Page 1

LOUNAIS–SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

SANOMAT

LOUNAIS–SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI

1/2005 N:O 1/2009 2/2004

Ylilääkäri Martti Nurmen mukaan leikkausrobotin hankkimiseksi Turkuun on tehty aloite. Hän muistuttaa, että robotti on vain kirurgin työkalu - kirurgin käden jatke.

Robotti on kirurgin käden jatke Maailmalla robottiavusteiset leikkaukset ovat suhteellisen yleisiä. Suomeen hankittiin ensimmäinen leikkausrobotti Tampereelle joulukuussa 2008 ja tämän vuoden alussa Helsinkiin. Molempia on käytetty eturauhassyöpäleikkauksessa niin sanotussa radikaalipoistoleikkauksessa. -Siihen robotti soveltuu erittäin hyvin, sanoo Turun yliopistollisen keskussairaalan kirurgian klinikalta urologian ylilääkäri Martti Nurmi. Myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille on tehty hankealoite leikkausrobotin hankkimiseksi Tyksiin. Robottiavusteista kirurgiaa voidaan eturauhasen radikaalipoistoleikkauksen lisäksi käyttää myös muihin urologisiin leikkauksiin kuten virtsarakkoja munuaissyövässä sekä virtsaputken korjausleikkauksissa. Urologian lisäksi maailmalla sitä käytetään gynekologisessa ja vatsanelinkirurgiassa sekä rintaelinkirurgiassa. Nurmi korostaa, ettei kyse ole uudesta menetelmästä, vaan leikkaukset ovat samoja, joita tehdään jo nyt. -Robotti ei leikkausta tee,

vaan se on kirurgille vain uusi työvälinen. Se on kädenjatke. Sen avulla pystytään suorittamaan monipuolisempia liikkeitä ahtaissa tiloissa. Myös käsien vapinaa voidaan vaimentaa. Robotti auttaa kirurgia suoriutumaan leikkauksesta jonkin verran nopeammin kuin avoleikkauksessa, mutta leikkaussaliaika kokonaisuudessaan ei välttämättä lyhene, koska leikkaukseen valmistautuminen vie jonkin verran enemmän aikaa. Nurmen mukaan tavoitteena ei saa olla vain leikkausajan lyhentäminen. Eturauhasen radikaalipoistoleikkaus kestää keskimäärin pari tuntia, mutta käytettävä aika riippuu paljon leikkaavasta lääkäristä ja hänen kokemuksestaan. Robotti ei myöskään vähennä leikkaussalihenkilökunnan määrää. -Leikkaussalissa pitää olla valmius siirtyä välittömästi avoleikkaukseen, jos leikkauksen yhteydessä tapahtuu jokin komplikaatio kuten voimakas verenvuoto. Sitä ei robotin avustuksella pysty hoitamaan. Osaavissa käsissä robotti on hyvä apuväline. Hyvän kirur-

gin käden jälki voi tulla entistä paremmaksi, mutta se ei tee ”huonosta” kirurgista hyvää.

Lisää hyötyä Leikkausrobotin käytöllä on useita myönteisiä puolia perinteiseen avoleikkaukseen verrattuna. Robotin avulla on parempi leikata. Se valaisee leikkausalueen hyvin ja robotti suurentaa kymmenkertaisesti leikattavan kohteen. -Tavallisesti otsalla oleva luuppi suurentaa vain neljä kertaa. Suurempaa suurennosta siihen ei voi tehdä, sen estää pään liikkeet. Toinen merkittävä hyöty on ison leikkaushaavan puuttuminen. Se nopeuttaa potilaan toipumista ja vähentää mahdollisia haavakomplikaatioita. -Robottiavusteinen leikkaus myös lyhentää vuodeosastohoitoa leikkauksen jälkeen. Kun nykyisin potilas on eturauhasen radikaalipoistoleikkauksen jälkeen sairaalassa 4-5 vuorokautta, niin tähystysleikkauksen jälkeen aika on noin 2-3 vuorokautta. Tämä säästää myös sairaanhoitokuluissa huomattavasti.

Myös eturauhasen radikaalipoistoleikkauksen yhteydessä laitettavan katetrin pitoaikaa voidaan lyhentää noin viikkoon nykyisestä 2-3 viikosta. Tilanne on paljon kiinni siitä, miten pitävä leikkaussaumasta tulee ja miten paraneminen etenee. -Robottiavusteisessa leikkauksessa pystytään tekemään tiiviimpiä saumoja, sillä sen avulla ompeleista saadaan pienempiä. Robottiavusteisen leikkauksen jälkeen myös jälkihoito lyhenee ja säästöjä terveydenhuollolle tulee myös sitä kautta lyhentyneen vuodeosastohoidon lisäksi. -Nämä vaikuttavat myönteisesti myös potilaan elämänlaatuun, koska toipumisaika on lyhyempi.

Epärealistisia toiveita Ylilääkäri Martti Nurmen mukaan robottiavusteiseen kirurgiaan siirtyminen vaatii leikkaavalta lääkäriltä ensin toisten suorittamien leikkausten seuraamista ja sen jälkeen harjoittelua simulaattorilla. -Leikkaamalla oppii ja hyvä tulos saavutetaan, kun kirurgi

leikkaa riittävän usein. Silloin taito säilyy ja kehittyy. Robottiavusteisiin leikkauksiin saattaa liittyä epärealistisia toiveita. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa on havaittu, että potilaat, joilta eturauhanen on poistettu leikkausrobottia käyttämällä, ovat tyytymättömämpiä lopputulokseen kuin avoleikkauksessa olleet. -Syytä tähän ei ole osattu kertoa. Yksi lienee se, että robottiavusteiseen leikkaukseen liittyy liian suuria ja epärealistisia toiveita. Leikkaus on kummallakin tavoin tehtynä suuri ja toipuminen kestää. Belgiassa terveydenhuollon menetelmiä tutkiva yksikkö on käynyt läpi leikkaustuloksia. Tuolloin maassa oli käytössä 20 leikkausrobottia. Yllättäen havaittiin, että virtsankarkaamista tapahtui enemmän robottiavusteisesti leikatuilla potilailla kuin avoleikkauksessa leikatuilla, vaikka periaatteessa sauman saa tiiviimmäksi robotin avulla. -Tähän saattaa olla syynä se, että leikkauskokemusta ei kaikilla kirurgeilla ollut vielä kertynyt riittävästi. Tulokset todennäköisesti parantuvat

ajan myötä, kun kokemus lisääntyy.

Vähemmän eturauhassyöpää Suomessa eturauhassyöpä on yleisin syöpä. Uusien tapausten määrä on ollut voimakkaassa kasvussa vuosituhannen vaihteen kummankin puolin. Viimeisimmät tiedot kuitenkin osoittavat, että määrä on kääntynyt hiljalleen laskuun käytyään jo runsaan viidentuhannen tapauksen yläpuolella. Naisten yleisin syöpä on rintasyöpä, joita vuosittain diagnosoidaan nelisentuhatta. -Radikaalipoistoleikkaus on vain yksi hoitomuoto, eikä se sovi kaikille. Sädehoidolla on myös tärkeä asema eturauhassyövän hoidossa ja siitäkin on tullut uusia ja tarkempia menetelmiä. Sitä hoidetaan myös hormoneilla sekä solunsalpaajilla ja käyttöön on tullut myös uusia solunsalpaajia.

Teksti ja kuva: Timo Moberg


2 - 2009 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

www.pulssi.fi Arto Arvonen Syöpäjärjestöjen järjestövaliokunnan jäsen

Mammografia mahdollistaa rintasyövän varhaisen toteamisen

Vapaaehtoistyössä on voimaa

Pulssissa vastaanottavat syöpälääkärit: Suvi Heikkilä Riikka Huovinen Minna Kankuri-Tammilehto Heikki Minn Outi Paija Seppo Pyrhönen

Me suomalaiset olemme rakentaneet viime vuosikymmeninä upean hyvinvointiyhteiskunnan. Kansantaloutemme vahva kasvu on antanut tähän hyvän mahdollisuuden. Tuudittauduimme myös siihen, että yhteiskunnan on otettava yhä suuremmassa määrin vastuuta jopa lasten kasvatuksesta. Samanaikaisesti itsekkyytemme kasvoi ja yhteisöllisyys ja yhteisvastuullisuus vähenivät. Nyt olemme tulleet eräänlaiseen tienhaaraan. Julkista sektoria ei voi enää kasvattaa. Sen osuutta BKT:sta on pakko supistaa, jotta resursseja riittäisi enemmän yksityiselle sektorille kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämiseksi. Tämä on välttämätöntä, jotta hyvinvointiyhteiskuntamme voitaisiin pitää tyydyttävällä tasolla. Yhteiskunnan työnjakoa ja vastuita on välttämätöntä jakaa uudelleen.

Kolmannella sektorilla suuri sosiaalinen tilaus Yhteiskunnan pienin organisaatioyksikkö on perhe. Perheille kuuluvia tehtäviä ja vastuita pitää ryhtyä kirkastamaan ja työn ja vastuunjakoa kehittämään. Perheet eivät pärjää ilman tukea. Yhteiskunnalla on jatkossakin päävastuu hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteiden turvaamisesta. Kolmannella sektorilla on kuitenkin tässä uudessa tilanteessa suuri sosiaalinen tilaus. Vaikeutuvina aikoina yhteisöllisyyden trendi on aina ollut nouseva ja kansalaistoiminnan tarve kasvava. Uskon näin tapahtuvan myös nyt näinä aikoina. Kolmannen sektorin kehittämiselle meillä on hyvä kulttuuri- ja kokemustausta. Maassamme toimii noin 130 000 rekisteröityä yhdistystä ja noin 2000 säätiötä. Rekisteröimättömiä yhteisöjä arvioidaan olevan 40 000 - 50 000. Näissä on jäseniä yhteensä noin 15 miljoonaa. Hallituksen jäseniä ja aktiivisia talkootyön tekijöitä yhteisöissä on lähes miljoona. Vapaaehtoistyön painopiste keskittyy urheiluun, kulttuuriin ja sosiaalisektoreille. Näin laajan kansalaistoiminnan pohjalle on helppo kasvattaa yhteisöllisyyttä ja kansalaistoimintaa.

Vapaaehtoistyöstä saa palkkioksi hyvän mielen Kolmas sektori tarvitsee myös yhteiskunnan rahaa. Jäsenmaksut ovat hyvin pieniä ja ne riittävät yleensä vain jäsentoiminnan ylläpitoon. Raha-automaattiyhdistyksen ja Veikkauksen tuet ovat mahdollistaneet joiltakin osin kolmannen sektorin palvelujen ylläpitämisen ja kehittämisen. Kunnilla on paljon sellaisia palveluja, jotka voitaisiin siirtää kolmannen sektorin vastuulle ja maksaa niistä kunnan budjetin kautta. Esimerkiksi Somerolla kulttuuri- ja liikuntatoimen palvelut on siirretty yhdistyksille. Kaupungin kustannukset asukasta kohden ovat alle keskiarvolukujen. Uskon, että valtiovalta antaa täyden tukensa kansalaistoiminnan kehittämiseen. Pääministeri Vanhasen toisen hallituksen ohjelmassa korostetaankin kansalaisjärjestötoiminnan merkitystä ja sen edellytysten helpottamista. Myös verotukselliset seikat tullaan selkeyttämään. Tavoitteena on, että talkootyö on edelleenkin verovapaata, kunhan sitä ei käytetä kilpailutaloudessa elinkeinotoimintaan. Järjestöjohtajien ja hallintoelinten puolestaan pitää luoda sellaiset edellytykset, että vapaaehtoistyö on hauskaa ja palkitsevaa. Silloin saadaan isot joukot liikkeelle. Lähtekää innolla mukaan vapaaehtoistyöhön - myös syöväntorjuntatyöhön. Se on arvokasta työtä syöpäpotilaiden, heidän omaistensa ja koko yhteiskunnan hyväksi. Palkkioksi vapaaehtoistyöstä saa hyvän mielen.

Lääkärit ja röntgen: ma-pe 8–20, la 9–17, su 12–20 Laboratorio: ma-pe 7–20, la 9–17, su 12–20 Ajanvaraus puh. 2616 300

Meillä on sinulle

ilmainen neuvo Keskitä pankkipalvelusi meille, se kannattaa. Tarjoamme nettipankkimme palvelut veloituksetta, kun säästöjesi ja luottojesi yhteismäärä on vähintään 5000 euroa. Siirrä asiointisi nettiin: • Saat internet-pankin ja nettitiliotteen maksutta • Voit maksaa laskut ja tehdä tiliesi tapahtumakyselyt veloituksetta • Saat täydet tiedot pankkipalveluistasi milloin vain Kysy lisää lähimmästä Liedon Säästöpankin konttorista!

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Seiskarinkatu 35 20900 Turku puhelin (02) 2657 666 telefax (02) 2657 668 Sähköposti: kari.ojala@lssy.fi Päätoimittaja: Kari Ojala

Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Sydvästra-Finlands Cancerförening r.f. Painos: 275.000 Painopaikka: Turun Sanomat Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa 2009

Kaarina | Lieto | Loimaa | Naantali | Oripää | Paimio | Raisio | Turku www.liedonsp.fi


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2009 - 3

Yhteistä pääomaa Meri-Karinan omaiskurssilta

Naurua, itkua ja jaettua surua Meri-Karinan luentosalissa nauretaan ääneen Ensimmäistä ja itketäänkin vähän. Nauretaan siksi, että on kertaa yksin niin vapauttavaa kuulla, kuinka yhteistä haKeravalainen myyntipääljamielisyys on sureville, ja kuinka itse kukin likkö Ossi Mykkänen, 64, on hakenut silmälasejaan ja löytänyt ne jää- menetti viime huhtikuussa jonka kanssa kaapista tai nenältään. Ja hetken kuluttua jo- Raija-vaimonsa, oli ollut yhdessä 17-vuotiaasku itkee kertoessaan, miten ystävät kammok- ta. - Neljä vuotta taisteltiin, suivat surua ja jättivät yksin. On menossa Omaisten kurssi Lounais-Suomen Syöpäyh- hän- kertoo. Olimme Meri-Karinassa distyksen toiminta- ja palvelukeskus Meri- sopeutumisvalmennuskurssilla vuosi sitten kun saimme tiedon Karinassa. Marraskuun viimeisellä viikolla järjestetty nelipäiväinen kurssi ”Yhdessä saamme voimia” on ainakin viidestoista vastaavanlainen, kertovat kurssin vetäjät Marja Kotiranta ja Elisa Lehtonen. Marja on toiminut Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kotisaattohoidon vastaavana hoitajana vuodesta 1986 ja jäänyt eläkkeelle kaksi vuotta sitten. Elisa, lähihoitaja, on tehnyt työtä saattohoitajana vuodesta 2000. Omaisten kursseja järjestetään kaksi vuodessa: varsinainen kurssi marras-joulukuussa ja palautekurssi keväällä ennen pääsiäistä. Kurssille kutsutaan kaikki ne, joiden omainen on ollut Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kotisaattohoidossa kuluneen vuoden aikana. Jos omaisen menetyksestä on kulunut vasta alle kaksi kuukautta ja suru on kovin lähellä, ei vielä ole aika osallistua kurssille; kutsu tulee vasta seuraavana vuonna, Marja ja Elisa selvittävät. Jos tilaa on ja kyselyjä tulee, kurssille pääsee myös etäämpää. Marraskuun kurssilla on 16 naista ja kuusi miestä, Kaikki ovat menettäneet puolisonsa. Usein mukana on myös lapsensa, vanhempansa tai sisaruksensa syövälle menettäneitä. Eri-ikäisiä, eri puolilta maata tulleita osallistujia yhdistää surun ohella kaksi asiaa: kokemus syövästä ja omaisen kotihoidosta. - Vertaistuki on hyvin tärkeätä. Turvallisuutta lisää myös se, että me vetäjät olemme tuttuja kotisaattohoidon ajalta, Marja ja Elisa sanovat.

Rankat, ainutlaatuiset tarinat Ensimmäisen kurssipäivän ohjelmakohta ”Miksi olemme tällä lomalla” on niin osallistujille kuin vetäjille tavallista

paljon kovempi juttu. - On rankkaa kertoa tarinansa tuntemattomille, mutta suurin osa tekee sen silti, Marja Kotiranta kertoo. - Jokaisen tarina on erilainen. On tärkeää, että uskaltaa kertoa ja jakaa kokemuksensa, vaikka on vielä ihan vereslihalla, Elisa Lehtonen jatkaa. Tilanne on rankka myös vetäjille, jotka ovat eläneet menetyksen hetket omaisten kanssa ja kuulevat nyt uudelleen kertomukset kuolemasta. Alkutilanteessa kurssilaiset kirjoittavat odotuksiaan paperille nimettöminä. Tässä niistä muutama: ”Odotan kuuntelevia ihmisiä, jotka tietävät mistä puhun, eivät ahdistu itkusta ja osaavat myös nauraa.” ”Uskallusta puhua vaikeasta asiasta.” ”Saada itsesyytökset pois.” ”Oppia hyväksymään menetys.” - Ihmiset eivät aina uskalla kuunnella omaa intuitiotaan. Me rohkaisemme siihen, Elisa sanoo. - Kun meiltä kysytään ”Voinko tehdä näin?” vastaamme ”Jos sinusta siltä tuntuu”. Suru on yksilöllistä. Ei ole olemassa yhtä ja oikeaa tapaa surra, onkin kurssin keskeinen sanoma. Toisena kurssipäivänä kouluttaja Pirkko Siili puhui surun askeleista; surun etenemisestä ja sen vaiheiden tunnistamisesta. Kolmannen päivän ohjelmassa oli sisätautilääkäri Christel Pakarisen luento surun vaivoista, sen jälkeen taideterapiaa ja edellisten päivien tapaan rentoutusta. - Taideterapia on oman luovuuden käyttöönottoa. Siinä tehdään näkyväksi asioita, jotka eivät näy, ohjasi taideterapeutti Kaisa Haltia kurssilaisia pensselien ja maalien pariin. Neljäntenä eli lähtöpäivänä Henje Hyppänen-Joutsa kertoi, miten hän on selvinnyt surustaan ja muutaman vuoden aikana päässyt eteenpäin.

siitä, että syöpä oli lähtenyt leviämään. Alkoi viimeinen taistelu tautia vastaan. Kun Helsingin Naistenklinikalta ei suostuttu antamaan uusinta lääkitystä, Mykkäset hankkivat sitä yksityisesti. Mikään ei auttanut. Hoito Keravan terveyskeskuksen vuodeosastolla muuttui saattohoidoksi. Ossi on nyt ensimmäistä kertaa aikuisena yksin. Valmennuskurssilaisena hän sai kutsun osallistua myös omaisten kurssille. - Odotin, että saisin muiden kautta ymmärrystä omaan menetyksen ikävääni, hän kertoo ja juuri tätä hän tuntee myös saaneensa. - Vetäjät ottivat heti sen asenteen, että olemme samassa veneessä ja kokoamme yhteistä pääomaa. Luennot ja yhteinen tausta syöpäsairaan omaisena pohjustivat keskusteluja myös Ossin ja huonekaverin kesken. Avoimessa ja hauskassa ilmapiirissä on voinut nauraakin. - Täällä saa vahvistusta sille, että on ihan normaali, tunteitaan ja hajamielisyyttään oudoksunut mies hymähtää. Puoli vuotta vaimon kuolemasta on hänelle hyvä aika tavata muita: kovin kipu on jo vähän ylitetty, mutta polun pää vielä hämärässä. Ossi Mykkäsen mielestä pääkaupunkiseudulle pitäisi ehdottomasti saada vastaava palvelupiste tai sitten keskittää koko maan tarpeisiin vastaaminen Turun Meri-Karinaan. - Täällä on hommat hoidossa. Täältä voisivat muut ottaa mallia, hän kiittää.

”Toteutin Jarnon toiveen” Marja Alin, 23-vuotias turkulainen suomen kielen opiskelija, menetti viime kesäkuussa poikaystävänsä Jarnon,

Marja Kotiranta (vas.) ja Elisa Lehtonen (toinen oik.) ovat tottuneita vetäjiä MeriKarinan omaisten kurssilla, jolle Marja Alin ja Ossi Mykkänen osallistuivat. jonka kanssa oli kihloissa. Huhtikuussa 2006, vähän ennen 22-vuotispäiväänsä Jarno sai tiedon syövästä, jonka ennuste oli huono. Viime huhtikuussa syöpä levisi niin, että Jarno menetti liikuntakykynsä ja joutui vuodepotilaaksi. Marja hoiti häntä kotona Jarnon äidin ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kotisaattohoidon tukemana loppuun asti. - Jarnon toive oli kuolla kotona. Sen voimalla jaksoin. Marja ihmettelee nyt, miten voimat riittivät ympärivuorokautiseen hoitoon kahden kuukauden ajan. - Elisa Lehtonen oli äärettömän hyvä tuki henkisesti, hän kiittää. Kotisaattohoidolta tuli kutsu omaisten kurssille. Marja on kurssin nuorin leski. Mukana on toinen lähes yhtä nuori, mutta muut ovat vanhempia. Kun joku ikäihmisistä kertoi toivoneensa, että olisi saanut vielä edes kymmenen yhteistä vuotta Marja ajatteli: Meille se olisi ollut valtava aika! Me saimme olla yhdessä vain kolme ja puoli vuotta. - Kun katselen täällä ihmisiä ja omaa suruprosessiani tuntuu, että olen tehnyt asiat oikein. En ole välttänyt aihetta, vaikka se oli aluksi vaikeaa. Puhuessa pahin tunnepiikki

lähtee pois. On hyvä antaa tunteiden tulla eikä piilottaa niitä. Ymmärrän nyt, että toisesta on päästettävä irti. Ymmärrän myös, että oman elämän on jatkuttava, sillä elämättä jättäminen ei tuo toista takaisin. Marjalle omaisten kurssin tärkein anti on se, että huomaa ihmisten ajattelevan samoja asioita ja tietää, että kokemukset ovat yhteisiä.

