LOUNAIS–SUOMEN
SYÖVÄNTORJUNTA
SANOMAT
LOUNAIS–SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI
1/2007 1/2005 N:O 2 /2004
Dosentti Akseli Hemmingin mukaan virusten lääkekäyttö geeniterapiassa voisi olla huokeaa. Jokainen syöpäsoluhan toimii tavallaan lääkkeentuotantotehtaana kun virukset jakautuvat niissä ja hoitavat itse levityksenkin.
Geenihoidot pureutuvat vaikeisiin syöpiin Syövän geenihoitoihin jos mihin on ladattu julkisuudessa paljon odotuksia. Uusien menetelmien toivotaan jo piankin yksilöivän hoitoja, säästävän terveitä soluja, vähentävän sivuvaikutuksia ja tehostavan potilaan paranemista. Syöpä johtuu aina solun geenimutaatioista ja tutkimus on tuonut rohkaisevia tuloksia syöpägeeneihin kohdistuvista hoitomenetelmistä. Geeniterapia voi auttaa etenkin syövissä, joissa olemassa olevien hoitojen teho on havaittu huonoksi. Pitkälle edenneen kasvaimen hoito edellyttää tehokasta geeninsiirtoa, sillä syöpäsoluja saattaa olla jopa sata miljardia, ja kasvaimessa on lisäksi runsaasti alueellista vaihtelevuutta, happamuuseroja, paineenvaihtelua ja hapenpuutetta vaikuttamassa hoidon tehoon. Lääkettä on voitava antaa suuria määriä turvallisesti, minkä vuoksi syövän geeniterapiassa käytetään hyväksi syöpäsolun erityispiirteitä normaalisoluun verrattuna. Virusten valjastaminen syöpätaisteluun on mahdollistanut tehokkaiden geeninsiirtovälineiden kehittämisen.
Flunssavirus nujertaa syöpäsolut Geeniterapiassa ei ole siis kyse perinteisistä lääkkeistä, joita niellään pillerimuodossa. Akseli Hemmingin tutkimusryhmä työskentelee etupäässä onkolyyttisten virusten parissa. Onkolyyttinen virushoito etenee syöpäkasvaimessa kylväen tuhoa kuin
heinäsirkkaparvi. Sairaaseen soluun siirtyneet virukset jakaantuvat tehokkaasti ja tappavat niin tehdessään isäntäsolun. - Kuolevasta syöpäsolusta voi vapautua ympäröivään kudokseen 10 000 uutta virusta, joilla saadaan aikaan hyvin tehokas kasvaimen sisäisen tuhoutumisprosessin jatkuminen. Lääke monistuu itsestään edeten kuolleesta solusta seuraavaan ja verenkierron välityksellä myös etäpesäkkeisiin, Hemminki selittää. Hoidoissa suosittu adenovirus on ihmiselle melko harmiton flunssapöpö, mutta geeninkuljetuksen välineenä mainio. Oman vaikutuksensa ohella sen voi laittaa kuljettamaan geeniä, jonka tuottama proteiini aiheuttaa sairaalle solulle kohtalokkaan ja itsetuhoisen sääntelyreaktion. Nyt tiedetään, että virukset käyttävät samoja mekanismeja kuin syöpäprosessi edetessään elimistössä. - Solu on kuin linnoituskaupunki, jonka ympärillä olevat viisi suojamuuria täytyy murtaa sen ottamiseksi hallintaan. Mikään syöpä ei voi syntyä murtamatta ensin kaikkia näitä kasvurajoitereittejä. Myös virukset etenevät samojen muurien läpi käyttäkseen solua omaan jakaantumiseensa, havainnollistaa Hemminki. Onkolyyttisten virusten suunnittelussa tätä tietoa käytetään hyväksi. Kun syöpä on purkanut solun suojamuurit voidaan virukselta poistaa särkemiseen tarvittavat ominaisuudet, jottei se pääse enää terveen solun kimppuun.
Näin viruksia voidaan vapauttaa elimistöön paljon melko turvallisesti. Samalla säilytetään viruksen kyky tappaa syöpäsoluja.
Yhdistelmä hoidoista etua Sivuvaikutukset eivät adenoviruskuurilla ole toistaiseksi olleet suuria, flunssan oireita etupäässä. Hoitavana viruksena voidaan käyttää muitakin virustyyppejä, joihin elimistö reagoi vaihtelevasti. Koska syöpäpotilaan viruspuolustus ei juurikaan eroa terveen henkilön vastaavasta, eivät riskitkään ole suuremmat. Hoidon haitat ovat olleet vähäisiä verrattuna sytostaattihoitojen sivuvaikutuksiin, kuten hiustenlähtöön ja pahoinvointiin, puhumattakaan vastustuskyvyn hengenvaarallisesta alenemisesta. Hemminki ei kuitenkaan halua asettaa geeniterapiaa vastakkain vanhempien hoitomuotojen kanssa, jotka ovat tehokkaita ja tuovat avun monille potilaille. Hän näkee geeniterapian ennen kaikkea muun syöpähoidon lupaavana täydentäjänä, milloin paremmin tunnetut hoitokeinot eivät tehoa. Hemmingin mukaan geenihoito herkistää syöpäkasvaimen säde- ja sytostaattihoitojenkin vaikutuksille. Yhdistelmähoidosta on jo maailmalla saatu potilaissa hyviä kokemuksia. Muitakin etuja on. Esimerkiksi eri sytostaattihoidoissa yhteiset resistenssitekijä aiheuttavat sen, että solu kehittää jokaisen uuden hoidon myötä vastuskykyään seuraaville hoi-
doille. Geeniterapiassa ongelmaa ei ole. Geenilääke voi purra hyvin myös toisten hoitojen jälkeen. Aivosyöpää eli glioomaa ei saa leikkauksessa kokonaan poistettua, mutta jäljelle jääneeseen kasvainkudokseen siirretty geeni tekee ahkeran loppusiivouksen tuottaessaan proteiinia, joka voi aktivoida annetun esiastelääkkeen syöpäsoluille myrkylliseksi. Kuopion yliopistossa tehdyssä arvostetussa tutkimuksessa saatiin maailman ensimmäinen tieteellisesti pätevä näyttö siitä, että syövän geeniterapia voi pidentää potilaan elinaikaa. Vapaaehtoisten aivosyöpäpotilaiden elinaika kaksinkertaistui hoidon ansiosta.
