Page 1

LOUNAIS–SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

SANOMAT

LOUNAIS– SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI

1/2005 N:O 1/2010 2 /2004

Elimistö selättää syöpäsolut monin keinoin Terveyttään vaaliva saattaa tuntea heikotusta kuullessaan, että jokaisen keski-ikäisen ihmisen elimistöstä löytyy suurella todennäköisyydellä pikkuruisia syöpäsoluja. Valtaosa meistä ei saa kuitenkaan koskaan tietää kantaneensa syöpää kappaleen matkaa mukanaan. Professori Pirkko Härkönen Turun yliopiston biolääketieteen laitokselta kertoo sen johtuvan siitä, että elimistö useimmiten poistaa ongelman ennen kuin se ehtii ilmoittaa itsestään. Ihmiskehon omat puolustuskeinot ovat toipumisen kannalta avainasemassa vielä taudin uusiutuessakin, hoitojen rinnalla. - Voisi yleistää, että meillä kaikilla on todennäköisesti pieniä syöpäsoluja, joita ei vielä havaita. Niiden syntyminen elimistössä on hyvin tavallinen tapahtuma, biolääketieteen professori Pirkko Härkönen myöntää. Elimistöä voisi verrata monimutkaiseen ja tehokkaaseen jätteenkäsittelylaitokseen, jolla on useita hienostuneita käytäntöjä sekalaisen ongelmajätteen kuten esimerkiksi syövän esiasteiden ja syöpäsolujen tuhoamiseen. Keinoja on syytäkin olla paljon, sillä syöpäsoluja on monenlaisia, kuten sellaisia, jotka jakautuvat kiivaasti, sellaisia, jotka leviävät tehokkaasti ympäristöönsä, ja sitten sellaisia, joiden tuhoaminen on aivan erityisen hankalaa. Tavallisesti elimistö kuitenkin tietää, mitä niille kuuluu tehdä. - DNA-tasolla solun jakautumisen yhteydessä on hyvin tehokkaat menetelmät, joilla elimistö korjaa esimerkiksi syöpää synnyttävien aineitten ja säteilytyksen aiheuttamia virheitä. Mikäli niitä ei kuitenkaan saada tässä vaiheessa korjattua, hävittää ohjelmoitu solukuolema viallisen solun. Jos sekään ei auta, syöpäsolun kimppuun käyvät immuunipuolustuksen erilaiset mekanismit, kuten tappaja- ja syöjäsolut. Lisäksi myöskin solujen lähiympäristö, siis elimistön kudokset, pystyvät monin tavoin pysäyttämään syövän, Härkönen luettelee. Härkösen tutkimassa prostata- eli eturauhassyövässä arvioidaan noin kymmenesosan kasvainten esiasteista ja pienistä kasvaimista lähtevän kasvamaan ja leviämään, loput elimistö selättää omin avuin.

Androgeenireseptori erehtyy eturauhassyövässä

Yli kaksi vuosikymmentä syöpätutkimusta tehneen Härkösen turkulainen tutkimusryhmä pyrkii selvittämään, miten elimistö toimii solu- ja kudostasolla, kun uusiutunut syöpä tavoittelee lisää elintilaa metastaaseja eli etäpesäkkeitä muodostamalla. Ryhmä on keskittynyt edenneen syövän säätelymekanismeihin prostata- ja rintasyövässä, joissa syövän synty on vahvasti estrogeeni- ja androgeenihormonien säätelemää.

- Pienet ja liukkaasti liikkuvat hormonit tunkeutuvat solukalvon ja soluliman läpi tumaan, kiinnittyvät reseptoreihinsa ja käynnistävät niiden aktiivisuuden, josta seuraa monenlaisia tapahtumia, Härkönen selkiyttää. Jätteidenkäsittelylaitoksessa reseptorit olisivat kuin työntekijöitä, jotka normaalitilanteessa käynnistävät ja vievät päätökseen tarkkaan säädellyt toimenpiteet, joilla haitalliset tekijät erotellaan hyödyllisistä ja tehdään ympäristölleen vaarattomiksi. Miesten prostatasyövässä androgeenireseptori on jostakin syystä erehtynyt tehtävistään ja käynnistää haitalliset toiminnot, solun jakaantumisen tai invaasiokyvyn, ja alkaa ylläpitää niitä. Näin syöpä pääsee kehittymään. Tutkijat ovat pitkään tienneet, että androgeenireseptoreilla on keskeinen rooli prostatasyövän synnyssä. Tyypillisesti eturauhasen syöpää hoidetaankin poistamalla androgeenihormonit tai estämällä niiden toiminta, mikä merkitsee potilaalle lääkkeellistä tai kirurgista kastraatiota. Hiljattain tutkijat ovat kuitenkin tehneet uusia kiinnostavia löytöjä. - Nyt tiedämme, että androgeenireseptori on oleellinen syövän jokaisessa vaiheessa. Levinneessä syövässä se voi kuitenkin käynnistyä ilman käynnistäjää eli ilman hormoniakin, muilla mekanismeilla. Seuraava kysymys on se, mitkä tekijät kasvua ja leviämistä silloin säätelevät.

Peli ei ole menetetty etäpesäkkeissäkään Härkönen kertoo, että syövän etäpesäkkeiden muodostumista ja kasvua säätelevistä tekijöistä tiedetään toistaiseksi varsin vähän. Osittain nämä mekanismit voivat olla kotoisin siitä kudoksesta, johon syöpäsolut ovat karanneet. Siitä hänenkin ryhmänsä on kiinnostunut. Syöpäbiologian asiantuntija kuitenkin vakuuttaa, ettei elimistö ole syövän voimaton uhri vielä siinäkään vaiheessa, kun kasvain on onnistunut muodostamaan etäpesäkkeitä. Kehon oma kamppailu syöpäsoluja vastaan on edelleen aktiivista ja hyvin tärkeää. - Ei ole lainkaan yksiselitteistä, että jos syöpäsolut pää-

Turun yliopiston solubiologian professori Pirkko Härkösen tutkimusryhmä pyrkii tunnistamaan todennäköisimmin leviävät syöpämuodot ja tuottamaan metastasoinnin eli etäpesäkkeiden muodostuksen mekanismeista tietoa, jonka varassa uusia, tehokkaita hoitoja voidaan kehittää. - Kiitos yhteistyön monien muiden tutkimusryhmien kanssa olemme pystyneet yhdistämään tekniikoita ja tietämystä, joilla voidaan tutkia esimerkiksi tiettyjä metastasoitumismekanismeja uusista näkökulmista, professori Härkönen tuumaa.

sevät jostakin syystä leviämään, niin ne sitten ilman muuta riehaantuisivat. Näin ei läheskään aina tapahdu. Etäpesäkkeissäkin syöpäsolut voivat kuolla tai yksinkertaisesti pysähtyä ja jäädä paikoilleen. Yleensä kyse ei ole siitä, että ne olisivat itse kykenemättömiä kasvamaan, vaan kasvun estääkin ympäröivä kudos, Härkönen sanoo.

Hoidot tukevat elimistön omaa kamppailua

Härkönen muistuttaa, että sairauden edetessä elimistö tarvitsee yhä enemmän ulkopuolista apua. Havaittavissa olevat tuumorit harvoin enää pysähtyvät itsekseen. - Usein kuitenkin sekin riittää, kun hoidoilla saadaan poistetuksi riittävä määrä vää-

rin toimivia soluja. Elimistö hoitaa pitkälti loput. Ulkoisella interventiolla on tietysti merkitystä, mutta elimistön omalla prosessilla on kenties aivan ratkaiseva ja vielä paljon suurempi merkitys, hän pohtii. - Syöpäbiologin näkökulmasta voisi sanoa, että syövän syntymekanismit, niiden kulkua ennustavat merkkiaineet ja menetelmät, jotka auttavat hoi-

don valinnassa, sekä kohdennetut syövän hoidot ovat yhä avainasemassa. Mutta yhtä lailla avainasemassa on oppia ymmärtämään niitä mekanismeja, joilla elimistö vastustaa syövän etenemistä ja kasvua. Niitä prosesseja on hyvin tärkeä oppia tukemaan. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos


2 - 2010 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Riitta Särkelä toiminnanjohtaja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry

www.pulssi.fi

Mammografia mahdollistaa rintasyövän varhaisen toteamisen

Riitta Särkelä verksamhetsledare Centralförbundet för Socialskydd och Hälsa rf

Järjestöjen arvokas toiminta turvattava Järjestöt ovat yksi yhteiskuntaa koossa pitävä voima. Niiden ydintä ovat vaikuttamistoiminta, vertais- ja vapaaehtoistoiminta, asiantuntijuus sekä erilaisten palvelujen kehittäminen ja tarjoaminen. Yhdistystoiminnalla on poikkeuksellisen suuri merkitys Suomessa ihmisten kannalta. Järjestöjen rooli on muuttunut 1990-luvun lopulta lähtien erityisesti palveluntuottajana. Muutos kytkeytyy EU:n sisämarkkinasääntelyyn ja siihen, että jäsenistön oikeuksien valvonnan tarve on kasvanut. Vuosina 2004-2008 sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan painopiste siirtyi selvästi kansalaisjärjestötoimintaan, asiantuntijuuteen ja vaikuttamiseen. Palvelumarkkinoiden kehittämisessä järjestöillä ei ole erityisasemaa suhteessa yrityksiin. Järjestöt ovat tämän sisäistäneet. Palvelumarkkinoiden kehittämisinnossa uhkaavat unohtua järjestöjen toiminnan muut puolet, vertais- ja vapaaehtoistoiminta ja perinteinen kansalaisjärjestötoiminta. Jopa niitäkin yritetään tuotteistaa ja kilpailuttaa. Järjestöissä tilanne on synnyttänyt epävarmuutta. 18 sosiaali- ja terveysjärjestöä on yhtiöittänyt toimintaansa. Osa järjestöistä on vähentänyt palvelujen tuottamista. Tällä on merkitystä järjestöille ja ennen kaikkea niille ihmisille, joiden erityiset tuen ja palveluiden tarpeet ovat järjestöjen varassa. Järjestöjen roolin muutos on merkinnytkin jo palveluita ilman jääneitä ihmisiä. Uusia yrityksiä ei olekaan syntynyt riittävästi kattamaan vastuuta. Jos järjestöt pakotetaan toimimaan tavaratuotannon ehdoilla, jotakin oleellista suomalaisen yhteiskunnan perustasta hävitetään. Julkisen vallan tulee varmistaa järjestöille hyvät toimintaedellytykset ja vaalia suomalaisen kansalaisyhteiskunnan perinteitä. Sen voi tehdä loukkaamatta muiden toimijoiden tilaa ja oikeuksia.

Pulssissa vastaanottavat syöpälääkärit: Suvi Heikkilä Riikka Huovinen Minna Kankuri-Tammilehto Heikki Minn Outi Paija Seppo Pyrhönen

Lääkärit ja röntgen: ma-pe 8–20, la 9–17, su 12–20 Laboratorio: ma-pe 7–20, la 9–17, su 12–20 Ajanvaraus puh. 2616 300

Organisationernas värdefulla verksamhet bör säkerställas Organisationer är en sammanhållande kraft i samhället. Deras väsentligaste funktion handlar om påverkans- och frivilligarbete, verksamhet med likställda, sakkunskap samt utveckling och erbjudande av olika tjänster. Föreningsverksamhet har mycket stor betydelse för människor i Finland. Sedan slutet av 1990-talet har organisationernas roll förändrats i synnerhet när det gäller att leverera tjänster. Förändringen hänger dels ihop med regleringen av EU:s inre marknad och dels med att behovet av att bevaka medlemmarnas rättigheter har blivit större. Under åren 2004-2008 blev organisationernas verksamhet klart fokuserad på medborgarorganisationers verksamhet, sakkunskap och påverkan. Vid utveckling av servicemarknaden har organisationerna ingen särställning i förhållande till företagen. Detta har organisationerna tagit till sig. När man ivrar för att utveckla servicemarknaden, glömmer man lätt de andra sidorna av organisationernas verksamhet, dvs. arbetet med likställda, frivilligarbetet och medborgarorganisationernas traditionella verksamhet. Även dessa försöker man produktifiera och konkurrensutsätta. Inom organisationerna har detta gett upphov till osäkerhet. 18 social- och hälsoorganisationer har bolagiserat en del av sin verksamhet. Några av organisationerna har börjat leverera färre tjänster. Detta har betydelse för organisationerna och framför allt för de människor vars speciella behov av stöd och tjänster är i händerna på organisationer. Förändringen av organisationernas roll har redan medfört att människor har blivit utan tjänster. Det finns ännu inte tillräckligt med nya företag för att täcka ansvaret. Om organisationerna tvingas att fungera på varuproduktionens villkor, förstörs något av det grundläggande i det finländska samhället. Den offentliga makten bör säkra organisationerna goda verksamhetsmöjligheter och slå vakt om det finländska medborgarsamhällets traditioner. Detta kan göras utan att ge andra aktörer mindre utrymme eller kränka deras rättigheter.

– eli kun huolehtiva pankkisuhde alkoi jo ensitreffeillä. Pistäydy siis osoitteessa liedonsp.fi tai käy konttorissamme ja me huolehdimme lopusta.

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Seiskarinkatu 35 20900 Turku puhelin (02) 2657 666 telefax (02) 2657 668 Sähköposti: kari.ojala@lssy.fi Päätoimittaja: Kari Ojala

Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Sydvästra-Finlands Cancerförening r.f. Painos: 275.000 Painopaikka: Turun Sanomat Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa 2010

Soita numeroon 010 430 900 Puhelun hinta kiinteästä verkosta 8,21 snt/puhelu + 5,9 snt/min., matkapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 16,90 snt/min. Hinnat sis. alv. 22 %.

Kaarina | Lieto | Loimaa | Naantali | Oripää | Paimio | Raisio | Turku


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2010 - 3

Professori Toivo T. Salmi:

Kansalaisjärjestöt tukevat lasten syöpähoidon kehitystä Suomessa noin 150 lasta sairastuu syöpään vuosittain. Se, että kaikki yliopistosairaalat pystyvät tarjoamaan täysipainoista lasten syöpähoitoa, on Tyksin osastonylilääkärin virasta eläköityneen professori Toivo T. Salmen mukaan vaatinut määrätietoista työtä kaikilta lapsipotilaiden parissa työskenteleviltä, kansalaisjärjestöt mukaan lukien. - Lasten syöpätautien hoito on yhteistyötä niin hoitotieteen kuin lääketieteellisten erityisalojen ja kaikkien tukitoimintojen välillä. Kolmannen sektorin rooli näiden alojen kehittämisessä ja [Sykerön] tapauksessa ennen kaikkea perheiden ja lasten hyvinvoinnin takaajana on äärimmäisen tärkeää, kiteytti kaikille Turun seudun lapsisyöpäpotilasperheille tuttu Salmi Sykerön 30-vuotisjuhlapuheessaan. Salmi totesi Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja sen siipien suojassa toimivan Sykerön vaikuttaneen Turun yliopistollisen keskussairaalan lasten syöpä- ja veritautien osaston oloihin ja henkilökuntarakenteeseen esimerkiksi herättelemällä vallanpitäjiä sekä lahjoittamalla Turkuun syöpä- ja veritautien tutkimusjohtaja-lääkärin määräaikaisen viran, jonka sai-

raanhoitopiiri sittemmin vakinaisti erikoislääkärin virkana. Yhdistys on antanut tukensa myös allogeenisten kantasolusiirtohoitojen aloittamiseksi Turussa. Kyse on tärkeästä syöpähoitojen muodosta, jota voidaan nykyisin Suomessa antaa lisäksi vain Helsingissä. Edelleen Salmi huomautti yhdistyksen tukevan syöpätautien tutkimusta Moikoisten Syöväntutkimussäätiön kautta ja edistäneen hoitoon olennaisena liittyvää kansainvälistä yhteistyötä lääkäreille ja tutkijoille kohdistamillaan matkaapurahoilla. - Kansainvälisen yhteistyön myötä meillä on mahdollisuus saada kaikkein paras ajankohtainen tieto hoitokeinoista ja tehdä omaa kunnollista kliinistä tutkimusta. Meistä suurin osa on viettänyt lyhyempiä tai pi-

tempiä aikoja ulkomaisissa keskuksissa, joista on saatu suoria kontakteja ja mahdollisuuksia konsultoida ongelmatapauksissa, muistutti Salmi, jonka mukaan hoitotulosten kehityksen tulevaisuus lasten syöpätaudeissa näyttää edelleen lupaavalta. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos Professori Salmi on vaikuttanut järjestötoiminnassa vuosia Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunnan, Moikoisten Syöväntutkimussäätiön hallituksen ja pienen Sykerö-kerhonkin toimikunnan jäsenenä.

Lapsisyöpäpotilasperheiden kerho täytti 30 vuotta

Tiivis yhteistyö sairaalan kanssa on Sykerön toiminnan perusta Liisa ja Gustaf Rönnholmin yksivuotiaan tyttären leukemiaa hoidettiin Tyksissä kolme vuosikymmentä sitten. Tuolloin lasten syöpätaudeilla ei ollut omaa osastoa, poliklinikkaa eikä erikoislääkäriä. Vanhemmat yöpyivät kipuilevan lapsen rinnalla salaa, ja mahdollisuudet pelkojen purkamiseen olivat harvassa. Siitä alkoi Sykerön tarina. Lapsisyöpäpotilasperheiden Sykerö-kerhon toimikunnassa noin viisitoista vuotta vaikuttaneiden Liisa ja Gustaf Rönnholmin sairaalamuistot kolmen vuosikymmenen takaa ovat pysäyttävää kuultavaa. Lastentautien poliklinikalla pienten leukemiapotilaiden isät

ja äidit yrittivät väistellä flunssaisia lapsia samaan aikaan, kun osastolla kehotettiin varomaan infektioita. Ne olivat hengenvaarallinen uhka sytostaattihoitojen heikentämälle lapselle. Omaa lasten syöpätautien erikoislääkäriä ei myöskään

Sykerön perustajajäsenet, vuosia lapsisyöpäpotilastoimintaa kehittäneet Liisa ja Gustaf Rönnholm arvostavat sairaalan ja potilasperheiden yhteystyötä. Meri-Karinaan Sykerön 30-vuotispäiville saapuneiden Rönnholmien mukaan lapsipotilaiden vanhempia kohdellaan nykyisin hoitoryhmän voimavarana. - Sairaala huomioi, että vanhemmat tietävät paljon, ja heitä kuunnellaan, Liisa kiteyttää.

ollut, ja hoitohenkilökunta perheiden ympärillä vaihtui tiheään. - [Lapsen sairaudesta] ei uskaltanut puhua juuri kenenkään muun kuin lääkäreiden ja hoitajien kanssa. Tuntui pahalta, kun nämäkin ihmiset vaihtuivat, ja keskustelu piti avata aina uudestaan, Gustaf selittää. Tyksin osastonhoitaja Ulla Blumbergin kannustamana Liisa rohkaistui etsimään tiloja, joihin pienten syöpäpotilaiden vanhemmat voisivat kokoontua puhumaan huolistaan ja peloistaan. Soitto Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojalalle pisti pyörät pyörimään.

Ei enää erakkoelämää - Kari puhui professori Tuomas Peltosen ja lastenlääkäri Toivo T. Salmen kanssa. Siinä aukeni heti yhteisymmärrys, kertoo Liisa, joka oli aiemmin hieman arkaillut Peltosta, olihan nuori äiti yöpynyt osastolla kieltojen vastaisesti ja tältä salaa. Sykerön toiminta pyörähti käyntiin huhtikuussa 1980, ja perheet saivat paljon muutakin kuin kokoontumistilat. Uusi potilaskerho merkitsi aiemmin hyvin eristynyttä elämää viettäneille lapsille ja heidän vanhemmilleen yhteisiä kokoontumisia, asiantuntijaluentoja, pienten harrastusja vapaa-ajantoimintaa sekä retkiä ja leirejäkin. Toisin sanoen kokonaisen vertaistuen ja yhdessäolon maailmaa ilman pelkoa henkeä uhkaavista infektioista.

- Saimme elämyksiä ja turvallista yhdessäoloa. Leireillä ja matkoilla vanhemmilla riitti puhumista, itkemistä ja nauramista aamutunneille saakka. Perheiden ja henkilökunnan yhteiset leikit, kilpailut ja luova toiminta olivat rentouttavia, Liisa hymyilee. Hän korostaa, että koko perheeseen kohdistuva tuki on ollut kullanarvoista myös potilaan sisarusten kannalta. Liisa kertoo olleensa tyttärensä sairastuttua niin shokissa, että voimat tämän kaksi vuotta vanhemman veljen huomioimiseen olivat aluksi olemattomat. Ilman välittävien ihmisten tukea perhe olisi ollut pulassa. - Se, että perheet saavat tukea myös sisarusten huomioimiseen, on tosi tärkeää. Olen kiitollisena seurannut, miten aikuiset lapseni nyt huomioivat ja kuuntelevat omia lapsiaan, hän miettii.

Painavaa asiaa päättäjille Rönnholmit muistuttavat, että Sykerön kautta vanhemmat saivat tuotua lapsisyöpäpotilasperheiden tarpeita myös päättäjien tietoon. Niin silloinkin, kun 80-luvun alussa bussilastillinen sykeröläisiä kiiruhti viemään viestiään Arkadianmäelle, lääkärien ja vanhempien säikähdettyä vallanpitäjien suunnitelmia keskittää lasten syöpähoidot Helsinkiin. - Pelko tuli siitä, että hoidon siirtyessä etäälle vanhemmat olisivat menettäneet mahdollisuuksia tukea ja rohkaista las-

Kannustusrahasto syöpää sairastaneille nuorille Lasten- ja nuortenohjaaja Maissi Haapanen, tutummin Maissi-täti, on työskennellyt lapsisyöpäpotilasperheiden ja murkkujen hyvinvoinnin puolesta LounaisSuomen Syöpäyhdistyksessä kolmen vuosikymmenen ajan. Maissi-tädin 80-vuotisjuhlan kunniaksi yhdistyksen huomaan perustettiin nuorten syöpäpotilaiden kannustusrahasto.

- Rahasto myöntää tukea syöpää sairastaneille nuorille, jotka yrittävät itse sisulla ja sydämellä parantaa omaa elämäänsä, Haapanen kertoo. Sairaus on aiheuttanut osalle lapsista ja nuorista henkisiä tai fyysisiä vaurioita. Maissi painottaa, että monilla heistä on kuitenkin hyvinkin selkeitä tavoitteita sen suhteen, mitä he haluaisivat elämässään tehdä.

- Tuen on määrä auttaa nuoria pääsemään näissä tavoitteissaan eteenpäin, Maissi kiteyttää. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kautta jokaisella on mahdollisuus tukea syöpää sairastaneita nuoria heidän opiskeluissaan ja harrastuksissaan tekemällä lahjoituksen Lasten- ja nuortenohjaaja Maissi Haapasen kannustusrahastoon tilille: TOP 571345-213052.

Maissi-tädin 80-vuotisjuhlarahastoon on kertynyt tähän mennessä varoja yhteensä 4 200 euroa. Lasten- ja nuortenohjaaja Maissi Haapanen sai Lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Sykerön 30-vuotisjuhlassa onnitteluja hoitamiltaan lapsilta.

taan esimerkiksi syömään kunnolla, mikä on tärkeää, ettei tämän kunto laske. Lisäksi ne, jotka kantavat huolta lapsestaan, eivät ole maailman parhaita autoilijoita, Gustaf tiivistää bussiretkueen tuntemukset. Rönnholm tietää mistä puhuu, olihan mies monet kerrat mukana autossa, kun hänen uupunut vaimonsa ajoi mitään huomaamatta päin punaisia. Liisakin ihmettelee, ettei pahempaa päässyt sattumaan, vaikka sairaalalle lähdettiin aamukuudelta ja kotiin palattiin keskiyön tietämillä. Onneksi matka kodin ja sairaalan välillä oli lyhyt. Vahva yhteistyö potilasperheiden ja asiantuntijoiden kesken sai median ja päättäjät ymmärtämään, että lasten syöpätautien hoitoa tuli kehittää kaikkien yliopistosairaaloiden alueella. Sylva ry:n silloisena puheenjohtajana Gustaf Rönnholm valittiin edustajaksi sosiaali- ja terveysministeriön lasten leukemiahoidon järjestelemiseksi asettamaan toimikuntaan.

Omalle osastolle Suotuisat tuulet alkoivat puhaltaa sairaalamaailmassa. Lasten syöpä- ja veritaudit saivat pian oman osastonsa ja poliklinikkansa infektiopotilaista erillään. Vanhemmat sisustivat sinne lahjoitusvaroin kodinomaisuutta. Osastolle ja poliklinikalle saatiin omat sairaanhoitajat sekä lasten syöpätautien erikoislääkärin virka, jota Topi Salmi alkoi hoitaa.

