Page 1

LOUNAIS–SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

SANOMAT

LOUNAIS– SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI

1/2005 N:O 1/2008 2 /2004

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen puheenjohtaja, kauppaneuvos Risto Korpela

Yleishyödyllisten yhteisöjen osuus kasvaa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisessä Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta on viime aikoina käsitelty useiden asiantuntijoiden toimesta niin seminaareissa kuin myös julkisessa keskustelussa. Arvioissa on päädytty siihen, että meillä on hyvinvointiyhteiskunta vielä 2020luvulla. Se voi kuitenkin olla erilainen kuin nykyinen hyvinvointivaltio. Tämä arvio perustuu ihmisten vaatimusten muuttumiseen niin paljon, että nykyiset julkiset palvelut eivät niitä enää täytä. Vaikka julkinen rahoitus muodostaisikin näiden perustan edelleen, niin se ei kuitenkaan itse tuota kaikkia palveluja. Julkinen sektori toimii nykyistä enemmän palvelujen tilaajana. Viime vuosina yksityisen sektorin ja varsinkin kolmannen sektorin osuus sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajana on kasvanut merkittävästi. Yleishyödylliset yhteisöt kuten Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on jo yli viiden vuosikymmenen ajan toiminut syöväntorjuntatyön saralla ja hankkinut vahvaa osaamista näiden tehtävien hoitamisesta. Tämän kokemuksen hyö-

dyntäminen täydentämään julkisen sektorin palveluja vaatii myös sen, että julkisen sektorin piirissä pitää olla henkilöitä, joilla on omakohtaista osaamista yksityisen ja kolmannen sektorin toiminnasta hyvinvointipalvelujen alueelta.

Verohallitukselta verotusohje yleishyödyllisille yhteisöille Viime vuoden aikana yleishyödylliset yhdistykset ja säätiöt ovat saaneet verohallitukselta verotusohjeen. Ohjeella pyritään voimakkaasti muuttamaan yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta koskevia tuloverolain tulkintoja. Verotusohjeen johdannossa todetaan mm., ”että se, mitä ennen on pidetty yleishyödyllisenä, ei ehkä enää olekaan sitä muuttuneessa yhteiskunnassa”. Avainkysymyksiä jatkossa ovat mm., onko toiminta kilpailutoiminnan piirissä ja onko se etukäteen rajoitetulle käyttäjäkunnalle osoitettua. Laki on kuitenkin tulkinnanvarainen ja verotusratkaisut tapauskohtaisia. Yleishyödyllisten yhteisöjen ja

säätiöiden osalta verotusohje tulee aiheuttamaan verollisen toiminnan piiriin siirtyvien toimintojen yhtiöittämisen, jotta emoyhdistyksen tai -säätiön yleishyödyllinen status säilyisi. Tilanteessa, jossa yhteiskunta ei tue yleishyödyllisen yhteisön palvelutoimintaa, tulisi yhteisöjen pystyä rakentamaan oma toimintansa lahjoitusvarojen turvin. Tämä mahdollistaisi palvelujen tarjoamisen omien tarkoitusperiensä ja arvojensa mukaisesti kohderyhmälleen maksuttomasti tai huomattavasti yrityshintoja huokeammalla. Toisaalta julkiselle taloudelle olisi edullista ohjata nykyistä suurempi määrä varoja kolmannelle sektorille. Tämä voisi tapahtua hyväksymällä yrityksille verovähennysoikeus niiden tekemille lahjoituksille kansalaisjärjestöille, jotka tuottavat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja yhteistyössä julkisen hallinnon kanssa. Tällä tavoin saataisiin lisää vapaaehtoisia varoja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen.

Allmännyttiga föreningar blir viktigare för välfärdssamhällets fortbestånd

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen puheenjohtaja, kauppaneuvos Risto Korpelan mielestä yleishyödyllisten yhteisöjen osuus hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisessä kasvaa. Ihmisten tarpeiden muuttuessa hyvinvointiyhteiskuntakin muuttaa muotoaan. Enligt kommerseråd Risto Korpela, ordförande för Sydvästra Finlands Cancerförening, kommer allmännyttiga föreningar att bli viktigare för välfärdssamhällets fortbestånd. Välfärdssamhället förändras i takt med att människors behov förändras.

Det finländska välfärdssamhällets framtid har under den senaste tiden behandlats av flera experter både på seminarier och i den offentliga debatten. Det har uppskattats att vårt välfärdssamhälle kommer att finnas kvar på 2020-talet. Det kan emellertid bli ett samhälle som skiljer sig från den nuvarande välfärdsstaten. Denna uppskattning grundar sig på att människors krav kommer att förändras så mycket att den nuvarande offentliga servicen inte längre skulle uppfylla dem. Även om servicen fortfarande skulle bygga på offentlig finansiering, är det ändå inte den som står för alla tjänster. Den offentliga sektorn kommer allt mer att beställa tjänster. Den privata sektorn, och i synnerhet den tredje sektorn, har under de senaste åren stått för en betydligt större andel av social- och hälsovårdstjänsterna. Sydvästra Finlands Cancerförening r.f. och andra allmännyttiga föreningar har redan i fem decennier arbetat med cancerbekämpning och skaffat sig mycket kunskap och erfarenhet på detta område.

För att utnyttja denna erfarenhet till komplettering av den offentliga sektorns tjänster bör det inom den offentliga sektorn finnas personer med egen erfarenhet av den privata och den tredje sektorns verksamhet inom välfärdstjänster.

Beskattningsanvisning från Skattestyrelsen till allmännyttiga föreningar Under det senaste året har de allmännyttiga föreningarna och stiftelserna mottagit en beskattningsanvisning från Skattestyrelsen. Syftet med denna anvisning är att ändra radikalt på tolkningarna av lagen om inkomstskatt med avseende på beskattning av allmännyttiga föreningar. I inledningen konstateras bl.a. ”att det som tidigare har betraktats som allmännyttigt är det kanske inte längre i det förändrade samhället”. Några av nyckelfrågorna kommer att vara bl.a. om en verksamhet ingår i konkurrensen och om den är riktad till en på förhand begränsad användarkrets. Lagen kan i al-

la fall tolkas på olika sätt och beskattningen är olika i olika fall. När det gäller allmännyttiga föreningar och stiftelser kommer beskattningsanvisningen att medföra att de verksamheter som blir skattepliktiga bolagiseras, så att föreningen eller stiftelsen behåller sin allmännyttiga status. I en situation där samhället inte stödjer den allmännyttiga föreningens serviceverksamhet bör föreningarna kunna bygga upp sin verksamhet med donationsmedel. Då skulle de kunna bjuda ut sina tjänster till målgruppen enligt sina egna ändamål och värderingar - kostnadsfritt eller betydligt billigare än företagen. Å andra sidan skulle det löna sig för den offentliga ekonomin att låta flera medel gå till den tredje sektorn. Detta kunde göras genom att införa avdragsrätt för donationer från företag till medborgarorganisationer, som i samarbete med den offentliga förvaltningen står för social- och hälsovårdstjänster. På detta sätt kunde välfärdssamhället upprätthållas med flera medel från frivilliga.


2 - 2008 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Toimitusjohtaja Kari Ojala Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

Oireenmukaiseen hoitoon ja saattohoitoon erikoistuvien sairaanhoitajien koulutusta tulisi toteuttaa maamme kaikissa terveydenhuollon oppilaitoksissa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen aloitteesta perustettiin vuonna 1990 Lounais-Suomen Saattohoitosäätiö r.s., joka ylläpitää yhtä maamme neljästä saattohoitokodista. Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön perustamiseen osallistui kuusi kuntaa, kuusi seurakuntaa, seitsemän yhdistystä tai säätiötä, kolme yritystä sekä yhdeksän yksityishenkilöä. Keskeisiä perustajia olivat Turun kaupunki, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Säätiö rakensi vuonna 1994 Turun Hirvensaloon 20paikkaisen Karinakoti -nimisen saattohoitokodin. Lisäksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on 1980-luvulta lähtien harjoittanut kotisairaanhoitotoimintaa, jossa toiminnan kohteena ovat oireenmukaisen hoidon ja saattohoitovaiheen syöpäpotilaat. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on perustanut Syöpäsäätiön, Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön ja Moikoisten Syöväntutkimussäätiön kanssa Turun yliopistoon viiden vuoden ajaksi (2005 - 2009) palliatiivisen lääketieteen lahjoitusprofessuurin.

HIRVENSALON APTEEKKI

Kansalaiset saattohoitovaiheessa eriarvoisia Hyvä kuolema on jokaisen saattohoitovaiheen potilaan toive ja myös oikeus. Me suomalaiset olemme kuitenkin saattohoitovaiheessa eriarvoisessa asemassa johtuen hoitopaikkojen vähyydestä ja sijainnista. Maassamme toimivien neljän saattohoitokodin yhteinen potilasmäärä on noin 100, mikä ei riitä vastaamaan tarpeeseen. Saattohoitokodit eivät palvele myöskään sijaintinsa takia kaikkia suomalaisia saattohoitovaiheen potilaita. Saattohoitokodit sijaitsevat Helsingissä, Tampereella, Hämeenlinnassa ja Turussa. Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön hallituksessa ja hallintoneuvostossa on otettu esille tasa-arvoisen ja eettisesti korkeatasoisen saattohoitojärjestelmän luominen maahamme. Tässä työssä suomalaiset saattohoitokodit voisivat toimia yhteistyössä lääketieteellisten tiedekuntien ja terveydenhuollon oppilaitosten kanssa saattohoidon kehittämiskeskuksina ja käytännön työharjoittelun toteuttajina.

Kotisaattohoitoa tulisi kehittää Saattohoitokotien rinnalla tulisi tehostaa kotikuolemien mahdollisuutta. Käytännössä tämä merkitsisi tarvittavan saattohoitovapaan myöntämistä kuolevan potilaan läheiselle sekä ympärivuorokautisen oireenmukaisen ja saattohoidon hallitsevan kotisairaalatoiminnan olemassaoloa. Tällä hetkellä kunnat kilpailuttavat saattohoitopalveluja yksityisten palvelujentuottajien kesken. Suomalaisissa saattohoitokodeissa on erikoiskoulutettu henkilökunta, rauhalliset toimintaolosuhteet sekä korkea laatu. Saattohoitokotipalveluja tuottavien asiantuntijaorganisaatioiden mielestä tällä hetkellä kunnat kuitenkin hankkivat palveluja korkean laadun sijasta huokealla hinnalla.

Pitkäpellonkatu 2 20900 Turku

Turku

ma–pe 9–19, la 9–15 Puh. (02) 284 4666 Fax. (02) 284 4669

Meri Karina

Lääkehoidon kokonaisuuden arviointi lähelläsi www.hirvensalonapteekki.fi

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Seiskarinkatu 35 20900 Turku puhelin (02) 2657 666 telefax (02) 2657 668 Sähköposti: kari.ojala@lssy.fi Päätoimittaja: Kari Ojala

Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Sydvästra-Finlands Cancerförening r.f. Painos: 275.000 Painopaikka: Turun Sanomat Seuraava lehti ilmestyy elokuussa 2008

Apteekilla oma kanta-asiakasohjelma - KYSY LISÄÄ!


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2008 - 3

Puolentoista vuoden evakko päättyi

Poliklinikka Karina avasi ovensa Itäisen Pitkäkadun uusissa tiloissa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Poliklinikka Karina palasi vuodenvaihteessa Itäiselle Pitkäkadulle. Vastavalmistunut asuin- ja liikerakennus As. Oy Karinankulma korvaa huonokuntoisena puretun Monitoimitalo Karinan. Helmikuussa kiinnitettiin vielä viimeiset toimenpidelamput leikkaussaliin, ja nyt kaikki palvelut pyörivät uusissa tiloissa normaalisti. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen erikoislääkäri- ja neuvontapalvelut löytyvät As. Oy Karinankulman kahdesta alimmasta kerroksesta, joissa yhdistyksellä on lähes tuhat neliötä toimitiloja. Uudisrakennus toi kaksi vastaanottohuonetta lisää Poliklinikka Karinan käyttöön. Klinikan ylilääkäri, professori Pentti Seppälä on tyytyväinen lisätiloihin, jotka kasvattavat klinikan vastaanottomahdollisuuksia reippaasti. Lääkäritapaamiset järjestyvät sen kummemmin jonottamatta. Poliklinikalla toimii seitsemän gynekologia, kolme kirurgia, viisi sisätautilääkäriä sekä yhdeksän onkologia. Tarvittaessa syöpäpotilaille järjestyy myös psykologin ja psykiatrin vastaanotto.

Syöpään erikoistunutta hoitoa Seppälä kannustaa syöpäpotilaita taudin aktiivihoidon loputtua Poliklinikka Karinaan jatkoseurantaan. - Tänne on turvallista hakeutua jälkihoitoon syövän uusiutumisen varalta. Lääkärit ovat syövän asiantuntijoita ja jatkuvasti sen kanssa tekemisissä, sanoo Seppälä. Hän mainitsee Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen oman poliklinikan valtiksi myös pysyvän hoitosuhteen, joka syntyy siitä, että potilas ohjataan aina samalle lääkärille. Valtaosa klinikan syöpälääkäreistä työsken-

telee myös Tyksissä, joten he voivat olla potilaille entuudestaankin tuttuja. Seppälän mukaan Poliklinikka Karinan tavoitteena on tarjota potilaille yksityisten lääkäriasemien palvelut mahdollisimman edullisesti. Karinassa syöpäpotilaat eivät maksa poliklinikkamaksua ja he, kuten Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenetkin, saavat laboratoriotutkimukset alennetuin hinnoin. Poliklinikka Karinan sairaanhoitajat antavat Syöpäneuvonta-aseman palveluina yleistä syöpäneuvontaa, luomihuolineuvontaa, avanneleikattujen neuvontaa sekä perinnöllisyysneuvontaa. Nämä Syöpäneuvonta-aseman maksuttomat palvelut on tarkoitettu syöpäpotilaille, heidän läheisilleen sekä oireettomalle väestönosalle. Fysioterapeutti välittää Karinassa rintaproteeseja, peruukkeja, tukihihoja, liivejä ja uimapukuja sekä antaa syöpäpotilaille fysioterapeuttista neuvontaa ja liikehoidon ohjausta. Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa aikaisemmin toiminut varhaisen tuen klinikka aloittaa myös vastaanottotoiminnan Poliklinikka Karinassa.

Potilasmajoitus jäi Meri-Karinaan Monitoimitalo Karinan potilashotelli jäi kokonaan uupumaan uuden Karinan tiloista. Ylemmissä kerroksissa on nyt tavallisia asuinhuoneistoja. - Syövän hoito on muuttunut niin, ettei potilailla ja heidän omaisillaan ole enää majoittumisen tarvetta, sanoo Seppälä. Hoitoajat ovat useissa tapauksissa lyhentyneet siinä määrin, että pitkänmatkalaiset mahtuvat Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen kymmeneen majoitushuoneeseen.

Tupakka-akatemia kehittää asiakaslähtöistä tupakkalakkotukea Poliklinikka Karinan tiloissa käynnisti toimintansa myös Tupakka-akatemia LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön tuella. Se jatkaa edeltäjänsä Elämäntapaneuvontaaseman työtä tuen ja neuvonnan tarjoajana sekä vieroitusryhmien järjestäjänä. Tupakkaakatemian vastaavan lääkärin, keuhkosairauksiin erikoistuneen Juhani Elon mukaan toiminnassa on nyt kuitenkin aiempaa tutkimuksellisempi ote. - Toteutamme hankkeita yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa pyrkien kehittämään uusia lähestymistapoja tupakkavieroitukseen, Elo kertoo. Elo muistuttaa, että tuki tupakoinnin lopettamiseen on monelle tarpeen, mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta työterveyshuollon tarjoamaan tukeen. Siksi on tärkeää, että on olemassa kaikille avoimia vieroituspalveluja. Itäisenkadun purku- ja uudelleenrakennustöiden ajan hiljaiseloa viettänyt tupakkavieroitus pääsee uusissa tiloissa lisäämään vieroituskurssiensa määrää. Myös kuukausittain kokoontuvaan avoimeen tupakkaryhmään voi poiketa halutessaan, ja tupakkavieroitushoitaja tarjoaa vastaanotollaan yksilöllistä ohjausta savuttomuuteen. - Tupakka-akatemian toiminta perustuu potilaslähtöiseen tukeen ja motivointiin sekä tiiviiseen yhteydenpitoon nykytekniikan avulla, tupakkavieroitushoitaja Margetta Lotila luonnehtii tupakkatyön eväitä. - Tämän päivän terveyskasvatus on keskustelevaa. Ihmis-

ten oma tietous tupakoinnin vaaroista on paljon laajempaa, josta syystä vieroitustoiminnan rooli on enemmän konsultin rooli, eli opastetaan tupakoitsija itse löytämään oikeat ratkaisut tupakoinnin lopettamiseksi. Lisäksi vierotuslääkkeiden käyttöön tukihoitona suhtaudutaan paljon entistä vapaammin, Elo lisää. Tupakka-akatemia järjestää myös luentoja, vuokraa opetusmateriaalia ja jakaa tupakkatietoutta. Yrityksille ja Turun kaupungille on tarjolla maksullisia vieroituskursseja. Parhaillaan kehitettävänä on tupakkavieroitusohjaajan etäkoulutus, ja akatemiasta koordinoidaan myös savuttomien terveydenhuollon ammattilaisten SATASET -verkostoa. Poliklinikka Karinassa, osoitteessa Itäinen Pitkäkatu 30, Turku, vietetään lauantaina 5. huhtikuuta avoimien ovien päivää klo 12.00-16.00. Tervetuloa tutustumaan! Teksti: Jarna Lindroos Kuvat: Vesa-Matti Väärä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen palvelutilat sijoittuvat Karinankulman rakennukseen seuraavasti: 1. kerros - gynekologiset joukkotarkastukset - kotisaattohoidon päivystys matkatoimisto Matkari Oy - kahvio 2. kerros Poliklinikka Karina - vastaanotot, laboratoriotutkimukset, kirurgiset toimenpiteet - kuntoutus ja apuvälinevälitys luomihuolipoliklinikka syöpäneuvontapoliklinikka - perinnöllisyysneuvonta - varhaisen tuen klinikka - Tupakka-akatemia hoitopäiväkorvausten vastaanotto

Luomihuolipoliklinikalla Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen sairaanhoitajat tarkastavat ja arvioivat ihomuutokset sekä antavat UV-altistukseen liittyvää terveysneuvontaa. Sairaanhoitajan vastaanotto on potilaalle maksuton. Jos luomi- tai ihomuutosta suositellaan näytettäväksi lääkärille, kerrotaan asiakkaalle jatkohoitopaikan vaihtoehdot. Kuvassa sairaanhoitaja Eija Säteri ja ylilääkäri, professori Pentti Seppälä.

