Page 1

LOUNAIS–SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

SANOMAT

LOUNAIS–SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI

1/2007 1/2005 N:O 2 /2004

Dosentti Akseli Hemmingin mukaan virusten lääkekäyttö geeniterapiassa voisi olla huokeaa. Jokainen syöpäsoluhan toimii tavallaan lääkkeentuotantotehtaana kun virukset jakautuvat niissä ja hoitavat itse levityksenkin.

Geenihoidot pureutuvat vaikeisiin syöpiin Syövän geenihoitoihin jos mihin on ladattu julkisuudessa paljon odotuksia. Uusien menetelmien toivotaan jo piankin yksilöivän hoitoja, säästävän terveitä soluja, vähentävän sivuvaikutuksia ja tehostavan potilaan paranemista. Syöpä johtuu aina solun geenimutaatioista ja tutkimus on tuonut rohkaisevia tuloksia syöpägeeneihin kohdistuvista hoitomenetelmistä. Geeniterapia voi auttaa etenkin syövissä, joissa olemassa olevien hoitojen teho on havaittu huonoksi. Pitkälle edenneen kasvaimen hoito edellyttää tehokasta geeninsiirtoa, sillä syöpäsoluja saattaa olla jopa sata miljardia, ja kasvaimessa on lisäksi runsaasti alueellista vaihtelevuutta, happamuuseroja, paineenvaihtelua ja hapenpuutetta vaikuttamassa hoidon tehoon. Lääkettä on voitava antaa suuria määriä turvallisesti, minkä vuoksi syövän geeniterapiassa käytetään hyväksi syöpäsolun erityispiirteitä normaalisoluun verrattuna. Virusten valjastaminen syöpätaisteluun on mahdollistanut tehokkaiden geeninsiirtovälineiden kehittämisen.

Flunssavirus nujertaa syöpäsolut Geeniterapiassa ei ole siis kyse perinteisistä lääkkeistä, joita niellään pillerimuodossa. Akseli Hemmingin tutkimusryhmä työskentelee etupäässä onkolyyttisten virusten parissa. Onkolyyttinen virushoito etenee syöpäkasvaimessa kylväen tuhoa kuin

heinäsirkkaparvi. Sairaaseen soluun siirtyneet virukset jakaantuvat tehokkaasti ja tappavat niin tehdessään isäntäsolun. - Kuolevasta syöpäsolusta voi vapautua ympäröivään kudokseen 10 000 uutta virusta, joilla saadaan aikaan hyvin tehokas kasvaimen sisäisen tuhoutumisprosessin jatkuminen. Lääke monistuu itsestään edeten kuolleesta solusta seuraavaan ja verenkierron välityksellä myös etäpesäkkeisiin, Hemminki selittää. Hoidoissa suosittu adenovirus on ihmiselle melko harmiton flunssapöpö, mutta geeninkuljetuksen välineenä mainio. Oman vaikutuksensa ohella sen voi laittaa kuljettamaan geeniä, jonka tuottama proteiini aiheuttaa sairaalle solulle kohtalokkaan ja itsetuhoisen sääntelyreaktion. Nyt tiedetään, että virukset käyttävät samoja mekanismeja kuin syöpäprosessi edetessään elimistössä. - Solu on kuin linnoituskaupunki, jonka ympärillä olevat viisi suojamuuria täytyy murtaa sen ottamiseksi hallintaan. Mikään syöpä ei voi syntyä murtamatta ensin kaikkia näitä kasvurajoitereittejä. Myös virukset etenevät samojen muurien läpi käyttäkseen solua omaan jakaantumiseensa, havainnollistaa Hemminki. Onkolyyttisten virusten suunnittelussa tätä tietoa käytetään hyväksi. Kun syöpä on purkanut solun suojamuurit voidaan virukselta poistaa särkemiseen tarvittavat ominaisuudet, jottei se pääse enää terveen solun kimppuun.

Näin viruksia voidaan vapauttaa elimistöön paljon melko turvallisesti. Samalla säilytetään viruksen kyky tappaa syöpäsoluja.

Yhdistelmä hoidoista etua Sivuvaikutukset eivät adenoviruskuurilla ole toistaiseksi olleet suuria, flunssan oireita etupäässä. Hoitavana viruksena voidaan käyttää muitakin virustyyppejä, joihin elimistö reagoi vaihtelevasti. Koska syöpäpotilaan viruspuolustus ei juurikaan eroa terveen henkilön vastaavasta, eivät riskitkään ole suuremmat. Hoidon haitat ovat olleet vähäisiä verrattuna sytostaattihoitojen sivuvaikutuksiin, kuten hiustenlähtöön ja pahoinvointiin, puhumattakaan vastustuskyvyn hengenvaarallisesta alenemisesta. Hemminki ei kuitenkaan halua asettaa geeniterapiaa vastakkain vanhempien hoitomuotojen kanssa, jotka ovat tehokkaita ja tuovat avun monille potilaille. Hän näkee geeniterapian ennen kaikkea muun syöpähoidon lupaavana täydentäjänä, milloin paremmin tunnetut hoitokeinot eivät tehoa. Hemmingin mukaan geenihoito herkistää syöpäkasvaimen säde- ja sytostaattihoitojenkin vaikutuksille. Yhdistelmähoidosta on jo maailmalla saatu potilaissa hyviä kokemuksia. Muitakin etuja on. Esimerkiksi eri sytostaattihoidoissa yhteiset resistenssitekijä aiheuttavat sen, että solu kehittää jokaisen uuden hoidon myötä vastuskykyään seuraaville hoi-

doille. Geeniterapiassa ongelmaa ei ole. Geenilääke voi purra hyvin myös toisten hoitojen jälkeen. Aivosyöpää eli glioomaa ei saa leikkauksessa kokonaan poistettua, mutta jäljelle jääneeseen kasvainkudokseen siirretty geeni tekee ahkeran loppusiivouksen tuottaessaan proteiinia, joka voi aktivoida annetun esiastelääkkeen syöpäsoluille myrkylliseksi. Kuopion yliopistossa tehdyssä arvostetussa tutkimuksessa saatiin maailman ensimmäinen tieteellisesti pätevä näyttö siitä, että syövän geeniterapia voi pidentää potilaan elinaikaa. Vapaaehtoisten aivosyöpäpotilaiden elinaika kaksinkertaistui hoidon ansiosta.

Pikakaista syövän tutkimusluville Akseli Hemmingin tutkimusryhmä on kehittänyt kahdeksan vuoden aikana nelisenkymmentä uutta syöpälääkettä, jotka ovat antaneet lupaavia tuloksia solu- ja hiirikokeissa. Niitä on kuitenkin niin vaikea saada ulos laboratoriosta, ettei yksikään ole vielä edennyt ihmisten kokeiltavaksi. Hemminki arvostelee kolme vuotta sitten voimaan tullutta EU-direktiiviä, jonka alkuperäinen tarkoitus oli potilasturvallisuuden ja eurooppalaisyritysten kilpailukyvyn parantaminen sekä sääntöjen harmonisaatio. Hänen mukaansa mikään tavoitteista ei toteutunut. Sen sijaan tutkimuksen tekemisestä tuli huomattavasti kalliimpaa.

Pelkästään riippumattomin akateemisin voimin tutkimusta ei Suomessakaan voi enää tehdä. Edes Hemmingin 20-henkisen tutkijaryhmän koko vuosibudjetti ei riittäisi testaamaan yhtäkään kehiteltyä lääkettä pienessä kymmenen potilaan kokeessa. - Valtaosa syövän geeniterapian tutkimuksesta tapahtuu laboratoriossa, mutta se menettää merkityksensä, jos hyviä tuloksia ei päästä vahvistamaan potilaissa. Hiiret eivät ole ihmisiä. Päivät Hyksin syöpätautien klinikan lääkärinä toimiva Hemminki kohtaa paljon vielä voimissaan olevia potilaita, joilla on kova halu päästä käsiksi uusiin lääkkeisiin, kun vanhat keinot on kokeiltu, mutta syöpä kasvaa edelleen. Hän pitää tärkeänä pitää potilaan toivoa yllä. - Turhaa toivoa ei tietenkään pidä antaa, mutta jos saisi antaa vain sellaisia hoitoja, joista etukäteen tiedetään, että ne varmasti tehoavat, niin vaihtoehdot olisivat vähissä. Syöpä ei ole musta aukko vaan kasvaimia voidaan mitata röntgenkuvauksilla ja nähdä nopeasti, mikä lääke toimii. Tehottomat hoidot voidaan lopettaa ja vaihtaa toisiin. Lupahakukäytäntöjä pitäisi asiantuntijan mielestä järkeistää. Kuolema on syöpäpotilaalle vakavin uhka ja monella on aikaa varsin rajatusti. Tiukentunut byrokratia vei näiltä potilailta mahdollisuuden valita mahdollisuus kokeilla uusia lääkkeitä kliinisissä tutkimuksissa. Muualla maailmassa, Ame-

rikkaa myöten, se on helpompaa. Syöpä yleistyy jatkuvasti. Ehkä syöpälääkebyrokratia tarvitsisi meillä nyt oman pikakaistan. Teksti: Jarna Lindroos Kuva: Jani Joutsa

Näin toimii syövän geenihoito Monien eri syöpätyyppien solutason toimintamekanismit ovat yhteiset. Siksi yksi molekyylibiologiaan perustuva syöpälääke voi tehota monenlaisiin kasvaimiin. Syövän geenihoidossa käytetään neljää päämenetelmää, mutta kaikkien perustana on tehokas geenisiirto. Klassisin menetelmä on viedä kasvaimeen viruksen avulla sairaista soluista puuttuvaa geeniä, jonka tuottama proteiini aktivoi solun kasvunsääntelyn ja ajaa sen itsemurhaan. Toinen vaihtoehto on viedä syöpäsoluun geeni, jonka tuottama proteiini aktivoi paikallisesti suonensisäisesti tai suun kautta annetun esiastelääkkeen. Onkolyyttisessä virushoidossa virus ei puolestaan ole enää vain geeninkuljetin, vaan sen biologista päämäärää eli jakaantumista hyödynnetään hoidossa. Neljäs vaihtoehto on geneettinen immunoterapia, jossa syöpäsoluun viedyn geenin tehtävä on tuottaa proteiinia aktivoimaan immuunivaste kasvainta vastaan.


2 - 2007 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

HIRVENSALON APTEEKKI

Syövät aiheuttavat kymmenen vuoden kuluttua kaksinkertaiset menot nykyisiin verrattuna, arvioi Tampereen yliopiston terveystieteiden laitos. Syövän hoitokulut olivat vuonna 2004 noin 500 miljoonaa euroa, ja vuonna 2015 kulut ylittävät yhden miljardin euron rajan. Uusien syöpätapausten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2015 mennessä nykyisestä 24 000:sta 30 000:een uuteen syöpätapaukseen vuodessa. Tutkimusten mukaan Suomi joutuu lähivuosina ennen näkemättömien haasteiden eteen syövän hoidossa. Tähän asti suomalaiset ovat syöpään sairastuessaan voineet luottaa siihen, että yhteiskunta on kantanut vastuun sairastuneesta ihmisestä. Jatkossakin on tärkeää selvittää kuinka eri syövät kehittyvät, jotta pystytään ajoissa varaamaan resursseja tulevan tilanteen hallintaan. Syövän hoitotulokset paranevat jatkuvasti. Yhä useampi selviää sairaudestaan. Syövän kokeneita suomalaisia on noin 200 000. Jo nyt voidaan sanoa, että syöpä sairautena koskettaa lähes jokaista suomalaista perhettä. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on toiminut vapaaehtoisessa syöväntorjuntatyössä jo yli 55 vuoden ajan. Yhdistys on tehnyt uraauurtavaa työtä syöpään sairastuneiden ja heidän läheistensä monipuolisena tukijana ja se työ jatkuu edelleen ajan haasteiden mukaisesti. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. ei olisi selviytynyt tästä työstä ilman hyvää yhteistyötä oman jäsenistön, henkilökunnan, julkisen ja yksityisen sektorin sekä eri yhteisöjen kanssa. Samalla kun kiitän jokaista oman kortensa yhteiseen kekoon kantanutta, toivotan parhainta jatkoa kuluvalle vuodelle sekä toivon jatkuvaa mukanaoloa taistelussa syöpää vastaan.

Institutionen för hälsovetenskap vid Tammerfors universitet bedömer att cancer om tio år kommer att orsaka dubbelt så höga kostnader som idag. Vårdkostnaderna för cancer uppgick till cirka 500 miljoner euro år 2004 och år 2015 kommer kostnaderna att överskrida en miljard euro. Antalet nya cancerfall uppskattas före år 2015 öka från 24 000 idag till 30 000 nya fall om året. Undersökningar visar att Finland under de närmaste åren kommer att ställas inför en enorm utmaning i cancervården. Hittills har finländare som har insjuknat i cancer kunnat lita på att samhället har burit ansvaret för de drabbade. Även i fortsättningen är det viktigt att reda ut hur olika cancerformer utvecklas så att man i tid kan avsätta resurser för att kontrollera den kommande situationen. Cancerbehandlingarna ger allt bättre resultat. Allt fler överlever sjukdomen. I Finland finns det omkring 200 000 personer som har haft cancer. Redan nu kan man säga att cancer som sjukdom rör nästan alla finländska familjer. Sydvästra Finlands Cancerförening r.f. har verkat inom frivilligt cancerförebyggande arbete i mer än 55 års tid. Föreningen har utfört banbrytande arbete genom ett mångsidigt stöd till cancersjuka och deras närstående och fortsätter med detta arbete utifrån de utmaningar tiden för med sig. Sydvästra Finlands Cancerförening r.f. skulle inte ha klarat av detta arbete utan ett bra samarbete med sina egna medlemmar, sin personal, den offentliga och privata sektorn samt olika sammanslutningar. Samtidigt som jag tackar alla som har dragit sitt strå till den gemensamma stacken önskar jag den bästa fortsättning på det innevarande året samt hoppas på fortsatt medverkan i kampen mot cancer.

Lääkehoidon kokonaisuuden arviointi lähelläsi www.hirvensalonapteekki.fi

Apteekilla oma kanta-asiakasohjelma - KYSY LISÄÄ!

Osaavaa ja välittävää lääkäripalvelua Allergiakeskus • Yleislääkäripalvelut • Laboratoriopalvelut • Erikoisalat: - lastentaudit - lasten allergologia - ihotaudit - keuhkosairaudet - korva-, nenä- ja kurkkutaudit

Sibeliuksenkatu • Clinisport • Gynekologicenter • Korvacenter • Mahacenter • Ortopediacenter

TeslaVagus • Magneettikuvaukset • Luuntiheysmittaukset • Tietokonetomografiat • Ultraäänitutkimukset

Risto Korpela ordförande Sydvästra Finlands Cancerförening r.f.

• Röntgentutkimukset

Verkahovi • Työterveyshuolto

Suomen Terveystalo TeslaVagus Brahenkatu 11 D 20100 Turku Puh. 02-271 0271

Suomen Terveystalo Verkahovin Lääkäriasema Verkatehtaankatu 4 20100 Turku Puh. 02-415 700

Suomen Terveystalo Allergiakeskus Kotkankatu 2 20610 Turku Puh. 02-274 6400 Internet-ajanvaraus 24h www.allergiakeskus.fi

Suomen Terveystalo Sibeliuksenkatu • Clinisport • Gynekologicenter • Korvacenter • Mahacenter • Ortopedicenter Sibeliuksenkatu 3, 20100 Turku Puh. 02-251 6111

• Yleislääkäripalvelut

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Seiskarinkatu 35 20900 Turku puhelin (02) 2657 666 telefax (02) 2657 668 Sähköposti: kari.ojala@lssy.fi Päätoimittaja: Kari Ojala

Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Sydvästra-Finlands Cancerförening r.f. Painos: 275.000 Painopaikka: Turun Sanomat Seuraava lehti ilmestyy elokuussa 2007

Meri Karina

ma–pe 8–19, la 9–15 Puh. (02) 284 4666 Fax. (02) 284 4669

Risto Korpela puheenjohtaja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.

Vårdkostnaderna för cancer fördubblas på tio år

Turku

Pitkäpellonkatu 2 20900 Turku

Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Jukka Hyvärinen

Syövän hoitokulut kaksinkertaistuvat kymmenessä vuodessa

• Erikoislääkäripalvelut • Laboratoriotutkimukset

www.terveystalo.com


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2007 - 3

Luottamushenkilö lähikuvassa

Dosentti Arto Rantalan neuvo:

Seulonnan lisääminen tehokeino suolistosyöpien löytämiseen Peräsuoli- ja paksusuolisyöpään sairastuneiden leikkaushoito sekä siihen liittyvät tutkimukset ja jälkihoito ovat Varsinais-Suomessa järjestetty tehokkaasti. Sairaanhoitopiirissä on luotu hyvät yhteistyön kanavat kirurgien, syöpälääkäreiden, patologien ja röntgenlääkäreiden välille. Suolistosyöpään sairastuneelle potilaalle on luotu selkeä "polku", jota pitkin hoidon suunnittelu ja toteutus etenee. Näin kaikki potilaat saavat yhtäläisten periaatteiden mukaisen hoidon sairauden vaikeusasteen mukaan. Jokaisen potilaan kohdalla myös harkitaan eri hoitomuotojen (leikkaus, sädehoito ja lääkehoito) tarve yksilöllisesti kirurgien, syöpälääkärien, patologien ja röntgenlääkäreiden yhteiskokouksissa. Osastonylilääkäri Arto Rantala on tyytyväinen vuonna 2004 toteutettuun työnjakoon ruoansulatuskanavan kirurgisissa sairauksissa TYKS: ssa ja myös koko sairaanhoitopiirissä on nyt selkeät järjestelmät siitä, miten ruoansulatuselinten syöpään sairastuneiden leikkaushoito toteutetaan, miten leikataan ja miten hoidetaan ennen leikkausta ja sen jälkeen. TYKS:n A-sairaalassa hoidetaan ruoansulatuskanavan yläosan sairaudet (ruokatorvi-, maha-, haima- ja maksasyöpä) sekä kaikki kiireelliset päivystystilanteet. Kirurginen sairaala on tässä työnjaos-

sa paksusuolisyövän kirurgisen hoidon keskus. Viime vuosien kehityksen myötä esimerkiksi suolistosyövässä avanteen teko ei ole enää ainoa mahdollisuus kasvaimen aiheuttamassa suolen tukkeumassa, vaan usein tilanne hoidetaan "stentti"-putkella. Dosentti Rantalan mukaan suolistosyöpä on hankala sairaus mm. sen varhaisvaiheessa aiheuttamien vähäisten oiraeiden vuoksi. Tehostuneista hoidoista johtuen suuri osa sairastuneista elää nykyisin aiempaa pitempään. Paksusuolen ja peräsuolen syöpään sairastuu maassamme vuosittain lähes 2500 henkilöä. Sairaus on jokseenkin yhtä yleinen miehillä ja naisilla.

Enemmän kuituja Dosentti Rantala sanoo, että kuidun lisäämisellä ruokavalioon voi vaikuttaa suoliston toimintaa parantavasti ja syöpääkin ehkäisevästi. Parasta ennalta ehkäisyä on kuitenkin oireettomien potilaiden seulonta, jolla saadaan kiinni varhaisessa vaiheessa olevia syövän esiasteita. Ulosteen piilevän veren tutkimisella pystytään löytämään verta vähän vuotavia syövän esiasteita, jotka ovat poistettavissa paksusuolen tähystyksen yhteydessä ennen kuin ne kehittyvät syöväksi. Suolistosyövästä paraneminen riippuu edelleen hyvin pal-

jon siitä, missä vaiheessa tauti saadaan kiinni. Syöpään sairastuneiden ja heidän lähipiirinsä toivon kipinä elää nykyisin pitempään kuin ennen ja samanaikaisesti täysin parantuneiden osuus kasvaa. Dosentti Rantala sanoo, että pilkahduksia on näkyvissä, mutta se lopullinen ratkaisu on vielä löytämättä.

Syöpäyhdistyksellä tärkeä tehtävä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksessa Rantala on ollut runsaan vuoden. Yhdistyksen toimintaa hän kuvailee laajaksi ja monipuoliseksi. Toiminnasta Rantala mainitsee esimerkkinä tutkimuksen, kuntoutuksen ja saattohoidon. Tutkimusta yhdistys tukee runsaasti. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on maamme maakunnallisista Syöpäyhdistyksistä suurin ja laaja-alaisin ja vielä ripeäkin. Arto Rantala "peri" hallituspaikan dosentti Aarre Auraselta, joka toimi 1990-luvulla hänen esimiehenään. Jättäessään pitkäaikaisen tehtävänsä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksessa dosentti Auranen tiedusteli, kiinnostaisiko minua osallistuminen syöpäyhdistyksen toimintaan. Vastaus oli myönteinen, kertoo Rantala. Teksti : Olli Mäntylä

Uusin tieto elämän puolesta – olemme johtavia syöpälääkkeiden kehittäjiä Novartis kuuluu maailman johtaviin lääkealan yrityksiin. Tutkimusalueitamme ovat mm. elinsiirrot, keskushermoston sairaudet, sydän- ja verisuonitaudit, syöpäsairaudet, ihotaudit, ruoansulatuskanavan sairaudet, hormonikorvaushoidot, osteoporoosi, allergia ja diabetes. Päämäärämme on edistää hyvinvointia ja terveyttä kehittämällä ja markkinoimalla innovatiivisia lääkkeitä.

Lisätietoja www.novartis.fi

Dosentti Arto Rantalan mukaan parasta suolistosyövän ennaltaehkäisyä on oireettomien potilaiden seulonta, jonka avulla saadaan kiinni varhaisessa vaiheessa olevia syövän esiasteita. Arto Rantala työskentelee hallinnollisena osastonylilääkärinä Kirurgian klinikalla TYKS: ssa. Hän on myös kirurgian dosentti Turun yliopistossa. Väitellyt tohtoriksi 1993, väitöskirjan aiheena olivat leikkauksen yhteydessä syntyvät hiivainfektiot. Hän valmistui kirurgian erikoislääkäriksi vuonna 1990 ja vatsaelinkirurgian erikoislääkäriksi vuonna 1994. Rantala on 49-vuotias ja asuu Kaarinassa. Nuoruutensa hän eli Kyrössä nykyisen Pöytyän alueella. Harrastuksina ovat sauvakävely ja avantouinti


4 - 2007 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Syöväntorjuntatyön tekijöitä ja tukijoita MERKKIPÄIVÄKERÄYKSET ONNISTUIVAT HYVIN Maaherra Rauno Saaren 60vuotismerkkipäiväkeräyksen kokonaistuotto oli 37.511,50 euroa. Merkkipäiväkeräyksen tuotolla maalautettiin maaherra Rauno Saaren muotokuva sijoitettavaksi Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen sekä perustettiin maaherra Rauno Saaren nimikkorahasto, jonka tarkoituksena on tukea Lounais-Suomen alueella tapahtuvaa syöväntutkimustoimintaa. Maaherra Rauno Saaren muotokuvahankkeeseen osallistui 446 onnittelijaa. Yksityisiä henkilöitä oli mukana 236 ja loppuosa koostui kunnista, maakuntaliitoista, muista yhteisöistä sekä yrityksistä. Toimitusjohtaja Kari Ojalan 60-vuotismerkkipäiväkeräyksen kokonaistuotto oli 27.459,40 euroa. Merkkipäi-

väkeräyksen tuotolla maalautettiin toimitusjohtaja Kari Ojalan muotokuva sijoitettavaksi Meri-Karinan toimintaja palvelukeskukseen sekä kartutettiin Holhoojansa Syöpään Menettäneiden Lasten Tukirahastoa, joka oli perustettu kymmenen vuotta sitten toimitusjohtaja Ojalan täyttäessä 50 vuotta. Kauppatieteiden tohtori h.c. Matti Koivurinnan täyttäessä viime vuoden lokakuussa 75 vuotta, toteutettiin kansalaiskeräys, josta kertyneet varat, yhteensä 30.000 euroa, luovutettiin puoliksi Turun Yliopistosäätiön yhteyteen perustettuun Kaupunkikulttuurin tutkimusta tukevalle Matti Koivurinnan rahastolle ja puoliksi Pyhän Henrikin ekumeenisen taidekappelin Kannatusyhdistykselle.

