Page 1

LOUNAIS-SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI

SANOMAT

N:O 1/2002

Tässä numerossa: Suomalaisen rintasyövän ennuste on hyvä ................... s. 5 Yhteistyö ja luottamus tärkeitä hoitosuhteessa ....... s. 8 Elämä jatkuu syöpädiagnoosista huolimatta ...... s. 9 Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen 50-vuotisjuhlat huipentuivat joulukuussa ................. s. 12 -13 Syöväntorjuntatalkoot ....... s. 14 Matkarin kevään matkatarjotin .................... s. 18 Periytyvyysneuvonnasta ..... s. 20

Kuningasbasso Matti Salminen, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen pitkäaikainen tukija, ystävineen valloitti yleisönsä Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa joulukuussa.

"Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen piirissä tehdyllä talkootyöllä on mittaamaton arvo. Yhdistyksessä on tehty toiveista ja unelmista totta." - Ministeri Maija Perho onnitteli 50 vuotta täyttänyttä LounaisSuomen Syöpäyhdistystä juhlavuoden pääjuhlassa.

Mammografiaseulontojen järjestämisessä tarvitaan aikaa, malttia ja viisautta Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on maamme suurimman rintatutkimuskeskuksen avulla, yhteistyössä kuntien kanssa, edistänyt rintasyövän torjuntaa jo neljännesvuosisadan ajan. Turun kaupungin terveystoimen kanssa on vuodesta 1987 alkaen tehty maamme laajinta naisten palvelutoimintaa ja tieteellistä tutkimusta. Kohderyhmänä on ollut - Ruotsin toimintamallin mukaisesti - kaikki 40-74 -vuotiaat naiset. Alustavien tietojen mukaan seulontaan osallistuneilla naisilla todetut rintasyövät ovat olleet pienempiä, useammin paikallisia, hoito säästävämpää ja kokonaiskustannukset pienempiä. Naisten elämänlaatu on ollut parempi. Vaikuttavuus rintasyöpäkuolleisuuden alenemana mitattuna selviää vasta yli 10 vuoden seurannan jälkeen, joten siitä tietoja julkaistaan vasta myöhemmin. Naiset ovat saaneet palveluja kaikissa alueen kunnissa, monissa myös alle 50-vuotiaat ja yli 69-vuotiaat. Kunnat ovat toiminnan hyväksyneet ja sitä laajentaneet. On yllättävää, että

joulukuussa 2001 kunnille lähetetyssä kirjeessä todetaan, että alle 50-vuotiaille ja yli 69-vuotiaille ei seulonnasta ole ”yksiselitteisesti todettu saavutetun kansanterveydellistä kokonaishyötyä” ja että vain kohderyhmälle 50-69 -vuotiaat naiset mammografiaseulonta on oikeutettua ja luvallista. Esimerkiksi Yhdysvaltojen terveysministeri Tommy G. Thompson on 21.2.2002 esittänyt hallituksensa selkeän ja lopullisen suosituksen mammografiaseulonnoista: ”Mammografiaseulontaan tulee naisen hakeutua, kun hän täyttää 40 vuotta”. Edellinen suositus julkaistiin vuonna 1996. Tällöin seulontaa suositeltiin aloitettavaksi 50-vuotiaana. Tällä hetkellä on tärkeintä antaa laadukkaille suomalaisille mammografiaseulonnoille työrauha. Viisasta on odottaa eri tutkimusryhmien mammografiaseulontojen vaikuttavuuden arvioinnin tuloksia ja mm. Turussa on lähiaikoina valmistumassa 40-74 -vuotiaitten naisten

seulonnan vaikuttavuusarvioinnin tuloksia. Sosiaali- ja terveysministeriöltä toivotaan, nopeaa kannanottoa siihen, voidaanko aikaisemmin aloitetut 40-49 -vuotiaitten ja 70-74 -vuotiaitten naisten seulonnat viedä suunnitellussa laajuudessa loppuun asti. Sosiaali- ja terveysministeriöllä on myös mahdollisuus päättää siirtymäajasta, jonka kuluessa aikaisemmin aloitetut mammografiaseulonnat alle 50-vuotiaille ja yli 69 -vuotiaille viedään loppuun. Tällainen siirtymäaika on ministeriön toimesta annettu mm. laitteistoille asetettujen vaatimusten siirtymäajasta, joka on vuoden 2004 loppuun ja henkilöstön koulutuksen osalta siirtymäaika on vuoden 2003 loppuun. Mammografiaseulonnat ovat merkittävä osa kansanterveystyötä, jonka tavoitteena on naisten terveyden edistäminen, elämänlaadun parantaminen ja kuolleisuuden alentaminen. Siksi mammografiaseulontojen järjestämisessä tarvitaan nyt aikaa, malttia ja viisautta.


Lääkärin ja potilaan kohtaaminen

Det är en tung uppgift att ge en cancerdiagnos till en patient. Många patienter upplever situation besvärlig beroende på att förhållandena och miljön på ett sjukhus ofta inte är särskilt lämpliga varken för denna uppgift eller för andra ömtåliga och känsliga samtal mellan patient och läkare. I Finland är det nuförtiden praxis att informera patienten om sjukdomen, vilket också krävs av lagen om patientens rättigheter. De anhöriga informeras i den omfattning som patienten bestämmer. Denna regel frångås endast vid mycket vägande skäl, t.ex. om patienten själv inte förstår sin situation. Tidigare, på 60-talet, fanns ännu en direkt etisk anvisning enligt vilken en cancerdiagnos inte fick meddelas till patienten. I vissa europeiska länder tillämpas denna regel fortfarande. Dagens finska patient och läkare förstår inte ett sådant hemlighetsmakeri. För att vidare undersökningar och behandlingar skall kunna genomföras på bästa möjliga sätt bör patienten ingå i vårdteamet som en jämlik medlem eller egentligen som den viktigaste medlemmen. Patienternas attityd har också ändrats fullständigt. Tidigare medförde informationen om cancer att patienten slöt sig inom sig själv och att fortsatta samtal inte ville lyckas. Nuförtiden vill patienten omedelbart

kari.ojala@lssy.fi

Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. -Sydvästra Finlands Cancerförening r.f. Päätoimittaja: Kari Ojala (puh. suoraan 2657 601) Toimitussihteeri: Tuula Vainikainen Ilmoitukset: Heikki Kylliäinen (puh.suoraan 2657 687) Ulkoasu: Riitta Ruotsalainen Painos: 255.000 Painopaikka: TURUN SANOMAT

Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa 2002

ON

A M M ATTIL

A

1953 1953

Tilitoimisto Mauro ja Kni Oy Puutarhakatu 15 A, 20100 TURKU puh. 02-232 7400 fax 02-232 9185 tj. Pirkko Mauro-Vuorinen kotip. 02-479 8797, 0500-795 881

ST

Auli Toivanen, sisätautiopin professori emerita

Läkare och cancerpatient möter

Känsliga diskussioner

(02) 2657 668

sähköposti

VIKTOR ELO OY

Syöpädiagnoosin ilmoittaminen potilaalle on aina raskas tehtävä. Moni potilas kokee tilanteen vaikeana johtuen siitä, että sairaalassa eivät olosuhteet ja ympäristö usein-

Cancern är inte längre så dödlig och inte ens så invalidiserande som tidigare, utan man kan tillfriskna helt. Även om ingen botande behandling skulle stå till buds, kan man ändå få en värdefull förlängning av livet, en tilläggstid. Ordet cancer ekar ändå skrämmande inom oss om nära förestående död jämfört med kanske ännu svårare eller mer handikappande sjukdomar. Samma känsla har också läkaren. Även läkaren är en individ vars inställning till svår sjukdom och död i stor utsträckning beror på den egna grundfilosofin, livsinställningen och möjligheten att påverka patientens situation på ett positivt sätt. Åldern formar attityderna kraftigt liksom även tidigare livserfarenheter. Det är klart att en ung människa, med livet framför sig och ofta med ansvar för en familj, förhåller sig till döden på ett annat sätt än en äldre människa, oavsett om det gäller läkare eller andra människor.

(02) 2657 666

telefax

Liha-alan tukkuliike

Arkaluonteiset keskustelut

Meddelandet till en patient om att han insjuknat i cancer och den cancerbehandling som han sedan måste genomgå är en tung erfarenhet både för patienten och för hans familj, som var och en av dem upplever på sitt eget sätt. Men man kanske bör vara medveten om att mötet med en cancerpatient är krävande och svårt även för den personal som ansvarar för vården, dvs. personalen på sjukhuset och mottagningarna, trots att det är en naturlig och oundviklig förutsättning för att patienten skall kunna få hjälp.

puhelin

U O DE

Potilasyhdistyksillä, kuten Syöpäyhdistyksellä, on monia merkittäviä tehtäviä. Yksi niistä on se, että potilaat ja heidän läheisensä voivat vapaamuotoisissa tilaisuuksissa saada asiantuntijoilta käyttökelpoista tietoa. Tämä toimii myös toisin päin: näissä tilaisuuksissa asiantuntijat voivat kuulla potilaiden toiveita ja ahdistuksen syitä. Joskus parannukset eivät edellytä suuria ohjelmia tai rahasummia, vaan oivallusta, hyvää tahtoa ja yhteistyötä.

Seiskarinkatu 35, 20900 TURKU

EN V

Syöpä ei enää läheskään aina ole tappava eikä edes invalidisoiva tauti, vaan siitä voidaan parantua ihan kokonaan. Vaikka ei parantavaa hoitoa olisikaan tarjolla, voidaan kuitenkin saada arvokas elämän pidennys, jatkoaika. Sanalla syöpä on silti mielissämme kolkko, kuolemanläheinen kaiku verrattuna joihinkin ehkä vaikeampiin ja invalidisoivampiin sairauksiin. Näin on myös lääkärin mielessä. Hänkin on yksilö, jonka suhtautuminen vakavaan sairauteen ja kuolemaan riippuu paljon hänen perusfilosofiastaan, elämänasenteestaan, ja mahdollisuudestaan vaikuttaa positiivisesti potilaan tilanteeseen. Ikä muovaa asennetta voimakkaasti, samoin aikaisempi elämänkokemus. On selvää, että nuori ihminen, elämä edessään, usein perhevastuuta kantamassa, suhtautuu kuolemaan toisin kuin iäkäs henkilö, olipa sitten lääkäri tai ei.

SANOMAT

IN

Tieto siitä, että on sairastunut syöpään ja syöpähoitojen läpikäyminen on potilaalle ja hänen läheisilleen yleensä raskas kokemus, ja jokainen heistä kokee tämän omalla tavallaan. On ehkä hyvä tiedostaa, että myös hoidosta vastaaville henkilöille, sairaalan ja vastaanottojen koko henkilökunnalle syöpäpotilaan kohtaaminen on vaativaa ja vaikeaa, vaikka se on luonnollinen ja väistämätön edellytys sille, että potilasta voidaan auttaa.

Sekä hoitajat että lääkärit tuntevat aivan varmaan ahdistusta ja tuskaa sen vuoksi, että heidän toimenpiteensä aiheuttavat potilaalle kovin paljon erilaista epämukavuutta ja suoranaisia kipuja. Tiedetään, että moniin syövänhoitoihin liittyy myös erilaisia riskitekijöitä, mutta juuri paranemisen toivossa, punnittaessa tilannetta huonoa ennustetta vastaan, on suunniteltu ohjelma toteutettava. Toki kaikkia näitä hoitoja on myös jatkuvasti kehitettävä potilaalle miellyttävämpään suuntaan, ja sitä työtä tehdään todella ahkerasti. Toiminnan periaate tässä tilanteessa on se, että toivotun hyödyn on oltava suurempi kuin pelättävissä olevien haittojen. Pitkien hoitojaksojen aikana syntyy keskinäinen kiintymys ja toveruus potilaan ja henkilökunnan välille. Jos sitten yrityksistä huolimatta käy niin, että tauti vie lopullisen voiton, on se raskas suru myös hoitotiimille. Näitä asioita käydään läpi yhteiskeskusteluissa, ja ammattiin liittyvän tiedon ja taidon avulla ymmärretään, että tietty määrä haittoja on parantumisen toivossa hyväksyttävä. Vastaavasti olen itsekin saanut olla mukana iloitsemassa, kun leukemiapotilas on luuytimensiirron jälkeen taudistaan parantuneena voinut palata perheensä, työnsä ja harrastustensa pariin, ja ne hetket kantavat vaikeittenkin aikojen yli.

SYÖVÄNTORJUNTA

N

Keskinäinen toveruus

LOUNAIS-SUOMEN

S H A LLI N

Aikaisemmin, 1960-luvulla, oli vielä suoranainen eettinen ohje, jonka mukaan syöpädiagnoosia ei saanut potilaalle ilmoittaa. Joissakin Euroopan maissa tätä sääntöä vieläkin noudatetaan. Suomalainen potilas ja lääkäri ei enää nykyään tällaista salailua ymmärrä. Jotta jatkotutkimukset ja hoito voitaisiin parhaalla mahdollisella tavalla toteuttaa, tulee potilaan olla hoitotiimin yksi, tasavertainen tai oikeastaan sen tärkein jäsen. Potilaidenkin asenne on täysin muuttunut. Aikaisemmin tieto syövästä sai potilaan sulkeutumaan itseensä, eikä mitään keskustelua asiasta tahtonut enää syntyä. Nyt potilas diagnoosin kuultuaan haluaa heti tietää syövän laadun, levinneisyysasteen, jatkotutkimusten kulun, hoitomahdollisuudet ja paljon muuta. Itse pidän tätä muutosta erityisen ilahduttavana.

n:o 1/2002

OU

kaan ole hyvät sen enempää tätä kuin muitakaan arkaluonteisia ja herkkiä potilaan ja lääkärin välisiä keskusteluja ajatellen. Suomessa on nykyään tapana informoida potilasta sairaudestaan, ja sitä vaatii jo laki potilaan oikeuksistakin. Omaisille ilmoitetaan sen mukaan kuin potilas määrää. Tästä säännöstä voidaan poiketa vain aivan erityisistä syistä, jos esim. potilas ei itse voi ymmärtää asiaa.

SANOMAT

AL

SYÖVÄNTORJUNTA

T

LOUNAIS-SUOMEN

A

2

efter diagnosen få reda på cancerns typ, spridning, tillvägagångssätt vid fortsatt behandling, behandlingsmöjligheter och mycket annat. Själv anser jag att denna förändring är synnerligen glädjande.

Autokatu 12 Oriketo Tilaukset ja konttori p. 2385340 Kauppiaat, ravintolat, baarit, työmaaruokalat, grillit ym. kääntykää luottamuksella puoleemme liha- ja makkaraostoissanne.

Kamratskap För både sköterskor och läkare är det alldeles säkert både tråkigt och otrevligt att de behandlingsåtgärder som de genomför orsakar patienten många olika slag av obehag och direkta smärtor. Man vet att många cancerbehandlingar är förenade med olika riskfaktorer, men just för att det finns hopp om tillfrisknande och när situationen vägs mot en dyster prognos så bör det planerade programmet genomföras. Alla dessa behandlingsmetoder utvecklas i en för patienten behagligare riktning och arbetet pågår med stor intensitet. Principen för utvecklingen är att förväntad nytta skall vara större än de olägenheter som man kan befara. Under långa behandlingsperioder uppstår en ömsesidig tillgivenhet och ett kamratskap mellan en patient och personalen. Om det, trots alla ansträngningar, blir sjukdomen som står för den slutliga segern medför detta också en tung sorg inom vårdteamet. Dessa frågor tas upp i gemensamma diskussioner och med de kunskaper och färdigheter som ingår i yrket förstår man att en viss grad av olägenheter måste accepteras när man önskar ett tillfrisknande. Jag har också haft förmånen att få vara med och glädjas när en leukemipatient efter en benmärgstransplantation tillfrisknat och kunnat återvända till sin familj, sitt arbete och sina fritidsintressen. Sådana stunder hjälper till att klara av svåra perioder.

LOUHISAAREN

KARTANON KAHVILA Louhisaarentie 299, 21230 ASKAINEN puh. 02-431 2515 AVOINNA 15.5. - 31. 8. KLO 10.30–17.00

Patientföreningar, såsom cancerföreningen, fyller många viktiga uppgifter. En uppgift är att patienten och patientens anhöriga får praktiskt användbar information av sakkunniga vid informella tillställningar. Detta fungerar ocks i motsatt riktning; vid samma tillfällen får de sakkunniga höra patienternas önskemål och ta del av patienternas farhågor. Ibland förutsätter inte ett tillfrisknande stora program eller penningsummor, utan ideer, god vilja och samarbete.

RINTAPROTEESI Auli Toivanen, professor emerita, inre medicin

Saatavana: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 Turku Puh. 02-2657911


n:o 1/2002

LOUNAIS-SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

3

SANOMAT

Valoa näkyy tunnelin päässä:

TÄSMÄLÄÄKE TIETTYYN VATSASYÖPÄÄN LUPAA PALJON TULEVAISUUDESSA Syövän nujertaminen on mahdollista, jos tiedetään mikä aiheuttaa syöpäsolun jakaantumisen ja hallitsemattoman kasvun. Tietyissä mahasuolikanavan syövissä eli GIST-syövissä ratkaisu löytyi solunsisäisten tyrosiinikinaasien toiminnan estämisestä. GIST-syöpäkasvaimia voidaan nyt hävittää uudella täsmälääkkeellä. Läpimurron takana on vuosia kestänyt tarmokas tutkimustyö, mutta myös silkkaa onnea. Täsmälääke katkaisee syöpäprosessin, professori Peter Roberts sanoo.

Uuden syövän täsmälääkkeen saaminen kokeiltavaksi Suomeen oli osittain onnekasta sattuman kauppaa. Turun yliopiston kirurgian professori Peter Roberts etsi helsinkiläiselle GIST-syöpää sairastavalle potilaalleen syöpätutkimuksen suomalaisiin huippuihin kuuluvan professori Kari Alitalon suosituksesta lääkkeitä Harvardista. Koska Alitalon suosittelemia endostatiineja ei ollut saatavissa, lähetti sikäläinen professori Robertsin sarkoomaryhmän johtajan, tohtori George Demetrin puheille joka suositteli erästä toista, kehitteillä olevaa lääkettä. On meidän suomalaisten GIST-potilaiden onni, että Yhdysvalloissa suhtaudutaan ylen varovaisesti lääketutkimuksiin. Siellä eri laitokset suhtautuvat juristiensa suosituksesta pidättäytyvästi uusien lääkkeiden kokeiluun, koska pelkäävät mahdollisia korvausoikeudenkäyntejä. Näin siinäkin tapauksessa, että potilaat omaisineen haluaisivat kokeilla lääkkeitä toivottamassa tilanteessa. Näin saimme suun kautta otettavan Glivec-nimisen, alun perin myelooiseen eli luuytimen leukemiaan kehitetyn lääkkeen kokeiltavaksi Suomessa. Ja koska potilas oli helsinkiläinen, hoito tapahtui professori Heikki Joensuun valvonnassa HYKSissä. Turkulaisten osuus on kuitenkin ollut olennainen, sillä mm. tutkimukseen

kuuluvat PET-kuvaukset on tehty Turussa.

Kasvain surkastui hämmästyttävästi Lääke saatiin kokeiluun Suomessa ensimmäisenä maailmassa ja tutkimuksen tulokset julkaistiin arvostetussa kansainvälisessä tiedelehdessä New England Journal of Medicinessä. Maaliskuussa 2000 aloitettu hoito 50-vuotiaalla suomalaisnaisella tehosi hämmästyttävän nopeasti. Jo kuukaudessa potilaan kasvain oli kadonnut PET-kuvista eli syöpäsolujen toiminta oli saatu lakkautettua. Kirurgit, onkologit, radiologit, patologit ja muut tutkijat ja lääkärit hieraisivat silmiään kerran jos toisenkin. Ison syöpäkasvaimen kutistumista tuohon malliin ei kukaan ollut aiemmin todistanut. Potilaan syöpä on Glivecillä pysynyt kurissa nyt lähes kaksi vuotta. Tulevaisuudesta ei luonnollisestikaan voida ennustaa mitään varmaa. Ei tiedetä pysyykö kasvain lääkkeillä kurissa edelleenkin tai onko potilas pysyvästi parantunut. Ei myöskään tiedetä tehoaako lääke jatkossa. Ensimmäisen potilaan jälkeen lääkettä on Suomessa kokeiltu vajaalle kolmellekymmenelle potilaalle, joista suurin osa on hyötynyt hoidoista. Lääke on täydentänyt mainiolla tavalla näiden vatsasyöpien kirurgista hoitoa.

- Täytyy muistaa, että tämä täsmälääke tehoaa näin dramaattisesti vain tiettyyn mahasuolikanavan syöpätyyppiin eli GIST-syöpiin, jotka ovat harvinaisia syöpiä. Vuosittain GIST-potilaita on Suomessa alle sata ja levinneitä tapauksia vuosittain parisenkymmentä. Maailmalla jatketaan tutkimuksia tämän lääkkeen vaikutuksista mm. pienisoluiseen keuhkosyöpään, aivosyöpään, rintasyöpään ja eturauhassyöpään. Luultavasti ainakin osa näitä syöpätyyppejä sairastavista potilaista saattaa hyötyä tästä lääkkeestä alkuperäisten leukemiapotilaiden lisäksi, toteaa Roberts. Täsmälääkkeet ovat hintavia, esimerkiksi Suomessa myyntiluvan helmikuun alusta saanut Glivec maksaa n. 30 000 euroa vuodessa. Potilas voi hoidossa ollessaan ottaa lääkkeet kotonaan eikä tarvitse jatkuvaa sairaalahoitoa, mistä syntyy säästöä vaakakuppiin. Elämänlaadun kohoamisesta puhumattakaan.

Tutkimukseen pitäisi panostaa Glivecin tarina on lupaava todiste täsmälääkkeiden kehittämisen mahdollisuuksista. Uusilla lääkkeillä on syövän nykyhoitoa huomattavasti niukemmin sivuvaikutuksia. Esimerkiksi sädehoito

ja sytostaatit vaurioittavat aina paitsi elimistön viallisia eli syöpään sairastuneita soluja, myös terveitä soluja. Täsmälääkkeillä voidaan vaikuttaa vain sairaaseen soluun ja saada se käyttäytymään kunnolla. - Professori Leif Andersson kuvasi täsmälääkkeen vaikutustapaa auton kaasuvaijerin katkaisemiseen. Täsmälääke katkaisee syöpäprosessin ja vaikutus on sama kuin auton kaasuvaijerin katkaisulla: se pysäyttää auton - auto ei kulje, vaikka kuinka kaasuttaisi! GISTsyövän syöpäsolut eivät pääse jakautumaan eikä syöpä leviämään, koska niiden vaikutusmekanismi on katkaistu, vertaa Roberts. Suomen uudet GIST-syöpäpotilaat on nyt kartoitettu ja saatu mukaan hoitokokeiluun, joka on toteutettu HYKSin kautta. - Olemme todistaneet mielenkiintoisen kehityskulun. Vuonna 1998 Suomessa järjestettiin ensimmäinen GIST-syöpien kansainvälinen kokous. Seuraavassa kokouksessa kolme vuotta myöhemmin saatoimme todeta, että levinnyt tauti on voitu hoitaa. Glivec on avannut tietä, on pystytty kehittämään malli, kuinka täsmälääke voi toimia, iloitsee kokousten presidenttinä toiminut professori Roberts. Vastaavia menestystarinoita voisi olla odotettavissa muissakin syövissä, mikäli

tutkimukseen voitaisiin panostaa vielä nykyistäkin eteenpäin. - Meillä Suomessa on hyvä tutkimuksen perusrakenne, vaikka olemmekin merkittävästi jäljessä esim. ruotsalaisia. Turussa esimerkiksi BioCity on erinomainen tutkimuskeskus, sen laitteet ja tilat ovat ensiluokkaisia. Tarvitaan kuitenkin vielä nykyistäkin enemmän tutkijoita myös yliopistoihin: mahdollisuus tehdä päätoimista tutkimustyötä riittävän suuressa tutkimusryhmässä hyvän tukihenkilökunnan

Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Ari Peuho

• GIST-syövät sijaitsevat pääasiassa mahalaukussa tai ohutsuolessa. • Potilas tulee hoitoon yleensä kärsittyään verenvuodosta tai kivuista. Osa kasvaimista löytyy tunnustelemalla, osa on oireettomia ja ne todetaan esimerkiksi muiden tutkimusten, kuten ultraäänen tai tähystysten yhteydessä tai vasta ruumiinavauksessa. • Tähän saakka noin puolet GIST-potilaista parani kasvaimen poiston jälkeen, muilla hoidoilla ei juuri ole aiemmin saavutettu tuloksia. • Mikäli kasvain on erityisen kookas, on ennuste ollut huono. Vatsasyövistä GIST-syövillä on parempi ennuste kuin adenokarsinoomilla eli vatsassa esiintyvillä rauhassyövillä.

Tavoitteena potilaan hyvinvointi.

LEIRAS PL 415 20101 TURKU

voimin ja kilpailukykyisellä palkkauksella olisi houkutteleva vaihtoehto lahjakkaille tutkijoille. Turussa on hyvä yhteistyö sekä kliinikoiden että perustutkijoiden ja syövän tutkimuksen ja hoidossa kirurgien ja syöpälääkärien välillä. Tältä pohjalta voitaisiin ponnistaa vielä pitkälle, mikäli voisimme laajentaa tutkimustyötämme, vetoaa Roberts.


