Page 1

LOUNAIS–SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

SANOMAT

LOUNAIS– SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI

1/2005 N:O 1/2012 2 /2004

Seppo Pyrhönen seurantojen harvenemisesta:

Pakkovalinta uusien potilaiden hyväksi

Seppo Pyrhönen kertoo, että TYKS:n syöpäklinikan lääkärit ovat uupumassa työtaakkansa alle. Lääkäreitä on jo joutunut pitkille sairaslomille työn aiheuttaman liikarasituksen vuoksi. −Aluesairalaat tekevät jo niin paljon syöpähoitoja kuin ne voivat, lisäystä voisi enää ajatella ehkä Salossa, mutta silloin sinne tarvittaisiin lisää henkilökuntaa, Seppo Pyrhönen pohtii.

Jotta uudet syöpäpotilaat saadaan nopeasti hoitoon Turun yliopistollisen keskussairaalaan, syöpätautien klinikan on pakko tinkiä vanhojen potilaiden seurantakäynneistä. Ellei näin tehdä, aika syöpäleikkauksesta lääke- ja sädehoitojen aloittamiseen venyy liikaa. Pahimmillaan viive näkyy uuden potilaan huonontuneena ennusteena, tiivistää klinikan ylilääkäri, professori Seppo Pyrhönen. Seppo Pyrhönen kiistää jyrkästi, että TYKS:n syöpäklinikka olisi lopettamassa syöpäpotilaiden seurantoja. Hän tähdentää, että kyse on seurantojen harventamisesta. −Kun potilas on saanut meillä hoidon, emme enää anna hänelle automaattisesti seuranta-aikaa. Kerromme silti noin kuukauden tarkkuudella, milloin hänet todennäköisesti kutsutaan seurantakäynnille. Käyntiväleihin vaikuttaa syöpätapauksen vakavuus, eli vaikeimmissa syöpätyypeissä seurantoja on tiheämpään. Esimerkiksi rintasyövässä seurantakutsu voi tulla vasta vuodenkin päästä, jos tauti on hyvällä tolalla, ja hoito jo voiton puolella. Kutsu ei välttämättä aina käy lääkärin luo, vaan hoitajan vastaanotolle.

Liian pitkä jonotusaika Enempään syöpäklinikka ei pysty, koska sillä on liian vähän henkilökuntaa potilasmäärään nähden. Puute on johtanut siihen, että syöpäleikkauksen jälkeen potilas voi joutua odottamaan puolitoista kuukautta ennen kuin hänen lääkehoitonsa alkaa. Vielä pahempi tilanne on sädehoidossa, jonne syöpäpotilaat joutuvat vielä viime vuoden lopulla jonottamaan 2-3 kuukautta. Suositusten mukaan liitännäishoitojen pitäisi alkaa neljä viikon sisällä leikkauksesta. Pyrhösestä onkin ironista, että elintärkeässä asiassa voi vedota vain suositukseen. Hoitotakuulaki ei nimittäin koske kiireellisiä hoitoja.

−Näin pitkät jonotusajat syövän liitännäishoitoihin kuin meillä on, huonontavat potilaan ennustetta, Pyrhönen toteaa. Tilanteen korjaisi ensi alkuun 4-5 uutta syöpälääkärin virkaa, Seppo Pyrhönen kertoo. Niitä TYKS:n syöpäklinikka ei ole saanut. Siksi klinikalla on päätetty keskittyä uu-

sin potilaiden hoidon nopeuttamiseen ja seurata ”vanhoja” harvemmin. Valinnalle on lääketieteellisiä perusteita. −Meillä on vain vähän näyttöä siitä, että seuranta parantaisi syöpäpotilaan ennustetta tai pidentäisi hänen elinaikaansa. Sen sijaan tiedämme, että oikea-aikainen hoitoon pääsy pa-

Mistä näitä potilaita oikein tulee? Syöpäpotilaita tulee koko ajan lisää, koska suuret ikäluokat ovat saavuttaneet syöpä-iän. Suomen syöpärekisterin mukaan uusien syöpätapauksia on viime vuosina tullut ilmi 2-3 prosenttia enemmän aina edellisvuoteen verrattuna. Tahti myös jatkuu samana vielä pitkään. Tämä merkitsee sitä, että vuonna 2020 uusia syöpiä todetaan ehkä jopa 34 000, kun vastaava luku on nyt vielä runsaassa 28 000:ssa. Yhä vuolaammaksi muuttuvan potilasvirran syynä on myös hyvä hoito. Syöpäpotilaat saavat vaativampia hoitoja kuin koskaan ja elävät siksi myös pidempään kuin heidän kohtalotoverinsa vielä vuosikymmen

sitten. Uusin, vaativana pidetty hoito merkitsee usein entistä hoitoa monimutkaisempaa ja pidempää menettelyä. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että syöpäpotilas viipyy klinikalla suonen sisäisessä lääkehoidossa useita tunteja. Parantuneiden hoitotulosten ansiosta levinnyttäkin syöpää sairastavat potilaat voivat olla sairaalassa aktiivihoidossa useita vuosia. Esimerkiksi levinnyttä suolistosyöpää sairastava eli aiemmin solunsalpaajahoidon turvin noin vuoden. Nykyisillä lääkkeillä hän saattaa elää kahdesta kolmeen vuotta, joskus jopa viisi vuotta. Koko sen ajan hän on lääkärin hoidossa.

rantaa selvästi potilaan mahdollisuuksia selvitä sairaudestaan. Syöpäklinikalla tiedetään, että osa potilaista huolestuu ja ahdistuu, jos heidät lähetetään sairaalasta kotiin, ja pyydetään odottamaan seurantakutsua, joka tulee joskus. −Potilaille terveiseni ovat, että meidän henkilökuntamme

tekee kyllä parhaansa, jotta kaikki saisivat hyvän hoidon. Jos seurankäyntiä kotona odotellessa ilmaantuu oireita, jotka huolestuttavat potilasta, hänen voi aina ottaa yhteyttä meihin. Teksti: Liisa Koivula Kuva: Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen arkisto

Ei uusia virkoja tänä vuonna TYKS:n syöpäklinikka ei saa tänä vuonna uusia lääkärinvirkoja, koska niitä ei ole syöpäklinikan budjetissa, kertoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja OlliPekka Lehtonen. – Nyt eletään tätä vuotta ja vuoden 2012 talousarvion mukaan. Syöpäklinikkaan koskeneet budjettileikkaukset on siinä peruttu niin, että klinikalla voidaan hoitaa potilaita samalla tavalla kuin syksyllä 2011. Lehtonen huomautti, että syöpäklinikalla voidaan kuluvan vuoden aikana käyttää yhtä ”ylimääräistä” lääkäriä. Tämän takia jotkut muut klinikat ovat joutuneet hieman kärsimään, Lehtonen sanoi. –Pakottavissa tilanteissa voidaan talousarviovuoden

aikanakin menetellä samalla tavalla ja käyttää toisten klinikoiden voimavaroja. Lehtonen ei ottanut kantaa siihen, kärsiikö syöpäklinikka hänen mielestään resurssipulasta vai ei. Hän totesi, että sairaanhoidossa syntyy jatkuvasti uusia tarpeita, mutta rajat on asetettava johonkin. – Syöpä tosin on sairausryhmä, jossa tulee kokoa ajan uusia potilaita väestörakenteemme vuosi, Lehtonen myönsi. Lehtonen totesi myös, että viime syksynä esiin pulpahtaneet vertailutiedot TYKS:n syövänhoidon kalleudesta ja tehottomuudesta olivat väärinkäsitys. – Professori Seppo Pyrhösellä oli perusteltu syy esittää asiaan toinen tulkinta, hän muotoili


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

2 - 2012 - N:o 1

Kari Ojala Verkställande direktör Sydvästra Finlands Cancerförening r.f.

Onneksi on...

S YÖ IN A M IS NN TA OI UN AV UNN S

Kari Ojala Toimitusjohtaja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

Vapaaehtoistoiminta ja järjestöt ovat suomalaisen yhteiskunnan suola ja sokeri Viime vuosi oli nimetty Euroopan vapaaehtoistyön teemavuodeksi. Euroopan Unionissa arviolta lähes 100 miljoonaa ihmistä tekee vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyöllä on myös taloudellista lisäarvoa; se tuottaa jopa 5% EU:n kansantulosta. Menneinä vuosikymmeninä vapaaehtoistoiminta on ollut suomalaisille elämäntapa. Vuosikymmeniä sitten suomalaisessa yhteiskunnassa naapuriapu oli itsestään selvä asia. Maassamme järjestöt ovat yksi yhteiskuntaa koossa pitävä voima. Yhdistystoiminnalla on poikkeuksellisen suuri merkitys maassamme ihmisten kannalta. Järjestöjen rooli on muuttunut viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana. Muutos kytkeytyy EU:n sisämarkkinasääntelyyn ja siihen, että jäsenistön oikeuksien valvonnan tarve on kasvanut. Palvelumarkkinoiden kehittämisessä järjestöillä ei ole erityisasemaa suhteessa yrityksiin. Järjestöt ovat tämän sisäistäneet. Palvelumarkkinoiden kehittämisinnossa ei tulisi unohtaa järjestöjen perustoimintoja kuten vertais- ja vapaaehtoistoimintaa. Suomalaisten päättäjien kannattaisi osallistua vapaaehtoisjärjestöjen toimintaan. Tällöin saisi suoraa tietoa siitä, miten suomalainen yhteiskunta toimii yksilötasolla. Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä 3/2012 valiokuntaneuvos Pentti Arajärvi kirjoitti laajasti kahdestatoista vuodestaan tasavallan presidentin puolisona. Vapaaehtoistoimintaa käsitelleessä osassa hän totesi, että ”vapaaehtoistoiminta ja järjestöt ovat suomalaisen yhteiskunnan suola ja sokeri. Niillä ylläpidetään mahtava määrä toimintaa, joka luultavasti jäisi muuten tekemättä. Näin pidetään yhteiskunta elävänä, inhimillisenä, lähimmäisistä huolehtivana ja monin tavoin arvokkaana”. Toivon jokaisen Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomien lukijan yhtyvän valiokuntaneuvos Pentti Arajärven käsitykseen suomalaisesta vapaaehtoistoiminnasta.

...Drive-in apteekki Pyhän Henrikin Apteekki palvelee Itäharjun Prismassa myymälästä ja drive-in -palvelupisteestä käsin. Arkisin kello 9-20, lauantaisin 9-17 ja sunnuntaisin 12-18. Puhelin (02) 275 2150 • Fax (02) 275 2160 Vapaakaupantuotteista bonukset S-etukortilla

Yhteistyössä AboaPharm Oy

Frivilligarbete och föreningsverksamhet är det finländska samhällets salt och socker År 2011 var utsett som Europaåret för frivilligarbete. Inom Europeiska unionen deltar uppskattningsvis nästan 100 miljoner människor i frivilligarbete. Frivilligarbetet har också ett ekonomiskt mervärde; det genererar upp till fem procent av EU:s nationalinkomst. Under de gångna årtiondena har frivilligarbete varit en livsstil bland finländarna. Grannhjälpen har varit en självklarhet i det finländska samhället sedan decennier tillbaka. Föreningsarbetet är en av de sammanbindande krafterna i vårt samhälle. I Finland har föreningsarbetet exceptionellt stor betydelse med tanke på individen. Föreningarnas roll har förändrats under det senaste årtiondet. Förändringen hänför sig till regleringen av EU:s inre marknad, och behovet av att övervaka medlemmarnas rättigheter har ökat. I utvecklingen av servicemarknaden har föreningarna ingen särställning i förhållande till företagen. Föreningarna är också införstådda med detta. I ivern att utveckla servicemarknaden får man inte glömma föreningarnas grundläggande funktioner som bygger på frivilligverksamhet och att sammanföra människor som arbetar för gemensamma mål. Det skulle löna sig för de finländska beslutsfattarna att delta i frivilligorganisationernas arbete, vilket ger direkt information om hur det finländska samhället fungerar på individnivå. I Helsingin Sanomats månadsbilaga 3/2012 skriver utskottsrådet Pentti Arajärvi omfattande om sina tolv år som presidentens make. I avsnittet som berör frivilligverksamhet konstaterar han att frivilligarbete och föreningsverksamhet är det finländska samhällets salt och socker. Genom frivilligarbete och föreningsverksamhet kan vi upprätthålla en mängd verksamhet som annars troligen skulle bli ogjort. Detta arbete håller samhället levande och humant, en plats där man tar hand om sin nästa och det är på många sätt värdefullt. Jag hoppas att alla som läser Sydvästra Finlands Cancerförenings medlemstidning Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat kan dela utskottsrådet Pentti Arajärvis uppfattning om det finländska frivilligarbetet.

säästöpankki auttaa aina. Meillä toimihenkilöt ovat helposti tavoitettavissa ja asiat hoituvat mutkattomasti, ilman turhia kommervenkkejä. Kaupan päälle saat vakavaraisen pankin turvan säästöillesi. Tervetuloa tyytyväisten asiakkaiden pankkiin!

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Seiskarinkatu 35 20900 Turku puhelin (02) 2657 666 telefax (02) 2657 668 Sähköposti: kari.ojala@lssy.fi Päätoimittaja: Kari Ojala

Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Sydvästra-Finlands Cancerförening r.f. Painos: 275.000 Painopaikka: Turun Sanomat Seuraava lehti ilmestyy elokuussa 2012

www.säästöpankki.fi/liedonsp Kaarina | Lieto | Loimaa | Naantali | Paimio | Raisio | Turku


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2012 - 3

Television lapsisyöpäpotilas herättää myötätuntoa – ja pelkoa Toimittaja Mirja Pyykön Osasto 10 –raportin ensiesityksestä tuli kuluneeksi 30 vuotta tammikuun lopussa. Ohjelma kertoi HYKSin pienistä leukemiapotilaista ja heidän hoidostaan – tai pikemminkin hoidon ja tilojen puutteellisuuksista vuonna 1982. Raportti sai aikaan valtaisan huomion, elettiinhän tuolloin vielä kahden tv-kanavan aikaa. Mikä oli tv:ssä eilen, oli työpaikkojen kahvipöytäkeskusteluissa tänään. Mikä sai toimittaja Pyykön valitsemaan aiheekseen lapsisyöpäpotilaat? —Itse asiassa ohjelman aihe hautui mielessäni kuukausia. Olin saanut syöpää sairastavien lasten äideiltä kirjeen, jossa he pyysivät, että tarttuisin lasten tilanteeseen, toimittaja Pyykkö muistelee. —Lasten syövänhoitoon erikoistuneen lääkärin vakanssia ei ollut. Martti Siimes, joka USA:ssa oli erikoistunut leukemian hoitoon, toimi tuolloin laboratorion ylilääkärinä ja hoiti lapsia siinä ohessa, ilman vakanssia. Pyykkö mietti kauan, miten aihetta voisi käsitellä. Hän piti palaverin Lastenklinikan ylilääkärin, Niilo Hallmanin kanssa. Hallman toivoi aiheesta ohjelmaa. Martti Siimes lupasi olla mukana niin, että Siimeksen ja lapsisyöpäpotilaiden tapaamiset loivat ohjelman rungon sekä tavan käsitellä vaikeaa asiaa. Ohjelmassa seurataan osaston arkea. Eräs kohta kiteyttää 1980-luvun alun asenteen lasten hoitoon: pieneltä potilaalta otetaan kivuliasta luuydinnäytettä ilman anestesiaa. Lapsi huutaa hengenhädässä, kun joukko hoitajia pitää häntä aloillaan. Ohjelmassa on koskettavia lasten vanhempien haastatteluja. —Olen kiitollinen vanhemmille, jotka raskaasta tilanteestaan huolimatta halusivat auttaa haastatteluidensa avulla asiaa. Monet sanoivat, että tuskin apu ehtii parhaassa tapauksessakaan heidän lapsilleen, mutta uusille potilaille ehkä. —Vanhemmat antoivat ohjelmalle kaikkensa, tuskansa, pelkonsa, toivonsa, vaikka turhatkin. Tuohon aikaan televisiossa ei ollut ohjelmia, joissa ihmiset puhuisivat aroista tunteistaan, elämästään. Varmasti senkin vuoksi vanhempien hätä kosketti ihmisiä syvästi. —Samoin kuin se epäoikeudenmukaisuus, jonka he kokivat lasten syövän, etenkin leukemian hoidossa olevan. Tilastollisestihan Suomessa toipui leukemiasta puolet vähemmän lapsia kuin eurooppalaisissa muissa maissa jo silloin parani.

Ohjelma muutti maailmaa Ohjelman jälkeen asiat alkoivat rullata melkoista vauhtia. Pikaisesti pantiin pystyyn kansalaiskeräys, joka tuotti yli neljä miljoonaa markkaa, joka ostovoimaltaan vastaa noin 1,5 miljoonaa nykyeuroa. Sisäministeri Johannes Koikkalaisen ripeän toiminnan ansiosta keräyslupa tuli muutamassa päivässä. Rouva Tellervo Koivisto teki ensimmäisen virallisen

Toimittaja Tanja Huutonen ja kuvaaja Roman Rokicki haastattelemassa Verna ja Ville Remestä Syksyn Sävel –ohjelmaa varten Meri-Karinassa viime lokakuussa. Verna edusti ohjelmassa lapsisyöpäpotilaita. Syksyn Sävel keräsi varoja syöpäjärjestöille. vierailunsa presidentin puolisona osasto 10:lle. Hän sai vauhtia osaston rakennushankkeeseen. Sitten lastenklinikan ylilääkäri vaihtui. Uusi ylilääkäri, tohtori Perheentupa katsoi ohjelman loukanneen HYKSin mainetta siinä määrin, että Pyykkö sai ikuisen porttikiellon HYKSiin ja varsinkin lastenklinikan puolelle. —Porttikielto kumottiin kymmenen vuoden kuluttua, kun Perheentupa kuuli puheeni osasto 10 vanhempainyhdistyksen 10-vuotisjuhlassa. —Itse asiassa porttikielto ei enää kaiken jälkeen silloin tuntunut miltään. Koko ohjelman jälkeinen aika oli elämän suurta korkeakoulua. Loukkaantunut HYKSin johto perättömine väitteineen julkisuudessa, virheelliset lehtiuutiset laittoman keräyksen käynnistämisestä mahdollisine vankilatuomioineen, suomalaisten hätä ja auttamishalu - kaikki oli aivan käsittämätöntä, hyvä ja paha. Ohjelma paljasti paljon, mutta yksi asia on tullut julkisuuteen vasta viime vuosina. —HYKSin silloinen hallintoneuvoston puheenjohtaja, kaupunginjohtaja Pusa kutsui minut seurantahaastattelun jälkeen yksin ”ilman mikrofooneja” luokseen. Pusa sanoi perimmäisen syyn tilanteeseen olevan se, ettei syöpää sairastavista lapsista kuitenkaan koskaan tulisi veronmaksajia. ”Kaikki tämä on, toimittaja Pyykkö, täysin hukkaan heitettyä touhua”. Pusa kävi vielä etukäteen Pasilassa tarkistamassa, ettei hänen mielipidettään mainittu ohjelmassa. Pusa kuoli paria viikkoa myöhemmin.

Ohjelman lapsista kaksi selvisi sairaudestaan.

Pienet potilaat ovat yhä herkkä aihe MTV3:n Syksyn Sävel –ohjelma keräsi varoja syöpäjärjestöille viime syksynä. Ohjelman lomassa esitettiin syöpäpotilaiden haastatteluja. Yksi ohjelmassa esiintyneistä oli pöytyäläinen melkein kolmevuotias Verna Remes. Haastattelun toimitti Tanja Huutonen. —Tavoittelen aina ihmisläheistä juttua, jossa kerrotaan asioista niiden oikeilla nimillä, byrokratiaa ja valkotakkisia asiantuntijoita vältellen ja tavallisia ihmistarinoita korostaen, Huutonen kertoo. Ohjelmaan haluttiin kiinnostavia ihmisiä eri aloilta ja eri sairauksista. Mukana oli niin julkisuuden henkilöitä kuin tavallisiakin ihmisiä. Haastatteluilla haluttiin kertoa selviytymistarina, joka antaisi ihmisille toivoa. Yksi tavoite oli myös saada ihmiset avoimesti kertomaan syöpäsairauksista, jotka eivät saisi olla vaiettu asia. Pienen lapsisyöpäpotilaan kohdalla ei tehty poikkeusta. —Halusin kuvata Vernaa vanhempien luvalla aivan samalla tavalla kuin aikuisiakin. Sympaattista arjen tekemistä, sitä mitä lapsi oikeastikin tekee, siis leikkii ja touhuaa. Ehkä toivoin, että lapsipotilas on aktiivinen ja sillä tavalla kunnossa, että ei vain letkuissa makaa sängyssä. Siis elää sillä tavalla ihan normaaliakin elämää. Huutosella ei ollut mitään valmista mallia, miten lapsisyöpäpotilaan elämästä voisi kertoa televisiossa.

—En ymmärrä miksi syöpälasta ei voisi kuvata televisiossa siinä kuin muitakin lapsia. En voi oikeasti sietää ajatusta, että sairaat lapset pitäisi piilottaa kaiken kansan silmistä. Televisiossa on paljon muuta mitä voisi näyttää vähemmän, väkivaltaa ja tappamista. Minua ei kalju lapsi pelota, enkä pelkää oman lapseni sairastumista, jos näen tai näytän syöpälasta televisiossa. Aion tehdä niin jatkossakin. —Halusin kertoa Vernan tarinan. En kaunistella, enkä peitellä sitä. Kun ensi kerran kuulin Vernan kohtalosta, vedet nousivat silmiini. Elämä on joskus niin kohtuutonta. Mutta kun näin Vernan, ei itkettänyt enää yhtään. Lapset ovat niin aitoja ja sopeutuvaisia. Turun juttukeikan jälkeen tiesin, että tästä tulee hyvä. Syksyn Sävelellä oli noin 700 000 katsojaa. Varoja ohjelma keräsi noin 225 000 euroa.

Saako lapsia näyttää televisiossa? Ohjelman jälkeen Aamulehden toimittaja Elina Laurila kirjoitti kolumnin television hyväntekeväisyysohjelmista, joilla kerätään varoja syöpäpotilaille. Näin Laurila kolumnissaan: ”Kun kerätään rahaa syöpäpotilaille, ohjelmassa esitetään taatusti ainakin yksi syöpää sairastavasta lapsesta ja tämän vanhemmista kertova pätkä. Sen jälkeen, kun minusta tuli äiti, olen joutunut vaihtamaan kanavaa aina, kun muuten iloisissa tunnelmissa etenevä show alkaa kertoa sairaiden lasten tarinaa. En kestä haastateltujen vanhempien silmissä kiilteleviä kyyneliä. En edes silloin, kun

Toimittaja Mirja Pyykkö teki kuuluisan Osasto 10 –raportin 30 vuotta sitten. TV-ohjelma toi julkisuuteen lapsisyöpäpotilaiden huonot hoito-olosuhteet Suomessa vuonna 1982.

tarinalla on onnellinen loppu. Toki elävät esimerkit tekevät varmasti hyvää varainkeruuta ajatellen. Vanhemmat tuskin tällaista lietsomista kaipaavat, sillä pelon aiheita on muutenkin aivan tarpeeksi.” Koska kolumni julkaistiin Aamulehden lisäksi Satakunnan Kansassa ja Turun Sanomissa, se herätti runsaasti keskustelua lapsisyöpäpotilaiden julkisuuskuvasta ja siitä, saako sairaita lapsia näyttää televisiossa. Toiset keskustelijat olivat Laurilan kanssa samaa mieltä. Vanhemmat eivät halua nähdä sairaita lapsia, koska he pelkäävät omien lastensa sairastuvan. Toisten mielestä on hyvä, että asioista kerrotaan, sillä se

saa muistamaan, miten paljon avuntarvitsijoita maailmassa on. Eräs pieni lapsisyöpäpotilas totesi Syksyn Sävelen nähtyään, että hän ei tiennytkään, että on olemassa muitakin kaljupäisiä lapsipotilaita. Hän ei ollutkaan ainoa. Huutonen kertoo pöyristyneensä luettuaan kolumnin. —En voi ymmärtää ihmistä, joka ajattelee syöpälapsen näyttämisen lietsovan pelkoa. Kaapissako sairaita lapsia pitäisi pitää? Kyllä televisiossa on paljon paljon pelottavampia asioita kuin sairas lapsi. Teksti ja kuva: Pekka Remes Mirja Pyykön kuva: Joska Pyykkö


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

4 - 2012 - N:o 1

Kiitollisena elämästä Taiteilija Hilkka Honkasalolle luonto on tärkeä luovuuden lähde. Öljyväritöiden aiheina ovat usein puutarha- ja metsämaisemat. Luonto tulee lähelle erityisesti mökillä Nauvossa, jossa taiteilija maalaa osan vuodesta ja jossa hän tekee puolisonsa avustuksella puutarhatöitä. Elämän rikkaus ovat myös lapset ja lastenlapset. Vuonna 2000 taiteilija Hilkka Honkasalo sairastui aivokasvaimeen. Sairastuminen oli järkytys toimeliaalle kauppiaalle, joka matkusteli paljon, myös työtehtäviin liittyen. Työ vaatesuunnittelijana ja vaatekauppiaana Xantippa - vaateliikkeessä oli täyttänyt päivät. Aivokasvaimen leikkaus johti oikean käden ja jalan halvaantumiseen sekä afasiaan, joka vaikeuttaa puheen tuottoa. Sairastumisen myötä myös työtehtävät piti

jättää ja aktiiviseen elämään tottuneena olo tuntui ajoittain yksinäiseltä. Vuonna 2001 syntyi innostus kokeilla kansalaisopistossa vesiväritöitä. Opettaja Eija Ruoho innosti maalaamiseen ja kannusti jatkamaan. Maalaaminen sujuu vasemmalla kädellä ja nykyisin taiteilija keskittyy eniten öljyvärimaalaukseen, jonka kokee omaksi taidemuodokseen. Taiteella, käsillä tekemisellä ja värien käytöllä on parantavaa vaikutusta ja ne ovat auttaneet selviytymään ja käsittelemään omaa sairautta. Taide ja värien käyttö tuovat elämään konkreettisen tekemisen lisäksi monenlaisia tunteita, romanttisuuden kokemusta, haaveita sekä selviytymisen ja aikaan saamisen tunnetta. Taiteilijan voimavarana ovat ” Taito nauttia elämästä sekä ennen kaikkea Kiitollisuus elämästä.”

