Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat 2 2000

LOUNAIS–SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

SANOMAT

LOUNAIS–SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI

N:O 2 /2000

Syöpä tuo elämään vivahteita ja opettaa tutkimaan omia rajojaan Ympäristöministeri Satu Hassi on kertonut avoimesti sairastumisestaan syöpään. Avoin pohtiminen on hänelle luontainen tapa käsitellä asioita. Tulemalla julkisuuteen hän haluaa omalta osaltaan hälventää taudin ympärillä olevaa mystiikkaa ja rohkaista muita samassa tilanteessa eläviä naisia.

Sadunpäivän aamuna ministeri Hassi istuu ympäristöministeriön työhuoneessaan. Edessä on ensimmäinen työpäivä kaksi päivää aiemmin aloitetun vahvan sytostaattihoidon jälkeen. Syövän sairaskertomus on jälleen ottanut uuden suunnan. Satu Hassin rintasyöpä löytyi rutiinitarkastuksessa loppu-kesästä. Elämä sai uuden sävyn kesken vilkkaimpien työkiireiden. Kyhmy rinnasta löytyi juuri budjettiriihen alla ja varmistus syövästä tuli kaksi tuntia ennen budjetin tiedotustilaisuutta, jossa Satu Hassi puheenjohtajana joutui esittämäänsä puolueensa kannanoton.

- Sitä haluaa tietysti myös selvittää miksi näin kävi. Minulla ei ole elämäntapariskejä, en tupakoi enkä ryyppää ja olen imettänyt molempia tyttäriäni puolivuotiaaksi. En näe sairautta myöskään synnin palkkana. Pidän syöpää vastustuskyvyn pettämissairautena. Uskon, että syynä on liian kova ja pitkään kestänyt stressi. Koen sairauteni viestinä.

Minut se on pannut miettimään omia rajojani. Olen varmaan liioitellut kestokykyäni ja nyt on opittava armahtamaan myös itseään. Kaikkea ei tarvitse jaksaa eikä joka paikkaan voi ehtiä. Jokaisen fyysisellä kestokyvyllä on rajansa. Itselläni on taipumus tehdä asioita hieman liian täysillä.

Siksi myös työssä eteen tulevat pettymykset vaikuttavat helposti mielentilaani. Toisaalta näitä töitä on tehtävä "draivi päällä", muuten siitä ei ole mihinkään.

Syöpä ei ole kuolemantuomio Syöpä on edelleen sairaus, jota ympäröi mystiikan pelottava savuverho. Syövän maine on huomattavasti pelottavampi, kuin mihin nykyiset hoitotulokset antaisivat aihetta. Hassi tuntee useita ihmisiä, joilla on takanaan voitettu syöpä. Se on rohkaissut paljon.

Satu Hassin syöpäkasvain oli löydettäessä hyvin pieni ja leikkaus sujui hyvin. Työhön hän palasi viikon jälkeen leikkauksesta. Hyvän alun jälkeen on kuitenkin tullut ikäviä uutisia. Kasvaimen solutyyppi on osoittautunut hyvin ärhäkäksi. Ohjelmaan otettiin siksi myös sytostaatti- eli solunsalpaajahoidot.

- Kun sain ensitiedon syövästä, fiilikset olivat tietysti hyvin huo-

voi olla muitakin paljon vakavampia sivuvaikutuksia, mutta niitäkään ei voi lähteä päätoimisesti suremaan. Ensimmäisen hoitokertani pahoinvointilääkitys tuntui tehoavan oikein hyvin.

Olen kyllä miettinyt, että jos tulen kaljuksi, olen mieluummin kalju tai käytän huivia tai pipoa, kuin pistän päähäni tanttamaisen peruukin. No, linnan kutsuille on varattu aivan omasta tukastani poikkeava peruukki, naurahtaa Hassi.

- Ja olisihan se aika mielenkiintoista mennä loppusyksystä Haagissa pidettävään ilmastoneuvotteluun päässä kalju, johon on tatuoitu "STOP THE CLIMATE CHANGE".

Ministeri aikoo jatkossa kiinnittää tarkempaa huomiota omaan ruokavalioonsa. Sokeria ja valkoista vehnää ei hänelle enää kannata tarjota, vaan kokouksiin varataan ruisleipää, hedelmiä ja kasviksia. Pari viikkoa pullatonta ja kahvitonta aikaa on takana ja olo tuntuu hyvältä. - Tämä on minun suhtautumiseni sairauteeni, en tee siitä mallia kenellekään.

Jokaisen on ratkaistava nämä asiat itse, napauttaa Hassi.

Tuikitärkeät seulonnat

Ympäristöministeri Satu Hassin mukaan syöpä on edelleen sairaus, jota ympäröi mystiikan pelottava savuverho. Hänen mielestään syövän maine on huomattavasti pelottavampi, kuin mihin nykyiset hoitotulokset antaisivat aihetta. not. Kiukuttelin tietoa vastaan, vaikka toisaalta tieto siitä, että kasvain on pieni rauhoitti. Leikkaus pelotti etukäteen, mutta nukutuksesta herätessä oli hyvä olo, tuntui että oli noussut kuolleista!

Myös sytostaattihoitoon mennessä olin aivan hermona, mutta itse toimenpide ei ollutkaan juuri lainkaan epämiellyttävä. Hoidon aikana kuuntelin mukaan ottamaani musiikkia ja se piti mielialan hyvänä.

Satu Hassi kiittää erityisesti häntä hoitaneita lääkäreitä ja hoitajia saamastaan tiedosta. - Sekä Taysissa että Hyksissä on tähän saakka jaettu auliisti tietoa. Se on ollut minulle erittäin tärkeää. Ennen leikkausta Taysissa tapasin kirurgin, joka selvitti hyvin seikkaperäisesti mistä leikataan, näytti ohutneulatulokset ja ultraäänikuvat. Ennen leikkausta sain osastolla tietoa hoitajilta, jotka antoivat myös syöpäyhdistyksen tietopaketin, fysioterapeutti näytti jumppaohjeita ja anestesialääkäri kertoi nukutuksesta ja kivun-

lievityksestä. Tiedon saanti helpotti kummasti. Osa hoidoistani tullaan jatkossa tekemään Hyksissä, sen mukaan miten parhaiten voin hoitaa työni.

- Minulle syöpätyypin toteaminen aiempaa luultua agressiivisemmaksi oli rankempi uutinen kuin alkuperäinen tieto pienestä syöpäkasvaimesta. Sitäkin onnellisempi olen ollut siitä, että kasvaimeni löydettiin niin ajoissa, jolloin hoitomahdollisuuksia on paljon enemmän, pohtii Hassi.

- En yritä esittää reippaampaa kuin olen, mutta olen oikeasti sitä mieltä, että kaikessa - tässä syövässäkin - on myös positiivisia puolia. Syöpä ei merkitse kuolemantuomiota. Lisäksi elämään ja vanhenemiseen suhtautuu nyt aivan toisin kuin ennen. Meillä ihannoidaan aivan mahdottomasti nuoruutta ja kauneutta, se on aikamoista henkistä väkivaltaa naisia kohtaan. Oma sairastumiseni poisti kertaheitolla omaan ikääntymiseen liittyvät ulkonäköpaineet. Nyt katson vanhoja ih-

misiä kadulla melkein kateellisena, koska en tiedä elänkö itse koskaan vanhaksi. Mutta kukaanhan ei tiedä huomisesta, aina voi sairastua vakavasti tai loukkaantua tapaturmassa. Vakava sairaus muistuttaa elämän rajallisuudesta, jokainenhan me joskus kuolemme. Näin muistaa joka päivä iloita myös elämästä.

Tunteita koko skaalalla Pelko ja vakavat tunteet ovat osa syöpää, niin kuin mitä tahansa vakavaa sairautta. Syöpä ei kuitenkaan ole vienyt elämästä naurua ja iloa, päinvastoin.

- Kun tieto solutyypin agressiivisuudesta tuli, mieheni sanoi, että sinulle ei sitten koskaan riitä mikään tavallinen, ei edes tavallinen rauhallinen rintasyöpä.

Olemme läheisteni kanssa ottaneet kaiken irti myös mahdollisesta hiusteni lähdöstä. Hiusten mahdollinen lähtö on kuitenkin kosmetiikkaa, sytostaateillahan

Naisten osallistumista mammografiaan Hassi haluaa omien kokemustensakin perusteella rohkaista. Aina ei omatoiminen rintojen tarkkailukaan tuo pieniä kasvaimia esille. Joissakin kunnissa tehdään joukkotarkastuksia vain yhdellä projektiolla, siihen ei pitäisi tyytyä.

- Jään vuoden vaihteessa pois Tampereen valtuustosta, mutta tämän syksyn budjettikokouksessa käyn kyllä esittämässä yhden asian. Mammografiaseulontoja pitäisi tehdä nykyistä useammille ikäluokille ja aikaisemmin. Turussahan siitä on käsittääkseni saatu hyviä kokemuksia. Esimerkiksi oman lukioluokkani noin 20 tytöstä olen jo kolmas, jolla on todettu rintasyöpä ennen 50 ikävuotta eli ennen kuin Tampereella on seulottu yhtään ikäluokkaa! Syövän löytäminen mahdollisimman varhain, kun se vielä voidaan parantaa on yksilöille ratkaisevan tärkeää ja hyvä asia myös yhteiskunnalle.

Tapaamisemme on ohi, ministerillä on päiväohjelmassaan ministeriön johtoryhmä ja kokouksia.

Illalla on television vaalitentti.

Jossain välissä pitäisi ehkä hieman levätä, että jaksaa.

Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Dick Lindberg

2 – N:o 2 – 2000

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Vapaaehtoistyö hyvinvointiyhteiskunnassa Huolimatta siitä, että meidän on helppo nähdä ja tuoda esiin yhteiskunnassamme olevia epäkohtia ja korjausta vaativia asioita, on meidän oikeastaan syytä olla ylpeitä monista kiitettävistä asioista. Niitä pidämme liian usein itsestään selvyyksinä.

Kun teemme vertailuja toisenlaisiin yhteiskuntiin, huomaamme sittenkin asuvamme hyvässä maassa, yhdessä kaikkein parhaista. Meillä pyritään yhteisin varoin ja toimenpitein pitämään huolta kaikista, myös niistä, jotka syystä tai toisesta eivät tule toimeen itse.

Sosiaaliturvamme taso on kansainvälisessä vertailussa perin korkea. Lapsiperheet, sairaat, vanhukset ja köyhät koetaan niin arvokkaiksi, että heidän toimeentulostaan, elämisen mahdollisuuksistaan ja elämän laadusta pyritään pitämään huolta meiltä kaikilta kerätyin varoin. Näissä kaikissa meille tutuissa asioissa korostuu yhteisöllisyys ja vastuu toisista näkyvällä tavalla. Siinä toteutuvat hienolla tavalla myös eräät kristillisen yhteiskuntaetiikan keskeiset periaatteet. Tällaista suhteellisen korkean sosiaaliturvan mallia olemme tottuneet nimittämään hyvinvointivaltioksi.

Mieluummin kuitenkin puhumme nykyään hyvinvointiyhteiskunnasta. Toisista huolehtijoiden ja vastuun kantajien joukkoon tulevat silloin valtion ja kunnan ohella seurakunnat, palveluyrittäjät, vapaaehtoisjärjestöt ja yksityiset kansalaiset. Vastuullinen yhteiskunta tarvitseekin viime mainittujen aktiivista panosta.

Vapaaehtoistyö ei ole kuitenkaan mikään itsestäänselvyys. Ajassamme on ajattelutapoja ja asenteita, joiden mukaan vastuu yhteisistä asioista ja auttamista tarvitsevista lähimmäisistä työnnetään viranomaisten harteille. Kansalainen nähdään palvelujen kuluttajana eikä tuottajana.

Onneksi tämä ei ole koko kuva ajastamme. Vapaaehtoistyöllä on yhteiskunnassamme yhä vakiintunut ja vahva paikkansa. Luonnonkatastrofit tai muut ihmisiä kohdanneet ja tunteitamme kohauttaneet onnettomuudet panevat ihmiset joukoittain keräämään apua ja antamaan sitä. Mutta laajaa vapaaehtoista kansalaistoimintaa toisten hyväksi tapahtuu myös huomaamattomammin jatkuvasti keskellämme. Monet sairauksiin liittyvät potilas- ja omaisyhdistykset, onpa sitten kysymys esimerkiksi syövästä tai mielenterveysasioista tai lasten sairauksista, samoin kuin kehitysvammaisten tukiyhdistykset ovat tästä erinomaisia esimerkkejä.

Kun avuntarve tulee näkö-, kuulo- tai kosketusetäisyydelle, pilkahtaa perisuomalainen kaveria ei jätetä-mentaliteetti esille monen itsekkyyttä suosivan tehokkuusyhteiskunnan kasvatinkin kovalta näyttävän pinnan alta.

Vapaaehtoistyössä toisten hyväksi toimiminen mittaa myös meidän ihmisyyttämme.

Kun kysely siitä, mitä tästä itse hyödymme, unohtuu, kun silmämääränä on toisten tarpeet, osoitamme, että tuntomme ei ole paatunut vaan että sydämemme on paikallaan.

Motivaationa ei ole palkka vaan kiitollisuus siitä, mitä on itse saanut ja empatia, toisen, apua tarvitsevan asemaan eläytyminen. Sellaisen asenteen myötä toteutuu kristillisen etiikan peruslause, kultainen sääntö. ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille”.

Emme vain me itse ihmisinä, vaan myös hyvinvointiyhteiskuntamme tarvitsee vapaaehtoistoimintaa. Sillä ei korvata yhteiskunnan virallisen auttamistoimen mahdollisia puutteita. Eikä yksityisten ihmisten vapaaehtoisuuteen perustuvalla uhraamisella ajatella poistettavan yhteiskunnallisia epäkohtia. Sen sijaan vapaaehtoistoiminnan avulla yhteiskuntamme tulee enemmän yhteiseksi. Yhteinen vastuu saa inhimilliset kasvot.

Jukka Paarma arkkipiispa

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Seiskarinkatu 35 20900 TURKU puhelin (02) 2657 666 telefax (02) 2657 668

Julkaisija:

TUPAKKANEUVONTA-ASEMA Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen monitoimitalo KARINASSA Itäinen Pitkäkatu 30 b, TURKU

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. – Sydvästra Finlands Cancerförening r.f.

Päätoimittaja: Kari Ojala (puh. suoraan 2657 601) Toimittajat: Paula Heino, Eija Loueniva, Marja Myllyluoma, Olli Mäntylä ja Tuula Vainikainen Ilmoitukset: Heikki Kylliäinen (puh. suoraan 2657 687)

Valokuvaajat: Olli Mäntylä, Tertti Pietilä ja Matti Äärilä Painos:

240.000

Painopaikka: TURUN SANOMAT Seuraava lehti ilmestyy helmikuussa 2001

Ota yhteys puhelin 265 7927.

– RINTAPROTEESIT – RINTALIIVIT – UIMAPUVUT PROTEESIEN SOVITUKSET TURUN SEUDULLA: Poliklinikka Karina Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 Turku Myymälä AMOENA Finland Oy: Bulevardi 19, 00120 Helsinki Avoinna: ma–pe 10–17, 09-649 839

Klassisen hienoarominen kahvi

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 – 2000 – 3

Syöpä on geenivirheiden aiheuttama, mutta vain harvoin periytyvä tauti

Keuhkosyövässä keuhkoputkien pintasolukko muuttuu tupakansavun vaikutuksesta.

Nämä molemmat syövät ovat hyviä esimerkkejä myös siksi, että niiden syntymiseen ihminen voi pitkälti vaikuttaa omalla käyttäytymisellään, esimerkiksi välttämällä liiallista auringonottoa tai olemaan tupakoimatta.

löytäneet eräitä harvinaisia geenimuutoksia, jotka altistavat syövän synnylle. Nämä muutokset voivat kulkea suvussa. Kyse on pienestä määrästä paksusuolensyövän ja rintasyövän geenivirheen kantajia. Näitä tauteja sairastavista noin joka 20. potilas sairastaa perinnöllistä syöpää. Määrä on siis hyvin pieni.

- Näille periytyville syöville on ominaista, että ne puhkeavat usein jo hyvin nuorella iällä. Siksi niiden varhaiseen toteamiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Onneksi yksittäisiä perheitä pystytään nykyisellä tekniikalla jo auttamaan. Apua löytyy sekä syöpäjärjestöjen neuvontapisteistä että yliopistosairaaloiden perinnöllisyysklinikoilta. Huimaa vauhtia edennyt geeniteknologia ja ihmisen perimään liittyvä tuore tietous ovat antaneet meille työkaluja selvittää myös näitä harvinaisia periytyviä tauteja.

Ihmisiä voidaan tältä pohjalta seurata tarkoin ja siis myös todeta mahdollinen tauti mahdollisimman varhain. Riskiyksilöiden seurannan vuoksi esimerkiksi perinnölliseen paksusuolen syöpään sairastuvien potilaiden syöpäkuolleisuus on jopa laskenut, tiivistää Kere.

Harvinaisia periytyviä ei kannata pelätä

Tutkimuksesta toivoa tulevaan

- Syöpä on tauti, jonka syntymisessä solujen perintötekijöiden muutoksilla on sijansa, mutta syöpä ei yleensä ole perinnöllinen tauti, tiivistää professori Juha Kere. Suomen genomikeskuksen johtaja ja lääketieteellisen genetiikan osaaikainen professori Kere jakaa työ- ja tutkimusaikansa Helsingin yliopiston genomikeskuksen ja Turun yliopiston lääketieteellisen genetiikan laitoksen kesken.

Syöpä syntyy, kun ihmisen elimistössä yksittäisten solujen perintöainekseen tulee muutoksia. Nämä vaurioituneet tai muuntuneet solut eivät siis voi periytyä seuraavalle sukupolvelle. Ihosyöpä on hyvä esimerkki. Ihosoluissa tapahtuu elämän aikana erilaisia muutoksia, esimerkiksi ultraviolettisäteilyn johdosta.

Pääsääntöön on kuitenkin poikkeuksia. Vaikka syöpä ei yleensä periydy, ovat tutkijat

Professori Juha Kere toimii Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen periytyviä syöpiä käsittelevän työryhmän puheenjohtajana.

Suomalainen perinnöllisyystutkimus on tehnyt myös kansainvälisesti uraauurtavaa

työtä juuri paksusuolen ja rintasyövän alueella. Suomessa on tutkittu mm. näiden tautien alueellisia eroja. Tutkimuksen jatkamista ja siihen osallistumista Kere haluaakin erityisesti kannustaa. - Syöpätaudit eivät parane itsestään. Työtä on tehtävä monella tasolla, sekä tutkimuksessa, ennaltaehkäisyssä että hoidossa. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun ihmisen perimä ollaan laajan kansainvälisen yhteistyön seurauksena saatu lähes selvitetyksi. Ihmisen perimän läpilu-

ku tarjoaa meille uskomattomia lisämahdollisuuksia ihmisten auttamiseksi. Syövän salaisuudet eivät aukea kertaheitolla, mutta genomiprojektin tulokset tarjoavat valtavasti yksityiskohtaista tietoa, jolla päästään merkittävästi lähemmäksi taudin syitä ja pitkällä tähtäimellä myös sen hoitoa.

Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Suomen Genomikeskeskuksen kuva-arkisto

MILLOIN TULEE EPÄILLÄ PERIYTYVÄN SYÖVÄN RISKIÄ?

• jos joku lähisukulaisistasi on sairastunut esimerkiksi rintasyöpään hyvin varhain, alle 40-vuotiaana • jos sinulla on lähisukulaisia, joilla on ollut useita eri syöpä-

lajeja eri elimissä tai useampia eri syöpiä samassa elimessä tai useasta pisteestä leviämään lähteneitä syöpätauteja (esimerkiksi molemmissa rinnoissa ollut rintasyöpä) tai samaa syöpätyyppiä on esiintynyt useammalla kuin kolmella lähisukulaisella.

Ota yhteys maksuttomaan neuvontapisteeseen, joka toimii Poliklinikka Karinassa, osoite Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku.

Asiaan perehtynyt sairaanhoitaja Riitta Laine keskustelee kanssasi ja laatii sukupuun. Tarvittaessa sinut ohjataan erikoislääkärille, joka voi ohjata sinut TYKS:iin perinnöllisyyspoliklinikalle. TYKS:ssä perinnöllisten sairauksien erikoislääkärin johdolla tehdään tarpeelliset lisätutkimukset, myös verikokeesta tehtävä geenitestaus.

AJANTILAUS maksuttomaan neuvontaan Poliklinikka Karinaan. puh. (02)-2657929 klo 8-18. Maanantaista torstaihin.

IT. WORKS.

Uudella verkkokirjoittimellamme IT-vastuuhenkilöt säästyvät kuluttamasta työaikaansa pohtien miten pitää kustannukset kurissa. Muutama klikkaus tietokoneella ja työtoverisi voivat tulostaa esitteitä sekä muita päivänpolttavia painotöitä muutamassa minuutissa. Print on demand – ilmiö, joka on nyt todellisuutta.

Printtisi tulevat huomattavasti halvemmiksi verrattuna tavalliseen kirjoittimeen. Resoluutio on erittäin korkea (600x 2400 dpi). Yksi verkkokirjoitin korvaa tavalliset kopiokoneet ja kirjoittimet toimistossasi.

Haluatko tietää lisää print on demandin mahdollisuuksista? Käy sivuillamme www.it.works.nu. tai ota yhteys Office Turkuun puh: 02-4690 888. Sen jälkeen voitkin rentoutua.