ELÄMÄNTAPANEUVONTA-ASEMA Karina, Itäinen Pitkäkatu 30, toimii savuttomaksi pyrkivien tukena joka tiistai klo 16–18. Muina aikoina tapaamiset sopimuksen mukaan GSM 050 520 3861. Tupakasta irti -ryhmä alkaa ryhmän täyttyessä Karinassa, Itäinen Pitkäkatu 30. Ryhmän vastuuhenkilön, tupakkavieroitushoitajan lisäksi tukenasi ovat lääkäri, psykologi ja ravitsemusterapeutti. Osallistujat saavat halutessaan nikotiinikorvaushoidon alkupakkauksen puoleen hintaan. Osallistumismaksu on 20 €. Ilmoittautumiset tiistaisin klo 16 - 18 numeroon 050 5203861. Tervetuloa!

Tupakkavieroitushoitaja Margetta Lotila ja lääketieteen tohtori Juhani Elo nujertavat nikotiininhimoa Tupakka-akatemiassa.

Karinan kahvio on kaikille avoinna arkisin klo 9-15. Lounasaikaan Elina Humala tarjoilee asiakkaille myös päivän keittoa.

Asunto Oy Karinankulman suunnittelijat ja rakentajat: RAKENNUTTAJAT Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Hartela Kiinteistömyynti Oy URAKOITSIJA Hartela Oy RAKENNUSSUUNNITTELU Schauman Arkkitehdit Oy POHJARAKENNESUUNNITTELU Insinööritoimisto Esko Lappalainen Oy LVI-SUUNNITTELU Optiplan Oy

RAKENNESUUNNITTELU Narmaplan Oy SÄHKÖSUUNNITTELU Insinööritoimisto JT-Team LVV-TYÖT Saipu Oy IV-TYÖT Saipu Oy SÄHKÖTYÖT Turun Valo ja Voima Oy RAKENNUSAIKAINEN VALVONTA Turun Juva Oy


4 - 2008 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Merkkipäivälahjoitus saattohoidolle TOP:n varatoimitusjohtaja Olli-Pekka Saario lahjoitti 50vuotismerkkipäivänsä johdosta perustettuun rahastoon kertyneet varat Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle käytettä-

väksi saattohoidon, erityisesti saattohoitokoti Karinakodin hyväksi. Lahjoitettavaa kertyi kaikkiaan 5.863 euroa. Lahjoituksen kohde oli Saariolle tarkkaan harkittu.

- Molemmat vanhempani ovat saaneet hyvää saattohoitoa Karinakodissa. Toivon, että monella muullakin olisi mahdollisuus samaan, perusteli Saario lahjoituksen suuntaamista saattohoidolle.

Joulukorteilla tukea lapsisyöpäpotilasperheille Buy Aid Finland Oy keräsi Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n lapsisyöpäpotilasperheiden Sykerö-kerholle 4.326,51 euroa joulukorttimyynnillä vuodenvaihteessa. Buy Aid on useissa Euroopan maissa toimiva yhtiö, jonka tavoitteena on saada aikaan muutos kärsivien lasten elämässä yrityksille suunnatun kaupallisen varainhankinnan avulla. Yhtiön Suomen toimipisteen myyntijohtaja Petri Gus-

tafsson kertoo, että Sykerö valikoitui avustuskohteeksi, koska se tarjoaa lapsisyöpäpotilaiden perheille juuri niitä asioita, jotka ovat sairauden aikana ensiarvoisen tärkeitä: vertaistukea ja samastumisen kokemuksia sekä mahdollisuuden tavata muita perheitä lapsipotilaan pitkän sairauskaranteenin aikana. Syöpäperheiden tilanteesta Gustafssonilla on omakohtaista kokemusta, sillä hänen tyttä-

rensä on sairastanut lasten leukemian ja toipunut siitä. Buy Aid tukee tuotemyynnillä useita hyväntekeväisyysjärjestöjä, jotka auttavat eri tavoin hädänalaisia lapsia ja perheitä. Joulukortteja myytiin Suomessa nyt ensimmäistä kertaa. Gustafssonin mukaan korttimyynti Sykerön tueksi jatkuu taas ensi talvena, mutta tavoitteena on tukea Sykeröä tulevaisuudessa myös pitkäaikaisemmalla yhteistyöllä.

TOP:n varatoimitusjohtaja Olli-Pekka Saarion (vas.) merkkipäivälahjoituksen vastaanotti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja, professori Pentti Seppälä.

Letut paistuvat Etuset-ryhmän hyväksi Ypäjäläiset Kirsti ja Pentti Laaksonen tietävät, että letut soveltuvat mainiosti hyväntekeväisyystyöhön. Pariskunta on käännellyt lettuja monenlaisten hyvien asioiden puolesta jo yhdentoista vuoden ajan. Viime vuonna lettupannu tirisi Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen eturauhassyöpäpotilai-

den ja heidän läheistensä Etuset-ryhmän hyväksi, ja Laaksoset ahkeroivat kokoon 1.734 euron suuruisen lahjoituksen. Nyt pariskunta pitää taukoa letunpaistosta, jotta Pentti Laaksosen leikattu olkapää ehtii toipua, mutta keväällä herkkusuut löytävät tutun kojun jälleen keskiviikkoisin

Kyrön ja lauantaisin Forssan torilta. - Kun nyt menemme isännän kanssa torille hoitamaan muita asioita, tulee kauhea meteli, että missä on lettupannu, kuvailee Kirsti Laaksonen lisäaineettoman hyväntekeväisyysherkun suosiota.

Askarrellen apua lapsisyöpäpotilasperheille Orion Pharman kemiallisen laadunvalvonnan askartelijat luovuttivat Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Sykerölle 900 euroa käytettäväksi lapsisyöpäpotilastoimintaan. Ryhmän ”Auta askarrellen”

-toiminta käynnistyi jo 15 vuotta sitten ja sen menestyksekkäiden ruusupallojen myynti on antanut lapsisyöpäpotilasperheiden asialle tärkeän panoksen vuosien varrella. Idea askartelutoimintaan syntyi jo vuonna 1991, jolloin Turun

Buy Aid Finland Oy keräsi joulukorttimyynnillä varoja lapsisyöpäpotilasperheille. Myyntijohtaja Petri Gustafssonilla on syöpäperheiden tilanteesta omakohtaista kokemusta, sillä hänen tyttärensä on sairastanut leukemian ja toipunut sairaudesta. Kuva: Seppo Pessinen

Laboranttiyhdistys tutustui MeriKarinan toiminta- ja palvelukeskukseen. Ryhmän vahva auttamistarve käynnisti askartelukerhon seuraavana vuonna. Sen jälkeen lahjoitusvaroja askartelutoiminnasta on kertynyt kaikkiaan 14.203 euroa.

Salo-Karinan palvelutalon asukkaille merkkipäivävarat Lähes kolme vuosikymmentä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallintoon osallistunut kaupunkineuvos Reino Breilin ohjasi tammikuussa olleen 80vuotispäivänsä muistamiset

Salo-Karinan palvelutalon asukkaille ja Nils as Ursinin rahastolle. Kaupunkineuvos Reino Breilin oli voimakkaasti 1990luvun loppupuolella vaikutta-

massa palvelutalon rakentamiseen Saloon. Salo-Karinan palvelutalon asukkaiden virkistystoimintaan merkkipäiväkeräys tuotti 1.275 euroa.

Kirsti ja Pentti Laaksonen paistoivat torilla lettuja eturauhassyöpäpotilaitten hyväksi varhaisesta keväästä joulukuun puoliväliin. Lettutaikinaa kului parhaina päivinä jopa 24 litraa.

Lahjarahat saattohoidon kehittämiseen Tänä vuonna 30-vuotista taivaltaan juhlinut Lehtipalvelu Pirjo Rantala Oy ohjasi kertyneet merkkipäivälahjoitukset 3.170,30 euroa Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:lle käytettäväksi saattohoidon kehittämiseen. Lehtipalvelun tuki LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen työlle alkoi luontevasti jo vii-

me vuosikymmenellä, kun yrityksen perustajan, hallituksen puheenjohtaja Pirjo Rantalan tytär Sari Rantala työskenteli yhdistyksessä kotisairaanhoitajana. Pirjo Rantala kertoo, että syövästä on sittemmin tullut perheelle myös henkilökohtainen asia. Hänen isänsä sairastui syöpään ja sai saattohoitoa Karinakodissa.

- Olen sitä mieltä, että kaikki hyvä työ tulee aina siunauksena takaisin, Pirjo Rantala toteaa. Varsinais-Suomen vanhimpiin lehtipalveluihin lukeutuva yritys aloitti toimintansa vuonna 1978. Nykyisin se työllistää yli 50 henkilöä lehti- ja tapahtumamyynnillään.

Orion Pharman kemiallisen laadunvalvonnan askartelijat tukivat lapsisyöpäpotilasperheitä joulukuussa jo 15. kerran. Ryhmän puuhanaista Seija Ratiaa lahjoituksesta kiitti Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n puheenjohtaja, kauppaneuvos Risto Korpela Lounaissuomalaisen Syöväntorjuntapäivän juhlassa.

Lehtipalvelu Pirjo Rantala Oy osoitti 30-vuotismerkkipäivän lahjoituksensa saattohoitotyöhön. Rantalat katsovat, että hyväntekeväisyyteen suunnattu lahjaraha tulee onnittelukukkia suurempaan tarpeeseen. Kuvassa toimitusjohtaja Jari Rantala (vas.) sekä perustajat Pirjo ja Seppo Rantala, jotka vastaanottivat Suomen Yrittäjien Timanttiristin 30-vuotisesta yrittäjätoiminnastaan.

Kaupunkineuvos Reino Breilin’in (oik.) merkkipäivälahjoituksen vastaanotti SaloKarinan palvelutalon isäntä Timo Vartiainen.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2008 - 5

Syövän ilmaantuvuus lisääntyy LounaisSuomessa suurten ikäluokkien vanhetessa Uusien syöpätapausten määrä kasvaa vuosittain Suomessa. Niin myös Turun yliopistollisen keskussairaalan vastuualueella, joka kattaa Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan. Syövän yleistyminen johtuu ennen muuta ihmisten keskimääräisen eliniän pitenemisestä ja suurten ikäluokkien vanhentumisesta. Jos väestö ei vanhenisi, syöpä vähenisi.

KV`jjijh"_V eVc``^eVakZaji hVbVhiVdhd^iiZZhiV#

www.pulssi.fi

Mammografia mahdollistaa rintasyövän varhaisen toteamisen

Syövästä on tulossa yhä enemmän iäkkäiden ihmisten sairaus.

Elintavat vaikuttavat syövän syntyyn Naisten yleisin syöpämuoto vuonna 2006 on Suomen Syöpärekisterin tietojen mukaan ollut rintasyöpä ja miesten eturauhassyöpä. Uusien rintasyöpätapauksien määrä oli 4069 ja eturauhassyöpien määrä 4644. Eturauhassyöpien määrä oli vähentynyt edellisestä vuodesta 677 tapauksella. Miesten tupakoinnin väheneminen 1960-luvulta lähtien on tärkein tekijä keuhko-, kurkunpää- ja huulisyövän harvinaistumisessa. Ravinnon monipuolistumisen arvellaan olevan osatekijänä mm. mahasyövän vähenemisessä. Toisin kuin miehillä, naisten keuhkosyövän ilmaantuvuus on viime aikoihin asti kasvanut naisten tupakoinnin yleistyttyä. Viimeaikaiset tiedot viittaavat siihen, että naisten tupakoinnin yleistyminen on pysähtynyt. Myös rintasyöpä, kohdunrungon syöpä sekä munasarjasyöpä ovat yleistyneet tasaisesti. Tämä on yhteydessä ainakin syntyvyyden pienenemiseen ja sukukypsyysiän pidentymiseen. Mahdollisesti myös ravinnolla ja liikunnan vähyydellä on merkitystä ilmiön selittäjänä. Kohdunkaulan syöpä on vähentynyt romahdusmaisesti sen jälkeen, kun säännölliset joukkotarkastukset 1960-luvulla aloitettiin. Kuitenkin 1990-luvulla kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus kääntyi nousuun nuorilla naisilla. Kehityksen syynä on nuorempien ikäryhmien seksuaalitapojen

muutos ja huono osallistumisaktiivisuus joukkotarkastuksiin.

piin (261), hengityselinten syöpiin (233) ja eturauhassyöpään (154).

Suuri osa potilaista selviää

Tulevaisuus

Samalla kun syöpäilmaantuvuus on tilastojen mukaan kasvanut jatkuvasti, syöpäkuolleisuus on koko ajan vähentynyt. Erityisesti miesten syöpäkuolleisuus on kääntynyt huomattavaan laskuun vuoden 1980 jälkeen. Naisten syöpäkuolleisuus ei ole laskenut vastaavalla tavalla. Syövän hoidossa on edistytty merkittävästi viime vuosikymmenien aikana. Nykyisin suuri osa potilaista elää syövän toteamisen ja hoidon jälkeen normaalia elämää ja kuolee lopulta muihin syihin kuin syöpään. Muutos näkyy Syöpäjärjestöjen tuoreissa tilastoissa, joiden mukaan runsaat 83000 ihmistä oli viime vuoden alussa elänyt vähintään viisi vuotta syövän toteamisen jälkeen. Vuoden 1981 alussa heitä oli runsaat 32000. Niillä potilailla, joilla sairaus on todettu paikallisena, ennuste on parempi kuin niillä, joiden syöpä on levinnyt ympäröiviin kudoksiin tai muualle elimiin. Turun yliopistosairaalapiirin alueella syöpäkuolemia rekisteröitiin vuonna 2005 yhteensä 1709 kpl, joista 803 oli naisilla ja 906 miehillä. Naisten eniten kuolemaan johtaneita syöpiä olivat ruuansulatuselinten syövät (268) ja rintasyöpä (124). Miehiä kuoli eniten ruuansulatuselinten syö-

Suomen Syöpärekisterin tekemän ennusteen mukaan miesten ikävakioitu syöpäilmaantuvuus pienenee tulevina vuosina. Naisilla sen sijaan kasvu jatkuu yhä. Ennusteen mukaan naiset ohittavat miehet ennen vuotta 2015. Miesten syöpäilmaantuvuuden kehitykseen vaikuttaa huomattavasti se, että eturauhassyövän lisääntymisen ennustetaan olevan päättymässä.

Syöpä yleistyy suurten ikäluokkien vanhetessa Syövästä on tulossa yhä enemmän iäkkäiden sairaus. Tauti yleistyy suurten ikäluokkien vanhetessa. Syövän hoitomenetelmien nopea kehitys on johtanut siihen, että yhä useampi selviää taudistaan. Samalla syöpä muuttuu äkillisestä ja dramaattisesta taudista pitkäaikaiseksi sairaudeksi, jonka kanssa eletään jopa vuosikymmeniä. Tekstin on koostanut: Maria Vakkamaa Lähteet: Syöpä Suomessa 2006 (Syöpäjärjestöjen julkaisuja 2006) Eero Pukkala, Risto Sankila, Matti Rautalahti. Suomen Syöpärekisterin internetsivut: www.cancerregistry.fi Syöpä 2015, (Syöpäjärjestöjen julkaisuja 2006)

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 1980 ja 2006 todettujen yleisimpien syöpämuotojen tapausmäärät.

Lääkärit ja röntgen: ma-pe 8–20, la 9–17, su 12–20 Laboratorio: ma-pe 7–20, la 9–17, su 12–20 Ajanvaraus puh. 2616 300

Miehet

1980

2006

Naiset

1980

2006

YHTEENSÄ Keuhkosyöpä Eturauhassyöpä Mahasyöpä Suolistosyöpä Virtsarakon syöpä Aivo-/hermostosyövät Ihosyövät Munuaissyöpä Leukemia Haimasyöpä Huulisyöpä

1996 307 196 122 86 60

2178 195 757 70 194 112

44 44 42 41 33 32

76 154 62 84 58 9

YHTEENSÄ Rintasyöpä Suolistosyöpä Mahasyöpä Kohtusyöpä Munasarjasyöpä Keuhkosyöpä Haimasyöpä Ihosyövät Aivo-/hermostosyövät Sappirakon syöpä Lymfoomat

1151 253 126 99 92 63 51 50 48

2021 604 222 53 121 65 87 67 164

47 33 31

89 22 94

Yllä oleviin lukuihin ei ole laskettu ihon basalioomia, virtsaelinten papilloomia eikä kohdunkaulan in situ –muutoksia. Miehillä on yleistynyt Non-Hodgkin-lymfoomat (tapauksia vuonna 2006 yhteensä 78).


6 - 2008 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Tervetuloa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen matkatoimisto Matkarin matkoille ”TÄYDELLINEN PERSIKKA” HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERISSA PERJANTAINA 18.4.2008 Pilke silmässä, kieli poskessa Italian Rivieralle, ylelliseen hotelliin sijoittuva ”Täydellinen persikka” tasapainoilee kutkuttavasti farssin ja romanttisen komedian välimaastossa. Vahingossa kuultu lemmekäs kohtaus saa aikaan väärinkäsitysten sarjan - tapahtumaketjun, jonka selvitessä katsoja pitää hatustaan kiinni. Näytelmässä, jota on jo vuosikymmenten ajan esitetty valtavalla menestyksellä ympäri maailmaa, täytyy olla jotakin erityistä. Ferenc Molnárin loistavat huomiot teatterintekemisen kiemuroista ja ihmisluonteen heikkouksista ovat polttoainetta älykkäälle juonelle, joka saa katsojat ulvomaan naurusta. Rooleissa Antti Litja, Vappu Nalban-

toglu, Carl-Kristian Rundman, Eero Saarinen, Asko Sarkola, Pekka Strang, Joachim Wigelius, Sami Paasila ja Petri Palo. Matkaohjelma: Lähtö klo 16.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, jossa Kaupunginteatterissa seurataan ”Täydellinen persikka” -esitystä klo 19.00. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 24.00. Matkan hinta: jäsenet 61 euroa ei-jäsenet 75 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * teatterilippu * matkanjohtajan palvelut Tapio Vanhatalo

”PUKIJA” -MENESTYSNÄYTELMÄ, TAIDEKOTI KIRPILÄ JA TAITEILIJARAVINTOLA ELITE HELSINGISSÄ LAUANTAINA 26.4.2008 Tämä matka vie taiteen maailmaan: Taidekoti Kirpilään, jossa on esillä suomalaista taidetta 1800-luvun lopulta alkaen sekä taiteilijaravintola Eliteen, joka on ainutlaatuinen kulttuuri- ja taiteilijaravintola - elämän estradi ja taiteilijoiden olohuone vuodesta 1932 alkaen. Illan päätteeksi seurataan Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä Ronald Harwoodin menestysnäytelmää ”Pukija”, joka on humoristinen ja koskettava tarina tähtinäyttelijän ja hänen pukijansa läheisestä suhteesta ja valottaa teatterin tekemistä kulissien takaa. Rooleissa Eero Aho, Elli Castrén, Karin Pacius, Esko Salminen, Simo Tamminen, Miina Turunen ja Timo Tuominen.