Taiteilija Hilkka Honkasaloa inspiroivat mm. Monetin taiteen kaltainen pehmeys töissä sekä Vincent van Goghin teosten liike ja ” hulluus”: Kun rumuus esitetään kaunistelematta, siitä tulee kaunista. Myös muut taiteilijat, jotka käyttävät töissään värejä ja mielikuvitusta, ovat toimineet innoittajina työskentelyyn. Alkuvuodesta 2012 taiteilija tutustui Pariisin matkallaan Monetin teoksiin ja sai niistä uusia ajatuksia työskentelyyn. Keväällä, huhtikuussa, on edessä odotettu puutarhamatka Hollantiin; kukkaset ja niiden värit ovatkin varmasti tulevaisuudessa osana taiteilijan teoksia. Taiteilija Hilkka Honkasalon öljyvärimaalausten näyttely Meri-Karinassa 3.3 – 31.3.2012. Teksti ja kuva: Minna Vaininen

Taiteilija Hilkka Honkasalon innoittajina ovat toimineet myös muut taiteilijat, jotka käyttävät töissään värejä ja mielikuvitusta.

Siru Virpi vuoden 2011 vapaaehtoinen –Osallistuminen on minulle tärkeää ja olen aina ollut innostunut lähtemään mukaan käytännön toimintaan, jonka avulla voin auttaa ja tukea toisia, sanoo Siru Virpi. Syöpäyhdistyksen toiminta on tuttua Sirulle jo parinkymmenen vuoden ajalta. Oma sairastuminen rintasyöpään toi mukanaan monenlaisia ajatuksia ja pelkoja. Sairastuessa monet arjen asiat ja suunnitelmat menivät uusiksi. Työn kautta, sairaanhoitajana toimiessa, syöpäsairaudet olivat tulleet jo aiemmin tutuksi. Sairaalassa, jossa Siru työskenteli, toimi esimerkiksi hoitajien muodostama syöpätyöryhmä, jossa kehitettiin potilaille annettavaa tietoa selkeään ja helposti ymmärrettävään muotoon. –Tiedon jakaminen oikeaan aikaan ja oikealla tavalla onkin oleellista sairastuneen ja hänen läheisensä selviytymisen kokemusten kannalta, Siru toteaa. Oma sairauden kokemus

mahdollistaa vertaistuen tarjoamisen toisille rintasyöpään sairastuneille. Myös läheisten tukemisen Siru kokee on tärkeäksi. Siru on pitkään pyörittänyt Syöpäyhdistyksen palvelutoimistoa Salossa, jonne asiakkaat tulevat kerran viikossa kysymään monenlaisia käytännön neuvoja sekä hakemaan tietoa ja tukea sairauden kanssa selviämiseen. Yhdessä haetaan ratkaisuja ja helpotusta kulloiseenkin tilanteeseen. Salossa järjestetään lisäksi monipuolista ryhmätoimintaa, sekä aiheeseen liittyviä luentoiltoja. Vertaistuki, uudet harrastukset ja yhteinen toiminta voivat tarjota uusia näkökulmia ja selviytymisen keinoja sairastuneelle. Tärkeää sairastuneen ja hänen läheisensä kohtaamisessa on ajan antaminen: Läsnäolo ja kuunteleminen. Aina ei tarvita edes sanoja. Syöpään sairastuminen on usein järkytys ja yksin voi olla vaikeaa selvittää avun saannin mahdollisuuksia. Siru on toi-

minut vuosien varrella useissa eri yhdistyksissä ja erilaisissa vapaaehtoistehtävissä. Verkostoja on muodostunut moneen suuntaan ja näin myös tietoa siitä, mistä sairastunut voi saada apua ja miten apua haetaan. –Osallistuminen Syöpäyhdistyksen toimintaan antaa paljon. Voin tarjota omaan tietoon ja kokemukseen perustuvaa osaamista ja auttaa näin toisia. Yhdistystoiminnan myötä olen löytänyt aina tekemistä, seuraa ja juttukavereita, eikä yksinäisyys pääse vaivaamaan, toteaa Siru. SYTY eli Salon seudun potilas- ja vammaisyhdistysten yhteistyöyhdistys valitsi Siru Virpin vuoden 2011 vapaaehtoiseksi. Perusteluina ovat pitkäaikainen vapaaehtoistyössä toimiminen ja monipuolinen ja innostunut toiminnan kehittäminen. Teksti ja kuva: Minna Vaininen

Yhdistystoiminta mahdollistaa yhdessä toimimisen ja yhteisten asioiden jakamisen, vuoden vapaaehtoiseksi valittu Siru Virpi kannustaa. Salon Seudun potilas- ja vammaisyhdistys valitsi Siru Virpin vuoden 2011 vapaaehtoiseksi.

Turun Seudun Osuuspankki tukee syöväntorjuntatyötä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksellä on useita yhteistyökumppaneita, jotka eri tavoin tukevat yhdistyksen toteuttamaa syöväntorjuntatyötä. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Turun Seudun Osuuspankin yhteistyö on jatkunut jo yli kymmenen vuotta. Turun Seudun Osuuspankki on yksi yhdistyksen pääyhteistyökumppaneita, jonka nimi näkyy yhdistyksen hyväntekeväisyystapahtumiin ja varainhankintaan liittyvässä toiminnassa. Pääyhteistyökumppanit näkyvät myös yhdistyksen harjoittamassa, yhdistyksen palveluja tarjoavassa yhteiskunnallisessa mainonnassa. Pankinjohtaja Irma Hyvärinen Turun Seudun Osuuspankista pitää tärkeänä asiana yritysmaailman ja vapaaehtoisten järjestöjen välistä yhteistyötä. Vapaaehtoiset järjestöt tekevät omalla toimintasektorillaan arvokasta työtä, joka koituu koko yhteiskunnan ja sen jäsenten hyväksi. Kuva: Aleksi Olkkonen

Pankinjohtaja Irma Hyvärinen luovutti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojalalle vuotta 2012 koskevan yhteistyösopimuksen. Kiittäessään pankinjohtaja Irma Hyväristä Turun Seudun Osuuspankin ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen yhteistyösopimuksen allekirjoittamisesta, Ojala totesi menestyvien yritysten ja yhteisöjen tukevan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaa sen taistelussa syöpää vastaan.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

On aika kiittää Kuningasbasso Matti Salmisen ja hänen tukemiensa kolmen suomalaisen eturiviin nousseen naissopraanon konsertti ”Matti Salminen ja suomalainen joulu” 16.12.2011 osoittautui ehkä liiankin suureksi menestykseksi. Turun Tuomiokirkon kiviset seinät olivat ahtaalla kun vahtimestarien laskelmien mukaan yli 1200 kuulijaa saapui tähän ainutlaatuiseen konserttiin. Järjestäjillekin tämä oli vähintään yllätys, koska jo aikaisin syksyllä loppuun myytyjä lippuja oli painettu vain 1050, joka onTuomiokirkkomme virallinen paikkaluku. Nyt ystävälliset ja avuliaat kirkon vahtimestarit kantoivat kaikki liikenevät istuimet myös kirkon kappeleista ja osa kuulijoista joutui suurien videonäkyvyyttä lisäävien näyttötaulujen taakse. Näyttö-

tauluista olikin paljon apua, koska kirkon sivulaivoista näkyvyys esiintyjiin jää muuten rajoitetuksi. Poikkeuksellisen korkeatasoisen ja ainutlaatuisen konsertin esiintyjät basso Matti Salminen ja sopraanot Mia Heikkinen, Hedwig Paulig ja Miina-Liisa Värelä esiintyivät tilaisuudessa täysin palkkiotta. Tästä kuuluu kiitos Matti Salmisen vahvalle persoonalle ja myötävaikutukselle. Naissolisteista Miina-Liisa Värelä sai erityistunnustusta voittaessaan kesällä Savonlinnassa pidetyn Mustakallio-laulukilpailun ja puolestaan Hedwig Paulig voitti syksyllä Järvenpäässä pidetyn Sibelius-laulukilpailun. Suotta ei emeritusarkkipiispaJukka Paarma verrannut heitä enkelikuoroon. Yhtenä puoli-

N:o 1 - 2012 - 5

toistatuntisen konsertinhuippuhetkistä oli näiden kolmen sopraanon yhdessä esittämä ranskalainen kansanlaulu Heinillä härkien kaukalon. Palaute näiden ”uusien” laulajahuippujen yksittäisistä esityksistä on ollut poikkeuksellisen kiittävää. Saimme kaikki hienon tilaisuuden tutustua oman bassomaestromme valitsemiin tulevaisuuden huippulaulajiin, joita hän nimenomaan halusi esitellä turkulaisyleisölle. Matti Salmisen oma mykistävä ääni ei enempiä kommentteja kaipaa. Laulajien säestyksestä sekä konsertin korkeatasoisesta musiikista vastasi turkulainen Akademiska Orkestern kapellimestari Sauli Huhtalan johdolla ja lähes 60 soittajan vahvuisena. Ludvig van Beethovenin syntymäpäivänä pi-

detty konsertti aloitettiinkin tuon säveltäjämestarin Coriolan-alkusoitolla. Saimme myös kuulla Katriina Lehtisen huikean huilusoolon orkesterin säestyksellä. Maineikas orkesteri hoiti säestystehtävänsä hienosti ja sai myös pääsolistiltamme Matti Salmiselta lämpimät kiitokset. Lukuisista harjoituksista huolimatta orkesterin ainoana palkkiona oli oman esiintymisen ja huipputason laulajien säestämisen ilo sekä saada toivomuksensa mukaan kuulla Tuomikirkon holveissa Matti Salmisen basson voimalla kajahtanut Mozartin Taikahuilun aaria ”In disen heil`gen Hallen” Suuren orkesterin ja huipputason laulajien esiintyessä myös musiikin ja laulujen sovituksilla on merkittävä osuus.

Näistä laadukkaista sovituksista saamme kiittää muun muassa kapellimestariamme Sauli Huhtalaa ja maestro Riku Niemeä. Sovitusten hankinnassa saimme apua edellä mainittujen lisäksi muun muassa Helsingin kaupunginorkesterin intendentiltä Elina Siltaselta. Konsertin järjestäjinä olivat Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y., Pyhän Henrikin ekumeenisen kappelin kannatusyhdistys r.y. jaTurun Tuomiokirkkoseurakunta. Saatu tuotto jaetaan puoliksi kahden ensiksi mainitun järjestäjäorganisaation kanssa. Turun Tuomiokirkkoseurakunta antoi myös kirkon ja sen henkilökunnan huomattavan panoksen kustannuksitta yhdistystemme käyttöön. Järjestelyissä oli kanttori Jukka Pietilän aktiivinen panos oleel-

lisen tärkeää. Konsertti-iltana järjestelyissä oli mukana myös kymmenkunta vapaaehtoista sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen että ekumeenisen kappelin piiristä. Myös heille kuuluu lämmin kiitos alkuun ruuhkaisen ja hämmentävänkin väenpaljouden ohjaamisessa. Syytä on kiittää myös TS-yhtymää ohjelmalehtisen painatuksesta. Näiden panosten takia konsertin nettotuotto noin 25.000 euroa on oleellinen lisä yhdistystemme toiminnan tukemiseen, ja muun muassa ekumeenisen kappelin rakennusaikaisten velkojen lyhennykseen. On syytä vielä kerran kiittää taiteilijoiden ja vapaaehtoisten järjestäjien valtavasta panoksesta. Teksti: Jouko Suonpää

Maailman tutkituinta maitohappobakteeria Lactobacillus rhamnosus GG:tä, D- ja C-vitamiineja ja aitoja marjoja ja hedelmiä. Nyt monin verroin vastustuskykyä vahvistavia tekijöitä samassa mehussa. Lasillisesta mehua saat tarvittavan päivittäisen annoksen maitohappobakteereita ja 75% päivän suositellusta D- ja C-vitamiinin tarpeesta. Marli Protect mehut löydät kaupan kylmähyllystä.

www.marli.fi/protect


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

6 - 2012 - N:o 1

Syöväntorjuntatyö tarvitsee tulevaisuudessa yhä enemmän tukea Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Moikoisten Syöväntutkimussäätiön perinteistä Lounaissuomalaista Syöväntorjuntapäivää vietettiin 14.12.2011 Meri-Karinan toimintaja palvelukeskuksessa Turussa jo 34.kerran. Tilaisuus oli samalla Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen 60-vuotisjuhla. Tilaisuuden tervehdyspuheen piti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen puheenjohtaja, kauppaneuvos Risto Korpela. Puheessaan kauppaneuvos Risto Korpela totesi syöpäpotilaiden tarvitsevan sairastuttuaan monenlaista tukea arjessa selviytymiseen, myös syöpäsairauden voittamisen jälkeen. Syövänhoidon tilanne on kuitenkin muuttumassa nopeasti, sillä väestön vanhetessa sairaudet lisääntyvät. Syöpä on edelleen vakava sairaus vaikka sairauden paranemisennusteet ovat kehittyneet. Syöpään sairastuu vuonna 2020 maassamme yli 3300 ihmistä, eli 25% enemmän kuin tänä vuonna ja hoidon kustannukset kasvavat nykyisestä 0,7 miljardista eurosta 1,5 miljardiin euroon vuositasolla vuoteen 2020 mennessä. Korpelan mukaan tämä vaikuttaa siten, että syöpähoitoon tarvitaan jatkossa yhä enemmän henkilökuntaa. Erityisen suuri tarve on syöpälääkäreillä, patologeilla, syöpää hoitavilla sairaanhoitajilla ja yleislääkäreillä. Kuluva vuosi 2011 on EUalueella nimetty vapaaehtoistyön teemavuodeksi. Sosiaalija terveysalan palvelujen keskittyessä suurille tuottajille muita tuottajia, pieniä hoivayrityksiä ja järjestöjen palveluita

on jo vähentynyt ja vähenee edelleen. Palvelujen monimuotoisuus häviää vähitellen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tuomaan tuotantoon tulee vahvoja monopolisoitumisen piirteitä. Nämä kehitystrendit ovat täysin päinvastaisia sille, mitä EU:n hankintadirektiivillä ja kansallisella hankintalainsäädännöllä tavoitellaan, totesi kauppaneuvos Risto Korpela tervehdyspuheensa lopuksi.

Syöväntorjuntatyön tekijöitä palkittiin Tilaisuudessa jaettiin Lounaissuomalaisista Syöpäjärjestöistä seitsemän väitöskirja-apurahaa nuorille syöpätutkijoille, neljä yhden vuoden tutkimusapurahaa sekä kolme matka-apurahaa. LT Minna Koskenvuolle myönnettiin kolmivuotisen apurahan ensimmäisen vuoden osuutena Lounais-Suomen ja Ahvenenmaan Syöpärahastosta 20 000 euroa ja Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahastosta 10 000 euroa eli yhteensä 30 000 euroa. Juhlassa myönnettiin myös muutamia huomionosoituksia pitkäaikaisille syöväntorjuntatyön tekijöille. Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunta myönsi Syöväntorjuntatyön hopeisen ansiomitalin asessori Raimo Huhtasel-

le. Huoltoneuvoja Martti Hakanen, laborantti Seija Ratia ja lääketieteen toimittaja Tuula Vainikainen saivat pronssiset ansiomitalit tunnustukseksi syöväntorjuntatyön edistämisestä. Rehtori Jukka Penttilä palkittiin Lauri Rauramo -mitalilla hänen tekemästään vapaaehtoistyöstä Meri-Karinan palvelu- ja toimintakeskuksessa. Kahden vuosikymmenen ajan vapaaehtoistyötä tehnyt Penttilä on muun muassa järjestänyt palvelukeskuksen asukkaille ja sopeutumisvalmennuskurssien osanottajille musiikkitilaisuuksia. Matti Koivurinta -mitali myönnettiin johtaja Timo Lundstedtille hänen tekemästään asiantuntijatyöstä koskien Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen rakennushankkeita. Myönnetty Matti Koivurinta -mitali oli järjestyksessään kymmenes valmistetusta 20 mitalista. Mitali jaetaan vuosittain tunnustuksena lounaissuomalaisen vapaaehtoisen syöväntorjuntatyön edistämiseksi tehdystä työstä. Rouva Helena Hietanen palkittiin tilaisuudessa yhdistyksen pienoisviirillä hänen antamastaan panoksesta kahtena vuosikymmenenä syöväntorjuntatyön edistämiseksi. Pitkäaikaiselle syöväntorjuntatyöntekijälle kauppatieteiden tohtori Matti Koivurinnalle myönnettiin tilaisuudessa Moikoisten Syöväntutkimussäätiön kunniapuheenjohtajan arvonimi. Myöntämisestä vastasi säätiön hallintoneuvosto.

Asessori Raimo Huhtala vastaanottaa Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunnan myöntämän syöväntorjuntatyön hopeisen ansiomitalin Suomen Syöpäyhdistyksen puheenjohtaja Seppo Pyrhöseltä ja pääsihteeri Sakari Karjalaiselta

Teksti: Joel Kanerva Kuvat: Studio Brahe

Lounaissuomalaiset Syöpärahastot myönsivät yhteensä 99.900 euroa tutkimusapurahoja, väitöskirja-apurahoja ja matka-apurahoja

Huoltoneuvoja Martti Hakaselle Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunta myönsi syöväntorjuntatyön pronssisen ansiomitalin, jonka hänelle luovuttivat puheenjohtaja Seppo Pyrhönen ja pääsihteeri Sakari Karjalainen.

VÄITÖSKIRJA-APURAHAT: FM Gunilla Högnäs 4.000 € Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoitusrahasto EL Katja Kero 4.000 € Lars-Olav Sundmanin muistorahasto FM Laura Lehtinen 4.000 € Vuorineuvos Irja Ketosen muistorahasto TtM Susanna Mört 4.000 € Martti ja Mikael Ruolan rahasto FM Krista Rantanen 4.000 € Elvi ja Emil Heikkilän lahjoitusrahasto TtM Mervi Siekkinen 4.000 € Vuorineuvos Irja Ketosen muistorahasto LL Paula Vainio 4.000€ Aili ja Toivo Kivirinteen muistorahasto TUTKIMUSAPURAHAT: LT Karolina Louvanto 4.000 € Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoitusrahasto 4.000 € Lauri Rauramon muistorahasto 2.000 € Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto LT Maija Valta 10.000 € Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto Tutkija Stefan Veltel 4.000 € Marja ja Jukka Ruolan muistorahasto 6.000 € Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto FT Pia Roos-Mattjus 5.000 € Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto MATKA-APURAHAT: FT Saija Haapa-Paananen 1.200 € Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto FT, dosentti Päivi Koskinen 500 € Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto FT Jani Saunavaara 1.200 € Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto 3-VUOTINEN TUTKIMUSAPURAHA: LT Minna Koskenvuo 20.000 € 10.000 € Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle käytettäväksi terveydenhuollon ammattihenkilöstön matka-apurahoina 4.000 €

Lääketieteen tiedottaja Tuula Vainikainen kiittää saamastaan syöväntorjuntatyön pronssisesta ansiomitalista. Pääsihteeri Sakari Karjalainen todistaa tapahtumaa.

Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan syöpärahasto Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto

TUE MAAKUNNALLISTA SYÖVÄNTUTKIMUSTOIMINTAA LAHJOITUKSELLA MOIKOISTEN SYÖVÄNTUTKIMUSSÄÄTIÖ r.s. Turun Seudun Op 571345-216162

TUE MAAKUNNALLISTA SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ LAHJOITUKSELLA LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS r.y. Turun Seudun Op 571345-212054

Rehtori Jukka Penttilä palkittiin Lauri Rauramo -mitalilla hänen tekemästään vapaaehtoistyöstä Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2012 - 7

Suolistosyöpien ennuste on parantunut Suolistosyöpien määrä on nelinkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana. Samaan aikaan niiden ennuste on parantunut hoitoprosessin eri vaiheiden kehittymisen seurauksena. Suolistosyöpien seulonnasta odotetaan uutta työkalua näiden syöpien löytämiseksi entistä varhaisemmassa vaiheessa, totesi dosentti Raija Ristamäki Osmo Järvi -luennossaan. Suolistosyövät eli paksu- ja peräsuolen syövät ovat naisten toiseksi ja miesten kolmanneksi yleisin syöpätyyppi. Varsinais-Suomessa todetaan vuosittain noin 260 uutta paksu- ja peräsuolisyöpää. Paksusuolisyöpiä on yhtä paljon naisilla ja miehillä. Vain kuusi prosenttia sairastuneista on alle 50-vuotiaita. Sairastuneiden keski-ikä on lähes 70 vuotta. Suolistosyöpien vaaratekijöitä tunnetaan toistaiseksi vielä huonosti, mutta ravintotekijöiden merkityksestä ollaan yhtä mieltä. Eläinrasvojen runsas käyttö suurentaa syöpävaaraa ja kasvikuiduilla oletetaan olevan suojaava vaikutus. Pitkäaikainen suoliston tulehdussairaus altistaa syövälle. Joissakin suvuissa on todettu perinnöllistä alttiutta sairastua suolistosyöpään, toteaa Raija Ristamäki. Suolistosyöpien parantuneen ennusteen taustalla on monia asioita. Syövät löydetään nykyään varhemmin, osin seulontojen vuoksi tai siksi, että oireisiin osataan nyt avohoidossa suhtautua aktiivisemmin. Leikkaushoidot ovat kehittyneet ja patologiset tutkimukset ovat tarkentuneet. Syöpäklinikalla sädehoidot ja liitännäissolunsalpaajahoidot ovat kehittyneet ja ne pystytään kohdentamaan tarkentuneiden tutkimusten pohjalta potilaille, jotka hyötyvät niistä.

Monen erikoisalan ryhmätyötä Suolistosyöpien hoitoon osallistuu monien lääketieteen erikoisalojen lääkäreitä ja hoitajia. Joka toisena tiistaina TYKSissä kokoontuu suolistosyöpien potilastapauskokous eli kolorektaalisyöpämeeting, jossa ovat mukana suolistosyöpiä leikkaavat gastrokirurgit, patologi, radiologi, sytostaattilääkäri ja sädehoitolääkäri. Näissä kokouksissa käsitellään jokaisen uuden paksu- ja peräsyöpäpotilaan tilanne ja suunnitellaan hänelle sopiva hoito. Ennen leikkausta peräsuolipotilas käy kirurgian poliklinikalla, jossa taudin tila arvioidaan, tehdään peräsuolen MRI- eli

magneettitutkimus, vartalon TT- eli tietokonetomografiatutkimus sekä laboratoriokokeita. Tämän jälkeen potilas menee suoraan leikkaukseen tai hänelle annetaan leikkausta edeltävä sädehoito. Leikkauksen jälkeen potilaan tilanne arvioidaan uudelleen lääkärien kokouksessa ja päätetään kasvaimen patologisen tutkimuksen perusteella muiden hoitojen tarve ja seuranta. Paksusuolisyövät leikataan Varsinais-Suomen alueella omassa aluesairaalassa. Jokaisessa aluesairaalassa on gastrokirurgi ja konsultoiva syöpälääkäri. Varsinais-Suomen alueella kaikki peräsuolisyövän leikkaukset on keskitetty Tyksin kirurgiseen sairaalaan. Leikkaustekniikan hyvin hallitseva kirurgi on tärkeä potilaan ennustetta parantava tekijä, joten keskittämiseen on hyvät perusteet. Nykyisin käytössä oleva TME-tekniikka, jossa mesorektum eli peräsuolen lieve poistetaan kokonaan, on vähentänyt paikallisten peräsuolisyöpien uusiutumista.