Office Turku Pitkämäenkatu 6, 20250 TURKU p. 02-4690 888, f. 02-4690 890

PRINT ON DEMAND

4 – N:o 2 – 2000

U- SSÄ T H Ä PA ILIN A T V N E MI

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

PUHDASTA JÄLKEÄ!

Siemens Siwamat 54000 XL pesukone vähän isompaan tarpeeseen

ROSENLEW uutuuspesukone RTT 1099 tehokkaalla lingolla

Elomatic-Yhtiöiltä tukea syöpätutkimukseen Elomatic-Yhtiöt jatkoi jo aikaisemmin noudattamaansa käytäntöä ja lahjoitti syöpätutkimukseen 30.000 markkaa. Lahjoituksen luovuttivat johdon sihteeri Riitta Puisto ja toimitusjohtaja Olli Manner. Moikoisten Syöväntutkimussäätiön puolesta sen vastaanottivat hallituksen jäsen, dosentti Toivo T. Salmi (oik.) ja säätiön asiamies Kari Ojala.

- iso täyttömäärä 6 kg - pesutulos- ja energialuokka paras A - elektroninen ohjelmavalinta - teholinkous 600/1000 r/min

- pesutulosluokka paras A - suihku-, Bio- ja pikapesuohjelmat - teho ja allergiahuuhtelut - portaaton linkous 0-1000 r/min - VIIDEN VUODEN TAKUU!

3990:- 3590:Masku Kustavintie, puh. 02-4347300

Turku Nuppulantie 21, puh. 02-2747300

Kaarina Automestarintie, puh. 02-2436066

Avoinna: ma 09.30 09.30--19, titi-pe 09.3009.30-18 ja la 1010-14

Hirvensalon siltavero tuotti hyvän tuloksen Hirvensalopäivien yhteydessä elokuussa suoritettu siltaverokeräys tuotti erittäin hyvän tuloksen, määrältään 42.458,21 markkaa. Ihmiset suhtautuivat keräykseen myönteisesti ja anteliaasti. Kerääjän kannalta helpoin keräyskohde oli avoauto.

Keräyksen tuotto luovutetaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle käytettäväksi MeriKarinan toiminta- ja palvelukeskuksessa syöpäpotilaiden hyväksi.

Merkkipäivärahat syöväntorjuntaan Talousneuvos Eino Liitola Rymättylästä osoitti 80-vuotispäivänsä muistamiset, yhteensä 13.000 markkaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle. Varainhankintapäällikkö Heikki Kylliäisen (oik.) ottaessa lahjoituksen vastaan, talousneuvos Liitola toivoi mahdollisimman monen henkilön noudattavan hänen esimerkkiään ja kohdistavan merkkipäivänsä yhteydessä osoitetut muistamiset hyväntekeväisyyteen.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 – 2000 – 5

Vapaaehtoistyössä on valtava voima

LUOTTAMUSHENKILÖ LÄHIKUVASSA

- Vapaaehtoistyön merkitystä yhteiskunnassa ei voi korostaa liikaa, sanoo Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen jäsen, kauppaneuvos Arto Arvonen, josta Syöpäyhdistyksen toiminta on alusta saakka tuntunut upealta.

Arto Arvosen työpaikka on Salossa keskellä kaupunkia Kauppakeskus Plazassa.

Hän on toiminut Salon Seudun Osuuskaupan toimitusjohtajana jo 22 vuotta, ja S-ryhmän palveluksessa tulee kaikkiaan täyteen 35 vuotta.

Ystävän ja kirkkoveneen kautta - Kun viimeinen kymmen työelämässä on meneillään, omat arvot muuttuvat. Luottamustehtäviä minulla on ennestään, mutta Syöpäyhdistyksen hallituksen jäsenyys on ensimmäinen humanitaarinen tehtävä, jonka olen ottanut vastaan, kauppaneuvos kertoo. Uskon, että pystyn antamaan hallituksen työskentelyyn taloudellisen asiantuntemukseni.

Se, että juuri Arvosen ja Syöpäyhdistyksen tiet näin yhtyivät, on oikeastaan sattumaa.

- Tutustuin yhdistyksen toimintaan toiminta-ja palvelukeskus Meri-Karinan yhteydessä oleviin rivitaloihin muuttaneen hyvän ystäväni kautta. Se, että vapaaehtoistyön merkitys Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä on niin merkittävä, tuntui minusta upealta. Sen arvon ymmärtää erityisesti, kun itse työskentelee bisnesmaailmassa, jossa kaikki mitataan rahassa.

- Syöpäyhdistyksellä on hämmästyttävän laaja ystävien ja tukijoiden joukko, joka antaa työhön oman asiantuntijapanoksensa. Liikemiehenä se on tehnyt minuun suuren vaikutuksen. Syöpä tietenkin sairautena yhdistää monia, mutta Syöpäyhdistyksessä on muutakin, koko tekemisen kulttuuri ja se, miten ammattitaitoisesti ja pitkäjänteisesti yhdistystä hoidetaan.

Ystävän lisäksi kauppaneuvoksen ja Syöpäyhdistyksen yhdisti kirkkovene.

- Syöpäyhdistykselle olisi laman aikaan haluttu lahjoittaa suuri, miljoonaluokan huvivene, jota ei olisi saanut myydä, mutta jonka pelkät käyttökulut olisivat olleet satoja markkoja tunnilta, koska vene olisi tarvinnut esimerkiksi oman kipparin.

- Mutta Syöpäyhdistyksessä oli huviveneen sijaan toiveissa saada oma kirkkovene.

Osuuskaupalla sattui olemaan hallussaan kirkkovene, ja lahjoitimme sen Syöpäyhdistykselle. Veneelle on sittemmin talkootyönä noussut Meri-Karinan rantaan myös katos.

- Kirkkovenettä soutamaan tarvitaan seitsemän airoparia eli peränpitäjä mukaan lukien 15 henkeä. Kirkkovene on hyvä tiimityöskentelyn harjoitteluun, Arvonen kertoo.

Ympäristöasioissa oikealla tiellä Pitkä ura kaupan ja palvelujen alalla on antanut Arvoselle terävän perspektiivin kaupankäyntiin Euroopassa ja maailmanlaajuisestikin. - Suomalainen kauppa on Skandinaviassa ykkönen, entinen välimatka Ruotsiin on hälvennyt ja olemme jo hyvällä eurooppalaisella tasolla. Kaupan taso on Suomessa korkea teknisessä kehityksessä kuten logistiikassa tai päivittäistavarakaupassa.

Ranskassa kauppaketjut ovat Arvosen mukaan erityisen hyvin kehittyneet ja Ranskassa suomalaisetkin käyvät vielä ottamassa oppia esimerkiksi tavaroiden esillepanon suhteen.

Arto Arvonen on tyytyväinen siitä, että Sryhmä on panostanut erityisen paljon ympäristöasioihin. - Siinä olemme hyvällä tiellä.

Otamme maksutta vastaan pakkausmateriaaleja esimerkiksi Prisma-markettien yhteydessä.

Kauppaneuvos kantaa huolta myös siitä, että Raha-automaattiyhdistyksen kautta saadaan vapaaehtoisjärjestöille varoja. - Rahapelit ovat Salon Seudun Osuuskaupan alueella hyvillä liikepaikoilla ja RAY:n kassaan saadaan meiltä toistakymmentä miljoonaa markkaa vuodessa.

Erityisen iloinen Arvonen on siitä, että Saloon nousee uusi Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen palvelutalo, osittain juuri Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksen ansiosta.

Teksti ja kuva: Paula Heino

Kauppaneuvos Arto Arvonen toivoo, että vapaaehtoistyö kasvaisi koko yhteiskunnassa, sillä sen merkitystä ei voi korvata rahalla. Kauppaneuvos omassa työympäristössään Kauppakeskus Plazassa Salossa.

Puhelin: 010 51513. Postiosoite: 00098 Varma-Sampo.

Palvelemme asiakkaitamme myös Sammon konttoreissa kautta maan.

6 – N:o 2 – 2000

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Dosentti Jyrki Suominen

Kivessyöpä ja miesten hedelmällisyys Suomessa Kivessyöpä on yleisin pahanlaatuinen kasvain 15–40 vuotiaiden miesten ikäryhmässä.

Sen ilmaantuvuus (uusien tapausten määrä vuodessa miesväestöä kohti) on edelleen tasaisessa kasvussa useimmissa Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa.

na (perustettu 1952) lisääntynyt 3 1/2 kertaisesti merkiten viimeisimmässä viisivuotisperiodissa vuosina 1994–98 yhteensä 410 uutta tapausta.

Mielenkiintoista on havainto kivessyövän esiintymisen eroista asuinympäristön mukaan: Suomen vanhoissa isoissa kaupungeissa (Helsinki, Tampere ja Turku) asuvilla on suurempi riski sairastua kivessyöpään kuin maaseudun miehillä, vastaavat ilmaantuvuusluvut ovat 3,5 ja 2,5.

Samansuuntaisia havaintoja on myös tehty lisääntymiselimistön synnynnäisten epämuodostumien esiintymisestä: virtsaputken synnynnäinen sulkeutumattomuus ja kivesten laskeutumattomuus ovat molemmat yleistyneet. Kun tähän vielä lisätään siemennesteen (sperman) laadun heikkeneminen, on aivan aiheellista kysyä mitä kiveksille on tapahtumassa?

Kivessyövän hoito tehokasta

Sperman laatu heikentynyt Kivesten päätehtävän eli sukusolujen (siittiöiden) tuoton kohdalla on myös havaittu muutoksia huonompaan, jotka pitkällä aikavälillä ovat olleet varsin dramaattisiakin, erään tanskalaisen selvityksen mukaan siittiöpitoisuus olisi 50 vuodessa pudonnut jopa puoleen. Vaikka yksimielisyyttä ei olekaan saavutettu heikentymisen jatkumisesta edelleen, niin sperman laadun alueellisten erojen kohdalla voidaan havaintoja pitää sitovina: 1990-luvulla on julkaistu useita tutkimuksia, jotka osoittavat, että miesten sperman laadun osalta on tapahtunut eräillä alueilla selvää heikkenemistä, siittiöpitoisuus on laskenut 1–2 % vuodessa.

Tällä hetkellä eräs keskeinen tavoite miehen lisääntymiselimistöön kohdistuvassa tutkimuksessa on selvittää ovatko samat tekijät aiheuttamassa paitsi kivessyöpää niin myös siittiötuotannon häiriöitä. Molempien kivessairauksien esiintymisen osalta on 25–34 vuotiaiden ikäryhmä merkityksellinen: näinä ikävuosina on tilastojen perusteella kivessyövän ilmaantuvuus korkein (poissulkien yli 70-vuotiaat miehet), mikä merkitsee 22 uutta tapausta vuodessa 25–34 vuotiaiden ikäryhmässä.

Lapsettomuudesta kärsiviä pareja on kivessyöpätapauksiin verrattuna moninkertainen määrä arviolta 15 % väestöstä mikä merkitsee Suomessa noin 4000–4500 uutta tapausta vuosittain. Näistä katsotaan miehen sperman laadun olevan pää- tai osatekijänä puolessa tapauksia eli miehen hedelmättömyyttä potee pari tuhatta uutta miestä joka vuosi.

Näiden kahden kivessairauden esiintyvyydessä on siten erittäin suuri ero ja sen vuoksi tutkimus mahdollisista yhteisistä etiologisista tekijöistä on vaikeaa.

Alueelliset erot Kivessyövän kohdalla edellä viitatut alueelliset erot ovat selviä ja varmoja, koska kivessyöpätapaukset eivät juurikaan jää diagnostisoimatta. Suomessa kivessyövän ilmaantuvuus miljoonaa miestä kohti on tällä hetkellä noin 30–35 tapausta vuodessa, mikä merkitsee Suomen koko miesväestön osalta 85–90 uutta tapaus-

Dosentti Jyrki Suomisen mukaan kivessyövän hoidossa on tapahtunut positiivista kehitystä ja nykyisin sairaudesta paranee yli 90 prosenttia sairastuneista.

Tieto syövästä iski kuin pommi mutta ei lannistanut Turkulainen Pekka (nimi on muutettu) on yksi niistä noin sadasta suomalaismiehestä, jotka vuoden mittaan saavat kuulla sairastavansa kivessyöpää. 26-vuotiaalle Pekalle tieto syövästä vaikutti kuin pommi. Ensi järkytyksestä toivuttuaan hän pystyi kuitenkin ajattelemaan sairauttaan realistisemmin, sillä lääkäri kertoi taudin ennusteen olevan hyvä.

Välillä työttömänäkin ollut Pekka oli aloittanut elokuussa mielenkiintoisen laivansisustusasentajan kurssin, jonka oli määrä kestää puoli vuotta. Hän oli sairastellut selkäkipua, johon lääkäri oli määrännyt lääkettä.

Sen mahdolliset sivuvaikutukset kohdistuisivat kiveksiin.

– En osannut siksi reagoida heti, kun yhtenä yönä havaitsin kiveksissä turvotusta.

Kun oireet eivät viikkojen myötä hävinneet, menin lääkäriin. Urologi totesi röntgenkuvien perusteella, että minulla on kivessyöpä.

Asiallinen tieto helpotti oloa Tieto järkytti Pekan ja teki miltei hervottomaksi.

– Mielessä alkoivat risteillä ajatukset, mitä tauti tulee jatkossa aiheuttamaan.

Mutta kun lääkäri ryhtyi asiallisesti kertomaan, mitkä lääketieteelliset seuraamukset ovat ja miten sitä hoideta vuosittain. Tanska on kivessyövän esiintymistä ajatellen maailman kärkimaa, siellä vastaava ilmaantuvuus on 120–130 tapausta vuodessa miljoonaa miestä kohti eli riski Suomeen verrattuna on noin nelinkertainen. Huomattavia eroja voi esiintyä maan rajojen sisälläkin. Hollannin pohjoisimmissa provinsseissa Groningenin ja Frieslandin alueella ilmaantuvuus oli 5.8 ja 5.3, kun koko maan vuosittainen ikävakioitu ilmaantuvuus oli 4.4.

Sikiökautinen vaikutus Edellä

kuvatun

kaltaiset

taan sekä ennen kaikkea, että siitä pystyy paranemaan, olo helpottui hieman.

Pekan sairaus on melko tuore tapaus. Hän kertoi asiasta jo seuraavana päivänä tiedon saatuaan äidilleen ja isolle siskolleen yhteisessä tapaamisessa. Läheiset järkyttyivät asiasta, mutta äiti yritti peitellä tunteitaan.

Pekan kohdalla taudin ennuste on rohkaiseva, sillä viipalekuvien perusteellakin todettiin, ettei tauti ole levinnyt. Leikkaus tehtiin elokuun viimeisenä päivänä.

Hän saa sytostaattihoitoa.

Sen seurauksena pitkätukkaisen nuoren miehen vaaleat hiukset ovat alkaneet harveta. Niinpä hän meni viime lauantaina jo etukäteen leikkauttamaan tukkansa.

Vahvasti maustetut ruoat syrjään – Tulen varmaan muutenkin kaljuksi, mutta se on ohimenevä ilmiö. Sytostaattihoitoon liittyvät pahoinvointilääkkeet ovat ilmeisesti hyviä. Vaikka sytostaateista tulee huono olo, mitään suurempia pahoinvointeja ei ole ollut. Fyysisesti tulee muutaman päivän jälkeen todella väsynyt olo. Minulla on viiden päivän hoitojaksoja, joiden välille jää kolmisen viikkoa. Sen olen havainnut, että ruokahalu menee hoitojakson parin viimeisen päivän aikana. Yritän myös välttää löydökset ovat johtaneet hypoteesiin, jonka mukaan syynä voisivat olla ympäristöön liittyvät tekijät. Erityisesti hormonien kaltaisia vaikutuksia omaavat aineet olisivat tämän teorian mukaan mahdollisesti olleet vaikuttamassa äidin kautta sikiöön jo raskauden varhaisessa vaiheessa. Ensimmäisenä elinvuotena lapsella voidaan tavata kivessyöpää, mutta sen jälkeen aina puberteettiin asti kivessyövän ilmaantuvuus on miltei 0-tasolla, kunnes murrosiässä alkaa ilmaantuvuuden nopeahko nousu, mikä selittynee kiveksen tuottaman mieshormonin (testosteronin) nousulla normaalille aikuistasolle. Viimei-

vahvasti maustettuja ruokia, sillä ne polttavat suuta.

Pekka toteaa, ettei hän pidä tätä nykyä kaikkia asioita itsestään selvinä. Kaverit suhtautuvat hänen sairauteensa asiallisesti ja pitävät yhteyttä.

Kannustavaa suhtautumista Pekka on innokas jatkamaan alkaneita opintojaan.

Sairaslomaa on nyt marraskuun loppuun saakka. Hänen mielestään on onni, että hoitokuluissa on 3 500 maksukatto, minkä jälkeen ei tarvitse enää maksaa.

Pekan Kvaerner MasaYardsilla aloittama puolen vuoden kurssi oli kestänyt vain puolitoista viikkoa, kun hän sai tietää sairaudestaan.

– Masalla ne ovat suhtautuneet hienosti ja minulle on annettu siellä mahdollisuus.

He ovat sanoneet, että heti kun saan itseni terveeksi ja haluan tulla, minulla on siellä paikka valmiina ja saan jatkaa laivansistusasentajan opintojani työvoimakoulutuksena.

Pekka on alkanut sairauden myötä harkita, että hän ryhtyy oikein tosissaan kouluttamaan itseään edelleen.

– En minä tätä tautia murehdi, toteaa valoisasti tulevaisuuteen suhtautuva nuori mies.

Teksti Eija Loueniva senä parina vuosikymmenenä voidaan todeta 15–19 vuotiaiden poikien kivessyöpätapausten keskimääräistä nopeampi nousu, mikä selittynee kuitenkin lähinnä puberteetin varhaistumisella. Kehittyäkseen kasvavaksi ja etäispesäkkeitä lähettäväksi syöväksi tarvitaan siis ainakin mieshormonia (testosteronia).

Kuitenkaan geneettisiä tekijöitäkään ei voida poissulkea alueellisten erojen syy-yhteyksistä.

Kaupungeissa yleisempi Tilastojen mukaan on kivessyöpä Suomessa Suomen Syöpärekisterin olemassa oloaika-

Vaikka kyseessä on pahanlaatuinen kasvain, on sen osalta kuitenkin tapahtunut positiivista kehitystä: nykyisin kivessyövästä paranee yli 90 % sairastuneista. Tämä kivessyövän erinomainen ennuste on saatu aikaan tehokkaalla kirurgisella, solusalpaaja- ja sädehoidolla. Nämä kaksi viime mainittua hoitomuotoa aiheuttavat kuitenkin hoidetuille miehille uuden ongelman – siittiötuotanto on lakannut ja mies on steriili.

Tämän vuoksi potilaille onkin ollut tarjolla mahdollisuus pakastaa spermaa mahdollisesti kivessyövän hoidon aiheuttaman pysyvän steriliteetin ”hoitamiseksi”. Turussa tämä mahdollisuus on ollut olemassa 25 vuoden ajan, ja näistä siittiöiden ”talletuksista” on syntynyt jo useita lapsia, usein pysyvästi steriilille isälle.

Huonontunut sperma jo ennen hoitoa Tuskin ketään yllättää havainto siitä, että kivessyöpää potevilla on heikentynyt sperman laatu jo ennen syövän hoitoa, toisin sanoen kiveksissä oleva syöpä jo sinänsä heikentää siittiömuodostusta, vaikka toinen kives onkin terve. Omassa aineistossamme siittiöpitoisuus oli kivessyöpäpotilailla 40 miljoonaa siittiötä millilitraa kohti, mikä jakautui vielä kivessyövän tyypin mukaan: kiveksen itusolukasvaimen yhteydessä oli potilaiden sperman siittiöpitoisuuden keskiarvo 49 miljoonaa siittiötä millilitraa kohti ja muissa äkäisemmissä kivessyöpätyypeissä 26 miljoonaa siittiötä millilitrassa. Nämä kaikki arvot ovat matalampia kuin lapsettomuuden vuoksi tutkittavaksi tulevien miesten spermassa (85x106/ml) ja vielä selvempi ero on hedelmällisten miesten sperman laatuun 105x106/ml). Tällainen heikentynyt siittiötuotanto on vaikeuttamassa pakastettujen siittiöiden avulla saatavaa raskautta. Viimeisen vajaan kymmenen vuoden ajan on kuitenkin ollut tarjolla siittiöiden mikroinjektio suoraan munasoluun, mikä tekniikka on mullistanut huonon sperman laadun omaavien miesten isäksi tulemisen mahdollisuuden täysin.

Suomen ja Tanskan erot Tanskan ja Suomen välisten erojen (suomalaisilla miehillä on suunnilleen 50% enemmän siittiöitä spermassa ja kivessyövän riski tanskalaisilla on 4 kertaa suurempi kuin suomalaisilla) mahdollisten syiden tutkiminen on erittäin mielenkiintoista, sillä eiväthän nämä kaksi maata eroa loppujen lo-

puksi elämäntyylin, ravinnon, ympäristön ja eräiden muiden tekijöiden kohdalta kovinkaan paljon toisiltaan. Mikäli Tanskan ja Suomen erojen syyt selviävät, saadaan niiden ratkaisujen avulla uutta tietoa kivesten rakenteesta ja toiminnasta.

Geneettiset tekijät Geneettisiä tekijöitä on epäilty myös yhdeksi vaikuttajaksi, sillä kivessyövän riski vähenee esimerkiksi Itämeren valtioiden kohdalla itään päin siirryttäessä eli riski on Suomessa ja Baltian maissa pienin, ja suurin se on Tanskan ja seuraavaksi Norjan alueella.

Tietenkin näiden alueellisten erojen taustalla voi olla myös ympäristöön liittyvät tekijät.