KIPUPUMPPUJA KOTISAATTOHOITOON JA KARINAKOTIIN Turun saarten eli Hirvensalon, Satavan ja Kakskerran alueella toimii aktiivinen Lions Club Archipelago, joka tukee mm. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaa. Kuluvan vuoden tammikuussa klubin edustajat luovuttivat Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle 5.000 euroa käytettäväksi kahden kipu-

pumpun ja niihin tarvittavien lisävarusteiden hankkimiseen yhdistyksen kotisaattohoidon ja Karinakodin käyttöön. Lions Club Archipelago on kerännyt lahjoitussumman mm. Leijonatanssien avulla, kertoi klubin presidentti Janne Kostamo lahjoituksen luovutustilaisuudessa. Klubiin kuuluu yli kolmekymmentä aktiivista leijonaa.

Pitkään syöpäjärjestöjen toiminnassa mukana olleen maaherra Rauno Saaren muotokuva paljastettiin viime vuoden lokakuussa Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa. Kuvassa onnistuneen muotokuvan kanssa maaherra Rauno Saari puolisonsa Merjan sekä muotokuvan maalanneen taiteilija Kirsti Merlan kanssa.

TUKEA SYÖPÄPOTILAIDEN OIREENMUKAISEN KOTIHOIDON KEHITTÄMISEEN Lounaissuomalaisen Syöväntorjuntapäivän tilaisuudessa 14.12.2006 Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. sai yhdistyksen Turun Seudun Paikallisosastolta 5.000 euron lahjoi-

tuksen käytettäväksi syöpäpotilaiden oireenmukaisen kotihoidon kehittämiseen. Varat lahjoitukseen paikallisosasto on kerännyt järjestämällä myyjäisiä.

INTIAANIKANOOTTI SYÖPÄLAPSILLE Turussa 14.12.2006 järjestetyn Lounaissuomalaisen Syöväntorjuntapäivän yhteydessä Turun Ammattiopistosäätiö ja HC Turun Palloseuran liigajoukkue luovuttivat Meri-Kari-

nan toiminta- ja palvelukeskukselle lapsisyöpäpotilaiden ja nuorten syöpäpotilasperheiden lasten käyttöön hienon intiaanikanootin.

Lions Club Archipelagon edustajina leijonaveljet Martti Lehto (toinen vas.), Lasse Ruohomäki ja Janne Kostamo luovuttavat 5.000 euron lahjashekin LounaisSuomen Syöpäyhdistykselle. Lahjoituksen vastaanottivat toimitusjohtaja Kari Ojala, vastaava hoitaja Merja Leinonen ja vastaava lääkäri Suvi Heikkilä.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja Risto Korpela vastaanotti yhdistyksen Turun Seudun Paikallisosaston puheenjohtaja Terttu Yli-Tolppa-Kerrolalta ja sihteeri Ritva Lindqvistiltä 5.000 euron lahjoituksen käytettäväksi syöpäpotilaiden oireenmukaisen kotihoidon kehittämiseen.

Aira Samulin uskoo elämänhalun voimaan

Tanssitaiteilija Aira Samulin muistetaan valoisuudestaan ja leiskuvanpunaisista kutreistaan, mutta harvemmin siitä, että hän on sairastanut syövän. Samulin kuuluu myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tukijoihin.

Tanssitaiteilija Aira Samulin on 80-vuotias elämänilon ikoni, joka joutuu usein vastaamaan kysymykseen oman ja 22-vuotiaan Hyrsy-kissansa pitkän iän salaisuudesta. Resepti on kissalla ja emännällä yhteinen. - Me nukumme tarpeeksi, katsomme mitä syömme, emmekä polta tupakkaa, Samulin nauraa ja lisää listaan rasvahapot sekä venyttelyn, jossa kannattaa seurata kissan esimerkkiä. Elämä ei ole ollut pelkkää tanssia Samulinillekaan, matkan varrelta löytyy koviakin paikkoja. Kuten sairastuminen kohdunkaulan syöpään jo valmiiksi raskaassa elämäntilanteessa nelisenkymmentä vuotta sitten. - Olin juuri eronnut, poikani oli alle kouluikäinen ja tytär sairastunut skitsofreniaan. Minun oli yksinkertaisesti pysyttävä terveenä ja elossa, joten menin tavalliseen rutiinitarkastukseen. Oli kova jysäys,

kun oireeton syöpä löytyi, muistelee Samulin. Samulin ei kuitenkaan lamaantunut paikoilleen, vaan hakeutui hoitoon saman tien. Varhaisvaiheessa leikattu syöpä ei ole sittemmin tehnyt paluuta. Varmuuden vuoksi Samulin käy kuitenkin edelleen tarkastuttamassa tilanteen kahden vuoden välein. - Katson helpommin asioiden positiivisia puolia, mutta realistisesti, toteaa. Suomen onnellisimmaksikin tituleerattu ihminen. Vaikeiden aikojen selviytymisohjeita Samulin ei katso voivansa jakaa. Samat neuvot eivät sovi kaikille, joten vain lääkärin sopii ohjeistaa ja ihmisen itsensä päättää, mitä ottaa vastaan. Mutta esimerkkejä elämänhalun voitosta Samulin kertoo mielellään. - Toivoa on niin kauan kuin on elämänhalua. Ihmeellisiä asioitahan tapahtuu kaiken aikaa, kiteyttää Samulin, joka oppi vaikeina aikoina

nauttimaan elämänsä jokaisesta päivästä. Toiveena Samulinilla on elää loppuelämänsä mahdollisimman rikkaasti. Muu tuskin olisikaan mahdollista, sillä taiteilijaeläkeläinen on edelleen suosittu esiintyjä ja työlleen omistautunut yrittäjä. Samulinin Nummi-Pusulassa sijaitseva Hyrsylän mutka -talo vastaanottaa vierailijaryhmiä tilauksesta ympäri vuoden. Tuhat vuotta vanhan mallin mukaan rakennettu karjalaistalo perustuu muistoille, sen sisältä löytyy huolella valittu kokoelma antiikkisia leluja ja pullakahvit juodaan ruusukupeista. - Täällä aikuiset saavat muistella lapsuuttaan. Se on terapeuttista, lupaa Samulin. Hän kertoo elävänsä antiikin ympäröimänä sen rauhoittavan vaikutuksen vuoksi. Ei olekaan omituista, että Hyrsylän mutkasta löytyy jopa nukkien oma vanhainkoti.

HC TPS:n liigajoukkueen maalivahti Jani Hurme (vas.) ja Turun Ammattiopistosäätiön venelinjan osastonjohtaja Petri Leimu luovuttivat Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukselle komean intiaanikanootin.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2007 - 5

Leukemian kokenut Linda tuo toivoa muille syöpäpotilaille Linda Lahdenperä on avoin ja iloinen nuori nainen, juuri sellainen, jonka jokainen toivoisi tyttärekseen tai miniäkseen. Lindan iloista hymyä katsoessa ei ikinä uskoisi, että hän on käynyt läpi leukemian. Kahdesti. Leukemia iski syksyllä 2002, kun Linda oli 18-vuotias ja juuri suorittanut ylioppilaskirjoitusten pakolliset aineet. Pitkittynyt flunssa vei hänet lääkäriin, ja onneksi lääkäri ymmärsi ottaa verikokeet. Ne paljastivat, mitä flunssan taustalla oli. Lindan diagnoosi oli akuutti myelooinen leukemia, veren valkosolujen syöpä. Linda sai neljä sytostaattikuuria, jotka veivät hänet heikkoon kuntoon. Hoito keskeytettiin, sillä jo ensimmäinen sytostaattiannos oli osoittautunut tehokkaaksi, eli vaikutti siltä, että syöpälääkkeet nujersivat taudin. Luuydinnäyte oli jo ensimmäisen lääkekuurin jälkeen puhdas.

Leukemia iski uudelleen Keväällä ja kesällä Linda toipui nopeasti ja suoritti loputkin ylioppilaskirjoitusten aineista. Elämä alkoi tuntua taas normaalilta. Kunnes syksyllä 2003 leukemia uusi. Linda tunsi epätoivoa: voiko syövästä toipua kaksi kertaa? Lindalle annettiin kantasoluhoitoja, joita annetaan Suomessa Turun yliopistollisen keskussairaalan lisäksi vain Helsingissä. Kantasolujen luovuttaja pelasti nuoren Lindan hengen. - Sain kuulla, että tuntematon luovuttaja oli 49-vuotias

mies. Minulla on kaksi veljeä, mutta he eivät käyneet luovuttajiksi. - En muista tuosta ajasta mitään, hoidot olivat rankkoja. Hyvä että jaksoin kävellä. Infektioriski oli suuri, enkä voinut liikkua juuri missään ja jouduin käymään jatkuvasti TYKS:ssä saamassa antibiootteja sekä neste- ja veritankkauksia. - Hoidot alkoivat marraskuussa ja joulun aatonaattona pääsin kotiin. Vaikka hoidot olivat raskaita, niiden ansiosta ja oman perheen ja ystävien tuella Linda selvisi. Ja siksi, että hän on sitkeää sorttia ja omaa mahtavan huumorintajun. Keväällä 2005 Linda Lahdenperä hakeutui sijaiseksi kouluun. Hän hankki myös koulunkäyntiavustajan ammattitutkinnon Turun kristillisestä opistosta. Samaan aikaan hän lähti mukaan Nuorten syöpäpotilaiden eli Nuppien toimintaan. - Kävin Suomen syöpäsairaiden lasten ja nuorten valtakunnallisen yhdistyksen Sylvan sopeutumisvalmennuskurssin ja tukihenkilökurssin.

Onko sinulla oikea tukka? Siitä pitäen Linda on toiminut tukihenkilönä. - Juttelin taannoin yhden 8vuotiaan, leukemiaa sairasta-

van pojan kanssa. Hän halusi nähdä tavalliselta näyttävän, syövän läpi käyneen nuoren. Hän kysyi, onko minulla oikea tukka ja menetinkö kaikki hiukseni hoitojen aikana. - Usein keskustelut syöpää sairastavien nuorten ja lasten kanssa käsittelevät hyvin käytännöllisiä asioita, kuten sattuuko jokin hoito tai missä järjestyksessä hoidot menevät. Nuoret syöpäpotilaat eli Nupit kokoontuvat Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa Hirvensalossa. - Meillä on keskenämme hauskaa. Kokoontumisissa on myös asiantuntijaluentoja eri aiheista, kuten peloista tai rentoutumisesta. Linda toimii nyt koulunkäyntiavustajana Samppalinnan koulussa, jossa hän viihtyy erittäin hyvin, ja kesäksi hän on lähdössä au pairiksi Yhdysvaltoihin. Nuorten parista hän on löytänyt oman juttunsa. Hän on saanut opiskelupaikan Lahden ammattikorkeakoulusta, jossa hän aloittaa sosionomiksi tähtäävät opinnot vuoden kuluttua. Lindan tähtäimessä on opettajan ammatti. Tulevaisuudessa häntä kiinnostaa erityispedagogiikka ja erityisopettajana toimiminen. Lindasta tulee varmasti erinomainen opettaja. Teksti: Kuva:

Paula Heino Vesa-Matti Väärä

Tervetuloa sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen! Syöpäjärjestöt toteuttavat syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen suunnattua sopeutumis- ja kuntoutuskurssitoimintaa. Tavoitteena on, että jokainen syöpää sairastava ihminen saisi omaan elämäntilanteeseensa ja tarpeeseensa sopivaa kuntoutusta sekä helpotusta sairauden aiheuttamaan muutostilanteeseen. Tämä nopeuttaa paluuta terveen rooliin ja olosuhteisiin nähden parhaaseen mahdolliseen elämisen tasoon. Kurssit ovat osanottajille maksuttomia. Hakuaika kursseille päättyy 2 kuukautta ennen kurssia, mutta mahdollisia peruutuspaikkoja voi kysyä tämänkin jälkeen. Tässä luettelossa on mainittu ajalla 5.3.-31.12.2007 järjestettävät kurssit.

AVANNELEIKATUT: Avanneleikatut ja heidän läheisensä (RAY) Avanneleikatut ja heidän läheisensä (LSSY, TYKS)

02.04. – 05.04.2007 16.08. – 19.08.2007

ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT: Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 18.03. – 23.03.2007 Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 21.05. – 26.05.2007 Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 11.06. – 16.06.2007 Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 30.07. – 04.08.2007 Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 01.10. – 06.10.2007 Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) 01.10. – 07.10.2007 Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA, TYKS, LSSY)12.11. – 17.11.2007 GYNEKOLOGISET POTILAAT: Gynekologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)

08.10. – 13.10.2007

HEMATOLOGISET POTILAAT: Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)

09.07. – 14.07.2007

KAIKKI SYÖPÄPOTILAAT: Kaikki syöpäpotilaat (RAY)

16.12.- 21.12.2007

LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEET: Lapsisyöpäpotilasperheiden palautekurssi (KELA) Lapsisyöpäpotilasperheet (KELA) Lapsisyöpäpotilasperheet ja isovanhemmat (LSSY, TYKS)

05.07. – 07.07.2007 16.07. – 21.07.2007 27.12. – 30.12.2007

NUORET SYÖPÄPOTILAAT: Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (KELA) Pärjää ilman vanhempia –sopeutumisvalmennuskurssi 14 – 17-vuotiaille (KELA) Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (KELA)

04.06. – 09.06.2007 16.06. – 21.06.2007 23.07. – 28.07.2007

PARIKURSSIT SYÖPÄPOTILAIL LE JA HEIDÄN LÄHEISILLEEN: Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) 12.03. – 17.03.2007 Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (RAY) 25.03. – 31.03.2007 Parikurssi iäkkäille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) 23.04. – 28.04.2007 Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) 14.05. – 19.05.2007 Parikurssi iäkkäille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) 28.05.- 02.06.2007 Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) 20.08. – 25.08.2007 Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (RAY) 26.09. – 01.10.2007 Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) 15.10. – 20.10.2007 Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) 19.11. – 24.11.2007 Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) 03.12. – 09.12.2007 Parikurssi iäkkäille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) 10.12. – 15.12.2007 RINTASYÖPÄPOTILAAT: Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Rintasyöpäpotilaat (KELA) Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Rintasyöpäpotilaat (KELA) Rintasyöpäpotilaat (LSSY, TYKS) Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)

16.04. – 21.04.2007 25.06. – 04.07.2007 06.08. – 15.08.2007 17.09. – 26.09.2007 22.10. – 04.11.2007 22.10. – 31.10.2007 26.11. – 01.12.2007

RUUANSULATUSKANAVAN SYÖPÄPOTILAAT: Ruuansulatuskanavan syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 05.03. – 10.03.2007 Ruuansulatuskanavan syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) 03.09. – 08.09.2007 MUUT KURSSIT: Kilpirauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Melanoomapotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Kurkku- ja suusyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Keuhkosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Pään ja kaulan alueen syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Kantasolusiirtopotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Selkäydin- ja aivokasvainpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Pitkään syöpää sairastaneet ja heidän läheisensä (KELA)

10.04. – 15.04.2007 10.04. – 15.04.2007 07.05. – 12.05.2007 07.05.- 12.05.2007 07.05. – 12.05.2007 09.07. – 14.07.2007 27.08. – 01.09.2007 10.09. – 15.09.2007

HAKEMUSLOMAKKEITA SEKÄ LISÄTIETOJA: Linda Lahdenperä kertoo, että leukemia muutti arvomaailman. Vaikka tauti oli rankka, se toi hänelle paljon ystäviä ja kokonaan uuden tavan katsella maailmaa.

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, 20900 TURKU Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. toimisto, Käsityöläiskatu 4 (6 krs.), 20100 TURKU Puhelin 02-2657 666, telefax 02-2657 618 ja e-mail kurssi@lssy.fi


6 - 2007 - N:o 1

Lounais-Suomen SyÜväntorjuntasanomat


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2007 - 7

Aina ei jaksa olla vahva Kaksi vuotta sitten Henje HyppänenJoutsa, 45, menetti miehensä imusolmukesyövälle. Jarkon sairauden vuodet hän oli ollut kuin luja kallio, hoiti miestään, suojeli lapsiaan ja piti pystyssä taloutta. Kolme vuotta aiemmin hänen isänsä menehtyi paksusuolen syöpään. Vuosi sitten hän tunsi kyhmyn rinnassaan. Ensimmäinen ajatus oli, ettei elämä voi olla näin epäoikeudenmukaista. Voi se. Myöhemmin Henje on miettinyt, oliko hänen rintasyöpänsä seurausta juuri edeltäneiden vuosien lujuudesta. Hän ei ollut antanut itselleen lupaa hetkenkään heikkouteen, paiski töitä ja keskittyi siihen, etteivät lapset vain kärsisi yhtään enempää kuin minkä hän voisi estää. - Vedin itseni liian tiukoille. Olin lapsilleni järkkymätön turva; eihän heillä ollut muutakaan, hän tunnustaa. Rintasyöpädiagnoosi vapautti tuhannet itkemättömät itkut. Henje tunsi olonsa niin avuttomaksi, että otti yhteyden psykologiin, jolta koko perhe

Entä jos karkaisin kaukaisuuteen, katoaisin. En halua neulatyynyksi hoitokoneistoon! Poljen jalkaa keskellä kauppakä ytävää, heittäydyn lattialle sätkimään: minä haluan! Heitän menemään huivini ja ostoslistani: leipää ja maitoa, lapsille ruokaa viikoksi Mutta tässä oikeassa elämässä korjaan kurssini: ajan suorinta tietä sairaalaan ja sieltä ruokakauppaan. Ostan leipää ja maitoa, lapsille ruokaa viikoksi.

Jarkon sairauden aikana oli saanut tukea. - En enää jaksanut yksin. Minulla ei kotona ollut aikuista tukea, jolle kertoa murheitani; minun piti vain pitää huolta toisista. - Sinä olet väsynyt olemaan vahva, psykologi sanoi. Hän antoi minulle luvan itkeä ja kirota, elää pahaa oloani. Hän sanoi, että lapsia hämmentää paljon enemmän se, ellei näytä tunteitaan. Ja että heille pitää kertoa asiasta. Tehtävä oli vaikea. Miten lastata lasten kannettavaksi uusi murhe isän ja isoisän syöpäkuoleman lisäksi? Henjen nuorimmainen, Senni, oli silloin kahdeksan, poika murrosiässä. - Kerroin Sennille vain sen, että äidillä on rinnassa möntti ja se pitää leikata pois. Kuoleman mahdollisuudesta en puhunut. Silti Senni kysyi kerran: äiti, mihin sinä minut myisit, ellet voisi minua hoitaa?

Entä jos äitikin kuolee Kysymys vapautti Henjen puhumaan asiasta, jota hän ei ollut uskaltanut ajatella loppuun. Entä jos lapset menettäisivät äitinsäkin? - Kerroin Sennille että olin pienenä ajatellut, että jos vanhemmilleni tapahtuisi jotain, haluaisin kummitädin luo. Sennikin pohti, että hän voisi ihan hyvin asua kummitädillä. Toinen tiukka paikka tuli rankan sytostaattihoitojakson aikaan: Henje pyörtyi vessaan. Hänen äitinsä oli silloin auttamassa kotitöissä. - Senni näki tilanteen. Hän sanoi reippaasti: Mä menen koiran kanssa lenkille ja haen postit! Se oli lapsen tapa päästä tilanteesta pois. Henje pohtii sitäkin, ovatko lapset omaksuneet häneltä murheiden peittämisen; pitäisikö heidänkin saada reilusti itkeä itkunsa? Isoveli Santeria kysymys koskee vielä selvemmin. Santeri on mies eikä itke. Hänen ainoa kommenttinsa äidin sairauteen oli hiljainen tokaisu:

eikö tämän nyt ole jo vähän liikaa? Hänen huolensa ilmenivät kouluongelmina. Poika alkoi lukion alettuaan saada viitosia ja kuutosia. Henje sai järjestetyksi koululle palaverin, jossa asiat loksahtivat paikoilleen. Koulu alkoi taas tuntua mielekkäältä ja numerot paranivat. Poikani, tuo japanilainen samurai, Henje sanoo hellästi kirjoittamassaan runossa.

Runot tunteiden venttiili Runot ovat Henjen tunteiden venttiili. Nuorena syntynyt harrastus löytyi uudelleen, kun hänen miehensä alkoi sairastaa. Valokuvaus tuli uutena mukaan: koiran kanssa lenkillä otetut luontokuvat. Ne henkivät valtavaa rakkautta elämää kohtaan. Luonto, runot, psykologi ja sädehoidon aikana Henjeä tukenut omahoitaja pitivät henkisen tasapainon kurissa. Mutta käytännön toimissa ongelmia riitti. Yksinhuoltajana Henje joutui tilanteisiin, joissa hän ei pärjännyt omin voimin. Sytostaattien raju vaikutus saattoi iskeä milloin vain, ja pyörtyilevä ja pahoin voiva äiti tarvitsi apua sekä itselleen että lapsilleen. Kodinhoitoapua Turun kaupungilta voi saada vain lapsiperhe, josta on tehty lastensuojeluilmoitus. Kunta lähettää paikalle lastensuojelutarkastajan tutkimaan lasten huostaanoton tarvetta, vaikka perhe tarvitsisi tilapäistä talous- ja lastenhoitoapua. - Edellytetäänkö, että sairauden takia huonosti selviävällä perheellä on varaa palkata vapailta markkinoilta apua? Henje kysyy. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys, jossa Henje työskentelee henkilöstösihteerinä, ei voi tarjota sairastuneille kodinhoitoapua siksi, ettei tällaiseen toimintaan saa yhteiskunnan tukea. Yhdistys joutuisi maksamaan toiminnastaan samat verot ja kulut kuin yksityinen

Kesämökillä Vehmaalla Henje sai toipua auringon lämmössä. sektori. Apua ei pystytä tarjoamaan alle omakustannushinnan; veroineen siitä tulisi sitä tarvitseville liian kallista. - Ymmärränhän minä, että tämä on työllisyyspoliittinen kysymys. Tällä hetkellä tuntuu kuitenkin siltä, että palvelujen

tuottajien tasa-arvo on tärkeämpää kuin asiakkaiden tarpeet. Yhteiskunnan tuottamien palvelujen yhteydessä puhutaan yhä enemmän kustannustehokkuudesta, asiakkaiden omasta valinnan vapaudesta ja omatoimisuudesta. Mutta ei-

vätkö hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ole tarkoitettu auttamaan niitä, jotka eivät itse pysty? Onko näillä asiakkailla voimia olla omatoimisia ja nauttia valinnanvapaudestaan? Henje ihmettelee. Hän selvisi itse oman äitinsä tuella, mutta kaikilla ei ole omaisia lähellään auttamassa. Henje voi nyt hyvin. Rinnan osittaisen poiston jälkeinen imusolmuketutkimus osoitti puhdasta tulosta. Sytostaatti- ja sädehoitojaksot ovat nyt päättyneet. Raskas hoito on ohi - ellei uusia ongelmia ilmene. Teksti: Eva Latvakangas Kuvat: Eva Latvakangas ja Henje Hyppänen-Joutsa Runot: Henje Hyppänen-Joutsa

Henjen koiran kanssa lenkkeillessä ottamat luontokuvat henkivät rakkautta elämää kohtaan. Kuva Illoistenjärveltä Hirvensalossa.