Surun vaivoista yhteistä pääomaa Surun vaivat -luento on päättymässä. On jaettu kokemukset itkusta, joka pyrskähtää esiin kassajonossa ja liikenne-

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus Seiskarinkatu 35, 20900 Turku puh. 265 7606

Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 Turku

puh. 265 7944 - avattu uusi toimipiste Karinankulmassa!

Kakskerta, Keikkulantie 33, 20960 Turku puh. 0400 510 315 -

lymfaterapia veteraanikuntoutus Kelan vaikeavammaisten kuntoutus Kaupungin ja TYKS:n ostopalveluosoitukset Syöpäyhdistyksen jäsenet -15% lähetehoidoista

Esko Hirvinen fysioterapeutti

0400 510 314 Juha Karppanen fysioterapeutti

050 550 9369 Pasi Vesa kuntohoitaja

0400 510 315

Teksti ja kuva: Kyllikki Krapinoja

Miten pääsen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kotisaattohoidon potilaaksi • Kotisaattohoitoon pääsee saattohoito- tai oireenmukaisen hoidon vaiheessa oleva syöpäpotilas • Kotisaattohoito on maksutonta. Toimintaa rahoittavat Raha-automaattiyhdistys, Turun kaupunki, Eschner-säätiö ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. • Ammattihenkilöstön lisäksi kotisaattohoidon potilaiden ja omaisten tukena toimivat kurssitetut vapaaehtoiset. Lisätietoja kotisaattohoitotoiminnasta saa 050 591 4963/Elisa Lehtonen.

TÄLLÄ ILMOITUSKUPONGILLA MAALIS-HUHTIKUUN TARJOUS ILMAINEN HOITOKERTA 10-KERRAN HOITOSARJAN ALOITTANEILLE.

valoissa. On haettu keinoja univaikeuksiin ja väsymykseen, ruokahaluttomuuteen ja liialliseen syömiseen, kiukkuun ja hajamielisyyteen ja kohdattu lapsen suru. Ja lopuksi on taas naurettu yhdessä Christel Pakarisen vastausta kurssilaisen kysymykseen. - Miksei Helsingissä järjestetä tällaisia kursseja, kun ollaan sentään pääkaupunkiseudulla? - Siksi, että se on nuorempi pääkaupunki. Marja Alin lähtee taideterapiaan, Ossi Mykkänen rentoutukseen. Kumpikin hymyilee.

Taina Niemelä Oy kirjanpitotoimisto

Purokatu 25, 20810 Turku puh. (02) 511 3000 faksi (02) 511 3030 taina.niemela@tnoy.fi


4 - 2009 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Syöväntorjuntatyön tekijöitä ja tukijoita

Loruillen syöpää sairastavien lasten asialla Orion Oyj:n Kemiallisen laadunvalvonnan askartelijat viihtyvät työpaikallaan työajan ulkopuolellakin. Viime vuonna ryhmän kättentöiden myynnistä kertyi 700 euroa lapsisyöpäpotilaiden auttamiseen. Tuotteiden hyvä menekki kertoo kannatuksesta mutta myös luottamuksesta siihen, että varat käytetään sairaiden lasten hyväksi. Viime joulun hitti perinteisen ruusupallon ohella oli suloinen lorupussi, jota ehdittiin tehdä juuri ja juuri riittävä määrä auttamishaluisten tuttavien ja työtoverien tarpeisiin. Äiti Pirre Piparin / leipoi siirapista / silmät, nenän, pikku suun / napit, nauhat, kaiken muun / teki sokerista. - Lorupussia voi käyttää esimerkiksi vaihtoehtona iltasatukirjalle. Lapsi pistää pienen kätösensä pussiin ja innolla vetää sieltä yhden kortin, jonka kuvaa sitten katsotaan ja

luetaan kortissa oleva loru. Tätä voidaan jatkaa niin monella kortilla kuin kulloinkin on sovittu luettavaksi tai niin kauan, että uni yllättää, laborantti Seija Ratia kertoo. Orion Oyj:n Kemiallisen laadunvalvonnan laboratoriossa toimii noin 60 henkilöä, ja taukotilaan kertyy ymmärrettä-

västi aina runsain määrin erilaisia lehtiä, jotka ovat kuvia pullollaan. Idea lorupussiin syntyi, kun porukassa alettiin miettiä, miten niitä voitaisiin hyödyntää. Loruissa on sekä vanhoja tuttuja että uusia netistä löydettyjä, tarpeen vaatiessa pulppuaa myös itse kunkin runosuoni. Hiirulaisen hieno maja / oli vanha kenkäraja. / Siellä hiirulainen eli / pienoisiaan paimenteli / pesi niitä, neuvoi noita / pienoisia palleroita / antoi maitoa ja pullaa / lauloi illoin tuutilullaa. - Hyvä henki osastolla on mahdollistanut askartelun hyvän asian puolesta jo kahdeksan vuoden ajan. Työnantaja on tukenut ja kannustanut harrastustamme kaiken aikaa, ja suureksi avuksi meille on ollut mahdollisuus käyttää osaston toimistotarvikkeita, kiittelee Ratia.

Näppäristä käsistä ei ole pulaa, kun Orion Oyj:n Kemiallisen laadunvalvonnan taukohuoneessa tehdään lorupusseja. Askartelijat pöydän ympärillä vastapäivään vasemmalta ovat Merja Manner, Terhi Saarni, Hanna-Liisa Hahko, Mari Bratsu, JuhaMatti Liesegang, Pirkko Aava, Antti Ollinen, Seija Tuominen, Päivi Setälä ja Seija Ratia. Ryhmässä ovat aktiivisesti mukana myös jo eläkkeelle jääneet Irmeli Laine ja Heidi Nurmi. Pikkunäpertelystä orionilaisten toiminnassa ei ole kyse, vaan Turun Laboranttiyhdistyksen aloittama ja laadunvalvonnan askartelijoiden jatkama askarteluprojekti on tuottanut vuosien varrella huimat 14 903 euroa syöpälasten hyväksi.

Asessori haastaa auttamaan Asessori Pentti Turjas liseen toimintaan ja toinen puo- simään aikaa tärkeän asian hypaikallisen syöpätyö- väksi jatkossakin. on osallistunut vuosi- lihönsaatiin Lounais-Suomessa. Kerä- Se on vanhanajan reilu kymmeniä kestäneen ystuottojen käytöstä päättämään periaate, että porukalla autetaan Lions-toimintansa ai- perustettiin Punaisen Sulan ra- hädässä olevaa. Voi myös ajatelhoitokunta, ja sen pu- la, että silloin tulee itsekin autekana useisiin syövän- haston heenjohtajaksi valittiin Turjas. tuksi, jos omalle kohdalle sattuu torjuntatempauksiin, Vielä tänä päivänäkin rahasto jotakin, hän huomauttaa. mutta parhaiten on tarjoaa taloudellista tukea hyjäänyt mieleen Suo- ville syöväntorjuntahankkeille. Kovat kohtalot men Lions-liiton Ongelmat muuttavat herättivät Yhteiskunnallisen aktiivisuuvuonna 1972 toimeen- muotoaan palopäällikön virasta panema ensimmäinen Vaikka syövän ennuste on mer- tensa eläkkeelle jäänyt ja monessa P u n a i n e n S u l k a kittävästi parantunut suurkerä- luottamustehtävässä toiminut -suurkeräys, jonka yksen toteuttamisen ajoista, Turjas arvelee johtuvan sairauteen liittyvät ongel- 42-vuotisen virkauran varrella lääninkeräyspäällik- eivät mat ole poistuneet, vaan aino- vastaan tulleista, hyvin pysäytkönä Turjas toimi. astaan muuttaneet muotoaan tävistäkin ihmiskohtaloista. - Työ on ollut sen luonteisKampanja oli menes- syöpäpotilaiden eliniän pidetessä. Asessori muistuttaa, ettei ta, että siinä näki ihmisten hätyksekäs. tarve vapaaehtoiselle tukityöl- dän monta kertaa. Siitä seuraa, - Keräykseen osallistui ihmisiä sekä oikealta että vasemmalta. Se kertoo jotakin siitä, ettei kyseessä ollut yhden puolueen tai näkemyksen vaan koko kansan kampanja, Turjas muistelee. Keräyksen tuotto pelkästään Turun ja Porin läänissä oli runsaat 800 000 markkaa. Siitä puolet lahjoitettiin Suomen Syöpäyhdistyksen valtakunnal-

le, jota Lions-järjestökin harjoittaa, ole siksi vähentynyt. Turjas pitää harmillisena sitä, että ihmisten auttamisaktiivisuus on osoittanut hiipumisen merkkejä. Ilmiön hän kertoo näkyvän myös Lions-toiminnassa. Ymmärtämystä nykyajan työelämän kiireisyyden vaivaamille perheille asessorilta kyllä löytyy, mutta silti hän haastaa ihmisiä ja yrityksiä et-

että työpäivän jälkeenkin tulee tarve olla avuksi, jos mahdollista, hän pohtii. Pentti Turjas on ollut mukana myös perustamassa Toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinaa ja osallistui vuonna 1988 rakennuksen peruskiven muuraamiseen. Hän on vielä tänä päivänäkin ylpeä siitä, että näin merkittävä hanke on saatu toteutettua pääosin vapaaehtoisin voimin.

Pentti ja Helena Turjas juhlivat kultahääpäiväänsä Meri-Karinassa maaliskuun lopulla. Helena Turjas on osallistunut Lions Club Turku Cityn hyväntekeväisyystyöhön miehensä rinnalla ja tämän tukena.

Ihminen on laumaeläin Miksi niin monella on nykyään paha olla? Sirkka Rantanen on tullut siihen tulokseen, että pahoinvointia selittää ainakin ihmisten yksinäisyys. Se, että kukin on sulkeutunut omiin pieniin piireihinsä, ja ne, joilla ei ole läheisiä, jäävät herkästi kokonaan ulkopuolelle. Yhteisöllisyys kiehtoo Rantasta, joka toi palan kylähistorianäyttelyään ilahduttamaan Toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinan vieraita viime syksynä. Rantanen, joka on hiljattain tehnyt myös histori-

allista Raunistulaa muistelevan Rakas Raunistulani -kirjan yhdessä Pauli A. Välimäen kanssa, näkee entisaikojen yhteisöllisyyden voimavarana, josta voitaisiin ottaa oppia tänä päivänä. Ympäristön tuki ja huomio ovat meille edelleen tarpeellisia, ja nyt niistä on suorastaan pulaa. - Yhteisöllisyyden myötä tulee tunne kuulumisesta johonkin, kiteyttää Rantanen, joka on viides kuudesta sisaruksesta. Hän toimii itse hyvin konkreettisesti yhteisöllisyyden puolesta omassa taloyhtiössään, jossa hän järjestää esimerkiksi kaikille avoimia hyvän mielen kaffepaussikokoontumisia sekä joogaa. Meri-Karina on Rantaselle tuttu paikka, sillä hän on itse selättänyt rintasyövän. Säästävä leikkaus oli rintasyöpähoitojen uusinta uutta, kun lääkäri kaksi vuosikymmentä sitten

kertoi, että kyhmy hänen rinnassaan oli pahalaatuinen. Leikkauksen lisäksi tarvittiin 32 sädehoitokertaa ennen kuin syöpä saatiin kokonaan pois, mutta nyt Rantanen on elämäntarmoa säteilevä 73-vuotias. - En edes ajattele asiaa enää. Se on ollutta ja mennyttä, Rantanen toteaa syövästä, mutta kertoo, että kokemuksia on jaettu vuosien varrella monen naisen kesken. Kohtalotovereita tuli vastaan jopa Rantasen pitkään pyörittämässä vaateputiikissa. Naisten sovittaessa vaatteita rintakehän ”tatuoinnit” kertoivat, kuka oli käynyt läpi saman sairauden. - Olen niin kiitollinen, että yritän jakaa toisille sitä, mitä olen itse saanut. Sen takia kohdalleni osuukin paljon ihmisiä, jotka haluavat puhua. Ihminen on laumaeläin, joka haluaa kulkea samanlaista kokeneiden rinnalla, Rantanen sanoo.

Sirkka Rantanen haluaa tuottaa ihmisille iloa Raunistulan ja Kärsämäen menneisyyttä kuvaavilla näyttelyillään. - Tämä on elämää. Yhdelle sattuu yhtä ja toiselle toista. Pitäisi katsoa ja summata saamisiaan, eikä aina kurkotella eteenpäin. Ihania muistoja kannattaa vaalia, hän hymyilee.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2009 - 5

Suojaa elimistöäsi sisältäpäin. Marli Vital Protect.

Käsistään taitavat miehet viihtyvät askareissaan, joita on monenlaisia. Yhteistyössä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen henkilökunnan kanssa he huolehtivat lepikonraivauksen ohella esimerkiksi pihakalusteiden kunnossapidosta ja osallistuvat juhlakoristeluihin sekä liikenteenohjaukseen. Tuolien kimpussa vasemmalta lukien Kaarlo Lassila, Pekka Aarnio, Sulo Parkkonen ja Martti Hakanen. Kuvasta puuttuvat ryhmän aktiivit Jussi Moisio ja Lauri Ketonen.

Tervetuloa vapaaehtoiseksi

Jos vain harjanvarresta osaat pitää kiinni Rempalleen joutuisi työ oli heidän mukaansa luon- avoin myös uusille tulijoille. Toiminta- ja palvelu- tevaa jatkoa eturauhassyöpäpo- Lounais-Suomen Syöpäyhdisja heidän läheistensä tyksessä toimii kymmenittäin keskus Meri-Karina, tilaiden Etuset-ryhmän toiminnalle. erilaisia vapaaehtoisia ja tehtäjos Lounais-Suomen Hakanen puolestaan kaipasi viä riittää niin moneen lähtöön, Syöpäyhdistyksen lu- mielekästä tekemistä vaimonsa että jokaiselle löytyy varmasti syöpään. sopivaa askaretta. kuisat vapaaehtoiset menehdyttyä - Siitä saa virikkeitä, tai mi- Ammattia ei kysellä kun eivät lahjoittaisi ai- ten sen sanoisi. Se on jossain tulet tänne. Jos vain osaat kaansa kun jokin mielessä terapiaakin, peruste- harjasta pitää kiinni, niin siitä Hakanen, jolle talkoopäiviä se lähtee, Hakanen luonnehpaikka rehottaa tai lee kertyi kuluneena vuonna mel- tii. repsottaa. Vanhat kein kolmekymmentä. Lassilan perheessä syöpää Työkalut mukaan herrat Martti Hakaole ollut, vaan hän lähti alnen, Kaarlo Lassila, ei kujaan yhdistykselle nikka- Hyvä keino aloittaa vapaaehPekka Aarnio ja Sulo rointiavuksi huomattuaan kau- toisura on miesten mielestä Parkkonen ovat piak- punkilehti Turkulaisessa olleen osallistua vaikka kevättalkoiOsallistujajou- siin 4.-5. toukokuuta tai syyskoin taas lähdössä ri- talkookutsun. kosta löytyivät tutut kasvot ja talkoisiin lokakuussa. Silloin susavottaan Pitkäsal- sen jälkeen mukaan oli helppo yhdistyksen mailla saattaa häämen rantaan, jotta hakeutua myöhemminkin. - Se riä yhtä aikaa yli puolensataa sellaista mukavaa vaihtelua, auttajaa. Karinakodin saatto- on hän määrittelee. - Omat työkalut kannattaa hoitopotilaat saisivat ottaa mukaan, Parkkonen neuvoo tulijoita. Hän on panjatkossakin ihailla Ei pelkkää työtä tyytyväisenä merkille, meren kauneutta. Kaikki miehet ovat yhtä mieltä nut että talkoohenki on elpymään Miehet ovat olleet siitä, että seura yhdistyksen päin ja arvelee sen johtuvan Lounais-Suomen Syö- hommissa on mukavaa ja sa- siitä, että iäkkäät ihmiset, joiEikä vapaaehtoi- ta vapaaehtoiset yleensä ovat, päyhdistyksen vapaa- manhenkistä. suus merkitsekään tälle seuru- ovat hyväkuntoisempia kuin ehtoistoiminnassa eelle pelkkää työtä, vaan myös ennen. - Eläkeläisillä on aikaa. Ja mukana useamman keskustelua ja muuta yhdessäsen mukaisesti, ketkä kul- mikäli yhtä ei saa kiinni, niin vuoden. Mikä heitä oloa loinkin sattuvat ehtimään mu- toiselle taas sopii. Tästä on tulsiinä oikein kiehtoo? kaan. Samassa aktiivisessa seni- lut semmoista henkilökuntaa Seitsemänkymppiset kaverukset kertovat ryhtyneensä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen vapaaehtoisiksi erilaisista lähtökohdista. Parkkonen ja Aarnio ovat sairastaneet eturauhassyövän, ja vapaaehtois-

orisakissa viihdytään myös esimerkiksi yhdistyksen luennoilla ja retkillä sekä harrastetaan porukalla liikuntaa. Eikä ihme, sillä tunnelma miesten kesken on lupsakka ja hyväntuulinen. Miehet vakuuttavat yhteen ääneen, että joukko on aina

Marli on valinnut tähän tuotteeseen luonnostaan korkean antioksidanttipitoisuuden omaavia marjoja kuten puolukka, aronia, boysenmarja, acerolakirsikka ja mustikka.

tänne, naureskelee Aarnio. - Mutta ei kaikille aina sovi eikä tarvitsekaan sopia. Tämä on täysin vapaaehtoista, Hakanen muistuttaa. Teksti: Jarna Lindroos Kuva: Minna Vaininen

LUOTETTAVAA ISÄNNÖINTIÄ KIINTEISTÖPISTE VUORI OY Rauhankatu 7, 20100 TURKU Puh. (02) 277 2600, Faksi (02) 277 2620 Aukioloajat arkisin klo 8.00–16.00

www.kiinteistopistevuori.com

ISA

Marli Vital Protect marjashot sisältää runsaasti luonnon omia antioksidantteja, jotka auttavat suojaamaan solujasi taistelussa vuosien vaikutusta vastaan. Marli Vital Protect on 100 % aitoa marjaa ja hedelmää - ilman lisäaineita ja keinotekoista makeutta. Tuotteen löydät kaupan kylmähyllystä. www.marli.fi


6 - 2009 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Näinä aikoina on järkevää olla asiakkaana pankissa, jonka asioista päätetään lähellä.

Osuuspankin asiakkaana olet tehnyt järkevän pankkivalinnan. Olemme suomalaisen, valtakunnallisesti vahvan OP-Pohjola-ryhmän jäsen. Toimimme tällä alueella tämän seudun, sen ihmisten ja yritysten hyväksi. Paikallisuuden etuna tunnemme asiakkaamme ja heidän tarpeensa. Päätökset tehdään täällä – lähellä asiakasta. Hyvin hoidetun talouden ansiosta kuulumme Suomen vakavaraisimpiin pankkeihin. Tällaisina aikoina se antaa myös asiakkaillemme tukevan selkänojan. Tuttuun, turvalliseen ja vakavaraiseen voi aina luottaa.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2009 - 7

KIINAN KULTTUURIAARTEET JA JANGTSE -JOEN MYSTISET MAISEMAT 30.9. - 15.10.2009 Lähde mukaan ikimuistettavalle matkalle mahtavalle Jangtse -joelle, joka työntyy 200 kilometrin matkan Qutanin, Wuxian ja Xilingin rotkojen läpi. Maisemat jopa kilometrin korkuisten vuorten reunustamissa solissa ovat vertaansa vailla. 600 km pitkä risteilyreitti kulkee myös uuden tekojärven kautta, joka syntyi, kun pian valmistuvaa maailman suurinta vesivoimalaa varten rakennettu pato otettiin käyttöön. Matkan aikana tutustutaan myös Pekingin nähtävyyksiin ja Xi’anin terrakotta-armeijaan sekä Kiinan eksoottisimpiin provinsseihin kuuluvaan Yunnaniin, jossa vietetään neljä päivää. Tukikohta Yunnanissa on Lijiang, vanha matriarkaalisen Naxi -vähemmistökansan kaupunki Dragon Snow -vuoren ja Tiibetin ylängön kupeessa.