Tanskassa esimerkiksi talousvettä saadaan usein pintavesiottamoista, jolloin sen desinfiointi ja puhdistus vaatii kemikaalien käyttöä ja toisaalta ilman sekä veden mukana leviävät yhdisteet pääsevät helpommin saastuttamaan raakavettä.

Eräillä Tanskan alueilla onkin todettu WHO:n suositusten ylärajalla olevia dioksiinipitoisuuksia.

Tupakointi voi olla syy Eräs mahdollinen karsinogeeni kivessyövässä(kin) voisi olla tupakka: vieläkin tanskalaiset naiset tupakoivat pohjoismaisia sisariaan enemmän, myös raskauden aikana. Itse asiassa naisten tupakoinnin yleisyys Pohjoismaissa noudattaa samaa järjestystä kuin kivessyövän esiintyminen: Tanska, Norja, Ruotsi ja Suomi. Esimerkiksi Kööpenhaminan Valtionsairaalan (Rigshospitalet) potilastiloihin tuli tupakointikielto määräykset vasta pari-kolme vuotta sitten.

Ennalta ehkäisy Ennaltaehkäisy on tietenkin paras ”hoito” kivessairauksissakin, mutta valitettavasti ei voida käytännössä antaa toistaiseksi oikeastaan mitään varmaa ja tehoavaa ohjetta.

Henkilökohtaisena mielipiteenä toteaisin, että äidin kohdussa varhaisena sikiökautena tapahtuu sukupuolielinten erilaistuminen, jossa yhteydessä määräytyvät kivesten myöhempi toiminta monelta osin.

Tämän vuoksi olisikin äitien huomioitava mahdolliset syöpää aiheuttavat tekijät ja yhdisteet, joiden välttäminen on vähintään suositeltavaa. Tällaisia voivat olla tupakanpoltossa syntyvät karsinogeenit, ravintoon jäävät hormonaalisesti aktiiviset yhdisteet kuten esimerkiksi eräät kasvinsuojeluaineet, alkuraskauden hormonihoidon käyttö vain todella tarpeellisissa tilanteissa, talousvetenä käytettävän veden laadun pitäisi olla vapaa haitallisista kemikaaleista. Kivesten kehityttyä puberteetin normaaliin kokoonsa on niiden tunnustelu mahdollisten muhkuroiden toteamiseksi muutaman kerran vuodessa suositeltavaa.

Lohdutuksena kivessyövän saaneilla on se, että nykyisillä hoidoilla käytännössä kaikki paranevat, ja mikäli on huolehdittu sperman pakastustaltioimisesta, niin perheen perustaminen ja perillisten saaminen suo näille potilaille täysin normaalin perhe-elämän vaikka syöpähoito olisikin tuhonnut koko siittiötuotannon.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 – 2000 – 7

Patologi työskentelee elämän puolesta Tautioppi eli patologia on tieteenala, joka tutkii tautien syitä, syntyä, kehittymistä ja vaikutuksia. Patologia ei ole yhtä kuin ruumiinavaus.

- Voitaisiin sanoa, että patologi on yksinkertaisesti laboratoriolääkäri. Hän selvittää kudos- ja solunäytteistä, mitä siellä näkyy, ja kirjoittaa selvittelyn tuloksen lausuntoon. Hoitava lääkäri on sitten se, joka kertoo tilanteen potilaalle ja neuvottelee hänen kanssaan hoidosta, toteaa patologian professori Yrjö Collan.

Patologia voidaan luonnehtia salapoliisiksi. Tutkiessaan lähes päivittäin kudosnäytteitä TYKSin patologian yksikössä Collan törmää tuon tuosta yllätyksiin.

- Tämä on hyvin älyllistä työtä. Jos me emme löydä itse ratkaisua, voimme lähettää näytteen sähköpostilla konsultoitavaksi vaikkapa Washingtoniin. Juuri äsken kuulimme, että kun eräästä kasvaimesta lähetettiin kuvat Internetin kautta Washingtoniin, saatiin vastaus jo seuraavana päivänä.

Laboratorion tutkimusaineisto koostuu valtaosin kudosnäytteistä, ja kysymys on tavallisesti selvä: syöpä vai ei.

- Laboratorionäytteen perusteella saadaan kysymykseen luotettava vastaus noin 99prosenttisesti. Jäljelle jäävä yksi prosentti koostuu epäselvistä tapauksista, jotka eivät laboratoriokokein selviä.

Koskaan ei kaikkia vääriä laboratoriotuloksia saada häviämään. Kaikkiin menetelmiin liittyy pienen pieni riski väärästä positiivisesta tuloksesta, jolloin luullaan että kyseessä on syöpä, tai väärästä negatiivisesta, jolloin syöpämuutos jää havaitsematta. Syövän esiasteet aiheuttavat nekin harmaita hiuksia laboratoriolääkärille, sillä niitä on vaikea saada tarkasti sopimaan diagnoosien kriteereihin.

- Näyte voi myös vaihtua toiseen siinä vaiheessa, kun näyte otetaan, tai myöhemmin laboratoriossa. Riski on kuitenkin pieni, korkeintaan yksi tu-

Sattuma vei patologiaan Yrjö Collan toteaa, että patologin on kuljettava lääketieteen etujoukoissa, seurattava herkeämättä uusinta tietoa ja pyrittävä soveltamaan sitä käytäntöön.

- Tällä alalla on vaikea pitää lomaa. Alitajunta toimii yölläkin, kun joskus herään ja tajuan jonkin yksityiskohdan, kertoo salapoliisi-Collan.

Harva pitää patologiaa niin houkuttelevana, että jo pienestä pitäen pyrkisi alalle. Yrjö Collankin päätyi patologiaan sattumalta.

Opiskellessaan Helsingin yliopistossa nuorimies halusi tehdä erään lääketieteen opintoihin vaaditun erikoistyön fysiologiasta.

- Kun en mahtunut joukkoon, päätin valita seuraavan eteen tulevan. Se oli patologia, ja tälle tielle jäin.

Kevennykseksi professori harrastaa ornitologiaa ja lenkkeilyä. Satunnaista patologin tarkkailijaa naurattaa.

- Tavallaan lintujen tunnistaminen on kuin tautien tunnistusta, Collan selvittää.

”Sokeripaloista” otetaan selkoa

Ylilääkäri, professori Collanin työpöydällä könöttävä mikroskooppi ei jouda pölyttymään. TYKSin patologian yksikköön tulee tutkittavia kudosnäytteitä päivittäin. hannesta. Tietenkin kaikissa tilanteissa pyritään tällaiset erehdykset välttämään.

Diagnoosi on yksilöllinen ”Kun kerran naapurinikin parani lääkkeellä x rintasyövästään, haluaisin minäkin sairauden sattuessa saman lääkityksen”, ajattelee nykynainen herkästi. Todellisessa tilanteessa hoitava lääkäri voi hyvinkin tarjota erilaista lääkecocktailia. Silloin saattaa mieleen hiipiä epäilys, että tässä talossa ei viimeisintä tietoa olekaan. Esimerkin on kertonut syöpätautien erikoislääkäri

Timo Joensuu HUS:sta. Opetus on, että naapurin lääkityksestä ei voi päätellä omaa lääketarvettaan. Nykyään lääkitys räätälöidään yksilökohtaisesti ja pilkuntarkasti. Perustana on diagnoosi, joka sekin on tarkan ja yksityiskohtaisen analyysin tulos.

- Voidaan sanoa, että diagnoosikin voidaan tehdä suorastaan ”henkilökohtaiseksi” esimerkiksi käyttämällä päätösjärjestelmää, joka yhdistää kaikki potilaan kasvaimeen liittyvät tiedot, Yrjö Collan vahvistaa.

Tällaista tilastollismatemaattista monimuuttujamallia rintasyövän diagnoosin määritte-

Tutkijoita tulee ja tutkijoita menee

Kansainvälisyys elää tieteenteossa Professori Yrjö Collanin tutkimusryhmä on jo vuosikymmenen ajan kehittänyt menetelmiä, joiden avulla syöpäpotilaan kasvainta kuvaavat oleelliset tiedot saadaan koottua yhdeksi, päätöstä helpottavaksi luvuksi.

Tutkimuksen perustietojen keruu on loppusuoralla. Seuraavaksi aletaan rakentaa päätösmalleja.

Ryhmässä on vuosien varrella ollut tutkijoita Suomesta, Tšekistä, Venäjältä, Slovakiasta, Eestistä ja Pohjois-

Afrikasta. Nyt joukon jatkoksi tulee tutkija Nigeriasta.

Esimerkiksi amerikkalainen syöpätutkimus on edennyt rivakoin askelin osittain juuri siitä syystä, että tutkimuslaboratoriot ovat houkutelleet kansainvälisiä, lupaavia tutkijoita joukkoihinsa.

Myös monet suomalaiset tutkijaryhmät pääsevät eteenpäin kansainvälisten yhteyksien ja kansainvälisen yhteistyön avulla. Tämä ei kuitenkaan ole koko kuva:

– Ei kansainvälisyys ole vain sitä, että me suomalaiset voimme matkustaa tutkijoina ulkomaille ja ottaa sieltä oppia jatkotutkimuksiamme varten. On muistettava, että toiminta on vastavuoroista, ja siksi minunkin tutkimusryhmässäni on monia tutkijoita ulkomailta.

Pauliina Kronqvist on puolestaan tällä hetkellä Tanskassa jatkamassa työryhmässämme tekemiään rintasyöpää koskevia tutkimuksia, toteaa professori Collan.

lemiseen kehitetään parhaillaan Turun yliopiston ja Tyksin hankkeessa. Sitä varten kerätään tutkimuksin tietoa kaikista mahdollisista tekijöistä, jotka sairauden ennusteeseen ylipäätään vaikuttavat.

- Mitä enemmän löydämme tekijöitä, jotka vievät tautia eteenpäin, sen paremmin pääsemme myös kehittämään aineita, jotka estävät taudin etenemisen.

Jo lähitulevaisuudessa diagnosointi ja lääkityksen räätälöinti tapahtunee tietokoneen ääressä laboratoriokokeiden tulosten pohjalta erilaisia regressio- ym. analyysejä ja päätösohjelmia käyttäen.

Apulaisylilääkäri Collan esittelee ylpeänä TYKSin patologian yksikön laboratoriota ja posteri-värikuvia.

- Meillä voidaan värjätä kymmeniä eri proteiineja tässä laboratoriossa: väreillä saadaan tietoa kemiallisista muutoksista, jotka ovat havaittavissa jo ennen solun biologisia muutoksia. Näiden värjäysten avulla pyritään luokittelemaan kasvain tarkasti, ja tämän jälkeen on mahdollista valita hoitotapa mahdollisimman oikein.

Työvuorossa oleva laboratoriohoitaja Tuula Manninen käsittelee keskittyneesti kudosnäytteitä. Olo on kuin lukion biologian oppitunnilla ennen vanhaan. Oppimäärä vain on entistä vaikeampi: Ohutneulanäytteellä (ohutneulabiopsialla) tarkoitetaan solujen imemistä kudoksesta ohuella neulalla.

Paksuneulabiopsialla puolestaan otetaan halutusta kohdasta ontolla neulalla noin sentin, parin pituinen ja millin paksuinen näyte. Siitä poistetaan vesi ja korvataan veden osuus parafiinilla. Lopuksi näyte kokonaisuudessaan valetaan sulaan parafiiniin. Kun parafiini on kovettunut, on tuloksena sokeripalan kokoinen blokki. Siitä sitten leikataan

mikrotomi-laitteella 1/200 millimetrin paksuisia levyjä mikroskoopilla tarkasteltavaksi.

Paksuneulabiopsia tai ohutneulanäyte ovat usein riittäviä selvästi pahanlaatuisen kasvaimen erottamiseen hyvänlaatuisesta. Neulabiopsia kertoo lähes saman kuin suurempikin koepala, vaikka kudosnäyte on tietysti pienempi.

- Esimerkiksi hyvänlaatuinen fibroadenooma näkyy mammografiassa tyypillisesti pyöreähkönä muutoksena Laboratorioanalyysissä sytologinen ja histologinen kuva on hyvin selvä, ja se osoittaa että kyseessä on hyvänlaatuinen kasvain. Tällöin ei yleensä lisätutkimuksia ennen kasvaimen poistoa tarvita, Collan toteaa.

Aina ei paksuneulabiopsiakaan anna täyttä selvyyttä solumuutoksesta, vaan tarvitaan isokokoisempi koepala tai vielä tarkempi tutkimus: leikkauksen kestäessä otetaan jääleike, joka analysoidaan saman tien sen selvittämiseksi, kuinka laaja operaatio tarvitaan.

- Itse asiassa paksuneulabiopsia ja ohutneulabiopsia otetaan sen vuoksi, että niiden avulla voidaan saada tieto siitä, millainen leikkaus on kasvaimen poistamiseksi tarpeen. Jos kasvain on hyvänlaatuinen, on leikkaus erilainen kuin siinä tapauksessa, että kyseessä on rintasyöpä.

Naiseus on rintasyöpäriski Nykyään on selvää, että syöpä ei aiheudu yhdestä ainoasta syystä. Tarvitaan geneettinen alttius, ja syöpää aiheuttavia ympäristötekijöitä sekä lisäksi laukaiseva tekijä: virus tai esimerkiksi hormoni.

Naishormoni estrogeeni lisää solukon jakautumista ja rintatiehyiden määrää rintakudoksessa. Suurin rintasyöpäriski on siinä, että potilas ylipäätään on nainen. Raskauden aikana naisen elimistö tuottaa kuitenkin estrogeenin vaikutukselta suojaavaa progestiinia, keltarauhashormonia. Siksi monta lasta synnyttäneillä naisilla on pienempi rintasyövän riski kuin lapsettomilla siskoillaan.

- Maaseudulla naisilla on useampia lapsia kuin kaupunkilaisnaisilla. Todennäköisesti tässä onkin syy siihen, että maaseudulla on vähemmän rintasyöpätapauksia kuin kaupungeissa. Tutkimustulokset kuulemma tukevat tätä näkemystä, Yrjö Collan toteaa.

Teksti: Leija Sironen

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

8 – N:o 2 – 2000

Eutanasia

Olisiko eutanasia eli ”armomurha” sallittava ja jos olisi niin milloin?

Vai riittääkö kunnollinen kipulääkitys tekemään kuolevan viimeisistä hetkistä ihmisarvoisia?

Viime vuonna Turussa järjestetty eutanasia-koulutuspäivä tarjosi maassamme ainutlaatuisen keskusteluareenan ajankohtaisen ja samalla kipeän asian pohtimiseen.

Osa puheenvuoroista on luettavissa Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomien edellisestä numerosta (1/2000). Nyt julkaisemme kaksi puheenvuoroa. Toinen on eutanasian puolesta, toinen eutanasiaa vastaan. Asiaan palataan vielä seuraavassa lehden numerossa.

Exitus-yhdistyksen varapuheenjohtaja Jane Tuovinen:

Sallittava, jos ei muuta tehtävissä Hyväkään saattohoito tai kivunpoisto eivät ole vaihtoehto eutanasialle eivätkä tee tarpeettomaksi eutanasiakeskustelua, katsoi eutanasiayhdistys Exitus ry:n varapuheenjohtaja Jane Tuovinen.

- Fyysinen kipu ei ole ainoa eikä aina vaikein kärsimyksen syy, hän muistutti.

- Yleensä eutanasian ajatellaan koskevan vain sietämättömistä kivuista kärsiviä, tavallisesti parantumatonta syöpää sairastavia ihmisiä, joiden elämän päätepiste on jo lähellä. Heille saattohoito ja kivunhoito ovat varmaan riittäviä hoitoratkaisuja.

- Lähes aina on unohdettu ne potilaat, jotka joutuvat makaamaan vuodesta toiseen ilman parantumisen toiveita sairaaloiden ja vanhainkotien kroonikko-osastoilla, oman elämänsä hallinnan menettäneinä, avutto-

mina, puhumatto-mina, syötettävinä, käänneltävinä paketteina.

- Sanon kaiken uhallakin paketteina, koska omasta mielestään he ovat enemmän paketteja kuin inhimillisiä olentoja. He eivät esimerkiksi enää pysty kontrolloimaan suolensa tai rakkonsa toimintoja. He saattavat maata märissä vaipoissaan tunnista toiseen makuuhaavojen piinaamina.

Tuovinen katsoi, ettei saattohoito ole näille potilaille enää mikään ratkaisu. Oman tahtonsa he pystyvät ilmaisemaan ehkä vain kasvojen ilmeillä, jos niilläkään.

Sisältääkö oikeus elämään myös velvollisuuden elää silloinkin kun elämä on enää vain biologista olemista eikä sisällöllistä elämistä, Tuovinen tiivisti.

Kaksoisvaikutus periaate hyväksytty Passiivinen eutanasia meillä yleisesti hyväksytään, aktiivinen tuomitaan jyrkästi. Tuovisesta näiden ero on keinotekoinen.

- Lääkäri antaa potilaalleen hengitystä lamaavaa kipulääkettä tarkoituksenaan lievittää kipua, mutta potilas kuoleekin. Tällaista tapausta ei yleensä pidetä tuomittavana.

- Tämä ns. kaksoisvaikutusperiaate on hyväksytty melkein kaikkialla maailmassa. Suomen ekumeeninen neuvosto hyväksyi sen jo vuonna 1995.

- Jos taas lääkäri antaa tuskissaan makaavalle kuolevalle kipulääkityksen ensisijaisena tarkoituksenaan nopeuttaa tämän kuolemaa, teko on rangaistava, vaikka potilas olisi kuolinapua pyytänyt.

Tuovinen teki selväksi, että

Exitus-yhdistys pyrkii eutanasian laillistamiseen: säännöt olisivat tarkoin määritellyt ja eutanasia olisi viimeinen mahdollisuus, jos ei ole enää mitään muuta auttamiskeinoa.

Eutanasia tulisi kysymykseen lähinnä silloin, jos potilaalla olisi edessään ehkä vuosikausia kestävä avuttomuuden tila ja loppuelämä olisi vain jatkuvaa kärsimystä.

- Jos tällainen potilas on useaan otteeseen esittänyt vakaan toivomuksen kuolinavusta joko suullisesti tai kirjallisesti esimerkiksi hoitotahdossaan ja kaikki mahdollinen psyykkinen ja hengellinen apu on annettu, kuolinapu olisi annettava, Tuovinen vaatii.

Hän korosti, ettei ketään saa painostaa tekemään eutanasiapäätöstä.

- Päätöstä eivät tee lääkärit eivätkä omaiset vaan potilas itse.

Toteutus ainoastaan osaavissa käsissä Tuovisen mielestä myös lääkärille tulisi taata vapaaehtoisuus eutanasiatapauksissa.

Kenenkään ei siis tarvitsisi toimia omaa vakaumustaan vastaan.

Eutanasian tulisi tapahtua vain valvotussa, turvallisessa, kontrolloidussa ympäristössä ja osaavissa käsissä, ei siis omaisten toteuttamana.

Tuovisesta eutanasian laillistaminen olisi parempi vaihtoehto kuin esimerkiksi Hollannin käytäntö. Hollannissahan laki kieltää eutanasian, mutta silti aktiivinen eutanasia on ollut mahdollista jo 15 vuotta tietyin eh-doin. Yksi eutanasian vastustamisen argumenteista on ollut, ettei ihmisellä ole oikeutta ryhtyä hallitsemaan kuolemaa, Tuovinen muistutti.

Mutta ihminenhän on jo ottanut valtaa käsiinsä esimerkiksi ihmisen alkuun saattamisessa ja

syntymässä. Myös kuolemaa hallitaan jo teknologian avulla: ihmistä pidetään koneiden ja letkujen avulla hengissä silloinkin kun hänen aikansa olisi jo kuolla. Ihminen on siis ottanut Jumalan tehtäviä itselleen.

On irvokasta, että toisaalta kuolemaa odottavien ihmisten oikeutta kuolla vastustetaan ja toisaalta elämänhaluisten annetaan kuolla hoitojen puutteeseen siksi, että julkisen terveydenhuollon menoja pitää supistaa.

Tuovinen katsoi, että eutanasia voi jopa vähentää itsemurhia: kun parantumattomasti sairastunut tietäisi tämän takaportin olevan olemassa, hän jaksaisi elää vielä huomisen ja ehkä ylihuomisenkin yli.

Jane Tuovinen sairastaa MStautia, joka on kaikeksi onneksi edennyt rauhallisesti. Häneltä on vuosia sitten leikattu syöpä, joka ei ole sittemmin uusinut.

Anestesialääkäri Irma Tigerstedt:

Ei käy hyvän kivunpoiston vaihtoehdoksi Tiukka ei eutanasialle on dosentti Irma Tigerstedtin kanta.

Anestesialääkärin koulutus ja kahdenkymmenen vuoden kokemus HYKSin kipupoliklinikan vastaavana lääkärinä antavat pontta näkemyksille.

- Eutanasia ei ole vaihtoehto hyvälle kivunlievitykselle, Tigerstedt sanoi. Hän kumosi taannoin lehdistössä esiintyneet arvelut, että kunnollinen kivunlievitys johtaisi väistämättä ennenaikaiseen kuolemaan.

- Kivuttomat potilaat eivät tarvitse kuolinapua, Tigerstedt lainasi Ruotsin lääkärilehden otsikkoa.

Naapurimaassa terminaalivaiheen kivunhoito on jo vuosia sitten nostettu terveydenhuollon voimavaroja priorisoitaessa korkeimmalle asteelle.

Suomenkin lääkäreiden eettinen ja lainmukainen velvollisuus on lievittää kärsimyksiä.

- On väärin olettaa, että kipu

ja kärsimys voidaan hoitaa surmaamalla potilas, Tigerstedt painotti.