Matkaohjelma: Lähtö klo 13.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, jossa tutustutaan Taidekoti Kirpilään sekä ruokaillaan taiteilijaravintola Elitessä. Klo 19.00 seurataan Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä ”Pukija” -esitystä. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 24.00. Matkan hinta: jäsenet 96 euroa ei-jäsenet 110 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * kolmen ruokalajin myöhäinen lounas * teatterilippu * sisäänpääsymaksu ja opastus Taidekoti Kirpilässä * matkanjohtajan palvelut

Kevään teatteriohjelmassa: • ”Vaarallisia suhteita” Kansallisteatterissa 30.4.2008. • ”Hiirenloukku” Tampereen teatterissa 3.5.2008 • ”Producers” Helsingin kaupunginteatterissa 10.5.2008 • ”Missä kuljimme kerran” Helsingin kaupunginteatterissa 17.5.2008 • ”Kuolemantanssi” Kansallisteatterissa 24.5.2008.

SLOVENIA-KROATIA-ITALIA 28.8. - 4.9.2008 Monet suomalaiset ovat vierailleet Sloveniassa ja Adrianmeren kohteissa jo niiden kuuluessa Jugoslavian osavaltioon. Slovenia selvisi Jugoslavian kriisistä lähes vaurioitta ja tänä päivänä sodasta ei ole merkkejä havaittavissa. Sen sijaan turistit ovat löytäneet Slovenian uudelleen sekä sen pääkaupungin, Ljubljanan, joka on pieni mutta sitäkin houkuttelevampi. Vanhan kaupungin kujat kutsuvat vaeltamaan iltahämärissä ja Ljubljanasta tehtävien retkien aikana nähdään uskomattoman upeita maisemia. Kroatia tulee tutuksi sen luontoaiheisilla retkillä; Plitvicen järvet ja kansallispuisto ovat niitä kohteita, jotka eivät jätä ketään kylmäksi. Kroatian pääkaupungilla Zagrebilla on värikäs 900-vuotinen historia. Sodasta ei näy täälläkään merkkiäkään ja historiallisten nähtävyyksien joukkoon on rakennettu moderneja myymälöitä ja viehättäviä ravintoloita. Kiertomatkan aikana tehdään päiväretki Italian Venetsiaan, veden päälle rakennettuun kaupunkiin. Venetsiaa pidetään yhtenä maailman romanttisimmista kaupungeista. Sen sokkeloisilla kujilla sijaitsevat aidot, kaupunkilaisten suosimat kahvilat, ravintolat ja liikkeet. Täällä on myös lukuisia palatseja ja gallerioita, jotka pitävät sisällään huipputaidetta Italiasta sekä muualta maailmalta. Matkaohjelma: Torstai 28.8.2008 Lähtö klo 5.30 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinki-Vantaan lentoasemalle, josta Finnairin lento AY 721 lähtee Ljubljanaan klo 9.50. Ljubljanaan saavutaan klo 11.25. Saapumisen jälkeen Ljubljanan kaupunkikiertoajelu ja majoittuminen kahdeksi vuorokaudeksi keskustassa sijaitsevaan City Hotelliin. Illallinen hotellissa. Perjantai 29.8.2008 Aamiainen hotellissa. Päivän aikana tehdään retki Bledin kaupunkiin ja Bohinjin järvialueelle. Bledin kaupunki alppimaisemineen on Slovenian kauneimpia alueita ja sen leuto ilmasto, raikas ilma ja rauhallinen sijainti tekee kaupungista miellyttävän lomanviettopaikan. Päivän aikana tehdään myös veneretki Slovenian suurimmalla järvellä, jota peittää jäätikkö. Lounas Bledin linnassa. Myöhemmin iltapäivällä palataan majoitushotelliin. Päivän ajomatka noin 130 km.

Lauantai 30.8.2008 Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen jätetään Ljubljana ja suunnataan kohti Postojnan tippukiviluolia ja Predjaman linnaa. Postojnan tippukiviluolat ovat Slovenian suurimmat ja tunnetuimmat. Täällä matkataan junalla suureen valaistuun luolastoon, jolla on pituutta noin 21 kilometriä. Kävelykierroksella nähdään upeita, luolan katosta riippuvia erimuotoisia ja eri sävyisiä stalaktiitteja, luolan pohjalta kasvavia stalagmiitteja sekä mahdollisesti myös luolaston eriskummallinen pieni eläinlaji, olmi. Lounas päivän aikana. Toinen käyntikohde on Predjaman linna, joka näyttää siltä, kuin se riippuisi vuoren seinämästä. Täältä aukeavat kauniit näköalat linnaa ympäröivään laaksoon. Myöhemmin iltapäivällä saavutaan Opatijaan, jossa majoitutaan kolmeksi vuorokaudeksi Palace-Bellevue -hotelliin. Päivän ajomatka noin 130 km. Sunnuntai 31.8.2008 Aamiainen hotellissa. Päivän aikana tehdään retki Rovinjiin ja Motovuun. Rovinj on yksi kolmesta helmestä Istrian rannikolla. Kävely kivipäällysteisillä kaduilla johtaa kaupungin sydämeen, St. Euphemian kirkkoon. Vapaata aikaa kaupunkiin tutustumiseen. Matka jatkuu Mirna-joen laaksoa pitkin Motovun keskiaikaisen kaupungin kautta Livaden kaupunkiin, joka on tunnettu Istrian tryffeleistä. Lounas Rovinjissa. Illaksi palataan majoitushotelliin. Päivän ajomatka noin 180 km. Maanantai 1.9.2008 Aamiainen hotellissa. Päivän aikana tehdään retki Italian puolelle Venetsiaan, maitse ja meritse. Venetsiaan tutustutaan lyhyellä kiertokävelyllä sekä gondoliajelulla ja nautitaan yhteinen lounas. Vapaata aikaa jää myös omatoimiseen tutustumiseen. Illaksi palataan Opatijan majoitushotelliin. Päivän ajomatka noin 260 km. Tiistai 2.9.2008 Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen jätetään Opatija ja suunnataan kohti Kroatiaa ja sen pääkaupunki Zagrebia. Matkan varrella käydään Plitvicen järvialueen ainutlaatuisessa kansallispuistossa, joka on Kroatian tunnetuin nähtävyys ja kuuluu myös UNESCO:n maailmanperintökohteisiin. Kansallispuistossa nähdään kirkasvetisiä, pieniä, portaittain sijaitsevia järviä, jotka liittyvät toisiinsa solisevien purojen kautta.

Vesiputoukset, paikoin erittäin rehevä kasvillisuus, kalaparvet ja raikas ylänköilma painuvat mieliin puistovierailusta. Lounas Plitvicessä. Ennen Zagrebiin saapumista pysähdytään Rastoken vesiputouksilla. Zagrebissa majoitutaan kahdeksi vuorokaudeksi hotelli Centraliin. Päivän ajomatka noin 190 km. Keskiviikko 3.9.2008 Aamiainen hotellissa. Päivän aikana tutustutaan Zagrebiin kiertoajelun yhteydessä. Omaa aikaa jää tutustua kaupunkiin omien mieltymysten mukaan ja tuliaisostoksia varten. Läksiäisillallinen hotellissa. Torstai 4.9.2008 Varhainen aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen noin 140 kilometrin ajo Slovenian puolelle Ljubljanaan, josta Finnairin lento AY 722 lähtee Helsinkiin klo 12.10. Klo 15.45 saavutaan Helsinkiin, josta kuljetus Turkuun. Turkuun saavutaan noin klo 18.30. Matkalle mukaan voimassaoleva ulkomaanpassi. Matkavakuutus peruutusturvalla on syytä tehdä heti matkavarauksen tekemisen jälkeen. Suomen lääkintäviranomaiset suosittavat aina pitämään voimassa polio-, kurkkumätä- ja jäykkäkouristusrokotuksia. Tarkemmat tiedot rokotuksista omasta terveyskeskuksesta tai rokotusasemalta. Valuuttana Sloveniassa ja Italiassa on euro ja Kroatiassa kuna. Hotellitiedot: City Hotel*** Dalmatinova 15 SI-1000 Ljubljana, Slovenia puh. +386-1-239 00 00 Hotelli sijaitsee Ljubljanan keskustassa. Hotellissa ravintola ja aulabaari. Huoneissa suihku, WC, puhelin ja TV. Hotel Palace-Bellevue*** M. Tita 144/146 HR-51410 Opatija

puh. +385-51-271 811 Hotelli sijaitsee Opatijan keskustassa. Hotellissa uima-allas, sauna, ravintola, terassikahvila. Huoneissa suihku, WC, puhelin ja TV. Hotel Central*** Branimirova 3 HR-10000 Zagreb puh. +385-1-4841122 Hotelli sijaitsee Zagrebin keskustassa. Huoneissa suihku, WC, puhelin ja TV.

Matkan hinta: jäsenet 1855 euroa ei-jäsenet 1877 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta 180 euroa.

Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset TurkuHelsinki-Vantaa-Turku * linja-autokuljetukset ohjelman mukaan Sloveniassa ja Kroatiassa * 2 vuorokauden majoitus Ljubljanassa 2 hengen huoneessa * 3 vuorokauden majoitus Opatijassa 2 hengen huoneessa * 2 vuorokauden majoitus Zagrebissa 2 hengen huoneessa * retki Venetsiaan * 7 aamiaista, 5 lounasta ja 2 illallista * sisäänpääsymaksut ja opastukset ohjelman mukaan * paikallisoppaan palvelut * Matkarin matkanjohtajan palvelut

Matkanjohtaja: Leila Rajander

Vastuullinen matkanjärjestäjä: Matkapojat Oy

Kevään ja syksyn matkoja ulkomailla: • Oopperamatka Tallinnaan 13. - 14.6.2008 • Kuninkaanlinnoista Taalainmaan idylliin

19. - 23.6.2008 • Lumoavia alppimaisemia ja Mozart konsertti:

• Visbyn keskiaikaiset tunnelmat 5. - 7.8.2008 • Ikivihreä saari - Madeira 23. - 30.9.2008 • Normandia, Mont St-Michel´in -luostarikylä, Pariisi

ja Versaillesin palatsi 11. - 17.10.2008

Saksa ja Itävalta 27.- 30.6.2008

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkatoimisto MATKARI OY, Itäinen Pitkäkatu 30, Puh(02)2657913


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2008 - 7

Lähes puolet lääkäreistä suhtautuu kielteisesti aktiivisiin potilaisiin Entäs sitten? Kai lääkäri reseptin voi kirjoittaa? kysyy Wagner. Mitä siitäkin tulisi, jos se olisi noin yksinkertaista? vastaa lääkäri. Siinä kiteytettynä Hanna Toiviaisen väitöskirjan tulokset Juban sarjakuvahahmon Wagnerin kautta tulkittuna. Sarjakuva komistaa Toiviaisen väitöskirjan kantta. Yhä useammin lääkärit kohtaavat vastaanotolla aktiivisen potilaan. Potilas saattaa katsoa, että hänellä on tietoa sairaudestaan ja sen hoidosta ennen kuin lääkäri on tehnyt edes diagnoosin. Potilaalla voi olla myös valmis kanta haluamastaan lääkkeestä tai hoitotoimenpiteistä. Miten lääkärit sitten suhtautuvat näihin aktiivisiin potilaisiin ja heidän tietolähteisiinsä? Toiviaisen Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa kansanterveystieteen laitoksella tarkastetun väitöskirjan kyselyaineisto perustuu lääkäreille esitettyihin kyselytuloksiin. Ne lähetettiin osana Lääkäriliiton jäsenkyselyä. Väitöskirjassaan Toiviainen käsittelee lääkärien kokemuksia ja näkemyksiä potilaasta aktiivisina kuluttajina. Tutkimuksessa kuluttajapotilailla tarkoitetaan henkilöitä, jotka tekevät kliinistä hoitoaan koskevia valintoja ennen lääkärin tekemää diagnoosia. Vastaavasti kuluttajien ja potilaiden järjestöt ja erilaiset liikkeet saattavat edustaa heitä. Potilaita kehotetaan olemaan vastaanotolla aktiivisia. Heillä on sairauttaan koskeva paras kokemusperäinen asiantuntijuus, lääkäreillä puolestaan on ammatillista kokemusta ja lääketieteellistä tietoa sairauden hoidosta. Miten nämä kaksi asiaa saataisiin parhaiten yhdistettyä niin, että kumpikin olisi vastaanottoon tyytyväisiä? -Yhä useampi potilas on aiempaa kiinnostuneempi asettumaan tasavertaiseen asemaan lääkärin kanssa, neuvottelemaan lääkärin kanssa tai jopa sanelemaan kuinka häntä tulee hoitaa, sanoo filosofian tohtori Hanna Toiviainen.

FT Hanna Toiviaisen mukaan potilaista kilpailevat yksityislääkärit ovat myönteisempiä hoidon suunnitteluun osallistuvia potilaita kohtaan kuin julkisen terveydenhuollon piirissä toimivat lääkärit.

Joka viides myönteinen Kyselyn mukaan joka viides lääkäri kokee osallistuvan potilaan hoitosuhteen myönteisenä. Kielteisenä kokevia on kaksinkertainen määrä eli noin neljäkymmentä prosenttia. Myönteistä suhtautumistaan lääkärit perustelevat muun muassa yhteistyön paranemisella ja mahdollisesti hoitomotivaation paranemisella. Kielteisesti suhtautuvat puolestaan katsoivat, ettei potilailla ole riittävää asiantuntemusta hoitopäätösten tekoon. -Mielenkiintoinen jako oli julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välillä. Yksityislääkärit suhtautuivat myönteisemmin aktiivisiin potilaisiin kuin julkisen terveydenhuollon piirissä toimivat, sanoo Toiviainen. Viime vuoden maaliskuussa Turun kauppakorkeakoulussa potilaiden vaikutuksesta lääkemääräyksiin väitellyt kauppatieteen tohtori Elina Jaakkola päätyi samaan tulokseen. Yksityissektorilla potilaat pystyvät vaikuttamaan huomattavasti enemmän lääkärin määräämiin lääkkeisiin, kuin julkisen terveydenhuollon puolella. -Lääkäreiden käsityksen mukaan potilaiden kyky ja halua osallistua hoitopäätöksiin vaihtelee. Potilaiden

osallistuminen on yleistä etenkin sellaisten sairauksien kohdalla, jotka ovat olleet paljon esillä tiedotusvälineissä tai mainonnassa. Hoitomyöntyvyyttä tukeakseen lääkärit pyrkivät usein määräämään potilaiden toiveiden mukaisia lääkkeitä, mikäli sille ei ole lääketieteellistä estettä, Jaakkola sanoo väitöstiedotteessaan. Jaakkolan mukaan yksityislääkäreillä on kilpailua potilaista, joka osaltaan selittää heidän myönteisemmän suhtautumisensa potilaiden toiveisiin. Asiakastyytyväisyys on tärkeämpää yksityispraktiikoille kuin potilasjonojen kanssa painiskeleville julkisen terveydenhuollon yksiköille. Tutkimustaan varten Elina Jaakkola oli haastatellut yli 90 lääkäriä viidessä maassa. Suurin osa haastattelukyselyistä on tehty Yhdysvalloissa, IsossaBritanniassa sekä Suomessa. Suomessa yksityislääkärit eivät korostaneet lääkkeiden hinnan vaikutusta lääkkeen valintaan toisin kuin esimerkiksi Isossa-Britanniassa. Siellä lääkkeen maksavat klinikat, Suomessa pääosin potilaat. Osan lääkekuluista korvaa Kela.

Erikoislääkärit myönteisempiä Hanna Toiviaisen tutkimusten mukaan erikoislääkärit suhtautuvat myönteisemmin potilaiden pyyntöihin. Eroa oli myös lääkärien suhtautumisessa reseptilääkkeiden yleisömainonnan täydellisen sallimiseen. Siihen kielteisemmin suhtautuivat erikoistumattomat yleislääkärit. Toisaalta he suhtautuivat vähemmän kielteisesti epäsuoraan mainontaan potilasjärjestöjen ja terveydenhuollon toimipisteiden kautta. Mielenkiintoinen havainto oli myös lääkärien iän merkitys suhtautumisessa reseptilääkkeiden mainontaan. Mitä vanhempi lääkäri, sitä varautuneempaa oli hänen suhtautumisensa kaupallisiin tahoihin. He myös suhtautuivat kriittisemmin potilaiden ja kuluttajien lääketiedon lähteisiin. Sen sijaan he suhtautuivat myöntei-

TÄLLÄ ILMOITUSKUPONGILLA

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus Seiskarinkatu 35, 20900 Turku puh. 265 7606

Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 Turku

puh. 265 7944 - avattu uusi toimipiste Karinankulmassa!

Kakskerta, Keikkulantie 33, 20960 Turku puh. 0400 510 315 -

lymfaterapia veteraanikuntoutus Kelan vaikeavammaisten kuntoutus Kaupungin ja TYKS:n ostopalveluosoitukset Syöpäyhdistyksen jäsenet -15% lähetehoidoista

MAALIS-HUHTIKUUN TARJOUS ILMAINEN HOITOKERTA 10-KERRAN HOITOSARJAN ALOITTANEILLE.