Matkaohjelma: Keskiviikko 30.9.2009 Lähtö klo 16.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinki-Vantaan lentoasemalle, josta Finnairin lento AY 051 lähtee klo 20.10 Pekingiin (Beijing). Lento kestää 7 tuntia ja 45 minuuttia. Torstai 1.10.2009 Lento saapuu Pekingiin klo 8.55. Passi- ja tullimuodollisuuksien jälkeen kuljetus Gloria Plaza -hotelliin, jonne majoitutaan vuorokaudeksi. Iltapäivällä aloitetaan tutustuminen tähän hämmästyttävään paikkaan, joka on ollut Kiinan pääkaupunki jo yli 700 vuoden ajan. Valtavasta asukasmäärästä huolimatta, noin 14 miljoonaa, Pekingin keskeisissä osissa vallitsee edelleen eräänlainen kylätunnelma. Klassinen Peking mataline taloineen ja sisäpihoineen sekä uudempi kaupunkikuva moderneine pilvenpiirtäjineen vuorottelevat ja muodostavat yhdessä neliön muotoisen kaupungin, jonka pääsuonena sykkii Pitkän rauhan katu. Käydään loisteliaassa Kesäpalatsissa Pekingin luoteisosassa. Palatsia on tuhottu ja rakennettu uudelleen eri aikakausina ja tällä hetkellä se muistuttaa eniten keisarikunnan viimeisistä ajoista 1900-luvun alussa. Päivän aikana lounas ja päivällinen.

Perjantai 2.10.2009 Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen lento Pekingistä etelään Kiinan entiseen pääkaupunkiin Xi’aniin, jossa majoitutaan Aurum International -hotelliin kahdeksi vuorokaudeksi. Kaupunkia ympäröivät laaksot ovat Kiinan vanhimpia asutusalueita, joilta on löytynyt jäänteitä aina neoliittiseltä kaudelta asti. Mahtavan Tang -dynastian aikana Xi’anista rakennettiin ruutukaavaan suunniteltu miljoonakaupunki, jota ympäröivät paksut muurit. Ilta-

päivä vietetään kävelemällä kaupunginmuurilla, jolla on pituutta 12 km ja leveyttä kaksikaistaisen autotien verran. Muurilta näkyy 600-luvulla rakennetun Da Yan Tan eli Suuren pagodin silhuetti. Päivän aikana lounas ja päivällinen. Lauantai 3.10.2009 Aamiainen hotellissa. Päivän aikana tutustutaan terrakottaarmeijaan. Keisari Qin Shi Huangdin hautapaikkaa vartioiva terrakotta-armeija kuuluu maailman merkillisimpiin ja merkittävimpiin arkeologisiin löytöihin. Noin 30 kilometrin päässä Xi’anista sijaitseva hautapaikka löytyi sattumalta vuonna 1974. Haudan rakennustyöt aloitettiin oletettavasti keisarin hallintokauden alussa ja urakkaan osallistui satoja tuhansia työläisiä ja taiteilijoita, jotka muotoilivat lähes 6000 miehen vahvuisen, luonnollisen kokoisen armeijan. Jotkin kenraaleista ovat pituudeltaan 195 cm! Illalla on luvassa unohtumaton tang -tanssiesitys. Päivän aikana lounas ja päivällinen. Sunnuntai 4.10.2009 Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen lento etelään Kunmingin kautta eksoottisen Yunnanin provinssin sydämeen Lijiangiin. Alueella elää useita Kiinan vähemmistökansoja, joille poliittisten rajojen merkitys on vähäinen. Monet heistä elävät yhä samaan tapaan kuin ennen vanhaan, jolloin keisaridynastioilla oli tapana karkottaa niskoittelevia byrokraatteja ja intellektuelleja Yunnaniin unohtumaan. Lijiangissa majoitutaan neljäksi vuorokaudeksi Grand Lijiang -hotelliin. Majoittumisen jälkeen lähdetään tutkimaan Lijiangin värien ja tuoksujen täyttämää vanhaa kaupunkia. Päivän aikana lounas ja päivällinen. Maanantai 5.10.2009 Aamiainen hotellissa. Päivän aikana noustaan köysiradalla Yak Engenin näköalapaikalle 3600 metrin korkeuteen, jossa ihaillaan Dragon Snow -vuoren 5596 metriin kohoavaa huippua. Vuoren rinteillä laiduntaa hevosia, vuohia ja jakkeja. Ylhäällä Yak Engenissä on kahvila ja matkamuistomyymälä. Myöhemmin vieraillaan Baishan Naxi -kylässä ihailemassa kauniita pieniä

temppeleitä ja tutustumassa kylän arkeen. Päivän aikana lounas ja päivällinen. Tiistai 6.10.2009 Aamiainen hotellissa. Päivän aikana tehdään retki Tiikerinloikan rotkolle. Maailman suurimpiin kuuluva rotko on 16 kilometriä pitkä, 2500 metriä syvä ja kapeimmassa kohdassaan vain 30 metriä leveä. Halukkaat voivat laskeutua portaita pitkin rotkoon lähelle sen pohjalla virtaavaa jokea ja kokea luonnon voiman. Iltapäi-

vällä vieraillaan toisessa perinteisessä Naxi -kylässä. Naxi -kansan alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa ja heidän hieroglyfikirjoituksensa ja matriarkaalinen yhteiskuntarakenteensa kiinnostavat etnologeja suuresti. Naxi -yhteiskunnassa nainen on ”mies talossa”, minkä symbolina kylän naiset kantavat kotitalonsa avainta näkyvästi tyypillisen miehisen vaatepartensa vyöllä. Päivän aikana lounas ja päivällinen.

Keskiviikko 7.10.2009 Aamiainen hotellissa. Tämän päivän voi viettää kaupunkiin tutustumiseen omien mieltymysten mukaan. Kaupungin perinteiset puurakennukset kuuluvat koko Kiinan vanhimpiin ja parhaiten säilyneisiin. Labyrinttimaisilla kaduilla ja kujilla on mukulakivetys ja vesi solisee tasaisena virtana kaupungin kanaaleissa. Kujilla kohtaa Lijiangin arkielämän: täällä pestään pyykkiä, juodaan teetä ja kaupataan kupari- ja messinkiesineitä toreilla. Iltaisin vanhat Naxi -naiset kokoontuvat polttamaan piippua ja keskustelemaan päivän tapahtumista. Kaupunkiin on viime vuosina ilmestynyt useita kahviloita, baareja, ravintoloita ja etnistä taidetta myyviä gallerioita, jotka lisäävät paikan ainutlaatuista tunnelmaa. Päivän aikana lounas ja päivällinen. Torstai 8.10.2009 Aamiainen hotellissa. Lento Jangtse -joen varrelle Chongqingin kaupunkiin, josta useimmat risteilyt alkavat. Chonqingia on kutsuttu maailman suurimmaksi kaupungiksi, jossa on noin 30 miljoonaa asukasta. Luku kattaa kuitenkin myös Chongqingin ympäristön ja itse kaupungissa asukkaita on vain 6 miljoonaa. Jangtsen jokiuoman ja vuorijonon välissä sijaitsevan Chongqingin kadut ovat hyvin jyrkkiä, minkä vuoksi polkupyöriä ei katukuvassa näy. Kaupungissa tehdään lyhyehkö kierros ja käydään Chongqingin kongressitalon edustalla. Chongqingissä siirrytään laivaan kolmen vuorokauden risteilylle. Risteilyn ensimmäinen yö vietetään Chongqingin laiturissa. Päivän aikana lounas ja päivällinen. Perjantai 9.10.2009 Aamiainen laivalla. Risteily vie Jangtse -jokea pitkin Kolmen rotkon lävitse ja risteilyn aluksi nähdään joenvarren suuria kyliä ja kaupunkeja. Risteilyn ohjelmaan sisältyy päivittäinen retki kohteissa. Tämän päivän retkikohteena on joko Fengdun kummitustemppeli tai Shibaozhain vanha pagodi. Päivän aikana lounas ja päivällinen. Lauantai 10.10.2009 Aamiainen laivalla. Risteily jatkuu itään ensimmäisen ja kapeimman rotkon läpi. Kahdeksan kilometriä pitkä Qutangin rotko oli ennen vanhaan erittäin vaikea purjehdittava. Sitä reunustaa kummallakin puolella pystysuora kalliosei-

nämä. Seuraavaksi saavutaan kolmesta rotkosta kauneimpaan, 45 kilometriä pitkään Wuxiaan. Siellä nähdään Jangtsen jumalattaret - kaksitoista komeaa 900-metristä vuorta, joiden sanotaan pitävän joen virtaukset ja tulvat kurissa. Rotkon loppupäässä tehdään retki pienemmällä aluksella eräälle Jangtsen sivujoelle, jossa veden väri vaihtuu ja kasvillisuus tihenee. Alue on tujia -vähemmistökansan kotiseu-

tua. Monet tujia -kansan kylistä ja pientiloista ovat jo jääneet uuden Jangtsen alle ja viimeistenkin aika päättyy viimeistään vuonna 2009, jolloin niistä on pakko muuttaa pois. Viimeinen rotko, Xiling, on kolmesta rotkosta pisin, 76 kilometriä ja vähiten dramaattinen, ja Kiinan valtio piti sitä parhaana paikkana maailman suurimmalle patohankkeelle. Saavutaan 185 metriä korkealle padolle illansuussa ja läpäistään sen sulut kolmessa tunnissa. Päivän aikana lounas ja päivällinen. Sunnuntai 11.10.2009 Aamiainen laivalla. Käydään tutustumassa mahtavaan patoon, jonka rakennustyöt ovat edenneet kolmanteen ja viimeiseen vaiheeseen. Pato auttaa tulevaisuudessa Jangtsen jumalattaria estämään tulvia ja se tuottaa jo nyt sähköä. Sulkujärjestelmän ansiosta kaikki joella liikennöivät alukset pääsevät sen ohi. Iltapäivällä laiva läpäisee yhden Gezhoun padon kolmesta sulusta ja laskeutuu näin 20 metriä alemmas Jangtsen alajuoksulle. Gezhoun sulut muodostavat nykyään eräänlaisen pullonkaulan joella. Padon läpäistyä jatketaan Yichangiin, josta lennetään iltapäivällä Pekingiin ja majoitutaan jo tuttuun Gloria Plaza -hotelliin neljäksi vuorokaudeksi. Päivän aikana lounas ja päivällinen. Maanantai 12.10.2009 Aamiainen hotellissa. Tutustutaan Pekingin kiistatta suurimpaan nähtävyyteen eli Kiellettyyn kaupunkiin. Käynti kaupungin 72 hehtaarin kokoisella suorakulmaisella alueella palatseineen, paviljonkeineen ja puutarhoineen on vaikuttava kokemus. Tietty surumielisyys saattaa kuitenkin vallata palatsin sisällä. Se oli keisarin yksityisaluetta, jossa hän eli elinkautisvankina lukuisien jalkavaimojen, prinssien, eunukkien, pappien ja ministereiden ympäröimänä. Käydään kävelyllä maailman suurimmalla torilla eli Taivaallisen rauhan aukiolla. Aukion laidoilla kohoaa maan hallintorakennuksia, Suuri kansanpalatsi sekä Mao Zedongin mausoleumi. Päivän päätteeksi vieraillaan Taivaan temppeli Tian Tanissa, joka on Kiinan arvostetuin uskonnollinen rakennus- ja arkkitehtuurinen mestariteos. Temppeli sijaitsee yhdessä Pekingin suurimmista puistoista. Illalla on vielä luvassa värikäs kiinalainen oopperanäytös. Päivän aikana lounas ja päiväl-

linen. Tiistai 13.10.2009 Aamiainen hotellissa. Päivän retkikohde on Kiinan muuri. Harva kokemus vetää vertoja Kiinan kävelylle muurilla. Perimätiedon mukaan yli 300 000 orjaa rakensi muuria 10 vuoden ajan. Nykyisellään muurin pituus on yli 6000 km, mikä tekee siitä yhden maailman kiistattomista ihmeistä. Paluumatkalla Pekingiin käydään kiinnostavassa Shi San Lingissä, jonne on haudattu kolmetoista Ming -dynastian kuudestatoista keisarista. Päivän aikana lounas ja päivällinen. Keskiviikko 14.10.2009 Aamiainen hotellissa. Koko päivä aikaa Pekingin tutkimiseen omien mieltymysten mukaan. Suosittuja käyntikohteita ovat esimerkiksi Silkkimarkkinat ja Mao Zedongin mausoleumi. Ostoksia voi tehdä jossakin kaupungin useista suurista tavarataloista tai ns. Friendship Store -liikkeessä, josta löytyy laaja valikoima matkamuistoja, silkkikankaita ja posliinia. Yhteisellä jäähyväisillallisella nautitaan tietysti Pekingin ankkaa.

Torstai 15.10.2009 Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen kuljetus Pekingin lentoasemalle. Finnairin lento AY 052 lähtee Helsinkiin klo 10.55. Lentoaika on 8 tuntia 30 minuuttia. Helsinkiin saavutaan klo 14.25. Kuljetus Turkuun, jonne saavutaan noin klo 18.00. Matkalle mukaan tarvitaan ehjä ulkomaanpassi, jonka tulee olla voimassa vielä kuusi (6) kuukautta matkan jälkeen. Passin henkilötietosivun kopio on hyvä olla mukana matkalla. Kiinaan vaaditaan viisumi, minkä vuoksi passissa tulee olla tyhjä sivu viisumin kiinnittämistä varten. Viisumianomuskaavake tulee palauttaa täytettynä Matkariin kuusi (6) viikkoa ennen matkaa yhdessä passin ja yhden alle vuoden vanhan passikuvan kanssa. Passin saa takaisin vasta matkan lähtöhetkellä, joka on huomioitava, jos tällä välin tarvitsee passia. Matkavakuutus peruutusturvalla on syytä tehdä heti matkavarauksen tekemisen jälkeen. Perusrokotukset (jäykkäkouristus-, polio- ja kurkkumätärokotus) sekä A-hepatiittirokotus tulee olla voimassa Kiinaan suuntautuvilla matkoilla. Hotellit: Gloria Plaza Hotel**** 2 Jianguomennan Avenue 100022 Beijing puh. +86-10 651 58855 www.gloriahotels.com/ gloria_en/plaza/beijing.asp Aurum International Hotel**** 30 Nanxin Street Xian puh. +86-29 876 728 88 www.auruminthotel.com

Grand Lijiang Hotel***+ Xinyi Street, Dayan Town Lijiang puh. +86-888 512 8888 www.sinohotel.com/ english/hotelinfo/grand_ lijiang_hotel.html Risteilyalus: M/S Yangze Princess www.chinaodysseytours.com/ yangtzecruise/princess Rakennettu vuonna 1993, modernisoitu 2005. Aluksen pituus 87 metriä, leveys 16 metriä. Viisi kantta, ei hissiä. Ruokasali, baari/salonki, vastaanotto, rahanvaihto, maksuttomat tallelokerot, matkamuistomyymälä, kampaamo, hierontasalonki, lääkäri, huonepalvelu, pesulapalvelut ja aurinkokansi. Viihdeohjelmaa joka ilta. Ikkunalliset savuttomat hytit, kaikissa hyteissä oma suihku, WC sekä ilmastointi. Matkan hinta: jäsenet 3885 euroa ei-jäsenet 3907 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta/hytistä 530 euroa. Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset Turku-Helsinki-Vantaa- Turku

* lentomatkat Finnairin reittilennoilla Helsinki-Peking-Helsinki * lentomatkat Kiinassa paikallisilla lentoyhtiöillä * linja-autokuljetukset Kiinassa ohjelman mukaan * 11 vuorokauden majoitus ohjelmassa mainituissa hotelleissa 2 hengen huoneessa * 3 vuorokauden majoitus risteilyllä M/S Yangze Princess -laivalla tai vastaavalla 2 hengen hytissä * ohjelmassa mainitut aamiaiset, lounaat ja päivälliset * kantajamaksut ja palvelupalkkiot Kiinassa * sisäänpääsymaksut ja opastukset ohjelman mukaan * viisumi * Finnmatkojen/Temamatkojen oppaan palvelut * Matkarin matkanjohtajan palvelut Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari Oy Itäinen Pitkäkatu 30, Turku puh. (02) 2657 913 Ilmoittautuessa tulee kertoa passin numero ja voimassaoloaika sekä syntymäaika Kiinassa tehtäviä lentomatkoja varten. Matkanjohtaja: Pirkko Hallanoro Vastuullinen matkanjärjestäjä: Finnmatkat/Temamatkat

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen matkatoimisto Matkari Oy:n matkaesite on ilmestynyt. Saatavana Matkari Oy:n toimistosta, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku. Puhelin (02) 2657 913


8 - 2009 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Mies joka luopui kiireestä Lokakuussa Riki Sorsa esiintyi täydelle salille Turun Hirvensalossa. Ammattilainen otti yleisönsä kepeän tottuneesti, vaikkei kyseessä ollutkaan laulukeikka. Artisti oli saapunut Toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinaan Syöpäsäätiön edustajana kertomaan kuulijoilleen, minkälaista on toipua vakavasta sairaudesta, joka mullistaa koko elämän. Oli kevät 2006, kun koko elämänsä musiikille omistaneelta mieheltä todettiin kurkkusyöpä. Lääkäri totesi Riki Sorsalle suoraan, että tämän laulut oli laulettu. Nyt jyrkän tuomion saanut muusikko demonstroi tyynesti yleisölleen, miten kaikkien tuntema Muuttohaukka ei enää suju niin kuin ennen. Lauluääni on periaatteessa ennallaan, mutta jotta äänihuulet eivät kuivuisi, on vettä juotava paljon ja usein. Sylkirauhaset tuhoutuivat sädehoidoissa eivätkä enää toimita tehtäväänsä. Kokeneen esiintyjän olemus ei kieli, että takana on rankkoja hoitojaksoja. Sorsa joutui kuitenkin sädehoitoon 36 kertaa, jonka jälkeen olivat vuorossa solusalpaajat, seitsemän kertaa kolmen viikon jaksoissa. Suu ja kurkku olivat

ajoittain niin huonossa kunnossa, ettei syöminen ollut mahdollista ja ravinto oli nautittava liuoksena letkun kautta. Silti mies kertoo, että hoidoissa raskainta oli niiden aiheuttama henkinen kuormitus. - Oli järkyttävä shokki, että menetin hampaani. Minä, joka tykkään näkkileivästä, Sorsa päivittelee. Syöpälähettilään kuulijoiden joukossa on suuri joukko sairauden vastikään kokeneita, joilla on tuoreessa muistissa se, kuinka taudin puserruksessa syntyy herkästi huoli mitä epäolennaisimmista yksityiskohdista. Niiden takana painavat kuitenkin usein paljon suuremmat asiat, kuten Sorsalla se, että hän joutui valmistautumaan syöpähoitoihinsa samalla sairaalan osastolla, jolla hänen läheisensä oli menehtynyt imusolmukesyöpään. Sorsa kiittelee, että hoitaja oli lähellä ja läsnä, kun miehen piti saada purkaa pahaa oloaan. Silloin sairaudessa tapahtui käännekohta - Olin pitkään miettinyt, mistä huono omatunto oli peräisin ja olenko riittävä itselleni. Nyt tajusin, että saan sairastua. Mulla ei ole hätää, koska nyt mua hoidetaan.

Uudelleensyntymä oli järisyttävä kokemus Paraneminen oli Riki Sorsan elämässä uusi alku. Syövän eli ”ison flunssan” myötä perhe ja ystävät tulivat toisella tavalla tärkeiksi. - Viimeiset kolmekymmentä vuotta mulla oli ollut kiire urani kanssa, hirveä kiire olla Riki Sorsa. En ollut edes huo-

mannut kaikkia pieniä hienoja asioita lähelläni. Kun mun kiire loppui, tapahtui järisyttävä uudelleensyntymä, muusikko sanoo katsoessaan taaksepäin. Sorsalla ei ole kuitenkaan tarvetta haikailla menneeseen, vaan hän on siirtynyt aivan uusille urille. Syyksi Sorsa epäilee pohjoiskarjalaisia sukujuuriaan, joissa positiivisuus on miehen mielestä suorastaan perinnöllinen sairaus. Taiteilijaeläkkeellä oleva artisti on ryhtynyt ravintoloitsijaksi ja panostaa nyt yrityksensä musiikkitarjontaan. Musiikinkuuntelusta on tullut Sorsalle uudestaan tärkeää, ensi kertaa sitten nuoruuden. Jo potilasaikana hän löysi jälleen monet vanhat rakkaat bändit, sellaiset kuin The Beatles ja The Rolling Stones. Huoli ja stressi pikkuasioista on miehen mukaan karsiutunut matkan varrella - arjen askareet voi yhtä hyvin hoitaa huomennakin. Nykyhetkessä eläminen tuntuu nyt paljon helpommalta. Eikä sekään huoleta, jos syöpä sattuisi jonakin päivänä vielä uusiutumaan, sillä hän tietää jo mitä on edessä. Ja tietää varsinkin siitä jo kerran selvinneensä. Mutta yllättäen myös kuolemanpelko katosi sairauden aikana. - Uskon, että meillä on pakko olla jotakin muutakin kuin tämä tässä. En tiedä, onko se sielun siirtymistä. Ehkä musta tulee se muuttohaukka ensi kerralla, muusikko pohtii. Riki Sorsan sairausajan blogi löytyy osoitteesta http:// www.rikisorsa.com/blogi.html

Riki Sorsa myöntää kaipaavansa edelleen yhtä asiaa entisestä elämästään. Nimittäin sitä tiettyä tunnetta, joka syntyy esiintymislavalla. Se on tunne, joka on koettava, koska sitä ei pysty sanoin kuvailemaan.