4

LOUNAIS-SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

SANOMAT

n:o 1/2002

Mammografiarintamalla ollaan odottavalla kannalla:

UUSIA VIRANOMAISOHJEITA ODOTETAAN Viekö EU-direktiivin suppea tulkinta osalta suomalaisista naisista saavutetun edun eli rintasyövän seulontatutkimukset? Alle 50-vuotiaiden ja yli 69-vuotiaiden naisten mammografiaseulontojen hyödyllisyydestä keskustellaan aktiivisesti. Vuoden 2002 alusta on Suomessa tarvittu Stakesin eli sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen oikeutusharkinta kaikkiin seulontatutkimuksiin, joissa käytetään säteilyä eli myös rintasyövän joukkotarkastuksiin eli mammografioihin. Seulontatutkimusten luvista päättää Säteilyturvakeskus STUK Stakesin oikeutuslausunnon saatuaan ja tarkastettuaan, että muut seulonnan suorittamisedellytykset ovat kunnossa. Vuodenvaihteessa saatu päätös merkitsi LounaisSuomen Syöpäyhdistyksessä, kuten muissakin seulontayksiköissä, että alle 50-vuotiaiden ja yli 69-vuotiaiden naisten mammografiaan perustuvat seulontatarkastukset jouduttiin keskeyttämään, koska oikeutuslupaa ei myönnetty. 50-59-vuotiaiden naisten rintasyöpäseulonnat perustuvat kansanterveyslakiin ja 60-69-vuotiaiden tutkimusten oikeutus on todettu aiemmassa selvityksessä. - Lääkintohallitus on jo vuonna 1986 suositellut mammografiaseulontoja

50-59-vuotiaille naisille. Stakes selvitti STM:n toimeksiannon perusteella vuonna 2000 60-69-vuotiaiden naisten tilanteen ja päätyi pitämään seulontoja oikeutettuina. Muiden ikäryhmien osalta Suomessa ei ole julkaistu virallisia tutkimuksia. Ruotsissa sen sijaan on tutkittu 40-74-vuotiaiden naisten mammografiaseulontojen hyödyllisyyttä ja seulottu näitä ikäryhmiä vuodesta 1986 alkaen. Suositusta tarkasteltiin viimeksi vuonna 2000 eikä nähty tarvetta muutoksiin. Helmikuussa 2002 Ruotsin sosiaalihallitus ja Cancerfonden järjestivät Tukholmassa korkean tason kansainvälisen asiantuntijakokouksen, jossa punnittiin mammografiaseulontojen vaikutuksia, hyödyllisyyttä ja haittoja. Kokouksen tulokset julkistetaan lähiviikkojen aikana, mutta saatujen ennakkotietojen mukaan Ruotsin seulontakäytäntöjä ei ole kokouksen kannanottojen pohjalta syytä muuttaa. Miksi tämä tieto ei riitä Suomessa, vaan meillä täytyy keskeyttää hyvin sujuva

toiminta, kysyvät Suomen Radiologiyhdistyksen puheenjohtaja, Turun yliopiston diagnostisen radiologian professori Peter B. Dean ja HUSin mammografiakeskuksen osastonylilääkäri, dosentti Martti Pamilo.

Mikä on kokonaishyöty? - Suomessa odotellaan tällä hetkellä WHO:n alaisen, Ranskan Lyonissa sijaitsevan ICRF:n, International Cancer Research Fundin, selvitystä asiasta. Selvityksen valmistelussa on mukana suomalaissyntyinen tohtori Harri Vainio. Toistaiseksi Suomessa voidaan seuloa vain 5069-vuotiaita naisia, selvittää Stakesin alaisen FinOHTAn johtaja, tutkimusprofessori Marjukka Mäkelä. – Muutos johtuu EU-direktiivistä, jonka perusteella Suomen lainsäädäntöä jouduttiin muuttamaan. Seulontojen vaikuttavuutta arvioitaessa on pohdittava perusteellisesti lisääkö seulonta terveyttä. Tulosta on arvioitava yhteiskunnan, ei yksittäisen yksilön

kannalta, muistuttaa Mäkelä. - Tähänastisten tietojemme mukaan mammografiaseulontojen kokonaishyöty on 70-79-vuotiaiden ryhmässä kyseenalainen. Tietomme perustuvat ulkomaisiin tutkimuksiin, koska suomalaista arviota ei ole. Stakesin kanta tällä hetkellä on, että mammografiaseulontojen voidaan katsoa olevan oikeutettuja 50-69-vuotiailla naisilla. Nykytiedon perusteella muiden ikäryhmien seulonnalle ei ole kylliksi perusteita. Alle 50-vuotiaiden ja yli 69vuotiaiden seulontojen hyödyllisyydestä yhteiskunnan kannalta ei niiden kustannuksiin verrattuna ole saatu todisteita. Uusia tutkimustuloksia seurataan koko ajan ja kantaa voidaan perustellusti muuttaa, esimerkiksi WHO:n odotettavissa olevan tutkimuksen perusteella, muotoilee Mäkelä. Turussa on vuodesta 1987 ollut käynnissä laaja tieteellinen tutkimus, jossa kohderyhmänä ovat kaikki Turussa Ruotsin käytännön mukaan seulotut 40-74-vuotiaat

Mammografioiden säteilymäärä on mitättömän pieni: röntgensäteilystä aiheutuva mahdollinen, laskennallinen ja tilastollinen haitta lisääntyvinä rintasyöpätapauksina tai rintasyöpäkuolemina on asiantuntijoiden mukaan mitättömän pieni tai olematon, tiivistää Suomen Radiologiyhdistyksen puheenjohtaja, professori Peter Dean Turun yliopistosta.

naiset. Uusia tutkimustuloksia on luvassa vuoden 2002 aikana.

Siirtymisaikaa kaivataan Nopeasti voimaan tulleen uusien viranomaisohjeiden aikataulun vuoksi on mm. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä jouduttu vuoden alussa peruuttamaan jo sovittuja seulonta-aikoja. Tämä on aiheuttanut paljon käytännön hankaluuksia ja epäselvyyttä. - Jos mammografiaseulontoihin oikeutettujen ikärajoihin ja sitä kautta seulottavien joukkoihin tulee muutoksia, on asia valmisteltava huolellisesti laajan asiantuntijatyöryhmän työn tuloksena. On saatava kattava tutkimusnäyttö seulontojen turvallisuudesta ja tehtävä muutoksia vasta järkevän, esimer-

kiksi kahden vuoden mittaisen siirtymäjakson jälkeen. Asioiden epäselvyys huolestuttaa luonnollisesti seulontoihin odottavia naisia. Joka tapauksessa kannattaa muistaa, ettei missään vaiheessa ole todistettu, että mammografioista olisi näille ikäryhmille mitään terveydellistä haittaa, korostavat Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojala ja vastaava lääkäri Osmo Räsänen. Tilanne mammografiarintamalla on tällä hetkellä Suomessa odottava. Tammikuussa Säteilyturvakeskuksessa järjestetyssä tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa tunteet kuohuivat, kun asiantuntijat vaihtoivat mielipiteitä. Sosiaali- ja terveysministeriöltä kaivattiin selkeitä kannanottoja asiaan. Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Seilo Ristimäki

Tutki rintasi säännöllisesti 1. Katso peilistä Asetu ylävartalo paljaana peilin eteen kädet alhaalla. Nosta sitten kädet pään yläpuolelle. Tarkkaile liikkeen aikana, onko rinnoissa tai nänneissä muodonmuutos, sisäänvetäymä tai ihottuma.

2. Tunnustele sormilla Tunnustele rintasi säännöllisesti kerran kuukaudessa. Rintarauhasen tunnustelu onnistuu parhaiten selinmakuulla tai suihkussa. Saippuan tai voiteen käyttö helpottaa. Mahdollisiin uusiin muutoksiin tulee kiinnittää huomiota.

Teemme kaikkia rinnan alueen tutkimuksia luotettavasti ja nopeasti. • • • •

Mammografiatutkimukset Ultraäänitutkimukset Neulanäytteet (ohut- ja paksuneula) Muut tutkimukset; punktiot, galaktografiat eli varjoainetutkimukset jne.

Meillä on kokenut henkilökunta ja uusinta tekniikkaa olevat laitteet. Mikäli et saa kutsua mammografiaseulontaan, voit aina tarvittaessa tulla tutkimukseen varaamalla ajan. Neuvonta-asemamme toimii perjantaisin klo 9–11 maksuttomasti ja ilman ajanvarausta. Tervetuloa!

RINTATUTKIMUSKESKUS

Avoinna: ma-to klo 8-18 ja pe klo 8-15

Puhelin 2657 933 Itäinen Pitkäkatu 30 b, III krs TURKU

Tunnustelun avulla on mahdollista löytää kyhmyjä tai muita löydöksiä, mutta niiden laadun selvittäminen edellyttää lisätutkimuksia (mammografia, ultraäänitutkimus, neulakokeet).

3. Muutokset, jotka vaativat varmennustutkimuksia. • kyhmy tai kovettuma • rinnan ihon tai nännin sisäänvetäytymä • ihottuma tai haavauma nännipihassa tai nännissä • eritystä rinnasta (verensekainen tai verinen)

Rintasyövän neuvonta-asemat TURKU, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Rintatutkimuskeskus Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 TURKU avoinna: ma-to klo 8-18, pe klo 8-15, puh. 02-2657 933, ilman ajanvarausta LOIMAA, Loimaan Aluesairaala, Syöpäneuvonta-asema Vapaudenkatu 12 B, 32200 LOIMAA avoinna: ma-to klo 9-10, puh. 02-761 3297, ajanvaraus SALO, Salon Röntgen Oy Rintatutkimusasema Helsingintie 52, 24100 SALO avoinna ma-to klo 12-16, puh. 02-727 1800, ajanvaraus


6

LOUNAIS-SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

SANOMAT

Liity sinäkin omistajajäseneksemme ja keskitä pankkiasiasi meille. Saat rahanarvoisia Platinaetuja sekä mahdollisuuden ansaita Platina-

Bonusta pankkiasioissa.

bonuksia, joilla voit kuitata palvelumaksujasi. Saat siis taloudellista hyötyä. Tule ja kysy lisää! Platina on bonusta pankkiasioissa. www.osuuspankki.fi.

n:o 1/2002


n:o 1/2002

LOUNAIS-SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

7

SANOMAT

Vapaaehtoisjärjestöt hoitavat yhteiskunnalle kuuluvia tehtäviä, aluejohtaja Hannu Reivonen sanoo

Aluejohtaja Hannu Reivonen Moikoisten Syöväntutkimussäätiön hallitukseen

Yhteiskunta siirtänyt vastuutaan hyväntekeväisyysjärjestöille Syöväntutkimustyön täytyy tietysti kiinnostaa jokaista, sanoo Hannu Reivonen, If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n Lounais-Suomen yritysalueen aluejohtaja. Reivonen on myös Moikoisten Syöväntutkimussäätiön hallituksen uusi jäsen.

tarpeeksi.

Syöväntorjunta on tärkeä kansanterveydellinen, yhteiskunnallinen asia, yksi monien vastaavien joukossa, Reivonen sanoo.

Monet yritykset tukevat yleishyödyllisiä yhteisöjä esimerkiksi ostamalla ison pinon lippuja näiden järjestämiin hyväntekeväisyyskonsertteihin tai muihin tapahtumiin. Myös Reivosen edustama yhtiö on tehnyt niin.

Hänen mielestään on jopa hieman outoa, että niin vakavia asioita kuin esimerkiksi syöväntorjuntaa joudutaan hoitamaan keräyksin ja tempauksin. Yhteiskunta on siirtänyt vastuulleen kuuluvia asioita järjestöjen hoidettaviksi. - Se ei ole perustaltaan oikein. Toki yhteiskuntakin on näissä asioissa mukana, mutta se ei vain tee

Reivosen mukaan nykysysteemissä järjestöiltä kuluu paljon rahaa hyväntekeväisyystoiminnan ylläpitämiseen, rattaiden pyörittämiseen. Nekin varat pitäisi voida suunnata suoraan hyväntekeväisyyden kohteisiin. - Maailma on tällainen: raha ei riitä. Siitä seuraa, että tarvitsemme hyväntekeväisyyttä, jotta asiat etenisivät. Sen avulla voi saada suuren joukon ihmisiä asettumaan oikeaksi katsotun idean taakse.

Reivonen vastaa myöntävästi kysymykseen, saako yritys tarpeeksi vastinetta lippurahoilleen pelkästä taidenautinnosta.

Yhtiönsä edustaja Syöväntorjuntatatyö on aluejohtaja Hannu Reivoselle entuudestaan jokseenkin vierasta. Hän edustaa ensisijaisesti yhtiötään Moikoisten Syöväntutkimussäätiön hallituksessa. - Minut on katsottu toimeni vuoksi sopivaksi säätiön hallitukseen, hän toteaa. Reivonen sanoo, ettei vakuutusyhtiöiden toiminta voi olla kovin pyyteetöntä, sillä ne ovat kaupallisia yrityksiä. Hän ei kuitenkaan tarkoita, että suhtautuisi syöväntorjuntaan tai hyväntekeväisyyteen kylmästi. - Omassa suvussanikin on syöpään sairastuneita, joista osa on parantunut sairaudestaan ja osa menehtynyt. Harvassa ovat ne ihmiset, jotka eivät olisi tavalla tai toisella joutuneet syövän kanssa tekemisiin. Teksti ja kuva: Viivi Vuorinen

Ei tupakkaa tänne, sanovat Liedon Keskuskoulun 7 G-luokan oppilaat. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tupakka-asiantuntija Margetta Lotila (vas.), Liedon Keskuskoulun terveydenhoitaja Marjatta Pettersson ja luokanvalvoja Liisa Lehto-Ääri toimivat tupakoinnin ehkäisyprojektin vetäjinä.

Koululaiset kävivät taisteluun tupakkaa vastaan - On jokaisesta itsestään kiinni, tupakoiko vai ei. Jos on oikein kauan polttanut, siitä ei välttämättä kovin helposti pääse eroon, miettii Annina Lehtonen, Liedon Keskuskoulun 7 Gluokan oppilas. - Kukaan muu ei voi päättää kenenkään puolesta tupakoimisesta, Anninan luokkatoveri Otto Pärssinen myös toteaa. Kaikki Liedon Keskuskoulun 7 G-luokan oppilaat ovat mukana Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja koulun projektissa, jonka tavoitteena on edistää lasten ja nuorten tupakoimattomuutta. Vielä nimeämättömässä hankkeessa lapset ja nuoret itse ovat pääroolissa. Hankkeen alkuvaiheessa koululaiset ovat luokanvalvojansa Liisa Lehto-Äärin kanssa tehneet piirroksia, kirjoit-

- Totta kai saa. Ei voi ollakaan mitään muita odotuksia.

taneet aineita ja jatkokertomusta sekä laatineet tupakoinnin aloittamisen ehkäisyyn soveltuvia ohjeita. Aineisto julkaistaan internetissä lähitulevaisuudessa. Nettisivuston keskustelupalstalla jutellaan tupakoimattomuuteen liittyvistä aiheista. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen työntekijä käy keskustelupalstan aineiston läpi ennen kuin se julkaistaan netissä. - Vielä paljon enemmänkin olisi voitu tehdä, Otto Pärssinen arvioi. Annina Lehtosen mielestä keskustelua oman luokan tupakoimattomuudesta on ollut mukavaa käydä. Sekä Otto että Annina kertovat miettineensä tupakoinnin terveyshaittoja. Annina on lisäksi pohtinut hieman myös polttamisen vaikutuksia ulkonäköön. Tupakkaprojekti sai alkunsa, kun Liedon Keskuskoulun terveydenhoitaja Marjatta Pettersson otti yhteyttä Lou-

nais-Suomen Syöpäyhdistykseen. Yhdistyksen tupakkaasiantuntija, lehtori Margetta Lotila lähti mukaan yhteistyöhön. - Tässä voi nähdä moniammatillisen tiimin voiman. Hanke on edennyt yllättävän ripeästi, kun ottaa huomioon, että se sai alkunsa lokakuussa 2001, Lotila toteaa. Myös lasten vanhemmat ovat suhtautuneet myönteisesti tupakkaprojektiin ja toimineet osaltaan yhteistyössä hankkeen vetäjien kanssa. Margetta Lotila näkee, että peruskouluilla on tärkeä rooli ennaltaehkäisevässä työssä yhdessä vanhempien kanssa. Suomalaiset aloittavat polttamisen nuorina; puolet tupakoitsijoista on vähintään kokeillut polttamista jo ennen 15 vuoden ikää. Tupakoinnin ehkäisyprojektin materiaalia julkaistaan nettiosoitteessa www.lssy.fi. Teksti: Viivi Vuorinen Kuva: Matti Äärilä

Syövänhoidon lääkekulut nousussa

Imusolmukesyöpien hoito muuttunut nopeasti vain muutamassa vuodessa Terveydenhuollon on varauduttava aivan uudella tavalla syövänhoidon lääkekulujen nousuun, jotta syöpäpotilaat voisivat saada parhaan mahdollisen hoidon tautiinsa. Näin arvioivat Syöpäsäätiön koolle kutsumat imusolmukesyövän johtavat asiantuntijat kokouksessaan Tuusulassa helmikuun alussa. Kaksipäiväisen kokouksen aiheena oli imukudosten pahanlaatuisten kasvaimien, lymfoomien, hoito.

Sairaaloiden lääkebudjetit eivät pysy hoitojen vauhdissa - Viime vuonna jouduimme korottamaan lääkebudjettia kesken kauden 15 prosentilla, kertoo professori Seppo Pyrhönen Turun yliopistollisen keskussairaalan onkologian klinikalta. Kulujen vastapainoksi lymfoomapotilaat saavat entistä paremman ennusteen taudistaan ja hoidot ovat paremmin siedettyjä kuin ennen. Lymfoomien hoito keskittyy yliopisto- ja keskussairaaloihin, joissa painiskellaan budjettiraamien ja uusien hoitojen välisissä ristiriidoissa. Lääkäri, jolla on budjettivastuu, joutuu potemaan huonoa omaatuntoa siitä, että tekee työnsä hyvin ja että potilas selviytyy paremmin sairaudestaan. - Tähän asti Suomessa on voitu lähteä siitä, että syövän uudet hoidot otetaan käyttöön, jos niiden hyödyistä on selvää näyttöä, sanoo professori Seppo Pyrhönen. Esimerkiksi follikulaarisen

lymfooman hoidossa on käytössä rituksimabiniminen vasta-aine. Lääke annetaan useimmiten yhdistelmähoitona ja sen kustannukset vaihtelevat annostuksesta riippuen 50.000-100.000 markkaan eli 8500-17 000 euroon potilasta kohti.

Räätälöidyt hoidot tulleet nopeasti - Lymfoomien hoito on muutaman viime vuoden aikana kehittynyt nopeammin kuin viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana, sanoo erikoislääkäri Lasse Teerenhovi HUS:n Syöpätautien osaamiskeskuksesta. Uusi lymfoomaluokitus, joka perustuu mikroskooppitutkimuksen lisäksi syöpäsolun molekyyligeneettisiin löydöksiin, on kasvattanut alatyyppien määrän moneen kymmeneen. Jokaisella alaTyypillä on oma taudinkuvansa, ennusteensa ja myös räätälöity hoitonsa. Solunsalpaajahoidon rinnalle on tullut täsmähoito, jota käytetään jo nyt follikulariisen lymfooman hoidossa.

Vasta-aine sitoutuu Bimusolujen pinnalla olevaan valkuaiseen. Useimmat Suomessa todetut lymfoomat ovat lähtöisin B-imusoluista, joten hoidettavia potilaita on satoja vuodessa. Mahalaukun MALT-lymfooma hoidetaan antibiootein Toisaalta lymfoomien tarkentuva luokittelu merkitsee yhä räätälöidympää hoitoa. - Hyvä esimerkki on mahalaukun MALT-lymfooma. Uuden lymfoomaluokituksen ansiosta opittiin, että helikobakteeri saattaa aiheuttaa mahalaukun limakalvolle kyseisen lymfooman, sanoo Lasse Teerenhovi. - Yllätys on suuri, kun huomattiin, että hoitamalla bakteeri antibiootein sen aiheuttamat lymfoomat paranivat. Nykyään mahalukun MALT-lymfoomaa hoidetaankin hävittämällä helikobakteerit antibiootein. Tämä on ensimmäinen pahanlaatuinen kasvain, jota hoidetaan antibiootein.

Yli tuhat suomalaista sairastuu vuosittain lymfoomaan - Lymfoomat jaetaan ns. non-Hodgkinin lymfoomiin ja Hodgkinin tautiin - Non-Hodgkinin lymfoomia todetaan Suomessa vuosittain yli 900. Ilmaantuvuus on kaksinkertaistunut 1960-luvulta. Syytä tämän syöpätaudin yleistymiseen ei tiedetä. Se on naisten 6. ja miesten 5. yleisin syöpä. - Hodgkinin tautiin sairastuu vuosittain 110-140 suomalaista ja sen ilmaantuvuus on pysynyt samana sekä Suomessa että muissa länsimaissa -Lymfoomien ennusteet ovat parantuneet selvästi vuosien aikana.

Lymfoomien hoito keskittyy yliopisto- ja keskussairaaloihin,joissa painiskellaan budjettiraamien ja uusien hoitojen välisissä ristiriidassa.Lääkäri, jolla on budjettivastuu, joutuu potemaan huonoa omatuntoa siitä, että tekee työnsä hyvin ja että potilas selviytyy paremmin sairaudestaan, toteaa professori Seppo Pyrhönen


8

LOUNAIS-SUOMEN

- Lääkäri tuo potilaan ja lääkärin vuorovaikutukseen lääketieteen ja teknologian tuntemuksensa, potilas oman elämänsä arvot. Näistä elementeistä syntyy parhaimmillaan hyvä hoitosuhde, tiivisti emeritaprofessori Eeva Nordman avatessaan juhlavuoden Studia Generalia -tilaisuuden Meri-Karinassa vuoden 2001 joulukuussa. Syöpä on tulevaisuudessa entistä useamman suomalaisen tauti, koska väestön ikääntyessä syöpää aiheuttavat tekijät ehtivät vaikuttaa aiempaa kauemmin. • Syövällä on sanana edelleen aika jylhä kaiku. Taudin selviäminen koskee aina myös potilaan lähipiiriä omaisia, ystäviä ja työtovereita, mutta omalla tavallaan myös lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa. Jokainen lääkäri on oman taustansa tulos ja elämänfilosofiansa heijastuma. Potilaan hoitotiimi myötäelää potilaan taudissa - hyvistä uutisista iloitaan ja suruja jaetaan. Toivon säilyttäminen on tärkeää. Sairaalan ulkopuolella myös potilasyhdistyksen rooli on tärkeä keskinäisen tuen välittämisessä. Tukea voi saada sekä tukihenkilöiltä että muilta potilailta. • Hyvä hoitosuhde syntyy eri osapuolten ymmärryksestä. Potilaalla on oikeus vaatia ja vastaanottaa sekä tietoa että hoitoa. Taudin alkuvaihe on kriittistä aikaa 1950-luvulla potilas veti peiton päälleen ja lopetti keskustelun kuultuaan syöpädiagnoosistaan. Nykyisin hän haluaa vankan annoksen tietoa - mikä on tilanne, onko tauti levinnyt, kuinka hoidetaan… Hoitoprosessin aikaisessa tiedon-

SYÖVÄNTORJUNTA

SANOMAT

Potilaan ja lääkärin välinen

YHTEISTYÖ JA LUOTTAMUS TÄRKEITÄ HOITOSUHTEESSA

välityksessä on varmasti aina parantamisen varaa. Potilas tuntuu tulkitsevan lääkäriltä saatuja pieniäkin tiedonmurusia, joskus liiankin tarkasti. Totuus kuitenkin on, että kaikkiin asioihin ei ole olemassa vielä selitystä, siksi tarvitaan aktiivista syövän tutkimusta, selvitti emeritaprofessori Auli Toivanen. - Syövän arvoituksen ratkaisua on etsitty pitkään ja etsitään edelleenkin. Työ on kuin suuren kookospähkinän särkemistä, se tapahtuu pieninä paloina eri lääketieteen ja luonnontieteiden tutkijoiden yhteistyönä. Perustutkijat opettelevat ymmärtämään solujen toimintaa ja niiden viestintäjärjestelmiä, jotta voitaisiin kehittää uusia täsmälääkkeitä. Kliinisessä tutkimuksessa parannetaan syövän hoitamisen käytännön ratkaisuja. Kaksoissokkotutkimukset ovat tieteen kultainen standardi. Uusien ja vanhojen hoitojen vertailu sokkona on välttämätöntä, jotta voidaan sulkea pois sekä potilaan että lääkärin pelot ja toiveet. Joskus joudutaan potilaalle myös aiheuttamaan kärsimystä, jotta syöpää voitaisiin hoitaa - emme voi leikata, ellei aiheuteta haavaa. Hoidoilla aiheutettavan hyödyn on

n:o 1/2002

J

oskus kuulee sanottavan, että omaisiaan ja muuta lähiympäristöään ei pitäisi rasittaa puhumalla sairaudestaan, varsinkaan tällaisesta vakavasta, vaan heitä olisi yritettävä säästää. En ole varma, että asia on niin. Nuorelle ja miksei vanhemmallekin ihmiselle on opettavaista joutua läheltä näkemään ja emotionaalisesti osittain läpikäymään läheisen ihmisen vaikea sairaus ja kaikki mitä siihen liittyy. Itse olen kokenut tämän saman oman äitini ja isäni sekä erään kolmannen henkilön kohdalla, enkä antaisi niitä kokemuksia pois. Näin ollen, vaikka tavallaan säälinkin läheisiäni siitä, että he joutuvat seuraamaan sairauttani ja auttamaan minua siinä, en tunne siitä syyllisyyttä enkä pidä sitä kovin pahana, koska sen kautta he voivat saada kokemuksia, joita eivät muuten olisi saaneet. Sen jälkeen he ehkä ymmärtävät aikaisempaa paremmin elämää ja kuolemaa. Kirsti Lagerspetz: Mitä tulee mieleen. Psykologin esseitä. Tammi 2000.

kuitenkin tällöin oltava suurempi kuin odotettavissa oleva haitta. Syövän hoidossa käytettävillä lääkkeilläkin on usein myös sivuvaikutuksia, tiivisti Toivanen.