Rönnholmit painottavat, että hoitohenkilökunnan pysyvyys oli henkisesti merkittävä asia sillä se antoi tilaa vahvan luottamussuhteen kehittymiselle. - Olihan niitä muitakin hyviä lääkäreitä, mutta kriisivaiheissa sain suuren luottamuksen Topiin. Kun hän oli jonkin aikaa Amerikassa, kirjoitin hänelle kirjeitä, joissa raportoin ja kyselin tilanteestamme, muistelee Liisa.

Jokainen tiedonmuru on huojentava Sykerön ja sairaalan yhteistyö saa Rönnholmeilta paljon kiitosta. - Asiantuntijaluennot antoivat paljon tietoa sairaudesta ja sosiaaliasioista, psykologista tukea ja luottamusta elämään. Niissä tilaisuuksissa pääsi puhumaan ja kysymään asioista, joista ei lapsen hoidon aikana pystynyt puhumaan. Se oli todella tärkeää, pohtii Liisa. Gustaf muistuttaa, että jokainen tiedonmuru merkitsee huojennusta lapsisyöpäpotilaan perheessä, jossa epäilykset ja pelot ovat koko ajan läsnä. - Moni vanhempi syyttää itseään täysin turhaan erilaisista asioista. Jokaiselle perheelle tulee kysymyksiä, että mistä syöpä voi aiheutua. On tärkeää kuulla, ettei se tule yhdestä ravintoaineesta tai muustakaan yksittäisestä tekijästä. Taustan monimutkaisuus hyvin laaja. Teksti ja kuvat: Jarna Lindroos


4 - 2010 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Syöväntorjuntatyön tekijöitä ja tukijoita Ammattilainen evästää kotona kuolevaa omaisineen tuntemattoman äärellä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Turun seudun paikallisosasto lahjoitti 5 000 euroa kotisaattohoitotoiminnan tueksi. Koko paikallisosaston johtokunta seisoi yksimielisesti päätöksen takana, mutta puheenjohtaja Terttu Yli-Tolppa-Kerrolalle toiminta on erityisesti sydäntä lähellä henkilökohtaisen kokemuksen vuoksi. 13 vuotta sitten hänen oma äitinsä valitsi kotikuoleman. - Se oli ensimmäinen kerta, kun jäin kuolevan ihmisen

kanssa kahden. Mitään sellaista ei kuitenkaan päässyt tapahtumaan, mistä hoitajat eivät olisi jo kertoneet. Heiltä sai myös neuvot, joiden avulla näihin tilanteisiin saattoi varautua, Yli-Tolppa-Kerrola kertoo. Hoitaja vieraili kotona aina tarvittaessa, ja hänellä oli äidille sekä tämän läheisille riittävästi aikaa. Yli-Tolppa-Kerrola toteaa, että kotisaattohoidon ammattitaitoisen henkilökunnan ansiosta neljä tytärtä saattoivat toteuttaa äitinsä tahdon viettää viimeiset

hetkensä omassa kodissaan niin, että se tuntui turvalliselta heistä kaikista. Paikallisosasto riensi kotisaattohoitoryhmän avuksi syksyllä, kun selvisi, että Raha-automaattiyhdistys oli lopettamassa yhdistyksen kotisaattohoidon avustuksen vuoden 2010 alusta. Varat paikallisosasto keräsi perinteiseen tapaan tarmokkaan Ahkerat Kertut -kerhonsa käsityömyynnillä sekä arpajaisia järjestämällä.

Tartu haasteeseen! Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:nTurun seudun paikallisosasto kutsuu kaikki Turun alueen yhdistykset mukaan tukemaan yhdistyksen vuodesta 1984 jatkunutta kotisaattohoitotyötä, jotta toiminta säilyisi jatkossakin osaavissa käsissä. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Turun seudun paikallisosaston edustajat matkanjohtaja Maija Lehmus (vas.), puheenjohtaja Terttu Yli-Tolppa-Kerrola ja varapuheenjohtaja Leila Leino luovuttivat 5.000 euron lahjoituksen yhdistyksen puheenjohtajalle, kauppaneuvos Risto Korpelalle.

Professorin arvonimi myönnettiin ylilääkäri Aitasalolle Marraskuussa tasavallan presidentti myönsi Tyksin korva-, nenä- ja kurkkutautien ylilääkäri Kalle Aitasalolle professorin arvonimen, minkä mies itse kuittaa sanoen vaatimattomasti olevansa uuttera työmies. Tuskin kuka tahansa ahkerana tunnettu kaveri kuitenkaan pysyisi Aitasalon vauhdissa. Uransa aikana hän on esimerkiksi kotiuttanut menestyksekkäästi Tyksin pään ja kaulan alueen tuumorikirurgiaan mikrovaskulaaritekniikan, joka soveltuu kudossiirreleikkauksissa suurtenkin kasvainten poiston jälkeiseen kasvonosien uudelleenrakentamiseen. Tämänlaatuisia leikkauksia hän on toteut-

tanut yli neljäsataa ja ollut Turussa ensimmäisenä valjastamassa bioaktiivisen lasin kliiniseen käyttöön. Siinä sivussa mies on julkaissut pitkälti toistasataa tieteellistä artikkelia. Työuransa kokonaan Tyksissä tehnyt Aitasalo kokee aina saneensa pyrkimyksilleen esimiesten ja työtoverien tuen. Vain klinikan pienissä matkamäärärahoissa olisi parantamisen varaa kliinikosta, joka on aina ollut aktiivinen hakemaan täydennyskoulutusta kansainvälisiltä kentiltä. Aitasalo käy ulkomailla myös luennoimassa sekä tarvittaessa avustamassa vaikeita leikkauksia, sillä alan huippuosaaminen on Euroopankin

mittakaavassa harvassa. Sama toimii toki toiseenkin suuntaan. Lisäksi maan sisällä yhteistyö muihin yliopistosairaaloihin on pään ja kaulan alueen syövissä sairaalamaailmallekin poikkeuksellisen tiivistä. Kestävyysjuoksijaksi tunnustautuvalla professorilla on tähän mennessä takanaan 12 maratonia. Harrastusvalinta ei ole yllättävä, sillä pitkänmatkanjuoksija tarvitsee tiettyjä samoja ominaisuuksia kuin kirurgi, jolta saattaa vierähtää kokonainen työpäivä yhden mutkikkaan leikkauksen parissa. - Sitkeyttä, sitkeyttä, sitkeyttä. Ja hyviä hermoja, Aitasalo itse tuumaa hymyillen.

Professori Kalle Aitasalon haave ja hänen työryhmänsä tavoite on onnistua tekemään biomateriaalista toimivia ylä- ja alaleukoja korvaamaan luusiirteet. - Tarkoitus on, että biomateriaali hajoaa hiljalleen vuosien kuluessa ja tilalle kasvaa normaali luu. Otsaontelotäytössä tavoite on jo saavutettu. Leuan korjausleikkauksen tarvitsee kuitenkin moni, sillä suusyöpä on hänen potilaittensa yleisin tauti.

Tuhkakupit museoitiin Meri-Karinassa Harva 21. vuosisadan ihminen olisi valmis puhdistautumaan elohopealla, kaunistautumaan lyijymaalilla tai varustautumaan kodin hyönteisjahtiin DDT:llä, vaikka kaikki tuo on johonkin maailmanaikaan normaalia ollutkin. Lounais-Suomessa on päätetty, että myös tupakan, joka sisältää 55 varmuudella syöpää aiheuttavaa ainetta, olisi viimein aika jäädä hulluuksien historiaan. Konemestari Esko Rintala ja tupakkavieroitushoitaja Margetta Lotila perustivat Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n ja SATASET-verkoston tuella tuhkakuppimuseon, jonka vihki käyttöön emeritaprofessori Eeva Nordman joulukuussa toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinassa. Nordman on tehnyt väsymätöntä tupakanvastaista työtä jo neljän vuosikymmenen ajan. Häntä eivät vastapuolen jupinat terveysfasismista hätkäh-

dytä. - Olen ihan mielelläni terveysfasisti silloin kun on kyse lasten suojelemisesta turhalta, riippuvuutta aiheuttavalta myrkyltä, hymähtää tuhansia tupakan uhreja lääkärinuransa aikana nähnyt syöpätautien ammattilainen.

kimusten mukaan jo muutaman vuoden kuluttua tupakoinnin aloittamisesta, huomautti ylilääkäri Matti Rautalahti Tuhkakuppimuseon vihkiäisissä.

Tupakanvastustus on lastensuojelua

Eduskunnan perustuslakivaliokunta pohtii parhaillaan, voidaanko uuden tupakkalain tarkoituspykälään kirjata tavoitetta, jonka mukaan Suomi muuttuisi savuttomaksi vuoteen 2040 mennessä. Jos tavoite tuntuu mahdottomalta, kannattaa muistaa, että suomalaiset ovat ansiokasta tupakkavieroituskansaa. Miesten tupakointi on pudonnut 60 vuodessa liki 80 prosentista 24 prosenttiin. - Missään muualla ei ole pystytty vähentämään ketjutupakointia yhtä suurella harppauksella, kannusti Rautalahti puheessaan.

Nordmanille savuttomuustyö on siis ensisijaisesti lastensuojeluasia. Valtaosa säännöllisesti tupakoivista aikuisista hankkii nikotiiniriippuvuutensa teiniiässä, jolloin tupakan myrkyt kylvävät myös eniten haittaa kehittyvään elimistöön. Nuorten tupakoinnissa on havaittu pientä mutta selkeää vähenemistä viime vuosina. Moni nuori haluaa ja onnistuukin lopettamaan tupakoinnin. Itse asiassa lopettamisen halu ja tarve alkaa näkyä erilaisten tut-

Suomalaiset ovat tupakkalakkokansaa

Antiikkia, antiikkia? Konemestari Esko Rintala ja tupakkavieroitushoitaja Margetta Lotila (keskellä) ovat museoineet tuhkakupit. Museon vihki käyttöön emeritaprofessori Eeva Nordman, joka kutsui jo kolme vuosikymmentä sitten Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen liittymään mukaan tupakanvastaiseen kampanjointiin. Savuton törmää elinympäristössään tuhkakuppiin yhä harvemmin, mutta nähtäväksi jää, kuinka nopeasti siitä tulee kapine, joka outoudessaan äl-

listyttää katsojaa. Jo nyt MeriKarinan tuhkakuppimuseossa on esineitä, jotka edustavat mennyttä maailmaa aivan selkeästi. Yksi niistä on pienin

lapsensormin muotoiltu savikuppi, joka on tarkoitettu lahjaksi tupakoivalle vanhemmalle. Rakkaudella, pitkää ikää?

Juhliminen tekee hyvää Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat keksineet hauskan tavan lähentää eri alojen opiskelijoita ja tukea samalla lapsiin liittyvää hyväntekeväisyyttä - he bilettävät. Tänä vuonna opiskelijakekkereiden tuotto 4155 euroa ilahduttaa lapsisyöpäpotilasperheiden Sykerö-kerhon lapsia. Ida Lehtonen on ekaluokkalainen, jonka lempiaine koulussa on matematiikka. Vapaaajallaan Ida tykkää esimerkiksi pelata konsolipelejä ja käydä uimassa. Aivokasvaimen vuoksi urhea tyttönen on käynyt läpi kahdeksan pään alueen leikkausta. - Ida on sairastanut puolet elämästään. Lähes kaikki hä-

nen tuttavansa ovat syöpälapsia. Infektioriskin vuoksi olisimme viettäneet varsin suljettua elämää, jos Sykeröä ei olisi, huokaisi Idan äiti Minna Lehtonen. Vuoden alusta Idan ei ole enää tarvinnut pelätä infektioita, ja se näkyy. Lahjoitustilaisuudessa tyttö haastatteli reippaasti opiskelijoita näiden lempiasioista ja olisi mielellään lähtenyt Elba ry:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Hietalan mukana elintarviketekniikan luennolle. Ammattikorkeaopiskelijat ovat järjestäneet Ystävät yhdessä -bileitä on vuodesta 2003 lähtien.

- Kävijämäärät ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Tänä vuonna oltiin jo tuhannen paikkeilla. Lippuja ostavat kannatusmielessä nekin, jotka eivät pääse paikalle, Hietala kertoi. Myös ravintoloitsijat ovat olleet juonessa mukana ja tulleet usein vastaan järjestelykustannuksissa. Tempauksen järjestivät tradenomi-, restonomi-, estenomi-, insinööri-, bio- ja elintarviketekniikan, kestävän kehityksen, terveys- ja sosiaalialan, Taideakatemian, auto- ja kuljetustekniikan ja muotoilun opiskelijoiden sekä International Action Club ESN - IAC:n opiskelijayhdistykset ja opiskelijakunta - TUO.

Opiskelijayhdistysten puheenjohtajat Heikki Heinonen (vas.), Mikko Hietala ja Henna Lampo kohtasivat Ystävät yhdessä -lahjoitustilaisuudessa Sykerö-kerhon tomeran edustajan, Ida Lehtosen. Lahjoituksella lapsisyöpäpotilaat saavat muun muassa kaikkien potilaiden kunnolle sopivan pelikonsolin ja ikiomat bileet - totta kai!


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2010 - 5

Elämme, siis kuolemme Elämä on kuolemista, tiivisti iskelmärunoilija Juice Leskinen. Kuoleman kohtaaminen on vaikea ja monisyinen asia niin kuolevalle kuin hänen lähellään oleville - sekä läheisille että ammattilaisille. - Kuolemasta puhumista mielellään kartellaan, koska sen peruuttamattomuuteen sisältyy voimakkaita tunnelatauksia. Ja on helpompaa keskustella nuoruudesta ja elämästä kuin vanhuudesta ja elämän päättymisestä. Kuolemasta vaikeneminen on kuitenkin elämän päättymisen kieltämistä, pohti dosentti Jouko Viljanto avatessaan Hyvä kuolema -juhlaseminaaria Meri-Karinassa. Hyvän kuoleman rakennuspuita oli kokoontunut pohtimaan salintäydellinen terveysalan ammattilaisia. Hyvän kuoleman vastakohta voi olla ennenaikainen, odottamaton, kivulias tai väkivaltainen kuolema. Hyvä kuolema on aina sidoksissa aikakauteen ja yhteiskuntaan, jossa elämme, kulttuuriin, uskontoon, elämisen filosofiaan sekä terveyden ja sairaanhoidon tasoon. Se voi olla erilainen kuolevalle itselleen tai hänen läheisilleen tai ympäröivälle yhteiskunnalle. Ihmiset elävät entistä vanhemmiksi, siksi yleisin kuolema onkin vanhan ja raihnaisen ihmisen kuolema. Iän myötä elämään on tullut myös erilaisia, pahanlaatuisiakin sairauksia, jotka tuovat elämän loppumiseen omat mausteensa. - Kuolevan henkilön tulee saada säilyttää ihmisarvonsa viimeiseen saakka. Eettisten näkökohtien huomioon ottaminen kuoleman lähestyessä myötävaikuttaa siihen, että sekä kuoleva henkilö itse että hänen läheisensä voivat kokea elämän päättymisen hyvänä kuolemana, tiivisti Viljanto. Kirjallisen hoitotahdon, jossa jokainen voi kertoa kuinka kuolemansa hetkellä toivoo toimittaman, kirjaa nykyisin entistä useampi suomalainen.

Kuolema valmistaa meitä, tahdomme tai emme

- Kuolema on suuri elämän mysteeri, joka uhkaa elämää. Se voi tuntua suurelta loukkaukselta, jonka edessä lääkärit sanovatkin ”menettäneensä potilaan”. Kuoleman, samoin kuin vanhuuden kieltäminen, on sekin kuolemaan valmistautumista. Nykyihmisen on vaikeaa tajuta, että kuolemaa ei voi kohdata ymmärtämällä vaan vain elämällä sitä kohti, pohti rovasti ja kirjailija Hilkka Olkinuora puheenvuorossaan. Usein kuoleman lähestymistä myös kierrellään ja riistetään ehkä niin kuolevalta mahdollisuus valmistautua kuolemaansa tietoisesti. - ”Hyvä kun pappi tulee, tiedän nyt kuoleman olevan tulossa, vaikka kukaan ei suostu siitä minulle puhumaan…”, lausuu moni elämänsä viime taipaleella oleva potilas sairaalassa. ”Elämä ja kuolema eivät ole vastakohtia. Syntymä ja kuolema ovat, Niiden välissä on yhteisen elämän aika, matkalla salaisuudesta salaisuuteen. Elämän merkityskysymys ei ole niinkään vastauksien löytymistä kuin salaisuuksiin suostumista. Elämän käännekohtien perinteet ja rituaalit kokoavat meidät yhteen kokemaan tämä jaettu salaisuus ja lähtemään taas vähän lohdutettuina arkeen. ”

Jakaisitko kuolemani? - Suurin lahja läheiselle voi olla kuolemisen jakaminen hä-

nen kanssaan. Läheisen kuolema käynnistää meissä usein myös oman kuolemamme pohdinnan. Konkreettisten asioiden ratkaiseminen on myös valmistautumista kuolemaan, siitä kai kertovat kuolinvaatteiden ompelu tai arkkujen rakentaminen. Oman muistojuhlan suunnittelu voi sekin olla toimiva keino kuoleman kohtaamiseen valmistautuvalle, Olkinuora summaa. ”Moni kuoleva näkee lähdön hetkellä jonkun tulevan vastaan. Kukaan muu ei tulijaa näe, mutta lähtijän ilmeestä näkee, että koskaan noutaja ei ole paha, ja usein hän näyttää olevan myös tuttu. Vaikka taivaaseen pääsy onkin Herran kädessä, rajan yli on mahdollista kulkea käsi kädessä.” - ”Pahalta äkkikuolemalta meitä varjele…”, toivoo suomalainen, mutta läheisen kivuliaan kuoleman todistaminen vasta vaikeaa on. Ja meissä monessa asuu paljon kuolemisen pelkoa. ”Kuoleman pelkoa on monta lajia. On kivun, itsemääräämisoikeuden menettämisen ja nöyryytyksen pelkoa. On pelko jälkeen jäävien jaksamisesta. On kauhu tuonpuoleisen kohtalosta. On tämänpuoleinen suru siitä, että tulee muistetuksi eri ihmisenä kuin mitä oli. Viisas on se, joka varautuu pohtimalla, millaiset lähtöjuhlat tahtoo. Ja kertoo sen myös sukulaisille, jotka eivät millään haluaisi kuulla: Ethän sinä nyt vielä…! Mutta kaikki valmisteltu on rakkautta. Tarpeeksi vaikeaa tulee olemaan muutenkin.” Kaikki meistä eivät kohtaa armollista loppua ja saattaminen voi olla läheiselle helvettiä. Kuolevan kaikkia kipuja ei aina voida lievittää ja moni jää kuolemansa hetkellä yksin, vaikka toisin luvataan. ”…Ja tuskat sulkevat ihmisen omaan maailmaansa, jolloin hän ei elä kuolemaansa asti. Kiitollisuus elämästä muuttuu vihaksi, toivo toivottomuudeksi. Läheiset ovat ajatelleet istuvansa vierellä, kumartuvansa lähelle, puhuvansa kaiken puhumatta jääneen, saattavansa yli rajan. Sen sijaan he istuvat jäykkinä ja kömpelöinä, rakkaudestaan amputoituina, mielessään yksi ainoa ajatus ja sitäkin he häpeävät: ”Anna tämän jo loppua.” Elämämme ei ole täydellistä, kuinka kuolemammekaan voisi sitä olla. Jostain löytyy lohtua näissäkin tilanteissa, joillekin se on lapsuuden virsien värisevää voimaa, toisille kynttilän sytyttämistä kuolevalle ja kuolleelle. Elämän, rakkauden ja valon liekki on tärkeä. Suruharso on yksi kuoleman ja surun ulkoinen merkki. Se on merkki surusta, yksi yritys selittää kuolemaa ja pyyntö ”auta minua, tule lähelle, mutta älä liian lähelle…” Lainaukset: - Hilkka Olkinuora: Nyt, aina. Pieni katumusoppi. Tammi 2009 - Hilkka Olkinuora - Jaakko Vuorenmaa: Surun vuosi. Kirjapaja 2009.

”Kun mitään ei ole tehtävissä on paljon tehtävissä”

Mitä lääkäri ja terveydenhoidon ammattilaiset voivat tehdä elämän lopussa?

- Emme voi aina hoitaa sairautta, mutta voimme viestittää kuolevalle, että pidämme hänestä huolen. Palliatiivisen hoidon päämäärä on antaa potilaan elää mahdollisimman hyvin kunnes kuolema saapuu. Kuolevan kanssa selvitetään rauhallisessa paikassa mitä hän tietää, haluaa ja pelkää eniten. Terveyttä tai täydellistä kivuttomuutta emme voi luvata, mutta toivottavasti paremman olon. Kuolevalle ei saa valehdella, mutta kaikkea ei tarvitse kertoa. Jossitteluun ei pidä sortua. Odotettu kuolema vakavaan tautiin on yleensä rauimon. hallisempi kuin väkivaltai- Metropoliitta Pantele nen kuolema televisiossa, lääkäri Christel Pakarinen lun piispa, metropoliitta Panjakoi kokemuksiaan. teleimon joka kertoi ortodokPotilaan loppua varten tulee sien kuolemaan liittyvistä petehdä suunnitelma tulevasta. Sit- rinteistä. ten kun ollaan siinä vaiheessa, - Ortodoksit uskovat, että toimitaan näin. Elämän lopussa maanpäällinen elämä on valajalla ei ole pituutta, on vain laa- mistautumista ikuiseen elätua - pieniä kauniita asioita yh- mään. Rukouselämä aamu- ja dessä läheisten kanssa. Kuoleva iltarukouksineen yksin ja perei halua olla ruma, vaan haluaa heen kanssa on tätä valmistautuoksua hyvältä, että läheisten tumista. Ihmisellä on oikeus on hyvä tulla hänen lähelleen. elää päivänsä loppuun saakka Kuolevan ruokkiminen on huo- tietämättä kuolemansa hetkeä, lenpitoa, rakkautta ja yhdessä- mutta aktiivisesti kuolemaansa oloa. Ruoka ei ole enää kalorei- valmistautuen, myös sairaalasta, vaan nautinto. sa. Ortodoksi voi tuoda sairaa- Potilaat, joita olen hoitanut laan mukaansa matkaikonin, kuoleman hetkellä, ovat opetta- jonka äärellä voi rukoilla. neet minulle paljon siitä, kuinka Omaiset rukoilevat kuolevan olisi pitänyt hoitaa. On tärkeää, äärellä rauhaa vainajan sielulle, että me hoitavat ihmiset pysäh- joka on menossa paikkaan, josdymme kuoleman edessä ja pu- sa ei ole kipua. humme siitä mikä oli hyvää, ja - Kuolemaansa lähestyvälle mikä oli vaikeaa. Ja mietimme tulisi järjestää mahdollisuus millä tavalla olisi voitu tehdä toi- tavata pappi keskusteluja ja sin. Ja hyväksymme myös sen, ripittäytymistä varten vielä silettä joskus voimme vain epäon- loin, kun hän on riittävästi voinistua, vaikka kuinka yrittäisim- missaan. Pappi voi tällöin tarme, toteaa Christel Pakarinen. jota pyhän ehtoollisen, joka on tarkoitettu voimavaraksi elävälle ihmiselle. Sen tarjoamisKuolevalla oikeus ei siis pitäisi viivyttää niin uskontonsa mukaisiin ta pitkälle, ettei kuoleva enää kuoleman rituaaleihin kykene siihen osallistumaan. Rukouselämä valmistaa orto- Ortodoksille ehtoollisen voi doksin kuolemaan, totesi Ou- tarjota vain ortodoksinen pap-

Rovasti Hilkka Olkinuora

Lääkäri Christel Pakarinen

pi. Kuoleman hetkellä pappi lukee rukouksen sielun rauhalliseksi siirtymiseksi tuolle puolen viimeistä henkäystä odoteltaessa. Kuoleman tultua vainaja saatellaan arvokkaasti ja rakkaudella. Omaiset ovat pukemassa vainajaa mukana tuotuihin kuolinvaatteisiin, juhlapukuun. Sen jälkeen pappi tulee sairaalaan tai sen kappe-

liin pitämään muistopalveluksen. - Uskonsa mukaiset kuolemaa valmistavat rituaalit ovat vainajan oikeus ja hänen muistonsa parasta kunnioittamista, niihin tulisi olla jokaisella tarvitsevalla mahdollisuus, painottaa metropoliitta Panteleimon. Teksti: Tuula Vainikainen Kuvat: Jarna Lindroos

ASIANAJOTOIMISTO

BRANDER & MANNER OY

NYT SAMAN KATON ALTA KAIKKI TERVEYSPALVELUT Lääkäriasema Mehiläinen Linnan Apteekki, avoinna joka päivä ma-pe klo 8-20, la 9-18, su 11-19 Pysäköinti P-louhi

Linnan Apteekin lääkeneuvonta palvelee joka päivä klo 8-22 numerossa 275 0441 Lääkkeiden hintatiedot: www.linnanapteekki.fi

TERVETULOA!