Esko Hirvinen fysioterapeutti

0400 510 314 Juha Karppanen fysioterapeutti

050 550 9369 Pasi Vesa kuntohoitaja

0400 510 315

TUE SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ - OSALLISTU SYÖVÄNTORJUNTATALKOOT-KAMPANJAAN Pankkitili 571345-2505 Keräyslupa ESLH-2006-10922/TU-52

semmin potilaiden aktiivisuuteen ja pyyntöihin. Lääkäreiltä kysyttiin miten hyödyllisenä he pitivät eri lähteitä, kun kyse on lääketiedon jakamisesta potilaille tai kuluttajille. Tarjolla oli seitsemän tietolähdettä. -Useampi kuin neljä viidestä lääkäristä piti potilasjärjestöjä ja apteekkeja hyödyllisinä lääketiedon jakajina, sanoo Toiviainen. Lähes puolet, 44 prosenttia, piti lääkemainoksia hyödyllisinä ja yli kolmannes haitallisina (20%) tai hyödyttöminä (16%). -Tiedelehdet, perinteinen media, sanomalehdet, televisio ja radio, aikakauslehdet ja jopa Internet saivat selvästi enemmän kannatusta kuin lääkemainokset. Toiviaisen mukaan Internet on osoittautunut hankalaksi. Siellä on monen tyyppistä aineistoa: kaupallista, viranomaistietoa, potilasjärjestöjen sivuja, keskustelupalstoja, blogeja ja niin edespäin. Tiedon luotettavuutta on usein vaikeaa todentaa. -Tutkimuksissa ihmiset sanovat pitävänsä luotettavampina viranomaistahoja, järjestöjä ja tieteellisiä julkaisuja. Käytännössä tietoa etsiessä tiedonhaun lähtökohtana eivät ole lääketieteelliset yhteisöt, kirjastot tai teknisesti optimaaliset hakutavat, vaan yleiset hakukoneet, joilla ei saa optimaalisia tuloksia tieteelli-

Potilailla on yhä useammin tietoa sairauksistaan ja he haluavat aktiivisesti osallistua heitä koskeviin hoitopäätöksiin. sen tiedon suhteen. Kaupalliset lähteet ponnahtavat hakukoneiden hakutulosten kärkeen, painottaa Hanna Toiviainen. Filosofian tohtori Hanna Toiviainen on toiminut yli kymmenen vuotta Stakesin tut-

kijana, mutta siirtyi toukokuun alussa Suomen Kuluttajaliittoon kehittämispäälliköksi. Samalla hän toimii liiton terveyspalvelujen asiantuntijana. Teksti: Kuva:

Timo Moberg Roni Lehti


8 - 2008 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Professori Tuula Salmi kannustaa naisia

Kysykää huolestuttaviin asioihin rohkeasti asiantuntijan mielipidettä Professori, gynekologi ja gynekologisen onkologian erikoislääkäri Tuula Salmi on tehnyt tärkeää työtä lounaissuomalaisten naisten syöpätautien asiantuntijana. Näistä ansioistaan Turunmaan Duodecim-seura palkitsi hänet marraskuussa tunnustuspalkinnollaan. Professori Tuula Salmi ei perinteisen turkulaismatematiikan mukaan voi vielä laskea itseään täysin turkulaiseksi, koska maaginen ”turkulaiseksi 50 vuodessa” -luku jää muutamaa vuotta vajaaksi. Turkuun kuopiolaissyntyisen Salmen toivat aikanaan lääkäriopinnot ja täällä hän on elämäntyönsä tehnyt. Erikoisalaa miettiessä gynekologia ja erityisesti naisten syöpätaudit tuntuivat omalta hyvin varhain. ”Tämä se on”, hän muistaa ajatelleensa Tyksin naistenklinikalla naisten syöpäosastoon tutustuttuaan. Saman osaston osastonylilääkärin tehtävät Tuula Salmi peri opettajaltaan, professori Matti Grönroosilta vuonna 1986 ja siltä paikalta hän jäi eläkkeelle vuosi sitten. Tunnustuspalkinnon jakajat halusivat nostaa esiin Salmen työn sekä yliopistosairaalassa että yksityissektorilla. 30 vuoden aikana hän on ollut lukemattomien vaikeasti sairaiden ihmisten luotettava tuki ja turva. Potilastyön lisäksi hän on tehnyt mittavan tieteellisen uran, ohjannut väitöskirjoja, toiminut vastaväittäjänä ja julkaissut yli 70 tieteellistä artikkelia. Salmen opetustyön merkitystä kiitetään: ”Hän on opettanut terveydenhuollon ammattilaisille paitsi lääketiedettä, myös sekä puhein että omalla esimerkillään lääkärinä olemista. Hänen potilaita kunnioittava, lämminhenkinen ja sopivalla huumorilla höystetty potilastyönsä on jättänyt lähtemättömät muistijäljet tuleviin lääkäreihin”, perustelevat palkitsijat. Potilaidensa ja asiallisen tiedonsaannin puolesta Salmi on tottunut puhumaan. - Potilaat tarvitsevat tietoa ja suoraa, kunnioittavaa puhetta. Raskaiden asioiden kertomisessa voi huumorillakin olla osansa toivon tuojana. Vaikka kyllä vakavasta taudista tiedon antaminen on aina lääkärillekin raskas asia, varsinkin jos potilas on nuori ja gynekologiseen syöpään sairastuessa lapset ovat vielä hankkimatta.

Hoidot kehittyneet huimasti Tuula Salmi on nähnyt työuransa aikana naisten syöpätautien hoidon valtavan kehityksen. 1960-luvun alussa sädehoitojen teho oli nykyistä paljon heikompi ja nykyisistä syöpäsoluja tuhoavista solunsalpaajista voitiin vain uneksia. Nykyisillä solunsalpaajien ja sädehoidon yhdistelmillä voidaan monia naisten syöpiä hoitaa todella tehokkaasti. Ongelmana on edelleen se, että monissa tapauksissa hoitoon hakeudutaan liian myöhään. Joukkotarkastukset laskivat Suomessa kohdunkaulasyöpien määriä vuosittaisesta 500:sta alle 150:n tapauksen. - Se on loistava saavutus. Säännöllisil-

Professori Tuula Salmi (kesk.) sai Turunmaan Duodecim-seuran tunnustuspalkinnon. Kuvassa myös seuran puheenjohtaja, tulosaluejohtaja Päivi Rautava ja Turun lääketiedepäivien järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, ylilääkäri Erkki Pekkala

lä emättimestä ja kohdusta otetuilla irtosolunäytteillä eli ns. Papa-kokeilla kohdunkaulan syövät voidaankin löytää jo esiasteina ja hoitaa ennen kuin ne ehtivät kehittyä varsinaisiksi syöviksi. Papa-näytteessä käyminen on edelleen naisen varminta syövänehkäisyä, kaikenikäisille naisille. Nuorten naisten lepsuilu joukkotarkastusten laiminlyömisenä huolestuttaa. Hyvät tulokset menetetään nopeasti, jos Papa-kokeessa ei käydä säännöllisesti, hän muistuttaa. Uuteen papilloomavirusrokotteeseen Salmi suhtautuu toiveikkaasti. Gynekologisilta tulehduksilta ei aina voida välttyä, vaikka yritettäisiinkin. Nykyään kun ehkäisy hoidetaan useimmiten e-pillereillä, jää kondomin käyttö vähemmälle, vaikka kondomi ehkäisisikin sukupuoliyhteydessä leviäviä tulehduksia. Rokotteella voita-

neen tulevaisuudessa ehkäistä syövän taustalla usein vaikuttavia papilloomavirustulehduksia, mutta rokote tulisi antaa jo murrosikäisille tytöille ennen sukupuolielämän aloittamista. Papa-näytettä ne eivät koskaan korvaa. Mielenkiintoisia tuloksia rokotteiden tehosta saadaan seuraavaksi viisivuotisseurannassa.

Verinen vuoto vaihdevuosien jälkeen aina hälytysmerkki Kohdun runko-osan syöpä on yleisin naisten gynekologinen syöpä. Varhain todettuna sen ennuste on hyvä, valitettavasti vain monet naiset hakeutuvat hoitoon liian myöhään. Verinen vuoto vaihdevuosien jälkeen on aina hälytysmerkki, silloin täytyy lähteä lääkäriin - joko

terveyskeskukseen tai omalle gynekologille. Säännöllisiä gynekologikäyntejä Salmi pitää myös naisen hyvänä henkivakuutuksena. - Rutiinitarkastusten ohella gynekologina vastaanotolla käsitellään usein monia muitakin naisen elämän tärkeitä asioita. Olen itse pitänyt yksityisvastaanottoa vuodesta 1976 ja monet potilaat ovat tulleet tuona aikana hyvin tutuiksi.

Viime vuosien hormonihoitokohuun Salmi suhtautuu tyynesti. Hormonikorvaushoidot ovat hyvä apu niille naisille, joilla on vaikeita vaihdevuosioireita. Kaikki eivät hormonikorvaushoitoja tarvitse eikä niitä ole tarkoitettu iän kaiken käytettäviksi, taukoa voi pitää halutessaan ja kokeilla pärjäisikö ilman. Nykytiedon mukaan alle viiden vuoden hormonikorvaushoito ei nosta rintasyöpäriskiä. Säännöllisestä seurannasta ja mammografioista on syytä huolehtia. Samalla tulee hoidettua myös tarvittavat papa-näytteet, jotka vaihdevuosien jälkeenkin kertovat tärkeistä asioista. - Kohdunkaulasyövät, joita yliopistosairaalassa hoidamme, löytyvät usein juuri naisilta, joilla edellisestä papa-kokeesta on jo liian monta vuotta. Vasta ylimääräinen verinen vuoto on säikäyttänyt heidät hakeutumaan hoitoon. Munasarjasyöpä on hankalin gynekologisista syövistä, koska oireita ilmaantuu yleensä vasta kun syöpä on jo edennyt. Epämääräiset vatsavaivat ja vatsan kasvu nesteen kertyessä vatsaonteloon tuovat yleensä naiset lääkärille. Ulkosynnytinten syövät saattavat paljastua, kun harmittomalta tuntunut haava tai hankauma ei parane tai luomeksi tulkittu näppylä rikkoutuu ja jatkaa vuotamista. - Kipeitä paikkoja, jotka eivät tunnu paranevan pitäisi näyttää lääkärille herkästi. Mitä pidemmälle vaivojensa kanssa jää mietti-

mään, sitä enemmän menetetään aikaa, jolloin mahdollista syöpää voidaan hoitaa. Oikeaa tietoa syövästä ja naistentaudeista Tuula Salmi on jakanut myös kirjoittajana ja asiantuntijana. Viimeksi hän kirjoitti tietopaketin gynekologisista syövistä Riitta Laineen ”Miksi minä? Ja mikä on ennusteeni” -kirjaan, jossa kuusi syöpää sairastavaa naista on kertonut omat tarinansa taudin toteamisesta uuteen alkuun. (Edita 2007). Tuula Salmeen ovat myös monet toimittajat tottuneet tukeutumaan tarvitessaan selväsanaista asiantuntijaa, joka osaa punnita mm. uusimpien tutkimusten merkitystä potilaiden kannalta. Eläkepäivinään toimen nainen jatkaa edelleen yksityisvastaanottoaan kahtena iltapäivänä viikossa. Uusia potilaita hän ei kuitenkaan enää ota. Kotona kaapit on tullut perusteellisesti siivottua ja ennen harvinaista vapaata aikaa on nyt mahdollista käyttää vaikkapa lastenlasten kuljetuksiin tai liikuntaan. Kuntosali ja uinti ovat ohjelmassa säännöllisesti keskiviikkoisin, viikonloppuisin aikaa kuluu vapaa-ajanasunnolla Lohjan suunnalla. Elämässä on kymmenen vuotta sitten sairastetun hyvänlaatuisen aivokasvaimen ja kolme vuotta sitten laajennetun sepelvaltimotukkeuman jälkeen paljon väriä ja hyvää makua. Teksti: Kuva:

Tuula Vainikainen Jonny Holmén

Tervetuloa uuteen lääkärikeskus-sairaalaan

NYT SAMAN KATON ALTA KAIKKI TERVEYSPALVELUT Lääkäriasema Mehiläinen Linnan Apteekki, avoinna joka päivä ma-pe klo 8-20, la 10-18, su 11-19 Pysäköinti P-louhi

Linnan Apteekin lääkeneuvonta palvelee joka päivä klo 8-22 numerossa 275 0441 Lääkkeiden hintatiedot: www.linnanapteekki.fi

TERVETULOA! Apteekkari ja koko henkilökunta

Olemme avanneet Turkuun uuden lääkärikeskus-sairaalan osoitteessa Aninkaistenkatu 13. Uusi toimipaikka sijaitsee aivan Turun keskustassa, linja-autoaseman vieressä. Samalla aiemmin eri osoitteissa toimineet yksikkömme Terveystalo TeslaVagus, Terveystalo Allergiakeskus, Terveystalo Verkahovi, Terveystalo Sibeliuksenkatu ja Terveystalo Päänsärkykeskus ovat siirtyneet saman katon alle.

Ajanvaraus 030 633 9565 tai www.terveystalo.com www.terveystalo.com


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2008 - 9

Isommat OPbonukset.

Laske omat OP-bonuksesi osoitteessa op.fi/bonus.

Etua elämään. OP-Pohjolasta.


10 - 2008 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Syöpä edelleen kasvava haaste 30:ntena Syöväntorjuntapäivänä

Eturauhassyövän kohtaamiseen tarvitaan tarkempia merkkiaineita Perinteisen Lounais- Eturauhasseulontosuomalaisen Syövän- jen kannattavuus torjuntapäivän tilai- selviämäisillään Dosentti, urologian ylilääkäri suudessa pääosassa Martti Nurmi Tyksin kirurgian oli miesten yleisin syö- klinikalta loi Lounaissuomalaisen Syöväntorjuntapäivän tapahpätauti, eturauhas- tumassa katsauksen jatkuvasti eturauhassyövän nysyöpä. Lounais-Suo- yleistyvän kyisyyteen ja tulevaisuuteen. Etumen Syöpäyhdistyk- rauhassyöpätapaukset ovat olleet vuosina rajussa kasvussa, sen ja Moikoisten viime mikä selittyy miesväestön vanheSyöväntutkimussääti- nemisella, diagnostisten menetelparanemisella sekä miesten ön järjestämässä ti- mien aiempaa aktiivisemmalla hakeulaisuudessa jaettiin tumisella tutkimuksiin. Tällä hetkellä uusia eturauhassyöpiä todemyös tuttuun tapaan taan vuosittain noin 5500. Nurmi kertoi, että eturauhassyöväntorjuntatyön syövän joukkoseulontojen kantunnustuksia sekä nattavuus voi ratketa hyvinkin Suomi osallistuu laajaan Lounaissuomalaisten pian. eurooppalaiseen tutkimukseen, syöpärahastojen apu- jolla eturauhassyövän seulonnan hyödyllisyyttä selvitetään. Tulokrahoja. sia odotetaan jo vuonna 2008. Lounaissuomalaisen syöväntorjuntatyön toimijat kokoontuivat joulukuussa 30. kerran juhlistamaan syövän vastaisen taistelun viimeaikaisia saavutuksia ja tarkastelemaan sen ajankohtaisia haasteita niin käytännön kuin tutkimustoiminnankin saralla. Tilaisuuden alkajaisiksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen puheenjohtaja, kauppaneuvos Risto Korpela kiitteli kulunutta vuotta toimintarikkaaksi ja ilmaisi huolensa yleishyödyllisten yhdistysten ja säätiöiden kohtaamasta verolain tulkintamuutoksesta, joka uhkaa kuormittaa niitä jatkossa tarpeettomalla byrokratialla.

Tähän saakka hyödystä ei ole ollut varmuutta, joten naisten mammografiaseurannan kaltaisia kalliita joukkotutkimuksia ei ole toistaiseksi miehillä aloitettu. - Varhaisdiagnostiikka on eturauhassyövässä tärkeää, mutta toisaalta seulonnassa löytyy kasvaimia, joista ei miehelle ole hänen elinaikanaan terveydellistä haittaa. Kaikki eivät eturauhassyövän hoitoa tarvitse tai hyödy siitä, Nurmi esitelmöi. Syöpätutkijan ja -lääkärin ansioistaan Osmo Järvi -mitalilla palkitun Nurmen mukaan eturauhassyövän tutkimus- ja hoitotoimenpiteiden tarve kasvaa joka tapauksessa nopeasti, koska eturauhassyövän odotetaan yleistyvän jatkossa edel-

Valtiopäiväneuvos Ensio Laine vastaanotti tilaisuudessa järjestyksessä 32:nnen Lauri Rauramo-mitalin. Valtiopäiväneuvos Laine on toiminut Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n luottamustehtävissä lähes kolmen vuosikymmenen ajan. Mitalin luovuttivat Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kunniapuheenjohtaja Matti Koivurinta ja puheenjohtaja Risto Korpela.

Dosentti, urologian ylilääkäri Martti Nurmi piti Lounaissuomalaisen Syöväntorjuntapäivän tilaisuudessa Osmo Järvi-juhlaesitelmän. Dosentti Nurmi totesi esitelmässään mm., että eturauhassyövän joukkoseulontojen kannattavuus voi ratketa hyvinkin pian. Suomi osallistuu laajaan eurooppalaiseen tutkimukseen, jolla eturauhassyövän seulonnan hyödyllisyyttä selvitetään.

leen, kun miesväestö vanhenee. Yhä useampi eturauhassyövän sairastanut tarvitsee tulevaisuudessa seurantaa ja tukea. Parhaillaankin elossa on yli 29 000 eturauhassyövän sairastanutta miestä. Tutkimukseen panostaminen on ensiarvoisen tärkeää. - Tarvitsemme välttämättä uusia ja tarkkoja merkkiaineita, joiden avulla diagnoosi ja kasvaimen käyttäytymisen arviointi tulee tarkemmaksi, Nurmi korosti. Lisätietoa tarvitaan myös jäädytyshoidon kaltaisista uusista hoidoista sekä eri hoitojen hyödyistä eri potilasryhmille. Eturauhassyöpää hoidetaan eturauhasen poistoleikkauksella, sädehoidoilla, jäädytyshoidolla sekä hormonihoidolla. Nurmi väläytti esitelmässään

kuttamaan syöväntorjuntaan lainsäädännön tasolla. LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunnassa Laine on toiminut vuodesta 1986 ja hän on osallistunut aktiivisesti syöpätyöhön muun muassa Syöväntorjuntatalkoiden lipaskerääjänä. - Suuria asioita saavutetaan vain yhteisvoimin. Jokaiselle ei riitä mitalia, mutta vastaavaa tunnustusta ansaitsevat kaikki, jotka ovat mukana syöväntorjuntatyössä, Laine korosti. Kuudennella Matti Koivurinta -mitalilla palkittiin rouva Tellervo Koivisto, joka on ollut Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnan suojelija vuodesta 1990 ja edistänyt syöväntorjuntatyötä toiminnallaan.

myös ennaltaehkäisyn mahdollisuutta tulevaisuuden eturauhassyövän hoidossa. Tutkimustyö on vasta alussa, mutta jonakin päivänä eturauhassyöpää saatetaan ehkäistä esimerkiksi lääkityksellä ja ruokavaliolla.