Pankkikorillinen etuja osuuskaupan asiakasomistajille Maksuton käyttötili Maksuton verkkopankki

www.s-pankki.fi

Vuosimaksuton S-Etukortti Visa Nyt voit käyttää S-Etukortti Visaa tavallisen pankki- ja luottokortin tavoin.

Maksuton käyttötili Saat tilillesi tavallista parempaa korkoa

Maksaessasi S-Pankin kortilla S-ryhmän toimipaikoissa, saat maksutapaedun piiriin kuuluvista ostoista maksutapaetua 0,5%. Lisäksi Bonus jopa 5%.

K O T O N A J A K A U PA S S A


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2009 - 9

Saattohoitajan herkkyys ja vahvuus Saattohoitaja tekee työtään potilaittensa ja jaksavat. On tärkeää, ettei kel- Tiivis työyhteisö jää pahaa oloa näistä heidän omaistensa elämän haavoittuvimmis- lekään tilanteista. Karinakodin työyhteisö on pysysa tilanteissa, suorassa yhteydessä heidän nyt miltei samana sitten saattokodin perustamisen 15 vuotta sitten. tunteisiinsa. Siksi hän tarvitsee erityistä Mielikuvia Se on Kirsin mukaan iso etu: vanherkkyyttä ja taitoa kuunnella sitäkin, mitä kuolemasta hemmilta riittää kokemuksen tuei sanota. Karinakodissa käy kaksi ker- kea nuoremmille, eivätkä potilaat Silti hänen pitää olla sen verran kovapintai- taa kuukaudessa työnohjaaja, joudu kokemaan hoitajiensa yhkanssa käydään läpi tämittaista vaihtumista, niin kuin nen, etteivät työpaikalla koetut murheet pää- jonka omaa vointia ja työn vaikeuk- monessa yleissairaalassa. Se tese nakertamaan hänen voimiaan ja iloaan sia. Koulutuksessa ja työryh- kee ilmapiiristä turvallisen. missä on tehty myös mielikuKirsi jää pohtimaan, onko tehdä työtä. Karinakodin sairaanhoitaja Kirsi Koski myöntää ristiriidan vaikeudet. Hän tuli Karinakotiin kaksi vuotta sitten työskenneltyään sairaanhoitajana muun muassa Tyks:in sisätautien teho-osastolla ja lastenklinikalla. - Minua oli pitkään kiinnostanut saattohoidon kokonaisvaltaisuus, mahdollisuus paneutua ihmisiin ja hoitaa heidän elämänkaarensa loppuun niin hyvin kuin mahdollista. Tämä työ antaa paljon, mutta vaativaa ja raskastakin se on. Isoimpia eroja Kirsin entiseen työhön oli suhtautuminen kuolemaan. - Teho-osastolla taistellaan kaikin voimin kuolemaa vas-

taan. Täällä siihen sopeudutaan, opitaan luovuttamaan. Täällä oppii sinuiksi kuoleman kanssa. Oppii ponnistelemaan vain sen eteen, että kuolevalla olisi hyvä olla, ja että omaiset kokisivat lähdön rauhallisena ja kauniina. Sopeutuminenkaan ei silti aina auta välttämään raskaita tunteita. Kirsi pitää kokeneen ja myötäelävän työyhteisön tukea välttämättömänä.Ilman sitä saattohoitotyötä olisi vaikea jaksaa tehdä. - Meillä on tapana, että jokainen kuolemantapaus käydään yhdessä läpi. Tämä on oman työmme kehittämistä. Samalla käydään läpi omaisten tilanne ja mietitään, miten he

vaharjoitteita. - Saimme miettiä, miltä oma kuolema tuntuisi. Mitä siinä pelkäämme. Itselleni pahimmalta tuntui ajatus omista lapsista, luopuminen heistä ja ajatus siitä, miten he selviävät. Mielikuva auttaa myötäelämään potilaitten tunteita ja ymmärtämään heitä paremmin. Kuoleman läheisyydessä on myös hyvältä tuntuva puolensa. Se opettaa arvostamaan elämää ja sen pieniäkin asioita. - Ja potilailta saa niin paljon, Kirsi lisää. - Olen monesti yllättynyt, miten usein he jaksavat kiittää ja osoittaa tyytyväisyyttään kipujensakin keskellä. Tuntuu hienolta, kun pystyy helpottamaan heidän oloaan.

Karinakodissa hoidetaan myös palliatiivisen hoidon tarpeessa lähellä saattohoitoa olevia potilaita Karinakodissa on hoidettu saattohoitovaiheen potilaita 15 vuoden ajan. Turun kaupungin kanssa 1.1.2009 alkaen solmitun uuden sopimuksen mukaan Karinakodissa saattohoitovaiheen potilaiden ohella voidaan hoitaa turkulaisia palliatiivisen hoidon tarpeessa lähellä saattohoitoa olevia potilaita. Entisen käytännön mukaista saattohoitopäätöstä ei enää tarvita. Riittää että Karinakotiin lähetettävä potilas täyttää yllä olevan kriteerin. Syövän ohella voidaan ottaa hoidettavaksi myös muita sairauksia sairastavia potilaita, jotka hyötyvät oireenmukaisesta hoidosta. Karinakodissa hoitopäivän päätavoite on palliatiivisessa vaiheessa olevan, tai kuolevan ihmisen fyysisten, psyykkisten, sosiaalisten ja hengellisten tarpeiden tyydyttäminen. Yksilöllinen perushoito on lähtökohtana. Toiminnan perustana on joustava, potilaslähtöinen hoitotyö, jonka päätavoitteena ovat turvallisuuden tunteen luominen ja itsenäisyyden säilyttämisen tukeminen. Potilaalle tarjotaan mahdollisuus antautua toisten varaan ja autettavaksi. Hoitohenkilöstön tehtäviin kuuluvat potilaan tuntojen hienovarainen havainnoninti sekä kuolemaan liittyvien uskonnollisten, kulttuuristen ja perheessä olevien perinnäistapojen huomioiminen. Karinakotiin voi tulla potilaaksi kunnan maksusitoumuksella tai itsemaksavana koko Suomen alueelta.

saattokodin hoitajilla jotakin yhteistä nimittäjää, joka muualla työskenteleviltä ehkä puuttuu. - Tänne hakeutuvat ovat varmaan luonteeltaan voimakkaita, kiinnostuneita syventymään, hyviä kuuntelijoita ja kommunikoijia. He osaavat luoda tunnelmaa ja luoda turvallisuutta vaikeisiin hetkiin. Muuten Karinakodin henkilöstössä on kaikenlaisia persoonia. On sinkkuja ja pienten lasten äitejä sekä yksi mieshoitaja. Lisää miehiä toivotaan, sanoo Kirsi.

Karinakodin enkelit Dina Maimon-Tuomikoski puhuu liikutettuna Karinakodin enkeleistä, kun hän muistelee syöpäsairaan äitinsä kanssa vietettyjä kolmea kuukautta saattohoidossa. -He ovat lämpöisiä, osaavia ja omistautuvia ihmisiä, jotka ymmärtävät puolesta sanasta sen mitä potilas ja omaiset kaipaavat. Eikä heidän työnsä totta vie ole helppoa! Yhtään resursseja ei siitä työstä saa viedä, Dina sanoo haastavasti. - Jo se, että samat ihmiset pysyvät ja keskittyvät omiin potilaisiinsa, tuo valtavan turvan. Ei tarvitse joka kerta esittäytyä: potilas sen ja sen tytär huoneesta numero xx. He tietävät asiat puolesta sanasta ja suhtautuvat potilaisiin ihmisarvoisesti, vähättelemättä ja loputtoman kärsivällisesti. Dina Maimon-Tuomikoski pitää äärimmäisen tärkeänä sitä, että henkilökunnan koulutus on ajan tasalla ja heihin voi luottaa kaikissa käänteissä. -He tietävät kaiken kivusta. Vaikka itsekin olen terveysalan ammattilainen, en tiennyt että kosketusherkkyys muuttuu loppuvaiheessa kivuksi. Meidän perheessämme on aina totuttu halaamaan ja suukottelemaan, ja olisimme varmaan siskoni kanssa rutistaneet äitiä tauotta viimeiseen asti. Sitten kerran hoitaja sanoi varovasti, että nyt voisi olla oikea hetki hellittää: kun kosketatte, laittakaa vaikka käsi äidin käden alle, ettei paine luo kipua.

Dinan äidillä oli Karinakodissa kaksi erityisen läheistä hoitajaa: toinen iloinen ja reipas päivien piristäjä, toinen äidillisen lämmin sylin tarjoaja. Hoitajien läsnäolo on Dinan mukaan elintärkeä asia sekä potilaalle että omaisille. - Väkeä ei saisi vähentää. Yölläkin tarvitaan läsnäoloa; kaikki eivät nuku öisin eivätkä aina jaksa painaa nappia, kun tulee hätä, hän muistuttaa. Kuoleman hetkellä ja sen jälkeen läsnäolo koetaan vielä tärkeämmäksi. -En ollut paikalla, kun äiti kuoli. Tiedän että hän halusi niin, vaikka olisin itse halunnut

olla siellä. Meille oli suuri merkitys sillä, että hoitaja tuli kertomaan meille, että hän nukkui rauhallisesti pois. Tuntui hyvältä, ettei hoitajalla ollut kiirettä mihinkään; hän oli siinä vain meitä varten. Dina toivottaa Karinakodin hoitajille sydämestään voimia, jaksamista, tukea, resursseja kaikkea sitä, jolla he jaksaisivat jatkaa ainutlaatuista työtään. -Siinä työssä tarvitaan suurta sydäntä. Kunhan työ vain ei pääse repimään sitä heidän rinnastaan, Dina sanoo. Teksti ja kuva: Eva Latvakangas

TAKSIPALVELUA - Sairasmatkat laskutamme suoraan Kelaan - Avustamme sairaalakäynneissä - Valitse vapaasti joko nainen- tai mieskuljettaja

MARIANNA MIKKO 044 7240 240 0400 212 200 www.salotravels.fi

Proteesiuimapuvut ja -liivit

HAUTAUSJÄRJESTELY -VIHKO noudettavissa liikkeestämme veloituksetta. Avustamme myös vihkon täyttämisessä. HAUTAUSTOIMISTO

Annikki Perttala-Koskinen Oy Alkuperäinen, v. 1932 perustettu perheyritys

Uimapuvut aikuiselle naiselle!

Linnankatu 3 Puh. 231 4074 N O V A

Nettikauppa! www. amoena.fi

Kirsi Koski pitää Karinakodin tiiviin työyhteisön tukea elintärkeänä jaksamisen takeena.

Bulevardi 30, 00120 Helsinki Avoinna arkisin klo 10 – 17 Puh: 09-649 839

(Brahenkadun kulma) Hämeenkatu 1 Myös liikeajan jälkeen Puh. 231 4557

APTEEKKI

CM Kupittaa, avoinna ark. 9–20, la 9–18 (su 12–18 CM Kupittaan ollessa auki), puhelin (02) 417 1700, faksi (02) 251 7870

Koivulan sivuapteekki, avoinna ma-pe 9.30–17, puhelin (02) 242 5711, faksi (02) 242 5718


10 - 2009 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Tervetuloa sopeutumisvalmennuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen Syöpäjärjestöt toteuttavat syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen suunnattua sopeutumisvalmennuskurssitoimintaa. Tavoitteena on, että jokainen syöpää sairastava ihminen saisi omaan elämäntilanteeseensa ja tarpeeseensa sopivaa kuntoutusta sekä helpotusta sairauden aiheuttamaan muutostilanteeseen. Tämä nopeuttaa paluuta terveen rooliin ja olosuhteisiin nähden parhaaseen mahdolliseen elämisen tasoon. Kurssit ovat osanottajille maksuttomia. Hakuaika kursseille päättyy 3 kuukautta ennen kurssia, mutta mahdollisia peruutuspaikkoja voi kysyä tämänkin jälkeen. Seuraavat kurssit järjestetään Meri-Karinassa vuonna 2009. AIKUISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN PERHEKURSSIT: Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2010 (KELA) Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2010 (KELA) AIVO- JA SELKÄYDINKASVAINPOTILAAT: Aivo- ja selkäydinkasvainpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2010 (KELA) ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT: Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (LSSY, TYKS) Avokurssi: Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisenä (KELA) 8 käyntikertaa GYNEKOLOGISET POTILAAT: Gynekologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä jatkokurssi (KELA) HEMATOLOGISET POTILAAT: Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Kantasolusiirtopotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Kantasolusiirtopotilaat ja heidän läheisensä (KELA) IHOSYÖPÄPOTILAAT: Ihosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä jatkokurssi (KELA) KAIKKI SYÖPÄPOTILAAT Parikurssi kaikille syöpäpotilaille (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2010 (KELA) Parikurssi iäkkäille syöpäpotilaille (RAY) Pitkään syöpää sairastaneet ja heidän läheisensä (RAY) Parikurssi kaikille syöpäpotilaille (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2010 (KELA) KEUHKOSYÖPÄPOTILAAT: Keuhkosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä jatkokurssi (KELA) KILPIRAUHASSYÖPÄPOTILAAT: Kilpirauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2010 (KELA) LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEET: Hoitojen päätyttyä –perhekurssi / SYLVA (KELA) Lapsisyöpäpotilasperheiden sopeutumisvalmennuskurssi (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2010 (KELA) Lapsisyöpäpotilasperheiden palautekurssi vuonna 2008 Sopeutumisvalmennuskurssilla olleille perheille (KELA) Lapsisyöpäpotilasperheet ja isovanhemmat (RAY, LSSY, TYKS)

01.06. –05.06.2009 20.07. – 24.07.2009

24.08. – 28.08.2009

27.07. – 31.07.2009 07.12. – 12.12.2009 syksyllä 2009

14.04. – 18.04.2009 12.10. – 13.10.2009

20.04. – 24.04.2009 06.07. – 10.07.2009 20.04. – 24.04.2009 06.07. – 10.07.2009

30.03. – 03.04.2009 04.11. – 05.11.2009

17.08. – 21.08.2009 21.09. – 25.09.2009 19.10. – 23.10.2009 26.10. – 30.10.2009

25.05. – 29.05.2009 09.11. – 10.11.2009

10.08. – 14.08.2009

NUORET SYÖPÄPOTILAAT: Pärjää ilman vanhempia –kurssi 14 – 17-vuotiaille (KELA) Nuoret 18 – 25-vuotiaat syöpäpotilaat (KELA) PÄÄN JA KAULAN ALUEEN SYÖPÄPOTILAAT: Pään ja kaulan alueen syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2010 (KELA) RINTASYÖPÄPOTILAAT: Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) Työikäiset rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Työikäiset rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä jatkokurssi (KELA) Työikäiset rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Työikäiset rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Rintasyöpäpotilaat (LSSY, TYKS) Työelämästä poissaolevat Avokurssi: Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 8 käyntikertaa RUUANSULATUSKANAVAN SYÖPÄPOTILAAT: Ruuansulatuskanavan syöpäpotilaat ja läheiset (KELA) SILMÄSYÖPÄPOTILAAT: Silmäsyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2010 (KELA)

22.06. – 26.06.2009 13.07. – 17.07.2009

SUOLISTOSYÖPÄPOTILAAT: Avanneleikatut ja heidän läheisensä (LSSY, TYKS) Suolistosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY)

05.08. – 07.08.2009 28.12. – 30.12.2009

SUUNALUEEN SYÖPÄPOTILAAT: Suunalueen syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2010 (KELA)

MITEN PÄÄSET SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILLE MERI-KARINAAN? 1. Olet sairastunut syöpään ja sairastumisestasi on kulunut aikaa noin puolesta vuodesta viiteen vuoteen. Voit hakeutua Kansaneläkelaitoksen rahoittamalle sopeutumisvalmennuskurssille MeriKarinan toiminta- ja palvelukeskukseen, mikäli et ole aiemmin osallistunut vastaavalle kurssille. Myös syövän uusiutuessa tai sairastuessasi uuteen syöpään sinulla on mahdollisuus osallistua Kelan rahoittamalle kurssille. 2. Ota yhteyttä joko henkilökohtaisesti, puhelimitse tai sähköisesti oman paikkakunnan Kelan paikallistoimistoon tai Meri-Karinaan, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku, puhelin 02-2657 610 (kurssitoimisto) tai 02-2657 666 (keskus), kurssi@lssy.fi, www.lssy.fi 3. Tutustu kurssitarjontaan ja valitse itsellesi sopivin kurssiajankohta. Meri-Karinan kurssitoimisto palvelee tarvittaessa antaen lisätietoja kursseista, hakukriteereistä sekä kuntoutuksen tavoitteista. 4. Täytä Kelan hakemuslomake KU102. Hakemuslomakkeita on saatavana Kelan paikallistoimistoissa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimipisteissä sekä Kelan internet-sivuilta (www. kela.fi). Tarvittaessa Meri-Karinan kurssitoimiston henkilökunta auttaa hakemuslomakkeiden täyttämisessä. 5. Palauta hakemuslomakkeet liitteineen Meri-Karinan kurssitoimistoon kolme kuukautta ennen kurssin alkamisajankohtaa. Liitä hakemukseen epikriisi eli sairauskertomus tai lääkärin B-lausunto. Edellä mainituista asiakirjoista on käytävä ilmi diagnoosi (sairaus) sekä tämänhetkinen tilanne, joten epikriisi tai lääkärin lausunto tulisi olla kirjoitettu hakemusta edeltäneen vuoden aikana. 6. Noin kuukautta ennen kurssin alkua saat postitse päätöksen Kelalta. Jos olet tullut hyväksytyksi kurssille, saat postitse Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä kutsukirjeen, jossa on selvitetty mm. kuntoutuksen sisältö ja yleiset tavoitteet, tiedot vakuutusturvasta, ohjeet mukaan otettavista henkilökohtaisista varusteista, osallistumisvarmistuslomake sekä ennakkotietokysely. 7. Palauta osallistumisvarmistuksesi ja ennakkotietokysely Meri-Karinan kurssitoimistoon. Ennakkotietokyselyllä pyritään kartoittamaan osanottajien yksilölliset tarpeet ja tavoitteet, jotta kurssiohjelma voitaisiin mahdollisimman pitkälle suunnitella näitä tarpeita ja tavoitteita vastaavaksi.

08.06. – 12.06.2009 08.06. – 12.06.2009

07.09. – 11.09.2009

27.04. – 01.05.2009 04.05. – 08.05.2009 16.03. – 20.03.2009 11.05. – 15.05.2009 02.11. – 03.11.2009 28.09. – 02.10.2009 23.11. – 27.11.2009 16.11. – 20.11.2009 30.11.– 4.12.2009 03.03. – 26.03.2009

14.09. – 18.09.2009

31.08. – 04.09.2009

11.11. – 13.11.2009 14.09. – 18.09.2009

07.09. – 11.09.2009

UROLOGISET SYÖPÄPOTILAAT: Urologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä jatkokurssi (KELA)

29.06. – 03.07.2009 11.11. – 12.11.2009

MUUT KURSSIT: Liikuntaan aktivoiva kurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (RAY) Motivointikurssi syöpää sairastaville sinkkumiehille (RAY)

23.03. – 27.03.2009 21.12. – 23.12.2009

Yllämainittujen kurssien osalta työikäisille kurssilaisille maksetaan kurssin ajalta toimeentuloturvana kuntoutusrahaa. Kuntoutusraha on yleensä sairauspäivärahan suuruinen ja se on ensisijainen sairauspäivärahaan, erityisrahaan ja työttömyyspäivärahaan nähden. Kurssiin osallistuville omaisille voidaan maksaa kuntoutusrahaa, jos omainen on estynyt tekemästä työtä. Omavastuuosuuden ylittävät matkakulut korvataan.