Kristiinankatu 3, 20100 Turku, puh. ........................................ 511 7000 Telefax .................................... 250 3053 etunimi.sukunimi@brander-manner.fi bm.office@brander-manner.fi www.brander-manner.fi Muut toimistot: Helsinki Pohjoisranta 4 A 1, 00170 Helsinki Rauma Isoraastuvankatu 3, 26100 Rauma ....... 824 0618 Telefax .................................................. 824 0781

HAUTAUSJÄRJESTELY -VIHKO noudettavissa liikkeestämme veloituksetta. Avustamme myös vihkon täyttämisessä. HAUTAUSTOIMISTO

Apteekkari ja koko henkilökunta

Annikki Perttala-Koskinen Oy Alkuperäinen, v. 1932 perustettu perheyritys

Avoin joka na päivä

Linnankatu 3 Puh. 231 4074

(Brahenkadun kulma) Hämeenkatu 1 Myös liikeajan jälkeen Puh. 231 4557


6 - 2010 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Joko sinä saat vakuutusyhtiöstäsi viiden tähden laskuja?

een h r e p ja Kodin kset tu vakuu

On mukava saada lasku, joka on jo maksettu OP-bonuksilla. Yhä useammat Osuuspankin asiakkaat maksavat esimerkiksi kotivakuutuksensa pankkiasioinnistaan saamillaan bonuksilla. Sitä kutsutaan keskittäjän eduksi. Tutustu osoitteessa op.fi/bonus tai tule käymään.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

HISTORIALLINEN KREIKKA JA USKOMATTOMAN HURMAAVA ALBANIA 30.8. – 6.9.2010

N:o 1 - 2010 - 7

TERVETULOA MUKAAN MATKATOIMISTO MATKARIN MATKOILLE

MATKAOHJELMA: Ateenaa Korintin kanavan kautniemimaan KreikTällä matkalla tutustutaan Balkanin ta. Kanavalla tauko ja lounas. en toise Maanantai 30.8.2010 esta vuod ovat et saar ja t kaan, jonka kaupungi Päivän ajomatka noin 230 km. Lähtö klo 13.00 Ortoipuo mon n Maa Illansuussa saavutaan Ateenan suosittuja matkakohteita suomalaisille. doksisen kirkon luota, aviiva, ympärilentoasemalle, josta Finnairin linen luonto ja sen kauneus, pitkä rant Yliopistonkatu 19, Turhoua ruok en lomalento AY 2752 lähtee Helvuotinen lämpö, turvallisuus ja herkullin ku. Ajo Helsinki-Vantaan Nähtävyyksiä sinkiin klo 21.25. Helsinkiin lentoasemalle, josta Finkuttelevat turisteja ympäri maailman. nnusten muodosrake saavutaan klo 01.05 (7.9.). kin antii ja uurin iteht nairin lomalento AY 2751 arkk ä riittä löytyy kulttuuripe- Kuljetus Turkuun, jonne saavuAteenaan lähtee klo 17.00. sa. Maan pääkaupungista Ateenasta taan noin klo 03.30. alta maailmasAteenaan saavutaan klo rimää ehkä enemmän kuin mistään muu kaan asuk onan 20.35. Kuljetus hotelli Zamiljo 3,5 de, sa. Toinen tutustumiskoh Matkalle mukaan voimassafoliaan, jonne majoitutaan eren rannalla, Albanian tasavalta Adrian- ja Joonianm oleva ulkomaanpassi, jonkahdeksi yöksi. naaRaja ille. alais suom e kohd lienee vielä tuntematon ka tulee olla voimassa vielä ja vo Koso kka, Tiistai 31.8.2010, Ateena kuusi (6) kuukautta matkalpureina Montenegro, Makedonia, Krei en. VieraiAamiainen hotellissa. Päita paluun jälkeen. MatkalLännessä Albania rajoittuu Välimere ia. Serb vän aikana tutustutaan aan on harvile vaaditaan kaiken kattava lu Albaniaan sen avatessa hiljalleen rajoj Ateenaan kaupunkikierrokmatkavakuutus. Albaanit toivottavat vierailijan mus. koke inen aatu naisl sella, jonka aikana nähdään maansa nähaan stum tutu eksi tulle Hotellit: terve i isest sydämell mm. Parlamentti, Akatestutaan Kreikassa Hotelli Zafolia**** mia, Stadion, Yliopisto sekä tävyyksiin. Tällä kiertomatkalla tutu oriaan, KaKast , 87-89, Alexandras Av. 114 74 kaan mba Kala an, eora kierroksen kohokohtana pyMet , Ateenaan Ateena, Kreikka vaan. Albaniassa sähdytään Akropolis-kukkabiáan, Patrasiin sekä Korintin kana puh. +30 210 6449 002 ralla Vlora Rivie nian Alba kulalla. Ateenan Akropolis t, Bera a, Korc ovat kohteina Hotelli sijaitsee Ateenan hison tunnetuin antiikin Kreija Sarande. toriallisessa keskustassa. Hokan linnavuorista. Akropotellissa ravintola, aulabaari, lilla tutustutaan Parthenouima-allasbaari, 151 huonetta, joisnin, Erektheionin, Athene Niken sa ilmastointi, TV, tallelokero, puheja Propylaian temppeleihin. Päivän lin ja internet, hiustenkuivaaja, WC, aikana tauko Plakassa, Ateenan suihku/kylpy. vanhassa kaupungissa. Päivällinen Hyperlinkki http://www.zafoliahomajoitushotellissa. tel.gr www.zafoliahotel.gr Keskiviikko 1.9.2010, AteenaHotelli Amalia**** Meteora-Kalambaka Theopetra, Kalambaka, Kreikka Aamiainen hotellissa. Aamiaisen puh. +30 2432072 216 jälkeen matka jatkuu kohti KalamHotelli sijaitsee kauniilla paikalla, bakaa ja Meteoran luostaria. MeMeteoran kallioiden läheisyydesteoran luostari sijaitsee kaupungin sä. Hotellissa ravintola, aulabaari, ulkopuolella ja aikoinaan alueeluima-allas, 171 huonetta, joissa illa oli 24 luostaria, joista vielä kuumastointi, TV, puhelin, WC, suihsi on jäljellä. Meteorassa vieraillaan ku/kylpy. kahdessa luostarissa. Matka jatkuu Hyperlinkki http://www.amalia.gr Kalambakaan, jossa majoitutaan www.amalia.gr yhdeksi yöksi hotelli Amaliaan. Päivällinen hotellissa. Päivän ajomatka Hotelli Regency*** noin 350 km. Rr. Ismail Qemali Nr. 7, Korca, Albania Torstai 2.9.2010, Kalambakapuh. +355 82 243867 Kastoria-Korca Hotellista kauniit näkymät Korcan Aamiainen hotellissa. Päivän enkaupunkiin ja ympäröiviin vuoristoisimmäinen kohde on Kastoria, johin, ravintola, baari, 18 huonetta, ka sijaitsee 620 metrin korkeudessa joissa ilmastointi, TV, puhelin, WC, merenpinnasta. Kastoria on tunsuihku. nettu turkkureistaan ja nahkatakHyperlinkki http://www.regencyalkien tekijöistä, nykyisin näitä versbania.com www.regencyalbania.com taita on toiminnassa noin 3000. Seuraavaksi tehdään veneretki (sääHotelli Pavarsia*** varaus) Prespa-järvellä. Ennen Alpuh. +355 4 2235 688 baniaan siirtymistä käydään katsoSkele prane Portit, Vlora, Albania massa Achillioksen rauniot. Illaksi Hotelli sijaitsee lähellä keskustaa ja saavutaan Albanian Korcaan, josmeren rantaa. Hotellissa ravintola, sa majoitutaan yhdeksi yöksi hotelli baari, 30 huonetta, joissa ilmastoinRegencyyn. Illallinen paikallisessa rati, TV, minibaari, WC, suihku. vintolassa Boboshtican kylässä. Päivän ajomatka noin 210 Hyperlinkki http://www.albania-hotel.com www.albaniakm. hotel.com Perjantai 3.9.2010, Korca-Berat-Vlora Hotelli Butrinti**** Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen matka jatkuu Oh- Rr. Butrinti, Saranda, Albania rid-järven rannalla sijaitsevan Pogradecin kautta kohti Be- puh. +355 4 2235 498 ratia. Pysähdytään Elbasanin linnoituksella, jonka alun pe- Hotelli sijaitsee meren lähellä. Hotellissa ravintola, baari, rin rakensivat roomalaiset 300 vuotta ennen ajanlaskumme uima-allas. Huoneissa ilmastointi, TV, tallelokero, internet, alkua. Iltapäivällä saavutaan Beratiin, jossa aikaa esim. hiustenkuivaaja, WC, suihku. ruokailuun. Beratissa kaupunkikierros ja vierailu vanhasHyperlinkki http://www.hotelbutrinti.com www.hotelbutsa kaupungissa ja tunnetun ikonimaalari Onufrin museos- rinti.com sa. Täältä jatketaan Vloraan. Matkalla tauko Apollonian Hotelli Patras Palace**** muinaiskaupungissa, jossa pieni kaupunkikierros. Vlorassa Othonos Amalias, 15, Patras, Kreikka majoitutaan yhdeksi yöksi hotelli Pavarsiaan. Illallinen nau- puh. +30 2610 623 131 titaan kaupungin korkeimmalla kohdalla sijaitsevassa nä- Hotelli sijaitsee Patrasin keskustassa. Hotellissa 63 huoköalaravintolassa. Päivän ajomatka noin 330 km. netta, joissa ilmastointi, TV, puhelin, hiustenkuivaaja, miLauantai 4.9.2010, Vlora-Sarande-Butrinti nibaari, WC, suihku. Aamiainen hotellissa. Matka etenee etelään Joonian meHyperlinkki http://www.patraspalace.com www.patrasparen kaunista rannikkoa mukaellen ja käydään aina 1025 lace.com metrin korkeudessa. Ensimmäinen pysähdys Llogaran kansallispuistossa, jonka jälkeen matka etenee tyypilli- Matkan hinta: 1620 euroa sessä välimerellisessä maisemassa. Toinen pysähdys Ali jäsenet Pashan linnoituksella. Alkuiltapäivästä saavutaan Saran- ei-jäsenet 1645 euroa euroa. dan kaupunkiin, jossa aikaa esim. ruokailuun. Iltapäiväl- Lisämaksu yhden hengen huoneesta 240 lä vieraillaan Butrintissa, joka on yli 2500 vuotta vanha Hintaan sisältyy: rauniokaupunki ja harvinainen arkeologinen kokonaisuus * linja-autokuljetukset Turku-Helsinki-Vantaa-Turku amfiteattereineen, palatseineen ja antiikin ajan rakennuk- * lentomatkat Finnairin lomalennoilla Helsinki-Ateena-Helsinki sineen. Butrintissa majoitutaan yhdeksi yöksi hotelli But- * linja-autokuljetukset Kreikassa ja Albaniassa ohjelman mukaan rintiin. Illallinen paikallisessa rantaravintolassa. Päivän * 7 vuorokauden majoitus ohjelmassa mainituissa hotelleissa illallista ajomatka noin 160 km. * 7 aamiaista, lounas, 3 päivällista ja 3 niaan Alba vero Sunnuntai 5.9.2019, Sarande-Kakabiá-Patras * rajanylitys man mukaan Aamiainen hotellissa. Tämän päivän reitti vie takaisin * sisäänpääsymaksut ja opastukset ohjel ja Meteorassa Kreikkaan ja Patrasiin. Raja ylitetään Kakabiássa ja Jooni- * paikallisoppaiden palvelut Ateenassa an meri ylitetään Rio-Antirion suurta siltaa pitkin Patrasin * paikallisoppaan palvelut Albaniassa puolelle. Iltapäivällä omaa aikaa. Majoittuminen yhdeksi * Matkarin matkanjohtajan palvelut yöksi Patras Palaceen. Päivällinen hotellissa. Päivän ajo- Ilmoittautumiset ja lisätiedot: matka noin 230 km. Matkari Oy puh. (02) 2657 913 Maanantai 6.9.2010, Patras-Korintin kanava-Ateena Matkanjohtaja: Minna Saarinen Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen matka jatkuu kohti

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT: Matkari Oy, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku, puh. (02) 2657 913 avoinna maanantaisin klo 8.00-18.00, tiistaista perjantaihin klo 8.00-16.00

”ARSENIKKIA JA VANHOJA PITSEJÄ” HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERISSA VAPUNAATTONA, PERJANTAINA 30.4.2010 ”Arsenikkia ja vanhoja pitsejä” saa ensi-iltansa Helsingin Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä maaliskuussa ja se on todellinen mustan huumorin riemuvoitto. Esko Roine, Asko Sarkola ja Santeri Kinnunen näyttelevät pääosia Neil Hardwickin ohjaamassa herkullisessa komediassa, jossa herttaisten mummeleiden, Esko Roine ja Asko Sarkola, pitämässä matkustajakodissa ei kaikki olekaan aivan niin viatonta kuin voisi toivoa. Peräti kahdesti filmatussa maailman menestysnäytelmässä mukana myös mm. Mikko Kivinen, Jari Pehkonen ja Jouko Klemettilä. Matkaohjelma: Lähtö klo 14.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, jossa kolmen ruokalajin myöhäinen lounas ravintola Mamma Rosassa. Ruokailun jälkeen seurataan Kaupunginteatterissa ”Arsenikkia ja vanhoja pitsejä” –esitystä. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 24.00. Matkan hinta: jäsenet 118 euroa ei-jäsenet 133 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * kolmen ruokalajin lounas * teatterilippu * matkanjohtajan palvelut Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari Oy puh. (02) 2657 913 Matkanjohtaja: Aiju von Schöneman ”PUHDISTUS” TAMPEREEN TEATTERISSA LAUANTAINA 8.5.2010 ”Puhdistus” on Finlandia- ja Runeberg –palkinnoilla palkitun kirjailija Sofi Oksasen vaikuttava draama Viron lähimenneisyydestä. Vuonna 1992 Viro elää itsenäistymisen alkutaivalta. Maaseudulla leskirouva Aliide Truu löytää talonsa pihalta tuupertuneen nuoren Zaran, joka kertoo paenneensa väkivaltaista miestään. Kohtaaminen nostaa vanhan naisen mieleen repivät muistot menneisyydestä, jolloin hän itse oli nuori. Samalla kun ”Puhdistus” avaa suomalaisille Viron vaiettua historiaa, se on loisteliaasti kirjoitettu tarina epätoivoisesta rakkaudesta, petoksesta, syyllisyydestä, häpeästä ja sovituksesta. Näytelmällä kirjailija antaa äänen sodan, neuvostoterrorin ja sor- Matkan hinta: 58 euroa jäsenet ron uhreille. ei-jäsenet 73 euroa Matkaohjelma: Lähtö klo 11.30 Ortodoksi- Hintaan sisältyy: sen kirkon luota, Yliopistonka- * linja-autokuljetukset tu 19, Turku. Ajo Tampereel- * teatterilippu lut le, jossa Tampereen Teatterin * matkanjohtajan palve Frenckell-näyttämöllä seurataan Ilmoittautumiset ja lisätiedot: klo 14.30 ”Puhdistus” –esitystä. Matkari Oy puh. (02) 2657 913 Esityksen jälkeen paluu Turkuun, Matkanjohtaja: jonne saavutaan noin klo 19.30. Hanna-Leena Laihonen HELENE SCHJERFBECKIN JALANJÄLJILLÄ TAMMISAARESSA LAUANTAINA 22.5.2010 Tämä päivä vietetään taiteilija Helene Schjerfbeckin (1862-1946) jalanjäljillä Tammisaaressa. Helene Schjerfbeck oli yksi Suomen arvostetuimpia modernistisia kuvataiteilijoita ja hänen teostensa saama huomio on ollut jatkuvasti nousussa viime vuosina. Draamallisella opastuskierroksella saadaan kuulla taiteilijan elämästä ja maalauksista, tutustua Länsi-Uudenmaan maakuntamuseossa Helene Schjerfbeck –nurkkaukseen, kesänäyttelyyn ”Puutarhan lumo” ja Porvaristaloon. Matkaohjelma: Lähtö klo 8.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Tammisaareen, jossa aamupäiväkahvit ennen opastuskierrokselle lähtöä. Kierros alkaa Länsi-Uudenmaan maakuntamuseosta ja jatkuen 1700 –luvulta olevaan Porvaristaloon, jonka eri huoneet edustavat kustavilaisuutta, biedermeieria ja uusrokokoota. Ruokailu ravintola Svenska Klubbenissa. Viimeiseksi käydään Raaseporin linnan raunioilla ja Talomuseossa. Lähtökahvit Linnanvoudin Tuvalla ennen lähtöä Turkuun. Päivän aikana on kävelyä; hyvät jalkineet mukaan. Turkuun palataan noin klo 17.30. Matkan hinta: jäsenet 89 euroa ei-jäsenet 104 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * 2 kahvitarjoilua ja lounas * sisäänpääsymaksut ja opastukset ohjelman mukaan * matkanjohtajan palvelut Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari Oy puh. (02) 2657 913 Matkanjohtaja: Maija Parmanen

Vuoden 2010 matkaesitteemme on ilmestynyt. Saatavana Matkari Oy:n toimistosta


8 - 2010 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Tervetuloa sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen Syöpäjärjestöt toteuttavat syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen suunnattua sopeutumis- ja kuntoutuskurssitoimintaa. Tavoitteena on, että jokainen syöpää sairastava ihminen saisi omaan elämäntilanteeseensa ja tarpeeseensa sopivaa kuntoutusta sekä helpotusta sairauden aiheuttamaan muutostilanteeseen. Tämä nopeuttaa paluuta terveen rooliin ja olosuhteisiin nähden parhaaseen mahdolliseen elämisen tasoon. Kurssit ovat osanottajille maksuttomia. Hakuaika kursseille päättyy 3 kuukautta ennen kurssia, mutta mahdollisia peruutuspaikkoja voi kysyä tämänkin jälkeen. Seuraavat kurssit järjestetään Meri-Karinassa vuonna 2010 (pidätämme oikeuden muutoksiin): AIKUISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN PERHEKURSSIT: Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (KELA) .................................... 07.06. – 11.06.2010 sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA) Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (KELA) .................................... 19.07. – 23.07.2010 sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA) Vanhemmuutta tukeva kurssi nuorille syöpäpotilaille ja heidän perheilleen (RAY)........................................................................ 26.07. – 30.07.2010 AIVO- JA SELKÄYDINKASVAINPOTILAAT: Aivo- ja selkäydinkasvainpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ................ 23.08. – 27.08.2010 sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA) ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT: Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (LSSY, TYKS) ..................... 29.11. – 04.12.2010 Ikääntyvät eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) ................. 28.06. – 02.07.2010 GYNEKOLOGISET POTILAAT: Gynekologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)........................ 06.04. – 10.04.2010 sekä jatkokurssi (KELA)............................................................................. 20.09. – 21.09.2010 HEMATOLOGISET POTILAAT: Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)........................ 19.04. – 23.04.2010 Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)........................ 05.07. – 09.07.2010 Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (TYKS) ........................ 27.09. – 01.10.2010 Kantasolusiirtopotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ................................. 19.04. – 23.04.2010 Kantasolusiirtopotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ................................. 05.07. – 09.07.2010 IHOSYÖPÄPOTILAAT: Ihosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)........................................... 22.03. – 26.03.2010 sekä jatkokurssi (KELA)............................................................................. 22.09. – 23.09.2010 KAIKKI SYÖPÄPOTILAAT: Parikurssi iäkkäille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (RAY) ............... 27.09. – 01.10.2010 Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) .............. 16.08. – 20.08.2010 sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA) Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) .............. 25.10. – 29.10.2010 sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA) Parikurssi ikääntyneille pitkään syöpää sairastaneille (RAY) .................... 07.12. – 11.12.2010

RINTASYÖPÄPOTILAAT: Rintasyöpäpotilaat (LSSY, TYKS) ............................................................. 13.11. – 22.11.2010 Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ........ 03.08. – 07.08.2010 Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ........ 10.05. – 14.05.2010 sekä jatkokurssi (KELA)............................................................................. 01.11. – 02.11.2010 Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ........ 13.09. – 17.09.2010 Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ........ 22.11. – 26.11.2010 Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) ................................ 26.04. – 30.04.2010 Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) ................................ 31.05. – 04.06.2010 Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) ................................ 18.10. – 22.10.2010 RUUANSULATUSKANAVAN SYÖPÄPOTILAAT: Ruuansulatuskanavan syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ............ 01.03. – 05.03.2010 sekä jatkokurssi (KELA)............................................................................. 02.08. – 03.08.2010 Ruuansulatuskanavan syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ............ 06.09. – 10.09.2010 SILMÄSYÖPÄPOTILAAT: Silmäsyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)....................................... 30.08. – 03.09.2010 sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA) SUOLISTOSYÖPÄPOTILAAT: Ikääntyvät suolistosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) .................... 06.09. – 10.09.2010 Suolistosyöpäpotilaat ja Avanneleikatut sekä heidän läheisensä (LSSY, TYKS) ........................................................................... 08.11. – 11.11.2010 SUUNALUEEN SYÖPÄPOTILAAT: Suunalueen syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ............................ 04.10. – 08.10.2010 sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA)

KEUHKOSYÖPÄPOTILAAT: Keuhkosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ................................... 24.05. – 28.05.2010 sekä jatkokurssi (KELA)............................................................................. 03.11. – 04.11.2010

UROLOGISET SYÖPÄPOTILAAT: Urologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) .............................. 28.06. – 02.07.2010 sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA)

KILPIRAUHASSYÖPÄPOTILAAT: Kilpirauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ............................. 09.08. – 13.08.2010 sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA)

MUUT KURSSIT: Oikea ote melontaan ja elämään – kurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (RAY) ....................................................................... 03.08. – 07.08.2010 Taideterapiapainotteinen kurssi syöpäpotilaille (RAY) .............................. 15.11. – 19.11.2010 Virkistyskurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (omarahoitusosuus).... 17.05. – 23.05.2010 Virkistyskurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (omarahoitusosuus).... 11.10. – 17.10.2010

LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEET: Hoitojen päätyttyä –perhekurssi / SYLVA (KELA).................................... 20.06. – 24.06.2010 Lapsisyöpäpotilasperheiden sopeutumisvalmennuskurssi (KELA)............ 12.07. – 16.07.2010 sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA) Lapsisyöpäpotilasperheiden viikonloppukurssi (LSSY)............................. 16.07. – 18.07.2010 Lapsisyöpäpotilasperheet ja isovanhemmat (RAY, LSSY, TYKS) ............. 27.12. – 29.12.2010 NUORET SYÖPÄPOTILAAT: Pärjää ilman vanhempia –kurssi 14 – 17-vuotiaille (KELA)...................... 14.06. – 18.06.2010 Nuoret 18 – 25-vuotiaat syöpäpotilaat (KELA).......................................... 14.06. – 18.06.2010 PÄÄN JA KAULAN ALUEEN SYÖPÄPOTILAAT: Pään ja kaulan alueen syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) ............ 04.10. – 08.10.2010 sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA) MITEN PÄÄSET SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILLE MERI-KARINAAN? 1. Olet sairastunut syöpään ja sairastumisestasi on kulunut aikaa noin puolesta vuodesta viiteen vuoteen. Voit hakeutua Kansaneläkelaitoksen rahoittamalle sopeutumisvalmennuskurssille MeriKarinan toiminta- ja palvelukeskukseen, mikäli et ole aiemmin osallistunut vastaavalle kurssille. Myös syövän uusiutuessa tai sairastuessasi uuteen syöpään sinulla on mahdollisuus osallistua Kelan rahoittamalle kurssille. 2. Ota yhteyttä joko henkilökohtaisesti, puhelimitse tai sähköisesti oman paikkakunnan Kelan paikallistoimistoon tai Meri-Karinaan, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku, puhelin 02-2657 610 (kurssitoimisto) tai 02-2657 666 (keskus), kurssi@lssy.fi, www.lssy.fi 3. Tutustu kurssitarjontaan ja valitse itsellesi sopivin kurssiajankohta. Meri-Karinan kurssitoimisto palvelee tarvittaessa antaen lisätietoja kursseista, hakukriteereistä sekä kuntoutuksen tavoitteista. 4. Täytä Kelan hakemuslomake KU102. Hakemuslomakkeita on saatavana Kelan paikallistoimistoissa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimipisteissä sekä Kelan internet-sivuilta (www. kela.fi). Tarvittaessa Meri-Karinan kurssitoimiston henkilökunta auttaa hakemuslomakkeiden täyttämisessä. 5. Palauta hakemuslomakkeet liitteineen Meri-Karinan kurssitoimistoon kolme kuukautta ennen kurssin alkamisajankohtaa. Liitä hakemukseen epikriisi eli sairauskertomus tai lääkärin B-lausunto. Edellä mainituista asiakirjoista on käytävä ilmi diagnoosi (sairaus) sekä tämänhetkinen tilanne, joten epikriisi tai lääkärin lausunto tulisi olla kirjoitettu hakemusta edeltäneen vuoden aikana. 6. Noin kuukautta ennen kurssin alkua saat postitse päätöksen Kelalta. Jos olet tullut hyväksytyksi kurssille, saat postitse Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä kutsukirjeen, jossa on selvitetty mm. kuntoutuksen sisältö ja yleiset tavoitteet, tiedot vakuutusturvasta, ohjeet mukaan otettavista henkilökohtaisista varusteista, osallistumisvarmistuslomake sekä ennakkotietokysely. 7. Palauta osallistumisvarmistuksesi ja ennakkotietokysely Meri-Karinan kurssitoimistoon. Ennakkotietokyselyllä pyritään kartoittamaan osanottajien yksilölliset tarpeet ja tavoitteet, jotta kurssiohjelma voitaisiin mahdollisimman pitkälle suunnitella näitä tarpeita ja tavoitteita vastaavaksi.