Onko hyvää tapaa kertoa huonoja uutisia? Kuinka potilaalle parhaiten

kerrottaisiin syövän löytymisestä? - Ei taida olla olemassa hyvää tapaa kertoa huonoja uutisia. Kaikki eivät halua ottaa tietoa vastaan ja usein suurin osa ensi hetkellä välitetystä tiedosta seuloutuu potilaan mielestä, pohdiskelivat emeritaprofessorit Eeva Nordman ja Auli Toivanen .

Hoitoa ei kuitenkaan voida aloittaa elleivät molemmat osapuolet tiedä missä mennään. Me kerromme mitä tiedämme, mutta tietojemme on ensin oltava varmoja, tiivisti dosentti Martti Nurmi, joka alusti tilaisuudessa eturauhassyövän hoidosta. Syövän toteamisessa ja hoidossa ollaan viime vuosi-

kymmeninä edetty suurin harppauksin. Kun 1950luvulla syövästä selvisi vain joka viides syöpäpotilas, on yli puolet syöpäpotilaista nykyisin elossa viiden vuoden kuluttua. Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Viivi Vuorinen

Hyötyä ihmiselle ja ympäristölle Hyötytuuli on tuulivoimalla tuotettua sähköä. Tuulivoima on ympäristöystävällinen energiantuotantovaihtoehto, sillä tuulivoimalat eivät aiheuta tuotantokäytössä minkäänlaisia päästöjä ilmakehään. Turku Energian myymä Hyötytuuli-sähkö tuotetaan Suomen suurimmassa tuulipuistossa, Porin Reposaaressa.

Kysy lisää Turku Energiasta puhelin 0800-02500 tai www.turkuenergia.fi tai www.hyotytuuli.com

www.turkuenergia.fi • www.hyotytuuli.com


n:o 1/2002

LOUNAIS-SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

Syöpäpotilas muistaa yleensä kuin eilisen päivän hetken, jolloin hänen kerrottiin sairastavan syöpää. Keskellä kauhua ja epävarmuutta merkityksettömäksi tarkoitetut sanat saavat merkityksen, joka pysyy. Siksi pitäisi miettiä, mitä sairastuneelle sanoo, miten hänet kohtaa, sanoo psykologi Jonna Soinio.

Tauti monien muiden joukossa:

Rintasyöpä on hoidettavissa - Emme edelleenkään pysty selittämään kuka meistä ja miksi ja juuri tietyllä hetkellä sairastuu rintasyöpään. Vain vajaa kymmenesosa rintasyövistä on perinnöllisiä. Elintapojen merkitys on osittain epäselvä, mutta terveelliset elintavat ja riittävä liikunta ovat tässäkin suhteessa hyvä valinta, tiivistää syöpätautien erikoislääkäri Riikka Huovinen TYKSistä.

ELÄMÄ JATKUU SYÖPÄDIAGNOOSISTA HUOLIMATTA – Yllättävä syöpädiagnoosi on käsittämätön järkytys ihmiselle. Suuri osa sairastuneista ei tiedä syövästä mitään. Käsitys sairaudesta saattaa perustua isovanhempien kertomiin vuosikymmenten takaisiin tapauksiin. Jonna Soinio puhuu kokemuksesta, sillä hän sairasti itse rintasyövän kolmisen vuotta sitten. Tapa, jolla syöpädiagnoosi annetaan, vaikuttaa ratkaisevasti sairastuneen kykyyn selvitä uudesta elämäntilanteesta henkisesti. – Itse sain ilon kuulla diagnoosin kirurgiltani Erkki Nylamolta. Hän sanoi: ”Teillä on valitettavasti syöpä, mutta me pystymme kyllä hoitamaan teidät”. Tunsin, että olin hyvissä käsissä, että voin luottaa siihen, että minut hoidetaan terveeksi. Myös päinvastainen tapa piirtyy hauraassa tilassa olevan sairastuneen mieleen ikiajoiksi: Lääkäri katsoo ikkunasta ulos, selkä potilasta kohden. Hän sanoo: ”Teillä on syöpä. Tilanne näyttää kyllä kovin, kovin pahalta.” – Näin asiasta todella ilmoitettiin eräälle henkilölle, joka sen seurauksena vielä vuoden kuluttua uskoi, ettei häntä pystytä millään parantamaan. Lääkäri vei sanoillaan häneltä kaiken. Potilas saattaa tarttua kahteen sanaan, joten lääkärin pitää olla tietoinen sanoistaan, Soinio muistuttaa.

Ystävällisiä sanoja tarvitaan – Diagnoosin kuuleminen on kuin sukeltaisi sumuun, parista viikosta ei muista

mitään. Siksi on tärkeää, että toinen ihminen tulee vastaan, antaa potilaalle tukea – ja puhuu suomea, ei latinaa, jolloin potilas ymmärtää vain joka toisen sanan eikä kokonaisuutta ollenkaan. Ensikäynti syöpätautien poliklinikalla on sekin ikimuistoinen hetki. – Jokainen kertoo siitä järisyttävänä kokemuksena. Syöpäpoliklinikka on monelle ihmiselle pahin paikka, mitä kuvitella saattaa. Sairastunutta pitäisikin siellä ”paapoa” kuin pientä lasta, taputtaa olalle, sanoa joku pieni ystävällinen ja rohkaiseva sana. Ja yliopistosairaalassa pitäisi muistaa kertoa potilaalle etukäteen, että lääkärit vaihtuvat. On muutenkin riittävän järkyttävää, että sairaalassa ei ole omalääkäriä, vaan jokaisella käyntikerralla on edessä todennäköisesti eri henkilö. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen psykologina työskentelevän Jonna Soinion näkemykset perustuvat hänen omien kokemustensa lisäksi syöpäpotilaiden sopeutumisvalmennuskursseille osallistuneiden naisten kertomuksiin.

Ei tietoa kuin tykinpiipusta Rintasyöpäpotilaita hoitava kirurgi Erkki Nylamo on tietoinen ”pienien sanojen” merkityksestä keskellä kriisiä. Kirurgilla ei itselläänkään ole helppoa, jos kasvain vasta kesken leikkauksen paljastuukin pahanlaatuiseksi. Kirurgi ei kuitenkaan

9

SANOMAT

Rintasyöpä löytyy edelleen joko naisen itse havaitseman kyhmyn perusteella tai mammografiaseulonnoissa. Mammografia löytää yli puolet rintasyövistä ja useimmiten tauti löytyy tällöin oireettomassa vaiheessa. Kaikki rintasyövät eivät kuitenkaan näy mammografiassa.

Lääkärin pitää olla tietoinen sanoistaan, psykologi Jonna Soinio sanoo

usein ole se, joka syöpädiagnoosista kertoo. – Toivoisin vain, että leikkauksen merkitystä ei liioiteltaisi, mutta ei myöskään vähäteltäisi. Potilaalle ei pitäisi kertoa liikaa, kuin tykinpiipusta, eikä myöskään liian vähän, vaan riittävästi ja ottaen huomioon potilaan oman luonteen ja temperamentin. Turussa rintasyöpäpotilaat on pyritty leikkaamaan kolmen viikon sisällä diagnoosista, joskus jopa viikossa. Syöpä ei Nylamon mukaan kuitenkaan parissa viikossa yleensä muutu hallitsemattomaksi. – Helsingissä on käytössä alan viimeisimmät hoitomahdollisuudet. Ihan yhtä hyviä mahdollisuuksia ei ole muualla Suomessa, Turussakaan, Erkki Nylamo toteaa.

Yhdessä ollaan tiimi Muutamien viikkojenkin pituinen odotus tuntuu syöpäpotilaan kannalta ikuisuudelta. Hänen mielessään pyörii kymmeniä kysymyksiä: todettiinko sairauteni liian myöhään? miksi piti odottaa tuloksia? miksi asiasta kerrottiin niin julmasti? Potilaasta voi tuntua, että hänen tunteitaan ei ymmärretä.

mielestä oikeus odottaa, että hoitohenkilökunta kohtaa hänen sairautensa kokonaisvaltaisesti, muunakin kuin vain solubiologisena häiriötilana. – Syöpään sairastuneelle sairaus on fyysisen vaivan ohella myös koettu tila. Hoidon ammattilaisillekaan hän ei saa olla vain sairauden kohde, vaan hän on oman sairautensa hoitoon vaikuttava aktiivinen tekijä. Ristiriita voi syntyä, jos potilas saa lääkäriltään kyllä tietoa, mutta ei juuri sitä tietoa, jota hän haluaa: tietoa omasta tapauksestaan, omaan sairauteensa räätälöitävästä parhaasta mahdollisesta hoidosta. Hän kaipaa tukea ja empatiaa. – Lääkärien tulee suhtautua ymmärtäväisesti potilaisiin, tukea myös heidän omatoimista tiedonhankintaansa ja keskustella sen pohjalta. Yhdessä ollaan tiimi ja autetaan potilasta jatkamaan elämäänsä mahdollisimman normaaliin tapaan, Eeva Salminen toteaa

- Vain kolmannes rintasyöpäpotilaista pääsee VarsinaisSuomessa nykyisin hoitoon suositusajassa eli alle viikossa. Toisaalta 1-3 viikon odotus ei tunnu hoidon tuloksissa. Rintasyövän hoidon aloittaa kirurgi, joka tekee arvion tilanteesta ja poistaa syöpäkasvaimen ja joko koko rinnan tai tekee ns. säästävän leikkauksen, jossa vain osa rinnasta poistetaan. TYKSissä on panostettu paljon rintasyövän hoidon laatuun mm. professori Sirkka Laurin kehittämistyön muodossa, kertoo Huovinen.

Liitännäishoidoilla syöpä kuriin Leikkauksen jälkeen potilas saapuu syöpälääkärin eli onkologin vastaanotolle, jossa päätetään jatkohoidoista. Tavoitteena on saada syöpä kuriin sädehoidolla, sytostaateilla, hormoneilla tai niiden yhdistelmillä. Liitännäishoidot varmistavat paranemisen eli niiden tehtävänä on nujertaa poistetusta kasvaimesta mahdollisesti karkuun päässeet syöpäsolut

ja pienentää näin uudelleen sairastumisen riskiä. - Liitännäishoitojen teho on parantunut huomattavasti jo niinä vuosina, kuin olen itse hoitanut syöpäpotilaita, kertoo vuonna 1984 lääkäriksi ja vuonna 1992 syöpätautien erikoislääkäriksi valmistunut Riikka Huovinen. Syöpähoitoihin liittyy valitettavasti myös sivuvaikutuksia, sillä sytostaatit voivat aiheuttaa pahoinvointia ja sädehoito turvotusta ja punotusta hoidetulle alueelle. Sädehoidon osumatarkkuutta ollaan voitu huomattavasti parantaa. Hiusten lähtöä voidaan ehkäistä käyttämällä sytostaattitiputusten aikana jäähattua. Leikkauksen jälkeinen yläraajan turvotus saadaan kuriin jumpalla ja monet ovat saaneet apua lymfaterapiasta. Rintasyöpä on sairaus monien muiden kroonisten sairauksien joukossa. Sen ehkäisemiseksi jokainen nainen voi huolehtia omista elämäntavoistaan eli elää mahdollisimman terveellisesti. Vähärasvainen ja vähäkalorinen ravinto, vain kohtuullisesti alkoholinkäyttöä ja riittävä liikunta ovat hyvä ennaltaehkäisyn resepti. Rintojen omatarkkailu ja mammografiassa käynti auttavat löytämään mahdollisen rintasyövän mahdollisimman varhain, jolloin hoitotulokset ovat lupaavia. Rintasyövän ehkäisyn kanssa puurtavat mm. ravitsemustutkijat. Tällä hetkellä selvitetään mm. kasvilignaanien vaikutusta syöpään. Ehkä tulevaisuudessa saamme terveysvaikutteisten elintarvikkeiden joukkoon myös rintasyöpää ehkäisevän leivän?

Artikkeli perustuu 13.11.2001 Turussa järjestetyn koulutusiltapäivän ”Elämä syöpädiagnoosin jälkeen” ohjelmassa olleisiin esityksiin.

Erikoislääkäri Riikka Huovinen alusti rintasyövän hoidosta juhlavuoden Studia Generalia -tilaisuudessa Meri-Karinassa 13.12.2001.

Teksti: Leija Sironen Kuva: Tertti Pietilä

Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Matti Äärilä

Potilaalla on syöpätautien erikoislääkärin Eeva Salmisen

Uudet monofilament pohjaiset peruukit saapuneet Peruukin pohja muotoillaan asiakkaan päänmuotoon sopivaksi.

PROTEESIASIAKAS Ostaessasi meiltä normaalihintaiset Rintaliivit, kokoliivit tai uima-asun Teemme valitsemaasi malliin taskun ILMAN LISÄVELOITUSTA!

Eerikinkatu 6 Kristiinankatu 10

Peruukin hiukset leikataan asiakkaan haluamaan malliin. Liikkeestämme saatavana kaikki Suomeen tuotavat peruukkimallistot. Hetitoimituksessa laaja varasto.

Revlon, Adolfo, Ellen Wille, Dimples, Hairaisers, Hair Parade, Hair Trix, Henri Margu, Natural Image, Stefan Bauer, Perucci, Wig, Fraca Ferretti,

peruukkiliike

Eerikinkatu 9 20100 Turku puh. 231 9277


10

LOUNAIS-SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

Salo-Karinassa on aina kaveri

SANOMAT

Salo-Karina sijaitsee osoitteessa Helsingintie 52. Siinä on kaksitoista palveluvuokra-asuntoa.

Vartiaiset viihtyvät kaksiossaan

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen palveluvuokratalo Salo-Karina vihittiin käyttöön viime syyskuun toisena päivänä. Vihkimisen suoritti rouva Tellervo Koivisto, toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinan suojelija. Salo-Karina valmistui keväällä 2001. Yhdistyksen puheenjohtajan, valtiosihteeri Rauno Saaren mukaan tarvitsemme sosiaaliset tarpeet huomioivaa asuntopolitikkaa. Sitä ei voi erottaa sosiaalipolitiikasta.

Eeva ja Timo Vartiainen muuttivat palveluvuokratalo Salo-Karinaan ensimmäisten joukossa talon valmistuttua huhtikuun 2001 alussa. Valoisa 41 neliön päätyhuoneisto riittää pariskunnalle hyvin, kun talossa on lisäksi yhteisiä kerhotilojakin. Pyykinpesutilat ja sauna ovat hyvin varustettuja ja talon asukkaiden ahkerassa käytössä. Kesällä asukkaiden kelpaa paistatella päivää pihalla tai isolla yhteisellä parvekkeella.

Myös turvapalvelujärjestelmä saa Vartiaisilta kiitosta. Sitä on talossa jo tositilanteessa kokeiltukin, ja systeemi toimi hyvin. Salo-Karinan asunnot on tarkoitettu Salon ja lähikuntien syöpäsairaille ja muille pitkäaikaissairaille. Asuminen on itsenäistä, mutta

Kuva: Matti Äärilä Katariina Virtanen ojensi kukkakimpun rouva Tellervo Koivistolle Salo-Karinan vihkiäistilaisuudessa.

SALO-KARINA VIHITTIIN KÄYTTÖÖN SYYSKUUSSA

- Salo-Karinassa voi asua kuin kotonaan; täällä saa olla yksin silloin kun haluaa. Silti kaverikin löytyy aina, Eeva Vartiainen sanoo.

- Hyvin olemme viihtyneet, Timo Vartiainen sanoo, ja esittelee asunnon näppäriä yksityiskohtia, muun muassa kylpyhuoneen ja makuuhuoneen liukuovia. Ne helpottavat liikuntarajoitteisten asukkaiden arkisia toimia.

n:o 1/2002

- Mikäli asumiseen liittyvät kysymykset eivät ole kansalaisten ja aivan erityisesti vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden osalta kunnossa, hyväkin yhteiskunnallinen tuki, apu ja palvelut valuvat hukkaan, Saari totesi juhlapuheessaan.

- Uudenlaista vastuunjakoa ja roolien selkiyttämistä tarvitaan asiakkaiden, palveluitten tuottajien, rahoittajien ja järjestöjen kesken sekä uskallusta myös markkinamekanismien hyödyntämiseen. Salo-Karinan rakentamiseen tähdännyt hanke lähti liikkeelle, kun Lounais-Suomen Syöpäyhdistys sai testamenttilahjoituksena puoliosuuden Helsingintie 52: ssä sijaitsevasta tontista. Yhdistys lunasti myöhemmin kuolinpesän muilta osakkailta tontin toisen puolikkaan. Salo-Karinan kokonaisrakennuskustannukset ovat 7,5 miljoonaa markkaa. Hankkeelle myönnettiin valtion asuntolainaa 2,5 miljoonaa markkaa ja raha-automaattiyhdistyksen avustusta 1,2 miljoonaa markkaa. Rakennuksen kokonaispintaala on 612 neliömetriä.

Eeva ja Timo Vartiainen ovat tyytyväisiä oloihinsa Salo-Karinassa.

halutessaan asukas voi hankkia esimerkiksi siivousapua tai sairaanhoitoa ostopalveluina. - Täytyy muistaa, että tämä on palvelutalo, ei täyden palvelun talo, Salo-Karinan emäntänä toimiva Katariina Sutinen sanoo. - Suunnitelmia talon asukkaiden yhteisiksi toiminnoiksi on vireillä, mutta omat voimavarani ovat aviomieheni sairauden takia rajalliset. On parempi edetä pikkuhiljaa.

Paikallisosasto vireänä Kaikki Salo-Karinan nykyiset asukkaat tulevat itsenäisesti toimeen, joten tarvetta esimerkiksi ruokapalvelulle ei ole vielä ollut muutoin kuin tilapäisesti. Asukkaat eivät kuitenkaan eristäydy koteihinsa, vaan kaksi kertaa kuukaudessa talossa järjestään yhteisiä tapahtumia. Salo-Uskelan seurakunta ja Salo-Karinan asukkaat järjestävät hengellisen tilaisuuden

joka kuukauden toisena maanantaina. LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen Salon paikallisosasto kokoontuu palvelutaloon joka kuun viimeisenä torstaina. Tilaisuudet ovat avoimia myös muille kuin yhdistyksen jäsenille tai talon asukkaille. Helmikuussa Salo-Karinassa on luento kivunhallinnasta. Maaliskuussa teemana on kasvisruoka, huhtikuussa lymfahoito. Toukokuussa paikallisosasto tekee kevät-

retken Teijoon. Osasto järjestää myös teatteriretkiä. - Paikallisosaston toiminta on vireää. Olisimme iloisia, jos enemmän miehiä tulisi mukaan. Siinä tuntuu olevan jonkinlainen kynnys, jota monien miesten on vaikea ylittää. Ehkä ainoastaan miehille suunnatut tilaisuudet rohkaisisivat heidätkin mukaan, Katariina Sutinen miettii. Salo-Karinassa, Helsingintie 52, on kaksitoista palvelu-

vuokra-asuntoa, joista yksi on vapaana ja vuokrattavissa. Asunnoista neljä on yksiöitä, loput kaksioita. Palvelutalon pohjakerroksessa toimii Salon Röntgen Oy:n rintatutkimusasema. Sinne pääsee tutkittavaksi lääkärin lähetteellä ja kotiin tulevalla kutsulla seulontaan. Rintatutkimusaseman yhteydessä toimii syöpäneuvontaasema tiistaisin klo 14 -16. Aseman palvelut ovat maksuttomia. Teksti ja kuvat: Viivi Vuorinen

Vuoden 2001 lopulla tehdyt asiakaskyselyt antoivat hyvät arviot Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Karinarannan palveluasunnoille sekä yhdistyksen kotisaattohoitopalveluille. Karinarannan asukkaille sekä kotisaattohoidon potilaille, heidän omaisilleen ja muille läheisilleen suunnatut kyselyt kartoittivat palveluihin liittyvien asioiden merkitystä vastaajalle ja niiden toteutumista käytännössä. Vastaajat antoivat arvosanoja numeroin 1-5, joista 1 oli huonoin ja 5 paras. Karinarannan asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi kolmetoista palveluasuntojen asukasta. Vastaajat olivat käyttäneet Karinarannan palveluista ajallisesti eniten ruokapalveluja: käyttötunteja oli keskimäärin 4,2 tuntia päivässä. Eniten

Asiakkaat tyytyväisiä Karinarantaan ja kotisaattohoitoon

käyttäjiä puolestaan oli siivouspalveluilla, seitsemän henkeä.

Hoito oli kärsivällistä, ystävällistä ja huolehtivaista.

ottaminen. Nämä asiat eivät tosin merkinneet asukkaille erityisen paljon.

Useimmat Karinarannan asiakaskyselyssä arvioidut seikat olivat vastaajien mielestä toteutuneet hyvin tai erittäin hyvin. Näillä asioilla oli heille myös paljon merkitystä.

Henkilökunta asiakkaita varten

Asukkaiden keskuudessa suosituimpia ajanviettotapoja olivat lehtien lukeminen, television katselu ja muiden kanssa seurusteleminen. Teematuokioita päiväsalissa ja ostosretkiä kaupungille toivottiin lisää. Myös jumalanpalveluksilla, teatteri- ja konserttiilloilla sekä ohjatulla ulkoilulla oli kannattajansa.

Esimerkiksi Karinarantaan muuttaminen oli vastaajien mielestä helppoa ja siellä asuminen turvallista. Palveluasuntojen varustelu arvioitiin riittäväksi. Karinarannan hoitajat olivat ammattitaitoisia ja he osasivat kuunnella asiakasta.

Karinarannan henkilökunnan tunnettiin olevan olemassa juuri asukkaita varten. Vastaajien olo oli turvallinen, ja he kokivat, että hoito perustui heidän tarpeisiinsa. Karinarannan ilmapiiriä pidettiin kiireettömänä ja myönteisenä. Joissakin asioissa oli parantamisenkin varaa. Pelkojen käsittelyyn saatu apu sai keskiarvon 3,9, samoin hengellisten tarpeiden huomioon

Kotisaattohoitokin ammattitaitoista Kotisaattohoitoa koskenee-

seen kyselyyn vastasi 61 asiakasta, joista 11 oli potilaita ja muut potilaan läheisiä. Asiakkaat olivat käyttäneet eniten hoitajien ja erikoislääkärien palveluja sekä sairaankuljetuspalveluja. Asiakkaat olivat tyytyväisiä kotisaattohoidon lääkärien ja hoitajien ammattitaitoon. Hoitajat osasivat kuunnella potilasta ja he pitivät aktiivisesti yhteyttä potilaaseen käynnein ja puhelimitse. Potilaat kokivat, että heitä arvostettiin ja heidät hyväksyttiin. Henkilökunnan omat huolet eivät häirinneet hoitoa. Korkeimpia arvosanoja saaneet seikat olivat myös

tärkeitä vastaajille. Asiakkaat eivät olleet täysin tyytyväisiä kaikkiin toimintoihin, joita he pitivät tärkeinä. Kotisaattohoidosta voisi esimerkiksi olla tarjolla enemmän ennakkotietoa. Myöskään päivystysajan ja sairaankuljetuksen palveluja ei aina saanut käyttöönsä kovin nopeasti (keskiarvo 3,9). Henkisen kärsimyksen aiheuttamaan pahaan oloon saatu apu sai keskiarvon 3,8. Kotisaattohoidon potilaiden arviot toiminnasta olivat keskimäärin myönteisempiä kuin heidän omaistensa.


n:o 1/2002

LOUNAIS-SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

11

SANOMAT

JUHLIVA YHDISTYS VASTAANOTTI LUKUISIA MERKITTÄVIÄ LAHJOITUKSIA Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen piirissä on neljän vuosikymmenen ajan toiminut Ompelukerho, joka vuosittain on vapaaehtoisen toimintansa tuloksena lahjoittanut syöpäpotilaiden hoitoja kuntoutustoimintaan sekä naisten rintasyövän varhaistoteamisen tehostamiseen merkittävästi varoja. Juhlatilaisuudessa kerho lahjoitti 25.000 markkaa yhdistykselle käytettäväksi syöväntorjuntatyöhön. Lahjoittajina toimivat rouvat Leila Lindström, Sirpa Aulin (oik.) ja Maila Fagerström (vas.), joka on toiminut Ompelukerhossa sen perustamisesta lähtien. (kuva 1) Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Naistoimikunta perustettiin vuonna 1973. Muotinäytöksiä ja juhlia järjestämällä Naistoimikunta kerää vuosittain huomattavan määrän varoja käytettä-

väksi erityisesti syöpäpotilaiden hyväksi. Juhlatilaisuudessa toimikunta lahjoitti yhdistykselle 50.000 markkaa käytettäväksi syöväntorjuntatyöhön. Naistoimikunnan edustajina lahjoituksen ojensivat farmaseutti Paula Leppä ja KTM Kristiina Ståhlberg. (oik.) (kuva 2) Varsinais-Suomen Syöväntorjuntatyön Tukiyhdistys r.y. perustettiin vuonna 1982. Varoja Tukiyhdistys kerää järjestämällä arpajaisia sekä myymällä äänitteitä. Tukiyhdistyksen edustajina varatuomari Juhani Reimari ja kapellimestari Kalevi Rothberg (oik.) luovuttivat Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle 50.000 markkaa. (kuva 3) Oy Leiras Finland Ab muisti juhlivaa yhdistystä lahjoituksella. Lääketieteellinen johtaja Juhani Elo luovutti 20.000 markkaa käytettäväksi rintasyöpäpotilaiden

1.