HAKEMUSLOMAKKEITA SEKÄ LISÄTIETOJA: Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, 20900 TURKU Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. toimisto, Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 TURKU Puhelin (02) 2657 610 tai 2657 666, telefax (02) 2657 618 ja e-mail kurssi@lssy.fi


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2009 - 11

Miksi jäädä yksin kiikkustuoliin

Sopeutumisvalmennuskurssilla huomaa elämän jatkuvan Hattulalaiset Heikki ja Eila Heikkilä ovat hymyileviä hämäläisiä, joiden olemus henkii levollisuutta. Takana on eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän puolisoidensa kurssiviikko Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa. Heikkilät ovat kurssittautuneet MeriKarinassa ennenkin, mutta pitävät kertausta tarpeellisena. - Ensimmäisellä kerralla kaikki ei mennyt perille. Nyt osaa kysyä ja on jo kotoa lähtiessä valmistautunut miettimällä, mikä painaa mieltä ja mistä haluaa tietoa, Heikki Heikkilä tuumaa. Hänen Eilavaimonsa lisää, että asiat pitää kuulla useamman kerran, ennen kuin ne painuvat mieleen. Uutta tietoakin tulee jatkuvasti. Kurssilla pariskunta on tavannut syöpähoidon ammattilaisia lääkäristä ja sairaanhoitajista terapeuttiin ja proviisoriin. He kertovat viehättyneensä siitä, ettei kukaan ole näyttänyt kiirettään, vaan kysymyksille on aina löytynyt aikaa. Kotoa lähtiessä esimerkiksi eturauhasen syövän leviämisestä kertovat PSA-arvot vielä mietityttivät Heikkilöitä, mutta kurssilla selvisi, että toisistaan poikkeavat hoitomuodot ja esimerkiksi potilaan ikä vaikuttavat pitoisuuksiin. Kaverin arvoista hieman poikkeava tulos voikin olla itsellä ihan hyvä. Pariskunta suosittelee sopeutumisvalmennuskurssille hakemista kaikille, joilla tieto tai tuki on sairauden jälkeen hakusessa. - Kurssilta saa tukea ja ajatuksen, että elämä voi jatkua, summaa Eila Heikkilä.

On helpompi elää kun juttelee Heikki Heikkilä sairastui suo-

malaismiesten yleisimpään syöpätautiin noin kolme vuotta sitten ja päätti silloin, ettei salaa sairauttaan. - Ei tämä ole piiloleikki vaan on minun kohtaloni. On helpompi elää kun juttelee jonkun kanssa, hän miettii. Heikkilät ovat tyytyväisiä siihen, että kurssilla kokemuksia hoidoista ja sairaudesta voi verrata muiden samaa kokeneiden kanssa. Heikki Heikkilä toteaa, että se tuo mustavalkoisilta tuntuviin asioihin uusia sävyjä. Tukea on löytynyt myös kotiseudulta, sillä Heikkilöillä on laaja ja vankka ystäväpiiri.

Tärkeä olla ihmisten kanssa tekemisissä - Kun tulee ensimmäinen kirje tai soitto sairaalasta, se on perinteisesti vakavampi asia, mutta tieto helpottaa. Ja kun saa vetoapua kaverilta, joka on kymmenen vuotta sitten saanut saman sairauden, tulee ajatelleeksi, ettei tämä olekaan paha tilanne. On tärkeää olla ihmisten kanssa tekemisissä, ettei jää vain kiikkustuoliin miettimään omaa ympyräänsä, Heikki Heikkilä toteaa. Kotipuolessa mies on itse jo ehtinyt toimia eturauhassyöpään sairastuneiden kavereidensa vertaistukena. Heikkilän sairaus on muilla tiedossa, ja joskus joku samaan tilanteeseen joutunut soittaa tai ottaa asian puheeksi saunaillassa. Yllättäen terveille tuttaville oma syöpä on kuitenkin toisinaan ollut paljon vaikeampi pala kuin itselle. - Voi olla, että joku ottaa kaksikin askelta taaksepäin. Ne luulevat, että nyt Hessun käy kalpaten ja ovat melkein hy-

västiä jättämässä, hän naurahtaa. - Mutta kyllä hekin ovat nyt jo huomanneet, että ei noin olekaan, Eila täydentää.

Syöpä toi elämälle laatua Heikkilät eivät todellakaan ole viettämässä suruaikaa. Eilan mukaan elämästä on tullut syövän jälkeen jopa laadukkaampaa, ja hänen miehensä vakuuttaa turhan hössötyksen jääneen vähemmälle. Rahan ja materian perässä juokseminen ei enää jaksa kiinnostaa. Molemmat katsovat löytäneensä Heikin sairauden myötä uutta sisältöä elämään. Hoitojen jälkeen Heikkilät ovat panostaneet yhdessäoloon ja luonnosta on muodostunut pariskunnan yhteinen voimanlähde. Heikkilät käyvät yhdessä peurajahdissa ja kaksi vuotta sitten Eila tutustutti miehensä kullankaivuuseen Lapissa. Harrastus on silminnähden molemmille rakas. - Se on oma valtakuntansa. Kaikki ihmiset ovat kiireettömiä ja rauhalliseen elämään sopeutuneita. Siellä on hyvä parantaa maailmaa, Heikki Heikkilä ihastelee. Eila Heikkilä muistelee koettuja touko-kesäkuun öitä pohjoisessa, kun valoisaa on kaikkina vuorokauden hetkinä ja linnut livertävät läpi yön. Luonto ei ole koskaan kovin kaukana, sillä valtauksilla Heikkilät viettävät yönsä teltassa. - Ei sairaus ole vaikuttanut niin, ettei voisi harrastaa, Eila Heikkilä huomauttaa. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

Jonottamatta paras Odottaminen turhauttaa, etenkin lääkärijonossa. If Henkilöstön Sairaanhoitovakuutus mahdollistaa nopean pääsyn laadukkaaseen hoitoon ja pienentää näin yrityksesi sairauspoissaolokuluja. Lue lisää If Henkilöstön Sairaanhoitovakuutuksesta osoitteessa if.fi tai soita 010 19 15 00.

Tiina Valtanen, riskiasiantuntija

Meri-Karinan virkistävään ilmapiiriin ihastuneet Heikki ja Eila Heikkilä kuulivat Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen sopeutumisvalmennuskursseista kyläpaikassa. Sen jälkeen ei tarvittukaan kuin tiedustelu sairaalasta, joka toimitti kurssin hakupaperit täytettyinä eteenpäin.

Ole huoletta. Me autamme.

www.if.fi Puh. 010 19 15 00


12 - 2009 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Syöpätyö tarvitsee tukea taantumassakin Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. ja Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s. jakoivat 31. kerran tunnustusta syöväntorjuntatyössä ansioituneille Lounaissuomalaisen Syöväntorjuntapäivän juhlallisuuksissa. Tarve kolmannen sektorin syöväntorjuntatyölle on edelleen suurta. Juhlatilaisuuden avannut kauppaneuvos Risto Korpela muistutti, että syöpä on Suomessakin edelleen yleinen sairaus. Uusia tapauksia maassamme todetaan vuosittain noin 26 000 ja syöpä on peruskuolemansyy lähes joka viidennessä kuolemantapauksessa. Kauppaneuvos Risto Korpela viittasi puheessaan yleiseen ja kuntien heikkenevään taloustilanteeseen sekä palveluntuotannon kiristyvään kilpailuasetelmaan, jotka näkyivät jo lokakuussa 2008 järjestöjen johdossa aiempaa kielteisempinä talousarvioina Sosiaa-

li- ja terveysturvan keskusliiton julkaiseman järjestöbarometrin mukaan. Korpela huomautti, että kiristyvä kilpailu saattaa jopa vaarantaa tiettyjen erityisryhmien palveluita. Hän peräänkuulutti järjestöjen omaa aktiivisuutta niiden aseman vahvistamisessa. - Haasteena järjestöille on profiloitua kovenevassa kilpailussa asiantuntevina ja eettisinä palveluntuottajina. Järjestöjen on itse huolehdittava siitä, että päättäjät ja kansalaiset tietävät, mikä taho ja mistä lähtökohdista palvelut tuottavat, Korpela sanoi puheensa päätteeksi.

Kiitosta rautaisille syöväntorjujille Turkulainen jalkapallo- ja jääkiekkolegenda Timo Nummelin sai juhlassa 33. Lauri Rauramo -mitalin. Jo kahden vuosikymmenen ajan hyväntekeväisyysotteluja lapsisyöpäpotilaiden tukemiseksi järjestänyt taituri kertoi pelikassinsa olevan edelleen valmiina syöpälasten asialle. Toiminnalla on paitsi kerätty huomattavasti varoja lapsisyöpäpotilastoiminnalle myös tehty hyvää

PR-työtä lapsisyöpäpotilaille. Emeritamaaherra Pirkko Työläjärvi puolestaan vastaanotti tilaisuudessa järjestyksessä seitsemännen Matti Koivurinta -mitalin. Hän on toiminut Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön korkeimpana luottamushenkilönä vuodesta 1985. Emeritamaaherra Pirkko Työläjärven osuus Meri-Karinan alueen suunnittelun, rakentamisen ja toiminnan toteutuksen osalta on ollut hyvin merkittävä. Tilaisuudessa myönnettiin yhdistyksen pöytäviiri Seija ja Pertti Ratialle kahden vuosikymmenen tuloksellisesta vapaaehtoistyöstä. Tilaisuudessa LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen ompelukerho lahjoitti yhdistykselle 3 000 euroa ja yhdistyksen Turun seudun paikallisosasto 4 000 euroa Arjen apurit -toiminnan tukemiseen. Turun seudun paikallisosasto järjesti 35-vuotisen toimintansa merkeissä hyväntekeväisyyskonsertin keväällä 2008 ja luovutti jo aikaisemmin konsertin tuoton 3 180 euroa Karinakodin potilaiden hyväksi.

Dosentti Kalle Aitasalo piti Lounaissuomalaisen Syöväntorjuntapäivän tilaisuudessa Osmo Järvi -juhlaesitelmän. Dosentti Aitasalo palkittiin ansioistaan syöpätutkijana ja -lääkärinä Osmo Järvi -mitalilla, jonka hänelle luovuttivat Moikoisten Syöväntutkimussäätiön puheenjohtaja, kauppaneuvos Matti Koivurinta (kesk.) ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen puheenjohtaja, kauppaneuvos Risto Korpela.

Lounaissuomalaiset Syöpärahastot myönsivät yhteensä 130 000 euroa syöpätutkimukseen väitöskirja-, tutkimus- ja matka-apurahoina.

Uusi 308 SW – yllättävän tilava

Uusi Peugeot 308 SW on täydellinen auto sinulle, joka arvostat tilaa, tyyliä, muunneltavuutta ja tehokasta suorituskykyä. Monipuolisten sisätilaratkaisujensa ansiosta 308 SW muuntautuu aina tarpeesi mukaan. Tilaa on jopa seitsemälle matkustajalle. Tule ja koeaja uusi 308 SW! Lämpimästi tervetuloa!

Peugeot 308 SW hinta alkaen 22.940 €, Peugeot 308 Wagon 21.440 € + toim.kulut 600 €. Yhdistetty kulutus 4,7-8,2 l/100 km, CO2-päästöt 125-194 g/km. Vapaa autoetu alk. 520 €/kk, käyttöetu alk. 355 €/kk

YLI 1000 VAIHTOAUTOA - KAIKKI MERKIT - WWW.AUTOMAA.FI Enemmän etuja ja BONUSTA jopa 5% S-Etukortilla

Automaa Raisio Peugeot Nikkarinkatu 1 puh. 010 7656 750 Automyynti 010 765 6760 Huolto/varaosat 010 765 6770

AUTOMAA PALVELEE MA-PE KLO 7-2 0 JA LA KLO 10-16.

Automaa Konala Ford Peugeot Automaa Espoo Olari Ford Peugeot Automaa Herttoniemi Ford Peugeot Automaa Vantaa Ford Peugeot Automaa Lahti Ford Peugeot Automaa Hämeenlinna Peugeot Automaa Tampere Nekala Ford Automaa Tampere Hatanpää Peugeot Automaa Turku Ford Automaa Raisio Peugeot


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2009 - 13

Lounaissuomalaiset Syöpärahastot myönsivät yhteensä 130 000 euroa tutkimusapurahoja, väitöskirja-apurahoja ja matka-apurahoja.

Lounaissuomalaisen Syöväntorjuntapäivän juhlaesitelmä:

Väitöskirja-apurahat FM Julius Anckar M.Sc. Johanna Björk

Korjausleikkaus parantaa potilaan elämänlaatua suusyövissä Dosentti Kalle Aitasa- kerralla kuudesta kahdeksaan lo palkittiin Lounais- tuntia. Dosentti Aitasalo piti Lousuomalaisen Syövän- naissuomalaisen Syöväntortorjuntapäivän juh- juntapäivän juhlaesitelmänsä lassa Osmo Järvi -mi- suusyövistä, joita ovat kieli-, sekä muut suuontelon talilla. Kansainvälisil- huulisyövät. Suomessa uusia kietä kentiltä taitonsa lisyöpätapauksia todetaan vuohakenut Aitasalo tun- sittain noin 110 ja muita suusekä huulen syöpiä netaan yli kolme vuo- ontelon saman verran. sikymmentä jatkuneesta urastaan pään Suusyöpäkirurgian ja kaulan alueen syö- tulevaisuus näyttää pien leikkaustoimin- lupaavalta nan ja sen kehittämi- Aitasalon mukaan suusyövän hoitotuloksia ja potilaiden eläsen parissa. mänlaatua on pystytty parantaAlan osaaminen oli pitkään harvojen hallussa. Kahdenkymmenen vuoden ajan Tyksissä työskentelevä Aitasalo vastasi pään ja kaulan alueen syöpäkirurgisista toimenpiteistä yksinään, mutta nykyään leikkaukset ovat poikkeuksetta vähintään pään ja kaulan alueen tuumorikirurgin, plastiikkakirurgin ja suukirurgin tiimityötä. Se onkin paikallaan, sillä Aitasalo kertoo vaativimpien pään ja kaulan alueen syöpien leikkaushoitojen kestävän

maan mikrovaskulaarisilla monikudosrekonstruktioilla, jotka ovat tehneet elintä säästävistä hoidoista ja rekonstruktioista eli korjausleikkauksista suusyövän hoitojen nykypäivää. Pään ja kaulan alueen syövät voivat pahimmillaan vaatia esimerkiksi koko alaleuan, kitalaen tai kielen uusimista, mutta esimerkiksi kyynärvarresta, pohjeluusta tai leveästä selkälihaksesta otetun siirteen myötä lopputulos saattaa olla vuoden kuluttua hämmästyttä-

3.000 ¼ Arja ja Antti Koivurinnan rahasto 3.000 ¼ Elvi ja Emil Heikkilän lahjoitusrahasto sekä Aina ja Helli Keskitalon muistorahasto 3.000 ¼ Mauno ja Gulla Korpivaaran rahasto 3.000 ¼ Aili ja Toivo Kivirinteen muistorahasto sekä Inkeri ja Signar Ruolan muistorahasto 3.000 ¼ Lempi ja Armas Koivurinnan muistorahasto 3.000 ¼ Lempi ja Armas Koivurinnan muistorahasto 3.000 ¼ Irja Ketosen muistorahasto 3.000 ¼ Irja Ketosen muistorahasto 3.000 ¼ Lauri Rauramon muistorahasto 3.000 ¼ Martti ja Mikael Ruolan rahasto 3.000 ¼ Lars-Olav Sundmanin muistorahasto 3.000 ¼ Irja Ketosen muistorahasto

FM Terhi Jokilehto FM Elina Mattila

vän aito, kuten Aitasalon tilaisuudessa näyttämät kuvat osoittivat. Suusyöpäkirurgian tulevaisuus näyttää Aitasalon mukaan lupaavalta. Kehitystä voidaan odottaa varsinkin kovakudosrakenteiden korvaamisen alueella ja biomateriaalien käytöstä kallon alueen luupuutosten korjauksessa aikaisempien kasvo- ja kalloleikkausten jälkeen. Biomateriaalit erilaisine sovellutuksineen ovat tulevaisuutta pään ja kaulanalueen korjausleikkauksissa pehmytkudoskirurgian ohella. - Kun kudosteknologia menee eteenpäin, voimme jatkossa korvata yhä isompia kovakudosrakenteita toiminnallisen lopputuloksen ollessa yhä parempi. Pehmytkudosrakenteiden rekonstruktiossa ollaankin nykyään jo aika pitkällä, hän kertoi.

FM Mirja Nurmio FM Teijo Pellinen FL Zhou Qi FM Johanna Tuomela FM Tiina Ujula EL Pirita Varpe FM Sanna Virtanen FM Karoliina Vuoriluoto

Tutkimusapurahat LT, Peter Boström

FT Elli Narvi

8.300 ¼ Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan syöpärahasto sekä Sylvi Pietilän muistorahasto 8.300 ¼ Lounais-Suomen ja Ahvenenmaan syöpärahasto 8.300 ¼ Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan syöpärahasto sekä Anneli ja Pentti Seppälän rahasto 8.300 ¼ Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto

Kolmen vuoden tutkimusapuraha LT Pia Vihinen (yhden vuoden osuus)

25.000 ¼ Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto

MD, PhD Abdelbaset Buhmeida LT, Minna Koskenvuo

Matka-apurahat FM Annika Adamsson Dosentti Pirkko Hirsimäki LT Heikki Irjala LL Gaber Komar LL Ilkka Koskivuo FL Jan Seppälä FM Mariaana Vuoriluoto Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle käytettäväksi terveydenhuollon ammattihenkilöille matka-apurahoina Kolmen vuoden määräraha Meri-Karinan alueen terveydenhuollon yksiköiden lääkärityövoiman lisäämiseen (yhden vuoden osuus) Yhteensä:

1.200 ¼ 800 ¼ 800 ¼ 800 ¼ 800 ¼ 1.200 ¼ 1.200 ¼ 4.000 ¼

Heli Ojanperän muistorahasto Heli Ojanperän muistorahasto Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan syöpärahasto Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan syöpärahasto Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan syöpärahasto Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan syöpärahasto Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan syöpärahasto Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto

25.000 ¼ Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto

130.000 ¼

Fiesta. Uusi Ford. Automaasta. VUODEN AUTO SUOMESSA 2009

”Fiesta nappasi ykköstilan selvällä erolla ennen Opelin uutta Insigniaa.” ”Täysin uuden fiestan päivitys on tehty harkiten. Vanhan mallin väljät sisätilat ja hauska ajettavuus on säilytetty, mutta kokonaisuus on puettu selvästi aiempaa makeampiin kuoriin. Kokonaisuuden kruunaa ekohengessä kevennetty kori. Pikku-Fordin karismasta kertoo jotakin se, että jokainen autolla ajanut puhkesi lenkin jälkeen vuolaaseen kommentointiin – aika hyvin edulliselta pikkuautolta!” Tuulilasi 1/2009

Ford Fiesta -malliston hinnat alkaen 13.150 € + toim.kulut 600 €. CO2-päästöt 98–154 g/km, keskikulutus bensiini: 5,4–6,5 l/100 km, diesel: 3,7–4,2 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein.

YLI 1000 VAIHTOAUTOA - KAIKKI MERKIT - WWW.AUTOMAA.FI Enemmän etuja ja BONUSTA jopa 5% S-Etukortilla

Automaa Turku Ford Satakunnantie 164 puh. 010 7656 800 Vaihtoautot 010 765 6820 Uudet autot 010 765 6810 Huollon ajanvaraus 010 765 6860

AUTOMAA PALVELEE MA-PE KLO 7-2 0 JA LA KLO 10-16.