Mikä siinä niin itkettää että reipas tyttäreni vie koiran aamulenkille ja hakee postin, kun äiti makaa vessanlattialla, eikä pääse omin avuin ylös? Kun ambulanssi tulee ja vie äidin ensiapupoliklinikalle? Hänhän on vasta kahdeksan ja kaiken nähnyt: isänsä huonot hetket ja nyt äidin. Eikö hänellä olisi oikeus pillahtaa itkuun, olla surullinen? Täristä pelosta ja menettää toimintakykynsä? Olla lapsi, päästä syliin. Turvaan.


8 - 2007 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

29. Syöväntorjuntapäivä Meri-Karinassa:

Lasten leukemiahoidon kannalta on ollut erittäin tärkeää tukihoitojen kehittyminen sisyöpäpotilaiden hyväksi Sorttamäen uimarannalla. Toiminnallaan hän on kerännyt huomattavasti varoja lapsipotilaille ja näkyvyyttä heidän asialleen. Taiteilija Reijo Tamminen sai tilaisuudessa LounaisSuomen Syöpäyhdistys r.y.:n pöytäviirin tunnustuksena monivuotisesta toiminnastaan lapsisyöpäpotilaiden hyväksi. Tamminen järjestää vuosittain lapsipotilaiden tukikonsertteja Perniön kirkossa.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Moikoisten Syöväntutkimussäätiön järjestämässä perinteisessä Syöväntorjuntapäivän tilaisuudessa joulukuussa juhlistettiin lasten syöväntorjunnan voittoja. Lounaissuomalaisista Syöpärahastoista jaettiin tällä kertaa 89 200 euroa apurahoja, joista suurin osa kohdistui tutkimukseen. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen puheenjohtaja Risto Korpela muistutti tervehdyspuheessaan, että syöpä koskettaa aina koko perhettä. Kyseessä on melkoinen määrä suomalaisia, sillä uusia syöpätapauksia todetaan vuosittain noin 26 000. Korpela tähdensi, että ahdingossa olevat potilaat ja heidän läheisensä tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen sopeutumiselle, sairauden hallinnalle sekä terveen rooliin palaamiselle. Vertaistukihenkilö on arvokas auttaja tässä prosessissa sairauden kokemisen ja arjen elämän asiantuntijana. Korpelan mukaan vertaistukitoiminnan merkitys tuleekin olennaisesti kasvamaan Syöpäjärjestöjen tulevassa toiminnassa.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle useita lahjoituksia.

Haasteena leukemialasten tulevaisuus Lasten leukemiahoitojen puolivuosisataiseen kehitykseen loi juhlapuheessaan katsauksen professori Toivo T. Salmi, joka palkittiin tilaisuudessa Osmo Järvi -mitalilla. Salmi muisteli, kuinka mitään parannusta lasten leukemiaan ei ollut vielä viisikymmentä vuotta sitten. Edistys on ollut valtavaa, sillä tänään leukemialapsipotilaiden ennuste on erinomainen, jopa yhdeksän kymmenestä lapsesta paranee sairaudestaan. Syövän seulontateho on noussut merkittävästi ja hoidot sivuvaikutuksineen ovat keventyneet. Lääkityksen kestokin on viime vuosikymmenten aikana pudonnut eliniästä kahden vuoden tietämille. Nykytutkimuksen tärkeänä haasteena Salmi näkee lasten leukemiahoitojen myöhäiset sivuvaikutukset, jotka voivat ilmaantua vasta vuosienkin kuluttua hoidoista. - Yhä useamman lapsen parantuminen syöpätaudistaan on tuonut esiin uusia ongelmia. Jotkut hoidot voivat vai-

Tällä vuosikymmenellä on ainakin toistaiseksi tärkein kehitysaskel se, että hoidon aikana voidaan luuytimestä havaita aivan pienetkin leukemiasolumäärät. Jos niitä havaitaan, voidaan hoitoa tehostaa ja ennuste paranee. Puhutaan ns. jäännöstautimäärityksestä. Se vaatii erittäin kehittynyttä laboratoriotekniikkaa, joka on huippuunsa kehitettynä käytössä TYKS:n hematologian laboratoriossa, totesi professori Toivo T. Salmi Osmo Järvi-luentosarjaan liittyvässä juhlapuhessaan. kuttaa lasten myöhemmän iän ta juhlassa. Operaattori Ville hedelmällisyyteen ja myös Kakko vastaanotti 31. Lauri syövän uusiutumisen tavallista Rauramo -mitalin. Kakko on suurempaan riskiin, kertoi pro- oman lapsensa leukemiaan sairastumisen myötä toiminut fessori Salmi. aktiivisesti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen LapsisyöTunnustusta vapaapäpotilaiden kerho Sykerösehtoistyöstä Kakolle sä. Lisäksi entinen Suomen lentopallomaajoukkueen peja Tammiselle Myös lapsisyöpäpotilaita tu- laaja on jo usean vuoden ajan kevassa vapaaehtoistyössä järjestänyt kesäisiä Sykerö ansioituneet saivat tunnustus- beach volley -turnauksia lap-

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. otti tilaisuudessa vastaan useita lahjoituksia. Yhdistyksen Turun Seudun Paikallisosasto lahjoitti 5.000 euroa syöpäpotilaiden oireenmukaisen kotihoidon kehittämiseen. Orion Oyj:n kemiallisen laadunvalvonnan askartelijat luovuttivat 1 100 euroa yhdistyksen lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Sykerön potilastoimintaan. Askartelijat muistivat lapsia jo 14. kerran ja näiden vuosien aikana lapsisyöpäpotilaille on lahjoitettu yhteensä 13.303 euroa. Kakskerran Tiistaikerho puolestaan lahjoitti syöpälapsille 10-vuotiskonsertin tuoton 565 euroa. Kerholla on pitkät perinteet syöpälasten hyväksi järjestetyssä keskiaikapiparkakkujen myynnissä Turun keskiaikamarkkinoilla. Turun Ammattiopistosäätiö ja HC TPS:n liigajoukkue lahjoitti intiaanikanootin Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukselle käytettäväksi lapsisyöpäpotilaiden ja nuorten syöpäperheiden lasten kesäkursseilla.

Apurahoja tutkimukseen ja matkoihin Syöväntorjuntapäivän juhlassa Lounaissuomalaiset Syöpäjärjestöt jakoivat tutkimus- ja matka-apurahoja kaikkiaan 89 200 euroa. Väitöskirja-apurahan sai 13 nuorta syöpätutkijaa, tutkimusapurahoja jaettiin neljä ja matka-apurahoja neljä. Lisäksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. sai 4 000 euroa käytettäväksi yhdistyksen toiminta-alueen terveydenhuoltoalan ammattihenkilöiden matka-apurahoiksi.

Lounaissuomalaisten Syöpäjärjestöjen apurahat: Lounaissuomalaiset Syöpäjärjestöt jakoivat apurahoja syövän tieteelliseen tutkimustoimintaan yhteensä 89 200 euroa Elvi ja Emil Heikkilän rahasto LL Ilkka Koskivuo, matka-apuraha Tutkija Adolfo Rivero-Muller, matka-apuraha

700 ` 800 ` 1.500 `

Aina ja Helli Keskitalon muistorahasto LL Aleksi Schrey, väitöskirja-apuraha:

3.000 `

Vuorineuvos Irja Ketosen muistorahasto LL Katja Havu-Aurén, väitöskirja-apuraha FM Anu Kallio, väitöskirja-apuraha LL Jaana Korpela, väitöskirja-apuraha FM Kati Tarkkonen, väitöskirja-apuraha

3.000 ` 3.000 ` 3.000 ` 3.000 ` 12.000 `

Aili ja Toivo Kivirinteen muistorahasto LL Marika Grönroos, väitöskirja-apuraha

3.000 `

Arja ja Antti Koivurinnan lahjoitusrahasto FM Tove Grönroos, väitöskirja-apuraha:

3.000 `

Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoitusrahasto LL Heikki Luukkaa, väitöskirja-apuraha 3.000 ` FM Annika Meinander, väitöskirja-apuraha 3.000 ` FM Rainer Toivonen, väitöskirja-apuraha 3.000 ` 9.000 ` Aino ja Kaleva Kuusimurron rahasto Dos., LT Nafis Rahman, tutkimusapuraha

10.000 `

Marja ja Jukka Penttilän rahasto Dos. Pirkko Hirsimäki, matka-apuraha

1.100 `

Professori Lauri Rauramon muistorahasto LL Satu-Maria Kulmala, väitöskirja-apuraha

3.000 `

Inkeri ja Singnar Ruolan muistorahasto FM Sirkku Pollari, matka-apuraha

1.100 `

Martti ja Mikael Ruolan rahasto LL Minna Koskenvuo, väitöskirja-apuraha

3.000 `

Moikoisten Syöväntutkimussäätiön päärahasto FM Jukka Alinikula, väitöskirja-apuraha 3.000 ` Dos., LT Liisa Pylkkänen, tutkimusapuraha 10.000 ` FT Merja Ruutu, tutkimusapuraha 15.000 ` LT Mirva Söderström, tutkimusapuraha 7.500 ` Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry. 4.000 ` 39.500 ` YHTEENSÄ: 89.200 `

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen matkatoimisto Matkarin Oopperajuhlamatkat Savonlinnaan 20.-22.7. ja 28.-29.7.2007 Savonlinnan Oopperajuhlista on tullut yksi Suomen kulttuurielämän valovoimaisimmista ja kansainvälisesti merkittävimmistä tapahtumista. Korkealaatuinen oopperaesitys romanttisessa, keskiaikaisessa linnassa on ainutkertainen ja siksi unohtumaton elämys. Tämän vuoden kesällä ensimmäisellä matkalla nähdään Bizetin "Carmen" ja Verdin "Macbeth". Lisäksi osallistutaan vuoden taiteilijan, mezzosopraano Monica Groopin konserttiin Savonlinnasalissa. Toisella matkalla nähdään Bolshoi-teatterin vierailuesitys "Boris Godunov". Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Matkatoimisto Matkari Oy Käsityöläiskatu 4 a, 6.kerros, Turku, puh. 2657913.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2007 - 9

Nafis Rahman kehittelee taikaluotia syöväntorjuntaan Lääketieteen tohtori, dosentti Nafis Rahmanin suhde endokriinisiin eli hormonaalisiin syöpiin on intohimoinen. Bangladeshissa syntynyt, mutta valtaosan elämästään maailmalla viettänyt tutkija innostui syöpäkasvainten hormonisäätelystä jo ensimmäisen vuoden lääketieteen opiskelijana 1980-luvun Puolassa. - Hormonit saavat syöpäkasvaimen kehittymään parempaan tai pahempaan suuntaan, ja niitä manipuloimalla voidaan kehittää syövän hoitoa, Rahman perustelee innostustaan hormonaalisiin syöpiin. Tutkimussarkaa riittää samalla kun hormonaaliset syövät yleistyvät Suomessa. Hormonaalisiin syöpiin luokitellaan esimerkiksi munasarja-, kives-, eturauhas- ja rintasyöpä sekä lisämunuaisen kasvaimet. Yksitoista vuotta sitten Turun yliopiston fysiologian laitokselle tutkijaksi Puolasta kutsuttu Rahman vastaanotti joulukuun Lounaissuomalaisen Syöväntorjuntapäivän juhlassa 10 000 euron tutkimusapurahan lisämunuaiskuoren kasvainten synnyn molekulaaristen mekanismien ja genetiikan tutkimukseen. Hanke on osa hänen perustamansa tutkijaryhmän laajempaa pyrkimystä syventää tietämystä hormonaalisten syöpien syntymekanismeista ja kehittää uusia menetelmiä niiden hoitoon. - Lisämunuaisten kasvaimet ovat ongelmallisia. Viiden vuoden kuluttua diagnoosista vain 15 prosenttia potilaista on elossa. Kasvaimet ovat yleensä oireettomia, joten ne havaitaan myöhäisessä vaiheessa, Rahman kertoo. Leikkaus on toistaiseksi ainoa lisämunuaisen kasvaimen

toimiva hoitomuoto, sillä sädeja sytostaattihoito ovat tehottomia ja tuhoavat myös terveitä soluja. Rahmanin päämäärä on saksalaista lääkäriä ja nobelistia Paul Ehrlichia mukaillen kehittää ns. taikaluoti, joka tuhoaa sairaat syöpäsolut, mutta säästää terveet solut.

Mehiläismyrkystä täsmälääkettä? Lupaavan taikaluotikandidaatin salaisuus piilee mehiläisen pistossa. Rahmanin tutkimusryhmä on tehnyt havaintoja siitä, että mehiläismyrkyn keskeinen vaikuttava aine mellitini tappaa valikoivasti negatiivisesti varautuneita syöpäsoluja säästäen terveet, positiivisesti varautuneet solut. Suunnitteilla on mellitiniä jäljittelevä, mutta vähemmän myrkyllinen syöpälääke. Tuoreet tulokset alustavissa soluja hiirikokeissa lupaavat hyvää. Syöpäkasvain on saatu pienenemään viidesosaan entisestä jo muutamassa viikossa. - Myrkky vaikuttaa soluihin, joissa on tietynlainen reseptori eli vastaanottava osa. Sellainen löytyy joidenkin hormonaalisten, kuten lisämunuaiskuoren kasvainten syöpäsoluista, Rahman selostaa. Lisämunuaisten kasvaimet ovat harvinaisia, vain kaksi miljoonasta akuisesta sairastuu vuosittain. Mutta niiden hoitamiseen kehitetty lääke voi

YMPÄRISTÖ. Tulevaisuudesta huolehtiminen on ympäristöasioiden jatkuvaa kehittämistä ja ympäristöystävällisten energiantuotantomuotojen käytön lisäämistä.

www.turkuenergia.fi • p. (02) 2628 111

tehota muihinkin hormonaalisiin syöpiin. Mehiläismyrkkyyn perustuva lääkekin voi tulevaisuudessa auttaa esimerkiksi eturauhasen tai rintasyöpään sairastuneita. Mikäli vaikutuksista saadaan riittävä kliininen näyttö, voidaan lääkkeet Rahmanin arvion mukaan tuoda ihmisten kokeiltavaksi noin viiden vuoden kuluttua.

Kansainvälinen tutkija Nafis Rahman syntyi Banglaheshin pääkaupungissa Dhakassa, mutta muutti Englantiin jo yhdeksän vuoden iässä diplomaattiäitinsä ja kirjallisuuden professorina työskentelevän isänsä kanssa. Lääketieteen opintonsa Rahman suoritti stipendiaattina Lodzin yliopistossa Puolassa. Hän väitteli tohtoriksi endokrinologian alalta vuonna 1995 ja erikoistui naistentauteihin samana vuonna. Suomeen Rahman muutti perheineen vuonna 1996 lähes sattumalta. Täällä hän on työskennellyt Turun yliopiston fysiologian laitoksella tutkijana ja apulaisopettajana. Hän on tehnyt tutkimustaan kansainvälistä tunnustusta saaneessa professori Ilpo Huhtaniemen tutkijaryhmässä, joka toimi Suomen Akatemian huippuyksikkönä vuosina 2002-2007. Nafis Rahman viihtyy Suo-

LT, dosentti Nafis Rahmanin päämäärä on kehittää ns. taikaluoti, joka tuhoaa sairaat syöpäsolut, mutta säästää terveet solut. messa. Hänta ja puolalaista vaimoa miellyttävät sauna, metsäkävelyt sekä puutarhanhoito. Rahman on myös filmihullu. Suosikkiohjaajiin kuuluvat esimerkiksi Kieslowski, Visconti, Antonioni, Bergman

ja Aki Kaurismäki. Tutkijan koko suku elää nykyisin Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Vanhempien kotimaa Intia on hänelle vielä varsin uusi tuttavuus. Ensi vuonna Rahman matkustaa Delhiin

järjestämään hormonaalisten syöpien konferenssia. Teksti: Kuva:

Jarna Lindroos Jani Joutsa


10 - 2007 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Tervetuloa mukaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Matkatoimisto Matkarin matkoille LINNOJA, VUORIA JA VIHREITÄ LAAKSOJA IRLANNISSA 13. - 20.7.2007 Irlanti on kuuluisa vihreistä niityistä, lukemattomista pubeista, kapeista mukulakivikujista ja harvinaisen vieraanvaraisista asukkaista. Irlanti on myös muuta - saari Euroopan laitamilla, Atlannin valtameren ympäröimä. Irlannin maisemat ovat henkeäsalpaavat ja merta lipovat rannikkotiet kilpailevat Kalifornian tai Australian kuulujen rantateiden kanssa näköaloillaan. Kiertomatkalla päivittäiset ajomatkat ovat noin 100 - 220 km. Matkaohjelma: Perjantai 13.7.2007 Kokoontuminen Turun lentoasemalla klo 5.30. Lähtö klo 6.20 Finnairin lennolla AY 240 Helsinkiin, jonne saavutaan klo 6.55. Helsingistä jatketaan Finnairin lennolla AY 883 klo 8.45 Dubliniin, jonne saavutaan klo 9.55. Täältä lähdetään linja-autolla kohti Galwayn kaupunkia. Matkan varrella vieraillaan Locke´s Distillery Museum -viskitislaamossa. Kierroksen päätteeksi maistellaan viskiä, ja halukkaat voivat ostaa mukaansa Irlannin saaren "elävää vettä". Lounas nautitaan Pantryn ravintolassa, joka sijaitsee vanhassa tislaamorakennuksessa. Lounaan jälkeen matka jatkuu Athlonen ja Ballinasloen kautta kohti länsirannikkoa, Galwayn kaupunkia. Täällä majoitutaan Days Hotel Galwayhin kahdeksi vuorokaudeksi. Illallinen hotellissa. Lauantai 14.7.2007 Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen lähdetään koko päivän retkelle Connemaran alueelle. Reitti kulkee Galwayn lahden rantatietä pitkin Spiddalin ja Invernin kylien kautta Maam Gross -risteykseen ja jatketaan Kylemore Abbey -luostariin. Luostarin rakensi aikoinaan rikas englantilainen aatelisherra, joka ihastui alueen kauniiseen luontoon. Myöhemmin benediktiiniläisnunnat ostivat entisen

kartanon. Tänä päivänä luostarissa toimii kansainvälinen sisäoppilaitos. Luostarin alueella on upea puutarha ja kaunis goottilaiskirkko, jonka sisustuksessa on käytetty neljää eri marmoria, joista vihreä on Connemaran vihreää marmoria. Kylemoresta matka jatkuu Clifdeniin, Connemaran pääkaupunkiin, jossa pysähdys. Täältä jatketaan Maam Turksja Twelve Bens-vuoristojen mahtavien maisemien kautta Galwayn kaupunkiin. Reitti kulkee Recessin, Oughterrardin ja Moycullen kylien kautta Lough Corrib -järven rantaa pitkin takaisin Galwayhin. Illalla jää aikaa tutustua Galwayn värikkääseen pubielämään. Kaupungin pubeissa ja kaduilla soitetaan iltaisin perinteistä irlantilaista musiikkia. Illallinen majoitushotellissa. Sunnuntai 15.7.2007 Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen jätetään Galway taakse ja suunnataan kohti Claren maakuntaa ja Moherin kallioita Atlannin rannalla. Reitti kulkee Burrenin erikoisen kallioperäisen alueen halki. Burren -nimi tulee iirinkielisestä nimestä, joka tarkoittaa kivistä paikkaa. Burrenin kalliot ovat saaneet muotonsa aikoinaan jääkauden aikana. Alue on luonnonsuojelualue ja siellä tavataan monia erikoisia kasveja. Päivän aikana pysähdytään Ailwee Cave tippukiviluolalla. Kierroksella kuljetaan valaistuilla käytävillä luolan sisällä reilun kilometrin pituinen matka. Matka jatkuu kohti Moherin kallioita, jotka ovat yksi Irlannin kiertomatkan huippukohdista. Nämä mahtavat jyrkänteet laskevat äkkijyrkästi mereen 8 km pituisena ja 210 metrin korkeudesta. Matka jatkuu KillimerTarbert -lauttaa käyttäen Killarnayn kaupunkiin, jossa majoituspaikkana on kahden vuorokauden ajan Dromhall Hotel. Illallinen hotellissa.

Maanantai 16.7.2007 Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen lähdetään koko päivän retkelle Iveraghin niemimaalle. Tätä maisemarikasta reittiä kutsutaan nimellä Ring of Kerry ja sen sanotaan olevan yksi Euroopan maisemarikkaimmista. Ensimmäinen pysähdyspaikka on Glenbeighin kylässä sijaitseva Bog Village -turvemuseokylä. Kylässä on esillä entisaikojen turvekattoisia mökkejä ja vierailun aikana kuullaan, kuinka tällainen pieni kylä sai aikoinaan 1800-luvulla elantonsa alueen turvepelloilta. Tämän jälkeen maistellaan Red Foxin pubissa erinomaista Irish Coffeeta. Glenbeighista matka jatkuu kohti Kells Bayn lahtea, jossa pysähdytään ihailemaan upeita merimaisemia. Täältä jatketaan kohti niemimaan kärkeä Cahersiveen ja Waterville -kylien kautta eteenpäin ja pysähdytään lounaalle näköalaravintolaan. Täältä jatketaan Sneemin kylään, jossa on irlantilaisia tuotteita myyviä kauppoja. Tauon jälkeen matka jatkuu Killarney National Parkin kansallispuistoon. Kansallispuiston alueelta löytyvät Irlannin viimeiset alkuperäiset tammimetsät. Myöhään iltapäivällä palataan majoitushotelliin, jossa illallinen. Tiistai 17.7.2007 Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen jätetaan Killarney taakse ja suunnataan kohti Tipperarya, joka on tunnettu kuuluisasta brittiarmeijan laulusta ensimmäisen maailmansodan ajoilta; "It´s a long way to Tipperary", mutta pian huomataan, ettei Tipperary niin kovin kaukana olekaan. Täältä jatketaan Cashelin kaupunkiin, jossa vieraillaan Rock of Cashelin linnoituksella. Matka jatkuu Kilkennyn kaupunkiin, joka on saanut nimensä aikoinaan St. Canice -katedraalin paikalle luostarin perustaneen Pyhän Canicen mukaan. Kilkennyssä

vieraillaan Kilkennyn linnassa, jossa asui aikoinaan Butlerien aatelissuku, jolla oli tärkeä asema Irlannissa ja Englannissa, sillä he hallitsivat viinikauppaa näillä saarilla. Illaksi saavutaan Kilkennyn kaupunkiin, jossa majoitutaan yhdeksi vuorokaudeksi Hotel Kilkennyyn. Illallinen hotellissa. Keskiviikko 18.7.2007 Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen jätetään Kilkenny taakse ja lähdetään kohti Wicklown maakuntaa. Matka jatkuu Glendaloughin laaksoon, jossa toimi aikoinaan Pyhän Kevinin 400-luvulla perustama luostari. Alueelta löytyy myös erikoinen pyöreä torni, The Round Tower, jollaisia tavataan lähinnä Irlannin saarella. Raunioalueella tehdään kävelykierros, jonka jälkeen siirrytään Laraghin kylään lounaalle. Lounaan jälkeen jatketaan Enniskerryyn, jossa tutustutaan Powerscoutin kartanoon Great Sugarloafin vuoren juurella. Kartanon upeasta puutarhasta löytyy mielenkiintoisia osia, mm. italialainen, amerikkalainen ja japanilainen puutarha, yrttitarha ja eläinten hautausmaa. Puutarhassa on 200 erilaista puulajia. Illaksi saavutaan Dubliniin, jossa ma-

joituspaikkana on kahden vuorokauden ajan Buswells Hotel. Illallinen hotellissa. Torstai 19.7.2007 Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen tutustutaan Dublinin kaupunkiin ja sen historiaan sekä vilkkaaseen nykypäivään kaupunkikierroksella. Kierroksen aikana pistäydytään keskustassa sijaitsevassa Trinity Collegen yliopistoalueella. Iltapäivällä jää vapaata aikaa tutustumiseen Dublinin kaupunkiin omien mieltymysten mukaan. Iltaa vietetään irlantilaisen ohjelman ja illallisen merkeissä. Perjantai 20.7.2007 Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen sanotaan hyvästit Dublinille ja lähdetään Dublinin lento-asemalle. Finnairin lento AY 884 lähtee klo 10.45 Helsinkiin, jonne saavutaan klo 15.45. Linja-autokuljetus Turkuun, jonne saavutaan noin klo 18.30. Matkalle mukaan voimassaoleva ulkomaanpassi tai 1.3.1999 jälkeen myönnetty henkilökortti. Matkavakuutus on syytä tehdä heti matkavarauksen tekemisen jälkeen sekä huolehtia pe-

rusrokotusten voimassolosta. Valuutaksi euroja. Matkan hinta: jäsenet 1580 euroa ei-jäsenet 1602 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta 239 euroa. Hintaan sisältyy: * lentomatkat Turku-HelsinkiDublin ja Dublin-Helsinki * linja-automatka HelsinkiVantaa-Turku * linja-automatkat Irlannissa ohjelman mukaan * 7 vuorokauden majoitus 2 hengen huoneessa ohjelman mukaan * 7 aamiaista, 3 lounasta ja 7 illallista ohjelman mukaan * viskimaistelu * Irish Coffee * sisäänpääsymaksut ja opastukset ohjelman mukaan * paikallisoppaan palvelut * Matkarin matkanjohtajan palvelut Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari Oy puh. 2657 913 Matkanjohtaja: Pirjo Lehtovuori Vastuullinen matkanjärjestäjä: JanScot Tours