2.

3.

4.

hoitoa käsittelevään tutkimukseen. (kuva 4) Lions Club Littoinen toi tervehdyksenään vuosijuhlaan diasarjan, jonka oli ideHallituksen puheenjohtaja Risto Muinonen Martinex Oy:stä huusi taiteilija Markku Waulakorven “Kuusenhakumatka” -työn 16.000 markalla ja pääsi kättelemään taiteilija Waulakorpea.Tapahtumaa todistavat taidehuutokaupan järjestäjä, galleristi Pertti Lennart Öyry (oik.) ja juontaja Raimo Häyrinen (vas.). Taidehuutokauppa tuotti yhteensä 77 500 markkaa.

oinut dosentti Seija Grénman. Sarja esittelee Meri-Karinan ja Karinakodin toimintaa kuvina ja cd-levyllä. Sarjan kuvaukset on suorittanut Hannu Markkula ja laboratoriotyön tehnyt Kuva-Paijula. Kustannuksista vastasi Lions Club Littoinen. Lahjan luovuttivat klubin presidentti Ilmo Sivuranta (toinen vas.), dosentti Seija Grénman, maisteri Hannu Markkula ja lion Reijo Paijula. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen puolesta lahjoitukset vastaanotti puheenjohtaja, valtiosihteeri Rauno Saari. (kuva 5) Matti Salmisen hyväntekeväisyyskonsertin väliajalla 14.12.2001 järjestettiin

5. taidehuutokauppa, johon maalauksiaan olivat lahjoittaneet taiteilijat Paula Oksman, Markku Waulakorpi, Marko Lammervuo, Juhani Honkanen, Jarkko Peltonen ja Tuija Piepponen. Huuto-

kaupan juonsi persoonalliseen tyyliinsä Raimo Häyrinen. Huutokaupan oli organisoinut Lounais-Suomen Syöpälasten Kummien puuhamies, galleristi Pertti Lennart Öyry.


12

LOUNAIS-SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

SANOMAT

n:o 1/2002

Lounais-Suomen

1951 - 2001

Syöpäyhdistys r.y.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen

50-VUOTISJUHLAT HUIPENTUIVAT JOULUKUUSSA Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen juhlavuosi huipentui perjantaina 14.12.2001 Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa järjestettyyn 50-vuotisjuhlaan ja juhlakonserttiin. Seinät pullistelivat sekä pääjuhlassa että sitä seuranneessa Matti Salmisen ja ystävien tähdittämässä hyväntekeväisyyskonsertissa. Tilaisuus oli samalla 24. Lounaissuomalainen Syöväntorjuntapäivä. Valtiosihteeri Rauno Saari:

MAAMME VANHIN MAAKUNNALLINEN SYÖPÄYHDISTYS VOIMISSAAN Tervehdyspuheessaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen puheenjohtaja, valtiosihteeri Rauno Saari siteerasi mm. maaherra, sosiaalineuvos Sylvi Siltasen muistikuvia yhdistyksen perustamisesta: "Eräänä päivänä vuonna 1950 sai edustamani naisyhdistys kutsun saapua kuulemaan tohtori Lauri Rauramoa Punaisen Ristin huoneistoon: aiheena oli syöpätaudit. Paikalla oli joukko turkulaisia yhdistysihmisiä ja liikemaailman edustajia. Sen jälkeen tuli vielä maaherra Erkki Härmältä kutsu hotelli Hamburger Börsiin, jossa kuultiin lisää syöpäasiaa ja virallisesti julkistettiin "keräys syöpää vastaan elämän puolesta", eikä muuta tarvittu. Siitä alkoi vyöry, valtava auttamisen halu ja innostus saada aikaan hyvää ja paljon. Sankoin joukoin me lähdimme kotien oville ja työpaikoille…" - Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen piiriin on

koko sen 50-vuotisen toiminnan ajan aina hakeutunut ihmisiä, jotka pyyteettömästi ovat olleet valmiit tekemään syöväntorjuntatyötä. Yhdistyksen piirissä ei ole koskaan suoritettu varojenkeräystoimintaa ilman ennakolta sovittua kohdetta. 1950-luvulla pidettiin Radiumkodin aikaansaamista Turkuun tärkeänä ja kiireellisenä hankkeena. Neljä vuosikymmentä myöhemmin Turun Hirvensalon Kaistarniemeen rakennettu Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus sekä saattohoitokoti, on ollut voimannäyte yhteen puhaltavan ja asiaansa uskovan kansalaistoiminnan mahdollisuudesta syöväntorjuntatyössä. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen perustehtävä on pysynyt kirkkaana mielissä ja yhdistys sekä sen lähes 32 000:een nouseva jäsenistö uskoo kolmanteen sektoriin, kumppanuuteen ja vapaaehtoistoimintaan, tiivisti puheenjohtaja Saari.

PET-TUTKIMUKSEN KLIININEN KÄYTTÖALUE LAAJENEE NOPEASTI Dosentti Heikki Minn piti 12. Osmo Järvi -luennon aiheesta ”Positroniemissiotomografia (PET) syövän diagnostiikassa”. Minnin mukaan PET-laitteiston suurin kliininen merkitys saadaan juuri syövän diagnostiikassa ja hoidossa. Syövän levinneisyyden ja hoidon vaikuttavuuden tutkiminen on tällä laitteistolla nykyisin hyvin mahdollista. PET soveltuu kaikkien syöpien kuvantamiseen. Syöpäkudos käyttää huomattavasti enemmän sokeria kuin normaalikudos ja PET-kuva osoittaa tämän aineenvaihdunnallisen eron selkeästi. Ihmisen koko keho voidaan kuvata puolessa tunnissa ja kuvien laatu on erinomainen. PET-tutkimusten rajallisen saatavuuden vuoksi menetelmää voidaan tarjota vain tarkoin rajatuille potilasryh-

mille. Hoitoa voidaan antaa vain potilaille, jotka voivat vielä hyötyä hoidosta. Tutkimuksen tulee lisäksi antaa sellaista hoidon kannalta merkittävää informaatiota, jota muilla tutkimusmenetelmillä ei saada. PET-tutkimusta voidaan käyttää syövän diagnosoinnissa silloin, kun koepalan saaminen on vaikeaa ja sen avulla voidaan arvioida syövän paikallista ja alueellista leviämistä sekä etsiä etäpesäkkeitä. PETin avulla voidaan myös arvioida lääkehoidon vaikutuksia. Suomessa PETillä tehdään vain sellaisia tutkimuksia, joiden tiedetään olevan hyödyllisiä ja jotka vaikuttavat hoitoon. Myös kustannustehokkuus vaikuttaa asiaan. Lista käyttöalueista pitenee ja muuttuu sitä mukaan, kun lääketieteellinen näyttö hyödyllisyydestä vahvistuu.

Ministeri Maija Perho:

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SAAVUTTANUT LAAJAN LUOTTAMUKSEN Juhliva Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on erinomainen esimerkki dynaamisesta, ajan haasteisiin vastaavasta ja innovatiivisesta järjestöstä, joka on saavuttanut niin päätöksentekijöiden, virkamiesten kuin ennen kaikkea oman jäsenistönsä luottamuksen ja arvostuksen. Toiminnan keskiössä on koko ajan ollut syöpäpotilas ja hänen lähipiirinsä. Tukea ja apua on tarjolla sairauden eri vaiheissa asianmukaisissa ja viihtyisissä tiloissa. Mittavan palveluverkoston pystyttäminen on vaatinut määrätietoista työtä niin yhdistyksen luottamushenkilöiltä, toimihenkilöiltä kuin laajalta vapaaehtoistyöntekijöiden joukolta, jonka talkootyötunnit ovat olleet mittaamattoman arvokkaita. Syöpäyhdistyksen eri toimintamuotojen merkitystä on vaikea asettaa keskinäiseen tärkeysjärjestykseen. Ministeri kiitti erityisesti ennaltaehkäisyyn ja varhaistoteamiseen liittyviä seulontoja, joista yhdistyksellä on pitkä ja asiantunteva historia. Mammografiaseulontojen hyödyllisyys on parhaillaan selvittelyn ja vilkkaan keskustelun kohteena.

Ristiriitaisten näkemysten keskeltä on kuitenkin selvästi todettavissa arvio ikäluokkien 50-59 ja 60-69 seulontojen hyödyllisyydestä. Myös miesten eturauhassyövän seulontojen toteuttamistapojen hyötyä tutkitaan, mutta tuloksia on saatavissa vasta useamman vuoden kuluttua. - Toisena tärkeänä toimintamuotona haluan todeta syöpäsairauden toteamista välittömästi seuraavana aikana saatavan tiedollisen ja vertaistuen ts. mahdollisuuden jakaa kokemuksia ja tuntoja saman tilanteen läpikäyneiden kanssa. Myöhemmin sopeutumisvalmennustoiminnalla ja kuntoutuksella on suuri merkitys toipumisessa. - Vaikka syövänhoito on kehittynyt jättiharppauksin ja hoitotulokset merkittävästi parantuneet, osan sairaus nujertaa. Syöpäyhdistyksen saattohoito antaa potilaalle ja hänen läheisilleen mahdollisuuden viettää elinkaaren loppu arvokkaasti ja kauniisti myötäelävän ja ammattitaitoisen henkilökunnan tukemana viihtyisissä tiloissa, totesi tervehdyksensä lopuksi ministeri Perho.


n:o 1/2002

LOUNAIS-SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

13

SANOMAT

Suomen Valkoisen Ruusun Komentajamerkki kamarilaulaja Matti Salmiselle Kansainvälisesti tunnettu oopperalaulaja Matti Salminen on Suomessa merkittävästi edistänyt vapaaehtoista sosiaali- ja terveydenhuoltoa, erityisesti syöväntorjuntatyötä. Matti Salminen on vuodesta 1980 alkaen toiminut palkkioitta Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen pääkummina ja esiintyvänä taiteilijana. Vuonna 1983 hän yhdessä diplomiurkuri Erkki Alikosken kanssa äänitti Turun Tuomiokirkossa ”Taas kaikki kauniit muistot” –äänitteen, jota on myyty lähes 60.000 kappaletta syöväntorjuntatyön hyväksi. Vuosina 1980 – 2000 Matti Salminen on järjestänyt Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hyväksi

Matti Salminen ja ystävien osaaminen nosti tunnelman kattoon Yhdistyksen 50-vuotispäivä huipentui Turun Messu- ja Kongressikeskuksen tähtitaivaan alla hyväntekeväisyyskonserttiin, jonka sykähdyttävästä musiikillisesta annista vastasi kamarilaulaja Matti Salminen ystävineen: Lavalla vierailivat kuningas-

basson lisäksi oopperalaulajat Camilla Nylund ja Helena Juntunen sekä Raimo Sirkiä. Turun Filharmoninen Orkesteri ja Turun linnan kamarikuoro täydensivät musiikkinautinnon kapellimestari Pertti Pekkasen johdolla.

50-vuotishyväntekeväisyyskonsertti lähetettiin TV 2:ssa 12.1.2002. TV-lähetyksen yhteydessä toteutettu puhelinkeräys tuotti 100.000 mk.

useita hyväntekeväisyyskonsertteja, joihin hän on saanut mukaan useita tunnettuja suomalaisia oopperalaulajia. Matti Salminen on ollut suojelijana useissa syöväntorjuntatyötä tukevissa tapahtumissa. Hänet on palkittu kaikilla LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen huomionosoituksilla ja hän on toiminut yhdistyksen valtuuskunnan jäsenenä vuodesta 1995 lukien ja edelleen. Salminen on lausunnoillaan kannustanut suomalaisia osallistumaan vapaaehtoiseen kansalaistoimintaan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon alalla. Hän on myös painottanut terveyden edistämisessä terveiden elintapojen merkitystä.

Tasavallan Presidentin 6.12.2001 myöntämä Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkki luovutettiin tilaisuudessa kamarilaulaja Matti Salmiselle. Solmukkeita kiinnittelee ison miehen taustalla yhdistyksen puheenjohtaja, valtiosihteeri Rauno Saari.

Ensimmäinen Matti Koivurinta -mitali myönnettiin TS-yhtymälle Kauppatieteiden tohtori h.c., kauppaneuvos Matti Koivurinnan täyttäessä 70 vuotta syksyllä 2001 ystäväpiiri valmisti hänestä juhlamitalin ja siihen liittyvän reliefin. Matti Koivurinta osoitti valmistetusta juhlamitalista 20 kappaleen erän LounaisSuomen Syöpäyhdistykselle jaettavaksi vuosittain tunnustuksena lounaissuomalaisen vapaaehtoisen syöväntorjuntatyön edistämiseksi tehdystä työstä.

TS-Yhtymän pitkäaikainen toimitusjohtaja ja pääjohtaja, vuorineuvos Irja Ketonen oli LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen hallituksen jäsen yhdistyksen perustamisesta vuodesta 1951 alkaen aina kuolemaansa asti vuonna 1988. Mitalin vastaanotti toimitusjohtaja Keijo Ketonen, joka kiitti yhtymän puolesta yhdistystä äitinsä Irja Ketosen muiston kunnioittamisesta.

1. 1. Apurahojen saajat perhepotretissa. Professori Risto Erkkola kiittää apurahojen saajien puolesta yhdistystä ja säätiötä.

2. Dosentti Heikki Minn (keskellä) palkittiin Osmo Järvi –mitalilla, jakajina onkologian professori Seppo Pyrhönen (vas), puheenjohtaja Rauno Saari ja kauppaneuvos Matti Koivurinta. 3. Emeritaprofessori Eeva Nordman palkittiin Lauri Rauramo -mitalilla. Emeritaprofessori Eeva Nordmanin sydäntä lähellä on erityisesti syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä kokonaisvaltainen hoito ja kuntoutus.

2.

3.

626.000 MARKKAA SYÖVÄN TIETEELLISEEN TUTKIMUSTOIMINTAAN LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS r.y.:n FM HELVI PIHLAVAN JUHLARAHASTOSTA apurahan saivat professori Risto Erkkola, dosentti Veijo Hukkanen, dosentti Pekka Klemi, LT Paula Lindholm, dosentti Heikki Minn, LT Jaakko Pulkkinen, dosentti Kari Remes ja LL Vesa Aaltonen. MOIKOISTEN SYÖVÄNTUTKIMUSSÄÄTIÖN PÄÄRAHASTOSTA apurahan vastaanottivat LT Jari Sundström, professori Stina Syrjänen, LT Pia Vihinen, LL Pekka Taimen, FT Anne Roivanen, LT Jukka Westermarck, LL Matti Ahonen, FM Riitta Koskinen, LL Heikki Luukkaa ja MSc Tatyana Vlaykova. MATKA-APURAHOJA saivat dosentti Veijo Hukkanen, LL Minna Kankuri, LT Marjut Kauppila, LT Päivi Lähteenmäki, LT Jukka Westermarck ja LT Pia Vihinen.

VUORINEUVOS IRJA KETOSEN MUISTORAHASTOSTA apurahan saivat FM Tove Grönroos, LL Marita Kailajärvi, HLL Susanna Karsila-Tenovuo, LL Kaisa Lehtiö ja LL Marjaana Luukkaa. LEMPI JA ARMAS KOIVURINNAN LAHJOITUSRAHASTOSTA apurahat myönnettiin kauppatieteiden tohtori h.c. Matti Koivurinnan 70-vuotislahjarahasta seuraaville tutkijoille LK Tuomas Mirtti, FM Kalle-Pekka Nera, FM Liisa Nissinen, THM Liisa Salmenperä ja LK Ilari Sauroja. VARSINAIS-SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTATYÖN TUKIYHDISTYKSEN apurahan sai FM Risto Ala-aho.

Lauri Rauramo -mitali emeritaprofesori Eeva Nordmanille ja kauppatieteiden tohtori h.c. Matti Koivurinnalle Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. jakoi juhlavuotenaan kaksi Lauri Rauramo –mitalia. Mitali nro 25 myönnettiin emeritaprofessori Eeva Nordmanille, joka on ollut yhdistyksen hallituksen jäsen 1970-luvulta lähtien. Eeva Nordman on lisäksi edistänyt terveyskasvatus- ja koulutustoimintaa sekä syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä kokonaisvaltaista hoitoa ja kuntoutusta. Hän on kehittänyt julkisen terveydenhuollon ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä. Esimerkkinä tästä on syöpäpotilaiden ainutlaatuinen jälkitarkkailutoiminta Poliklinikka Karinassa. Mitali nro 26 myönnettiin kauppatieteiden tohtori h.c.

Matti Koivurinnalle, joka 1971 – 1999 toimi LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen hallituksessa. Yhdistyksen puheenjohtaja hän oli vuosina 1986 – 1999. Yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi kauppatieteiden tohtori h.c. Matti Koivurinta kutsuttiin vuonna 1999. Hänen puheenjohtajakautenaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistys kasvoi yhdeksi maamme suurimmista vapaaehtoisjärjestöistä. Lounaissuomalaisten Syöpäjärjestöjen piirissä Matti Koivurinnan osuus oli merkittävä perustettaessa Moikoisten Syöväntutkimussäätiötä sekä Lounais-Suomen Saattohoitosäätiötä.


14

LOUNAIS-SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

SANOMAT

n:o 1/2002

Syöväntorjuntatalkoot-suurkeräys 2001 onnistui hyvin juntatalkoissa ja lahjoittivat summia, jotka useimmiten oli suhteutettu kunnan asukaslukuun.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. järjesti 50-vuotisjuhlavuonnaan 2001 maakunnallisen suurkeräyksen. Se tuotti yli 1 600 000 markkaa. Keräys oli Syöväntorjuntatalkoot-kampanjan 25-vuotisjuhlakeräys. Keräyksessä olivat mukana kaikki LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen toiminta-alueella olevat kunnat. Kerääjinä toimi lähes kaksi tuhatta vapaaehtoista, joiden kaikkien panos oli arvokas. Kampanja toteutettiin lista- ja lipaskeräyksenä. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys käyttää suurkeräyksellä saadut varat viiteen eri kohteeseen: Meri-Karinaan perustettavaan syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä sopeutumisvalmennuksen osaamiskeskukseen, gammasäteilytunnistimen hankkimiseen TYKSiin, syövän tieteellisen tutkimuksen tukemiseen, lapsisyöpäpotilaiden ja heidän perheidensä kuntoutustoimintaan ja monitoimitalo Karinan laajennukseen.

Hienoja keräystuloksia Suurimpiin keräyssummiin pääsivät Turku 302 811,51 markan, Salo 212 999,38 markan ja Laitila 64 547,71 markan tuloksillaan. Isoja summia syöväntorjunta-

Vapaaehtoisia aina paljon mukana

työhön saatiin myös muun muassa Loimaan kaupungista, 49 023,80 markkaa, Paimiosta 47 986,05 markkaa ja Somerolta 42 321,05 markkaa. Kun keräyssummat suhteutetaan kunnan asukaslukuun, parhaisiin tuloksiin ylsivät Iniö, 29,07 markkaa ja Särkisalo, 23,85 markkaa asukasta kohden. Velkualla kerättiin 19,43 markkaa ja Västanfjärdissä 19,57 markkaa asukasta kohden. Askaisissa, Karinaisissa, Kustavissa, Lemussa, Marttilassa, Pyhärannassa, Rymättylässä, Suomusjärvellä, Taivassalossa ja Vampulassa keräys tuotti yli kymmenen markkaa asukasta kohden. Monien kuntien alueella keräys oli vuonna 2001 tehokkaampaa kuin aiempina vuosina. Velkuan, Sauvon ja Pöytyän saavuttamat keräystulokset olivat suurempia kuin kertaakaan 1990-luvun aikana. Halikossa, Oripäässä, Perttelissä, Sauvossa ja Taivassalossa kerättiin noin kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 1999, Karinaisissa, Koski Tl:ssä, Liedossa,

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen syöpäkeräyskulut ovat viidenkymmenen vuoden aikana olleet noin 10-20 prosenttia keräysten tuotosta. Suurkeräyksiin on saatu mukaan niin paljon vapaaehtoisia, että keräyskulut ovat olleet vain 1-5 prosenttia keräystuloksesta.

Kakskerran tiistaikerho haastoi yhdistykset, yritykset ja yhteisöt mukaan Syöväntorjuntatalkoisiin ja keräsi itse 21 045,40 markkaa.

Marttilassa ja Mellilässä noin puolitoista kertaa enemmän. Yksittäisistä kerääjistä joukosta erottuu monien muiden muassa kaarinalainen Ensio Knuutila, joka keräsi 9 524,50 markkaa. Hyviin tuloksiin pääsivät myös esimerkiksi taivassa lolainen Seija Heikkilä, joka keräsi 5 120 markkaa, velkualainen Auli Tuovila, joka keräsi 4 075 markkaa

ja lietolainen Irma Kaunisto, joka keräsi 3 006,10 markkaa. Kakskerran Tiistaikerho keräsi 21 275,40 markkaa.

Aili Nikkanen 4 210,80 markkaa ja Maija-Liisa Mäki 5 135 markkaa. Kaikki kolme ovat salolaisia.

Salome Lönngren Västanfjärdista sai kokoon 3 840 markkaa, ypäjäläinen Pertti Raiskio 3 422 markkaa, turkulainen Helvi Suoranta 4 053 markkaa ja vampulalainen Valtter Kivilahti 3 000 markkaa. Jouni Kyläkulta keräsi 11 620,95 markkaa,

Erityisen hyvin onnistui Loimaalla yrityskeräys, jonka toteuttivat Olavi Tähtinen ja Esko Norrman. Yhteistyö toimi hyvin, ja keräyksen tuotto oli 22 000 markkaa. Kunnat olivat myös kiitettävästi mukana Syöväntor-

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on koko historiansa ajan perustanut kaiken uuden toiminnan käynnistämisen syöpäkeräysten varaan. Esimerkiksi 1990luvun alkupuolella tehtyjen keräysten tuotolla perustettiin Turun yliopistoon lasten syöpä- ja veritautien tutkimusjohtajan lahjoitustoimi neljän vuoden ajaksi. Hankkeeseen käytettiin keräysvaroja 1,4 miljoonaa markkaa. Vuodesta toiseen toteutuvat hyvät keräystulokset osoittavat, että syöväntorjuntatyö koetaan tärkeäksi asiaksi. Teksti: Viivi Vuorinen Kuva: Ari Peuho

Sirkka-Liisa ja Petri Laaksonen esiintyvät syöväntorjuntatyölle

Vaikeuksien läpi uuteen elämään

”SANAT KUIN YSTÄVÄN KÄSI” KIRKKOKONSERTTI PAIMION KIRKOSSA SUNNUNTAINA 14.4.2002 klo 18.00

SIRKKA-LIISA LAAKSONEN PETRI LAAKSONEN OHJELMA 8 EUROA. ENNAKOLTA 18.3.2002 ALKAEN MONITOIMITALO KARINAN NEUVONNASTA, ITÄINEN PITKÄKATU 30 b, TURKU, PUHELIN 265 7911, SEKÄ TUNTIA ENNEN KIRKON OVELTA.

- Nyt nautin elämästäni suunnattomasti, satoi tai paistoi. Olen täynnä ideoita, paimiolainen Sirkka-Liisa Laaksonen sanoo. - Ihmisen pitää käydä aika syvällä ja mennä läpi epätoivon hetkien, jotta voi rakentaa uutta ja ehyttä. Elämässäni on nyt ihan uusi maku. Sirkka-Liisa Laaksonen on sairastanut rintasyövän. Ensikosketus syöpään tuli kuitenkin jo kymmenen vuotta sitten, kun hänen sisarenpoikansa sairastui. Niihin aikoihin Sirkka-Liisa Laaksonen järjesti poikansa, muusikko Petri Laaksosen kanssa ensimmäistä kertaa konsertin syöpäsairaiden hyväksi. Konsertin tuotolla, kuudella tuhannella markalla, hankittiin kymmenen polkupyörää nuorille syöpäpotilaille. Myöhemmin, 50-vuotissyntymäpäivänsä tienoilla, Sirkka-Liisa Laaksonen lahjoitti 15 000 markkaa nuorten syöpäpotilaiden virkistystoimintaan. - Ajattelin, etten pysty muuta tekemään. Kun itse sairastuin puolitoista vuotta sitten, päätin että jos tästä selviän, järjestämme taas uuden konsertin syöpään sairastuneiden auttamiseksi. Kuluvan vuoden huhtikuun

14. päivänä Paimion kirkossa kuullaan Petri Laaksosen musiikkia sekä runoja SirkkaLiisa Laaksosen lausumina. Ohjelmassa on ainakin Maaria Leinosen ja Raili Malmbergin runoutta. Konsertin nimi, "Sanat kuin ystävän käsi", perustuu Leinosen tekstiin. - Sanat, jotka konsertin aikana kuullaan sekä lauluissa että runoissa, ovat ystävän käsi kaikille syöpää sairastaville, Sirkka-Liisa Laaksonen sanoo. Konsertin tuotto menee kokonaisuudessaan LounaisSuomen Syöpäyhdistykselle.