Automaa Konala Ford Peugeot Automaa Espoo Olari Ford Peugeot Automaa Herttoniemi Ford Peugeot Automaa Vantaa Ford Peugeot Automaa Lahti Ford Peugeot Automaa Hämeenlinna Peugeot Automaa Tampere Nekala Ford Automaa Tampere Hatanpää Peugeot Automaa Turku Ford Automaa Raisio Peugeot


14 - 2009 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Alueelliset tutkimusapurahat tukevat paikallista laatututkimusta

Invasiivisen virtsarakkosyövän tutkimusryhmä piirtää riskipotilaan profiilia Suurin osa virtsarakkosyövistä on pinnallisia, limakalvoon rajoittuvia, ja niiden ennuste on hyvä. Kun kasvain on päässyt tunkeutumaan lihaskerrokseen, kuten käy 20-25 prosentissa tapauksista, ennuste kuitenkin huononee rajusti - puolet potilaista menehtyy sairauteensa viiden vuoden kuluessa diagnoosista. Taudin selättämiseen tarvitaan raskaita hoitoja, joista tärkein on radikaalikirurgia eli virtsarakon poistoleikkaukset. Lounaissuomalaisilta syöpärahastoilta yhteensä 8 300 euroa tutkimusapurahaa vas-

taanottaneen LT, urologian erikoislääkäri Peter Boströmin turkulainen tutkimusryhmä tutkii aggressiivisen virtsarakkosyövän hoidon pitkäaikaistuloksia Tyksissä. Aineisto käsittää virtsarakkosyöpätapaukset vuosilta 1986-2005. Tähän mennessä tutkijat ovat Boströmin mukaan pystyneet selvittämään tarkasti leikkauksien komplikaatiotaajuudet sekä tyypit ja löytämään vakavien komplikaatioiden riskitekijät, joita ovat esimerkiksi potilaan suuri verenhukka ja lukuisten verensiirtojen tarve,

Virtsarakkosyöpä pähkinänkuoressa Tupakointi nelinkertaistaa sairastumisriskin. Seuraavaksi tärkein altistaja ovat työperäiset karsinogeenit etenkin väri-, kumitai öljyteollisuudessa, mutta merkitys on nykypäivän turvatoimilla vähäinen. Vuosittain uusia tapauksia todetaan noin 800. Näistä miehillä 75 prosenttia. Keski-ikä sairastuneilla on noin 65 vuotta. Yleisin ensioire on kivuton verivirtsaisuus. Muita oireita ovat virtsaamiskivut, kirvely, tihentynyt virtsaamistarve ja alavatsan tai munuaisten kivut. Tauti todetaan virtsan laboratoriotutkimuksilla, ultraäänitutkimuksella ja kystoskopialla eli rakon tähystyksellä Hoito merkitsee pinnallisissa tapauksissa tavallisesti kasvaimen poistoa höyläämällä. Invasiivisissa syövissä hoitona on virtsarakon poistoleikkaus, joka sisältää usein myös eturauhasen poiston miehillä ja virtsaputken kohdunpoiston naisilla. Poistetun rakon tilalle rakennetaan yleensä ohutsuolesta uusi rakko. Jos kasvainta ei voida leikata, sitä hoidetaan sädetyksellä. Korkean uusiutumisriskin takia potilaan seurantaa jatketaan tämän loppuelämän ajan.

samaan aikaan esiintyvät muut sairaudet sekä rakon ulkopuolelle levinneet kasvaimet. Jo nämä havainnot helpottavat syöpähoitojen suunnittelua. Nyt tutkijat keskittyvät selvittämään taudin kehittymisen ennusmerkkejä solutasolla. - Pyrimme tunnistamaan potilaat, jotka tarvitsevat rakonpoistoa, potilaat, jotka selviävät ilman radikaalikirurgiaa ja ennen kaikkea potilaat, jotka tarvitsevat leikkauksen lisäksi erilaisia onkologisia hoitoja, Boström selvittää.

rakkosyöpien hoidon laadukkuuteen. - Tulokset ovat selkeästi yhtä hyviä kuin niin sanottujen huippuyksiköiden tulokset maailmalla, hän sanoo. Peter Boström pitää alueellisia apurahoja tärkeinä, sillä niiden avulla varmistetaan paikallisen tutkimustyön laadukkuus. Hän painottaa myös

kliinisen eli potilaisiin keskittyvän tutkimuksen tuen merkitystä. Kun suuria apurahoja jaetaan, kliininen tutkimus saattaa jäädä syöpäsolujen käyttäytymistä selvittävän perustutkimuksen jalkoihin. Niiden tulokset julkaistaan usein suppeamman lukijakunnan lehdissä, mikä saattaa vaikut-

Taudin kohtalokasta uusiutumista vastaan Boström kertoo, että tutkimuksen päämääränä on säästää potilasta, mutta vähentää korkean riskin virtsarakkosyövän uusiutumista. Uusiutuminen on korkean riskin tautien ongelma. Leikkauksen jälkeen uusiutuva virtsarakkosyöpä on valitettavasti hyvin harvoin enää parannettavissa. Tähtäimessä on siis kerralla välittömästi ennen tai jälkeen leikkauksen kohdentaa oikeille potilaille tarpeeksi tehokas hoito, jotta syöpä ei uusiutuisi ikinä.

Kliininen tutkimus tarvitsee tukea Viidettä vuotta jatkuva kliininen tutkimus on Boströmin mukaan vahvistanut uskoa Tyksin virtsa-

LT, urologian erikoislääkäri Peter Boström kertoo, että Tyksin biolääketieteen laboratoriossa jäljitetään virtsarakkosyövän ennustetekijöitä lähes kolmensadan potilaan kudosnäytteistä.

Novartis,

lääkealan rohkea edelläkävijä

Uusin tieto elämän puolesta – olemme johtavia syöpälääkkeiden kehittäjiä

www.novartis.fi

taa tarpeettomasti niiden arvostukseen. Boströmin ryhmässä vaikuttavat myös urologian ylilääkäri, dosentti Martti Nurmi sekä dosentti Matti Laato. Lisäksi ryhmään kuuluu väitöskirjatyöntekijöitä.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2009 - 15

NYT KAIPAAMME YSTÄVIÄ JA ARJEN APUREITA Vuosittain Suomessa sairastuu syöpään noin 27.000 ihmistä. Sairastuminen, rankat hoidot ja pitkät hoitojaksot vaikuttavat syöpäpotilaan ja hänen perheensä elämään ratkaisevasti. Ne aiheuttavat muutoksia koko perheen fyysisessä, psyykkisessä ja sosiaalisessa jaksamisessa sekä arjen käytännön sujumisessa. Yksin perheen on vaikea jaksaa ja selviytyä. Vapaaehtoistyöntekijä voi auttaa potilasta ja perhettä jaksamaan muuttuneessa arjessa. Etsimme Lounais-Suomen alueelta vapaaehtoisia ystäviksi ja arjen apureiksi auttamaan syöpäsairauden kanssa kamppailevia perheitä sairauden aikana tai silloin, kun toipuva perhe yrittää sopeutua takaisin normaalielämään. Ystävä kulkee perheen tai yksin asuvan potilaan rinnalla. Hän on perheen seurana esimerkiksi harrastuksissa, kirjastossa, kaupassa tai kävelyllä. Arjen apuria kaivataan perheissä, joissa syöpää sairastavan äidin tai isän aika kuluu hoidoissa käynteihin ja lepoon. Arjen apuri huomioi lapsen maailmaa olemalla heidän kanssaan, lukemalla ja leikkimällä sekä auttamalla muutoin perheen arjessa. Tehtävät ovat arvokasta vapaaehtoistyötä - olisitko sinä sopiva henkilö tulemaan mukaan tähän tärkeään toimintaan? Tehtäviin valituille tarjoamme tueksi kaiken osaamisemme ja järjestämme koulutuksen. Tiedustelut vapaaehtoistyön koordinaattori Minna Vaininen 18.3.2009 mennessä puhelin 02-2657 619 tai minna.vaininen@lssy.fi.

YSTÄVÄ JA ARJEN APURI- KOULUTUSPÄIVÄ 3.4.2009 MERI-KARINAN TOIMINTA- JA PALVELUKESKUKSESSA, SEISKARINKATU 35, TURKU Ohjelma: 08.00 - 09.00 09.00 - 09.30 09.30 - 10.30 10.30 - 11.00 11.00 - 12.00 12.00 - 13.15 13.15 - 14.15 14.15 - 15.15 15.15 - 16.00

Aamiainen Tervetuloa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n toimitusjohtaja Kari Ojala. Tutustutaan. Ystävä- ja Arjen Apuri-toiminnan esittelyä. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen vapaaehtoistoiminta, vapaaehtoistyön koordinaattori Minna Vaininen. Tauko Yleisimmät syöpäsairaudet, niiden vaikutus vointiin ja toimintakykyyn, LKT, erikoislääkäri Väinämö Nikkanen. Lounas Eri ikäisten lasten maailma: Arkipäivä ja leikit, lastentoiminnan ohjaaja Pipsa Laitakari MLL/Varsinais-Suomen piiri. Lapsiperheen toimintakyky vanhemman sairastuessa, psykoterapeutti, FT Florence Schmitt, TYKS. Kahvi. Keskustelua ja todistusten jako. Ilmoittautuminen vapaaehtoistoimintaan.

www.hartela.fi

Valmistunut uusi tasokas kerrostalo Aurajokirantaan Asunnoissa on tilavat, lasitetut parvekkeet ja tyylikkäät pintamateriaalit. Vetimet ja tapetit vielä valittavissa. Myytävänä myös autohallipaikkoja.

Soita ja sovi esittelyaika!

Nummenrantaan valmistui tammikuun lopussa As Oy Professorinrannan A-talo, ja B-talo valmistuu kesällä 2009. Tarjolla on viihtyisiä kerrosta-

As Oy Professorinranta HUONEISTOT

2h+kk+s 2h+k+s

Science Parkia ja Turun keskustaa.

VELATON

HINTA ALK.

HINTA ALK.

73.670

137.370

89.080

172.380

89.190

173.890

2h+k+s

60,5 m2 61,0 m2

81.690

167.090

3h+k+s

76,0 m2

98.630

205.030

2h+k+s

lokoteja lähellä yliopistoa, TYKS:a,

45,5 m2 59,5 m2

MYYNTI-

OSOITE: Piispanpelto 11, Turku

MYYNTI: Hartela Kiinteistömyynti Oy Läntinen Rantakatu 53, 20100 Turku, puhelin 010 561 2100.


16 - 2009 - N:o 1

Lounais-Suomen SyÜväntorjuntasanomat

Pian on ruusujen aika Päivät pitenevät ja valon määrä kasvaa koko ajan. Nyt onkin puutarhapeukalon jo aika suoda ajatus kesäpihan suunnittelulle. Kotipuutarhan kuningatar on hehkuva ruusu, joka on tänä keväänä myÜs Puutarhakeskus Kauppilan ja Lounais-Suomen SyÜpäyhdistyksen yhteistyÜkukka. Kun kaunistat pihaasi tummanpunaisina kukoistavilla Piano-ruusuilla, edistät samalla syÜväntorjuntatyÜtä, sillä jokaisesta kolmen juurakon ruusupaketista menee kaksi euroa lyhentämättÜmänä syÜpäpotilaiden tukemiseen. Hanget kehystävät Puutarhakeskus Kauppilan kasvihuoneita helmikuisena pakkaspäivänä, mutta sisällä vihreät kÜynnÜkset ja vienosti tuoksuvat pastelliterälehdet muodostavat virkistävän keitaan, joka saa ajatukset jo suuntautumaan kohti kesää ja ulkona vehreyden keskellä vietettyjä rentouttavia hetkiä. - Puutarhanhoito on liikuntaa ja siten ihan ennaltaehkäisyä moniin sairauksiin. Lisäksi se on mitä parhain terapiamuoto, huomauttaa Antti Kauppila, Kauppila Oy:n hallituksen puheenjohtaja kuin ajatustenlukija. Kauppila on toisen sukupolven puutarhayrittäjä, jolla on alasta neljän vuosikymmenen kokemus. Hänen yrityksensä Kauppila Oy puolestaan viettää 60-vuotisjuhlavuottaan Turun Peltolan kaupunginosassa. Yritys toimi alkujaan kauppapuutarhana, jossa viljeltiin vihanneksia ja juureksia myytäväksi lähitienoon toreilla, kivijalkakaupoissa ja kauppa-

hallissa. 1970-luvulla Antti Kauppila veljineen ryhtyi kehittämään puutarhassa koristekasvimyyntiä Keski-Euroopan malliin, ja tänään pelkästään ruusuja lÜytyy keskuksen valikoimista jopa kolmeasataa eri lajiketta.

SyÜväntorjuntatyÜ tuttua Kauppila Oy ei ole suinkaan ensimmäistä kertaa tukemassa syÜpäpotilaiden asiaa. Kauppias kertoo yrittäjäperheen arvostavan syÜväntorjuntatyÜtä, sillä sairauden hoidot ovat kehittyneet merkittävästi puolen vuosisadan aikana. SyÜvästä lÜytyy omakohtaista kokemusta, aivan kuten lähes kaikista suomalaissuvuista tänä päivänä. Kauppilan oma äiti kuoli syÜpäsairauteen 1960-luvulla, ja itse hän elää seitsemättä vuotta eturauhassyÜpä seuralaisenaan. Lääkityksen ansiosta Kauppila voi kuitenkin jatkaa edelleen tyÜntekoa, josta ei ole muutamista irtiottoyrityk-

sistä huolimatta malttanut kokonaan luopua, vaikka arvostaakin toisaalta myÜs matkustamista ja omantahtista puutarhanhoitoa kesäasunnollaan Paraisilla. Antti Kauppila kertoo, että hyväntekeväisyyden kytkeminen myyntiartikkeliin on järkevä ratkaisu pienelle yritykselle, joka haluaa osallistua konkreettisesti hyvän asian edistämiseen. - Kaupallisen toiminnan kautta lahjoittamisessa päästään aivan toisiin summiin kuin suoraan rahaa antamalla, hän sanoo ja lisää, että Puutarhakeskus Kauppila on ollut ennenkin hyvin kokemuksin mukana vastaavanlaisissa valtakunnallisissa kampanjoissa.

Luonnonmukainen puutarha tekee tuloaan Mikäli kesäpuutarhuri haluaa haistella puutarhassaan luonnonmukaisesti kasvaneita ruusuja, lÜytyy Kauppilalta hyvä valikoima myrkyttÜmiä torjunta-aineita ruusujen suojaamiseksi kasvitaudeilta ja tuholaisilta. - Luonnonmukaisuus nostaa nyt vahvasti päätään. Yritimme tuoda sitä markkinoille jo kahdeksankymmentäluvulla ja silloin asiasta keskusteltiinkin paljon, mutta vanhempi sukupolvi ei ollut vielä valmis toimimaan. Sellainen tahtoo viedä aikaa, Kauppila tuumaa. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

Antti Kauppilan yrityksessä ruusut kukoistavat talvellakin. Kauppilan kädessä on Patio-ruukkuruusu.

  

 



   

 

 

  

   

      

      

             

 !/!/ / 

   

      



   ! "  # 

$ 

 %

  &''( &))*     +,%

   '"'-    ! "  ! !#  $ "!  %&!!# ! +$ *.

 * 

    *     !! $ 

Kuvantamisen asiantuntija Kuvantamistutkimukset ovat tärkeä osa oikeaa diagnoosia ja hoitoa. Terveystalossa kuvantamistutkimukset tehdään uusinta teknologiaa käyttäen. Tutkimuksiin pääset nopeasti.

Kuvantamispalvelumme: RĂśntgentutkimukset Ultraäänitutkimukset Magneettitutkimukset MammograďŹ atutkimukset Luuntiheysmittaukset TietokonetomograďŹ at

Katso jäsenedut jäsenlehdestä!

Ajanvaraus 030 633 633 tai www.terveystalo.com

Puhelun hinta lankaliittymästä 8,21 snt/puhelu +3,2 snt/min, matkapuhelinliittymästä 19 snt/min. Jonotus on maksullista.

Terveystalo Turku, Aninkaistenkatu 13 Ajo Tuureporinkadulta. Maksuton pysäkÜinti.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Haluaisitko sinä, ystäväsi tai tuttavasi liittyä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäseneksi? Soita yhdistyksen toimistoon, puhelin (02) 265 7913, ja saat seuraavat jäsenedut:

N:o 1 - 2009 - 17

Ikääntyvän miehen yleinen ongelma on virtsaamisvaivoja aiheuttava

eturauhasen liikakasvu

JULKAISUT: Syöpä-Cancer –lehti kuudesti vuodessa Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat kahdesti vuodessa ● Jäsentiedote kerran vuodessa ● ●

tai

pahanlaatuinen kasvain.

ALENNUKSET: Meri-Karinan kuntoutus-, majoitus- ja ruokailupalveluista matkatoimisto Matkarin järjestämistä matkoista ● jäsenalennusliikkeistä ● turkulaisilta lääkäriasemilta ● ●

TALOUDELLINEN TUKI SYÖPÄPOTILAILLE: hoitopäiväkorvaus (3 €/vrk tai kerta), mikäli olet ollut syövän vuoksi hoidettavana sairaalassa tai poliklinikalla ● syövän avohoitokulujen omavastuuosuuden korvaus (enintään 34 € vuodessa) ● lymphahoidosta korvaus 3 € käyntikerralta (enintään 30 € vuodessa) ● nuorille (16 – 40-vuotiaille) syöpäpotilaille 170 € avustus heidän sairastuessaan syöpään tai taudin uusiutuessa ● lapsisyöpäpotilasperheille 420 € avustus lapsen sairastuessa syöpään, taudin uusiutuessa tai lapsen menehtyessä ●

SYÖPÄNEUVONTA-ASEMAN MAKSUTTOMAT PALVELUT TURUSSA: Karinankulma, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku, puhelin (02) 265 7927 ajanvarauksella syöpäpotilaille varhaisen tuen klinikka, psykologin ja lakimiehen vastaanotot, neuvontaa sosiaalipalveluista sekä ravitsemus- ja avanneneuvontaa. ● Kaikille jäsenille luomihuoli- ja syövän perinnöllisyysneuvontaa, rintojen omatarkkailun opastusta sekä elämäntapaneuvontaa ja tupakasta vieroitusta ● ●

Urologian dosentti LKT Martti Nurmi suorittaa Medisonarissa eturauhasen tutkimuksia ultraäänitekniikalla.

SYÖPÄNEUVONTA-ASEMAN MAKSUTTOMAT PALVELUT LOIMAALLA: ●

terveydenhoitajan neuvontapalvelua sekä rintaproteesien välitystä Loimaan Aluesairaalan tiloissa perjantaisin klo 8.00 – 12.00. Neuvontapalveluja ja proteesivälitystä tarvittaessa ajanvarauksella Punkalaitumen terveysasemalla. Puhelin (02) 314 3297/ Ella Mikkola

SALO-KARINAN PALVELUASEMAN MAKSUTTOMAT PALVELUT: Helsingintie 52, Salo, puhelin (02) 728 1670 perjantaisin klo 10.00 – 12.00 ● jos sairastat syöpää ja haluat keskustella, tule yksin tai läheisesi kanssa keskustelemaan (huom! ajanvaraus) ● www.sspo.net ● ●

SYÖPÄNEUVONTA-ASEMAN MAKSUTTOMAT PALVELUT FORSSASSA: Solukko, Siurilankatu 28, Forssa vertaistukihenkilöiden välitystä maanantaista perjantaihin klo 10.00 – 18.00, puhelin 050 577 7338 ● syöpäsairaanhoitajan vastaanotto ajanvarauksella sopimuksen mukaan, puhelin 050 577 7339 ● www.solukko.net ● ●

UUDENKAUPUNGIN YSTÄVÄNTUPA: Alinenkatu 26, Uusikaupunki, puhelin (02) 844 3600 arkisin klo 10.00 – 17.00 ja lauantaisin klo 10.00 - 13.00 ● keskusteluryhmätoimintaa ja terveyskasvatustilaisuuksia ● ●

VIRKISTYSKURSSIT MERI-KARINAN TOIMINTA- JA PALVELUKESKUKSESSA ●

virkistyskurssit pienellä omavastuuosuudella

VOIT LIITTYÄ Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäseneksi ilmoittamalla yhteystietosi asioidessa yhdistyksen toimistossa, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku ● soittaessa numeroon (02) 265 7913 ● lähettämällä sähköpostia matkari@lssy.fi ● internetissä http://www.lssy.fi/toiminta/liity.htm ● tai postitse alla olevalla lomakkeella. ●

JÄSENMAKSU VUODESSA 14 € - LIITY JÄSENEKSI JO TÄNÄÄN! Medlemsavgift 14 € per år – bli medlem redan i dag!

Nimi/Namn

Lähiosoite/Näradress

Postinumero/Postnummer Tämä lomake palautetaan osoitteella: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y., Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 Turku. Denna blankett bedes returnera till Sydsvästra Finlands Cancerförening r.f., Österlånggatan 30, 20700 Åbo.

Postitoimipaikka/Postadre

AJANTILAUS PUH. (02) 233 4418

ULTRAÄÄNIKESKUS

MEDISONAR Linnankatu 18 A Turku


18 - 2009 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Omaisen kokemus puolison sairauden ja hoitojen ajalta

Kunnes pimeä antaa periksi

Erityisosaamisalueinamme ovat suorat osake- ja korkosijoitukset Pohjoismaissa, Euroopassa ja Itä-Euroopassa.

