikkauksella poistettava tutkittavaksi. Joskus näyte voi olla negatiivinen, vaikka kyseessä olisikin syöpä. Perusperiaate on, että kyhmy poistetaan joka tapauksessa. Joskus näyte tutkitaan vasta leikkauksessa, mutta tästä käytännöstä pyri-

tään eroon ja varhaisvaiheen neulanäytettä pyritään tehostamaan.

Leikkaus, säde- ja sytostaattihoito Jos syöpä todetaan, TYKSissä leikkaukseen pääsee kiirehuippuja lukuun ottamatta yleensä jo parissa viikossa. Joskus voi päästä leikkaukseen jopa seuraavana päivänä. - Parissa viikossa syöpä ei ehdi kasvaa, mutta psyykkisesti odottaminen tietenkin rasittaa potilasta, Timo Savunen sanoo. Leikkauksen jälkeen 3-4 päivän kuluttua pääsee kotiin.

- Hoitoaikojen jatkuva lyhentäminen ei saa olla itsetarkoitus. Sairaanhoidon tavoite ei ole hoitoajan lyhentäminen vaan potilaan hoitaminen, sanoo Erkki Nylamo. Leikkauksen jälkeen annetaan sädehoitoa, joka kestää 5-6 viikkoa ja joka alkaa noin kuukauden kuluttua leikkauksesta. - Seurauksena on usein vain ihon kuumotus, kuin olisi ottanut liikaa aurinkoa. Leikkauksen ja sädehoidon lisäksi annetaan sytostaattilääkehoitoa, joka on lisääntymässä. Sillä halutaan varmistaa, ettei syöpä ole levinnyt tai myöhemmin uusi. Uudet sytostaatit ovat tehokkaita, mutta kalliita. Myös hormonihoito

on yleisesti käytössä ja hoito räätälöidään aina potilaan ja hänen syöpätyyppinsä mukaan. -Jälkitarkastuksia on sairaalassa tehtävän perustarkastuksen jälkeen puolen vuoden tai vuoden välein. Jälkiseuranta voidaan usein tehdä myös omassa terveyskeskuksessa, sillä se sisältää useimmiten vain tunnustelun ja mammografiakuvauksen, dosentti Nylamo toteaa. Rintasyöpäpotilaat ovat useimmiten 45-60-vuotiaita. Alle 30-vuotiaillakin rintasyöpää esiintyy, mutta se on hyvin harvinaista. Teksti ja kuva: Paula Heino

Tutki rintasi säännöllisesti

1. Katso peilistä

2. Tunnustele sormilla

Asetu ylävartalo paljaana peilin eteen kädet alhaalla. Nosta sitten kädet pään yläpuolelle. Tarkkaile liikkeen aikana, onko rinnoissa tai nänneissä muodonmuutos, sisäänvetäytymä tai ihottumaa

Tunnustele rintasi säännöllisesti kerran kuukaudessa. Rintarauhasen tunnustelu onnistuu parhaiten selinmakuulla tai suihkussa. Saippuan tai voiteen käyttö helpottaa. Mahdollisiin uusiin muutoksiin tulee kiinnittää huomiota. Tunnustelun avulla on mahdollista löytää kyhmyjä tai muita löydöksiä, mutta niiden laadun selvittäminen edellyttää lisätutkimuksia (mammografia, ultraäänitutkimus, neulakokeet).

3. Muutokset, jotka vaativat varmennustutkimuksia - kyhmy tai kovettuma - rinnan ihon tai nännin sisäänvetäytymä - ihottuma tai haavautuma nännipihassa tai nännissä - eritystä rinnasta (verensekainen tai verinen)


4 – N:o 2 – 2001

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

UAHT SSÄ TAPVILINÄ N MIE

Merkkipäivärahat syöpätutkimukseen Professori Matti Grönroosin täyttäessä 70-vuotta, esitti hän toivomuksenaan, että kukkien ja lahjojen sijasta muistettaisiin Moikoisten Syöväntutkimussäätiön professori Matti Grönroosin rahastoa. Päivänsankarin toivomusta noudatettiin kiitettävästi ja gynekologisen syövän tieteellisen tutkimuksen tukemiseen perustetun rahaston pääoma karttui 20.000 markalla. Professori Matti Grönroos (oik.) luovutti lahjashekin Moikoisten Syöväntutkimussäätiön hallituksen puheenjohtajalle, kauppatieteiden tohtori h.c. Matti Koivurinnalle ja varapuheenjohtaja, professori Seppo Pyrhöselle.

Verkostoyhteistyöhanketta edistettiin Turussa Juhannusviikolla järjestettiin Turku - Tukholma - Tallinna verkostoyhteistyöhankkeen kokous Turussa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen koordinoima projekti sai varoja Pohjoismaiden Ministerineuvoston Baltian maiden ja luoteisVenäjän apurahaohjelmasta. Projektin tarkoituksena on rintasyövän varhaistoteamisen edistäminen Virossa. Kokoustauolla ehdittiin yhteiseen valokuvaan. Sulev Ulp (oik.) työskentelee Tarton yliopistoklinikan radiologian palveluosaston johtajana, Kersti Jaigma on Viron Syöpäyhdistyksen sihteeri, Tiina Vättö toimii Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Rintatutkimuskeskuksen vastaavana hoitajana ja Osmo Räsänen vastaavana lääkärinä, Andres Jaigma on Viron Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja, Indrek Oro on Viron onkologisen keskuksen ylilääkäri ja Kari Ojala Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja.

Saammeko esitellä SoLight, uusi TRUE LIFE-rintaproteesi, joka on – 25% kevyempi kuin vastaavat mallit – erityisestä silikonimateriaalista ja jolla on ilmava takaosa, joka mahdollistaa viileän tunteen Rintaproteesien mukana kauniit Prinsessa rintaliivit. Kokeiltavana poliklinikka Karinassa, Itäinen Pitkäkatu 30 B, Turku.

SCANDINAVIA AB

Ormuspellontie 12, 00700 Helsinki Puh. 09-350 7630 Fax 350 76338

Tukea syöväntorjuntatyölle Osastoapulainen Irja Uusitalon Koski tl:stä viettäessä kuluvan vuoden huhtikuussa merkkipäiväänsä, halusi hän ohjata mahdolliset huomionosoitukset Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle käytettäväksi syöväntorjuntatyöhön. Lahjavaroja kertyi kaikkiaan 18.500 markkaa, jotka hän yhdessä sisarensa, maitotilaneuvoja Aila Uusitalon (vas.) kanssa kävi luovuttamassa yhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojalalle.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 – 2001 – 5

15 årigt förtroendeuppdrag avslutas i höst Henrik Gustafsson lämnar styrtelseplatsen Kontakterna med Åbo fortsätter i god anda Tredje sektorn fyller ut luckor i de samhälleliga resurserna, säger Henrik Gustafsson. I höst lämnar han Sydvästra Finlands Cancerförening... ...efter ca 15 år som dess styrelsemedlem. Fritidshuset på Herrö på Lemland är en viktig plats för Henrik och Siv Gustafsson. Nu blir han pensionär på heltid, Ålänningen Henrik Gustafsson. Från arbetet som landshövding har han varit pensionerad ett par år vid det här laget men från och med i höst lämnar han posten som styrelsemedlem inom Sydvästra Finlands Cancerförening, ett förtroendeuppdrag han haft sedan mitten av 1980-talet. - Samarbetet mellan ch Åland har alltid varit gott och är det också efter det att man på Åland grundade en egen cancerförening. Sydvästra Finlands Cancerförening är en fadder för Ålands Cancerförening och cancerarbetet på Åland, säger Gustafsson. Ålands Cancerförening grundades år 1985 på initiativ av och med stor support av Sydvästra Finlands Cancerförening. Bakom det stod dels behovet av medicinsk verksamhet och stöd för patienter och anhöriga s.a.s. på hemmaplan, dels ett behov att kunna idka en egen verksamhet, bl.a. ekonomisk verksamhet i form av insamlingar och erhålla stöd från åländska penningautomatföreningen. Med i bilden fanns också ett naturligt behov för Ålänningarna att få hantera cancerfrågorna på sitt eget modersmål, svenska. - De första åren fick vi mycket stöd och ekonomisk hjälp av Sydvästra Finlands Cancerförening och det är vi ytterst tacksamma för, säger Henrik Gustafsson, som var den åländska föreningens första ordförande.

Anpassad verksamhet Som egen förening har Ålands Cancerförening möjlighet att idka en egen, anpassad och skräddarsydd verksamhet. Man har anpassat verksamheten till de egna förhållandena och man kan ha egen uppläggning av insamlingarna. Man gör egna insamlingar och man placerar även pengar i en egen fond, Ålands Cancerfond, som senare sammankopplades med Folkhälsans Cancerfond till en stiftelse med god ekonomi. Den ekonomiska verksamheten har bl.a. resulterat i att man sedan slutet av 1980-talet har en skild cancersjukskötare vid Ålands Centralsjukhus. Föreningen har också en verksamhetsledare som aktivt är i kontakt till andra föreningar, inte minst Åbo. - Avkastningen används för att stöda cancerpatienter och deras anhöriga. Det är fråga om att fylla luckor som samhällets resurser trots allt har. Det är oerhört viktigt att man på Åland har en egen cancersjukskötare som kan ta hand om patienter på ett annat sätt än den ordinarie personalen. - Cancersjukskötaren är i kontinuerlig kontakt med Åbo Universitets Centralsjukhus, där ju åländska patienter får medicinsk vård som t.ex. strålbehandling. Vi har ett gott samarbete med Ålands Centralsjukhus, med ÅUCS och med Sydvästra Finlands Cancerförening, säger Gustafsson.

Långa och dyra vårdresor För åländska cancerpatienter är vården förknippat med långa resor och kostnader efter det. En av den åländska förerningens viktigare uppgifter är att försöka påverka så att patienterna och deras familjer kan få ekonomiskt stöd för resorna. - Vi uppmärksamgör kommuner, landskapet och myndigheter på problemet med resor och utgifter för att få strålbehandling. I praktiken fungerar resorna bra och här har vi värdefull hjälp av Sydvästra Finlands Cancerförening. På patienthemmet i Åbo har man specialarrangemang för åländska besökare och Ålands Cancerförening står för en del av kostnaderna. Allra helst åker man av och an med flyg samma dag och det fungerar många gånger, säger Henrik Gustafsson. Att drabbas av cancer och ta del av vården och rehabiliteringen är en stor och angelägen sak. Information och diskussioner är viktiga för att patienten skall känna sig så trygg som det bara är möjligt. För åländska cancerpatienter handlar det om att få information på svenska. - Kring cancer finns det många frågor att besvara, dels medicinska och dels psykosociala. Det är viktigt att få prata, lyssna och få besked. Åländska cancerpatienter som besöker Åbo får varierande information på sitt modersmål, en del bra information, andra mindre bra. Ålänningar talar svenska men det finns överraskande många som reder sig på finska även om de inte trott det. Informationen går hem men att få den på finska i stället för svenska kan ge en känsla av osäkerhet. Då det gäller själva sjukdomen är det nog ett rimligt krav att man skall få information på sitt modersmål, säger Gustafsson.

Svenska modeller i bruk Ålands Cancerförening har av logiska skäl aktiva kontakter till föreningar som verkar på svenska. Bland finländska föreningar kan nämnas Vasa cancerförerning. Vidare har man naturligt nog goda kontakter till cancerorganisationer i Sverige. - Att kommunicera med Åboföreningen är inte alltid så enkelt för ålänningarna. Vi har flera ergna länkar till olika organisationer men kontakterna med Sydvästra Finlands Cancerförening består nog. Bra är också att dess tidning har svenska sidor. I Sverige har man inga länsföreningar som i Finland men vi har goda kontakter t.ex. till Cancerfonden i Sverige, säger Gustafsson. Ålands Cancerförerning har bl.a. tagit in en svensk rehabiliteringsmodell till Finland. Svenskarnas modell bygger på anpassning, på att både patienten och dennes familj lär sig leva med cancer. - Den medicinska delen är en sak, den mentala en annan. Inom ramen för rehabilite-

ringsprogrammet samlas alla berörda personer och alla får ta del av den mentala rehabiliteringen, säger Gustafsson.

Viktig tredje sektor Från Sverige har man vidare lånat ”projekt skolväskan” -ett informationspaket om cancer och tobak i skolorna -samt öppet hus en eller två dagar per år. Sistnämnda omfattar även specialistläkare på plats som besökarna kan konsultera. - Öppet hus är ett uppskattat evenemang. Besökarna kan få råd och specialhjälp utan att besöka eller belasta den allmänna sjukvården. Det är ett sätt att sänka tröskeln, säger Gustafsson. Han anser att tredje sektorn, som cancerföreningarna är en del av, behövs mer än någonsin i dagens samhälle. - Tredje sektorn behövs för att bevaka patienternas och deras anhörigas behov och intressen. Cancerföreningarna utför viktigt arbete som samhällsmaskineriet av olika orsaker kanske inte tagit sig an. - Ett exempel på ett aktuellt behov är att Ålands Centralsjukhus nödvändigtvis skulle behöva en egen onkolog. I 15 16 år har specialister från Åbo kommit till Åland regelbundet varje vecka, en sak som Sydvästra Finlands Cancerförening hjälpt oss med, säger Gustafsson. Ålands Cancerförening blev år 1997 egen medlem av den finländska riksorganisationen. Henrik Gustafsson är åländska föreningens första ordförande. Han har numera gett över ordförandeklubban till nya krafter och samma sker med hans plats i styrelsen för Sydvästra Finlands Cancerförening då han i höst lämnar den posten. Han efterträdde ålänningen Henrik Dahlman i mitten av 1980-talet. Vem som efterträder Gustafsson i styrelsen är en öppen fråga än så länge men i åländskt perspektiv önskar man en ålänning på posten. Kontakterna till fadderföreningen är viktiga. - Styrelsens inflytande har minskat efter att man grundade arbetsutskott. Men styrelseuppdraget är både nyttigt och givande. Medlemmarna är aktiva och engagerade, har fått många personliga vänner tack vare styrelseuppdraget. En gång per år möts styrelsen för Sydvästra Finlands Cancerförening på Åland, säger Henrik Gustafsson. Han verkade som Ålands landshövding från 1982 till pensioneringen våren 1999. Helt lämnar han inte organisationslivet efter att han lämnar styrelseposten i Sydvästra Finlands Cancerförening. Henrik Gustafsson är fortsättningsvis ordförande för Ålands Kulturstiftelse r.f. en organisation som via fonder understöder åländskt kulturliv. Men i övrigt blir det mer och mer tid för Henrik och Siv Gustafsson att umgås med barn och barnbarn samt vistas på fritidshuset på Herrö på Lemland, fasta Ålands sydligaste udde. Text och foto: Henrik Laurén

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksessa toimiminen on ollut mielenkiintoista ja antoisaa. Olen saanut hyviä ystäviä sen kautta, toteaa emeritusmaaherra Henrik Gustafsson

15 vuotta kestänyt luottamustehtävä päättyy yhteydet Turkuun jatkuvat hyvässä hengessä Syksyllä ahvenanmaalaisesta Henrik Gustafssonista tulee täysipäiväinen eläkeläinen. Hän on ollut pari vuotta eläkkeellä maaherran virasta mutta nyt syksyllä hän jättää hallituspaikkansa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä. Tämän tehtävän hän on hoitanut 1980luvun puolivälistä saakka. - Yhteistyö Turun ja Ahvenanmaan välillä on aina ollut hyvä ja on näin jatkunut myös senkin jälkeen, kun Ahvenanmaalla perustettiin oma yhdistys. Lounas-Suomen Syöpäyhdistys on Ålands Cancerföregin ja sen toiminnan kummina, Henrik Gustafsson toteaa. Ålands Cancerförening perustettiin vuonna 1985 LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen aloitteesta ja sen arvokkaalla tuella. Ålands Cancerförening perustettiin syöpähoidon ja kuntoutuksen tarpeesta kotiseudulla. Toinen syy perustamiseen oli mahdollisuus järjestää omaa toimintaa mm. keräysten ja muun taloudellisen toiminnan osalta. Kuvioihin kuuluu myös tarve saada käsitellä syöpää koskevia asioita omalla kielellään eli ruotsiksi. - Alkuvuosina saimme paljon tukea ja taloudellista apua Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä. Tästä avusta olemme erittäin kiitollisia, Gustafsson sanoo. Ålands Cancerförening on

myötävaikuttanut siihen, että maakunnan keskussairaalassa on erikoistunut syöpäsairaanhoitaja. Yhdistyksellä on myös oma toiminnanjohtaja, joka vastaa sekä yhdistyksen toiminnasta että yhteyksistä muihin yhdistyksiin ja sairaaloihin, mm. Turkuun.

Pitkät, kalliit matkat Ahvenanmaalaisille syöpäpotilaille hoito merkitsee matkoja sädehoitoon Turkuun. Matkat vievät aikaa, voimaa ja rahaa. Ahvenanmaan yhdistyksen tärkeimpiä tehtäviä on myötävaikuttaa siihen, että potilaat ja heidän perhejäsenensät voivat saada tukea matkoja varten. Välillä yövytään Turussa potilashotelli Turun Karinassa, välillä ehtii tehdä meno-paluumatkan lentokoneella saman päivän aikana. - Monelle ahvenanmaalaiselle suomen kieli on vaikea. Varsinkin kun kärsii sairaudesta oma äidinkieli on tärkeä. Välillä tämä asia onnistuu hyvin, välillä huonommin Turussa. Varsinkin lääketieteelisissä asioissa äidinkieli on tärkeä mutta myös kuntoutuksessa, Henrik Gustafsson toteaa.

Ideoita Ruotsista Ålands Cancerförening on

luonnollisesti yhteydessä Ruotsin syöpäjärjestöihin ja sieltä on hankittu mm. kuntoutus- ja sopeutumisvalmennusohjelma sekä tiedotuspaketti koululaisille. Lisäksi yhdistys järjestää yhdistyksen avoimien ovien päivän pari kertaa vuodessa. - Kolmannella sektorilla, mihin mm. syöpäyhdistykset kuuluvat, on tärkeä tehtävä täyttää niitä aukkoja, jotka aina syntyvät yhteiskunnallisessa hoitojärjestelmässä, Gustafsson sanoo. Ålands Cancerförening perustettiin vuonna 1985 ja 1997 se liittyi omana järjestönä valtakunnalliseen keskusjärjestöön. Henrik Gustafsson on yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja mutta tehtävä on sitten jätetty uusille voimille. Näin käy myös syksyllä, kun Gustafsson 15 vuoden jälkeen jättää LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen hallituksen. - Jätän hallituksen paikan mutta Ahvenanmaan yhdistyksen kontaktit Turkuun jatkuvat hyvässä hengessä. Tehtävä on ollut mielenkiintoinen ja antoisa, olen mm. saanut hyviä ystäviä sen kautta, Henrik Gustafsson toteaa. Teksti ja kuvat: Henrik Laurén

Henrik ja Siv Gustafsson viettävät paljon aikaa mökillään Herrön niemellä Lemlandilla. Syksyllä emeritusmaaherra Henrik Gustafsson jättää Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen 15 vuoden jälkeen.


6 – N:o 2 – 2001

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Suomen Kansallisoopperan luvalla Photo Kari Hakli

Kuningasbasso

Matti Salminen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen 50-vuotishyväntekeväisyyskonsertissa Turun Messukeskuksessa 14.12.2001 klo 19.30. Mukana myös oopperalaulajat

Camilla Nylund Helena Juntunen Gabriel Suovanen sekä

Turun Filharmoninen orkesteri johtajanaan Pertti Pekkanen Turun Linnan Kamarikuoro johtajanaan Heikki Seppänen

Pääsyliput 300 markkaa ennakolta Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Monitoimitalo Karinan neuvonnasta, Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku ja Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen neuvonnasta, Seiskarinkatu 35, Turku, päivittäin klo 8-22 välisenä aikana, puh. 022657666.Sähköposti virpi.palin@lssy.fi, tai telefax 02-2657 668. Pääsylippujen ennakkomyynti alkaa keskiviikkona 5.9.2001.

Pertti Pekkanen, kapellimestari

Helena Juntunen, sopraano

Camilla Nylund, sopraano

Gabriel Suovanen, baritoni


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 – 2001 – 7

Tyylikäs tuulahdus hyvää tahtoa

Naistoimikunta kerää varoja syöpäpotilaille Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen naistoimikunta on tunnettu etenkin joka vuotisista muotinäytöksistään. Rouvat esittelevät niissä yleensä satapäiselle yleisölle turkulaisten liikkeiden luomuksia. Kaikki tulot menevät lyhentämättöminä syöpäpotilaiden hyväksi. Asusteet löytävät ostettuina tiensä usein rouvien omiinkin kaappeihin. Tyyli on nimittäin tärkeää näille hyväntekijöille, ja kauneus. He osaavat tuoda syöpäpotilaiden arkeen iloa ja piristystä. Naisten hyväntekeväisyysinto ei rajoitu pelkästään varojen keräämiseen erilaisilla tempauksilla ja arpajaisilla. Esimerkiksi TYKS:n leukemiapotilaille on hankittu uudet videolaitteet Tertti Pietilän yksityisellä avulla. Hän luovutti kaikki lahjavarat syöpäpotilaiden hyväksi valmistuttuaan aikuisylioppilaaksi pari vuotta sitten. Toisen naistoimikunnan jäsenen, Raija Ståhlbergin 60vuotispäivien lahjarahoilla pystyttiin puolestaan hankkimaan uusi papa-tutkimuspöytä Poliklinikka Karinaan. Myös monet muut toimikunnan jäsenet ovat tehneet vastaavanlaisia yksityisiä lahjoituksia syöpäpotilaille. Perinteen aloitti toimikunnan puheenjohtaja, Merja Ylismäki-Nerjanto, jonka 50-vuotispäivien lahjava-

roilla hankittiin televisioita lapsisyöpäpotilaille. Naistoimikunta hankkii vuosittain yhteensä 40 000 - 50 000 markkaa käytettäväksi syöpäpotilaiden hyväksi.

kittu niin tutkimustuoleja, infuusiopumppuja kuin uusia tapetteja ja viherkasvejakin ja kaikkea siltä väliltä. Osa varoista lahjoitetaan aina pääyhdistyksen projekteihin.

Nuoret sydäntä lähellä

Kiitos yhteistyökumppaneille

Naistoimikunta sai alkunsa yli 27 vuotta sitten, kun pääosin TYKS:n lääkärien rouvista koostunut ystäväpiiri halusi parantaa syöpäpotilaiden sairaalaolosuhteita. He ovat sittemmin keskittyneet erityisesti nuorten sekä naispotilaiden auttamiseen ja ilahduttamiseen. ”Tarve on pohjaton. Meillä on pienenä toimikuntana luonnollisesti pienet resurssit, mutta helpotamme potilaiden elämää mahdollisuuksiemme mukaan”, kertoo alusta asti naistoimikunnan puheenjohtajana toiminut Merja Ylismäki-Nerjanto. ”Moni pieneltä tuntuva asia voikin olla tärkeää. Esimerkiksi eräälle osastolle hankkimamme kahviautomaatti, johon muuten ostimme alussa kahvinpurutkin, saavutti suuren suosion ja varmasti piristi potilaita”, uskoo Leena Jaakkola. Naiset ovat vuosien varrella olleet isompien ja pienimpien hankintojen takana. On han-

Lounais-Suomen yritykset ja yksityiset ihmiset suhtautuvat naistoimikunnan työhön hyvin positiivisesti. ”Meillä on jokaisella tietyt yritykset mistä aina saamme arpajaisiimme palkinnot. Lisäksi saamme helposti myytyä pääsylippuja tilaisuuksiimme. Haluamme siksi kiittää kaikkia näitä yhteistyökumppaneitamme, jotka vuodesta toiseen osallistuvat hyvän asian tukemiseen. Esimerkiksi Liedon Säästöpankki on jo vuosia ollut tärkeä työmme tukija”, Merja Ylismäki-Nerjanto korostaa. ”Hyväntekeväisyys, muita kuin lapsipotilaita kohtaan, on hiipunut viime vuosina. Siksi me haluamme kiinnittää huomion myös nuoriso- ja naispotilaiden olosuhteisiin. Olemme tosin mekin olleet mukana lapsipotilaiden auttamisessa, koska sehän on tärkeää”, Tertti Pietilä muistuttaa. Teksti: Anu Haveri Kuva: Matti Äärilä

Kahdeksan naistoimikunnan jäsentä ehti valokuvaan. Yhteensä jäseniä on kolmetoista. Vasemmalta: Leena Jaakkola, Kirsti Salmela, Raija Ståhlberg, Tertti Pietilä, Merja Ylismäki-Nerjanto, Regina Marttila-Lehto, Kristiina Ståhlberg ja Leena Grönroos. Kuvasta puuttuvat Milla Erkkola, Asla Hansén, Sirpa Lehmuskoski, Paula Leppä ja Mari Sillanpää.