AVOKURSSIT: Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) alkaen ............... 08.04.2010 klo 16 – 21 sis. kahdeksan tapaamiskertaa Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) alkaen ....................... 14.09.2010 klo 16 – 21 sis. kahdeksan tapaamiskertaa ENSITIETOKURSSIT: Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (TYKS) alkaen ....... 21.09.2010 klo 18 – 21 sis. kaksi tapaamiskertaa Syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (TYKS) alkaen ............................... 26.10.2010 klo 18 – 21 sis. kaksi tapaamiskertaa Edellä mainittujen kurssien osalta työikäisille kurssilaisille maksetaan kurssin ajalta toimeentuloturvana kuntoutusrahaa. Kuntoutusraha on yleensä sairauspäivärahan suuruinen ja se on ensisijainen sairauspäivärahaan, erityisrahaan ja työttömyyspäivärahaan nähden. Kurssiin osallistuville omaisille voidaan maksaa kuntoutusrahaa, jos omainen on estynyt tekemästä työtä. Omavastuuosuuden ylittävät matkakulut korvataan. KURSSI ROHKAISEE KYSELEMÄÄN Sopeutumisvalmennuskurssilla luennoi useita asiantuntijoita, mm. syöpätautien erikoislääkäri. Luentojen loppuun asiantuntijat varaavat yleensä aikaa kurssilaisten esittämille kysymyksille. Potilaan hoitoon luennoitsija ei voi ottaa suoraan kantaa, mutta hän voi rohkaista potilasta ottamaan yhteyttä omaan hoitoyksikköönsä. Yksi kurssien tärkeimmistä anneista on kurssilaisten keskinäinen kohtaaminen ja vertaistuki. Keskustelu muiden saman kokeneiden kanssa antaa rohkeutta sairauden käsittelyyn. Tällöin mieltä askarruttavia kysymyksiäkin on helpompi esittää. Sopiva ajankohta kurssille osallistumiseen on hyvin yksilöllinen. Heti diagnoosin saatuaan ei kuitenkaan kannata kurssille hakeutua, sillä tiedon vastaanottaminen onnistuu paremmin, kun akuutti sairastumisen kriisi on ohi.

HAKEMUSLOMAKKEITA SEKÄ LISÄTIETOJA:

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, 20900 TURKU Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n toimisto, Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 TURKU Puhelin (02) 2657 610 tai 2657 666, telefax (02) 2657 618 ja e-mail kurssi@lssy.fi


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2010 - 9

Vapaaehtoistyöstä iloa ja pitkää ikää

Vapaaehtoistoiminta Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:ssä vapaaehtoistoiminta on omasta halusta ja kiinnostuksesta tehtävää palkatonta työtä, jota vapaaehtoiset tekevät vapaa-aikanaan. Toiminnan lähtökohtana on halu olla vaikuttamassa oman yhteisön toimivuuteen ja kokemus siitä että, tekee mielekästä ja tarpeellista työtä lähimmäisten ja lähiympäristön hyväksi. Yhdistyksen vapaaehtoiset edustavat suurta määrää erilaista tietoa, taitoa ja osaamista. Vapaaehtoisena voi toimia oman kiinnostuksen mukaan joko jossakin tietyssä, yksittäisessä tehtävässä tai osallistua useampaan eri toimintaan. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. tarjoaa vapaaehtoisilleen koulutuksen, virkistys- ja luentotilaisuuksia ja vakuutuksen vapaaehtoistyöhön. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. toteuttaa vuoden 2010 aikana RAY:n rahoittamana ”Vapaaehtoistyöntekijöiden motivointi ja vapaaehtoistoiminnan kehittäminen” -projektia. Tavoitteena projektissa on kehittää vertaistukitoimintaa yksilö- ja ryhmämuotoisina toimintoina sekä lisätä vertaistukitoiminnasta tiedottamista.

Jos haluat elää kauan ja onnellisena, lähde mukaan vapaaehtoistyöhön, kiteyttää teologian tohtori, dosentti Anne Birgitta Pessi Helsingin yliopiston tutkijakollegiumista. Vapaaehtoistyössä edistät omasi lisäksi koko yhteiskunnan onnea ja hyvinvointia. -Suomi pysyy yhteisöllisenä, yhteiskunnan rattaat pyörimässä ja yhteinen hyvä voimissaan, Anne Birgitta Pessi listaa. Vapaaehtoistyötä tutkinut ja aiheesta hiljan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen väelle esitelmöinyt Pessi vakuuttaa, että Suomi on kaikkea muuta kuin vapaaehtoistyön kehitysmaa; olemme päin vastoin todellista auttajakansaa.

Kutsu ystäviä Vapaaehtoistyön suosio peräti yllätti tutkijan. Kolmannes suomalaisista on sen jo löytänyt. Puolet kansasta mielisi mukaan - kunhan vain tietäisi, miten ja missä. Pessi kannustaa asiaan jo vih-

kiytyneitä kutsumaan rohkeasti ystäviä mukaan antoisaan, kaikkia osapuolia palkitsevaan toimintaan.

Uhrautumista ei kukaan odota -Tämän päivän vapaaehtoistyöhön kuuluu ja saa kuulua ilo, Pessi korostaa. Vallankin pikkuhiljaa eläköityville suurille ikäluokille vapaaehtoistyö tarjoaa oivallisen väylän tappaa aikaa mielekkäästi ja hyödyllisesti. Varttuneella puolestaan on antaa tiedoistaan, taidoistaan ja elämänkokemuksestaan toisillekin.

Pätkätyönäkin Erityisen ilonpilkahduksen vapaaehtoistyön maailmaan

KAHDEKSAN LOSSIN KIERROS TIISTAINA 16.6.2009

Anne Birgitta Pessin mukaan vapaaehtoistyö on kaikkia osapuolia palkitsevaa toimintaa. tuovat nuoret. Pessi haastaa järjestöt ideoimaan uusia, nuoria innostavia toimintamalleja. -Nuoria kiinnostavat tätä nykyä varsinkin terveet elämäntavat ja hiljentyminen, hän vinkkaa. -Trendinä on nyt pehmeä elämä. Kiire on vanhanaikaista.

Tule meille arjen avuksi

Matkan aikanaperheeseen saadaan ihailla saaristomaisemia Turkulaiseen odotetaan mieluisaaja tutuiksi tulevat myös eri saaristokunnat ja saariston elämä. vierasta. Vapaaehtoistyöntekijä Inkeri Lehtonen tulee pitämään seuraa lapsille, jotta isä pääsee asioilleen kaupungille. Äitiä ei perheesMatkaohjelma sä enää ole; hän on menehtynyt syöpään.

Kiireisellekin löytyy toki paikka vapaaehtoistyön maailmasta. Pessi heittää ilmaan ajatuksen ”pätkävapaaehtoisuudesta”. Ihminen käyttäisi vaikkapa yhden päivän tai illan vuodesta oman ja yhteisen onnen rakentamiseen.

Kesämatkat

Teksti: Marja Myllyluoma Kuva: Minna Vaininen

Matkan hinta: jäsenet ei-jäsenet

48 euroa 62 euroa

Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * yhteysalusmaksu * 2 kahvitarjoilua ja lounas * matkanjohtajan palvelut

TÄLLÄ ILMOITUSKUPONGILLA

Seiskarinkatu 35, 20900 Turku Meri-Karinan puh. 265 7606 toimintaja palvelukeskus Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 Turku

Seiskarinkatu puh. 265 7944 35, 20900 Turku - avattu uusi7606 toimipiste Karinankulmassa! puh. 265

Kakskerta, Keikkulantie 33, 20960 Turku

-puh. lymfaterapia 0400 510 315 - veteraanikuntoutus - lymfaterapia veteraanikuntoutus - Kelan- vaikeavammaisten kuntoutus - Kelan vaikeavammaisten kuntoutus - Kaupungin ja TYKS:n ostopalveluosoitukset - Kaupungin ja TYKS:n ostopalveluosoitukset - Syöpäyhdistyksen jäsenet -15% lähetehoidoista - Syöpäyhdistyksen jäsenet -15% lähetehoidoista

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa järjestetään keväisin ja syksyisin perinteiset pihatalkoot. Seuraavat pihatalkoot ovat ma 3.5 ja ti 4.5.2010, alkaen kello 9.00. Tervetuloa haravoimaan ja siistimään pihaa! Muuhun erilaiseen talkootoimintaan voi osallistua ympäri vuoden: Nikkarointiin, keittiö- ja kahvitustoimintaan, myyjäisiin, keräystoimintaan jne.

Tervetuloa vapaaehtoistoiminnan kursseille Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. järjestää Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku, Vapaaehtois- ja ystävätoiminnan peruskoulutuspäivän lauantaina 17.4.2010, sekä tukihenkilö- ja vertaistukihenkilökoulutuksen lauantaina 24.4.2010.

Suuren kannoilla tulivat omien pariin. Lähtö surun klo 8.00 Ortodoksisen kir- tekemistensä yli lukuisten siltojen. Päivän aikana arjen huolet. Miten jaksaa yk- Suursiivoukset ja muut rankat kon luota,pienen Yliopistonkatu Tur- saadaan kuulla sin kolmen lapsen kans- 19, huushollihommat eivät Lehto-saariston omaleimaisa, aika riittämään, ohjelmaan kuuluu. -Mutta menneisyydestä ja ku.miten Ajo saada läpi kauniin saaristonsen reittiä sesta elämästä, Ilmoittautumiset ja kun työssäkin on käytävä? pieniä kotiaskareita ja järjesteTaivassalo, Iniö, lisätiedot: - Ei tämänKustavi, ikäpolven miesHoutskari, lemisiä kyllänykypäivästä. toimittelen. Hyvät jalkineet mukylläkään ole, perKorppoo,uusavuton Nauvo ja Parainen, linja- kaan sekä sään mukainen vaatetus. Matkari Oy heen isä huomauttaa. -Mutta autolla, yhteysaluksilla, losseilla ja Paluu Turkuun noin klo 19.30. Halu auttaa puh. (02) 2657 913 kun vuorokaudessa on vain 24 tuntia. Usein pitää jatkaa päi- Aiemmin muun muassa SPR:n vää yöstä, että saa kaiken vält- ystävätoiminnassa mukana ollut Matkanjohtaja: tämättömän tehdyksi. Inkeri Lehtonen tekee vapaaehInkeri Lehtonen avustaa lapsiperhettä kodin pienissä -Pienikin apu on tässä rul- toistyötä omien sanojensa muLeena Kortesalo janssissa kullanarvoista. On hie- kaan yksinkertaisesti siksi, että askareissa. noa tietää, että joku on valmis haluaa auttaa. -Auttamishalun on tulemaan hätiin pyyteettömästi. lähdettävä omasta sisimmästä, sinä jaksat, etkö ole saanut tar- täältä lähdetään ikäjärjestyksesOnhan tässä olemassa omaakin siksi olen vähän arka houkuttele- peeksesi lapsista, aikanaan viittä sä. Kuitenkin tämä minun perverkostoa, mutta täytyy varoa maan muita mukaan. pienempää sisarusta kaitsenut ja heeni pärjää, Lehtonen uskoo. vaivaamasta ystäviä liikaa. Nykyiseen, rakkaaksi käynee- elämäntyönsä pienten parissa -Lapset ovat iloisia ja reippaita. seen tehtäväänsä Lehtonen päätyi tehnyt nainen nauraa. Isä on toimelias ja osaavainen Lounais-Suomen Syöväntorjunja pitää kodin kunnossa. Henkireikä tasanomien ilmoituksen myötä. Perhe pärjää Lopuksi Lehtonen toteaa: Inkeri Lehtonen on viime syk- Vetoomus kolahti heti. Lehtonen Kaikki nämä perheet, jotka suusystä asti käynyt perheen luona jätti lähipiirin varoittelut omaan Niin paljon iloa ja rikkautta ren menetyksen ja surun jälkeen parisen kertaa kuussa. -Pienoi- arvoonsa ja hakeutui vapaaeh- kuin ”oma” perhe tarjoaakin, jatkavat vahvasti ja positiivisesnen henkireikä yksinhuoltajaisän toistyön kursseille. Eikä ole katu- Lehtonen toivoo, ettei saman- ti elämää eteenpäin ovat todelarjessa, hän luonnehtii rooliaan. nut päätöstään. laista asetelmaa tulisi enää kos- lisia arjen sankareita. Käynneillään hän leikkii ja - Mieskin toppuutteli, että älä kaan vastaan. -On niin väärin, askartelee lasten kanssa, jotta mene, käy varmaan liian raskaak- että pieniltä lapsilta viedään äi- Teksti: Marja Myllyluoma isä voi hetkeksi irrottautua si. Ystävät ovat ihmetelleet, miten ti. On helpompi hyväksyä, että Kuva: Minna Vaininen

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus

Talkootoiminta

VAPAAEHTOIS- JA YSTÄVÄTOIMINNAN PERUSKOULUTUS 17.4.2010 klo 8.30 Tulokahvit tarjolla 9.15 Tervetuloa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n vapaaehtoistoiminnan esittely - Miksi, Mitä, Missä, Miten? 10.00 Vapaaehtoisena toimiminen - Periaatteet, käytännön asiat, oma jaksaminen 11.00 Lounas 12.00 Syöpä sairautena - Syöpää sairastavan ihmisen kohtaaminen 13.00 Iltapäiväkahvi 13.30 Talkootyö - Vapaaehtoisten puheenvuoro 14.30 Ystävätoiminta - Vapaaehtoisten puheenvuoro 15.30 Todistusten jako ja koulutuksen päätös TUKIHENKILÖ - JA VERTAISTUKIHENKILÖKOULUTUS 24.4.2010 klo 8.30 Tulokahvit tarjolla 9.15 Tervetuloa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n vapaaehtoistoiminnan esittely 10.00 Tukihenkilö- ja vertaistukihenkilötoiminnan periaatteet ja käytäntö 11.00 Tukihenkilötoiminnan erityiskysymyksiä - Syöpä - Kriisi, vaikutukset, tunteet, läheiset, arki - Vaitiolo ja luottamus - Hankala tilanne, miten toimin - Vaikea kysymys - mitä teen 12.00 Lounas 13.00 Saattohoidon tukihenkilönä toimiminen 14.00 Tukihenkilön omat voimavarat ja jaksaminen 15.00 Iltapäiväkahvi, keskustelua 15.30 Todistusten jako ja koulutuksen päätös Tiedustelut ja koulutuksiin ilmoittautuminen 31.3.2010 mennessä; koordinaattori Minna Vaininen p. 2657 619, minna.vaininen@lssy.fi.

MAALIS-HUHTIKUUN TARJOUS ILMAINEN HOITOKERTA 10-KERRAN HOITOSARJAN ALOITTANEILLE.

Tervetuloa mukaan Arjen apuri -toimintaan

Esko Hirvinen fysioterapeutti Esko Hirvonen 0400 510 314

fysioterapeutti 0400 510 314 fysioterapeutti Juha Karppanen 050 550 9369

Juha Karppanen

Pasi Vesa kuntohoitaja fysioterapeutti 0400 510 315

050 550 9369

21

Nyt kaipaamme ystäviä Arjen apureiksi. Etsimme LounaisSuomen alueelta vapaaehtoisia mukaan auttamaan syöpäsairauden kanssa kamppailevia perheitä sairauden aikana tai silloin, kun toipuva perhe yrittää sopeutua takaisin normaalielämään. Ystävä kulkee perheen rinnalla. Hän on perheen seurana esimerkiksi harrastuksissa, kirjastossa, kaupassa tai kävelyllä. Arjen apua kaivataan perheissä, joissa syöpää sairastavan äidin tai isän aika kuluu hoidoissa käynteihin ja lepoon. Arjen apuri huomioi lapsen maailmaa olemalla heidän kanssaan, lukemalla ja leikkimällä sekä auttamalla muutoin perheen arjessa. Arjen apu -toiminta on arvokasta vapaaehtoistyötä - Olisitko Sinä kiinnostunut tulemaan mukaan tähän tärkeään toimintaan? Tehtävään valituille tarjoamme tueksi kaiken osaamisemme ja järjestämme koulutuksen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset seuraavaan, syksyllä 2010 järjestettävään koulutukseen: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y., koordinaattori Minna Vaininen, puhelin 2657 619 tai minna.vaininen@lssy.fi.


10 - 2010 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Elon tiellä on luonto lähellä Paraislaisella Karrilla on osuva sukunimi: Elo. Jokseenkin tasan vuosi sitten avanneleikkauksen läpikäynyt mies tuntee olevansa vankemmin elossa ja terveempi kuin koskaan. Voimia antavat läheisten ihmisten lisäksi luonto ja sen isot ja pienet ihmeet, joita Karri ikuistaa uutterasti kamerallaan. Tulokset ovat kevään mittaan nähtävissä Turun Meri-Karinaan ripustettavassa myyntinäyttelyssä. Kulunut vuosi on merkinnyt Karri Elolle löytöretkeä, jonka mittaan hän on oppinut paljon itsestään, puolisostaan, lapsistaan ja ystävistään. - Olen ruvennut suhtautumaan vaikeisiinkin asioihin vähän rennommin. Ennen olin tyypillinen suomalainen murehtija, Karri luonnehtii. Vuoden mittaan Karri on tullut sinuksi myös ainaisen seuralaisensa avannepussin kanssa - todennut, ettei kapistus rajoita elämää millään tavalla. Syödä saa vapaasti. Pussinvaihdot ja muut päivittäiset rutiinit sujuvat siinä kuin hampaidenpesukin. Karri osallistui viime syksynä yhdessä avovaimonsa Liisan kanssa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen sopeutumisvalmennuskurssille. Hän totesi, ettei avanne-elämään totuttelu käy varsinkaan ikäihmiseltä välttämättä tuosta vain. Vähän yli viisikymppinen Karri pystyi rohkaisemaan hämmentyneitä kurssikavereitaan ja sai puolestaan itse arvokasta tietoa arjen varalle. - Kurssilla vallitsi loistava henki. Asiantuntijoiden esitysten ja omien kokemusten pohjalta käytiin paljon kivoja keskusteluja, Karri kertoo. Hän tunnustaa lähteneensä Meri-Karinaan pitkin hampain, mutta olisi nyt valmis toiseen ja kolmanteenkin kurssiviikkoon.

”Elämä katkesi” Karri Elon syöpä tuli sattumoisin ilmi muiden tutkimusten lomassa toissa syksynä. Monenlaisia hankalia ja kivuliaita suolistovaivoja Karrilla oli ollut jo vuosikaudet, mutta syöpää eivät olleet parhaatkaan spesialistit osanneet epäillä. Syöpädiagnoosin sai mies, jonka hemoglobiini oli 165 ja

joka edellisenä päivänä oli vetänyt kymmenen kilometrin lenkin ja juossut matkasta puolet. Paksunsuolen ja peräsuolen yhtymäkohdasta löytyi kahden ja puolen tulitikkuaskin kokoinen kasvain. Karri Elo kiittelee ratkaisevan tähystyksen ja leikkauksen tehnyttä sekä jatkokontrollista huolehtivaa kirurgia Arto Rantalaa, samoin Tyksin syöpätautien klinikan osastoylilääkäriä Raija Ristamäkeä. - He ovat kaiken aikaa pitäneet upeasti maan pinnalla ja ajan tasalla. Myös muu hoitoväki saa Karrin varauksettomat kehut. Ripeästi laadittu hoitosuunnitelma tähtäsi kasvaimen kutistamiseen leikkauskelpoiseksi. Seitsemän viikon sädehoito onnistui tavoitteessa. Mutta yhtä helvettiä se jakso oli. Tavallista rankempi kuuri uutta teholääke kapesitabiinia ei oloa helpottanut. Mieli muuttui kumman itkuiseksi ja jalkapohjista kuoriutui iho, niin että jokainen askel oli tuskaa. - Sinä syksynä elämä katkesi. Pelkäsin kaikkea mahdollista ja mietin, että mitä järkeä tässä kaikessa on, Karri kuvaa. - Vessassakäynnit olivat sitä luokkaa, että ilmaisullani olisin voittanut flamenco-laulukilpailut.

Lohduttaja Espanjasta Miltei täsmälleen vuosi sitten tapahtunut leikkaus piti Karrin sairaalassa kaksi ja puoli viikkoa tavallisen puolentoista viikon sijaan. - Kasvaimen paikalle jäi valtava kraateri, joka alkoi kerätä nestettä, Karri selvittää. Kotiuduttuaan Karri päätyi vielä puolivuotiseen kemoterapiaan. Nyt hän käy taas töissä kitaransoiton opettajana Turun seudun musiikkiopistossa. Ja

Kun Karri Elo painuu kameran kanssa luontoon, lähtee pieni löytökoira Canelita usein kaveriksi. - Se on utelias ja eläväinen, mutta osaa myös kunnioittaa kuvauskohteita, Karri kertoo. Taustalla yhteisen kuvausreissun saalis Iniöstä. hämmästelee iloisesti, ettei elo toissa syksynä katkennutkaan. Karri Elo toteaa tulleensa terveeksi sairauden myötä. Toipumista on edesauttanut suuresti se, että hän on pitkin matkaa ollut tarkoin selvillä missä milloinkin mennään. Asioita pimittävää hoitohenkilökuntaa ei hänen kohdalleen ole osunut. Kun oli vaikeinta, Liisasiippa, lapset Severi ja Sonja rohkaisivat ja kannustivat. Hengessä mukana olivat myös ystävät, opettajakollegat, oppilaat. Ja vallan mainiosti ajoitti tulonsa Canelita, espanjalainen löytökoira. ”Pikkukaneli” ja perheeseen jo entuudestaan kuulunut Peppi-koira ovat olleet suureksi lohduksi.

Haikarakin tuttu näky Pian jalkeille päästyään Karri Elo löysi tiensä takaisin luontoon. - Ei muuta kuin pusseja ja juotavaa tarpeeksi mukaan ja menoksi, Karri rohkaisee kaikkia avanneihmisiä.

Luonto on aina ollut hänelle rakas. Ensimmäiset innostajat olivat Eino-vaari ja Turun Klassikon luontokerho. Valokuvauksesta linturetkeilijä-Karri kiinnostui digikameroiden tultua markkinoille. En jaksaisi touhuta kinofilmin kanssa, äkkipikainen kun olen. Alkuun Karri kuvasi vain lintuja. - Pari kolme tuntia kyttäämässä seistyäni totesin, että tämä ei ole kivaa. Huomasin, että luonnossa on valtavasti muutakin kuvattavaa. Täytyy vain pitää silmänsä auki ja osata katsoa tarpeeksi lähellekin. Varsinaista mieliaihetta Karrilla ei ole. Häntä viehättää luonnon kiertokulku, kuinka maisena muuttuu vuodenajasta toiseen. Kesä-heinäkuu voi olla valokuvaajan kannalta tylsää aikaa. Vedet nyt ovat siniset, mutta linnut pysyvät piilossa. Mutta sittenpä tulevatkin hyönteiset. Enimmät kuvansa mökkisaarelta Iniöstä tai muualta

Yksilöllisesti sopiva proteesi korvaa rinnan menetetyn muodon

Balance

Balance Contact

Ei ihmisiä - ainakaan vielä Karri Elon kymmenien tuhansien otosten kokoelmaan sisältyy niin siipiään läpsyttävien joutsenten reviiritaisteluita, lähietäisyydelle uskaltautuneiden hirviemän ja vasan uteliaita ilmeitä kuin herkkiä kukannuppuja tai harvinaisia apolloperhosia, joita esiintyy vain

kahdessa paikassa Suomenmaata. Paraisten kalkkikaivokselta tai Iniön kallioilta otettuihin kuviin Karri on järjestänyt lintujen näkemän värityksen. Katsoja alkaa helposti toivoa, että oisinko lintu pieni, kun noin ihania värejä aistisin. Valkoisia lumi- ja jäänäkymiä on ikuistettu pilvin pimein, onhan tämä talvi ollut oikea valokuvaajan unelma. - Kohteita on piisannut kyllästymiseen asti, Karri toteaa. Viime aikoina Karri Elo on alkanut laajentaa aihepiiriään muuallekin kuin luontoon, siitä esimerkkinä mainiot otokset Turun Tall Ships´ Race -tapahtumasta. Ihmisiä Karri ei kuulemma uskalla kuvata ainkaan vielä.Kaikissa valokuvissaan Karri Elo pyrkii maalauksellisuuteen. Kuvia on esillä kevään mittaan Meri-Karinassa, Turun Hirvensalossa. Teksti: Marja Myllyluoma Kuva: Karri Elo

Kevään taidenäyttelyt Meri-Karinassa 14.3.2010 saakka Raision työväenopiston grafiikan linjan näyttely 15.3.-11.4.2010 Ulla Jaakolanvainion muistonäyttely (ikoninäyttely) 12.4.-2.5.2010 Karri Elon luontovalokuvanäyttely

Balance Individual

Säästävän rintasyöpäleikkauksen jälkeen jää usein kudospuutos, joka alkaa näkyä ehkä vasta useamman vuoden jälkeen leikkauksesta. Valikoimassamme on useita eri mallisia ja kokoisia osaproteeseja tähän ongelmaan. Koko- tai osaproteesi tulisi uusia noin kahden vuoden välein. Amoena Boutiquessa tai www.amoena-online.fi verkkokaupassa on myynnissä erittäin laaja valikoima proteesirintaliivejä ja -uimapukuja. Lisätietoa proteeseista ja tekstiileistä saat osoitteessa www.amoena.fi tai Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen syöpäneuvonta-asemalta.