Sairaus innoittajana - En ole pitänyt omaa sairauttani salassa, vaan olen käyttänyt sitä virikkeenä ja innoittajana. Minulla on koko ajan ollut mukanani siunausta ja johdatusta, Sirkka-Liisa Laaksonen sanoo. - Pahin on nyt ohi. Hoidot olivat rankkoja, mutta nyt nautin sukulaisistani, kodistani ja ystävistäni. Olen iloinen myös siitä, että sain olla 39,5 vuotta saman työnantajan palveluksessa, nykyään sairaseläkkeellä oleva Sirkka-Liisa Laaksonen toteaa.

Toipumisestaan hän kiittää dosentti Väinämö Nikkasta. - Hän poisti minulta sen syöpämörön, ja nyt sen tilalla on ilkikurinen pieni peikko, jonka kanssa pärjäillään. Sirkka-Liisa Laaksonen kertoo saaneensa paljon apua ja tukea myös laajalta ystäväpiiriltään ja hienoilta työkavereiltaan. - Rohkeutta kaikille syöpäpotilaille! Toivon, että jaksatte taistella Teksti: Viivi Vuorinen Kuva: Matti Äärilä

Kuvanlaadun uusi standardi mammografiaan: KODAK MIN-R 2000 filmi/ vahvistuslevy-yhdistelmä

- Elämässä on nyt uusi maku, Sirkka-Liisa Laaksonen sanoo. Hän lausuu runoja Sanat kuin ystävän käsi -konsertissa Paimion kirkossa.


n:o 1/2002

LOUNAIS-SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

Juhani Reimari neuvoo lakiasioissa

LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEDUT:

Potilaan oikeuksista kysytään usein Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on jo noin viidentoista vuoden ajan tarjonnut jäsenilleen maksuttomia lakineuvontapalveluja. Palveluja on aiemmin annettu yhdistyksen monitoimitalo Karinan toimitiloissa Itäisellä Pitkäkadulla Turussa. Nykyisin jäsen voi soittaa tai mennä käymään asianajaja, varatuomari Juhani Reimarin asianajotoimistoon, joka sijaitsee osoitteessa Kauppiaskatu 11C, Turku. perinnön, ilmoittaa ettei ota perintöä vastaan. Jos hänellä on rintaperillisiä, säästyvät yhden sukupolven perintöverot, sillä veroa ei tietenkään määrätä luopujalle, vaan perinnön lopulliselle saajalle. - Perinnöstä luopuminen on tehtävä kirjallisella, nimenomaisella ilmoituksella, jonka voi tehdä myös perittävälle hänen eläessään. Luopuja voi myös hyväksyä perittävän tekemän testamentin, Juhani Reimari sanoo.

Juhani Reimari on neuvonut Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäseniä monenlaisissa lakiasioissa vuosien varrella.

- Vuosien varrella kysymykset ovat koskeneet mitä moninaisimpia asioita: testamentteja, lahjoituksia, perintöjä ja niiden verotusvaikutuksia. Usein on ollut kyse myös avioliitosta, sen purkamisesta ja varallisuuden jakamisesta, Juhani Reimari kertoo. Useat ovat saaneet apua yhdistyksestä myös potilaan oikeuksiin ja asemaan liittyvissä asioissa ja esimerkiksi hoitotestamentin laatimisessa. - Niinsanottu hoitotestamentti perustuu yksilön oikeuteen määrätä omasta hoidostaan. Potilashan voi vaikka kokonaan kieltäytyä hoidosta, Reimari toteaa. Hoitotestamentissa henkilö antaa määräyksiä sellaisen tilanteen varalta, että joutuisi oikeustoimikelvottomaan tilaan vakavan sairauden tai onnettomuuden takia. Hän voi määrätä, ettei hänelle saa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka keinotekoisesti ja lyhytaikaisesti pidentäisivät hänen elämäänsä. Stakes on laatinut mallin hoitotestamenttia varten. Se muistuttaa kaavaltaan tavallista testamenttia. Tekijä allekirjoittaa hoitotestamentin itse. Sitä varten tarvitaan myös kaksi todistajaa, jotka todistavat, että tekijä on hoitotestamentin kirjoittaessaan toiminut vakaasta harkinnasta ja ollut oikeustoimikelpoinen. - Usein on kysytty, missä hoitotestamenttia kannattaisi säilyttää. Jäljennöksen voi antaa omalääkärilleen tai muulle sellaiselle lääkärille, jonka kanssa on vakituinen hoitosuhde. Siltä varalta, että jotain äkillistä tapahtuu, kopiota hoitotestamentista voisi pitää myös mukanaan, Reimari neuvoo.

KUKKAKIMPPU Helsingintie 5 24100 SALO Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenet – 15 % alennus

Testamentti on sidottu muotoon Varsinaisesta testamentista on säädetty perintökaaressa. Testamentti on ainoa tapa kuoleman varalta määrätä jäämistöstään. - Testamentti on muotosidonnainen, se on tehtävä kirjallisesti ja sitä allekirjoitettaessa on oltava paikalla kaksi todistajaa, jotka tietävät ainakin sen, että kyse on testamentista. Testamentti olisi syytä tehdä aina lakimiehen avustuksella, Juhani Reimari toteaa. Jos tekijällä on rintaperillisiä, testamentilla ei voi loukata näiden lakiosaa. Lapseton voi tehdä testamentin kenelle tahansa. Reimarin mukaan on tavallista, että aviopuolisot tekevät keskinäisen hallintaoikeustestamentin. Siinä he määräävät, että toisen kuoltua eloonjäänyt saa elinikäisen hallintaoikeuden toisen omaisuuteen. Hallintaoikeustestamentilla on perintöverotuksellisesti se merkitys, että hallintaoikeuden arvo kapitalisoidaan tietyn laskentakaavan mukaan ja sen arvo vähennetään perintöverotuksessa käytettävästä verotusarvosta. Siten verotusarvo pienenee ja myös perijän maksamat perintöverot pienenevät, Reimari selittää. Keskinäinen testamentti voi olla myös omistusoikeustestamentti, jolloin eloonjäänyt joutuu maksamaan perintöveron testamentin nojalla saamastaan omaisuudesta. Toisaalta keskinäisellä omistusoikeustestamentilla kaan ei voi loukata rintaperillisen lakiosaa. Perinnöstä luopuminen tarkoittaa, että henkilö joka saisi muutoin lain mukaan

OPTIKKO HAKULA Yliopistonkatu 25 20100 TURKU Puh. 02-2761234

15

SANOMAT

Yksityisoikeudellisten, yleishyödyllisten yhteisöjen saamat testamentit ja lahjat on säädetty vapaiksi perintöja lahjaverosta. Tällaisen yhteisön pitää olla joko yhdistys, muu yhteisö, laitos tai säätiö. Laissa mainitaan yleishyödyllisestä toiminnasta esimerkkeinä tieteellinen, taiteellinen, kansanvalistusta tai kotimaista elinkeinoelämää edistävä tai muu yleishyödyllinen tarkoitus.

Elatussopimukset yleistyneet Monet ikääntyneet avioparit ovat viime vuosien aikana tehneet kirjallisen elatussopimuksen sen tilanteen varalta, että suurituloisempi puoliso tulevaisuudessa joutuisi pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Tällaisessa tapauksessa voi käydä niin, että laitoshoitoon joutuneen puolison tulot käytetään suurimmaksi osaksi hoidon kustannuksiin, ja pienituloisempi puoliso joutuu taloudellisiin vaikeuksiin. - Elatussopimuksia tekemällä on pyritty turvaamaan pienempituloisen puolison toimeentulo, Juhani Reimari toteaa. Lain mukaan kotikunnan sosiaalilautakunnan on vahvistettava elatussopimus. Viime vuosina sosiaalilautakunnat ovat usein kieltäytyneet vahvistamasta sopimuksia sillä perusteella, että puolisot eivät ole muuttaneet erilleen eikä ole edes väitetty toisen aviopuolison laiminlyöneen elatusvelvollisuuttaan. - Tämän vuoden tammikuussa KHO on kuitenkin antanut ratkaisun, jonka mukaan sosiaalilautakunnalla ei ole tällaisessa tapauksessa oikeutta olla vahvistamatta elatussopimusta, joten käytäntöön on odotettavissa muutoksia. Toisaalta pitkäaikaishoitotapauksissa on sovellettava myös ns. asiakasmaksulainsäädäntöä, jolla pyritään turvaamaan pienempituloisen puolison toimeentulo siinäkin tapauksessa, ettei elatussopimusta ole tehty, Reimari sanoo.

JULKAISUT:

POLIKLINIKKA KARINAN ERITYISEDUT:

• Syöpä-Cancer –lehti viidesti vuodessa.

• syöpäpotilailta ei peritä toimistomaksua (6,70 €)

• Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat kahdesti vuodessa • Jäsentiedote kerran vuodessa. ALENNUKSET: • Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen kuntoutus- ja ruokailumaksuista • matkatoimisto Matkarin järjestämistä matkoista • hotelli Turun Karinan majoitushinnoista • jäsenalennusliikkeistä TALOUDELLINEN TUKI SYÖPÄPOTILAILLE:

• kaikille jäsenille maksut jäsenhintaan mm. rintatutkimuksesta, kuntoutuksesta ja osasta laboratoriotutkimuksia SYÖPÄNEUVONTA-ASEMAN MAKSUTTOMAT PALVELUT TURUSSA: • syöpäpotilaille psykologin ja lakimiehen vastaanotot, neuvontaa sosiaalipalveluissa sekä ravitsemus- ja avanneneuvontaa. Kaikille jäsenille luomihuoli- ja syövän perinnöllisyysneuvontaa sekä rintojen omatarkkailun opastusta ja tupakasta vieroitusta SALON RÖNTGENIN ERITYISEDUT:

• hoitopäiväkorvaus (3 €/vrk tai kerta), mikäli olet ollut syövän vuoksi hoidettavana sairaalassa tai poliklinikalla • syövän avohoitokulujen omavastuuosuuden korvaus (enintään 34 € vuodessa) • lymphahoidosta korvaus 3 € käyntikerralta (enintään 30 € vuodessa) • nuorille (16-40-vuotiaille) syöpäpotilaille 170 € avustus heidän sairastuessaan syöpään tai taudin uusiutuessa • lapsisyöpäpotilasperheille 420 € avustus lapsen sairastuessa syöpään, taudin uusiutuessa tai lapsen menehtyessä

• mammografiatutkimukset sairausvakuutuslain palautustaksan mukaan. (Etu on voimassa heti jäseneksi liittymisen jälkeen. Kyseessä ei tarvitse olla syövän hoito.) SYÖPÄNEUVONTA-ASEMAN PALVELUT LOIMAALLA • terveydenhoitajan neuvontapalvelua sekä rintaproteesien välitystä Loimaan Aluesairaalan tiloissa maanantaista torstaihin klo 9-10, puhelin 02-761 3297/ Ella Mikkola SOPEUTUMISVALMENNUS- YM KURSSIT: • sopeutumisvalmennus-, kuntoutus-, virkistys- ja terveyskasvatuskurssit maksuttomasti tai pienellä omavastuuosuudella

SOM MEDLEM I SYDVÄSTRA FINLANDS CANCERFÖRENING ÅTNJUTER DU FÖLJANDE FÖRMÅNER: PUBLIKATIONER: • Tidskriften Syöpä-Cancer fem gånger om året. • Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat två gånger om året. • Medlemsmeddelande en gång om året. RABATTER: • På verksamhets- och servicecentret Meri-Karina rabatt på rehabiliteringsoch bespisningsavgifterna. • Rabatt på resor som köps via Matkari. • Rabatt vid övernattning på Hotell Turun Karina. • Rabatt på affärer som beviljar medlemsrabatt EKONOMISKA FÖRMÅNER FÖR CANCERPATIENTER: • Vårdersättning (3 €/dygn) omedelbart efter anslutning som medlem, ifall Du vårdats för candersjukdom. • Ersättning för självriskandelen av kostnader för öppenvård vid cancer (högst 34 € om året). • Lympha behandlingersättning 3 € per gång (högst 30 € i året) • Ett understöd om 170 € för unga cancerpatienter (16-40 år) då de insjuknar eller då sjukdomen förnyar. • Ett understöd om 420 € för barncancerpatientfamiljer då barnet insjuknar eller då sjukdomen förnyar eller då barnet avlider.

SPECIALFÖRMÅNER PÅ POLIKLINIKEN KARINA: • Cancerpatienter betalar ingen poliklinikavgift (6,70 € ). • Alla medlemmar betalar laboratorie-, rehabiliterings- och mammografiavgifterna enligt sjukförsäkringslagens återbäringstaxa. CANCERRÅDGIVNINGSSTATIONERNAS TJÄNSTER I ÅBO: • Cancerrådgivningsstationernas tjänster avgiftsfritt för cancerpatienter: psykologernas mottagning, juristens mottagning, rådgivning om socialservicen, näringsrådgivning, rådgivning rörande skötseln av stomaöppningar; alla medlemmar handledning i egenkontroll av brösten, tobaksavvänjing, födelsemärkespoliklinik, rådgivning om ärftlighet. SPECIELTFÖRMÅN I SALOS RÖNTGEN: • Mammografiavgifterna enligt sjukförsäkringslagens återbäringstaxa även i Salos Röntgen (förmånen gäller omedelbart efter anslutning som medlem; det behöver inte röra sig om vården av cancer). CANCERRÅRDGIVNINGSSTATIONENS TJÄNSTER I LOIMAA: • Hälsovårdsköterskans cancerrådgivning och förmedling för bröstproteser hus hälsovårdcentralen i Loimaa från måndag till torsdag kl 9-10,tel. 02-761 3297/Ella Mikkola. ANPASSNINGSKURSER: • Anpassningstränings-, rehabiliteringsrekreations- och hälsofostringskurser avgiftsfritt eller med en liten självriskandel.

JÄSENMAKSU VUODESSA 12 € (LIITY JÄSENEKSI JO TÄNÄÄN!) MEDLEMSAVGIFTEN 12 € PER ÅR (BLI MEDLEM REDAN I DAG!) Nimi/Namn:____________________________________________________________ Lähiosoite/Näradress:___________________________________________________ Postitoimipaikka/Postadress: ___________________________________________ Tämä lomake palautetaan osoitteella: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 TURKU Denna blankett bedes returnera till Sydvästra Finlands Cancerförening r.f.,

Teksti: Viivi Vuorinen

Österlånggatan 30 b, 20700 ÅBO

Kuva: Joanna Reimari

Rakennustoimisto

Siivous- ja kotipalvelu

M. BRANDT Ky

KOTITONTTU

Frälsintie 7 B 9 21200 RAISIO

Lasse Lainio Puh. 02-4389562 02-4358883

LOIMAAN SEUDUN

MONITOIMITAKSI HANNES HUHTALA puh. 0400-223 964 koti 7641 766 PAARIKULJETUKSET ilmastoidulla autolla

Ateriapalvelu kotiin kuljetettuna

KOTIRUOKAPALVELU

VUORENRANTA P. 050-5585390/02-2531701


16

LOUNAIS-SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

Perhekurssilta haettiin virkistystä ja vertaistukea

Teija ja Pekka Rantamaula odottivat perhekurssilta taukoa arkirutiineihin. Julia (oik.) ja Vilma hyödynsivät leikkihuoneen mahdollisuudet tarkoin.

SANOMAT

- Elämäntilanne on rauhoittunut aika paljon. Syksyllä alkoi tuntua, että olen taas voimissani, Teija Rantamaula sanoi. Teija ja Pekka Rantamaula osallistuivat viiden lapsensa kanssa kuluvan vuoden helmikuussa Meri-Karinan sopeutumisvalmennuskurssille, joka oli tarkoitettu nuorille, noin 20-45-vuotiaille syöpäpotilaille ja heidän perheilleen. Rantamaulat olivat hakemassa perhekurssilta etupäässä virkistystä ja katkoa arkirutiineihin. Ympäristö oli pariskunnalle entuudestaan tuttu, sillä he osallistuivat viime kesänä Meri-Karinassa parisuhdekurssille. - Kurssi tuo tosiaan tervetulleen tauon arkeen. Pienten lasten kanssa päivät ovat tavallisesti yhtä syöttämistä ja pesemistä, Pekka Rantamaula totesi. Perheen pienimmät, 2,5vuotiaat Vilma ja Julia telmivät antaumuksella lasten leikkipaikan tyynykasassa kurssin toisen päivän iltana. Isommat lapset, 5-vuotias Saku, 15-vuotias Joni ja 17vuotias Sami keskittyivät pelaamaan tietokoneilla. Viereisessä salissa oli meneillään kaikkien kurssilaisten yhteinen askarteluilta. -Työstimme jo parisuhdekurssilla paljon sairauteen

n:o 1/2002

liittyviä asioita. Pahin vaihe tuntuu nyt olevan ohi, ja katse suuntautuu tulevaisuuteen. Olemme löytäneet uusia näkökulmia, rintasyövän sairastanut Teija Rantamaula sanoi. -Luennoilta ja pienryhmäkeskusteluista ammennamme paljon uutta. Muiden kertomat kokemukset ovat aina rikastuttavia. Täällä huomaa, ettemme ole ihan ainoita, joilla on lapsia.

Lapsiperheen monet murheet Vaikka perhekurssi olikin suunnattu nuorille syöpäpotilaille, myös kuusikymppiset Ritva ja Eino Kankuri olivat mukana. Heidänkin perheessään on pienten lasten vanhempien ilonaiheita ja murheita. Kankurit saivat menehtyneen tyttärensä kahden lapsen huoltajuuden uuvuttavan oikeustaistelun jälkeen hiljattain. Viisivuotias Linnea ja yhdeksänvuotias Hilla juoksentelivat ympäriinsä Meri-Karinan käytävillä muiden lasten seurassa. Tyttären kuolema ja sen jälkeiset vaikeat vaiheet nostivat vieläkin kyyneleet Ritva ja Eino Kankurin silmiin. Ritva Kankurin kaksi rintasyöpäleikkausta ovat nekin olleet raskaita kokemuksia. Elämä tuntuu kuitenkin nyt valoisammalta. -Nyt on ihan hyvin, kun stressi on hellittänyt. Lapset ovat antaneet elämään vauhtia. Ei vanhemmuus ole iästä kiinni, vaan elämäntavoista ja –tyylistä, Eino Kankuri sanoi.

- Onhan Paavo Lipponenkin kuusikymppinen, eikä kukaan liene asettanut kyseenalaiseksi hänen kykyjään vanhempana. Kankurit toivoivat kurssilta itselleen virkistystä ja lapsilleen uusia ihmiskontakteja. He kannattavat avoimuutta myös silloin, kun kyse on mamman vaikeasta sairaudesta. - Mitä enemmän lapset tietävät, sitä paremmin he pärjäävät. Puhuminen on hyvästä. Emme ole sen ajattelutavan kannattajia, että lapsilta pitäisi salata asioita. Salaillen eläminen ei ole kivaa, Eino Kankuri sanoi. Nuorille syöpäpotilaille ja heidän perheilleen tarkoitetulla viikon mittaisella sopeutumisvalmennuskurssilla tarjottiin koko perheelle pienryhmäkeskusteluja psykologin ja hoitajan kanssa, liikuntaa, askartelua, ulkoilua, saunomista ja vapaamuotoista yhdessäoloa sekä aikuisille luentoja. Luennoimassa kävivät psykologi Jonna Soinio, onkologi Liisa Elomaa, ravitsemustutkija Asta Myyrinmaa, kirurgian erikoislääkäri Ilkka Koskivuo, kouluttaja Pirkko Siili, toimitusjohtaja Kari Ojala ja seksologi Leena Rosenberg. Lapsille oli järjestetty omaa ohjelmaa vanhempien luentojen ajaksi.Lapset kävivät muun muassa elokuvissa ja Kupittaan Seikkailupuistossa. Perhekurssilla oli viisitoista perhettä, yhteensä kuusikymmentä osanottajaa. Teksti ja kuvat: Viivi Vuorinen

Eino ja Ritva Kankuri maalasivat t-paitoja Hillan (vas.) ja Linnean kanssa kurssilaisten yhteisessä askarteluillassa.

Hyvä

kas!

sia Proteesia

Valitse proteesiliiviksesi

Meiltä aina uutuudet samoin kuin turvalliset classicmallitkin aa-EE-kupein... Rintaliivit body’t, uimapuvut (myös valmis proteesiliivi á 198,-)

la

el ien ks os mu u V ke ko

Tku, Aninkaistenk. 8 Salo, Turuntie 1 Tre, Aleksanterink. 27


n:o 1/2002

LOUNAIS-SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

Hyvistä aineksista maukasta ruokaa Meri-Karinan keittiö tunnetaan hyvästä ruuasta. Päivittäin keittiö ruokkii noin 250 henkilöä. Aamupalalla aloitetaan kello seitsemän maissa ja illalla keittiön valot sammuvat vasta kello 22 aikoihin. naan kello 12.00-15.00. Keittiön herkkuja voi silloin nauttia 13,5 eurolla ja yhdistyksen jäsenet saavat sunnuntailounaan 11,8 eurolla (markoissa vähän yli 70 markkaa). Meri-Karinan keittiöhenkilökuntaan kuuluvat keittiöpäällikkö Juha Laiho, vuorovastaava Mikko Rantala, kokit Jan Larsson ja Antti Koskinen, salivastaava, kylmäkkö Terhi Kivisalmi sekä kylmäköt Anne Saarinen, Elina Humala ja Kirsi Taalikka.

Juhlapalvelukin toimii Lounasaika alkaa... Mikko Rantala asettelee ottimet paikoilleen.

Päivittäisen ruokapalvelun piiriin kuuluvat mm. Karinakodin ja Karinanrannan asukkaat sekä kurssilaiset. - Teemme monipuolista ruokaa hyvistä aineksista ja pyrimme vaihteluun, vuorovastaava Mikko Rantala kertoo. - Periaatteemme on, että teemme ruuan alusta alkaen eli käytämme valmisruokaa tai puolivalmisteita mahdollisimman vähän.

Suosittu sunnuntailounas Meri-Karinan lounaspöytä on katettuna arkipäivinä ja lauantaisin kello 11.0013.30. Lounaan hinta on 7 euroa 60 senttiä, mutta Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenille se maksaa 90 senttiä vähemmän eli markoissa 40 markkaa. Sunnuntaisin Meri-Karinan keittiö tarjoaa suositun lou-

Meri-Karinassa on suuret kokoontumistilat, joissa pidetään mm. erilaisia perhejuhlia. Meri-Karinan suosiota juhlapaikkana lisäävät hyvän ruuan ohella kilpailukykyiset hinnat ja kaunis ympäristö. - Suureen saliin me voimme ottaa jopa 200 ruokavierasta, Mikko Rantala kertoo. - Juhlapalveluumme on oltu erittäin tyytyväisiä. Teksti ja kuva: Olli Mäntylä

17

SANOMAT

Tiesitkö verohelpotuksesta?

Edullista kotisiivousta yksityisille asiakkaille Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen yhteydessä toimii Moikoisten Kiinteistöhuolto Oy, joka suorittaa kotisiivousta myös yksityisille asiakkaille sekä huoltomiespalveluja asunto-osakeyhtiöille. Yhtiön palveluksessa on ammattinsa osaavia henkilöitä, jotka käyvät paitsi siivomassa myös tarvittaessa hoitavat kaupassakäynnin ja vaikkapa ulkoilevat asiakkaiden kanssa.

Verovähennystä Moikoisten Kiinteistöhuolto Oy suorittaa ikkunanpesua ja suursiivousta pitempiaikaisella tai kertaluonteisella sopimuksella. Kotisiivous kuuluu nykyisin verovähennyksen piiriin ilman mitään erillistä hakemusta. Verovähennys on 40 % Moikoisten Kiinteistöhuollon laskusta. Tänä vuonna voi vähentää enintään 900 euroa (5 351 mk) ja vähennyksen voi tehdä kumpikin puoliso. Omavastuu on 100 euroa. Moikoisten Kiinteistöhuolto Oy suorittaa kotisiivousta seuraavin hinnoin: 21,25 euroa/tunti (sisältää 22 % :n arvonlisäveron), josta vähennys verotuksessa on 8,50 euroa/tunti. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenille kotisiivouksen hinta on arvonlisäveroineen 19,50 euroa tunnilta.

Siistijä Marjatta Hanhiniemi huolehtimassa kasvien hyvinvoinnista. Taustalla siistijä Tuula Lehtinen ja siivoustyönjohtaja Kirsi Kallio (portailla).

Oikeat materiaalivalinnat helpottavat puhtaanapitoa

Lisätietoja antaa siivoustyönjohtaja Kirsi Kallio puh. 265 7666, arkipäivinä kello 8.00-16.00.

Syöpäyhdistyksen toimitilojen siivous hoidetaan neljän henkilön voimin. Siivoustyönjohtaja Kirsi Kallion mukaan tämä on mahdollista monestakin syystä. - Tilojen suunnittelussa on otettu huomioon puhtaanapidon helppous. Täällä on käytetty laaduk-

kaita rakennusmateriaaleja ja vältetty hankalasti siivottavia paikkoja, Kirsi Kallio kertoo. - Suuri merkitys on myös sillä, että kunnostusta vaativasta kohteesta ei tarvitse viestittää monia kertoja. Kun me ilmoitamme korjausta vaativasta kohteesta, huolto toimii.

Tervetuloa virkistäytymään Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen! Meri-Karina sijaitsee Turussa Hirvensalon Kaistarniemessä luonnonkauniin maiseman keskellä kuitenkin lähellä kaupunkia.

