4 - 2009 - N:o 1
Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat
Syöväntorjuntatyön tekijöitä ja tukijoita
Loruillen syöpää sairastavien lasten asialla Orion Oyj:n Kemiallisen laadunvalvonnan askartelijat viihtyvät työpaikallaan työajan ulkopuolellakin. Viime vuonna ryhmän kättentöiden myynnistä kertyi 700 euroa lapsisyöpäpotilaiden auttamiseen. Tuotteiden hyvä menekki kertoo kannatuksesta mutta myös luottamuksesta siihen, että varat käytetään sairaiden lasten hyväksi. Viime joulun hitti perinteisen ruusupallon ohella oli suloinen lorupussi, jota ehdittiin tehdä juuri ja juuri riittävä määrä auttamishaluisten tuttavien ja työtoverien tarpeisiin. Äiti Pirre Piparin / leipoi siirapista / silmät, nenän, pikku suun / napit, nauhat, kaiken muun / teki sokerista. - Lorupussia voi käyttää esimerkiksi vaihtoehtona iltasatukirjalle. Lapsi pistää pienen kätösensä pussiin ja innolla vetää sieltä yhden kortin, jonka kuvaa sitten katsotaan ja
luetaan kortissa oleva loru. Tätä voidaan jatkaa niin monella kortilla kuin kulloinkin on sovittu luettavaksi tai niin kauan, että uni yllättää, laborantti Seija Ratia kertoo. Orion Oyj:n Kemiallisen laadunvalvonnan laboratoriossa toimii noin 60 henkilöä, ja taukotilaan kertyy ymmärrettä-
västi aina runsain määrin erilaisia lehtiä, jotka ovat kuvia pullollaan. Idea lorupussiin syntyi, kun porukassa alettiin miettiä, miten niitä voitaisiin hyödyntää. Loruissa on sekä vanhoja tuttuja että uusia netistä löydettyjä, tarpeen vaatiessa pulppuaa myös itse kunkin runosuoni. Hiirulaisen hieno maja / oli vanha kenkäraja. / Siellä hiirulainen eli / pienoisiaan paimenteli / pesi niitä, neuvoi noita / pienoisia palleroita / antoi maitoa ja pullaa / lauloi illoin tuutilullaa. - Hyvä henki osastolla on mahdollistanut askartelun hyvän asian puolesta jo kahdeksan vuoden ajan. Työnantaja on tukenut ja kannustanut harrastustamme kaiken aikaa, ja suureksi avuksi meille on ollut mahdollisuus käyttää osaston toimistotarvikkeita, kiittelee Ratia.
Näppäristä käsistä ei ole pulaa, kun Orion Oyj:n Kemiallisen laadunvalvonnan taukohuoneessa tehdään lorupusseja. Askartelijat pöydän ympärillä vastapäivään vasemmalta ovat Merja Manner, Terhi Saarni, Hanna-Liisa Hahko, Mari Bratsu, JuhaMatti Liesegang, Pirkko Aava, Antti Ollinen, Seija Tuominen, Päivi Setälä ja Seija Ratia. Ryhmässä ovat aktiivisesti mukana myös jo eläkkeelle jääneet Irmeli Laine ja Heidi Nurmi. Pikkunäpertelystä orionilaisten toiminnassa ei ole kyse, vaan Turun Laboranttiyhdistyksen aloittama ja laadunvalvonnan askartelijoiden jatkama askarteluprojekti on tuottanut vuosien varrella huimat 14 903 euroa syöpälasten hyväksi.
Asessori haastaa auttamaan Asessori Pentti Turjas liseen toimintaan ja toinen puo- simään aikaa tärkeän asian hypaikallisen syöpätyö- väksi jatkossakin. on osallistunut vuosi- lihönsaatiin Lounais-Suomessa. Kerä- Se on vanhanajan reilu kymmeniä kestäneen ystuottojen käytöstä päättämään periaate, että porukalla autetaan Lions-toimintansa ai- perustettiin Punaisen Sulan ra- hädässä olevaa. Voi myös ajatelhoitokunta, ja sen pu- la, että silloin tulee itsekin autekana useisiin syövän- haston heenjohtajaksi valittiin Turjas. tuksi, jos omalle kohdalle sattuu torjuntatempauksiin, Vielä tänä päivänäkin rahasto jotakin, hän huomauttaa. mutta parhaiten on tarjoaa taloudellista tukea hyjäänyt mieleen Suo- ville syöväntorjuntahankkeille. Kovat kohtalot men Lions-liiton Ongelmat muuttavat herättivät Yhteiskunnallisen aktiivisuuvuonna 1972 toimeen- muotoaan palopäällikön virasta panema ensimmäinen Vaikka syövän ennuste on mer- tensa eläkkeelle jäänyt ja monessa P u n a i n e n S u l k a kittävästi parantunut suurkerä- luottamustehtävässä toiminut -suurkeräys, jonka yksen toteuttamisen ajoista, Turjas arvelee johtuvan sairauteen liittyvät ongel- 42-vuotisen virkauran varrella lääninkeräyspäällik- eivät mat ole poistuneet, vaan aino- vastaan tulleista, hyvin