Tunnustusta syöväntorjunnan veteraaneille Valtiopäiväneuvos Ensio Laine vastaanotti tilaisuudessa järjestyksessä 32. Lauri Rauramo -mitalin. Laine on toiminut LounaisSuomen Syöpäyhdistys r.y.:n luottamustehtävissä lähes kolmen vuosikymmenen ajan. Kansanedustajavuosiensa toiminnallaan hän pyrki keskeisesti vai-

Rouva Koivisto oli estynyt osallistumasta tilaisuuteen, mutta ilmoitti mielihyvin vastaanottavansa mitalin. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n pöytäviiri myönnettiin rouva Sointu Heinoselle lähes kahden vuosikymmenen arvokkaasta vapaaehtoistyöpanoksesta, FM Anneli Saleniukselle pitkästä urasta Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen matkailutoiminnan edistäjänä ja oppaana sekä taiteilija Timo Rautalalle kiitoksena merkittävästä työstä hyväntekeväisyyskonserttien järjestäjänä veritautia sairastavien syöpäpotilaiden hyväksi. Teksti: Kuvat:

Jarna Lindroos Ari Peuho

Focus. Uusi Ford.

Täydellistä sopusointua. Ensiesittelyssä Automaassa. Rohkea kineettinen muotoilu. Tyylikkäät allergiatestatut sisätilat. Voittamattomat ajo-ominaisuudet. Viiden tähden turvallisuus. Tehokkaat ja taloudelliset moottorit. CO2-päästöt alkaen 114 g/km. www.uusifocus.fi Uusi FordFocus Bensiini-mallisto: hinnat alkaen 18.250 € (sis. toim.kulut 600 €) kulutus 6,6-8,0 l/100 km, CO2-päästöt 157-189 g/km Diesel-mallisto: hinnat alkaen 20.810 € (sis. toim.kulut 600 €) kulutus 4,3-5,8 l/100 km, CO2-päästöt 114-154 g/km Kuvan auto erikoisvarustein.

Meiltä saat BONUSTA jopa 5% S-Etukortilla.

Tervetuloa näkemään ja koeajamaan.

Huolloista, varaosista ja tarvikkeista saat koko laskun loppusummasta Bonusta S-Etukortilla. Uuden auton ostosta kirjautuu bonusostoja 2000 euroa ja vaihtoauton hankinnasta 1000 euroa.

Mondeo. Uusi Ford.

Saavutti välittömän suosion. Koeaja nyt Automaassa. “Uusi Mondeo farmari on mielestäni ajotuntumaltaan yksi kaikkien nautittavimmista autoista, mitä on koskaan alle sattunut.” HS 15.12.07 “Fordin muotoilu kääntää ohikulkijoiden päät.” Auto Bild Suomi 16.11.07 “Kokonaisuutena voidaan sanoa, että Fordin alustainsinööreillä on edelleen homma hanskassa.” TM 12/07 “Mondeo on kasvanut huimasti kolmannen sukupolven myötä.” Tuulilasi 10/07 “Vuoden yritysauto 2007.” Auto Bild Suomi 12/07 “Ford Mondeo myynnin kasvu 48,34 % (1-11/07 vs 1-11/06).” Strada ensirekisteröinnit.

Ford Mondeo -bensiinimallisto alk. 25.860 € (+ toim. kulut) ja -dieselmallisto alk. 28 640 € + toim.kulut. Mallistossa Wagonin lisäksi 5- ja 4-ovinen malli manuaali- tai 6-tronic automaattivaihteistolla. Keskikulutus 5,7–9,3 l/100 km. CO2-päästöt 149–223 g/km. Kuvan auto erikoisvarustein. www.ford.fi

Enemmän etuja ja BONUSTA S-Etukortilla

Automaa Turku Ford Satakunnantie 164 puh. 010 348 3900 Automyynti avoinna Ma 9-20, Ti-Pe 9-18, La 10-14

Automaa Konala Ford Peugeot Automaa Espoo Ford Peugeot Automaa Herttoniemi Peugeot Automaa Vantaa Peugeot Automaa Lahti Ford Peugeot

Automaa Hämeenlinna Peugeot Automaa Tampere Nekala Ford Automaa Tampere Hatanpää Peugeot Automaa Turku Ford Automaa Raisio Peugeot


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2008 - 11

Syöpärahastot tukivat nuoria tutkijoita:

Kasvaimen verisuonituksen estosta haetaan tehoa melanooman hoitoon ohjata heitä yksilöllisiin Lounaissuomalaijoita verisuoniset syöpärahastot hoitoihin, tuksen estokin edustaa. jakoivat 103 600 Tällä hetkellä kaikki melaeuroa tutkimus-, noomapotilaat saavat letautitilanteessa väitöskirja- ja mat- vinneessä samantyyppisiä solunsalka-apurahoja syö- paajahoitoja, vaikka melaväntutkimukseen. noomat etenevät eri potieri tavoin. Siksi meSuurin niistä oli LT lailla lanooman uusimiseen ja Pia Vihisen vas- leviämiseen vaikuttavien taanottama 24.000 tekijöiden löytyminen on euron osuus kolmi- tärkeää. vuotisesta, yhteensä Tutkimustulokset 75.000 euron suu- vaikuttavat ruisesta tutkimus- laajasti apurahasta vuosille - Tuloksemme vaikuttavat 2008-2010. Apura- luultavasti useimpien melahoitoon. ha on suunnattu noomapotilaiden Ennustetekijätutkimus tomelanooman hoidon kehittämiseen sekä taudin kliinisten ennustekijöiden määrittämiseen potilaiden kudoksista ja verinäytteistä. Myönnetyllä apurahalla selvitetään mahdollisuutta estää melanooman verisuonitusta, joka vaikuttaa syöpäkasvaimen kykyyn saada kasvulleen elintärkeää happea ja ravinteita sekä tuottaa etäpesäkkeitä. Ensimmäisiä tuloksia tutkimuksesta on odotettavissa jo kahdessa vuodessa. Syöpätautien erikoislääkärinä toimivan Vihisen mukaan tavoitteena on pystyä luokittelemaan melanoomapotilaat tulevaisuudessa eri ennusteryhmiin ja

teutetaan Tyksissä, mutta kliininen hoitotutkimus on jo käynnissä samanaikaisesti kaikissa yliopistosairaaloissa, Vihinen kertoo. Uusia ihomelanoomatapauksia diagnosoidaan vuosittain noin 800 ja määrä on jatkuvasti kasvussa. Tällä hetkellä kaikista potilaista 80 prosenttia paranee sairaudesta, ja varhaisvaiheen ohuen ihomelanooman pysyvä paranemistodennäköisyys leikkauksen jälkeen on jopa 95 prosenttia. Vihinen erikoistui syöpätauti- ja sädehoitolääkäriksi vuonna 2004. Hän kiinnostui melanooman hoidosta opintojensa loppuvaiheessa, koska se tarjosi runsaasti uusia tutki-

muksellisia haasteita. Parhaillaan Vihinen toimii myös Suomen melanoomaryhmän puheenjohtajana. Laajassa melanoomatutkimushankkeessa ovat mukana myös Tyksin syöpätautien klinikan ylilääkäri, professori Seppo Pyrhönen, Tyksin kirurgian klinikan erikoislääkäri, plastiikkakirurgi Ilkka Koskivuo, Tyksin ihotautien klinikan professorin, ylilääkäri VeliMatti Kähärin tutkimusryhmä ja professori Johanna Ivaskan Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tutkimusryhmä. Teksti: Jarna Lindroos Kuva: Ari Peuho

Lounaissuomalaisten Syöpäjärjestöjen apurahat Lounaissuomalaiset Syöpärahastot jakoivat apurahoja syövän tieteelliseen tutkimustoimintaan yhteensä 103.600 euroa. Väitöskirja- ja tutkimusapurahoja jaettiin yhteensä 91.000 euroa seuraavista rahastoista: Elvi ja Emil Heikkilän muistorahasto FM Aura Kaunisto

3.000

Aina ja Helli Keskitalon muistorahasto LL Atte Kivisaari

3.000

Vuorineuvos Irja Ketosen muistorahasto LL Ilkka Koskivuo LL Aino Rönnblad FM Kati Talvinen

3.000 3.000 3.000

9.000

Aili ja Toivo Kivirinteen muistorahasto LL Minna Koskenvuo

3.000

Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoitusrahasto FM Minna Niemelä

3.000

Anja ja Juhani Lundenin rahasto Dos., LT Kirsti Jahnukainen

1.500

Anneli ja Hannu Niemisen rahasto Dos., LT Kirsti Jahnukainen

3.000

Professori Lauri Rauramon muistorahasto LL Marja Sarkola

3.000

Martti ja Mikael Ruolan rahasto FM Jukka Alinikula

3.000

Moikoisten Syöväntutkimussäätiön rahasto MD, PhD Abdelbaset Buhmeida Dos., LT Kirsti Jahnukainen

10.000 5.500

15.500

Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto Dos., FT Ari Hinkkanen LT Pekka Taimen LT Pia Vihinen

10.000 10.000 24.000

44.000

Yhteensä 91.000

LT Pia Vihiselle myönnettiin ensimmäinen kolmivuotinen tutkimusapuraha vuosille 2008-2010. Apuraha on suunnattu melanooman hoidon kehittämiseen sekä taudin kliinisten ennustekijöiden määrittelemiseen potilaiden kudoksista ja verinäytteistä.

Lisäksi jaettiin ja varattiin myöhemmin jaettaviin matka-apurahoihin 12.600 euroa.

AUTO, JOKA TEKEE MUISTA AUTOISTA VANHANAIKAISIA Uusi Peugeot 308 on poikkeuksellinen kaikilta ominaisuuksiltaan. Ympäristöystävälliset innovaatiot yhdessä huippuluokan tekniikan kanssa tekevät 308:sta edelläkävijän, jota muut voivat vain seurata. Tervetuloa koeajolle tutustumaan uuden ajan ajokokemukseen. Hinta alk.20.090 € (sis. toim.kulut 600 €) Yhdistetty kulutus 4,5-7,9 l/100 km ja CO2 120-188 g/km.

UUSI, TILAVUUDELTAAN MUHKEA PEUGEOT 207 SW Peugeot 207:n tuoteperhe on kasvanut farmareilla. Nämä kompaktit, mutta tilavuudeltaan muhkeat autot ilahduttavat niin taloudellisuudellaan kuin varusteillaan. SW-mallissa mm. 6 turvatyynä, etusumuvalot, ilmastointi, CD/radio-soitin sekä ylellinen panoraamakatto. Valittavanasi myös Wagon City ja Wagon Trendy-varustelutasot. Peugeot 207 Wagon, hinta alk. 18 590 €, SW hinta alk. 21 590 €. Yhdistetty kulutus 4,6.7,4l/100 km, CO2 123-175 g/km. Hintoihin sisältyy toimituskulut 600 €.

Enemmän etuja ja BONUSTA S-Etukortilla

Automaa Raisio Peugeot Nikkarinkatu 1 puh. 010 348 3000 Automyynti avoinna ma 9-20, ti-pe 9-18, la 10-14

Automaa Konala Ford Peugeot Automaa Espoo Ford Peugeot Automaa Herttoniemi Peugeot Automaa Vantaa Peugeot Automaa Lahti Ford Peugeot

Automaa Hämeenlinna Peugeot Automaa Tampere Nekala Ford Automaa Tampere Hatanpää Peugeot Automaa Turku Ford Automaa Raisio Peugeot


12 - 2008 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Nollatoleranssi rippileirien tupakoinnille Viime aikoina on jälleen käyty vilkasta keskustelua tupakoinnista rippikoululeireillä. Noin joka kuudes 15 vuotta täyttänyt suomalaisnuori tupakoi päivittäin. Keskustelussa ei ole kiistetty tupakkatuotteiden terveysvaaroja tai vähätelty sitä, että tupakkatuotteiden myyminen alle 18-vuotiaille on laissa kiellettyä. Siksi huoltajilta pyydettävä tupakointilupa tai tupakkapaikan osoittaminen leirillä eivät ole lain hengen mukaista. Toisaalta leirien pitäjät eivät ole kokeneet mielekkääksi jahdata tupakointikieltoa rikkovia nuoria ympäri leirialueen. Lisäksi on pelätty, että salaa tupakoivat nuoret aiheuttavat metsäpalovaaran. Leirien pitäjät eivät myöskään voi ryhtyä nikotiinikorvaushoidon valvojiksi niin kuin joku on ehdottanut. Kesällä 2007 Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska jyrähti Helsingin Sanomien yleisönosastossa kirkkohallituksen edustajalle, joka oli todennut: ”Kirkon mielestä täydellinen tupakointikielto aiheuttaisi käytännön ongelmia ja syrjisi osaa nuorista.” Puska vaati, että kirkon tulisi olla mukana yhteiskunnan pyrkimyksissä kohti terveempää savutonta Suomea. ”Kirkon ensisijaisena tehtävä ei todella olekaan tupakasta, alkoholista tai huumeista vieroitus. Mutta se ei tarkoita sitä, että näiden aineiden käyttö saisi olla sallittua rippileirillä,” hän kirjoitti.

Yhden savukkeen elämää lyhentävä vaikutus on 17 minuuttia Keskustelussa on jäänyt sivuun se, että tupakointi ei ole mikä tahansa tapa. Elinajan odote lyhenee 10 vuodella, kun säännöllinen tupakointi on alkanut nuorena. Yhden ainoan tupakan elämää lyhentävä vaikutus on 17 minuuttia! Myös elämän laatu heikkenee monien sairauksien puristuksessa viimeisten vuosikymmenien aikana. Tupakka on mittasuhteiltaan kaikkein pahin torjuttavissa oleva terveysvaara. Siihen ei kirkossa voida suhtautua leväperäisesti. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on tulkinnut maallisia lakeja kirjaimellisesti osana ongelmien ratkaisua. Tätä tiukkaa linjaa seuraten savuton rippileiri on ainoa mahdollinen vaihtoehto. Suosittelen Kauhajoen seurakunnan vuoden 2008 rippileirin ilmoittautumiskaavakkeessa ollutta ohjetta: ”Tupakointi on ehdottomasti kielletty rippikoulussa. Tupakovien kannattaa siis aloittaa tupakkalakko hyvissä ajoin ennen leiriä! Jos tämä tuntuu mahdottomalta, suosittelemme iltapäivärippikoulun valintaa.” Pentti Huovinen Kirjoittaja on kansanterveyslaitoksen professori, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Lounais-Suomen Syöpähdistyksen asiakaspalvelutoimisto, Poliklinikka Karina ja Matkatoimisto Matkari Oy ovat muuttaneet takaisin entiseen osoitteeseen Itäinen Pitkäkatu 30, Turku.

• erikoislääkäreiden vastaanotot • kirurgiset toimenpiteet • gynekologiset ultraäänitutkimukset • laboratoriotutkimukset • irtosolunäytteiden otto (Papa) • luomihuolipoliklinikka • perinnöllisyysneuvonta ajanvarauksella Erityisedut syöpäpotilaille poliklinikalla: - ei poliklinikkamaksua (7.00 e) - laboratoriotutkimuksia alennetuin hinnoin Erityisedut syöpäyhdistyksen jäsenille: - laboratoriotutkimuksia alennetuin hinnoin

Avoinna ma-to klo 8-18, perjantaisin suljettu

POLIKLINIKKA

KARINA Itäinen Pitkäkatu 30 20700 TURKU Ajantilaus

2657 927 (lääkäreille ja sairaanhoitajille) 2657 920 (rintaproteesit, peruukit, tukihihat, rintaliivit, uimapuvut ajanvaraus klo 11.00-11.30, 14.00-14.30) 2657 921 (laboratorio)

Lomat syöpäpotilaille ja heidän omaisilleen Meri-Karinassa 28.4.-3.5. ja 10.-15.11.2008

Taina Niemelä Oy kirjanpitotoimisto

Taina Niemelä

Lomat järjestetään Raha-automaattiyhdistyksen tuella ja on suunnattu sellaisille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen, jotka eivät taloudellisten tai muiden syiden johdosta ilman tukea voi käyttää maksullisia lomapalveluita ja joiden katsotaan olevan loman tarpeessa.

gsm 0400 821 559

Lomajaksot 28.4.-3.5. ja 10.-15.11.2008. Hakemusten palautus yhtä kuukautta ennen lomajakson alkua.

Purokatu 25, 20810 Turku puh. (02) 511 3000 faksi (02) 511 3030 taina.niemela@tnoy.fi

GYNEKOLOGIA Auranen Annika Hietanen Sakari Pallasmaa Nanneli Rantanen Virpi Rastimo-Lehto Eeva Salmi Tuula (ei uusia potilaita) Vähä-Eskeli Kalevi KIRURGIA Aaltonen Riitta Auranen Aarre Vänttinen Esko SYÖPÄTAUDIT Asola Raija (ei uusia potilaita) Huovinen Riikka Kankuri-Tammilehto Minna Korkeila Eija Kätkä Kalevi Minn Heikki Paija Outi (ei uusia potilaita) Ristamäki Raija Valavaara Ritva PSYKIATRIA Pitkänen Marketta (ei uusia potilaita) SISÄTAUDIT Asola Markku (ei uusia potilaita) Pirilä Laura (geriatria, reumataudit) Remes Kari Seppälä Pentti (ei uusia potilaita) Toivanen Auli

Omavastuuosuus 115 euroa aikuiselta sisältäen täysihoidon ja monipuolisen lomaohjelman. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus sijaitsee Turun Hirvensalossa. Meri-Karinassa on 30 kahden hengen huonetta, luentosaleja, sauna- ja uima-allasosasto, ruokasali, kuntoutusyksikkö sekä voimistelu- ja kuntosali.