Kuvanlaadun uusi standardi mammografiaan: KODAK MIN-R 2000 filmi/ vahvistuslevy-yhdistelmä Sammon yrityskonttori palveluksessasi Haluamme palvella Sinua monien kanavien kautta: konttoreiden henkilökohtaisen palvelun lisäksi käytettävissäsi ovat aina ajasta ja paikasta riippumatta myös monipuoliset verkkopalvelumme osoitteessa www.sampo.fi/yrityspalvelut. Pääasia on, että Sinä saat hoidettua rutiinisi mahdollisimman vaivattomasti ja yksilölliset kauaskantoisetkin sitoumuksesi joustavasti.

Yritysyksikkö


8 – N:o 2 – 2001

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Kuoleman ja surun kohtaaminen kuuluu auttajan työhön Vakavan sairauden yhteydessä kuoleman kohtaaminen kuuluu paitsi potilaan ja hänen läheistensä, myös häntä hoitavien ammattilaisten elämään. Mikä kantaa työssä? -Lääkärit ovat tottuneet nimeämään asioita ja puhumaan syy- ja seuraussuhteista. Kuolema on heille sairauksien lopputulos. Hoitajat viettävät potilaiden kanssa tunnetusti enemmän aikaa kuin lääkärit ja he puhuvat useammin kuolemasta yksinkertaisesti elämään liittyvänä asiana. Heidän suhtautumistaan kuolevaan potilaaseen ratkaisee pitkälti työyhteisön normit ja toimintatavat. Lääkärit sitoutuvat enemmän oman ammattikuntansa normeihin, tiivistää LT Gustaf Molander, joka on tutkinut ammattiauttajien kokemuksia jaksamisestaan kuolevien hoidossa.

Kuolema on perheen sairaus Hoitajat kokevat usein joutuvansa tunnepuristuksiin potilaan ja tämän läheisten välissä. Potilas haluaa mielellään säästää läheisiään, varsinkin lapsiaan vaikeilta asioilta ja purkaa näin vaikeat ja kielteiset tunteensa hoitajiin. Potilas luottaa näin siihen, että tilanne pysyy hallinnassa, kun kuuntelijana on ammatti-ihminen, joka on sopivan ammattietäisyyden päässä. Potilaan halu suojella läheisiään voi joskus käydä hoitajalle raskaaksi, kun hän joutuu tavallaan hoitamaan koko perheen ihmissuhteita. Purkupalaverien jär-

jestäminen potilaan kuoleman jälkeen auttaa henkilökuntaa purkamaan tuntojaan, jos hoitava yhteisö on tottunut tukemaan toisiaan.

Kanssaihmisen kadottaminen Potilaan kuolema, niin kuin elämän ja kuoleman raja yleensäkin, on ammattilaisellekin vaikea ymmärtää. Minne katoaa ihminen, joka juuri äsken oli läsnä keskuudessamme ja puhui kanssani? Kuinka pystyn jatkamaan heti uuden potilaan kanssa? - Monissa yhteisöissä keskustellaan paljon, tulisiko kuollut potilas pyrkiä hoitamaan mahdollisimman pian pois osastolta, vai pitäisikö erkanemista potilaasta pitkittää ja tavallaan yrittää ymmärtää hänen poistumistaan? Kannatan itse ajatusta, että tarvitaan jonkinlainen aika siirtää kuollut muistojen maailmaan. Jokainenhan meistä itsekin toivoisi tulevansa muistetuksi ja kaivatuksi, pohtii lääketieteen tohtori ja psykologi Gustaf Molander Helsingin yliopistosta. Elämästä poistuva ruumis on edelleen tabu, josta puhuminen on meille vaikeaa. Jokainen kohtaa siinä aina myös oman itsensä ja tulevan kuolemansa. Kuolevan hoitamisessa on tärkeä tunnistaa oma suhtautumisensa omaan tulevaan kuolemaansa. Hoitavan ammattilaisen on toisaalta kuunneltava itseään ja oivallettava oma rajallisuutensa suhteessa hoidettavaan. - Käytännössä toivoisi huomiota kiinnitettävän tilanteisiin, joissa hoitaja on juuri saattanut potilaansa elämän ja kuoleman rajalle.

Potilaan hyvä olo tekee hyvää hoitajallekin Molanderin haastattelemat hoitajat viestittivät usein saavansa voimia silkasta potilaan hoitamisen ilosta. Henkilökunta on tyytyväinen pystyessään auttamaan ja saamaan potilaansa hyvälle ja rauhalliselle mielelle. Jos potilas kykeni käsittelemään mieltään painavat vaikeat asiat ja saamaan katkeruuden ja pahan mielen tilalle kiitollisuutta ennen kuolemaansa, se tukee myös hoitajan jaksamista. Oman elämän rajallisuuden toteaminen ja ymmärtäminen ja elämästä nauttiminen juuri siksi ovat työn positiivisia puolia. Omat ihmissuhteet ja oma elämä pystyttiin sen rajallisuuden vuoksi arvostamaan korkeammalle kuin muutoin ja tämä antoi puolestaan lisää voimia jaksamiseen. Työyhteisön muilta jäseniltä tuleva kiitos on myös tärkeä jaksamisen virtaa antava asia. -Vanhaa ihmistä auttaa kuoleman edessä mahdollisuus tehdä tiliä oman eletyn elämänsä kanssa. Muistojaan kertaamalla vanhukset sulattavat myös kielteisiä kokemuksiaan. Tyydyttävän ja eletyn elämän tuntuinen elämä helpottaa lähtöä. Mahdollisuus purkaa potilaan kanssa tämän elämänkokemuksia voi tukea myös hoitajien jaksamista. Tämä kuuntelijan ja purkajan rooli osuukin usein hoitajille, koska potilaan läheiset eivät yleensä jaksa hyväksyä ajatusta läheisensä kuolemasta eivätkä näin ole valmiita puhumaan lähestyvästä kuolemasta.

”Lääkäri käyttäytyy vaikean tilanteen edessä niin kuin muutkin ihmiset. Koska lääkäri työskentelee elävien ja tuntevien ihmisen kanssa, hän joutuu toistuvasti tekemisiin ilmiöiden kanssa, jotka koskettavat häntä syvästi myös henkilökohtaisella tasolla. Lääkäri joutuu tavalla tai toisella vastaamaan potilaan hätään, kipuun, ahdistukseen, pelkoon, vihaan, aggressiivisuuteen, eli kaikkiin niihin vaikeisiin ja tuhoaviin inhimillisen kokemisen ja käyttäytymisen muotoihin, jotka kuuluvat ihmisenä olemisen varjopuoliin. Yleensä lääkäri kykenee paitsi nopeaan ja rationaaliseen päätöksentekoon - myös äärimmäisissä tilanteissa ja kykenee myös säilyttämään inhimillisen kosketuksen kärsivään lähimmäiseen. Kosketuksen, jota myös empatiaksi sanotaan. Jos tilanne alkaa muodostua lääkärille emotionaalisesti kestämättömäksi, hän asettaa rationaalisen päätöksenteon empatian edelle. Potilaan selviytymisen kannalta tämä on yleensä viisasta, vaikka lääkäri tuntuisikin etäiseltä, kylmäkiskoiselta tai jopa avoimen tylyltä. Lääkärin jatkuva, ikään kuin ohjelmallinen epäystävällisyys ja kovuus potilaitaan kohtaan kertoo sen sijaan lääkärin keinojen loppumisesta. Tällöin työn henkinen kuormitus ylittää lääkärin kestokyvyn. Keinojen loppuessa lääkäri sulkee itsensä tilanteen ulkopuolelle ja keskittyy vain tekniseen suorittamiseen. Tämä on ennen pitkää kestämätön tilanne paitsi potilaille, myös lääkärille itselleen.” - Dosentti Raimo Puustinen Helsingin lääkäripäivillä 2001. ”On sanottu, että lääkärin ammatti on mahdoton ammatti. On tiedettävä ja osattava aina vain enemmän ja oltava samanaikaisesti etäinen ja viileä asiantuntija ja toisen kärsimyksiin eläytyvä ihminen, jolla vielä on hyvät ja huonot päivänsä. Usko teknologian ja lääkärien kaikkivoipaisuuteen ja virheettömyyteen on luonut odotuksia täydellisyydestä, jossa jokainen virhe merkitsee tunarointia, laiminlyöntiä tai taitamattomuutta. Tämän ajattelun takana on kapea-alainen, insinööritieteiden luoma maailmankuva. Siinä ihminen on osiensa summa, koneenkaltainen yksikkö ja lääkäri insinööri, joka mittareidensa avulla tunnistaa toimintahäiriöiden viat ja korjaa ne käsikirjojen mukaan. Lääkärin työ ei ole virheiden välttämistä, sen kääntöpuoli on hyvän tekeminen ja toisen auttaminen. Myös lääkäreille sattuu virheitä, eniten silloin, kun lääkäri on väsynyt, stressaantunut, ympäristön häiritsemä tai toimii vieraassa ympäristössä. Potilas on aina oikeassa, silloin, kun hän kertoo ja kuvaa oireitaan, sillä ne ovat hänen kokemuksellista todellisuuttaan ja siis tosia mutta usein myös arvioidessaan oireiden syytä. Vain potilas itse tietää, minkä arvon hän asettaa elämän pituudelle tai sen laadulle tai kuoleman vaaralle.”- Arkkiatri Risto Pelkonen, Helsingin lääkäripäivillä 2001. Lääkärin työ ei ole virheiden välttämistä, sen kääntöpuoli on hyvän tekeminen ja toisen auttaminen, toteaa arkkiatri Risto Pelkonen

Jostain se voima vain tulee Lapsisyöpäpotilaat ja heidän perheensä kohtaloineen tulevat hyvin lähelle myös heitä hoitavia ammattilaisia TYKSin osastoilla . - Joskus tuntuu, että liiankin lähelle ja että työ on vienyt liian suuren osan elämästä, mutta sitten sitä vain jaksaa. Tämä työ on rankkaa, mutta hyvin antavaa, tiivistää apulaisosastonhoitaja Tuula Tuomarila, joka on työskennellyt lapsisyöpäpotilaiden osastolla runsaat parikymmentä vuotta.

Kyllä nämä asiat kotiinkin seuraavat

Apulaisosastonhoitaja Tuula Tuomarilan, joka on työskennellyt lapsisyöpäpotilaiden osastolla parikymmentä vuotta, mielestä tässä työssä elämänarvot loksahtavat kohdalleen. Elämän arvokkuuden näkee varmasti toisin kuin monessa muussa työssä.

Henkisesti raskasta hoitotyötä tekeviä hoitajia neuvotaan suhtautumaan työhönsä tietyllä ammatillisella viileydellä, jotta työtä jaksaisi tehdä. - Valehtelisin, jos väittäisin, että teen tätä ”vain työnä”, joka jää taakse kun painan TYKSin oven illalla kiinni. Kyllä nämä ihmiset niin lapset kuin perheetkin, seuraavat usein ajatuksissa kotiin. Tässä työssä tunteet ovat väkisinkin mukana, eihän sitä muuten voisi tehdä. Meidän osastollamme hoidettavana ovat yhtä lailla vanhemmat kuin lapsetkin.

Läheisyys vanhempien kanssa on yksi osa perheen kokonaishoitoa. Osastolta pidetään yhteyttä myös kotona hoidettavien syöpälasten vanhempiin. Päivittäiset puhelinkontaktit ovat tärkeä tukilenkki koteihin. - On uskomatonta, miten paljon vanhemmat jaksavat ja millaisia jaksamisen tarinoita heidän kodeistaan löytyy. Kotonahan myös kuolee vakavasti sairaita lapsia. Jos me voimme heitä hiukankin tukea yhteydenpidollamme, meidän tehtävänämme on se tehdä. Silloin kun lapsi menetetään, ovat tunteet aina yhteisiä ja raskaita, koska perheet tulevat hoitojen aikana hyvin läheisiksi. Perheiden kanssa pidetään yhteyttä yleensä vielä lapsen kuolemankin jälkeen. Jos riippuvuus tuntuu jäävän päälle liian pitkäksi aikaa, on meidän tietysti hellävaraisesti potkittava heitä jatkamaan elämäänsä. Suruunkaan ei saa ankkuroitua loputtomiin, pohtii Tuula Tuomarila.

tavat lääkärit kuulevat meitä hoitajia vaikeissa päätöksissä ja keskustelussa ovat luonnollisesti mukana myös vanhemmat. Kuolemantapaukset eivät meillä onneksi ole jokapäiväisiä. Henkilökunnan on tärkeää päästä puhumaan työn raskaista vaiheista ja potilaan menetyksistä. Parhaiten se ehkä sujuu juuri osaston omassa piirissä. Jokainen tuntuu hakevan itselleen sopivan kuuntelijan. Itse huomaan purkavani pahaa oloani ystäville, myös luonnossa liikkuminen auttaa minua. Tässä työssä elämänarvot loksahtavat kohdalleen. Elämän arvokkuuden näkee varmasti toisin kuin monessa muussa työssä. Ja omien, nyt jo aikuisten, lasten kanssa ei yleensä hermostunut turhasta eikä ihan pieneen nahisteluun tullut kiinnittäneeksi huomiota. Parasta palautetta työssä saa tietysti juuri lapsipotilailta, joilta löytyy uskomatonta voimaa ja kestävyyttä. Raskaidenkin hoitojen jälkeen he nousevat ja jatkavat leikkimistä, se antaa toivoa.

Puhuminen on tärkeää - Osastollamme on onneksi hyvä keskustelukulttuuri. Hoi-

Teksti ja kuva: Tuula Vainikainen


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 – 2001 – 9

Vahvuuksina toiminnan asiantuntemus, luotettavuus sekä tehokkuus

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys sijoittui ykköseksi yhteisöjen vertailussa

Lipaskeräys on noussut hyväntekeväisyyskeräysten toteutustavoista suosituimmaksi. Sointu Heinonen on jo pari vuosikymmentä ollut keräämässä lippaalla varoja syöväntorjuntatyöhön.

Puolet Turun ja sen ympäristökuntien asukkaista tuntee ainakin jonkin verran Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaa. Kahdeksan kymmenestä tietää Syöpäyhdistyksen vähintään nimeltä. Kokonaismielikuvaltaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistys oli vertailuryhmän ykkönen. Asiantuntemus, luotettavuus sekä tehokkuus nähdään Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnan vahvuuksia. Tiedot käyvät ilmi Taloustutkimuksen raportissa Hyväntekeväisyys 2001 Turun seudulla. Taloustutkimus selvitti Turun ja sen ympäristökuntien 15-74 -vuotiaiden asukkaiden mielipiteitä hyväntekeväisyydestä ja hyväntekeväisyystyötä toteuttavista järjestöistä sekä yhteisöistä. Turku Tänään -tutkimuksen yhteydessä selvitettiin helmimaaliskuun aikana ihmisten mielipiteitä 17 järjestöstä ja yhteisöstä. Yksi tutkimuksen tavoitteista oli selvittää kuinka hyvin kuluttajat tuntevat nämä toimijat. Turun seudun asukkaista vähintään puolet katsoo tuntevansa Medi-Helin, Pelastusarmeijan, Unicefin, Mannerheimin Lastensuojeluliiton, WWF:n, SPR Varsinais-Suomen Piirin sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaa ainakin jonkin verran.

”Tulta ja tunteita”

Suurinosa tunnetaan hyvin Itse asiassa suurin osa 17 järjestöstä tunnetaan nimeltään varsin hyvin eikä niiden välillä ole suuria eroja. Eroja tuli siinä vaiheessa, kun haravoitiin järjestöjen sekä yhteisöjen toimintaa hyvin tai jonkin verran tuntevat. Kahden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna Medi-Heli on ainoa, jonka toimintaa hyvin tuntevien osuus on noussut merkittävästi: lähes joka viides katsoo tuntevansa hyvin Medi-Helin toiminnan. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaa tuntee tutkimuksen mukaan hyvin 13 prosenttia Turun seudun asukkaista. Kun mukaan lasketaan jonkin verran tuntevat, niin lopputulokseksi saadaan se, että puolet väestä tuntee vähintään jonkin verran LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen toimintaa Joka kolmas sen sijaan tuntee ainakin jonkin verran Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön toimintaa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen sekä Saattohoitosäätiön toimintaa tuntevien profiilit ovat hyvin samanlaiset. Toimintaa tuntee useampi naisista kuin miehistä, useampi yli 45-vuotiaista, keskimääräistä useampi keskiasteen tutkinnon suorittaneista, toimihenkilöistä ja eläkeläisistä sekä hyvätuloisista.

Tunnettavuuden osalta tilanne ei ole kahden vuoden takaisesta tutkimuksesta juurikaan muuttunut. Tutkimuksessa vertailtujen joukossa Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on yhdeksänneksi tunnetuin (v. -99 6.) ja Saattohoitosäätiö sijalla 14, aivan kuten kaksi vuotta sittenkin. Muutos on tapahtunut siinä, että kokonaismielikuvia vertailtaessa Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on ajanut Medi-Helin ohi. Järjestöjen ja yhteisöjen herättämiä mielikuvia hahmotettiin viiden ominaisuuden avulla. Kansalaisilta kysyttiin, liittyvätkö luotettavuus, tehokkuus, asiantuntemus, nykyaikaisuus ja näkyminen julkisuudessa myönteisinä vai kielteisinä tekijöinä kuhunkin järjestöön. Lisäksi tiedusteltiin sitä tukisiko vastaaja mielellään kyseistä hyväntekeväisyysjärjestöä. Asiantuntemus ja luotettavuus ovat sekä Syöpäyhdistyksen että Saattohoitosäätiön valtteja. Medi-Helin luotettavuuskuvassa on sen sijaan tapahtunut romahdus kahden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna. Toiminnan tehokkuudessa Medi-Heli on edelleen ykkönen. Nykyaikaisuudessa sekä julkisuudessa näkymisen suhteen lääkärikopteri on myös kärkisijoilla. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksellä on eniten parantamisen varaa juuri julki-

suuden kohdalla, ja sama koskee myös Saattohoitosäätiötä.

Tukemishalukkuus vähentynyt Kaikkein mieluiten vastaajat tukisivat Mannerheimin Lastensuojeluliittoa: 35 prosenttia Turun seudun asukkaista tekisi niin. Medi-Heli, Irti Huumeista ry sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys yltävät myös 30 prosenttiin tai yli. Syöpäyhdistyksen osalta tukemishalukkuudessa on tapahtunut lievää laskua. Kolmasosa vastaajista löysi 17 järjestön joukosta myös tahoja, jonka toimintaa ei haluaisi tukea. Vähiten vastustajia on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksellä. Hyväntekeväisyyskeräysten toteutustavoista perinteinen lipaskeräys kadulla on noussut suosituimmaksi. Neljä kymmenestä osallistuisi keräykseen mieluiten niin, että raha annettaisiin lippaaseen. Kannatustuotteiden ostaminen nähtiin seuraavaksi suosituimmaksi tavaksi osallistua hyväntekeväisyystyön tukemiseen. Maksullinen tapahtuma tai hyväntekeväisyysottelun pelaaminen olivat seuraavilla sijoilla. Teksti: Mikko Grönman Kuva: Matti Äärilä

Anneli Sari 35-vuotistaiteilijajuhlakonsertti Turun Messukeskus sunnuntaina 16.12.2001 klo 18.00 Pääsyliput 100,Ennakolta Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen neuvonnasta Itäinen Pitkäkatu 30 b Turku ja Meri-Karinan neuvonnasta Seiskarinkatu 35, Turku, päivittäin klo 8–22 välisenä aikana puh. 02-2657666, sähköposti virpi.palin@lssy.fi tai fax 02-2657668


10 – N:o 2 – 2001

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

PSA koholla - entä sitten?

Eturauhassyövällä on monet kasvot Eturauhassyövässä ei ole käytössä virallisia seulontoja, vaikka syövän toteaminen onkin mahdollista kohtuullisen vaivattomasti verinäytteestä. Suurin osa eturauhasen syövistä löytyy lääkärin vastaanotolla kun hoitoon tullaan muista syistä. -Erilaisia virtsaamisvaivoja on puolella potilaista ja joka neljännelle virtsaaminen on vaikeaa, vaikka rakko on täynnä. Verta löytyy virtsasta joka kymmenenneltä. Kivut virtsatessa, virtsatietulehdukset ja verinen siemenneste ovat jo harvinaisempia oireita. Yleensä nämä oireet johtuvat eturauhastulehduksesta, jonka terveyskeskuslääkäri voi todeta. Epäselvissä tapauksissa otetaan PSA-arvo ja jos se on koholla, lähetetään potilas urologin tutkittavaksi. PSA-arvot, joiden riskirajat määritellään eriikäisille miehille eri tavoin, kertovat syöpäriskistä, tiivistää urologian dosentti Martti Nurmi Tyksin kirurgian klinikalta. Koholla oleva PSA-arvo ei läheskään aina merkitse syöpää. Tavallisin kohonneen PSA-arvon syy on eturauhasen liikakasvu. Näiden väärien hälytysten takia eturauhassyövän seulontaa ei voida suositella toteutettavaksi koko miesväestössä.

Eturauhassyövät löydetään aiempaa varhemmin Eturauhassyöpien määrä on kaksinkertaistunut 1980-luvulta. Kun eturauhasen syöpiä oli 1970-luvulla 11 % miesten syövistä, on osuus nyt jo 26 %. Lisääntyminen on kuitenkin tapahtunut lievemmissä tapauksissa eikä kuolleisuus ole juurikaan kasvanut. Eturauhassyöpää ilmaantuu nykyisin enemmän kaikkialla Suomessa kaikissa ikä- ja sosiaaliryhmis-

sä. Eturauhassyöpä on nimenomaan länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan tauti, sillä Kauko-Idässä sitä on huomattavasti vähemmän. Eturauhasen syövän hoitolinjat määrittelee urologi keskusteltuaan potilaan kanssa. Eturauhanen tutkitaan ultraäänianturilla peräsuolen kautta. Kasvaimesta otetaan näyte neulalla. Kokonaiskuvan saamiseksi taudin levinneisyydestä tehdään luuston gammakuvaus. Tärkeää on myös selvittää lantion alueen imusolmukkeiden tila. Hoitovaihtoehtoina ovat syöpäkasvaimen aktiivinen seuranta, radikaali prostatektomia eli eturauhasen poistoleikkaus, sädehoito tai pistoksina annettava hormonihoito. Joskus joudutaan turvautumaan kaikkiin vaihtoehtoihin tai yhdistelemään niitä eri aikoina keskenään. Hoitoratkaisuun vaikuttaa aina potilaan yleinen terveydentila, ikä ja potilaan oma mielipide. Aktiiviseen seurantaan päädytään yleensä, jos potilaalla on ikää yli 70 vuotta, PSA-arvot ovat matalalla, kasvain on pienikokoinen ja hyvin erilaistunut eikä syövästä ole erityisiä oireita.

Parantavat säteet osuvat tarkemmin -Hormonihoitoa voidaan antaa joko liitännäishoitona esimerkiksi sädehoidon yhteydessä tai kun leikkaukseen pääsy pitkittyy. Hormoneilla kasvain usein pienenee, mutta hoidoilla on erilaisia sivuvaikutuksia, kuten impotenssia, kuumia aaltoja ja muita vaihdevuosioireita ja luuston heikkenemistä. Hormonihoito on lisäksi melko kallista, selvittää erikoislääkäri Raija Ristamäki TYKSin onkologian klinikalta. Sädehoidossa pyritään nujertamaan syöpäkasvain suurienergisellä ionisoivalla sätei-

lyllä, jonka avulla tehdään syöpäsolut tehottomiksi ja kutistetaan kasvainta. Nykyisillä sädehoitotekniikoilla pystytään sädehoitoa antamaan aiempaa paljon rajatummalle eturauhasen alueelle. Tämä vähentää hoidon sivuvaikutuksia, joita ei kuitenkaan täysin voida välttää. Syöpäkasvainta hätyyteltäessä aiheutetaan väistämättä erilaisia rakko-, ripuli- ja ilmavaivoja, liman ja veren eritystä ja virtsa voi muuttua vihreäksi. Kyse on kuitenkin ajan myötä lievenevistä ja ohi menevistä vaivoista, jotka ovat alkuperäistä syöpää pienempi paha.