Bulevardi 30, 00120 Helsinki Puh: 09-649 839 e-mail: info@amoena.fi

Länsi-Turunmaan kolkista ottanut Paraisten mies on metsissä ja niityillä samotessaan oppinut tekemään tarkkoja havaintoja vaikkapa ilmastonmuutoksesta ja rehevöitymisestä. - Jos 1970-80-luvulla näki Suomessa haikaran, se oli suuri ihme. Nyt muitakin suuria lintuja kuten hanhia ja joutsenia tapaa usein. - Hyvin paljon maisemaa muuttavat merimetsot. Minulla ei ole niitä vastaan mitään, vaikka monet niitä vihaavatkin. Fiksuja, älykkäitä otuksia ne ovat.

www.amoena.fi

Myymälämme on avoinna ma – pe klo 10 – 17

Taina Niemelä Oy kirjanpitotoimisto

Purokatu 25, 20810 Turku puh. (02) 511 3000 faksi (02) 511 3030 taina.niemela@tnoy.fi


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2010 - 11

Varatuomari Martti Brander:

Hoitotahto voi helpottaa elämän loppumetreillä Potilaslain 6. pykälässä säännellään potilaan itsemääräämisoikeus häntä koskevasta hoidosta. Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Potilaslain 8. pykälässä säännellään kiireellisestä hoidosta. Potilaalle on annettava hänen henkeään tai terveyttään uhkaavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen hoito, vaikka potilaan tahdosta ei tajuttomuuden tai muun syyn vuoksi voi saada selvitystä. Jos potilas on aikaisemmin vakaasti ja pätevästi ilmaissut hoitoa koskevan tahtonsa, potilaalle ei kuitenkaan saa antaa sellaista hoitoa, joka on vastoin hänen tahtoaan.

Hoitotahtomääräys

Minä (nimi ja henkilötunnus) olen laatinut tämän hoitotahdon siltä varalta, että joutuisin tilaan, jossa en enää kykene ilmaisemaan hoitoa koskevaa tahtoani. Määrään, että jos minä vakavan sairauden, tapaturman, onnettomuuden tai vanhuuden heikkouden tai muun syyn vuoksi menetän oikeustoimikelpoisuuteni, minua hoidettaessa ei saa käyttää keinotekoisesti elintoimintojani ylläpitäviä hoitomuotoja, mikäli lääketieteellisesti arvioiden niihin ei ole selkeitä perusteita. Minulle saadaan antaa tehohoitoa vain, jos se lääketieteellisesti arvioiden johtaa elämäni pitkittymiseen ilman keinotekoisesti ylläpidettäviä hoitomuotoja. Mikäli minulle aloitettu hoito osoittautuu tehottomaksi, siitä on heti luovuttava. Minulle on aina annettava riittävä oireenmukainen hoito ja lääkitys riippumatta niiden vaikutuksesta elinaikaani. Elämääni ei saa missään olosuhteissa keinotekoisesti pitkittää. Paikka ja aika Allekirjoitus Nimen selvennys Todistus: Todistamme, että yllä mainittu henkilö on omakätisesti allekirjoittanut tämän hoitotahtomääräyksen ja ilmoittanut sen olevan hänen vakaa tahtonsa. Paikka ja aika yllä mainitut. Allekirjoitus Allekirjoitus Nimen selvennys Nimen selvennys Osoite: Osoite:

Hoitotahto voisi olla seuraavan sisältöinen

Miten henkilö voi turvata, että hän saa haluamaansa hoitoa Henkilö voi ilmaista hoitotahtonsa sen tilanteen varalta, ettei hän kykene myöhemmin päätöksen tekemiseen esimerkiksi vakavan sairauden, tapaturman, onnettomuuden tai muun niihin rinnastettavan syyn vuoksi. Henkilö voi ilmaista hoitotahtonsa vapaamuotoisesti esimerkiksi häntä hoitavalle lääkärille, lähisukulaiselle tai lähiystävälleen. Jopa suullinenkin hoitotahto on sinänsä pätevä, mutta todellisen tahdon varmistaminen on syytä tehdä kirjallisesti ja todisteellisesti. Hoitotahdon voi tehdä missä iässä tahansa ja jopa nuoren täysin terveen henkilön on syytä harkita hoitotahdon tekemistä esimerkiksi siltä varalta, ettei mahdollisen onnettomuuden sattuessa enää kykene ilmaisemaan itseään. Suullisesti annettu hoitotahto on syytä kirjauttaa esimerkiksi potilaskertomukseen. Kirjallisen hoitotahdon

voi puolestaan laatia vapaamuotoisesti tai käyttää erilaisia valmiiksi painettuja kaavakkeita, joita henkilö voi tarpeellisin osin täydentää. Erilaiset yhdistykset ja järjestöt ovat laatineet valmiita kaavakkeita, joiden otsikkona on ”Hoitotestamentti”, ”Hoitotahtotestamentti” tai ”Hoitotahto”. Hoitotestamenttimuotoisissa asiakirjoissa on vielä todistajien osalta otettu määritelmä, jossa todistajat todistavat henkilön tehneen hoitotestamentin terveessä ja täydessä ymmärryksessä, vapaasta tahdostaan ja käsittäen täysin sen merkityksen. Tällainen todistelumääräys on sinänsä tarpeeton, sillä henkilön hoitotahto on vapaamuotoisenakin sitova ja pätevä. Muutenkin on syytä välttää otsikoita ”Hoitotestamentti” tai ”Hoitotahtotestamentti”, koska ne viittaavat testamenttiin, joka tehdään kuoleman varalta ja joka on tiukan määrämuotoinen ja edellyttää testamentintekijältä riittävää ymmärrystä testamentin sisällöstä. Mikäli hoitotahto tehdään kirjallisesti, sen voi otsikoida esimerkiksi sanoilla ”Hoitotahto” tai ”Hoitotahtomääräys”. Tällaiseen asiakirjaan on syytä ottaa myös vähintään yksi, mieluimmin kaksi todistajaa, jotka voivat tarvittaessa todistaa henkilön tehneen hoitotahdon. Hoitotahtomääräyksessä ei tarvitse olla erillistä mainintaa siitä, että henkilö on tehnyt hoitotahdon terveessä ja täydessä ymmärryksessä. Todistajiksi kannattaa kuitenkin

Varatuomari Martti Branderin mukaan hoitotahdon voi tehdä missä iässä tahansa ja jopa nuoren täysin terveen henkilön on syytä harkita hoitotahdon tekemistä esimerkiksi siltä varalta, ettei mahdollisen onnettomuuden sattuessa enää kykene ilmaisemaan itseään. ottaa lähiomaisten sijasta ulkopuolisia henkilöitä mahdollisten ristiriitaisuuksien välttämiseksi. Ellei hoitotahtoa ole kirjattu esimerkiksi potilaskertomukseen, henkilön on syytä kertoa jollekin läheiselleen laatineensa hoitotahdon ja sen, missä sitä säilytetään, jotta henkilön tahto voidaan myöhemmin toteuttaa. Henkilö voi myös aina kumota hoitotahdon, muuttaa sitä tai tehdä uuden hoitotahdon. Tällöin on tärkeää, että vanha hoitotahtomääräys tulee todisteellisesti peruutetuksi. On huomattava, että myös alaikäinen lapsi voi potilaslain 9 §:n mukaan päättää hoidostaan, mikäli hän ikänsä ja kehitystasoonsa nähden kykenee siitä päättämään. Lapsella on myös oikeus kieltää terveydentilaansa

Novartis,

lääkealan rohkea edelläkävijä

Uusin tieto elämän puolesta – olemme johtavia syöpälääkkeiden kehittäjiä

www.novartis.fi

ja hoitoansa koskevien tietojen antaminen huoltajalleen. Alaikäisen tai muun oikeustoimikelvottoman henkilön huoltajalla tai laillisella edustajalla ei ole oikeutta kieltää potilaan henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi annettavaa tarpeellista hoitoa. Säännös antaa lasta hoitavalle lääkärille mahdollisuuden tehdä lapselle sellaisia hoitotoimenpiteitä, joita tarvitaan lapsen elämän pelastamiseksi, vaikka lapsen vanhemmat esimerkiksi vakaumuksellista syistä kieltävät tietynlaisen hoidon. Hoitotahto voi olla hyvinkin yksityiskohtainen. Suosittelen kuitenkin suhteellisen lyhyttä ja yksinkertaista mallia, jonka sisältö voidaan toteuttaa välittömästi tilanteen niin vaatiessa.


12 - 2010 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Patologi mikroskooppeineen on tulevaisuudessakin syöpädiagnostiikan peruspilari

- Yhä tärkeämpään osaan on noussut taudin käyttäytymisen ennustaminen sekä arvio siitä, miten kasvain reagoi erilaisiin hoitoihin, totesi Carpén juhlaesitelmässään.

tuonut runsaasti tietoa syövän syntymekanismeista ja syöpäsolujen kasvua ylläpitävistä viestijärjestelmistä. Tieto on johtanut uusien syövän täsmälääkkeiden kehittämiseen ja laajaan hoitovaihtoehtojen arsenaaliin. Diagnostiikan kehittämistyö ja syövän hoidon räätälöinti muuttuu yhä haastavammaksi. Carpén muistutti, että diagnostiikan kehittämisen päämääränä on parempien hoitotulosten ohella taloudelliset säästöt. - Jos voisimme tunnistaa esimerkiksi sadasta paksusuolisyöpäpotilaasta ne, jotka todella hyötyvät uusista täsmähoidoista, olisi kustannusvaikutus koko patologian laboratorion vuosibudjetin luokkaa, hän luonnehti.

Taudin profilointi tarkentuu alati

Suomeenkin kansallinen syöpäkeskus?

Professori Olli Carpénin mukaan patologin työnkuvan laajentuminen on seurausta siitä, että syövän perustutkimus on

Carpén muistutti, että syövän kokonaiskuvan monimutkaistuessa tarvitaan useiden erilaisten tutkimusyksiköiden tehokasta yhteistyötä. Hän tähdensi, että maailmalla tarpeeseen on vastattu muodostamalla suuria syöpäkeskuksia, jotka ohjaavat alan tutkimusta ja hoitoa perustutkimuksen, kliinisen tutkimuksen, liike-elämän ja kolmannen sektorin tietotaitoa yhdistellen. - Tällaisia niin sanotusti kaikenkattavia syöpäkeskuksia on luotu Yhdysvaltoihin ja moniin Euroopan maihin. Ne ovat liittoutuneet keskenään, jakavat tietoa, houkuttelevat rahoitusta ja osallistuvat yhteisiin tutkimushankkeisiin, kuvailee Carpén, joka on Kansallinen Syöpäkeskus -hankkeen suunnitteluryhmän jäsen Suomessa. On kulunut vuosi siitä, kun Suomen Syöpäinstituutin sää-

Maallikolle patologin ammatti tuo tavallisesti mieleen lähinnä sairaalan kellarikerroksessa suoritettavat ruumiinavaukset, mutta todellisuudessa yli 99 prosenttia ammattikunnan tutkimista näytteistä on peräisin elävistä potilaista. Syöpädiagnoosin edellytyksenä on patologin arvio, jonka pohjalta hoitoratkaisuja tehdään, joten patologi toimii tärkeänä osana syöpäpotilaan hoitoa suunnittelevaa asiantuntijaryhmää. Ammattia harjoitti aikanaan myös itse Osmo Järvi, jonka nimeä kantavalla mitalilla professori Olli Carpén palkittiin tutkimuksellisista ansioistaan Lounaissuomalaisen Syöväntorjuntapäivän juhlassa. Turun yliopiston patologian laitoksen johtajan, professori Olli Carpénin mukaan patologin tutkimusmenetelmät ovat suurilta osin samankaltaisia kuin 1940-60-luvuilla, jolloin Osmo Järvikin työskenteli diagnostiikan parissa. Perustyöhön kuuluu edelleen kudoksen mikroskooppinen tutkimus, jonka pohjalta diagnoosi syntyy. Toisaalta neulanäyte tai kudosleike kertoo ammattilaiselle nykyään paljon muutakin.

Professori Olli Carpén tavoittelee Suomeen kansallista syöpäkeskusta.

tiö teki aloitteen kansallisen syöpäkeskuksen saamiseksi maahamme. Carpénin mukaan kotimainen hanke on vahvassa myötätuulessa. - Sosiaali- ja terveysministeriön valtiosihteeri [Terttu Savolainen] on ollut tässä aktiivinen, ja toivottavasti saamme rahoitusta tulevalla halli-

tuskaudella. Tavoitteena on saada asia esille seuraavien hallitusneuvottelujen yhteydessä. Carpén pitää keskusta keskeisenä suomalaisen syöväntorjuntatyön tulevaisuuden kannalta. - Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa on muutaman vuo-

den ollut omat kansalliset syöpäkeskuksensa. Keskukset ovat muodostaneet yhteistyöorganisaation, joka esimerkiksi toimii äänitorvena EU:n suuntaan. Jos Suomi ei pääse tähän kuvioon mukaan, meidän mahdollisuutemme olla tutkimuksen ja hoidon eturintamassa heikkenevät, hän arvioi.

Lounaissuomalainen Syöväntorjuntapäivä:

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys panostaa kehittämis- ja tutkimusyhteistyöhön Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Moikoisten Syöväntutkimussäätiön perinteistä Lounaissuomalaista Syöväntorjuntapäivää vietettiin Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa Turussa jo 32. kerran viime joulukuussa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys panostaa jatkossakin syöpähoidon laadukkuutta ylläpitävään kehittämis- ja tutkimusyhteistyöhön. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen puheenjohtaja, kauppaneuvos Risto Korpela muistutti tervehdyspuheessaan, että kuluvana vuonna Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen piirissä aloitti toimintansa uusi kuntoutuksen kehittämistyöryhmä, joka on käsitellyt kokouksissaan syöpäkuntoutuksissa käytettäviä työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmiä. Turun ammattikorkeakoulun Terveysala-tulosalueen kanssa yhdistys on solminut yhteistyösopimuksen, jonka tarkoituksena on toteuttaa laaja tutkimushanke vuosina

2010-2012. Hanke pureutuu kuntoutuksen vaikuttavuuteen, palliatiiviseen ja saattohoitoon sekä potilaan polkuun, joka sisältyy kansalliseen syöpäsuunnitelmaan.

Mitaleja syöväntorjunnassa ansioituneille

Tilaisuudessa jaettiin seuraavat mitalit: Emäntä Kaarina Ylhäiselle luovutettiin tasavallan presidentin myöntämä Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan mitali kultaristein. Ylhäisen ainutlaatuisen pitkäaikainen ja tuloksellinen syöväntorjuntatyö on jatkunut jo yli kolme vuosikymmentä. Marttilan koulu palkittiin Lauri Rauramo -mitalilla saa-

vutuksistaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Syöväntorjuntatalkoot-kampanjassa, jossa oppilaitokset, niiden opettajat ja oppilaat ovat vuosittain keränneet merkittäviä summia syöväntorjuntatyön hyväksi. Järjestyksessä kahdeksas Matti Koivurinta-mitali myönnettiin emeritaprofessori Auli Toivaselle, joka on tehnyt merkittävän vapaaehtoistyön Lounaissuomalaisten Syöpäjärjestöjen piirissä. Viidelle ansioituneelle lounaissuomalaiselle syöväntorjuntatyön tekijälle luovutettiin Suomen Syöpäyhdistyksen ansiomitali. Hopeisen ansiomitalin saivat kaupunginjohtaja Reijo Lindqvist Salosta, projektijohtaja Pentti Päivike ja professori Toivo T. Salmi Turusta sekä pronssisen ansiomitalin yliopettaja Helena Ahanen Salosta ja tekstiiliartesaani Nina Tuomisto Länsi-Turunmaan kaupungista.

Automaa - asiakasomistajan autokauppa MEDIA M EDIA O ON UUTUUDET JO TESTANNUT. NYT ON SINUN VUOROSI.

E 169 g/km

”Lisää nollia, lisää tilaa. Peugeot on tuonut markkinoille kaksi mainiota mallia: 3008:n ja 5008:n. Molemmat ovat monikäyttöisiä. Mitä enemmän nollia automallin nimessä, sitä enemmän tilaa.” Gloria tammikuu 2010

”Peugeot lunasti lupaukset. Peugeot lupaa uuden 5008-tila-autonsa tarjoavan esimerkillistä ajettavuutta ja muunneltavuutta.” Ilta-Sanomat 31.12.2009

E 165 g/km

”Peugeot on onnistunut luomaan ajettavuudeltaan parhaan tuotteensa ikinä.” Ilta-Sanomat 8.5.2009

Talven 2010 menestysuutuudet odottavat testiäsi Peugeot-liikkeissä. Uusi Peugeot 3008 -crossover yhdistää usean autoluokan parhaat ominaisuudet. Uusi Peugeot 5008 -tila-auto tarjoaa puolestaan huikeaa käytännöllisyyttä: se muuntuu hetkessä kompaktista kaupunkiautosta jopa 7-paikkaiseksi matka-autoksi. Peugeot 3008 hinta alkaen 18.290 € + arvioitu autovero 5.678 €, kokonaishinta 23.968 € + toimitus kulut 600 €. CO2-päästöt 165 g/km, keskikulutus 7,1 l /100 km.

Peugeot 5008 hinta alkaen 18.950 € + arvioitu autovero 6.043 €, kokonaishinta 24.993,67 € + toimitus kulut 600 €. CO2-päästöt 169 g/km, keskikulutus 7,3 l/100 km.

Automaa Raisio Peugeot Nikkarinkatu 1 Automyynti 010 765 6760 Huolto/varaosat 010 765 6770

Automaa palvelee ma-pe klo 7-2 0 ja la klo 10-16.

”Auto on todellinen makupala.” Pohjalainen 4.5.2009


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2010 - 13

Saila Kauhanen etsii tehokkaita merkkiaineita syövän jäljittämiseksi Lääketieteen tohtori Saila Kauhanen tutkii Turun PET-keskuksessa, kannattaako 18F-DOPA-merkkiainetta käyttää neuroendokriinisten, hormonia erittävien kasvainten jäljittämiseen. Hän on yksi niistä 22 lahjakkaasta nuoresta tutkijasta, joille Lounaissuomalaiset Syöpäjärjestöt jakoivat apurahoja Lounaissuomalaisen Syöväntorjuntapäivän juhlassa. Apurahat ovat hyödyksi, sillä tutkimuksiin kuluu rahaa. Saila Kauhanen etsii tutkimustyössään parhaita keinoja medullaarisen kilpirauhaskarsinooman ja muiden hormonia erittävien syöpien löytämiseksi elimistöstä. Vaikka kyseessä olisi levinnyt syöpä, on taudin kirurgisesta hoidosta ennusteen kannalta merkittävästi hyötyä jopa sen levinneessä vaiheessa. Siksi, tutkija selittää, on tärkeää löytää kuvantamismenetelmä, jonka avulla pystytään mahdollisimman tehokkaasti etsimään elimistössä piileskelevät tautipesäkkeet. Turun PET-keskuksessa Kauhanen vertaa kymmenisen vuotta turkulaisten käytössä olleen 18F-DOPA-merkkiaineen tehoa perinteisesti PET-kuvauksissa käytetyn 18F-FDG-merkkiaineen vastaaviin, sekä vielä muiden kuvantamismenetelmien, magneettikuvauksen, tietokonetomografian ja ultraäänitutkimuksen tuloksiin. - Alustavat tulokset viittaavat

Tutkimustyön lisäksi LT Saila Kauhanen harjoittaa vatsaelinkirurgin ammattia Tyksin kirurgian klinikalla ja hoitaa kotona vajaan vuoden ikäistä Ottopoikaansa. - Tehokkuus on selkeästi kasvanut kun aikataulu ei ole enää vapaa, Lounais-Suomen Syöväntorjuntapäivän juhlassa apurahan vastaanottanut Saila Kauhanen tuumaa. siihen, että DOPA-menetelmä on ollut näistä paras. Se siis näyttäisi antavan parhaan kartan siitä, missä sitä tautia on, Kauhanen kertoo, ja lisää, että syynä DOPA:n saatavuuteen vain Turussa on sen valmistamisen hankaluus. Erityisasemastaan turkulaisten on kiittäminen Åbo Akademin tekemää kehittämistyötä. Koska neuroendokriiniset kasvaimet ovat melko harvinaisia, on potilaita kerätty Turkuun kuvattavaksi myös Helsingistä, Porista ja Oulusta. Kuvantamiset joudutaan toistamaan useita kertoja taudin eri vaiheissa, mikä verottaa tutkimuskassaa. Siksi apurahat ovat Kauhasen mukaan avuksi.

Ammattitaitoinen työympäristö motivoi tutkijaa

Kauhasen mielestä tutkimus on antoisaa erityisesti siitä syystä, että mahdollisuuksien kirjo on valtava. PET tarjoaa nimittäin runsaasti mahdollisuuksia eri-

laisten merkkiaineiden käyttöön erilaisissa kasvaintyypeissä. - Se tarjoaa aikamoisen välineen, etenkin kun tekee tutkimusta kansainvälisestikin todella menestyneessä Turun PETkeskuksessa. Se on erittäin ammattimainen ympäristö tehdä tutkimusta, ja vieläpä aika uutta tutkimusta myös kansainvälisesti ajatellen. On ollut rikkaus olla siellä, sanoo Kauhanen, joka työskentelee professori Pirjo Nuutilan ohjauksessa. Kauhasen seuraavaa tutkimuskenttää lienevät aivan uudet merkkiaineet, jotka voivat hänen mukaansa toimia joissakin tautiryhmissä DOPA:akin tehokkaammin. - Ne ovat somatostatiinireseptorimerkkiaineita, sellaisia galliumleimattuja somatostatiinireseptorianalogeja, sanoo hän toteavaan sävyyn. Mitäkö ne ovat? - Ne ovat tulevaisuutta, sanoo Kauhanen ja hymyilee. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

Lounaissuomalaiset Syöpärahastot myönsivät yhteensä 135 000 euroa tutkimusapurahoja, väitöskirja-apurahoja ja matka-apurahoja. VÄITÖSKIRJA-APURAHAT: M.Sc Johanna Björk

3.000 €

Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoitusrahasto

FM Henri Blomster 3.000 €

Elvi ja Emil Heikkilän lahjoitusrahasto 1.500 € Aili ja Toivo Kivirinteen muistorahasto 1.500 €

Patologian EL, HLL Pia Boström

3.000 €

Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto 3.000 €

FM Pekka Heikkilä

3.000 €

Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoitusrahasto 3.000 €

LL Eija Korkeila

3.000 €

Irja Ketosen muistorahasto 3.000 €

FM Anu Kukkonen-Macchi 3.000 €

Aina ja Helli Keskitalon muistorahasto 1.500 € Mauno ja Gulla Korpivaaran muistorahasto 1.500 €

FM Emilia Peuhu 3.000 €

Arja ja Antti Koivurinnan rahasto 1.500 € Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto 1.500 €

FM Anton Sandqvist

3.000 €

Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto 3.000 €

FM Kati Tarkkonen

3.000 €

Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto 3.000 €

FM Johanna Tuomela 3.000 €

Sylvi Pietilän muistorahasto 1.500 € Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto 1.500 €

FM Riitta Vahakoski 3.000 €

Martti ja Mikael Ruolan rahasto 1.500 € Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto 1.500 €

EL Riitta Varpe

3.000 €

Irja Ketosen muistorahasto 3.000 €

FM Karoliina Vuoriluoto

3.000 €

Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto 3.000 €

FL Zhou Qi

3.000 €

Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto 3.000 €

TUTKIMUSAPURAHAT: LT Marika Grönroos

5.000 €

Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto 5.000 €

LL Saila Kauhanen

3.000 €

Irja Ketosen muistorahasto 3.000 €

Dosentti Päivi Lähteenmäki 10.000 €

Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto 5.000 € Sykerö-rahasto 5.000 €

LT Marjut Rintala 5.000 €

Lauri Rauramon muistorahasto 1.500 € Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto 3.500 €

MD, PhD Bendardaf Riyad

5.000 €

Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto 5.000 €

EL Jari Sundström

2.500 €

Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto 2.500 €

LT Esko Veräjänkorva

5.000 €

Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto 5.000 €

KOLMEN VUODEN TUTKIMUSAPURAHA: LT Pia Vihinen (yhden vuoden osuus) 25.000 €

Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto

MATKA-APURAHAT: LT Outi Hirvonen

600 €

Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s. 600 €

Dosentti Pirjo Immonen-Räihä 1.000 €

Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s. 1.000 €

FT Suvi-Katri Leivonen

1.200 €

Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s. 1.200 €

700 €

Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s. 700 €

FL Mirja Nurmio

Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle 4.000 € käytettäväksi terveydenhuollon ammattihenkilöille matka-apurahoina KOLMEN VUODEN MÄÄRÄRAHA: (yhden vuoden osuus): Meri-Karinan alueen terveydenhuollon yksiköiden lääkärityövoiman lisääminen

25.000 €

Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto 4.000 €

Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s. 25.000 €

YHTEENSÄ: 135.000 €

Automaa - asiakasomistajan autokauppa Ford Focus Trend Design erottuu muotoilullaan ja varustelullaan.