Sädehoitoa – ennen tai jälkeen leikkauksen Peräsuolisyövässä sädehoito vähentää paikallisia uusiutumia ja edenneissä taudeissa parantaa myös potilaan ennustetta. Nykyisin on siirrytty pitkälti ennen leikkausta annettavaa sädehoitoon. Pinnallinen syöpä voidaan leikata ilman sädehoitoa. Paikallisesti edenneessä syövässä käytetään viiden viikon sädehoitoa yhdessä solunsalpaajan kanssa. Leikkaus tehdään 6-8 viikkoa sädehoidon jälkeen. Nykyisin leikkaushoitoa voidaan antaa sellaisissakin syövissä, joita ei aikaisemmin voitu leikata. Solunsalpaajahoito kirurgisen hoidon jälkeen vähentää suolistosyövissä etäpesäkkeiden muodostumista, paikallisia uusiutumia ja myös paksusuolikuolemia. Liitännäissolunsalpaajahoitoja annetaan imusolmukkeisiin edenneissä ja suolen seinämän lävistäneissä taudeissa, jotka eivät ole levinneet imusolmukkeisiin, mutta joissa on muita ennustetta huonontavia tekijöitä. Potilaan

kalenteri-ikä ei ole este solunsalpaajahoidon aloittamiselle, mutta muiden sairauksien aiheuttama rasitus on punnittava ja arvioitava potilaan hoidosta saama hyöty. Solunsalpaajahoito valitaan leikatun syövän levinneisyyden ja ennustetekijöiden perusteella. Osa lääkkeistä annetaan tablettimuodossa ja ne voidaan ottaa kotona, osa annostellaan suonensisäisesti sairaalan poliklinikalla. Hoitojen kokonaiskesto on yleensä puoli vuotta. Osa suolistosyövistä on paikallisia, osalla potilaista todetaan etäpesäkkeitä jo diagnoosihetkellä, osalla niitä voi kehittyä seurannan aikana. Osa etäpesäkkeitä kehittäneistä suolistosyövistäkin voidaan leikata. Pitkälle edenneissä tapauksissa annetaan syövän etenemistä hidastavaa, oireita vähentävää hoitoa. Potilaan yleistila, ikä, muut sairaudet ja niihin tarvittavat hoidot sekä potilaan omat toiveet otetaan aina huomioon hoitoa suunniteltaessa. Suuri osa paksusuolisyövän uusiutumista todetaan kolmen vuoden sisällä leikkauksesta. Potilas on tällöin seurannassa hänet leikanneella kirurgilla, joka syöpämerkkiaine CEA:n kohoamisen jälkeen passittaa potilaan kuvantamistutkimuksiin. Laatikkoon: Seulontoihin, mars! Suolistosyöpiä seulottiin vuonna 2011 noin puolessa Suomen kunnista. VarsinaisSuomen sairaanhoitopiirin alueella seulontoja tehtiin Kaarinassa, Kemiönsaarella, Loimaalla, Länsi-Turunmaalla, Oripäässä, Ruskolla, Salossa ja Turussa. Seulontoihin osallistuvat kahden vuoden välein kutsuttavat 60-69-vuotiaat kuntalaiset. Seulontatutkimuskokeilu jatkuu vuoteen 2014 saakka, minkä jälkeen arvioidaan jatketaanko seulontoja lakisääteisesti. Turussa seulontoihin osallistui vuonna 2010 miehistä 54 % ja naisista 67,3 % eli yhteensä vain 61,1 % kutsutuista. Se on selvästi alle maan keskitason! Turussa syöpiä löytyi seulonnassa kolmelta ja erilaisia adenoomia eli hyvänlaatuisia rauhaskasvaimia löytyi 21:ltä tutkittavalta. Muualta Varsinais-Suomesta löytyi lisäksi kolme suolistosyöpää. Seulontoihin kannattaa osallistua, sillä syöpä voidaan seulonnoissa löytää varhemmin, eli jo silloin, kun se ei vielä lähetä mitään oireita. Tällöin hoitotulokset ovat parempia kuin kehittyneissä syövissä. Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Studio Brahe

Varsinais-Suomessa todetaan vuosittain noin 260 uutta paksu- ja peräsuolisyöpää

Turkulaiset suolistosyöpäseulontaan, mars! Suolistosyöpiä seulottiin vuonna 2011 noin puolessa Suomen kunnista. VarsinaisSuomen sairaanhoitopiirin alueella seulontoja tehtiin Kaarinassa, Kemiönsaarella, Loimaalla, Länsi-Turunmaalla, Oripäässä, Ruskolla, Salossa ja Turussa. Seulontoihin osallistuvat kahden vuoden välein kutsuttavat 60-69-vuotiaat kuntalaiset. Seulontatutkimuskokeilu jatkuu vuoteen 2014 saakka, minkä jälkeen arvioidaan jatketaanko seu-

lontoja lakisääteisesti. Turussa seulontoihin osallistui vuonna 2010 miehistä 54 % ja naisista 67,3 % eli yhteensä vain 61,1 % kutsutuista. Se on selvästi alle maan keskitason! Turussa syöpiä löytyi seulonnassa kolmelta ja erilaisia adenoomia eli hyvänlaatuisia rauhaskasvaimia löytyi 21:ltä tutkittavalta. Muualta Varsinais-Suomesta löytyi lisäksi kolme suolistosyöpää. Seulontoihin kannattaa osallistua, sillä syöpä voidaan seulon-

noissa löytää varhemmin, eli jo silloin, kun se ei vielä lähetä mitään oireita. Tällöin hoitotulokset ovat parempia kuin kehittyneissä syövissä. Hakeudu tutkimuksiin, kun: - suolentoiminta on muuttunut aikaisemmasta ja esiintyy vaihtelevaa ripulia, ummetusta, - ulostamisvaikeuksia tai suolentukkeutumista - ulosteessa on verta esiintyy vatsan tai lantion alueen kipua

Etu vakuutuksensa keskittävälle:

Autovakuutus vuodeksi puoleen hintaan! Keskitä vakuutuksesi nyt Pohjolaan. Uutena etuasiakkaana saat autovakuutuksen Osuuspankistasi vuodeksi puoleen hintaan. Pankki- ja vakuutusasioiden keskittäminen ei muuten ole lainkaan vaikeaa. Kysy lisää!

Autovakuutusedun saa uusi Pohjolan etuasiakas liikennevakuutuksen yhteydessä. Etuasiakas on sellainen asiakas, jolla on vakuutus kolmesta eri vakuutusryhmästä Pohjolassa. Tarjous on voimassa 31.3.2012 saakka.

140

120

100

80 naiset miehet

60

40

20

0

Lounaissuomalaisen Syöväntorjuntapäivän Osmo Järvi-luennon pitänyt dosentti Raija Ristamäki totesi suolistosyöpien määrän nelinkertaistuneen viimeisen 50 vuoden aikana. Suolistosyövät eli paksu- ja peräsuolen syövät ovat naisten toiseksi ja miesten kolmanneksi yleisin syöpätyyppi.

1963-67

1968-72

1973-77

1978-82

1983-87

1988-92

1993-97

1998-2002

2003-07

2008


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

8 - 2012 - N:o 1

Ilon korjuun iltamat tarjosivat naurun ja toivon jyviä Tasavuosiaan juhlineen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen terveyskasvatus- ja viihdetapahtumakiertue sai yleisön hersyvään nauruun Salossa, Forssassa, Uudessakaupungissa, Loimaalla ja Turussa.

Ulla Suomi (vas.) ja Tuula Myllykylä olivat tyytyväisiä illan antiin. – Mukava ohjelma tempaisi pois arjesta, aivan kuin naurujoogassa olisi ollut, ystävykset iloitsivat.

Vetreällä kuusikymppisellä pyyhkii hyvin. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys aloitti toimintansa vuonna 1951 Suomen Syöpäyhdistyksen Turun osastona. Tällä hetkellä se on yksi maan suurimmista maakunnallisista yhdistyksistä 30 000 jäsenellään. Lounaissuomalaisen syöväntorjunnan merkkipaalu oli Radiumkodin perustaminen keräysvaroilla vuonna 1952. Aluksi vain 160 neliön huoneisto toimi puhtaasti potilasasuntona, neljä vuotta perustamisen jälkeen alkoi poliklinikkatoiminta syövän varhaiseksi toteamiseksi. – Käytännössä valmiuksia oli pääasiassa kohtu- ja rintasyövän toteamiseen. Systemaattiset kohdunkaulasyöpäseulonnat alkoivat Turussa seuraavalla

vuosikymmenellä, ja niiden myötä saatiin syöpätyyppi lähes kokonaan kuriin, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Risto Korpela kertoi Turun konserttitalossa 9.11.2011 järjestetyn tilaisuuden avaussanoissaan. Korpela painotti puheessaan vapaaehtoistyön merkitystä. Hänen mukaansa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Turun Hirvensalossa sijaitseva MeriKarinan toiminta- ja palvelukeskus edustaa sitä, mitä vapaaehtoistoiminnalla voidaan saada parhaimmillaan aikaan. – Meri-Karinasta on muodostunut lounaissuomalaisen vapaaehtoisen syöväntorjuntatyön symboli. Sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseille osallistuu vuosittain noin 2000 syöpäpotilasta läheisineen.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2012 - 9

– Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja sen paikallisosastojen toiminnan tukeminen auttaa selättämään syövän. Yhdistys katsoo luottavaisin mielin tulevaisuuteen, Korpela vakuutti.

Nauru herkässä Ilon korjuun iltamissa kuultiin asiantuntijalääkärien luentoja ja Timo Rautalan orkesterin säestämää musiikkia laulusolistien Heidi Brunilan ja Merja Lehtisen tähdittäminä. Huumoria iltamiin toivat radiomies-pakinoitsija Markku ”Förin äijä” Heikkilä ja pitkän linjan viihdetaiteilija Hessu Hilander, jonka imitointien kautta kiertuetta kunnioitti läsnäolollaan muun muassa Mauno Koivisto, Matti Vanhanen ja Tarja Halonen. – Musta on hienoa, että te olette pitäneet yhteyttä, se on suorastaan sisar- ja veljesrakkautta. Hymyilkää, hymy on naaman pihavalo, siitä näkee, et sielu on kotona, seremoniamestarina toiminut Heikkilä innosti. Kiertue kokosi yhteen suuren joukon syöväntorjuntatyön ystäviä. – Ilta oli vertaansa vailla, en ole varmaan ikinä nauranut niin paljon kuin tänään, vahtolainen Tuula Myllykylä kehui. Myllykylä osallistui Turun konserttitalossa pidettyyn tilaisuuteen yhdessä turkulaisen Ulla Suomen kanssa. – Luento oli hyvin asiallinen, ja esiintyjät loistavia. Meinasin ratketa naurusta, nyt tuli monta vuotta ikää lisää, Suomi hymyili. Ystävättäret olivat liittyneet yhdistyksen jäseniksi vasta äskettäin ja odottivat innolla Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen matkatoimisto Matkarin järjestämää Fiskarsin-reissua. – Olen tyytyväinen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen aktiiviseen toimintaan, kuten kuukausittaisiin jäseniltoihin. Vertaistukitoiminta on hyvin tärkeää, Suomi sanoi.

Förin äijä toi tilaisuuteen Turun kaupungin tervehdyksen.

Merja Lehtinen tulkitsi ikimuistoisia sävelmiä vuosikymmenten varrelta.

Ilon korjuun iltamien vauhdikkaat esitykset koettelivat yleisön nauruhermoja.

CCC 909-09/11

Emeritaprofessori Inkeri Elomaa Ilon korjuun iltamassa:

”Toivoa on olemassa, siihen voi tarttua” Syöpä on erityisesti ikäihmisten tauti. Toivoa on tuonut se, että nykyään jopa kaksi kolmesta syöpäpotilaasta paranee.

Mitä vanhemmaksi tulemme, sitä enemmän meillä on tauteja, myös syöpäsairauksia. – Ainoastaan mahasyövän määrä on laskenut molemmissa sukupuoliryhmissä, ja ainoastaan keuhkosyöpä vähentynyt 1990-luvulta lähtien miesten keskuudessa. Vuonna 2020 meillä on 33 000 uutta syöpätapausta vuodessa, kansainvälisestikin tunnettu syöpätautien erityisasiantuntija Elomaa sanoi. – Syövän puhkeamisen taustalla ovat perimä, sattuma, ympäristö ja elintavat, ja näistä voimme itse vaikuttaa ainoastaan omiin elintapoihimme. Yli kolmasosa syövistä on tupakan tai alkoholin aiheuttamia, Elomaa muistutti. Syytä ei Elomaan mukaan kuitenkaan ole epätoivoon, sillä syövän hoitaminen on hyvällä tolalla: missään muussa kliinisessä alassa edistys ole ollut yhtä voimakasta. – Nykyään kaksi kolmesta syöpäpotilaasta paranee, vielä 1950-luvulla vain yksi viidestä. Meillä on tällä hetkellä 200 000 syövästä sel-

viytynyttä ihmistä keskuudessamme. 1980-luvulla yli 80-vuotiaita parantuneita syöpäpotilaita oli 3000, nyt heitä on 13 000.

Lääkäristä tuli räätäli Hyvät hoitotulokset selittyvät Elomaan mukaan tarkentuneella diagnostiikalla, moniammatillisuuden monipuolisella hyödyntämisellä hoitotyössä sekä lääke- ja sädehoidon edistymisellä. Syövänhoito ei ole enää kärsimystä niin kuin se oli vielä 1970- ja 80-luvuilla. – Hormonien ja sytostaattien rinnalle on tullut uusia, tehokkaampia solusalpaajia ja biologisia täsmähoitoja, joilla on vähemmän sivuvaikutuksia. Leikkauksista on saatu säästävämpiä, sillä ne voidaan hoitaa tähystämällä. Kivunhoito ja infektioiden estäminen on parantunut ja pahoinvointi on voitu poistaa, pitkän työuran sisätautilääkärinä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan syöpätautien klinikalla tehnyt Elomaa kertoi. Elomaan mukaan paras hoito on yksilöllinen, johon liittyy aina terveyden alan ammattilaisten tekemä hoitosuunnitelma. – Potilas toivoo häntä hoitavalta lääkäriltään taitoa ja tietämystä. Lääkärin olisi hyvä osata sanoa potilaalle selkokielellä, mitä syövällä tarkoitetaan ja miten sitä hoidetaan.

”Ilman toivoa ei voi elää” Kun potilas tulee syöpälääkärin luokse, hän odottaa lääkäriltään empatiakykyä. Elomaan mukaan syöpäpotilas putoaa ikään kuin kuiluun kuullessaan sairaudestaan. – Syöpäyksikössä tulisi olla vastassa henkilö, joka ottaa potilasta käsivarresta ja opastaa hänet potilaspolulle. Lääkäriltä odotetaan sydämellistä ja hymyilevää ilmettä sekä valpasta katsetta. Näin on Lounais-Suomessa, jossa arvot ovat kohdallaan. Se on onnittelun paikka, Elomaa iloitsi. Elomaa kehotti kohtaamaan syöpäpotilaan hiljaa: ei tarvitse kuin mennä hänen lähelleen ja istua vieressä, pitää kädestä kiinni. – Meillä on aivan liian harvoin aikaa olla läsnä. On hyvä, jos lääkäri, lähimmäinen ja vertaistukihenkilöt ovat pohtineet perimmäisiä kysymyksiä, silloin ei hämmenny hiljaisuudessa. Toivoa on aina olemassa, ilman sitä ihminen ei voi elää. Ilon korjuun iltamat -tapahtumasarjassa kuultiin emeritaprofessori Elomaan luennon lisäksi lääkintöneuvos Ritva Vastamäen esitelmä otsikolla ”Syövän hoito tänään” ja professori Timo Hakulisen luento ”Eriarvoisuus ja syöpä.” Teksti ja kuvat: Aleksi Rajamäki

Lääkealan rohkea edelläkävijä. Kanssasi tulevaisuuteen täydellä sydämellä.

– Onnittelen Lounais-Suomen Syöpäyhdistystä, yhdistyksenne on saanut uskomattoman paljon aikaan, emeritaprofessori Inkeri Elomaa kiitteli.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

10 - 2012 - N:o 1

Rintasyöpäriskiinsä voi vaikuttaa Rintasyöpä kohtaa vuosien kuluessa joka yhdeksännen suomalaisen naisen. Monia riskitekijöitä tunnetaan ja osaan niistä nainen voi vaikuttaa omilla valinnoillaan ja elintavoillaan. Kohtuulliset elämäntavat ovat tärkeitä, mutta loputon itsensä syyttely ja syyllistyminen huonontavat elämänlaatua eivätkä auta ketään. – Elämä ei saa olla vain huolehtimista ja oletettujen riskien puntarointia. Tyytyväisyys siihen, millaisia naisia kukin meistä olemme, on tärkeämpää kuin epävarman tulevaisuuden pelkääminen. Tiettyjä asioita jokainen nainen voi kuitenkin tehdä terveytensä edistämiseksi ja myös rintasyöpäriskin vähentämiseksi, pohtii dosentti Riikka Huovinen.

Riskipuntarissa painavat Vaihdevuosioireiden hoito estrogeenin ja progestiinin yhdistelmällä on selkeä rintasyö-

vän riskitekijä. Maissa, joissa hormonikorvaushoidon käyttö on vähentynyt, rintasyövän ilmaantuvuus on kääntynyt laskuun. Suomi ei kuulu näihin maihin, vaikka viime aikoina myös Suomessa hormonikorvaushoidoissa on siirrytty lyhyempiin hoitojaksoihin matalammilla hormoniannoksilla. Ionisoiva säteily, esimerkiksi muun syövän takia saatu sädehoito rinnan alueelle lisää myös riskiä sairastua rintasyöpään. Lihavuus ja runsas alkoholinkäyttö soittavat hälytyskelloja. Kohtuullinen alkoholinkäyttö ei vielä nosta rintasyöpäriskiä, mutta jatkuva viinintissuttelu ei ole suotavaa, varsinkaan jos se yhdistyy korkeaan sukurasitukseen. Usean lähisukulaisen (äiti, sisko, tytär) syöpä lisää riskiä ja on hyvä syy pohtia perinnöllisyyden merkitystä perinnöllisyyspoliklinikalla, joita on yliopistosairaaloissa. Perinnöllisyyspoliklinikalle tarvitaan lähete, jonka voi saada esimer-

Tulevaisuudessa tullaan tekemään entistä enemmän työtä naisten yksilöllisten riskitekijöiden tunnistamiseksi. Tavoitteena on yksilöllisen rintasyöpäriskin määrittäminen, toteaa dosentti Riikka Huovinen kiksi terveyskeskuslääkäriltä. Mitä useampia rinta- tai munasarjasyöpiä lähisuvun naisilla on, sen suurempi on rintasyövän riski. Kaksi rintasyöpägeeniä tunnetaan: BRCA1 ja BRCA2 -geenien mutaatioiden tiedetään altistavan rintasyövälle erityisesti nuorella iällä. Näi-

den geenien kantajien riski sairastua rintasyöpään on niin korkea, että syövän puhkeamisen ehkäisynä voidaan käyttää ennakoivaa rinnan poistoa, varsinkin jos toisessa rinnassa on jo todettu syöpä. Mammografiassa todettava ns. tiivis, läpinäkymätön rintarauhaskudos on myös riskitekijä. Muita tunnettuja rintasyövän riskitekijöitä ovat hyvänlaatuiset, mutta runsaasti jakautuvia soluja sisältävät rintakasvaimet, synnytys yli 30-vuotiaana, aikainen (alle 11-vuotiaana) kuukautisten alkamisikä, yli 50 vuoden ikä, ja korkea plasman estrogeenipitoisuus. Synnyttämättömyys lisää riskiä vanhemmalla iällä. Tupakan merkitys rintasyövän riskitekijänä on epäselvä, se on ilman muuta yleinen syöpää aiheuttava tekijä, mutta ei tiedetä vaikuttaako se erityisesti rintasyöpään. Ylipaino ylläpitää elimistössä rasvakudoksen tulehdusta, joka lisää rintasyöpäriskiä. Myös insuliiniresistenssillä eli diabeteksella ja rintasyövällä on todettu yhdistäviä tekijöitä.

Ei näyttöä riskistä Aborttien, ehkäisypillereiden, ympäristötekijöiden, passiivisen tupakoinnin tai korkean kolesterolin hoitoon käytettävien statiinilääkkeiden käytön ei ole tutkimuksissa havaittu nostavan rin-

tasyövän riskiä. Myöskään ruokavalion laadun merkityksestä ei voida sanoa mitään varmaa. Ravinnon määrän vaikutus ylipainon syntymiseen tunnetaan. Stressi, ahdistuneisuus tai masennus eivät myöskään lisää riskiä sairastua rintasyöpään.

Hanki suojaa Mitä sitten tiedetään rintasyövältä suojaavista tekijöistä? Liikunnan merkityksestä on vakuututtu selvästi. Reipasta liikuntaa vähintään neljä tuntia viikossa tai mielellään puoli tuntia päivässä on suositeltavaa, sillä se laskee riskiä sairastua rintasyöpään noin 15 prosenttia verrattuna liikkumattomiin. Rintasyövän kehittymisen kannalta lasten hankkiminen varhain, alle 20-vuotiaana ja vähintään vuoden mittainen imetys ovat eduksi. Normaalipainoisuus ja ylipainon välttäminen ovat hyviä tavoitteita. –Kiinnostava kanadalainen tutkimus selvittää kakkostyypin diabeteksen hoidossa käytettävän metformiinilääkkeen mahdollisuuksia rintasyövän uusiutumisen ehkäisyssä. Näyttää siis todennäköiseltä, että rintasyövän riskiin ja syövän kasvuun voitaisiin vaikuttaa puuttumalla kehon aineenvaihduntaan hillitsemällä rasva- ja sokeriaineenvaihduntaa

ja tehostamalla painonhallintaa, tiivistää dosentti Riikka Huovinen.

Tulevaisuuden suuntia Rintasyövän hoidossa käytettävien lääkkeiden merkitystä syövän ehkäisyssä on myös tutkittu, mutta ehkäisyyn sopivaa lääkettä ei toistaiseksi ole löydetty. Tulevaisuudessa tullaan tekemään entistä enemmän työtä naisten yksilöllisten riskitekijöiden tunnistamiseksi. Tavoitteena on yksilöllisen rintasyöpäriskin määrittäminen, jolloin myös seulonnoissa voitaisiin siirtyä yksilöllisiin käytäntöihin. Kaikkien naisten ei enää tarvitsisikaan osallistua mammografiaseulontoihin yhtä usein, vaan osallistumistiheys voisi vaihdella riskin mukaisesti. Korkean riskin naisilla mammografiaa voitaisiin täydentää myös ultraäänitutkimuksilla, jotka eivät sovellu koko ikäluokkien tutkimiseen. Artikkelin asiantuntijana on toiminut Suomen Rintasyöpäryhmä ry:n sihteeri, dosentti Riikka Huovinen Tyksin syöpätautien klinikasta. Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Syöpäjärjestöjen kuvapankki

Keskitä asiointisi Nordeaan jo tänään. Avainasiakkaanamme saat henkilökohtaisen pankkineuvojan.

Nordea Pankki Suomi Oyj

Rintasyövän riskitekijöistä kertyy tutkimustietoa koko ajan. Syövän pelon ei kuitenkaan pidä antaa ohjata elämäänsä. Tärkeimmiksi riskitekijöiksi ovat vahvistuneet hormonikorvaushoito ja ylipaino. Säännöllisellä liikunnalla ja normaalipainossa pysymisellä voikin pienentää sairastumisriskiään.

Olet lämpimästi tervetullut asiakkaaksemme. Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma–pe 8–20 (1.6.–28.8. ma–pe 8–18) tai käy osoitteessa nordea.fi/tervetuloa.

LUOVUUTTA JA BISNESYMMÄRRYSTÄ SOPIVASSA SUHTEESSA

Teemme sen mahdolliseksi

Mainostoimisto Vire • www.vire.fi nordea.fi

KINNUNEN OY ON PALVELLUT ASIAKKAITAAN JO VIISI VUOTTA TURUN YDINKESKUSTASSA.

TUOKIOSSA UUSI LOOK... Peruukkialan asiantuntijamme tarjoavat sinulle aina henkilökohtaista palvelua viihtyisässä ympäristössä.

