Ajan patinan
Juhannussanomat
Muistoja entisaikain Juhannuksenvietosta.
Kesäkuussa 2018, Linnaseutu
Tervetuloa keskikesän juhla!
K
esäpäivänseisaus on ollut juhlinnan kohteena ammoisista ajoista lähtien. Auringon juhlaa vietettiin vuoden pisimpien päivien kunniaksi. Keskikesän juhlan aikaan, auringon ollessa alati läsnä haluttiin juhlistaa maan hedelmällisyyttä ja turvata sato-onni sekä sään suotuisuus loppukesäksi. Esi-isiemme isät viettivät kesäpäivänseisausta sään ja ukkosen jumalan,
Ukon, kunniaksi. Juhlia vietettiin kevätkylvöjen päätteeksi koko lähiyhteisön voimin. Ukkoa pyydettiin turvaamaan tarvittavat sateet veden äärellä. Kokot kohosivat rannoilla sekä lahdissa, taikoja tehtiin vedessä ja uhreja juotiin laineiden loiskiessa. Veden ääressä haettiin myös merkkejä tulevista säistä ja onnesta. Taiottiin neitoja sekä karjaa hedelmällisiksi ja juovuttiin yhdessä kylvö-
kauden päätteeksi. Juhlinta oli yhteisöllistä ja toi lähitienoon väen kokoon. Säähän liittyvät rituaalit olivat oleellinen osa yhteisöelämää. Yhteisesti toteutettavilla rituaaleilla ja taioilla vahvistettiin yhteisön sosiaalista kiinteyttä ja luotiin yhteisesti jaettuja kokemuksia. Keskiajalla kirkko otti haltuunsa pakanallisia juhlia ja seremonioita, jolloin juhannuskin
Ukon juhlaa ja vakkoja
M
uinaissuomalaisen uskomuksen mukaan mitä enemmän juotiin Ukol-
le, sitä paremman sadon tämä antaisi. Juoma oli olutta, jota juhannusta varten pantiin omissa,
tarkoitukseen varatuissa astioissaan, Ukon vakoissa. Juoman lisäksi jumalalle uhrattiin myös ruokaa. Uhrilahjoista pääsivät myös juhlijat osingoille kunnioitettavan tauon jälkeen. Meluaminen ja juopuminen ovat kuuluneet keskikesän juhlintaan vuosisatoja. Ylenpalttisuudella pyrittiin tuomaan sato-onnea samoin kuin kekrinäkin.
Hääkaljan tekoa. Nikkilä Eino, kuvaaja 1936. Museovirasto - Musketti Kansatieteen kuvakokoelma.
päätyi kristilliseen kalenteriin. Kesäpäivänseisauksen juhla muuttui Johannes Kastajan syntymäjuhlaksi ja juhlan nimi vakiintui Juhannukseksi, joka oli Johanneksen vanha ääntämismuoto. Kaikista kristillisiksi Juhannuskokko rantamaisemassa. muutetuista juhlapyhistä juhannus on kuitenkin Aarne Pietinen Oy, kuvaaja 1940–1949. Museovirasto - Musketti Historian kuvakokoelma säilyttänyt eniten pakanallisia tapojaan. Veden toistetaan Ukon juhlien kemiset ovat säilyneet ääreen kokoontumiset, ikiaikaisilla rituaaleilla. tähän päivään asti. q ruoka ja juoma uhrit Taiat ja ennustusten haJuopottelun sivutuotteena tulleen melun toivottiin pelottavan pahoja henkiä takaisin omille sijoilleen. Saman vaikutuksen toivottiin olevan kokkojen savuilla. Niinäkin aikoina kun humalahakuista juomista on paheksuttu ja julkijuopottelulle kohotettu kulmia, juhannus muodosti poikkeuksen. Kesän juhlassa jopa sammuminen oli hyväksyttävää juhannusyönä. q
Kesäkuun kalenterin uudelleen järjestäminen
J
uhannus saapuu kyllä, omalla ajallaan ja tahtiinsa. Tänä vuonna keskikesän juhla koittaa 23. päivänä kesäkuuta, päivää aiemmin kuin sitä ennen muinoin vietettiin. Aikoinaan vakiintunut ajankohta juhannukselle oli tasan kuusi kuukautta joulusta, 24. päivänä kesäkuuta. Vuonna 1955 valtiolla oli huoli kansakunnan tuottavuudesta, arkipäivien lipuessa vapaiksi Suomen suvessa kirkollisia pyhäpäiviä juhlien. Eduskunta päätti siirtää arjelle toisinaan osuvia pyhäpäiviä viikonlopuille, jotta vuosittaisten työpäivien menetys ei kasautuisi liian suureksi valtiontaloudelle. Juhannus lipui kesäkuun 19. päivää seuraavalle lauantaille ensimmäisten siirrettyjen päivien joukossa. Vuoden 1972 toukokuussa saman kohtalon kokivat helluntai ja loppiainen. Niiden lauantaivuoro päättyi kuitenkin jo vuonna 1991 ja ne palasivat kalenteriin aiemmin kirjatuille paikoilleen kirkon toivomuksesta. Itsenäistymisen jälkeen pyrittiin löytämään kansakuntamme lipulle omaa juhlapäivää joka ei olisi poliittisesti tai uskonnollisesti värittynyt. 1920-luvulla eduskunta avasi aiheesta keskustelun sekä mahdollisuuden ehdottaa sopivia päiviä. Lopulta Maila Talvion ehdottama juhannuspäivä vei voiton, valinta virallistettiin tosin vasta vuonna 1934. Aattopäivänä liput nostetaan salkoon kello 18 ja lasketaan vasta juhannuspäivänä kello 21. q
1
Ruokalahjat
H
ämeessä kerätty perinnetietoaineistossa kerrotaan kuinka kaikille tytöille, jopa piioillekin tehtiin taloissa oma juusto juhannukseksi. Juhannuksena kylän nuoret miehet kulkivat joukolla kontit selässään ympäri kylää ja pyysivät mukaansa juustoja tytöiltä. Konttiin laitettua juustoa pidettiin varmana merkkinä lemmen läsnäolosta ja mahdollisesta onnesta, mikäli oveen hakkailisi tulevaisuudessa. Kevään ja kesän aikana poikineiden lehmien maidosta leivottiin vaivaiskakkara, jotka jaettiin vaivaisille juhannuksena. Vastapoikineen lehmän maidon tiedettiin olevan normaalia ravitsevampaa, joten puutostiloista mahdollisesti kärsiville se auttoi normaalia juustolieviskää paremmin. Vaivaiskakkaralla haluttiin ostaa itselle hengiltä hyvää onnea, vaikka myös naapuriavun tuomaa hyvää oloa ei pidä vähätellä lainkaan. q
Koskivaaran talossa valmistetaan kakkaran kuoria. Vahter Tyyni, kuvaaja 1930. Museovirasto - Musketti Kansatieteen kuvakokoelma.