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus on rauhallinen paikka ja oheistoiminnot on suunniteltu palvelemaan syöpäpotilaiden ja heidän omaistensa tarpeita. Ohjelmassa monipuolisia luentoja esim. psykologin ja ravitsemusterapeutin luennot, liikuntaa (sauvakävelyä, vesivoimistelua, rentoutusharjoitus), luovaa toimintaa ja askartelua sekä linja-autoretki Turkuun ja ympäristöön. Hakemuslomakkeita saatavana: Meri-Karinan toiminta ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku puh. (02) 2657 610, e-mail: kurssi@lssy.fi


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2008 - 13

Viisi testamenttilahjoitusta vuodessa syöväntorjuntatyöhön Oma tai läheisen ihmisen syöpäsairaus on ollut useimpien niitten motiivina, jotka ovat lahjoittaneet joko testamentissaan, muisto- tai merkkipäivälahjoituksena varoja syöväntorjuntatyöhön. Keskimäärin peräti viisi testamenttilahjoitusta ohjautuu joka vuosi Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kautta syöväntorjunnan tutkimukseen ja hoidon vahvistamiseen. Nämä lahjoitukset tehdään enimmäkseen hiljaisuudessa. Yhdistys julkistaa yksityisen testamenttilahjoituksen vain, jos lahjoittaja on erityisesti sitä toivonut. Silti nämä lahjoitukset ovat lounaisen Suomen syöväntorjuntatyössä jatkuvasti vaikuttava ja vahva voimavara. Niiden tuotolla on käynnistetty lukuisia syöpäsairauksien tutkimushankkeita ja palkattu lisävoimia sekä hoito- että tutkimustyöhön. Myös muun muassa palveluasuntojen rakentaminen Saloon oli testamenttilahjoituksen ansiota. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojalan mukaan keskiverto testamenttilahjoittaja on tavallinen, ammatissa toiminut, usein varsin vaatimattomasti elänyt henkilö, joka haluaa kantaa kortensa kekoon helpottaakseen kärsivien kanssaihmisten osaa. -Testamentin avulla osa lahjoittajan henkilökohtaisesta elämäntyöstä ja perinnöstä jatkaa tällä tavoin elämää hänen kuolemansa jälkeen, Kari Ojala määrittelee.

Pienistä puroista miljooniin euroihin Lahjoitusten suuruus vaihtelee yleensä paljonkin. Suurin Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle osoitettu testamenttilahjoitus lienee vuonna 2001 Erik ja Marianne Frejborgin jälkisäädöksessä määrätyt 12 miljoonaa markkaa eli noin kaksi miljoonaa euroa syöväntorjunta- ja saattohoitotyöhön. Arkkitehti Erik Frejborgin isä oli tunnetun turkulaisen vaatetehdas Rönkä Oy:n (sittemmin Oratop) omistaja. Frejborgien testamenttivaroja käytetään heidän tahtonsa mukaisesti syöväntorjuntatyöhön ja saattohoitotoimintaan. Viimeksi julkistettiin huomattava testamenttilahjoitus heinäkuussa 2007, kun laitilalainen rouva Gulla Korpivaara lahjoitti jälkisäädöksessään lähes 200.000 euron omaisuutensa LounaisSuomen Syöpäyhdistykselle. Sitä varten perustettiin Gulla ja Mauno Korpivaaran muistorahasto, jonka varojen tuotosta myönnetään apurahoja syöpätautien tutkimustyöhön. Valtaosa yhdistyksen yhteyteen perustettujen säätiöiden ja rahastojen hallinnoimista varoista koostuu kuitenkin pienemmistä lahjoituksista, joista yhdessä muodostuu merkittävä käyttövaranto syöväntorjuntatyöhön.

Tutkimusvirkoja ja hoitoresursseja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja siihen liittyvän Moikoisten Syöväntutkimussäätiön saamilla testamenttilahjoituksilla on saatu peruste-

tuksi lasten syöpä- ja veritautien tutkimusjohtajan virka viiden vuoden ajaksi TYKS:in lastenklinikalle. Samoin viideksi vuodeksi perustettiin testamenttilahjoituksilla yhteistyössä Syöpäsäätiön ja Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön kanssa Turun yliopistoon oireenmukaisen hoidon lahjoitusprofessuuri. Hirvensalon Karinakotiin on Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön saamilla testamenttivaroilla perustettu kaksi ylimääräistä sairaanhoitajan tointa. Vuosittain Moikoisten Syöväntutkimussäätiön testamenttilahjoitusvaroista jaetaan noin 100.000 euron apurahat nuorille syöpätutkijoille. Lisäksi säätiö on käynnistänyt pitkäjänteisen apurahatoiminnan syöpätautien tutkimustyöhön. Siitä on nyt jaettu ensimmäinen kolmivuotinen apuraha väitelleelle mutta ei dosenttitasoiselle tutkijalle, joka tekee kliinistä työtä joko TYKS:issä tai Turun yliopistossa. Tällä tavoin tutkija voi puolivuotiskausittain keskittyä työssään syöpätutkimukseen ja tehdä toiset puolivuotiskaudet myöskin tutkimusta tukevaa potilastyötään. Varoja on ohjattu myös suoraan lapsisyöpäpotilaitten terapian järjestämiseen ja heidän elämäänsä helpottavien apuvälineiden hankkimiseen.

Säätiöt huolehtivat verovapaasti Lahjoitusten käytöstä huolehtivat Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen yhteyteen sen yli viiden vuosikymmenen työtaipaleen aikana perustetut useat säätiöt ja rahastot. Yleis-

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. rakensi Saloon vuonna 2000 Salo-Karinan palvelutalon, joka käsittää 12 asuntoa sekä palvelutiloja. Hanketta edesauttoi testamenttilahjoitus, jonka perusteella yhdistys sai Salon Helsingintie 52:ssa sijaitsevasta talosta puoliosuuden. Kuolinpesän muut osakkaat olivat yhdistyksen aikeille myötämielisiä ja yhdistys sai lunastettua tontin toisenkin puolikkaan itselleen. hyödyllisinä yhteisöinä ne eivät maksa veroja, joten lahjoitukset voidaan niiden kautta käyttää kokonaan siihen tarkoitukseen, johon lahjoittajat ovat ne osoittaneet. Ensimmäinen yhdistyksen yhteyteen perustettu rahasto oli vuonna 1969 perustettu Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoitusrahasto, josta jaetaan vuosittain

tutkimusapurahoja. Vuonna 1976 perustettiin Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto. 1980-luvulla perustettiin useita huomattavia tutkimusrahastoja. Moikoisten Syöväntutkimussäätiö perustettiin yhdessä Matti Koivurinnan säätiön kanssa 1986 tukemaan syöpätautien tieteellistä tutkimusta ja myös selvittä-

mään syöpäpotilaiden ja heidän perheittensä erilaisia psykososiaalisia ja taloudellisia ongelmia. Tämäkin säätiö jakaa huomattavia apurahoja. Teksti: Eva Latvakangas Kuva: Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kuva-arkisto

Testamentti syöväntorjuntaan Jos harkitset testamentin tekemistä syöväntorjuntatyöhön, voit ottaa yhteyttä lakimieheen tai suoraan esimerkiksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseen. Syöpäjärjestöt laatii pyydettäessä testamenttiasiakirjan maksutta. Testamentin voit osoittaa joko LounaisSuomen Syöpäyhdistykselle, Lounais-Suomen Saattohoitosäätiölle tai Moikoisten Syöväntutkimussäätiölle. Voit yksilöidä testamenttivarojen käytön toivomuksesi mukaan esimerkiksi syöpätutkimuksen tukemiseen, lapsisyöpäpotilaiden hoitoon, saattohoidon tukemiseen tai kuntoutukseen. Tarpeen mukaan on myös mahdollista täsmentää, minkälaista syöpätutkimusta lahjoituksella halutaan tukea.


14 - 2008 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

TAKSI-palvelua

Osaava naiskuljettaja avuksesi esim. sairaalamatkoihin ym. Sairasajot laskutamme suoraan Kelaan. Taksi M. Lammervo, Salo Marianna Lammervo 044 7240 240 Mikko Lammervo 0400 212 200 www.pirssi.net

KAUPPAA JO VUODESTA 1913

Tervetuloa sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen! .

Syöpäjärjestöt toteuttavat syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen suunnattua sopeutumis- ja kuntoutuskurssitoimintaa. Tavoitteena on, että jokainen syöpää sairastava ihminen saisi omaan elämäntilanteeseensa ja tarpeeseensa sopivaa kuntoutusta sekä helpotusta sairauden aiheuttamaan muutostilanteeseen. Tämä nopeuttaa paluuta terveen rooliin ja olosuhteisiin nähden parhaaseen mahdolliseen elämisen tasoon. Kurssit ovat osanottajille maksuttomia. Hakuaika kursseille päättyy 2 kuukautta ennen kurssia, mutta mahdollisia peruutuspaikkoja voi kysyä tämänkin jälkeen. Tässä luettelossa on mainittu ajalla 3.3.-31.12.2008 järjestettävät kurssit. AVANNELEIKATUT: ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT:

LIHATUKKU

VIKTOR ELO OY Autokatu 12 Oriketo puh. 238 5340, fax 276 4959 viktor.elo.oy@pp.inet.fi OMASTA LEIKKAAMOSTA JA TEHTAASTA PALVITUOTTEET, LEIKKELEET, MAKKARAT, EINEKSET, RAAKAPAKASTEET SEKÄ SIAN-, NAUDAN- JA BROILERINLIHAA. KAASUGRILLEJÄ SAATAVANA TILAISUUKSIIN.

Maalausliike Veikko Randell Oy

GYNEKOLOGISET POTILAAT: HEMATOLOGISET POTILAAT: KAIKKI SYÖPÄPOTILAAT:

LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEET:

Aulis Randell 0400 520310 Puh. 2316283 fax 2330743 Parrantie 2 A, TURKU

SISÄ- JA ULKOMAALAUKSET TAPETOINTI-, TASOITE- JA SISUSTUSTYÖT

NUORET SYÖPÄPOTILAAT:

PARIKURSSIT SYÖPÄPOTILAILLE JA HEIDÄN LÄHEISILLEEN: RINTASYÖPÄPOTILAAT:

UUDET HIENOT, MUODIKKAAT PERUUKKIMALLIT Peruukin pohja muotoillaan asiakkaan päänmuotoon sopivaksi.

RUUANSULATUSKANAVAN SYÖPÄPOTILAAT: MUUT KURSSIT:

Peruukin hiukset leikataan asiakkaan haluamaan malliin. Liikkeestämme saatavana kaikki Suomeen tuotavat peruukkimallistot. Hetitoimituksessa laaja varasto.

HAKEMUSLOMAKKEITA SEKÄ LISÄTIETOJA: Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, 20900 TURKU Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. toimisto, Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 TURKU Puhelin (02) 2657 666, telefax (02) 2657 618 ja e-mail kurssi@lssy.fi

Raquel Welch, Hairline, Revlon, Adolfo, Ellen Wille, Dimples, Henri Margu, Natural Image, Wig

peruukkiliike

Eerikinkatu 9 20100 Turku puh. 231 9277

Kun käytät Syöpäsäätiön adresseja, tuet syöpätutkimusta Tekstatut adressit toimistostamme Liisankatu 21, 00170 Helsinki Puh. 0800-143 000

Adresseja myyvät myös: posti, kirja-, kukka- ja paperikaupat, hautaustoimistot, R-kioskit, pankit sekä sähkepalvelu 020 211

SYÖPÄSÄÄTIÖ Bulevardi 30, 00120 Helsinki Avoinna arkisin klo 10 – 17 Puh: 09-649 839 Nettikauppa www.amoena.fi

Avanneleikatut ja heidän läheisensä (RAY) Suolistosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (LSSY, TYKS) Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisenä (KELA) Työelämästä poissa olevat eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (LSSY, TYKS) Gynekologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Kaikki syöpäpotilaat parikurssi (KELA) Kaikki syöpäpotilaat parikurssi (KELA) Kaikki syöpäpotilaat parikurssi (KELA) Kaikki syöpäpotilaat parikurssi (RAY) Kaikki syöpäpotilaat (KELA) Kaikki syöpäpotilaat (RAY) Kaikki syöpäpotilaat parikurssi (KELA) Kaikki syöpäpotilaat parikurssi (KELA) Lapsisyöpäpotilasperheiden palautekurssi (KELA) Lapsisyöpäpotilasperheet (KELA) Lapsisyöpäpotilasperheet ja isovanhemmat (LSSY, TYKS) Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (RAY) Pärjää ilman vanhempia –sopeutumisvalmennuskurssi 14 – 17-vuotiaille (KELA) Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (KELA) Parikurssi iäkkäille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) Parikurssi iäkkäille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) Parikurssi iäkkäille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Rintasyöpäpotilaat (KELA) Rintasyöpäpotilaat (RAY) Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Rintasyöpäpotilaat (LSSY, TYKS) Rintasyöpäpotilaat (KELA) Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Ruuansulatuskanavan syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Ruuansulatuskanavan syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Kilpirauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Melanoomapotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Kurkku- ja suusyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Keuhkosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Pään ja kaulan alueen syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Kantasolusiirtopotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Selkäydin- ja aivokasvainpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)

SYÖPÄSÄÄTIÖT jakoivat syöpätutkimukseen viime vuonna n. 3 milj. euroa

17.03. – 20.03.2008 14.08. – 17.08.2008 03.03. – 08.03.2008 31.03. – 06.04.2008 05.05. – 10.05.2008 26.05. – 01.06.2008 09.06. – 14.06.2008 28.07. – 02.08.2008 06.10. – 11.10.2008 06.10. – 12.10.2008 17.11. – 22.11.2008 17.11. – 22.11.2008 13.10. – 18.10.2008 07.07. – 12.07.2008 25.03. – 30.03.2008 12.05. – 17.05.2008 18.08. – 23.08.2008 29.09. – 04.10.2008 20.10. – 25.10.2008 20.10. – 26.10.2008 24.11. – 29.11.2008 08.12. – 13.12.2008 03.07. – 05.07.2008 14.07. – 19.07.2008 29.12. – 31.12.2008 02.06. – 07.06.2008 14.06. – 19.06.2008 21.07. – 26.07.2008 21.04. – 26.04.2008 08.09. – 13.09.2008 15.12. – 20.12.2008 14.04. – 19.04.2008 23.06. – 02.07.2008 04.08. – 13.08.2008 04.08. – 10.08.2008 15.09. – 24.09.2008 27.10. – 05.11.2008 27.10. – 09.11.2008 01.12. – 06.12.2008 10.03. – 15.03.2008 01.09. – 06.09.2008 07.04. – 12.04.2008 07.04. – 12.04.2008 19.05. – 24.05.2008 19.05. – 24.05.2008 19.05. – 24.05.2008 07.07. – 12.07.2008 25.08. – 30.08.2008


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

galerie karina TAIDETTA & ANTIIKKIA UUDENMAANKATU 13 20500 TURKU PUH 050 313 2261

ANTIKVAARISTEN & UUSIEN KIRJOJEN KAUPPA SEKÄ KEHYSTÄMÖ PALVELEVAT TEITÄ MYÖHEMMIN KEVÄÄLLÄ. TÄLLÄ ILMOITUKSELLA

10 %:n A L E N N U S KEHYSTYKSESTÄ VOIMASSA 15.5.2008 – 14.5.2009

N:o 1 - 2008 - 15

Silmän melanoomakasvain paljastuu usein myöhään Turkulainen Kalle Koskinen on erikoinen syöpäpotilas, sillä hän tuntee itsensä terveeksi, ja siltä hän myös näyttää. Kun Koskinen katsoo hymyillen suoraan silmiin, ei uskoisi, että miehen oikeasta silmästä on tuhottu harvinainen suonikalvon melanoomakasvain. - Kipeä en ole ollut lainkaan. Syöpä näkyy vain tutkimuksissa, Koskinen vakuuttaa. Lisäksi silmästä katosi hoidon aikana tarkka näkö. Sillä erottaa kuitenkin vielä hahmoja ja liikettä. Koskisen syöpä löytyi kymmenen vuotta sitten, kun pieni värähtely näkökentässä hämärän aikaan alkoi häiritä 52vuotiasta miestä. Koskinen lähetettiin Turusta Hyksin silmätautien klinikkaan Helsinkiin, jonne silmämelanoomien hoito on keskitetty koko Suomesta. - Aluksi ajattelin, että nyt se on menoa sitten. Se oli kova paikka koko perheelle, kun emme tienneet kuinka tässä käy, muistelee Koskinen, jonka perheeseen kuuluu vaimon lisäksi tytär ja kaksi poikaa.

Silmä säästyy usein, näkö harvemmin

PROTEESIASIAKAS

Ostaessasi meiltä normaalihintaiset Rintaliivit, kokoliivit tai uima-asun Teemme valitsemaasi malliin taskun ILMAN LISÄVELOITUSTA!

Eerikinkatu 6 Kristiinankatu 10

MeriKarinan Juhlapalvelu Häät Merkkipäivät Muistotilaisuudet Koulutuspäivät 200 henkilölle Menuhinnat 25-35¤ Yhteydenotto Juhlapalvelu: puh. 02-2657 666 fax. 02-2657 618 www.lssy.fi/palvelut

Silmätautien klinikan ylilääkäri, professori Tero Kivelä kertoo, ettei paikallinen silmän kasvain tavallisesti aiheuta kipua, koska silmän sisässä ei ole tuntohermoja. Voi mennä pitkään, ennen kuin silmälääkäri löytää tavallisesti hidaskasvuisen silmän melanooman rutiinitarkastuksessa tai potilaan hakeutuessa hoitoon näköhäiriöiden vuoksi. Taudin yleisin hoitomuoto on paikallinen sädetys pienellä radioaktiivisella levyllä. Se asetetaan silmän pinnalle sairaan alueen kohdalle muutamaksi päiväksi kasvainta tuhoamaan. - Vaikka kasvainsilmä säästyy lähes aina, monet potilaista menettävät silmästä tarkan näkökyvyn joko kookkaan kasvaimen tai hoitotoimenpiteiden aiheuttaman arpeutumisen seurauksena, Kivelä sanoo. Suomalaispotilaille on tärkeää, että oma silmä säästyy, vaikka näkö heikkenisi. Suomalainen valitsee silmän säästävän hoidon lähes poikkeuksetta poistoleikkauksen sijaan, kun Etelä-Euroopassa silmän poistamiseen turvaudutaan vieläkin usein. Syövän leviämisriskiin valinta ei vaikuta. Etu silmän säästämisestä on paitsi ulkonäöllinen, myös psyykkinen. Lisäksi heikommastakin jäännösnäöstä voi olla apua liikkumiselle.