VIRKISTYS- JA TERVEYSKURSSIT Tänä vuonna on mahdollisuus osallistua virkistys- ja terveyskursseille, jotka järjestetään 29.4.-4.5., 4.-9.8., 6.-11.10. ja 1.-6.12.2002. Virkistys- ja terveyskurssien hinta on 227 € kahden hengen huoneissa ja 260 € yhden hengen huoneessa, sisältäen täysihoidon, majoituksen, koko viikon ohjelman, kaksi yksilöllistä fysikaalista hoitoa sekä mahdollisuuden lääkärintarkastukseen. Huom! Osanottajat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä.

JUHLAPYHIEN VIETTO MERI-KARINASSA

Hinnat/hlö 2 hengen huone/1 hengen huone

• • • •

193,00 € 202,00 € 236,00 € 118,00 €

PÄÄSIÄINEN JUHANNUS JOULU UUSIVUOSI

28.03.-01.04.2002 20.06.-23.06.2002 23.12.-26.12.2002 30.12.-01.01.2003

227,00 236,00 270,00 135,00

€ € € €

MERI-KARINA ON SUOSITTU JA EDULLINEN PITOPAIKKA • perhejuhlille (häät, syntymäpäivät, ristiäiset, muistotilaisuudet) • kongresseille sekä koulutus- ja neuvottelutilaisuuksille • kuntoutuskursseille

MERI-KARINAAN VOI TULLA MYÖS OMAEHTOISELLE LOMALLE TAI VAIKKAPA PAKOON MERKKIPÄIVIÄÄN • maksu vuorokaudelta täysihoidolla jäseneltä 50 € ja ei-jäseneltä 60¤€ Ilmoittautumiset ja lisätiedustelut Toiminta- ja palvelukeskus

MERI-KARINA

Seiskarinkatu 35, 20900 TURKU puhelin 02-265 7666 fax 02-265 7618


18

LOUNAIS-SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

Tällä matkalla tutustutaan Unkarin maaseutuun ja unkarilaiseen pääsiäisenviettoon. Kiertomatkan kohteina Budapest, Ópusztaszer, Bugacpuszta, Pécs-Villány, Harkány, Balaton. Matkaohjelma: Torstai 28.3.2002 Lähtö klo 13.00 monitoimitalo Karinan luota, Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku. Ajo Helsinki-Vantaan lentoasemalle, josta Malevin lento MA 743 Budapestiin lähtee klo 17.20. Budapestiin saavutaan klo 18.50. Matka jatkuu linja-autolla hotelli Benczúriin, jonne majoittuminen. Illallinen nautitaan tyypillisessä unkarilaisessa ravintolassa. Lyhyt kaupunkikierros Budan puolella. Pitkäperjantai 29.3.2002 Aamiaisen jälkeen Budapestissa kaupunkikierros, jonka jälkeen matka jatkuu Etelä-Unkarin kauniiseen kaupunkiin, Szegediin, Turun ystävyyskaupunkiin. Matkan varrella pysähdytään Ópusztaszeron kaupungissa, missä käydään Unkarin kansallishistoriallisessa puistossa katsomassa isoa ympyrämaalausta unkarilaisten maahanmuutosta. Päivän aikana lounas. Alkuillasta saavutaan Szegediin ja majoitutaan Novotel-hotelliin. Lyhyt kaupunkikierros ja illallinen. Lauantai 30.3.2002 Aamiaisen jälkeen retki Bugacpustáan, missä ajellaan hevoskärryillä, tutustutaan paimentolaismuseoon sekä seurataan hurjaa hevosratsastusta. Lounas. Matka jatkuu Harkányin pieneen kaupunkiin, mistä löytyy Etelä-Unkarin kuuluisin terveysvesilähde. Majoittuminen Agro Thermál-kylpylähotelliin, jossa myös illallinen. Myöhemmin illalla osallistutaan katolisen kirkon pääsiäisjumalanpalvelukseen. Sunnuntai 31.3.2002 Aamiainen ja lounas hotellissa. Päivän aikana voi käyttää hotellin kylpyläpalveluita. Illalla tehdään retki kuuluisalle punaviinialueelle Villányin kylään, nautitaan viininmaistajaisista ja illallisesta. Maanantai 1.4.2002 Aamiaisen jälkeen retki Pécsin kaupunkiin. Tehdään kaupunkikierros ja tutustutaan Zsolnai-museoon. Lounas Cellárium-ravintolassa. Iltapäivällä palataan hotelliin, jossa mahdollisuus käyttää hotellin kylpyläpalveluita. Illallinen hotellissa.

KYLPYLÄMATKA PÄRNUUN 19. – 26.5.2002 Pärnu on Viron tunnetuin kylpyläja lomakaupunki, kylpylävieraiden ympärivuotinen suosikki. Puistojen, pitsihuviloiden, hiekkarantojen ja kylpylöiden kaupunkiin on mukavaa palata aina uudelleen. Toiset valitsevat Pärnun vakituiseksi ”etelänlomakseen” ja toiset taas hoitavat terveyttään ja kuntoaan Pärnun kylpylöissä. Matkaohjelma: Sunnuntai 19.5.2002 Lähtö klo 6.00 monitoimitalo Karinan luota, Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku. Ajo Helsingin Länsisatamaan, josta M/S Vana Tallinn lähtee klo 9.30 Tallinnaan, jonne saavutaan klo 12.00. Jatketaan Pärnuun hotelli Viikingiin, jonne majoittuminen. Illan aikana ja maanantaina lääkärintarkastukset, joiden perusteella hoidot (2-3 hoitoa/ hoitopäivä) määrätään. Kannattaa tiedustella omalta lääkäriltä ennen matkaa ovatko terveydellisistä syistä johtuen hoidot mahdollisia. Illallinen. Maanantaista 20.5. lauantaihin 25.5.2002 Täysihoito maanantaista lauantaihin ja hoidot maanantaista perjantaihin majoitushotellissa. Vapaa-ajalla vapaata tutustumista Pärnun kaupunkiin. Lauantai 25.5.2002 Ohjattu retki Pärnussa sekä aikaa ostoksia varten. Sunnuntai 26.5.2002 Aamiainen hotellissa. Aamupäivällä lähtö Pärnusta kohti Tallinnaa, josta klo 14.00 M/S Meloodia lähtee Helsinkiin, jonne saavutaan klo 19.00. Ajo Turkuun, jonne saavutaan noin klo 22.00. Matkalle mukaan tarvitaan voimassaoleva ulkomaanpassi. Suositellaan matkavakuutuksen ottamista.

Tiistai 2.4.2002 Aamiaisen jälkeen lähtö Budapestiin. Matka kulkee Balaton-järven tuntumassa. Järven pohjoispuolella tutustutaan kauniiseen Tihanyin kaupunkiin ja sen munkkiluostariin. Lounas nautitaan matkan varrella. Budapestissä majoitutaan tuttuun Benczúr-hotelliin. Läksiäisillallinen hotellissa. Illallisen jälkeen seurataan Unkarin Valtiollisessa Oopperatalossa Mendelssohn-Shakespeare´n balettia, Kesäyön Unelma. Näytöksen jälkeen paluu hotelliin.

Kylpylää varten mukaan kylpytakki, uimapuku, suihkulakki ja muovisandaalit. Matkan hinta: Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenet 985 euroa ei-jäsenet 1005 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset Turku-Helsinki-Vantaan lentoasema-Turku * linja-autokuljetukset Unkarissa ohjelman mukaan * lentomatkat Helsinki-Budapest-Helsinki Malevin reittivuoroilla * majoitukset ohjelman mukaan 2-hengen huoneessa * ruokailut ohjelman mukaan * sisäänpääsymaksut ja tutustumiset ohjelman mukaan * balettilippu Unkarin Valtiolliseen Oopperaan * matkanjohtajan palvelut Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari puh. 2657 913 Matkanjohtaja Sándor Tóth

Perusrokotuksia (jäykkäkouristus-, polio- ja kurkkumätärokotus) suositellaan. Hotelli Viiking***Sadama 15 80012 Pärnu puh. +372 44 31293 Sijaitsee puistoalueella, Pärnun keskustaan noin 400 metriä. Hotelli rakennettu/laajennettu 1993/2000, 3 kerrosta, ravintola, baari ja keskuslämmitys. Huoneissa suihku/kylpy, WC, puhelin, radio, TV, parketti-/muovilattia. Hotellissa kauneushoitola, kampaaja, sauna, pieni pulahdusallas, tallelokerot, rahanvaihto. Hoitopaketti 2-3 hoitoa maanantaista perjantaihin sisältää: osahieronta, 15 minuuttia, yrtti- jalka- ja porekylpy, osokeriitti, sirkulaaninen suihku, parafiinihoito, muta paikalliskääreinä, rentoutushoito, ultraäänihoito, magneettihoito, inhalaatiohoito, vesihieronta, savihoito. Matkan hinta: Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenet 360 euroa ei-jäsenet 380 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset Turku-Helsinki-Turku * laivamatkat Helsinki-Tallinna-Helsinki kansipaikoin * linja-autokuljetus Tallinna-Pärnu-Tallinna * majoitus hotelli Vikingissä 2 hengen huoneessa * illallinen 19.5. ja aamiainen 26.5.2002 * täysihoito maanantaista lauantaihin * lääkärintarkastus * 2-3 hoitoa maanantaista perjantaihin lääkärin määräyksen perusteella * ohjattu retki paikallisoppaan johdolla lauantaina * suomea puhuvan paikallisoppaan palvelut Pärnussa * Matkarin matkanjohtajan palvelut Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari puh. 2657 913 Ilmoittautuessa tulee ilmoittaa syntymäaika ja kansalaisuus. Matkanjohtaja Anneli Salenius

BALETTIJUHLAT SAVONLINNASSA 30. – 31.5.2002

Keskiviikko 3.4.2002 Aamiaisen jälkeen vieraillaan taiteilijoiden kuvankauniissa Szentendren kaupungissa, jossa myös lounas. Paluu Budapestiin, jossa jää ostosaikaa. Ajo Budapestin lentoasemalle, josta Malevin lento MA 744 Helsinkiin lähtee klo 17.35. Klo 21.00 saavutaan Helsinkiin, josta kuljetus linjaautolla Turkuun, jonne saavutaan noin klo 24.00. Matkalle mukaan tarvitaan voimassaoleva ulkomaanpassi, jonka tulee olla voimassa vielä 3 kk paluun jälkeen. Suositellaan matkavakuutuksen ottamista. Valuutaksi Saksan markkoja tai Unkarin forintteja.

n:o 1/2002

Tervetuloa Matkarin iloisille matkoille!

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen MATKATOIMISTO MATKARI

VIETÄ PÄÄSIÄINEN KIERTOMATKALLA UNKARISSA 28.3. – 3.4.2002

SANOMAT

Savonlinnassa järjestetään ensimmäisen kerran balettijuhlat kesän 2002 alussa. Moskovan Bolshoi-teatterin henkilökunta sekä 100-henkinen orkesteri esittävät aina suositun Joutsenlammen Olavinlinnassa. Matkaohjelma: Torstai 30.5.2002 Lähtö klo 8.00 monitoimitalo Karinan luota, Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku. Ajo Forssan ja Lahden kautta Mikkeliin, jossa vanhassa pappilamiljöössä Kenkäverossa tutustutaan sauna-aiheiseen näyttelyyn ja käsityöläisten tuotteisiin sekä nautitaan lounas. Matka jatkuu Savonlinnaan, jossa majoitutaan keskustassa sijaitsevaan hotelli Tottiin. Klo 19.00 seurataan Olavinlinnassa Joutsenlampibalettiesitystä.

MATKARIN TOIMISTO: Itäinen Pitkäkatu 30 b, p. 2657 913

Perjantai 31.5.2002 Aamiainen hotellissa. Ajo Imatran, Lappeenrannan ja Kouvolan kautta Elimäelle, jossa Moision taidekartanossa nautitaan lounas ja tutustutaan näyttelyyn: esillä mm. Johanna Oraksen, Juhani ja Jere Honkasen sekä Jukka Salon taidetta. Matka jatkuu Porvoon ja Salon kautta taukoja pitäen Turkuun, jonne saavutaan noin klo 20.00. Matkan hinta: Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenet 230 euroa ei-jäsenet 242 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * majoitus hotelli Tottissa 2-hengen huoneessa * aamiainen * 2 lounasta * ohjelman mukaiset opastukset ja sisäänpääsymaksut * Joutsenlampi-balettiesityksen A-katsomon lippu * matkanjohtajan palvelut Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari puh. 2657 913 Matkanjohtaja Leena Tiusanen

Avoinna: maanantai klo 8.00 - 18.00, tiistai - perjantai 8.00 - 16.00.


n:o 1/2002

LOUNAIS-SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

19

SANOMAT

MATKALLA MAAILMAN YMPÄRI – ja meillä kaikilla oli niin mukavaa… Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen oma matkatoimisto, Matkari Oy, järjestää vuosittain lukuisia matkoja mielenkiintoisiin kohteisiin. Matkoille ovat kaikki yhdistyksen jäsenet, syöpäpotilaat, omaiset ja syöväntorjunta-Tällaisena jörönä miehetyötä tukevat henkinä en tiennyt miten pärjäilöt tervetulleita. sin, mutta hyvin kaikki meni, Yhdistyksen historian ensimmäinen maailmanympärimatka toteutui viime syksynä. Kolme viikkoa kestänyt reissu onnistui osallistujien mielestä nappiin. Nähtyä tuli USA:n Kalifornia, Meksiko, Uusi-Seelanti, Australia ja Singapore. Matkan aikana löytyi myös uusia ystäviä. Koko porukka kokoontui tammikuussa Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen muistelemaan matkaansa maailman ympäri. Valokuvat kiersivät kädestä käteen, ruokaillessa ja jutellessa tuli paljon hyviä muistoja mieleen, joita kerrattiin naurunpyrskähdysten saattelemana. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että yhteishenki säilyi koko tämän pitkän matkan aikana todella hyvänä, vaikka monelle ainoastaan huonekaveri oli ennestään tuttu, kaikille ei hänkään. Hannele Jussilalla ja Kyllikki Haikosella kävi tuuri, sillä he ilmoittautuivat alun perin matkalle yksin. He saivat jakaa huoneen ja heistä tuli myös hyvät ystävät. Meistä tuli hyvät, voisiko sanoa maailman parhaat ystävät matkan aikana, he kertovat yhdestä suusta. Yhteyttä on pidetty sittemmin muutenkin, joten matkan elämyksiin kuului myös tutustuminen uusiin, mukaviin ihmisiin. Saman allekirjoittaa Erkki Haavisto, jolle työkaverit olivat eläkkeellelähdön kunniaksi keränneet matkakassaa. Jonnekin päin oli siis lähdettävä vaimon, Eilan kanssa. Matkarin reissu epäilytti ensi alkuun vähän, koska matkaseurueessa ei ollut tuttuja.

oli todella mukavaa, kaikkea muuta kuin jörön oloinen Erkki vitsailee.

Hyvä asenne matkakumppaniksi Matkalle lähtenyt porukka oli hauskaa ja sopeutuvaista. Heitä ei hirvittänyt lähteä matkalle viime syksynä – vaikka ensimmäinen määränpää olikin New York. Se tosin oli vain välilaskupaikka. Marraskuussa turvatoimet olivat siellä tiukimmillaan terroriuhan vuoksi, mutta reippaat suomalaiset ottivat asian rennosti. He tiesivät jo pitkälle matkalle lähtiessään varautua mahdollisiin rasituksiin ja viivytyksiin. Matka-Vekka –matkatoimiston matkanjohtaja oli 14henkisen seurueen mukana koko ajan pitämässä huolta, että asiat sujuivat. Apu olisi lähellä, jos jotain sattuisi. Kaikki menikin hienosti, seurueen mielestä jopa ennalta

odotettua paremmin . Aikataulut pitivät hyvin, retket olivat hyvin suunniteltuja ja toteutettuja, hotellit olivat laadukkaita. Mutta osasimme myös suhtautua joustavasti ja leppoisasti kolmen viikon reissaamiseen. Olimme hyväntuulisia koko ajan, emme mutisseet turhista, sanovat paljon muutenkin matkustavat eläkeläiset Marjatta ja Jaakko Haavisto, joilla sattumoisin on sama sukunimi kuin Erkillä ja Eilalla Siksipä pieniltä sekaannuksilta ei voitu välttyä matkan aikana esimerkiksi hotellihuoneden varausten yhteydessä. Asia kirvoitti kummaltakin Haaviston pariskunnalta vain makeat naurut.

Myös vapaa-aikaa riittävästi Maailmanympärimatkaa ei tehty hätäillen. Jokaisessa kohteessa oli paljon aikaa tehdä retkiä, tutustua kunnolla ympäristöön. Mutta myös vapaahetkiä oli riittävästi huilailuun.

- Ilta saattoi olla ohjelmasta vapaata, sitten taas toisessa kohteessa vietimme yhdessä iltajuhlaa ja saimme lepäillä seuraavana aamuna, kertoo Anna-Kaisa Erfors. Elämyksistä mieleenpainuvimpia olivat tutustuminen Universal Studioihin Hollywoodissa, päivän kestänyt bussiretki Australiassa, omat itsenäisyyspäivän juhlat joulukuun kuudentena Singaporessa sekä Maori-intiaanien tapaaminen Uudessa Seelannissa. -Minä en usko enää mihinkään elokuvaan. Esimerkiksi Kwai-joen silta –elokuva tehtiin kokonaisuudessaan Hollywoodissa, meille näytettiin elokuvan lavasteet, muistelee Erkki Haavisto. Maori-intiaanien kanssa piti olla laskupää kunnossa, sillä hyvää tarkoittava tervehdys oli kaksi sormen painallusta nenään, mutta kolme meinasikin jo sitten kosintaa! Teksti: Anu Haveri Kuvat: Matti Äärilä

Syövän sairastanut rohkeasti matkalle Kyllikki Haikonen lähti maailmanympärimatkalle ajatuksella ”nyt tai ei koskaan”. Vaikka hän ei ollut kokenut maailmanmatkaaja, ajatus pitkästä reissusta ei jännittänyt. Syöpä on sairastettu kymmenen vuotta sitten. -Pärjään avanteeni kanssa aivan mainiosti enkä edes maininnut asiasta matkalla muille kuin huonekaverilleni. Ei ollut mitään pelättävää, kunto oli hyvä, tiesin etukäteen mitä voin syödä tai juoda, eivätkä varalääkkeet paljon painaneet matkalaukussa, hän kertoo. Haikonen luki matkasta viime helmikuun LounaisSuomen Syöväntorjuntasanomista. Idea lähdöstä syntyi impulsiivisesti, kuten hän kertoo luonteeseensa kuuluvan. -Matka vaikutti niin hyvin järjestetyltä. Tuntui hyvältä, että mukanamme olisi koko ajan matkanjohtaja ja kohteissa lisäksi paikalliset oppaat, joten mikä oli lähtiessä, hän sanoo reippaasti. Mikäli matkalla olisi tapahtunut jotain, kunto mennyt kovin huonoksi tai sattunut tapaturma, olisi apua ollut heti saatavissa.

Sain luettelon jokaisen kohteen terveydenhuollon yhteystiedoista. Paikallinen opas olisi voinut auttaa myös välittömästi hakeutumaan tarvittavaan hoitoon, hän muistuttaa. Haikonen haluaa rohkaista syövän sairastaneita aktiiviseen elämään. Kunnosta riippuen on paljon mahdollisuuksia osallistua esimerkiksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen järjestämään harrastustoimintaan. -Kun hoidot on ohi ja itkut itketty, on aika jatkaa eteenpäin. Itse olen löytänyt paljon apua vertaisryhmissä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä. Ensi alkuun yhdistyksen sopeutumisvalmennuskursseilta saa tukea ja ennen kaikkea tietoa. Sittemmin olen käynyt säännöllisesti esimerkiksi vesijumpassa, hän tuo esille. Haikonen haluaa jakaa seuraavan Anni Korpelan runon kaikkien lukijoiden kanssa: Pisarat, jotka eilispäivänä itkin on Jumala värjännyt siveltimellään ja ylentänyt kaareksi taivaalleni. Tänään katselen maailmaa sateenkaaren lävitse ja kiitän.

Maailamanympärimatkalaiset kokoontuivat tammikuussa Meri-Karinaan muistelemaan yhteistä matkaa. Kuvassa vasemmalta lukien takarivissä: Jaakko Haavisto, Leila Malmberg, Marjatta Haavisto, Hannele Jussila, Inkeri Nykänen, Marjatta Pauna ja Kaarina Määttä ja vasemmalta lukien eturivissä: Anna-Kaisa Erfors, Kyllikki Haikonen, Eila ja Erkki Haavisto, Taina Tuhkalainen ja Tytti Kaarila.

LIITY NYT

LINNAN APTEEKIN KANTA-ASIAKKAAKSI, SE KANNATTAA!

Kanta-asiakkaille myös ilmainen verenpaineen mittaus, reseptin uusimiset ilman puhelinmaksua, reseptilääkkeiden omavastuuosuuden kattokorvausseuranta sekä edullisia kanta-asiakastarjouksia. Liittyminen kanta-asiakkaaksi käy helposti täyttämällä liittymiskaavake Linnan Apteekissa tai Patterinhaan sivuapteekissa. Liittyminen on maksuton.

Tervetuloa Hyvän Olon Linnan Apteekkiin! Kauppiaskatu 10, 20100 Turku Puh. 02-275 0400 Fax. 02-275 0430 E-mail apteekki@sci.fi www.linnanapteekki.sci.fi

SIIVOUS UUTISET MEILTÄ EDULLISESTI Siistoammattisiivousaineet Serla laitostalouspaperit Kaikki siivousvälineet Uudet ja käytetyt siivouskoneet Siivouskonevuokraukset Varaosat, pikahuollot ja korjaukset

Ja Sillä Siisti. PISTE.

AVOINNA JOKA PÄIVÄ

Klo 8 – 21

Patterinhaan sivuapteekki Kanslerintie 10, 20100 Turku Puh. 02-275 0810 Fax. 02-275 0825 Avoinna Ma – Pe 9 – 17

Läntinen Pitkäkatu 17 Puh. 2510 231 / Fax 2510 012


20

LOUNAIS-SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

SANOMAT

n:o 1/2002

Pelkäätkö, että suvussasi esiintyy perinnöllistä syöpää?

Yhteydenotto periytyvyysneuvontaan helpottaa Nykyarvion mukaan noin kymmeneen prosenttiin tavallisista syövistä, kuten rinta-, eturauhas- ja paksusuolisyövistä, liittyy perinnöllinen alttius. Kun vähintään joka neljäs suomalainen sairastaa elämänsä aikana syövän, voi yksittäisiä sairastumisia kertyä sukuun kuitenkin runsaanlaisesti ilman, että alttius pahanlaatuisiin muutoksiin olisi perinnöllistä. Perinnöllisyysneuvontaan hakeutuvat asiakkaat ovat varsin hyvin selvillä sukulaistensa syöpäsairauksista, toteaa perinnöllisyyslääkäri Minna Pöyhönen.

Jos jommallakummalla vanhemmista on syöpägeeni, sairastumisalttius periytyy seuraavaan sukupolveen 50 prosentin todenäköisyydellä. Piirtämällä asiakkaan kertoman perusteella sukupuun asiakkaan sisaruksista, vanhemmista ja lapsista pystyy erikoiskoulutettu hoitaja päättelemään, voiko asiakkaan suvussa olla kyse perinnöllisestä syövästä. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen periytyvyysneuvontaan yhteyttä ottaneista valtaosa saa huojentavan tiedon: sukupuun mukaan näyttää siltä, että kyse ei ole periytyvästä syövästä, vaan yksittäisistä sairastumisista. Mikäli periytyvyyttä ei sen sijaan voida täysin sulkea pois, asiakas ohjataan jatkotutkimuksiin neuvontapisteessä toimivalle lääkärille. Mikäli tämän jälkeenkin vaikuttaa siltä, että kyseessä todella voi olla perinnöllinen syöpä, asiakas ohjataan perinnöllisyyslääketieteen yksikköön (TYKS) lisätutkimuksiin. - Jos asiakas kuuluu sukuun, jossa esiintyy perinnöllistä ei-polypoottista paksusuolisyöpää, hänelle suositel-

laan paksusuolitähystystä kahden vuoden välein. Myös gynekologinen seuranta on tarpeellinen. Tiheä seuranta antaa mahdollisuuden havaita ja poistaa epäilyttävät solumuutokset jo ennen kuin ne ehtivät kehittyä pahanlaatuisiksi, toteaa perinnöllisyyslääkäri Minna Pöyhönen. - Vastaavasti jos suvussa on perinnöllistä rintasyöpää, on säännöllistä mammografiakuvausta ultraäänineen harkittava gynekologisen seurannan lisäksi.