Pikakaista syövän tutkimusluville Akseli Hemmingin tutkimusryhmä on kehittänyt kahdeksan vuoden aikana nelisenkymmentä uutta syöpälääkettä, jotka ovat antaneet lupaavia tuloksia solu- ja hiirikokeissa. Niitä on kuitenkin niin vaikea saada ulos laboratoriosta, ettei yksikään ole vielä edennyt ihmisten kokeiltavaksi. Hemminki arvostelee kolme vuotta sitten voimaan tullutta EU-direktiiviä, jonka alkuperäinen tarkoitus oli potilasturvallisuuden ja eurooppalaisyritysten kilpailukyvyn parantaminen sekä sääntöjen harmonisaatio. Hänen mukaansa mikään tavoitteista ei toteutunut. Sen sijaan tutkimuksen tekemisestä tuli huomattavasti kalliimpaa.
Pelkästään riippumattomin akateemisin voimin tutkimusta ei Suomessakaan voi enää tehdä. Edes Hemmingin 20-henkisen tutkijaryhmän koko vuosibudjetti ei riittäisi testaamaan yhtäkään kehiteltyä lääkettä pienessä kymmenen potilaan kokeessa. - Valtaosa syövän geeniterapian tutkimuksesta tapahtuu laboratoriossa, mutta se menettää merkityksensä, jos hyviä tuloksia ei päästä vahvistamaan potilaissa. Hiiret eivät ole ihmisiä. Päivät Hyksin syöpätautien klinikan lääkärinä toimiva Hemminki kohtaa paljon vielä voimissaan olevia potilaita, joilla on kova halu päästä käsiksi uusiin lääkkeisiin, kun vanhat keinot on kokeiltu, mutta syöpä kasvaa edelleen. Hän pitää tärkeänä pitää potilaan toivoa yllä. - Turhaa toivoa ei tietenkään pidä antaa, mutta jos saisi antaa vain sellaisia hoitoja, joista etukäteen tiedetään, että ne varmasti tehoavat, niin vaihtoehdot olisivat vähissä. Syöpä ei ole musta aukko vaan kasvaimia voidaan mitata röntgenkuvauksilla ja nähdä nopeasti, mikä lääke toimii. Tehottomat hoidot voidaan lopettaa ja vaihtaa toisiin. Lupahakukäytäntöjä pitäisi asiantuntijan mielestä järkeistää. Kuolema on syöpäpotilaalle vakavin uhka ja monella on aikaa varsin rajatusti. Tiukentunut byrokratia vei näiltä potilailta mahdollisuuden valita mahdollisuus kokeilla uusia lääkkeitä kliinisissä tutkimuksissa. Muualla maailmassa, Ame-
rikkaa myöten, se on helpompaa. Syöpä yleistyy jatkuvasti. Ehkä syöpälääkebyrokratia tarvitsisi meillä nyt oman pikakaistan. Teksti: Jarna Lindroos Kuva: Jani Joutsa
Näin toimii syövän geenihoito Monien eri syöpätyyppien solutason toimintamekanismit ovat yhteiset. Siksi yksi molekyylibiologiaan perustuva syöpälääke voi tehota monenlaisiin kasvaimiin. Syövän geenihoidossa käytetään neljää päämenetelmää, mutta kaikkien perustana on tehokas geenisiirto. Klassisin menetelmä on viedä kasvaimeen viruksen avulla sairaista soluista puuttuvaa geeniä, jonka tuottama proteiini aktivoi solun kasvunsääntelyn ja ajaa sen itsemurhaan. Toinen vaihtoehto on viedä syöpäsoluun geeni, jonka tuottama proteiini aktivoi paikallisesti suonensisäisesti tai suun kautta annetun esiastelääkkeen. Onkolyyttisessä virushoidossa virus ei puolestaan ole enää vain geeninkuljetin, vaan sen biologista päämäärää eli jakaantumista hyödynnetään hoidossa. Neljäs vaihtoehto on geneettinen immunoterapia, jossa syöpäsoluun viedyn geenin tehtävä on tuottaa proteiinia aktivoimaan immuunivaste kasvainta vastaan.