Eturauhasen taudit haastavat miehisyyden Miehen eturauhassyöpä on parisuhteen koetinkivi, mutta yhdessä sen yli kyllä päästään. Syyllisyys, syyttely, mustasukkaisuus ja muut negatiiviset tunteet pitäisi voida ohittaa. Sairastuminen eturauhassyöpään voi olla iso kolaus miehen itsetunnolle, sillä tauti vaikuttaa usein seksuaaliseen halukkuuteen. Myös hoitojen seurauksena voi olla impotenssia. Käsitys omasta ruumiinkuvasta voi järkkyä, jos seksi on ollut elämässä hyvin tärkeää. Miehelle olisi tärkeää voida kompensoida menetettyä erektiokykyään muuten. Keskinäiseen hellyyteen ei kuitenkaan aina kaivata erektiota, puolisoiden keskinäinen suhde voi kestää hyvänä ja jopa parantua, jos päästään puhumaan asiat halki. Impotenssiin voi myös kysellä lääkitystä, kertoo seksuaaliterapeutti Leena Rosenberg. Teksti ja kuva Tuula Vainikainen

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen 50-vuotisjuhlavuoden luentosarjaan liittyvässä PSA-koholla - entä sitten? - seminaarissa alustajana toimivat LT Raija Ristamäki (vas.), dosentti Martti Nurmi, dosentti Sirkku Jyrkkiö, LT Joanne Nuutinen ja seksuaaliterapeutti Leena Rosenberg. Kuvasta puuttuu potilaan puheenvuoron pitänyt kirjailija Jörn Donner.

PSA-ARVO (prostataspesifinen antigeeni) - kertoo syöpäriskistä - ei sinänsä kerro onko syöpää vai ei - määritelty iän mukaan: miehen iän kohotessa riskiluku kohoaa ETURAUHASSYÖPÄ ON - länsimaiden tauti, jota on kaikissa ikä- ja sosiaaliryhmissä - kaksinkertaistunut 1980-luvulta - miesten yleisin syöpälaji: nykyisin noin 26 % miesten syövistä on eturauhassyöpiä HOITOVAIHTOEHTOJA - eturauhasen poisto - sädehoito - hormonihoito - aktiivinen seuranta

Tieto ja positiivinen asenne kantavat:

”Ei tämä nyt niin suuri juttu ole”

Sairauden aikana Jukka Virtanen näki tärkeäksi pitää yllä elämää kannattavia rutiineja.

Rutiinit ovat tärkeitä, kun pannaan sairaudelle hanttiin. Sen tietää mm. kirjailija ja ohjaaja Jukka Virtanen, joka ei juuri esittelyjä kaipaa. Eturauhassyöpä tarjosi Virtaselle uudenlaista pureskeltavaa talvikaudella 2000-2001. Jukka Virtasen eturauhassyöpä löytyi laajassa, 28.000 miehen seurantatutkimuksessa. Tutkimuksissa löytynyt kyhmy nosti hänet erityisseurantaan joulukuussa 2000. Marian sairaalassa tehtyjen alustavien tutkimusten jälkeen lääkäri antoi luvan kauan haaveissa olleelle kuukauden mittaiselle Etelä-Amerikan matkalle. - Se oli hieno reissu, muistelee Virtanen painokkaasti. Tammikuussa tehdyn matkan jälkeen aloitettiin syövän hoito HYKSissä. Luustokartoituksissa oli selvinnyt, ettei syöpä ollut levinnyt. Hoidoik-

si valittiin seitsemän viikon sädehoitojakso, jota täydennettiin hormonihoidoilla. Pillereiden lisäksi Virtanen sai kaksi hormonipiikkiä. -Hoidot väsyttivät, vaikka olen periaatteessa hyväkuntoinen 68-vuotias mies. Otin tavoitteekseni kävellä hoitoon joka päivä, vaikka joskus ottikin koville. Ja jääkiekonpeluun aloitin heti sädehoitojen päätyttyä, virnistää Virtanen.

Tiedolla taudin kimppuun Virtanen ei ole sen kummemmin salaillut kuin tiedottanutkaan sairaudestaan, vaikka julkisuuden henkilönä hänen asioitaan seurataankin tarkemmin kuin mattimeikäläisiä. - Ei tämä minusta niin valtavan suuri juttu ole. Olen kyllä hölöttänyt tästä taudistani tutuille tavatessamme, mutta

mitään häiritsevää julkisuutta tämän asian ympärille ei ole syntynyt. Totta kai sairastuminen oli paukku, mutta olen yrittänyt pitää sen hanskassa hankkimalla itselleni tietoa. Olen kysellyt eri lääkärien mielipidettä ja lukenut itse paljon. Tuntuu siltä, että koskaan ei tiedä näistä asioista tarpeeksi. Erityisen kiinnostunut olen ollut ravinnon vaikutuksista. Olen käyttänyt hoitoja tukevia vitamiineja, esimerkiksi kalaöljyä ja pellavaöljyä hyvässä yhteisymmärryksessä hoitavan lääkärini kanssa. Ja punkustakin pidättäydyin sädehoidon aikana. Sairauden aikana Jukka Virtanen näki tärkeäksi pitää yllä elämää kannattavia rutiineja. Laitoin töihin lähtevälle vaimolle eväät, kävin raveissa, kuuntelin musiikkia ja koetin joka päivä tehdä töitä jonkin verran. Teatteriinkin lähdin,

vaikka kuinka väsytti. Eturauhassyöpäpotilaiden yhdistykseen liityin välittömästi juuri saadakseni tietoa. Meri-Karinassa huhtikuun loppupuolella vietetty eturauhassyöpäpotilaiden sopeutumisvalmennuskurssi syvensi myös näkemystä omaan tautiin. Asiantuntijoiden luennot ja muiden eturauhaspotilaiden kokemukset antoivat perspektiiviä omaan tilanteeseen. Tuolloin yli viidessä käväissyt PSA-arvo oli laskenut 1.8:aan ja sekä maksa-, haima- että hemoglobiiniarvot olivat kohdallaan. Heinäkuun puolivälissä oli ensimmäinen jälkitarkastus. PSA-arvo oli laskenut hyviin lukemiin ja tauti saatu kuriin. Seuraava kontrolli on edessä lokakuussa. Syöpää tulee toki mietittyä, mutta kun asioita ei voi mitenkään hallita, on niiden annettava mennä. Elämä jatkuu.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

PSA koholla kuinka Matin käy? Matti on 71-vuotias mies, jonka kohonnut PSA-arvo löytyi lääkärintarkastuksessa sattumalta. Millaista on elämä eturauhasdiagnoosin jälkeen? Matti on tavallinen suomalainen mies, jonka PSA-arvoksi mitattiin 9. Hänen ikäiselleen miehelle arvo oli kohonnut ja vaati jatkotutkimuksia. Keskussairaalan urologi selvitti Matin virtsaamishäiriöiden laatua ja teki kasvaindiagnoosin ns. transrektaalisella ultraäänitutkimuksella, jossa ultraäänianturi kuljetetaan peräsuoleen. Matin diagnoosi oli Adenocarcinoma G 2, T2 ja PSA-arvo 9. Urologin tulkinnan mukaan eturauhaskasvain oli kohtalaisesti erilaistunut ja tuumori rajoittunut eturauhaseen. Matille selvitettiin, että leikkaukseen lähdetään yli 70-vuotiailla harvoin. Taudin ennuste on hyvä, jos tauti on rajoittunut eturauhaseen. Matin tapauksessa päädyttiin aluksi aktiiviseen seurantaan. Suunnitteilla oli vaimon kanssa talvi etelässä ja koska oireita ei ollut, ei talvisena muuttolintuna etelään lennähtämiselle ollut esteitä. Talvi sujuikin etelässä ilman erityistä huolta ja kokemus oli lähtemisen väärtti. Suomeen paluun jälkeisessä puolivuotiskontrollissa Matin PSA-arvot olivat kuitenkin nousseet, arvo oli 15 ja tuumori oli kasvanut. Matti sai lähetteen sädehoitoon. Yliopistosairaalassa Matista hankittiin aluksi viipalekuva lantiosta kasvaimen paikan määrittämiseksi. Sädehoitolääkäri suunnitteli Matin kasvaimen lannistamiseen tarvittavan hoidon kuvien perusteella tietokoneellaan. Annossuunnittelusta vastasi erikoiskoulutettu röntgenhoitaja, jonka työn sädehoitolääkäri hyväksyi ennen kuin koko sädehoitosuunnitelma vahvistettiin ottamalla hoitokenttien röntgenkuvat hoitosimulaattorissa. Matti kävi sädehoidossa 38 kertaa. Muutaman minuutin mittaisia hoitoja annettiin joka arkipäivä. Mikään parantavakaan hoito ei ole täysin haitatonta ja Mattikin kärsi sädehoidon liitännäisinä tuntemuksista rakossa, lievästä ripulista ja ilmavaivoista. Yöllä piti nousta virtsalle tiheään. WC-puuhat eivät muutenkaan aina mieltä ylentäneet. Jossakin vaiheessa Matti pohdiskeli olisiko naapurin miehen eturauhasvaivoihinsa saama hormonipiikki ollut hänellekin parempi vaihtoehto. Ajan kanssa Matin sivuoireet kuitenkin tasaantuvat ja hän voi jatkaa elämänsä tyytyväisenä ja hyvällä mielellä. Tyytyväinen on myös Matin parempi puolisko, sillä lähellä olo tuntuu taas ylimenokautta paremmalta. Aktiivisten hoitojensa aikana Matti vältteli vaimoaan makuukammarissa. Puoliskolle olisi riittänyt jo varpaiden lämmitteleminen saman peiton alla, mutta Matti pysytteli etäällä. Ajan myötä elämä palasi kuitenkin entisille raiteilleen ja eturauhassyöpä muistui mieleen lähinnä säännöllisten tarkastusten aikana. ”Matin” tarinan kokosi erikoislääkäri Sirkku Jyrkkiö TYKSin onkologian klinikalta. Artikkeli perustuu Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen yhdessä TYKSin onkologian klinikan kanssa järjestämän PSA nousee mitä tehdä -seminaarin alustuksiin ja puheenvuoroihin. ETURAUHASEN ONGELMIA, jotka yleensä johtuvat eturauhasen hyvälaatuisesta liikakasvusta tai eturauhastulehduksesta - virtsaamisvaivat - virtsa ei juokse, vaikka rakko on täynnä - verta virtsassa - kivut - virtsatietulehdus - verinen siemenneste

ETURAUHASSYÖPÄPOTILAIDEN

N:o 2 – 2001 – 11

12 MILJOONAA SYÖVÄNTORJUNTATYÖHÖN JA SAATTOHOITOON Turkulaisten Erik Frejborgin (19191986) ja hänen vaimonsa Mariannen o.s.Ålenius (1928-2000) tiet ovat kulkeneet samansuuntaisesti jo nuoruudesta. Molempien kodeissa elettiin vahvasti liike-elämän keskellä. Erik Frejborgin isä oli vaatealalla toimineen Rönkä Oy:n johtaja ja omistaja. Nykyään Rönkä Oy tunnetaan nimellä ORATOP. Marianne Frejborgin isä taas toimi 45 vuotta Suomen vanhimman säästöpankin eli Turun Säästöpankin toimitusjohtajana. Yhteistä Erik ja Marianne Frejborgille

oli myös Åbo Svenska Samskola ja aikanaan Turun ainoa kauppakorkeakoulu, Handelhögskolan vid Åbo Akademi ( HHÅA), josta he valmistuivat diplomiekonomeiksi kohta toisen maailmansodan jälkeen. Myöhemmin heillä oli yhteisenä harrastuksena kaukomatkailu. Solmittuaan avioliiton 1950 myös Marianne Frejborg osallistui Rönkä Oy:ssä naisten asujen suunnitteluun ja esittelyyn, toimien jopa mannekiinina. Kun Rönkä Oy:n liiketoiminnan muutos toteutettiin ja keskityttiin miesten vaattei-

siin sekä siirrettiin tehdas Turusta Piikkiöön saattoi Erik Frejborg toteuttaa luontaisia lahjojaan uudella alalla. Ilman perheyhtiön määrittelemää ammatinvalintaa olisi arkkitehdin ura ollut Erik Frejborgille luonteva. Hänen suunnittelemiaan ovat sekä perheen kesäasunto Paraisten Ålössa sekä koti Hirvensalon Maanpäässä. Julkisista tiloista huomattavin, minkä suunnitteluun Erik Frejborg osallistui, on Aurakadulla Verdandin talon ullakon muuttaminen Svenska Klubbenin kerhohuoneeksi.

Valokuva esittää Erik ja Marianne Frejborgia elokuussa 1986, jolloin ei ollut aavistettavissa, että Erik Frejborg kolmen kuukauden kuluttua kuolisi vatsasyöpään. Marianne Frejborgin kuoltua 11.9.2000 sai Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. ja Lounais-Suomen Saattohoitosäätiö r.s. vastaanottaa yhteensä 12.000.000 markkaa syöväntorjuntatyöhön ja saattohoitoon. Näin Marianne Frejborg halusi kunnioittaa miehensä muistoa ja samalla auttaa hänen kohtalotovereitaan.

TURUN MESSUKESKUKSESSA Sunnuntaina 2.12.2001 klo 11-19 Tuhansia joulumielellä liikkuvia ostajia, satoja myyjiä Tavara vaihtaa vilkkaasti omistajaa: upeita yksilöllisiä kädentöitä, taidetta, vaatteita, jouluherkkuja ja – koristeita, hauskoja leluja – melkein mitä tahansa. Ei kirpputoria. Ravintola avoinna. Ilmainen pysäköinti. Linja-autokuljetukset (nro 100) puolen tunnin välein Aurakadulta. Vapaa sisäänpääsy. Lahjaongelmiin ratkaisu yhdellä ostosreissulla.

JA HEIDÄN LÄHEISTENSÄ

Myyjät huomio! Myyntipaikkavaraukset 15.10.2001 lähtien puhelin 2657 913

SYKSYN TOIMINTA

Järj. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän läheistensä ryhmä on perustettu vuonna 1997. Ryhmän tarkoituksena on jakaa tietoa, tarjota mahdollisuus keskusteluun ja tavata muita eturauhassyöpäpotilaita läheisineen.Ryhmä kokoontuu Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku. Loppuvuoden 2001 ohjelma on seuraavana: Keskiviikkona 19.9.2001 klo 18.00 LÄÄKKEET, NIIDEN VAIKUTUKSET JA TUKILÄÄKKEET Turun Kauppatorin Apteekin apteekkari Hannu Turakka alustaa Keskiviikkona 17.10.2001 klo 18.00 ETURAUHASSYÖPÄ JA MIEHUUS Seksuaaliteraputti Leena Rosenberg alustaa Keskiviikkona 21.11.2001 klo 18.00 OSTEOPOROOSI ELI LUUKATO Onkologi Liisa Elomaa alustaa Lauantaina 15.12.2001 klo 18.00 JOULUJUHLA MERI-KARINASSA Mikäli haluat eturauhassyöpäpotilaille osoitetun postin kotiisi, ilmoita yhteystietosi Meri-Karinaan, puh. 02-2657 666.

Täydellinen hautauspalvelu Turussa HAUTAUSTOIMISTO

Fashion Teamin vauhdikas muotishow lapsisyöpäpotilaiden hyväksi Turun Kaupunginteatterissa sunnuntaina 30.9.2001 klo 16.00 ja 18.30.

Annikki Perttala-Koskinen Oy

Mukana tunnettuja huippumalleja

Linnankatu 3 (Brahenkadun kulma)

Pääsyliput 50 markkaa. Lipunmyynti: Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen neuvonta, Itäinen Pitkäkatu 30 b, Sokos Wiklund neuvonta, Eerikinkatu 11, Turku, Mallitoimisto Fashion Team, Eerikinkatu 4, Turku. Koordinointi ja suunnittelu: Fashion Team/Marjo Sjöroos

Puh. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen

Hämeenkatu 1 Puh. 231 4557 Perustettu 1932


12 – N:o 2 – 2001

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Lapsisyöpäpotilaiden perheille

Tietoa ja tukea Sykeröstä ja sopeutumisvalmennuskursseilta Lapsisyöpäpotilaat tarvitsevat seurantaa ja tukea syöpähoitojen jälkeenkin

Sinkkosen perheen esikoinen, Anniina(isän edessä) on tänään 8-vuotias. Hän sairastui leukemiaan ollessaan neljän vanha. Taudin hoito kesti kolmisen vuotta ja niiden päättymisestä on nyt kulunut puolitoista vuotta. Syksyllä hän aloittaa toisen luokan Liedossa. Perheen tyttötrioon kuuluvat myös 6-vuotias Annika ja 2-vuotias Janina. - Kyllähän syövällä on pelottava kaiku. Meni aikaa ennen kuin itsekään uskalsimme käyttää sitä, oli jotenkin helpompi puhua leukemiasta. Vuosien myötä monet syöpään liittyvät asiat ovat tulleet tutuiksi ja pelko on hälvennyt. Sykerön toiminta ja Meri-Karina tilaisuuksineen ovat olleet meille usein kuin pelastusrengas, joka on pitänyt pinnalla ja auttanut selviämään. Tänne on edelleen hyvä tulla, vaikka nyt voimmekin jo kulkea muiden lapsiperheiden tapaan. Tänä kesänä kävimme mm. ihan tavallisella laivamatkalla. Annika kysyi lähtiessämme, että onko tämäkin sellainen Sykerön retki, naurahtavat Sanna ja Jari Sinkkonen. Oman lapsen sairastuminen syöpään pysähdyttää. Lapsen parantamiseen syövästä ei riitä pelkkä sairauden hoito, vaan koko perhe tarvitsee selviytymiseensä tukea. Lapsisyöpäpotilaiden kerho Sykerö on aktiivisesti mukana myös syöpälasten perheiden sopeutumisvalmennuskurssien ja muiden yhdistyksen tapahtumien ideoinnissa. Vanhemmat tietävät parhaiten, mitä syöpälapsen perheet tarvitsevat. -Lapsen sairastuminen syöpään muuttaa koko perheen elämän ja rutiinit menevät usein täysin uusiksi. Aika kuluu sairaalassa ja koko elämä tuntuu kiertyvän sairaan lapsen ympärille. Lapsen sairastuminen irrottaa vanhoista kuvioista, sillä syöpää sairastavan lapsen perheen on varottava viimeiseen saakka mm. tavallisia infektiotauteja, koska syöpälapsen vastustuskyky on alentunut. Pienetkin flunssanpoikaset voivat olla vaaraksi ja erityisesti on varottava terveille lapsille harmitonta vesirokkoa. Kauppaan ei enää lähdetä koko perheellä. Kiellettyjen asioiden listalla ovat tulehdusvaaran vuoksi myös muut joukkotapaamiset. Tätä lapsisyöpäpotilaiden perheiden sulkeutumista muulta maailmalta on monen vaikeaa ymmärtää, selvittää Jari Sinkkonen, Sykerö-kerhon puheenjohtaja. Sinkkoset tulivat mukaan toimintaan vuonna 1997 kun Anniina-tytär sairastui leukemiaan 4-vuotiaana.

Sykerö on iältään nuori aikuinen, sillä kerho perustettiin parikymmentä vuotta sitten. Siitä saakka se on tukenut lapsisyöpäpotilaita ja heidän perheitään sekä tiedolla että tunteella. Keskinäinen tietojenvaihto ja tunnelmien jakaminen on kerhon ja syöpää sairastavien lasten vanhempien tapaamisten tärkeintä antia.

Aivoille ja sydämelle Sykerön jäsenyyden perheet saavat Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenmaksulla. Jäsenyys takaa pureskeltavaa sekä aivoille että sydämelle. Viisi kertaa vuodessa lähtevän jäsenkirjeen postituslistalla on pari sataa perhettä. Yhdistys järjestää toimintapäiviä kerran kuukaudessa, jolloin vanhemmat kuulevat alustuksia ajankohtaisista ja tärkeistä asioista pääosin TYKSin asiantuntijoiden suulla. Luotettavat ihmiset leikittävät ja viihdyttävät lapsia saman ajan. -Sykerön illoissa vanhat ja uudet perheet, joiden lapsilla on syöpä voivat vaihtaa ajatuksia. Vaikka sairaalassa hoidetaan lapsia viimeisen päälle, on vanhemmille tärkeää saada tukea myös toisiltaan. On mahdollisuus vaihtaa ajatuksia vaikkapa siitä, kuinka saada leikki-ikäinen nielemään suuria määriä osin hyvinkin pahanmakuisia pillereitä monta kertaa päivässä. Sen tietää vain toinen vanhempi, tiivistää Jari Sinkkonen.

Kun elämä pyörii lapsen sairauden ympärillä, on vanhempien joskus päästävä myös huokaisemaan yhdessä. Tuskan ja epätietoisuuden purkaminen on tärkeää. Yhtä tärkeää voi kuitenkin olla myös se, että joku muistuttaa vanhempia, että heidän on hoidettava myös itseään. Varsinkin lapsen sairaalassaoloaikana vanhemmat jättävät itsensä liian vähälle huomiolle. Sykerö onkin hankkinut TYKSin osastolla viipyville vanhemmille ruokakuponkeja läheiseen ruokalaan. Syöpälasten perheet voivat myös yöpyä kustannuksitta Hotelli Turun Karinassa Itäisellä Pitkälläkadulla lapsen ollessa sairaalahoidossa.

ohjelmassa matka eläinpuistoon.

Kiteelle

Huvia ja hyötyä

Lapsille järjestetään omia uimakouluja, kokkikerhoja, musiikkileikkikoulua ja kielikylpytoimintaa . Ohjelmassa on ollut myös lohikäärmeen kesytystä ja muuta taideterapiaa, liikuntaleikkituokioita, sirkuskoulua ja muuta viihdyttävää ja virkistävää puuhaa Sykerö tukee myös lasten tarvitsemia terapioita, joita sairausvakuutus ei muuten korvaa. Joku lapsista voi saada suurta hyötyä esimerkiksi ratsastusterapiasta, toinen musiikkiterapiasta. Terapioiden yksilöllinen korvaaminen on ollut mahdollista SataDragon-melonnoista saaduilla lahjoituksilla. Lasten toiminnan aikana vanhemmille järjestetään usein omaa puuhaa ja päinvastoin.

Sykerö järjestää lapsisyöpäpotilaiden perheille erilaisia retkiä ja harrastustoimintaa. Koska syöpää sairastavaa lasta ei voi ajatellakaan infektiovaaran vuoksi vietäväksi esimerkiksi normaaliin teatterinäytökseen, lätkämatsiin tai uimahalliin, on vanhempainkerhon järjestettävä mahdollisuuksia muuten. Sykerön perheet tekevät omia teatteri- ja elokuvaretkiä. Omat näytännöt järjestetään silloin, kun muut eivät sinne tule ja teatteri on ollut tyhjänä riittävän kauan. Vuosien aikana on käyty yhteisillä retkillä Rovaniemen Santa Parkissa asti. Ensi kesänä on

-Edellytys Sykerön ja MeriKarinan tilaisuuksiin osallistumisessa on aina se, että koko perheen on oltava ehdottoman terve. Lapsen lähdöstä mukaan yhteisille retkille kannattaa myös neuvotella hoitavan lääkärin kanssa. Meidän retkikohteemme hyväksyy aina myös tohtorimme Toivo T. Salmi, korostaa Jari Sinkkonen.Salmi, vanhempien kesken Topi, apulaisosastonhoitaja Tuula Tuomarila sekä kuntoutusohjaaja Heli Valopaasi osallistuvat myös Sykerön vanhempaintoimikuntaan, joka suunnittelee kerhon toimintaa.

Syövästä selvinneet lapset ovat kohtuullisen tuore ryhmä terveydenhuollossa. Lapsisyöpäpotilaiden ennuste on nykyisin hyvä. Seitsemän kymmenestä lapsisyöpäpotilaasta on hengissä 12 vuoden kuluttua. Lasten syöpien osuus on vain 0.7 % kaikista syövistä. Yksi tuhannesta suomalaisesta aikuisesta on sairastanut lapsuudessaan syövän. Syövästä selviytyneiden potilaiden määrä on huimasti lisääntynyt esim. 1960-luvulta, jolloin perheitä, joiden lapsi sairastui syöpään, valmistettiin lähinnä lapsen väistämättömään kuolemaan. Nykyisin lasten syöpien ennuste on huikeasti parempi ja parantuneen lapsen odotettavissa oleva elinaika on pitkä. Hoitoina käytetään leukemioissa pääasiassa sytostaatteja ja kiinteissä kasvaimissa leikkausten ja sädehoidon yhdistelmiä. Rankat hoidot jättävät usein jälkensä lapsen kehitykseen. Jälkiongelmia ovat mm. kasvun ja lisääntymisen häiriöt, joiden lievittämiseksi tehdään koko ajan paljon. Parantuneiden potilaiden jälkihoito kehittyy vauhdilla ja syövän sairastaneiden lasten hoitosuhde jatkuu usein vielä varsinaisten syöpähoitojen päätyttyäkin.