Ford Focus Trend Designissa on vakiona kineettinen muotoilu ja vastustamaton varustelu: • Urheilulliset istuimet • Bluetooth ääniohjauksella • Vakionopeudensäädin • Kaksoisautomaattinen ilmastointi • 16” kevytmetallivanteet • Polttoainekäyttöinen lisälämmitin ajastimella (diesel-mallit) Ford Focus Trend Design -mallisto alkaen 19.860,82 € (+ toim.kulut 600 € =20.460,82 €)

*autoveroton hinta 16660,- + arv.autovero 5302,97 yht. 21962,97 + toim.kulut 600,- = 22562,97 CO2-päästöt 169 g E 159 g/km

FordFocus Trend Design -malliston autoveroton hinta alk. 15.300 € + arvioitu autovero CO2-päästöllä 159 g/km 4.560,82 €. Hintaan lisätään toim.kulut 600 €. CO2-päästöt 115-189 g/km, EU-yhdistetty kulutus 4,4-8,0 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein. www.ford.

Automaa Turku Ford Satakunnantie 164 Vaihtoautot Uudet autot Huollon ajanvaraus Varaosat

010 765 6820 010 765 6810 010 765 6860 010 765 6840

Automaa palvelee ma-pe klo 7-2 0 ja la klo 10-16.

Feel the difference


14 - 2010 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Syöpäjärjestöjen valtakunnalliset neuvottelupäivät:

Syöpätyön ydintoiminta kohentuu kun tukitoimien päällekkäisyyksistä päästään eroon Järjestökenttä katsoo, että Syöpäjärjestöjen on aika pistää organisaatiorakenteensa uusiksi. Syöpäpotilaiden kannalta on tärkeää, että järjestöt pystyvät tarjoamaan entistä tehokkaampaa ja tasalaatuisempaa palvelua maan joka kolkassa. Ongelmaksi muodostuu se, miten uudistus toteutetaan ja kuka toimii aloitteentekijänä. Organisaatiouudistus nousi keskeiseksi aiheeksi Syöpäjärjestöjen valtakunnallisilla neuvottelupäivillä, joita LounaisSuomen Syöpäyhdistys isännöi tammikuussa. Paikalle saapui satakunta syöväntorjuntatyön ammattilaista eri puolilta maata. Syöpäjärjestöjen neuvottelupäivillä korostui useaan otteeseen viesti siitä, että taloudellinen taantuma tulee vaikuttamaan järjestöjen tulevaan toimintakauteen heijastuessaan niin rahoittajiin ja varainhankintaan kuin toiminnan laajuuteen ja syöpäpotilaitten arkeenkin. Kauppaneuvos Arto Arvonen painotti, että järjestöjen on parannettava kustannustehokkuuttaan. - Ryhmässä on kustannustehottomuutta, koska meillä teetetään samoja tehtäviä päällekkäin monessa paikassa. Taloushallinnon puolella on vaikka kuinka paljon toimintoja, jotka pitäisi keskittää yhteen paikkaan järjestöjen sisällä tai sitten ostaa ne ulkoa, jolloin saadaan tehokkuutta aikaan. Päällekkäisyyteen ei ole taloudellisesti eikä laadullisesti varaa, Arvonen tähdensi.

Tarvetta ”kuntauudistukselle” Toiminnan tehostamisen ja selkiyttämisen tarve, sekä organisaatiorakenteen yksinkertaistamisen ja yhtenäistämisen vält-

tämättömyys sisältyivät jo edellisen toimintakauden 20052010 järjestöstrategiaan. Strategian toteutumista arvioineen järjestövaliokunnan työryhmän jäsenenä Arvonen totesi, että tavoitteet ovat jääneet toteutumatta yhteisen päätöksentekomallin puuttuessa. Tilaisuudessa esiteltiin neljä vaihtoehtoista organisaatiouudistusta, jotka tarjoavat eriasteisia mahdollisuuksia päätöksenteon yhtenäistämiseen. Päädyttiin niistä mihin hyvänsä, on uudistuksen toteuttaminen vaikeaa. Suomalaisessa syöpäjärjestökentässä vallitsee kansainvälisesti katsottuna hyvin poikkeuksellinen tilanne: keskusorganisaatio Suomen Syöpäyhdistykseen kuuluu kuusitoista hyvin itsenäistä jäsentä, joilla kaikilla on omat päätöksentekoprosessinsa, toiminnanjohtajansa ja tavoitteensa. - Meillä on eri kokoisia yksiköitä, maakunnallisia yhdistyksiä ja valtakunnallisia potilasyhdistyksiä, joilla on erilaiset henkilöstöä koskevat ja taloudelliset edellytykset. Niitä on vaikea käsitellä kokonai-

Sosiaali- ja terveysministeri pohti syövänhoidon tulevia haasteita Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) totesi Syöpäjärjestöjen valtakunnallisilla neuvottelupäivillä, että suomalainen terveydenhoito on laadukasta ja terveydentilamme on monien osoittimien mukaan kohentunut. Silti ei pidä unohtaa, että samalla sosioekonomiset terveyserot ovat pääosin säilyneet ennallaan tai jopa kasvaneet. Hyssälä muistutti, että suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on rakennettu universalismin periaatteella - samat laadukkaat palvelut koko kansalle. - Edessämme on runsaasti haasteita ja tavoitteita. Syövänhoidosta tulee saada viiveet pois ja pullonkaulat todettua sekä hoidettua. Henkilöstön riittävyys on turvattava ja rakennettava oikea työnjako. Ala on saatava houkuttelevaksi ja pidettävä sellaisena, jotta taataan innokkaat, oppivat työntekijät. Hoidon porrastaminen, keskittäminen ja hajauttaminen on mietittävä. Uudet tehokkaat hoitomuodot on saatava nopeasti suutena, pääsihteeri Harri Vertio eritteli. - Kuntauudistuksessa on ollut kyse tismalleen samanlaisesta ongelmasta kuin meillä: Miten saada yhtenäistä päätöksentekoa ja toimintaa aikaan, kun keskushallinnon organisaation oikeudet käskeä tai tuottaa yhteistä palvelua kaikille puuttuvat. Valtionhallinnossa on todettu jo ajat sitten, että kuntia on ihan liikaa. Se on hyvin epätaloudellista toimintaa hyvin erikokoisissa yksiköissä, ja ongelmat ovat ident-

käyttöön, mutta ne on myös arvioitava tarkkaan. Uusi teknologia on käytettävä hyväksi niin sädehoidossa kuin sähköisessä tiedon jakamisessa, ministeri listasi ja painotti lopuksi myös syövän ennaltaehkäisyn ja seulontatutkimusten merkitystä. Syöpäjärjestöjen valtakunnallisille neuvottelupäiville saapunut ministeri Liisa Hyssälä lausui, että Suomi on taloudellisesta taantumasta huolimatta rikas maa. - Meillä on hoitohenkilökuntaa, niin lääkäreitä kuin sairaanhoitajia kansainvälisessä vertailussa runsaasti. He ovat tehneet erinomaista työtä. Edelleen tarvitaan osaamista ja kehityksen nopeaa seuraamista. Näillä edellytyksillä pystymme hoitamaan syöpää oikea-aikaisesti, vaikuttavasti, tasa-arvoisesti ja tehokkaasti myös vuonna 2020, hän sanoi. tiset, hän vertasi. Vertio uskoi, että uudistuksen myötä syöpäpotilaille voidaan paremmin taata toiminnan laatu ja toivottavasti myös vaikuttaa sen määrään. - Hyödyn pitää näkyä potilaan päässä. Jos se ei tuota mitään, ei uudistukseen kannata ryhtyä, hän totesi.

Motivaatiota löytyy mutta ongelmia on Vaihtoehtoiset organisaatiomallit käsitellään jäsenjärjes-

töjen yhteisellä foorumilla, jonka jälkeen järjestövaliokunta tarttuu kevään kuluessa ehdotuksiin, ja selvittää, mitkä niistä ovat toteutuskelpoisia. Ratkaisu tulee olemaan herkkää tasapainottelua ohjattavuuden ja jäsenjärjestöjen alueellisen itsenäisyyden välillä. Eräs ongelmista on se, kuka uudistuksessa toimii liikkeellepanevana voimana. - Järjestöt odottavat sitä keskusjärjestöltä, mutta meillä ei ole käskyvaltaa. Voimme

vain tehdä ehdotuksia, totesi Vertio, joka kaikesta huolimatta uskoo, että ratkaisuun tullaan pääsemään. - Vaikuttaa siltä, että aika on nyt sille kypsä. Kaikilla järjestöillä näyttäisi olevan halua yhteistoimintaan, Vertio totesi neuvottelupäivien päätteeksi. Hän muistutti, että menee kuitenkin vuosia, ennen kuin 30 vuotta vanha rakenne muuttuu. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

Uudet, raikkaat Tarhurin täysmehut löydät kaupan kylmähyllystä.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2010 - 15

Masennus voi heikentää syöpähoitojen tulosta Pitkään on keskusteltu masennuksen ja syövän yhteydestä. Pitävää näyttöä siitä, että masennus aiheuttaisi syöpää, ei kuitenkaan ole. Viitteitä sairastumisriskin kasvusta sen sijaan on muun muassa miesten keuhkosyövän osalta 1990-luvulla tehdyssä tutkimuksessa. Sen mukaan masennus nostaisi sairastumisriskin jopa kolminkertaiseksi. - Se ei suinkaan tarkoita, että sairastumissyy keuhkosyöpään olisi masennuksessa. Enemmänkin se voi kertoa siitä, ettei masentunut jaksa riittävästi huolehtia itsestään ja hyvistä elämäntavoista. Osa syövistähän olisi estettävissä elämäntavoilla ja oikealla ravinnolla. Näin sanoo psykiatrian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Jukka Kärkkäinen, joka työskentelee vuoden alusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kehittäminen ja ohjaus -yksikön päällikkönä. Masennus ei ole väestötasolla lisääntynyt. Sen sijaan masennuspohjaiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvussa. Se lienee merkki työelämän aiheuttaman stressin kasvusta, joka lisää uupumusta ja lopulta saattaa johtaa masennukseen. - Jatkuvat organisaatiomuutokset muun muassa lisäävät tätä stressiä. Jos ihminen joutuu olemaan pitkään pois masennuksen takia, niin riski työkyvyttömyyseläkkeelle ajautumisesta varmasti kasvaa.

- Suomessa syövänhoito on kansainvälisestikin erittäin korkealla tasolla. Syövän aiheuttamiin psykososiaalisiin ongelmiin kiinnitetään kuitenkin liian vähän huomiota, toteaa yksikön päällikkö Jukka Kärkkäinen.

Riskipotilaille varhaista tukea Kärkkäisen mukaan moniin kroonisiin sairauksiin liittyy myös masennusta. Näin on myös syövän kohdalla. Jo diagnoosivaiheessa asiaan pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. - Meillä syövänhoito on kansainvälisestikin erittäin korkealla tasolla. Yhä useampi paranee joko kokonaan tai pystyy elämään syövän kanssa vuosia täysin normaalia elämää. Mutta liian vähän kiinnitetään huomiota syövän aiheuttamiin psykososiaalisiin ongelmiin. Sairastuminen vakavasti aiheuttaa henkistä painetta. Osa ei tarvitse hoitoa, mutta jo keskustelu asiantuntijan kanssa voi tuoda apua. Tärkeintä olisi tunnistaa mahdollisimman varhain ne henkilöt, joille ammattiavusta olisi hyötyä. Tämä ei koske vain syöpiä, vaan muitakin vakavia, usein henkeä uhkaavia tauteja. - Periaatteessa jokaisen lääkärin perusvalmiuksiin kuuluu

masennuksen tunnistaminen. Sen vuoksi on outoa, ettei siihen kiinnitetä riittävästi huomiota. Masennus voi iskeä myöhemminkin sairauden kuluessa. Mitä pitemmälle sairaus etenee ja jatkuu, sitä suuremmaksi kasvaa myös riski masennukseen. - Lääkärin olisi hyvä hoidon kestäessä kysellä tarkemmin myös potilaan henkistä vointia. Se auttaisi myös syöpähoitojen läpiviemisessä. Mikäli potilas on masentunut, se heikentää hänen sitoutumistaan hoitoon. Potilas ei jaksa yhtä hyvin hoitoja ja toisaalta saattaa laiminlyödä niitä. Näin hoitotulos ei ole paras mahdollinen.

Arkeen kiinni osa-aikatyöllä Mikäli potilas joutuu pitkälle sairaslomalle, niin työelämään palaaminen saattaa aiheuttaa henkistä painetta. Miten työnantaja suhtautuu pitkään poissaoloon, miten työkaverit ottavat vastaan? Ne kysymykset varmasti pyörivät päässä. - Sen

vuoksi syöpäpotilaankin pitäisi pyrkiä palaamaan työhön mahdollisimman pian akuutin vaiheen jälkeen. Jukka Kärkkäisen mukaan osasairauspäiväraha voisi olla yksi keino nopeampaan työhön paluuseen. Vuoden vaihteessa ehdot muuttuivat siten, että jo yhdeksän sairauspäivän jälkeen tämä voi olla mahdollista. Aiemmin sairauspäiviä piti olla vähintään 60. Toistaiseksi Suomessa on suhtauduttu asiaan musta-valkoisesti. Joko työntekijä on täysipainoisesti työkykyinen tai sitten hän on sairauslomalla. - Esimerkiksi moni mielenterveyspotilas haluaisi tehdä työtä pienemmällä työpanoksella, mutta ymmärrän että työnantaja haluaa silloin jotain taloudellista kompensaatiota. Myös syöpäpotilaat voisivat tehdä työtä voimiensa mukaan. Näin alennettaisiin kynnystä palata työhön ja vältettäisiin myös riskiä syrjäytyä. Teksti: Timo Moberg Kuva: Jukka Kärkkäisen arkisto

KAUPPAA JO VUODESTA 1913 LIHATUKKU

VIKTOR ELO OY Autokatu 12 Oriketo puh. 238 5340, fax 276 4959 viktor.elo.oy@pp.inet.fi OMASTA LEIKKAAMOSTA JA TEHTAASTA PALVITUOTTEET, LEIKKELEET, MAKKARAT, EINEKSET, RAAKAPAKASTEET SEKÄ SIAN-, NAUDAN- JA BROILERINLIHAA. KAASUGRILLEJÄ SAATAVANA TILAISUUKSIIN.

Uudet, täyteläiset Tarhurin marjakeitot löydät kaupan kylmähyllystä.


16 - 2010 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Yhteistä kokemusta on hyvä jakaa Vertaistukihenkilöksi voi ruveta vaikkapa siksi, että itse on jäänyt tukea paitsi eikä halua samaa kohtaloa muille. Tai siksi, että on tukea saanut ja osaa antaa sille arvoa. Sari Mäki uskoo, että olisi aikanaan säästynyt monelta turhalta murheelta, jos olisi voinut vaihtaa kokemuksia toisen nuoren syöpäpotilaan kanssa. Päivi Virtanen puolestaan sai epävirallista vertaistukea heti sairaalaan päästyään. Virtanen päätti antaa hyvän kiertää. Ja Mäki tekee kaikkensa, ettei kukaan joutuisi olemaan yhtä eksyksissä kuin hän oli liki kuusi vuotta sitten. Päätöstensä vakuudeksi naiset kävivät hiljan rintasyövän vertaistukikurssin ja odottavat jännittyneinä ensimmäistä kut-

sua potilaan luokse. Uusia syöpätapauksia ilmaantuu ihan varmasti. Mäkikin tietää nyt, ettei ole maailmankaikkeuden ainoa nuori rintasyöpäpotilas. - Voi kun silloin sairastuessa olisi saanut toiselta pienten lasten äidiltä neuvoja ja vinkkejä. Äitihän kuitenkin kantaa suurimman vastuun lapsista. Sairaus kääntää monet perusasiatkin uuteen kuosiin. Mäki aprikoi, ettei vertaistukihenkilön iällä ole niin kauheasti merkitystä. Olennaisempaa on, että hän on samassa elämäntilanteessa tuettavansa kanssa.

Selviytyjät Sari Mäki kertoo omasta paranemisprosessistaan, että kaikki sujui loppujen lopuksi hyvin. Mutta psyyke tuli pahasti jäljessä. Nyt Mäki tuntee olevansa selviytyjä, sinut syövän kanssa. - Haluan olla elävä esimerkki siitä, että syövästä voi päästä yli.

Teinien äiti Päivi Virtanen sairasti syöpänsä pari vuotta sitten. Leikkauspöydälle hän joutui kolmeen kertaan. Sairaalareissuihin sisältyi onnekkaita sattumuksia. Kun Mäen huonetovereiksi oli osunut varttuneempia naisia, Virtanen jakoi huoneen ikätovereiden kanssa. - Jo ennen kuin minut oli kärrätty leikkaussaliin, oli puhelinnumerot ja meiliosoitteet vaihdettu, Virtanen nauraa. Uusilta ystäviltä sai kullanarvoista käytännön tietoa. - Yhdelle tuli sytostaateista sellainen ja sellainen olo - ja toiselle myös. Oli huojentavaa kuulla, että muillakin voi olla samanlaista kuin itsellä. Ettei olekaan yksin tuntemuksineen. Ja että moni pelottavalta tuntuva juttu kuuluukin asiaan.

Tyly maailma Sekä Sari Mäki että Päivi Virtanen kertovat kiitollisina saa-

neensa läheisiltään upeaa tukea ja kannustusta pitkin matkaa. - Mutta aina sitä joutuu miettimään, kuinka paljon raaskii kuormittaa ystäviä ja perhettä, Mäki sanoo. - Niin ja vain saman läpikäynyt tietää täsmälleen, miltä toisesta tuntuu. Ehkä jo puolikkaasta lauseesta, Virtanen lisää. Naiset tietävät, ettei itse sairaus välttämättä ole ainoa kestettävä. Maailma voi olla uskomattoman tyly; syövällä on yhä mystistä ja hirmuista mainetta jäljellä. Osa ystäväpiiristä saattaa vaihtua, kuten Sari Mäelle kävi. Kerrankin näin yhden tuttavan lymyävän kaupassa hyllyjen takana, ettei tarvitsi nähdä naamatusten. Moni karttaa syöpäpotilasta siksikin, ettei tiedä mitä sanoa. Hyvänen aika, ei niiden sanojen niin väliä ole. Pääasia, ettei häivy tiehensä, naiset painottavat. Teksti: Marja Myllyluoma Kuva: Minna Vaininen

Rintasyöpä - vertaistukihenkilötoiminta Vertaistukihenkilö kuuntelee ja auttaa oman kokemuksensa kautta. Toiminnan periaatteena on keskinäinen luottamus ja tasavertaisuus. Vertaistukihenkilö on Lounais - Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n kouluttama vapaaehtoinen. Lounais - Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n rintasyöpäpotilaiden vertaistukihenkilöillä on oma sairauskokemus ja heillä on pitkä kokemus vertaistukijana toimimisesta. Vertaistukea on mahdollista saada yksilöllisesti tai ohjatussa keskusteluryhmässä. Yksilöllisesti on mahdollista saada vertaistukihenkilö Lounais - Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n tukihenkilövälityksen kautta. Vertaistukihenkilöksi pyritään löytämään aina mahdollisimman hyvin tuettavan tilannetta ja tarpeita vastaava tukihenkilö. Vertaistukihenkilö tapaa tuettavaa sovitussa paikassa, vierailee tuettavan luona hoitolaitoksessa tai on yhteydessä tuettavaan puhelimitse. Vertaistukitoiminta voi olla kertaluonteista tai se voi kestää pidempään tilanteesta ja tuen tarpeesta riippuen. Vertaistukihenkilövälitys, puhelin 02 - 2657 619. Keskusteluryhmä kokoontuu Meri - Karinan toimintaja palvelukeskuksessa joka kolmas torstai klo 17.30. Linja - auto nro 54 tunnin välein Kauppatorin kulmalta Eerikinkadulta Meri - Karinaan. Keskusteluryhmässä voi tuoda esille omia sairauden mukanaan tuomia tunteita ja ajatuksia sekä jakaa niitä toisten saman kokeneiden kanssa. Keskusteluryhmään voi tulla mukaan myös vain kuuntelemaan. Ryhmän ohjaajina toimivat Tyksin rintasyöpähoitajat.

Puhelintukihenkilötoiminta Vertaistukea on mahdollista saada myös puhelimitse maanantaisin klo 17.00 - 19.00 ja keskiviikkoisin klo 10.00 13.00 (ei kesäaikana). Päivystävän puhelintukihenkilön tiedot saa soittamalla numeroon 2657 666.

Ryhmä läheisensä menettäneille Lounais - Suomen Syöpäyhdistys r.y. käynnistää keskusteluryhmän syöpään menehtyneiden läheisille. Ryhmässä on mahdollista keskustella omista tunteista, kuten surusta ja ikävästä ja jakaa niitä toisten saman kokeneiden kanssa. Ryhmä aloittaa kokoontumisensa syyskuussa 2010 Meri - Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa. Kokoontumiset toteutetaan kuukausittain, syyskuun 2010 ja toukokuun 2011 välisenä aikana. Ryhmän ohjaajana toimii psykologi. Ryhmään mahtuu 10 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ryhmä toteutuu, mikäli ilmoittautujia on vähintään viisi. Tiedustelut ja ilmoittautumiset ryhmään 23.4.2010 mennessä, puh. 02 - 2657 619.

Ryhmä syöpään sairastuneille nuorille aikuisille

Selviytymiskokemusta on hyvä jakaa eteenpäin. Päivi (vas.) ja Sari haluavat jakaa omia kokemuksiaan toimimalla vertaistukihenkilöinä. Samassa elämäntilanteessa olleet tukijat voivat antaa vaikkapa käytännön vinkkejä taudin kanssa jaksamiseen.

TUEMME SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ Kenkäkauppa Alina Alinenkatu 36, Uusikaupunki puh. 844 3553

www.alina.fi

Uusikaupunki on Kenkäkauppa Alinan koti. Tule kylään. Kylässä paljon kenkiä.

ARTO SOININEN Tmi

Muutot ja kuljetukset, muuttolaatikkovuokraus, myös pianon siirrot. Puh. 0400 525 906 E-mail: arto.soininen@kuljetus-soininen.fi www.kuljetus-soininen.fi

KAARINAN AUTOKOULU

Oskarinaukio 3 Kaarina www.kaarinanautokoulu.fi hemmo.sankari@kaarinanautokoulu.fi

KASKENMÄEN KUKKA Kaskenkatu 1 20700 Turku puh. (02) 231 6282 Av. ma-pe 9-17, la 9-14, su 12-15

KAUPPILAN

JAAKKO LAINE

KELA-KORV. VETERAANEILLE HAMMASPROOTESI ONGELMIA? KAUPPIASKATU 10 C 20100 TURKU

PUUTARHAKESKUS

Kaurakatu 43, 20740 Turku Puh. (02) 2761500 fax (02) 2761544 Sidonta 276 1507

PUH. (02) 233 6018

RAISION APTEEKKI Kerttulantie 4 Raisio Puh. 438 3380

KIINTEISTÖTOIMISTO

HANSA

Helsingintie 5, 24100 Salo (02) 733 3344, fax (02) 733 3534 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

Yli 60 v. turkulaista puutarhakauppaa

Kasken Apteekki

Kukkakimppu

TURUN LUKKO

FYSIO- JA LYMFATERAPIAA Lemuntie 41, 21270 Nousiainen (02) 4317 360, gsm 0400 528 091

Lounais - Suomen Syöpäyhdistys r.y. käynnistää syöpään sairastuneille nuorille aikuisille suunnatun keskustelu- ja tukiryhmän. Ryhmä on tarkoitettu äskettäin sairastuneille. Ryhmän sisältö kehittyy osallistujien tarpeiden ja toiveiden suuntaisesti. Osa ryhmäkerroista voi sisältää myös alustuksia toivotuista aiheista ja asioita voidaan käsitellä ja tuoda esille lisäksi erilaisten toiminnallisten menetelmien (esimerkiksi valokuvaterapia, kuvataideterapia ) avulla. Ryhmä kokoontuu syyskuun 2010 ja toukokuun 2011 välisellä ajalla kuukausittain Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa. Ohjaajana toimii terveydenhoitoalan ammattihenkilö. Alustuksista ja toiminnallisista ryhmistä vastaavat alan asiantuntijat. Ryhmään mahtuu 10 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ryhmä toteutuu, mikäli ilmoittautujia on vähintään viisi. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 23.4.2010 mennessä, puh. 02 - 2657 619.