Erittäin laaja malli ja värivalikoima on nyt myös sinun käytössäsi

Sinua palvelevat Mari, Katja ja Miia ´Suosittelemme ajanvarausta`

www.peruukki.net

ark. 8. - 17.00 Käyntiosoite: Yliopistonkatu 31 (Sisäpiha) Puh. 010 680 1080 AVOINNA: la. 10. - 15.00 MUUT LIIKKEET: ESPOO

JYVÄSKYLÄ

• LAHTI •

HELSINKI

• OULU • KUOPIO


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2012 - 11

Suomalainen syöpätutkija Yhdysvalloissa LT Maija Valta lähti perheineen Kaliforniaan syventämään osaamistaan syöpätutkijana syksyllä 2011. Tutkijalle työskentely ulkomailla on aina erityisprojekti, jonka rahoituksessa tarvitaan monenlaista tukea. Valta vastaanotti Lounaissuomalaisten Syöpäjärjestöjen apurahan joulukuussa. Näin Maija Valta kertoo päätymisestään maineikkaan Stanfordin yliopiston syöväntutkimuslaboratorioon: ”Tammikuussa 2010 sähköpostiini kilahti kauan odotettu viesti Kaliforniasta: “I will be able to offer you a post doctoral position in my lab, if you still remain interested!” Vastaaja oli syöpätutkimuksen professori Donna Peehl, jolle olin lähettänyt sähköpostilla hakemuksen post doc-paikasta marraskuussa 2009. Post doc -vaiheen tutkijaksi siirrytään väitöstutkimuksen jälkeen, tarkoituksena yliopistossa Kaliforniassa pätevöityä itsenäisen tutkijan uralle. Peehlin laboratorio tutkii eturauhassyövän kasvumekanismeja Stanfordin Yliopistossa Kaliforniassa. Olin väitellyt syöpä- ja luubiologian alalta 2008, ja sen jälkeen kypsytellyt kliinisen lääkärintyön ohessa sisätaudeilla ajatusta post doc -tutkijaksi lähtemisestä. Tutkimusjakso hyvässä ulkomaisessa laboratoriossa toisi kokemusta ja näkemystä tutkijanuralla. Perheelle muutto voisi olla positiivinen kulttuuri- ja kielikylpykokemus. Peehlin viestin saatuani päätimme puolisoni kanssa perheinemme (3- ja 5-vuotiaat lapset) muuttaa Kaliforniaan vuodeksi tai pariksi. Alunperin olin lähettänyt hakemuksia sähköpostilla kolmeen mielestäni erinomaiseen syöpä-/luualan laboratorioon. Mahdollisen tulevan laboratorion valinnassa minua auttoivat väitöskirjan ohjaaja, laitoksen esimies, ja kysyinpä neuvoa vielä väitöskirjan esitarkastajaltakin. Yksi hyvistä saamistani neuvoista oli, että hae hiukan eri hommiin kuin mitä olet ennen tehnyt, niin saat laajemman näkemyksen biolääketieteen kentästä! Uskon että hyvin tehty pohjatyö - hyvä hakemus ja vastaanottavan laboratorion huolellinen valinta - on keskeistä, jos haluaa saada post doc-vaiheen onnistumaan. Hakemuksen tekemisessä on tärkeää erottautua niistä kymmenistä muista hakijoista, joiden viestejä huippuryhmien vetäjät saavat viikoittain. Suomalaisilla väitelleillä etulyöntiaseman tuo usein se, että julkaisuja on enemmän kuin muunmaalaisilla tohtoreilla. Minun tapauksessani laboratoriossa oli aiemmin toiminut toinen suomalainen tutkija, joka oli tehnyt hyvän vaikutuksen ryhmään. Kylmän maamme asukkailla on täällä hyvä maine!

Väsyttävää viisumirallia Mikäli haluaa töihin Yhdysvaltoihin, pitää varautua hyvissä ajoin viisumiralliin. Tähän uppoaa helposti jopa puolikin vuotta. Prosessi vaatii pitkää pinnaa ja perheelliseltä saattaa tuntua oudolta, ettei Helsingin Yhdysvaltain suurlähetystöstä heru haastatteluaikoja samalle päivälle saman perheen jäsenille. Mutta kun on riittävällä varmuudella eli noin sadalla paperilla todennettu että puolisosi on palvellut Suomen armeijassa, ei Afganistanin, ja että au pair on tulossa au pai-

riksi, eikä hankkimaan aviopuolisoa ja green cardia, ovat portit avoinna. Tai näin luulisi. Au pairimme joutui tosin vielä rajallakin seikkailuun, koska täkäläiset viranomaiset eivät tunnistaneet hänen laillista viisumityyppiään! Tämä aiheutti kaikille harmaita hiuksia, mutta lopulta viranomaisten toilailuista huolimatta – suurlähetystö ei tuntenut paikallisten byrokraattien sääntöjä ja toisinpäin - kaikki pääsivät lopulta maahan ja ihan luvankin kanssa. Tosin uskomattoman reipas ja ahkera au pairimme piti välillä lennättää Suomeen.

Erinomaista perehdytystä ja hyvä työilmapiiri

Peehlin laboratoriossa sain tähänastisen urani parhaan ja myös henkilökohtaisimman perehdytyksen projektiin, joka käsittelee primaarin, juuri leikkaussalista haetun eturauhassyövän käyttöä mikrometastaasi- eli etäpesäkemalleissa ja syöpäsolujen vuorovaikutusta luuytimen solujen kanssa. En ollut aiemmin työskennellyt primaarisolujen kanssa, ja niiden kasvattaminen on hyvin haasteellista, mutta olen nyt saanut siihen täällä hyvät valmiudet. Positiivinen kokemus on ollut myös runsas ja pyyteetön tutkijayhteistyö. Stanfordin lääketieteen post doc-vaiheen tutkijat pitävät tiiviisti yhteyttä sähköpostilistalla. Olipa ongelmasi mikä tahansa reagenssin tilapäisestä loppumisesta monimutkaisempaan tiedeongelmaan, saat vastauksen kysymykseesi saman tien, tai voit noutaa haluamasi tutkimusreagenssin naapurilaboratoriosta. Olin etukäteen kuullut, että yhdysvaltalaisissa laboratorioissa on vähän avustavaa henkilökuntaa. Teknikkomme saavat kuitenkin hyvin laboratorion arjen rullaamaan ja tutkijat voivat keskittyä projekteihinsa. Suomesta osaksi poiketen teknikoilla on yleensä yliopistotason koulutus, ja useat heistä jatkavat myöhemmin väitöskirjatyöhön tai lääketieteilijöiksi. Ryhmärakenne eroaa suomalaisesta myös siten, että varsinaisia väitöskirjan tekijöitä on ryhmässä vain 1-2, ja loput tutkijat ovat joko post doc-tutkijoita, vanhempia tutkijoita tai ”residentejä” eli erikoistuvia lääkäreitä Stanfordin sairaalasta, joiden koulutukseen kuuluu pakollisena vuosi tutkimusta. Työilmapiiri on lämmin ja mukava. Kansainvälinen ryhmä, korkea työmotivaatio ja uusille ajatuksille tilaa antava ilmapiiri ovat tekijöitä, joilla saadaan hyviä tuloksia aikaan. Kaikki näyttävät tulevan mielellään töihin. Projektit ja niiden tuotos haravoidaan läpi koko ryhmän voimin 1-2 kk:n välein, ja esitysten jälkeen on tapana, että jokaisen ryhmän jäsenen pitää kommentoida toisten työtä. Kritiikki on välillä ankaraakin. Tieteellistä keskustelua, brainstorming, käydään myös ohjaajan kanssa 1-2 kertaa kuussa kahdenkeskisissä palavereissa. Viikoittain tulee toimittaa ohjaajalle raportti omista tuloksista, mikä auttaa

jäsentämään oman projektin edistymisen/laahaamisen. Instrumenttien ja reagenssirahoituksen runsauden osalta vaikuttaa siltä että perustutkimusta arvostetaan täällä korkealle. Maanjäristyksiin on varauduttava. Stanford sijaitsee San Andreaksen liitoksen päällä, mistä syystä maanjäristykset ovat arkipäivää. Tämä näkyy laboratoriossa mm. siinä, että soluviljelykaapit ja -70 C pakastimet on ruuvattu kettingeillä seinään. Avohyllyjä ei ole, ja kaapit, joiden ovet ovat tavallista jäykemmät, pitää sulkea saman tien käytön jälkeen. Jääkaapin ovet kiinnitetään erillisillä salvoilla ulkopuolelta. Jokaisella laboratorion työpöydällä on oma selviytymispakkauksensa. Niitä ei ole kuitenkaan pölykerroksesta päätellen vuosikausiin tarvittu, eikä toivottavasti vähään aikaan tarvitakaan. Jos ei pelkää maanjäristyksiä, Kalifornian ja San Franciscon alueella riittää näkemistä ja kokemista vaikka vuoden jokaiselle päivälle. Neljän tunnin sisällä voit liikkua Yosemiten kansallispuiston upeista vuorimaisemista Tyynen Valtameren rannalle, vierailla viinitiloilla tai tutustua suurkaupunkiin. Alueella on myös USA:n runsain pyöräilyreitistö, ja Stanfordin yliopisto maksaa jokaiselle pyörällä/kävellen töihin liikkuvalle työntekijälle ylimääräistä palkanlisää. Autoilijat eivät tätä etua tietenkään saa.

Rahoituksen tilkkutäkissä paljon paikkoja Yhä harvempi lääkäri jatkaa Suomessa tutkijanuraansa väitöstutkimuksen jälkeen tai suunnittelee perustutkijan uraa, mikä on uhka suomalaiselle perussyöpätutkimukselle. Syitä ilmiöön on monia. Yksi lienee rahoituksen vähäisyys ja pirstaleisuus. Vuonna 2010 Suomen Akatemia lopetti post doc-tutkijantoimien rahoituksen, minkä jälkeen tätä työtä rahoittavat Suomessa enää yksityiset säätiöt. Lukuisat eri alojen hakijat joutuvat kilpailemaan keskenään niukasta rahoituksesta. Ulkomaille tai varsinkaan yhdysvaltalaiseen suurkaupunkiin muutto ei ole halpaa puuhaa. Muuton lisäksi tutkijan maksettavaksi jäävät usein yksityinen sairausvakuutus, lasten päivähoito ja kallis vuokra. On upeaa, että Lounaissuomalaiset Syöpäjärjestöt on nyt ryhtynyt tukemaan suomalaisten tutkijoiden post doctyöskentelyä, ja kannustaa näin suomalaisia tutkijoita kansainvälisyyteen. Vaikka post doc-kausi ei ole taloudellisesti erityisen kannattavaa, ammatillisesti ja syöpätutkimuksen kannalta se on sitä ehdottomasti. Mahdollisuus toimia tutkijana Stanfordin kaltaisessa huippuyliopistossa tutkijana on ainutlaatuinen. Edelleenkään ei tiedetä, miten hoitaa luustoon levinnyttä syöpää, eikä näitä syöpätyyppejä osata tunnistaa ajoissa. Kun opimme ymmärtämään luun solujen ja syöpäsolujen välisiä vaikutuksia, pääsemme askeleen lähemmäs syövän täsmähoitoa. Uskon että täällä solmitut tutkimuskontaktit osoittautuvat jatkossa hyödyllisiksi taistelussa syöpää vastaan. Monet Stanfordissa kehitetyt menetelmät ovat sellaisia, joita voi ottaa Suomessa myöhemmin käyttöön. Tieto vaihtuu ja täydentyy näin kansainvälisessä tutkijavaihdossa ja koituu myöhemmin suomalaisten syöpäpotilaiden hyväksi.

Syöpätutkija, LT Maija Valta Pheelin laboratoriossa Kaliforniassa eturauhassyöpätutkimuksen parissa. Maija Valta LT Stanford School of Medicine Stanford, CA, USA valtam@stanford.edu Maija Valta: •väitöskirja käsitteli syövän ja luun solujen välisiä vuorovaikutuksia levinneessä syövässä

•tutkii tällä hetkellä luuhun levinneen eturauhassyövän kasvumekanismeja Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa •sai tutkimustyöhönsä Yhdysvalloissa 10 000 euron apura-

han Lounaissuomalaisilta Syöpäjärjestöiltä •erikoistuu sisätautien erikoislääkäriksi TYKS:ssa Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Suvi Vainiomäki


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

12 - 2012 - N:o 1

PÄÄSIÄISEN AIKAAN

HENKEÄSALPAAVAT ALPPI- JA JÄRVIMAISEMAT JA VEHREÄ LUONTO

BELGIAAN JA LUXEMBURGIIN 5. – 8.4.2012 Tällä matkalla majoituspaikkana on kaikkien tuntema Belgian pääkaupunki Bryssel, jossa eivät läheskään kaikki ole vierailleet. Kaupungin virallinen maine ei vastaa todellisuutta ja matkailija yllättyykin kaupungin välittömästä ja rennosta ilmapiiristä sekä sen erinomaisista kahviloista, kauniista arkkitehtuurista ja monipuolisista nähtävyyksistä. Brysseliin tutustumisen lisäksi tehdään retket keskiaikaiseen siltojen kaupunkiin Bruggeen sekä sadunomaiseen Luxemburgin suurherttuakuntaan, joka on Belgian, Ranskan ja Saksan välissä sijaitseva pieni maa. Sen historia liittyy erottamattomasti näiden suurempien rajanaapurien historiaan. Brugge on yksi Belgian kauneimmista kaupungeista ja sitä kutsutaan ”Pohjolan pikku-Venetsiaksi” kanaaliensa ansiosta. Bruggessa ei voi käydä maistamatta maailmalla tunnettua praline –suklaata, joka on tehty pähkinöistä ja sokerisiirapista. Se on ollut paikallisten suosikki tai ”pahe” vuodesta 1912. Luxemburgin päänähtävyyskohteisiin kuuluvat mm. Bockin kasematit, jotka ovat osa maanalaista linnoitusta ja tunneleita, joita Luxemburgissa on yli 20 kilometriä. ja ajoreitti kulkee kumpuilevan ja metsäisen maaston vieritse. Sijaitsee Brysselin historiallisessa keskustassa St. Hubertin Perillä tutustutaan Bockin kasemat -linnoitustunneliin sekä ostosgallerian vieressä, 400 metrin päässä Grand Placesta MATKAOHJELMA Notre Damen katedraaliin. Nähdään myös modernista arkki- ja Rue des Bouchers –kadun ravintoloista. Hotelli on perusTorstai 5.4.2012 Kokoontuminen klo 05.15 Turun tehtuuristaan tunnettu Kirchbergin kaupunginosa, jossa sijait- korjattu, viisi kerrosta, 100 ilmastoitua huonetta. Huoneislentoasemalla. Lähtö klo 06.15 Fly- sevat Euroopan instituutiot, Clairefontaine –aukio suurherttu- sa minibaari, väri-TV, kaapeli- ja satelliittikanavat, radio, PCben lennolla AY 3964 Helsinkiin, jon- atar Charlotten patsaineen sekä suurherttuan palatsi. Kolmen modeemiliittymä, puhelin, kylpy ja/suihku, housuprässi ja ne saavutaan klo 06.50. Helsingistä jat- ruokalajin lounas nautitaan La Lorraine –ravintolassa. Noin hiustenkuivaaja. Baari ja brasserie –ravintola ja kaksi saunaa. ketaan klo 07.35 Finnairin lennolla AY 811 klo 19.00 palataan Brysseliin. Loppuilta vapaata aikaa. Matkan hinta: Brysseliin, jonne tuloaika on 09.15. Lentoasemalta aloitetaan Pääsiäispäivä 8.4.2012 jäsenet 1050 euroa, ei-jäsenet 1075 euroa tutustuminen Brysseliin kiertoajelulla, jonka jälkeen majoitu- Buffetaamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen ajo Brysselin Lisämaksu yhden hengen huoneesta 120 euroa. taan kolmeksi yöksi Brysselin historiallisessa keskustassa si- lentoasemalle, josta Finnairin lento AY812 lähtee Helsinkiin jaitsevaan neljän tähden Scandic Grand Place –hotelliin. Ilta- klo 11.40. Klo 15.15 saavutaan Helsinkiin, josta jatketaan Hintaan sisältyy: päivällä omaa aikaa nauttia kahviloista, ostoksista. Klo 19.00 Turkuun Flyben lennolla AY 3957 klo 16.15. Turun lentoase- 8 lentomatkat Turku-Helsinki-Turku Flyben lennoilla 8 lentomatkat Helsinki-Bryssel-Helsinki Finnairin reittilennoilla kolmen ruokalajin illallinen majoitushotellissa. malle saavutaan klo 16.50. Pitkäperjantai 6.4.2012 Matkalle mukaan voimassaoleva ehjä ulkomaanpassi 8 aamiainen Helsinki-Bryssel lennolla Buffetaamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen lähdetään ko- tai virallinen voimassaoleva EU-henkilökortti, josta il- 8 välipala Bryssel-Helsinki lennolla kopäiväretkelle Bruggeen, johon tutustutaan kävelykierrok- menee myöntämis- ja voimassaolopäivät. Kaikenkatta- 8 linja-autokuljetukset ohjelman mukaan Brysselissä, Bruggessä ja Luxemburgissa sella. Kierroksen aikana nähdään mm. kaunis Grote Markt – va matkavakuutus, johon sisältyy myös matkatavarava8 3 yön majoitus Scandic Grand Place –hotellissa 2 hengen keskusaukio, Belfry –torni, Burg –aukio, kaupungintalo sekä kuutus sekä peruutusturvavakuutus oman, lähiomaisen huoneessa Minnewater ”Rakkauden järvi” –alue ja sen lähistöllä sijaitse- tai matkatoverin vakavan sairastumisen tai kuoleman 8 3 buffetaamiaista, illallinen ja 2 lounasta va Begijnhofin luostarialue. Lounas Maximiliaan van Oosten- varalta, on syytä tehdä viimeistään tässä vaiheessa serijk–ravintolassa. Brysseliin palataan noin klo 18.00. Illalla va- kä huolehtia perusrokotusten voimassaolosta ja tarvit- 8 ohjelmassa mainitut tutustumiskohteet ja niiden sisäänpääsymaksut paata aikaa nauttia kaupungin ilmapiiristä. taessa MPR-rokotuksesta. Valuutaksi euroja. 8 paikallisoppaan palvelut Brysselissä, Bruggessä ja Lauantai 7.4.2012 Scandic Grand Place Hotel**** Luxemburgissa Buffetaamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen lähdetään ko- Rue d´Arenberg 18, Bryssel. puh. +32 2 5481811 8 matkanjohtajan palvelut kopäiväretkelle Luxemburgiin. Luxemburg on metsäinen maa www.scandic-hotels.com/grandplace Matkanjohtaja: Anna van Breemen

VIETÄ VAPPU TULEVIEN KESÄOLYMPIALAISTEN KAUPUNGISSA

LONTOOSSA 28.4. – 1.5.2012

Varmasti ensimmäinen asia, joka kaikille tulee mieleen Lontoosta on Big Ben. Kuitenkin vain harvat tietävät sitä tosiasiaa, että Big Ben ei ole virallisesti itse tornin nimi, vaan nimi kuuluu sen viidestä kellosta suurimmalle. Nimen kello on saanut aikoinaan Sir Benjamin Hallin mukaan, joka rakennutti kellotornin. Lontoo on kaupunki, jonne palataan aina uudelleen ja uudelleen. Lontoon viehätys perustuu sen moni-ilmeisyyteen, jokaisella kaupunginosalla on oma, jäljittelemätön tunnelmansa. Säätä pidetään Lontoossa yhtenä yleisimmistä keskustelunaiheista. Silti sää ei ole niin paha kuin monesti annetaan ymmärtää. Lontoolaiset itse muistuttavat, että useina vuosina Lontoo saa niskaansa vähemmän vettä kuin Pariisi. Piccadilly Circus on maailman kuvatuimman paikan maineessa. Tämä suuri liikenneristeys on tunnettu jättiläismäisistä neonvalomainoksista ja Eros-patsaasta. Tällä matkalla tutustutaan Lontooseen kiertoajelulla, käydään Bath´in kylpyläkaupungissa katsomassa Rooman aikaista kylpylää ja sen kuumaa lähdettä, Stonehengen kiviä sekä Lontoon esikaupunkialueella sijaitsevaa upeaa puutarhaa, Hampton Court Palacea, jonka loistavan kuninkaallisen palatsin tunnetuin asukas lienee ollut Henry VIII. MATKAOHJELMA Lauantai 28.4.2012 Kokoontuminen klo 05.20 Turun lentoasemalla. Lähtö Flyben lennolla AY 3964 klo 06.20 Helsinkiin, jonne saavutaan klo 06.55. Jatko klo 08.00 Finnairin lennolla AY 831 Lontooseen, jonne saavutaan klo 09.10. Lentokentältä lähdetään kiertoajelulle, jonka aikana nähdään Lontoon tunnetuimmat nähtävyydet Trafalgar Square, Westminster Abbey, Big Ben, Buckingham Palace, Tower Bridge ja St. Paul´s Cathedral. Kiertoajelu päättyy Charing Cross –hotelliin, jonne majoitutaan kolmeksi yöksi Deluxe-huoneisiin. Iltapäivällä jää vielä vapaata aikaa ennen illallista, joka nautitaan majoitushotellissa.

Sunnuntai 29.4.2012 Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen lähdetään kirjailija Jane Austenin kylpyläkaupunkiin Bath´iin. Bath´in lähteet ovat kiehtoneet ihmisiä niin kauan kuin Britanniassa on ollut asutusta, mutta vasta roomalaisten valtakaudella ne todella valjastettiin järjestelmälliseen kylpyläkäyttöön. Paikalliset kutsuvat Bath´ia mielellään yhdeksi maailman kauneimmista kaupungeista ja Bath on onkin Lontoon jälkeen Englannin suosituin kulttuurimatkailukohde. Bath´issa tutustutaan Rooman aikaiseen kylpylään, jossa on Englannin ainoa kuuma lähde. Retken aikana käydään katsomassa Stonehengen ryoliittikiviä, jotka ovat peräisin Lounais-Walesista. Stonehenge rakennettiin välillä 3000 ja 1600 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Kivet on voitu tuoda paikalle lautalla Bristolin kanavaa ja Avon-jokea pitkin. Tutkijat keräsivät yhdeksän kuukauden ajan kivinäytteitä selvittääkseen, mistä kuuluisan monumentin rakennuksessa käytetyt valtavat lohkareet ovat peräisin eikä arvoitus ole vieläkään selvinnyt. Bath´issa lounas ja omaa aikaa ennen paluuta Lontooseen, jonne saavutaan noin klo 17.00. Vapunaatto, maanantai 30.4.2012 Aamiainen hotellissa. Päivän aikana voi tutustua Lontooseen omien mieltymysten mukaan. Vappua vastaanotetaan Thamesin risteilyllä ja risteilyn kruunaa illallinen. Vapunpäivä, tiistai 1.5.2012 Aamiainen hotellissa. Aamupäivällä lähdetään tutustumaan esikaupunkialueella sijaitsevaan Hampton Court Palaceen. Mahtava linna, jossa valtionsalit, keittiö, makuuhuoneet jne. ovat yleisön nähtävänä. Upeaa arkkitehtuuria, hienoja tekstiilejä sekä arvokkaita maalauksia. Linnan ympärillä oli alun perin 300 eekkerin hirvieläinpuisto. 1500-luvun alussa ensimmäiset kasvit istutettiin linnan ympärille, jonka jälkeen Henry VIII suunnitteli ja rakennutti koko valtavan puutarhan:

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

etelässä yksityinen, idässä yleinen, pohjoisessa huvipuutarha ja lännessä puutarha kaksintaisteluille ja turnajaisiin. Puutarha on voittanut useita palkintoja ja sen linnan pihalla järjestetään vuosittain festivaalit. Tutustumisen jälkeen lounas ja ajo lentoasemalle, josta Finnairin lento AY 834 lähtee Helsinkiin klo 18.05. Klo 23.00 saavutaan Helsinkiin, josta jatketaan klo 23.40 Flyben lennolla AY 3963 Turkuun. Klo 00.15 (2.5.) saavutaan Turun lentoasemalle. Charing Cross –hotelli**** The Strand, London WC2N 5 HX. puh. +44 8453058312 www.guoman.com Hotelli sijaitsee Lontoon sydämessä, lähellä Trafalgar Squaren aukiota ja Covent Gardenia. Charing Cross´in maanalaisen asema aivan hotellin vieressä. 239 huonetta, joissa ilmastointi, suihku, TV, WiFi, kahvinkeittovälineet ja tallelokero. Matkalle mukaan voimassaoleva ehjä ulkomaan passi tai virallinen voimassaoleva EU -henkilökortti, josta ilmenee myöntämis- ja voimassaolopäivät. Matkavakuutus, johon sisältyy myös matkatavaravakuutus sekä riittävän kattava peruutusturvavakuutus oman, lähiomaisen tai matkatoverin vakavan sairastumisen tai kuoleman varalta, on syytä tehdä heti matkavarauksen tekemisen jälkeen sekä huolehtia perusrokotusten voimassaolosta sekä tarvittaessa MPR-rokotuksesta. Valuutaksi Englannin puntia. Matkan hinta: jäsenet 1325 euroa, ei-jäsenet 1350 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta 360 euroa. Hintaan sisältyy: lentomatkat Flyben lennoilla Turku-Helsinki-Turku lentomatkat Finnairin lennoilla Helsinki-Lontoo-Helsinki välipala lennoilla Helsinki-Lontoo-Helsinki 3 yön majoitus Charing Cross hotellissa 2 hengen Deluxe huoneessa 8 3 aamiaista, 2 lounasta ja 2 illallista 8 retket Bath´iin ja Hampton Court Palaceen 8 sisäänpääsymaksut ja opastukset ohjelman mukaan 8 risteily Thames -joella 8 matkanjohtajan palvelut 8 8 8 8