MATKA UUDENLAISEEN GRAND ROSE SPA -KYLPYLÄÄN SAARENMAALLE 16. - 22.5.2007 Saarenmaan Kuressaareen joulukuussa 2006 uudistettu Grand Rose Spa edustaa uusinta kylpylämallia, Wellness-hyvinvointi -kylpylää. Kylpylän "ruusuteema" on huomioitu myös huoneiden sisustuksessa. Kylpyläosaston, ravintolan ja muiden tilojen sisustukseen on saatu mal-lia Välimeren alueelta ja kaukomaista. Matkaohjelma: Keskiviikko 16.5.2007 Lähtö klo 7.30 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, josta Super-SeaCat lähtee Makasiiniterminaalista klo 10.30 Tallinnaan. Klo 12.10 saavutaan Tallinnaan. Ruokailu Peppersack -ravintolassa. Ruokailun jälkeen matka jatkuu kohti Virtsua, josta siirrytään lautalla Saarenmaalle. Majoittuminen 6 vuorokaudeksi Grand Rose Spa -kylpylään Helatorstaista 17.5. maanantaihin 21.5.2007 Aamiaiset ja lounaat Grand Rose Spa -kylpylässä sekä kolme hoitoa päivittäin. Hoitopakettiin kuuluvat seuraavat hoidot: lämmittävät teepuuöljysukat, lämmittävät ruiskukkakäsineet, eksoottinen vuorivaha-

haude, suolakammio, aromiöljyjä sisältävä hierontakylpy, aromaattinen vedenalainen antistressi -hieronta, rentoutus hierontatuolissa, Medy Jet -vesihierontasänky, solarium 5 minuuttia ja hieronta 20 minuuttia. Kylpylässä ei ole lääkärin vastaanottoa, minkä vuoksi kannattaa tiedustella omalta lääkäriltä ennen matkaa, ovatko hoidot terveydellisistä syistä mahdollisia. Lauantaina ohjelmassa on retki Länsi-Saarenmaalle. Retken aikana käydään Saarenmaan suurimmassa taajamassa, Kihelkonnassa, joka on Saarenmaan yksi vanhimmista asutusalueista. Täältä jatketaan Vikin kylään, jossa tutustutaan Mihklin maalaismuseoon, jossa Rehtien suku on asunut ainakin kahdeksassa polvessa. Vikin kylästä jatketaan Odalätsiin, jossa katsotaan uhrilähteet. Viimeisenä kohteena on Karujärvi, joka on Saarenmaan kaunein ja puhdasvetisin järvi ja jossa voi halutessaan uidakin. Retken aikana kahvitarjoilu. Maanantaipäivä vietetään kylpylässä ja illalla suunnataan Muhun saarelle Nami Namasteen. Täällä nautitaan lähtöillallinen, jonka Sikke Sumari on valmistanut. Täällä

saadaan myös tärkeää tietoa yrteistä. Tiistai 22.5.2007 Aamiainen kylpylässä. Aamiaisen jälkeen lähdetään paluumatkalle. Ajo Tallinnaan, jossa lounas Peppersack -ravintolassa. Klo 14.00 SuperSeaCat lähtee Helsinkiin. Klo 15.40 saavutaan Helsinkiin, josta ajo Turkuun. Turkuun saavutaan noin klo 18.30. Matkalle mukaan voimassaoleva ulkomaanpassi tai 1.3.1999 jälkeen myönnetty henkilökortti. Matkavakuutus on syytä tehdä heti matkavarauksen tekemisen jälkeen sekä huolehtia perusrokotusten voimassaolosta. Valuutaksi Eestin kruunuja. Grand Rose Spa -kylpylä**** Tallinna 15, 93811Kuressaare puh. +372-666 7000 Sijaitsee Kuressaaren keskustassa. Osa huoneista sijoittuu täydellisesti peruskorjatun entisen Daisy-hotellin puolelle. 65 eri tyylein sisustettua savutonta huonetta, joissa kokolattimatot, suihku/kylpy, WC, puhelin, TV, hiustenkuivaaja ja ilmastointi, kylpytakit. Kylpy-

lässä baari, kahvila, merivesiuima-allas ja erilaiset saunat (löyly-, höyry-, savihoitosauna), kauneussalonki ja kampaamopalvelut. Matkan hinta: jäsenet 640 euroa ei-jäsenet 662 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta 156 euroa. Hintaan sisältyy: * linja-automatkat

* laivamatkat SuperSeaCatilla Helsinki-Tallinna-Helsinki *6 vuorokauden majoitus Grand Rose Spa -kylpylässä 2 hengen huoneessa* 3 hoitoa päivittäin torstaista maanantaihin *6 aamiaista ja 5 lounasta Grand Rose Spa -kylpylässä *2 lounasta Tallinnassa *retki Länsi-Saarenmaalle sisältäen kahvitarjoilun *retki NamiNamasteen sisäl-

täen illallisen ja luennon *paikallisoppaan palvelut *matkanjohtajan palvelut Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari Oy puh. 2657 913 Ilmoittautuessa tulee kertoa syntymäaika. Matkanjohtaja: Anneli Salenius


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2007 - 11

Uusista lääkkeistä toivoa:

Syövän lääkehoito on kallista mutta kannattaa Lääkekustannukset muodostavat Tyksissäkin lähes kolmanneksen syöpäklinikan kuluista. Lääkkeiden osuus on ollut vahvassa nousussa viimeisten vuosien aikana. Niillä saadaan kuitenkin selvästi tuotettua joko lisää elinaikaa tai pystytään yhä useammin parantamaan syöpä kokonaan, toteaa professori Seppo Pyrhönen. Lääkekustannusten kasvu johtuu sekä uusien lääkkeiden tulosta markkinoille että syöpäpotilaiden määrän kasvusta, joka jatkuu lähivuosina väestön ikääntyessä. Syöpälääkitys on tällä hetkellä lääketeollisuudessa ehkä tutkituin sairausryhmä. Työn alla lääkeyritysten tutkimuslaboratorioissa on tiettävästi satoja molekyyliä, joihin on asetettu suuria toiveita kehittyä uusiksi syövänhoitolääkkeiksi. Syöpälääkkeiden kehittämisessä etsitään uusia alueita. Esimerkiksi solunsalpaajien arsenaaliin on saatu 2000 luvulla vain kolme uutta valmistetta, sen sijaan erilaisia uusia, rajatusti vaikuttavia täsmälääkkeitä tuli samaan aikaan kymmenen. Munuaissyöpiin ei ollut kehitetty uusia lääkkeitä 30 vuoteen, mutta viime vuonna markkinoille tuli kaksi uutta lääkettä ja lisää on tulossa, kertoo Pyrhönen. Täsmälääkkeet ovat syövänhoidon suuri lupaus. Täsmälääkkeen vaikutus kohdistuu nimensä mukaisesti erityiseen osaan elimistön entsyymeistä tai solukalvon pintaan. Koska täsmälääke tähtää vain syöpäsolun tiettyjen toimintojen muuttamiseen, solun muut toiminnat voivat jatkua entisellään jolloin myös hoitojen sivuvaikutukset jäävät vähem-

miksi. Normaalistihan rankalla syöpälääkityksellä joudutaan kajoamaan syöpäsolujen lisäksi myös elimistön terveisiin toimintoihin. Täsmälääkkeillä on kuitenkin rajoituksensa eli ne tehoavat vain osaan syövistä. - Yleensä uuden lääkkeen vaikutus testataan ensin levinneessä syövässä, ja etsitään sitten sovellutuksia varhaisvaiheen syövissä. Syövän hoito on yleensä yhdistelmähoitoa eli syöpä pyritään nitistämään leikkauksen, sädehoidon, hormonihoidon, solunsalpaajahoidon tai täsmähoitojen yhdistelmillä. Rinta- ja suolistosyövissä lääkehoito on tärkeä liitännäishoito sen jälkeen kun syöpäkasvain on poistettu leikkauksella. On myös syöpäryhmiä, kuten imusolmukesyövät ja leukemiat, joissa lääkehoito on pääasiallinen hoitomuoto. Levinneissä syövissä uusilla, aiempiin hoitoihin lisätyillä hoidoilla voidaan hankkia lisää elinkuukausia ja parhaimmillaan vuosia. Paikallisesti levinneissä syövissä puhutaan entistä useammista täysin parantuneista potilaista.

Toivon tuojat Lääkerintamalla suurimpia edistysaskeleita on otettu nimenomaan "suurissa syövissä", kuten rinta-, paksusuolen ja imukudossyövissä ja joissakin harvinaisissa syövissä. Rintasyövän hoidossa aromataasinestäjät ovat olleet tehokkaita. Tyrosiinikinaasi-inhibiittoreihin kuuluva hyvin rajatusti vaikuttava imatinibi on asiantuntijoiden mukaan suorastaan mullistanut kroonisen myelooisen leukemian (KML) ja GIST-syövän hoidon. Syövän verisuonituksen esto ns. antiangiogeenisellä hoidolla on todennäköisesti yksi syövän arvoituksen ratkaisun avaimista. Syöpäkasvaimessa ongelmallisinta on sen kyky kasvattaa etäpesäkkeitä eli levittäytyä muualle elimistöön. Jos syöpäkasvaimen uudiskasvu pystytään tyrehdyttämään alkuunsa, tehdään kasvain vaarattomaksi. Verisuonten kas-

vussa tärkein on nykytiedon mukaan ns. VEGF-kasvutekijä, joka sitoutuu verisuonten endoteelisolujen pinnalla oleviin reseptoreihin. Tämän kasvutekijän esto on tärkeää ja siihen voidaan vaikuttaa juuri monoklonaalisilla vasta-aineilla. Monoklonaaliset vasta-aineet annostellaan tiputuksella suoneen. Käyttöön on tulossa myös syöpäsolun sisälle vaikuttavia pienimolekyylisiä lääkkeitä, joiden annostelumuotona ovat tabletit. - Verisuonituksen esto on syöpätutkimuksessa periaatteessa vanha idea, mutta sen käytännön sovellutukseen on päästy vasta viime aikoina, kun on opittu ymmärtämään prosessiin vaikuttavan valkuaisaineen toimintamekanismit. Ensimmäiseksi verisuonituksen estoon on päästy suolistosyövässä, tällä hetkellä samaa mekanismia tutkitaan kiihkeästi mm. rinta-, munuais- ja keuhkosyövän hoidossa, kertoo professori Pyrhönen. Monoklononaalisten vastaaineiden kehittäminen vaatii paljon tutkimustyötä ja myös valmistuskustannukset ovat huomattavan suuret. Vasta-aineet tuotetaan soluviljelmissä eli laajaan sarjatuotantoon ei todennäköisesti koskaan päästä. Täsmälääkkeissä hoidosta hyötyvien potilaiden määrä on aluksi rajattu, siksi niiden käyttökustannukset eivät kovin nopeasti myöskään laske.

Kohdistaminen tutkitun tiedon perusteella Uusista hintavista lääkkeistä ei synny potilaalle merkittäviä kuluja, jos lääkitys annetaan sairaalassa. Tällöin kustannukset maksaa potilaan kotikunta. Potilaan kotona saaman lääkityksen kustannuksiin osallistuu Kela sairausvakuutuksen kautta. Kaikki uudet syöpälääkkeet eivät kuitenkaan vielä kuulu sairauskorvausjärjestelmän piiriin, siksi potilas saa niistäkin suurimman osan käyttöönsä sairaalan kautta. Joissakin syöpähoidoissa yh-

den lääkkeen kustannukset voivat olla 6 000 euroa kuukaudessa, joten yksittäisen potilaan maksettavaksi tämä tietäisi konkurssia. - Hinnat varmasti hirvittävät. Toisaalta esimerkiksi rintasyövän hoidossa käyttöön saadulla Herceptiinillä, joka maksaa 30 000 euroa hoitoon tarvittavan vuoden aikana, saavutetaan potilaan elämässä niin paljon lisäpäiviä, että säästö myöhemmissä hoitokuluissa on merkittävä. Puhumattakaan saavutetun lisäajan merkityksestä potilaalle ja hänen läheisilleen. On selvää, että kalliiden lääkkeiden kohdentaminen juuri oikeille potilaille oikeaan aikaan on elinarvoisen tärkeää myös siksi, ettei kukaan ko. hoitoja kipeästi kaipaava samaan aikaan jää niitä vaille. Lääkehoitojen käytössä tutkimuksen tuottama tieto on ainoa pohjamme. Uutta tietoa tuotetaankin syöpätutkimuksessa kuumeisesti koko ajan sekä perus- että kliinisen hoitotutkimuksen puolella. Myös meillä Turussa on syöpäklinikalla meneillään tälläkin hetkellä parisenkymmentä kliinistä lääketutkimusta, joiden avulla selvitetään syövän hoidon parantamista. Syövän lääkehoidon kustannuksista puhuttaessa jäädään liian usein taivastelemaan korkeita hintoja ja unohdetaan mitä hoidoilla saadaan aikaan. Syövän hoito on myös halpaa, koska sitä tarvitaan usein vain lyhyen aikaa ja hoito räätälöidään tarkasti potilaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Lisäksi Suomessa on uusien lääkkeiden käyttöönotossa edetty varsin maltillisesti, eurooppalaisessa vertailussa olemme keskitasolla, muistuttaa professori Pyrhönen. Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Vesa-Matti Väärä Lähteenä käytetty professori Seppo Pyrhösen haastattelun lisäksi Syöpäjärjestöjen julkaisuja Syöpä 2015 (2006) ja Syöpien aiheuttamat kustannukset (2006)

Uusista hintavista lääkkeistä ei synny potilaalle merkittäviä kuluja, jos lääkitys annetaan sairaalassa. Tällöin kustannukset maksaa potilaan kotikunta. Potilaan kotona saaman lääkityksen kustannuksiin osallistuu Kela sairausvakuutuksen kautta. Kaikki uudet syöpälääkkeet eivät kuitenkaan vielä kuulu sairauskorvausjärjestelmän piiriin, siksi potilas saa niistäkin suurimman osan käyttöönsä sairaalan kautta, toteaa professori Seppo Pyrhönen.

TUEMME SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ Yli 50 v. turkulaista puutarhakauppaa

KAUPPILAN PUUTARHAKESKUS Kaurakatu 43, 20740 Turku Puh. (02) 2761500 fax (02) 2761544 Sidonta 2761507

RAKENTAJAN SAROKAS OY Polttolaitoksenkatu 17 20380 TURKU (02) 2752 050

LAITILAN I APTEEKKI Keskuskatu 18 Laitila puh. (02) 856 518 www.laitilan1.fi

PAIMION HAUTAUSTOIMISTO Vistantie 37 A 21530 Paimio puh. 02-473 2565

RADIO- JA TV-SAARNI

KODINKONEHUOLTO T. SIREN Kylmiöt, pakastimet, jääkaapit, Panasonic ilmalämpöpumput yms.

0500 594 468, (02) 767 3903 32100 YPÄJÄ

RAISION

Humalistonkatu 17 b 20100 Turku. P. 02-231 1105

RUSKON SIVUAPTEEKKI

LAKIASIAINTOIMISTO AULI NUOTIO

T:mi Tilipalvelu Raija Ek

Puh. 432 2004

Riitasuonkatu 10, 20360 Turku gsm 0400 764 837 raija.ek@elisanet.fi

Palvelemme: Yliopistonkatu 14 Puh. (02) 231 3 764

FYSIKAALINEN HOITOLAITOS Käsityöläiskatu 9 a Puh. 25 00 029

PUH. (02) 233 6018

Kukkakimppu Helsingintie 5, 24100 Salo (02) 733 3344, fax (02) 733 3534

PIZZERIA DENNIS

Muutot ja kuljetukset myös pianon siirrot. Puh. 0400 525 906 E-mail: arto.soininen@kuljetus-soininen.fi www.kuljetus-soininen.fi

www. dennispiz z a. fi

FYSIO- JA LYMFATERAPIAA Lemuntie 41, 21270 Nousiainen (02) 4317 360, gsm 0400 528 091

23100 Mynämäki, puh. (02) 4379 000, fax 02-4379 020 myynti@veraisen.com

Linnankatu 17 ★ 469 1191 CM-Länsikeskus ★ 234 5670 (ei kuljetuksia)

KAARINAN SEUDUN HAUTAUSTOIMISTO Puntarikatu 1, 20780 Kaarina puh. 02-243 2779

KAKSKERRAN SEURAINTALO

RIITTA KOSKINEN Jousitie 2, 20760 Piispanristi Puh. (02) 274 9222, fax (02) 242 3002 E-mail: painola@painola.com www.painola.com

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO JAAKKO LAINE KELA-KORV. VETERAANEILLE KAUPPIASKATU 10 C 20100 TURKU

ARTO SOININEN Tmi

APTEEKKI

Kerttulantie 4 Raisio Puh. 438 3380

Linnankatu 8 Turku Puh. 251 0985

Brahenkatu 14 D 94, 20100 Turku P. 250 3225, 040 579 0087 auli.nuotio@lakiasiat.inet.fi

STUDIO AURAN KUVA OY

Ari Lehtinen, PL 44, 20541 Turku Puh. (02) 251 5782, fax (02) 233 8331 gsm 0400 521 876

– Viihtyisä perhejuhlien pitopaikka – Samppaantie 90 (Satava) Tiedustelut puh. 050 347 9918 Talo 258 8590

Hyvän olon kauneushoitola Riitasuonkatu 22, Turku

P. 244 6422, 044 3646406 Satu Kärkkäinen Perushoitaja ja kosmetologi


12 - 2007 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Syöpähoitoja saa nyt myös Turun ulkopuolella sairaanhoitopiiristä. HäSyöpäpotilaan ei tar- men nen tulosryhmässään on seitsevitse enää matkustaa män klinikkaa ja 1100 työnteTurkuun kaikkien kijää. Hajautettu hoito on pysyvä hoitojen vuoksi. Osa toimintamuoto, joka on huohoidoista on hajau- mioitu sairaaloiden budjeteissa. tettu Uuteenkaupunkiin, Forssaan, Loi- Sädehoitoa Turussa maalle ja Saloon. ja Porissa Kun kolme erikois- Tällaista hajautettua hoitoa ovat solunsalpaajahoilääkäriä matkustaa esimerkiksi dot tai kontrollikäynnit. Potilaikerran viikossa, kym- ta voidaan auttaa myös kivunmenen potilasta päi- hoidossa. Kotisairaanhoitoa myös konsultoida puvässä säästyy mat- voidaan helimitse. kanteolta. - Sädehoitoa annetaan Varsi- Osa syöpähoidoista on Turun yliopistollisen keskussairaalan syöpäklinikan aloitteesta hajautettu maakunnallisiin sairaaloihin, kertoo tulosryhmän johtaja, dosentti Hanna Mäkäräinen Varsinais-Suo-

nais-Suomessa edelleen TYKS:ssä, jonne on keskitetty kallis sädehoitolaitteisto. Myös Satakunnan aluesairaala antaa syöpäpotilaille sädehoitoa. TYKS:iin tulee miltei 2000 uutta syöpäpotilasta joka vuosi.

Syöpähoidoista valtaosa annetaan nykyään avohoidossa, jolloin potilas ei joudu viettämään sairaalassa kuin hetken tai korkeintaan muutaman tunnin kerrallaan. Esimerkiksi solunsalpaajahoidot saa T-sairaalassa Turussa muiden potilaiden kanssa yhteisessä, viihtyisässä salissa. - Yhteinen tila tuo mahdollisuuden vertaistukeen. Kenenkään ei tarvitse sairastaa yksin, sanoo Hanna Mäkäräinen. Hän siirtyi 1,5 vuotta sitten Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin Turun yliopistollisen keskussairaalaan tulosryhmän johtajaksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkärin tehtävästä.

Hallittua hajauttamista Dosentti Mäkäräinen puhuu

hallitusta hajauttamisesta. Missä tahansa Varsinais-Suomessa potilas asuukin, hän voi olla varma siitä, että hoito on yhtä tasokasta kaikkialla. - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on tarjolla huipputasoista syöpähoitoa, sanoo dosentti ja huomauttaa, että Turussa ollaan turhan vaatimattomia, vaikka syöpähoito on maan parasta. Hajauttaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että VakkaSuomen sairaalassa, Loimaan aluesairaalassa, Salon aluesairaalassa ja Forssan sairaalassa käy kerran viikossa oma nimikkolääkäri pitämässä päivän mittaisen vastaanoton. Näitä kerran viikossa maakuntaan matkustavia, syöpäsairauksiin erikoistuneita lääkäreitä on kolme. - Lääkäri pitää vastaanoton ja antaa konsultaatiota vuode-

osastoille. Tähän ovat olleet tyytyväisiä niin potilaat, jotka säästyvät matkustamiselta, kuin vuodeosastojen sairaanhoitajat, jotka saavat hoitotyöhönsä tukea. - Samalla toimitaan hoitotakuun periaatteiden mukaan ja tuodaan hoito lähelle potilasta. Viime vuonna aloitetun uuden järjestelyn avulla varmistetaan yhtenäiset hoitokäytännöt koko sairaanhoitopiirin alueelle. Syöpähoitojen lisäksi samanlainen konsultaatiojärjestely toimii muutamalla muullakin erikoisalalla. Myös keuhkosairauksien potilaat ja dialyysihoidoissa käyvät munuaispotilaat voivat saada hoitoa lähempänä kotoaan. Teksti: Kuva:

Paula Heino Vesa-Matti Väärä

Dosentti Hanna Mäkäräisen mukaan VarsinaisSuomen sairaanhoitopiirissä on tarjolla huipputason syövänhoitoa.