Kivunhoidossa yhä paljon puutteita Kunnollisesta kivunhoidosta löytyy apu kuolevan potilaan niin fyysisiin kuin osin psyykkisiinkin ongelmiin.

- Kipulääkärinä minun asiani on hoitaa kipuja ja muitakin oireita.

Lääkärinä myös psyykkistä hätää, joka ei yleensä ole kovin vähäinen, Tigerstedt katsoi.

- Nykyaikaisen lääketieteen keinoin pystymme hoitamaan myös kuolevan potilaan kipuja tehokkaasti ja turvallisesti, Tigerstedt korosti.

- Kipulääkärillä on valmiudet vaikeidenkin kiputilojen hoitoon.

Tigerstedt muistutti, että sairaaloiden ja terveyskeskusten velvollisuus on organisoida te-

hokas toiminta ja koulutus.

Mutta kivunhoidossa on vielä paljon puutteita.

- Missä on vika, jos parantumattomasti sairas toivoo eutanasiaa, Tigerstedt kysyi.

- Mielestäni kivun lievitys on silloin huonoa, lääkärit ja hoitajat taitamattomia, eivätkä ole kouluttaneet itseään. Tai sitten organisaatiossa on suuria ongelmia kuolevan potilaan hoidossa. Hän haluaa pois.

- Mutta eivät kaikki potilaat halua pois. Yksi toivoo rauhoittavia lääkkeitä, jottei kokisi itse kuoleman tapahtumaa vaan ikään kuin nukkuisi unessa pois täältä. Toinen haluaa kohdata kuoleman kirkkain aivoin - ”minulle ei saa antaa mitään” - ja kokea kaiken lähtöön liittyvän tuskan ja riemun. Kolmas haluaa elää niin pitkään kuin mahdollista teknisin elämää ylläpitävien menetelmien turvin.

- Osa ihmisistä haluaa kuolla

Dosentti Irma Tigerstedin mukaan hyvä perushoito tehokkaine kivunlievityksineen on parempi ratkaisu kuin eutanasia. mahdollisimman pian ja kiel- useita. Ne voivat vaikuttaa eri nostellaan. Nimenomaan syötäytyä kaikesta hoidosta. Hoi- ihmisiin eri tavoin olletikin päpotilasta kiusaavat enemtotahto, myös hoidosta kiel- kun olemme yksilöitä emmekä mänkin suun kuivuminen ja täytymisen ilmaiseva, on Suo- kloonattuja laboratoriorottia, ummetukseen johtava suolen men lain mukaan täysin päte- kuten Tigerstedt luonnehti. toiminnan laiskistuminen. vä. Jos potilas ei voi esittää Jollekulle potilaalle morfiini toivomuksiaan, lääkärin on voi aiheuttaa siinä määrin patoimittava potilaan oletetun hoinvointia, ummetusta, har- Kunnon kivunlievitys edun, ei välttämättä omaisten hanäkyjä, että se ehkä on syytä täysin mahdollista tahdon mukaisesti. vaihtaa toiseen lääkkeeseen.

- Nukutuslääketieteen keinoin Nukutuslääkäreiden iloksi on mahdollista taata riittävä kiSuomessakin on jo olemassa vunlievitys kaikille syöpäpotiOikea annostelu kosolti vaihtoehtoja. laille, Tigerstedt lohdutti. tärkeää Opiaatin kivunlievitysomi- Puhun nyt lääketieteellisistä Tigerstedt kertoi perusasioita naisuuksiin kuuluu sekin, että mahdollisuuksista - en siitä, annosta lisättäessä vaikutus kuinka taitavia lääkäreitä kivusta ja kipulääkkeistä: meillä Suomessa on tai ei ole.

- Vaikea kipu kiihdyttää suurenee.

- Ihmisten mielissä liikkuuViisaan annostelun kulmahengitystä sekä aiheuttaa tuskin pelkoja näiden huumaa- kivi on se, miten lääkettä ankaisuutta ja levottomuutta.

- Morfiinin myötä kipu lie- viksi kipulääkkeiksi kutsuttu- netaan. Vaihtoehtoina on tabvittyy ja hengitys normalisoi- jen aineiden sivuvaikutuksista. letteja, liuoksia, laastareita. tuu muttei lamaannu. Tuska ja Pelottavin lienee hengityksen Kipupumpusta lääkkeen voi levottomuus katoavat. Lisäksi harveneminen, Tigerstedt tie- ohjata joko ihon alle tai sitten epiduraalitilaan kuten synnyyskä ja limaneritys vaimene- si. vat, suolistokouristukset lauHengityksen harveneminen tyskipuja lievennettäessä. keavat. ei kuitenkaan nukutuslääkärin Morfiinin kaltaisia kipulääk- näkökulmasta ole keskeinen Teksti: Marja Myllyluoma keitä on Suomessa rekisteröity ongelma, jos lääke taiten an- Kuva: Eeva Mehto

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 – 2000 – 9

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

10 – N:o 2 – 2000

Tuotespesialistin yhteiskuntapäivä kului Karinakodissa Novartis on alun perin sveitsiläinen sittemmin monikansalliseksi paisunut lääkealan yritys. Yrityksen toimenkuvaan kuuluvat niin lääkeaineiden tutkimus- ja kehitystyö kuin valmistus ja markkinointikin. Maailmalla Novartiksen palkkalistoilla on 82000 työntekijää, Suomessakin runsas sata.

Suuren firman mielestä pienikin on kaunista. Novartis toteuttaa kerran vuodessa ns. yhteiskuntapäivää, jolloin palveluksessa olevat antavat päivän työpanoksensa yleishyödylliseen tarkoitukseen.

Tuotespesialisti Ritva Harjunpää Novartis Finland Oy:stä valitsi yhteiskuntapäivän työkohteekseen Karinakodin.

- Kyseessä on neljäs kerta, kun tällainen päivä järjestetään.

Aiempina vuosina olen auttanut vanhustenhuollossa, Harjunpää kertoo.

Karinakotiin Harjunpää päätyi kahdestakin syystä. Ensinnäkin hän on koulutukseltaan sairaanhoitaja, joka opiskeluaikana työskenteli mm. Sädehoitoklinikalla. Lisäksi hänen erikoisalaansa nykyisessä tuotespesialistin työssä ovat ni-

menomaan syöpälääkkeet.

- Yhteiskuntapäivä on siinä mielessä ainutlaatuinen, että se toteutetaan tismalleen samana päivänä kaikissa yhtiön toimipisteissä ympäri maailmaa ja siihen osallistuvat kaikki johtajista lähetteihin, Harjunpää kertoo.

Idea on Harjunpään mielestä loistava. Tutkimuksen ja markkinoinnin lisäksi yrityksen työntekijät voivat kantaa kortensa kekoon ja lähteä auttamaan aivan käytännön tasolla.

- On myös tärkeää päästä välillä lähelle itse potilaita. Tällä kertaa olen oikeastaan vasta

P.O.Korhonen Oy • Tuotekatu 13 21200 Raisio Puh 02 – 41 81 500 • Fax 02 – 41 81 550

Meille

suomalaisille koti on kaikki kaikessa Koti on paras paikka, missä olla ja viettää aikaa yhdessä perheen ja ystävien kanssa.

Siksi kannattaakin aina huolehtia siitä, että vakuutukset ja palovaroittimet ovat kunnossa.

TUOMASMESSU Su 26.11.2000 klo 18.00 MIKAELIN KIRKKO Saarna John Vikström Liturgi Hannu Hurme

Messu omistetaan syöväntorjuntatyölle, syöpää sairastaville ja heidän omaisilleen.

–kivuille ja muistoille– TERVETULOA

tutustumassa Karinakodin toimintaan. Jatkossa olen valmis tarttumaan myös työhön, jos voin siten edes hiukan keventää työskentelevän hoitohenkilöstön taakkaa, Harjunpää lupaa.

Karinakotiin ja toipilasyksikköön tutustumisen lisäksi Harjunpää pääsi yhteiskuntapäivän aikana osallistumaan gynekologisten syöpäpotilaiden sopeutumisvalmennuskurssin luennoille ja potilaskeskusteluun. Päivän ohjelmaan kuuluneista vaikeista aiheista huolimatta yhteiskuntapäivä antoi Harjunpään mukaan paljon

Ritva Harjunpää tutustui Karinakodissa Sirkka Viljasen öljyväritöihin. Kymmenen vuoden kokemuksella Sirkka Viljanen tarttuu pensseliin aina, kun voimat antavat myöten. eväitä myös hänelle itselleen.

Tuliaisina Harjunpää toi Meri-Karinan kirjastoon kaksi kirjaa: Haaste elämälle ja Paranemaan päin. Kirjat on kirjoittanut HYKS:in onkologian klinikalla työskentelevä syö-

pälääkäri ja psykoterapeutti Päivi Hietanen.

- Olen nöyrä elämälle, mutta tämän päivän jälkeen olen entistä nöyrempi. Elämä ei ole aina hallittavissa. Se on tosiasia, jota on toisinaan vaikea

myöntää, Harjunpää ynnää tuntojaan päivän annista.

Teksti: Mirja Sedrani Kuva: Matti Äärilä

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 – 2000 – 11

Nuorilta uimareilta lahja lapsisyöpäpotilaille Raision Urheilijat ry:n uintijaostossa tehtiin viime syksynä hyvä päätös. Nuoren uintivalmentajan aloitteesta jaosto suunnitteli tempauksen, jonka tuotosta puolet jäisi jaostolle ja toinen puoli menisi lapsisyöpäpotilaille.

Vuorokauden kestänyt tempaus toteutettiin tammikuun 5. ja 6. päivinä uimahalli Ulpukassa. Tuloja kertyi yli 27 000 markkaa, josta yli 13 600 markkaa lahjoitettiin lapsisyöpäpotilaille.

Ala-asteen opettajaksi vuoden kuluttua valmistuva Hanna Rosama sanoo, että 24 tunnin uintitempaus oli raskas, mutta siitä jäi paljon hauskoja muistoja.

- Tempaus nostatti yhteishenkeä, joka on tärkeää uintijaoston tulevaisuudelle, toteaa 23-vuotias Hanna, jolla on takanaan kymmenen vuoden ura kilpauimarina. Nyt Hanna on keskittynyt nuorten valmennukseen.

Raision Urheilijoitten uinti-

Raision Ulpukassa uitiin loppiaisaaton illasta loppiaisiltaan syöpää sairastavien lasten hyväksi.

Tempaus nostatti yhteishenkeä, Hanna Rosama iloitsee. runsaasti perheitä koko Loujaostossa on tällä hetkellä 60- kassa uitiin loppiaisaaton illas- ohella äidit ja isät, jotka huo- Yhteistyö nais-Suomen Syöpäyhdistyk70 uimaria, joista nimekkäim- ta loppiaisiltaan. Altaassa oli lehtivat mm. pienempien he- pelaa sen toimialueelta. mät ovat syksyn olympialai- kaksi joukkuetta, joista toises- rättelystä yön aikana. Huoltojoukkojen harteilla oli myös Lapsisyöpäpotilaiden valintaa sissa maatamme edustanut Jar- sa oli 12 ja toisessa kolmisensuoritusten kirjaaminen. avustuskohteeksi ehdotti valno Pihlava ja Suomen mesta- kymmentä uimaria.

Uintijaostossa on päätetty, mentaja Jarmo Rosama, joka Teksti: Olli Mäntylä Jokainen uimari oli hankkiruuksiin yltänyt Pauliina Matinut itselleen sponsorin, joka että rahaa kerätään uimalla on vuosittain järjestänyt lapsi- Kuvat: Olli Mäntylä ja kainen.

Raision Urheilijat maksoi 50 penniä jokaisesta seuraavan kerran ensi vuoden syöpäpotilaiden perheille ilry.:n kuva-arkisto alkupäivinä. Silloinkin tuloista maisen uintipäivän. Ulpukassa 25 metrin allasosuudesta.

Jatkoa seuraa Tärkeässä osassa tempauk- puolet luovutetaan lapsisyöpä- on kolmena vuonna osallistunut näihin uintipäiviin aina Ideana oli, että Raision Ulpu- sessa olivat nuorten uimarien potilaitten hyväksi.

12 – N:o 2 – 2000

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Turun laaja mammografiaseulonta vähentää rintasyöpäkuolemia Turun tavallista laajempaan mammografiaseulontaan osallistuvien naisten riski kuolla rintasyöpään on tilastollisesti selvästi pienempi kuin muilla turkulaisilla seulontaikäisillä naisilla.

Elinikä pitenee, koska mammografia auttaa löytämään mahdollisen rintasyöpäkasvaimen jo varhain, pienenä, paikallisena ja siksi helpommin hoidettavana. Silti; kaupungin järjestämä mammografiaseulontakaan ei yksin riitä kaikille turkulaisnaisille, vaan jokaisen yli 40-vuotiaan tulisi käydä mammografiassa vuosittain.

Vanhimman ikäryhmän korkeampi prosentti johtuu rinnan rakenteesta, joka muuttuu vaihdevuosien myötä. Nuoremman naisen toiminnallisemmassa rinnassa syöpäkasvain ei näy yhtä hyvin kuin vaihdevuodet sivuuttaneen naisen rinnassa.

50-59 -vuotiailta naisilta seulonnassa löytyneet rintasyöpäkasvaimet olivat selvästi pienempiä ja paikallisempia kuin muilla keinoin löytyneet rintasyövät. Myös 40-49 -vuotiaiden ikäryhmässä löytyneet rintasyövät olivat diagnoosihetkellä pienempiä kuin sattumalta löytyneet kasvaimet.

Pienellä kasvaimella erinomainen ennuste

Omavastuut poistunevat

Turku on tunnetusti ollut edelläkävijä mammografiaseulonnoissa. Kun asetus vuonna 1987 määräsi tutkimaan joka toinen vuosi kaikki 50-59 -vuotiaat naiset, Turku levitti ikähaarukkaa ja alkoi seuloa kaikki 40-74 -vuotiaat naisensa.

Seulonta tehdään alle 50vuotiaille joka vuosi, jos naisen syntymävuosi on parillinen, ja joka kolmas vuosi, jos hän on syntynyt parittomana vuotena. Yli 50-vuotiaat seulotaan joka toinen vuosi.

Muun muassa Ruotsissa on osoitettu, että alle 50-vuotiaat kannattaa seuloa, koska he saavat näin lisää elinvuosia.

Turun tavallista laajemman seulonnan tulokset ovat rohkaisevia. Kymmenen ensimmäisen seurantavuoden tulokset osoittavat, että seulonta löytää 60 prosenttia kudokseen tunkeutuvista ja peräti 85 prosenttia paikallisista, kudokseen tunkeutumattomista rintasyövistä.

Ensimmäisen kymmenen vuoden aikana 40-74 -vuotiailta turkulaisnaisilta löytyi 876 rintasyöpää. Suurin osa, 810 rintasyöpätapausta, oli kudokseen tunkeutuvia ja 66 kudokseen tunkeutumattomia syöpiä. Suurin osa näistä oli pieniä ja usein paikallisia syöpiä, joiden ennuste on erinomainen.

Turkulaisseulonnan tuloksia on nyt tutkittu tilastollisin menetelmin. Suomen Syöpärekisteristä ja Tilastokeskuksesta saatuja turkulaisten rintasyöpäpotilaiden kuolinsyitä analysoimalla on voitu päätellä, että seulontaan osallistuneet naiset kuolivat tilastollisesti selvästi harvemmin rintasyöpään kuin muut turkulaiset seulontaikäiset naiset.

– Vuosi on riittävä väli alle 50-vuotiaille ja joka toinen vuosi yli 50-vuotiaille, sen tiheämmin mammografiassa ei tarvitse käydä, ei kasvain niin nopeasti kasva, vakuuttaa dosentti, erikoislääkäri Pekka Klemi Tyksistä. Hän on patologian asiantuntijana mukana mammografiaseulonnan tehokkuutta tutkivassa työryhmässä.

Klemi kehottaa niitä turkulaisia naisia, joille seulonta osuu joka kolmas vuosi, tarkistuttamaan rintansa mammografiassa oma-aloitteisesti myös kahden muun vuoden aikana.

Turussa tavallista laajempi seulontaohjelma jatkuu ensi vuonnakin, mikäli terveyslautakunnan ehdotus menee läpi.

Lisäksi on tarkoitus poistaa joiltakin ikäryhmiltä nyt perittävät omavastuut. Yleisin syy, miksi seulontaan kutsuttu nainen jättää tulematta mammografiaan, on viime keväänä tehdyn kyselyn mukaan juuri liian hintavaksi koettu sadan markan omavastuu.

Kaupungin kukkarosta mammografiaseulonnat syövät laajimmillaan 3,4 miljoonaa markkaa. Yksittäisen, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tekemän mammografian hinta on kaupungille 179 markkaa.

– Kyse ei todellakaan ole rahan hukkaan heittämisestä, vaikka onkin vaikea tutkia mikä on taloudellisesti kannattavaa. Syövänhoitoon liittyy kuitenkin ison rahan lisäksi inhimillistä tuskaa ja huolta, jota ei voi rahalla mitata, Klemi korostaa.

Nuorella kasvain näkyy huonommin Rintasyöpälöydökset korreloivat seulontojen tiheyteen; mitä useammin tutkitaan sitä todennäköisemmin syöpä löytyy seulonnassa.

Turkulaistutkimuksessa yli 50-vuotiailla naisilla seulonnassa löytyy yli 81 prosenttia rintasyövistä, alle 50-vuotiailla vain vajaa 51 prosenttia, jos kyseessä on joka kolmas vuosi seulotut, ja 67 prosenttia, jos seulonta on tehty joka vuosi.

Dosentti Pekka Klemin mukaan vuosi on riittävä väli alle 50-vuotiaille ja joka toinen vuosi yli 50-vuotiaille naisille mammografiatutkimuksien osalta.

Aukeaman kokosivat:

Uudet monofilament pohjaiset peruukit saapuneet

Tekstit: Leena Korja-Kaskimäki

Peruukin pohja muotoillaan asiakkaan päänmuotoon sopivaksi.

Peruukin hiukset leikataan asiakkaan haluamaan malliin.

Kuvat: Marttiina Sairanen ja Studio Petteri Kiitti Oy

Raision I Apteekki Kerttulantie 4 21200 Raisio puh./fax 438 1141

Liikkeestämme saatavana kaikki Suomeen tuotavat peruukkimallistot.

Hetitoimituksessa laaja varasto.

Revlon, Adolfo, Ellen Wille, Dimples, Gabor, Hairaisers, Hair Parade, Hair Trix, Henri Margu, Natural Image, Stefan Bauer, Perucci, Wig, Fraca Ferretti Eerikinkatu 9 20100 Turku puh. 231 9277

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS r.y:n

RINTATUTKIMUSKESKUS suorittaa rintarauhasen tutkimuksia.

Syöpäyhdistyksen jäsenille edullinen jäsenhinta.

Ajanvaraukset MA–PE klo 8–15 p. 02-2657 933 Itäinen Pitkäkatu 30 b Turku

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 – 2000 – 13

Tutkimuksesta hyötyä myös alle 50-vuotiaalle Alle 50-vuotiaille tehdyn mammografian hyödyllisyys jakaa mielipiteitä myös asiantuntijoiden keskuudessa. Siinä missä Risto Pomoell ei lähde sitä suosittelemaan, röntgenlääkäri Osmo Räsänen puhuu pitkään tutkimuksen puolesta.

– Vahvaa näyttöä myös nuorempien ikäryhmien mammografian hyödystä on mm. naapurimaasta Ruotsista, samoin USA:sta. Ruotsissa on tutkittu 40-74 -vuotiaita vuodesta 1977 lähtien ja tulokset kertovat mammografian olevan nuoremmissakin ikäluokissa hyödyllistä ja – mikä kamala sana – kustannustehokasta.

Tämän on todennut Ruotsin sosiaalihallitus, joka vuonna 1998 ja tänä vuonna on suositellut toistuvia mammografiaseulontoja 40-74 -vuotiaille naisille.

Myös Yhdysvalloissa suositellaan 40 vuotta täyttäneille mammografiaa kerran vuodessa.

– Eivätkö nämä suositukset ole osoituksia siitä, että nuorempienkin ikäryhmien on syytä käydä mammografiassa?

Räsänen kysyy.

Säteilyriskin takia mammografiaa ei tarvitse välttää.

– Hyödyt ovat satoja kertoja suuremmat kuin haitat. Tuskin

koskaan pystytään todistamaan, että mammografiasta tuleva säteily olisi aiheuttanut syöpää.

Räsänen muistuttaa, että kuvantamismenetelmä on korvaamaton; alle kahden sentin mittaisia syöpäkasvaimia ei aistinvaraisesti löydetä.

Kivuliasta ehkä, mutta vaaratonta Räsänen lohduttaa, että mammografiassa tuntuva kipu on ohimenevää ja vaaratonta, vaikkakin joistakin naisista epämiellyttävää. Se ei esimerkiksi vaurioita rintakudosta.

– Mikäli rintaa ei puristeta kahden muovilevyn väliin tarpeeksi tiukasti, saatava röntgenkuva on samea. Tällöin sitä on tietysti vaikeampi tutkia.

Lähivuosien aikana mammografian avuksi tulee digitaalinen havaisemismenetelmä, jonka kehittely on vielä kesken. Menetelmässä tietokone paikallistaa epäilyttävän kohdan rinnassa.

– Tällainen uudenlainen menetelmä voi avustaa röntgenlääkäriä, mutta ei korvata, Räsänen vakuuttaa.

Naisen tekemää omatarkkailua Räsänen pitää tärkeänä silloin, kun mammografista tutkimusta ei jostain syystä

tehdä ennen seulontaikää tai seulontojen välillä.