Matkanjohtaja: Ralf Löfström

SVEITSI 8. – 12.6.2012 Sveitsi on vuorten ympäröimä pieni maa, jonka Alppien lumipeitteiset vuorenhuiput, syvät laaksot, kauniit kukkaniityt ja pienet kylät saavat kokeneenkin maailmankiertäjän hiljaiseksi. Tämä matka vie Sveitsin suurimpaan kaupunkiin Zürichiin, viehättäviin Luzernin, Montreux´in ja Gruyères´in kaupunkeihin. Ajomatkoilla nähdään ennennäkemättömiä ja vaihtelevia maisemia. Matkan aikana maistellaan monia herkkuja sekä tehdään huikea junamatka lumiselle Jungfraujoch´ille. Lähde kanssamme tälle upealle viiden päivän matkalle Sveitsiin! MATKAOHJELMA Perjantai 8.6.2012 Kokoontuminen klo 05.15 Turun lentoasemalla. Flyben lento AY 3964 lähtee Helsinkiin klo 06.15. Klo 06.50 saavutaan Helsinkiin, josta jatketaan Finnairin reittilennolla klo 07.55 Zürichiin. Klo 09.40 saavutaan Zürichiin, johon tutustutaan kaupunkikiertoajelulla. Kierroksen jälkeen nautitaan paikallinen lihafondue -lounas. Omaa aikaakin jää kaupungille. Iltapäivällä matka jatkuu Luzerniin. Täällä majoitutaan neljäksi yöksi kaupungin sydämessä sijaitsevaan Hotel Drei Koenigeen. Illalla kävelykierros kaupungilla. Päivän ajomatka noin 60 kilometriä. Lauantai 9.6.2012 Buffetaamiainen majoitushotellissa. Tänään kokopäiväretkellä suunnataan kohti Sveitsin viinialuetta ja Lac-Léman –järven äärellä sijaitsevaa Montreux´in kaupunkia. Täällä vieraillaan viinitilalla ja maistellaan viinejä pienen suolapalan kera sekä kävelykierroksella tutustutaan vanhaan kaupunkiin. Lounas nautitaan viihtyisässä lämminhenkisessä ravintolassa, joka on aiemmin toiminut viinikellarina. Illaksi palataan majoitushotelliin. Loppuiltaa voi viettää omien mieltymysten mukaan. Päivän ajomatka noin 400 kilometriä. Sunnuntai 10.6.2012 Buffetaamiainen majoitushotellissa. Tänään kokopäiväretki vie Jungfraujoch´in vuorelle, josta avautuvat näkymät Alpeille. Matkalla pysähdytään Brienzin kaupungissa, joka on tunnettu puun veistämisestä. Retken aikana siirrytään vuoristojunalla Jungfraujoch´iin, jonka rautatieasema sijaitsee Euroopan korkeimmalla kohdalla, 3454 metriä merenpinnan yläpuolella. Vuorelta avautuvat upeat maisemat Ranskaan ja Saksaan asti. Lounas retken aikana. Vapaata aikaa Grindelwaldin kylässä ennen paluuta Luzerniin. Grindelwaldin kylän kerrotaan olevan Sveitsin kaunein paikka. Päivän ajomatka noin 160 kilometriä. Maanantaina 11.6.2012 Buffetaamiainen majoitushotellissa. Tämän päivän retki vie Gruyères´in kaupunkiin Sveitsin juustoalueelle. Kävelyretkellä tututustaan kaupunkiin ja aikaa jää halukkaille vierailla keskiajan linnassa tai muuten nauttia kauniista ympäristöstä. Iltapäivällä palataan Luzerniin, jossa jää vapaata aikaa ennen illallisristeilyä. Kauniiden maisemien lipuessa ohi nautitaan kolmen ruokalajin illallinen. Päivän ajomatka noin 340 kilometriä. Tiistai 12.6.2012 Buffetaamiainen majoitushotellissa. Aamiaisen jälkeen ajo Zürichin lentoasemalle, josta Finnairin lento AY 858 lähtee Helsinkiin klo 10.55. Klo 14.40 saavutaan Helsinkiin, josta jatketaan Flyben lennolla AY 3957 Turkuun, jonne tuloaika on klo 16.50. Hotel Drei Koenige*** Bruchstrasse 35, 6003 Luzern. puh. +41 41 248 0480 Hotelli sijaitsee Luzernin keskustassa vanhan kaupungin lähellä. Hotellissa ravintola ja baari. Huoneissa suihku/kylpy, TV, radio, puhelin ja hiustenkuivaaja. Matkalle mukaan voimassaoleva ehjä ulkomaanpassi tai virallinen voimassaoleva EU-henkilökortti, josta ilmenee myöntämis- ja voimassaolopäivät. Kaikenkattava matkavakuutus, johon sisältyy myös matkatavaravakuutus sekä peruutusturvavakuutus oman, lähiomaisen tai matkatoverin vakavan sairastumisen tai kuoleman varalta, on syytä tehdä viimeistään tässä vaiheessa sekä huolehtia perusrokotusten voimassaolosta ja tarvittaessa MPR-rokotuksesta. Valuutaksi euroja ja Sveitsin frangeja. Matkan hinta: jäsenet 1680 euroa, ei-jäsenet 1705 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta 188 euroa. Hintaan sisältyy: 8 lentomatkat Turku-Helsinki-Turku Flyben lennoilla 8 lentomatkat Helsinki-Zürich-Helsinki Finnairin reittilennoilla 8 linja-autokuljetukset ohjelman mukaan 8 4 yön majoitus Hotel Drei Koenigessä 2 hengen huoneessa 8 4 aamiaista, 3 lounasta ja illallinen 8 kaupunkikiertoajelu Zürichissä 8 retket Montreux´iin, Jungfraujoch´iin ja Gruyères´iin 8 risteily Luzernissa 8 viininmaistelu 8 paikallisoppaan palvelut Zürichissä 8 Matkarin matkanjohtajan palvelut Matkanjohtaja: Anna van Breemen

N:o 1 - 2012 - 13

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y. TIEDOTTAA HENGÄSTYTTÄVÄN HAUSKA ”39 ASKELTA” RIIHIMÄEN TEATTERISSA LAUANTAINA 21.4.2012 ”39 askelta” on hengästyttävän hauska vakoojafarssi (John Buchan, Alfred Hitchcock, Patrick Barlow) syytMatkan hinta: tömän miehen ajojahdista sekä vauhdikas seikkailu jäsenet 75 euroa, ei-jäsenet 91 euroa kaasuvalon, piipputupakan ja konnuuksien aikakauHintaan sisältyy: delta. Höyryjunan lailla eteenpäin kiitävä kommelluk8 linja-autokuljetukset ohjelman mukaan sien kavalkadi kuljettaa katsojaa koko ajan vauhtiaan 8 ruokailu kiihdyttäen. ”39 askelta” on fyysistä brittikomediaa 8 teatterilippu parhaimmillaan; mustanpuhuvaa ja hirtehisen haus8 väliajan kahvitarjoilu kaa. Niin – ja myös jännittävää. Annettuaan yösijan 8 matkanjohtajan palvelut teatterissa tapaamalleen tuntemattomalle naiselle, Matkanjohtaja: Hanna-Leena Laihonen Richard Hannay tulee yllättäen repäistyksi keskelle kansainvälistä salaliittoa. Syyttömän miehen pakomatka Lontoon sumusta Skotlannin nummien kautta Palladium-teatteriin marssittaa lavalle liudan gangsterielokuvista tuttuja hahmoja. Romantiikka kukkii, aseet puhuvat ja joka nurkan takana odottaa uusi jännittävä käänne. Rooleissa Jukka Leisti, Jani Johansson, Jane Kääriäinen ja Esko Rissanen. MATKAOHJELMA Lähtö klo 10.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Forssan kautta Riihimäelle, jossa ruokaillaan Riihimäen Scandicissa. Ruokailun jälkeen siirrytään Riihimäen Teatteriin laskemaan ”39 askelta”. Esityksen jälkeen paluu Forssan kautta Turkuun, jonne saavutaan noin klo 19.00.

”SYLVI JA ANITA” –NÄYTELMÄHELSINGIN KAUPUNGINTEATTERISSA VAPUNAATTONA MAANANTAINA 30.4.2012 Helsingin Kaupunginteatterissa kantaesitetään kuluvana vuonna uusi kotimainen näytelmä, Panu Rajalan kirjoittama ”Sylvi ja Anita”. Näytelmä tarjoaa meille aitiopaikan keskellä presidentti Kekkosen lähipiiriä vuodesta 1963 aina Sylvi Kekkosen kuolemaan. Kari Rentolan ohjaama näytelmä kuvaa kahden erilaisen naisen, Sylvi Kekkosen ja Anita Hallaman, suhdetta Urho Kekkoseen ja myös naisten suhdetta toisiinsa. Rooleissa nähdään loistaMatkan hinta: vat näyttelijät Eeva-Liisa Haimelin ja Heidi Herala. Lijäsenet 113 euroa, ei-jäsenet 129 euroa säksi adjutantin rooleissa nähdään Ville Sormunen. Hintaan sisältyy: MATKAOHJELMA 8 linja-autokuljetukset ohjelman mukaan Lähtö klo 14.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopiston8 ruokailu katu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, jossa ruokaillaan ravin8 teatterilippu tola Mamma Rosassa ennen teatteriesitystä. Klo 19.00 8 matkanjohtajan palvelut seurataan ”Sylvi ja Anita” –näytelmää Helsingin Kaupunginteatterissa. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonMatkanjohtaja: Pirkko Hallanoro ne saavutaan noin klo 23.30.

”YÖKYÖPELIT” HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERISSA LAUANTAINA 12.5.2012 Lastenrunouden parhaat perinteet juhlivat lennokMatkan hinta: kaassa salapoliisitarinassa Laura Ruohosen uudesaikuiset 58 euroa sa musiikkinäytelmässä. Yökyöpeleitten talossa ei lapset 5-12 –vuotiaat 45 euroa kukaan nuku öisin. Sieltä löytyy monta hämärässä hiippailijaa ja vaarallista viipottajaa: Voittamaton Hintaan sisältyy: Vauvakaan ei nuku koskaan, Mahtimummeli Pää8 linja-autokuljetukset ohjelman mukaan täi Väätäinen perustaa Päiväkoti Veripaltun, herra 8 teatterilippu Käen rouva pullauttelee munia minne sattuu. Sa8 matkanjohtajan palvelut laperäisin kaikista on pieni Nakertaja, ilmassakäMatkanjohtaja: velijä. Rooleissa Seppo Halttunen, Vuokko HovatAnna van Breemen ta, Tuukka Leppänen, Seela Sella, Martti Suosalo, Anna-Maija Tuokko ja Saara Ahola. Ikäsuositus yli 5-vuotiaille. MATKAOHJELMA Lähtö klo 10.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsingin Kaupunginteatteriin, jossa seurataan klo 13.00 ”Yökyöpelit” –esitystä. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 17.30.

ILMAJOEN MUSIIKKIJUHLAT MENESTYSOOPPERA ”TAIPALEENJOKI” 9. – 10.6.2012

Ilmajoen musiikkijuhlia on toivottu usean vuoden Matkan hinta: ajan ja nyt se on ohjelmistossa! Tällä matkalla jäsenet 248 euroa, ei-jäsenet 264 euroa seurataan Ilmajoella katetussa katsomossa Ilkka Lisämaksu yhden hengen huoneesta 35 euroa. Kuusiston ja Panu Rajalan oopperaa ”Taipaleenjoki” sekä tutustutaan Seinäjokeen sekä vesitse Hintaan sisältyy: että junaraiteilla. 8 linja-autokuljetukset ohjelman mukaan 8 ”Taipaleenjoki” –oopperan lippu MATKAOHJELMA 8 yhden yön majoitus Sokos Hotel Lauantai 9.6.2012 Vaakunassa 2 hengen huoneessa Lähtö klo 07.30 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonka8 aamiainen, 2 lounasta ja 2 kahvitarjoilua tu 19, Turku. ajo Rauman, Porin ja Kankaanpään kautta 8 opastetut kierrokset ohjelman mukaan Ilmajoelle, jossa ruokaillaan Kestikartanossa. Klo 14.00 8 matkanjohtajan palvelut seurataan ”Taipaleenjoki” –oopperaa. Väliajalla kahvitarjoilu. Esityksen jälkeen tutustutaan Ilmajokeen kierMatkanjohtaja: Maija Parmanen toajelulla. Kiertoajelun jälkeen ajo Seinäjoelle Sokos Hotel Vaakunaan, jonne majoitutaan yhdeksi yöksi. Sunnuntai 10.6.2012 Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen tutustutaan Seinäjokeen Latomeriristeilyllä ja Alvari -junan kyydissä. Risteilyllä kahvitarjoilu. Seinäjoelta lähdetään kohti Hämeenkyröä ja Frantsilan Kehäkukkaa, jossa ruokailu. Hämeenkyröstä matka jatkuu takaisin Turkuun, jonne saavutaan noin klo 16.30.

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT: Matkari Oy, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku, puh. (02) 2657 913 • avoinna maanantaisin klo 8.00-18.00, tiistaista perjantaihin klo 8.00-16.00


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

14 - 2012 - N:o 1

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y. TIEDOTTAA

JUHLAVUODEN RISTEILY VÄLIMERELLÄ ONNISTUI YLI ODOTUSTEN

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. vietti viime vuonna 60-vuotisen toimintansa juhlavuotta. Vuoden aikana järjestettiin monia tapahtumia eri puolilla yhdistyksen toimialuetta. Yhdistyksen matkatoimisto Matkari Oy osallistui juhlavuoteen järjestämällä risteilyn Välimerelle, jossa risteiltiin Freedom – luokan M/S Liberty of the Seas – aluksella. Matka myytiin loppuun lähes vuosi ennen kuin se toteutettiin ja matkalle osallistui yhteensä 116 henkilöä, jotka olivat erittäin tyytyväisiä matkan järjestelyihin.

PÄÄSIÄISAJAN JUHLALOUNAAT MERI-KARINAN maukkaasta seisovasta pöydästä klo 12 – 15 Pitkäperjantaina 6.4.2012 Pääsiäispäivinä 8. ja 9.4.2012 Hinta:

aikuiset .................................á 25 € yhdistyksen jäsenet ................á 19 € lapset 6 – 12-vuotiaat ............á 10 € Pöytävaraukset, puhelin 02 2657 666. Juhlapyhien menut nähtävänä www.lssy.fi Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus Seiskarinkatu 35, Turku

PÄÄSIÄISEN VIETTO MERIKARINASSA AJALLA 5.-9.4.2012

NEITSYTRISTEILY VIKING LINEN UUDELLA M/S GRACE -ALUKSELLA

15. – 16.1.2013

HINTA HENKILÖLTÄ 2 hengen huoneessa ......................... 230,00 € 1 hengen huoneessa ......................... 280,00 € sisältäen täysihoidon ja monipuolisen pääsiäisohjelman. Ilmoittautumiset ja tiedot ohjelmasta: Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, Turku, puh. 2657 666.

TOIMINTAA SYÖPÄPOTILAILLE JA HEIDÄN LÄHEISILLEEN Sitovat ilmoittautumiset toimistoon viimeistään mo Sulonen, puh. 040 8487 113. PaikallisPääsiäisen ohjelma nähtävänä www.lssy.fi 10.4.2012, jonka jälkeen hinta ja aikataulu. osasto jakaa tietoa ja järjestää virkistystoimin-

Matkari Oy lähtee Viking Linen uudella laivalla, M/S Grace’lla Neitsytristeilylle ja vain nopeimmat mahtuvat mukaan!

retkiä ja virkistystä. Salo-Karinan toimisto on avoinna perjantaisin klo 10.00–12.00, puh. (02) 728 1670 (ei kesä-heinäkuussa). Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen sairaanhoitaja aloittaa rintaproteesivälityksen SaloKarinan paikallisosaston tiloissa, Helsingintie 52 perjantaina 23.3.2012. Häneltä on mahdollisuus varata aika myös luomitarkastukseen. Vastaanotto on kerran kuukaudessa, poikkeuksena heinäkuu, jolloin syöpäneuvonta-asema on suljettu vuosiloman ajaksi. Ajanvaraus ma–pe klo 9.00–10.00 ja klo 13.00–14.00 puh. (02) 2657 927. Salon paikallisosaston puheenjohtajana toimii Juhani Ivanoff, puh. 040 845 7195 ja sihteerinä Siru Virpi, puh. 040 7412 736. Tapaamisillat ovat yleensä joka kuukauden viimeisenä torstaina klo 18.00. Kahvia on tarjolla klo 17.30 alkaen hintaan 2€, samoin arpoja hintaan 2€. Kevään 2012 tapaamiset: l Torstai 29.3.2012 klo 18.00: Kantasolusiirrot hematologiassa, sisätautilääkäri Marko Vesanen, Tyks l Torstai 26.4.2012 klo 18.00: Plastiikkakirurgiset toimenpiteet, kirurgi, onkologi Ilkka Koskivuo l Torstai 17.5.2012: Piknik-risteily Maarianhaminaan

Hartaushetket: Yleensä joka kuukauden toisena maanantaina klo 15.00: 12.3., 2.4. ja 7.5. Tilaisuudet ovat avoinna kaikille.

taa. Kevään 2012 aikana järjestetään Raisiossa syöpään liittyvä luentotilaisuus, lisätiedot Raimo Suloselta. PARAINEN Kontaktpersonen i Pargas är Pirkko Karrento, tel. 050 5690 610.

USKO, TOIVO, RAKKAUS- KONSERTTI UUSIKAUPUNKI Uudenkaupungin paikallisosaston puheenjohtajana toimii Esko Tähtinen, puh. 040 5775817. Paikallisosaston toiminta on keskittynyt Ystäväntuvalle, joka sijaitsee osoitteessa Alinenkatu 26, Uusikaupunki. Ystäväntuvan puhelinnumero on (02) 8443 600 (maanantaisin ja lauantaisin klo 10.00–13.00 ja tiistaista perjantaihin klo 10.00–17.00). Syöpäyhdistyksen oma vastaanotto on torstaisin klo 13.00–17.00. Rintasyöpäpotilaiden ja eturauhassyöpäpotilaiden vertaistukiryhmät kokoontuvat kerran kuukaudessa Ystäväntuvalla. Tukihenkilötoiminnan yhteyshenkilönä toimii Tarja-Liisa Kukkonen, puh. 050 3218 173. Joka kuukauden viimeinen torstai-ilta klo 18.00 alkaen on varattu yhteislaululle. Tilaisuus on avoin kaikille. Kirjallisuuskerho toimii Ystäväntuvalla kerran viikossa, lisätietoja sihteeri Marjo Öhrnbergiltä, puh. 050 3589 111.

FORSSA

Aika: lauantaina 14.4.2012 klo 19.00 Forssan paikallisosaston puheenjohtajana toimii Kaisa Salminen, puh. 050 5691 271. Paikka: Mikaelinkirkko, Turku Paikallisosasto toimii potilaiden ja heidän läheistensä virkistys-, valistus- ja kuntoutusVapaaehtoisen ohjelman hinta 10 euroa, jonka tuotto menee toiminnan hyväksi. Paikallisosaston toiminta keskittyy Solukkoon, Siurilankatu 28, Forssa, Lounais- Suomen Syöpäyhdistykselle. www.solukko.net. Syöpäsairaanhoitajan vastaanotto ajanvarauksella puh. 050 5777 339. Ohjelmia saa ostaa kirkon ovelta ja Lounais-Suomen SyöpäyhLOIMAA distykseltä, Itäinen Pitkäkatu 30. Loimaan seudun paikallisosaston puheenjohtajana toimii Kaisa Hyvärinen, puh. 040 7624 Konsertissa esiintyvät mm. Tiina Malmisalo, Kaija Vähä-Vahe, 196. Paikallisosasto tukee Loimaan aluesairaalan tiloissa tapahtuvaa neuvonta-aseman lauluyhtye Asema, Sydwest, Jyki Vilo ja Marjaana Turakka toimintaa (Vapaudenkatu 12 B, Loimaa) ja järjestää erilaisia tapahtumia niin sairastuneilKonsertin järjestää Tiina Malmisalo ja Kaija Vähä-Vahe le kuin heidän läheisilleen sekä aiheesta kiinRANNIKKOSEUTU Rannikkoseudun puheenjohtajana toimii Rai-

nostuneille - myös toiveiden mukaan.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. järjestää

RISTEILYOHJELMA: Tiistai 15.1.2013 Kokoontuminen klo 16.45 Turun satamassa Viking Linen terminaalissa. M/S Grace lähtee Tukholmaan klo 17.30. Majoittuminen ikkunallisiin ja alavuoteellisiin Seaside Four –hytteihin. Buffetillallinen klo 17.30. Keskiviikko 16.1.2013 Meriaamiainen laivalla. Päivän aikana nautitaan á la carte –päivällinen klo 15.00. M/S Grace saapuu Turun satamaan klo 19.50. Risteilyn hinta kahden hengen Seaside Four -hytissä: jäsenet 125 euroa ei-jäsenet 141 euroa

AVOIMIEN OVIEN PÄIVÄN JA

AVOIMIEN OVIEN PÄIVÄN JA AVOIMIEN OVIEN PÄIVÄN JA P PÄ ÄÄ ÄSSIIÄ ÄIISSM MY YY YJJÄ ÄIISSE ET T PÄÄSIÄISMYYJÄISET ppaallm muussuunnnnuunnttaaiinnaa 2288..33..22001100 palmusunnuntaina kklloo 1122..0000 –– 1155..001.4.2012 00 Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, klo 12.00 – 15.00 Karinakodissa ja Karinarannassa

Hintaan sisältyy: 8 risteily kahden hengen Seaside Four –hytissä 8 buffet-illallinen 8 meriaamiainen 8 á la carte –päivällinen 8 matkanjohtajan palvelut Lisämaksu yhden hengen Seaside Four –hytistä 26 euroa. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari Oy puh. (02) 2657 913 Ilmoittautuessa tulee kertoa syntymäaika.

Seiskarinkatu 35, Turku Tasatunnein klo 12.00, 13.00toimintaja 14.00 opastettu tutustuminen yllämainittuihin Meri-Karinan ja palvelukeskuksessa toimintapisteisiin sekä selostus toiminnasta. Seiskarinkatu 35,niiden Turku Meri-Karinassa ilmainen kahvitarjoilu Meri-Karinassa lounas klo 11 – 14 edulliseen tarjoushintaan á 8,00 €

Meri-Karinassa lounasKILPAILUJA klo 11.00 – 14.00 tarjoushintaan á 8,50 euroa. JAedulliseen ARVONTAA JATKUVA ILMAINEN LINA-AUTOKULJETUS KLO 11.30 ALKAEN Mahdollisuus tutustua Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen, Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku Karinakotiin ja Karinarantaan. KILPAILUJA JA ARVONTAA TERVETULOA! 68

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT: Matkari Oy, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku, puh. (02) 2657 913avoinna maanantaisin klo 8.00-18.00, tiistaista perjantaihin klo 8.00-16.00

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus

Cup AA – D

www.turunkuntokolmio.com 5706X Tonya, Kupit AA – D, 70 – 95

Kevään uudet proteesiliivit www.anita.com

Seiskarinkatu 35, 20900 Turku puh. 265 7606

- veteraanikuntoutus - Kelan vaikeavammaisten kuntoutus - Kaupungin ja TYKS:n ostopalveluosoitukset - Syöpäyhdistyksen jäsenet -15% lähetehoidoista Esko Hirvinen fysioterapeutti • 0400 510 314 • esko.hirvinen@turunkuntokolmio.com


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2012 - 15

TYKSissä kehitetty rintasyövän jälkeisen turvotuksen leikkaushoitoa TYKSin plastiikkakirurgit ovat kehittäneet uutta mikrokirurgista leikkaustekniikkaa, jolla voidaan vähentää rintasyöpäleikkauksen jälkeistä turvotusta yläraajassa. Joskus hyvinkin hankalaa turvotusta esiintyy silloin, kun kainalon imusolmukkeiden poisto vaikeuttaa yläraajan lymfanestekiertoa. Kainalon imusolmukkeet poistetaan, jos kainalosta löytyy vartijasolmuketutkimuksessa syöpäsoluja. Uuden leikkaustekniikan avulla voidaan tulevaisuudessa auttaa tuhansia rintasyöpäleikkauksesta toipuvia potilailta. Toistaiseksi uuden tekniikan leikkauksia tehdään pääasiassa silloin, kun potilaalle rakennetaan uusi rinta poistetun tilalle. Imuteiden vajaatoiminnasta johtuva krooninen turvotus (lymfedeema) on yleinen ongelma leikkausten, sädehoidon, vammojen ja infektioiden jälkeen muun muassa rintasyöpäpotilailla. Noin 10-20 prosentilla kainalon imusolmukepoistoleikkauksen ja sädehoidon kokeneista rintasyöpäpotilaista on hoitoihin liittyen myös hankalia käden turvotusoireita. Turvotusoireet rajoittavat potilaiden elämänlaatua sekä usein myös työ- ja toimintakykyä. Tähän asti lymfedeemapotilaille ei ole ollut tarjolla parantavaa hoitoa. Vaivaa on pyritty pitämään kurissa lähinnä lymfaterapialla ja puristussitein. -Puristavan tukihihan käytöllä voidaan jonkin verran pitää turvotusta kurissa. Valitettavasti tukihihojen merkitystä rintasyöpähoidoissa olleen naisen apuvälineinä ei riittävästi ymmärretä. Monissa paikoissa niitä ei korvata lainkaan tai niitä saa liian harvoin. Tu-

kihiha on pidettävä puhtaana eli tarvitaan myös vaihtokappaleita niiden huollon ajaksi, muistuttaa plastiikkakirurgian ylilääkäri, dosentti Erkki Suominen. Lymfedeemassa normaali imunestekierto häiriintyy ja turvotuksen ohella se tekee yläraajasta myös tulehduksille alttiin. Joillakin potilailla esiintyy sitkeitä ruusukierteitä. Turvotus aiheuttaa usein myös kipuja. -Lymfedeemaa korjaavat leikkaushoidot ovat tähän saakka olleet hyvin harvinaisia ja niitä on tehty vain satunnaisesti yksittäisille potilaille. Tällöin on käytetty lähinnä kudosta pienentäviä toimenpiteitä, kuten rasvaimua ja imuteiden ohituksia laskimokiertoon. TYKSissä lähdettiin vahvan mikrokirurgisen osaamisen turvin uusille raiteille rinnanpoiston kokeneiden naisten jatkohoidossa, plastiikkakirurgian ylilääkäri, dosentti Erkki Suominen kertoo.