Periytyvyysneuvonta vakiinnuttanut asemansa Minna Pöyhönen on kouluttanut asiantuntijalääkärinä maakunnallisten syöpäyhdistysten hoitajia ja lääkäreitä periytyvän syövän saloihin. Toiminta alkoi 1990-luvun puolivälissä projektiluonteisesti, mutta tästä vuodesta alkaen toiminta on vakiintunut osaksi syöpäyhdistysten toimintaa. Periytyvyysneuvontaan yhteyttä ottavista valtaosa on naisia. - Jos maakunnalli-

GYNEKOLOGIA Auranen Annika Hietanen Sakari Paavola Allan Rantanen Virpi Rastimo-Lehto Eeva Salmi Tuula (ei uusia potilaita) Vähä-Eskeli Kalevi

• erikoislääkäreiden vastaanotot kirurgiset toimenpiteet • gynekologiset ultraäänitutkimukset • laboratoriotutkimukset • irtosolunäytteiden otto (Papa) • siemennestetutkimukset • lapsettomuustutkimukset Erityisedut syöpäpotilaille poliklinikalla: - ei poliklinikkamaksua (6.70 €) - laboratoriomaksut potilasalennuksin Erityisedut syöpäyhdistyksen jäsenille: - laboratoriomaksut jäsenalennuksin

KIRURGIA Auranen Aarre Koskivuo Ilkka (ei toistaiseksi vastaanottoa)

Vänttinen Esko ONKOLOGIA Ahokoski Outi Asola Raija (ei uusia potilaita) Huovinen Riikka Kankuri Minna (erikoistuva) Kellokumpu-Lehtinen P-L Kätkä Kalevi Minn Heikki Männistö Esa Nordman Eeva Ristamäki Raija Valavaara Ritva (ei uusia potilaita) Vihinen Pia (erikoistuva) PSYKIATRIA Heikkilä Jyrki (ei uusia potilaita) SISÄTAUDIT Asola Markku Remes Kari Seppälä Pentti (ylilääkäri) Toivanen Auli

Ajantilaus sen syöpäjärjestön toimipisteeseen hakeutuu neuvontaan vuodessa vaikka 30-40 henkilöä, niin heistä ei miehiä ole kuin kolme tai neljä, Pöyhönen arvioi. Hänen mukaansa asiakkaat tietävät sukulaistensa syöpäsairaudet varsin hyvin. Tietoutta periytyvistä syövistä jaetaan myös esimerkiksi sopeutumisvalmennuskursseilla, sillä syöpäyhdistysten perinnöllisyysasioihin koulutetut hoitajat ovat sisäistäneet asiat hyvin, Pöyhönen kiittelee. Jatkuva koulutus on kuitenkin tarpeen, sillä tietämys sairauksien periytyvyydestä lisääntyy koko ajan. Syövän laukeaminen edellyttää geenivirheen syntymistä elimistössä. Geenimutaatio voi ilmaantua missä vaiheessa ihmisen elämää tahansa, eikä se periydy. Sukusolujen välityksellä periytyvä syöpägeeni on onneksi hyvin paljon harvinaisempi. Teksti: Leija Sironen Kuva: Matti Äärilä

Wihuri Oy Aarnio ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. yhteistyöhön

2657 2657 2657 2657

927 920 933 921

(lääkäreille) (rintaproteesit, klo 11.00-11.30, 14.00-14.30) (röntgen, mammografiat, rintarauhasen ultraäänitutkimukset) (laboratorio)

POLIKLINIKKA KARINA

Avoinna: ma-to klo 8-18, perjantaisin suljettu

Puhelin 2657 911 Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 TURKU

Milloin tulee epäillä periytyvän syövän riskiä? • jos joku lähisukulaisesi on sairastunut esimerkiksi rintasyöpään hyvin varhain, alle 40-vuotiaana • jos sinulla on lähisukulaisia, joilla on ollut useita eri syöpälajeja eri elimissä tai useampia eri syöpiä samassa elimessä tai useasta pisteestä leviämään lähteneitä syöpätauteja (esimerkiksi molemmissa rinnoissa ollut rintasyöpä) tai samaa syöpätyyppiä on esiintynyt useammalla kuin kolmella lähisukulaisella

Turku. Asiaan perehtynyt sairaanhoitaja Riitta Laine keskustelee kanssasi ja laatii sukupuun. Tarvittaessa sinut ohjataan erikoislääkärille, joka voi ohjata sinut TYKS:iin perinnöllisyyspoliklinikalle. TYKS:ssä perinnöllisten sairauksien erikoislääkärin johdolla tehdään tarpeelliset lisätutkimukset, myös verikokeesta tehtävä geenitestaus. Ajantilaus maksuttomaan neuvontaan

Ota yhteys maksuttomaan neuvonta-

Poliklinikka Karinaan puh. (02) 2657 929

pisteeseen, joka toimii Poliklinikka Karinassa, osoite Itäinen Pitkäkatu 30 b,

maanantaista - torstaihin klo 8-18.

Kamarilaulaja Tamara Lund emännöi operettikahvilaa Meri-Karinan operettikahvila Seiskarinkatu 35, Turku on vuonna 2002 avoinna seuraavasti: Lauantaina Keskiviikkona Lauantaina Perjantaina Lauantaina

20.04. 28.08. 28.09. 11.10. 23.11.

klo klo klo klo klo

18.00 19.00 18.00 19.00 18.00

– – – – –

21.00 22.00 21.00 22.00 21.00

Elävää musiikkia ja lauluja operetin ystäville! Kuumana höyryävä kahvi tai tee sekä herkulliset leivonnaiset. Wihuri Oy Aarnio ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. solmivat helmikuun alussa yhteistyösopimuksen. Sopimuksen allekirjoittivat Wihurin päivittäistavararyhmän johtaja Raimo Vilhunen (vas.) ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojala. Allekirjoitusta olivat todistamassa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen varainhankintapäällikkö Heikki Kylliäinen (vas.), Wihurin ostojohtaja Timo Palviainen ja Wihurin myyntipäällikkö Heli Huhto.

Pääsymaksu sisältäen tarjoilun on 10 euroa. Varaukset puhelin 02-2657 666


n:o 1/2002

LOUNAIS-SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

21

SANOMAT

Taideterapian keinoja esillä Kaisa Haltian näyttelyssä

Kuva avuksi kun sanat eivät riitä Surutyötä kutsutaan työksi ehkä hyvästä syystä; tuskan läpi on mentävä, että voi lopulta päästä sen yli ja eteenpäin. Suruprosessissa sanat eivät aina riitä kuvaamaan ja työstämään omia tunnetiloja. Maalaaminen, kirjoittaminen ja muut luovan ilmaisun muodot voivat silloin olla avuksi. Erityisesti maalaamalla sellaisetkin tunnetilat saavat muodon ja hahmon, joita voi olla järkiperäisesti hyvin vaikea käsitellä ja ilmaista. Tämän viestin halusi Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen taideterapiakursseja vetävä Kaisa Haltia tuoda esille oman näyttelynsä avulla.

Taideterapiakursseja vetävä Kaisa Haltia tuo omilla töillään esille miten tärkeää luova ilmaisu on terapeuttisessa mielessä.

Kulku läpi pimeyden on Kaisa Haltian henkilökohtaisen surutyön tulos. Maalauksia ei tehty alun perin näyttelyä silmällä pitäen vaan henkilökohtaisen prosessin välineiksi ja ilmaisumuodoiksi. Siksi Haltia asetti hieman ristiriitaisin tuntein taulut näytteille toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinaan viime lokakuussa.

Kuukauden kestänyt näyttely sai kiinnostuneen vastaanoton. Työt saivat paljon positiivista palautetta. ”En tiennyt etukäteen mitä odottaa. Siksi tuntui hienolta, että oman sisäisen tunneprosessin esille tuominen puhutteli, tauluni eivät jättäneet ihmisiä kylmiksi”, Haltia iloitsee.

”Olemme järjestäneet muun muassa lastenkursseja, joissa työskentelyvälineinä on käytetty esimerkiksi tarinoita, kuvia ja liikettä. Muillakin kursseilla ja yksilöasiakkaiden kanssa on käytetty maalaamisen lisäksi muita ilmaisukeinoja kuten musiikkia ja runoutta”, Haltia tuo esille.

”Ne ovat hyvin henkilökohtaisia töitä, mutta päätin kuitenkin pistää ne esille. Taulujeni kautta halusin nimittäin korostaa, miten tärkeää itsensä luova ilmaiseminen voi olla terapeuttisessa mielessä. Eikä maalausten tarvitse olla kauniita tai esittää mitään, ne ovat jokaisen oman luovuuden tulos ja tarkoitettu oman sisäisen prosessin välineiksi”, hän kertoo.

Taideterapia osana sopeutumista

Taideterapia on monelle aivan uusi ja tuntematon asia, mutta Haltian mukaan terapiamuoto on osoittautunut hyväksi, yksilöstä riippuen jopa erinomaiseksi keinoksi työstää tunteita, eikä pelkästään surua.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys tarjoaa jäsenilleen mahdollisuutta osallistua taideterapiaan sopeutumisvalmennuksen yhteydessä sekä erilaisilla ja eri pituisilla taideterapeuttisilla kursseilla.

”Mutta erityisesti ahdistavien, jopa murskaavilta tuntuvien tunteiden kohtaamisessa tämän tyyppinen apu tuntuu olevan hyvin tarpeellinen. Pystyin etene-

mään omassa henkilökohtaisessa surutyössäni taideterapian keinoin, itse asiassa siitä saamani avun myötä kiinnostuin tästä alasta ja kouluttauduin sitten auttamaan myös muita”, hän kertoo. Teksti: Anu Haveri Kuva: Robert Seger

Taideterapeuttisen työn ohjaaja Kaisa Haltian töitä on nähtävissä MeriKarinan toiminta- ja palvelukeskuksessa ajalla 17.5. -2.6.2002 päivittäin klo 10-20.

Tukea nuorille vanhemmille ja yksinhuoltajille

Syöpä on Irja Idmanin mukaan monelle merkittävä käännekohta elämässä, vähän samaan tapaan kuin esimerkiksi lapsen syntymä. On elämä ennen sitä ja sen jälkeen. Potilaalle annetaan tukea, jotta hän jaksaa käydä hoidoissa ja selviytyä muutoinkin tässä vaativassa elämäntilanteessa. – Tarkoitus on nimenomaan tukea varsinaisen syövän hoitoa mutta samalla tunnistaa ja hoitaa masennusta, ahdistuneisuutta ja unihäiriöitä sekä itsemurhaajatuksia. JALKAKLINIKKA

DIGITUS Rekistöröity Jalkahoitola Maariankatu 10 E 3 krs. Ajanvaraukset puh. 231 5064

– Jos vahva perheenjäsen sairastuu, voi heikomman osapuolen kantokyky pettää. Mies saattaa vetäytyä ja tosiasiallisesti hylätä vaimonsa. On todettu, että kun nainen sairastuu, hän ei saa puolisoltaan samanlaista tukea kuin mitä hän itse olisi kykenevä antamaan puolison sairastuessa. Perheen kuormitukseen vaikuttavat monet tekijät: sairauden kesto, laatu sekä potilaan oma sopeutumiskyky.

LUOLAMAA LIISA Turun Jalkaterapia Tuureporinkatu 6 katutaso

233 4606

Ruusukorttelin Palvelukeskus Puistokatu 11, 233 4606

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen

Pidän myös LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen jäsenille taideterapeuttista yksilötyöskentelyä MeriKarinan toiminta- ja palvelukeskuksessa. Työskentelyssä käytetään keskustelua ja luovia toimintavälineitä, kuten maalaamista omien tunteiden ja asioiden työstämisessä sekä voimavarojen ja ratkaisujen löytämiseksi elämään.

Jos haluat perehtyä uudenlaiseen tapaan keskustella itsesi ja tunteittesi kanssa, tule kurssillemme Meri-Karinaan. Kurssi pidetään neljänä peräkkäisenä keskiviikkona eli 27.3., 3.4., 10.4. ja 17.4.2002 klo 17.30-20.30. Hinta yhdistyksen jäsenille 20 euroa ja ei-jäsenille 30 euroa.

Ilmoittautumiset ystävällisesti 07.03.2002 mennessä, Kaisa Haltia 02-2435 683 tai 040-593 0008.

Isän tai äidin sairastutua ovat isovanhemmat ja tukiverkosto suureen tarpeeseen.

Aivokasvain saattaa muuttaa potilaan persoonallisuutta, ja yksinhuoltajaäiti saattaa kieltää koko sairastumisensa. – Pikkulapsiperheissä ollaan kaikkein tiukimmilla sairastumisen yllätettyä, vaikka toisaalta murrosiässä olevien lasten kanssa syntyy helpoimmin konflikteja. Isovanhemmat ja tukiverkostot ovat suureen tarpeeseen. Irja Idman korostaa, että yksinhuoltajan tai nuoren vanhemman sairastuessa syöpään tarvitaan kaikki

mahdollinen tuki perheen selviämiseksi. Myös sellaisissa perheissä, joissa sairaus on kestänyt pitkään tai sairaus on todettu parantumattomaksi, psykososiaalinen tuki voi olla aivan välttämätöntä. Artikkeli perustuu 13.11.2001 Turussa järjestetyn koulutusiltapäivän ”Elämä syöpädiagnoosin jälkeen” ohjelmassa olleeseen puheenvuoroon. Teksti: Leija Sironen Kuva: Matti Äärilä

VIHERMAAILMA puh. 02-2754700, fax 02-2423706

Kaskenmäen Kukka PIRJO LAAKSO

www.ruohomaki.com Turun Katariinanlaaksossa

Kaskenkatu 1, 20700 Turku Puh. (02) 231 6282

KIRPPUTORI Uudenmaankatu 13, Turku, puh. 232 7972

Lämpimästi tervetuloa! Kaisa Haltia

SYÖPÄÄ SAIRASTAVIEN POTILAIDEN JÄLKITARKASTUS POLIKLINIKKA KARINASSA

Vastaanoton voi tilata puh. 02-2657 927 maanantaista torstaihin klo 8-15. Vastaanotolle on syytä ottaa mukaan TYKS:ssä kirjoitettu viimeinen hoitoseloste eli epikriisi. Vastaanottoaika on hyvä varata hyvissä ajoin, noin kuukausi ennen jälkitarkastuskäyntiä.

Isovanhemmat ovat tarpeen Irja Idman pitää koko perheen tukemista tärkeänä. Syöpään sairastuneiden perheissä on psyykkisiä oireita lähes 30 prosentilla. Perheiden tuen tarve vaihtelee kuitenkin suuresti.

Luovuuden kautta on mahdollista tehdä näkyväksi ja käsitellä vaikeita asioita elämässä. Oivallusten myötä myös muuotoksen mahdollisuus on olemassa. Maalaaminen ja taiteelliset ilmaisutavat voivat olla kanava asioille ja tunteille, joilla ei ole sanoja. Tule tutustumaan omiin luoviin voimavaroihisi taideterapeuttisen ilmaisun keinoin.

Syöpää sairastavien hoidon tai jälkitarkastusten päätyttyä TYKS:ssä voi tämän jälkeinen seuranta tapahtua Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Poliklinikka Karinassa, jossa on syöpätauteihin erikoistuneilla lääkäreillä nimenomaan syöpäpotilaiden seurantaan tarkoitettu vastaanotto. Lääkärit ovat myös perehtyneet oireita lievittävään ns. palliatiiviseen hoitoon, jossa kivun hoidolla on keskeinen asema.

Psykiatrian erikoislääkäri Irja Idman on työskennellyt HYKSin syöpätautien klinikassa viisi vuotta. Klinikan psykososiaalinen hoito-ohjelma on osoittautunut tarpeelliseksi, sillä palvelujen kysyntää on jatkuvasti enemmän kuin voidaan tarjota. Ei ihme, sillä tutkimusten mukaan 30–50 prosenttia syöpäpotilaista kärsii psyykkisistä oireista: sopeutumisvaikeuksista, ahdistuneisuudesta tai masennuksesta. – Mielestäni on tärkeää, että syöpäklinikan psyykkisten palvelujen käyttö ei edellytä psykiatrista häiriödiagnoosia. Näin vältytään ns. kaksoishäpeältä: ”eikö riitä, että on syöpä, pitääkö vielä leimautua psyykkisesti sairaaksi”.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. järjestää taideterapiakurssin keväällä 2002

POLIKLINIKKA KARINA Itäinen Pitkäkatu 30 b (2.krs), 20700 TURKU Puh. 02-2657 927 (ma-to klo 8-15)

VOIT OSALLISTUA SYÖVÄNTORJUNTATALKOOT 2002 - KERÄYKSEEN MYÖS INTERNETISSÄ www.lssy.fi/talkoot Osuuspankin Kultaraha-maksunapilla internet-keräyksenä tuotot lyhentämättömänä hyvään tarkoitukseen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Turun Seudun Osuuspankin välillä tehty sopimus antaa mahdollisuuden osallistua Syöväntorjuntatalkoot 2002–keräykseen uudella tavalla.

Lahjoitukset, jotka tehdään internetissä Kultarahamaksunapin kautta, menevät 100 %:sti ja ilman keräyskuluja syöväntorjuntatyöhön.

HYVIÄ VAATTEITA JA HUOKEITA KÄYTTÖESINEITÄ Otetaan lahjoituksina vastaan tarpeettomaksi käynyttä tavaraa, noudetaankin.


22

LOUNAIS-SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

SANOMAT

n:o 1/2002

Naapuriapu tämän päivän yhteiskunnassa Kuusikymmentä vuotta täyttäneet muistavat hyvin naapuriavun ja talkoot. Etenkin maaseudulla asuvat lapset olivat mukana auttamassa aikuisia siinä, missä suinkin kykenivät. Näin he kasvoivat huomaamaan avun tarpeen ja vastaamaan siihen omilla mahdollisuuksillaan. Tämän päivän vapaaehtoistoiminta on naapuriapua parhaimmillaan, joka toimii yllättävän hyvin kaupunkimaisessa elämänmuodossa. Voittoa tavoittelemattomana ja vapaaehtoisuuteen perustuvana sillä on oma vetovoimansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Vapaaehtoistyö on ansainnut paikkansa Suomessa pyrittiin 1970- ja 1980-luvuilla kehittämään hyvinvointivaltiota suuntaan, missä kansalaisjärjestöjen vapaaehtoistoiminnan osuus kaikessa auttamistyössä voitaisiin antaa koulutetulle ammattihenkilöstölle. Vapaaehtoistyö nähtiin hiljakseen katoavana luonnonvarana, jolle ei annettu julkista arvostusta. Kymmenen vuotta sitten havaittiin, miten haavoittuvia hyvinvointiyhteiskunnan toimintamahdollisuudet ovat julkisen hallinnon tulojen vähetessa pitkäaikaisen laman kourissa. Seurauksena oli leikkauksia ja supistuksia erityisesti terveydenhuollon alueella. Tällöin huomattiin vapaaehtoistyön arvo niin taloudellisesti kuin aatteellisestikin. Tänä päivänä valtio ja kunnat haluaisivat siirtää yhä enemmän sosiaali-ja terveyspalveluja vapaaehtoisjärjestöille. Julkiselle toimijalle jäisi kuitenkin edelleen järjestelyvastuu.

Jäsenet yhdistyksen tukena Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y:n 50-vuotinen historia on kertomusta syöpäpotilaiden auttamisesta siellä, minne julkinen terveydenhoito on ehtinyt mukaan vasta viiveellä ja missä suureksi osaksi jäsenistöön perustuva vapaaehtoistoiminta on löytänyt oman, sille luontaisen työsarkansa. Näitä ovat olleet yhteys-, ystävä- ja tukihenkilötoiminnot, samoin varainhankinta, talkoo- ja kerhotoiminta. Pitkälti vapaaehtois-

työn ansiosta Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on kasvanut maamme suurimmaksi maakunnalliseksi kansanterveysyhdistykseksi. Kun Meri-Karinan toimintaja palvelukeskus aloitti Turun Hirvensalossa, vapaaehtoistoiminta laajeni ja monipuolistui. Erityisesti miehille tarjoutuu mielekkäitä ja mielenkiintoisia työtehtäviä. Edelleen tarvitaan vapaaehtoisapua ammattiavun rinnalle. Tämä tarkoittaa, että vapaaehtoistyöntekijä on koulutetun henkilökunnan tukena omine tietoineen ja taitoineen.

Yhdistyksen vastuu vapaaehtoisistaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen vapaaehtoiselle voidaan uskoa muun muassa seuraavia tehtäviä: - olla tukemassa omassa kodissa asumista, - lisätä hyvinvointia ja elämänlaatua, - auttaa liikkumisessa kodin lähipiirissä, - ulkoiluseurana, asiointiapuna, - saattajana lääkäriin, poliklinikalle, kirkkoon, - keskustelutoverina, lukijana, - tukena sairaalasta kotiututtaessa, - apuna kodin askareissa, - Meri-Karinassa ja SaloKarinassa puutarha- ja keittiötöissä, valvonta-, siivous-, ja huoltotehtävissä, kaluston korjauksissa, - erilaisissa talkootehtävissä, - keräyksissä ja muussa varainhankinnassa.

Yhdistys kokeneiden vapaaehtoistyöntekijöiden pankki Tehtäviä vapaaehtoisille annettaessa pidetään huolta, että hän on tervetullut työtoveri. Tämä tarkoittaa, ettei vapaaehtoistyöntekijä tee palkattua työntekijää tarpeettomaksi. Vuosien mittaan yhdistyksestä on tullut kokeneiden vapaaehtoistyöntekijöiden pankki. Sen henkinen pääoma voidaan käyttää yhdistyksen järjestäessä uusille vapaaehtoisille jo saatuun kokemukseen perustuvaa koulutusta. Uusien vapaaehtoisten sitoutumista yhdistykseen lisää se, kun heidät liitetään yhdistyksen vakuutusturvan piiriin. Viime vuonna LounaisSuomen Syöpäyhdistys linjasi vapaaehtoistyöntekijöidensä perus- ja täydennyskoulutusta. Peruskurssin aikana selvitetään ne toiminta-alueet, joihin kurssilaiset haluavat kohdistaa vapaaehtoistyönsä. Kurssin suorittaneet saavat kirjallisen todistuksen ja nimineulan osoitukseksi tarvittavasta pätevyydestä. Samalla se kertoo, että järjestelmä täyttää voimassa olevat laatuvaatimukset. Paitsi koulutusta, tehostetaan myös vapaaehtoistyöntekijöiden ohjaustoimintaa. Näiden lisäksi yhdistys pitää huolen, että vapaaehtoisen ei tarvitse olla yksin. Jos tulee tarvetta, hänellä on aina mahdollisuus päästä keskustelemaan asioistaan ja tulemaan vastaanotetuksi, kuulluksi ja autetuksi. Teksti: Jouko Hallia

HAUTAUSTOIMISTO

Linnankatu 3 (Brahenkadun kulma)

Puh. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen

Hämeenkatu 1 Puh. 231 4557 Perustettu 1932

Haalareissa päivä kuluu nopeasti Terveydenhoidon tehtävissä on vuosi vuodelta enemmän vapaaehtoisia. Yleisesti luullaan, että he ovat pelkästään naisia. Eläkkeellä oleva koneteknikko ja tuotesuunnittelija Seppo Siimesmäki puhkaisee muutaman minuutin keskustelun aikana ajatuskuplan kertomalla monipuolisesta, yhteistyösilmää ja -taitoa kysyvästä vapaaehtoistyöstä, jota miesryhmät tekevät Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen piirissä. Arvaten, että haastattelija kysyy jotakin siitä, miksi mies viihtyy huonekaluja ja polkupyöriä korjaten tai suursiivouksessa avustaen, Siimesmäki naurahtaa: - Illalla on päällimmäisenä miellyttävä tunne siitä, ettei mennyt hukkaan tämäkään päivä. Haalareissa päivä kuluu nopeasti!

Tehokas viidakkorumpu Niin kauan kuin toimintaja palvelukeskus Meri-Karina on ollut olemassa, Siimesmäki on ollut aluksi auttelemassa, sitten pysyvästi järjestyneessä vapaaehtoistoiminnassa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on niin iso kansalaisjärjestö, että sen piirissä on paljon erilaista vapaa-aikana tehtävää palkatonta työtä. - Täällä on paljon tilaa halukkaille, jotka ovat ajan kuluessa sen tilan täyttäneet, Siimesmäki toteaa. - Sitä paitsi tämä on niin iso yritys, että täällä on tarvetta jokaiselle taidolle ja taitajalle. Ketään ei ole hyljeksitty. Suusta suuhun kulkeva tiedonvälitys eli viidakkorumpu on toiminut: - Vapaaehtoistyöntekijöiden saamisen kaava on yksinkertainen. Kaveri kysyy kaverilta, että

lähdetkö mukaan. Toinen päättää tulla aluksi katsomaan. Sitten hän jää koukkuun, niin kuin huumepiireissä sanotaan. Sillä huumettahan tämä on, siitä ei päästä mihinkään, mutta terapeuttista huumetta. Tästä tulee hyvä mieli ja tuntee itsensä tarpeelliseksi. Eikä tarvitse turhautua eläkepäivien tekemättömyyteen. Erityisen lämpimästi Siimesmäki puhuu Meri-Karinan isännästä Jarkko Joutsasta, joka sai hänet lähtemään vapaaehtoistyöhön. - Ensin vaatimattomammin, sitten vaativammin joka paikan höylänä, Siimesmäki kuvaa - niin ikään vaatimattomasti - urakehitystään Meri-Karinassa.

Reilua porukkaa Erityisesti Siimesmäki sanoo pitävänsä ulkotöistä. Talkoot ovat sellaisia, missä hän voi käyttää hyväkseen saamaansa ammattikoulutusta. – Osakseni ovat langenneet työtä edeltävät valmistelut ja niiden jälkeen töiden jako. Tämä vapaaehtoisten porukka on hienoa ja reilua. Ja luotettavaa. Ei tarvitse kuin sanoa, että tuommoinen tehtävä, niin kaikki tapahtuu! - Minulla on lista vapaaehtoistyöntekijöistä ja heidän puhelinnumeroistaan. Ei tarvitse kuin soittaa. Kukaan ei ole kieltäytynyt tulemasta. Monet saapuvat oma-aloitteisesti. Täällä on pari miestä, jotka kevään korvalla ilmestyvät korjaamaan ja huoltamaan polkupyörät. - Niin kuin minäkin. Suurin osa vapaaehtoistyöntekijöistä on eläkkeellä olevia naisia ja miehiä. Eikä täällä miehinen

itsetunto koe tulleensa loukatuksi, vaikka suursiivouksessa joutuukin avustamaan vaikkapa ikkunanpesussa olevia naisia. Vastaanotettu tehtävä suoritetaan niin hyvin kuin mahdollista. Toinen Siimesmäelle rakas paikka on puutyöverstas, missä rakennellaan ja korjaillaan. Käytössä rikkoutuneet tuolit tuodaan takaisin kuin uudesti syntyneinä. Puutyöt ovat terapeuttisia: siinä saa ihailla kättensä jälkeä ja nauttia puun tuoksusta ja pinnan kauneudesta.