Jääliläinen Marjaana kokeilu ja puoliso oli ainoa po- Päiväkirja auttanut maailmassa, jonka BBBDKoistinen kirjoittaa tilas hoitoa on täydennetty korkea- työstämään asioita päiväkirjassaan avoi- annoshoidolla ja kantasolusiir- -Päiväkirja on ollut minulle mesti ja koskettavasti rolla. Alkuvaiheen epävarmuus sopiva tapa työstää asioita. Se diagnoosin varmistuminen, on selkiyttänyt ajattelua ja lohpuolisonsa ja per- ja sekä alun toivottomuus muut- duttanut, sillä siihen olen voiheenisän sairastumi- tuvat vähitellen, uudenlaisen nut purkaa tunteitani vapaasti. sesta syöpään, pri- hoitokokeilun myötä, toivek- En halunnut kuormittaa liikaa odotukseksi, sillä hoito läheisiäni. Vaikka olen aina pimaariseen aivolym- kaaksi näyttää tehoavan. Perhe saa tänyt itseäni vahvana, tällaisesfoomaan. Päiväkirja uudenlaista toivoa tulevaisuu- sa akuutissa tilanteessa halusin on kuvaus lähiomai- den suhteen. Isä selviää hen- myös ulkopuolista apua ja koin sairaudesta ja rankoista keskustelut psykologin kanssa sen kokemuksista gissä hoidoista, sekä niiden tuomista tärkeiksi. Myös luottamukselpuolison sairaudesta sivuvaikutuksista. Tällä hetkel- linen suhde puolisoa hoitavaan ja sen hoidon eri vai- lä tilanne näyttää jo valoisalta. lääkäriin ja säännöllinen sähei ole uusiutunut vii- köpostiyhteys hänen kanssaan heista, sekä tunteista Sairaus meisen vuoden aikana ja seu- toivat turvallisuuden tunnetta, joita sairaus, hoidot rannat jatkuvat edelleen. kertoo Marjaana. Marjaana on kokenut antoija arkipäivästä selviysaksi myös keskustelumahdoltyminen aiheuttavat. Henkinen tuki ja lisuuden Pohjois-Suomen SyöPäiväkirja kertoo, mi- arjen apu tulleet päyhdistyksen tukihenkilön kanssa. Varsinkin puolison hoiten tärkeää on läheis- tarpeeseen sairastuminen va- tojen loppuvaiheessa keskusteten merkitys ja tuki Perheenisän kavasti aiheutti koko perheessä lu ja omien kokemusten läpisyöpää sairastavalle kriisin.Marjaanan mukaan käynti oli tärkeää. -Olen kokenut, että eläja hänen läheisilleen aluksi tuntui, kuin oma maailolisi pysähtynyt ja muu mässä voi tapahtua milloin ja myös miten arvo- ma maailma jatkaisi menoaan jos- vain yllättäviä asioita. Ei kankasta on saada luotet- sakin ulkopuolella. Arkielä- nata ruveta etukäteen pelkäätavaa tietoa ja tukea män velvollisuudet ja etenkin mään, mitä tulevaisuus tuo pojat pitivät kiinni elä- tullessaan. Elämään kuuluu hoitoon osallistuvilta nuoret mässä. Pojilla oli myös oma myös niitä vaikeita hetkiä, ja ammattilaisilta. kaveripiiri ja omat harrastuk- niistäkin voi selviytyä. Omat

Tavoitteenamme on tuottaa markkinoiden keskiarvon ylittävää tuottoa asiakkaillemme kaikissa markkinaolosuhteissa.

Toivottomuus muuttui toiveikkaaksi odotukseksi

Tarjoamme asiakkaillemme aidosti yksilöllistä, asiakaslähtöistä ja aktiivista omaisuudenhoitopalvelua.

Haluamme tarjota asiakkaillemme aina vain parasta osaamista ja palvelua.

Päiväkirja etenee kronologisesti sairauden ensioireiden kuvaamisesta siihen, miten eri hoidoilla lopulta saavutetaan myönteisiä tuloksia. Solusalpaajahoito tehosi aluksi, mutta sairaus uusiutui pian, jo ensimmäisessä hoitojen jälkeisessä kontrollissa. Tultiin vaiheeseen, jossa jouduttiin pohtimaan kokonaan uudenlaisia hoitomahdollisuuksia. Marjaanan puoliso pääsi vuonna 2007 mukaan hoitokokeiluun Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Kyseessä oli täysin uudenlainen

set, jotka alun kipeän vaiheen jälkeen palautuivat heidän arkeensa. - Kovassa koulussa ollaan oltu koko perhe. Ilman sukulaisten ja tuttujen apua emme olisi selvinneet. Sekä henkinen tuki, että arjen apu ovat tulleet tarpeeseen. Kokemus on lähentänyt perhettä ja tiivistänyt myös muita läheisiä ihmissuhteita, kertoo Marjaana. Läheisen vakava sairastuminen voi aiheuttaa ajoittain myös erilaisia vihan tunteita. Omien tunteiden ja läheisten kommenttien kirjaaminen ylös päiväkirjan muotoon auttavat jäsentämään ja käsittelemään sairauden myötä esille tulleita kokemuksia. Päiväkirja myös lohduttaa.

psyykkiset voimavarat ja oma tahto vaikuttavat paljon siihen, miten asioista selviää. Huumorin pilkahduksetkin ovat tärkeitä. Omat elämänarvoni ovat muuttuneet, enkä ajattele asioista enää niin materialistisesti. Vaikeastakin elämänvaiheesta voi selviytyä, Marjaana kertoo kannustaen. Päiväkirjan kautta Marjaana toivoo voivansa auttaa myös toisia samassa tilanteessa olevia. Päiväkirjasta on suunnitteilla julkaisu omakustanteena. Mikäli mahdollinen julkaisu kiinnostaa, voi sitä tiedustella sähköpostilla Marjaana.Koistinen.at. pp.inet.fi Teksti: Kuva:

Minna Vaininen Otto Koistinen

Marjaana ja lenkille vievä eläinterapeutti, suomenpaimenkoira Topi BBBD-hoidossa solunsalpaajat saadaan ruiskutettua suoraan aivoihin. Aivolymfooman uuden hoidon periaatteena on aukaista veriaivoeste, jotta lääkkeen teho saadaan paremmaksi. Hoito on potilaalle melko turvallinen ja sivuvaikutukset ovat olleet vähäisiä. Tähän mennessä hoitoa on käytetty neljälle potilaalle tapauksissa, joissa tavanomaista hoitoa ei ole voitu aloittaa, tai sairaus on uusiutunut tavanomaisten hoidon jälkeen. Uudella hoidolla on saavutettu lupaavia tuloksia. Asaintuntijana lääketieteen tohtori, syöpätautien erikoislääkäri Outi Kuittinen, Oulun yliopistollinen sairaala.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2009 - 19

Eikö tuhkakuppi joutaisi jo historiaan? Esko Rintalalla Uudestakaupungista on hallussaan satakunta tuhkakuppia, vaikka hän ei polta. Päinvastoin, mies toivoisi muidenkin pääsevän eroon mädästä harrastuksesta. Käytetyillä tuhkakupeilla hän haluaa haastaa tupakoitsijoita luopumaan sauhuttelusta. Se käy kätevästi vaikkapa huhtikuussa, jolloin Tuhkakuppimuseon avajaisiin saapuvia sauhuttelijoita pyydetään luovuttamaan omat kuppinsa museoitaviksi. Rintala muistuttaa, ettei kaikesta tarvitse luopua, sillä rahat ja terveys säästyvät.

Nanoteknologia tulee kauppojen hyllyille

TV1 Kuningaskuluttaja kertoo nanoteknologiasta. Tulevaisuudessa tuotteissa on aiempaa enemmän nanoteknologiaa. Sen hyötyjä on tutkittu, haittoja ei niinkään. Professori Kai Savolainen Työterveyslaitokselta arvioi, että nanohiukkasesta ei ole riittävästi tietoa. ”Minusta on uskaliasta olla niin huonosti varautunut mahdollisiin haittoihin, joita tähän uuteen teknologiaan sisältyy”, hän sanoo. Joitakin tutkimustuloksia haitoista on saatu. Savolaisen mukaan tiettyjen nanohiukkasten on osoitettu aiheuttavan koe-eläimillä syöpää. Nanomateriaalien käytölle ei ole olemassa erillistä lainsäädäntöä.

Alkoholi lisää syöpäriskiä jo kohtuuannoksilla

Brittiläisen tutkimusryhmän mukaan lähes joka seitsemäs keski-ikäisten ja vähän vanhempien naisten syövistä voi johtua alkoholista. Tutkimusaineistona oli 1,3 miljoonaa naista, jotka osallistuivat vuosina 1996-2003 rintasyöpäseulontoihin. Alkoholinkäyttö lisäsi kaikkien syöpien ilmaantumista, mutta erityisesti rintasyövän, peräsuolen syövän ja maksasyövän riskiä. Syöpää ilmaantui niin viinin, oluen kuin väkevien kuluttajille.

Esko Rintalan mielestä hänen lähes sata tuhkakuppia käsittelevä kokoelmansa näyttää loppujen lopuksi varsin pieneltä. - Eikö se ole aika vähän kun ajatellaan tupakoitsijoiden määrää? Kaikilta en ole vielä saanut kuppia pois, mies vitsailee. Rintala itse kiinnostui tupakasta pikkupoikana 50-luvulla. Silloin paperossi sytytettiin salaa ulkovajan takana yhdessä naapurinpojan kanssa. Hommasta meni hohto ja salamyhkäisyys, kun isä aavisti poikansa puuhat ja tarjosi tälle tupakkaa avoimesti keittiönpöydän ääressä. Mies tietää kuitenkin, että tupakoinnin lopettaminen on helpommin sanottu kuin tehty - Moni tuttu on pyrkinyt pääsemään eroon tupakasta ja pienen aikaa ollutkin lakossa.

Parin viikon tauon jälkeen sitten kuitenkin taas palaa. Ihmettelen, mitä ne tupakkaan laittavat, kun siihen tulee niin sidonnaiseksi, sanoo Rintala. Hän arvelee, että lopettaminen on helpompaa, jos siihen saa tukea, ja toivoo tuhkakuppimuseon antavan sysäyksen mahdollisimman monelle avun hakemiseen. Huhtikuun viidentenä Rintala luovuttaa tuhkakuppinsa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Tupakka-akatemialle museoitavaksi. Jokainen tupakasta irti haluava voi tulla tuolloin Meri-Karinaan toivottamaan savunkatkun historiaan ja luovuttamaan oman tuhkakuppinsa samaan kokoelmaan. Tempaus toteutetaan yhteistyössä savuttomien terveydenhuoltoalan ammattilaisten SATASET-verkoston ja Turun Seudun Osuuspankin kanssa.

Syövän sairastaneet lapset selviävät hyvin koulussa

Lapsena syövän sairastaneet pärjäävät koulussa yhtä hyvin kuin muutkin oppilaat. Poikkeuksen muodostavat aivokasvaimen vuoksi hoidetut lapset, sillä sädehoito aiheuttaa oppimisvaikeuksia. Oulun yliopistosairaalan dosentti Arja Harila-Saaren mukaan lapsena syövän sairastaneita pitää kuitenkin seurata myöhemmin tarkkaan, koska kaikkia myöhäisiä haittavaikutuksia ei tunneta.

Vaihdevuosihormonien käyttö väheni, rintasyöpien määrä putosi

Uusien rintasyöpätapausten määrä on laskenut Pohjoismaissa sen jälkeen, kun naisten vaihdevuosihormonien käyttö on vähentynyt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan tutkimustulos on samansuuntainen kuin aiemmin tehdyissä saksalaisissa ja amerikkalaisissa tutkimuksissa. Suomalaiset ovat vähentäneet vaihdevuosihormonien käyttöä neljäsosalla huippuvuodesta 2001 vuoteen 2005.

ASIANAJOTOIMISTO

BRANDER & MANNER OY Kristiinankatu 3, 20100 Turku, puh. ........................................ 511 7000 Telefax .................................... 250 3053 etunimi.sukunimi@brander-manner.fi bm.office@brander-manner.fi www.brander-manner.fi Muut toimistot: Helsinki Pohjoisranta 4 A 1, 00170 Helsinki Rauma Isoraastuvankatu 3, 26100 Rauma ....... 824 0618 Telefax .................................................. 824 0781

Tuo tuhkakuppisi museoitavaksi Meri-Karinaan (Seiskarinkatu 35) Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen avoimien ovien päivänä 5.4.2009 klo 12.00-15.00 välisenä aikana. Tilalle saat Turun Seudun Osuuspankin säästölippaan niiden rahojen säilyttämiseen, jotka eivät enää karise tuhkana kupin pohjalle. Myöhemmin tuhkakuppeja otetaan vastaan Tupakka-akatemian tiloissa Karinankulmassa (Itäinen Pitkäkatu 30). Tiedustelut Tupakka-akatemian toimintavastaava Margetta Lotilalta (gsm: 050 5203861)

NYT SAMAN KATON ALTA KAIKKI TERVEYSPALVELUT Lääkäriasema Mehiläinen Linnan Apteekki, avoinna joka päivä ma-pe klo 8-20, la 9-18, su 11-19 Pysäköinti P-louhi

Linnan Apteekin lääkeneuvonta palvelee joka päivä klo 8-22 numerossa 275 0441 Lääkkeiden hintatiedot: www.linnanapteekki.fi

PROTEESIASIAKAS

TERVETULOA! Apteekkari ja koko henkilökunta Avoin joka na päivä

LOUHISAAREN

KARTANON KAHVILA Louhisaarentie 229, 21240 ASKAINEN puh. 02-431 2515 Avoinna: KLO 10.30–17.00 Äitienpäivästä elokuun loppuun Ostaessasi meiltä normaalihintaiset Rintaliivit, kokoliivit tai uima-asun Teemme valitsemaasi malliin taskun ILMAN LISÄVELOITUSTA!

KAUPPAA JO VUODESTA 1913 LIHATUKKU

VIKTOR ELO OY Autokatu 12 Oriketo puh. 238 5340, fax 276 4959 viktor.elo.oy@pp.inet.fi

Eerikinkatu 6 Kristiinankatu 10 TURKU

OMASTA LEIKKAAMOSTA JA TEHTAASTA PALVITUOTTEET, LEIKKELEET, MAKKARAT, EINEKSET, RAAKAPAKASTEET SEKÄ SIAN-, NAUDAN- JA BROILERINLIHAA. KAASUGRILLEJÄ SAATAVANA TILAISUUKSIIN.

UUDET HIENOT, MUODIKKAAT PERUUKKIMALLIT Peruukin pohja muotoillaan asiakkaan päänmuotoon sopivaksi. Peruukin hiukset leikataan asiakkaan haluamaan malliin. Liikkeestämme saatavana kaikki Suomeen tuotavat peruukkimallistot. Hetitoimituksessa laaja varasto.

Raquel Welch, Hairline, Revlon, Adolfo, Ellen Wille, Dimples, Henri Margu, Natural Image, Wig

peruukkiliike

Eerikinkatu 9 20100 Turku puh. 231 9277

Ma-to 10-17, pe 10-16, la sulj.


20 - 2009 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Vapaaehtoistoimijoiden toiveita kartoitettu Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n vapaa- tonsa piirissä tai Turussa Meriehtoistoiminta edustaa monipuolista vapaaeh- Karinan toiminta- ja palveluMuutama vapaatoistoimintaa parhaimmillaan. Yhdistyksen keskuksessa. ehtoinen toimii kotoa käsin piirissä toimii tällä hetkellä 350 vapaaehtoista. esimerkiksi internettiin liittyToimintakenttä on monipuolinen sisältäen vässä tehtävässä tai tekee puannettavaa neuvontatehtäviä esimerkiksi lipaskeräyksissä, arpojen helimitse ja keskusteluapua. myynnissä, myyjäistoiminnassa, tukihenkilötoiminnassa, talkoo- ja huoltotehtävissä ja vi- Vapaaehtoistoimirikkeellisten toimintojen ohjauksessa. Vapaa- joilla tieto-taitoa ja ehtoistoimijat osallistuvat toimintaan oman ns. hiljaista tietoa halunsa, voimavarojensa ja kiinnostuksensa Lounais-Suomen Syöpäyhdisr.y. järjestää vapaaehtoisilpohjalta. Useilla vapaaehtoisilla on taustalla tys le erilaista perus- ja täydenoma tai läheisen kokemus syöpäsairaudesta ja nyskoulutusta. Vastaajien musiksi halutaan auttaa toisia, samassa elämän- kaan koulutusta toteutetaan tällä hetkellä määrällisesti sotilanteessa olevia. pivasti. Sopivaksi määräksi Yhdistyksen vapaaehtoistoimijoille toteutettiin syksyn 2008 aikana kysely toiminnasta, toiveista ja kehittämisideoista. Vastauksia palautui 32 prosenttia. Suurin osa yhdistyksen vapaaehtoisista on eläkkeellä olevia, 64 - 74-vuotiaita, jo pitkään toiminnassa mukana olleita. Vapaaehtoistoimintaan on osallistuttu keskimäärin 6 10 vuotta. Toiminta on säännöllistä ja osa toimijoista on mukana viikoittain, moni useanakin päivänä viikossa. Osa vapaaehtoisista osallistuu tiettyihin vuosittaisiin tapahtumiin, kuten pihatalkoisiin tai myyjäistoimintaan. Tällöin mukana ollaan useimmiten 3 4 kertaa vuodessa. Osalle vapaaehtoisista on vakiintunut oma toimenkuvansa esimerkiksi eri tapahtumien kahvittajana tai liikenteen ohjaajana. Toisaalta sama henkilö voi olla mukana useassakin eri toimin-

nassa. Moni kokee tärkeäksi osallistumisen oman asuinpaikkakunnan paikallisosaston toimintaan ja sen kehittämiseen.

Vapaaehtoiset tyytyväisiä omiin toimintamahdollisuuksiinsa Suosituimpia vapaaehtoistoiminnan muotoja ovat tuki- ja vertaistukihenkilönä toimiminen, pihatalkoot, lipaskeräys, arpojen myynti sekä tilojen kunnostus- ja korjaustehtävät. Moni tekee arvokasta työtä paikallisosastoissa esimerkiksi sihteerinä tai postitustehtävissä. Vapaaehtoiset ovat tyytyväisiä omiin toimintamahdollisuuksiinsa ja he haluavat jatkossakin osallistua saman tyyppiseen toimintaan, jossa ovat olleet aiemminkin mukana. Vapaaehtoiset toimivat pääosin joko oman paikallisosas-

todettiin kerran vuodessa järjestettävä koulutus. Kolmannes vastaajista, varsinkin pitkään vapaaehtoistoiminnassa mukana olleista, ei kokenut tarvetta uusiin koulutuksiin. Heille on pitkän kokemuksen myötä kertynyt sellaista tietotaitoa ja myös ns. hiljaista tietoa, jonka avulla he pystyvät toimimaan melko itsenäisestikin. Ne vastaajat, jotka kaipasivat lisäkoulutusta, toivoivat sitä eniten oman henkisen jaksamisen tukemiseen sekä syöpäpotilaan kohtaamiseen ja tukemiseen. Myös eri teemoista toteutettavia koulutuksia toivottiin, riippuen oman vapaaehtoistoiminnan muodosta. Vapaaehtoisten monipuolista erityisosaamista toivottiin hyödynnettävän jatkossakin yhteisen toiminnan hyväksi. Lisäksi vapaaehtoistoimijoille on tärkeää saada ajankohtaista tietoa yleisesti eri syöpäsairauksista ja niiden hoidon kehittymisestä.

Vapaaehtoistoimijoita motivoi halu toimia toisten hyväksi Vapaaehtoiset kokevat tärkeäksi yhdessäolon ja asioiden jakamisen mahdollisuuden. Keskustelumahdollisuus toisten toimijoiden ja vapaaehtoistyön koordinaattorin kanssa koetaan tärkeäksi. Myös yhteiset virkistystapahtumat nähdään yhteisöllisyyttä ja yhteishenkeä lisäävänä tekijänä. Niissä voi jakaa kokemuksia toisten kanssa ja tehdä uusia ehdotuksia toimintaan. Vapaaehtoistoimijoita motivoi osallistumaan ylivoimai-

sesti eniten halu auttaa toisia. Tätä mieltä on 81,25 prosenttia vastaajista. Myös Syöpäyhdistyksen toiminnan tärkeys sekä positiivinen palaute ja mahdollisuus antaa omaa aikaa toisille ovat merkittäviä osallistumiseen motivoivia tekijöitä. Hyvää yhteistoiminnan henkeä, toisen ihmisen hyväksymistä omana itsenään, ystävällisyyttä ja kiireettömyyttä arvostetaan myös. Niitä toivotaan myös jatkossa. Tärkeänä koetaan lisäksi se, että yhdistys ottaa tarpeen mukaan yhteyttä vapaaehtoisiin ja käyttää yhteydenpidossa

edelleen myös ns. perinteisiä viestinnän muotoja. Tulevaisuuden haasteena nähdään vapaaehtoistoiminnan organisoinnin kehittäminen, nuorten vapaaehtoistoimijoiden osallistumismahdollisuuksien lisääminen, monipuolisten täydennyskoulutusmahdollisuuksien toteuttaminen sekä vapaaehtoistoiminnan tutkimustiedon kartuttaminen ja sen pohjalta käytännön toiminnan kehittäminen edelleen. Teksti: Minna Vaininen Kuva: Jarna Lindroos

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus on vapaaehtoistoiminnan tukikohta, jossa toimii erilaisia vapaaehtoisryhmiä. Kuvassa Ahkerien Kerttujen vetäjä Eeva Vallinkoski (vas.) ja jäsenet Soile Viitala ja Marja Rintanen. Päiväkerho Ahkerat Kertut kokoontuu Meri-Karinan kirjastossa tiistaisin klo 10.00-12.30 (paitsi kuukauden toinen tiistai klo 14.00-17.00).