– Täytyy muistaa, että Suomessa vuosittain löydetyistä noin 3 400 uudesta rintasyöpätapauksesta 600-800 löytyy seulonnoissa, muut eli suurin osa naisen oman havainnon avulla: omatarkkailulla tai sattumanvaraisesti.

Turussa vuonna 2001 mammografiaseulontaan kutsuttavat ikäluokat: Syntymävuosi

1928 * 1930 * 1932 1934 1936 1938 1939 1944 1945 1946 1947 1948 1950 1951 1952 1954 1956 1958

Ikä (vuotta)

73 71 69 67 65 63 62 57 56 55 54 53 51 50 49 47 45 43

*) omavastuu 240,-

Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle Kodak Ris 2010 informaatiojärjestelmä

Neuvotteleva virkamies Risto Pomoell ja EU:n suositus eivät laajentaisi seulontoja nuorempiin ikäluokkiin.

Jos resurssit joskus riittävät

Vanhemmat ikäryhmät mukaan seulontaan Jos ja kun mammografiaseulontoja laajennetaan, on todennäköisempää, että uudet seulottavat ikäryhmät ovat yli 60vuotiaita kuin alle 50-vuotiaita.

Vanhempien ikäluokkien seulonnasta on juuri valmistumassa selvitys. Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Risto Pomoell kertoo, että valtakunnallinen 6069 -vuotiaiden seulonta kannattaa yhtä hyvin kuin asetuksen määräämä 50-59 -vuotiaiden seulonta.

– Jos valtakunnallista seulontaa laajennetaan, uskon, että laajennus koskee juuri vanhempia ikäryhmiä, Pomoell ennustaa.

Yli 59-vuotiaat mukana usein jo nyt Milloin vanhemmat ikäryhmät ovat mukana valtakunnallisessa seulonnassa Pomoell ei tässä vaiheessa lähde arvailemaan.

– Tuleva raportti on ensin katsottava, sitten selvitettävä onko vanhempien ikäluokkien seulonnan kannattavuudella

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y hankki ensimmäisenä Suomessa Rintatutkimuskeskukseen Kodak Oy:ltä automaattisen tietojenkäsittelyjärjestelmän Kodak RIS 2010. LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen Rintatutkimuskeskus on alallaan Suomen suurin ja nyt hankittu järjestelmä helpottaa seulontojen toteuttamista.

Sopimuksen allekirjoittivat tuotepäällikkö Ahti Juntunen (vas.) Kodak Oy:stä ja toimitusjohtaja Kari Ojala Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä. Tapahtumaa todistivat järjestelmäasiantuntija Göran Lager (vas.) Kodak Nordic Ab:stä, ATK-vastaava Pekka Närhinen ja vastaava röntgenlääkäri Osmo Räsänen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä.

todellista tieteellistä näyttöä.

Vasta sitten pääsemme laskemaan millaisia resursseja mammografiaseulonnan laajentaminen terveyskeskuksilta vaatisi.

Senkään jälkeen ei vielä voida olettaa, että mammografiaseulonta laajenisi yli 60vuotiaisiin.

– Kun seulonnan kustannukset ovat selvillä, on vielä mietittävä, voisiko samalla summalla hoitaa jonkin muun ainakin yhtä hyödyllisen asian.

Tällä hetkellä voimassa on vuonna 1987 annettu asetus, jossa todetaan, että 50-59 vuotiaat seulotaan mammografialla. Pomoell korostaa, ettei asetus määrää aikaväliä.

– Lääkintöhallituksen vanha suositus, jota myös useat asiantuntija-arviot suosittelevat, kehottaa tekemään näille ikäluokille mammografian joka toinen vuosi. Tätä useat kunnat noudattavatkin.

Terveyskeskukset tutkivat keskimäärin kuusi ikäryhmää.

– Vähemmän kuin viisi ikäryhmää seuloo vain 5,4 prosenttia terveyskeskuksista, yli

10 ikäryhmää käy läpi 3 prosenttia terveyskeskuksista. Peräti 97 prosenttia terveyskeskuksista seuloo myös yli 59vuotiaita.

Alle 50-vuotias ei tutkimuksiin Alle 50-vuotiaiden mammografiaa Pomoell ei lähde suosittelemaan. Rintasyövän käyvän hoitosuosituksen mukaan alle 50-vuotiaiden seulomisesta mammografialla ei ole samanlaista hyötyä kuin vanhemmilla ikäluokilla. Myöskään EU:n suositus mammografiaseulonnoista ei yllä alle 50-vuotiaisiin.

– Hyvä on tietysti, että on olemassa Turun kaltaisia kuntia, jotka seulovat näitäkin ikäryhmiä tutkimustarkoituksessa. Henkilökohtaisesti minusta olisi parempi, että gynekologi tutkisi naisen rinnat kerran vuodessa ja nainen itse kuukausittain. Nuorempien ikäryhmien rintasyövillä on tapana kasvaa nopeasti, jolloin mammografiassa käynti saattaa tuudittaa väärään turvallisuudentunteeseen.

14 – N:o 2 – 2000

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Tehostetun palveluasumisen koti näköalapaikalla Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus sijaitsee luonnonkauniin Turun Hirvensalon Kaistarniemessä. Turun yhdelle hienoimmista rakennuspaikoista valmistui kuluvan vuoden elo–syyskuun vaihteessa tehostetun palveluasumisen koti.

Valmistuneeseen rakennukseen tuli 14 palveluvuokra-asuntoa huonokuntoisille vanhuksille ja vammaisille.

Asuntojen yhteispinta-ala on 562 m2 ja yhteisten palvelutilojen 239 m2. Rakennuksen kokonaiskustannukset olivat 12 milj. markkaa, josta Raha-automaattiyhdistyksen osuus lähes 3 milj. markkaa.

Tehostetun palveluasumisen kodin valoisa aula on asukkaiden mieluisa yhteinen oleskelutila.

Rakennus edustaa nykyarkkitehtuuria Hankkeen rakennusteknisistä töistä vastasi Teräsbetoni Oy, putkitöistä Turun LVI-Palvelu Oy, ilmanvaihtoteknisistä töistä Ilma-Rauta Oy, sähkötöistä Tekmanni Oy ja säätölaitetöistä Honeywell Oy. Rakennuksen arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto Erkki Salmi Oy, rakennesuunnittelusta Narmaplan Oy, LVI-suunnittelusta Siikon Oy ja sähkösuunnittelusta JT-Team Oy. Rakennustöiden valvojana on toiminut rakennusmestari Antero Hiilesvuo Kiinteistö ja rakennuttajapalvelu Ky:stä. Nyt valmistuneet palveluvuokra-asunnot on tarkoitettu iäkkäille henkilöille, jotka sairaudestaan tai vammastaan huolimatta haluavat asua omassa vuokraasunnossaan. Lisäksi he arvostavat yksityisyyttä, turvallisuutta, ympärivuorokautista valvontaa sekä monipuolisia kotisairaanhoito-ja kotipalveluja. Kuntoutus- ja viriketoiminta ryhmissä sekä yksilötasolla kuuluu asukkaiden päivittäisen ohjelman piiriin.

Lapsetkin yllättyivät päätöksestä

Mirjam Raunio viihtyy hyvin kauniissa kodissaan. Näköala on niin upea Pitkällesalmelle, että sitä ei väsy katselemasta.

RAKENNUS- JA INSINÖÖRITOIMISTO

Turun Aluetoimisto 4. linja 3 20100 TURKU Puh. 02-415 1000 Fax 02-415 1060

Viettäessään 80-vuotispäiväänsä Meri-Karinassa sai Mirjam Raunio kuulla suunnitteilla olevasta tehostetun palveluasumisen kodista.

Laitoin heti hakemuksen sisään ja yllätin siten lapsetkin keksimällä tämän ratkaisun ihan itse, hän kertoo

istuessaan nyt tyytyväisenä uudessa kodissaan.

Ennen talon valmistumista Hirvensalon Kaistarniemeen Meri-Karinan naapuriin, ehti päätöksestä kulua noin kaksi vuotta. Sinä aikana ehti Mirjam Raunio tehdä ”surutyön” pitkäaikaisesta Itäharjun kodista luopumisestaan. Niinpä muuttaessaan uuteen kotiin hän oli valmis vastaanottamaan elämänmuutoksen.

Muutaman viikon asumisen jälkeen hän on kokenut muutoksen pelkästään myönteisenä. Osaltaan tilannetta helpotti mahdollisuus ottaa uuteen kotiin mukaan omat huonekalut ja kaikki muut rakkaat esineet kuten omien perheenjäsenten maalaamat taulut.

– Vanhassa kodissa en enää polvija silmäleikkauksen jälkeen päässyt omin avuin ulos. Täällä on liikkuminen paljon helpompaa ja pääsen rollaattorini kanssa kulkemaan kaikkialla talossa sekä kauniin Meri-Karinan ympäristön kävelyteillä.

Vaikka tehostetun palveluasumisen koti on ollut valmiina vasta muutamia viikkoja, harrastustoiminta on jo käynnistynyt. Aina on mahdollisuus osallistua myös Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa viikoittain järjestettäviin useisiin tapahtumiin. Minulla kun on nuori sisukunta ja olisin aina menossa, Mirjam nauraa. Osoituksena tästä hän kertoi yhden viikonlopun aikana osallistuneensa sekä Rokki-Kokki konserttiin että Miss Scandinavia-kisan missien järjestämään muotinäytökseen.

– Täällä kaikki asukkaat ovat kuin yhtä suurta perhettä. Halutessaan saa ikäistään ja mieluisaa seuraa. Ainahan ihminen tarvitsee juttukaveria ja kuuntelijaa.

Seurustelutilassa on jo ehditty koota palapeliäkin yhdessä.

Henkilökuntaan ja palveluihin Mirjam Raunio on tyytyväinen. Tytöt ovat iloisia ja avuliaita. Minä en vielä tarvitse kaikkea sitä apua mitä täällä voi saada. Hyvä on kuitenkin tietää, että se on lähellä, jos tarve tulee.

Ikkuna on kuin elävä taulu – Tehostetun palveluasumisen koti on rakennettu ”kalliolle, kukkulalle” aivan meren läheisyyteen.

Näköalani on niin upea etten väsy sitä katselemasta. Seinäkokoinen ikkuna on kuin elävä taulu.

Mirjam iloitsee meren ja aamuauringon puoleisesta asunnostaan sekä suuresta parvekkeesta. Hän odottaa jo uteliaana tulevaa talvea ja sen tuomia uusia näkymiä.

– Ystävät ja lapset ovat kiusoitelleet, että he tulevat parvekkeelleni onkimaan ja monet tutut haluaisivat itsekin muuttaa tänne.

– Tervetuloa vaan, täällä on hyvä olla.

Teksti ja kuvat: Tertti Pietilä

Rakensimme Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle tehostetun palveluasumisen kodin Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen alueelle Turun Hirvensalon Kaistarniemeen.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

SEURAAVILLE MATKARIN/LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN MATKOILLE VAPAITA PAIKKOJA

N:o 2 – 2000 – 15

Syöpälääkekorvaukset puhuttavat – rahat vai henki?

''MUNAAKO HERRA MINISTERI'' HELSINGISSÄ LAUANTAINA 25.11.2000 Lähtö klo 11.30 monitoimitalo Karinan luota, Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku. Klo 14.00 seurataan kaupunginteatterissa ''Munaako herra ministeri'' -esitystä. Tämän monikertaisen arvopalkinnoilla komistetun farssin on ohjannut Neil Hardwick, Näyttelijöinä mm. Esko Roine, Mari Vainio, Asko Sarkola, Miitta Sorvali, Heidi Herala, Eppu Salminen. Viime vuosien suurin farssinimi Lontoon West Endissä on ollut Ray Cooney, joka on kirjoittanut, ohjannut ja näytellytkin pitkän sarjan menestyksiä. Näistä ehkä herkullisin on vuonna 1990 ensi-iltansa saanut Out of order, tässä Pentti Järvisen suomennoksessa ''Munaako herra ministeri'' ja jossa lavastuksessa on vähintään yksi makuuhuoneen ovi. Sisällöllä on kuitenkin hyvin vähän merkitystä: farssi pelaa tarkalla ajoituksella ja juonikäänteiden yllättävyydellä ja henkilöiden kasvavalla totisella paniikilla.

Väliajalla kahvitarjoilu. Paluu Turkuun noin klo 18.30. Matkan hinta jäseniltä 290 markkaa ja ei-jäseniltä 360 markkaa sisältäen teatterilipun, kahvitarjoilun, linja-autokuljetuksen, sekä matkanjohtajan palvelut.

CABARET-MUSIKAALI HELSINGISSÄ LAUANTAINA 2.12.2000 Lähtö klo 11.30 monitoimitalo Karinan luota, Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku. Klo 14.00 seurataan kaupunginteatterissa Cabaret-musikaalia, joka sai ensi-iltansa Broadwaylla 1966. Cabaret perustuu Christopher Ishewoodin 1930-luvulla kirjoittamaan omaelämänkerralliseen romaaniin Good-bye to Berlin. Amerikkalainen kirjailija Clifford Bradshaw tulee Berliiniin ja ihastuu brittiläiseen kabareelaulajaan Sally Bowlesiin. Rinnalla kulkee iäkkäämmän pariskunnan, Fräulein Schneiderin ja Herra Schulzin koomissävyinen rakkaustarina, jolla kuitenkin on huono loppu. Schneider joutuu purkamaan kihlauksen natsien pelossa, koska herra on juutalainen. Lopulta Bradshaw lähtee synkistyvästä Berliinistä, mutta Sally jää kabareehen, koska se on ainut paikka, jossa hän tuntee olevansa turvassa. Rooleissa mm. Merja Larivaara, Jonna Järnefelt, Kristiina Elstelä, Sinikka Sokka, Martti Suosalo, Ismo Kallio, Kai Hyttinen, Santeri Kinnunen, Matti Olavi Ranin ym.

Väliajalla kahvitarjoilu. Paluu Turkuun noin klo 18.30. Matkan hinta jäsenet 390 markkaa ja ei-jäsenet 460 markkaa sisältäen musiikkilipun kahvitarjoilun, linja-autokuljetuksen, sekä matkanjohtajan palvelut.

TEATTERIMATKA KOTKAAN 9.–10.12.2000 MATKAOHJELMA: Lauantaina 9.12.2000 Lähtö klo 7.00 monitoimitalo Karinan luota, Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku. Ajo Kotkaan, jossa klo 13.00 seurataan kaupunginteatterissa wieniläisoperettia ''Iloinen Leski''. Päärooleissa Anu Hälvä, Otto Kanerva, Lise Holmberg ja Petri Bäckström. Väliajalla kahvitarjoilu. Esityksen jälkeen majoitutaan hotelli Seurahuoneelle ja nautitaan Kotkan Klubilla päivällinen.

Sunnuntaina 10.12.2000 Aamiainen hotellissa. Kiertoajelu Kotkassa. Matka jatkuu Lahteen, jossa tutustutaan puurakentamisen suurhankkeeseen, uuteen kokous- ja kongressikeskus Sibeliukseen. Matka jatkuu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 16.30.

Matkan hinta: jäsenet 850 markkaa, ei-jäsenet 920 markkaa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * majoitus hotelli Seurahuoneella 2-hengen huoneissa aamiaisella * Iloinen Leski -esityksen lippu * teatteripäivällinen * ohjelman mukaiset tutustumiset ja sisäänpääsymaksut * matkanjohtajan palvelut Ilmoittautumiset ja lisätiedot ylläolevista matkoista: Matkarin toimisto Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku, puh. 2657 913

KEISARINNAN KIERROS 17.–23.3.2001 PRAHA-WIEN-BUDAPEST

Hurmaava kierros Keski-Euroopan sydämessä, kolmessa ainutlaatuisen kauniissa kaupungissa, joita kaikkia keisarinna Maria Teresia hallitsi 1700-luvun puolivälissä. Uutuutena suosikkikierros tehdään nyt myös edullisempaan kevätaikaan, sillä silloin kaupungeissa on juuri paras sesonki.

1. päivä Lauantai 17.3.2001 Lähtö klo 6.30 monitoimitalo Karinan luota, Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku. Ajo Helsinki-Vantaan lentoasemalle, josta Finnairin lento Prahaan lähtee klo 9.55. Prahaan saavutaan klo 11.25. Majoittuminen ja opastettu kävelykierros tunnelmallisessa Vanhassa kaupungissa. Prahassa on tarjolla myös monenlaista iltaohjelmaa: Böömiläinen ilta, Kaarle IV:n keskiaikaiset pidot, oopperaa tai Laterna Magikaa.

2. päivä Sunnuntai 18.3.2001 TORNIEN JA SILTOJEN PRAHA Praha on oikea vaeltelijan kaupunki, jossa niin nähtävyyksiin tutustuminen kuin ostoksilla kulkeminenkin käy mainiosti kävellen paikasta toiseen. Prahaan voi tutustua myös osallistumalla lisämaksulliselle kaupunkikierrokselle, kesto noin 4 tuntia, hinta noin 90 mk. Pienen panoraamakierroksen jälkeen tutustutaan kävellen Strahovin kauniiseen kirjastoon sekä linna-alueeseen, missä käydään mm. Kuninkaanlinnan kruunajaissalissa. Linnassa Maria Teresiakin asui Prahassa ollessaan.

Kierroksen päätteeksi voi lisämaksusta osallistua vielä yhteiseen lounaaseen paikallisessa oluttuvassa.

3. päivä Maanantai 19.3.2001 PRAHA - WIEN Matka jatkuu linja-autolla jo hevoskärryjen aikaan käytettyä reittiä kohti Wieniä. Puolen päivän jälkeen majoittuminen keskushotelliin ja aikaa tutustua kaupunkiin ja tehdä ostoksia omin päin. Illalla voi käydä vaikka valssikonsertissa tai jossakin muussa Wienin lukuisista musiikkitapahtumista.

4. päivä Tiistai 20.3.2001 KEISARILLISEN WIENIN LOISTOA Kaupunkikiertoajelulla Habsburgien Wienissä nähdään ulkoapäin mm. keisarillinen kesäpalatsi - Schönbrunnin linna puistoineen, Parlamentti, Valtionooppera ja Wieniä hiukan laajemmaltikin. Illalla kannattaa tutustua Wienin keskustan viehättäviin viinikellareihin omin päin tai osallistua lisämaksulliseen retkeen Grinzingin tunnelmallisen viinikylän aitoon Heurigen-viinitupaan, jossa soi hilpeä Schrammel-tyyppinen musiikki, hinta aterioineen ja viineineen noin 350 mk.

5. päivä Keskiviikko 21.3.2001 WIEN - BUDAPEST Matka jatkuu linja-autolla edelleen toiseen Tonavan pääkaupunkiin, ystävälliseen Budapestiin. Matka vie pitkin ikivanhaa reittiä, jota on kuljettu Keski-Euroopassa maasta toiseen hevosrattaiden aikaan.

6. päivä Torstai 22.3.2001 BUDAPEST, TONAVAN KAUNOTAR Aamupäivällä aikaa ostoksiin kauppahallissa tai ostoskaduilla. Kaupunkikiertoajelulla katsellaan monet nähtävyydet niin Budan kuin Pestinkin puolella: Kalastajalinnake, Matias-kirkko, Parlamentti ja Gellert-kukkulan upeat näkymät yli Tonavan.

Iltaohjelmaksi vaikka unkarilainen ilta ruokineen, viineineen ja mustalaismusiikkeineen, hinta noin 250 mk.

7. päivä Perjantai 23.3.2001 PALUULENTO HELSINKIIN Lähtö Budapestista klo 12.20 Finnairin lennolla Helsinkiin, jonne saavutaan klo 15.45. Linja-autokuljetus Turkuun, jonne saavutaan noin klo 18.30.

Yksin matkustavan varattava yhden hengen huone, lisämaksu 660 markkaa. Voimassaoleva ulkomaanpassi mukaan!

Suositellaan matkavakuutuksen ottamista.

Matkan hinta sitoumuksetta: jäsenet 3750 markkaa, ei-jäsenet 3870 markkaa Hintaan sisältyy: * matkaohjelman mukaiset linja-autokuljetukset * lennot Finnairin reittivuorolla turistiluokassa Helsinki - Praha ja Budapest - Helsinki * lentokenttäkuljetukset matkakohteessa * majoitus kolmen tähden hotelleissa 2 hengen huoneissa * hotelliaamiaiset päivittäin * opastettu kävelykierros Prahassa * kaupunkikiertoajelu Wienissä ja Budapestissä * suomenkielisen oppaan palvelut * Matkarin matkanjohtajan palvelut Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkarin toimisto. puh. (02) 2657 913 Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku Vastuullinen matkanjärjestäjä: Etumatkat

Syöpälääkkeiden korvaussysteemi ja sen monimutkaisuus sekä ei-korvattavat syöpälääkkeet olivat näyttävästi esillä syyskuun 17. ja 18. päivinä MTV:n uutisja ajankohtaisohjelmissa. Sunnuntairaportti aloitti keskustelun esittämällä noin 8-minuuttisen syöpälääkejutun ja MTV:n Kymmenen uutiset kertoi asian lyhennettynä uutisjuttuna. Lisäksi seuraavan aamun Huomenta Suomi-lähetyksessä uusittiin Sunnuntairaportin juttu ja aiheesta käytiin klo 7.30 uutisten jälkeen studiokeskustelu. ”Kalliista syöpälääkkeistä suuria näkemyseroja” -otsikolla syöpälääkkeiden korvattavuuksista keskustelun aloitti Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat numerossa kaksi viime vuonna. Aihetta jatkoi MTV:n uutis- ja ajankohtaisohjelmat nyt syyskuun puolessa välissä kolmella eri ohjelmallaan. Tämä herätti taas henkiin sen keskustelun, mitä syöpäpotilaat ja alan lääkärit kaipasivatkin, eli kaikki uudet ja tehokkaiksikin todetut syöpälääkkeet eivät ole automaattisesti kaikkien saatavilla.