Syöpätautien poliklinikka helpottaa potilaan arkea - Saamme jatkuvasti potilailtamme myönteistä palautetta siitä, että heidän ei tarvitse matkustaa Turkuun lääkärin vastaanotolle. Etenkin iäkkäät potilaat ovat olleet huojentuneita nykykäytännöstä, toteaa sairaanhoitaja Jaana Mäkelä Salon aluesairaalaan syöpätautien poliklinikalta. Vuoden 2006 alusta alkaen on Salon aluesairaalan syöpätautien poliklinikalla seurattu sekä Turun yliopistollisen keskussairaalan syöpätautien klinikassa että Salon aluesairaalan muissa klinikoissa hoidettuja potilaita. Poliklinikka on avoinna maanantaisin, jolloin

potilaita vastaanottaa Tyksin konsultoiva syöpätautien erikoislääkäri Miia Mokka sekä sairaanhoitajat Jaana Mäkelä ja Elina Suonio-Peltosalo. - Potilaat tulevat vastaanotolle lähetteellä. Ensimmäistä käyntiä varten he ovat saaneet kotiinsa täytettäväksi kysymyslistan, jota heidän on ollut mahdollista täydentää omilla kysymyksillään. Potilaan kanssa käydään keskustelua hoidoista, mahdollisista jatkotutkimuksista ja - seurannasta. Aikaa tähän on normaalin 20 minuutin sijasta puoli tuntia, kertoo Miia Mokan sijaisena toiminut sairaalalääkäri Eero

Suonio. Sairaalalääkäri Suonio katsoo, että tulevaisuudessa yhä useampien Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuuluvien syöpäpotilaiden syöpähoidot ja - seuranta on sekä mahdollista että tarpeellista hajauttaa naapurikuntiin. - Meidän tulee muistaa, että Pohjois-Suomessa annetaan sytostaatteja suonensisäisesti jopa terveyskeskuksissa, puuskahtaa Suonio. Salon aluesairaalan syöpätautien poliklinikalla ei anneta suonensisäisiä lääkehoitoja. Sen sijaan poliklinikalla voi käydä huuhteluttamassa so-

lunsalpaajahoidoissa käytettävä infuusioportti. Sädehoitoa ja erityispoliklinikkakäyntejä vaativat syöpäpotilaat ohjautuvat edelleen Tyksiin. - Yksi päivä syöpätautien polikliniikka toimintaa tuntuu riittämättömältä. Saamme muina viikonpäivinä potilailtamme tiedustelevia puhelinsoittoja kirurgian yksikköön, jossa me sairaanhoitajat työskentelemme jäljelle jäävinä viikonpäivinä. Syöpätautien polikliniikan puhelinnumeroon kun ei tuolloin ole kukaan vastaamassa, toteaa Jaana Mäkelä. Syöpätautien poliklinikka

toimii tällä hetkellä Salon aluesairaalan kuudennessa kerroksessa, jossa sitä varten on osoitettu yksi huone. - Jatkossa syöpäseurannassa oleva potilasmäärä tulee kasvamaan koko sairaanhoitopiirissä. Alueelliset syöpätautien poliklinikat tulevat tarvitsemaan lisää tilaa, henkilökuntaa sekä aukiolopäiviä, tiivistää Eero Suonio. Teksti ja kuva: Auli Kumpunen

Tarvetta sille, että poliklinikka olisi avoinna useampana päivänä viikossa, on olemassa, tietää sairaanhoitaja Jaana Mäkelä.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2007 - 13

Professori Pirkko Härkösen tutkimusryhmien tähtäimessä

HORMONAALISTEN SYÖPIEN LEVIÄMISMEKANISMIT Mikä on hormonien vaikutus rinta- ja eturauhassyöpien kehityksessä? Tämän kysymyksen kanssa työskentelee syöpäbiologian professori Pirkko Härkösen johdolla tutkijoita Turun yliopiston lisäksi myös Lundin yliopistossa EteläRuotsissa. Rintasyöpä ja eturauhassyöpä ovat ns. hormonaalisia syöpiä eli hormoneilla on keskeinen merkitys niiden kehittymisessä ja leviämisessä. Tutkimusryhmämme haluaa selvittää miten hormonit säätelevät syövän syntyä ja mitä tapahtuu sitten, kun hormonit menettävät vasteensa tässä säätelyprosessissa. Tutkimme syövän mekanismeja mm. syöpäkasvaimista saaduista soluista, joita kasvatetaan tutkimuslaboratoriossa ns. solulinjoissa ja käsitellään erilaisin molekyylibiologisin keinoin. Mielenkiintomme kohdistuu syöpäsoluihin ja niiden pinnalla oleviin reseptoreihin, joilla on merkitystä syövän leviämisessä, leviämisen estomahdollisuuksiin sekä tärkeisiin kasvutekijöihin. Samoin olemme kiinnostuneet solunsisäisestä tiedonvälityksestä. Kasvattamissamme ns. in vivo -tuumorimalleissa voimme tutkia syövän kasvua elimistön ulkopuolella sekä syöpäkasvaimen verisuonituksen muodostumista eli angiogeneesiä. Syövän hoidon kehittämiseksi tarvitaan paljon tämäntyyppistä syövän mekanismien perustutkimusta.

Verisuonituksen esto avainasemassa Syöpäkasvaimen solujen kyky muodostaa uudisverisuonia on keskeinen tekijä syövän leviämisessä. Jos verisuonituksen kasvu kyetään estämään, estetään samalla syöpäsolujen

leviäminen ja etäpesäkkeiden muodostuminen muualle elimistöön. - Mikäli uusia verisuonia ei muodostu, voi syöpäsolu pyrkiä leviämään myös imusuonten välityksellä. Olemme siis kiinnostuneita myös näistä syövän käyttämistä muista leviämiskeinoista. Hormonaalisten syöpien keskeinen leviämiskohde on luu. Useimmat hormonaaliset syövät leviävät ennen pitkää luustoon ellei taudin kulkuun pystytä puuttumaan ajoissa. Siksi mahdollisuus tehdä yhteistyötä luuston kehityksen erityisasiantuntijoiden kanssa on tutkimusryhmällemme tärkeää, selvittää Härkönen. Liitos laboratoriosta klinikkaan syntyy siinä, että BioCityssä sijaitsevassa tutkimuslaboratoriossa analysoidaan kokeellisten syöpämallien lisäksi myös potilaiden syöpänäytteitä. Verisuonituksen kasvussa olennainen fibroblastitekijä FGF8 vaikuttaa voimakkaasti angiogeneesiin ja sen vaikutuksen välittymistä, leviämiseen käyttämiä reittejä ja kohdegeenien toimintaa - joko niiden aktivaatiota tai estymistä tutkitaan siis myös oikeissa syöpäkasvaimissa. - Kun ymmärrämme syövän kasvun mekanismit eli verisuonituksen synnyn voimme vaikuttaa syövän kasvuun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja ennustaa sen leviämistä tai estää sen kokonaan, tiivistää Härkönen.

Kahdessa maassa Härkösen suomalainen tutkimusryhmä työskentelee pääasiassa BioCityn laboratoriossa. Ryhmään kuuluu kaikkiaan kymmenkunta tutkijaa - mukana on väitöskirjaa tekeviä lääkäreitä, biologeja, geneetikko ja molekyylibiologi, kolme varttuneempaa tohtorin tutkintonsa suorittanutta tutkijaa, biotekniikan projekti-insinööri ja laborantti. Ryhmässä on myös kansainvälistä väriä, puolalainen Jaroslav Cisowski on ollut mukana vuoden, hollantilainen Leon Brokken on

Professori Pirkko Härkösen tutkimusryhmä haluaa selvittää miten hormonit säätelevät syövän syntyä ja mitä tapahtuu sitten, kun hormonit menettävät vasteensa tässä säätelyprosessissa. Kuvassa FM Teresa Elo(vas.), opiskelija Kalle Rikala, professori Pirkko Härkönen ja laboratoriomestari Soili Jussila. vasta siirtynyt Turusta Härkösen Lundissa työskentelevään ryhmään. Vuonna 2002 lääketieteen tohtori Pirkko Härkönen nimitettiin Lundin yliopiston syöpäbiologian professoriksi. Halu keskittyä syöpäbiologiaan entistä syvällisemmin vei alun perin anatomian ja solubiologian opettajana ja tutkijana Turun yliopistossa aloittaneen Härkösen Skooneen. Pohjoismainen yhteistyö on tärkeää syöpätutkimuksessa laajempien kansainvälisten yhteyksien lisäksi. Lundin yliopisto on arvostettu lääketieteellinen tutkimusyhteisö, jossa työskentely tuottaa paljon synergi-

aa Härkösen tutkimuskohteen kannalta. - Täällä Turussa olemme kehitelleet hormonaalisten syöpien tutkimusmetodeja ja luoneet hyvin toimivia tuumorimalleja. Lundissa on pitkän ajan kuluessa kerätty laajat potilasmateriaaliarkistot, sekä kudos- että verinäytearkistot, joita voimme hyödyntää tutkimuksissa. Lisäksi meillä täällä Turussa on korkeatasoista luubiologian tutkimusta, uusien in vivo -tautimallien kehittelyä ja vahvaa kuvantamisosaamista PET-keskuksen syöpätutkijoiden keskuudessa. Näin voimme yhdistää hyvin monenlaisia tutkimusnäkökulmia.

Suomalainen lääketieteellinen tutkimusosaaminen on käypää valuuttaa korkeatasoisissa kansainvälisissä viranhakuprosesseissa. Lundin syöpäbiologian professuuri on harvinainen virka ja Härkösen valitseminen siihen on osoitus suomalaisen asiantuntijan korkeatasoisesta osaamisesta. Suomalaisten tutkijoiden määrä ruotsalaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten vaikutusvaltaisilla paikoilla on viimeisen kymmenen vuoden aikana muutenkin voimakkaasti lisääntynyt, mikä kertoo suomalaisen tieteen vankasta etenemisestä. Kahden maan välillä sukkuloiva Härkönen on tyyty-

väinen, opetus- ja tutkimustyö Kööpenhaminaan suuntaan vahvasti tukeutuvassa Lundissa on mielenkiintoinen haaste, joka tuo hyvää tukea myös Turussa tehtävälle syövän perustutkimukselle. Yhteydet kahden tutkimusryhmän välillä hoituvat hyvin sekä vetäjän sukkuloivan persoonan, säännöllisten tapaamisten että sähköisen yhteydenpidon avulla. Maantieteellinen välimatka menettää tieteen maailmassa koko ajan merkitystään.

Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Iloinen Liftari Studiot

LOUHISAAREN

KARTANON KAHVILA Louhisaarentie 229, 21240 ASKAINEN puh. 02-431 2515 Avoinna: KLO 10.30–17.00 Äitienpäivästä elokuun loppuun

KAUPPAA JO VUODESTA 1913 LIHATUKKU

VIKTOR ELO OY Autokatu 12 Oriketo puh. 238 5340, fax 276 4959 OMASTA LEIKKAAMOSTA JA TEHTAASTA PALVITUOTTEET, LEIKKELEET, MAKKARAT, EINEKSET, RAAKAPAKASTEET SEKÄ SIAN-, NAUDAN- JA BROILERINLIHAA. KAASUGRILLEJÄ SAATAVANA TILAISUUKSIIN.


14 - 2007 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Syövän aiheuttamat kustannukset kaksinkertaistuvat vuoteen 2015 mennessä Syöpätapausten määrä kasvaa koko ajan pääasiassa väestön ikääntymisen vuoksi. Samalla syövän aiheuttamien kustannusten arvioidaan kaksinkertaistuvan lähes 1100 miljoonaan euroon vuodessa vuoteen 2015 mennessä. Syövän aiheuttamista kustannuksista tehdyn suomalaisen selvityksen mukaan tulevaisuudessa kasvavat eniten lääkehoidon ja avohoidon kustannukset, vähiten vuodeosastohoidon kustannukset. Suomessa todetaan tällä hetkellä joka vuosi noin 24 000 uutta syöpätapausta. Ne jakaantuvat melko tasaisesti molemmille sukupuolille. Naisten yleisin syöpä on rintasyöpä, johon esimerkiksi sairastui vuonna 2004 noin 3 890 naista. Miesten yleisin syöpä eli eturauhassyöpä todettiin vuonna 2004 noin 5 200 mieheltä. Syöpien määrän arvioidaan tulevaisuudessa kasvavan niin, että vuonna 2015 molemmilla sukupuolilla todettaneen noin 15 000 uutta syöpätapausta vuodessa. Syövän jatkuvan lisääntymisen myötä myös sen aiheuttamat kustannukset nousevat, sillä hoitojärjestelmän työmäärät kasvavat ja uusi teknologia sekä taudin hoitoon käytettävien lääkkeiden kehitys lisäävät kustannuksia. Kustannusten arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2015 mennessä.

Kustannustutkimus päätöksentekijöiden tarpeisiin Tampereen yliopiston terveystieteen laitos teki Suomen Syöpäyhdistyksen pyynnöstä selvityksen syövän aiheuttamista kustannuksista Suomessa nyt ja vuonna 2015. Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksen professori Pekka Rissasen mukaan tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa mm. päätöksentekijöiden tarpeisiin.

Tutkimuksessa laskettiin syöpien hoidon kustannuksia terveydenhuoltojärjestelmälle (vuodeosasto- ja avohoito, lääkekorvaukset, kuntoutus ja seulonnat) sekä tuottavuudelle (sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet). Laskelmista puuttuivat esimerkiksi potilaille itselleen maksettavaksi jäävät kustannukset, kuten käsikauppalääkkeet ja matkakulut. Myöskään syöpien ennaltaehkäisyn ja syöpätutkimuksen kustannuksia ei pystytty arvioimaan.

Lääkehoidon ja avohoidon kustannukset kasvavat eniten Tutkimuksen mukaan vuoteen 2015 mennessä eniten kasvavat syövän lääkehoidon ja avohoidon kustannukset, vähiten vuodeosastohoidon kustannukset. Tulevaisuuden avohoidon kustannusten kaksinkertaistuminen johtuu muun muassa siitä, että kalliita sädeja solunsalpaajahoitoja annetaan jatkossa yhä useammin avohoitokäynneillä. Yksittäiselle potilaalle kehitys tarkoittaa halvempaa diagnostiikkaa, lisääntynyttä avohoitoa ja vähemmän sairaalapäiviä sekä enemmän leikkauksista ja lääkkeistä aiheutuvia kustannuksia. Hoitoketjun uskotaan myös muuttuvan jatkossa entistä sujuvammaksi, jolloin päällekkäisten toimintojen karsiminen laskee hieman kustannuksia. Professori Pekka Rissasen mukaan hoitojen muuttuminen

yhä enemmän avopalvelussa annettaviksi korostaa yhä enemmän potilaiden omaa osuutta hoitojensa toteuttamisessa. Syöpäseulontojen osuus kokonaismenoista on pieni, eikä nouse kovin suureksi vaikka seulontoja lisättäisiin. - Seulontojen välillinen merkitys kustannusten lisääjänä kyllä kasvaa, jos niiden seurauksena hoitojen piiriin tulee sellaisia syöpätapauksia, joita ei ilman seulontoja hoidettaisi lainkaan, Rissanen pohtii.

ta, mutta niihin panostaminen nähdään tulevaisuudessa tärkeäksi. Rissanen arvelee, että kolmannen sektorin, eli järjestöjen palveluntuotanto on jatkossakin merkittävä. - Esimerkiksi seulonnassa ja kuntoutuksessa järjestöjen merkitys pysynee vähintään entisellään jollei vahvistu.

Kuka maksaa tulevaisuudessa?

Professori Rissanen kertoo, että tehdyssä tutkimuksessa ei otettu kantaa siihen, mitä tulosten pohjalta pitäisi tehdä ja kenen pitäisi toimia. Asian pohtiminen on hänen mukaansa päätöksentekijöiden tehtävä. Raporttia on välitetty laajasti mm. poliittisille päättäjille ja terveyspolitiikan sekä terveydenhuoltopolitiikan suunnittelijoille. - Tutkimusta on tarkoitus jatkaa analysoimalla aihepiiriä uusin menetelmin ja ehkä tarkastellen yksityiskohtaisemmin eri syöpien hoidon kustannuksia.

Tällä hetkellä syövän kustannuksiin kuluu rahaa vuodessa runsaat 520 miljoonaa euroa. Yhden syöpäpotilaan kokonaiskustannuksiksi on eri tutkimuksissa saatu noin 30 000 euroa. Tutkimuksen perusteella vuonna 2015 kokonaiskustannusten arvioidaan olevan lähes 1 100 miljoonaa euroa vuodessa. Lääkkeiden kustannukset kasvavat noin 60 miljoonasta 150 miljoonaan euroon vuodessa vuoteen 2015 mennessä. - Kuka maksaa tulevaisuudessa riippuu meistä suomalaisista ja siitä, miten haluamme verovarojamme käyttää. Nyt ihmisten mielipiteet ovat sen suuntaisia, että terveydenhuoltomenot tulee kattaa verotuksella, Rissanen toteaa.

Ennaltaehkäisy on tärkeää Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ansiosta laskeva syöpien ilmaantuvuus alentaisi kustannuksia merkittävästi, minkä toivotaan näkyvän jo vuonna 2015. Erityisesti tupakoinnin väheneminen tulee vähentämään syöpätapauksia, mikä onkin jo havaittavissa miesten keuhkosyöpäilmaantuvuudessa. Syövän ehkäisy, seulonta ja kuntoutuksen tukeminen ovat pieni osa syövän kustannuksis-

Tutkimuksen hyödyntäminen kuuluu päätöksentekijöille

Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksen tutkija, professori Pekka Rissanen on osallistunut selvityksen tekemiseen miten syöpäsairauden aiheuttamat kustannukset tulevat kehittymään seuraavien vuosien aikana.

Teksti: Maria Vakkamaa Kuvat: Erkki Karèn ja TYKSin kuva-arkisto Lähde: Syöpien aiheuttamat kustannukset, Syöpäjärjestöjen julkaisuja 2006.

Liity Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäseneksi. Jäsenmaksu 14 euroa vuodessa.

Nykytekniikoiden avulla hoidettava kohde voidaan määrittää kolmiulotteisesti, mikä mahdollistaa entistä tarkempien hoitosuunnitelmien tekemisen. Sädehoitokentät voidaan muotoilla tietokoneohjatusti tarkkaan kohteen muotoisiksi ja sädekeilan tehoa voidaan muokata hoidon aikana.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2007 - 15

Yhteistyökumppani esittelyssä

TOK haluaa tuoda hyvinvointia lähelle Turun Osuuskauppa laajentaa lähikauppaverkostoaan tuodakseen palvelut entistä paremmin kiireisen kuluttajan saataville. Yhä useammasta TOK:n lähimyymälästä saa koko vuoden myös edullisia syöväntorjunta-arpoja, joita raaputtamalla jokainen voi helposti osallistua alueellisen hyvinvoinnin lisäämiseen. Turun Osuuskauppa tukee tänäkin vuonna syöväntorjuntaa jatkamalla arpajaisyhteistyötä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n kanssa. Arpoja on myynnissä toimialueen kaikissa neljässä Prismassa, Sokos-Wiklundilla, S-Marketeisssa, lähikauppa Saleissa sekä ABC-liikenneasemilla vuoden loppuun saakka. Arvan saa hankittua liikkeen kassalta tai veikkauspisteestä liikeketjusta riippuen. - Haluamme jatkaa arpayhteistyötä, koska LounaisSuomen Syöpäyhdistys on merkittävä järjestö, joka tekee hyvää työtä toimialueellamme. Alueen hyvinvoinnista huolehtiminen on yhteinen arvomme, kiteyttää TOK:n asiakkuuspäällikkö Jaana Evesti. TOK:lle toimialueen hy-

vinvointi on tärkeää, koska Osuuskaupan tavoitteena on käyttää tuotetut voitot toimialueella, asiakasomistajien ja työntekijöiden elinpiirissä. Alueen sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen hyvinvointi on kaikkien etu. - Toivomme, että kaikki osallistuvat yhteisiin talkoisiin sankoin joukoin kahden euron edullisilla arvoilla ihan vain tehdäkseen päivän hyvän työn, Evesti sanoo. Jos onnenarpa osuu kuitenkin kohdalle, voi voiton lunastaa jättämällä lipukkeen ilman postimaksua TOK:n myymälään, josta arvat postitetaan kerran kuukaudessa Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle. Arvan voi palauttaa itsekin kääntöpuolelta löytyvään osoitteeseen, jolloin lähetys vaatii postimerkin.

Kauppa tulee naapuriin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojala kiittää TOK:n panosta syöväntorjuntaan. Organisaation laajan kauppaverkoston ansiosta kuluttaja voi tehdä arpahankinnan kaltaisia pieniä ostopäätöksiä,

jotka saavat yhdessä aikaan paljon hyvää. Arpojen myyntipisteet löytyvät tänä vuonna aiempaa helpommin, sillä TOK on laajentamassa lähikauppaverkostoaan 35 kunnan toimialueellaan voidakseen vastata yli 93000 asiakasomistajansa tarpeisiin entistä paremmin. - Olemme saaneet päivittäin palautetta, jossa toivotaan alueellemme uusia myymälöitä. Ihmiset kaipaavat pieniä lähikauppoja kotinsa tuntumaan, kiireisessä maailmassa ei jaksa ajaa pitkien matkojen päähän ruokaostoksille, kertoo asiakkuuspäällikkö Jaana Evesti ja muistuttaa, että TOK:n toiminnan perustana on tuottaa etuja ja palveluja siakas omistajille siten, että he pystyisivät saamaan omistajuudestaan maksimaalisen hyödyn. Laajennusrintamalla on ollut vilkasta. Viime vuonna uusia toimipaikkoja avattiin peräti yksitoista kappaletta Turkuun ja lähikuntiin. Kuluttajat toivottivat uudet lähikaupat tervetulleiksi, sillä asiakasomistajien määrä kasvoi ennätyksellisesti 11 500 henkilöllä.

Asiakkuuspäällikkö Jaana Evesti kannustaa kaikkia hyvinvointitalkoisiin. Samalla on mahdollisuus voittaa muun muassa matka- ja ostolahjakortteja.

www.pulssi.fi

Mammografia mahdollistaa rintasyövän varhaisen toteamisen

Lääkärit ja röntgen: ma-pe 8–20, la 9–17, su 12–20 Laboratorio: ma-pe 7–20, la 9–17, su 12–20 Ajanvaraus puh. 2616 300


16 - 2007 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Kromosomimuutokset syövissä Kromosomit ovat solun tuman värjäytyviä, DNA:sta ja proteiineista muodostuvia kappaleita, joissa geenit sijaitsevat. Niitä luonnehtivat solun elämänkierron vaiheesta riippuen joko enemmän tai vähemmän lankamainen tai sitten sauvamainen rakenne, ominaisuus värjäytyä emäksillä väriaineilla sekä tyypillinen käyttäytyminen solun jakautumisen aikana. Kromosomit ovat kahdentuvia rakenteita, joiden lukumäärä solua kohti, muoto ja organisaatio ovat lajityypillisiä ominaisuuksia. Ihmisen kehon terveissä soluissa kromosomien lukumäärä on 46. Niiden rakenne ja koko vaihtelevat sen mukaan miten pitkiä ne ovat ja missä kohdassa kromosomia sen liikuntaelin, sentromeeri, sijaitsee. Syöpäsoluissa kuitenkin hyvin usein joko kromosomien rakenne tai lukumäärä tai molemmat poikkeavat terveistä soluista. Syöpäsolujen kromosomistossa voidaan todeta esimerkiksi sellaisia kromosomien rakenteen muutoksia, joissa kaksi erilaista kromosomia on vaihtanut vastavuoroisesti osia keskenään. Tällaista kromosomimutaatiota kutsutaan siirtymiksi. Myös sellaisia kromosomimutaatioita, joissa pala jotain kromosomia puuttuu kokonaan, tavataan syövissä varsin yleisesti. Näitä muutoksia kutsutaan puuttumiksi. Edelleen syöpäsoluissa voidaan havaita sellaisia kromosomimutaatioita, joissa osa kromosomia on kääntynyt 180 astetta ympäri. Tällaista kromosomin rakenteen muutosta kutsutaan kääntymiksi. On myös verraten tavallista, että kasvaimien soluissa on ylimääräisiä kromosomeja tai kromosomeja puuttuu. Syöpäsolujen kromosomimuutosten havaitseminen on usein tärkeää sekä diagnostiikan että ennusteen ja hoidon kannalta. Kromosomimuutosten lukumäärä syöpäkasvaimissa on usein hyvin suuri, minkä vuoksi syöpäsolun kromosomisto voi näyttää sangen kaoottiselta. Tunnetaan syöpiä, joissa sen syynä on tietty spesifinen kromosomimuutos. Sellainen saattaa kuitenkin johtaa solun perimän pysyvyyden häiriöön, mistä usein on seurauksena monien toissijaisten, epäspesifisten muutosten synty. Toisinaan syöpäsolun kromosomistossa on niin monia muutoksia, että on vaikeaa erottaa syövän kehitykselle olennainen muutos toissijaisista. Syövän solutason syynä on erittäin usein mutaatio ns. syöpägeeneissä. Syöpägeenit ovat solun normaalia kasvua ja jakautumista sääteleviä geenejä. Kuitenkin jos ne jostain syystä muuttuvat liian aktiivisesti toimiviksi, voivat ne johtaa syövän syntyyn. Tällöin siis solun kasvu ja jakautuminen ovat ryöstäytyneet irti normaalista säätelystään. Eräs ryhmä mutaatioita, jotka johtavat syöpägeenin muuttumiseen syöpää aiheuttavaksi, ovat sellaiset kromosomimutaatiot, joissa kromosomin katkeamiskohta osuu lähelle syöpägeeniä. Kromosomin katkeamista seuraava kromosomien uudelleen organisoituminen voi nimittäin johtaa esimerkiksi siihen, että syöpägeeni joutuu vääränlaisen säätelyalueen alaisuuteen ja alkaa toimia epänormaalin tehokkaasti.

