LOUNAIS–SUOMEN
SYÖVÄNTORJUNTA
SANOMAT
LOUNAIS–SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI
1/2005 N:O 1/2009 2/2004
Ylilääkäri Martti Nurmen mukaan leikkausrobotin hankkimiseksi Turkuun on tehty aloite. Hän muistuttaa, että robotti on vain kirurgin työkalu - kirurgin käden jatke.
Robotti on kirurgin käden jatke Maailmalla robottiavusteiset leikkaukset ovat suhteellisen yleisiä. Suomeen hankittiin ensimmäinen leikkausrobotti Tampereelle joulukuussa 2008 ja tämän vuoden alussa Helsinkiin. Molempia on käytetty eturauhassyöpäleikkauksessa niin sanotussa radikaalipoistoleikkauksessa. -Siihen robotti soveltuu erittäin hyvin, sanoo Turun yliopistollisen keskussairaalan kirurgian klinikalta urologian ylilääkäri Martti Nurmi. Myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille on tehty hankealoite leikkausrobotin hankkimiseksi Tyksiin. Robottiavusteista kirurgiaa voidaan eturauhasen radikaalipoistoleikkauksen lisäksi käyttää myös muihin urologisiin leikkauksiin kuten virtsarakkoja munuaissyövässä sekä virtsaputken korjausleikkauksissa. Urologian lisäksi maailmalla sitä käytetään gynekologisessa ja vatsanelinkirurgiassa sekä rintaelinkirurgiassa. Nurmi korostaa, ettei kyse ole uudesta menetelmästä, vaan leikkaukset ovat samoja, joita tehdään jo nyt. -Robotti ei leikkausta tee,
vaan se on kirurgille vain uusi työvälinen. Se on kädenjatke. Sen avulla pystytään suorittamaan monipuolisempia liikkeitä ahtaissa tiloissa. Myös käsien vapinaa voidaan vaimentaa. Robotti auttaa kirurgia suoriutumaan leikkauksesta jonkin verran nopeammin kuin avoleikkauksessa, mutta leikkaussaliaika kokonaisuudessaan ei välttämättä lyhene, koska leikkaukseen valmistautuminen vie jonkin verran enemmän aikaa. Nurmen mukaan tavoitteena ei saa olla vain leikkausajan lyhentäminen. Eturauhasen radikaalipoistoleikkaus kestää keskimäärin pari tuntia, mutta käytettävä aika riippuu paljon leikkaavasta lääkäristä ja hänen kokemuksestaan. Robotti ei myöskään vähennä leikkaussalihenkilökunnan määrää. -Leikkaussalissa pitää olla valmius siirtyä välittömästi avoleikkaukseen, jos leikkauksen yhteydessä tapahtuu jokin komplikaatio kuten voimakas verenvuoto. Sitä ei robotin avustuksella pysty hoitamaan. Osaavissa käsissä robotti on hyvä apuväline. Hyvän kirur-
gin käden jälki voi tulla entistä paremmaksi, mutta se ei tee ”huonosta” kirurgista hyvää.
Lisää hyötyä Leikkausrobotin käytöllä on useita myönteisiä puolia perinteiseen avoleikkaukseen verrattuna. Robotin avulla on parempi leikata. Se valaisee leikkausalueen hyvin ja robotti suurentaa kymmenkertaisesti leikattavan kohteen. -Tavallisesti otsalla oleva luuppi suurentaa vain neljä kertaa. Suurempaa suurennosta siihen ei voi tehdä, sen estää pään liikkeet. Toinen merkittävä hyöty on ison leikkaushaavan puuttuminen. Se nopeuttaa potilaan toipumista ja vähentää mahdollisia haavakomplikaatioita. -Robottiavusteinen leikkaus myös lyhentää vuodeosastohoitoa leikkauksen jälkeen. Kun nykyisin potilas on eturauhasen radikaalipoistoleikkauksen jälkeen sairaalassa 4-5 vuorokautta, niin tähystysleikkauksen jälkeen aika on noin 2-3 vuorokautta. Tämä säästää myös sairaanhoitokuluissa huomattavasti.
Myös eturauhasen radikaalipoistoleikkauksen yhteydessä laitettavan katetrin pitoaikaa voidaan lyhentää noin viikkoon nykyisestä 2-3 viikosta. Tilanne on paljon kiinni siitä, miten pitävä leikkaussaumasta tulee ja miten paraneminen etenee. -Robottiavusteisessa leikkauksessa pystytään tekemään tiiviimpiä saumoja, sillä sen avulla ompeleista saadaan pienempiä. Robottiavusteisen leikkauksen jälkeen myös jälkihoito lyhenee ja säästöjä terveydenhuollolle tulee myös sitä kautta lyhentyneen vuodeosastohoidon lisäksi. -Nämä vaikuttavat myönteisesti myös potilaan elämänlaatuun, koska toipumisaika on lyhyempi.
Epärealistisia toiveita Ylilääkäri Martti Nurmen mukaan robottiavusteiseen kirurgiaan siirtyminen vaatii leikkaavalta lääkäriltä ensin toisten suorittamien leikkausten seuraamista ja sen jälkeen harjoittelua simulaattorilla. -Leikkaamalla oppii ja hyvä tulos saavutetaan, kun kirurgi
leikkaa riittävän usein. Silloin taito säilyy ja kehittyy. Robottiavusteisiin leikkauksiin saattaa liittyä epärealistisia toiveita. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa on havaittu, että potilaat, joilta eturauhanen on poistettu leikkausrobottia käyttämällä, ovat tyytymättömämpiä lopputulokseen kuin avoleikkauksessa olleet. -Syytä tähän ei ole osattu kertoa. Yksi lienee se, että robottiavusteiseen leikkaukseen liittyy liian suuria ja epärealistisia toiveita. Leikkaus on kummallakin tavoin tehtynä suuri ja toipuminen kestää. Belgiassa terveydenhuollon menetelmiä tutkiva yksikkö on käynyt läpi leikkaustuloksia. Tuolloin maassa oli käytössä 20 leikkausrobottia. Yllättäen havaittiin, että virtsankarkaamista tapahtui enemmän robottiavusteisesti leikatuilla potilailla kuin avoleikkauksessa leikatuilla, vaikka periaatteessa sauman saa tiiviimmäksi robotin avulla. -Tähän saattaa olla syynä se, että leikkauskokemusta ei kaikilla kirurgeilla ollut vielä kertynyt riittävästi. Tulokset todennäköisesti parantuvat
ajan myötä, kun kokemus lisääntyy.
Vähemmän eturauhassyöpää Suomessa eturauhassyöpä on yleisin syöpä. Uusien tapausten määrä on ollut voimakkaassa kasvussa vuosituhannen vaihteen kummankin puolin. Viimeisimmät tiedot kuitenkin osoittavat, että määrä on kääntynyt hiljalleen laskuun käytyään jo runsaan viidentuhannen tapauksen yläpuolella. Naisten yleisin syöpä on rintasyöpä, joita vuosittain diagnosoidaan nelisentuhatta. -Radikaalipoistoleikkaus on vain yksi hoitomuoto, eikä se sovi kaikille. Sädehoidolla on myös tärkeä asema eturauhassyövän hoidossa ja siitäkin on tullut uusia ja tarkempia menetelmiä. Sitä hoidetaan myös hormoneilla sekä solunsalpaajilla ja käyttöön on tullut myös uusia solunsalpaajia.
Teksti ja kuva: Timo Moberg