Ryhmä syöpään sairastuneiden puolisoille Sairastuminen syöpään ja hoidot verottavat molempien; sairastuneen ja hänen puolisonsa henkisiä voimavaroja. Jaksamisen tukemiseksi Lounais - Suomen Syöpäyhdistys r.y. käynnistää syöpään sairastuneiden puolisoille oman keskustelu- ja tukiryhmän. Ryhmä kokoontuu syyskuun 2010 - toukokuun 2011 välisenä aikana kuukausittain Meri- Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa. Ryhmän ohjaajana toimii psykologi. Ryhmään mahtuu 10 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ryhmä toteutuu, mikäli osallistujia on vähintään viisi. Lisätiedot ja ilmoittautumiset ryhmään 23.4.2010 mennessä, puh. 02 - 2657 619.

Tukihenkilö - ja vertaistukihenkilötoiminta Tuki- tai vertaistukihenkilö vierailee tuettavan luona, on puhelinyhteydessä tai tapaa tuettavaa sovitussa paikassa. Tukihenkilö on sairauden kokemisen ja siitä aiheutuneiden tunteiden ja arkielämän asiantuntija. Vertaistukihenkilöllä on omakohtainen kokemus syöpäsairaudesta. Toiminta on luottamuksellista. Tuki- ja vertaistukihenkilöille järjestetään peruskoulutus, lisäkoulutusta ja mahdollisuus työnohjaukseen Lounais - Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n toimesta. Tervetuloa mukaan toimintaan! Lisätietoa Lounais- Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n vapaaehtoistoiminnasta p. 02 - 2657 619 tai 2657 666.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

TURUN JA KAARINAN ALUEILLA TV JA RADIO

1. Peruskanavat / TV Tv: YLE TV1, YLE TV2, YLE Teema, YLE FST5, MTV3, Nelonen, Nelonen HD, LIV, TurkuTV, Sub, SuomiTV, Nelonen Sport, BBC World News, JIM, Deutsche Welle, TV5MONDE, TV7, Iskelmä, The Voice / TV Viisi, MTV, Inspiration, World Fashion, Russia Today, Al Jazeera English, Eurosport (kiinteistökohtainen) Radio: YLE Puhe, Ylen Klassinen, YLE Mondo. Lisäksi yli 20 analogista radiokanavaa.

Monipuoliset peruskanavat, laaja Matkan hinta: jäsenet 129 euroa valikoima maksullisia lisäkanavia ei-jäsenet 143 euroa sekä varma ja nopea internet-yhteys – kaikki samastaHintaan verkosta. sisältyy: Tee hyvä, edullinen ja* linja-autokuljetukset tulevaisuuteen * kahvi- ja lounastarjoilu tähtäävä ratkaisu kotisi hyväksi. * sisäänpääsymaksut ja opastukset ohjelman mukaan * risteily saaristolaiva Wellamolla * roolioppaan H U O LTpalvelut O PÄ IV YS TY S JOKA Ppalvelut * matkanjohtajan Ä IV

klo 9–2 Ä 2

INTERNET

3. Kaapelilaajakaista puh. 47 Ilmoittautumiset 8 08ja 00 Nopea ja varma internetlisätiedot: yhteys.Viisi nopeutta Matkari Oy 100 Mbit:iin asti

2. Tilaus-tv-kanavat Yli 80 kanavaa elokuvia, sarjoja, urheilua, piirrettyjä, dokumenttejä, tiedettä, historiaa. Lisäksi teräväpiirtokanavat: CANAL+ Film HD, CANAL+ Sport HD, Discovery HD, Animal Planet HD Eurosport HD, MTV HD, Rush HD, Silver HD, SVT HD, TV1000 HD ja Viasat Sport HD

puh. (02) 2657 913 Matkanjohtaja: Maija Parmanen

Matkan hinta: jäsenet ei-jäsenet

Turun Kaapelitelevisio Oy Kauppiaskatu 5 • Puh. (02) 478 0800 Avoinna: ma 9–18 ti–pe 9–17 la 9–14 • www.turunkaapelitv.fi

76 euroa 90 euroa

Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * lounas * sisäänpääsymaksut ja opastukset ohjelman mukaan * paikallisoppaan palvelut * matkanjohtaja palvelut

HALUAISITKO

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari Oy puh. 2657 913

sinä, ystäväsi tai tuttavasi liittyä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen

Matkanjohtaja: Pirkko Hallanoro

MERITEATTERIA ITÄISELLÄ SUOMENLAHDELLA JA MERIKESKUS VELLAMO KOTKASSA LAUANTAINA 23.5.2009 Kotkan uusi, valtavan yleisösuosion ja useita palkintoja saavuttanut Merikeskus Vellamo kohoaa jykevänä maamerkkinä Kotkan kantasatamassa. Sen hyökyaallon muoto ja julkisivumateriaalit tekevät siitä poikkeuksellisen rakennuksen. Sisäänsä se kätkee Suomen Merimuseon, Kymenlaakson Museon sekä merenkulun tietokeskuksen. Vellamon satamalaiturista lähdetään meriretkelle keskelle kauneinta itäisen Suomenlahden saaristoa Ruotsin kuningas Kustaa III:n johdolla. Huumorilla höystetty monologi yhdistyy elävällä tavalla merihistorian tapahtumapaikoille Ruotsinsalmen meritaistelun maisemiin.

Mitä tulee työterveyshuollon Mitä tulee Matkaohjelma jälkeen? työterveyshuollon

Lähtö klo 8.00 Ortodoksisen kirkon 15.00 saaristolaiva Wellamo lähtee luota, Yliopistonkatu 19, Turku. risteilemään itäiselle Eläkkeelle siirtyessäsi työterveyshuolto lakkaa, tarve SuomenlahdelAjo Kotkaan, jossaterveydestä nautitaanei.kahle. uusi Kuningas Kustaa III:n roolissa huolehtia Tapiolan Terveysturvavakuutus takaa säännölliset terveystarkastukset vit Merimuseon kahvila-ravintola opas viihdyttää yleisöä sekä näyttää 65–74-vuotiaalle. nopean pääsyn leikkaushoitoon. ainutlaatuisen multimediaesityksen. Laakongissa. KahvihetkenJajälkeen tutustutaan museoihin. Suomen Merimatka päättyy Villa KärkisaaLisätietoja 55plus-palveluistamme ja ajanvaraus Eläkkeelle siirtyessäsi työterveyshuolto lakkaa,Tapiola tarve Merimuseon herättää reen,ma–pe jossaTerveysturvanautitaan noutopöydän Selkoperusnäyttely -keskusteluun 01019 5100 huolehtia terveydestä ei. Tapiolan uusi 8–20. värikkäästi eloon Suomen merenkuantimista. Villa Kärkisaari on vanAjanvaraus myös säännölliset tapiola.fi /aikaterveystarkastukset vakuutus takaa lun historian ja esineistön. Kymenperhehuvila 1910-luvulta veden 65–74-vuotiaalle. Ja nopean ha pääsyn leikkaushoitoon. laakson museo kertoo elämänmaäärellä, keskellä lumoavaa luontoa. Klaukkala: Kuonomäentie 2 Lisätietoja 55plus-palveluistamme ja ajanvaraus Tapiola kuisia tarinoita varrelta. Klo Turkuun saavutaan noin klo 21.00. Tuusula:virran Koskenmäenpolku 1

jälkeen?

Klaukkala: Kuonomäentie01019 2 Selko -keskusteluun 5100 ma–pe 8–20. Tuusula: Koskenmäenpolku 1 /aika Ajanvaraus myös tapiola.fi Klaukkala: Kuonomäentie 2

Klaukkala: Kuonomäentie 2 Tuusula: Koskenmäenpolku 1 TKlaukkala: urku: EeKuonomäentie rikinkatu 62 B, Tuusula: Koskenmäenpolku 1 Klaukkala: Kuonomäentie 2

Palvelun tarjoaja Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola Palvelun tarjoaja Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola

KAAPELIVERKOSTA

Kevätmatkat

Palvelun tarjoaja Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola

KAIKKI TIETOPALVELUT

N:o 1 - 2010 - 17

puh. (02) 416 1200

Uudet hienot, muodikkaat peruukkimallit

Monipuolinen ja muodinmukainen

Peruukin pohja muotoillaan asiakkaan päänmuotoon sopivaksi. Peruukin hiukset leikataan asiakkaan haluamaan malliin.

PERUU KKILIIKE Liikkeestämme saatavana kaikki Laadukkaat monofi lament-peruukit Suomeen tuotavat peruukkimallistot. antavat luonnollisen ilmeen Hetitoimituksessa laaja varasto.  Nykyaikaiset muodikkaat mallit  Laadukas kestävä materiaali Revlon, Adolfo, Ellen Wille, Dimples, Henri Margu, Image, Wig,  Omat pesu- Natural ja hoitotuotteet

JÄSENEKSI?

Raquel Welch, Hairline Neuvonta, opastus ja kampaamopalvelut

Raquel Welch European Collection

Eerikinkatu 9 Wiklundin 20100 Turku viereinen valopiha puh. 231 9277 Eerikinkatu 9 BPe20100 Ma-To 10-17 10-16,Turku la sulj.Puh. 231 9277 Ma-To 10-17 Pe 10-16

18

Maalit, tapetit, laatat ja lattianpäällysteet – kaikki kodin sisustamiseen! Turku: Satakunnantie 100 Kaarina: Niemeläntie 2 VOIT LIITTYÄ  henkilökohtaisen käynnin yhteydessä yhdistyksen toimistossa, Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 Turku  puhelimitse (02) 2657 913  postittamalla liittymislomakkeen

JÄSENMAKSU VUODESSA 15 € - LIITY JO TÄNÄÄN! JÄSENMAKSU VUODESSA 15 € (LIITY JÄSENEKSI JO TÄNÄÄN!) MEDLEMSAVGIFT 15 € PER ÅR (BLI MEDLEM REDAN I DAG!) Nimi: __________________________________________________ Nimi/Namn:_________________________________________________________________ Lähiosoite: __________________________________________________ Lähiosoite/Näradress:__________________________________________________________ Postitoimipaikka: __________________________________________________ Tämä lomake palautetaan osoitteella: Postitoimipaikka/Postadress:____________________________________________________ LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS r.y. Itäinen Pitkäkatu 30 Tämä lomake palautetaan osoitteella: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. 20100 TURKU

Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 TURKU Denna blankett bedes returnera till Sydvästra Finlands Cancerförening r.f., KATSO JÄSENEDUT KÄÄNTÖPUOLELTA Österlånggatan 30, 20700 ÅBO

LOUHISAAREN

KARTANON KAHVILA Louhisaarentie 229, 21240 ASKAINEN puh. 02-431 2515 Avoinna: KLO 10.30–17.00 Äitienpäivästä elokuun loppuun


18 - 2010 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Lähikuvassa emeritaprofessori Auli Toivanen

Kantasolututkimuksen ytimessä Emeritaprofessori Auli Toivanen on osa suomalaisen kantasolututkimuksen suurta tarinaa. Jos vähän kärjistää, kaikki alkoi siitä kun hän miehensä Paavon kanssa toimitti kotiin erän hedelmöitettyjä kananmunia palatessaan yhteiseltä Yhdysvaltain tutkimusjaksolta - varmaan kallisarvoisimpia munia, mitä tähän maahan on ikinä tuotu. Niistä lähti kehitys, joka osaltaan edisti sitä , että leukemiaan sairastuneista suomalaisista jo 80 prosenttia paranee sairaudestaan. Emeritaprofessori Auli Toivanen palkittiin Lounaissuomalaisen Syöväntorjuntapäivän tilaisuudessa viime joulukuussa Matti Koivurinta -mitalilla mittavasta työstään lääketieteen ja erityisesti hematologisen syöväntutkimuksen hyväksi. - Se on taiteellisesti hieno mitali - puhumattakaan kunniasta, jota suuresti arvostan, Auli Toivanen sanoo tyytyväisenä. Neljäkymmentä vuotta lääketieteen tutkimusta on ura, josta kannattaakin olla tyytyväinen. Auli Toivanen on saanut olla mukana keskeisenä tekijänä immunologian valtavassa harppauksessa 1960-luvun lähestulkoon nollapisteestä tähän päivään.

Eläinlääkärin tytär Salossa kasvuikänsä asuneelle uran valinta oli selvä jo lapsena. - Isäni oli eläinlääkäri, äiti sairaanhoitaja. Me lapset saimme olla paljon mukana isän työssä, ja silloin kiinnostuin biologiasta ja auttamisen ajatuksesta. Isästä eläinlääkintä ei ollut naisen työtä - ja niin minä lähdin Turkuun lukemaan lääkäriksi Samalta vuosikurssilta löytyi myös Paavo Toivanen.

Nuoret valmistuivat yhdessä, menivät naimisiin ja saivat vähitellen viisi lasta. - Aluksi työskentelimme bakteriologian ja serologian laitoksella Eero Mustakallion johdolla. Kävi selväksi, ettei ollut hyvä että aviopari työskenteli samalla laitoksella, ja minä siirryin sisätautien klinikalle. Teimme Paavon kanssa silti tiivistä yhteistyötä. Paavo oli teoreetikko, minä kliinikko: sillä tavalla pystyimme yhdistämään teorian käytäntöön, Auli Toivanen muistelee. Hän pahoittelee, etteivät nykypäivän kliinikot juuri enää ymmärrä mitä tutkijat puhuvat. Teoria on liiaksi etääntynyt käytännön lääkärintyöstä. - Siinä välissä tarvitaan ”tulkkeja”, jotka ymmärtävät molempia puolia. Minä olin sellainen tulkki... Sisätautien klinikalla vielä apulaisprofessorina toimiessaan Toivanen kävi joka päivä mikrobiologian laitoksella juomassa päiväkahvit. Hän sanoo sitä kielikylvyksi: niin molempien laitosten edustajat oppivat ymmärtämään toistensa kieltä ja toimintaa.

Sisäsiittoisia kanoja Vuonna 1969 Toivaset väittelivät ja saivat tilaisuuden liittyä R.A. Goodin tutkimusryhmään

Yhdysvaltojen Minneapolisiin. - Tulimme sinne juuri kun he olivat tehneet ensimmäisen luuytimensiirtonsa pienelle pojalle. Meidän tehtäväksemme tuli tutkia kananpoikien kantasoluja ja sitä, miten saatua tietoa voisi soveltaa ihmislääketieteessä. Tutkimusten kantasolut piti saada sisäsiittoisista kanakannoista. Ilmiö on sama kuin siirrännäisillä yleensä: luovuttajan pitää olla kudostyypiltään mahdollisimman samanlainen kuin saajan, jotta keho ei hylji siirrännäistä. Tutkimusmateriaali piti siirtää Suomeen, jonne Toivaset palasivat tutkimustyötään jatkamaan. He lähettivät Suomeen hedelmöitetyt kananmunat, joista sitten kuoriutui Suomen ensimmäiset kantasolukoeeläimet. Professorit Eero Mustakallio ja Heikki Arvilommi järjestivät niille tilat Tuorlan kartanosta, joka silloin vielä kuului Turun yliopistolle. - Me kokosimme ison tutkimusryhmän ja jatkoimme tutkimuksiamme. Sitten saimme Baselin Nobelin palkinnoistaan tunnetusta immunologiainstituutista kutsun 50 huippututkijan joukkoon. Muutimme Sveitsiin viiden lapsemme ja apulaisen kanssa. Kun tulimme takaisin, oli aika aloittaa luuytimen siirrot leukemiapotilailla.

Hirvittävän iso haaste Toivaset saivat tukea lastenklinikan professorilta Tuomas Peltoselta, joka kannusti heitä uskaltamaan. - Haaste oli hirvittävän iso. Kukaan ei vielä osannut tekniikkaa, ei edes ulkomailla, Auli Toivanen tunnustaa.

Kliinikko ja teoreetikko, aviopari Auli ja Paavo Toivanen opettelivat aikoinaan ymmärtämään toistensa ammattikieltä. Auli Toivasen mukaan teorian ja käytännön sekä myös eri alojen spesialistien välinen kielitaidottomuus on tämän päivän ongelma, jonka ratkaísu on yhteistyössä. - Siihen aikaan kaikki leukemiapotilaat kuolivat. Mitään menetettävää ei oikeastaan ollut. Toimenpiteet suunniteltiin ja tehtiin laajassa yhteistyössä sädehoitoklinikan, lastenklinikan, sisätautiklinikan ja mikrobiologian laitoksen kesken. Kaksi ensimmäistä siirtoa onnistui ja työtiimi sai rohkeutta jatkaa työtään. Auli Toivanen kokee, että onnistuminen vaikutti kaikkeen muuhunkin hoitoon: - Kaikki ikään kuin nytkähti eteenpäin. Luuytimen siirrot opettivat meidät tarttumaan uusiin haasteisiin.

Yhteistyötä tarvitaan Emeritaprofessori Toivanen toivoo, että samantapainen ennakkoluuloton into tarttuisi tänäänkin kantasolututkijoihin ja kliinikoihin.

- Hoitoa pitäisi laajentaa muuhunkin kuin leukemiaan. Se soveltuisi muihin vaikeisiin autoimmuunisairauksiin: esimerkiksi reumatologisessa LEDsairaudessa voitaisiin samalla tavalla tyhjentää sairas luuydin ja siirtää sen tilalle tervettä. Ongelmana on Toivasen mainitsema spesialistien välinen kielitaidottomuus: reumatologit pelkäävät kantasolututkijoita, ja kantasolututkijat eivät osaa reumatutkijoiden kieltä. - Ratkaisu on yhteistyössä. Meidän tutkimustamme edisti esimerkiksi sädehoito-opin professori Eeva Nordman, joka tuli meidän luoksemme kysymään, miten solusalpaajat haittaavat immuunipuolustusta. Ryhdyimme selvittämään sitä. Istuin kerran viikossa Nordmanin kansliassa: hän opetti minulle syöpäsairautta,

minä hänelle immunologiaa ja sisätauteja. Sitä kautta Auli Toivanen sai kontaktin myös LounaisSuomen Syöpäyhdistykseen, jonka asiantuntijana hän toimii vieläkin. Muuten hän on jättänyt tutkimustyön. - Se oli valtavan hauskaa, mutta nyt sen aika on ohi. Tein tutkimusta niin täysillä, etten ala sitä nyt eläkkeellä vääntämään pikkusormellani. Kaikki tai ei mitään... - Minulla on vielä lääkärinvastaanottoni ja sen ohessa aikaa isolle perheelleni ja itselleni. Tiede oli elämäni suola; sokerit ovat pohjalla, Auli Toivanen nauraa. Hänen äänessään on vapauden sointi. Teksti: Eva Latvakangas Kuva: TS arkisto

www.hartela.fi

Onneksi on... Iso-Heikkilään uusi viihtyisä kerrostalo – palveluita naapurista

As Oy Pikku-Heikki on 28 asunnon rakenteilla oleva kerrostaloyhtiö, jonka erikoisuus on sen sijainti: lyhyt yhdyskäytävä mahdollistaa halutessasi esimerkiksi ateria-, siivous- ja hoitopalveluja suoraan Iso-Heikin palvelutalosta kotiisi. Rauhallinen, vehreä alue sijaitsee Iso-Heikkilässä, kolmen kilometrin ja hyvien yhteyksien päässä Turun keskustasta. Läheltä löytyvät kauppa ja apteekki. Tyylikkäiden, laadukkaasti rakennettujen asuntojen suunnittelussa on huomioitu myös turvallisuus ja esteettömyys. Arvioitu valmistumisaika on joulukuu 2010.

MYYNTI: Hartela Kiinteistömyynti Oy Läntinen Rantakatu 53, Turku puhelin 010 561 2100, asuntomyynti.turku@hartela.fi Matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh + 5,9 snt/min (alv 22 %)

Ihannekoti vaikka eläkeikää lähestyville! HUONEISTOT

2h+kk 40,5 m2 2h+kk 43,0 m2

MYYNTIVELATON HINTA ALK. HINTA ALK.

56.450

117.200

2h+kk 50,0 m2 2h+k 53,5 m2

64.200 67.400

128.700 142.400

58.250

138.500

2h+k

75.650

163.400

58,5 m2

OSOITE: Iso-Heikkiläntie 5 A, 20200 Turku

PIKKU-HEIKKI

...Drive-in apteekki Pyhän Henrikin Apteekki palvelee Itäharjun Prismassa myymälästä ja drive-in -palvelupisteestä käsin. Arkisin kello 9-20 ja lauantaisin 9-17 Puhelin (02) 275 2150 • Fax (02) 275 2160 Itsehoitotuotteista bonukset S-etukortilla

Yhteistyössä AboaPharm Oy


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2010 - 19

Tiedeviestinnän moniottelija ehtii moneksi

Jos alhainen korkotaso miellyttää, siitä kannattaa pitää kiinni myös kilpailevat lehden parhaasta jutusta, kuten henkilökuva Toivo T. Salmesta. Tuula Vainikainen on myös Lapsen maailman toimitusneuvoston jäsen (1991 alkaen), Sydänliiton viestintätoimikunnan jäsen (2004 alkaen) ja LounaisSuomen Syöväntorjuntasanomien toimitusneuvoston puheenjohtaja (2005 alkaen). Lista lehdistä, jotka ovat julkaisseet hänen tekstejään, on liian pitkä tässä jutussa kirjoitettavaksi. Vuoden tiedetoimittajaksi valinnan perusteina oli Tuula Vainikaisen monipuolisuus. Hän on toimittajana jämpti ja luotettava. Mutta myös tiedottaja, joka pystyy suunnittelemaan laajan kokonaisuuden ja pitämään langat käsissään yksityiskohtia myöten. Tuula Vainikainen oli keskeinen hahmo, kun Syöpäsäätiö juhlisti 60-vuotista taivaltaan ja järjesti Syöpätutkimuksen päiviä eri puolella Suomea. Vainikaisen viimeisin aluevaltaus on tietokirjailijan ammatti. Hän on kirjoittanut artikkeleita terveydenhuollon ammattilaisten oppikirjoihin, kaksi tietokirjaa, sairaalahistoriikin ja potilasop-

paita. Vuoden 2009 syksyllä ilmestyi kirja Äidit ja aikuiset tyttäret matkalla ymmärrykseen (WSOY), joka käsittelee äitien ja aikuisten tyttärien suhteita. Vainikainen halusi selvittää, miksi tuo ihmissuhde on niin erityinen ja haastava. Hän peilaa siinä tutkijoiden näkemyksiä äiti-tytärsuhteen monista puolista aikuisten tyttärien omiin kokemuksiin. Tämän lisäksi Tuula Vainikainen pitää säännöllisesti yhteyttä ystäviinsä ja kollegoihinsa verkon välityksellä. Facebook –ystäviä on ympäri Suomea. Ehtiipä hän pitää omaa blogiakin. Vainikainen on myös tuttu näky ammatillisissa järjestöissä ja aktiivi Lääketieteen toimittajat ry:n ja Suomen Tiedetoimittajain liitto ry:n jäsen. Viestintäyrittäjyyden, perheen ja kirjoittamisen yhdistäminen ammatiksi on vaativa tehtävä. Tieto ei lisää tuskaa vaan auttaa hälventämään sitä, tiivisti Vainikainen missionsa puhuessaan tammikuun lopussa Syöpäjärjestöjen valtakunnallisilla neuvottelupäivillä Meri-Karinassa. Teksti: Satu Lipponen

Ottamalla nyt esimerkiksi asuntolainaasi Korkokaton pääset eroon korkojen nousuriskistä. Ja mikäli korot laskevat, saat hyödyn täysimääräisenä itsellesi. Kysy lisää Nordeasta, äläkä murehdi turhaan. Lisätietoja saat Nordean Asiakaspalvelusta 0200 3000 (pvm/mpm) ma–pe 8–20, konttorista tai osoitteesta nordea.fi. Teemme sen mahdolliseksi

nordea.fi

TAKSIPALVELUA – SALON TALOUSALUEELLA – – sairasmatkat

(laskutamme suoraan Kelaan)

– työmatkat ja huvimatkat

SOITA Marianna 044 7240 240 Mikko 0400 212 200 www.pirssi.net

Ensimmäinen kohtaamiseni Tuula Vainikaisen kanssa on jäänyt elävästi mieleen. Siitä on yli kymmenen vuotta ja olin Terveyden edistämisen keskuksen palveluksessa. Turkuun tulin Lääkäripäiville ja siellä pidettiin tiedotustilaisuutta. Aihetta en enää muista, mutta infon pitäjää muistan tarkkailleeni kunnioittavasti: tarmokas, vaaleatukkainen ja ystävällisesti hymyilevä nainen kävi kysymässä, olenko saanut kaiken haluamani. Hän esitteli paikalla olevat asiantuntijat ja huolehti, että kaikki saivat kahvipöydän antimista. Nainen olisi varmaan muuttunut kynäksi ja lehtiöksi tarvittaessa. Tiedotustilaisuus oli myös menestys: toimittajia oli paljon ja aiheet kiinnostavia. Tuollaisia kaikkien tiedottajien pitäisi olla, mietin mielessäni. En silloin ymmärtänyt, että olin törmännyt ainutkertaiseen

yksilöön, Vainikaisen Tuulaan. Tuula Vainikainen on varmasti herättänyt samanlaisia tuntoja muissakin, koska voi nyt ansiolistaansa lisätä Vuoden tiedetoimittaja 2010 –palkinnon, 5 000 euroa. Tiedetoimittajien liitto, joka tunnustuksen antaa, kokoaa yhteen noin tuhat tiedeviestinnän ammattilaista Suomessa. Tuula Vainikainen (s.1958) asuu Raisiossa ja on koulutukseltaan filosofian maisteri, joka opiskeli pääaineenaan yleistä historiaa. Hän aloitti työuransa Turun yliopistossa opintosihteerinä, mutta siirtyi pian tiedotustehtäviin, ensin Turun yliopistolliseen keskussairaalaan ja myöhemmin Turun yliopiston tiedottajaksi ja tiedotuspäälliköksi. Vuodesta 2000 hän on tuottanut tekstejä ja palveluja oman yrityksensä, Viestintäpalvelu Tuula Vainikaisen kautta. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja erikoislääkäriyhdistysten tuottamien Käypä hoito -suositusten tiedottamisesta hän on vastannut vuodesta 2001 alkaen. Vainikainen on myös kysytty kouluttaja ja sparraaja erilaisissa viestinnän kehityshankkeissa. Syöpäjärjestöissä hän on kouluttanut mm. Syöpä-Cancer –lehden toimitusta. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä hän tekee viestinnän asiantuntijatöitä ja antaa arvokasta panostaan vapaaehtoisena. Tuula Vainikainen on myös tuttu Syöpä-Cancer –lehden lukijoille: hänen artikkeleitaan on lehdessä säännöllisesti ja usein ne

LEIKKAA TALTEEN

Tuula Vainikainen on Vuoden tiedetoimittaja 2010. Palkinnon hänelle toi poikkeuksellisen monipuolinen ura viestinnän ammattilaisena, joka ei kaihda vaikeitakaan tehtäviä. Lisäksi Tuula on monelle myös hyvä ystävä: vilkas ja seurallinen toimittaja on tuttu näky alan ammattijärjestöjen tapaamisissa.