Kalle Koskinen voi hyvin, vaikka silmämelanooma vei näön oikeasta silmästä. Elämä palasi alkumasennuksen jälkeen mallilleen.

Rajat työnteolle Koskinen on tyytyväinen silmänsä säilymiseen. Muuttuneeseen näköön totuttelu vei vuoden päivät. Sitten perhe jatkoi elämää entiseen tapaan ja sairaslomalla ollut Koskinen alkoi kaivata takaisin töihin. Työnteon olisi pitänyt olla Koskiselta kokonaan ohi, mutta paluu onnistui hidastetulla työtahdilla. - Vielä pari vuotta sitten työskentelin laivanrakennuksessa asennusvalvojana Karibianmerellä, Kreikassa ja Saksassa muutaman projektin vuodessa, naurahtaa ikänsä eri puolilla maailmaa työskennellyt Koskinen. Puolitoista vuotta sitten työnteko loppui, kun Koskinen sai kontrollitutkimuksessa kuulla sairastavansa edelleen. Silmän kasvain oli tehnyt taudille ominaisesti kaksi etäpesäkettä maksaan, jossa ne olivat lymynneet oireettomana jo vuosia. Onneksi pesäkkeet havaittiin pienikokoisina. Ne poistettiin, eikä raskaita sytostaattihoitoja tarvita ainakaan vielä, vaan Koskisella on kotonaan lääkekynä, jolla hän pistää itseensä syöpäsolukkoa tuhoavia interferoneja kolmesti viikossa. Elimistö tottui lääkkeeseen yhdessä yössä. - Syövällä on paha kaiku, mutta itse en osaa pelätä kymmenen vuoden jälkeen ollenkaan. Elän vain päivä kerrallaan, sanoo Koskinen. Lääkäreitä hän ylistää saamastaan hoidosta ja tuesta.

Elämäntapa valinnoilla ei tiedettyä vaikutusta Silmän melanooma on aivan eri sairaus kuin ihomelanooma, jonka tärkeä riskitekijä on auringon ultraviolettivalo. Koskisen taudin ainoat tunnistetut riskitekijät ovat olleet valkoihoisuus ja siniset silmät sekä ikä. Suonikalvon melanoomaa tavataan yleensä yli nelikymppisillä. Professori Kivelän mukaan silmäsyövän ehkäiseminen elämäntapavalinnoilla ei toistaiseksi ole mahdollista. Vähintään puolelle potilaista kasvain syntyy aikaisemmin terveeseen silmänpohjaan. Ulkoista aiheuttajaa ei ole löydetty, eikä sairaus ole perinnölli-

nen. Osa tapauksista aiheutuu hyvälaatuisista pigmenttiluomista silmänpohjassa, osa harvinaisesta synnynnäisestä pigmenttihäiriöstä. Näissä tapauksissa Kivelä suosittelee vuosittaisia silmälääkärin tarkastuksia, jotta kasvain havaittaisiin mahdollisimman varhain. Pienillä kasvaimilla mahdollisuus tarkan näön säästymiseen on hyvä. Silmän melanoomatutkimuksen haaste on nyt kehittää sädehoitoa siten, että haittavaikutukset vähenisivät ja näkö säästyisi paremmin. Toinen tärkeä haaste on etäpesäkkeiden hoidon jatkuva kehittäminen. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

Silmän melanooma lukuina • Yli 90 prosenttia silmänsisäisistä syöpäkasvaimista on suonikalvon melanoomia. Suonikalvo sijaitsee verkkokalvon takana. • Suonikalvon kasvain harvinainen sairaus. Uusia tapauksia löydetään vuosittain vain noin 45. • Sädehoidossa potilaan oma silmä säästyy jopa 90 prosentissa tapauksista. Tarkka näkökyky säilyy joka kuudennella. • Tauti uusiutuu paikallisesti alle 10:llä prosentilla potilaista. Etäpesäkkeitä ilmaantuu puolelle tautiin sairastuneista. • Oireettomat etäpesäkkeet voivat löytyä jopa yli 10 vuoden kuluttua taudin havaitsemisesta. Tarkkaa seurantaa jatketaan siksi ensin Hyksissä ja sitten kotipaikkakunnan keskussairaalassa tapauksesta riippuen 10-15 vuotta.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen matkatoimisto Matkarin Oopperajuhlamatkat Savonlinnaan 16.-18.7. ja 26.-27.7.2008 Savonlinnan Oopperajuhlista on tullut yksi Suomen kulttuurielämän valovoimaisimmista ja kansainvälisesti merkittävimmistä tapahtumista. Korkealaatuinen oopperaesitys romanttisessa, keskiaikaisessa linnassa on ainutkertainen ja siksi unohtumaton elämys. Tämän vuoden kesällä ensimmäisellä matkalla nähdään Wagnerin ”Lentävä hollantilainen” ja Verdin ”Rigoletto”. Toisella matkalla nähdään Verdin ”Rigoletto”. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen matkatoimisto Matkari Oy Itäinen pitkäkatu 30, Turku, puh. 2657 913.


16 - 2008 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Lapsisyöpäpotilasperheet tarvitsevat ilon hetkiä sairausaikana Lastenohjaaja Maissi Haapanen on järjestänyt yhteisiä hetkiä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lapsisyöpäpotilasperheille neljännesvuosisadan ajan. Työssään hän on huomannut, miten tärkeitä ilon hetket ovat vaikeina sairausaikoina. Maissi Haapasen lapsiperhe-, murkku- ja vanhempainryhmät kuuluvat yhdistyksen suosituimpiin. Roolileikkejä, pelailua ja askartelua sisältävät kurssit täyttyvät kuukausia ennakkoon, sillä niillä haetaan iloa yhteisvoimin.

- Idea on saada lapsisyöpäpotilasperheet tekemään asioita yhdessä. Kun kaikki pukeutuvat sioiksi, käärmeiksi ja peikoiksi tai isät esittävät valkoisissa balettipuvuissa pienten joutsenten tanssin, jää lapselle kauniita muistikuvia siitä,

mitä vanhemmat tekivät, kun itse oli oikein kipeä, Haapanen selittää. Samalla lapselle tarjoutuu mahdollisuus olla rohkeasti normaali iloitseva, väittelevä ja jopa kapinoivakin itsensä. Lapsi kun aistii herkästi vanhempiensa mielialat ja reagoi niihin. Haapanen kertoo havainneensa, että ryhmiin uutena tulevien lasten on helppo heittäytyä mukaan leikkeihin. Huolestuneiden vanhempien saattaa olla vaikeampi rentoutua, vaikka vakavan sairauden aikana kaikki hengähdyshetket ovat tarpeen ja

Juuso ja Riina Patrakka esittelevät askartelutaitojaan Maissi Haapaselle. Haapanen on itse sairastanut syövän ja katsoo selviytyneensä ihanien lapsisyöpäpotilaiden ansiosta.

itselleen on annettava välillä myös lupa iloita. Lapsen esimerkki kuitenkin kannustaa. - Kun tapahtuu edistysaskelia, lapsi syö täällä paremmin kuin kotona ja jaksaa askarrella, se kannustaa vanhempia, toteaa Haapanen.

Lapsille ja nuorille omaa aikaa Vanhempia monesti ihmetyttää, kun Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen leikkihuoneeseen muiden lapsisyöpäpotilaiden kanssa jäänyt lapsi ei huomaa kaivata äitiä ja isää, vaikka kotona sairaus pitää perheen tiiviisti yhdessä. Haapasen mukaan lapsisyöpäpotilaalle on hyväksi saada vähän omaa aikaa erossa vanhemmista. Ilo voi syntyä milloin vain muun tekemisen sivutuotteena. Väkisin sitä ei yritetä kiskoa irti kenestäkään. Jännityksen murtamiseen voi riittää sitä paitsi sekin, että ollaan ihan vain hiljaa lähekkäin. Haapasen mukaan on tärkeää, että lapsi huomaa aikuisen olevan läsnä ja kuulolla juuri häntä varten. Syöpä saattaa tuoda perheisiin monenlaisia huolia. Paineen keskellä saattaa tulla avioero tai vanhempien suuret odotukset lapsen selviytymisestä ahdistavat nuorta potilasta. Murkkukurssilaisilla varsinkin on paljon pohdittavaa. - On asioita, joista nuori ei kehtaa ja uskalla puhua kotona. Ei tarvitse edes kysyä, kun nuoret tulevat itse kertomaan. He tietävät, että näissä asioissa vaitiolovelvollisuus on ehdoton ja kestää hautaan saakka, tuumii isoäitimäinen Haapanen. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

LOUHISAAREN

KARTANON KAHVILA Louhisaarentie 229, 21240 ASKAINEN puh. 02-431 2515 Avoinna: KLO 10.30–17.00 Äitienpäivästä elokuun loppuun

Valitse liiviksesi UniqueBodyWear Löydät meiltä Anitan uutuudet ja aina hyvin istuvat Classic -mallit, rintaliivit, bodyt ja uimapuvut. Valitse itsellesi sopiva malli niin teetämme siihen proteesitaskun.

ien Vuos muksella e k o k Tku, Brahenkatu 5 Salo, Turuntie 1 Tre, Aleksanterink. 27


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2008 - 17

Palkintoja ja huomionosoituksia

Duodecim-seuran Matti Äyräpään palkinto professori Sirpa Jalkaselle

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Matti Äyräpään palkinto (20 000 euroa) myönnettiin tammikuussa professori Sirpa Jalkaselle. Matti Äyräpään palkinnon saajaksi valitaan joka vuosi menestyksellistä tutkimustyötä aktiivisesti tekevä suomalainen lääkäri. Immunologiseen tutkimukseen erikoistunut Turun yliopiston immunologian professori ja Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori on tehnyt lukuisia uusia ja käänteentekeviä havaintoja, jotka ovat mullistaneet käsityksiä immunologiasta ja verisuonibiologi-

asta. Yli 25 vuotta jatkuneen tutkimusuransa aikana Jalkanen on selvittänyt tulehdustautien ja syövän syntymekanismeja ja uusia hoitomahdollisuuksia. Sirpa Jalkanen on opiskellut ja työskennellyt Turun yliopistossa eri tehtävissä ja mm. väitöskirjatutkimuksensa jälkeen tutkijana Stanfordin yliopistossa. Jalkanen on ollut erityisen kiinnostunut siitä, miten valko- ja syöpäsolut liikkuvat verisuonis-

ta kudoksiin ja kudoksista takaisin verenkiertoon. Tutkimuksissaan hän on löytänyt veri- ja imusuonten pinnalta ensimmäiset solujen liikettä ohjaavat tarttumismolekyylit ja osoittanut niiden merkityksen tulehdustautien ja syövän synnyssä sekä leviämisessä. Sirpa Jalkanen on edistänyt alansa tutkimusta sekä kotimaassa että ulkomailla. Vuodesta 1996 lähtien hän on johtanut Turun yli-

opiston MediCity-laboratoriota, joka toimi vuosina 2000-2005 myös Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikkönä. Hänet on valittu vuosiksi 20082013 Turun ja Helsingin yliopistojen sekä Kansanterveyslaitoksen yhteisen Elimistön puolustusmekanismit -huippuyksikön johtajaksi. Yhdessä miehensä, toimitusjohtaja ja professori Markku Jalkasen kanssa hän on ollut mukana pe-

rustamassa BioTieTherapies -yhtiötä, jonka tutkimuksen painopistealueena on mm. syövän ja tulehdussairauksien lääkehoidon kehittäminen. Sirpa Jalkasella selkeä tavoite tutkimustyössä on ollut tieteellisten löydösten jalostaminen potilashoitoon soveltuviksi lääkkeiksi. Hänen uraauurtava työnsä soluliikenteen saralla onkin avannut uusia mahdollisuuksia syövän ja vaikeiden tulehdussairauksien ehkäisyyn ja hoitoon. Sirpa Jalkasen tutkimustyön nauttimasta arvostuksesta kertovat myös hänelle myönnetyt lukuisat suomalaiset ja kansainväliset palkinnot, kuten Duodecimin nuoren tutkijan palkinto 1987, Medix-palkinto 1991, Maud Kuistila -palkinto 1997 ja Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki 2005. Vuonna 2005 Jalkaselle myönnettiin myös merkittävä, ”pikku-Nobeliksi” kutsuttu varttuneen tutkijan Anders Jahre -palkinto, jonka Oslon yliopisto jakaa vuosittain pohjoismaisille tutkijoille. Turunmaan Duodecimin tunnustuspalkinto Turunmaan Duodecim-seura jakoi marraskuussa vuotuisen tunnustuspalkintonsa (8 500 euroa) professori Tuula Salmelle hänen ansioistaan käytännön lääkärinä ja lääkärien kouluttajana. Gynekologiaan ja onkologiseen sädehoitoon erikoistunutta Tuula Salmea on haastateltu lehtemme etusivulla.

Tutkimusrahoitusta

suurstipendin (200 000 euroa) dosentti Jukka Westermarckille. Merkittävä tutkimusrahoitus myönnettiin tärkeään syöpäproteiiniin kohdistuvaan jatkotutkimukseen. Lääketieteen tohtori, dosentti Jukka Westermarck aloitti tutkimustyönsä Turussa Medi-Cityn laboratoriossa ja siirtyi sittemmin Tampereen yliopistoon. Syöpäjärjestöjen marraskuisessa tutkimusrahoitusjaossa yli 15 000 euron panostuksia saivat Turussa työskentelevät professorit Olli Carpén, Johanna Ivaska, Sirpa Jalkanen, John Eriksson, Lea Sistonen, Ilpo Huhtaniemi, Toivo T. Salmi, Veli-Matti Kähäri, Klaus Elenius, Jyrki Heino, Riitta Lahesmaa, Stina Syrjänen ja dosentit Seija Grenman, Matti Poutanen ja Marko Salmi tutkimusryhmineen. Lisäksi jaetuista 19 väitöskirjastipendistä seitsemän tuli Turkuun. Euroopan tutkimusneuvoston uuden Starting Grant -rahoituksen vastaanotti VTT:n ja Turun yliopiston tutkija professori Johanna Ivaska tutkimusryhmineen. Viidelle vuodelle jakautuvan 1,5 miljoonan apurahan turvin Johanna Ivaska tutkii soluntarttumisreseptorien viestintää syövässä. Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n Starting Grant -rahoitusta jaettiin nyt ensimmäisen kerran. Tällä rahoituksella tuetaan korkean riskin hankkeita, joilta odotetaan tulevaisuudessa paljon.

Syöpäjärjestöt jakoi Hellin ja Gösta Westerholmin rahaston

Teksti: Kuva:

Novartis,

lääkealan rohkea edelläkävijä

Uusin tieto elämän puolesta – olemme johtavia syöpälääkkeiden kehittäjiä

www.novartis.fi

Tuula Vainikainen Jori Liimatainen


18 - 2008 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Syöpää sairastaneen kannattaa tutustua matkavakuutuksen ehtoihin ennen matkaa Syövän sairastaneen sairauteensa liittyvät riskit, Va- misesta. Sairastettu syöpä muistuttaa. saattaa toisaalta vaikuttaa matei kannata matkustaa tanen Riskeihin kuuluu se, että kalla ilmenneiden muiden saikaukomaille suin olemassa olevan syövän pahe- rauksien ja -tapaturmien korvapäin. Oman sairau- nemisesta matkalla saa korva- uksia supistavasti, jos löytyy vain, mikäli pahenemi- viitteitä siitä, että krooninen den riskit tulisi huo- uksia nen katsotaan yleisen lääketie- sairaus on hidastanut toipumismioida ja matkava- teellisen kokemuksen mukaan ta. Kyse on monesti ehtojen pikkutarkkojen sanamuotojen kuutusehtoihin tutus- yllättäväksi. - Yllättävänä pahenemisena vivahteista. tua huolellisesti en- ei pidetä olemassa olevan syönakkoon. Matkailijan päsairauden oireita, jonka tut- Sairastumisriski on talous voi kohdata ko- kimukset tai hoidot ovat kes- olemassa lomallakin matkalle lähdettäessä, via kolauksia, jos van- ken neuvoo vakuutusjohtaja Riitta- Syöpäpotilaat tekevät Haapaha sairaus yllättää Liisa Salonen If Vahinkova- saaren mukaan harvoin selvikesken reissun. Mat- kuutusyhtiöstä. Hän suosittelee tyspyyntöjä vakuutusyhtiöiden että hoidot ovat ja vakuutuksenottajien ristiriikustajavakuutus kor- odottamaan, kunnolla ohitse ennen matkus- toja ratkovalle Vakuutuslautavaa olemassa olevan tamista. kunnalle. Epäselvyyttä saattaa joskus aiheuttaa se, että potilas sairauden pahenemiajattelee saaneensa lääkäriltään sesta aiheutuneita ku- Merkittäviä kustanluvan matkustaa hyvän terveynuksia uusiutuvasta luja rajatusti. tensä ansiosta. Vakuutusyhtiön taudista lääkäri taas tulkitsee, että matMatkavakuutuksiin erikoistuneen Vakuutusosakeyhtiö Eurooppalaisen myyntijohtaja Maija Vatanen kertoo, ettei syöpä estä matkustajavakuutuksen saamista, kun yhtäjaksoinen matka kestää alle kolme kuukautta. Vakuutusyhtiöstä riippuen matkan kesto, vakuutetun korkea ikä ja matkavakuutuksen tyyppi saattaa asettaa rajoituksia vakuutuksen myöntämiselle. Usein syöpää sairastaneen on kuitenkin mahdollista hankkia matkavakuutus, joka korvaa hänelle aivan normaalisti matkalla alkaneen tai ensioireilun aloittaneen matkasairauden tai matkatapaturman kustannuksia.