TUOKIOSSA UUSI LOOK... KINNUNEN OY ON PALVELLUT ASIAKKAITAAN JO KAKSI VUOTTA TURUN YDINKESKUSTASSA. Käyntiosoite: Yliopistonkatu 31 (Sisäpiha) Puh. 02- 250 2233 AVOINNA: ark. 8. - 17.00

Erittäin laaja malli ja värivalikoima on nyt myös sinun käytössäsi.

Peruukkialan asiantuntijamme tarjoavat sinulle aina henkilökohtaista palvelua viihtyisässä ympäristössä.

Sinua palvelevat Mari, Katja ja Miia

MUUT LIIKKEET:

ESPOO

JYVÄSKYLÄ

LAHTI

HELSINKI

OULU


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2009 - 21

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN PUHEENJOHTAJA, KAUPPANEUVOS RISTO KORPELA TÄYTTÄÄ 60 VUOTTA 12.3.2009 Turun Seudun Osuuspankin toimitusjohtaja, kauppaneuvos Risto Korpela, joka on toiminut Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 2005 lähtien, täyttää 12.3.2009 60 vuotta. Kauppaneuvos Risto Korpelalla ei ole merkkipäivänään vastaanottoa, vaan hän viettää merkkipäiväänsä vaimonsa kanssa Lapin hangilla hiihdellen.

Valokuva: Esko Keski-Oja

Mahdolliset muistamiset voi osoittaa kauppaneuvos Risto Korpelan lahjoitustilille 571004-2257727. Tilille kertyvät varat käytetään syöväntorjunnan tukemiseen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kautta sekä nuorisoliikunnan tukemiseen Turun Urheiluliiton kautta.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. järjestää

AVOIMIEN OVIEN PÄIVÄN JA PÄÄSIÄISMYYJÄISET palmusunnuntaina 5.4.2009 klo 12.00 – 15.00 Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Karinakodissa ja Karinarannassa Seiskarinkatu 35, Turku Tasatunnein klo 12.00, 13.00 ja 14.00 opastettu tutustuminen yllämainittuihin toimintapisteisiin sekä selostus niiden toiminnasta.

Meri-Karinassa ilmainen kahvitarjoilu Meri-Karinassa lounas klo 11 – 14 edulliseen tarjoushintaan á 8,00 ¤

TERVETULOA VAPAAEHTOISTOIMINNAN KURSSEILLE

òKILPAILUJA JA ARVONTAA ò

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. järjestää Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku, vapaaehtois- ja tukihenkilötoiminnan peruskurssin perjantaina 17.4.2009 ja vertaistukitoiminnan peruskurssin perjantaina 8.5.2009

JATKUVA ILMAINEN LINJA-AUTOKULJETUS KLO 11.30 ALKAEN Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku

VAPAAEHTOIS-JA TUKIHENKILÖTOIMINNAN PERUSKURSSI 17.4.2009 . klo 9.00

Tulokahvit tarjolla

9.15

Tervetuloa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n vapaaehtoistoiminnan esittely -Mitä, miksi, missä, miten?

10.00

Vapaaehtoisena toimiminen -Periaatteet, käytännön asiat, oma jaksaminen

11.00

Lounas

12.00

Syöpä sairautena -Kriisi, vaikutukset, tunteet, läheiset, arki -Syöpää sairastavan ihmisen kohtaaminen

13.00

Iltapäiväkahvit

13.30

Tukihenkilönä toimiminen

14.30

Tukihenkilön puheenvuoro

15.30

Todistusten jako ja koulutuksen päätös

Syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä lomat Meri-Karinassa 18.-23.5. 2009 ja 5.-10.10.2009 Lomat järjestetään Raha-automaattiyhdistyksen ja Lomaliiton tuella ja on suunnattu sellaisille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen, jotka eivät taloudellisten tai muiden syiden johdosta ilman tukea voi käyttää maksullisia lomapalveluita ja joiden katsotaan olevan loman tarpeessa.

Lomajaksot

VERTAISTUKITOIMINNAN PERUSKURSSI 8.5.2009 klo 9.00

Tulokahvit tarjolla

9.15

Tervetuloa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n vapaaehtoistoiminnan esittely

10.00

Vertaistukitoiminnan periaatteet ja käytäntö

11.00

Lounas

12.00

Vertaistukitoiminnan erityiskysymyksiä -Vaitiolo ja luottamus -Hankala tilanne - miten toimin -Vaikea kysymys- mitä teen

13.00

Iltapäiväkahvi

13.30

Vertaistukitoimijan omat voimavarat ja jaksaminen

14.30

Todistusten jako ja koulutuksen päätös

Koulutuksiin ilmoittautuminen 27.3.2009 mennessä vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Minna Vaininen p. 2657 619 tai minna.vaininen@lssy.fi

Omakotitalo, Lieto, Littoinen

5 h+k+khh+kph+ 2 2wc+s+terassi, 124 m Täysin uusi ja asumaton, laadukas, As Oy-muotoinen omakotitalo (erillistalo, tontti jaettu hallinnanjakosopimuksella), omalla tontilla. Edulliset asumiskustannukset Nibe-lämmitysjärjestelmällä. Olohuoneessa varaava takka, yläkerrassa sähkölämmitys. Todella suuri keittiö ja paljon säilytystilaa! Iso terassi takapihalle. Kirsikkaparkettilattiat (ohutlevypuulattia). Turvallinen, tuulettuva rossipohja. Littoistenjärvi, pururata (hiihtolatu), päiväkoti ala-aste, lähikauppa vieressä. Tämä on parasta Littoista vanhan Verkatehtaan vieressä. Halpa varainsiirtovero, vain 1,6% kauppahinnasta! HETI VAPAA!! Vph. 229.000,-

Esittelyt puh. (02) 536 9901

18.-23.5. ja 5.-10.10.2009. Hakemusten palautus yhtä kuukautta ennen lomajakson alkua. Omavastuuosuus 115 euroa aikuiselta sisältäen täysihoidon ja monipuolisen lomaohjelman. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen MeriKarinan toiminta- ja palvelukeskus sijaitsee merellisessä ja luonnonläheisessä ympäristössä Turun Hirvensalossa. Meri-Karinassa on 30 kahden hengen huonetta, luentosaleja, sauna- ja uima-allasosasto, ruokasali, kuntoutusyksikkö sekä voimistelu- ja kuntosali. Meri-Karinan oheistoiminnot on

suunniteltu palvelemaan syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä tarpeita. Ohjelmassa monipuolisia luentoja esim. psykologin ja ravitsemusterapeutin luennot, liikuntaa (sauvakävelyä, vesivoimistelua, rentoutusharjoitus), luovaa toimintaa ja askartelua sekä linja-autoretki Turkuun ja ympäristöön. Hakemuslomakkeita saatavana: Meri-Karinan toiminta ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku puh. (02) 2657 610, e-mail: kurssi@lssy.fi

MP-PILATES KARINANKULMASSA peruskurssi lauantaina 25.4.2009 klo 9.30 – 12.00 ja sunnuntaina 26.4.2009 klo 16.00 – 18.30 sekä jatkotunnit 4. – 18.5.2009 maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 17.00 – 18.00 Suuren suosion saavuttanut MP-Pilates-tunnit jatkuvat Karinankulman liikuntasalissa, Itäinen Pitkäkatu 30 (katutaso), Turku. MP-Pilates on kehonhallintamenetelmä, jonka avulla saavutat terveemmän selän, litteämmän vatsan ja uljaamman ryhdin! MP-Pilateksella syvät vatsalihakset vahvistuvat ja lihastasapaino paranee. MP-Pilates sopii kaikille, jotka haluavat oppia tuntemaan kehonsa ja nauttimaan liikunnasta. Ennakkotietoja/-taitoja ei tarvita, aloitamme alkeista. Ohjaajana toimii kokenut Method Putkisto – Pilates-ohjaaja Minna Sutela, joka on koulutukseltaan liikuntaan erikoistunut luokanopettaja (www.pilatesbalanssi.fi). Peruskurssin ja intensiivijakson hinta yhteensä on 170,00 €, yhdistyksen jäsenille 150,00 € ja syöpäpotilaille 140,00 €. Ryhmään mahtuu 12 henkilöä. Ilmoittautumiset 15.4.2009 mennessä, e-mail henje.hyppanen@lssy.fi tai puhelin (02) 2657 669/Henje Hyppänen-Joutsa.

Eturauhaspotilaiden ja heidän läheistensä KESÄPÄIVÄT 7.-8.6.2009 Meri-Karinassa,Turussa. Ohjelmassa mm. 7.6.2009 luentoja Meri-Karinassa ja 7.-8.6.2009 illasta keskustelua ja luentoja risteilyn merkeissä (Turku- Tukholma-Turku). ETUSET-ryhmän jäsenet saavat lisätietoa postitse maaliskuun lopulla ja PROPON jäsenet huhtikuun lopulla lehden mukana. Muut tiedustelut (ei ilmoittautumisia) tiistaisin ja torstaisin klo 18-19 ETUSET-ryhmän sihteeriltä Sanna Tölkkö p.050 3374994 tai sähköpostitse sannato@gmail.com. Järjestelyistä vastaavat Suomen eturauhassyöpäyhdistys PROPO r.y., Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. sekä Eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän läheistensä ryhmä ETUSET.


22 - 2009 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Hoitokortti säästää taloudellisen tuen hakijaa - Hoitokortteja osataan jo Lounais-Suomen SyöNiitä on pidetty kätevipäyhdistykseltä talou- kysyä. nä ja helppoina, Tähtinen todellista tukea hakevat teaa ja kertoo hoitokortin väyhdistyksen jäsenet hentävän myös klinikan henovat voineet tutustua kilökunnan työtä. siniseen hoitokorttiin Kuitteja tahtoo lähes vuoden ajan. aina kertyä Leimakortti korvaa Erkki Vuorinen sairastaa etukäytännön, joka edel- rauhasen syöpää, joka on luolytti syöpäpotilaan kiteltu lääketieteellisesti paSiksi Vuorinoutavan jokaiseen rantumattomaksi. nen matkustaa useita kertoja maksukuittiinsa eril- vuodessa Helsinkiin saamaan lisen leiman hoitopai- hoitoa yksityisklinikalta. Vuorinen ei tunne sinistä kasta ennen niiden hoitokorttia. Hän on vienyt toimittamista Lou- maksukuittinsa klinikalta pyynais-Suomen Syöpä- detyn leiman kera suoraan Syöpäyhdisyhdistyksen potilas- Lounais-Suomen tyksen toimistoon korvauksia toimistoon. Nyt riittää saadakseen. Kortti on hänestä hoitokortti ja siihen tervetullut uudistus, sillä hoimaksupapereita tahtoo hoitopaikasta käyn- tojen aina kertyä runsaasti, jokaiselnin yhteydessä pyy- ta käyntikerraltakin useamdetty hoitopaikan pia. Vuorinen pitää syöpäpotiedustajan merkintä laiden rahallista tukemista sekä leima, joista il- tärkeänä, sillä syövän sairasmenee, että kysymyk- taminen on kallista ja varsinlääkkeet maksavat paljon. sessä on syöpäsairau- kin Hän toivoo, että jos syöpäpoteen liittyvä käynti. tilaiden taloudellista tukea Tyksin Syöpätautien klinikan ylihoitaja Esko Tähtinen kertoo, että Syöpätautien klinikassa potilaille kerrotaan hoitokortista ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenilleen tarjoaman tuen mahdollisuudesta. Hänen mukaansa hoitokortti alkaakin jo olla tuttu asia niille potilaille, jotka ovat jo entuudestaan yhdistyksen jäseniä.

kehitetään jatkossa johonkin suuntaan, sitä kohdistettaisiin myös varsinaisen sairaanhoidon ulkopuolelle. - Kotipalvelun tukeminen olisi hyvä asia, koska asun yksin ja vaimoni on kuollut, hän miettii.

Sairastaessa arvostaa sujuvuutta Pirkko Lempisen rintasyöpä

leikattiin kymmenen vuotta sitten. Syöpä löytyi varhaisessa vaiheessa joukkotarkastuksessa ja Lempinen selvisi sairaudesta säästävällä leikkauksella. Nykyisin hänen tarpeensa syövän aiheuttamien lääkärikulujen taloudelliselle tuelle on vähäinen, sillä se rajoittuu vuosittaiseen kontrollikäyntiin. Syöpähoitojen ollessa käynnissä tilanne oli toinen. - Kolme euroa kerralta voi tuntua pieneltä summalta, mutta kun kävin hoidoissa joka päivä viiden viikon ajan, niin se olikin jo paljon, hän sanoo. Lempisellä oli tapana kerätä kuitit isoon kirjekuoreen, jonka hän vei Syöpäyhdistykselle. Lippulappujärjestelmän korvaava hoitokortti ei ole naiselle entuudestaan tuttu, mutta vaikuttaa hänestä hyvältä ratkaisulta niille, joilla hoitoja on paljon. Lempinen muistuttaa, että kuittien kerääminen vaatii tarkkuutta, kun taas vakavasti sairaan on vaikea keskittyä käytännön asioihin. Mielessä pyörii monenlaista. - Minä selvisin hyvin, mutta mieliala oli sellainen masentunut. Oli kyllä aika hätääntynyt olo kun diagnoosin sai, hän pohtii omaa sairauskokemustaan. Lempinen toivookin, että tieto hoitokortista tavoittaisi mahdollisimman nopeasti kaikki taloudellista tukea tarvitsevat syöpäpotilaat. Hän muistuttaa, että syöpä tekee sairauspoissaolojen takia ison loven varsinkin työikäisten talouteen.

Pelkässä syöpäkontrollissa käyvä Pirkko Lempinen kokee, ettei tuen hakeminen aiheuta nykyisin päänvaivaa ja tuen määräkin on hänelle riittävä. Lempinen arvelee kuitenkin, että paljon hoitoja tarvitsevilla on vaikeampaa.

Erkki Vuorinen ei ole ennen kuullut hoitokortista. Hän käy hoidettavana yksityisklinikalla eikä rahaasioista ole hänen mukaansa tapana puhua syöpäpotilaiden kesken.

HOITOKORTTI Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäseninä oleville syöpäpotilaille maksettavaa taloudellista tukea varten Koska Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirissä on pääsääntöisesti siirrytty potilasmaksujen laskuttamiseen, on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallitus tehnyt päätöksen ottaa käyttöön yhdistyksen jäseninä olevien syöpäpotilaiden taloudellisen tuen maksatukseen ns. hoitokortin, joka on laadittu yhteistyössä Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kanssa. Järjestelmä yksinkertaistaa taloudellisen tuen hakemiseen liittyvää käytäntöä. Maksukuitteja tai muita asiakirjoja ei enää toimiteta Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle. Potilas täyttää omat henkilö- ja yhteystietonsa korttiin. Lisäksi korttiin tulee merkitä rastein, onko yhdistyksen jäsen (ellei ole, taloudellista tukea aletaan maksaa vasta jäseneksi liittymisen jälkeen) sekä mitä taloudellista tukea anotaan. Hoitava taho merkitsee korttiin syövän vuoksi annettuun hoitoon liittyvät hoitojaksot. Hoitopaikan edustaja allekirjoittaa ja lyö leiman korttiin sekä merkitsee korttiin myös diagnoosin ja sen toteamis- tai uusiutumisajankohdan. Taloudellista tukea ei suoriteta - kuolinpesälle, mikäli korvausta ei ole haettu korvaukseen oikeutetun elinaikana - lääke- ja matkakuluista - hautauskuluista - syövän diagnosointiin liittyvistä tutkimuksista (esim. mammografia) - niistä syövän hoitoon liittyvistä hoitopäivistä, kerroista ja käynneistä,jotka eivät täytä kortissa mainittuja ehtoja - sellaisista kustannuksista, joista hakija saa korvauksen julkisista varoista tai vakuutuslaitokselta - kotisairaalan, kotisairaanhoidon, kotipalvelun tai vanhainkodin vuodeosastolla annetusta hoidosta. Huolellisesti täytetty kortti postitetaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle osoitteella: Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 Turku. Mikäli potilas haluaa keskustella sairaanhoitajan kanssa, hän voi tuoda kortin henkilökohtaisesti Poliklinikka Karinaan, jossa sairaanhoitajan vastaanottoajat ovat maanantaisin klo 10.00 - 12.00 ja keskiviikkoisin klo 8.30 - 10.30.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2009 - 23

Martin Apteekki Kupittaankatu 146 Avoinna ma-pe 9-18 la 10-14

RAISION APTEEKKI Kerttulantie 4 Raisio Puh. 438 3380

Pomppen saunarantti www.saunarantti.fi www.archipelago.fi

BussiBlomqvist

LAITILAN I APTEEKKI Keskuskatu 18 23800 Laitila (02) 856 518 www.laitilan1.fi

KIINTEISTÖTOIMISTO

Timo Blomqvist, Piikkiö GSM 040 540 7719 www.bussiblomqvist.fi e-mail: timo.blomqvist@bussiblomqvist.fi

HANSA

astiat, koriste-esineet, huonekalut, kirjat, matot, lamput, ym. ym. NOUTO. KÄTEISMAKSU. Osto- ja Myyntiliike Sauli Niemelä, Eerikinkatu 25 P. 040 726 3539

puh. (02) 735 7313 avoinna ma-pe 9-18 La 9-14

Yliopistonkatu 25 (kävelykadulla) p. (02) 276 1234 ja Yliopistonkatu 15 p. (02) 251 3400

Täyden palvelun hautaustoimisto

PUUTARHAKESKUS Kaurakatu 43, 20740 Turku Puh. (02) 2761500 fax (02) 2761544 Sidonta 2761507

www.pietet.fi

KAKSKERRAN SEURAINTALO

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

Helsingintie 5, 24100 Salo (02) 733 3344, fax (02) 733 3534

– Viihtyisä perhejuhlien pitopaikka – Samppaantie (Satava) Tiedustelut puh. 050 347 9918

KELA-KORV. VETERAANEILLE HAMMASPROOTESI ONGELMIA? KAUPPIASKATU 10 C 20100 TURKU

FYSIO- JA LYMFATERAPIAA Lemuntie 41, 21270 Nousiainen (02) 4317 360, gsm 0400 528 091

Muutot ja kuljetukset, muuttolaatikkovuokraus, myös pianon siirrot. Puh. 0400 525 906 E-mail: arto.soininen@kuljetus-soininen.fi www.kuljetus-soininen.fi

Kukkakimppu

JAAKKO LAINE

PUH. (02) 233 6018

ARTO SOININEN Tmi

MYNÄMÄEN SILMÄASEMA Mynäcenter 23100 Mynämäki puh. (02) 430 6088

Ostan kuolinpesät

Perniön Apteekki

KAUPPILAN

- kodinhoitopalvelut - asiointiapu ym. - oikeuttaa verovähennykseen Puh: (02) 5332144 Marttojen kotiapu www.martat.fi/varsinais-suomi

Ari Lehtinen, Kurkisuonk. 8 20780 Kaarina Puh. (02) 251 5782, fax (02) 233 8331 gsm 0400 521 876

Kenkäkauppa Alina Alinenkatu 36, Uusikaupunki puh. 844 3553

Yli 50 v. turkulaista puutarhakauppaa

Martat

KAARINAN AUTOKOULU Oskarinaukio 3 Kaarina www.kaarinanautokoulu.fi hemmo.sankari@kaarinanautokoulu.fi

Konepaja Laaksonen Oy

MELLILÄN APTEEKKI puh. (02) 767 1108

Uusikaupunki on Kenkäkauppa Alinan koti. Tule kylään. Kylässä paljon kenkiä.

www.alina.fi

TUEMME SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ

Turun Hautakivipalvelu Ky Juha ja Birgitta Iljanka puh. 236 0329 Uudenmaantie 78, TURKU

Suomalainen pankki Aktia on Suomen vanhin suomalaisomisteinen pankki. Aktian perustukset valettiin jo yli 180 vuotta sitten, kun vanhin Suomessa nykyisin toimivista talletuspankeista perustettiin. Kotimainen Aktia korostaa paikallisen läsnäolon ja asiakaslähtöisen päätöksenteon tärkeyttä. Asiakkaamme saavat edullisia pankki-, vakuutus- ja kiinteistönvälityspalveluja.

Timo Räsänen puh. 010 247 5865

Maritta Virtanen puh. 010 247 5863

Christian Holmqvist puh. 010 247 5862

Aktia Pankki Oyj Turku Kauppatori, Yliopistonkatu 15, 20100 Turku


24 - 2009 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Luottamus pitää ansaita joka päivä! Turun Sanomat on luotettava, hyödyllinen ja paikallinen arjen kumppani. 86%* Turun alueen asukkaista on sitä mieltä, että lukemalla Turun Sanomia pysyy ajantasalla ja saa tietoa paikallisista asioista.

*KMT Alueellinen 2007, TNS Gallup Oy

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat 1 2009  
Advertisement