Vaimon mukana yhdistykseen Vaimon sairastuminen syöpään oli Siimesmäelle rankka kokemus siitä huolimatta, että taudin laadusta annettiin myönteinen ennuste. Vaikeinta hänelle oli se, että omin keinoin selviämään oppinut mies joutui toteamaan oman avuttomuutensa ja voimattomuutensa. Hän ei voinut tehdä mitään konkreettista vaimon sairauden parantamiseksi. Ammatti-ihmiset tekivät työtä Siimesmäenkin puolesta, ja vaimo parantui oireettomaksi. Sairauden hoidon ja jälkiseurannan aikana Siimesmäet kasvoivat Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseen. He asuvat tukiasunnossa lähellä Meri-Karinaa ja iloitsevat elämän tuomista onnen hetkistä. Haastattelua edeltävänä päivänä he olivat olleet pääkaupunkiseudulla lapsenlapsenlapsen kastejuhlassa. Teksti: Jouko Hallia Kuva: Matti Äärilä

VAPAAEHTOISTOIMINNAN PERUSKURSSI JÄRJESTETÄÄN MERI-KARINAN TOIMINTA- JA PALVELUKESKUKSESSA AJALLA 25. – 27.4.2002

Täydellinen hautauspalvelu Turussa

Annikki Perttala-Koskinen Oy

Tuotesuunnittelija Seppo Siimesmäen (vas.) ja opettaja Jukka Penttilän mielestä puutyöt ovat terapeuttisia. Siinä saa ihailla kättensä jälkeä ja nauttia puun tuoksusta ja pinnan kauneudesta.

– RINTAPROTEESIT – RINTALIIVIT – UIMAPUVUT PROTEESIEN SOVITUKSET TURUN SEUDULLA: Poliklinikka Karina Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 Turku Myymälä AMOENA Finland Oy: Bulevardi 19, 00120 Helsinki Avoinna: ma–pe 10–17, 09-649 839

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen piirissä on lähdetty suunnitelmallisesti kehittämään vapaaehtoistoimintaa. Yhdistyksen piirissä on nähty miten palkatun henkilöstön tukena vapaaehtoistyötekijät voivat merkittävästi täydentää ammattiauttajien tekemää työtä. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä annetaan vapaaehtoistoiminnalle sille kuuluva arvo. Vapaaehtoistoiminta on myös siinä mielessäkin arvokasta, että sitä ei voi mistään rahalla ostaa. Vapaaehtoistoiminta on omasta kiinnostuksesta tehtävää palkatonta työtä, jota ihmiset tekevät vapaaaikanaan. Toiminnan lähtökohtana on

halu olla vaikuttamassa oman yhteisön toimivuuteen ja kokea antavansa mielekästä ja tarpeellista apua lähimmäistensä ja lähiympäristönsä hyväksi. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. järjestää vapaaehtoistoiminnan peruskurssin Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku, ajalla 25. – 27.4.2002 siten, että torstaina 25.4. ja perjantaina 26.4.2002 kokoontuminen on klo 18.00 – 21.00 sekä lauantaina 27.4.2002 klo 10.00 – 15.00. Koulutus on maksutonta. Ilmoittautumiset 17.4.2002 mennessä puh. 2657 602.


LOUNAIS-SUOMEN

n:o 1/2002

SYÖVÄNTORJUNTA

23

SANOMAT

Funktionaaliset elintarvikkeet osana terveellistä ruokavaliota Funktionaaliset elintarvikkeet tarkoittavat ruokaa, jolla on tieteellisin tutkimuksin osoitettu terveyttä edistäviä vaikutuksia. Niiden avulla voimme parantaa ravitsemustamme. Lääkkeet, sen paremmin kuin suomalaiselle ruisleipäkään, eivät ole funktionaalisia, terveysvaikutteisia elintarvikkeita. - Suomalaisten, hyvään ruokavalioon tähtäävien ravitsemussuositusten tulisi aina muodostaa onnistuneen ruokavaliomme perusta. Eli vähemmän rasvaa ja sokeria ja enemmän ruisleipää, vihanneksia ja kasviksia. Yleensäkin meidän tulisi syödä kevyemmin, sillä useimmat meistä tekevät nykyisin työtä, jossa energiaa ei paljon kulu, sanoo Turun yliopiston elintarvikekehityksen professori, funktionaalisia elintarvikkeita jo kauan tutkinut Seppo Salminen. Salmisen erikoisalaa ovat probiootit, maitohappobakteerit, joiden käyttö vaikuttaa ihmisen omiin suolistobakteereihin suotuisasti.

ravitsemukseen vaikean sairauden toteamisen jälkeen. Diagnoosin jälkeen mietimme, miten voisimme jatkossa syödä terveellisemmin.

Diagnoosi ja hoito voivat vaikuttaa

Laktoosiintoleranssi vai maitoallergia?

- Jos meillä on jotain tavanomaisesta poikkeavaa vaivaa, kuten vaikkapa laktoosiintoleranssi, funktionaalisten elintarvikkeiden tehtävänä voi olla optimoida ruokavaliomme, tutkija sanoo. - Kun joku vakava sairaus, kuten syöpä, iskee, mieltymyksemme voivat muuttua hyvin nopeasti. Dosentti Eeva Salmisen johtamassa tutkimuksessa on perehdytty

- Sairauden hoito voi vaikuttaa ruokailumieltymyksiimme tai jonkun ravintoaineen sietoon. Esimerkiksi sädehoito voi hävittää laktaasientsyymin suolen pinnasta, eli silloin voi seurauksena olla väliaikainen laktoosiintoleranssi. Funktionaalisten elintarvikkeiden tutkimus hyödyntää myös niitä potilaita, joita hoidetaan sairaalassa. Osaa tutkimustuloksista voidaan suoraan soveltaa kliinisessä ravitsemuksessa.

Suomalaisesta aikuisväestöstä noin 17 prosenttia kärsii eriasteisesta laktoosiintoleranssista. Toisille käy pieni määrä maitoa, osa saa oireita lusikallisestakin. Professori Leena Palotien tutkimusryhmä yhteistyössä dosentti Timo Sahin ja muiden tutkijoiden kanssa selvitti äskettäin, että laktaasientsyymin puuttuminen on

geneettinen häiriö. - Erikseen ovat vielä ne henkilöt, jotka ovat allergisia maidon proteiinille. Professori Erika Isolaurin johdolla on Turun yliopistossa tutkittu mm. maidolle allergisia lapsia. Samalla olemme tutkineet aikuisia, jotka reagoivat maidolle. Työssä on selvinnyt, että maitoallergia ei sinänsä iän myötä häviä, vaan reagointitapa voi muuttua esimerkiksi vauvaiän ihottumasta aikuisiän vatsavaivoihin. Nämä vaivat saatetaan sekoittaa laktoosi-intoleranssiin, kun henkilö todellisuudessa onkin allerginen maidolle ja siinä olevalle proteiinille. Tulevaisuudessa oikea diagnostiikka auttaa selvittämään parhaan ruokavalion kullekin ryhmälle.

Oikeat bakteerit auttavat suolistoa Salmisen mielestä on tärkeää, että mietimme mitä syömme jo ennen kuin terveytemme horjuu. - Ennaltaehkäisyn perusta on hyvä suomalainen suositusten mukainen ruokavalio, jolla vähennetään riskiä sairastua. Voimme rakentaa ruokavaliomme suomalaisista peruselintarvikkeista, ja täydentää

Hyvin tutkittuja funktionaalisia elintarvikkeita on vielä markkinoilla vähän. Elintarviketeollisuus joutuu panostamaan tutkimukseen nykyistä enemmän, sanoo elintarvikekehityksen professori Seppo Salminen. Hän keskittyy tutkimusryhmineen probiootteihin, maitohappobakteereihin ja niiden vaikutuksiin ihmisen terveyteen. Turkulaisilla on paljon yhteistyötä mm. kuopiolaisten ravitsemustutkijoiden kanssa.

sitä sitten vihanneksilla ja hedelmillä, joita meiltä ei ympäri vuoden saa. - Suoliston mikrobikasvusto on valtava. Jos siellä on oikeanlaisia bakteereja, voimme paremmin. Pyrimme tutkimuksessamme siihen, että löydämme sellaisia probiootteja, maitohappobakteereita, joilla normalisoidaan mikrobikasvusto. - Olemme laajassa yhteistyötutkimuksessa mm. Kuopion yliopiston kanssa etsineet sellaisia probioottimikrobeja, jotka sitovat tiettyjä toksiineja, esimerkiksi raskasmetalleja tai hometoksiineja, ja poistavat ne suolistosta ulosteen mukana. Pitkän ajan kuluessa tällä voi olla positiivisia vaikutuksia haitallisille aineille altistumiseen, Seppo Salminen selvittää.

-Yhdysvalloissa on omat ravitsemuspyramidinsa lapsille, normaaliväestölle ja yli 70-vuotiaille. Yli 70-vuotiailla ravitsemuksen perusta on kahdeksan lasia nestettä päivässä, sillä vanhenevan ihmisen nesteen saanti on tärkeää, jotta elimistö ei pääsisi kuivumaan.

Ruisleipä osa terveellistä ruokavaliota - Ruisleipä on runsaskuituista ja meillä osa terveellistä ruokavaliota. Italiassa tai Japanissa ruisleipää ei käytetä elintarvikkeena. Ruisleivästä voisikin vaikka japanilaisille tulla funktionaalinen elintarvike. Funktionaalisuus on siis sidoksissa ruokakulttuuriin ja ravitsemussuosi-

tuksiin. - Funktionaalisia elintarvikkeita tutkitaan innokkaasti ympäri maailman. Japanissa niitä on tutkittu pisimpään. Euroopan Unioni satsaa myös tähän tutkimukseen, ja erityisesti vanhenevan väestön ravitsemukseen halutaan kiinnittää huomiota. - Sanalla “funktionaalinen elintarvike” ei vielä ole lainsäädännöllistä, vakiintunutta määritelmää, sillä lainsäädännön luominen on EU:ssa kesken. Määritelmän vahvistaminen on tärkeää ja tulevaisuuden suuri haaste tutkimuksen terästämiseksi ja kuluttajan etujen varmistamiseksi. Teksti: Paula Heino Kuva: Ari Peuho

APU 5kk 33.30 €

2 nroa + ApuRistikot -lehteä!

Hintaetu 28,20 €

T I L A U S K U P O N K I

Edut yht. 37,00 €

Viherpiha 6 nroa 29 €

+

Kaunis Ruukkupuutarha -kirja, arvo 27 €

Tilaan Apu-lehden 5 kk hintaan 33.30 euroa ja saan kaksi ApuRistikot -lehteä kaupan päälle.

Tilaan Viherpiha -lehden hintaan 29 euroa (norm. hinta 39 euroa) ja kaupan päälle saan Kaunis ruukkupuutarha -kirjan, arvo 27 €. Kirja toimitetaan veloituksetta, kun tilausmaksu (tai 1. erä) on maksettu.

Postimaksu on maksettu puolestasi.

Til aa he pu li m el la 02 -3 30 2 30 0 ta i pa la ut a ku po nk i !

Nimi.....................................................................................................

Postinro...............................................

Lehtipalvelu

Ta rj ou s on Pirjo Rantala Oy Vastauslähetys vo im as sa 31 .3 .0 2 as ti . Sopimus 20110-149

Lähiosoite............................................................................................

Postitoimipaikka.................................................................................. Puhelin.................................................................................................

20003 TURKU


LOUNAIS-SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

SANOMAT

n:o 1/2002

n ie m ä u s ht äs pailin a T v

Vastuu yli huomisen

Muistokukkarahat syöväntorjuntaan ja saattohoitoon

www.tapiola.fi

24

Vakuutus- ja finanssipalveluja tarjoavan Tapiolan omistavat asiakkaat. Siksi Tapiolasta saa asiakasetujen lisäksi myös kaikki omistajan edut. Kysy lisää palveluistamme Turun toimistosta, Eerikinkatu 6 b, puh. (02) 416 1200.

Edesmenneen Paavo Tättäläisen tyttäret esittivät toivomuksenaan, että kukkatervehdysten sijasta isän muistoa kunnioitettaisiin tukemalla syöväntorjuntatyötä ja saattohoitotoimintaa. Varoja kertyi kaikkiaan lähes 12.000 markkaa, jonka summan tyttäret Leena Heikkilä (vas.), Heljä Tättäläinen, Sirpa Virtanen ja Virve Myllymäki kävivät viime vuoden lokakuussa luovuttamassa Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle ja Lounais-Suomen Saattohoitosäätiölle. Lahjoituksen vastaanotti toimitusjohtaja Kari Ojala.

www.absor.fi

Rintatutkimusasema

Yhdistyksen 50-vuotiskiertue onnistui hyvin Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. järjesti yhdistyksen 50-vuotisen toiminnan johdosta terveyskasvatus- ja viihdekiertueen ”Viisi auttamisen vuosikymmentä” viime vuoden syyskuussa kymmenessä yhdistyksen toimialueen kunnassa. Kiertueella oli mukana lähes 20 lääkäriä ja muuta syöpäasiantuntijaa sekä huomattava määrä kiertueen viihteellisestä osuudesta vastaavia ohjelmansuorittajia. Kiertue käynnistyi Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa Turussa, jossa esiintyivät mm. Turun Kansantanssin Ystävien Virsut-tanhuryhmä.

Mammografiat jäsenhintaan Salon Röntgen Oy Rintatutkimusasema Helsingintie 52 24100 SALO Ajanvaraukset maanantaista torstaihin klo 12-16 Puhelin. 727 1800

50 v. turkulaista puutarhakauppaa

KAUPPILAN PUUTARHAKESKUS

Maalis-huhtikuun tarjous

Kaurakatu 43, 20740 Turku Puh. (02) 2761500 fax (02) 2761544 Sidonta 2761507

Lääkärin lähetehoitosarjan aloittaneille lämpögeeli kaupan päälle. (arvo 10 eur)

Itäinen Pitkäkatu 34, 20700 Turku Varaa aika puhelimitse 233 8985

Orion Pharman ja yhtymän henkilöstöltä tukea lapsisyöpäpotilaille Orion Pharman kemiallisen laadunvalvonnan askartelijat valmistivat viime vuoden syksyllä paperinaruruusuja, joulukortteja ja lorupusseja. Niiden myynnistä saatu tuotto 4500 markkaa lahjoitettiin LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen lapsisyöpäpotilaiden hyväksi. Lisäksi Orionyhtymän lentopalloilijat kartuttivat lahjoitusta 700 markalla. Orion Pharman kemiallisen laadunvalvonnan askartelijoista Heidi Nurmi (vas.), Soili Suominen, Päivi Setälä, Irmeli Laine ja Seija Ratia kävivät joulun alla Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa luovuttamassa lahjavarat toimitusjohtaja Kari Ojalalle.

Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus Seiskarinkatu 35, 20900 Turku puh. 265 7606 Lähetehoidoista Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenelle 15 % alennus

T E RV E T U L O A !

Suomalaista vakuutuspalvelua


n:o 1/2002

LOUNAIS-SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

SANOMAT

25


Risto Kaskilahti

LOUNAIS-SUOMEN

Sonja Lumme

SYÖVÄNTORJUNTA

SANOMAT

n:o 1/2002

Mika Nuojua

A DREAM TO COME TRUE www.msmcom.net

26

KIRKKAASTI HÖYHENENKEVYITÄ ESITYKSIÄ On monta painavaa syytä hankkia Toshiba datavideoprojektori - ja yksi kevyt. Toshiban projektoreiden valoteho ja tarkkuus riittävät vaativimpinkiin tarpeisiin. Hiljaisten projektorien ääni ei häiritse esitystäsi. Ainutlaatuisen dokumenttikameran ansiosta voit projisoida esityksesi höysteeksi mitä vain, myös kolmiulotteisia esineitä. Tuo valinnan vapaus esityksiisi - valitse TOSHIBA.

OFFICE Pitkämäenkatu 6 20250 TURKU

Puhelin 02 469 0888, Faksi 02-469 0890 tds.info@scribona.fi

Lisätietoja osoitteesta www.toshiba-doc.com


n:o 1/2002

LOUNAIS-SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

27

SANOMAT

Magneettikuvaus syövän diagnostiikassa Magneettikuvaus perustuu vety-ytimien eli protonien magneettisiin ominaisuuksiin. Protoneja on ihmisen elimistössä käytännöllisesti katsoen kaikissa kudoksissa, joten periaatteessa lähes mitä tahansa kehon aluetta voidaan magneettikuvata. Kuvauksessa kohde asetetaan voimakkaaseen magneettikenttään ja kuvattavan alueen kuten esimerkiksi ihmisen pään tai vatsan protoneja viritetään ja virityksen purkautuessa vapautuvaa signaalia vastaanotetaan ja siitä muodostetaan magneettikuva. Kuvauksessa ei siis käytetä ionisoivaa säteilyä kuten röntgen tai tietokonekerroskuvauksessa.

Magneettikuvaus turvallinen ja säderiskitön kuvantamismenetelmä Ensimmäiset magneettikuvat ihmisestä otettiin 1970luvun alussa, joten kuvausmenetelmänä se on verraten nuori. Koska sillä on kuitenkin runsaasti etuja verrattuna muihin kuvausmenetelmiin, se on nopeasti syrjäyttänyt muita menetelmiä ja vallannut alaa varsinkin keskushermoston ja nivelten kuvantamisessa. Vaikka magneettikuvaus on turvallinen ja säderiskitön kuvantamismenetelmä, on sillä kuitenkin joitakin vastaaiheita. Potilaita, joilla on metallinen sisäkorvaproteesi tai sydäntahdistin, ei voida viedä magneettikuvauslaitteeseen. Suomen yleisimpiä syöpämuotoja on keuhkosyöpä. Siihen sairastuu vuosittain yli 2000 suomalaista, miehiä huomattavasti enemmän kuin naisia. Useimmiten keuhkokasvain todetaan tai sitä aletaan

epäillä keuhkojen röntgenkuvan perusteella. Kasvainlöydös varmistetaan lähes aina keuhkojen tietokonetomografialla ja ennen leikkausta ja mahdollsia muita huotoja kasvaimesta otetaan neulanäyte. Keuhkosyövän etupesäkkeiden kuten muidenkin syöpien etäpesäkkeiden kartoituksessa käytetään apuna sekä tietokonetomografiaa ja isotooppitutkimuksia kuten luustokartoitusta. Magneettikuvaus ei ole juurikaan käytössä keuhkosyövän toteamisessa, kun taas keskushermoston ja erikoisesti selkäytimen ja yleensäkin selän kasvaindiagnostiikassa se on ensisijainen menetelmä. Erikoisen hyödylliseksi selän kuvantamisessa magneettikuvauksen tekee se, että sen avulla voidaan helposti erottaa hyvänlaatuinen, mutta kovaa kipua aiheuttava välilevytyrä kasvaimesta tai tulehduksesta. Aivojen kuvantamisessa kasvainta epäiltäessä magneettikuvaus on syrjäyttämässä muut kuvausmenetelmät. Myös luuston ja lihasten kuvantamisessa magneettikuvaus on kehittynyt nopeasti ja syrjäyttänyt muita kuvausmenetelmiä. Luuston ja lihasten kasvaimet näkyvät yleensä hyvin

magneettikuvissa ja niiden laajuus ja levinneisyys ovat magneettikuvissa nähtävissä paremmin kuin ultraääni- tai röntgenkuvissa. Vatsaontelon elimistä suoliston alueen kasvaimet tutkitaan ensisijaisesti tähystyksellä tai röntgenkuvauksilla. Maksan ja munuaisten kasvaimet sitävastoin näkyvät erittäin hyvin magneettikuvissa.

Magneettikuvauksesta hyötyä leikattujen rintojen ja proteesirintojen tutkimisessa Rintojen kasvaindiagnostiikassa mammografia ja ultraäänitutkimus ovat edelleen ensisijainen kuvantamismemetelmä. Magneettikuvaus on kuitenkin tutkimuksissa osoittautunut erittäin herkäksi menetelmäksi rintasyövän toteamisessa. Erikoisesti siitä on todettu olevan hyötyä leikattujen rintojen ja proteesirintojen tutkimisessa. Riitta Parkkola, radiologian ja neuroradiologian erikoislääkäri TYKS, kuvantamiskeskus

Magneettikuvassa näkyvä pahanlaatuinen kasvain oikeassa munuaisessa.

SYÖVÄNHOIDON TÄSMÄASEET AUKEAVAT SOLUJEN TUNTEMUKSESTA Tutkija-aviopari Lea Sistonen ja John Eriksson selvittelevät syövän synnyn kannalta tärkeitä solujen toimintamekanismeja Turun Biotekniikan keskuksessa jatkossa myös Syöpäsäätiön suurstipendin turvin. Biotekniikan keskus on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteislaitos, joka toimii Turun BioCityssä. John Eriksson toimii professorina Turun yliopiston biologian laitoksella ja Lea Sistonen Åbo Akademin biologian laitoksella, molemmat ovat koulutukseltaan filosofian tohtoreita. Pari palasi Chicagon Northwestern -yliopistossa vietettyjen neljän stipendiaattivuoden jälkeen Suomeen vuonna 1994.

Outi Marttilan mielestä on mukavaa, kun Meri-Karinaan on saatu liukumäki.

• Yhteistä tutkimusta solujen eloonjäämisestä ja stressinsietokykyä säätelevistä viestijärjestelmistä on tehty nyt seitsemän vuotta.

Ryhmämme koostuu nuorista lääketieteen, biokemian sekä solu- ja molekyylibiologian opiskelijoista ja tutkijoista. Vahvuuksiamme ovat poikkitieteellisyys ja tutkimuskeskuksemme kansainvälinen ilmapiiri sekä uusinta teknologiaa edustava laitekanta. Edellytykset solujen stressin keston ja niiden eloonjäämistä säätelevien soluviestien kartoittamiseen ovat hyvät. Jos ymmärrämme solujen viestintäjärjestelmän toimintaa, pystymme paremmin kehittämään myös syöpäsolujen tuhoamiseen soveltuvia terapiamuotoja. Syöpäsolujen eloonjääminen johtuu siitä, että syöpäsolujen kyky sietää solun ulkopuolista stressiä on

kohonnut. Haluamme selvittää mikä saa syöpäsoluissa aikaan ohjelmoidun solukuoleman tai muutoksen geeninluennassa. Työtämme voi kuvata peruskartoitukseksi, jonka pohjalta syöpäsolujen komentokeskusten tuhoaminen on mahdollista. Mutta koska teemme perustutkimusta, voidaan työmme tuloksia potilashoidossa odottaa vasta vuosien kuluttua, täsmentää professori John Eriksson.

Rokki-Kokin juhlakonsertin tuotolla syöpälapsille liukumäki Rokki-Kokki -yhtye vietti viime lokakuussa 10vuotisjuhlaansa järjestämällä hyväntekeväisyyskonsertin Raisiossa yhteistyössä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lapsisyöpäpotilasperheiden kerhon Sykerön kanssa. Konsertin päätukijana oli TOK-yhtymä, ja tavoitteena oli konsertin tuotolla hankkia vesiliukumäki syöpälapsille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen Turun Hirvensaloon. Pieni lapsi joutuu viettämään eristäytynyttä elämää jopa muutamia vuosia sairastuttuaan syöpään. Tavalliset flunssapöpöt yms. harmittomilta tuntuvat taudit ovat vaarallisia pikku potilaille. Riskinottoon ei ole varaa. Siksi syöpälapset eivät voi käydä yleisissä uimahalleissa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Meri-Karinan tiloissa oleva uima-allas on syöpälasten ahkerassa käytössä. Koska altaan käyttö on tarkkaan rajoitettua, lasten on turvallista nauttia veden riemuista. Vain paljon toivottu liukumäki puuttui. Rokki-Kokki -yhtyeelle juhlakonsertti oli jo viides yhteinen konsertti Sykerön kanssa. Konsertti onnistui hyvin ja Meri-Karinan uima-allashuoneessa on hieno liukumäki.

Kun käytät Syöpäsäätiön adresseja, tuet syöpätutkimusta Tekstatut adressit toimistostamme Liisankatu 21, 00170 Helsinki Puh. 0800-143 00

Adresseja myyvät myös: posti, kirja-, kukka- ja paperikaupat, hautaustoimistot, R-kioskit, pankit sekä sähkepalvelu 020 211

SYÖPÄSÄÄTIÖT jakoivat syöpätutkimukseen viime vuonna n. 3 milj. euroa


28

LOUNAIS-SUOMEN

SYÖVÄNTORJUNTA

SANOMAT

Turun Sanomilla on

283 000 lukijaa joka päivä! Liity Sinäkin heidän joukkoonsa.

Tilaa oma lehti tai vaihda viikonlopputilauksesi jokapäiväiseksi.

Tilaa Turun Sanomat. Soita maksuttomaan palvelunumeroon 0800 122 422 ark. 8.15–16.30, la 8.15–13.30.

n:o 1/2002

Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat 1 2002  
Advertisement