Tämä perustuu siihen, että Kelan korvausta ei tule samalla kertaa, kun Lääkelaitos hyväksyy lääkkeelle myyntiluvan.

Sunnuntairaportissa haastateltu syöpäpotilas Soile Armio piti kohtuuttomana sitä, jos ihminen joutuu vaikean sairauden kohdattuaan miettimään vielä mahdollisia rahahuoliaan. Lisäksi Soile Armio sanoi, että kyllä sairausvakuutusmaksun pitäisi kattaa automaattisesti kaikki rankan sairauden aiheuttamat kustannukset.

Lääkärit potilaiden kannalla Ohjelmassa haastateltu Tyksin onkologian klinikan professori Seppo Pyrhönen sanoi, että syöpäpotilaat ovat eriarvoisessa asemassa uusien lääkkeiden osalta oman varallisuutensa mukaan. Näin tapahtuu silloin kun on kyse uusista lääkkeistä, joilla ei vielä ole Kelan korvausta. Mikäli lääkitys olisi potilaalle hyvä, niin joudutaan joskus ratkaisemaan lääkemääräystä tehtäessä, onko potilaalla varaa ostaa lääke. Lisäksi Pyrhösen mukaan uusista kalliista lääkkeistä tulee sairaaloiden lääkebudjetteihin lähivuosina kymme-

nien prosenttien korotuspaineita. Professori Pyrhönen esitti myös näkemyksensä siitä, että Kelan korvausten viive vaikeuttaa uusien lääkkeiden määräämistä sen jälkeen, kun joku lääke on saanut Lääkelaitokselta myyntiluvan. Hänen mukaan korvaus – ainakin peruskorvaus – pitäisi tulla saman tien, kun lääke on hyväksytty markkinoille. Tyksin sisätautien klinikan ylilääkäri, professori Auli Toivanen sanoi ohjelmassa, että kun puhu-

muun muassa se, että Kelasta pyydetään usein lausunto lääkekorvausasiasta ja Kelan edustajat ovat hintalautakunnassa myös päättämässä korvauksista.

Kanne EY-tuomioistuimelta Hintalautakunnan on vastattava lääkeyhtiölle (myönteinen tai kielteinen päätös) 90 vuorokauden kuluessa hintail-

Professori Seppo Pyrhösen mukaan syöpäpotilaat ovat eriarvoisessa asemassa uusien lääkkeiden osalta oman varallisuutensa mukaan. Näin tapahtuu silloin, kun uudella lääkkeellä ei vielä ole Kelan korvausta. taan pahanlaatuisten tautien hoitamisesta, niin on olemassa lääkeryhmiä, jotka ovat ongelmallisia sikäli, että joillekin lääke korvataan ja joillekin ei korvata. Lääketieteelliset perusteet ja käytännöt ovat kyllä selviä lääkäreille, mutta eivät ne ole saavuttaneet sitä tasoa, että Kela hyväksyisi käyttöaiheen.

Monipolvinen korvaussysteemi Kelalla on eri lääkkeille erisuuruisia korvausprosentteja ja tällä hetkellä yli sadasta markkinoilla olevasta syöpälääkkeestä noin kolmanneksella ei ole mitään Kela-korvausta. Näistä ei-korvattavista apteekkimyynnissä olevien osuus on noin viidennes ja loput ovat pääasiassa sairaalakäytössä. Suomessa Lääkelaitos antaa lääkkeelle myyntiluvan. Sen jälkeen lääkeyhtiö joutuu tekemään anomuksen hintailmoituksen kera sosiaalija terveysministeriön yhteydessä toimivalle hintalautakunnalle, että lääke saataisiin peruskorvauksen (50%) piiriin. Jos lääkkeelle haetaan erityiskorvattavuutta (75% tai 100%), lääkkeen on täytynyt olla peruskorvauksen piirissä kaksi vuotta. Tällöin erityiskorvattavuudesta päättää valtioneuvosto sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä. Hintalautakunnassa on edustajat sosiaali- ja terveysministeriöstä (2), valtiovarainministeriöstä (1), Stakesista (1), Lääkelaitoksesta (1) ja Kelasta (2).

Lääkeyhtiöitä kummaksuttaa

moitus- ja korvattavuusasiassa. Usein asian käsittely kuitenkin venyy, kun hintalautakunta voi em. ajassa pyytää lisäselvityksiä – ja vaikka useampaan kertaan. Silloin, kun haetaan erityiskorvattavuutta, ministeriö tai valtioneuvosto on katsonut, että em. aikarajoitetta ei tarvitse noudattaa ja vastauksen saamisesta ei ole näin ollen takeita. Tästä asiasta Suomi on saanut kanteen EY-tuomioistuimelta ja siihen on pitänyt jättää vastaus lokakuun alkuun mennessä.

Syöpälääkekulut Syöpään sairastuu nykyisin jossain elämänsä vaiheessa joka kolmas suomalainen – ja kolme vuotta sitten ”vain” joka neljäs. Eli syöpätapauksia ilmaantuu 21.000 vuodessa.

Syöpäpotilaiden hoitoon kuluu rahaa vuodessa noin 700 miljoonaa markkaa, jos mukaan otetaan myös pahoinvointi- ja kipulääkkeet sekä syöpäpotilaiden tarvitsemat antibiootit.

Sunnuntairaportissa apteekkari Hannu Turakka totesi, että syöpäpotilaan lääkemenot kuukaudessa voivat hyvinkin nousta yli kymmeneen tuhanteen markkaan. Jos tällaisia lääkekustannuksia tulee, voi hyvinkin kysyä, kuinka monella syöpäpotilaalla on varaa hankkia tällaisia lääkkeitä, jos vaihtoehtona on ottaa halvempia ja vanhempia lääkkeitä, joissa on 100% korvattavuus.

Silloin toteutuu kansalaisten eriarvoisuus – kuten Sunnuntairaportin ”lööpissä” kysyttiin: rahat vai henki?

Heman syyssoitto

Meri-Karinassa 5. 11.2000 klo 15.00 Seiskarinkatu 35, Turku Esiintyjinä:

• Kike Elomaa • Kristiina Mäki •Timo Tervo • Mikko Mäkeläinen ja Myrskylyhty

• Ari Rantanen • Eero Kurki • Matti Ågren • Hannu Takala

• Kari Hillo • Keijo Lounan Harmonikkaoppilaat Tuomas Suutari ja Henna Virtanen

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

Hematologiset potilaat ja heidän läheisensä puffetti • tervetuloa • liput 50 mk

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

16 – N:o 2 – 2000

Pekalla on suuri sydän – Olen tehnyt sitä, minkä olen tuntenut tärkeäksi, sanoo Pekka Viherkoski vaatimattomasti. Pekka on tehnyt vapaaehtoisessa syöväntorjuntatyössä pitkän päivän ja organisoinut lukuisia koululaiskeräyksiä Turussa ja Turun ympäristössä sekä ympäri Varsinais-Suomea ja Satakuntaa. Eikä into ole loppunut vieläkään.

Pekka Viherkoski istuu Meri-Karinassa ja on onnellinen siitä, että Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminta- ja palvelukeskus on olemassa. – Tuntuu hienolta, kun omalta pieneltä osaltaan on voinut antaa panoksensa tähän, hän sanoo ja viittilöi ympärilleen muistellen tiilikeräystä ja haastekampanjaa, joilla MeriKarinaa varten kerättiin varoja. Työllä on ollut todellista merkitystä.

Pekan oma vapaaehtoisura alkoi siitä, kun hän jo nuorena miehenä tunsi Kari Ojalan.

Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja pyysi häntä apuun, kun syöpäkeräyksiä organisoitiin.

–Suomalaiset ovat aina luottaneet yhteistyöhön ja talkoovoimaan, Ojala vetosi ja Pekka tarttui puhelimen luuriin. Ideoita kaveruksilta on lukuisissa keskusteluissa syntynyt paljon, ja moni hyvä ajatus on toteutunut.

Aina kun oma työ Valtion rautateillä ja sivutienestit antoivat myöten, Viherkosken Pekka käytti kaiken vapaa-ai-

kansa soittamalla kouluihin ja kiertämällä niitä niin Raumalla, Uudessakaupungissa kuin Porissa tai Salossakin.

– Nuorena on uskomaton määrä energiaa, Pekka ihmettelee ja muistelee aikaa, jolloin omaa taloa Hirvensaloon rakennettiin. Pekan leipä irtosi ensin asemamiehenä ja junamiehenä, sitten järjestelymestarina ja konduktöörinä ja lopulta VR:n henkilöstöhallinnossa määräysesimiehenä.

Särvintä leivän päälle tai oikeastaan talorahoja piti tienata vuorotyön ohessa sivutöillä, jätepaperin kerääjänä ja taksikuskina. Kun Pekka mainitsee, että myöhemmin myös ammattiyhdistystyö vei osan ajasta, sivullista alkaa heikottaa.

– Taksiajoilta muistan erityisesti siihen aikaan Turussa näytelleet tunnetut velikullat, Esko Salmisen ja Vesa-Matti Loirin. Pekan silmä syttyy, kun hän kertoo keräystalkoista.

– Minusta on ollut tärkeää, että lapset kouluissa tietävät,

Iso mies ja suuri sydän. Pekka Viherkoski on kolmannen polven hirvensalolainen. Rakas paikka on myös kalamaja Korppoossa, vaikka Itämeren saastuminen ja ympäristöongelmat huolestuttavat. mikä on syöväntorjuntakeräyksen tavoite ja mihin keräys liittyy. Olen mielelläni pitänyt heille pienen terveysvalistustunnin, puhunut tupakan haitoista ja syövästä, vaikka en ole halunnutkaan pelotella.

– Turussa esimerkiksi maahanmuuttajien perheiden lapset ovat olleet ahkeria kerääjiä, Pekka Viherkoski kertoo.

– Koululaisilta tullut suora palaute on hyvin arvokasta ja he ovat usein innokkaita kysy-

mään ja saamaan tietoa syövästä.

Koko Viherkosken perhe, Anita-vaimo ja tyttäret Erja, Päivi ja Marjo, osallistuivat keräyksiin listakeräyksillä ja myymällä arpoja. Ensimmäinen Syöpäyhdistyksen tarra oli ahkeruuden perikuva, mehiläinen, ja peikkotalotarra taas muistutti kovasti nykyistä Meri-Karinaa.

– Ne olivat upeita kokemuksia koko perheelle. Muis-

tan yhdet markkinat Vammalasta, jossa pidettiin toivekonsertti ja varat menivät syöväntorjuntaan. Porin Prikaatin varusmiessoittokunta ei tahtonut ehtiä taukoa pitää, kun toiveita sateli koko ajan.

Syöpä tuli Pekka Viherkoskelle aikanaan 1950-luvulla ikävällä tavalla tutuksi naapurien menehdyttyä syöpään. Ja vaikkei hän haluaisi omia vaivojaan mainita, kiusallinen punkin aiheuttama borrelioosi

vei ahkeralta mieheltä terveyden, mutta ei onneksi onnistunut lannistamaan kokonaan.

Musiikki ja kirjallisuus ovat perheen ja syöväntorjunnan lisäksi lähellä Pekan sydäntä.

Kaikkein lähimpänä taitavat silti olla lastenlapset. – Jussi soittaa trumpettia, Jere pianoa ja Akinkin aika tulee pian, kertoo isoisä ylpeänä.

Teksti: Paula Heino Kuva: Matti Äärilä

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Syöväntorjuntasanomien lääkäripalsta

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat vastaa tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin, jotka liittyvät syöpätauteihin. Tällä kertaa vastaajana on onkologian ja hematologian erikoislääkäri, LKT Robert Paul.

Asiantuntijoiden vastaukset on maksuttomia, mutta vain lehdessä. Seuraavaan lehteen tarkoitetut kysymykset tulee lähettää 31.1.2001 mennessä osoitteella: Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat, Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 Turku.

Kysymys: Olen itse sairastanut syövän ja ilmeisesti voittanut sen, koska jo parin vuoden ajan olen saanut kontrollikäynneistä ns. puhtaat paperit.

Kysynkin nyt potilastovereistani. Kontrollikäynneillä odotustilassa on aikaa katsella ja kuunnella. Yleisilmeeltään jotkut syöpäpotilaat ovat väsyneitä, harmaankalpeita ja laihtuneita.

Osa tuskin edes jaksaa raahautua lääkärin juttusille.

Olen jutellut heidän kanssaan ja kuullut melkein kaikkien potilaiden veriarvojen olevan huonoja, varsinkin hemoglobiini. Onko näin, että yleisesti ottaen kaikki syöpäpotilaat potevat anemiaa riippumatta siitä, mitä syöpää sairastaa?

Nimimerkki ”Leikkaushoidettu syöpäpotilas” Vastaus: Hienoa, että olette toipunut sairaudestanne! Olette oikeassa siinä, että anemia aiheuttaa kalpeutta ja väsymistä: happi ei kulje kudoksiin riittävän tehokkaasti ja sen takia elimistö säästää itseään tekemällä ripeät elämänotteet mahdottomiksi. Syöpäpotilaan anemia voi johtua varsin monesta eri syystä. Jos syöpä sijaitsee esim. ruoansulatuskanavassa, se usein aiheuttaa verenvuotoa ja veren menetys johtaa anemiaan. Koska veri muodostuu pääosin luuytimessä, voi kaikki sellainen hoito, joka vaurioittaa luuydintä altistaa anemialle. Luustoon kohdistuva sädehoito ja monet solunsalpaajat heikentävät luuytimen toimintaa ja seurauksena on mm. anemia. Viime vuosina on myös todettu, että lähes mikä

tahansa syöpä voi erittää elimistöön aineita, jotka häiritsevät normaalia verenmuodostusta. Tämä havainto selittää sen, että anemiaa voi olla myös potilaalla, jonka syöpä ei vuoda ja joka ei ole vielä saanut minkäänlaista hoitoa.

Hitaasti kehittyvä anemia ei aiheuta yhtä herkästi oireita (väsymistä, haluttomuutta, kalpeutta) kuin nopeasti kehittyvä anemia, mikä johtuu hemoglobiinin mukautumiskyvystä, kun hapetus heikkenee.

Siksi jotkut potilaat sietävät vaikeaakin anemiaa melko vähäoireisina. Perinteisesti on ajateltu, että lievää tai hitaasti kehittynyttä anemiaa, joka ei haittaa potilasta, ei tarvitse hoitaa. Uudet elämänlaatututkimukset kuitenkin viittaavat siihen, että lieväkin anemia heikentää potilaan elämisen laatua ja että tällaisen anemian hoitaminen on elämänlaadun kannalta hyödyllistä jo senkin takia, että syöpätaudin kanssa kamppaileminen vaatii hyvää henkistä kuntoa, jota anemia usein heikentää. Anemiaa voidaan hoitaa joko punasolusiirroin tai punasolutuotantoa lietsovalla lääkkeellä erytropoietiinilla, johon usein liitetään suun kautta otettava rautatablettilääkitys. Ei ole tutkittu, kumpi hoitomuoto on parempi: verensiirto on verraten edullista, mutta sitoo potilasta jonkin verran hoitopaikkaan, kun taas erytropoietiini on kallista ja vaatii päivittäistä pistämistä sekä haittavaikutuksia useille potilaille aiheuttavaa rautalääkitystä. Syöpäpotilaan anemian syyn selvittäminen ja syynmukainen hoito vaatii yksilöllistä harkintaa, sillä tässä asiassa kukaan potilas ei ole toisen kaltainen.

SYÖPÄÄ SAIRASTAVIEN POTILAIDEN JÄLKITARKASTUS POLIKLINIKKA KARINASSA Syöpää sairastavien hoidon tai jälkitarkastusten päätyttyä TYKS:ssä voi tämän jälkeinen seuranta tapahtua Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Poliklinikka Karinassa, jossa on syöpätauteihin erikoistuneilla lääkäreillä nimenomaan syöpäpotilaiden seurantaan tarkoitettu vastaanotto. Lääkärit ovat myös perehtyneet oireita lievittävään ns. palliatiiviseen hoitoon, jossa kivun hoidolla on keskeinen asema.

Vastaanoton voi tilata puh. 02-2657 927 maanantaista torstaihin klo 8–15. Vastaanotolle on syytä ottaa mukaan TYKS:ssä kirjoitettu viimeinen hoitoseloste eli epikriisi. Vastaanottoaika on hyvä varata hyvissä ajoin, noin kuukausi ennen jälkitarkastuskäyntiä.

POLIKLINIKKA KARINA Itäinen Pitkäkatu 30 b (2. krs) 20700 TURKU Puh. 02-2657 927 (MA–TO klo 8–15)

N:o 2 – 2000 – 17

POLIKLINIKKA ● ● ● ● ●

erikoislääkäreiden vastaanotot kirurgisia toimenpiteitä gynekologisia ultraäänitutkimuksia laboratoriotutkimukset irtosolunäytteiden otto (Papa) myös ilman lähetettä ● siemennestetutkimukset ● lapsettomuustutkimukset Erityisedut syöpäpotilaille poliklinikalla: - ei poliklinikkamaksua (40 markkaa) - laboratorio- ja kuntoutusmaksut potilasalennuksin Erityisedut syöpäyhdistyksen jäsenille: - laboratorio- ja kuntoutusmaksut jäsenalennuksin avoinna ma–to klo 8-18, perjantaisin suljettu

KARINA

KIRURGIT Auranen Aarre Koskivuo Ilkka Vänttinen Esko

SISÄTAUDIT Asola Markku Pakarinen Cristel (ei toistaiseksi vast.ottoa) Remes Kari Seppälä Pentti (ylilääkäri) Toivanen Auli

NAISTENTAUDIT Friman Krister Hietanen Sakari Paavola Allan Rantanen Virpi Rastimo-Lehto Eeva Salmi Tuula (ei uusia potilaita) Vähä-Eskeli Kalevi

PSYKIATRIT Heikkilä Jyrki (ei uusia potilaita) SYÖPÄTAUDIT Ahokoski Outi Asola Raija Huovinen Riikka Kankuri Minna (erikoistuva) Kätkä Kalevi Minn Heikki

Männistö Esa Nordman Eeva Ollila Marja (erikoistuva) Ristamäki Raija Salminen Eeva Valavaara Ritva (ei uusia potilaita)

Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 TURKU puh. 2657 911 Ajantilaus 2657 927 (lääkäreille) 2657 920 (rintaproteesit, klo 11.00–11.30, 14.00–14.30) 2657 933 (röntgen) 2657 921 (laboratorio)

PROTEESIASIAKAS

Huolenpitoa ympäri vuorokauden

Turvapuhelin on puhelinverkkoa hyväkseen käyttävä kotipuhelimeen liitettävä laite, jonka välityksellä asiakas voi kutsua apua ympäri vuorokauden vain napinpainalluksella (ranteessa tai kaulalla) ja näin mahdollistaa nopean avunsaannin tilanteissa, jolloin oma apu ei riitä.

Ostaessasi meiltä normaalihintaiset Rintaliivit, kokoliivit tai uima-asun Teemme valitsemaasi malliin taskun ILMAN LISÄVELOITUSTA!

Ark. 9–18

la 10–16

– Sairaankuljetus – Kotilääkäri – Kotipalvelu/sair.hoito Hälytysten vastaanottajina toimivat sairaanhoidon ammattihenkilöt, joilta saa myös sairaanhoidollista neuvontaa.

Tiedustelut: Turvapalvelut 02–276 1111 Sairaankuljetus 02– 251 1211

Eerikinkatu 6 Kristiinankatu 10

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

18 – N:o 2 – 2000

Masentuneisuuteen kannattaa etsiä apua - Eivät asiat tee meitä onnettomiksi, vaan se miten niihin suhtaudumme, korostaa terapeutti Marjatta Syrjätie.

Pohjois-Satakunnassa syntynyt Marjatta on vuosien kuluessa auttanut myös monia syöpään sairastuneita ja heidän läheisiään.

Ihmissuhdeterapeuttina ja kouluttajana tunnetulla Marjatalla on vastaanotto sekä Uudessakaupungissa että Turussa. Turussa hän on kahtena päivänä viikossa pitämässä vastaanottoa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tiloissa Itäisellä Pitkäkadulla. Uudessakaupungissa Marjatan vastaanottotilat ovat Vakka-Suomen Lääkärikeskuksen yhteydessä.

Osa vastaanotoilla käyvistä on syöpään sairastuneita tai sairastuneitten läheisiä.

- Syöpään sairastuu uusimman tiedon mukaan joka neljäs suomalainen. Valtaosa selviää sairaudestaan syövän var-

haisen toteamisen ja kehittyneiden hoitomenetelmien avulla.

- Usein sairautta seuraa masentuneisuus, johon kannattaa lähteä hakemaan apua asiantuntijalta, neuvoo Marjatta Syrjätie.

Vaikka emme voi aina muuttaa elinolojamme, voimme poistaa tarpeetonta stressiä ja haitallisia tunteita - ja voida psyykkisesti ja fyysisesti paremmin.

Tässä yhteydessä Marjatta viittaa tietoihin, joiden mukaan pitkäaikainen stressi on altistava tekijä syöpään sairastumisessa. Siksi stressin vähentäminen on niin tärkeää.

Elämän käännekohta Marjatta Syrjätie valmistui merkonomiksi 1970, jonka jälkeen hän toimi liikealalla vuoteen 1981.

Marjatan elämään tuli käännekohta, kun esikoispoika sairastui leukemiaan. Kuuden vuoden taistelu syöpää vastaan päättyi esikoispojan kuoltua

1984.