Nordea Pankki Suomi Oyj

Tuula Vainikaiselle Vuoden tiedetoimittaja -palkinto


20 - 2010 - N:o 1

JE KIR A J I LUK

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Sosiaalinen työ vahvistaa syövän sairastaneen nuoren itsetuntoa

Olipa kerran Liina-tyttö Naantalista, joka sairastui vuonna 2000 pahanlaatuiseen aivokasvaimeen (Medulloblastooma cerebelli). Liina saatiin leikattua ja hoidettua parhaalla mahdollisella tavalla, mutta silti jälkiseuraamukset näkyvät hänen osaamisessaan loppuelämän ajan. Liina oli sairastuessaan kuusivuotias, nyt kuudentoista, ja täynnä niitä samoja ajatuksia, joita jokaisella teinillä on: Onko

minusta johonkin? Olenko muiden mielestä normaali tai miksei minusta ole mihinkään? Miten tytön itsetuntoa voisi jollakin lailla vahvistaa ja antaa onnistumisen tunteita? Tämän ajatuksen saattelemana isällä ja äidillä mietintämyssy hyrräsi pitkään. Hieman yli vuosi sitten heräsi ajatus lehtien jakamisesta omalle asuntoalueellemme. Pienessä lähiössämme, kahden kilometrin päässä Naantalin keskustasta, on 38 postilaatikkoa. Se olisi Liinan koordinaatiolle sopiva työalue. Alueelle ei jaettu ilmaisjakelulehtiä lainkaan, ja myös joulunajan mainokset jäivät aina saamatta.

Soitin läpi Turun kaksi suurinta ilmaisjakelulehden toimitusta ja pyysin Liinalle tällaista sosiaalista työtä. Sain hieman tylyn vastauksen: Ette kuulu jakelualueeseemme! Naantalin keskustaan lehdet ja mainokset kuitenkin jaetaan. Huomasin kaupan eteisessä vielä yhden ilmaisjakelulehden, Kaupunkiuutiset. Otin yhteyttä heihin, ja menimme Liinan kanssa myös käymään, koska puhelimitse vastaanotto oli erittäin myönteinen. Niinhän siinä sitten kävi, että Liina sai työsopimuksen lehtien jakamisesta omaan lähiöömme. Heidän sanontansa ”Kaikki lukijat ovat meille tärkeitä” sai tuulta siipiensä alle.

Sen jälkeen on ollut huomattavissa, että Liina on tuntenut itsensä tärkeämmäksi kuin ennen ja kokenut kuuluvansa johonkin. Hän saa selkeästi sitä ”ruokaa” itsetunnolleen, jota jokainen teini tarvitsee, jotta tuntee olevansa kokonainen, terve ihminen. Tämän tekstin tarkoituksena on herättää mietteitä ja ajatuksia siitä, miten me jokainen saatamme pystyä pienillä teoilla auttamaan nuorta, jonka elämänkuva on saanut kolauksen. Elämä on raakaa ja raadollista, mutta pieniä ilonpilkahduksiakin on mahdollista nähdä, kun oikein pinnistetään. Tapani Ahlqvist - Sykerön toiminnassa touhuava Liinan isä

Hoitotoiveista pitää puhua

Journal of Clinical Oncologyssa julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin, kuinka hyvin syöpäpotilaiden elämän loppuvaiheen hoito vastasi heidän toiveitaan. Toiveenmukaista hoitoa sai 68 prosenttia potilaista. Toiveenmukaisen hoidon toteutuminen oli todennäköisempää niiden kohdalla, jotka olivat tietoisia tilansa vakavuudesta, sekä niiden keskuudessa, jotka olivat keskustelleet asiasta lääkärinsä kanssa.

Robotti leikkaa yhä useamman potilaan Suomessakin

Leikkausrobotti on osoittautunut hyväksi eturauhassyöpäleikkauksissa erityisesti potilaiden toipumisen kannalta. Hyksin urologian professori Kimmo Taari pitää toipumisnopeutta hämmästyttävänä. Robotti myös mahdollistaa leikkausten keskittämisen. Taari tähdentää, että toimenpiteitä pitää keskittää, jotta tulokset saadaan paremmiksi. Yhdysvalloissa robottiavusteiset leikkaukset ovat buumi, mutta Suomessa kirurgit ovat varovaisempia. Taarin mukaan kyseessä ei ole ylivoimainen leikkausmenetelmä. ”Taitavissa käsissä avoleikkaustulokset ovat yhtä hyviä”, hän sanoo.

Syöpävaaralliset aineet tunnistetaan teollisuudessa - puutteitakin on

Kaupunkiuutisten päätoimittaja Mika Leinosen rekrytointipäätös oli Liina Ahlqvistille iso juttu.

Valtakunnallinen kemikaalivalvontahankkeessa kiinnitettiin huomiota erityisesti kemikaaliriskien hallintaan ja henkilökohtaisten suojainten käyttöön. Hanke kohdistui viime vuonna syöpä-, perimä ja lisääntymisvaarallisten CMR-aineiden käyttäjiin ja valmistajiin. Hankkeessa havaittiin, että syöpävaaralliset aineet tunnistetaan teollisuudessa varsin hyvin ja niiden käyttöä on pyritty vähentämään. Myös työntekijöiden suojainten käyttöä valvotaan. Sen sijaan puutteita havaittiin kemikaalien varastoinnissa ja kemikaaliriskien hallinnassa. Työsuojeluhallinnon seuraavassa kemikaalivalvontahankkeessa valvotaan tehostetusti työpaikoilla käytettäviä herkistäviä aineita.

Hyvä tuottaa Asiakasomistajuus tuntuu jokapäiväisessä elämässäsi nautintoina, etuina ja palveluina. S-Etukortilla maksaessasi saat Bonusta yli 2000 S-ryhmän ja yhteistyökumppaneiden bonustoimipaikasta. Ja voit vielä saada maksutapaetuakin. Joten kannattaa liittyä asiakasomistajaksi vaikkapa lähimmässä S-ryhmän toimipaikassa tai netissä, josta löydät lisätietoja osoitteessa www.s-kanava.fi

S-Etukortti S-Förmånskort

4318 7101 2345 6789 4318

MEIKÄLÄINEN MAIJA TURUN OK 1240 123456

SSO SUUR-SEUDUN OSUUSKAUPPA

www.tok.fi

www.sso.fi


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2010 - 21

LUOTETTAVAA ISÄNNÖINTIÄ KIINTEISTÖPISTE VUORI OY

NYT KANTA-ASIAKKAAKSI! Liity Skanssin Apteekin kanta-asiakkaaksi, ja saat pysyviä alennuksia tuotteista, terveys- ja lääketietoa, kohdistettuja tarjouksia sekä ajantasaista tietoa uutuuksista.

Rauhankatu 7, 20100 TURKU Puh. (02) 277 2600, Faksi (02) 277 2620 Aukioloajat arkisin klo 8.00–16.00

www.kiinteistopistevuori.com

ISA

Keskittämisalennus karttuu portaittain Alennus määräytyy kalenterivuosittain ja koko perheen ostokertymän mukaan. Sen piiriin kuuluvat vapaakaupan tuotteet ja reseptilääkkeiden omavastuuosuudet. Mitä enemmän keskität asiointia Skanssin apteekkiin, sitä paremmat edut saat. Liittyminen on helppoa ja maksutonta ja kanta-asiakkuus toimii kätevästi KELA-kortin avulla. Et tarvitse erillistä kanta-asiakaskorttia. Tule Skanssin apteekkiin kysymään lisää ja täytä samalla hakemus, niin se saadaan rekisteröityä saman tien. Muista ottaa KELA-kortti mukaan.

Olemme avoinna arkisin 9–21 lauantaisin 9–18 avoinna myös sunnuntaisin Puh. 02 214 6100

Maaliskuun kanta-asiakasedut

Möller tupla 100 kaps norm. 16,92 e

NYT 10,00 e

Sana-sol 500 ml

ihminen on taideteos Joskus hienoinkin taideteos vaatii huolenpitoa. Oleellinen osa naisen terveitä elämäntapoja on säännöllinen käynti mammografiatutkimuksissa.

norm. 9,35 e/500ml, 18,70 e/l

NYT 7,50 e (15 e/l)

Mehiläisessä tutkimus tehdään vaivattomasti ja nopeasti. Tulokset saat jo saman käynnin yhteydessä.

Aco 150 ml

Varaa aika tutkimukseen puh. (02) 414 0760.

norm. 10,42 e/150ml, 69,47 e/l

NYT 7,50 e (50 e/l)

mehiläinen turku, kauppiaskatu 8, 20100 turku • www.mehilainen.fi

www.skanssinapteekki.fi MP-PILATES PERUSKURSSI MERI-KARINASSA

PROTEESIASIAKAS

lauantaina 27.3.2010 ja sunnuntaina 28.3.2010 klo 9.30 – 12.00 PilatesBalanssi järjestää suuren suosion saavuttaneen MP-Pilateksen peruskurssin Meri-Karinassa, Seiskarinkatu 35, Turku. MP-Pilates on kehonhallintamenetelmä, jonka avulla saavutat terveemmän selän, litteämmän vatsan ja uljaamman ryhdin! MPPilateksella syvät vatsalihakset vahvistuvat ja lihastasapaino paranee. MPPilates sopii kaikille, jotka haluavat oppia tuntemaan kehonsa ja nauttimaan liikunnasta. Ennakkotietoja/taitoja ei tarvita, aloitamme alkeista. Ohjaajana toimii kokenut Method Putkisto – Pilatesohjaaja Minna Sutela, joka on koulutukseltaan liikuntaan erikoistunut luokanopettaja (www.pilatesbalanssi.fi). Peruskurssin hinta syöpäpotilaille on 70 euroa, yhdistyksen jäsenille 75 euroa ja muille 85 euroa. Kurssille osallistuu max. 12 henkilöä.

ILMOITTAUTUMISET 19.3.2010 MENNESSÄ henje.hyppanen@lssy.fi 02-2657 669/Henje Hyppänen-Joutsa minna@pilatesbalanssi.fi 040-7202599/Minna Sutela

Ostaessasi meiltä Rintaliivit, kokoliivit tai uima-asun Teemme valitsemaasi malliin proteesitaskun

Eerikinkatu 6 Kristiinankatu 10 TURKU

TUE SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ! Tili: TOP 571345-212054

Irene Kuusimäki: Matkalla uuteen minuuteen Uudistettu painos kirjasta, johon rintasyövän sairastanut ja siitä toipunut nainen on kerännyt tuntemuksiaan ajalta diagnoosista toipumiseen. Kirja on myynnissä Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen aulassa, osoitteessa Seiskarinkatu 35, Turku. Myynnin tuotto käytetään kokonaisuudessaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hyväksi. ISBN 978-951-98508-8-7 2. painos, 2009 Hinta 12 euroa


vuotta aiemmin ja hänen miehensä tunnettiin Syöpäyhdistyksen vapaaehtoisten pitkäaikaisena talkoopäällikkönä. 22 - 2010 - N:o 1

kieltä. Ruokailu- ja kuntoutusmahdollisuuksia pariskunta käyttää toisinaan, naapurissa sijaitsevan kappelin konsert-

saunamajurin hommiin. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

Meri-Karinan toiminta- ja ja palvelukeskus Meri-Karinan toimintapalvelukeskus

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

MERI-KARINAN TOIMINTA- JA PALVELUKESKUS TARJOAA ASUMIS- JA HOITOPALVELUJA Palvelurivitalohuoneistoja Seiskarinkatu 35, Turku 17 kpl yksiöitä (n. 40 m²) 4 kpl kaksioita (n. 50 m²) vuokra 9,07 e/ m²/kk Palvelurivitalohuoneistoja Seiskarinkatu 30, Turku 10 kpl yksiöitä (40 m²) 6 kpl kaksioita (50 m²) 4 kpl 3 h + k + s (81,5 m²) vuokra 9,86 e/ m²/kk

Tehostetun palvelun koti Karinaranta Seiskarinkatu 35 E, Turku 13 kpl kaksioita (39 m²) 1 kpl kaksioita (51 m²) vuokra 490,00 e/kk (39 m²) hoitomaksu hoitoisuusluokituksen mukaan 1 130 - 3 003 e/kk ravintopalvelut 300,00 e/kk turvapuhelin sisältyy vuokraan Kenelle palvelut on tarkoitettu - syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen - pitkäaikaissairaille - vammaisille - terveydenhuollon, sosiaalihuollon tai muiden viranomaisten osoittamille palvelujen tarvitsijoille

Asunnot ja tarjottavat palvelut Karinaranta ja Meri-Karinan palveluasunnot sijaitsevat luonnonkauniissa ympäristössä meren rannalla Turun Hirvensalossa. Meri-Karinan palveluvuokra-asunnot ovat rivitalohuoneistoja. Karinarannan tehostetun palvelun kodin asunnot sijaitsevat kahdessa kerroksessa ja suurimmassa osassa huoneistoja on merinäköala. Asukkaat sisustavat huoneistonsa itse. Varsinkin Karinarannan asuntoja suunniteltaessa on otettu huomioon esteetön liikkuminen apuvälineitä käytettäessäkin.

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus sijaitsee luonnonkauniissa merellisessä ympäristössä Turun Hirvensalossa. Keskus tarjoaa syöpäpotilaille ainutlaatuisen palveluympäristön, jossa järjestetään sopeutumisvalmennusta, kuntoutusta ja virkistystä sekä asumispalveluja. Meri-Karinan ohella alueella sijaitsee tehostetun palvelun yksikkö Karinaranta sekä 40 rivitalohuoneistoa.

Karinaranta

Meri-Karinassa asukkaille on tarjolla ruokalan sekä itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien parturi-kampaajan, kosmetologi-jalkahoitajan ja fysikaalisen kuntoutuslaitoksen palvelujen lisäksi myös sauna- ja allasosasto. Lisäksi asukkailla on mahdollisuus ostaa mm. siivouspalveluja. Meri-Karinan palveluasukkaille tarjotaan maksuttomia terveydenhuoltopalveluja, joista huolehtii toimintakeskuksen hoitohenkilökunta. Viikoittaisella vastaanotolla he suorittavat pieniä terveydenhuollon toimenpiteitä, kuten verenpaineen ja verensokerin mittausta, ompeleiden poistoa ja haavasiteiden vaihtoa sekä tilanteen arviointia esimerkiksi lääkärin vastaanotolle lähettämistä varten. Lääkärin vastaanotto on kerran viikossa. Karinarannan asukkaille laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma. Hoito on ympärivuorokautista ja sen toteuttamisesta vastaa lähi- ja sairaanhoitajista koostuva hoitohenkilökunta. Myös lääkäripalveluja on saatavissa. Hoidon lisäksi Karinarannassa huolehditaan asukkaiden ravinto-, siivous- ja vaatehuoltopalveluista sekä viriketoiminnasta. Karinarannan yhteisiä tiloja ovat aulan seurustelu- ja ruokailutilat, takkahuone, virike- ja viherhuone, saunaosasto sekä luonnonkauniit ulkoterassit vapaa-ajan viettoa varten. Huoneistoissa on olohuoneen ja alkovin lisäksi tarvittavin tukikahvoin invavarustettu wc/kylpyhuone sekä baarikeittiö. Kaikissa tiloissa on turvahälyttimet ja lisäksi asukkailla on käytössään turvarannekkeet. Palveluideologia Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen palveluasunnoissa pyritään kokonaisvaltaiseen hoitoon, jonka tarkoituksena on luoda asukkaille olosuhteet elää hyvää elämää iän ja avuntarpeen kasvaessa. Asukkaita rohkaistaan omatoimisuuteen ja korostetaan heidän omaa osaamistaan. Lähtökohtana on aina asukkaiden omat toivomukset elämisen valinnoissa. Jokainen voi elää oman aikataulunsa mukaan silloin, kun se ei loukkaa talon muita asukkaita. Karinarannan tehostettu palveluasuminen tukee ja edistää itsenäistä selviytymistä siten, että ehkäistään asukkaan siirtymistä raskaampiin hoitomuotoihin. Henkilökunta pyrkii olemaan myös tiiviissä yhteistyössä omaisten kanssa. Talous ja maksukäytännöt Kaikkiin vuokriin sisältyy lämmitys, sähkö ja vesi sekä puhelimen perusmaksu. Hoitomaksu peritään erillisen hoitosuunnitelman mukaisesti.

Uudisrakennus

Karinarannan asukkaille ja niille asukkaille, joille on tehty erillinen hoitosuunnitelma, lähetetään lasku kuukausittain jälkikäteen. Laskuun on eritelty vuokran, hoidon ja ravintopalveluiden osuus. Lisäksi erikseen laskutetaan lääkkeet sekä puhelimen käytöstä aiheutuvat kulut. Asukkaan kotikunta tai Kansaneläkelaitos voivat osallistua asumis- ja hoitokustannuksiin maksamalla asukkaalle esimerkiksi asumis- tai hoitotukea. Asukas saattaa olla myös oikeutettu verohuojennukseen kotitalousvähennykseen oikeuttavan hoiva- ja hoitotyön osalta. Tällaisella hoiva- ja hoitotyöllä tarkoitetaan asiakkaaseen tai hänen kanssaan samassa taloudessa asuvaan henkilöön kohdistuvaa huolenpitoa ja hoitoa. Palvelujen piiriin hakeutuminen Palvelujen piiriin haluava tai hänen läheisensä voi ottaa yhteyttä alla oleviin puhelinnumeroihin. Hänelle lähetetään asuntohakemus, jonka palautettuaan ohjeiden mukaisesti täytettynä ja liitteineen häneen tullaan ottamaan yhteyttä sopivan asunnon löydyttyä. Tarvittaessa yhdistyksen sairaanhoitaja kartoittaa asiakkaan tilanteen ja varmistaa oikean tasoisen hoidon saatavuuden. Lisätietoja Toimitusjohtaja Kari Ojala, puhelin (02) 2657 601 Sihteeri Arja Mäkilä, puhelin (02) 2657 602 Lähiesimies Satu Heino, puhelin (02) 2657 765 Henkilöstö- ja hallintosihteeri Henje Hyppänen-Joutsa (02) 2657 669

Tehostetun palvelun koti Karinaranta

Meri-Karinan palveluvolyymia on suunniteltu lisättäväksi rakentamalla toimintakeskuksen yhteyteen seitsemän tehostetun palvelun asuntoa ja 20 palveluvuokra-asuntoa käsittävä uudisrakennus, jonka arvioitu valmistumisajankohta on keväällä 2011. Uudisrakennuksen myötä pyritään turvaamaan asiakkaille saumaton palvelukokonaisuus ja turvaamaan kullekin asukkaalle tarpeen mukainen apu.

- Palvelukodissa on 9 yksityispaikkaa sekä 5 Turun kaupungin ostopalvelupaikkaa terveydenhuollon, sosiaalihuollon tai muun viranomaisen osoittamille palvelun- tarvitsijoille. - Hoito on ympärivuorokautista. Lisäksi talosta löytyvät lääkäripalvelut. - Asukkaaksi otetaan myös muita pitkäaikaissairaita kuin syöpäpotilaita. - Kaikki Karinarannan huoneistot ovat kaksioita, joissa on huomioitu esteettömyys. - Asumiseen sisältyvät asukkaiden ravinto-, siivous- ja vaatehuoltopalvelu sekä viriketoiminta. - Karinarannan oma keittiötyöntekijä valmistaa aamupalan ja kahvipullat, pääateriat tehdään Meri-Karinan keittiössä. - Kaikissa tiloissa on turvahälyttimet ja lisäksi asukkailla on käytössään turvarannekkeet - Asukaspaikkaa voi hakea täyttämällä asuntohakemuksen liitteineen.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2010 - 23

HIRVENSALON APTEEKKI Turku

Pitkäpellonkatu 2 20900 Turku

Meri Karina

ma–pe 9–19, la 9–15 Puh. (02) 284 4666 Fax. (02) 284 4669

Jonottamatta paras Odottaminen turhauttaa, etenkin lääkärijonossa. If Henkilöstön Sairaanhoitovakuutus mahdollistaa nopean pääsyn laadukkaaseen hoitoon ja pienentää näin yrityksesi sairauspoissaolokuluja. Lue lisää If Henkilöstön Sairaanhoitovakuutuksesta osoitteessa if.fi tai soita 010 19 15 00.

Lääkehoidon kokonaisuuden arviointi lähelläsi www.hirvensalonapteekki.fi

Tiina Valtanen, riskiasiantuntija

Ole huoletta. Me autamme.

Apteekilla oma kanta-asiakasohjelma

www.if.fi Puh. 010 19 15 00

- KYSY LISÄÄ!

KINNUNEN OY ON PALVELLUT ASIAKKAITAAN JO KOLME VUOTTA TURUN YDINKESKUSTASSA.

TUOKIOSSA UUSI LOOK... Peruukkialan asiantuntijamme tarjoavat sinulle aina henkilökohtaista palvelua viihtyisässä ympäristössä.

Erittäin laaja malli ja värivalikoima on nyt myös sinun käytössäsi

Sinua palvelevat Mari, Katja ja Miia ´Suosittelemme ajanvarausta`

www.peruukki.net Käyntiosoite: Yliopistonkatu 31 (Sisäpiha) Puh. 02- 250 2233 AVOINNA: ark. 8. - 17.00 MUUT LIIKKEET: ESPOO

JYVÄSKYLÄ

LAHTI

HELSINKI

OULU


24 - 2010 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

UUTTA!

Vaihda tilaus

TS Plussaan Vain

3

lisähinta/kk

TS S Plu Plus us on u uusi usi yyhdistelmätuote, joka sisältää Turun Sanomat -paperilehden sekä verkossa luettavan TS Digilehden (ns. näköislehti). Muuta voimassa oleva tilauksesi TS Plussaksi vain 3 euron lisähintaan/kk. Ota yhteyttä tilaajapalveluumme ts.tilaajapalvelu@ts.fi tai soita maksutta 0800 122 422 ma-ke, pe 8.15-16.30, to 8.15-18.00.

www.ts.fi

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat 1 2010  
Advertisement