Kaksi suurta leikkausta yhdellä kertaa - Olemme TYKSin plastiikkakirurgian yksikössä vuodesta 2007 alkaen käyttäneet uutta leikkaustapaa, jonka avulla korjataan käden imunestekiertoa samalla kun potilaalle rakennetaan uusi rinta. Leikka-

uksessa rintasyöpähoitojen aikaansaamat kainaloon syntyneet kovat ja lymfakiertoa estävät arvet vapautetaan, ja kainalon alueelle siirretään tervettä imukudosta alavatsalta samalla kun alavatsan pehmytkudoksista rakennetaan potilaalle uusi rinta, kertoo työryhmän vetäjä, plastiikkakirurgi Anne Saarikko. Suominen ja Saarikko muistuttavat, että kyse on toistaiseksi vielä kokeellisesta, mutta lupaavasta menetelmästä. - Uusi tekniikka, jota olemme kehittäneet yhteistyössä ranskalaisen kirurgikollegan Corinne Beckerin kanssa, vaatii edelleen tutkimus- ja kehitystyötä, mutta tuloksemme kiinnostavat kovasti kollegoitamme ulkomailla. Siksi työtämme koskeva tutkimus hyväksyttiin julkaistavaksi kirurgian alan ykköslehdessä, Anne Saarikko toteaa. Uutta leikkaustekniikkaa kokeillaan parhaillaan lymfedeemapotilaille ympäri maailmaa. Tyksissä seurataan hyvin tarkasti että uusi leikkaus on potilaille turvallinen. Tämäntyyppinen mikrokirurginen korjausleikkaus on aina potilaalle suuri toimenpide, mutta toistaiseksi Suomesta tai ulkomailta ei ole raportoitu, että leikkauksessa tehtävä imukudoksen siirtäminen olisi aiheuttanut potilaalle harmia. - Valtaosalla potilaista leikkaus parantaa käden imunestekiertoa, mutta tästä huolimatta nestekiertoa ei yleensä pystytä vielä täysin normalisoimaan. Potilaat, jotka päästään leikkaamaan nopeasti oireiden ilmaannuttua, hyötyvät toimenpiteestä eniten, kertoo Anne Saarikko.

TYKSin plastiikkakirurgit ovat kehittäneet uutta mikrokirurgista leikkaustekniikkaa, jolla voidaan vähentää rintasyöpäleikkausten jälkeistä turvotusta yläraajassa. Uuden leikkaustekniikan avulla voidaan tulevaisuudessa auttaa tuhansia rintasyöpäleikkauksista toipuvia potilaita, toteavat plastiikkakirurgian ylilääkäri, dosentti Erkki Suominen ja työryhmän vetäjä, plastiikkakirurgi Anne Saarikko.

Tulevaisuuden tavoitteita Jatkossa tavoitteena on yhdistää uusi leikkausmuoto tarvittaessa imusuonikasvutekijähoitoon, jota on vuosia kehitetty alan pioneerin, Helsingin yliopiston Biomedicumissa toimivan akatemiaprofessori Kari Alitalon tutkimusryhmässä. Anne Saarikko, joka tutkijana käyttää tyttönimeään Saaristo, toimii tällä hetkellä Suomen Akatemian kliinikkotutkijana sekä konsultoivana plastiikkakirurgina TYKSissä. Hän on tehnyt tiivistä tutkimusyhteistyötä professori Alitalon kanssa yli 10 vuoden ajan. - Tavoitteenamme on, että näiden uusien kirurgisten hoitomuotojen sekä suomalaisen huippuperustutkimuksen avulla pystymme jatkossa auttamaan yhä useampia lymfedee-

mapotilaita. He ovat liian kauan olleet unohdettu potilasryhmä, Saarikko kertoo.

Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Studio Pasi Leino

Rintasyövän hoito Rintasyövän ensimmäinen hoitokeino on kasvaimen poisto. Kasvaimen poiston yhteydessä joudutaan joskus kajoamaan myös kainalon imusolmukkeisiin, mikä aiheuttaa usein invalidisoivaa ja arkielämää haittaavaa turvotusta. Käden merkittävästä turvotuksesta rintasyöpäleikkauksen jälkeen kärsivät parhaillaan sadat, jopa tuhannet suomalaisnaiset, joille parantavaa hoitoa ei aiemmin ole ollut saatavilla. Uutta, turvotusta ehkäisevää leikkaustekniikkaa ja

turkulaisia leikkaustuloksia käsittelevä artikkeli on julkaistu tammikuussa kirurgian arvostetuimmassa lehdessä Annals of Surgeryssä: Saaristo, Anne M. MD, PhD; Niemi, Tarja S. MD; Viitanen, Tiina P. MD; Tervala, Tomi V. MD; Hartiala, Pauliina MD, PhD; Suominen, Erkki A. MD, PhD: Microvascular Breast Reconstruction and Lymph Node Transfer for Postmastectomy Lymphedema Patients. Ann Surg. Vol 255 (1) Publish Ahead of Print January 9, 2012.

UUTTA: Suzukit nyt Automaa Raisiosta

Suzuki-nelivedolla nautit talven riemuista aidosti. nkaat Nokian talvire ntein 16´´ alumiiniva vain 299,toihin. Suzuki SX4-au

Suzuki SX4 1,6 4WD X-Over S-Edition kokonaishinta 18 964,56 €

+metalliväri 539,22 + toimituskulut 600 €, hinta yhteensä 20 103,78 €. Autoveroton hinta 14 830 €, arvioitu autovero 4 134,56 €, CO2-päästö 149 g/km. EU-yhdistetty kulutus 6,5 l/100 km. Kuvan auto vakiovarustein.

Bonusta jopa 5 % S-Etukortilla. Uuden auton ostosta kirjautuu 2000 euroa ja vaihtoauton ostosta 1000 euroa bonusostoja.

Automaa Raisio Nikkarinkatu 1 Automyynti 010 765 6760 Huolto/varaosat 010 765 6770

Automyynti palvelee ma klo 7-20, ti-pe klo 7-18, la klo 10–16 huolto ma-pe klo 7-18, la klo 10–16 Puheluhinnat Snt/puhelu Snt/min Kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,21 snt 5,9 snt Kotimaan matkapuhelinverkoista 8,21 snt 16,9 snt Hinnat sis. Alv 23%

automaa.fi: Nyt upea vaihtoautovalikoima, satoja autoja alle kymppitonnin! Valitse omasi ja hae Bonukset Automaasta!

ASIAKASOMISTAJAN AUTOKAUPPA

automaa.fi


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

16 - 2012 - N:o 1

Pieni suuri syöpämerkki Pekka Klemillä on erikoinen harrastus. Syöpätutkimuksen ja -diagnostiikan parissa työuransa tehnyt patologian dosentti ryhtyi eläkkeelle jäätyään keräämään syöpäaiheisia postimerkkejä ja -leimoja. Filatelisti käsittelee merkkejään pinsetein ja suurennuslasein, mutta niiden vähäisen koon ei pidä antaa hämätä. Syöpämerkit ovat oivallinen esimerkki siitä, miten pienellä voidaan saada aikaan suurta. Postimerkkien avulla voidaan jakaa tietoa syövästä ja sen vaaroista, ohjata seulontaan sekä kerätä varoja tutkimukseen. Jo maailman ensimmäinen syöpämerkki oli menestys. Vuonna 1928 julkaistiin Ruotsissa kuningas Kustaa V:n 70-vuotispäivän kunniaksi merkkisarja, jonka merkeistä perittiin viiden äyrin lisämaksu syöpäsairaaloiden rakentamista tukevalle juhlarahastolle. - Varoja kertyi niin paljon, että puolella kokonaissummasta länsinaapuriin perustettiin kolme syöpäsairaalaa ja lopulla rahoitettiin syövän tutkimusta, kertoo merkkiensä taustoihin tarkoin perehtynyt Klemi. Hieman tuoreemman esimerkin postimerkkikeräyksen saavutuksista mies poimii Yhdysvalloista. Siellä yksi ainut merkki onnistui tuottamaan 1990- ja 2000-luvun taitteessa 16 miljoonaa dollaria rintasyöpätutkimuksen hyväksi. Näiden merkkien ohella maailmalla on katsottu hyödylliseksi julkaista yli 300 syöpäaiheista postimerkkiä sekä lukemattomia postileimoja, sähkösanomia ja valmiiksi maksettuja postikuoria, joissa tiedotetaan syövästä ja kerätään varoja sen vastaiseen työhön. WHO ja YK ovat osallistuneet

merkkikampanjointiin, ja Pohjoismaista Tanska sekä Norja ovat toteuttaneet omat syöpämerkkikampanjansa. Suomen postihistoriasta Klemi ei ole kuitenkaan löytänyt ainuttakaan syöpämerkkiä. Meillä on sota-ajoista lähtien kerätty varoja Punaiselle Ristille, eikä pienille markkinoille ole ilmeisesti mahtunut muita keräyskohteita, hän arvelee. - Syöpätietoisuuden levittämiseen merkkejä kannattaisi meilläkin kuitenkin käyttää. Maailmalla sekin on yleinen syöpämerkkien tehtävä.

Ennaltaehkäisyyn kannattaa herätellä Merkkien avulla ihmisiä muistutetaan etenkin syövän ennaltaehkäisystä. Varsinkin runsasväestöisissä kehitysmaissa, joissa kalliisiin seulontoihin ja mainoskampanjoihin ei ole mahdollisuuksia, se on ollut hyväksi havaittu keino puhutella ihmisiä edullisesti. Klemistä myös suomalaiset merkit voisivat herätellä ihmisiä tupakoinnin haittoihin, rintojen säännölliseen itsetarkkailuun

ja papakokeen ylivoimaisuuteen, koska monesti pienikin muutos yksilön toiminnassa on syövän kannalta ratkaisevaa. Ajatellaan nyt vaikka papaa. Ennen seulontojen aloittamista Suomessa todettiin vuosittain noin 700 uutta kohdunkaulansyöpää, nyt enää noin 150 tapausta. Siinäkin on kuitenkin Klemin mukaan saman verran liikaa. Hän muistuttaa, että kohdunkaulansyöpä voitaisiin ehkäistä täydellisesti, jos tytöt ja naiset saataisiin suojautumaan sen aiheuttajalta, suojaamattomassa sukupuoliyhteydessä tarttuvalta papilloomavirukselta. Toinen tehokas keino on hakeutua säännöllisesti papakokeeseen, sillä seulonnoissa löydetään vaivattomalla irtosolunäytteellä hoidettaviksi syövän esiasteet ennen kuin ne puhkeavat raskaita hoitoja vaativiksi syöviksi. Ei Klemiltä suinkaan ole jäänyt huomaamatta se murros, jonka sähköiset viestimet ovat aiheuttaneet postinkululle. Mutta jos yhä useammat suomalaiset kirjoittavatkin nykyisin mieluummin sähköpostia kuin kirjeitä, ovat he myös oppineet käymään ostoksilla verkkokaupoissa. Postilähetysten aika ei siis suinkaan ole ohi ja niissä on piilevää potentiaalia. Kansalaisten ja teollisuuden viisiäyrisillä ne ruotsalaiset syöpäsairaalatkin perustettiin. LISÄTIETOA KOHDUNKAULAN SYÖVÄN SEULONNASTA: http://www.cancer.fi/syovanehkaisy/joukkotarkastukset/ kohdunkaula/ Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

Patologian dosentti Pekka Klemi on toiminut vuosia syöpädiagnostiikan asiantuntijana ja informaationvälittäjänä myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle. Hän tietää, että monesti pienetkin teot riittävät syövän ennaltaehkäisyyn. Kokoelmissaan hänellä on 80 A4-sivullista syöpäaiheisia postimerkkejä, -leimoja ja -kuoria, joissa syövän vaaroista varotetaan maailman eri kolkissa.

Hyödyt joka päivä Monipuolinen tuote- ja palvelutarjontamme on lähelläsi joka päivä. Rahanarvoisten etujen ja edullisten hintojen lisäksi saat Bonusta yli 2000 bonustoimipaikassa. Ostosten maksamisestakin saat etua, kun valitset S-ryhmän toimipaikoissa maksuvälineeksi S-Etukortin. Olivatpa ostosi pienet tai suuret, asiakasomistajuus kannattaa joka päivä. Ellet vielä ole asiakasomistaja, nyt kannattaa liittyä! Teet sen helposti vaikkapa lähimmässä toimipaikassa tai netissä osoitteessa S-kanava.fi.

SSO SUUR-SEUDUN OSUUSKAUPPA

www.tok.fi


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2012 - 17

Melanoomaverkostosta apua niin potilaille kuin läheisillekin

VAPAAEHTOISTOIMINTA Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä vapaaehtoistoiminta on omasta halusta ja kiinnostuksesta tehtävää palkatonta työtä, jota vapaaehtoiset tekevät vapaa-aikanaan. Toiminnan lähtökohtana on halu olla vaikuttamassa oman yhteisön toimivuuteen sekä kokemus mielekkäästä ja tarpeellisesta toiminnasta lähimmäisten ja lähiympäristön hyväksi. Yhdistyksen vapaaehtoiset edustavat suurta määrää monipuolista tietoa, taitoa ja osaamista. Vapaaehtoisena voit osallistua toimintaan oman kiinnostuksesi mukaan, sinulle sopivana aikana. Voit toimia jossakin tietyssä, yksittäisessä tehtävässä tai osallistua useampaan eri toimintaan. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry tarjoaa vapaaehtoisilleen koulutuksen, virkistys- ja luentotilaisuuksia sekä vakuutuksen vapaaehtoistyöhön.

TERVETULOA PIHATALKOISIIN

Meri-Karinassa tartutaan haravaan ja harjaan kesän kynnyksellä maanantaina 7.5 ja tiistaina 8.5.2012, alkaen kello 9.00. Tervetuloa siistimään piha-aluetta, kunnostamaan kukkapenkkejä ja laittamaan pihakalusteita ! Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n monipuoliseen talkootoimintaan voi osallistua ympäri vuoden. Nikkarointiin, keittiö- ja kahvitustoimintaan, keräystoimintaan jne. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Vapaaehtoistoiminta, puh. 02 2657 619.

Melanooma-potilasverkosto kokoontui marraskuussa Meri-Karinassa. Edessä valtakunnallisen verkoston vetäjä Kari Liukkoila Vaajakoskelta. Päivän aikana osanottajat keskustelivat vilkkaasti LT Ilkka Koskivuon sekä dosentti Pia Vihisen alustusten pohjalta ja toivat esille myös omia kokemuksiaan sairastumisesta, sen hoidosta sekä jälkiseurannasta.

Vertaistuki on monelle syöpään sairastuneelle tärkeä apu selviytyä sairastumisen aiheuttamasta kriisistä. Tuntojen ja tunteiden jakaminen saman kokeneen kanssa usein helpottaa. Tukea voi tarvita jo heti diagnoosin jälkeen, hoidon aikana tai kun taudin kulkua seurataan. Myös läheiset voivat hyötyä tästä tuesta. Suomen Syöpäpotilaat ry:n alaisuudessa toimii valtakunnallinen Melanooma-potilasverkosta, joka on avoin kaikille, niin potilaille kuin heidän läheisilleenkin. Potilaille verkoston palvelut ovat maksuttomia. Verkoston vetäjänä toimii Kari Liukkoila, joka kuutisen vuotta sitten sai kuulla sairastavansa melanoomaa. Selässä ollut luomi on kiinnittänyt vaimon huomiota ja tämä oli patistanut miehen lääkäriin. - Keväällä 2006 luomi leikattiin ja kesällä sain liitännäishoitona sädehoitoa. Sen jälkeen tauti on ollut poissa. Käyn kuitenkin säännöllisesti tarkastuksissa. Vaajakoskella asuva Liukkoila haki aikoinaan itse tukea Keski-Suomen Syöpäyhdistyksen miestenryhmästä. Sen jälkeen, kun hän oli käynyt vertaistukihenkilökoulutuksen, häneltä kyseltiin halukkuutta lähteä vetämään Melanoomapotilasverkostoa. Verkoston tarkoituksena on muun muassa jakaa melanoomaan liittyvää uutta tutkimustietoa sekä kouluttaa myös uusia vertaistukihenkilöitä. Näihin henkilöihin voi ottaa yhteyttä, jos haluaa keskustella itseään askarruttavista asioista. Tukihenkilöiden yhteystiedot saa Suomen Syöpäpotilaat ry:n toimistosta puhelin 044-515 7517. Sähköposti on potilaat@ cancer.fi. Verkoston kotisivu löytyy osoitteesta www.syopapotilaat.fi/melanooma. Viime marraskuussa melanoomapotilaat järjestivät verkostopäivän Meri-Karinassa. Keskustelu kävi aktiivisena ja kysymyksiä päivillä alustaneille Ilkka Koskivuolle ja Pia Vihiselle. Koskivuo on lääketieteen tohtori ja plastiikkakirurgian erikoislääkäri. Hän puhui ihomelanooman diagnostiikasta, leikkaushoidosta ja seurannasta. Pia Vihinen on dosentti ja syöpätautien erikoislääkäri. Hänen aiheenaan oli melanooman onkologinen hoito. Kummatkin työskentelevät Tyksissä ja olivat juuri päivitetyn melanooman Käypä hoito -suosituksen työryhmän jäseniä.

Keskustelussa kävi ilmi, että sairastumiset olivat hyvin yksilöllisiä. Niiden tärkein riskitekijä on kuitenkin altistuminen UV-säteilylle. Mitä useammin iho palaa varsinkin lapsuudessa, sitä suurempi riski on saada myöhemmin melanooma. Myös ihotyypillä on osuutensa riskissä. - Tieteellinen näyttö solariumista melanooman riskitekijänä on osoitettu monissa laadukkaissa tutkimuksissa. Uudessa suosituksessa sen kosmeettiseen käyttöön otetaan aikaisempaa kriittisempi kanta. Sitä ei suositella alle 18-vuotiaille eikä herkkäihoisille, painotti Koskivuo, joka on työryhmän puheenjohtaja.

Ajoissa hoitoon Epäilyttävät ihomuutokset saattavat kiusata mieltä pitkään. Usko siihen, ettei melanooma voi tulla minulle, pitkittää lääkärille lähtöä. Toisaalta juuri nopea hakeutuminen lääkäriin voi helpottaa: jos muutos on hyvänlaatuinen, ei tarvitse turhaan murehtia. Jos löydöksessä on pahanlaa-

tuista kudosta, on hoitokin yleensä helpompaa taudin alkuvaiheessa kuin, jos se on jo ehtinyt lähettää etäpesäkkeitä. Epäilyttävät ihomuutokset tutkitaan pääsääntöisesti perusterveydenhuollossa. Melanooman alkuvaiheen hoito on aina kirurginen ja tarvittaessa potilaalle annetaan liitännäishoitoa, joka solunsalpaajia tai sädehoitoa. - Jos liitännäishoitoja tarvitaan, niin ne suunnitellaan aina yksilöllisesti. Siksi potilaiden keskenään vaihtamat hoitokokemukset saattavat usein olla hyvin erilaisia. Lääkehoidot kehittyvät, mutta niiden asema ei ole vielä vakiintunut, muistutti Pia Vihinen. Vilkkaassa keskustelussa tuli selväksi, että hoitoon pääsy ja hoidossa oli maantieteellisiä eroja. Käypä hoito -suosituksilla pyritäänkin yhtenäistämään hoitokäytäntöjä, mutta päätöksen hoidosta tekee hoitava lääkäri tai yhä useammin hoitavat lääkärit. Melanooman kuten muiden syöpien hoito on enenevässä määrin eri asiantuntijoiden yhdessä suunnittelemaa.

TERVETULOA VAPAAEHTOISTOIMINNAN KURSSEILLE !

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry järjestää Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa Seiskarinkatu 35, Turku Vapaaehtois- ja ystävätoiminnan peruskoulutuspäivän lauantaina 14.4.2012, sekä tukihenkilö- ja vertaistukihenkilökoulutuspäivän lauantaina 21.4.2012. Käypä hoito -suosituksen mukaan tieteelliseen näyttöön perustuvaa tarkkaa seurantasuositusta ei voi antaa. Matalan uusiutumisriskin potilaat siirtyvät perusterveydenhuollon piiriin. Suuren riskin potilaita seurataan erikoissairaanhoidossa. Myöskään seurantamallien välisestä keskinäisestä paremmuudesta ei ole näyttöä. Tärkeintä on lääkärin suorittama kliininen tutkimus, sillä mitään rutiinimaisista laboratorio- tai kuvantamistutkimuksista ei ole todistettua hyötyä. Kari Liukkoilan mukaan vertaistukea on tähän mennessä kysytty suhteellisen vähän. Yksi syy on varmaan se, ettei verkostoa ja toimintaa vielä tunneta riittävän hyvin eri puolilla Suomea. Hän toivoo, että kynnys yhteydenottoon olisi matala. Apua ja tukea kannattaa pyytää silloin, kun kokee sen tarpeelliseksi. Yhdessä monista murheista selviää paremmin. Teksti ja kuvat: Timo Moberg

Monipuolinen ja muodinmukainen

PERUUKKILIIKE Laadukkaat monofilament-peruukit antavat luonnollisen ilmeen

Eerikinkatu 9 B 20100 Turku Puh. 231 9277 www.peruukkiliikehyvarinen.fi

VAPAAEHTOIS- JA YSTÄVÄTOIMINNAN PERUSKOULUTUS 14.4.2012

klo 8.30 Tulokahvit tarjolla 9.15 Tervetuloa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n vapaaehtoistoiminnan esittely 10.00 Vapaaehtoisena toimiminen; periaatteet, käytännön asiat, oma jaksaminen 11.00 Lounas 12.00 Syöpä sairautena – syöpää sairastavan kohtaaminen 13.00 Tutkimustietoa ja näkökulmia vapaaehtoistyöhön 13.30 Iltapäiväkahvi - keskustelua 14.00 Talkootyö – vapaaehtoisten puheenvuoro – mahdollisuus esittää kysymyksiä 15.00 Ystävätoiminta – vapaaehtoisten puheenvuoro – mahdollisuus esittää kysymyksiä 16.00 Todistusten jako ja koulutuksen päätös

TUKIHENKILÖ- JA VERTAISTUKIHENKILÖKOULUTUS 21.4.2012

klo 8.30 Tulokahvit tarjolla 9.15 Tervetuloa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n vapaaehtoistoiminnan esittely 10.00 Tukihenkilö- ja vertaistukihenkilötoiminnan periaatteet ja käytännöt 11.00 Tukihenkilötoiminnan erityiskysymyksiä: Syöpä-kriisi, vaikutukset, tunteet, läheiset, arki, vaitiolo, luottamus, hankalat tilanteet, vaikeat kysymykset - miten toimin 12.00 Lounas 13.00 Tukihenkilönä / vertaistukihenkilönä toimivien puheenvuoro. Saattohoidon tukihenkilötoiminta / tukihenkilön puheenvuoro – mahdollisuus esittää kysymyksiä 14.30 Iltapäiväkahvi – keskustelua 15.00 Tukihenkilönä toimivan omat voimavarat ja jaksaminen 16.00 Todistusten jako ja koulutuksen päätös Tiedustelut ja ilmoittautumiset koulutuksiin 5.4.2012 mennessä, Vapaaehtoistoiminta puh. (02) 2657 619(tai jätä soittopyyntö, keskus puh. (02) 2657 666).