pysäytkönä Turjas toimi. astaan muuttaneet muotoaan tävistäkin ihmiskohtaloista. - Työ on ollut sen luonteisKampanja oli menes- syöpäpotilaiden eliniän pidetessä. Asessori muistuttaa, ettei ta, että siinä näki ihmisten hätyksekäs. tarve vapaaehtoiselle tukityöl- dän monta kertaa. Siitä seuraa, - Keräykseen osallistui ihmisiä sekä oikealta että vasemmalta. Se kertoo jotakin siitä, ettei kyseessä ollut yhden puolueen tai näkemyksen vaan koko kansan kampanja, Turjas muistelee. Keräyksen tuotto pelkästään Turun ja Porin läänissä oli runsaat 800 000 markkaa. Siitä puolet lahjoitettiin Suomen Syöpäyhdistyksen valtakunnal-
le, jota Lions-järjestökin harjoittaa, ole siksi vähentynyt. Turjas pitää harmillisena sitä, että ihmisten auttamisaktiivisuus on osoittanut hiipumisen merkkejä. Ilmiön hän kertoo näkyvän myös Lions-toiminnassa. Ymmärtämystä nykyajan työelämän kiireisyyden vaivaamille perheille asessorilta kyllä löytyy, mutta silti hän haastaa ihmisiä ja yrityksiä et-
että työpäivän jälkeenkin tulee tarve olla avuksi, jos mahdollista, hän pohtii. Pentti Turjas on ollut mukana myös perustamassa Toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinaa ja osallistui vuonna 1988 rakennuksen peruskiven muuraamiseen. Hän on vielä tänä päivänäkin ylpeä siitä, että näin merkittävä hanke on saatu toteutettua pääosin vapaaehtoisin voimin.
Pentti ja Helena Turjas juhlivat kultahääpäiväänsä Meri-Karinassa maaliskuun lopulla. Helena Turjas on osallistunut Lions Club Turku Cityn hyväntekeväisyystyöhön miehensä rinnalla ja tämän tukena.
Ihminen on laumaeläin Miksi niin monella on nykyään paha olla? Sirkka Rantanen on tullut siihen tulokseen, että pahoinvointia selittää ainakin ihmisten yksinäisyys. Se, että kukin on sulkeutunut omiin pieniin piireihinsä, ja ne, joilla ei ole läheisiä, jäävät herkästi kokonaan ulkopuolelle. Yhteisöllisyys kiehtoo Rantasta, joka toi palan kylähistorianäyttelyään ilahduttamaan Toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinan vieraita viime syksynä. Rantanen, joka on hiljattain tehnyt myös histori-
allista Raunistulaa muistelevan Rakas Raunistulani -kirjan yhdessä Pauli A. Välimäen kanssa, näkee entisaikojen yhteisöllisyyden voimavarana, josta voitaisiin ottaa oppia tänä päivänä. Ympäristön tuki ja huomio ovat meille edelleen tarpeellisia, ja nyt niistä on suorastaan pulaa. - Yhteisöllisyyden myötä tulee tunne kuulumisesta johonkin, kiteyttää Rantanen, joka on viides kuudesta sisaruksesta. Hän toimii itse hyvin konkreettisesti yhteisöllisyyden puolesta omassa taloyhtiössään, jossa hän järjestää esimerkiksi kaikille avoimia hyvän mielen kaffepaussikokoontumisia sekä joogaa. Meri-Karina on Rantaselle tuttu paikka, sillä hän on itse selättänyt rintasyövän. Säästävä leikkaus oli rintasyöpähoitojen uusinta uutta, kun lääkäri kaksi vuosikymmentä sitten
kertoi, että kyhmy hänen rinnassaan oli pahalaatuinen. Leikkauksen lisäksi tarvittiin 32 sädehoitokertaa ennen kuin syöpä saatiin kokonaan pois, mutta nyt Rantanen on elämäntarmoa säteilevä 73-vuotias. - En edes ajattele asiaa enää. Se on ollutta ja mennyttä, Rantanen toteaa syövästä, mutta kertoo, että kokemuksia on jaettu vuosien varrella monen naisen kesken. Kohtalotovereita tuli vastaan jopa Rantasen pitkään pyörittämässä vaateputiikissa. Naisten sovittaessa vaatteita rintakehän ”tatuoinnit” kertoivat, kuka oli käynyt läpi saman sairauden. - Olen niin kiitollinen, että yritän jakaa toisille sitä, mitä olen itse saanut. Sen takia kohdalleni osuukin paljon ihmisiä, jotka haluavat puhua. Ihminen on laumaeläin, joka haluaa kulkea samanlaista kokeneiden rinnalla, Rantanen sanoo.
Sirkka Rantanen haluaa tuottaa ihmisille iloa Raunistulan ja Kärsämäen menneisyyttä kuvaavilla näyttelyillään. - Tämä on elämää. Yhdelle sattuu yhtä ja toiselle toista. Pitäisi katsoa ja summata saamisiaan, eikä aina kurkotella eteenpäin. Ihania muistoja kannattaa vaalia, hän hymyilee.