Lounais-Suomen Syöpähdistyksen asiakaspalvelutoimisto, Poliklinikka Karina ja Matkatoimisto Matkari Oy toimivat väliaikaisesti vuoden 2007 loppuun asti osoitteessa Käsityöläiskatu 4, 6. kerros, 20100 Turku.

• erikoislääkäreiden vastaanotot • kirurgiset toimenpiteet • gynekologiset ultraäänitutkimukset • laboratoriotutkimukset • irtosolunäytteiden otto (Papa) • luomihuolipoliklinikka • perinnöllisyysneuvonta ajanvarauksella Erityisedut syöpäpotilaille poliklinikalla: - ei poliklinikkamaksua (7.00 e) - laboratoriotutkimuksia alennetuin hinnoin Erityisedut syöpäyhdistyksen jäsenille: - laboratoriotutkimuksia alennetuin hinnoin

Avoinna ma-to klo 8-18, perjantaisin suljettu

POLIKLINIKKA

KARINA Käsityöläiskatu 4, 6 krs. 20100 TURKU (vuoden 2007 loppuun). Ajantilaus

2657 927 (lääkäreille ja sairaanhoitajille) 2657 920 (rintaproteesit, peruukit, tukihihat, rintaliivit, uimapuvut ajanvaraus klo 11.00-11.30, 14.00-14.30) 2657 921 (laboratorio)

Kromosomitutkimuksia syöpien hoidossa käytetään yleisesti etenkin pahanlaatuisten veritautien diagnostiikassa ja seurannassa. Tarkastelemalla mikroskoopilla potilaan veren valkosolujen kromosomeja, saadaan tärkeää tietoa pahanlaatuisten solujen määrästä ja laadusta, veritaudeille tyypillisten kromosomimuutosten mahdollisesta esiintymisestä sekä ennusteeseen liittyvistä kromosomimuutoksista. Erityisen tärkeä sovellusalue on elpymisvaiheessa olevien potilaiden seuranta. Taudin uusiutuminen voidaan usein ennakoida kromosomitutkimusten avulla, koska pienikin määrä pahanlaatuisia soluja on tunnistettavissa jo ennen kliinisten oireiden ilmaantumista. Näin kromosomitutkimuksia voidaan hyödyntää oikean hoitolinjan valinnassa. Uuden ulottuvuuden kromosomianalyyseihin on tuonut ns. vertaileva genominen hybridisaatio, joka on itse asiassa molekyyligeneettinen kromosomien tutkimusmenetelmä. Sen avulla pystytään helposti tutkimaan myös kiinteiden kasvaimien perimän muutoksia. Erilaisten molekyyligeneettisten muutosten ennustearvon määrittämiseksi tehdään runsaasti tutkimustyötä. Todennäköisesti lähitulevaisuudessa pystytään löytämään sekä diagnostiikan että hoidon suunnittelun ja seurannan kannalta tärkeitä solujen perimän muutoksia, ja vähitellen tieto siirtyy tutkimuslaboratorioista rutiinikäyttöön. Petter Portin Kirjoittaja on Turun yliopiston perinnöllisyystieteen emeritusprofessori petter.portin@utu.fi

GYNEKOLOGIA Auranen Annika Hietanen Sakari Pallasmaa Nanneli Rantanen Virpi Rastimo-Lehto Eeva Salmi Tuula (ei uusia potilaita) Vähä-Eskeli Kalevi KIRURGIA Aaltonen Riitta Auranen Aarre Vänttinen Esko SYÖPÄTAUDIT Asola Raija (ei uusia potilaita) Huovinen Riikka Kankuri Minna Korkeila Eija Kätkä Kalevi Minn Heikki Paija Outi (ei uusia potilaita) Ristamäki Raija Valavaara Ritva PSYKIATRIA Pitkänen Marketta (ei uusia potilaita) SISÄTAUDIT Asola Markku (ei uusia potilaita) Pirilä Laura (geriatria, reumataudit) Remes Kari Seppälä Pentti (ei uusia potilaita) Toivanen Auli

Lomat syöpäpotilaille ja heidän omaisilleen Meri-Karinassa vuonna 2007 Lomat järjestetään Raha-automaattiyhdistyksen tuella ja on suunnattu sellaisille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen, jotka eivät taloudellisten tai muiden syiden johdosta ilman tukea voi käyttää maksullisia lomapalveluita ja joiden katsotaan olevan loman tarpeessa.

Lomajaksot 30.4.–5.5.2007. Hakemusten palautus 31.3.2007 mennessä. 5.11.–10.11.2007. Hakemusten palautus 5.10.2007 mennessä. Omavastuuosuus 115 euroa aikuiselta sisältäen täysihoidon ja monipuolisen lomaohjelman. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus sijaitsee Turun Hirvensalossa. Meri-Karinassa on 30 kahden hengen huonetta, luentosaleja, sauna- ja uima-allasosasto, ruokasali, kuntoutusyksikkö sekä voimistelu- ja kuntosali.

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus on rauhallinen paikka ja oheistoiminnot on suunniteltu palvelemaan syöpäpotilaiden tarpeita. Ohjelmassa monipuolisia luentoja esim. psykologin ja ravitsemusterapeutin luennot, liikuntaa (sauvakävelyä, vesivoimistelua, rentoutusharjoitus), luovaa toimintaa ja askartelua sekä linja-autoretki Turkuun ja ympäristöön. Hakemuslomakkeita saatavana: Meri-Karinan toiminta ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku puh. (02) 2657 610, e-mail: kurssi@lssy.fi


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2007 - 17

Syöpä yllätti odotusaikana Vuosi sitten vastaavioitunut Elina Sillanpää oli onnellisesti kolmannella kuulla raskaana ja nautti häämatkastaan Thaimaan lämmössä. Sitten alkoivat oudot kivut, jotka eivät muistuttaneet mitään, mitä nuori äiti oli kokenut esikoistaan odottaessaan. Tuskin matkalaukut oli ehditty purkaa kotona Turussa, kun Elina Sillanpään lantiokivut alkoivat voimistua. Hän hakeutui tutkimuksiin, joissa ne tulkittiin raskausvaivoiksi. Toista lastaan odottavan äidin oli kuitenkin mahdoton uskoa, että tuskat, jotka valvottivat aamuyön tunteina ja estivät liikkumisen kodin ulkopuolelle, johtuisivat vauvasta. Elina varasi ajan yksityislääkärille. Pian selvisi, että kivun aiheuttaja oli lantiossa pesivä isokokoinen kasvain, jota kohtu oli alkanut painaa. Syöpä osoittautui non-Hodgkin lymfoomaksi, pahalaatuiseksi imukudossyöväksi, joka on tavallisesti iäkkäiden ihmisten sairaus. Elina oli 27-vuotias.

Vauvalla ei vaaraa Elinan raskaus oli onneksi ehtinyt edetä riittävän pitkälle, ja kevyet sytostaattihoidot voitiin aloittaa maaliskuussa. Vaikka syöpä oli levinnyt verisuonia pitkin myös vatsaan, oli lapsi kohdussa siltä suojassa. Tieto syövästä oli kuitenkin painava taakka. Elina ei halunnut edes yrittää tutustua muihin odottaviin äiteihin. Tuntui, ettei yhteisiä asioita ollut, ja omassa perheessä riitti ajateltavaa. - Totta kai pelkäsin välillä vauvan puolesta, mutta auttoi, kun näin ultrassa, että kaikki kasvaa hyvin, ja lääkäri sanoi, että lapsi syntyy terveenä, muistelee Elina ja katsoo hyväntuulista Oscar-vauvaa, jonka kanssa perheen Andreas-isä touhuaa nyt perheen olohuoneen lattialla. Tyksin syöpätautien erikoislääkäri, dosentti Sirkku Jyrkkiö vahvistaa, ettei syövän hoito uhkaa kohdussa kasvavaa lasta. Sädetys on tosin unohdettava, mutta monet lääkehoidot voidaan toteuttaa ensimmäisen raskauskolmanneksen jälkeen. Vauva kasvaa ja

perheelle kuuluu hyvää. Vanha päiväjärjestys on palannut, Maria tosin käy vielä auttelemassa ja Norjan mummi on tullut taas kylään. Neuvolassa seurataan Oscarin kehitystä varmuuden vuoksi hiukan tavallista tarkemmin ja Elina jatkaa omassa seurannassaan vielä seuraavat viisi vuotta. Voimat ovat kuitenkin palanneet entiselleen. Elina on äitiysvapaalla. Työpaikan on luvattu olevan tallella sitten, kun paluu tulee

ajankohtaiseksi. Andreas valmistuu piakkoin merikapteeniksi, ja perhe suunnittelee jälleen asunnon ostoa, joka jäi sikseen kun syöpä tuli kuvioihin. Nyt voidaan vihdoin jatkaa siitä, mihin häämatkalta tultaessa jäätiin. Hiukan onnellisempina ja vielä aavistuksen verran enemmän elämästä iloiten vain. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos

Syöpäkö lastensuojeluasia?

Sillanpään perheen elämä on taas kunnossa. Oscar on terve vauva ja Samu valmistautuu reippaana koulun aloittamiseen. Aikuiset ehtivät viimein hengähtää. Lähipiirin ja sairaalan tuki kantoi vaikeiden aikojen yli. kehittyy muiden lapsien tapaan. - Raskausajan syöpätapauksia ilmenee vuosittain vain muutamia koko maassa. Tilanteet ovat aina hyvin yksilöllisiä ja hoitosuunnittelma pitää miettiä kokonaistilanteen mukaan. Tavoite on aina, että vauva voisi syntyä terveenä ja äidin syöpä saataisiin parannettua, Jyrkkiö kertoo. Kuusivuotiaan Samun pikkuveli syntyi kesän alussa terveenä.

Pitkä, rankka kesä Jo uusi pieni ihminen yksinään pistää kodin arjen uusiksi. Mitä tapahtuu, kun vauvan kanssa samaan aikaan perheessä pitää hoitaa syöpää? Oscarin synnyttyä Elinalla voitiin aloittaa aiempaa raskaammat sytostaattihoidot, joita seurasivat kantasoluhoidot. Ne veivät voimat kokonaan ja Elina alkoi toden teolla käsittää, miten vaarallisesta asiasta hänen syövässään oli kyse. Andreaksellekin kesä ja syksy olivat stressaavaa aikaa. Perämiehenä viikkojakin yhteen menoon Itä- ja Pohjanmerellä seilannut mies jäi satamaan töihin voidakseen olla koko ajan Elinan ja poikien lähellä. Vaikka pariskunnan vanhemmat ja muukin suku riensi apuun, oli Andreaksella arjen

askareiden, lastenhoidon ja perheen esikoiselle puhjenneen diabeteksen ansiosta kädet täynnä tekemistä työpäivän päätteeksikin. Lopulta selkä petti ja perheenisä joutui leikkaukseen. Asioiden miettimiselle ei jäänyt turhan paljon tilaa. Yhdellä perheenjäsenellä miettimisaikaa kuitenkin oli.

Elämän yksitoikkoisuus rauhoittaa lasta Ovi kolahtaa. Andreaksen Maria-sisko on hakenut Samun esikoulusta. Poika esittelee piirustuksiaan ja antaa koulukypsyysarvion aikuisten luettavaksi. Andreas huijaa, että siinä sanotaan "juoksee tyttöjen perässä yrittäen pussata heitä ja haisee pahalle". Elina ottaa paperin ja lukee ääneen. Poika on saanut erinomaiset arviot ja on valmis aloittamaan koulun syksyllä. Sitä Samu jo odottaakin innolla. Sairauden myötä Samu kantoi kovasti huolta äidistään. Hänestä tuli vaisu ja pikkupojaksi liiankin kiltti. - Säilytimme kuitenkin arkirytmin ja selitimme, että äiti on nyt jonkin aikaa sairas, joten häntä pitää hoitaa, kuvailee Andreas. Viesti meni perille. Vähitellen Samusta tuli taas reipas ja valoisa oma itsensä. Elina kiittelee Tyksin tukihenkilöä, jolta sai hyviä ohjeita arjen kysymyksiin, kuten

siihen, miten lähestyä lasta vaikean aiheen kanssa. Syöpäpotilasperheitä auttava psykoterapeutti Florence Schmitt Tyksin lastenpsykiatrian klinikalta toteaa rutiinien tärkeyden kodin arjessa. Hän sanoo, että elämän on hyvä olla lasten kannalta mahdollisimman tylsää ja yksitoikkoista. Sairaus pitää ottaa nuorimpienkin kanssa puheeksi. - Jo hyvinkin pieni aistii, jos äiti on pelokas tai ahdistunut, ja väkevät lääkkeet muuttavat hänen hajunsa. Lapset ovat kuitenkin hyvin ymmärtäväisiä, jos muut asiat ovat kunnossa, Schmitt selvittää. Jotta arki pysyisi käynnissä, on jo pyykinpesun ja ruoanlaiton kaltaisissa kotiaskareissa auttava tukiverkosto syöpäperheelle kullanarvoinen asia. Sillanpäiltä sellainen löytyi onneksi omasta takaa. Myös ammatti- ja vertaistukea oli lähipiirissä. - Suurin osa kavereistani on sairaanhoitajia, jotka kyllä ovat osanneet tukea, nauraa Elina, joka on itsekin sairaanhoitaja ammatiltaan. Hän lisää, että ystäväpiiristä löytyy myös syöpää. Henkinen tuki oli tärkeää vihan ja surun tunteiden ristiaallokossa.

Paluu arkeen Tänään Elinalla on hymyilevät silmät ja koko Sillanpään

Kun syöpähoidot jälkivaikutuksineen kuormittavat lapsiperheen arkea, on apu kodin perusaskareissa välttämätöntä. Turussa syöpäperhe ei ole kuitenkaan saanut kotiapua ilmoittautumatta kaupungin lastensuojelun asiakkaaksi. Tähän törmäsi Elina Sillanpääkin soittaessaan sosiaalikeskukseen. - Emme suostuneet siihen. Meidät olisi leimattu sairauden perusteella ongelmaperheeksi, vaikkei lapsi joudu vaaraan vanhemman syövän takia, kertoo non-Hodgkin -lymfoomaa sairastanut Elina Sillanpää. Asia sai jäädä sikseen. Sillanpään kaksilapsinen perhe olisi toki tarvinnut sairaudenaikaista apua siivoamisessa ja ruoanlaitossa. Ostosten tekeminen omin avuin oli ylivoimaista, kun Elina oli syöpähoitojen vuoksi liian heikko nostamaan kauppakassia ja joutui rajoittamaan liikkumistaan aluksi myös alhaisen vastustuskyvyn takia. Aviomies Andreaksen selkä hajosi leikkauskuntoon pahimpana mahdollisena hetkenä, ja kaiken keskellä kuusivuotiaalle Samulle puhkesi sairaalahoitoja vaativa diabetes. Välittävien ystävien ja sukulaisten laajan tukiverkoston ansiosta perhe selviytyi läpi koko koettelemuksen ilman lastensuojeluviranomaisia, mutta kaikilla syöpäperheillä ei ole auttamiskykyistä lähipiiriä ja vanhempia, joille järjestyy töistä vapaata ja mahdollisuus matkustaa satoja kilometrejä Pohjois-Pohjanmaalta ja Norjasta tilannetta pelastamaan. - Syövän sairastaminen on yksistäänkin henkisesti raskasta. Ahdistuneisuus kasvaa entisestään, kun ihminen pelkää, että lapsi otetaan pois, varoittaa Tyksin psykoterapeutti Florence Schmitt, jota suututtaa se, että vakavan sairauden keskellä pitää tuntea huolta kodinhoidosta. Schmitt muistuttaa, että kunta on lain mukaan velvollinen tukemaan sairauden kuormittamia, matalan toimintakyvyn perheitä. Ei ole oikein, että syövän perusteella joutuu täyttämään lastensuojeluilmoitusta. Schmitt kanteli Turun sosiaalilautakunnan käytännöstä kaksi vuotta sitten Länsi-Suomen lääninhallitukseen. Sen päätös puolsi syöpäperheen oikeutta apuun ilman lastensuojeluilmoituksen sotkemista asiaan. Toistaiseksi muutosta ei ole Schmittin mukaan kuitenkaan tapahtunut. Kyse on tietenkin rahasta ja etenkin sen puutteesta. - Minusta on täysin väärin, että ihmiset ovat kiinnostuneita veronalennuksista, Schmitt puhisee. Ilman veroja on mahdoton pitää yllä hyvinvointiyhteiskuntaa, joka tulee vaikeuksissa apuun. Osastopäällikkö Leila Visa Turun sosiaalikeskuksesta vastaa, että avuntarve arvioidaan aina tapauskohtaisesti tarveharkinnan perusteella. Kotipalvelun saaminen ei edellytä enää varsinaisen lastensuojeluilmoituksen tekemistä, mutta kaikkien apua tarvitsevien lapsiperheiden osalta tarvearviointi tehdään kuitenkin edelleen nimenomaan lapsiperhesosiaalityöntekijän kautta. Sillanpäiden kotona on kaunista ja siistiä. Lapset ovat iloisia, reippaita ja vanhemmilleen silminnähden hyvin tärkeitä. Syöpä ei tullut perheeseen seurauksena laiminlyönneistä, sairaus olisi voinut osua kenen tahansa kohdalle. Ja kenelle tahansa lapsistaan huolehtivalle olisi kova pala löytää itsensä pohtimasta, miten kodille käy kun tukiverkosto ei yllättäen toimikaan. Toimiva kotiapu on todellakin kullanarvoinen asia.

Åbo Akademin sinfoniaorkesterin konsertti Turun konserttitalossa tiistaina 17.4.2007 klo 19.30 syöväntorjunnan hyväksi Konsertin ohjelmassa on kaksi tunnetuinta pohjoismaista konserttoa, Jean Sibeliuksen viulukonsertto ja Edvard Griegin pianokonsertto. Tämä on tiettävästi ensimmäinen kerta kun nämä kaksi konsertttoa esitetään samassa konsertissa. Niiden solisteina esiintyvät viulutaiteilija Juha Pekka Vikman ja pianotaiteilija Folke Gräsbeck. Konsertin johtaa Åbo Akademin sinfoniaorkesterin taiteellinen johtaja, kapellimestari Sauli Huhtala.

Pääsylippujen ennakkomyynti: • • • • • •

Sokos Wiklund, Eerikinkatu 11, Turku Prisma Itäharju, Kalevantie 43, Turku Prisma Mylly, Myllykatu 2, Raisio Prisma Piispanristi, Kairiskulmantie 3, Kaarina Prisma Tampereentie, Turku Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimipisteet: - Käsityöläiskatu 4 a, 6. kerros, Turku - Meri-Karina, Seiskarinkatu 35, Turku

Pääsylippujen hinta 15 euroa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenalennus 2 euroa, S-etukortilla alennus 2 euroa.


18 - 2007 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Eduskuntavaalit ja syöväntorjuntatyö

Sairaanhoidon ja vanhustenhuollon tehostaminen on eduskuntavaalien tärkein teema kansalaisten mielestä Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat valitsi kahdeksan kansanedustajaehdokasta, jotka edustavat nykyisessä eduskunnassa edustettuina olevia puolueita. Heidän vastattavakseen esitettiin seuraavat kolme kysymystä: 1. Syöpätapausten määrä tulee lähivuosina kasvamaan. Syövän hoitotulokset paranevat jatkuvasti ja syöpään sairastuvien potilaiden hoito tulee olemaan suuri haaste tulevaisuudessa. Miten teidän mielestänne syöpään sairastuneille ihmisille taataan oikeus korkeatasoiseen syövän hoitoon asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta? 2. Hyvinvointiyhteiskunnan natistessa liitoksissaan, kuule useasti ns. kolmatta sektoria eli yleishyödyllisiä yhteisöjä huudettavan apuun täydentämään julkista ja yksityistä palvelutuotantoa. Usein sanotaan yleishyödyllisellä yhteisöillä olevan varsin tärkeä rooli tässä hyvinvointipalvelujen tuotannossa. Minkälaiset toimintaedellytykset järjestöille tulisi mielestänne luoda, jotta ne selviytyisivät nykyisistä tehtävistä ja uusista haasteista. 3. Mitä teille merkitsee sana syöpä? (Lehden toimitus on joutunut lyhentämään eräiden kansanedustajaehdokkaiden vastauksia). sesti tunnusteta aktiivisiksi toimijoiksi. Yhtenä vaihtoehtona pidän sitä, että julkinen terveydenhuoltosektori ja kolmannella sektorilla toimivat potilasjärjestöt voisivat tulevaisuudessa tehdä kiinteämpää yhteistyötä, joka olisi varmasti kummankin osapuolen kannalta hedelmällistä. Yhteistyöllä säästettäisiin varmasti myös resursseja ja rahaa, kun päällekkäistä toimintaa voitaisiin karsia ja yhtenäistää.

Kansanedustaja Janina Andersson, Turku, Vihreä liitto 1. Lähtökohdaksi pitää ottaa se, että Suomessa pitää kaiken kaikkiaan olla kattava ja laadukas terveydenhuoltoverkosto. Hoitotakuu määrittää, miten nopeasti hoitoon on päästävä, mutta sekään ei vielä toimi kaikkialla ja kaikilla terveydenhuoltosektoreilla niin kuin pitäisi. Erityisesti syövän hoidossa pitäisi mielestäni kiinnittää huomiota siihen, että yleisimmin ja tiheimmin annettuja hoitomuotoja, esimerkiksi sädehoitoa, on saatavilla alueellisesti tarpeeksi kattavasti, jotta sairastuneen ei tarvitse sairauden lisäksi kärsiä kohtuuttomasti myös matkakuluista ja pitkistä hoitomatkoista. Koko terveydenhuoltosektorilla pitää huolehtia siitä, että potilaat ovat samalla viivalla varallisuuteen katsomatta. 2. Syöpä- ja muut potilasjärjestöt tekevät korvaamattoman arvokasta työtä. Tiedän monia, jotka ovat saaneet ensimmäiset tiedot sairaudestaan järjestöjen esitteistä tai nettisivuilta. Tavallaan olen tästä myös todella huolestunut, koska mielestäni terveydenhuoltojärjestelmän pitää pystyä antamaan potilaalle ensimmäiset vastaukset hänen kysymyksiinsä tai ainakin terveydenhuoltohenkilökunnan pitäisi aktiivisesti ohjata sairastunut ja hänen omaisensa esimerkiksi syöpäjärjestöjen pariin. Järjestöjen tarjoamat tuki- ja tietopalvelut ovat todellista ammatti- ja asiantuntijatoimintaa, jota pitäisi mielestäni arvostaa entistä enemmän. Ei ole kuitenkaan oikein, että ns. kolmannen sektorin toimijat joutuvat ottamaan lisää vastuuta julkisen sektorin tehtävistä, jos niitä ei kuitenkaan viralli-

3. Useampi ihminen lähipiirissäni on sairastunut syöpään, ja moni heistä on myös täysin tervehtynyt. Äitini sisaren menehtyminen tuntuu edelleen monen vuoden jälkeen kohtuuttomalta, enkä ymmärrä miksi niin piti käydä. Isäni sairastuminen ja tervehtyminen taas vaikuttaa antaneen hänelle entistä paremman asenteen elämään ja läheisiinsä. Jos syövästä toipuminen sujuu hyvin, niin tällainen sairauden aiheuttama täydellinen pysähdys voi jopa tehdä elämästä laadullisesti paremman kuin mitä se olisi ollut ilman sairautta. Monille saattaa kirkastua, että elämän tärkeimmät asiat ovat usein pieniä ja löytyvät ihan siitä lähipiiristä. Syövän ennaltaehkäisy vaatii monilta elämäntapamuutosta ja se saattaa vaatia suurempaakin asennemuutosta yhteiskunnassamme. Erityisesti haluaisin kannustaa ja rohkaista ihmisiä osallistumaan julkisen terveydenhuollon seulontoihin, joiden perusteella moni kohdunkaulan- tai rintasyöpä on löytynyt.