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

18 - 2012 - N:o 1

Yksilöllisesti sopiva proteesi korvaa rinnan menetetyn muodon

Taina Niemelä Oy kirjanpitotoimisto

Balance

Balance Contact

Balance Individual

Säästävän rintasyöpäleikkauksen jälkeen jää usein kudospuutos, joka alkaa näkyä ehkä vasta useamman vuoden jälkeen leikkauksesta. Valikoimassamme on useita eri mallisia ja kokoisia osaproteeseja tähän ongelmaan.

Purokatu 25, 20810 Turku puh. (02) 511 3000 faksi (02) 511 3030 taina.niemela@tnoy.fi

Koko- tai osaproteesi tulisi uusia noin kahden vuoden välein. Amoena Boutiquessa tai www.amoena-online.fi verkkokaupassa on myynnissä erittäin laaja valikoima proteesirintaliivejä ja -uimapukuja. Lisätietoa proteeseista ja tekstiileistä saat osoitteessa www.amoena.fi tai Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen syöpäneuvonta-asemalta.

Bulevardi 30, 00120 Helsinki Puh: 09-649 839 e-mail: info@amoena.fi

www.amoena.fi

Myymälämme on avoinna ma – pe klo 10 – 17

LOUHISAAREN

PROTEESIASIAKAS

KARTANON KAHVILA Louhisaarentie 229, 21240 ASKAINEN puh. 02-431 2515 Avoinna: KLO 10.30–17.00 Äitienpäivästä elokuun loppuun

Alueen monipuolisin valikoima. KAUPPAA JO VUODESTA 1913 LIHATUKKU

VIKTOR ELO OY Salon laajin hyötyajoneuvo-valikoima. Ostaessasi meiltä Rintaliivit, kokoliivit tai uima-asun Teemme valitsemaasi malliin proteesitaskun Liivien ja rantamuodin Ykköspaikka

S-Etukortilla saat meiltä Bonusta! Uuden auton ostosta Sinun bonusostoihisi kirjataan 2.000 euroa ja vaihtoauton ostosta enintään 1.000 euroa. Huolto- ja varaosahankinnoista samoin kuin Hertz-autovuokraamon sijaisautovuokrasta saat myös bonusta.

Autokatu 12 Oriketo puh. 238 5340, fax 276 4959 viktor.elo.oy@pp.inet.fi OMASTA LEIKKAAMOSTA JA TEHTAASTA PALVITUOTTEET, LEIKKELEET, MAKKARAT, EINEKSET, RAAKAPAKASTEET SEKÄ SIAN-, NAUDAN- JA BROILERINLIHAA. KAASUGRILLEJÄ SAATAVANA TILAISUUKSIIN.

SSO:n autoliikkeistä Bonusta jopa 5%

Eerikinkatu 6 Kristiinankatu 10 TURKU

Tervetuloa palvelevaan autotaloon.

Puhelun hinta: 8,28 snt/puh + 11,99 snt/min.

SALO, Örninkatu 3-5 Automyynti 075 3040 5110 Huolto 075 3040 5130 Varaosat 075 3040 5140 w w w. p p a u t o. f i

ma-ti 9-18 | ke-pe 9-17 | la 10-14 ma-pe 7.30-17 ma-pe 7.30-17

Turun Hautakivipalvelu Ky Juha ja Birgitta Iljanka puh. 236 0329 Uudenmaantie 78, Turku

HAUTAUSJÄRJESTELY -VIHKO noudettavissa liikkeestämme veloituksetta. Avustamme myös vihkon täyttämisessä. HAUTAUSTOIMISTO

Annikki Perttala-Koskinen Oy Alkuperäinen, v. 1932 perustettu perheyritys

80 v. Linnankatu 3

Tarjoamme kaupungin osaavinta työvoimaa!

(Brahenkadun kulma) Puh. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen

www.legioona.fi


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2012 - 19

Potilaan uskonto tulisi huomioida paremmin saattohoidossa Hoitohenkilökunnan tulisi tuntea paremmin potilaiden uskonnollista taustaa, ja sitä miten se mahdollisesti vaikuttaa hoitoon, sanoo Palsa-työryhmän puheenjohtaja Jouni Elomaa. Potilaan saattaminen viimeiselle matkalle on yksi haastavimpia töitä, joita hoitohenkilökunta kohtaa työssään. Olisi huomioitava potilaan omat toiveet, hänen maailmankatsomuksensa, omaisten toiveet sekä hoitoon liittyvät lääketieteelliset realiteetit. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa läheisessä yhteistyössä toimiva Palsa-työryhmä pohtii palliatiiviseen ja saattohoitoon liittyviä kysymyksiä. Työryhmän puheenjohtajana toimii lehtori Jouni Elomaa. Työryhmässä on pohdittu, kuinka potilaiden uskonnollinen tausta voitaisiin paremmin huomioida saattohoidossa. Uskontojen kirjo kasvaa Suomessa kovaa vauhtia. Etenkin muslimien määrä on Suomessa kasvussa maahanmuuton myötä. Myös työperäinen maahanmuutto ja muu globalisaatio kasvattaa koko ajan uskontojen kirjoa buddhalaisuudesta ja juutalaisuudesta lähtien. Emme puhu pelkästään siitä, että lääkäreiden ja hoitajien pitäisi tuntea paremmin uskonnollista kenttää, vaan koko henkilökunnan aina siivoojat ja toimistotyöntekijät mukaan lukien, Elomaa taustoittaa. Elomaan mielestä parhaat tulokset saavutettaisiin, kun jo peruskouluissa aloitettaisiin sellainen uskonnonopetus, jossa tutustuttaisiin syvemmin muihin uskontoihin. Tällä tavalla laajennettaisiin ihmisten uskonnollista ymmärtämystä

kauttaaltaan. Nykyiselläänhän uskontojen opetus keskittyy pitkälti oman uskonnon opettamiseen. Suomi on ollut vuosisatoja hyvin protestanttinen maa, mutta ajat ovat muuttumassa. Tarvitsemme perusopetuksessa dialogia uskontojen välillä. Se voisi lisätä ymmärrystä erilaisuutta kohtaan. Yhtenä ratkaisuna voisi olla yhteisten uskonnon tuntien järjestäminen omasta maailmankatsomuksesta riippumatta. Elomaa mainitsee esimerkin omasta elämästään, miten hän on kohdannut epäluuloja omaa uskontoaan kohtaan. Katolinen Elomaa oli vakavasti sairastuneena sairaalassa. Eräs sairaalatyöntekijä oli vahingossa tiputtanut pöydällä olleen pienen krusifiksin. Työntekijä pahoitteli, että hän tiputti minun ”maskottini”. Tilanne oli absurdi, mutta onneksi osasin suhtautua siihen pilke silmäkulmassa. Pahimmillaan tuollaisesta voisi pahoittaa todella mielensä etenkin, kun on vakavasti sairastunut. Miten sitten potilaat voidaan paremmin huomioida hoitotyössä? Tärkeää olisi kuunnella potilasta ja hänen omaisiaan. He ovat parhaita asiantuntijoita vastaamaan siihen, miten uskonnollinen tausta tulisi huomioida. Lisäksi hoitohenkilökunta voi lisätä tietoisuuttaan ottamalla selvää uskontoihin liittyvistä taustatekijöistä.

Osittain tähän tarpeeseen vastaamaan Palsa järjesti kaksiosaisen koulutustilaisuuden 18.10.2011 ja 14.11.2011 MeriKarinassa. Tilaisuuksissa keskusteltiin kuoleman kohtaamisesta eri uskonnoissa ja kulttuureissa. Teemoina olivat kuoleman kohtaaminen uskonnon ja käytännön hoitotyön näkökulmista. Tilaisuudessa olivat puhumassa muun muassa KTL Ruth Hasan Turun juutalaisesta seurakunnasta sekä Imaami Anas Hajjar Suomen Islamilaisesta Yhdyskunnasta. Aiheen ajankohtaisuudesta kertoo paljon se, että molempiin tilaisuuksiin osallistui arviolta 140 henkilöä. Joukossa oli runsaasti ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Turun ammattikorkeakoulun yliopettaja Raija Nurmisen mukaan tilaisuus oli herättänyt runsaasti keskustelua muun muassa ensihoitajaopiskelijoissa, jotka kokivat tilaisuuden merkitykselliseksi. Dosentti Jouko Viljanto kiinnitti tilaisuudessa huomion lääketieteen opiskelijoiden vähyyteen. Hän ehdotti, että lääketieteelliselle tiedekunnalle voitaisiin ehdottaa opintopisteiden antamista Palsan koulutustilaisuuksista. Kuulijajoukko oli yhtä mieltä siitä, että tulevien lääkäreiden olisi tärkeää osata ottaa työssään huomioon erilaiset uskonnolliset taustat. Mitä paremmin hoitohenkilökunta tuntee potilaiden uskonnon vaikutuksen käytännön hoitotyöhön, sitä vähemmän hoidettavia täytyy häiritä tällaisilla asioilla. Se helpottaa saattohoidossa olevien elämää ja antaa ammattitaitoisen kuvan tekemästämme hoivatyöstä, Elomaa sanoo. Teksti: Joel Kanerva

Palsa on Turussa toimiva terveyden- ja sosiaalihuollon laitosten ja alan järjestöjen muodostama palliatiivisen ja saattohoidon yhteistyöryhmä, joka järjestää vuosittain useita koulutustilaisuuksia lääkäreille ja muille terveyden- ja sosiaalitoimen ammattihenkilöille.

Lehtori Jouni Elomaa toimii Palsa-työryhmän puheenjohtajana. Hänen mukaansa työryhmässä on pohdittu, kuinka potilaiden uskonnollinen tausta voitaisiin paremmin huomioida saattohoidossa.

Uusi FORD Focus ja PowerShift-automaattivaihteisto Automaasta. Edistyksellinen Ford PowerShift -kaksoiskytkinvaihteisto yhdistää automaattivaihteiston mukavuuden ja nuaalivaihteiston tehokkuuden. PowerShift on nyt saatavana myös Focus 1.6 125 hv bensiinimoottoriin. bensiinimoott t oriin. manuaalivaihteiston Tervetuloa vetuloa kokemaan uudenlainen ajamisen mukavuus.

Avaamme maaliskuussa uuden toimipisteen Turun keskustaan!

AUTOVERO NOUSEE

PÄÄTÄ NYT

Ford Focus 5-ov. 1.6 125 hv PowerShift alk. 24.648,62 € (autoveroton hinta 18.790 € + arvioitu autovero CO2-päästöillä 149 g/km 5.258,62 € + toimituskulut 600 €). Ford Focus -malliston CO2-päästöt 109–149 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 4,2–6,4 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein.

Bonusta jopa 5 % S-Etukortilla. Uuden auton ostosta kirjautuu 2000 euroa ja vaihtoauton ostosta 1000 euroa bonusostoja.

Automaa Raisio Nikkarinkatu 1 Automyynti 010 765 6760 Huolto/varaosat 010 765 6770

Automyynti palvelee ma klo 7-20, ti-pe klo 7-18, la klo 10–16 huolto ma-pe klo 7-18, la klo 10–16 Puheluhinnat Snt/puhelu Snt/min Kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,21 snt 5,9 snt Kotimaan matkapuhelinverkoista 8,21 snt 16,9 snt Hinnat sis. Alv 23%

automaa.fi: Nyt upea vaihtoautovalikoima, satoja autoja alle kymppitonnin! Valitse omasi ja hae Bonukset Automaasta!

ASIAKASOMISTAJAN AUTOKAUPPA

automaa.fi


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

20 - 2012 - N:o 1

Kun hiljaisuus lohduttaa enemmän kuin sanat Oförsagdin perheessä tapahtui vanhempien peloista pahin viime vuoden huhtikuussa. Perheen 10-vuotias Noora-tytär menehtyi. Noora sairastui lokakuussa 2009 aggressiiviseen syöpään nimeltään alveolaarinen rabdomyosarkooma. Syöpä vastasi hoitoihin. Noora sai kaikki mahdolliset hoidot eli sytostaattikuureja, leikkauksen, kuuden viikon sädehoidon sekä kaksi intensiivihoitoa kantasolusiirron turvin. Hoidot loppuivat syyskuussa 2010. Nooralla aloitettiin ylläpitosytostaatit vähentämään syövän uusiutumisen riskiä. Kolme kuukautta kantasolusiirrosta löytyi kolme uutta kasvainta. Leikkauksessa varmistettiin taudin aktivoituneen uudelleen. Noora siirrettiin palliatiiviselle hoitolinjalle. Palliatiivisella hoidolla eli oireita lievittävällä hoidolla tarkoitetaan potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa silloin, kun kuolemaan johtavaa sairautta ei voida enää parantaa. Noora sai sytostaattia tehostamaan leikkausalueelle annettavaa sädehoitoa. Syöpä jatkoi leviämistään. Talven aikana uusia kasvaimia löytyi lisää ja niitä sädetettiin. Sytostaatteja ei enää annettu, koska Nooran elimistö ei olisi kestänyt niitä. Nooran vointi heikkeni koko ajan. Hän kuoli 10-vuotiaana, vain 9 päivää ennen 11-vuotissyntymäpäiväänsä, nopeasti edenneeseen keuhkokuumeeseen.

En tiedä mitä sanoa Nyky-Suomessa lapsikuolleisuus on harvinaista. Siksi emme tiedä, miten kohtaisimme lapsensa menettäneen isän ja äidin. Emme tiedä, mitä sanoa. Emme osaa toimia. Voiko sanoilla lohduttaa? —Minä olen huono lohdutettava, sanoo Susanna Oförsagd. —Ihmisten sanat tuntuvat pliisuilta eikä mikään kelpaa minulle. Tulee olo, että luulet-

teko, että nuo sanat auttavat minua. Susannalle on lohdutuksena sanottu, että kuvittele Nooran olevan yhä läsnä, mutta se ei hänelle riitä. Lasta ei pääse oikeasti näkemään. Lasta ei voi oikeasti halata. Sanojen lisäksi on merkitystä sillä, kuka sanoo. Vertaiset tietävät, muut vain arvaavat. Eikä sillä ole väliä, mitä sanoo, vaan sillä, miten sanoo. Miesten ja naisten välillä on eroja. On eroa siinä, mitä sanotaan, miten sanotaan ja mitä tunnetaan tarvetta sanoa. Tämän on huomannut Nooran isä Jani Oförsagd. —Kun kerron Noorasta, ihmisillä on selvästi tarve sanoa jotain, mutta melko eriskummallisia juttuja ja ”sammakkoja” tulee ihmisten suista ja tilanteet muuttuvat absurdeiksi. —Mielestäni paras vastaus on se, että ihminen myöntää reilusti, että hän ei tiedä, mitä sanoa. Myös Susanna on kohdannut yllättäviä reaktioita. Esimerkiksi, kun Noora tulee puheeksi, keskustelukumppani pakeneekin äkkiä pois huoneesta.

Ei sitä voi kuvitella Siinä, missä mies ei ehkä sano mitään, on naisilla selvästi tarve sanoa edes jotain. —Pahinta on, kun sanotaan, että voin kuvitella miltä sinusta tuntuu, Susanna miettii. —Sitä ei voi kuvitella, miltä oikeasti tuntuu, sillä lapsen kuolema muuttaa kaiken, koko perheen elämän. Susannan ja Janin elämä näyttää ulkoisesti siltä, että se on hallinnassa. He ovat töissä ja harrastavat. —Mutta oikeasti elämä on

arkipäivien mekaanista suorittamista. Elämä menee päivien virrassa. Ei ole tulevaisuutta eikä tulevaisuuden odotusta, Susanna näkee. Perheellä on toki suunnitelmia, mutta nekin muistuttavat Nooran poismenosta. —Jos odotamme matkalle lähtöä, joka sekunti muistuttaa myös siitä, että matkalle on lähdössä yksi vähemmän, Jani tiivistää. Neljän sijaan matkalle onkin lähdössä kolme, Susanna, Jani ja heidän nuorempi tyttärensä Mia. Elämän seisahtumisesta kertoo sekin, että Nooran tavarat ovat yhä paikoillaan. Susanna kuvaa oloaan kuin hän olisi ollut sodassa, josta hän palaa toinen jalka amputoituna. Jotain olennaista on pois.

Tukea osastolta Nooraa hoidettiin TYKSin osastolla 416, jonka henkilökunta tuli perheelle tutuksi. Susanna on itse TYKSissä töissä sairaanhoitajana, joten hän näkee osaston henkilökuntaa työssään. Susannaan on oltu yhteydessä myös Nooran äitinä. —En koe, että osastolta pitäisi olla minuun enemmän yhteydessä, koska Noorasta keskustelut ovat minulle raskaita hetkiä. Tiedän, että voin keskustella osaston henkilökunnan kanssa, jos minulla on siihen tarvetta. Susanna kiittää osaston henkilökuntaa, jotka tukivat ja tekivät työtä koko sydämellään. Kun selvisi, että Nooraa

ei voi parantaa, löytyi hoitajista vielä yksi ylimääräinen taso, jota oli säästelty, kunnes oli tosi kysymyksessä. Sairauden loppuvaiheessa Noora pääsi kotiin. Haluttiin, että Nooralla olisi muutakin elämää kuin pelkkä sairaalan huone. Asiaa auttoi se, että sairaanhoitajana Susanna pystyi hoitamaan tytärtään. Perheelle tuli vielä mahdollisuus käydä yhteisellä matkalla. Lääkäri antoi perheelle luvan lähteä Lanzarotelle viikoksi. Matka suunniteltiin tarkkaan yhdessä lääkärin kanssa. Noora sai ennen matkaa ylimääräisiä punasolu- ja trombosyyttitankkauksia sekä immunoglobuliinia, jotta hän olisi mahdollisimman hyvässä kunnossa. Matka onnistui hienosti. Noora nautti Lanzarotesta, vapaana syövästä ja hoidoista. —Matka oli meille yksi auringonpilkahdus raskaan talven aikana ja sen muistot kantavat edelleen vaikeina hetkinä. Lisäksi oli hienoa nähdä, miten osastolla kaikki tekivät parhaansa, jotta meidän matkamme onnistuisi, Susanna kertoo. Jani on samaa mieltä. —Osaston tuki merkitsi minulle paljon Nooran loppuaikana, mutta sen jälkeen en ole kaivannut osaston yhteydenottoja. Minulle riittää tieto siitä, että halutessani minulla on mahdollisuus jutella.

Onko kaikella tarkoitus? Susanna ja Jani näkevät eri tavalla sen, oliko kaikella jokin tarkoitus. Susannan mielestä hänellä on omista kokemuksis-

taan annettavaa muille. Hän saa voimaa siitä, että pystyy tukemaan muita perheitä. Jani ei kysy, miksi tapahtui se, mikä tapahtui. —Asiat menivät näin, Jani toteaa yksinkertaisesti. Perhe elää uutta ajanlaskua. Oli aika ennen Nooran kuolemaa ja on aika sen jälkeen. Susanna joutui miettimään, palaako hän työhönsä, jossa hän hoitaa myös lapsisyöpäpotilaita. —Eikö riittänyt, että hoidin lapsisyöpäpotilaita? Pitikö minun vielä kokea lapsen syöpä äitinä? Susannan kokemus on kuitenkin kääntynyt vahvuudeksi muiden äitien kannalta. —Lapsisyöpäpotilaiden äidit kertovat, että heidän on helpompi tulla sairaalaan, kun he tietävät, että minä olen siellä töissä.

Meri-Karinassa ei tarvitse selitellä Lapsen sairastuminen vaikuttaa vanhempien keskinäiseen suhteeseen. Jani oli aloittanut oman yritystoiminnan hieman ennen Nooran sairastumista. Se oikeastaan ratkaisi sen, että Janin piti panostaa työelämään. Susanna jäi hoitamaan lasta. Susannasta tuntui joskus siltä, että Jani pääsi töihin tilannetta pakoon. Jani uskoi, että Nooran syöpä on voitettavissa. Aloitetaan hoidot, käydään ne läpi, minkä jälkeen Noora on parantunut. Susannan mielestä Jani ei nähnyt kaikkia vaihtoehtoja eikä varsinkaan sitä pahinta. Vasta Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen sopeutumisvalmennuskurssilla Jani tajusi, miten vakavasta sairaudesta on kyse. Susannan mielestä kurssi paransi heidän parisuhdettaan, kun kumpikin ymmärsi tosiasiat. Nooran kuolemasta tulee huhtikuussa kuluneeksi tasan vuosi. –Tiedän, että siitä päivästä tulee rankka. Päivä pelottaa minua etukäteen, Jani sanoo. Susanna odottaa, että vuodenkierto tulisi täyteen.

–Sanotaan, että olo helpottaisi, kun vuosi tulee täyteen, mutta en ole yhtään varma siitä, että toinen vuosi olisi yhtään helpompi. Perhe aikoo olla mukana Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lapsisyöpäpotilasperheiden kerhon SYKERÖn toiminnassa. –Meri-Karinassa tapaamme vertaisiamme. Meillä on täällä turvallinen olo. Täällä emme kuule kliseitä tai sitten kliseet on tarkoitettu vitsiksi. Täällä ihmiset ovat aitoja ja kohtaamme aitoa välittämistä. –Meri-Karinassa meidän ei tarvitse selitellä.

Vanhempien suru aina yhtä suurta En mä ole, lapseni, lintu tästä maasta, olen pieni veljesi, tulin taivahasta. Säe on kaikille tuttu Karl Adolf Hougbergin käännös Zacharias Topeliuksen runosta Varpunen jouluaamuna. Siinä Topelius purkaa omaa suruaan, sillä runo kertoo hänen oman poikansa kuolemasta. Lapsikuolleisuus oli yleistä 1800-luvulla, jolloin joka viides lapsi menehtyi alle yksivuotiaana. Kuolemaan ei koskaan totu. Oman lapsen menetys koski vanhempiin syvästi. Suru kohtasi kaikkia perheitä köyhistä säätyläisiin. Historiamme suurmiehistä myös Sibelius, Runeberg, Lönnrot ja Snellman menettivät ennen aikaisesti lapsiaan. Kukin heistä suri omalla tavallaan. Kuka turvautui alkoholiin, kuka suri koko elämänsä, kuka upotti surunsa uutteraan työhön. Kalevalan kokoaja Elias Lönnrot oli ammatiltaan lääkäri, joka kirjoitti kirjan lapsikuolleisuudesta ja sen syistä. Hänen viidestä lapsestaan vain yksi eli aikuisikään saakka. Historiamme suurmiesten kuvissa onkin tummat kehykset, joita nykyajan ihminen ei näe eikä ymmärrä. Teksti ja kuva: Pekka Remes

Susanna ja Jani Oförsagdin Noora-tytär menehtyi viime vuoden huhtikuussa. Perheen elämässä alkoi uusi ajanlasku. On aika ennen ja aika jälkeen Nooran kuoleman.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2012 - 21

Hyvän tulevaisuuden perusta.

Olemme olleet osa asiakkaidemme arkea, työtä ja juhlaa jo vuodesta 1922. Tuolloin perustettiin Kaarinan Osuuskassa, josta on vuosien varrella kehittynyt koko Turun seudun oma, vahva pankki. Olemme muuttuneet ja kasvaneet toimintaympäristömme mukana, asiakkaidemme ja yhteistyökumppaniemme kanssa. Tänä päivänä Turun Seudun Osuuspankki on asiakkaidensa omistama kasvava, kannattava ja vakavarainen osuuspankki. Tarjoamme kattavan palveluverkostomme kautta monipuoliset palvelut henkilöasiakkaille ja kaikenkokoisille yrityksille. 90-vuotisjuhlaa vietämme yhdessä asiakkaiden kanssa tarjoamalla huolenpitoa ja turvallisuutta arjen pieniin ja suuriin taloutta koskeviin ratkaisuihin. Toimintamme perusta on pysynyt samana läpi vuosikymmenten: kun asiakkaamme menestyy, mekin menestymme.

Yhdessä hyvä tulee.