Psyykkiset taakat Lapsuudessa ja nuoruudessa sairastettu vakava tauti muuttaa väistämättä nuoren ihmisen elämää. Vanhat kaverit saattavat tippua pois matkasta ja ikätovereiden riennot voivat tuntua liian lapsellisilta. Yksinäisyys ja eristäytyminen vaivaavat joitakin lapsia. Vakavia psykososiaalisia ongelmia on arvioitu olevan noin kahdella potilaalla kymmenestä. Lapsen syöpä ei koskaan kosketa vain häntä itseään, vaan oman annoksensa taudin haitoista kokevat myös vanhemmat ja sisarukset. Vanhempien selviytymisellä ja jaksamisella on todettu olevan ratkaiseva merkitys lapsen psyykkiselle selviytymiselle. Selviytyminen alun kriisivaiheesta vaikuttaa olennaisesti pitkäaikaisselviytymiseen. Sisarusten mielissä siskon tai veljen tauti nostaa usein esiin sekä pelkoja että muita tunteita. Syyllisyys, kateus, viha, hylätyksi tulemisen pelko ja huoli omasta terveydentilasta aiheuttavat usein erilaisia psykosomaattisia oireita. Mitä nuorempi sairastuneen sisarus on, sitä vaikeampi hänen on usein löytää sanoja ja käsitteitä vaikeille tunteilleen. Lisäksi elämä kotona järkkyy usein puitteiltaan, sillä vanhemmat ovat useammin sairaalassa kuin kotona ja kotona on jatkuvasti vieraita ihmisiä. Jotkut terveistäkin lapsista vetäytyvät omista sosiaalisista kontakteistaan ja linnoittautuvat kotiinsa.

Tukea oppimiseen koulussa -Syöpää sairastaneen lapsen koulu- ja oppimisvaikeuksien syynä ovat sekä rankkojen hoitojen fysiologiset seuraukset ja väsymys, hoidoissa muuttunut ulkonäkö että pitkät poissaolot kouluissa. Nämä lapset tarvitsisivatkin erityistukea myös koulussa. Erityisesti mahdollisuuksia tukiopetukseen tulisi lisätä, korostaa erikoislääkäri Päivi Lähteenmäki Tyksistä. Erityisesti pään alueelle annettu sädehoito aiheuttaa lisäksi konkreettisesti neuropsykologisia muutoksia ja monien lasten oppimiskyky häiriytyy. Nykyisin sädehoitoa pyritäänkin antamaan lapsille hyvin säästeliäinä annoksina. Yleisen älykkyystason laskun lisäksi erilaiset tarkkaavaisuus- ja keskittymisvaikeudet ovat yleisiä. Lyhytaikainen muisti voi heikentyä ja lapsen psykomotorinen tempo hidastuu. Vaikeuksia on todettu erityisesti matematiikassa ja kielissä. Vaikka lapsen älykkyysosamäärä olisikin aivan keskimääräisellä tasolla, voi hänellä siitä huolimatta olla selviä muisti- ja oppimisvaikeuksia. -Muistivaikeudet ovat usein seurausta taustalla olevasta tarkkaavaisuuden häiriöstä. Useat tutkijat ovat korostaneet, että nämä lapset oppivat kyllä normaalisti, mutta selvästi hitaammin kuin toverinsa. Siksi syöpähoitoja saaneella lapsella tulisikin olla mahdollisuus saada tarvitsemaansa tukiopetusta, jotta he pystyisivät venymään kunnollisiin koulusuorituksiin. Koska tiedon käsittelyaika on näillä lapsilla pidentynyt ja aistien toiminta saattaa olla heikentynyt, lapset hyötyisivät selvästi tiedon tarjoamisesta usean rinnakkaisen kanavan kautta. Kuullun asian rinnalle tuotu teksti auttaa usein tiedon omaksumista, tiivisti erikoislääkäri Päivi Lähteenmäki. TYKSissä tehdyn syöpää sairastaneiden lasten koulunkäyntiä koskevan tutkimuksen mukaan osa hoidoissa olleista lapsista aloitti koulunkäyntinsä myöhemmin. Noin yksi lapsi kymmenestä joutui sairautensa vuoksi kertaamaan luokan. Kolmannes lapsista koki tarvitsevansa tukiopetusta, mutta kaikille ei sitä voitu antaa. Matematiikan taidoissa oli näillä lapsilla laskua. Koulukiusaamista oli kokenut kolmannes syöpää sairastaneista lapsista eli se oli kolme kertaa yleisempää kuin verrokkilapsilla. Kiusaamisen syyt olivat yleensä yhteydessä sairauteen tai muuttuneeseen ulkonäköön.

Opettajia mukaan hoitotiimiin! Tukiopetukseen tulisi varata syöpää sairastaneille lapsille


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat selvästi enemmän resursseja. Sairaalakoulua voitaisiin ilmeisesti hyödyntää enemmän jo lyhyidenkin sairaalahoitojaksojen aikana. Syöpää sairastaneiden lasten alentunut fyysinen suorituskyky hoitojen aikana on seikka, joka pitäisi huomioida, kun mietitään koulukuljetuksia. Opettajia tulisi rohkaista liittymään hoitotiimiin ja hoitotiimin kannattaisi olla yhteydessä kouluun lapsen aloittaessa koulun hoitojaksojen jälkeen. Jatkuva ja sujuva yhteydenpito koulun ja sairaalan välillä auttaa lasta huomattavasti. Enemmän huomiota pitäisi selvästi kiinnittää ennen kouluikää syöpää sai-

rastaneiden lasten koulunaloituksen valmisteluun, pohtii Päivi Lähteenmäki. Koulu on kuitenkin paikka, jossa syöpää sairastava lapsi odottaa olevansa normaali kouluyhteisön jäsen. Erityistapaukseksi leimaamista pitäisikin siis välttää.

Artikkeli perustuu LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen yhteistyössä vanhempainkerho Sykerön kanssa järjestämään Lasten syöpähoidon myöhäisvaikutukset -seminaariin Meri-Karinassa 12.5.2001.

N:o 2 – 2001 – 13

Daltonit ja Gladiatorit potkivat rahaa hyvään tarkoitukseen

Lähes 100.000 markkaa lapsisyöpäpotilaille Sehän on älyttömän hauskaa, että saa tehdä hyväntekeväisyystyötä tällä tavalla, pelaamalla hauskaa porukkaa vastaan, tunnustaa muusikko Jussu Pöyhönen. Ehkä tämän herättelee vähän muitakin ihmisiä.Ja herättelihän se. Alkukesän perjantai-iltapäivä sai Kupittaan jalkapallostadionin katsomoon tuhatmäärin ihmisiä, kun huippujalkapalloilijoista koottu The Daltons ja viihdemaailman eturivin edustajien Riverside Gladiators ottivat mittaa toisistaan tositarkoituksella - lapsisyöpäpotilaiden hyväksi. Ottelun voiton kirjasivat itselleen Daltonit, mutta todellisia voittajia olivat molemmat joukkueet. Ja oikeutetusti, sillä hyväntekeväisyysturnaus päättyi sen kymmenvuotiskauden tähän mennessä suurimpaan pottiin, 98.160 markkaan. Tästä summasta yli 30 sponsorin osuus oli 88.000 markkaa ja Kalle Sahlstedtin huutokaupatun jääkiekkomailan 6.000 markkaa. Saadulla rahalla tehdään taas huomattavia toimintoja nuorten syöpäpotilaiden ja lapsisyöpäpotilaiden perheiden hyväksi, totesi toimitusjohtaja Kari Ojala tyytyväisenä ottelun jälkeen.

Hyvä mieli toisten auttamisesta Meri-Karinan sopeutumisvalmennuskurssin päätteeksi lapset lähettävät ilmapallotervehdyksen maailman kaikille lapsille. Katariina tekee sen turvallisesti Kristiina-äidin olkapäillä.

Muistakaa, että lapsi on teidän! - Vain te lapsisyöpäpotilaiden vanhemmat tiedätte millaisia asioita pitäisi lapsenne hoidossa parantaa ja mistä tuesta voisitte hyötyä. Antakaa meille siis palautetta tästä sopeutumisvalmennuskurssitoiminnasta, rohkaisee toimitusjohtaja Kari Ojala. Viikon mittaisen lapsisyöpäpotilaiden sopeutumisvalmennuskurssin viimeinen päivä on juuri käynnistynyt ja Jari Sinkkonen on kertonut vanhemmille Sykerön toiminnasta. Perheitä yhdistävä asia lapsen vakava sairaus - ei ole kenellekään mieluinen. Siitä huolimatta ilmapiiri kurssilla on käsinkosketeltavan valoisa ja turvallinen, suorastaan hilpeä. Meri-Karinan tunnelma on turvallinen, täällä voi itkeä ja nauraa yhdessä. Ilon ja surun kude kulkee täällä luontevasti rinnakkain. Yllättävän usein todella nauretaankin, eihän lapsen sairaus vie elämästä iloa eikä varsinkaan toivoa. Sitä on hyvä jakaa yhdessä. Viikon ajan on ollut mahdollista puhua kipeistä asioista, saada tietoa ja purkaa omaa reppuaan. Varsinkin pitkälle yöhön venähtä-

neiden iltaistuntojen antia kiitellään kovin. -Täältä on saanut voimaa jatkaa eteenpäin, kiittelee kankaanpääläinen äiti perheen ensimmäisen sopeutumisvalmennuskurssin antia. Perhe on myös asunut kaksi kuukautta potilashotelli Turun Karinassa lapsen sairastuttua ja kehuu järjestelyjä hyviksi. -Kyllä kannatti tulla, sanoo toinen äiti. - Olemme hyvin positiivisesti yllättyneitä koko kurssin annista. Emme ensin olleet ollenkaan innostuneita ajatuksesta tulla tällaiselle viikon mittaiselle kurssille, mutta onneksi apulaisosastonhoitaja Tuula Tuomarila patisteli Tyksissä lähtemään mukaan. -Tarvitsisimme varmasti toisen viikon sulatella tätä tietoa, niin paljon sitä on tullut. Mitähän mahtaa tapahtua nyt, kun menemme kotiin. Ettei vain jäisi aivan tyhjän päälle, pohtivat vanhemmat yhdessä ja poistuvat yhdessä lounaalle ja lähettämään kymmeniä ilmapalloja taivaalle terveisiksi maailman lapsille. Reppu on kotiin lähtiessä täynnä positiivisia ja kantavia ajatuksia.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. ja Syöpälasten Sykerön Kummit järjestivät kesäkuun 8. päivänä Kupittaan jalkapallostadionilla jo perinteiseksi tulleen hyväntekeväisyystapahtuman nuorten- ja lapsisyöpäpotilaiden hyväksi. Vaskien kaikuessa ja muurinpohjalettujen tuoksun väreillessä ilmassa hyväntekeväisyysottelijat, Daltonit ja Gladiaattorit, marssivat aurinkoiselle nurmikentälle. Toimitusjohtaja Kari Ojalan avauspotku päästi pelaajat valloilleen. Vaikka pelaajat alkuminuuteilla tuntuivat käyvän lämmittelykierroksilla, saimme toki pelin edetessä kokea vauhdikkaita ja hauskojakin hetkiä, joita meille selostivat Raimo Häyrinen ja Timo Kunnari. Mutta mikä saa huippumuusikot pelikentälle hikoilemaan ja pelaamaan jääkiekon huippuja vastaan. Ja entäs itse

huippujääkiekkoilijat; mikä pistää heidät potkimaan palloa hyväntekeväisyydestä. Pystyyhän sitä pistämään roponsa hyvään tarkoitukseen helpommillakin konsteilla. Kun hyvän asian puolesta tekee jotain, fiilis on aivan erilainen, tunnustaa Saku Koivu. Ja tuleehan siitä itsellekin hyvä mieli, kun saa auttaa toisia, vaikka vain vähänkin.

Pieni asia voi olla monelle iso The Daltons on hyväntekeväisyysyhdistys, jonka jäsenet ovat NHL:n jääkiekkoilijoita. Kunkin ottelun kokoonpano riippuu yleensä siitä, ketkä pelaajista ovat jo ehtineet Kanadasta kotikamaralle. Tämänkeväisen ottelun tunnetuin Dalton oli eittämättä Saku Koivu. Toivottavasti tästä meidän muutaman tunnin yhdessäolosta tulee olemaan hyötyä mahdollisimman monelle lapselle.Tämä on kuitenkin pieni asia koko tarpeeseen nähden. Daltonit tekevät hyväntekeväisyystyötä mahdollisimman laajalla alueella. Tämän kesän aikana he ovat mukana kaikkiaan kuudessa eri tapahtumassa. Talvella tapahtumia kertyy pari kolme lisää. Syöpäyhdistyksen otteluissa he ovat olleet mukana jo neljä kertaa. Syöpä on koskettanut myös Sakua itseään melko läheltä, sillä hänen äitinsä isä kuoli syöpään muutama vuosi sitten.Hyväntekeväisyyttä ei koskaan voi tehdä tarpeeksi, koska apua tarvitsevia on niin paljon, Saku mietiskelee. Toisaalta tämä on meille myös hauska tapa kokoontua yhteen. Näkee taas kavereita pitkän talven jälkeen. Kun takana on rankka talvi ja edessä kuuma kesä, on aika tehdä muitakin kivoja asioita, joita ehkä jäi kaipaamaan talven mittaan. Suurimman osan kesästä Saku viettää kuitenkin Turun maisemissa mökkeillen ja saunoen. Ja kerää voimia ensi kautta varten.Loppusyksystä lähden taas Montrealiin.

Pallo on niin kauheen pyöreä Luulisi, että muusikon polvet tutisevat, kun vastassa on

ammattilaisista koottu joukkue. Pikkupoikiahan ne ovat meihin verrattuna, veistelee Jussu.Kyllä tämä vaikea laji on.Pallo on niin kauheen pyöree. Joo, ja liukaskin. Riversides Gladiators on parikymppinen, viihdemaailman eturivin edustajien, hyväntekeväisyys- ja urheiluseura, joka alun perin perustettiin ns. Rockfutis SM-turnausta varten. Joukkue pelaa kesän mittaan kolmessa neljässä erilaisessa hyväntekeväisyystapahtumassa. Seuran lätkäjaos on vastaavia talvitapahtumia varten. Tästä Syöpäyhdistyksen turnauksesta on tullut meille jo perinne. Ja tietenkin, onhan se aikamoinen kunnia-asia, että pääsemme pelaamaan futista hienoon paikkaan ja hauskaa porukkaa vastaan. Jussu lomailee alkukesän aina heinäkuun toiselle viikolle saakka. Lomallaankin hän pelaa, ja mitäs muuta kuin futista, mutta myös golf kuuluu kesään. Lisäksi Jussu käväisee Jenkeissä vielä ennen juhannusta. Että semmoista kivaa. Ja sitten taas keikkailemaan Suurlähettiläiden kanssa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kirjoissa on noin 240 lapsisyöpäpotilasperhettä. Vuosittain yhdistyksen toiminta-alueella sairastuu noin 20 ja koko Suomessa noin 150 lasta eri syöpäsairauksiin.

Soitamme myös Suurlähettiläiden kanssa erilaisissa hyväntekeväisyystapahtumissa, toteaa muusikko Jussu Pöyhönen ottelun lomassa.

25 lasta aktiivisessa terapiassa Alueen lapsisyöpäpotilaista 25 on tällä hetkellä yhdistyksen toteuttaman aktiivisen terapian piirissä, johon varat saadaan hyväntekeväisyystapahtumien välityksellä. Syöpäyhdistys tekee läheistä yhteistyötä TYKS:n lastenklinikan syöpäosaston kanssa. Yhteistyö antaa perustan sairaiden lasten aktiviteettitoiminnalle. Pyrimme tarjoamaan elämyksiä lapsisyöpäpotilaille, jotka vakavan sairauden takia joutuvat elämään usean vuoden ajan rajoittunutta elämää. Teksti: Marjatta Kangas Kuvat: Matti Äärilä

Kiekkomies on myös pallomies. Pallojen koot vain vaihtelevat golfista jalkapalloon. Jalkapalloa Saku on pelannut nuoresta saakka.

Sopeutumisvalmennuskursseilta toivoa tulevaan Meri-Karinassa järjestetään vuoden 2001 aikana lapsisyöpäpotilaiden lisäksi sopeutumisvalmennuskursseja myös avanneleikatuille, eturauhaspotilaille, gynekologisille syöpäpotilaille, hematologisille potilaille, nuorille syöpäpotilaille, rintasyöpäpotilaille, ruoansulatuskanavan syöpäpotilaille, pään ja kaulan alueen syöpäpotilaille sekä selkäydin- ja aivokasvainpotilaille. Kursseille voi potilaan lisäksi osallistua myös puoliso tai koko perhe. Osa kursseista on parikursseja ja nuorten syöpäpotilaiden Pärjää ilman vanhempia -kurssille nuori voi ottaa mukaan terveen ystävänsä. Vuonna 2000 Meri-Karinan sopeutumisvalmennuskursseille osallistui yli 2000 henkilöä.

The Daltons ja Riverside Gladiators tekevät vuosittain huomattavan määrän erilaisia hyväntekeväisyystapahtumia. Kun hyvän asian puolesta tekee jotakin, tunnelma on aivan erilainen. Itsellekin tulee hyvä mieli, kun saa auttaa toisia.


14 – N:o 2 – 2001

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Juhlavuoden tavoite: SUURKERÄYKSELLÄ VIISI MILJOONAA MARKKAA Toimitusjohtaja Kari Ojala sanoo, että Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen keräyksen tavoitteena on viisi miljoonaa markkaa. Ovelta ovelle -keräys pyritään suorittamaan yhdistyksen toiminta-alueella 8. - 22. syyskuuta. Myöhemmin tavoitetta tukee mm. lipaskeräys ja erilaiset tempaukset. Toimitusjohtaja Ojala toivoo, että keräys tavoittaa 50 vuotta toimineen yhdistyksen alueella asuvat aiempaa paremmin. Hän vetoaa, että kaikki listakerääjiksi halukkaat ottavat yhteyttä oman paikkakuntansa keräyspäällikköön, jonka yhteystiedon saa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimistosta, puhelin 02-2657 913. Tällä kerralla rahaa kerätään viiteen eri kohteeseen. Nämä kohteet ovat: - Meri-Karinaan perustettavan syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä sopeutumisvalmennuksen osaamiskeskus, - Gammasäteilytunnistimen hankkiminen TYKS:iin, - syövän tieteellisen tutkimuksen tukeminen, - lapsisyöpäpotilaiden kuntoutustoiminta, - Monitoimitalo Karinan laajennus.

Mikä on gammasäteilytunnistin? Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on päättänyt, että se tukee 50 000 markalla gammasäteily-

tunnistimen hankkimista Tyksin kirurgian klinikalle. Kyseessä on isotooppitutkimus, jolla vähennetään kainalon alueen leikkauksia rintasyövän leikkaushoidossa. Tällä tavalla saavutetaan säästöä mm. vähentämällä hoidettavan naisen kipuja, käden invaliditeettia ja turvotusta sekä sairauspoissaoloja. Rintasyöpä leviää helposti imuteiden kautta, minkä vuoksi kainaloalueen imusolmukkeet poistetaan rintasyöpäleikkauksen yhteydessä varmuuden vuoksi. Uudella ns. vartijaimusolmukebiopsialla vältetään turhia eli syövästä vapaiden imusolmukkeiden poistoja. Mikäli ensimmäisestä vartijaimusolmukkeesta ei löydy syöpää, on hyvin epätodennäköistä, että syöpä olisi lähettänyt etäispesäkkeitä. Näin voidaan loput imusolmukkeet jättää poistamatta. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on aiemminkin tukenut merkittävästi Tyksin ja Turun yliopiston toimintaa. Jo 1980-luvulla yhdistys hankki Tyksille verituotteiden säteilytyslaitteen. Yliopisto puolestaan on saanut noin 1,4 milj. markkaa lasten syöpä- ja veritautien määräaikaisen tutkimusjohtajan toimeen.

”Keräys koetaan yhteiseksi asiaksi” Kunnanjohtaja Stig Nyberg on ollut jo monta kertaa järjestämässä keräystä Tarvasjoen osalta. - Kutsun yhdistysten ja kylätoimikuntien edustajat yhteiseen palaveriin, jossa jaetaan keräysalueet. Yleensä keräykseen osallistuu meillä yhteensä kymmenkunta yhdistystä ja kylätoimikuntaa. Kunnanjohtajan mukaan hänen tehtävänsä on varsin helppo sen vuoksi, että syöväntorjunta koetaan yhteiseksi asiaksi. Syöpäyhdistyksen keräyksistä tiedetään, että rahat menevät hyödylliseen käyttöön. - Kyllä me viime kerrallakin ylitimme asetetun tavoitteen, muistelee Nyberg. Tuolloin listakeräys tuotti Tarvasjoella 8 745 markkaa ja lisäksi saatiin lahjoituksina 2 000 markkaa.

ella on oma yläasteen koulu. Yli 26 vuotta Tarvasjoella kunnanjohtajana toiminut Nyberg kertoo, että yhteistyö on ollut Tarvasjoen voimavara. Kunta on tehnyt yhteistyötä naapurikuntien ja paikallisten yhdistysten kanssa. Yhteistyön monumentteja ovat vuonna 1968 valmistunut Tarvashovi, viisi vuotta myöhemmin sen yhteyteen rakennettu uimahalli ja vuonna 1995 valmistunut jäähalli. - Vuonna 1995 valmistui kunnan keskustaan palvelutalo ja nyt on vuorossa yläasteen koulutilojen saaminen Tarvasjoelle. Ennen yläasteen koulutilojen rakentamista kunnan velka oli 3 000 markkaa asukasta kohden, mutta nyt se nousee 4 500 - 5 000 markkaan, kertoo kunnanjohtaja.

Syöpää voidaan vähentää

Pieni kunta

Rakennusalan teollisuutta

Syöpä on merkittävä kansantauti, sillä 150.000 suomalaista sairastaa tai on jossain elämänsä vaiheessa sairastanut syöpää. Yli 15.000 heistä elää LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen toiminta-alueella.

Tarvasjoella on yli 1 900 asukasta, mutta palvelutaso on poikkeuksellisen hyvä. 30 kilometrin päässä Turusta sijaitsevassa kunnassa on mm. jäähalli ja uimahalli. Koulujen alkaessa tänä syksynä Tarvasjo-

Tarvasjoen työikäisestä väestöstä vain 12 prosenttia on enää maatalouden piirissä. Teollisuuden osuus on 37 prosenttia ja palvelualojen noin 50 prosenttia. - Meillä on melko paljon yri-

Kunnanjohtaja Stig Nyberg uskoo, että Tarvasjoella päästään tälläkin kerralla yli keräystavoitteen. tyksiä, jotka toimivat rakennusalan piirissä, kuten mm. Seppälän Tiili, Tarvasjoen Te-

räsovi, Kosken Alumiinivalmiste ja Solupak Sintonen.

Mukana jo 80-luvulla Syöpäjärjestön keräystalkoissa Benita Guseff on ollut jo 80-luvulta alkaen, mutta LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen jäseneksi hän liittyi vasta myöhemmin. Lopullisen kipinän liittymiseen antoi aviomiehen, Yrjö Guseffin, sairastuminen leukemiaan keväällä 1989. - Kävin aamulla verikokeissa Kemiössä ja iltapäivällä soittivat Tyksistä, että minun pitää tulla sairaalaan heti seuraavana päivänä. Aluksi en uskonut, vaan sanoin, että nyt ovat menneet verinäytteet sekaisin, kuvailee Yrjö Guseff ensimmäisiä reaktioitaan.

Benita Guseff asuu omakotitalossa, jonka verannalla kukkivat pelargoniat. Verannalta on avoin näköala merelle.

”Tietysti olen mukana” Kemiössä listakeräys tuotti viime kerralla yli 18 600 markkaa. Mainio keräystulos syntyi Benita Guseffin toimiessa keräyspäällikkönä. - Nyt minulla ei ole mahdollisuutta ryhtyä keräyspäälliköksi, sanoo Benita-rouva, joka aloitti elokuun 13. päivänä kouluavustajana Dragsfjärdissä. Työ koulussa alkoi heti, kun kesätyöpaikka, Västan-

fjärdin torikahvila, sulki ovensa. Mutta Vestlaxin ja lähikylät Benita Guseff lupaa tälläkin kertaa kiertää keräyslistan kanssa. - Tietysti olen mukana, vaikkei keräys ole kovin helppoa, kun maassa on koko ajan menossa erilaisia keräyksiä, toteaa Benita Guseff.

Miehelle tehtiin luuydinsiirto, mutta viisi vuotta myöhemmin leukemia iski uudelleen. Lääketiede oli noina vuosina harpannut niin paljon eteenpäin, että leukemia taltutettiin ilman luuydinsiirtoa. - Nyt ovat enää kiusana diabetes ja heikko sydän, kertoo Yrjö Guseff. Guseffit asuvat Vestlaxissa, jonne he rakensivat omakotitalon 1970-luvulla. Pariskunnalla on kolme aikuista poikaa, jotka ovat jo lähteneet maailmalle. Benita-rouvan harrastuksista merkittävin on osallistuminen kirkolliseen toimintaan. Hän kuuluu Kemiön seurakunnan kirkkoneuvostoon ja toimii Vestlaxissa olevan kirkollisen yhdistyksen puheenjohtajana. Tämä yhdistys ylläpitää rukoushuonetta, joka rakennettiin Vestlaxiin vuonna 1924. Rukoushuonetta oli rakentamassa mm. Benitan isoisä, Fredrik Lindroos.

Ensio Knuutila ja vesimittari, jossa oli kuvaushetkellä parin millin sadevedet

Superkerääjä urakoi pari tuntia illassa Kaarinalainen Ensio Knuutila (65) on superkerääjä. Hän on keräyslistoineen ahkeroinut jo yli 40000 markkaa syöpäyhdistykselle. - Listakeräys sopii minulle. En ole kertaakaan tuntenut vastenmielisyyttä soitella ihmisten ovikelloja, sillä tiedän, että olen suorittamassa tärkeää tehtävää. Ensio Knuutilan menestyksekäs keräystyö lähti alkuun 1994, kun Kaarinan silloinen kunnanjohtaja Martti Ilmonen kutsui järjestöjen edustajia keräysneuvotteluun. Osanotto oli vähäistä. - Olin paikalla Kaarinan Vesaisten puheenjohtajan ominaisuudessa. Innostuin asiasta enkä ole koskaan päätöstäni katunut. Knuutilan mukaan suhtautuminen syöpäkeräykseen on asiallista, jos pois jätetään muutama ”ikävä” ovenavaus.

Suurkeräyksiä on seitsemän vuoden aikana ollut kolme. Vuonna 1994 Knuutila keräsi 12 000 markkaa, kaksi vuotta myöhemmin melkein saman verran ja 1999 listoihin kertyi lähes 15 000 markkaa. Kun mukaan lasketaan vielä lipaskeräysten tuotot, yhteismäärä nousee 50 000 markan tuntumaan. - Lipaskeräyksessä on ollut mukana myös Ahti Marttala Kaarinan Vesaisista, joten minun osuuteni on yli 40 000 markkaa. Ensio Knuutila kertoo, että listakeräyksiin osallistutaan yleensä 10 tai 5 markalla. Vain aniharvoin oven avaa ihminen, joka laittaa satasen keräykseen.

rinassa vuodesta 1967, jolloin hän oli työssä Lounais-Suomen Osuusteurastamolla Turussa. Knuutila on aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Järjestötehtävistä mainittakoon, että hän toimi vuosina 1960 - 64 Maaseudun Nuorten Liiton Liedon osaston puheenjohtajana. Nyt eläkepäiviään viettävä mies kuuluu jäsenenä mm. Eläkeliiton osastoon ja LSO:n eläkeläisosastoon. Omakotitalon hyllyllä on pitkä rivi Kalle Päätalon kirjoittamia kirjoja, joista Ensio Knuutila pitää. ”Kun niissä kerrotaan asiat niin kuin ne ovat.”

Yli 30 vuotta Kaarinassa Ensio Knuutila on asunut Kaa-

Teksti ja kuvat: Olli Mäntylä


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 – 2001 – 15

KAKSKERRAN TIISTAIKERHO HAASTAA YHDISTYKSET, YRITYKSET, YHTEISÖT JA YKSITYISHENKILÖT MUKAAN SYÖVÄNTORJUNTATALKOOT-SUURKAMPANJAAN Suomen Syöpäyhdistyksen Turun osasto perustettiin 17.4.1951 laajan valtakunnallisen syöpäkeräyksen päätteeksi. Turun ja Porin läänissä keräys tuotti 10 miljoonaa silloista markkaa ja se toteutettiin lahjoituspyyntöinä yrityksille ja liikelaitoksille sekä ovelta ovelle keräyksenä teemalla ”Keräys syöpää vastaan”. Alusta alkaen syöpäpotilaiden hyväksi suoritettu keräystyö on ollut laajojen kansalaispiirien harteilla. Keräysvaroilla aloitettiin mm. Turun Radiumkodin rakentaminen ja hankittiin tarpeellisia sädehoitolaitteita Turun Radiumkotiin.

Syöväntorjuntaan osoitettu keräysmarkka menee kohteeseen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen oma keräystoiminta on viidenkymmenen vuoden aikana kantanut upeaa tulosta. Juhlavuoden Syöväntorjuntatalkoot-suurkeräyskampanja 2001 toteutetaan ajalla 1.9.31.12.2001 koko yhdistyksen toiminta-alueella. Kampanjan listakeräyksen tehoaika on 8.22.9.2001. Tavoitteena on kerätä viisi miljoonaa markkaa mm. Meri-Karinaan perustettavan osaamiskeskuksen toiminnan turvaamiseksi, syövän tieteelliseen tutkimukseen ja lapsisyöpäpotilaiden kuntoutukseen. Syöväntorjuntaan annettu markka menee poikkeukselli-

sen hyvin kohteeseensa, sillä valtaosa keräyksistä toteutetaan edelleen vapaaehtoisvoimin. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen keräysten keräyskustannukset ovat tälläkin hetkellä vain 12 %. Keräysten tuotoilla on rahoitettu syöpäpotilastoimintaa, syövän varhaistoteamisen edistämistä, yhdistyksen omaa laajaa rakennustoimintaa sekä tieteellistä tutkimusta syövän voittamiseksi.

Syöväntorjunta ja hoito 2000-luvulla Vapaaehtoistoiminnasta versonut syöväntorjuntatyö elää 2000-luvulla yhtä vahvana kuin perustamisaikoinaan. Toiminnalle on edelleen erit-

täin vahva sosiaalinen tilaus ja 1990-luvun lama ja kuntatalouden kiristyminen on luonut uusia tarpeita kolmannen sektorin toiminnalle, joka on samanaikaisesti aivan uusien osaamishaasteiden edessä. Syöväntorjunnasta LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen toiminta on laajentunut syöpäpotilaiden monipuoliseksi diagnostiseksi, hoidolliseksi ja psykososiaaliseksi tukitoiminnaksi, johon Hirvensalon luonnonkauniiseen Kaistarniemeen vuosina 1989-2000 noussut 8300 neliön viihtyisä tukikohta antaa hyvät mahdollisuudet. Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, saattohoitopotilaiden Karinakoti, palveluasunnot sekä tehostetun palveluasumisen Karina-

ranta muodostavat Suomen oloissa ainutlaatuisen kokonaisuuden. Koko rakennuskompleksin hinta on ollut noin 73 miljoonaa markkaa, josta yhdistyksen oman varainkeräystoiminnan osuus on 35,3 miljoonaa markkaa. Suurin ulkopuolinen rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys toimii vahvasti syöpäpotilaiden tukena. Yhdistys järjestää esim. ensitietokursseja uusille syöpäpotilaille, sopeutumisvalmennuskursseja mm. aivo- ja selkäydinkasvain-, rintasyöpä-, avanneleikatuille, eturauhassyöpä-, hematologisille ja nuorille syöpäpotilaille sekä heidän läheisilleen. Yhdistys kouluttaa myös monipuolisesti vapaaehtoistyönte-

kijöitään. Syöväntorjuntatalkoot suurkampanjaan voit osallistua kerääjänä tai lahjoittajana. Mikäli Sinulla on mahdollisuus suorittaa keräystä, ilmoittaudu puhelimitse seuraaviin numeroihin: 2657 913, 2657 602 tai 2657 669, telefaxilla numeroon 2657 668 tai sähköpostilla osoitteella kari.ojala@lssy. fi.

Syöväntorjuntatalkootsuurkampanjan keräystili on avattu ja vastaanottaa lahjoituksia. Tilinumero on TOP 571345-2505

SUOMEN MESTARUUDEN VARMISTANEESTA MAILASTA 6 000 MARKKAA Kesäkuun alussa Kupittaan jalkapallostadionilla pelatussa hyväntekeväisyysottelussa oli huutokaupattavana jääkiekkomaila, jolla Turun Palloseuran kapteeni teki voittomaalin kevään viimeisessä ottelussa. Kapteeni Kalle Sahlstedtin maali teki Turun Palloseurasta jälleen kerran mestarijoukkueen. Yrittäjä Ari J.Säteri maksoi mailasta 6 000 markkaa. Mestaruusmailan Säteri lahjoitti hyvälle ystävälleen sijoitettavaksi Elysée Arenalla olevan aition seinälle. - Ajattelin, että ystävän aitio on sopiva paikka mailalle, jolla TPS voitti SM-liigan, kertoo Säteri työhuoneessaan Turun keskustassa. Ari J. Säterillä on positiivinen kuva Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä. Hänen mukaansa toiminta on ulospäin suuntautuvaa ja yhdistys on ollut

monissa asioissa edelläkävijä. - Syöpä on useimmille meistä tuttu ja koskettava asia, joten ennaltaehkäisevällä työlläkin on tärkeä merkitys taistelussa syöpää vastaan. Tältäkin osin Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on toiminut mallikkaasti.

lomainoksia on myös mm. apteekeissa, ravintoloissa ja vakuutusyhtiöissä. Meetingteamissa huolehditaan kolmen henkilön voimin valomainonnan myynnistä ja suunnittelusta. Tuotanto tapahtuu Sysmän tehtaalla, joka työllistää 18 henkilöä.

Valo-opasteita jopa vientiin

Viihde jäi

Ari J. Säteri on osakkaana Meetingteam Oy:ssä, joka tekee valomainontaa maamme rajojen ulkopuolellakin. Yritys on huolehtinut mm. monien jäähallien valomainosten ja -opasteiden suunnittelusta ja valmistamisesta. Meetingteamin ”käden jälki” näkyy mm. Turun Elysée Arenalla, Länsi-Auto Arenalla Espoossa sekä Pietarin jäähallissa, joka toimi taannoin MM-kiekkoilun näyttämönä. - Meidän toteuttamiamme va-

Ari J. Säteri aloitti yritystoiminnan 1988 järjestämällä mm. ohjelmapalvelua harjannostajaisiin, liikkeiden avajaisiin ja yritysjuhliin. Nyt ohjelmatoiminnasta on luovuttu ja toiminta on keskitetty valomainontaan. Spesialisoituminen yhdelle sektorille on Säterin mukaan ollut hyvä ratkaisu. Vapaa-aikoinaan 36-vuotias, 193-senttinen yrittäjä puuhaa koripalloilun parissa ja liikkuu paljon luonnossa.

Meetingteam Oy:n yrittäjä Ari J. Säterin mielestä syöpä on useimmille suomalaisille tuttu ja koskettava asia, jossa ennaltaehkäisevällä työlläkin on tärkeä merkitys taistelussa sairautta vastaan. Yrityksen markkinoinnista vastaava Merja Olari yhtyy Ari J.Säterin mielipiteeseen.


16 – N:o 2 – 2001

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen 50-vuotisjuhlavuoden kiertue

Viisi auttamisen vuosikymmentä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. järjestää yhdistyksen 50-vuotisen toiminnan johdosta terveyskasvatus- ja viihdekiertueen ”Viisi auttamisen vuosikymmentä”. Kiertueella on mukana lähes kaksikymmentä lääkäriä tai muuta asiantuntijaa sekä viihteestä vastaavat kamarilaulaja Tamara Lund, kapellimestari Kalevi Rothberg sekä taiteilijat Aulis Kotaviita ja Kari Rautio. Lisäksi tilaisuuksissa on paikallisia ohjelmansuorittajia. Tilaisuuksien yhteydessä terveysnurkkaus ja valokuvanäyttely. Tilaisuuksien yhteydessä ilmainen kahvitarjoilu. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy ja useisiin tilaisuuksiin myös ilmainen linjaautokuljetus.

VIISI AUTTAMISEN VUOSIKYMMENTÄ -TAPAHTUMASARJA Aikataulu on seuraava: Tilaisuuden ajankohta ja pitopaikka Lauantaina 1.9.2001 klo 15.00 Turku, Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus Sunnuntaina 2.9.2001 klo 15.00 Salo, Hermannin koulu Tilaisuus on samalla Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Salon seudun paikallisosaston 25-vuotisjuhla Sunnuntaina 2.9.2001 klo 19.00 Forssa, Feeniksin urheilutalo Tilaisuus on samalla Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Forssan seudun paikallisosaston 20-vuotisjuhla

Luennoitsijat: Syövän esiintyminen ja Syövän hoito tänään ennuste Ylilääkäri Matti Rautalahti

Urologi Pertti Rajala

FT Ahti Anttila

Ylilääkäri Matti Rautalahti

FT Ahti Anttila

Ylilääkäri Ritva Vastamäki

Maanantaina 3.9.2001 klo 19.00 Uusikaupunki, Kalannin yläasteen juhlasali

Tutkija Kirsi Lillberg

Emerita professori Eeva Nordman

Tiistaina 4.9.2001 klo 19.00 Loimaa, Heimolinna

Tutkija Kirsi Lillberg

LKT Seija Grenman

Keskiviikkona 5.9.2001 klo 19.00 Kemiö, Nuorisotalo Wredhalla Tilaisuus on kaksikielinen

Dosentti Liisa Pylkkänen

Professori Tuula Salmi

Torstaina 6.9.2001 klo 19.00 Parainen, Kaupungintalo Tilaisuus on kaksikielinen

Professori Timo Hakulinen

Erikoislääkäri Robert Paul

Perjantaina 7.9.2001 klo 19.00 Lieto, Kunnantalo

FT Eero Pukkala

Vastaava lääkäri Osmo Räsänen

Lauantaina 8.9.2001 klo 14.00 Raisio, Kerttulan liikuntahalli

FT Eero Pukkala

Dosentti Aarre Auranen

Lauantaina 8.9.2001 klo 19.00 Kaarina, Kansalaisopisto

FT Eero Pukkala

Dosentti Aarre Auranen

ILMAISET LINJA-AUTOKULJETUKSET (Paluukuljetukset välittömästi tilaisuuden päättymisen jälkeen) Sunnuntaina 2.9.2001 Salon tilaisuuteen Klo 12.45 Muurlan kunnantalo 13.00 Toijan Neste 13.20 Suomusjärven K-kauppa 13.30 Kiikalan kunnantalo 14.00 Kuusjoen seurakuntatalo 14.15 Perttelin Kaivolan ..........posti 14.30 Salon Hermannin ..........koulu Klo 13.40 Förbyn ranta 13.45 Särkisalon kirkonkylä 14.05 Perniön linja-autoasema 14.30 Salon Hermannin koulu Sunnuntaina 2.9.2001 Forssan tilaisuuteen Klo 17.00 Someron Osuuspankki 17.30 Portaan Osuuspankki 17.40 Tammelan Osuuspankki 18.00 Feeniksin Urheilutalo Klo 16.45 Ypäjän Osuuspankki 17.00 Ypäjän rautatieasema 17.20 Humppilan Seurojen talo 17.40 Jokioisten Matkahuolto 18.00 Feeniksin Urheilutalo

Maanantaina 3.9.2001 Uudenkaupungin tilaisuuteen Klo 17.00.Uudenkaupungin ..........linja-autoasema 17.20 Pyhärannan keskusta 17.50 Laitilan linja-autoasema 18.00 Kalannin yläaste Klo 16.25 Kustavin Osuuspankki 16.45 Taivassalon paloasema 17.10 Lokalahden kirkko 17.30 Vinkkilän linja-autoasema 18.00 Kalannin yläaste Klo 17.30 Mietoisten Shell 17.50 Mynämäen linja-autoasema 18.30 Kalannin yläaste Tiistaina 4.9.2001 maan tilaisuuteen

Loi-

Klo 17.10 Punkalaitumen Esso 17.35 Alastaron Nordea 17.50 Vampulan Osuuspankki 18.05 Oripään Kivimakasiini 18.20 Loimaan kunnan apteekki 18.30 Heimolinna Klo 16.40 Yläneen Osuuspankki 17.15 Riihikosken Osuuspankki 17.30 Karinaisten tori 18.00 Koski tl:n Osuuspankki 18.30 Heimolinna

POLIKLINIKKA ● ● ● ● ● ● ●

erikoislääkäreiden vastaanotot kirurgisia toimenpiteitä gynekologisia ultraäänitutkimuksia laboratoriotutkimukset irtosolunäytteiden otto (Papa) myös ilman lähetettä siemennestetutkimukset lapsettomuustutkimukset

Erityisedut syöpäpotilaille poliklinikalla: ei poliklinikkamaksua (40 markkaa) laboratoriomaksut potilasalennuksin Erityisedut syöpäyhdistyksen jäsenille: laboratoriomaksut jäsenalennuksin

Keskiviikkona 5.9.2001 Kemiön tilaisuuteen Klo 17.35 Dragsfjärdin Nordea 17.45 Björkboda 18.00 Västanfjärdin K-kauppa 18.30 Nuorisotalo Wredhalla Torstaina 6.9.2001 Paraisten tilaisuuteen Klo 16.55 Korppoon Forellen 17.00 Galtbyn Esso 17.45 Nauvon Esso 18.30 Paraisten Kaupungintalo Perjantaina 7.9.2001 Liedon tilaisuuteen Klo 16.45 Auran Osuuspankki 17.15 Marttilan Osuuspankki 17.30 Tarvasjoen Osuuspankki 18.00 Liedon Kunnantalo Lauantaina 8.9.2001 Raision tilaisuuteen Klo 11.00 Askaisten Osuuspankki 11.15 Lemun Osuuspankki 11.30 Maskun Esso 11.40 Nousiaisten Nummi 12.00 Vahdon kirkko 12.30 Ruskon kauppakeskus 13.00.Raision.Kerttulan ..........liikuntahalli Klo 12.15 Rymättylän kirkko 12.30 Merimaskun kirkko 12.45 Naantalin linja-autoasema 13.00.Raision.Kerttulan ..........liikuntahalli Lauantaina 8.9.2001 Kaarinan tilaisuuteen Klo 17.30 Piikkiön kirkko

KARINA

GYNEKOLOGIA Auranen Annika Hietanen Sakari Paavola Allan Rantanen Virpi Rastimo-Lehto Eeva Salmi Tuula (ei uusia potilaita) Vähä-Eskeli Kalevi KIRURGIA Auranen Aarre Koskivuo Ilkka Vänttinen Esko ONKOLOGIA Ahokoski Outi Asola Raija (ei uusia potilaita) Huovinen Riikka Kankuri Minna (erikoistuva) Kellokumpu-Lehtinen P-L Kätkä Kalevi Minn Heikki Männistö Esa Nordman Eeva Ollila Marja (erikoistuva) Ristamäki Raija Salminen Eeva (toistaiseksi ei vastaanottoa)

Valavaara Ritva (ei uusia potilaita)

PSYKIATRIA Heikkilä Jyrki (ei uusia potilaita)

avoinna ma–to klo 8-18, perjantaisin suljettu

SISÄTAUDIT Asola Markku Pakarinen Christel (toistaiseksi ei vastaanottoa)

Remes Kari Seppälä Pentti (ylilääkäri) Toivanen Auli

Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 TURKU puh. 2657 911 Ajantilaus

Viihteestä vastaavat kamarilaulaja Tamara Lund, kapelimestari Kalevi Rothberg sekä taiteilijat Aulis Kotaviita ja Kari Rautio. Lisäksi tilaisuudessa on paikallisia ohjelmansuorittajia.

2657 2657 2657 2657

927 920 933 921

(lääkäreille) (rintaproteesit, klo 11.00–11.30, 14.00–14.30) (röntgen) (laboratorio)


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 – 2001 – 17

35 vuotta Syöpäyhdistyksen palveluksessa:

Oma sairastuminen auttanut kohtaamaan asiakkaiden ongelmia

Liisa Lindbergille tulee täyteen lokakuussa 35 palvelusvuotta Syöpäyhdistyksen laboratoriohoitajana.

Messut Kongressit Juhlat

Turun Messu- ja Kongressikeskuksesta löydät sopivat tilat, ravintolapalvelut, tekniikan ja somistuksen, oletpa sitten järjestämässä kongressia, kokousta tai juhlaa. Tervetuloa!

Lisätiedot numerosta (02) 337 111 ● auditorio 200 – 700

henkilölle

● kokoustilat 20 – 200

henkilölle

● ravintola 600

henkilölle ● hallit 1.000 – 3.000 henkilölle ● näyttelytilaa 16.000 m2 ● paikoitustilat 4.000 autolle

TURUN MESSU- JA KONGRESSIKESKUS PL 57, 20201 Turku puh. (02) 337 111, fax (02) 240 1440 www.turunmessukeskus.fi info@turunmessukeskus.fi

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen laboratoriossa Itäisen Pitkäkadun Poliklinikka Karinassa Liisa Lindbergille tulee lokakuussa täyteen 35 palvelusvuotta Syöpäyhdistyksen palveluksessa. Koko pitkän työrupeaman ajan hän on työskennellyt laboratoriohoitajana. Liisa Lindbergille laboratorio on tuttu työpaikka ja hän pitää sitä niin hyvänä työpaikkana, ettei vaihtaisi mihinkään muuhun. ”Työhöni en ole ehtinyt kyllästyä tai leipääntyä, koska pidän työstäni; työ on itsenäistä ja työ on ihmisläheistä asiakaspalvelua ja suhteet ovat työtovereihin sekä esimiehiin ovat erinomaiset ja luottamus on ollut koko ajan molemminpuolista.” Valmistuttuaan joulukuussa vuonna 1965 Liisa Lindberg työskenteli runsaat puoli vuotta Lääkärien Laboratoriopalvelussa ja siirtyi seuraavan vuoden lokakuussa Turun Radiumkotiin laboratoriohoitajaksi. Paikan omisti

silloin Suomen Syöpäyhdistys ja kun rakennus myytiin TYKSille 1972, syöpäyhdistys jäi siihen vuokralle ja työ jatkui entisellään. Seuraavana vuonna valmistui Monitoimitalo Karina Itäisellä Pitkäkadulla ja 1980-luvun lopulla Lounais-Suomen Syöpäyhdistys otti siellä toimivat Suomen Syöpäyhdistyksen henkilöt palkkalistoilleen. Alkuvuosina Turun Radiumkodissa työ oli pitkälti sairaalatyötä eli näytteiden ottoa ja poliklinikkatoimintaa. Toiminta on nykyään monipuolistunut, sillä 1980luvun alussa Monitoimitalo Karinassa aloitettiin lapsettomuustutkimukset ja papanäytteiden tutkiminen alkoi kymmenkunta vuotta myöhemmin. Vuodesta 2000 alkaen on Kaarina-Piikkiön kuntayhtymän papaseulontanäytteiden otto ja tutkiminen tehty Poliklinikka Karinassa. Liisa Lindberg arvioi, että 35 vuoden aikana hän ottanut ja tutkinut yhteensä kymmeniä tuhansia näytteitä.

”Vaikka työ on mielenkiintoista, liittyy siihen raskaitakin hetkiä, kun esimerkiksi joku pitkäaikainen asiakassuhde päättyy potilaan kuolemaan. Raskaimmalta se tuntuu erityisesti silloin, kun kyseessä on joku nuori henkilö.” Raskasta aikaa Liisa Lindbergille oli myös silloin, kun hän itse 13 vuotta sitten sairastui rintasyöpään. Silloin hän liittyi mukaan rintakouluun ja osa porukasta kokoontuu edelleen säännöllisesti kerran kuukaudessa keskustelemaan ja tukemaan toinen toisiaan. Oma sairastuminen on entisestään auttanut asiakastyössä ymmärtämään asiakkaiden ongelmia. Liisa Lindbergin vapaa-aika kuluu nykyään kesäpaikan rakennus- ja kunnostustöissä. Myös neljän lastenlasten tapaaminen järjestyy usein ja jos ylimääräistä aikaa jää, ottaa Liisa Lindberg mielellään jonkun käsityön tehtäväksi ja syöpäyhdistyksen vapaaehtoistyökin vie silloin tällöin osan vapaa-ajasta.


18 – N:o 2 – 2001

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Vakavasta sairaudesta kertomiseen ja sen ymmärtämiseen tarvitaan

ONNISTUMINEN SYNTYY HYVÄSTÄ PALVELUSTA

Aikaa, avoimuutta ja optimismia Miten kertoa potilaalle tai hänen omaisilleen vakavasta, mahdollisesti kuolemaan johtavasta sairaudesta? Miten keskustella sairaudesta ja ymmärtää siihen liittyviä ongelmia? Asiantuntijat pohtivat näitä kysymyksiä Meri-Karinassa viime maaliskuussa pidetyssä koulutustilaisuudessa, jota kuuntelemaan oli saapunut salintäysi väkeä. -Diagnoosin kertominen potilaalle ei ole koskaan helppoa. Syöpä-sanalla on paha kaiku, ja pelot ja ennakkokäsitykset tekevät kertomisesta hyvin herkän tilanteen. Diagnoosia ei saisi kertoa puhelimessa muutoin kuin äärimmäisissä poikkeustapauksissa, professori Seppo Pyrhönen totesi. Pyrhönen sanoi myös, ettei pahankaan sairauden ennustetta kannata aina ruotia liian yksityiskohtaisesti, jotta potilas ei kadottaisi toivoaan. Toisaalta lääkärin voi olla hyvin vaikeaa kertoa potilaalle tilannetta, jos hoidot eivät ole tehonneet ja keinot alkavat olla vähissä. Ihanteellista olisi, jos lääkäri voisi antaa potilaalle runsaasti aikaansa, ja hoitosuhde olisi avoin ja pitkäjänteinen.

Kaikkiin kysymyksiin ei ole vastauksia Dosentti Toivo T. Salmi käsitteli kertomisen ja ymmärtämisen vaikeutta, kun kyseessä on lapsen tai nuoren vakava sairaus. Potilaan ikä vaikuttaa siihen, kenen on paras kertoa lapselle sairaudesta, lääkärin vai vanhempien. Sairaudesta on kerrottava myös koululle tai päiväkodille, mikä auttaa lasta tai nuorta palaamaan omaan arkiympäristöönsä mahdollisimman nopeasti. Lapselle sairaudesta kerrottaessa ei pidä takertua yksityiskohtiin. Tilanteen vaikeus on tuotava esille, mutta ei tyrkyttäen. On kerrottava hoidoista ja niiden sivuvaikutuksista. Optimismi pitää säilyttää, Salmi kuvaili. Optimismin pitää olla kuvassa mukana myös silloin, kun sairaudesta keskustellaan lapsen vanhempien kanssa. Totuus on toki kerrottava, joskin usein ”en tiedä” on ainoa totuus esimerkiksi sairauden ennusteesta. Joskus saattaa ilmaantua kertomisen tai ymmärtämisen vaikeuksia, kun lapsi on lähtöisin vieraasta kulttuurista. -Tunteita ei voi välittää vieraalla kielellä. Entä riittääkö

Työasemat ja palvelimet Ohjelmistot Tulostimet, oheislaitteet, tarvikkeet Verkon aktiivilaitteet Tietoliikennetuotteet Huolto- ja asennuspalvelu ...ja hyvistä tuotteista

tulkin lääketieteellinen tietomäärä asioiden selittämiseen? Miten kulttuurierot vaikuttavat ymmärtämiseen, Salmi pohti. Kertominen on vaikeaa lääkärille myös silloin kun syöpä ei ole enää parannettavissa ja edessä on terminaalihoito. -Kun lapsi kysyy tilanteestaan, pysy totuudessa. Älä kuitenkaan tyrkytä kuolemaa, sillä se vie lapselta hänen viimeisten päiviensä elämänlaadun.

Lapsi kaipaa turvallisuutta Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Hanna Manninen puhui siitä, miten vanhemman pitäisi kertoa lapselleen omasta sairaudestaan. Viimeistään silloin on oikea aika kertoa lapselle äidin tai isän sairaudesta, kun varma diagnoosi on tehty. Kertomistilanteen pitäisi olla mahdollisimman turvallinen, mieluiten kotona molempien vanhempien ollessa läsnä. Lapselle on kerrottava, kuka huolehtii hänestä kun vanhempi on sairaalassa, ketkä vanhempaa hoitavat ja millaisia hoidot ovat. Myös lapsen tunnereaktiot olisi hyvä jaksaa käydä yhdessä läpi. Sairaudesta kerrottaessa pitäisi käyttää sellaisia sanoja, jotka lapsen on mahdollista ikänsä puolesta ymmärtää. Mitä pienempi lapsi on, sitä yleisluontoisempia ilmaisuja pitää käyttää. Jos vanhemman sairautta ei voi parantaa, on kuoleman lähestymisestä kerrottava myös lapselle. Asian salaaminen on loukkaus lasta kohtaan. -Läheisen kuolemaan valmistautuminen on lapsellekin helpompaa kuin äkillisen, selittämättömän kuoleman kohtaaminen.

Pappi tuskan peilinä

Syöpä merkitsee potilaalle tuskan, uhkan ja haasteen kokemusta jota hän pyrkii kontrolloimaan ja hallitsemaan omalla osallistumisellaan ja valinnoillaan sekä hankkimalla tietoa, tiivisti toiminnanjohtaja Harri Vertio.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen

Sairaalapastori Outi Ruohola kohtaa työssään vakavasti sairaita potilaita. He ilmaisevat usein syvää tuskaa tilanteestaan. Miksi Jumala antaa minun kärsiä? Miksi juuri minä sairastuin? - Pappi kestää vihan, kirkko kestää sen ja Jumala kestää sen. Papin tehtävä on toimia vihan ja tuskan peilinä, Ruohola sanoi. - Selittelemään tai puolustelemaan ei kannata ruveta, sillä näihin kysymyksiin ei ole olemassa vastauksia. Tilaisuudessa puhuivat myös mm. professori Leena Kytömäki, näyttelijä Tuija Piepponen, Turun seudun tulkkikeskuksen johtaja Marjatta Nieminen, toiminnanjohtaja Harri Vertio ja dosentti Väinämö Nikkanen. Koulutustilaisuuden järjestämisestä vastasivat Lounais-Suomen Syöpäyhdistys sekä Uskontunnustusten ja elämänkatsomusten välistä saattohoitoa koskeva yhteistyöryhmä. Teksti: Viivi Vuorinen Kuva: Matti Äärilä

KIRPPUTORI Uudenmaankatu 13, Turku , puh. 232 7972

HYVIÄ VAATTEITA JA HUOKEITA KÄYTTÖESINEITÄ Otetaan lahjoituksina vastaan tarpeettomaksi käynyttä tavaraa, noudetaankin.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 – 2001 – 19


20 – N:o 2 – 2001

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Poliklinikalle ja seulontakeskukselle lisää tilaa, Kupittaankadulle palvelutalo Monille mammografiaseulonnoista ja poliklinikkatoiminnasta tuttua Monitoimitalo Karinaa laajennetaan, mikäli Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja hallituksen 50-vuotisjuhlakokouksen päätökset johtavat myönteiseen lopputulokseen Turun kaupungin päättävissä elimissä. Laajennus sijoittuu Karinan viereen Itäisen Pitkäkadun ja Tähtitorninkadun risteykseen nykyisen matalan toimisto- ja autotallirakennuksen tilalle. Monitoimitalo Karinan laajennusta tuetaan tänä syksynä järjestettävästä 50-vuotisjuhlavuoden suurkeräyksestä saatavin varoin. Toinen, uusi rakennus nousee saman korttelin Kupittaankadun puoleiselle osalle. Sinne tulee kovasti kaivattu palvelutalo. Poliklinikka Karina ja Rintatutkimuskeskus ovat jo pitkään toimineet ahtaiksi käyneissä tiloissa. Uutta tilaa tarvitaan, sillä oireettoman väestön seulontatutkimukset ovat laajentuneet kohdunkaulaosan syövän ja rintasyövän osalta uusiin ikäluokkiin. Vaikka Monitoimitalo Karinan nykyiset tilat ovat seulontatutkimusten käytössä 12 tuntia päivässä, ne eivät enää riitä tutkimustarpeisiin. Uudet seulontamenetelmät tuovat mukanaan digitaalisen, tietokoneavusteisen tulkinnan ja digitaaliarkistot, jotka myös vaativat lisätilaa.

Suolistosyöpää seulottaneen tulevaisuudessa Myös suolistosyöpiä suunnitellaan seulottavaksi tulevaisuudessa. Turulla on hyvät mahdollisuudet pilottikunnaksi, jossa seulontaa harjoitellaan. Sairaalapaikat ovat jatkuvasti vähentyneet. Tämä on lisännyt syöpäpotilaiden ja heidän omaistensa tarvetta majoittua Hotelli Turun Karinassa, joka toimii samassa kiinteistössä kuin poliklinikka ja seulontakeskus. Hotelli Turun Karina majoittaa syöpäpotilaat ja heidän omaisensa 120 markan yöpymisrahalla, joka maksetaan potilaalle sairausvakuutuslain perusteella. Kun laajennus toteutuu, se vapauttaa tilaa myös hotellin käyttöön. - Poliklinikkatoiminnan kolmas sektori kasvaa yhteiskunnan voimavarojen kaventuessa, sanoo Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojala. - Mammografiaseulontojen lisäksi uusi haaste ovat tulevaisuudessa alkavat suolistoseulonnat. Myös syöpäpotilaiden jälkiseuranta vaatii lisätilaa ja henkilöstöä.

Palveluasunnot erittäin kysyttyjä Sadat ihmiset jonottavat asun-

Kupittaankatu 31:een suunniteltu palvelutalo käsittää kaikkiaan 18 huoneistoa, joiden pinta-alat ovat 41,5 - 43,5 m2. Monitoimitalo Karinan laajennuksen tarvitsemat lisäautopaikat sijoitetaan palvelutalon kellarikerrokseen. Palvelutalon ullakkokerrokseen sijoitetaan asukkaiden kerho- ja saunatilat sekä irtaimistovarasto. Palvelutataloon tulee myös kotisairaanhoidon- ja kotipalvelun toimitilat. toa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ylläpitämistä palveluasunnoista, joita on toiminta- ja palvelukeskus MeriKarinan yhteydessä Turun Kaistarniemessä. Uusi, Kupittaankadulle rauhalliselle paikalle nouseva palvelutalo helpottaa tilannetta siten, että sin-

ne saadaan 18 palveluvuokraasuntoa. - Sosiaalisen asumisen tarve on suuri. Asuntoja tarvitsevat paitsi pitkäaikaissairaat, myös monet vanhukset, jotka tarvitsevat terveys-, ravinto- ja kotipalveluja. Jos kaikki menee hyvin, pääsemme aloittamaan

palvelutalon rakentamisen vuonna 2002, sanoo toimitusjohtaja Kari Ojala. Laajennus pyritään rahoittamaan tänä syksynä järjestettävästä suurkampanjasta, jonka yksi pääkeräyskohde Kupittaan Karinan rakentaminen on. Palvelutalon rakentamiseen

anotaan avustusta Raha-automaattiyhdistykseltä ja lainaa Valtion Asuntorahastolta. Teksti: Paula Heino

KEITTIÖ KUNTOON!

Elektro Helios paketti Erittäin tilava jenkkikaappi, 50 cm leveä liesi ja 60 cm leveä astianpesukone taan

ttihin

Pake

6490:Yksityinen suomalainen kodinkoneliike

Tunnetut taiteilijat Paula Oksman (A), Markku Waulakorpi (B), Jarkko Peltonen (C), Juhani Honkanen (D) ja Marko Lammervo (E) ovat lahjoittaneet joulukorttien tunnelmalliset aiheet Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen käyttöön. Joulukorttien esitteitä ja tilauslomakkeita voi tilata Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimistosta, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku, puhelin 02-2657 602, telefax 022657 668 sekä sähköposti virpi.palin@lssy.fi.

Masku Kustavintie, puh. 02-4347300 Avoinna: ma-pe 9-18 ja la 10-15

Turku Nuppulantie 21, puh. 02-2747300 Avoinna: ma-pe 10-19 ja la 10-15

Kaarina Automestarintie, puh. 02-2436066 Avoinna: ma-pe 9-18 ja la 10-15


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 – 2001 – 21

Kun vakava sairaus vie, psyyken askeleet sotkeutuvat Syöpäpotilaat saavat Suomessa erinomaista hoitoa ja yhä useammin syöpäkasvain saadaan taltutettua. Mutta potilaan psyyke joutuu sairastumisen kurimuksessa lujille: se putoaa masennuksen keskellä kolisten kärryiltä. Potilas on yksin ja hänen henkinen hätänsä on suuri. -Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on päättänyt perustaa syöpäpotilaille toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinan yhteyteen oman syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä psykososiaalisen osaamiskeskuksen täydentämään julkista terveydenhoitoa. Tämä edellyttää eri osapuolten tiivistä yhteistyötä ja lähtee potilaan ja hänen perheensä niin psyykkisistä, fyysisistä, sosiaalisista kuin hengellisistäkin tarpeista, sanoo Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojala.

Eri osaajien yhteistyötä Osaamiskeskus voi auttaa potilaita ja heidän perheitään takaamalla tukijoukon, jolla on aikaa kuunnella ja jolta saa voimaa elää vakavan sairauden kanssa. Myös koulutuksellinen aspekti on suunnitelmissa mukana. -Turun yliopistollisen keskussairaalan onkologian klinikka on suunni-

tellun keskuksen keskeinen yhteistyökumppani. Mukana olisivat myös muut alueelliset osaajat: yliopistot, ammattikorkeakoulut, terveyskeskukset, aluesairaalat, keskussairaalat, keskusvirastot sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Keskus voisi toimia aikanaan myös valtakunnallisena linkkinä, Ojala miettii. - Voisimme tarjota esimerkiksi yliopistoille tutkimusaiheita vaikkapa aiheesta kuinka syöpäpotilas selviää sairautensa kanssa henkisesti, ja saisimme samalla työmme tueksi tuikitärkeää tutkimustietoa.

Ahdistus ja masennus iskee Suomessa sairastuu syöpään vuosittain yli 20 000 ihmistä. Syöpäkasvain hoidetaan ammattitaitoisesti ja tehokkaasti. Usein potilas ehtii vasta kotona pysähtyä. Mielessä myllertävät monet kysymykset: minultahan leikattiin syöpä. Entä jos se uusii? Selviänkö minä? Entä jos kuolenkin? Miten lasten ja puolison käy? Kuinka selviämme taloudellisesti? Masennus iskee helposti, kun mielessään ei ole ehtinyt käsitellä sairastumista ja sen mukanaan tuomia elämänmuutoksia. Tutkimusten mukaan lähes jokainen syöpään

Heino painottaa, että toiminnan tärkein osa on yhteistyö hoitavan sairaalan kanssa ja että toiminta on tarkoitettu vain tukemaan jo olemassa olevaa julkisen sektorin terveydenhoitoa. -Kaikki potilaat eivät tällaista tukikeskusta tarvitse, vain ne, joiden sairaalan henkilökunta näkee olevan kipeästi tuen tarpeessa. Lähete keskukseen voisi tulla sairaalasta hoitavalta lääkäriltä tai sairaanhoitajalta kuitenkin niin, että kynnys avun saamiseen ei olisi korkea. Tarvittaessa omaiset voisivat soittaa, ja heidän kanssaan voisi keskustella siitä, millainen tarve potilaalla ja hänen perheellään tukeen on. Myös potilas voisi itse halutessaan ottaa suoraan yhteyttä keskukseen.

sairastunut kokee ahdistuneisuutta ja puolet olisi terapian tai lääkehoidon tarpeessa. Eikä ole oikein ketään, jolle murheistaan puhuisi, sillä vaikka syöpä hoidetaan lääketieteellisesti erinomaisesti, syöpäpotilaiden psyykkistä hoitoa ei Suomessa ole järjestetty. Ja kun potilas ei enää ole yliopistollisen sairaalan tai keskussairaalan hoidon piirissä, hän jää helposti yksin. Psyykkiset oireet jäävät usein huomaamatta. Yksinäinen ihminen on kaikkein lujimmilla.

Karoliinisessa instituutissa yksikkö Keski-Euroopassa on useita maita, joissa psyyken hoito kuuluu syöpäsairauden yhteydessä hoitokäytäntöön. Pohjoismaissakin esimerkiksi Tukholman Karoliinisen instituutin yhteydessä on jo pitkään toiminut psykososiaalisen kuntoutuksen yksikkö. Siihen kuuluu kokopäiväinen osastonhoitaja, työhön erikoistunut sairaanhoitaja, psykiatrian ammattilainen, tiettyinä päivinä vastaanottoa pitävä syöpäsairauksiin erikoistunut lääkäri eli onkologi, fysioterapeutti, lymfaterapeutti sekä taide- ja musiikkiterapiaa antavat terapeutit. Myös ravitsemusterapeutti, teologi ja sosi-

Katriina Heino on Suomen Syöpäsairaanhoitajien puheenjohtaja. Heitä on Suomessa noin 550 ja yhdistys kuuluu Euroopan Syöpäsairaanhoitajiin. Toiminnan yksi keskeinen osa on jokavuotiset koulutuspäivät, jotka pidetään tänä vuonna Rovaniemellä syyskuussa. - Olemme organisoitunutta ja kansainvälistä porukkaa, sanoo syöpäpotilaiden psyykkisestä tuesta luennoiva Katriina Heino. Itsetuntemus ja työnohjaus ovat tukena psyykkisesti raskaassa työssä.

Kunniakäynnit perustajajäsenten haudoilla Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen 50-vuotisen toiminnan juhlapäivänä 17.4.2001 yhdistyksen edustajat suorittivat kunniakäynnin 15:sta yhdistyksen perustajajäsenen tai ensimmäisen hallituksen jäsenen haudoilla. Lisäksi hallitus piti juhlakokouksen samana päivänä. Tämän kokouksen päätöksiä esitellään tällä aukeamalla. Hallituksen juhlakokoukseen osallistui myös ainoa elossa oleva ensimmäisen hallituksen jäsen, 90-vuotias pankinjohtaja Eero Numerla. Saman päivän iltana järjestettiin Turun Tuomiokirkossa juhlakonsertti, jossa esiintyivät oopperalaulajat Johanna ja Ville Rusanen sekä dipl. urkuri Erkki Alikoski.

Turun vanhalla hautausmaalla yhdistyksen edustajat suorittamassa kunniakäyntiä yhdistyksen ensimmäisen hallituksen jäsenen, professori Aleksander Klossnerin haudalla. Puheenjohtajan, valtiosihteeri Rauno Saaren laskiessa kukkatervehdyksen, hallituksen jäsenet rakennuspäällikkö Raimo Sulonen (vas.), dosentti Aarre Auranen, projektijohtaja Pentti Päivike ja liikkeenharjoittaja Anneli Nieminen sekä toimitusjohtaja Kari Ojala kunnioittavat tapahtumaa.

Yhdessä psyykkisen tuen polulle

Syöpäpotilaan mielessä myllertää monet kysymykset: Minultahan leikattiin syöpä. Entä jos se uusii? Selviänkö minä? Entä jos kuolenkin? Miten lasten ja puolison käy. Kuinka selviämme taloudellisesti. Näitä ja monia muita henkisesti syöpäpotilasta askarruttavia kysymyksiä varten Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on kehittämässä Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskusta psykososiaaliseksi osaamiskeskukseksi aalityöntekijä ovat osa tiimiä, joka luo potilaalle ja hänen perheelleen räätälöidyn tuen. Karoliinisen instituutin malli on tuttu Suomen Syöpäsairaanhoitajien puheenjohtajalle, erikoissairaanhoitaja Katriina Heinolle. Hän toimii itse tällä hetkellä lääketeollisuudessa ja antaa lisäksi vuorovaikutukseen ja syöpäpotilaiden kohtaamiseen liittyvää koulutusta. Hän on aiemmin työskennellyt 15 vuotta Kuopion yliopistollisen sairaalan syöpätautien klinikalla. -Pääsin sinne töihin sattumalta, mutta huomasin pian, että se on minun alani, Turkuun pari vuotta sitten muuttanut Heino kertoo. Hän on erikoistunut psykiatriseen sairaanhoitoon, ja syöpäpotilaiden psykososiaalisen tuen puute on hänelle sydämen asia. Hän osallistui jo aikanaan Göteborgissa pidettyyn pohjoismaiseen pioneerikurssiin, jossa käsiteltiin psykososiaalista syövän hoitoa. -Potilaat todella tarvitsevat tukea, ja Meri-Karinan yhteyteen perustettava psykososiaa-

lisen tuen keskus tulee juuri osaltaan heidän avukseen yhteistyössä hoitavan sairaalan kanssa. Myös omaiset ovat tärkeä osa potilaan hoitoa, Katriina Heino sanoo. -Suomessa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on kahden henkilön, onkologi ja psykoterapeutti Päivi Hietasen ja psykiatri Irja Idmanin, ylläpitämänä psykologista tukea antava yksikkö, jossa ei toimi kokopäiväistä sairaanhoitajaa ja jonka resurssit ovat hyvin rajalliset.

Varsinais-Suomessa ja laajemminkin Katriina Heino näkee, että Meri-Karinan osaamiskeskus voisi olla ensisijaisesti lähialueen palveluksessa, mutta se voisi myös verkottua aluesairaaloissa ja terveyskeskuksissa toimivien syöpähoitajien kautta Varsinais-Suomen maakuntaan. Meri-Karinan osaamiskeskuksessa yhdyshenkilöiksi koulutettavat syöpähoitajat voisivat olla osa tätä tukiverkkoa.

-Keskuksen henkilökunta voisi käydä potilaan kanssa yhdessä psyykkisen tuen polkua. Toiminta olisi erityisen tärkeää potilaille, joiden sairaus etenee, ja joiden täytyy elää sairauden kanssa sekä heille, joilla syöpä uusii, Katriina Heino sanoo. Meri-Karinan mallista Heino toivoisi sellaista, että hoitavassa tiimissä olisi muutamasta henkilöstä muodostuva ydinjoukko: syöpäsairaanhoitoon ja psykiatriaan erikoistunut sairaanhoitaja, joka koordinoisi toimintaa, onkologi sekä psykologi. He loisivat kiinteät suhteet sairaaloihin, jotta oikeat potilaat ohjautuisivat keskukseen. Heidän lisäkseen konsultteina olisi mahdollisuuksien mukaan terapeutteja, teologi ja sosiaalityöntekijä. Meri-Karinassa jo olemassa olevia resursseja tulisi luonnollisesti hyödyntää. -Potilaan parhaat tukijat ovat syövän hoitoon erikoistuneet henkilöt, joilla on terapeuttinen koulutus. Heidän täytyy tuntea syövän ja sen hoitojen kulku, jotta he voivat vastata potilasta ahdistaviin kysymyksiin esimerkiksi siitä, miten joku hoito annetaan. Heidän täytyy myös osata kohdata vaikkapa hankala, aggressiivinen potilas. Mahdollisilla kotikäynneillä voisi kartoittaa perheet, joilla on todellinen hätä, esimerkiksi kotona pienet lapset tai työttömyyttä. Teksti: Paula Heino Kuvat: Seilo Ristimäki


22 – N:o 2 – 2001

UAHT SSÄ TAPVILINÄ N MIE

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Lohikäärmekanooteilla melottiin ennätyksellinen tukipotti lapsisyöpäpotilaille

Dosentti Tuula Salmelle professorin arvonimi Tasavallan Presidentti on myöntänyt professorin arvonimen osastonylilääkäri, dosentti Tuula Salmelle. TYKSin naistenklinikan gynekologisen onkologian osastonylilääkärinä vuodesta 1986 toiminut Tuula Salmi on tutkimustoiminnassaan perehtynyt erityisesti naisten syöpiin. Hän on ollut aktiivisesti mukana mm. pitkälle edenneen tai uusiutuneen kohdunrungon syövän, munasarjasyövän ja vaihdevuosien kansainvälisissä tutkimusprojekteissa. Professori Tuula Salmi on yliopisto-opettajana osallistunut sekä lääkäreiden perus- että jatkokoulutukseen sekä Turussa että koko maassa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä hän on toiminut aktiivisesti yli 20 vuotta ja on tällä hetkellä yhdistyksen hallituksen jäsen. Tuula Salmen toiminnalle on tyypillistä poikkeuksellinen monipuolisuus, idearikkaus ja potilasläheisyys. Tasavallan Presidentin avoimen kirjeen dosentti Tuula Salmelle luovutti valtiosihteeri Rauno Saari.

Leikkimielisessä Satadragon melontatapahtumassa nähtiin huikeita suorituksia.

Turun Aurajoessa nähtiin elokuussa huikeita suorituksia, kun 128 joukkuetta kisasi leikkimielisen tosissaan SataDragonin merkeissä lapsisyöpäpotilaiden hyväksi. Vuoden 2001 melonnoilla kerättiin ennätyksellinen 192.000 markan tukipotti lapsisyöpäpotilaille. SataDragon melottiin lapsisyöpäpotilaiden hyväksi nyt jo kuudennen kerran. Lohikäärmeveneitä on risteillyt Aurajoella aiemmin yhteensä 11 kertaa. Tänä vuonna tapahtuman suojelijana toimi jääkiekkoilija Saku Koivu.

Lohikäärmeet Sykerön lasten lempiystäviä Saaristomeren Melojat ry on jo viitenä kesänä vuosina 1996-2000 ohjannut SataDragonin tuoton eli yhteensä 786.150 mk, lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Sykerön välityksellä lapsisyöpäpotilaiden toiminnan tukemiseen. Tänä vuonna ennätyksellisen tuloksen, 192.000 markan kokoamiseen osallistui yhteensä 128 joukkuetta, joka on toiseksi suurin joukko koko SataDragonin historiassa, iloitsee tapahtuman puuhamies, projektipäällikkö Jussi Paatonen Saaristomeren Melojista. SataDragon-hyväntekeväisyysmelonta on Sykerön suu-

rin yksittäinen tukija. Sen tuotoilla on mm. hankittu MeriKarinaan syöpälasten erityisvälineistöä, ATK-laitteita syövän takia sokeutuneille tai kuulonsa menettäneille lapsille, kunnostettu Meri-Karinaan askartelupaja ja ylläpidetty lapsiparkkitoimintaa yhdistyksen tilaisuuksien yhteydessä. SataDragonin tuotoilla on kustannettu myös lapsisyöpäpotilaiden kanssa toimiville tarkoitettu tarpeellinen kirjanen ”Kun lapsi sairastuu syöpään opas läheisille” sekä tuettu syöpälapsille hyödyllisiä yksilöterapioita, kuten ratsastus-, musiikki- tai taideterapioita.Tämän vuotinen tuotto käytetään terapiatoiminnan sekä kuntoutus-,sopeutumisvalmennus-ja virkistystoiminnan toteuttamiseen.

SOPEUTUMISVALMENNUS- JA KUNTOUTUSKURSSIT SYÖPÄPOTILAILLE JA HEIDÄN LÄHEISILLEEN MERI-KARINASSA TURUSSA VUONNA 1.9. - 31.12.2001 Tukea syöpäpotilastoiminnalle Emäntä Paula Ylitalo Tarvasjoelta vietti alkukesästä syntymäpäiviään, ja esitti ystävilleen toivomuksen ohjata varat Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle käytettäväksi syöpäpotilaiden hyväksi. Lahjavaroja kertyi kaikkiaan 12.300 markkaa, jotka emäntä Paula Ylitalo yhdessä puolisonsa, maanviljelijä Veikko Ylitalon kanssa kävivät Meri-Karinassa luovuttamassa toimitusjohtaja Kari Ojalalle.

Syöpäjärjestöt toteuttavat syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen suunnattua sopeutumis-ja kuntoutuskurssitoimintaa. Toiminnan tavoitteena on, että jokainen syöpää sairastava ihminen saisi omaa elämäntilanteeseensa ja tarpeeseensa sopivaa kuntoutusta. Tärkeimpänä tehtävänä on järjestää toimintaa, joka edistää psykososiaalista kuntoutumista ja helpottaa potilaan ja hänen omaistensa selviytymistä sairauden aiheuttamasta muutostilanteesta sekä nopeuttaa paluuta terveen rooliin ja olosuhteisiin nähden parhaaseen mahdolliseen elämisen tasoon. Kurssit ovat osanottajille maksuttomia. Kursseja rahoittavat Kansaneläkelaitos (KELA), Raha-automaattiyhdistys (RAY), Varsinais-Suomen Sairaan-hoitopiirin kuntayhtymä (TYKS) sekä LounaisSuomen Syöpäyhdistys r.y. (LSSY). Hakuaika kursseille päättyy kuukautta ennen kurssia, mutta mahdollisia peruutuspaikkoja voi kysyä tämänkin jälkeen. KANSANELÄKELAITOKSEN RAHOITTAMAT KURSSIT: Ruoansulatuskanavan syöpäpotilaat läheisineen 09.09. - 14.09.2001 Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä 17.09. - 22.09.2001 Selkäydin- ja aivokasvainpotilaat läheisineen 24.09. - 29.09.2001 Gynekologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä 15.10. - 20.10.2001 Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä 22.10. - 28.10.2001 Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä 29.10. - 11.11.2001 Kaikki syöpäpotilaat 12.11. - 17.11.2001 Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen 19.11. - 24.11.2001 Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä 26.11. - 01.12.2001 Rintasyöpäpotilaat 03.12. - 12.12.2001 RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYKSEN RAHOITTAMA KURSSI: Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä 02.09. - 08.09.2001 TYKS:N RAHOITTAMAT KURSSIT: Rintasyöpäpotilaat Lapsisyöpäpotilasperheet ja isovanhemmat

29.10. - 11.11.2001 27.12. - 30.12.2001

Yllämainittujen kurssien osalta työikäisille kurssilaisille maksetaan kurssin ajalta toimeentuloturvana kuntoutusrahaa. Kuntoutusraha on yleensä sairauspäivärahan suuruinen ja se on ensisijainen sairauspäivärahaan, erityishoitorahaan ja työttömyyspäivärahaan nähden. Kurssiin osallistuville omaisille voidaan maksaa kuntoutusrahaa, jos omainen on estynyt tekemästä työtä.

Tilkkutäkki arpajaisvoittona Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Turun seudun paikallisosaston jäsen- ja potilasilloissa Meri-Karinassa järjestetään muun ohjelman ohessa arpajaiset. Jäsen- ja potilasiltoihin osallistuvat myös Meri-Karinassa kursseilla olevat syöpäpotilaat ja heidän läheisensä. Joitakin aikoja sitten illan pääpalkinto, tilkkutäkki, matkasi kauaksi Turusta, oululaisten Selma ja Veli-Ilmari Marjamaan arpaonnen myötä.

HAKEMUSLOMAKKEITA SEKÄ LISÄTIETOJA: Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, 20900 TURKU Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimisto, Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 TURKU Puhelin 02-2657 666 Telefax 02-2657 618


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 – 2001 – 23

LÖYTYISIKÖ ”SYÖPÄTURVALLISEKSI” LUOKITELTAVIA TUOTTEITA? Markkinoilla on monenlaisia elintarvikkeita ja hygieniatuotteita, joita kaupataan eri terveysjärjestöjen merkeillä ja arvovallalla. On sydänystävällistä rasvaa ja allergiatestattua pesujauhetta. Hammaslääkäriliitto suosittelee ksylitolia, tiettyjä hammastahnoja ja harjoja. Nähdäänkö pian ”syöpäturvallisia” ruokia tai muita tuotteita? Lähtevätkö syöpäjärjestöt

mukaan suosittelemaan joitakin elintarvikkeita, pääsihteeri Liisa Elovainio Suomen Syöpäyhdistyksestä?' - On hyvin epätodennäköistä, että lähtevät. Syövän synnyn yksityiskohtaisista mekanismeista ja varsinkaan eri ravintoaineiden osuudesta ei ole vielä olemassa sellaista tutkimustietoa, että voitaisiin toisaalta suositella mitään ravintoaineita. Ei myöskään neuvoa

välttämään joitakin tiettyjä elintarvikkeita. Syöpäjärjestöjen päättävät elimet ovat aikanaan käsitelleet sponsorituen pelisäännöt ja siinä yhteydessä otettiin kielteinen kanta tähän tuotemerkkiasiaan. Mitään sellaista uutta tutkimustietoa, joka muuttaisi tilanteen, ei ole näköpiirissä.

Meri-Kaarinat kuoro julkaisi äänitteen

Meri-Kaarinat

Johtaa ja säestää Merja Innilä

Huomenta Aamu!

Kuorotoiminta alkoi LounaisSuomen Syöpäyhdistyksessä jo lähes kaksikymmentä vuotta sitten. Meri-Kaarinat nimen kuoro sai siirtyessään harjoittelemaan Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen runsaat kymmenen vuotta sitten. Tällöin kuoron johtoon tuli pianisti Merja Innilä. Kuorolaisia yhdistää kokemus omasta tai läheisen sairastumisesta syöpään, mutta ennen kaikkea rakkaus musiikkiin, lauluun. Kuoro aloittaa harjoitukset laulamalla Huomenta Aamu!, jolla kiittää uudesta päivästä. Erotessaan kuorolaiset siunaavat toinen toisiaan Siunata sinua tahdon -laululla. Meri-Kaarinat kuoron äänite julkistetaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ”Viisi auttamisen vuosikymmentä”- tapahtumassa Meri-Karinan toimintaja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku lauantaina 1.9.2001 klo 15.00. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Huomenta Aamu! - äänitettä on saatavana kuorolaisilta sekä Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen neuvonnasta. Äänitteen hinta on 60 markkaa.

Meri-Karinan

Operettikahvila on avoinna lauantaina 27.10.2001 klo 18-21 Elävää musiikkia ja laulua operetin ystäville Jussi Främling piano nuoret solistit laulu Kuumana höyryävä kahvi tai tee sekä herkulliset leivonnaiset Operettikahvilaa emännöi Tamara Lund. Operettikonsertin hinta tarjoiluineen 60 markkaa. Varaukset puhelin 02-2657 666.

Lääkintävoimistelua • Fysikaalisia hoitoja Hierontaa • Lymfahoitoa

SYYS–LOKAKUUN TARJOUS Lääkärin lähetehoitosarjaan yksi ilmainen hoitokerta.

Meri -Karinan toiminta- ja palvelukeskus Seiskarinkatu 35, 20900 Turku, puh. 265 7606 Itäinen Pitkäkatu 34, puh. 233 8985 Lähetehoidoista Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenille 15 % alennus

TERVETULOA!

ROKKI-KOKKI 10-VUOTISJUHLAKONSERTTI Sunnuntaina 21.10.2001 klo 15.00 Kerttulan liikuntahallissa, Kisakatu 4, Raisio Liput: 30 mk, S-Etukortilla 20 mk ja alle 1-vuotiaat ilmaiseksi. Ennakkomyynti: Prismat (Itäharju, Piispanristi ja Tampereentie), S-Market Raisio ja Sokos Wiklund Turku.

Päätukija: TOK-yhtymä Järjestäjä: Lapsisyöpäpotilasperheiden kerho SYKERÖ


24 – N:o 2 – 2001

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

TERVETULOA MUKAAN LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN MATKATOIMISTO MATKARIN MATKOILLE Keisarinnan kierros 16. - 22.3.2002 Praha-Wien-Budapest Hurmaava kierros Keski-Euroopan sydämessä, kolmessa ainutlaatuisen kauniissa kaupungissa, joita kaikkia keisarinna Maria Teresia hallitsi 1700-luvun puolivälissä.

Joulumatka Budapestiin 21. - 27.12.2001

Koe ja näe upea jouluinen Wien 23. - 26.12.2001

Budapest on sympaattisella tavalla tyypillisen keskieurooppalainen metropoli ja samalla niin aidon unkarilainen.

Strauss - Habsburgien linnat ja palatsit ooppera - Sacher-torttu - moderni taide viinituvat, siinä aitoa Wieniä.

Matkaohjelma: Perjantaina 21.12.2001 Lähtö klo 13.30 monitoimitalo Karinan luota, Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku. Ajo Helsinki-Vantaan lentoasemalle, josta Finnairin lento lähtee klo 17.20 Budapestiin, jonne saavutaan klo 18.40. Ajo linja-autolla Budapestin keskustassa sijaitsevaan hotelli Metropoliin, jonne majoittuminen. Tervetuliaismalja ja iltapala. Lauantaina 22.12.2001 Kaupunkikierros ja välipala viineineen. Illalla mustalaismusiikkia ja kansantansseja unkarilaisen illan yhteydessä. Päivällinen ruokajuomineen. Sunnuntaina 23.12.2001 Käynti viinitalossa, viininmaistajaiset ja aitoa gulassia. Sirkusesitys. Maanantaina 24.12.2001 Päivä aikaa omatoimiselle tutustumiselle Budapestiin. Joulupäivällinen hotelli Astoriassa musiikkiohjelmineen: lapsiorkesteri soittaa ja oopperalaulajat esittävät kansainvälisiä ja suomalaisia joululauluja. Tiistaina 25.12.2001 Retkellä keskiaikaan keskiajan turnaus ja kuninkaallinen lounas. Keskiviikkona 26.12.2001 Käynti Gellert-kylpylässä ja lounas hotelli Nemzetin kauniissa ravintolassa. Torstaina 27.12.2001 Aamiaisen jälkeen kuljetus lentokentälle, josta Finnairin lento lähtee klo 9.55 Helsinkiin, jonne saavutaan klo 13.20. Välittömästi kuljetus Turkuun, jonne saavutaan noin klo 16.00. Matkalle tarvitaan voimassaoleva ulkomaanpassi, jonka tulee olla voimassa vielä 3 kuukautta matkan jälkeen. Suositellaan matkavakuutuksen ottamista. Matkan hinta: jäsenet 4650 markkaa ei-jäsenet 4770 markkaa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset Turku-Helsinki-Turku *.lennot Helsinki-Budapest-Helsinki Finnairin reittivuo* rolla turistiluokassa * lentokenttämaksut * lentokenttäkuljetukset perillä * majoitus Mercure hotel Metropolissa 2 hengen huoneissa * hotelliaamiaiset ja ohjelmassa mainitut ateriat * ohjelmassa mainitut retket ja tutustumiskäynnit * suomenkielisen oppaan palvelut * Matkarin matkanjohtajan palvelut ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDUSTELUT 14.9.2001 MENNESSÄ MATKARIN TOIMISTOON PUH. 2657 913. Vastuullinen matkanjärjestäjä: Etumatkat Oy

Matkaohjelma: Sunnuntaina 23.12.2001 Kokoontuminen klo 14.30 Turun lentoasemalla, josta lento Helsinkiin lähtee klo 15.25. Helsingistä jatko Finnairin lennolla klo 16.50 Wieniin, jonne saavutaan klo 18.20. Ajo hotelli Rosenhotel am Augarteniin, jonne majoittuminen. Lyhyt kävelykierros kaupungilla. Jouluaattona, maanantaina 24.12.2001 Aamiainen hotellissa. Aamupäivällä mahdollisuus tutustua ostospaikkoihin, liikkeet suljetaan klo 12.00. Iltapäivällä 3,5 tunnin kaupunkikiertoajelu, jolloin nähdään historialliset nähtävyydet. Yhteinen illallinen klo 20.00. Joulupäivänä, tiistaina 25.12.2001 Aamiainen hotellissa. Halukkaat voivat osallistua joulupäivän kirkkotapahtumiin. Vieraillaan Schönbrunnin linnan edessä olevilla adventtimarkkinoilla, joissa joulumusiikki säestää markkinoita. Lisäksi Pietarinkirkossa on esillä iso seiminäyttely. Tämän päivän aikana osallistutaan konserttiin, jonka ohjelma selviää syksyn aikana. Yhteinen illallinen klo 20.00. Tapaninpäivänä, keskiviikkona 26.12.2001 Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen lähtö Wienin lentoasemalle, josta Finnairin lento Helsinkiin lähtee klo 11.00. Helsinkiin saavutaan klo 14.20 ja jatketaan Turkuun, jonne saavutaan klo 17.25. Matkan hinta: jäsenet 4500 markkaa ei-jäsenet 4620 markkaa Hintaan sisältyy: * lennot Finnairilla Turku-Helsinki-Wien ja Wien-Helsinki*.Turku * lentokenttäkuljetukset Wienissä * majoitus kolmen tähden hotelli Rosenhotel am Augartenis* sa 2 hengen huoneissa * 2 illallista * kaupunkikiertoajelu paikallisoppaan johdolla * konserttilippu * matkanjohtajan palvelut Ilmoittautumiset ja lisätiedustelut 14.9.2001 mennessä Matkarin toimistoon puh. 2657 913 Matkalle mukaan tarvitaan voimassaoleva ulkomaanpassi. Suositellaan matkavakuutuksen ottamista. Matkanjohtaja: Anneli Salenius Vastuullinen matkanjärjestäjä: Suomen Matkatoimisto Oy

1. päivä Lauantai 16.3.2002 Lähtö klo 6.30 monitoimitalo Karinan luota, Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku. Ajo Helsinki-Vantaan lentoasemalle, josta Finnairin lento Prahaan lähtee klo 9.55. Prahaan saavutaan klo 11.15. Majoittuminen ja opastettu kävelykierros tunnelmallisessa Vanhassa kaupungissa. Prahassa on tarjolla myös monenlaista iltaohjelmaa: mm. oopperaa tai Laterna Magikaa. 2. päivä Sunnuntai 17.3.2002 TORNIEN JA SILTOJEN PRAHA Praha on oikea vaeltelijan kaupunki, jossa niin nähtävyyksiin tutustuminen kuin ostoksilla kulkeminenkin käy mainiosti kävellen paikasta toiseen. Prahaan voi tutustua myös osallistumalla lisämaksulliselle kaupunkikierrokselle, kesto noin 4 tuntia, hinta noin 90 mk. Pienen panoraamakierroksen jälkeen tutustutaan kävellen Strahovin kauniiseen kirjastoon sekä linna-alueeseen, missä käydään mm. Kuninkaanlinnan kruunajaissalissa. Linnassa Maria Teresiakin asui Prahassa ollessaan. Kierroksen päätteeksi voi lisämaksusta osallistua vielä yhteiseen lounaaseen paikallisessa oluttuvassa. 3. päivä Maanantai 18.3.2002 PRAHA - WIEN Matka jatkuu linja-autolla jo hevoskärryjen aikaan käytettyä reittiä kohti Wieniä. Lounas Jihlavassa. Iltapäivällä majoittuminen keskustahotelliin ja aikaa tutustua kaupunkiin ja tehdä ostoksia omin päin. Illalla voi käydä vaikka valssikonsertissa tai jossakin muussa Wienin lukuisista musiikkitapahtumista. 4. päivä Tiistai 19.3.2002 KEISARILLISEN WIENIN LOISTOA Kaupunkikiertoajelulla Habsburgien Wienissä nähdään ulkoapäin mm. keisarillinen kesäpalatsi - Schönbrunnin linna puistoineen, Parlamentti, Valtionooppera ja Wieniä hiukan laajemmaltikin. Il-lalla kannattaa tutustua Wienin keskustan viehättäviin viinikellareihin omin päin tai osallistua lisä-maksulliseen retkeen Grinzingin tunnelmallisen viinikylän aitoon Heurigen-viinitupaan, jossa soi hilpeä Schrammel-tyyppinen musiikki, hinta aterioineen ja viineineen noin 350 mk. 5. päivä Keskiviikko 20.3.2002 WIEN - BUDAPEST Matka jatkuu linja-autolla edelleen toiseen Tonavan pääkaupunkiin, ystävälliseen Budapestiin. Matka vie pitkin ikivanhaa reittiä, jota on käytetty jo hevoskyytien aikaan. Mahdollisuus ihailla iltavalaistua Budapestiä illallisristeilyllä, lisämaksu noin 250 mk. 6. päivä Torstai 21.3.2002 BUDAPEST, TONAVAN KAUNOTAR Aamupäivällä aikaa ostoksiin kauppahallissa tai ostoskaduilla. Kaupunkikiertoajelulla katsellaan monet nähtävyydet niin Budan kuin Pestinkin puolella: Kalastajalinnake, Matias-kirkko, Parlamentti ja Gellert-kukkulan upeat näkymät yli Tonavan. 7. päivä Perjantai 22.3.2002 PALUULENTO HELSINKIIN Lähtö Budapestista klo 10.15 Finnairin lennolla Helsinkiin, jonne saavutaan klo 13.40. Linja-autokuljetus Turkuun, jonne saavutaan noin klo 16.30. Voimassaoleva ulkomaanpassi mukaan! Passin oltava voimassa 3 kuukautta matkan jälkeen. Suositellaan matkavakuutuksen ottamista. Lisätiedustelut Matkarin toimistosta, puh. 2657 913. Matkan hinta: jäsenet 3850 markkaa ei-jäsenet 3970 markkaa Hintaan sisältyy: * matkaohjelman mukaiset linja-autokuljetukset * lennot Finnairin reittivuorolla turistiluokassa Helsinki -Praha ja Bu* dapest - Helsinki * lentokenttäkuljetukset matkakohteessa * majoitus kolmen tähden hotelleissa 2 hengen huoneissa * hotelliaamiaiset päivittäin ja lounas Jihlavassa * opastettu kävelykierros Prahassa * kaupunkikiertoajelu Wienissä ja Budapestissä * suomenkielisen oppaan palvelut * Matkarin matkanjohtajan palvelut Vastuullinen matkanjärjestäjä: Etumatkat Oy

LEIRAS PL 415 20101 TURKU


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Huolenpitoa ympäri vuorokauden

Turvapuhelin on puhelinverkkoa hyväkseen käyttävä kotipuhelimeen liitettävä laite, jonka välityksellä asiakas voi kutsua apua ympäri vuorokauden vain napinpainalluksella (ranteessa tai kaulalla) ja näin mahdollistaa nopean avunsaannin tilanteissa, jolloin oma apu ei riitä. – Sairaankuljetus – Kotilääkäri – Kotipalvelu/sair.hoito Hälytysten vastaanottajina toimivat sairaanhoidon ammattihenkilöt, joilta saa myös sairaanhoidollista neuvontaa. Tiedustelut: Turvapalvelut 02–276 1111 Sairaankuljetus 02– 251 1211

PROTEESIASIAKAS Ostaessasi meiltä normaalihintaiset Rintaliivit, kokoliivit tai uima-asun Teemme valitsemaasi malliin taskun ILMAN LISÄVELOITUSTA!

Eerikinkatu 6 Kristiinankatu 10

N:o 2 – 2001 – 25

Syöväntorjuntasanomien lääkäripalsta Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat vastaa tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin, jotka liittyvät syöpätauteihin. Tällä kertaa vastaajana on Suomen Syöpäyhdistyksen ylilääkäri Matti Rautalahti.

Miksi nuuskaa kannattaa välttää? Nuuskaa kutsutaan myös savuttomaksi tupakaksi. Onko nuuskaaminen vähemmän vaarallista kuin savukkeiden polttaminen, ylilääkäri Matti Rautalahti Suomen Syöpäyhdistys? - Näin ei voi sanoa. Nuuska sisältää jopa 20 kertaa enemmän nikotiinia kuin tupakka. Lisäksi se sisältää erilaisia raskasmetalleja, kuten lyijyä ja kadmiumia sekä jäänteitä myrkyllisistä kasvinsuojeluaineista. Nuuskan vaaralliset aineet imeytyvät verenkiertoon limakalvojen läpi kun tupakoidessa nikotiini tulee elimistöön savun muodossa.

Miten nuuska vaikuttaa elimistössä? Nuuska ärsyttää erityisesti suun limakalvoja, värjää hampaita ja aiheuttaa pitkään käytettynä mm. ientulehduksia ja hampaiden kiinnityskudossairauksia. Nuuskaajan hengitys tuoksuu pahalta. Nieltynä nuuskan nikotiini imeytyy myös ruoansulatuselimistöön ja jo pienet määrät häiritsevät

mahalaukun luonnollista toimintaa. Nikotiini rasittaa sydäntä ja sydämen lyöntitiheys kasvaa. Nuuskaajan hermoston toiminta ja hormonitasapaino häiriintyvät ja kunto heikkenee asteittain. Nuuskaajat kärsivät usein unettomuudesta, päänsärystä ja hikoilusta. Nuuskan käyttö erityisesti nuorella iällä lisää suuontelon, nielun ja nenän syöpää. Nuuskaajien riski sairastua näihin syöpiin on jopa nelinkertainen nuuskaamattomiin. Suusyövän esiasteita, nk. leukoplakioita on löydetty jopa puolelta nuuskan käyttäjistä. Leukoplakioista lähes joka kymmenes muuttuu myöhemmin suusyöväksi.

Ovatko nuuskan aiheuttamat vauriot ikuisia? Nuuskaamisen, samoin kuin tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina, vaikka nikotiinia olisikin käyttänyt pitkiäkin aikoja. Lyhytaikaiset nuuskan aiheuttamat vauriot suun limakalvolla paranevat yleensä välittömästi nuuskan käytön lopettamisen jälkeen.

Romuauton lady Helsingin Yksi ovi. Kansallisteatterissa lauantaina Miljoona matkaa. 22.9.2001 klo 14.00

Turuntie 1, 1, III III krs, 24100 Salo Turuntie Puhelin (02) 727 1800, 1800, fax (02) 1810 727 1810 (02) 727 Puhelin (02) 727 (Muutamme uusiin tiloihin syksyn aikana)

KPMG

Lähtö monitoimitalo Karinan luota, Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku klo 11.00. Esitys alkaa klo 14.00. Romuauton Lady on Alan Bennettin kirjoittama koskettava tositapahtumiin perustuva tarina oman yksinäisen ja omaperäisen tiensä valinneesta vanhasta naisesta. Pääosissa Kyllikki Forssell, Markku Maalismaa, Juha Muje, Marita Nordberg ym. Hinta jäseniltä 250 markkaa ja ei-jäseniltä 320 markkaa sisältäen linja-autokuljetukset, teatterilipun ja matkanjohtajan palvelut. Paluu Turkuun noin klo 19.00. ILMOITTAUTUMISET 3.9.2001 MENNESSÄ MATKARIN TOIMISTOON PUH. 2657 913

Tilintarkastustoimisto KHT-yhteisö Linnankatu 26 C 20100 TURKU Puhelin (02) 273 2700 Telefax (02) 250 2820

Mikrolog Oy Turun aluekonttori Puh: (02) 251 5718 http://www.mikrolog.fi/

SYÖPÄÄ SAIRASTAVIEN POTILAIDEN JÄLKITARKASTUS POLIKLINIKKA KARINASSA Syöpää sairastavien hoidon tai jälkitarkastusten päätyttyä TYKS:ssä voi tämän jälkeinen seuranta tapahtua Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Poliklinikka Karinassa, jossa on syöpätauteihin erikoistuneilla lääkäreillä nimenomaan syöpäpotilaiden seurantaan tarkoitettu vastaanotto. Lääkärit ovat myös perehtyneet oireita lievittävään ns. palliatiiviseen hoitoon, jossa kivun hoidolla on keskeinen asema. Vastaanoton voi tilata puh. 02-2657 927 maanantaista torstaihin klo 8–15. Vastaanotolle on syytä ottaa mukaan TYKS:ssä kirjoitettu viimeinen hoitoseloste eli epikriisi. Vastaanottoaika on hyvä varata hyvissä ajoin, noin kuukausi ennen jälkitarkastuskäyntiä.

POLIKLINIKKA KARINA Itäinen Pitkäkatu 30 b (2. krs) 20700 TURKU Puh. 02-2657 927 (MA–TO klo 8–15)

Syöväntorjuntasanomien lakimiehen palsta Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat vastaa tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin, jotka liittyvät lakiasioihin. Kysymyksiin vastaa asianajaja, varatuomari Juhani Reimari. Kysymys: Lehdessä joitakin aikoja sitten olleiden tietojen mukaan on mahdollista tehdä avioehtosopimus, jossa omaisuuden jaosta määrätään eri tavoin sen varalta, päättyykö avioliitto sen takia, että toinen puoliso on kuollut tai päättyykö avioliitto avioeron johdosta. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Vaikuttaako avioehdon olemassaolo kuolemantapauksen yhteydessä siihen, saako leski periä kuolleen puolison ja onko sillä vaikutusta perintöveron määrään? Nimimerkki ”Avioehtosopimus” Vastaus: Korkein oikeus on vuonna 2000 antanut ennakkoratkaisun, jossa katsottiin päteväksi avioehtosopimus, jonka mukaan oli solmittu, ettei kummallakaan puolisolla ollut avio-oikeutta toisen omaisuuteen, jos avioliitto päättyi avioeroon ja avioliiton päättyessä toisen kuolemaan avio-oikeus taas oli olemassa. Aikaisemmin tällaisia avioehtosopimuksia ei pidetty pätevinä.

Käytännössä mainittu ratkaisu merkitsee siis sitä, että avioehtosopimuksessa voidaan sopia omaisuuden jakamisesta eri perusteiden mukaisesti kahdessa eri tilanteessa, eli avioerotilanteessa ja toisen puolison kuoltua. Jos avioliitto päättyy avioeroon, toimitetaan puolisoiden välillä omaisuuden erottelu ja kumpikin saa itselleen sen omaisuuden, joka on hänen nimissään. Jos taas avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan, on leskellä aviooikeus kuolleen puolison omaisuuteen. Avioehtosopimuksella ei sinänsä ole vaikutusta puolison perintöoikeuteen sellaisessa tapauksessa, että avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan eikä vainajalla ole ollut lapsia. Vaikka lesken avio-oikeus olisi suljettukin avioehtosopimuksella pois myös kuolemantapauksen sattuessa, voi leski siitä huolimatta periä vainajan. Avioehtosopimuksella ei myöskään sellaisenaan ole vaikutusta puolison maksettavaksi tulevan perintöveron määrään.

Huomattava lahjoitus Vuorineuvos Irja Ketosen muistorahastolle TS-Yhtymä kartutti 100.000 markalla Moikoisten Syöväntutkimussäätiön Vuorineuvos Irja Ketosen muistorahastoa 20.6.2001, jolloin tuli kuluneeksi 80 vuotta hänen syntymästään. Vuorineuvos Irja Ketosen muistorahaston pääoma on 1.3 miljoonaa markkaa ja se on suurin Moikoisten Syöväntutkimussäätiön rahastoista.

UUDEN VUODEN VIETTO MERI-KARINASSA 31.12.2001-01.01.2002 Uuden vuoden vieton hinta on 700 markkaa kahden hengen huoneissa ja 800 markkaa yhden hengen huoneessa, sisältäen täysihoidon, majoituksen ja koko ohjelman. ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT MERI-KARINAN TOIMINTA- JA PALVELUKESKUS Seiskarintie 35 puhelin 02-2657 666 20900 TURKU telefax 02-2657 618

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n Turun paikallisosaston toiminta syksyllä 2001

Meri-Karinan toiminta ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35 Turku. Tiistaina 11.9.2001 klo 17.30 Emäntä Tuija Saura: Arjen turvallisuudesta kriisivalmiuteen-naisten mahdollisuudet vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä. Operettisävelmiä: Tuija Saura, laulu ja Merja Innilä, piano Tiistaina 9.10.2001 klo 17.30 Myyntijohtaja Merja Parikka-Holopainen Merita Pankista: Pian siirrymme markasta euroon. Kuorolaulua: Meri-Kaarinat. Tiistaina 13.11.2001 klo 17.30 Professori Tuula Salmi: Osteoporoosi sekä naisten syöpäsairaudet. Sunnuntaina 18.11.2001 klo 10.00-18.00 Virkistäytymis- ja tutustumispäivä Meri-Karinassa: Yhdessäoloa, tietoa, käden taitoja, maukasta ruokaa ja naisten juttuja uusille ja vanhoille jäsenille. Sunnuntaina 9.12.2001 klo 12.00-15.00 Joulumyyjäiset Monitoimitalo Karinassa Tiistaina 11.12.2001 klo 17.30 Joulujuhlat Meri-Karinassa Tervetuloa mukaan! Lisätietoja toiminnasta antaa Merja Innilä puh. 2580 694

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS r.y:n

RINTATUTKIMUSKESKUS suorittaa rintarauhasen tutkimuksia. Syöpäyhdistyksen jäsenille edullinen jäsenhinta. Ajanvaraukset MA–PE klo 8–15 p. 02-2657 933 Itäinen Pitkäkatu 30 b Turku


26 – N:o 2 – 2001

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

SYÖPÄPOTILAAT TARVITSEVAT LISÄÄ RAVITSEMUSTIETOA

Yksi ovi. Miljoona matkaa. Kiinnostavatko kaupungit, kylät tai kiertomatkat. Lähdetkö yksin vai kaksin, viikoksi vai puoleksi vuodeksi? Haluatko valmiin paketin vai erikoisjärjestelyjä? Meiltä löytyy. Kokeile vaikka.

- Syöpäpotilaat kaipaisivat nykyistä enemmän tietoa ja tukea ravintoasioihinsa. Nykyisin liian harva potilas saa riittävästi tietoa ravintotekijöistä hoitavalta lääkäriltään, toteavat onkologian dosentti, erikoislääkäri Eeva Salminen TYKSin onkologian klinikalta ja elintarvikekehityksen professori Seppo Salminen Turun yliopistosta. - Kartoitus, jonka teimme rintasyöpäpotilaiden ravitsemusasioista on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta. Ennen kaikkea potilaat ovat kommentoineet, että aihetta on tutkittu liian vähän ja korostaneet ravitsemusasioiden merkitystä potilaan hyvinvoinnille, toteavat Salmiset. Vähärasvainen ja kuitupitoinen ruokavalio, joka sisältää runsaasti vihanneksia, kasviksia ja hedelmiä on terveellistä myös syöpäpotilaille. Energian saannin ja kulutuksen tasapainon saavuttamiseksi on oikeiden ravintoaineiden lisäksi tärkeää huolehtia myös riittävästä liikunnasta. Nämä kaikille suomalaisille annetut ruokavalioohjeet pätevät myös syöpäpotilaille.

Terveellinen ruokavalio pitää syövän loitolla? Terveellisen ruokavalion arvellaan auttavan myös monien syöpätautien ehkäisyssä. Esimerkiksi monien hormonaalisten syöpien, kuten rintasyövän kohdalla oikealla ravitsemuksella voi olla merkittävä ehkäisevä vaikutus, sillä noin kolmasosan syövistä arvellaan olevan yhteydessä ruokatottumuksiin. Suomalaisille tyypillisiä kansantauteja eli sydän-ja verisuonitauteja voidaan myös ehkäistä ja pitää kurissa terveellisillä ruokailutottumuksilla, riittävällä liikunnalla ja

lopettamalla tupakoiminen. Yksipuoliset ravitsemususkomukset sen sijaan voivat olla haitallisia hoidon aikana tai toipumisvaiheessa. Potilaiden kannattaisikin aina ottaa puheeksi ravinto- ja vitamiinilisänsä ja muut ravitsemusmuutoksensa hoitavan lääkärin kanssa. - TYKSin onkologian klinikalla tehdyn tutkimuksen mukaan lähes yhdeksän kymmenestä rintasyöpäpotilaasta nautti normaalia suomalaista ruokavaliota. 5 % tutkimukseen osallistuneista noudatti kasvisruokavaliota ja 8 % söi kasvisravinnon ohella satunnaisesti kalaa tai kanaa. Reilu kolmannes tutkituista potilaista oli muuttanut ravintotottumuksiaan syöpädiagnoosin jälkeen. Tärkein syy oli halu tukea ja nopeuttaa syövästä parantumista. Joka kymmenes ruokavaliotaan muuttaneista ilmoitti syyksi pahoinvoinnin kurissapitämisen. Vain 12 % oli muuttanut ruokavaliotaan terveydenhuollon ammattilaisten suosituksesta. Tärkeimpiä muutoksia olivat eläinrasvojen, sokerin ja punaisen lihan välttäminen sekä hedelmien, marjojen ja vihannesten lisääminen ruokavalioon. Neljä potilasta kymmenestä käytti vitamiineja ja kivennäisaineita ja 22 % nautti ravintolisiä, luontaistuotteita tai probiootteja, selvittää dosentti Eeva Salminen. Tutkimus on laajentunut myös yhteistyöksi ulkomaisiin keskuksiin ja tuloksia tullaan vertailemaan suomalaiseen materiaaliin. Tehdyt muutokset olivat pääosin oikeansuuntaisia, sillä lääketieteellisessä kirjallisuudessa syöpäpotilaan ravitsemusohjeita on kirjattu mm. seuraavasti: - syö päivittäin vihanneksia, hedelmiä ja marjoja - syö vähintään seitsemän palaa kokojyväleipää päivittäin

ja vältä sokeria - vältä alkoholia - jos syöt lihaa, vähennä lihan määrää 80 grammaan päivässä ja syö kalaa tai kanaa punaisen lihan sijasta - vältä ylipainoa ja alipainoa (suositeltava painoindeksi 18.5 -25) - liiku säännöllisesti - vältä rasvaista ruokaa, erityisesti eläinrasvoja ja käytä kasvisöljyjä kohtuullisesti - vältä suolaisia ruokia ja vähennä suolan käyttöä ruoanvalmistuksessa sekä ruokapöydässä - älä syö käristettyjä tai palaneita ruokia

hyödyntää

Yksi alennukset matkoista, toinen joustavat maksuehdot. Viiden Tähden Kerhon jäsenenä saat tuntuvat jäsenedut, eksi n e s alennukset y jä Liit eillä! matkoista, m matkavakuutuksesta ja autonvuokrauksesta. Voit valita käteis- tai luottokortin.

Lisätietoja myös ammattilaisille - Näyttää siltä, että syöpäpotilaat saavat ravitsemukseen liittyviä tietoja harvemmin terveydenhuolloin ammattilaisilta kuin tuttavilta tai tiedotusvälineistä. Kolmannes kyselyyn osallistuneista potilaista kaipasikin selvästi lisää tietoa ravitsemusasioista. Tiedotusvälineet, tuttavat ja läheiset olivat tärkeitä tiedonlähteitä, mutta kysyä tietysti täytyy, kuinka oikeaa tämä ravintoinformaatio on? Meillä tarvittaisiin selkeästi enemmän koulutusta terveydenhuollon ammattilaisille, jotta he pystyisivät tukemaan syöpäpotilaita oikean ravitsemuksen valinnassa, pohtivat Eeva ja Seppo Salminen. Syöpään liittyvän ravitsemustiedon lisäämiseksi on Turun yliopiston Terveyden biotieteen koulutusohjelmassa ja lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoille aloitettu dosentti Eeva Salmisen suunnittelema kurssi. Lisäkoulutusta tullaan suuntaamaan myös hoitohenkilökunnalle. Teksti: Tuula Vainikainen

SMT TURKU Kauppiaskatu 12, puh. (02) 273 0950, ma–pe 9–18, la 10–14 SMT Puhelinmyynti 010 826 8000, ma–pe 8–19, la 10–15


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 – 2001 – 27

Kirje lukijalta – RINTAPROTEESIT – RINTALIIVIT – UIMAPUVUT PROTEESIEN SOVITUKSET TURUN SEUDULLA: Poliklinikka Karina Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 Turku

L JE T U S A L A

AM

KU

1914 1914 A M M ATTIL

A IN

ON

EN V

U O DE

1953 1953

VUORINEN Oy

Sahantie 170, 21500 PIIKKIÖ puh. 02-238 5549, 02-479 8797, fax 02-232 9185 Arto Vuorinen 0400-740 449 Pirkko Mauro-Vuorinen 0500-795 881

Tilitoimisto Mauro ja Kni Oy Puutarhakatu 15 A, 20100 TURKU puh. 02-232 7400 fax 02-232 9185 tj. Pirkko Mauro-Vuorinen kotip. 02-479 8797, 0500-795 881

ST

A

O AL

MUUTTOPALVELU

N

VU O DESTA

U S H A LLI N N

MATTILAI

EN

N

Myymälä AMOENA Finland Oy: Bulevardi 19, 00120 Helsinki Avoinna: ma–pe 10–17, 09-649 839

-Rintasyöpäpotilaiden kirurgisen hoidon kehittäminen kulkee Varsinais-Suomessa jälkijunassa. Rintasyöpäpotilaiden hoito on hajautettu liian moneen yksikköön eikä mihinkään pääse syntymään vaadittavaa korkeatasoista osaamista. Kun sairaanhoitopiirin toimintoja mietitään uudelleen, pitäisi pohtia huolella myös se, missä rintasyöpäpotilaita tulevaisuudessa leikataan. Tutkimus ja hoidon kehittäminen kuuluisi ilman muuta yliopistolliselle sairaalalle, jossa on tarvittava välineistö, mutta ei nykyisellään riittävästi osaavaa väkeä hoitamaan potilaita ja huolehtimaan uusimman hoidon edellyttämästä tutkimuksesta, tiivistää rintasyöpäpotilaiden hoidon keskittämistä vaativan kansanliikkeen veturi, erikoissairaanhoitaja Helena Katajamäki. Hän on keräämässä nimiä rintasyövän kirurgisen hoidon kehittämistä vaativaan adressiin, joka tullaan luovuttamaan sairaanhoitopiirin päättäjille lähiaikoina.

Välittääkö kukaan rintasyöpäpotilaista? -Olemme huolestuneita rintasyöpäpotilaiden kirurgisen

T

RINTAPROTEESI Saatavana: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys Saatavana: Syöpäyhdistys r.y. r.y. Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 20700 Turku Turku Puh. 02-2657911

Uudet monofilament pohjaiset peruukit saapuneet Peruukin pohja muotoillaan asiakkaan päänmuotoon sopivaksi.

Peruukin hiukset leikataan asiakkaan haluamaan malliin. Liikkeestämme saatavana kaikki Suomeen tuotavat peruukkimallistot. Hetitoimituksessa laaja varasto.

Revlon, Adolfo, Ellen Wille, Dimples, Hairaisers, Hair Parade, Hair Trix, Henri Margu, Natural Image, Stefan Bauer, Perucci, Wig, Fraca Ferretti,

peruukkiliike

Eerikinkatu 9 20100 Turku puh. 231 9277

puh. 2388550 fax. 2388547 vesma@wakkanet.fi www.tilausmatkatvesma.fi TILAUSAJOLIIKENTEESEEN ERIKOISTUNUT

Olisiko tiedon ja taidon keskittämisestä apua?

Rintasyöpäpotilaat tuuliajolla hoidon tilasta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Rintasyöpäleikkauksia tehdään piirin alueella noin 400-500 leikkausta vuosittain. Eniten leikkauksia tehdään TYKSissä ja Turun terveyskeskuksen sairaalassa, molemmissa noin 130 leikkausta vuosittain. Kummassakaan yksikössä leikkauksia ei kuitenkaan kerry niin paljon kuin rintasyöpäkirurgian suositus edellyttäisi eli 160 leikkausta vuosittain. Piirin alueella tehdään yhteensä myös noin kaksi sataa rintasyöpäleikkausta aluesairaaloissa, joissa leikkausmäärät jäävät siis huomattavasti alle suosituksen. Osaamistason varmistamiseksi rintasyövän tutkimus ja hoito tulisi keskittää yliopistosairaalaan ja taata sinne riittävät resurssit. Muuten Varsinais-Suomi joutuu lopullisesti takapajulan asemaan rintasyövän hoidon kehityksessä. Jo nyt TYKSissä on jouduttu hidastelemaan esimerkiksi vartijaimusolmuketutkimusten käyttöönotossa puutteellisiin laiteresursseihin vedoten. Laitteiston käyttöön saamiseksi on pyydetty apua LounaisSuomen Syöpäyhdistykseltä, joka on myöntänyt varoja ns. gammasäteilytunnistimen han-

kintaan, mutta hoidon aloittaminen on viivästynyt kohtuuttomasti. TYKS ei ole myöskään voinut tarjota rintasyöpäpotilaille plastiikkakirurgian palveluja ns. rekonstruktioleikkauksiin muista sairaanhoitopiireistä poiketen.

Keskittämällä hypätään jälkijunasta Rintasyöpään sairastutaan entistä nuorempana. Onkologisten hoitojen kehityksen myötä rintasyöpäpotilaiden elinikä on pidentynyt ja parantumisprosenttikin on korkea, joten kirurgisen hoidon laadulla on tärkeä merkitys juuri syöpäpotilaan elämänlaadun ja toimintakyvyn säilyttämisessä. Jos potilaalta joudutaan poistamaan kainalon imusolmukkeet ”varmuuden vuoksi”, kun alueellamme ei kattavasti voida tarjota potilaille vartijaimusolmuketutkimuksia, jolla sairastuneet imusolmukkeet voitaisiin luotettavasti löytää, eivät asiat ole kunnossa. Rutiinipoiston tulisi olla historiaa, koska vaihtoehtoja on jo käytettävissä, tiivistää Helena Katajamäki. Kirurgisen osaamisen lisäksi rintasyövän hoidon kehittäminen vaatii kirurgien, onko-

logien, patologien ja radiologien yhteistyötä. Siksi rintasyövän hoito olisi järkevintä keskittää TYKSiin, jonne taattaisiin riittävä ja osaava miehitys näiden asioiden hoitamiseksi. Kaikki tarvittavat laitteistot ovat jo TYKSissä käytettävissä, siksi rintasyöpäpotilaiden leikkaushoitoa ei pitäisi sirotella ympäri piiriä, ei myöskään keskittää Turun terveyskeskuksen sairaalaan uusista työnjaoista päätettäessä. Koska julkisen terveydenhuollon kustannuksia on vartioitava tarkkaan ei vähäisiä taloudellisia voimavaroja pidä tuhlata syöpäkirurgiassa puuhasteleviin pikkuyksiköihin, joissa ei voida tarjota parasta mahdollista hoitoa. Asiasta kiinnostuneet rintasyöpäpotilaat ja muut asianosaiset voivat kirjoittaa nimensä hoidon kehittämistä koskevaan adressiin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimipaikoissa, Meri-Karinassa, Seiskarinkatu 35 ja Monitoimitalo Karinassa, Itäinen Pitkäkatu 30 b. Rintasyöpäpotilaat saavat halutessaan Helena Katajamäen yhteystiedot Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen vaihteesta, puh. 2657 666.

Kunnat lopettaneet syöpäpotilaiden hoitokulujen korvaamisen

Tiedätkö kuinka omassa kunnassasi? Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana on kuntien vapaaehtoinen tuki syöpäpotilaille ratkaisevasti muuttunut. Kymmenen vuotta sitten asui silloisen Turun ja Porin läänin alueella yli 80 prosenttia väestöstä sellaisessa kunnassa, joka suoritti vapaaehtoista taloudellista tukea syöpäsairauden aiheuttamien hoitokulujen korvaamiseksi. Tänä vuonna Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen alueella enää Alastaro, Lemu, Masku, Muurla, Pertteli, Piikkiö, Pyhäranta, Pöytyä, Salo, Säkylä ja Vahto korvaavat vapaaehtoisesti näitä kustannuksia asukkailleen. Syöpäpotilaiden talouteen vaikuttaa olennaisesti vuoden 2000 alusta voimaan astunut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksukattolaki, jonka perusteella kaikki potilasryhmät saavat yli 3.500 markkaa ylittävistä hoitokuluista ns. vapaakortin. -Syöpäpotilailla tämä merkitsee sitä, että vapaakorttilaiset saavat poliklinikkamaksut ja sarjahoidot maksutta ja hoitopäivämaksu alenee 70 markkaan. Maksukaton laskee ja vapaakortin kirjoittaa potilaalle se kunnallinen hoitolaitos, jossa maksukatto tulee täyteen. Potilaiden on tärkeää itse seurata hoitokulujensa kertymistä ja säästettävä kaikki sairautensa hoidosta aiheutuneet kuitit, koska vain niiden perusteella voidaan maksukatto todeta ja vapaakortti kirjoittaa,

muistuttaa hallintovirkailija Eija Hangasluoma TYKSin Usairaalan maksutoimistosta.

Alastarolla nousi kansanliike: ”ei pidä antaa periksi” Alastaro lakkautti vuoden 2001 alusta syöpäpotilaiden kulukorvaukset. Aiemmin kunta korvasi puolet hoitopäivä- ja poliklinikkakäyntien kuluista. Budjetin teossa tätä noin 50.000 markan määrärahan poistoa vastusti mm. valtuutettu Katri Rinne. Määräraha kuitenkin poistettiin kunnan budjetista. Periksi ei kuitenkaan annettu ja pitkällisen väännön jälkeen kesäkuussa tehtiin uusi päätös, joka palautti tukirahat. -Asia jäi budjetista päätettäessä minua kovasti harmittamaan, mutta sillä kohtaa en voinut asialle mitään. Määrärahan poistamista perusteltiin mm. sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksukattolain voimaanastumisella ja annettiin ymmärtää, että tämä uusi laki korvaisi aiemman erillistuen. Näin ei kuitenkaan ollut. Alastarollakaan ei kyse ollut yksittäisistä henkilöistä, vaan vuonna 2000 tukea sai 38 syöpää sairastavaa kuntalaista. Tammikuun alussa sain useampia yhteydenottoja syöpää sairastavilta kuntalaisilta ja lupasin heille tehdä aloitteen kulujen korvaamisen ta-

kaisin saamiseksi, kertoo Katri Rinne. -Näen tämän tuen hyvin tärkeänä syöpäpotilaille. Kyse on tärkeästä kädenojennuksesta ja osoituksesta, että muu yhteisö välittää heidän tilanteestaan. Kyse ei ole useinkaan kunnan tasolla suurista summista, mutta yksittäiselle potilaalle ja hänen perheelleen tällä tuella voi olla ratkaiseva merkitys. Sosiaalisen tuen merkitystä syöpäpotilaille on tutkinut mm. sairaalasielunhoitaja Juha Lankinen tänä vuonna ilmestyneessä väitöskirjassaan. Lankisen mukaan taloudellisilla vaikeuksilla voi olla huomattava merkitys myös syöpäpotilaan henkiselle jaksamiselle. Sosiaalinen tuki on stressipuskuri, joka auttaa potilasta pysymään henkisesti pinnalla. Kyse ei siis ole mitättömästä asiasta, joissakin tapauksissa taloudellisen tuen puute voi jopa estää potilaan hoitoon hakeutumisen, jolloin yhteiskunnan kulut nousevat, jos hoitoa pitää myöhemmin antaa pitkälle edenneeseen sairauteen, tiivistää Katri Rinne, joka siviiliammatiltaan on Loimaan kaupunkiseurakunnan kappalainen. Rinne on koulutukseltaan myös sairaanhoitaja. -Kunnissa ei siis pidä antaa periksi, asioita voidaan muuttaa, kun ne otetaan esille, niitä valotetaan perusteellisesti ja kun riittävän laajat joukot kuntalaisia saadaan mukaan

ajamaan asiaa. Alastarolla aloitteen taakse koottuun adressiin kirjoitti nimensä 443 äänestysikäistä kuntalaista. Meillä väännettiin asiasta kättä ihan tosissaan sekä kunnanhallituksessa että -valtuustossa, mutta lopputulos oli vaivan arvoinen. Vanha tukipolitiikka saatiin palautettua ja nyt Alastaron kunta korvaa syöpäpotilaiden hoitopäivä- ja poliklinikkakäynneistä puolet, iloitsee Katri Rinne.

Katri Rinne on ollut Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsen yli kymmenen vuotta. Syöpä on hänelle tuttu myös omasta perheestä, sillä sekä hänen äitinsä että isoäitinsä ovat menehtyneet syöpään.


28 – N:o 2 – 2001

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat 2 2001  
Advertisement