Kansanedustaja Sari Essayah, Paimio, Suomen kristillisdemokraatit 1. Hoitotakuun periaatteiden tulee koskea myös syövän hoitoa kai-

kissa vaiheissa. Syövän hoito edellyttää usein korkean tason erikoisosaamista, joten yliopistollisten keskussairaaloiden ja muun erikoissairaanhoidon resurssien tulee kasvaa siinä suhteessa kuin syöpäsairastavuus lisääntyy. Terveydenhuollon resursoinnissa ja henkilökunnan koulutuksessa tulee ennakoida syöpätapausten kasvu. Syövän hoidossa tarvittavien erikoislääkärien riittävyys tulee turvata niin onkologien, kirurgien, radiologien kuin palliatiiviseen hoitoon erikoistuneiden anestesiologien ja saattohoitolääkäreiden osalta. Syövän hoitoon tulee myös vahvistaa hoidon eettiset periaatteet, jotka turvaavat jokaiselle ihmisarvoiset, varallisuudesta riippumattomat hoidot terveydenhuollon kulujen maksukattoineen ja joissa ihmisarvoa kunnioitetaan kaikissa hoidon vaiheissa. Myös hyvätasoinen, ihmisen elämän arvoa kunnioittava saattohoito tulee turvata julkisen palvelujärjestelmän kautta. Syövän hoito vaatii usein potilasta hoitavien lääkäreiden ja hoitajien verkottamista, jotta hoitotoimenpiteet voitaisiin suorittaa mahdollisimman lähellä potilaan kotoa tai peräti kotisairaanhoitona. Tässä tulee käyttää tietotekniikan suomia mahdollisuuksia konsultoimiseen ja tiedon nopeaan siirtämiseen. Terveydenhuollon valmiuksien kehittäminen tarpeita vastaavalle tasolle vaatii merkittävää lisärahoitusta kuntien valtionosuuksiin. Kristillisdemokraattien vaaliohjelmassa tähän on varauduttu. 2. Nykyinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä on varsin jäykkä eikä se kykenen räätälöimään palveluja erityistarpeisiin ja erityisryhmille. Erityisesti tässä avuksi voivat tulla kolmannen sektorin toimijat, jotka ovat usein jo tähänkin saakka tuottaneet täydentäviä palveluja erityisryhmille. Toimintaedellytysten parantamisesta tärkeimpiä ovat erilaisten verotuskäytäntöjen yhtenäistäminen, yleishyödyllisyyden määrittely, toimintatukien parempi ennakoitavuus ja avustusten suhteen projektiluonteisesta toiminnasta kokoaikaiseen toimintaan pääseminen.

parantamiseen poikkeuksellisen paljon. Tämä on lisännyt tasa-arvoa palveluiden saannissa eri puolilla Suomea. Keskustan tavoitteena on hyvien terveyspalveluiden takaaminen kaikille asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Kunta-ja palvelurakenneuudistuksen myötä voidaan uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita tästä lähtökohdasta. Syövänhoito on hyvin priorisoitua ja henkilökunta eri puolilla maata on ammattitaitoista. Onkologian ja sädehoitoyksiköiden määrä on lisääntynyt, samoin käyttöön tulee yhä uusia ja aikaisempaa tehokkaampia lääkehoitoja. Syöpien varhainen tunnistaminen parantaa ennustetta ja vähentää kalliiden lääkehoitojen tarvetta. Esimerkiksi mammografiaan perustuvan rintasyöpäseulonnan on tutkimuksissa todettu vähentävän rintasyöpäkuolleisuutta, joka onkin Suomessa alhainen. Tärkeää onkin, että syövän varhaistoteamista kehitetään jatkuvasti. Tämän vuoden alusta rintasyöpäseulonnat ulotettiin nykyisen 50 - 59 vuotiaiden asemasta aina 69 vuotiaiden ikäryhmään saakka. Tämä on tärkeä asia, sillä lähes puolet rintasyöpään sairastuneista on yli 60-vuotiaita. Monet kunnat ovatkin jo aiemmin vapaaehtoisesti ottaneet käyttöön seulonnat yli 60-vuotiaille. Syövän ennaltaehkäisy tulee olemaan eräs keskeisistä kustannusten nousua hillitsevistä keinoista. Melanooma ja ihosyövät yleistyvät, niitäkin voidaan ainakin osin ehkäistä välttämällä ihon palamista auringossa ja ylipäätään UV-säteily rasitusta. Myös tupakoinnin vähentäminen on tärkeä tekijä.

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä, Lieto, Suomen keskusta

2. Pidän tärkeänä, että kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset ja perustoiminta turvataan pitkäjänteisesti ja kansalaisjärjestöjen asemaa vahvistetaan. Kansalaisjärjestöt tekevät arvokasta työtä sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä ja täydentävät samalla julkisia ja yksityisiä palveluita. Hyvinvointipalveluiden tuottamisen ohella kansalaisjärjestöillä on tärkeä merkitys yksilöiden osallistumisen vahvistamisessa ja yhteisöllisyyden kehittämisessä. Järjestöt tavoittavat usein sellaisia henkilöitä, joilla on riski syrjäytyä. Kansalaisjärjestötyö on omimmillaan yhteiskunnallisten arvojen esille tuojana. Nykyinen hallitus on ottanut vakavasti kansalaisvaikuttamisen vahvistamisen. Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman keskeiseksi tavoitteeksi on otettu muun muassa, että kansalaisyhteiskunnan juridiset ja hallinnolliset toimintaedellytykset ovat kansalaistoiminnan kannalta suotuisia ja ajanmukaisia. Yleishyödyllisen toiminnan asemaa on selkeytetty Markku Ruohosen Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset -työryhmässä, tohtori Pentti Arajärven selvitystyössä ja suunnitteilla olevassa hallituksen periaatepäätöksessä. Työtä jatkaa kansalaistoiminnan neuvottelukunta, joka samalla antaa mahdollisuuden järjestöjen ja hallinnon parempaan keskusteluyhteyteen. Maaliskuussa päättyvän politiikkaohjelman jatkoksi kansalaisvaikuttamisen vastuualue perustetaan oikeusministeriöön.

1. Viime vuosina on panostettu terveydenhuollon palveluiden

3. Naisena tulee mieleen ensimmäisenä rintasyöpä. Noin 10

3. Syövän varhainen havaitseminen ja oikea hoito ovat antaneet sairaudelle aivan toisenlaisen sävyn kun vielä 20 -30 vuotta sitten. Läheisiä omaisiani on selvinnyt syövästä, mutta myös menehtynyt siihen. Kyseessä on siis vakava sairaus, josta on kuitenkin hyvät mahdollisuudet selvitä.

prosenttia suomalaisista naisista sairastuu rintasyöpään jossain elämänsä vaiheessa. Toisaalta 90 prosenttia naisista ei koskaan sairastu. Lähes jokainen on tavalla tai toisella ollut tekemisissä rintasyövän kanssa: työtoveri, vaimo, ystävä tai sukulainen on sairastanut rintasyövän. Itse tunnen yli kymmenen rintasyöpään sairastunutta naista joko lähipiiristä tai työn puolesta. On myönteistä, että monet rintasyöpäpotilaat tulleet julkisuuteen oman sairautensa kanssa ja osaltaan hälventäneet niitä pelkoja, joita liittyy rintasyöpään. Suomalaisten rintasyöpäpotilaiden elossaololuvut ovat Euroopan ja samalla koko maailman huipputasoa.

Kansanedustaja Annika Lapintie, Turku, Vasemmistoliitto 1. Syövän hoidossa on varhainen toteaminen todella tärkeää. Tämän takia seulontoja tuleekin järjestää yhä useammissa tapauksissa. Tällä hetkellä suomalaiset ovat eriarvoisessa asemassa riippuen asuinkunnastaan. Tosissa kunnissa seulontojen järjestäminen on kohdallaan, mutta näin ei valitettavasti ole kaikkialla. Lääketieteen kehittyessä syövän hoito on muuttunut pitkäaikaisen kroonisen sairauden hoitamiseksi. Tämän takia hoidon aikana potilas on yhä enenevässä määrin kotihoidossa sairaalan sijaan. Kunnan velvollisuus on järjestää potilaille riittävä ja laadukas kotihoito, johon pitäisi kuulua myös kotipalvelut, jotka helpottavat arjessa selviämistä. Yksi ongelma on lisäksi se, että kotihoidossa potilaat joutuvat itse maksamaan lääkkeensä, jotka aiemmin sairaalahoidossa kuuluivat hoitoon. Sairastaminen tulee potilaalle itselleen jopa kalliimmaksi kuin aikaisemmin. Kannatan verovaroin kustannettua julkista terveydenhuoltoa. Mielestäni on tärkeää pitää huolta valtion ja kuntien verokertymästä, jotta kaikille voidaan tarjota laadukkaat ja edulliset terveydenhoitopalvelut. Viime vuosien veronkevennyspolitiikka vaarantaa verokertymän ja seurauksena voi olla, että palveluita joudutaan karsimaan. Tätä en kannata. 2. Mielestäni valtiolla ja kunnilla on ensisijainen vastuu terveydenhuollon järjestämisestä ja toteuttamisesta. Valtion tulee turvata terveydenhuollon riittävä rahoitus ja hoitohenkilökunnan riittävä koulutus. Kolmannella sektorilla voi olla julkista sektoria täydentävä tehtävä, mutta päävastuu on aina ehdottomasti valtiolla ja kunnilla. Yleishyödylliset kolmannen sektorin toimijat tekevät arvokasta työtä ja myös sitä on syytä tukea verovaroinkin.

Monin paikoin juuri näiden yhteisöjen toiminta turvaa kansalaisille tasa-arvoisen kohtelun. 3. Syövällä on edelleenkin pelottava kaiku. Tutkimuksen ja hoitojen kehittyessä paranemisprosentit tulevat yhä paremmiksi. Kuitenkin aina syövästä puhuttaessa tulevat väistämättä mieleeni läheiset ystävät ja sukulaiset, jotka ovat sairastaneet syövän. Olen iloinen siitä, että monet ovat parantuneet syövästä, mutta on myös heitä, jotka ovat menehtyneet.

Kansanedustaja Maija Perho, Turku, Kansallinen kokoomus 1. Liikkumavaraa terveydenhuollon kasvaviin kustannuksiin tulee etsiä terveyden edistämisestä ja tautien varhaistoteamiseen liittyvistä menetelmistä, joissa syöpäseulonta on hyvä esimerkki. Terveiden elintapojen edistämiseksi on tehtävä työtä laajalla rintamalla. Jotta syöpään sairastuneet saisivat taspuolisen ja asianmukaisen hoidon eri puolilla Suomea, hoitokäytäntöjä ohjaamaan tarvitaan m aan parhaimmista asiantuntijoista koostuva toimielin, joiden suositusten pohjalta ohjeistettaisiin syövänhoidon kokonaisuutta maamme eri hoitoyksiköissä. On selvää, että terveydenhuoltoon on ohjattava lisää määrärahoja mm. väestön ikääntymisestä johtuen. 2. Yleishyödyllisillä yhteisöillä, kansanterveys- ja sosiaalialan järjestöillä on ollut ja on tärkeä rooli suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehityksessä. Ne täydentävät julkisisa palveluja ja ovat usein olleet kehittämässä aivan uusia toimintamuotoja omalle kohderyhmälleen. Erityisen tärkeänä pidän järjestöjen merkitystä vertaistuen antajana ja tiedon jakajana ja myös jäsenistönsä edusnvalvojina. Uskon, että tulevaisuudeessa järjestöjen merkitys entisestään kasvaa, mutta kolmannelle sektorille ei ole oikein siirtää velvoitteita, jotka selkeästi kuuluvat kansalaisten perusoikeuksiin ja yhteiskunnan vastuulle. RAY:n monopolin säilyminen on avainasemassa järjestöjen rahoituksessa. Kun veteraanikuntoutuksen tarve asteittain vähenee, RAY:lta vapautuvat määrärahat tulee ohjata järjestöille. 3. Syöpä on pelottava sana ja kun se kohtaa läheisiä, alkusäikähdys on kova. Syövän hoitotulokset paranevat kuitenkin koko ajan, uusia lääkkeitä kehitetään ja keksitään, joten syöpä on yhä useamman voitettavissa.


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2007 - 19

Kansanedustajaehdokkaat kannattavat:

Syövän varhaistoteamista tulee tehostaa

Kansanedustaja Virpa Puisto, Turku, Suomen sosiaalidemokraattinen puolue 1. Kuten hyvin tiedämme, syövän hoitotulokset ovat suoraan verrannollisia varhaiseen löytöön sekä nopeaan ja tehokkaaseen hoitoon. Syöpäpotilaiden tulee kuulua erikoissairaanhoidon kiireellisesti hoidettavien ryhmään. Syövän oikea ja tehokas hoito vaatii osaamista: sekä lääkärien että hoitajien peruskoulutukseen tulisi lisätä syövän havainnoinnin ja hoidon asiantuntemusta. Nykyinen hyvä osaaminen perustuu tutkimukseen, jonka määrärahat tulee turvata. 2. Peruspalvelujen runko on kuntien ja valtion vastuulla. Alueellisesti ratkaistaan tuotetaanko palvelut itse vai ostetaanko ne. Järjestöjen tehtävänä on tuottaa ja kehittää täydentäviä palveluja. Laman aikana kuntien vajaassa palvelutarjonnassa järjestöt täyttivät ihmisten mentäviä aukkoja. Järjestöjen luonteva toiminta edellyttää selkeää tehtävänjakoa ja taloudellisia resursseja. Järjestöjen roolia jäsenistön keskinäisen tuen ja vertaisryhmien vetäjänä ei kunta voi koskaan korvata. Ilman vahvaa Syöpäyhdistyksen asioiden esillä pitoa moni varhainen tarkastus ja hoito olisivat heikommin. 3. Sana syöpä merkitsee vakavaa sairautta sekä mahdollisuutta toipua ja toivoa.

Ympäristöministeri Stefan Wallin, Turku, Ruotsalainen kansanpuolue 1. Sairaanhoitoon on panostettava resursseja lisäämällä. Tämä on ainoa mahdollisuus korkealaatuisen ja inhimillisen hoidon takaamiseksi myös syöpään sairastuneille. Mutta myös ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa on parannettava. Tähän kuuluvat perusteelliset terveystarkastukset ja säännölliset seulontatutkimukset joilla on tärkeä osuus syöpäsairauksien varhaisvaiheen to-

teamiseen. Erityisesti mammografiatutkimukset eli rintasyöpäseulonnat ja seulonnat suolistosyövän toteamiseksi ovat osoittautuneet todella tehokkaiksi. Näihin tulisi jokaisella olla mahdollisuus. 2. Kolmas sektori on tänä päivänä hyvin tärkeä osapuoli kaikessa palvelutuotannossa. Niinpä järjestöille, jotka tekevät todella arvokasta työtä, on suunnattava tukea esimerkiksi RAY:n ja Veikkauksen varoista. Yleishyödyllisten yhteisöjen ja järjestöjen rooli tulee entisestäänkin korostumaan meneillään olevan kuntien palvelu- ja rakenneuudistuksen myötä. Näiden yhteisöjen työtä ei tule aliarvioida koskapa se on oleellinen osa maamme terveydenhoitoa. 3. Minun isäni kuoli syöpään kun olin 13-vuotias. Tiedän siksi valitettavan hyvin mitä syöpä tarkoittaa, myös perheelle ja läheisille. Tiedän samalla, että nykyään yhä useamman syöpään sairastuneen henkilön ennuste on hyvä. Tämä kehitys lämmittää sydäntäni.

VTT Manu J. Vuorio, Turku, Perussuomalaiset 1. Olen jo opettajavuosinani 1985-1989, ja edelleen siitä tähän päivään asti, yrittänyt painottaa ennaltaehkäisyn priorisointia jo tapahtuneen vahingon korjaamiseen nähden. Väitän, että lähes pääsääntöisesti ennaltaehkäisy on sekä taloudellisesti edullisempaa että vahingon kohteen kannalta inhimillisempää. Oma tietämykseni syöpäsairauksien luonteesta riittää toteamaan, että ellei mitään tehdä, määrä lisääntyy varmuudella, koska väestö ikääntyy. Jälkimmäinen kohta saa samalla vastauksensa: jos määrä saataisiin vähenemään,

varoja hoitoon ei todennäköisesti tarvittaisikaan niin paljon kuin vallitseva visio näyttää vääjäämättä ennustavan. Lyhyenä yhteenvetona 1. kysymykseen: ensimmäiseksi torjunta-aseeksi ennaltaehkäisy, "halpuusjärjestyksessä" henkilökohtainen itsekuri ja vastuu omasta terveydestä, valistus, jyrkkä "epäterveystuotteiden" mainontakielto ja mahdollisimman kattavat seulonnat. Jos nämä eivät tehoa, ankara säästökuuri yhteiskunnan sellaisilla aloilla, joiden kohdalla se on mahdollista, ja näin saatavilla varoilla lisää hoivahenkilökuntaa ja -paikkoja. 2. Jos kolmas sektori yhtäkkiä lakkaisi olemasta, suistuisi moni yhteiskunnan vastuulla oleva toiminta ja palvelu täysin pois raiteiltaan. Esim. USA:ssa, jossa ei ole samanlaista sairaus- ja eläkevakuutusjärjestelmää kuin Suomessa, joutuisivat köyhät kerjäämään ja kuolemaankin kaduilla, ellei toisaalta olisi massiivista hyväntekeväisyystoimintaa. Suomessa ollaan pikku hiljaa siirtymässä vähän samaan suuntaan, ja ankaraa kädenvääntöä käydäänkin nyt sen vastuun asteesta, joka pitäisi jakaa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä. Kolmannella sektorilla ymmärrän sellaista vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa, joka ei edellytä julkiselta vallalta avustuksia, vaan rakentuu kansalaisten joko täysin palkattomaan tai jollakin nimellisellä kulukorvauksella rahoitettuun aktiivisuuteen. Rahoitus tulee yleishyödyllisen yhdistyksen jäsenmaksuista, sen myymistä tuotteista, arpajaisista, palveluista, sijoituksista, lahjoituksista, testamenteista ja perinnöistä sekä yhteiskunnalta. 3. Sana "syöpä" merkitsee minulle ensi kädessä pelästystä, ainakin hätkähdystä, jo pelkästään siksi, että suvussani minua edeltävän ja sitäkin edeltävän sukupolven niin useat edustajat ovat tämän sairauden johonkin muotoon menehtyneet, samoin muutamat hyvät ikätoveritkin. Syövän "pahamaineisuus" johtuu ymmärtääkseni siitä, että sen syntymekanismia ei vieläkään kyetä täysin selittämään, eikä läheskään kaikkia syövän muotoja liioin parantamaan, eikä mitään syöpää, joka on edennyt liian pitkälle.

Varsinais-Suomen vaalipiirissä osallistuvat eduskuntavaaleihin 18.3.2007 seuraavat puolueet, jotka eivät ole edustettuina nykyisessä eduskunnassa Rauhan ja sosialismin puolesta Kommunistinen Työväenpuolue Suomen Isänmaallinen kansanliike Liberaalit Suomen työväenpuolue Itsenäisyyspuolue Suomen kansan sinivalkoiset Suomen senioripuolue Suomen kommunistinen puolue Yhteislista sitoutumattomat

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Poliklinikka Karina välittää myös

peruukkeja osoitteessa: Poliklinikka Karinan apuvälinevälitys Käsityöläiskatu 4 a, 6-kerros 20100 TURKU ajanvaraus ma-to klo 11.00–11.30 ja 14.00-14.30 puh. (02) 265 7920

Haluaisitko sinä, ystäväsi tai tuttavasi liittyä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäseneksi? Vain soitto Syöpäyhdistyksen toimistoon, puhelin 2657 913, niin asia on hoidettu. LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEDUT: JULKAISUT: • Syöpä-Cancer-lehti viidesti vuodessa. • Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat kahdesti vuodessa. • Jäsentiedote kerran vuodessa. ALENNUKSET: • Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen kuntoutus- ja ruokailumaksuista sekä majoitushinnoista. • Matkatoimisto Matkarin järjestämistä matkoista. • Jäsenalennusliikkeistä • TALOUDELLINEN TUKI SYÖPÄPOTILAILLE: • Hoitopäiväkorvaus (3 €/vrk tai hoitokerta), mikäli olet ollut syövän vuoksi hoidettavana sairaalassa tai poliklinikalla. • Syövän avohoitokulujen omavastuuosuuden korvaus (enintään 34 € vuodessa). • Lymphahoidosta korvaus 3 € käyntikerralta (enintään 30 € vuodessa). • Nuorille (16-40-vuotiaille) syöpäpotilaille 170 € avustus heidän sairastuessaan. syöpään tai taudin uusiutuessa. • Lapsisyöpäpotilasperheille 420 € avustus lapsen sairastuessa syöpään, taudin uusiutuessa tai lapsen menehtyessä. POLIKLINIKKA KARINAN ERITYISEDUT: • Syöpäpotilailta ei peritä toimistomaksua (7 €). • Kaikille jäsenille maksut jäsenhintaan mm. osasta laboratoriotutkimuksia. SYÖPÄNEUVONTA-ASEMAN MAKSUTTOMAT PALVELUT POLIKLINIKKA KARINASSA: • Syöpäpotilaille lakimiehen vastaanotto, neuvontaa sosiaalipalveluissa sekä ravitsemus- ja avanneneuvontaa. • Kaikille jäsenille luomihuoli- ja syövän perinnöllisyysneuvontaa sekä rintojen omatarkkailun opastusta ja tupakasta vieroitusta JÄSENEDUT MEHILÄISESSÄ, LÄÄKÄRIASEMA PULSSISSA SEKÄ SUOMEN TERVEYSTALON TURUN RINTATUTKIMUSKESKUKSESSA JA TESLAVAGUKSESSA: • Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on solminut yhteistyösopimuksen Mehiläisen, Lääkäriasema Pulssin sekä Suomen Terveystalon TeslaVaguksen kanssa. • Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenetuhinnat koskevat lääkärin lähetteellä tehtäviä rinnan alueen tutkimuksia (mammografia, mammografia- ja ultraäänitutkmus sekä rintojen ultraäänitutkimus). • Suomen Terveystalon TeslaVagus myöntää Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenille muista kuvantamistutkimuksista (magneettikuvaukset, tietokonetomografiat, röntgen- ja ultraäänitutkimukset sekä luuntiheysmittaukset) 15%:n alennuksen kokonaismyyntihinnoista. Kuvattavan henkilön maksamasta omavastuuosuudesta alennus on paljon merkittävämpi. • Mehiläinen myöntää Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenille muista kuvantamistutkimuksista 10%:n alennuksen kokonaismyyntihinnasta. • Lääkäriasema Pulssi tarjoaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenille luuntiheystutkimusta (DXA) edulliseen jäsenhintaan. SALON RINTATUTKIMUSKESKUKSEN ERITYISEHDOT: • Mammografiatutkimukset jäsenhintaan. Etu on voimassa heti jäsenenksi liittymisen jälkeen. Kyseessä ei tarvitse olla syövän hoito. SYÖPÄNEUVONTA-ASEMAN PALVELUT LOIMAALLA: • Terveydenhoitajan neuvontapalvelua sekä rintaproteesien välitystä Loimaan Aluesairaalan tiloissa maanantaista torstaihin. Ajanvaraus klo 9-10, puhelin (02) 761 3297/Ella Mikkola. SALO-KARINAN PALVELUASEMA: • Jos sairastat syöpää ja haluaisit keskustella, soita perjantaisin klo 10-12 puh. 728 1670. Tule yksin tai läheisen kanssa keskustelemaan (miel. ajanvaraus) Salo-Karina, Helsingintie 52 www.sspo.net. SOPEUTUSMISVALMENNUS- JA KUNTOUTUSKURSSIT: • Sopeutumisvalmennus-, kuntoutus-, virkistys- ja terveyskurssit maksuttomasti tai pienellä omavastuuosuudella. VOIT LIITTYÄ LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEKSI, YHDISTYKSEN TOIMISTOSSA KÄSITYÖLÄISKATU 4, 6. KERROS, TURKU, PUHELIN 2657 913 TAI LÄHETTÄMÄLLÄ ALLA OLEVAN LOMAKKEEN YHDISTYKSELLE.