22 - 2012 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Tervetuloa sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen Syöpäjärjestöjen toimesta järjestetty kuntoutus sisältää tietoa ja tukea sekä tarjoaa potilaille ja heidän läheisilleen mahdollisuuden keskustella sairaudesta ja sen seurauksista muiden saman kokeneiden kanssa. Sopeutumisvalmennuskurssit ovat pääasiassa psykososiaalista kuntoutusta. Kursseilla käsitellään erikoisalojen asiantuntijoiden alustuksella syöpäsairauteen sekä fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin liittyviä asioita. Kuntoutustarpeet huomioidaan yksilöllisesti. Kurssit on kohdistettu pääsääntöisesti samaa syöpätautia sairastaville potilaille ja heidän läheisilleen. Ryhmätoiminta tarjoaa mahdollisuuden vertaistukeen. Perinteisesti kursseja on järjestetty laitoskuntoutuksena, mutta avokuntoutuskurssien tarjonta tulee lisääntymään. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. järjestää kursseja omana toimintanaan sekä yhteistyössä Raha-automaattiyhdistyksen (RAY), Kansaneläkelaitoksen (KELA) ja sairaanhoitopiirin (TYKS) kanssa. Alustavan suunnitelman mukaan Meri-Karinassa järjestetään vuonna 2012 seuraavat kurssit: AIKUISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN PERHEKURSSIT: Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (KELA) ................................................... 04.06. – 08.06.2012 sekä 2. jakso 18.2. – 19.2.2013 Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (KELA) ................................................... 16.07. – 20.07.2012 sekä 2. jakso 20.2. – 21.2.2013 Vanhemmuutta tukeva kurssi nuorille syöpäpotilaille ja heidän perheilleen (RAY) . 09.07. – 13.07.2012 AIVO- JA SELKÄYDINKASVAINPOTILAAT: Aivo- ja selkäydinkasvainpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ............................... 07.05. – 11.05.2012 sekä 2. jakso 3.12. – 4.12.2012 Aivo- ja selkäydinkasvainpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ............................... 27.08. – 31.08.2012 sekä 2. jakso 6.3. – 7.3.2012 ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT: Ikääntyneet eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY)............................... 30.07. – 03.08.2012 Ikääntyneet eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY)............................... 22.10. – 26.10.2012 Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (LSSY, TYKS) .................................... 01.10. – 05.10.2012 Kurssi on tarkoitettu vain VSSHP:n potilaille ja heidän läheisilleen GYNEKOLOGISET POTILAAT: Gynekologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ....................................... 16.04. – 20.04.2012 sekä 2. jakso 7.11. – 8.11.2012 HEMATOLOGISET POTILAAT: Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)....................................... 19.03. – 23.03.2012 Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)....................................... 25.06. – 29.06.2012 Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (TYKS) ....................................... 24.09. – 28.09.2012 Kantasolusiirtohoidetut potilaat ja heidän läheisensä (KELA).................................. 19.03. – 23.03.2012 Kantasolusiirtohoidetut potilaat ja heidän läheisensä (KELA).................................. 25.06. – 29.06.2012 IHOSYÖPÄPOTILAAT: Ihosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA).......................................................... 13.08. – 17.08.2012 sekä 2. jakso 13.2. – 14.2.2012 KAIKKI SYÖPÄPOTILAAT: Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) ............................. 10.04. – 14.04.2012 sekä 2. jakso 5.11. – 6.11.2012 Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) ............................. 02.07. – 06.07.2012 sekä 2. jakso 11.2. – 12.2.2013 Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) ............................. 24.09. – 28.09.2012 sekä 2. jakso 2.4. – 3.4.2013 Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) ............................. 19.11. – 23.11.2012 sekä 2. jakso 5.6. – 6.6.2013 Parikurssi ikääntyneille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (RAY) ....................... 03.09. – 07.09.2012 Parikurssi ikääntyneille pitkään syöpää sairastaneille ja läheisille (RAY) ................ 10.12. – 14.12.2012 ERITYISKURSSIT: Liikuntapainotteinen kurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (RAY) ................. 26.03. – 30.03.2012 Oikea ote melontaan ja elämään –kurssi syöpäpotilaille ja läheisille (RAY) ............ 06.08. – 10.08.2012 Taideterapiapainotteinen kurssi syöpäpotilaille (RAY) ............................................. 26.11. – 30.11.2012 KEUHKOSYÖPÄPOTILAAT: Keuhkosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) .................................................. 28.05. – 01.06.2012 sekä 2. jakso 12.12. – 13.12.2012 KILPIRAUHASSYÖPÄPOTILAAT: Kilpirauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ............................................ 13.08. – 17.08.2012 sekä 2. jakso 4.3. – 5.3.2012 LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEET: Hoitojen päätyttyä –perhekurssi / SYLVA (KELA) ................................................... 17.06. – 21.06.2012 Lapsisyöpäpotilasperheiden sopeutumisvalmennuskurssi (KELA)........................... 23.07. – 27.07.2012 sekä 2. jakso 4.2. – 5.2.2013 Lapsisyöpäpotilasperheiden viikonloppukurssi (LSSY, KELA) ............................... 27.07. – 29.07.2012 Lapsisyöpäpotilasperheet ja isovanhemmat (RAY, LSSY, TYKS) ............................ 27.12. – 29.12.2012 NUORET SYÖPÄPOTILAAT: Pärjää ilman vanhempia –kurssi 14 – 17-vuotiaille (KELA)..................................... 11.06. – 15.06.2012 Nuoret 18 – 25-vuotiaat syöpäpotilaat (KELA)......................................................... 11.06. – 15.06.2012 PÄÄN JA KAULAN ALUEEN SYÖPÄPOTILAAT: Pään ja kaulan alueen syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ........................... 12.11. – 16.11.2012 sekä 2. jakso 3.6. – 4.6.2013 RINTASYÖPÄPOTILAAT: Parikurssit: Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)........................ 01.04. – 05.04.2012 Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)........................ 07.05. – 11.05.2012 Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)........................ 14.05. – 18.05.2012 sekä 2. jakso 10.12. – 11.12.2012 Ikääntyneet rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY)....................................... 28.05. – 01.06.2012 Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)........................ 06.08. – 10.08.2012 Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)........................ 17.09. – 21.09.2012 Ikääntyneet rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY)....................................... 17.09. – 21.09.2012 Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)........................ 08.10. – 12.10.2012 Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)........................ 29.10. – 02.11.2012 Yksilökurssit: Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) ............................................... 23.04. – 27.04.2012 Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) ............................................... 21.05. – 25.05.2012 Rintasyöpäpotilaat (LSSY, TYKS) ............................................................................ 15.08. – 24.08.2012 Kurssi on tarkoitettu vain VSSHP:n potilaille Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) ............................................... 20.08. – 24.08.2012 Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) ............................................... 03.09. – 07.09.2012 Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) ............................................... 15.10. – 19.10.2012 Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) ............................................... 26.11. – 30.11.2012 RUUANSULATUSKANAVAN SYÖPÄPOTILAAT: Työelämästä poissaolevat ruuansulatuskanavan syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ..................................................................................... 10.09. – 14.09.2012 SILMÄSYÖPÄPOTILAAT: Silmäsyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)...................................................... 22.10. – 26.10.2012 sekä 2. jakso 7.5. – 8.5.2013

SUOLISTOSYÖPÄPOTILAAT: Ikääntyvät suolistosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) ................................... 10.09. – 14.09.2012 Suolistosyöpäpotilaat ja avanneleikatut sekä heidän läheisensä (LSSY, TYKS) ....... 29.10. – 02.11.2012 Kurssi on tarkoitettu vain VSSHP:n potilaille ja läheisille SUUNALUEEN SYÖPÄPOTILAAT: Suunalueen syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ........................................... 12.11. – 16.11.2012 sekä 2. jakso 3.6. – 4.6.2013 UROLOGISET SYÖPÄPOTILAAT: Urologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ............................................. 30.07. – 03.08.2012 sekä 2. jakso 11.2. – 12.2.2013 .................................................................................................................. VIRKISTYSKURSSI: Virkistyskurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (omarahoitusosuus)................ 21.05. – 26.05.2012 Virkistyskurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (omarahoitusosuus)................ 01.10. – 06.10.2012 AVOKURSSIT: Eturauhassyöpäpotilaat ja läheiset (KELA) sis. kahdeksan tapaamiskertaa.................alkaen 11.04.2012 Rintasyöpäpotilaat ja läheiset (KELA) sis. kahdeksan tapaamiskertaa ........................alkaen 18.09.2012 Edellä mainittujen kurssien osalta työikäisille kurssilaisille maksetaan kurssin ajalta toimeentuloturvana kuntoutusrahaa. Kuntoutusraha on yleensä sairauspäivärahan suuruinen ja se on ensisijainen sairauspäivärahaan, erityisrahaan ja työttömyyspäivärahaan nähden. Kurssiin osallistuville omaisille voidaan maksaa kuntoutusrahaa, jos omainen on estynyt tekemästä työtä. Omavastuuosuuden ylittävät matkakulut korvataan.

MITEN PÄÄSEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILLE MERI-KARINAAN?

Olet sairastunut syöpään ja sairastumisestasi on kulunut aikaa noin puolesta vuodesta viiteen vuoteen. Voit hakeutua Kansaneläkelaitoksen rahoittamalle sopeutumisvalmennuskurssille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen, mikäli et ole aiemmin osallistunut vastaavalle kurssille. Myös syövän uusiutuessa tai sairastuessasi uuteen syöpään sinulla on mahdollisuus osallistua Kelan rahoittamalle kurssille. Ota yhteyttä joko henkilökohtaisesti, puhelimitse tai sähköisesti: oman paikkakunnan Kelan paikallistoimistoon tai Meri-Karinaan, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku, puhelimet 02 2657 610 (kurssitoimisto), 02 2657 666 (keskus), s-posti: kurssi@lssy.fi, www.lssy.fi. Tutustu kurssitarjontaan ja valitse itsellesi sopivin kurssiajankohta. Kursseja kohdennetaan ikäryhmittäin eri syöpäpotilasryhmille. Lisäksi kurssit kohdennetaan joko potilaalle, koko perheelle (lapset ja nuoret syöpäpotilaat) tai pareille (potilaalle ja hänen läheiselleen). Meri-Karinan kurssitoimisto palvelee tarvittaessa antaen lisätietoja kursseista, hakukriteereistä sekä kuntoutuksen tavoitteista. Kelan ja V-S sairaanhoitopiirin rahoittamille kursseille haetaan Kelan kuntoutushakemuslomakkeella KU102. Hakemuslomakkeita on saatavana Kelan paikallistoimistoista, syöpäjärjestöjen toimipisteistä sekä Kelan internet-sivuilta www. kela.fi. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamille kursseille haetaan syöpäjärjestöjen omalla kurssihakemuksella, jota on saatavana järjestöjen toimipisteistä. Hakemus on tulostettavissa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen internet-sivuilta www.lssy.fi. Tarvittaessa Meri-Karinan kurssitoimiston henkilökunta auttaa hakemuslomakkeiden täyttämisessä. Palauta hakemuslomakkeet liitteineen Meri-Karinan kurssitoimistoon kolme kuukautta ennen kurssin alkamisajankohtaa. Liitä hakemukseen lääkärintodistus (B-lausunto) tai jäljennös viimeisestä epikriisistä eli sairauskertomuksesta. Edellä mainituista asiakirjoista on käytävä ilmi diagnoosi (sairaus) sekä tämänhetkinen tilanne, joten epikriisi tai lääkärin lausunto tulisi olla kirjoitettu hakemusta edeltäneen vuoden aikana. Noin kuukautta ennen kurssin alkua saat postitse päätöksen Kelalta. Jos olet tullut hyväksytyksi kurssille, saat postitse Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä kutsukirjeen kurssille. Kutsukirjeessä on selvitetty kurssiaika ja –paikka, alustava kurssiohjelma (kuntoutuksen sisältö ja yleiset tavoitteet), Meri-Karinan ja oheispalveluiden esitteet, ohjeet saapumisesta, tiedot vakuutusturvasta, ohjeet mukaan otettavista henkilökohtaisista varusteista, osallistumisvarmistuslomake sekä ennakkotietokysely. Palauta osallistumisvarmistuksesi ja ennakkotietokysely Meri- Karinan kurssitoimistoon. Ennakkotietokyselyllä pyritään kartoittamaan osanottajien yksilölliset tarpeet ja tavoitteet, jotta kurssiohjelma voitaisiin mahdollisimman pitkälle suunnitella näitä tarpeita ja tavoitteita vastaavaksi.

SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILTA TUKEA ARKIPÄIVÄÄN

Kuntoutumisen tarve Syövän hoito valitaan ja suunnitellaan aina yksilöllisesti sairauden ja potilaan muiden yksilöllisten tekijöiden ja elämäntilanteen mukaan. Olennaisena osana hyvään hoitoon kuuluu kuntoutus. Myös kuntoutuksen tuen tarve vaihtelee yksilöllisesti. Ihmisten kyky selviytyä sairauden aiheuttamasta muutostilanteesta on yksilöllinen. Tuen tarpeen määrään vaikuttavat sairauden ja hoitojen luonne sekä niiden aiheuttamat psyykkiset ja fyysiset ongelmat. Tärkeitä vaikuttavia tekijöitä ovat myös persoonallisuus, henkilökohtaiset kyvyt selviytyä kriisistä, elämäntilanne ja läheisten elämäntilanne sekä työelämään liittyvät kysymykset. Perheeltä, läheisiltä ja työtovereilta saadun tuen määrä vaikuttaa myös muun tuen tarpeeseen. Elämänlaatua yksilöllisesti Erilaisten syöpäyhdistyksen tarjoamien tukimuotojen avulla pyritään auttamaan potilaan selviytymistä takaisin terveen rooliin tai sairauden hallintaan. Tavoitteena on potilaan tilanteeseen nähden paras mahdollinen elämänlaatu. Syöpäyhdistys järjestää sopeutumisvalmennuskursseja, joiden toteuttamisesta vastaavat moniammatilliset työryhmät. Kursseja järjestetään sairaus- ja ikäryhmittäin kohdennettuna, yksilö-, pari- tai perhekursseina. Työmuotoina käytetään asiantuntijaluentoja, kyselytunteja, yksilö- ja ryhmäkeskusteluja, fysikaalista kuntoutusta ja liikuntaa sekä erilaisia terapioita. Kurssiohjelmaan sisältyy syöpäsairauteen liittyvän tiedon syventäminen, hoidon vaikutuksista kertominen, henkinen tukeminen, terveysneuvonta ja arjessa selviytymisen tukeminen. Osanottajia kannustetaan itsenäiseen työskentelyyn oman elämänhallinnan ylläpitämiseksi. Lisäksi järjestetään virkistys- ja vapaa-ajanohjelmaa. Kurssiohjelmat toteutetaan huomioiden kuntoutuksen yleisten tavoitteiden lisäksi kuntoutujien yksilölliset tarpeet ja tavoitteet. Kursseille hakeutuminen Kurssit ovat osanottajille maksuttomia. Kursseja rahoittavat Kansaneläkelaitos (KELA), Raha-automaattiyhdistys (RAY), Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (TYKS) sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. (LSSY). Hakulomakkeita (Kela, KU102) saa Kelan toimistoista, syöpäyhdistyksen toimipisteistä, sairaaloiden sosiaalityöntekijöiltä, syöpähoitajilta ja kuntoutusohjaajilta. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamille kursseille haetaan Syöpäjärjestöjen omalla kurssihakemuksella, jota on saatavana järjestöjen toimipisteistä. Hakemus on tulostettavissa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen internetsivuilla www.lssy.fi. Hakemus ja liitteet tulee lähettää Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kurssitoimistoon. Hakuaika päättyy 3 kuukautta ennen kurssin alkua. Mahdollisia peruutuspaikkoja voi kysyä tämän jälkeenkin. Kurssihakemuksen liitteenä tulee olla lääkärin lähete tai jäljennös viimeisestä hoitoselosteesta eli epikriisistä.

HAKEMUSLOMAKKEITA SEKÄ LISÄTIETOJA: Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, 20900 TURKU Puhelin (02) 2657 610 tai 2657 666, telefax (02) 2657 618 ja e-mail kurssi@lssy.fi


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2012 - 23

Rantalentisturnaus täyttää kymmenen vuotta Nykyinen Hurrikaani Loimaan päävalmentaja, Ville Kakko, on ollut pitkään tukemassa syöpälapsia. Hänen järjestämänsä Beach Volley -turnaus täyttää elokuussa tasavuosia. Sorttamäen uimaranta täyttyy taas ensi elokuussa lentopallopelaajista, kun leikkimielinen rantalentisturnaus järjestetään kymmenennen kerran. Turnauksen ideana on kerätä rahaa syöpälapsille, ja pitää rento elokuinen viikonloppu hauskanpidon sekä liikunnan merkeissä.

Viime vuonna turnaus oli suositumpi kuin koskaan. Tapahtumaan osallistui liki 150 pelaajaa, ja siitä saaduilla tuotoilla hankittiin syöpälapsille tietokonenäyttöjä. Nyt kun turnaus täyttää kymmenen vuotta, odotetaan kävijämäärän kasvavan entisestään. –Turnauksesta veloitetaan

25 euroa per pelaaja. Kaikki tuotot menevät lyhentämättömänä lapsisyöpäpotilaiden kerho Sykerön kautta syöpälasten tukemiseen. Mukana peleissä on kaiken tasoisia pelaajia, joten kannattaa ehdottomasti tulla mukaan, Kakko kertoo. Turnauksessa on kolme sarjaa, joissa pelataan. Kilpasarja on tarkoitettu edistyneimmille pelaajille. Harraste- ja yleissarjoissa taas vähemmän kokeneet pääsevät kokeilemaan taitojaan. Virallisista beach volley -säännöistä poiketen kentällä nähdään kahden sijasta kolme

Ville Kakon järjestämässä Sykerö-Beach-turnauksessa on käytössä tänä vuonna tuoreet pelipallot uuden kymmenluvun kunniaksi.

pelaajaa. Myös vaihtopelaajat sallitaan. –Kisassa on ennen muuta tarkoitus pitää hauskaa. Esimerkiksi kaikkia pallokosketukseen liittyviä sääntöjä emme halua noudattaa oppikirjamaisen tarkasti. Koko ajan enemmän kisoissa on ollut mukana kaveriporukoita, jotka viettävät Meri-Karinassa mukavaa viikonvaihdetta. Alun perin Seppo Ukkosen ideoimaa turnausta Ville Kakko on vetänyt toisesta vuodesta lähtien. Turnauksen konsepti on pysynyt liki pitäen samana, mutta matkan varrella on tullut kaikenlaisia ideoita oheistoiminnasta. Kakko on esimerkiksi pohtinut julkkispelaajien välisiä näytösotteluja ja bändien kutsumista tapahtumaan. –Olen ollut aikalailla itsekseni järjestämässä tätä turnausta. Oheistoiminta vaatisi sitä, että järkkääjärinki kasvaisi. Haluankin kutsua kaikki toiminnasta kiinnostuneet jeesaamaan turnausjärjestelyissä ja ideoinnissa. Kiinnostus syöpälasten tukemiseen nousi Kakolla hänen oman lapsensa sairastumisen myötä. Hänen 2-vuotias tyttärensä sairastui leukemiaan vuonna 2002. Tämä oli vanhemmille tietysti kova paikka. –Jos ei ole itse kokenut oman lapsensa sairastumista, on vaikea ymmärtää sitä, miltä vanhemmista tuntuu. Omalla asenteella on kuitenkin todella suuri merkitys. Tajusimme vaimoni kanssa, että ihmisille sattuu paljon pahempiakin asioita, joten opimme tulemaan asian kanssa hyvin toimeen. Kakon tytär on parantunut leukemiasta, ja hän voi nykyisin hyvin. Kakolle sairauden kohtaaminen on jättänyt oman jälkensä, vaikka hän ei olekaan katkera lapsensa sairastumisesta. Historiaansa liittyvistä tuntemuksista Kakko on käynyt puhumassa vaimonsa kanssa Sykerön tilaisuuksissa, joissa hän on kohdannut muita syöpälasten vanhempia. Kakon mielestä on tärkeää voida jakaa lapsensa sairastumiseen liitty-

viä tuntemuksia avoimesti muiden kanssa. Sykerön ohella Kakko on vaikuttanut myös Lions Club Loimaassa, joka on ollut auttamassa syöpälasten asiaa. Alastarolla pidetyssä ulkoilupäivässä järjestettiin rata, jossa tarjottiin sairastaville lapsille liikuntatoimintaa, johon heillä olisi ollut muutoin vaikea osallistua. –Olen aina tykännyt olla lasten ja nuorten kanssa, joten sikälikin syöpälasten tukeminen ja heidän kanssaan toimiminen on minulle luontaista. Suosittelen muillekin hyvänte-

keväisyystoimintaan osallistumista. Siitä tulee sekä itselleen että autettavalle hyvä mieli. Kymmenes Sykerö-Beachturnaus järjestetään ensi elokuussa Meri-Karinan toimintaja palvelukeskuksen vieressä sijaitsevalla Sorttamäen uimarannalla osoitteessa Seiskarinkatu 35. Turnauksen lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet löytyvät lähempänä ajankohtaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen verkkosivuilta osoitteesta www.lssy.fi. Teksti ja kuva: Joel Kanerva

Suomen kauneimmat varaavat takat!

HAUTAUSTOIMISTO HAUTAUSTOIMISTO

TERVETULOA LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN KOTISIVUILLE! Sivuiltamme löydät tietoa mm. ajankohtaisista tapahtumistamme, vertaistuesta, sopeutumisvalmennuskursseista, vapaaehtoistoiminnasta sekä yhdistyksen paikallisosastojen aktiivisesta toiminnasta. Mikäli harkitset muuttoa turvalliseen vuokraasuntoon, löydät sivuiltamme tietoa Turussa ja Salossa sijaitsevista huoneistoista. Turussa sijaitsee lisäksi tehostetun palvelun yksikkö, jossa terveydenhoitoalan ammattihenkilöstön tarjoama apu on saatavilla ympäri vuorokauden. Muut palvelut –sivustolta löytyvät • Meri-Karinan tarjoamat juhla- ja kokouspalvelut • Matkatoimisto Matkari Oy, joka toimii valmismatkaliikelain nojalla rekisteröitynä matkanjärjestäjänä ja matkanvälittäjänä ja vastaa yhdistyksen jäsenmatkailutoiminnasta • Moikoisten Kiinteistöhuolto Oy:n siivouspalvelut Yhdistysinfo -sivustolta löytyvät • varainhankinnan yhteystiedot, mikäli haluat olla mukana tukemassa ja rahoittamassa syöväntorjuntatyötä ja yhdistyksen toimintaa • lisätietoa Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:stä, joka on vuonna 1951 perustettu kansanterveysjärjestö. Yhdistyksemme kotipaikka on Turku,

missä sijaitsee kaksi toimipistettä: asiakastoimisto itäisessä keskustassa ja Meri- Karinan toiminta- ja palvelukeskus Hirvensalossa. Lisäksi toimipisteitä on Forssassa, Loimaalla, Salossa ja Uudessakaupungissa. Yhdistys on Suo- men Syöpäyhdistyksen jäsen ja näin osa valtakunnallista Syöpäjärjestöjen toimintaa. Yhdistyksen talous perustuu pääasiallisesti jäsenmaksutuottoihin, RAY:n avustuksiin, hyväntekeväisyystempauksiin, lahjoituksiin ja testament-teihin

sekä omiin toiminnallisiin tuottoihin. Mm. kuntoutustoimintaa toteutetaan yhdistyksen oman rahoituksen ohella Kansaneläkelaitoksen, Raha-automaattiyhdistyksen ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin rahoituksella. Yhdistyksen uusien kotisivujen ulkoasun on suunnitellut turkulainen Mainostoimisto Pippuri. LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen kotisivut löytyvät internetistä osoitteesta http://www.lssy.fi.

Linnankatu 9 Turku

23 23 23 5

Kuljetuspalvelumme Kuljetuspalvelumme päivystää vuorokauden päivystää ympäri ympäri vuorokauden Täydellistä hautauspalvelua yli 100 v. www.hautaustoimistosaarinen.fi www.hautaustoimistosaarinen.fi

Kukkakauppa Tähkä Aninkaistenkatu 1, Turku Puh. 231 7836 Tuemme syöväntorjuntatyötä MYNÄMÄEN SILMÄASEMA Mynäcenter 23100 Mynämäki puh. (02) 430 6088


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

24 - 2012 - N:o 1

Kirjastosilta, pennisilta vai aasinsilta?

Torin nupukivet ovat pyhiä, niihin ei saisi koskea, mutta todelliseen kulttuurimaisemaan saisi rakentaa sillan tai kaksi – asiaa juurikaan miettimättä. Kansalaisten mielipiteille ei päättäjien keskuudessa anneta arvoa.

Arja

Turun Sanomien lukija

Turun Sano Sanomat antaa tilaa lukijoiden mielipiteille ja ajatuksille, ja yleisönosastomme herättää ä kiihkeitäkin k hetkittäin tunteita. Me tarjoamme keskustelulle foorumin, mutta myös tuoretta tietoa k alueemme kuumimmista kysymyksistä. Jos haluat oman mielipiteesi pohjaksi vankkaa tietoa aasinsiltojen sijasta, lue päivän lehti. Siitä löydät asioiden viimeisimmät käänteet.

Ajattelemisen aihetta.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat 1 2012  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you