Krooninen sairaus eroaa matkasairaudesta Syöpä ei ole vakuutusehtojen tarkoittama matkasairaus, vaikka se oirehtisi matkalla. Silti syövän kaltaisissa, ennen matkaa puhjenneissa kroonisissa sairauksissakin matkustajavakuutuksen korvauksia on mahdollista saada, jos oman matkavakuutuksen asettamat ehdot täyttyvät. - Asiakkaan on kuitenkin hahmotettava olemassa olevaan

- Jos sairastaa kroonista sairautta, jossa on äkillisen uusiutumisen riski, kannattaa tarkasti harkita matkalle lähtemisen ongelmia, sanoo jaostopäällikkö Riitta Haapasaari Kuluttajien vakuutustoimistosta. Toisin kuin tavallisissa matkasairauksissa, kroonisista sairauksista korvataan yleensä vain lyhytaikainen, ensiapuluonteinen hoito matkakohteessa. Kun syöpä koettelee matkalla, koituu vakuutetulle kuitenkin paljon muitakin kustannuksia. Lääkekulut, ylimääräiset hotelliyöpymiset, peruutetut paluuliput tai pahimmassa tapauksessa sairaskuljetus kotimaahan verottavat sairaan matkustajan taloutta. - Ambulanssilento Kanarialta Suomeen maksaa vähintään 30 000 euroa ja sitä ei kroonisesti syöpäsairaalle korvata, vaikka syöpä katsottaisiinkin äkillisesti uusiutuneeksi, varoittaa Haapasaari. Haapasaari neuvoo matkustajavakuutuksen hankkijaa tutustumaan vakuutusten ehtoihin tarkasti, sillä niistä löytyy kuitenkin eroja kroonisten sairauksien korvattavuuden osalta. Osa vakuutuksista korvaa akuuttihoidon lisäksi esimerkiksi kuluja matkan peruuntumisesta , joka aiheutuu sairauden odottamattomasta pahene-

kalla tulleet oireet liittyvät normaaliin taudinkulkuun, eivätkä siten kuulu korvauksen piiriin. Vakuutuslautakuntaakin konsultoinut syöpätautien ylilääkäri Kaija Holli Tampereen yliopistollisesta keskussairaalasta muistuttaa, ettei lääkäri voi kieltää potilasta matkustamasta tämän terveydentilasta riippumatta. Syöpäsairaudessa tietyt riskit ovat aina olemassa, lähti potilas sitten etelänmatkalle tai kauppareissulle. Kun matka suuntautuu kauas, on potilaan edun mukaista kartoittaa riskejä huolellisesti hoitavan lääkärin kanssa ja tehdä suunnitelmia mahdollisten ongelmatilanteiden varalle. Muista myös: - Ennen sairauden puhkeamista hankittu sairauskuluvakuutus saattaa korvata myös matkalla syntyneitä sairauskuluja. Kelan eurooppalainen sairaanhoitokortti mahdollistaa Suomessa asuvalle julkisen sairaanhoidon EU- ja ETAmaissa sekä Sveitsissä samantasoisena kuin maan omille kansalaisille. Lähteet: Kuluttajien vakuutustoimisto, www.kela.fi Teksti: Kuva:

Jarna Lindroos Timo Jerkku

dna on tietoinen tästä. Kun liität Mokkulan kannettavaasi, pääset nettiin missä tahansa.

dna Liikkuva laajakaista Huonokuntoinen matkalainen ei pääse kotimatkalle tavallisessa reittikoneessa, vaan joutuu tilaamaan kymmenien tuhansien eurojen ambulanssilennon, jonka kustannuksia vakuutus ei kroonisissa sairauksissa korvaa.

Lääkärin puheille ennen matkaa Syöpätautien ylilääkäri Kaija Holli Tampereen yliopistollisesta keskussairaalasta sanoo, ettei syöpää sairastaneille ole olemassa yleisiä ohjeita matkustamisen varalle. - On tärkeää, että potilas keskustelee matkasuunnitelmistaan hoitavan lääkärin kanssa ja kuulee, minkälai-

siin riskeihin juuri hänen tilanteessaan on varauduttava, tähdentää ylilääkäri Holli. Riskit voivat riippua muun muassa potilaan kunnosta, syövän levinneisyydestä, syöpätyypistä tai lähiviikkoina saaduista sytostaattihoidoista. Holli muistuttaa lääkärin myös varmistavan, että poti-

las saa riittävät lääkkeet tai varalääkityksen mukaansa. Matkailevan potilaan mukana saisi hänen mukaansa olla mielellään myös lääkärin kirjoittama ajantasainen hoitotiivistelmä, josta ilmenevät taudin kansainvälinen diagnoosinumero ja latinankielinen nimi sekä potilaan käyttämät lääkkeet.

24 kk dna Liikkuva laajakaista: 24 kk:n määräaikainen sopimus. dna Nettikaista 384 (9,80 ¤/kk) + modeemi (5 ¤/kk) = 355,20 ¤. Erikseen 235,20 ¤ + 299 ¤ = 534,20 ¤. Säästösi 179 ¤. 384 Kbit/s ja sitä suuremmat nopeudet ovat käytettävissä vain 3G-verkon alueella. Nopeudet enimmäisnopeuksia ja riippuvat mm. yhteyden laadusta ja verkkotekniikasta. Tiedonsiirto ulkomailla sekä liittymän puhe- ja viestikäyttö erillisen hinnaston mukaisesti. SIM-korttia voi käyttää myös normaaliin teleliikenteeseen. Norm. hintaiset kotimaan puhelut 0,25 ¤/min ja tekstiviestit 0,09 ¤/kpl. Määräaikaista sopimusta ei voi irtisanoa kesken sopimuskauden. Ks. hinnat ja kuuluvuus www.dnaoy.fi. Saatavilla myös muita nopeuksia - kysy dna-kauppiaalta.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2008 - 19

Lapsen kuoleman äärellä eivät sanat riitä selviytymiseen Viittä Meri-Karinaan tummana talvi-iltana ta kaunista ja rumaa sen mumitä tuntee. Taide ei vie kokoontunutta naista yhdistää raskas asia. kaan tuskaa pois, mutta kannattelee Jokainen heistä on joutunut kohtaamaan pa- meitä surussamme, selittää Kaisa. himman, oman lapsen kuoleman. Taideterapeutti Kaisa Haltian vetämässä vertaistuki- ja Kohtalotoverit terapiaryhmässä äidit ovat saaneet apua toi- käsittävät outojakin sistaan ja taiteesta matkalla väkevän surun tuntoja Jokaisen on kuljettava surunsa läpi kahden vuoden ajan. Yhteinen suruaika kanssa omat yksinäiset polkunmutta kohtalotovereiden kiteytyy ryhmän loppunäyttelyksi kootuissa sa, tapaaminen keventää taakkaa. naamioissa, jotka naiset ovat rakentaneet mat- Vertaistapaamisissa näkee toisylä- ja alamäet ja senkin, kan varrella kohdattujen tunteiden ja roolien ten että rankoista vaiheista on pohjalta. Yksi vaihe surumatkasta on nyt tul- mahdollista selvitä. Muiden surevien äitien parissa ei tarvitlut päätökseen. se suojella läheisiään, vaan voi Äidit tietävät, että menetyksen tuska voi yllättää milloin vain arjen keskellä. Bussissa huomio kiinnittyy vieraaseen äitiin ja tyttäreen, joka on saman ikäinen kuin oma tytär olisi nyt, jos olisi vielä mahdollista lähteä yhdessä ostoksille. Uimahallissa kävelee vastaan oman pojan näköinen nuori mies, joka taluttaa pientä lastaan. Työpaikan kahvipöydässä mielen valtaa äkisti voimakas muistikuva pienelle arkulle tipahtavista ruusuista. Eikä kukaan ympärillä aavista mitään. - Se tulee ennakoimatta kuin hyökyaalto, pakoon ei pääse. Kuolema läpäisee kaiken, luonnehtii Maikki, joka joutui aikanaan poistumaan serkun pojan häistä, koska tämä muistutti liiaksi omaa, kipeästi kaivattua lasta. Äidit pohtivat, miten ääretön tuska voi viedä elämänhalun totaalisesti. Jäljelle jää vain hallitsematon viha, joka pakottaa huutamaan ja raivoamaan. Ja halu jäädä sänkyyn makaamaan, haistattaa pitkät koko maailmalle. Mutta lopulta kuitenkin tahtoo vielä yrittää jatkaa, kun tulee ajatelleeksi, että juuri sitä oma lapsi varmasti toivoisi.

Surun matkaa tehdään pienin askelin Ryhmän äideistä Tarja kertoo, että surussa on tullut hetkiä, jolloin selviytyminen tyttären kuolemasta tuntui mahdottomalta. Ahdistuksen ollessa pahimmillaan hän yritti epätoivoisesti etsiä oljenkortta, mitä tahansa selviytymiskeinoa, joka auttaisi jaksamaan eteenpäin. Taikakeinoja suunnattoman surun ohittamiseen ei kuitenkaan ole. Tyttären itsekin kymmenen vuotta sitten menettänyt Kaisa Haltia voi vain opastaa etenemään vaikeina aikoina askel kerrallaan, jotta huominen voisi olla helpompi. Puhuminen voi auttaa, mutta aina eivät rajalliset sanat riitä selviytymiseen. Tukiryhmässä äidit ovatkin käsitelleet suruaan keskustelun lisäksi taidetyöskentelyn avulla. Sivellin raottaa möykyksi puristunutta sisintä, kun kieli ei suostu taipumaan tuntojen ilmaisemiseen. Taide tekee surusta konkreettisen, käsiteltävän asian, tai vaikka vain antaa voimaa pieneen askeleeseen surun tiellä. - Painetta pitää saada edes jotenkin pois. Voi itkeä, huutaa, tehdä naamioita tai maala-

keskittyä täysillä omaan pahaan oloon. - Vertaisryhmässä kokee tulleensa aidosti kuulluksi ja ymmärretyksi. Kukaan ei pelästy kun itkee ja tule sanomaan, että älä itke, toteaa Päivi, joka tuntee olevansa surussaan kolmen vuoden jälkeen vielä alkutaipaleella. Kohtalotoverit ymmärtävät myös, että surevan mielialat voivat vaihtua hetkessä. Outojen ajatusten ja vahvojen syyllisyydentunteiden kanssa kamppaileva saa samantyyppistä kokeneilta ymmärrystä ja apua. Tyhjiä kliseitäkään ei tarvitse kuunnella.

että kaikki voimavarat kasassa pysymiseen on jo käytetty. Alussa tulee shokki, rankimmat tunteet seuraavat vasta myöhemmin perässä. - Vaikka on kuinka kuullut irti päästämisestä, ei tuskasta voi luopua ennen kuin on itse valmis, Tarja painottaa. On hyvin yksilöllistä, milloin viha, katkeruus ja pelottavat muistot lapsen menetyksestä alkavat väistyä. Äidit selittävät, etteivät odota lohduttajilta suuria sanoja, vaan myötätunto ja kuunteleminen riittää. Omista murheista kertomista tulisi sen sijaan lykätä. Surijalla ei olisi voimia ryhtyä toisten lohduttajaksi. Lapsen lähdettyä elämä ei koskaan palaa vanhoihin uomiinsa. Myöhemminkään lapsi

ei lakkaa olemasta osa äitinsä elämää. - Kuolema kuuluu elämään ja totta kai juttelet elämääsi kuuluvasta tärkeästä asiasta, virkkoo Satu, jonka poika menehtyi lähes viisi vuotta sitten. Hän pystyy jo käsittelemään muistoja uppoutumatta murheeseen, mutta ikävä on edelleen kova.

Murheen väistyessä rakkaus säilyy Satu kokee saaneensa kuukausittain kokoontuneesta ryhmästä valtavasti apua tunteidensa käsittelyyn. Nyt hän tuntee itsensä vahvaksi. Päällimmäisenä ajatuksissa vaikuttavat hyvät yhteiset muistot. - On sellainen olo, että pys-

tyisin jotenkin auttamaan muita, olemaan itse tukihenkilö. Olen käynyt oman prosessini sillä tavalla läpi. Äidit tähdentävät, ettei rakkaus katoa mihinkään, vaikka ote surusta ja ahdistuksesta aikaa myöden hellittää. Ilostakaan ei tarvitse tuntea syyllisyyttä, se ei häpäise lapsen muistoa. Pikemminkin ihanille muistoille lapsesta tulee sen myötä taas tilaa. - Lohduttava tosiasia on se, että surulle tapahtuu jotakin koko ajan. Jossakin vaiheessa suhde siihen muuttuu, vaikka alussa ajattelee, ettei sellaista aikaa voi tulla. Asioita alkaa muistaa eri tavalla, ei vain surulla ja ahdistuksella väritettynä, Kaisa lupaa. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

Ympäristö ei sulata pitkää suruaikaa Äidit ovat kokeneet, että ympäröivä maailma sallii avoimen suremisen varsin lyhyen aikaa. Maassa, jossa kuolema on lähes tabu, on ihmisten vaikea kestää toisen tuskaa. Monet haluaisivat nähdä, että surija pääsee nopeasti jatkamaan elämäänsä. Toisen suru yritetään panna siististi syrjään, jolloin tämä itsekin alkaa helposti kätkeä todellisia tunteitaan. Toipuminen on kuitenkin prosessi, joka vie aikaa. Äidit tyrmäävät ajatuksen, että alku olisi vaikein, vaikka ensimmäisen vuoden aikana tuntuukin,

Lapsensa menettäneiden äitien vertaistukiryhmä järjesti keskitalvella näyttelyn surunaamioista, joita tekemällä Tarja (vas.), Päivi, Maikki ja Satu ovat työstäneet suruaan ohjaaja Kaisan tuella. Naamiot kertovat paljaista tunteista, mutta myös surumatkalla otetuista rooleista, jotka ovat tuoneet äideille suojaa ja turvaa vaikeina aikoina.

Uusikaupunki on Kenkäkauppa Alinan koti. Tule kylään. Kylässä paljon kenkiä.

www.alina.fi

TUEMME SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ Ari Lehtinen, Kurkisuonk. 8 20780 Kaarina Puh. (02) 251 5782, fax (02) 233 8331 gsm 0400 521 876

Kenkäkauppa Alina Alinenkatu 36, Uusikaupunki puh. 844 3553

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO JAAKKO LAINE KELA-KORV. VETERAANEILLE KAUPPIASKATU 10 C 20100 TURKU

Parturi-Kampaamo Juliette

PUH. (02) 233 6018

Konepaja Laaksonen Oy Parturi-Kampaamo

RAIJA Yliopistonk. 36 B Turku (02) 233 0519

• Peruukit tilauksesta • Peruukkien huollot Puh. (02) 487 0338 GSM 044 500 1308 Kärpijoentie 6, 21420 Lieto

Kukkakimppu Helsingintie 5, 24100 Salo (02) 733 3344, fax (02) 733 3534

Pomppen saunarantti www.saunarantti.fi www.archipelago.fi

ARTO SOININEN Tmi Muutot ja kuljetukset, muuttolaatikkovuokraus, myös pianon siirrot. Puh. 0400 525 906 E-mail: arto.soininen@kuljetus-soininen.fi www.kuljetus-soininen.fi

KAARINAN AUTOKOULU Oskarinaukio 3 Kaarina www.kaarinanautokoulu.fi hemmo.sankari@kaarinanautokoulu.fi

Martat

- kodinhoitopalvelut - asiointiapu ym. - oikeuttaa verovähennykseen Puh: (02) 5332144 Marttojen kotiapu www.martat.fi/varsinais-suomi

RADIO- JA TV-SAARNI

Humalistonkatu 17 b 20100 Turku. P. (02) 231 1105

KAKSKERRAN SEURAINTALO – Viihtyisä perhejuhlien pitopaikka – Samppaantie 90 (Satava) Tiedustelut puh. 050 347 9918 Talo 258 8590

MEDISONAR maan vanhin ultraäänilaitos Linnank. 18 A Turku (02) 233 4418

RAISION APTEEKKI

Linnankatu 8 Turku Puh. 251 0985

Kerttulantie 4 Raisio Puh. 438 3380

TEIJON TAKSI K & M LAAKSONEN

TILAUSLIIKENNE IHATTULA

H-auto 0400 222 006

KAUPPAHALLI (02) 231 2246

STUDIO AURAN KUVA OY

Bussi-taksi invavarustein 0400 123 852 Koti (02) 736 6410

Uusikaupunki puh. 0400 782 200

BussiBlomqvist Timo Blomqvist, Piikkiö GSM 040 540 7719 www.bussiblomqvist.fi e-mail: timo.blomqvist@bussiblomqvist.fi

FYSIO- JA LYMFATERAPIAA Lemuntie 41, 21270 Nousiainen (02) 4317 360, gsm 0400 528 091

KASKENMÄEN KUKKA Kaskenkatu 1 20700 Turku puh. (02) 231 6282 Avoinna ma-pe 9-17, la 9-14, su 12-15

Yli 50 v. turkulaista puutarhakauppaa

KAUPPILAN PUUTARHAKESKUS Kaurakatu 43, 20740 Turku Puh. (02) 2761500 fax (02) 2761544 Sidonta 2761507

MELLILÄN APTEEKKI puh. (02) 767 1108

Rauplan Oy www. rauplan.com

Turun Hautakivipalvelu Ky

Uudenkaupungin MEDISONAR

Juha ja Birgitta Iljanka puh. 236 0329 Uudenmaantie 78, TURKU

Uusi Apteekki maan vanhin ultraäänilaitos Alinenk. 26 Uusikaupunki Linnank. 18 A Turku puh. (02) 6100 (02) 233842 4418


20 - 2008 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Turun Sanomat enemmän kuin yksi lehti Turun Sanomien vakioliitteiden Treffin, Extran ja TS Talouden lisäksi ilmestyy tänä vuonna 24 mielenkiintoista toimituksellista Teemaliitettä.

TAMMIKUU Ti Ti

8.1. Koulut/Kurssit/Harrastukset 29.1. Rakenna ja sisusta

HELMIKUU Ti

12.2. Hyvä olo

MAALISKUU Ti 4.3. Vesille Ti 11.3. TS Formula To 13.3. Muoti

HUHTIKUU Ti To Ti To Ti

1.4. 10.4. 15.4. 24.4. 29.4.

Piha ja puutarha Auto ja liikenne Loma-asuminen Juhlat MM-Kiekko

TOUKOKUU Ti Ti Ti

6.5. Rakenna ja sisusta 13.5. Tango 27.5. Kesä 2008

KESÄKUU Ti

3.6. EM-Jalkapallo

ELOKUU Ti Ti

5.8. Olympia Peking 12.8. Koulut/Kurssit/Harrastukset

SYYSKUU Ti 9.9. SM Liiga To 11.9. Auto ja liikenne Ti 16.9. Muoti

LOKAKUU Ti 7.10. Rakenna ja sisusta Ti 21.10. Hyvä olo

MARRASKUU Ti 4.11. Talvi Ti 11.11. Kodin Elektroniikka

Tilaa Turun Sanomat. Soita 0800 122 422.

Maksuton palvelunumero ma–pe 8.15–17.00 ja la 8.15–14.00.

Internetissä www.ts.fi/tilaus

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat 1 2008  
Advertisement