JÄSENMAKSU VUODESSA 14 € (LIITY JÄSENEKSI JO TÄNÄÄN!) MEDLEMSAVGIFT 14 € PER ÅR (BLI MEDLEM REDAN I DAG!) Nimi/Namn

_________________________________________

Lähiosoite/Näradress

_________________________________________

Postitoimipaikka/Postadress _________________________________________ Tämä lomake palautetaan osoitteella: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Seiskarinkatu 35, 20900 TURKU Denna blankett bedes returnera till Sydvästra Finlands Cancerförening r.f. Seitskärsgatan 35, 20900 ÅBO


20 - 2007 - N:o 1

Lukemisen arvoinen perusteos terveyskasvattajille:

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

ELÄMÄNTAPANEUVONTA-ASEMA Toimii savuttomaksi pyrkivien tukena joka tiistai klo 17 - 19, tapaamiset sopimuksen mukaan GSM 050 520 3861. Tupakasta irti -kurssi alkaa maaliskuussa. Osallistujat saavat halutessaan nikotiinikorvaushoitoalkupakkauksen puoleen hintaan. Ryhmän vastuuhenkilön, terveydenhoitajan lisäksi tukena ovat lääkäri, psykologi ja ravitsemusterapeutti. Kurssin hinta on 20 €. Tervetuloa! Ilmoittautuminen tiistaisin klo 17-19 numeroon 050 5203861.

TUPAKKA-AKATEMIA aloittaa toimintansa Asunto-Oy Karinankulman uudisrakennuksen valmistuttua. Tavoitteena on SATASET -hankkeen toiminnan jatkaminen. Tiedossa koulutusta, Irti tupakasta -ryhmiä, yhteistyötä muiden savuttomuutta edistävien tahojen kanssa, materiaalin lainausta, tukea saatavilla savuttomuuden edistämistyöhön jne.

TUPAKOINTI ON MAAILMANLAAJUINEN PANDEMIA

SATASET - verkosto Savuttomat terveydenhuoltoalan ammattilaiset -verkosto on aloittanut toimintansa savuttomuuden edistämiseksi. Verkosto on tarkoitettu kaikille terveydenhuoltoalan ammattilaisille. Ei jäsenmaksua. Lisäinformaatiota: www.lssy.fi/savutta Jäseneksi voi liittyä sähköpostitse: margetta.lotila@lssy.fi

Onkologian professori, emerita Eeva Nordman tutustui Tobacco Atlas -teokseen

HRSuunti Helppoa työvuorosuunnittelua!

(toim. Judith Mackay, Michael Eriksen ja Omar Shafey. Julkaisijat American Cancer Society ja UICC. Atlanta, Georgia, USA 2006.) - TOBACCO ATLAS - kirja on ainutlaatuinen tietovarasto niille, jotka vastustavat säälimätöntä tupakkateollisuutta, toteaa Eeva Nordman. Professori John Seffrin, joka on UICC:n eli Kansainvälisen Syöpäunionin edellinen presidentti, listaa alkulauseessaan tärkeitä tupakoinnin vaarallisuutta todistavia asioita mm. seuraavasti: "Maailmaan ja etenkin kehitysmaihin kohdistuu suunnitelmallinen hyökkäys, jonka kohteena ovat lapsemme. Se aiheuttaa laajamittaisen pandemian, kun kimppuumme käy häikäilemätön teollisuus eli tupakan valmistajat. Nuoria houkutellaan riippuvuuteen moraalitonta markkinointitaktiikkaa käyttäen. Tupakkateollisuus tuottaa kärsimystä, joka on verrattavissa sodan, nälän ja köyhyyden aiheuttamaan tuhoon. Kansalaisten velvollisuus on yhteistoimin torjua tupakan uhka säästääksemme seuraavat sukupolvet kuolemaa tuottavalta saalistukselta." Seffrinin mukaan tupakka on ainoa yleinen käyttötuote, joka tappaa puolet säännöllisistä käyttäjistään ja on vastuussa 5 miljoonasta kuolemasta joka vuosi. Jos nykyinen suuntaus jatkuu vuoteen 2025 saakka, tupakka tulee tappamaan vuosittain 10 miljoonaa henkeä, näistä 7 miljoonaa kehitysmaissa, missä on huonosti valmiuksia käsitellä tätä tragediaa. Tämä kehitys on katkaistava, muuten seuraukset ovat raskaat. Tupakkaan kuolee 650 miljoonaa nykyisin elävää tupakoitsijaa, mikä on noin 10 % nykyisestä väestöstä. Puolet näistä on keski-ikäisiä - ihmisiä, jotka ovat juuri parhaimmillaan taloudelleen, yhteiskunnalle ja perheilleen. - Tupakan aiheuttamien kuolemantapausten määrä hätkähdyttää, toteaa Eeva Nordman. Seffrinin mukaan viime vuosisadalla tupakka tappoi 100 miljoonaa tupakoitsijaa. Jos emme estä kehitystä, tupakka tappaa yli 1000 miljoonaa ihmistä tällä vuosisadalla. Tupakkaepidemia on pahin elämän tuho historiassa. Seffrin vetoaa: "Laajamittaisella toiminnalla voimme pelastaa satoja miljoonia henkiä. Meidän on autettava tupakoitsijoita lopettamaan ja estettävä tupakkateollisuuden markkinointi, joka houkuttelee lapsia riippuvuuteen. Jos vähennämme savukkeiden kulutuksen puoleen, voisimme estää 300 miljoonaa kuolemaa seuraavien 50 vuoden aikana. Tupakoinnin vähetessä teollisuusmaissa, tupakkateollisuus on lisännyt markkinointipyrkimyksiään Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Tupakoinnin tappaessa pitkäaikaisia käyttäjiä teollisuuden on hankittava miljoonia uusia tupakoitsijoita tasaamaan lukumäärää. Kehitysmaiden markkinoilla kukaan ei ole immuuni teollisuuden taktiikalle, erityisesti eivät lapset. Tällä hetkellä maailmassa joka seitsemäs 13-15vuotias polttaa. Lähes 100 000 lasta ja nuorta ympäri maailmaa tulee joka päivä nikotiiniriippuvaisiksi. Eikä ihme, sillä yksistään USA:ssa tupakkateollisuus kulutti vuonna 2003 15,15 miljardia dollaria tuotteittensa markkinointiin eli yli 1,7 miljoonaa dollaria joka tunti joka päivä." Onneksi jo 167 valtiota on ryhtynyt vastarintaan liittymällä ensimmäiseen globaaliseen kansanterveyssopimukseen eli WHO:n "FRAMEWORK CONVENTION on TOBACCO CONTROL (FCTC)" -sopimukseen. - Tobacco Atlas -teoksessa on erinomaiset taulukot ja kuviot tupakoinnin levinneisyydestä, viljelystä ja markkinoista maapallon eri maissa. Se on hyvin suositeltavaa luettavaa kaikille terveyskasvattajille, tiivistää Nordman.

www.hrsoft.fi Biofonte Oy on kasvava asiakkaan hygieniaan, puhtauteen ja turvallisuuteen panostava myynti- ja markkinointiyritys. Lähtökohtamme on ratkaista asiakkaan jokapäiväiset ongelmat korkealaatuisilla tuotteillamme. Biofonte Oy, Kappelitie 6, 02200 ESPOO Puh. 09-439 3680, Fax. 09-4395 4560, info@biofonte.fi Käy tutustumassa meihin osoitteessa www. biofonte.fi

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku.

AVOIMIEN OVIEN PÄIVÄ JA PÄÄSIÄISMYYJÄISET PALMUSUNNUNTAINA 1.4. 2007 klo 12.00-16.00 Tervetuloa tutustumaan Meri-Karinassa toimiviin laitoksiin, ruokailemaan ja tekemään edullisia ostoksia.

Vuorolistat osastoittain Tunti- ja teholaskenta sekä palkka-ja kustannusraportit Vuorolistan graafinen tarkastelu Toimii myös verkossa Hotellinx, sähköposti, palkanlaskenta ja www-integroinnit Sekä paljon muita ominaisuuksia!

Pyydä demo ja tarjous HRSoftista!

Karjakuja 31 G, 20540 Turku puh. 050 376 9372 myynti@hrsoft.fi www.hrsoft.fi

PROTEESIASIAKAS

Kun käytät Syöpäsäätiön adresseja, tuet syöpätutkimusta Tekstatut adressit toimistostamme Liisankatu 21, 00170 Helsinki Puh. 0800-143 000

Adresseja myyvät myös: Ostaessasi meiltä normaalihintaiset Rintaliivit, kokoliivit tai uima-asun Teemme valitsemaasi malliin taskun ILMAN LISÄVELOITUSTA!

posti, kirja-, kukka- ja paperikaupat, hautaustoimistot, R-kioskit, pankit sekä sähkepalvelu 020 211

SYÖPÄSÄÄTIÖ SYÖPÄSÄÄTIÖT jakoivat syöpätutkimukseen viime vuonna n. 3 milj. euroa

Eerikinkatu 6 Kristiinankatu 10

NUORTEN SYÖPÄPOTILAIDEN OHJELMA KEVÄT 2007 Tiistaina 27. 2. klo 18.00 Yhteistä hengailua MeriKarinassa. Iltapala. Ilmoittautuminen viimeistään 26.2. Tiistaina 20. 3. klo 18.00 Rentoutumistuokio MeriKarinassa. Paikalla Paula Raulama rentoutuskeskus Optimasta. Iltapala. Ilmoittautuminen viimeistään 23.3. Tiistaina 17.4. klo 18.00 Lääkkeet ja lääkkeiden käyttö. Apteekkari Anne Kanerva luennoi ja vastaa kysymyksiin Meri-Karinassa. Iltapala. Ilmoittautuminen viimeistään 13.4. Keskiviikkona 23.5. klo 18.00 Grilli-ilta Meri-Karinassa. Ilmoittautuminen viimeistään 18.5. Ilmoittautumiset Lindalle tekstiviestillä, p. 040 748 7446 taikka s-postilla osoitteeseen nupit@luukku.com taikka Nuppien nettisivujen kautta www.nupit.fi. Muista ilmoittaa, jos sinulla on erityisruokavalio taikka allergioita. Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen osoite on Seiskarinkatu 35, Turku. Linja-auto Kauppatorilta (Ruotsalaisen Teatterin Kulmasta) nro 54 klo 17.10. T: Nupit


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2007 - 21

Salo-Karinan väki toivoo uusia kävijöitä:

Yhdessä tekemällä kaikki hoituu helpommin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Salon seudun paikallisosaston toimipiste löytyy osoitteesta Helsingintie 52, kun laskeutuu rappusia alakertaan. - Haluamme madaltaa uusien tulijoiden kynnystä, vaikka me täällä alhaalla olemmekin, osaston sihteeri Siru Virpin toteaa. Salolaiset hakevat toimintaansa painopisteen muutosta. Palveluasema muuttui yksinkertaisesti toimistoksi, ja talo tarjoaa aiempaa moninaisempaa tukea. - Painotus siirtyy muutoksen myötä sairaanhoitajan tuesta kaikenlaisten asioiden hoitoon ja entistä monipuolisempaan konkreettiseen neuvontaan, kertoo puheenjohtaja Heikki Virtanen. Toimistoon voi piipahtaa ihan vain juttelemaan niitä näitä, mutta myös hoitamaan kurssiasioita tai vaikka maksamaan jäsenmaksun, jolloin säästää pankissa veloitettavan palvelukulun verran rahaa. Hoidossa olleet voivat tulla pa-

pereidensa ja laskujensa kanssa Virpin ja kumppanien juttusille, niin laput laitetaan sujuvasti yhdessä lähetyskuntoon. Virpi muistuttaa, ettei ole tavatonta tarvita opastusta uusien asioiden edessä. Väärinkäsityksiä syntyy joskus helpostikin, mutta ne voi aina selvittää. Virpi lisää, että salolaisille faktatiedon välittäminen on sydämenasia, jotta väärät uskomukset ja niiden seurauksena syntyvät turhat pelot lähtisivät pois. - Emme tuo tänne epävarmaa tietoa. Tapaamisiltojenkin asiantuntijoista suurin osa on lääkäri- ja dosenttitasoa. Myyntibisnestä ja ihmepillereitä ei harrasteta, vakuuttaa myös Onerva Achren. Hän toimii paikallisosaston rintasyövän vertaistukihenkilönä. Salo-Karinasta löytyy monenlaista toimintaa pilates-kerhosta informaatiopainotteisiin tapaamisiltoihin ja hartaushetkiin. Virtanen on tyytyväinen kävijämäärään, viime vuonna paikalle saapui lähes 1500 kävijää. Uudetkin ovat aina tervetulleita. Varsinkin keskusteluryhmät kaipaisivat uutta verta, sillä vain Virpin ja Achrenin vetämä naisten rintasyöpäryhmä on elinvoimainen. Se tosin voikin niin hyvin, että muuten pienryhmiä kaihtavat miehet ovat yrittäneet päästä mukaan. Se onnistuu valitettavasti vain rintasyöpää sairastaneilta naisilta.

Tarjolla on sen sijaan sekä miehille että naisille avoin avanne- ja suolistosyövän keskusteluryhmä sekä miesten eturauhasryhmää. Miehille jälkimmäisen vertaistukea tarjoava Turkka Metsänoja lupaa, että ryhmä järjestetään, jos osallistujia saadaan riittävästi kokoon. Syöpätilastot kertovat, ettei sen pitäisi jäädä vain suunnitelman tasolle ainakaan, jos asia riippuu sairastuneiden määrästä. Rintaryhmän naiset suosittelevat miehille ja naisille niin ikään keskusteluryhmän kokeilemista, vaikka kotoa löytyisikin kuuntelija. - On ihan eri asia puhua saman kokeneiden kanssa ilman sukurasitteiden taakkaa. Tiedän omasta kokemuksesta, että kahden sisaruksen keskustelussa säälin ilmapiiri tulee helposti keskustelijoiden väliin. Vertaisryhmässä niin ei käy, vaan sieltä voi saada toisella tavalla toivoa tulevaisuuteen. Sairauskokemukset jakaneiden kanssa on mahdollista nähdä, että selviytyminen onnistuu vaikka rankkaakin on. Toimisto on avoinna perjantaisin klo 10-12, mutta sopimuksesta pidempäänkin, ja Virpi lupaa, että muistakin päivistä voidaan tarpeen mukaan sopia. Tule käymään tai soita (puh. 02 728 1670) ja katso kevään ohjelma osoitteesta www.sspo.net

Silja Europan torstai- ja perjantai-lähdöillä nauruhermoja kutkuttavaa stand-up komiikkaa! 8.–9.3. .........Paul Westlake MC, Rookie, Mika Eirtovaara 15.–16.3. .......Pekka Jalava MC, Rookie, Ilari Johansson 22.–23.3. .....Pete Kosonen MC, Rookie, Ismo Leikola 29.–30.3. .....Teemu Vesterinen MC, Rookie, Ismo Leikola

Risteily Silja Europalla Turusta alk. 15 €/hytti Hinta voimassa 21.3.2007 asti. Tuote: RONLI Varaukset Siljan onlinesta osoitteesta www.silja.fi

Jalat irti maasta.

ASUNTO VAPAANA Salo-Karinan palveluvuokratalossa, Helsingintie 52, Salo

Teksti: Jarna Lindroos Kuva: Jani Joutsa

1 h + tk, 35 m² (2. krs) Vuokra 373,00 /kk, turvapuhelin 30,00 /kk

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Salon seudun paikallisosaston toimipiste toimii Salo-Karinan palvelutalossa. Paikallisosaston sihteeri Siru Virpin mukaan aikaisemmin sairaanhoitajan vetämän palveluaseman toimenkuvaa on laajennettu ja neuvontapalveluja on monipuolistettu.

Tiedustelut ja näyttö p. 040 5018340 / Vartiainen

Valitse liiviksesi UniqueBodyWear

UUDET HIENOT, MUODIKKAAT PERUUKKIMALLIT

Löydät meiltä Patrician uutuudet ja aina hyvin istuvat Classic -mallit Rintaliivit, bodyt ja uimapuvut. Valitse itsellesi sopiva malli niin teetämme siihen proteesitaskun.

Peruukin pohja muotoillaan asiakkaan päänmuotoon sopivaksi. Peruukin hiukset leikataan asiakkaan haluamaan malliin. Liikkeestämme saatavana kaikki Suomeen tuotavat peruukkimallistot.

TÄLLÄ ILMOITUSKUPONGILLA SYYS-LOKAKUUN TARJOUS ILMAINEN HOITOKERTA. 10-KERRAN HOITOSARJAN ALOITTANEILLE

Hetitoimituksessa laaja varasto.

Raquel Welch, Hairline, Revlon, Adolfo, Ellen Wille, Dimples, Henri Margu, Natural Image, Wig

peruukkiliike

Eerikinkatu 9 20100 Turku puh. 231 9277

ien Vuos muksella koke Tku, Brahenkatu 5 Salo, Turuntie 1 Tre, Aleksanterink. 27

TUE SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ - OSALLISTU SYÖVÄNTORJUNTATALKOOT-KAMPANJAAN Pankkitili 571345-20000505 Keräyslupa ESLH-2006-10922/TU-52

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus Seiskarinkatu 35, 20900 Turku puh. 265 7606 Itäinen Pitkäkatu 34, 207000 Turku puh. 233 8985 Kakskerta, Keikkulantie 33, 20960 Turku puh. 0400-510315 – veteraanikuntoutus – Kelan vaikeavammaisten kuntoutus – Kaupungin ja TYKS:n ostopalveluosoitukset Esko Hirvinen fysioterapeutti 0400-510314 Juha Karppanen fysioterapeutti 050-5509369 Pasi Vesa kuntohoitaja 0400-510315


22 - 2007 - N:o 1

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

Rahoitus on hoivapalvelujen suuri kysymysmerkki Palvelujen vieminen vanhusväestön koteihin on puheenaihe, jonka toteuttamisella on laaja kannatus. Edessä on urakka, jonka toteuttamiseen tarvitaan myös valtion ja kuntien sekä yleishyödyllisten yhteisöjen eli ns. kolmannen sektorin osallistumista.

hoivapalvelujen laajamittainen käyttöönotto lisää rahan tarvetta. Valtion ja kuntien on oltava valmiina suureen satsaukseen. Eikä lisärahoituksen tarve rajoitu hoivapaikkojen rahoittamiseen. Esimerkkinä Lahoniitty ottaa kalliiden syöpälääkkeiden turvaamisen. - Kalliiden lääkkeiden aiheuttamat menot on maksettava valtion tai kuntien rahoilla, eihän kaikilla ole mahdollisuutta maksaa lääkitystä. Kaupunkineuvos Lahoniitty kertoo, että hän ja hänen lähipiirinsäkin ovat yhtä poikkeusta lukuunottamatta säästyneet syöpäsairaudesta. - Ainoastaan isällä oli silmän alapuolella muutos (basalioma), joka talttui pienellä operoinnilla ja sädehoidolla. Ollessaan kaupunginvaltuuston jäsen Lahoniitty oli "sorvaamassa" aloitetta maksuttoman mammografiaseulonnan puolesta. Säännöllisen seulonnan ansiosta rintasyöpä löydetään yhä useammin jo riittävän varhaisessa vaiheessa.

Hoivapalveluja odottavat ikääntyvät lesket ja sairaat, jotka ulkopuolisen avun turvin voisivat asua tutussa kodissaan usein vielä monia vuosia. Turun ykköskaupunginjohtajan tehtävästä eläkkeelle jäänyt Armas Lahoniitty on perehtynyt vakavaan kysymykseen perusteellisesti. - On paljon sellaista ammattitaitoa, jota tarvitaan, jos suuri määrä ikääntyneitä ja sairaita siirretään sairaaloitten käytäviltä kotihoitoon. - Tämä asia on ollut tapetilla vuosia, mutta suurta viisastenkiveä ei ole löydetty. Nyt sitten ollaan todella suuressa pulassa.

Turku pärjää vertailussa Moikoisten Syöväntutkimussäätiön perustivat Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. ja Matti Koivurinnan Säätiö. Vuonna 1989 perustettu

Lisärahaa tarvitaan Lahoniitty ennustaa, että

säätiö jakaa apurahoja syövän tieteelliseen tutkimustoimintaan ja tukee taloudellisesti Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskusta. Toimiessaan jo useita vuosia Moikoisten Syöväntutkimussäätiön hallintoneuvoston puheenjohtajana Lahoniityllä on ollut hyvä tilaisuus seurata toiminnan kehitystä. Säätiö tukee merkittävästi nuoria syöpätutkijoita heidän väitöskirjatöissään. Lahoniityn mukaan toiminta on tuottanut hyvää tulosta, jos sitä verrataan tutkimusten lukumäärän ja tason kriteereillä. Valtakunnallisestikin tulokset kestävät vertailun. Teksti: Olli Mäntylä Kuva: Jani Joutsa

Hirvensalon saari on lyhyessä ajassa saanut tuhansia asukkaita. Hirvensalossa sijaitsee myös kaupunkineuvos Armas Lahoniityn omakotitalo.

Laajakaista on helppo valita! Testaa ja tilaa:

www.lannenpuhelin.fi/laajakaista Voit tilata myös palvelunumerostamme 0800 398 313 tai käymällä missä tahansa Lännen Puhelimen liikkeessä tai jälleenmyyjällä.

Perus Peruskäyttöön

Teho

Nopeaan käyttöön

Tarkista voimassa oleva laajakaistakampanja sekä laajakaistahintamme kotisivuiltamme www.lannenpuhelin.fi.

Super

Järeimpään käyttöön

RAISIO Kirkkoväärtinkuja 1 (ma–pe klo 9.30–17.30) • Kauppakeskus Mylly, Prisman kassoja vastapäätä (ma–pe klo 10.00–21.00, la klo 9.00–18.00) • TURKU Kurjenmäenkatu 3 Palvelunumero 0800 398 313 (ma–pe klo 8.00–18.00) • www.lannenpuhelin.fi/laajakaista


Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat

N:o 1 - 2007 - 23

Pienistä iloista suuriin uutisiin.

www.turunsanomat.fi

Tilaa oma lehtesi numerosta 0800

122 422 ma–pe 8.15–17.00 ja la 8.15–14.00


24 - 2007 - N:o 1

Lounais-Suomen SyÜväntorjuntasanomat

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat 1 2007  
Advertisement