- Tuolloin tunsin, etten voi enää palata liikealalle, kertoo Marjatta.

Esikoispojan kuolemasta on kulunut 16 vuotta. Tuon ajan Marjatta Syrjätie on tehnyt sosiaali- ja hoitotyötä sekä kouluttanut itseään.

Koulutus on useimmiten tapahtunut yliopiston kursseilla.

Ammattiterapeuttina Marjatta on tehnyt hoitotyötä kymmenen vuotta ensin organisaatioissa ja nyt itsenäisenä yrittäjänä.

Kaiken kaikkiaan hänen ansiolistallaan on hämmästyttävän suuri määrä työtä ja toimintaa sekä Suomessa että Ruotsissa.

- Tässä työssä ei ole koskaan valmis. Sen vuoksi on koko ajan etsittävä uutta ja hiottava itseään, Marjatta korostaa.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenistön keskuudessa Marjatta muistetaan mm. niistä kuudesta vuodesta, jotka hän toimi 80-luvulla järjestösihteerinä.

Marjatan rakkaita harras-

Sairautta seuraa usein masentuneisuus, johon kannattaa lähteä hakemaan apua asiantuntijalta, neuvoo ihmissuhdekouluttaja Marjatta Syrjätie tuksia ovat runojen kirjoittaminen ja laulaminen.

Monipuolisen kokemustaustansa perusteella Marjatta Syrjätie painottaa, ettei kenenkään pidä jäädä neljän seinän sisään masentumaan.

Asiansa osaavat ammatti-

auttajat ohjaavat takaisin tasapainoiseen ja rikkaaseen elämään, vaikka avun tarvitsija luulee, ettei kukaan enää voi auttaa.

- Vaikka emme voi aina muuttaa elinolojamme, voimme poistaa tarpeetonta stressiä

ja haitallisia tunteita - voida psyykkisesti ja fyysisesti paremmin, kiteyttää Marjatta Syrjätie. Sisäinen eheytyminen luo hyvinvointia.

Teksti ja kuva: Olli Mäntylä

Raija Lindgren eli täyttä elämää Vain pari sanaa ja maailma muuttui elämä pirstoutui miljooniksi tuskan siruiksi niin vaikea sana kuultavaksi syöpä...

Somerolainen ilmoituskonsultti Raija Lindgren oli 49vuotias, energinen ja elämäniloinen nainen, kun kun sai kuulla sairastuneensa rintasyöpään.

Sairaus oli ärhäkkää laatua.

Luonteelleen uskollisena Raija ei kuitenkaan lannistunut. ”Syöpää pitää kunnioittaa, mutta sen alle ei auta sortua”, hän tapasi sanoa ja tarttui elämän hyviin hetkiin kiinni, minkä sairaudelta voi.

Raijan strategiaan kuului, että hän hankki käsiinsä kaiken mahdollisen tiedon sairaudesta, kyseli asiantuntijoita ja puhui kohtalotovereiden kanssa.

Hän löysi lääkärien kirjoja toisille lääkäreille ja syövästä parantuneiden kertomuksia, mutta jäi kaipaamaan syövän kanssa kamppailevan tarinaa.

Hän päätti kirjoittaa sen itse

jakaakseen tietonsa ja kokemuksensa muilla syöpään sairastuneille sekä heidän omaisilleen ja läheisilleen.

Raija Lindgren kuvaa rehellisesti ja suoraan tuntemuksiaan, mutta raskaidenkin hetkien yli kantaa hänen valtava elämänhalunsa. Hän asettaa peilin myös meidän muiden eteen. Siitä näkee, että suhtaudumme syöpään edelleen hyvin erikoisella tavalla. ”Vain pari sanaa ja maailma muuttui... Vaikeankin syövän kanssa voi elää” -kirjassa vuorottelevat suorasanaiset tekstit ja runot, joita alkoi ryöpytä Raijan sairauden aikana.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on julkaissut Raija Lindgrenin kirjan postuumina, vuosi hänen kuolemansa jälkeen. Kirjan lopussa annetaan puheenvuoro Raijan lähimmille eli Teemu-puolisolle ja pojalle, Nikolle sekä omahoitaja Pirjo Mustoselle, syöpätautien erikoislääkäreille Eeva Salmiselle ja Pekka Malille, kirurgi Ritva Vastamäelle ja puheterapeutti Anneli Laineelle. Kirjan on toimittanut Salli Lehtinen.

Ulkoasun on suunnitellut mainostoimisto Dimmi.

Kirjaa on saatavana 100 markan kappalehintaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimistossa, Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku, puhelin 02-2657913 sekä hyvinvarustetuista kirjakaupoista.

Varsinais - Suomen Piiri

Täydellinen hautauspalvelu

Saammeko esitellä SoLight, uusi TRUE LIFE-rintaproteesi, joka on – 25% kevyempi kuin vastaavat mallit – erityisestä silikonimateriaalista ja jolla on ilmava takaosa, joka mahdollistaa viileän tunteen Rintaproteesien mukana kauniit Prinsessa rintaliivit.

Kokeiltavana poliklinikka Karinassa, Itäinen Pitkäkatu 30 B, Turku.

SCANDINAVIA AB

Ormuspellontie 12, 00700 Helsinki Puh. 09-350 7630 Fax 350 76338

HAUTAUSTOIMISTO

Annikki Perttala-Koskinen Oy

Linnankatu 3 (Brahenkadun kulma) Puh. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen

Hämeenkatu 1 Puh. 231 4557 Perustettu 1932

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 – 2000 –19

Kirsti ja Heikki Määttänen vierailivat Meri-Karinassa

Hyvä

Täytyy elää vain tätä hetkeä Syöpä-sanalla on edelleen varsin kammottava kaiku. Sitä ei pidä ajatella, eikä mitään pidä murehtia ennakkoon. Täytyy vain elää tätä hetkeä, totesi näyttelijä Heikki Määttänen tutustuessaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaan yhdessä Kirsti-puolisonsa kanssa.

Iltalypsystä ja monista radiorooleistaan tunnettu Heikki Määttänen on kertonut omasta sairastumisestaan keuhkosyöpään julkisuudessa avoimesti ja tällä tavoin osaltaan pystynyt vähentämään syöpäsairauksia kohtaan tunnettua pelkoa. Kirsti ja Heikki Määttäsen avioliitto on kestänyt 25 vuotta ja puolisot ovat yhä erittäin kiintyneitä toisiinsa.

Nyt onnen päälle on kuitenkin laskeutunut vakavan sairauden varjo. Syöpä on syventänyt puolisoiden välistä suhdetta, toteavat Kirsti ja Heikki. Se

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen vierailun yhteydessä Kirsti ja Heikki Määttänen liittyivät Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäseniksi.

on tällä hetkellä heidän mukaansa sairauden ainoa hyvä puoli.

Kirsti ja Heikki Määttänen olivat yllättyneitä LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen monipuolisesta toiminnasta.

Heidän mielestään on hienoa, että vapaaehtoinen syöpäyhdistys huolehtii sekä syöpäpotilaiden henkisestä tukemisesta, että syöpäpotilaan läheisten tukemisesta. Useimmalla syöpäpotilaalla oma puoliso on paras tukija. Ja jotta hän jaksaa tehtävässään, tarvitsee hän myös ulkopuolista tukea.

Heikki Määttänen korostaa, miten tärkeää on itse taistella ja pakottaa tekemään jotakin, ihan pieniäkin asioita, periksi ei saa antaa. Ainakin hän on itse selviytynyt tähän saakka oman vakavan sairautensa kanssa edellä esitetyin keinoin.

Valitse proteesiliiviksesi

Meiltä aina uutuudet samoin kuin turvalliset classicmallitkin aa-EE-kupein...

Rintaliivit body’t, uimapuvut (myös valmis proteesiliivi á 198,-)

la

el ien ks os mu u V ke ko

Tku, Aninkaistenk. 8 Salo, Turuntie 1 Tre, Aleksanterink. 27

NYT RAHASTOSÄÄSTÄJÄKSI TUTUSSA

Palvelutalo rakenteilla Saloon

KIRPPUTORI Uudenmaankatu 13, Turku, puh. 232 7972

HYVIÄ VAATTEITA JA HUOKEITA KÄYTTÖESINEITÄ Otetaan lahjoituksina vastaan tarpeettomaksi käynyttä tavaraa, noudetaankin.

Salo-Karina palvevuokratalon peruskivi muurattiin kuluvan vuoden kesäkuussa. Kesän ja alkusyksyn aikana rakennustyöt ovat edistyneet ripeästi ja hanke valmistuu ensi vuoden maaliskuussa.

KU

Illalliskortti 90,Järj. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

Illalliskortteja ennakolta Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Karinasta, Itäinen Pitkäkatu 30 b ja Meri-Karinasta Seiskarinkatu 35, puh. 2657 666.

Ilmainen linja-autokuljetus Turun Kauppatorilta klo 17.30 (ortodoksista kirkkoa vastapäätä). Paluu samaan paikkaan tilaisuuden jälkeen.

1914 1914

MUUTTOPALVELU

N

VUORINEN Oy

Sahantie 170, 21500 PIIKKIÖ puh. 02-238 5549, 02-479 8797, fax 02-232 9185 Arto Vuorinen 0400-740 449 Pirkko Mauro-Vuorinen 0500-795 881

Saatavana: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 Turku Puh. 02-2657911

POTILASYSTÄVÄLLISEMPÄÄ MAMMOGRAFIAA!

Pohjoismaisten paperitehtaiden hygieniajärjestelmät ja ammattilaisten pyyhintätuotteet.

- UUDESSA MAMMOGRAFIALAITTEESSAMME PURISTUS MIELLYTTÄVÄMPI KUIN AIKAISEMMIN - LUUNTIHEYSMITTAUKSET ULTRAÄÄNILAITTEELLA KIVUTTOMASTI

Salon Röntgen Oy Turuntie 1, 24100 SALO PUH 02 727 1800

Lounais-Suomen edustaja: Jorma Näränen 0500-782 215

N AM

M ATTI

LA

1953 1953

I

U ODESTA

O TAL

TILAUSPALVELU PUH. 03-3140 1111, FAX 03-3140 1112

NO

NV

IN

Edullisesti ja nopeasti, ilman rahteja ja toimitusmaksuja, kaikille yrityksille ja laitoksille.

NE

TUE LOUNAISSUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN TOIMINTAA TILI TOP571345212054

MATTILAI

VU O DESTA

RINTAPROTEESI

AM

EN

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa tiistaina 5.12.2000 klo 18.00

N

VANHANAJAN JOULUAATTOILLALLISET JA JOULUKONSERTTI

TAPIOLASSA.

Rahastoihin sijoittaminen on helppoa ja joustavaa, kun teet sen Tapiolan uusien säästö- ja sijoitusvakuutusten kautta. Kysy lisää asiantuntijoiltamme tutussa palvelutoimistossa, Eerikinkatu 6 B tai soita (02) 416 1200.

L JE T U S A L A

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen

asuntolainan osuus on 2,9 miljoonaa markkaa, Raha-automaattiyhdistyksen avustuksen osuus 1,0 miljoonaa markkaa sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen omien- ja lainavarojen osuus 3,7 miljoonaa markkaa, josta nyt käynnissä olevalla varainhankintakampanjalla pyritään kattamaan yhteensä 500.000 markkaa.

Palveluvuokratalon rakentamistyöt aloitettiin toukokuussa 2000 ja hanke valmistuu maaliskuussa 2001.

U SH ALL

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimesta rakennetaan Salon kaupunkiin osoitteeseen Helsingintie 52 pitkäaikaissairaiden ja vammaisten palveluvuokratalo.

Nimikilpailun perusteella Salo-Karinaksi nimettyyn palveluvuokrataloon tulee 12 palveluasuntoa, syöpäneuvonta-asema ja kerhohuoneisto.

Palveluvuokratalon kokonaiskustannusarvio on 7,6 miljoonaa markkaa, josta valtion

kas!

sia Proteesia

Puutarhakatu 15 A, 20100 TURKU puh. 02-232 7400 fax 02-232 9185 tj. Pirkko Mauro-Vuorinen kotip. 02-479 8797, 0500-795 881

20 – N:o 2 – 2000

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

JOULUMYYJÄISET TURUN MESSUKESKUKSESSA Sunnuntaina 3.12.2000 klo 11–19 Tuhansia joulumielellä liikkuvia ostajia, satoja myyjiä Tavara vaihtaa vilkkaasti omistajaa: upeita yksilöllisiä kädentöitä, taidetta, vaatteita, jouluherkkuja ja – koristeita, hauskoja leluja – melkein mitä tahansa. Ei kirpputoria.

Ravintola avoinna. Ilmainen pysäköinti. Linja-autokuljetukset (nro 100) 1/2 tunnin välein Aurakadulta. Vapaa sisäänpääsy.

Lahjaongelmiin ratkaisu yhdellä ostosreissulla.

Huom myyjät!

Muutamia myyntipaikkoja vapautunut lunasta omasi puh. 2657 913.

Järj. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

Yksi Yksi ovi.

Miljoona matkaa.

Syöväntorjuntasanomien lakimiehen palsta Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat vastaa tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin, jotka liittyvät lakiasioihin. Kysymyksiin vastaa asianajaja, varatuomari Juha Reimari. Lakimiehen vastaukset ovat maksuttomia, mutta vain lehdessä.

Seuraavaan lehteen tarkoitetut kysymykset tulee lähettää 31.1.2001 mennessä osoitteella: Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat, Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 Turku.

Kysymys: Olen ottolapsi. Jos tulevaisuudessa minulle ilmoitetaan biologisen isäni kuolemasta ja hänellä olisi velkoja, joutuisinko minä maksamaan niitä velkoja? Pitäisikö minun nyt jäljittää isäni olinpaikka?

Nimimerkki ”Neuvosta kiitollinen” Vastaus: Jos ottolapsisuhteenne on vahvistettu ennen 1.1.1980, on Teillä, kuten kysymyksestänne ilmeneekin oikeus periä biologiset vanhempanne.

Perillisenä olette kuolinpesän osakas, jolle lain mukaan on ilmoitettava perunkirjoituksen ajankohdasta ja toimittamispaikasta. Perunkirjoituksessa saatte tiedon isällänne kuolinhetkellä olleista varoista ja veloista.

Jos pesä on ylivelkainen, tulee Teidän tehdä hakemus pesän luovuttamisesta pesänselvittäjän hallintoon tai konkurssiin kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Mikäli hakemusta ei tehdä, vastaa osakas perunkirjoitusta toimitettaessa tietämistään vainajan veloista.

Jos perunkirjoituksen jälkeen ilmaantuu uutta velkaa, eikä pesän omaisuutta luovuteta pesänselvittäjän hallintoon tai konkurssiin edellä mainituin tavoin, vastaa osakas henkilökohtaisesti tästäkin velasta.

Pesän luovuttaminen pesänselvittäjän hallintoon tai konkurssiin tapahtuu tuomioistuimelle jätettävällä kirjallisella hakemuksella.

Teidän ei siis tarvitse ryhtyä mihinkään erityisiin jäljittämis-

hyödyntää

Viiden Tähden Kerhon jäsenenä saat tuntuvat jäsenedut, i neks e s alennukset ä yj Liit eillä! matkoista, m matkavakuutuksesta ja autonvuokrauksesta.

Voit valita käteis- tai luottokortin.

Vastaus: Perintökaaren mukaan kuolinpesän osakkaat hallitsevat pesän omaisuutta yhteisesti. Tällaisessa kuolinpesässä kaikki pesän omaisuutta koskevat päätökset on tehtävä yksimielisesti, ainoastaan sellainen toimenpide, joka ei siedä viivytystä, voidaan suorittaa, vaikkei kaikkien osakkaiden suostumusta saada hankituksi.

Mikäli asioiden hoitaminen järkevällä tavalla yhden osakkaan vastustuksesta johtuen käy täysin mahdottomaksi, on kenellä tahansa pesän osakkaalla mahdollisuus hakea käräjäoikeudelta pesän omaisuuden luovuttamista pesänselvittäjän hallintoon ja lisäksi pesänjakajan määräämistä toimittamaan perinnönjako kuolinpesässä.

Naantalin apteekki TERVETULOA VIRKISTÄYTYMÄÄN MERI-KARINAN TOIMINTA- JA PALVELUKESKUKSEEN!

Luostarinkatu 25 Naantali p. 431 2720 ma–pe 9–21, la 9–15, su 10–14

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus sijaitsee Turussa Hirvensalon Kaistarniemessä luonnonkauniin maiseman keskellä kuitenkin lähellä kaupunkia.

KESÄRENKAAT POISTOTARJOUKSESSA! TALVIRENKAAT ENNAKKOHINNOIN!

TERVEYSLOMAVIIKOT Tänä vuonna on mahdollisuus vielä osallistua terveyslomaviikoille, jotka järjestetään 20.-24.11., 30.11.-3.12. ja 4.-8.12.2000.

Terveysloman hinta on 1.300 markkaa kahden hengen huoneissa ja 1.500 markkaa yhden hengen huoneissa, sisältäen täysihoidon, majoituksen, koko viikon ohjelman, kaksi yksilöllistä fysikaalista hoitoa sekä mahdollisuuden lääkärintarkastukseen.

UUDEN VUODEN VIETTO MERI-KARINASSA 30.12.2000 – 1.1.2001 Uuden vuoden vieton hinta on 600 markkaa kahden hengen huoneissa ja 700 markkaa yhden hengen huoneessa, sisältäen täysihoidon, majoituksen ja koko ohjelman.

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIETOJA

SMT TURKU Kauppiaskatu 12, puh. (02) 273 0950, ma–pe 9–18, la 10–14 SMT Puhelinmyynti 010 826 8000, ma–pe 8–19, la 10–15

Kysymys: Olen osakkaana kuolinpesässä, jossa minun lisäkseni osakkaina ovat sisarukseni.

Koska kuolinpesän pääasiallinen omaisuus on vanha maalaistila, haluaisimme myydä siihen kuuluvaa käytettyä maatalous- ym. irtaimistoa sekä mahdollisesti puustoa.

Ongelmana on kuitenkin se, että yksi osakas vastustaa kaikenlaista myyntiä. Onko myyntipäätös tällaisessa tapauksessa tehtävissä enemmistöpäätöksellä?

Nimimerkki ”Yksi kaikkien puolesta”

Asiantuntevasti Aurinkoisesti

Kiinnostavatko kaupungit, kylät tai kiertomatkat.

Lähdetkö yksin vai kaksin, viikoksi vai puoleksi vuodeksi? Haluatko valmiin paketin vai erikoisjärjestelyjä?

Meiltä löytyy. Kokeile vaikka.

Yksi alennukset matkoista, toinen joustavat maksuehdot.

toimiin, koska perunkirjoituksen toimittamisen yhteydessä tulette saamaan selon isänne kuolinhetken taloudellisesta tilanteesta.

MERI-KARINAN TOIMINTA- JA PALVELUKESKUS Seiskarinkatu 35 puhelin 02-2657 666 20900 TURKU telefax 02-2657 618

VARAA OMASI ENNEN RUUHKAA, KYSY HINTAA! VARAOSAT AMERIKKALAISIIN

US PARTS Akselintie 7 (IsoHeikkilä) puh. 2791400 Av: Ma–Pe 9.00–17.15

Hyvien muotokuvien merkeissä

STUDIO - BRAHE Kaurakatu 22, Petrelius

p. 2363 700

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 – 2000 – 21

Linkki kodin ja sairaalan välille

Marja-Liisasta tulee kotiuttava sairaanhoitaja Tyks:n onkologian klinikalle Maailmassa on yksi puuttuva rengas vähemmän, kun MarjaLiisa Tallila vuodenvaihteessa aloittaa työnsä Tyksin onkologian klinikalla. Hänestä tulee kaivattu linkki sairaalan ja kodin välille: kotiuttava sairaanhoitaja.

Hänen on määrä auttaa sairaalasta pääsevää potilasta tulemaan toimeen kotioloissa.

Virka on Turun puolessa upouusi. Helsingistä ja Kuopiosta saadut kokemukset ovat niin myönteiset, ettei LounaisSuomen Syöpäyhdistys epäröi noudattaa esimerkkiä. Yhdistys käyttää syksyn valtakunnallisesta syöpäkeräyksestä saatavat maakunnalliset varat kotiuttavan sairaanhoitajan palkkaamiseen.

Marja-Liisa Tallila on valmistautunut tulevaan pestiinsä syyskuun alusta alkaen ja tiivis opiskelu jatkuu. Toimenkuva ei ole vielä selkiytynyt.

Marja-Liisa ei vielä osaa sanoa, kuinka paljon aikaa riittää esimerkiksi kotikäynteihin.

Arki voi pelottaa Kotiuttavan sairaanhoitajan toimenkuvaa muovaillaan syksyn mittaan työryhmän voimin. Marja-Liisa uskoo, että työn lopulliset raamit muotoutuvat vasta käytännössä, potilaita kuunnellen.

Kaiken a ja o ovat juuri potilaan tarpeet. Marja-Liisa toivoo voivansa antaa kouriin tuntuvaa apua lähimmäiselle, joka rakentelee sairaalan jälkeistä elämäänsä. Turussakin on nähty, että kotiutuva potilas on usein ymmällään. Tuleva arki pelottaa erityisesti yksin asuvaa ikäihmistä. Myös omaiset saattavat olla syvästi huolissaan kotiin tulijan pärjäämisestä.

Alcatel-yhtymä on maailmanlaajuinen televiestintälaitteiden ja -järjestelmien kehittämiseen ja valmistamiseen erikoistunut yritys, joka on noussut alallaan selvästi yhdeksi maailman suurimmista.

Konsernin palveluksessa on yli 130 maassa yhteensä 120 000 ihmistä.

Suuruus merkitsee Alcatelille ennen kaikkea resursseja panostaa riittävästi valituille painopistealueille. Alcatel on valinnut painopistealueikseen tutkimuksen ja tuotekehityksen. Alcatelin asiakkaat voivat olla varmoja siitä, että he saavat jatkuvasti käyttöönsä alan johtavat tuotteet - jotka myös pysyvät kehityksen kärjessä.

Alcatel on puhelinjärjestelmien markkinajohtaja Euroopassa.

Käyttäjiä mm. Turussa: TOK-yhtymä / Turun Osuuskauppa Lounais-Suomen Syöpäyhdistys K-Supermarketit Kivikukkaro ja Reimari Hotelli Caribia Säkkiväline Oy

Kysy heti lisää Alcatel-televiestintälaitteista puh. 0303 993 931 tai 0303 993 911

Marja-Liisa Tallila toivoo voivansa antaa konkreettista apua sairaalasta kotiutuvalle potilaalle ja hänen omaisilleen.

Sairaalakaan ei ole aina ollut varma, miten jatko sujuu.

Niinpä myös Tyksissä on jouduttu lykkäämään kotiuttamisia tuonnemmaksi.

Kotiuttavan sairaanhoitajan olemassa olon uskotaan tuovan kaiken muun hyvän lisäksi säästöä, kun potilaat uskalletaan päästää ajallaan kotiin.

Tiimityötä – Syöpäpotilaat ja ylipäätään pitkäaikaissairaat ovat aina olleet sydämelläni, MarjaLiisa Tallila sanoo.

Syöpäyhdistyksessä hän on jo perehtynyt saattohoitoon.

Kokemukset ovat kullanarvoisia myös kotiuttavan sairaanhoitajan työssä, sillä osalta kotiutettavia elonpäivät ovat väistämättä vähissä. Heille Marja-Liisa haluaa olla omalta

osaltaan takaamassa ihmisarvoista lähtöä.

Toisaalta joku paranee kokonaan, joku joutuu elämään sairautensa kanssa ehkä vuosikausia. Marja-Liisa haluaa olla avoin ja rehellinen, mutta myös rohkaisu ja kannustus ovat hänen mielestään aina paikallaan.

– Lähden liikkeelle nöyränä, hän korostaa.

– Työ on ennen kaikkea tiimityötä, jossa ovat mukana niin hoitohenkilökunta kuin kuntoutusväkikin.

– Eikä potilaan omaisia sovi unohtaa. He kokevat sairauden omalla tavallaan, potilas omallaan. Keskustelu ja kuuntelu auttavat varmaan kaikkia osapuolia löytämään paikkansa muuttuneissa kuvioissa.

Teksti: Marja Myllyluoma Kuva: Tertti Pietilä

VAIHDA NUMEROA, ÄLÄ KAUPUNKIA Telia City ja puhut kaikkialle Suomeen puolta halvemmalla!

VAPAUS PUHUA JA TEKSTATA ENEMMÄN

Kysy todella edullisia hintoja myyjältämme!

• TURKU Julininkulma Eerikinkatu 4, puh. 0303 993 930 • Hansa Antintalo Eerikinkatu 15, puh. 251 0412 • Itäharju Prisma Kalevantie 41, puh. 237 1133 • Länsikeskus Viilarinkatu 1, puh. 251 7003 • Prisma Piispanristi, Kairiskulmantie 3, puh. 242 1730 • Prisma Vanha Tampereentie 108, puh. 250 1150

22 – N:o 2 – 2000

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Perinteinen joulukuusen koristelukilpailu Vihermaailmassa Vuodesta 1993 alkaen Turun Katariinanlaaksossa sijaitsevassa Vihermaailmassa on järjestetty joulukuusen koristelukilpailu.

Useana vuonna kilpailijoina on ollut julkisuuden henkilöitä kuten taiteilijoita, urheilijoita ja eri ammattien harjoittajia. Kahtena vuonna eli 1993 ja 1999 kilpailivat presidenttiehdokkaat.

Edellisellä kerralla voiton peri Paavo Väyrynen ja viime kerralla Riitta Uosukainen.

Vihermaailmassa koristetut joulukuuset ovat nähtävissä 25.11.2000 alkaen ja ne huutokaupataan Vihermaailmassa 16.12.2000 klo 10.00. Huutokaupasta saatava tuotto on vuosittain luovutettu hyväntekeväisyyteen. Tämän vuoden tuotto ohjataan Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle käytettäväksi syöpäpotilaiden kotiuttavan sairaanhoitajan toimen perustamiseen.

Koristettujen joulukuusien ollessa nähtävänä Vihermaailmassa, Vauramäentie 24, Turku, jokaisella on mahdollisuus osallistua äänestykseen ja valita mielestään kauneimmin koristettu kuusi. Äänestäjien kesken arvotaan palkintoja.

Vihermaailma ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. kutsuvat julkisuuden henkilöitä mukaan tähän leikkimieliseen kilpailuun. Tänä vuonna julkisuuden henkilöitten lisäksi voivat halukkaat yksityiset henkilöt tai esimerkiksi työpaikkojen henkilöstö-

Sata-Dragonin tuotosta tuli iso summa työhön lapsisyöpäpotilaiden hyväksi. Mukana kuvassa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä Marja-Leena Läntinen (vas.)

Jari, Annika Ja Anniina Sinkkonen sekä Saaristomeren Melojista Kari Sarlin (kolmas oik.), Henri Arvonen ja Anna Pulkkinen.

Sata-Dragonin tuotosta 167 400 mk syöpälapsille

Vihermaailman toimitusjohtaja Matti Ruohomäki toteaa, että juurineen olevat kilpailukuuset voidaan pitää talvella vaikka parvekkeella ja keväällä siirtää ulos ja istuttaa maahan. ryhmät ilmoittautua mukaan kilpailuun. Tämä tapahtuu parhaiten soittamalla joko Matti Ruoho-

mäelle puh. 2754 700 tai Kari Ojalalle puh. 2657 601, 31.10.2000 mennessä.

SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT SYÖPÄPOTILAILLE JA HEIDÄN LÄHEISILLEEN MERI-KARINASSA TURUSSA 1.12.2000–28.2.2001 Sopeutumisvalmennuskurssitoiminta on tärkeä osa syöpäpotilaiden kuntoutusta. Kurssin tavoitteena on lisätä potilaan ja hänen läheisensä tiedollisia valmiuksia syöpäsairauteen liittyvissä kysymyksissä.

Kurssilla voi keskusteluissa potilastovereiden kanssa vaihtaa kokemuksia ja löytää uusia ajatuksia sekä ystäviä. Kurssit ovat osanottajille maksuttomia. Sopeutumisvalmennuksen tavoitteena on auttaa henkilöä sopeutumaan sairautensa tuomaan uuteen elämäntilanteeseen, antaa henkistä tukea, neuvoja sekä ajanmukaista tietoa syöpäsairauksista. Pääpaino on henkisessä kuntoutuksessa. Hakuaika kurssille päättyy kuukautta ennen kurssia.

Saaristomeren Melojien joka vuosi järjestämä joukkuesoutu tuotti osanottomaksuja 372 000 markkaa, josta puolet lahjoitettiin kahdelle järjestölle. LounaisSuomen Syöpäyhdistys sai 167 400 mk ja valtakunnallinen Aivohalvaus- ja Dysfasialiitto 18 600 mk.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen saama raha käytetään lapsisyöpäpotilaiden hyväksi. Pääosa rahoista käytetään ”Kun lapsi sairastuu syöpään” -oppaan valmistuskulujen peittämiseen. Huolella tehty opas antaa tietoa keskeisistä lasten syöpäsairauksista. Se antaa myös tietoa ja pohjaa keskusteluihin pienen syöpä-

potilaan ja hänen läheistensä kanssa.

Lahjoituksen luovuttivat Saaristomeren Melojien puheenjohtaja Kari Sarlin, projektipäällikkö Anna Pulkkinen ja idean hyväntekeväisyyssoudusta Turkuun tuonut Henri Arvonen.

– Lahjoitus vastaanotetaan nöyränä ja kiitollisena, sanoi sosiaalineuvos Kari Ojala Meri-Karinassa järjestetyssä tilaisuudessa.

Toimitusjohtaja Ojalan ohella lapsisyöpäpotilaiden hyväksi tarkoitettua lahjoitusta olivat vastaanottamassa Jari Sinkkonen 7-vuotiaan Anniinan ja 5-vuotiaan Annikan kanssa sekä lapsisyöpäpotilaan äiti Marja-Leena Läntinen.

Sata-Dragonin suojelijana oli tänä vuonna kamarilaulaja Matti Salminen, jonka piti saapua lahjoitustilaisuuteen. Suuri turkulainen menetti kuitenkin äänensä edellisenä päivänä ja lääkäri määräsi hänet täy-

delliseen lepoon.

– Jos Salminen olisi tilaisuuteen päässyt, olisimme lahjoittaneet hänelle aidon, joessa lutranneen melan, totesi puheenjohtaja Sarlin, joka lupasi toimittaa muistoesineen suojelijalle.

Suosittu soutu Sata-Dragoniin osallistui 21.–24. elokuuta yhteensä 124 joukkuetta yrityksistä, järjestöistä ym. Jokaiselta joukkueelta kerättiin 3 000 markan osanottomaksu.

Tämänvuotisen hyväntekeväisyyssoudun voitti siivousalalla toimiva Paimekin joukkue.

Soudun ”isä” Henri Arvonen arvioi, että Sata-Dragon on kymmenen vuoden aikana luovuttanut hyväntekeväisyyteen noin miljoona markkaa.

Ennätys on viime vuodelta, jolloin lahjoitettavaa riitti 187 500 markkaa.

Syöväntorjuntatyön hopeinen ansiomitali emerita maaherra Pirkko Työläjärvelle

KANSANELÄKELAITOKSEN RAHOITTAMAT KURSSIT: Eturauhassyöpäpotilaat läheisineen Avio- ja avopuolisoiden parikurssi Eturauhassyöpäpotilaat läheisineen Rintasyöpäpotilaiden kurssi

04.12.–10.12.2000 02.01.–07.01.2001 13.01.–18.01.2001 29.01.–11.02.2001

RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYKSEN RAHOITTAMAT KURSSIT: Hematologiset potilaat läheisineen Kaikki syöpäpotilaat Rintasyöpäpotilaat läheisineen Nuoret syöpäpotilaat perheineen

08.01.–14.01.2001 22.01.–28.01.2001 12.02.–18.02.2001 19.02.–25.02.2001

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN RAHOITTAMAT KURSSIT: Rintasyöpäpotilaiden kurssi 09.12.–18.12.2000 Lapsisyöpäpotilasperheiden ja isovanhempien kurssi 27.12.–30.12.2000 Yllämainittujen kurssien osalta työikäisille kurssilaisille maksetaan kurssin ajalta toimeentuloturvana kuntoutusrahaa. Kuntoutusraha on yleensä sairauspäivärahan suuruinen ja se on ensisijainen sairauspäivärahaan, erityishoitorahaan ja työttömyyspäivärahaan nähden. Kurssiin osallistuville omaisille voidaan maksaa kuntoutusrahaa, jos omainen on estynyt tekemästä työtä.

HAKEMUSLOMAKKEITA SEKÄ LISÄTIETOJA Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, 20900 TURKU Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimisto, Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 TURKU puh. (02) 2657 666 fax (02) 2657 618

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen puheenjohtajisto, 1. varapuheenjohtaja, PRemäntä Taru Kinnunen, puheenjohtaja, valtiosihteeri Rauno Saari ja 2. varapuheenjohtaja, professori Pentti Seppälä luovuttivat emerita maaherra Pirkko Työläjärvelle ansiomitalin, kunniakirjan ja onnittelukukat.

Emerita maaherra Pirkko Työläjärvi on ollut mukana Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnassa 1980-luvun alusta lähtien. Aloitteellisena ja tarmokkaana henkilönä tunnettu Työläjärvi toimi 1986 toteutetun valtakunnallisen syöpäkeräyksen läänintoimikunnan puheenjohtajana ja omalla panoksellaan innosti vapaaeh-

toisia kerääjiä hyvään tulokseen.

Pirkko Työläjärvi toimi vuosina 1986–1988 LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen hallituksen jäsenenä ja vuodesta 1986 alkaen hän on ollut yhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtaja. Työläjärvi toimi aktiivisesti 1980-luvun lopulla saattohoitokodin aikaan-

saamiseksi Turkuun ja vuodesta 1989 hän on ollut Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja.

Viime vuosina Pirkko Työläjärvi on ollut voimakkaasti kehittämässä kolmannelle sektorille tyypillistä vapaaehtoistoimintaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen piirissä.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 2 – 2000 – 23

Ensi vuosi on YK:n julistama vapaaehtoistoiminnan vuosi

Vapaaehtoisauttajista ja tukihenkilöistä huutava puute Viime aikoina on julkisuudessa käyty laajaa keskustelua terveydenhuollon ja erityisesti vanhustenhoidon riittämättömyydestä. Monilta tahoilta on peräänkuulutettu yhteiskunnan vastuuta apua tarvitsevista kansalaisistaan. Pelkona on jopa heitetty ilmaan ajatus yhteiskunnan peruspalvelujen siirtymisestä pikkuhiljaa vapaaehtoistoiminnan harteille.

Suurin osa suomalaisista on yhtä mieltä siitä, että sosiaalija terveydenhuolto ovat lakisääteisesti selkeästi ammattiauttajien vastuulla ja palvelujen tuotanto perustuu palkkatyöhön.

Kuitenkin vapaaehtoisjärjestöjen toiminta on merkittävästi täydentänyt tätä lakisääteistä toimintaa. Useiden kansanterveysjärjestöjen kuten syöpäjärjestöjen ylläpitämät sopeutumisvalmennus- ja vertaiskurssit ovat asiantuntemuksella toteutettuja ja antavat omille potilasryhmille korvaamatonta tukea.

Tukihenkilötoiminta auttaa kriisissä olevaa Syöpäjärjestöjen piirissä käynnistyi jo 1960-luvulla kurkunpääsyöpäpotilaiden tukihenkilötoiminta. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että ns. vanha, samaa sairautta poteva potilas, joka on sopeutunut omaan sairauteensa, on perustukihenkilökurssin läpikäynyt ja osallistuu täydennyskoulutukseen ja työnohjaukseen, menee tapaamaan juuri leikattua tai leikkausta odottavaa, samaa sairautta potevaa potilastoveria.

Tällainen kriisissä olevan ihmisen kohtaaminen on erittäin vaativaa ja tästä syystä syöpäjärjestöt pyrkivät antamaan vapaaehtoistyössä mukana oleville henkilöille riittä-

● avanneleikatut ● aivokasvain- ja selkäydinkasvainpotilaat ja heidän läheisensä ● hematologiset potilaat ja heidän läheisensä ● eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä ● nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä ● lapsisyöpäpotilasperheet Tukiryhmät kokoontuvat säännöllisesti, kokouksissa on alustus ja sosiaalista kanssakäymistä.

Vapaaehtoisjärjestöjen toiminnalle asetetut haasteet vaativat yhä enemmän varoja, joiden hankkiminen on aikaisempaa vaikeampaa. Aino Hurme itsekin syöpäpotilas, on puolisonsa Reinon kanssa osallistunut vuosikymmenien ajan vapaaehtoistyöntekijöinä Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksen varainhankinta- tehtäviin. Lokakuun neljäs viikonloppu sujui Turun silakkamarkkinoilla arpamyynnin merkeissä. vät valmiudet suoriutua tästä piirissä tukihenkilöitä, jotka toiminnasta. eivät ole itse sairastaneet syöpää, mutta joiden läheinen on voinut menehtyä syöpään.

Mihin sitten tukihenSen jälkeen, kun tällainen kilöitä tarvitaan? henkilö on läpikäynyt oman surutyönsä, hänestä tulee paTukihenkilöitä tarvitaan, ras mahdollinen tukihenkilö. jotta sairaala voi tyydyttää Hän on kokenut kuoleman lämahdollisimman kattavasti heisen ihmisen kautta. potilaan tiedon- ja läheisyyden Viime vuosina syöpäjärjestarpeen. Tukihenkilöt täyden- töjen piirissä erityisesti täällä tävät kokonaishoitoa, taval- Lounais-Suomessa on kehitetlaan täyttävät siihen jäävän au- ty uutta toimintamuotoa: terve kon. Tavoite on kuitenkin yh- aviopuoliso voi toimia toisen teinen. On tärkeää luoda hyvät omaisen, eli terveen puolison, yhteydet sairaaloihin, jotta tukihenkilönä. työn tavoitteista ei synny vääSen johdosta, että tukihenrinkäsityksiä. Syöpäjärjestöjen kilötoiminta, sairaala vierailukouluttamat tukihenkilöt eivät jen yhteydessä, on lyhytkeskoskaan ole terveydenhuollon toista tukitoimintaa, moni poammattilaisten kilpailijoita. tilas kysyy missä voi kohdata Tukihenkilöllä tarkoitetaan sairaalahoitovaiheen jälkeen henkilöä, joka vapaaehtoisesti samaa sairautta potevaa. vierailee vastasairastuneiden Tämän johdosta Lounaistai äskettäin leikattujen syöpä- Suomen Syöpäyhdistyksessä potilaiden luona. Näillä henki- on ollut jo yli kymmenen vuolöillä on omakohtainen koke- den ajan tukiryhmätoimintaa mus syövästä. mm. seuraaville ryhmille: Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksellä on saattohoidon ● rintasyöpäpotilaat

KAHVIKONSERTTI SYÖVÄNTORJUNTATYÖN HYVÄKSI HENRIKIN KIRKOSSA PELTOLANTIE 2, TURKU LAUANTAINA 28.10.2000 KLO 15.00

esiintyjänä Kamarikuoro Camis Lipun hinta 50 markkaa sisältäen kahvitarjoilun.

Järjestäjä: Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ompelukerho

Uusia vapaaehtoisauttajia ja tukihenkilöitä koulutetaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. järjestää kuluvan vuoden marras-joulukuussa koulutustilaisuuksia henkilöille, jotka haluavat ryhtyä vapaaehtoisauttajiksi tai tukihenkilöiksi.

Tukihenkilöiksi haluavien tulee olla itse läpikäynyt syöpäsairauden.

Vapaaehtoisauttajiksi haluavilta edellytetään motivaatiota kohdata sairaita ja vanhuksia.

Tukihenkilö tai vapaaehtoisauttaja tekee tuki- ja vapaaehtoistoimintaa omien mahdollisuuksiensa mukaan. Toiminnasta ei makseta palkkaa, mutta matka- ja puhelinkulut korvataan.

Lisäksi järjestetään maksuton perus- ja jatkokoulutus, työnjohto ja työnohjaus.

Tuki ja vapaaehtoistoimintaan osallistuvien omasta hyvinvoinnista pyritään huolehtimaan mahdollisuuksien mukaan.

Henkilöiden, jotka haluavat osallistua järjestettäviin tukihenkilö- ja vapaaehtoiskoulutustilaisuuksiin, tulisi ilmoittautua 15.11.2000 mennessä, puhelin 2657 666.

Lääkintävoimistelua • Fysikaalisia hoitoja Hierontaa • Lymfahoitoa HINNAT NOUSIVAT 1. 10. 2000 ALKAEN! Lääkärin lähetehoito nyt 150 markkaa kerta LSSY:n jäsenille (ennen 137 markkaa kerta).

Loka/marraskuun aikana lähetehoitosarjan aloittaville hoitosarja vanhalla hinnalla!

Itäinen Pitkäkatu 34, 20700 Turku Varaa aika puhelimitse 233 8985 Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus Seiskarinkatu 35, 20900 Turku puh. 265 7606 SINULLE HYVÄ OLO!

Unkarilainen Gaala-ilta Meri-Karinassa lauantaina 9.12.2000 klo 19.00

Kiekko- ja viihdetähdet syöpälasten asialla

Viisihenkinen mustalaisorkesteri Dankó Pista, primas Imre Nagye johdolla vastaa illan musiikkiohjelmasta. Lisäksi unkarilainen illallinen ja unkarilaisen käsityötaiteen näyttely. Illalliskortit 120 markkaa kappale, ennakolta Meri-Karinan toiminta ja palvelukeskuksesta, Seiskarinkatu 35, Turku puh. 2657666.

Turun Kupittaalla pelattiin kesäkuun alkupuolella aurinkoisena perjantai-iltana hyväntekeväisyysjalkapallo-ottelu The Dalton Brothers vastaan Riverside Gladiators.

Lähinnä jääkiekkoilijoista muodostuva Daltons sekä muusikoista ja ”julkimoista” koostuva Gladiaattorit eivät olleet ensimmäistä kertaa hyvällä asialla. Viisituhatpäinen yleisö sai todistaa uskomattomien yksilösuoritusten ja hurmahenkisen joukkueen puolesta puurtamisen jälkeen Daltonit voittajiksi luvuin 5-3.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen järjestämän tapahtuman tuotto nousi 88.820 markkaan. Pääosa kerätystä summasta tuli yhteistyöyritysten panoksesta lipunmyynnissä. Tilaisuudessa huutokaupattiin Mikael Holmqvistin maila, jolla tehtiin TPS:n jääkiekkomestaruuden varmistanut maali. Mailan hinnaksi tuli 5.000 markkaa.

Pelin jälkeen iloinen hyväntekijäjoukko kerääntyi yhteiskuvaan ja vastaanotti nuorten- ja lapsisyöpäpotilaiden jakamat kiitosmitalit sekä Tommi Läntinen, Ressu Redford, Mikko Eloranta ja Ari Valli luovuttivat joukkueiden puolesta lahjashekin.

24 – N:o 2 – 2000

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat