Kotikylän kesälehti 2019

otikylä 2019

AJAN PATINA -hanke

H AT T U L A JA N A K K A L A HÄMEENLINNA paikallistoiminnan kuulumisia maaseudun yhdistysten kesätapahtumakalenteri

AU R I N KOISI A K ESÄ PÄ I V I Ä kaikille

lukijoille toivottaa Linnaseudun Ajan patina -hanke!

otikylä

2

2019

Kylä- ja kotiseututyöllä elinvoimaa paikkakunnalle M erkityksellinen ja aineeton hyväntekeminen on omiaan kotiseututyössä ja kylätoiminnassa. Vaikka melkein kaikki keskittyy tänään suuriin kaupunkeihin, niin elämää toden totta on myös maaseudulla. Onneksi!

Vireät kotiseutu- ja kyläyhdistystoimijat ovat aktiivisia ja vaikuttavat oman alueensa toimintaan joka päivä.

Leader Linnaseudun kyläkoordinaattori Johanna Henttinen on jälleen kerran tehnyt merkityksellistä työtä. Tarjonnut hienoimpia hetkiä erilaisissa yksilöllisissä ja mieleenpainuvissa tilaisuuksissa. Ajan Patina -hanke oli uusi ja ainutlaatuinen ja työ jatkuu vielä.

Tapahtumia oli monia. Vanhanajan laskiaisriehaa, Ajastaikaa – enteitä ja taikaa -luento, Pääsiäisen päiväkahvit ja jouluakin juhlittiin monin tapahtumin.

Kesäksi tulossa perinnepäiviä, puutarhoja ja pula-aikaa, rautakautta ja romantiikkaakin, muisteluita, museoita, Taaran markkinat, Raittiriihi…. ja paljon muuta kiinnostavaa.

Ajan Patina -hankkeen tilai-

suuksissa on käynyt ennätysmäärä ihmisiä. Ihmisten kiinnostusta vanhaan selittää varmaankin se, että halutaan muistella niitä aikoja, kun vielä elettiin perinteisesti ja perinteitä kunnioittaen. Kun muusta ei tiedetty. Kun perinteisen kahvikupin, ei kahvimukin, äärellä oli aikaa istua ja keskustella, kun haluttiin kertoa lapsille mistä kumpuaa laskiaisen ja juhannuksen perinteet. Digiähkyä saamme kiittää siitä, että lisääntyvässä määrin perinteet kiinnostavat juuri nyt. Halutaan kokea, nähdä, kuulla ja aistia aitoja asioita ja tarinoita. Tietää, miten ennen on tultu toimeen ja eletty ilman älylaitteita ja robotteja.

Mitä merkitystä on kylä- ja kotiseututyöllä nyt ja tulevaisuudessa?

Yhdistykset ovat keskeinen osa paikallisidentiteetin rakentajina.

Myös tulevaisuudessa tarvitaan aktiivisia toimijoita, jotka saavat aikaan yhteishengen demokraattista nostetta paikkakunnalla.

Yhteistyö muiden yhdistysten kanssa on tärkeätä, koska pienillä paikkakunnilla tapahtumissa kilpaillaan samoista osallistu-

jista. Nuorten mukaantulo on elinehto. Opasta, ohjaa ja tarjoa onnistumisen mahdollisuuksia.

Ota toimintaan mukaan myös maahanmuuttajia, ole esimerkkinä ja anna heille ”koti”, ole empaattinen mahdollistaja. Meillä on paljon opittavaa toisiltamme ja toisenlaiset kulttuurit vain rikastuttavat paikallista elämää, esim. ruokakulttuurin osalta.

Kylä- ja kotiseututoiminta on voimavara ja antaa meille merkityksiä moneen. Suomen Kotiseutuliiton seitsemänkymmenen vuoden valtakunnallinen kotiseututyö on luonut kotiseuduillemme ja kotiseutuyhdistysten työlle kestävän kotiseutumielen ja kotiseutuhengen nosteen kaikkialla. Kotiseututyöstä saa merkityksellistä elinvoimaa ja hyvinvointia paikkakunnalle.

Mukavaa kesää kaikille! Nähdään tapahtumissa! ■

Pääkirjoitus

ELISA GÖÖS Leader Linnaseudun kylätiimin puheenjohtaja, Hämeen Heimoliiton säätiön hallituksen jäsen, Janakkala-Seuran kunniajäsen

Ajan patina on jo kulkenut aikansa matkalla H ienoja ja harvinaisia hetkiä, koskettavia kohtaamisia ja imartelevia ihmismääriä sitten viime kesän.

Ideanpoikanen ei katso kuoriutuessaan aikaa eikä paikkaa.

Hetken myssyttelystä kiertyy jo jotakin paperin nurkkaan. Paperi jalostuu pian sähköiseksi ja kahdet kädet työstävät askelia kohti toteutusta. Joka tunnetusti rönsyää matkan varrella vielä entisestään, aiheuttaen välillä jopa ajan patinoimia hiuksia tekijöilleen. Loppu kuitenkin hyvin ja kaikki hyvin. Paras kiitos tästä työstä on tyytyväisten asiakkai-

den sydämelliset palautteet ja ne uudet ideanpoikaset, jotka siivittävät mietintämyssyt jälleen uusiin kukoistuksiinsa. Siitä on meidän Ajan patina -hanke tehty!”

Nyt jo reilun puolentoista vuodenkierron ajan on Ajan patina -hanke vienyt väkeä aikamatkoille entisajan arkielämän pyörteisiin. Väkeä, jota saamme kiittää lämpimästi osallistumisesta ja syttymisestä meille tärkeiden teemojen – historian, perinteiden ja kulttuurin – esiintuontiin eri tavoin. Matka jatkuu vielä syksyyn saakka nykyisin jalanjäljin. Tulossa on kesän ja alkusyksyn aikana

sukelluksia niin pula-aikaan kuin rautakauteenkin - talonpoikaiselämää, hyviä käytöstapoja, nalleja ja romantiikkaa unohtamatta.

Loppuhuipennuksena julkaisemme lokakuun paikkeilla joka kodin satukirjan, joka toivottavasti tuo ja luo hauskoja lukuhetkiä ihan kaikenikäisille menneen maailman menoista vuodenkierron mukaan!

Näihin kuviin ja tunnelmiin. ■ JOHANNA HENTTINEN Ajan patina –hanke Leader Linnaseutu

Työtä, jolla on merkitys V oin kai pitää itseäni maaseudun kehittämistyön veteraanina, olenhan ollut Suomeen juurrutetussa maaseudun kehittämiseen tähtäävässä Leader-työssä suurin piirtein alusta alkaen mukana. Neljännesvuosisata sitten tuoreen EU:n jäsenvaltion asukkaita koulittiin ruohonjuuritason toimintaan ja sille myönnetyn maaseuturahoituksen oikeamieliseen jakamiseen. Kaukaisella 1990-luvulla EU:n tuoreen ohjelmakauden aluksi kotikuntani Hauho kuului Keski-Hämeen Leader II

Puheenjohtajan alanurkka

-toiminta-alueeseen.

Sen jälkeen on tullut koluttua läpi niin kotimaa-rahoitteinen POMO + kuin Linnaseudun synnyttäminen ja kasvaminen nykyiseen reiluun rippikouluikäänsä. Tarkalleen laskien vuonna 2001 perustettu Linnaseutu ry tulee tänä vuonna täysi-ikäiseksi - aikuiseksi. Toimintaa kautta vuosien on maustanut innokkaat tekijät ja hienot persoonat, joista monista on tullut ystäviä.

Reilu kaksi vuotta sitten luulin lopullisesti päässeeni kiikkustuoliin muistelemaan maaseudun kehittämisen menneitä, kun sääntöjen määräämä erovuoro Linnaseudun hallituksesta koitti.

Mutta niin vain veri veti takaisin tämän vuoden alusta, kun Linnaseudun syyskokous valitsi minut puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Myös ambitsuunitaudiksi sitä voisi kutsua,

mutta mahdollisuus rakentaa elinvoimaista maaseutua yhdessä toimintaan sitoutuneiden hienojen ihmisten kanssa vei voiton tuolissa kiikkumisesta.

Tulevat kolme vuotta pitävät sisällään kiinnostavia haasteita.

Tämän ohjelmakauden loppujen maaseudun kehittämiseen tarkoitettujen rahojen jakaminen ei muodostu suureksi ongelmaksi.

Ottajia onneksemme on. Toisaalta niukkuuden jakaminen on oma taiteenlajinsa. Suuri lähitulevaisuuden haaste on EU:n tulevaan ohjelmakauteen valmistautuminen. Perinteisesti tietoa tässä vaiheessa on niukalti ja asiat eivät ole meidän omissa käsissämme.

Meillä vain pitää olla riittävän selvät sävelet päästäksemme näissä Eurovisionin kilpailuissa jatkoon. Ja meillähän on.

Toinen tulevaisuuden kannalta olennainen asia on sitouttaa nykyiset motivoituneet työnte-

kijät ja mahdollistaa heille ohjelmakauden vaihdoksen ylittävä työmahdollisuus. Linnaseudun tuloksellisen työn yksi kulmakivi on ollut työntekijät, jotka ovat tehneet työtä sydämellään ja omistautuneet maaseudun kehittämistyöhön antaumuksella ja suurella osallisuudella.

Summa summarum, jos jotain olen maaseudun kehittämisestä oppinut, niin se tarvitsee asialleen omistautuneita ideanikkareita, jotka jaksavat puskea valitsemallaan tiellä eteenpäin ja myös ryhtyä rohkeasti toimeen tuumansa toteuttamiseksi. Onneksi heitä näyttää Linnaseudun alueella piisaavaan ja edelleen sikiävän.

Kesällä keinutellen. ■ JOUNI LEHTONEN Puheenjohtaja Linnaseutu ry

otikylä

3

2019

Maaseutu on pullollaan vaikuttavuutta E n voi lakata ihastelemasta sitä intohimoa ja paneutumista, mitä meiltä Hämeestä maaseudulta löytyy. Työssäni Hämeenraitin tiedottajana olen saanut kohdata upeita ihmisiä ja kuulla liikuttaviakin tarinoita. Yksi antaa vapaa-aikansa talkootöihin, joiden avulla parannetaan oman alueen ihmisten elämää. Toinen keksii idean, joka vie yrityksen kansainvälisille markkinoille. Kolmas taas tekee lannistumatonta työtä kylien puolesta. Nämä kohtaamiset ovat ehdottomasti omassa työssäni se kuuluisa piste i:n päälle.

Voitko muuten kuvitella, että tällä ohjelmakaudella meillä on viiden Leader-ryhmän sekä Hämeen ELY-keskuksen puolesta rahoitettu jo melkein 500 hanketta ja esimerkiksi talkootöitä on kertynyt kymmeniä tuhansia tunteja!

Nämä ovat huimia lukuja, jotka kertovat jo paljon siitä vaikuttavuudesta, mitä Hämeessä on EU:n maaseuturahaston tuella tehty.

Niin kuin moni muu asia, viestintäkin on hankkeistettu maaseutuohjelmassa. Hämeenraitti on nyt toiminut Kanta- ja Päijät-Hämeessä kolme ja puoli vuotta tuoden esille maaseutuohjelman ilosano-

maa ja sitä työtä, mitä niin monet talkoolaiset, yhdistykset ja yrittäjät meillä Hämeessä tekevät – maaseudun kehittämistä.

Ensimmäinen viestintähanke tulee kuitenkin tiensä päähän heinäkuun lopussa. Onneksi hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen, vaan työtä hämäläisen maaseudun ja maaseuturahaston puolesta jatketaan. Hankekapulan vaihtoa ei ulkopuolelta tule edes huomaamaan.

Iloisena uutisena voin kertoa, että Hämeenraitin toiminta jatkuu vahvistetuin joukoin. Omaksi aisapariksi viestinnän rinnalle saan mukaan vaikuttavuuskoordinaattoriksi monelle teillekin jo tutun kasvon, Johanna Henttisen. Meidän tarkoituksemme onkin jatkossa yhdessä kaivaa yhä enemmän esille maaseutuohjelman, Leader-ryhmien, Hämeen ELY-keskuksen ja hankkeiden tuloksia ja vaikuttavuutta.

Tulokset ovat tästä se helppo ”nakki”. Paljonko talkootöitä onkaan tehty? Montako liikuntahanketta tuettu? Montako euroa käytetty?

Mutta mitä se vaikuttavuus sitten oikein on? Sanana se on

ainakin sellainen, että sitä pitää hetki mutustella. Maalaisjärjellä avattuna vaikuttavuus tarkoittaa pysyvän ja positiivisen muutoksen aikaan saamista ihmisen elämässä tai yhteiskunnassa. Jos liikuntahankkeet saavat ihmiset liikkumaan, millaista koettua hyvinvointia tai taloudellista etua se tuo alueelle? Kun talkootyötä tehdään, miten se lisää kylän yhteisöllisyyttä? Jos tuettu yritys palkkaa lisähenkilökuntaa liiketoiminnan kasvun kautta, miten vaikutetaan alueen työllisyystilanteeseen? Isoja kysymyksiä, joihin vastauksia aletaan etsimään syksyn tullen.

Vaikuttavuuden esiintuominen vaatii mittaamista ja mallintamista ja sellaisia tuloksia, joiden avulla päästään pintaa syvemmälle. Siksi myös Hämeenraitissa keskitytään seuraavaksi vaikuttavuuteen. Tulette siis jatkossakin kuulemaan ja näkemään, miten upeaa työtä maaseutuohjelman ja sen rahoituksen avulla meillä tehdäänkään! ■ Vaikuttavin terveisin Hämeenraitin kippari ULLA HARJU

Lomamatkalla jossain päin Suomea ja lähellä K okeilin lähimatkailua huhtikuussa ja voi että oli kivaa!

Olin kylläkin naapurimaakunnassa, mutta siitä huolimatta lähellä. Oli huippua olla nopeasti perillä, kaikki ymmärsivät hämmästyttävän hyvin suomea ja valuutan vaihtaminen ei tuottanut vaikeuksia. Koin taatusti yhtä paljon uusia asioita kuin vähän kauempanakin, enkä kuitenkaan ollut matkustamisesta rasittunut, ainakaan kovin paljon.

Säästin paitsi ympäristöä myös kukkaroani, kun matkakuluihin ei kulunut juuri mitään. Söin mukavissa ruokapaikoissa ja mikä parasta, tarjolla oli myös lonkeroa, minkä löytäminen ulkomailla on jo astetta haastavampaa.

Vuosien saatossa olen tutustu-

nut omankin maakunnan matkailukohteisiin jonkin verran. Erityisesti retkeilykohteita on tullut takavuosina koluttua, mutta paljon on vielä näkemättäkin. Suunnitelmissa on tänä kesänä löytää lisää nähtävää ja koettavaa ihan tästä läheltä. Kaikkein hienointa olisi, jos pääsisin hurauttamaan paikalle polkupyörällä, mutta siinä tulee kyllä nopeasti oma kunto vastaan, minulla kun ei ole edes sähköavusteista kulkupeliä. Tai sitten etsin matkanvarrelta kohteita, joissa voi myös majoittua, löytyyhän niitäkin.

Meillä on lähellämme paljon huikeita matkailukohteita. Myös Manner-Suomen maaseutuohjelmalla ja aikaisemmilla ohjelmakausilla on tuettu retkeilyreitte-

jä, erilaisia maaseudulla olevia matkailukohteita ja tapahtumia.

Suomen kesä ja luonto on niin kaunis, että tästä kannattaa nauttia ja hyödyntää lähialueen mainioita palveluita ja kulttuuritarjontaa.

Päivän retken tai kulttuurielämyksen jälkeen ennättää vielä kotiin tai mökille saunaan ja omaan rauhaan muistelemaan päivän kokemuksia ja mahdollisesti maistelemaan tai ihastelemaan mukaan tarttuneita tuotteita. Vahva suositus muillekin käyttämään mahdollisesti suunnitelmissa olevat reissurahat lähimatkailuun, miksi lähteä merta edemmäs kalaan? ■ TUIJA HIPPELÄINEN Rahoitusasiantuntija Hämeen ELY-keskus

Katsaus Leaderiin Hämeenlinnan seudulla H ankekausi 2014-2020 alkaa numeroistakin päätellen olla jo loppusuoralla. Leader Linnaseutu on rahoittanut tähän mennessä Hämeenlinnan seudulla jo mahtavat 90 hanketta.

Rahaa on jaettu maaseudun kehittämiseen huimat yli 2,5 miljoonaa euroa ja näin ollen koko kaudelle varatusta potista on sidottu jo 90 prosenttia. Toiminnalle on tarvetta ja kehittäminen kiinnostaa! Hankkeilla on aikaansaatu monenmoisia upeita tuloksia. On panostettu niin asumiseen, elämiseen, yrittämiseen, kulttuuriin, iloiseen yhdessäoloon ja tekemiseen, kuin harrastustoimintojenkin kehittämiseen ja maisemien kunnostamiseen.

Hankkeista neljännes on yri-

tys- tai yrittäjyyteen liittyviä hankkeita, neljännes kulttuurija ympäristöhankkeita ja puolet erilaisia asukasaktiivisuuteen – vireän yhdistystoiminnan kehittämiseen liittyviä hankkeita kylissä ja pitäjissä. Yhteisöllisissä hankkeissa kehittämistoimiin ja investointeihin on molempiin jaettu yli 1M€, yritysten investointeihin vajaa 400.000 € ja perustamistukiin 35.000 €.

Rahoitettujen hankkeiden joukossa on kaksi teemahanketta, joista toinen on vielä käynnissä.

Viitisenkymmentä yhdistystä toteuttaa näiden ”sateenvarjojen” alla omia alahankkeitaan. Näin mahdollistetaan pientenkin, mutta sitäkin tärkeämpien investointien toteuttaminen ja hank-

kiminen; laitureista laavuihin, harrastusvälineistä vesi- ja lämmitysjärjestelmiin sekä pienistä remonteista aina tapahtumatelttojen hankintaan. ■ JUSSI PAKARI Toiminnanjohtaja Leader Linnaseutu

Tähän mennessä tapahtunut

4

otikylä

2019

Ajan patina -hankkeen hetkiä vuodenkierron verran Tapahtumia, toimintaa ja tilaisuuksia kaikelle kansalle vanhanajan perinteiden parissa

Vähikkälän koulu toivotti meidät tervetulleiksi järjestämään yhteisen, koko kylän kuusijuhlan 50-luvun tunnelmissa. Askartelujen ja harjoitusten jälkeen pääsivät oppilaat esiintymään täydelle salille näytelmien ja piirileikkien kera, unohtamatta tärkeintä vierastakaan, joka jakoi perinteitä noudattavan pula-ajan lahjapakkauksen jokaiselle paikalla olleelle lapselle.

Museo Eerolassa, Tuuloksen Sydänmaalla, joulutalomme johdatteli pula-ajan jälkeiseen joulunviettoon talonpoikaiskodeissa. Salin puolella päästiin maistamaan varallisemman tilallisen elämää ja tuvan puolella tutustuttiin pienempien viljelysten omistajien joulunviettoon, puuroineen kaikkineen.

Halpparin talo Kotkon ulkomuseoalueella sai Nallepäivänä niin ison joukon yövieraita, että osa jouduttiin majoittamaan oljille nukkumaan illan askareitten jälkeen.

Nallet pääsivät tutustumaan talonpoikaiselämään ja kokeilemaan itse entisaikojen elämää. Nallet saivat muistoksi kuvat illan puuhistaan museolla ja näyttelyn Halpparin talon Nallen kanssa Hauhon kirjastolle.

Kesäkuun alussa alkoi keskikesän juhlan odotus juhannuskalenterin kanssa, jossa jussinjuhlan taustat, tavat ja taiat pääsivät esille. Museomarkkinoiden humuun toimme oman osamme juhannuslorujen ja runojen muodossa unohtamatta juhannussanomia tai koivujakaan.

Rengossa laskeuduttiin ammoiseen paaston aikaan liukureiden ja pulkkien kanssa.

Jyrkän mäen viettäessä järven jäälle, Härkätien museon pihapiiriin jäi tilaa mehulle ja makkaranpaistolle sekä muille laskiaisriehan oleellisille puolille. Perinteetkin olivat esillä leikin ja laskun huumaassa. Pimeän tultua mäestä kömmittiin vielä katsomaan tulinäytöstä kirkon kupeeseen.

Paaston päätteeksi päästiin herkuttelemaan ruokapöytiin. Pääsiäisen päiväkahveilla kerrottiin kevään heräämisen juhlan historiasta, taikoja ja noitia unohtamatta.

Lopuksi herkuteltiin kahvin ja pääsiäisherkkujen kera. Kananmunat ja maito olivat vahvasti läsnä, vaikka mukaan mahtui Pappilan hätävaraakin. Koristeina tarjottiin kevään keveyttä ja kukkivia narsisseja.

Taaran markkinoilla, Laurinmäen museoalueella, matkattiin keskiaikaisiin tunnelmiin. Ajan Patina oli paikalla tuomassa talonpoikaisväriä, muutoinkin kirjavaan markkinahumuun köydenvetokisojen, jousiammunnan ja poniratsastusten sekaan.

Markkinoiden ohessa päästiin keskiaikaisen musiikin pyörteisiin sekä todistamaan viikinkiaikaisia taistelunäytöksiä.

Sateisena kesäpäivänä kokoonnuttiin kuuntelemaan luentoa vanhan ajan puutarhan hoidosta sekä Maijan ja Matin keinoista laittaa kodin pihamaa vehannalle kesän kynnyksellä. Viheriöivän luonnon keskellä matkattiin kotien nurkille pystyttyjen istutuslaatikoiden ja koriste- sekä hyötykasvien maailmaan entisajan opein, jotka toivat jokaiselle vuodenajalle omat haasteensa.

Ajan patinoimat OTTOPEKKA WIIK JA JOHANNA HENTTINEN Leader Linnaseutu

otikylä

5

2019

Hattulan yhdistysohjelmahanke käynnistynyt vauhdikkaasti H attulassa on riittänyt vipinää kuluvanakin vuonna ja pieni koneisto käy isolla vaihteella! Kuntatalouden haasteet luovat omat paineensa, mutta iloisena uutuutena Hattulassa päästiin maaliskuun alussa toden teolla käynnistämään yhdistysohjelmahanke, jonka tavoitteena on kehittää niin yhdistysten keskinäistä kuin kuntaorganisaatioonkin suuntautuvaa yhteistyötä.

Sote- ja maakuntauudistus peruuntui tällä erää, mutta se ei muuttanut sitä tosiasiaa, että kolmannen sektorin merkitys kuntien yhteistyökumppanina ja elinvoiman rakentajana tulee

entisestään korostumaan. Tätä silmällä pitäen yhdistysohjelmahanke on meillä käynnistetty.

Hanketyöntekijämme Elina Sorvalin aloitettua yhteydenottoja alkoi tulla nopeasti ja kalenteri täyttyä. Elina on järjestänyt hankkeen avaustilaisuuden ja kiertänyt eri yhdistyksissä kertomassa hankkeen työstä. Tarkoituksena on kartoittaa paikallisen yhdistyskentän kokonaistilannetta, tuoda yhdistyksiä saman pöydän ääreen ja rakentaa toimivia yhteistyösuhteita. Elina pystyy myös tukemaan yhdistyksiä esimerkiksi Linnaseudun hankerahoituskuvioissa.

Tavallisesti kehittäminen mielletään esimerkiksi yritysneuvonnaksi, tonttien kaavoittamiseksi ja myynniksi sekä maankäytön suunnitteluksi. Näitä yhtään väheksymättä elinvoimaisuudessa kyse on kuitenkin paljon muustakin! Paikallisylpeydellä, yhdistysten ja kylien aktiivisuudella, omatoimisella työllä, tapahtumilla ja esimerkiksi matkailulla on valtavia elinvoimavaikutuksia vaikkapa yhteisöllisyyttä ja positiivista pöhinää luoden sekä paikallistalouttakin vahvistaen.

Olemme iloisia ja ylpeitä hankkeestamme!

Onnistumisia ja tuloksia emme

Yhdistysohjelmahankkeen avajaistilaisuutta vietettiin huhtikuussa Hattula-pirtillä. Kuva: Elina Sorvali

kuitenkaan saa aikaiseksi ilman aktiivisia ja innokkaita yhdistyksiä. Tulkaa siis rohkeasti mukaan ja pitäkää yhteyttä Elinaan. elina.sorvali@hattula.fi 050 475 7080. ■

LAUNO HAAPAMÄKI yhteyspäällikkö Hattulan kunta

Yhteiskehittävät ja erottuvat alueet vahvistuvat I ittalaan valmistui kesällä 2018 Suomen ainoa naivistisen taiteen asema, Iittalan taideasema.

Iittalan taideasema on Väyläviraston pilottiasema, joka syntyi paikallisesta aloitteellisuudesta ja laajan toimijaverkoston kanssa.

Taustalla oli tarve kunnostaa kulahtanut seisake, joka ei enää vastannut junankäyttäjien tarpeisiin eikä tukenut Iittalan matkailukylän kasvua. Taustalla oli myös huoli pysähtyvien junavuorojen vähenemisestä.

Aseman suunnittelu kesti kaikkinensa liki 1,5 vuotta ja toteutus puoli vuotta. Suunnitteluvaiheen koordinoinnista vastasi Linnan Kehitys Väyläviraston ja asema-alueen maanomistajien kanssa. Samassa pöydässä istuivat taiteilijat, tekniset suunnittelijat, rahoittajat ja viranomaiset. Johtotähtenä oli kohentaa asema taide edellä turvallisuusmääräysten, teknisten rajoitteiden ja rahoituksen mahdollistamissa rajoissa.

Kokonaisuus todellakin piilee yksityiskohdissa, tässä projektissa funktionaalisuuden ja taiteen yhdistämisessä. Taiteen ei aina tarvitse olla irrallista, se voi myös korvata rakenteita, kuten Iittalan

corTen –taidekatoksessa, jossa katoksen seinät ovat myös taideteoksia ja katos itsessään myös valtava valaisin.

Kannattiko panostus ja miksi moinen vaiva? Eikö Iittalaankin olisi riittänyt samanlainen siistitty seisake, joita on Suomen radanvarret täynnä?

Päivän sana on erikoistuminen ja erottuvat strategiat, mikä koskee yhtälailla yrityksiä ja alueita.

Jos et ole erottuva aidolla tavalla,

et ole kiinnostava etkä kilpailukykyinen. Vetovoimaiset sisääntuloväylät ovat alueiden käyntikortti.

Ne muodostavat mielikuvaa ja orientaatiota paikasta, ne houkuttavat poikkeamaan, tai ajamaan ohi. Iittalassa naivistinen taide on iso osa lasi- ja taidekylän sisältöä.

Naivistit Iittalassa –kesänäyttely tuottaa hyvää mieltä tänäkin kesänä liki 20.000 vierailijalle.

Taideasema on osoittautunut menestyksekkääksi. Junankäyt-

täjät sanovat sen olevan toimiva ja kaunis ja se on myös tuonut Iittalalle runsaasti näkyvyyttä.

Taideasemasta otettu valokuva osallistui EU–osarahoitettujen hankkeiden valokuvakisaan ja sai lopulta eniten ääniä koko kilpailussa. Taideasema näkyi myös Kymppiuutisten kevennyksessä ja metallialan tunnustettu valtakunnallinen ammattilehti Teräsrakenne kirjoitti vaikuttavan artikkelin Iittalan taideaseman

katossuunnittelusta. Yhteishenki nousi Iittalassa ja uskottavuus kylän kasvuun vahvistui. Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset palkitsivat Iittalan taideaseman vuoden 2018 maakunnallisena maisematekona. Projektiin osallistuneet yritykset saivat taideasemasta referenssin, asema tarjosi liittymäpintaa ja näkyvyyttä monille alueen osaajille.

Iittalan taideasema oli hyvä alku Iittalan kasvulle. Matkailukylän kehittäminen Iittalassa jatkuu ja Lasimäen alueen uudistava ulkoalueiden yleissuunnitelma valmistuu seuraavaksi. Iittala myös parhaillaan kisaa 90 Suomen parhaan kaupunginosan tittelistä. Yhteiskehittäminen ja erottuva tekeminen on huomattu myös alueiden kehittäjien keskuudessa. ■ PIA NIEMIKOTKA Kehittäjä, yritys- ja kaupunkikehityspalvelut Linnan Kehitys Oy, i-laakso 2030 –Iittalan kasvuohjelma

Iittalan taideasemalle myönnettiin Leader-rahoitusta sekä kehittämiseen että investointeihin.

Lisättyä todellisuutta, härtelöä ja barokkimatkoja M onista aineksista on Janakkalan Laurinmäen torpparimuseon kesä tehty! Toista vuotta museoviraston tuella käynnissä olevassa kehittämishankkeessa keskitymme nyt digitaalisiin palveluihin. Laurinmäen alue on

täynnä kiehtovia kohteita, joiden kokemuksellisuutta lisätään uudenlaisen tekniikan avulla.

Lisätty todellisuus (AR, Augmented Reality) mahdollistaa historian tuomisen lähemmäs nykytekniikan kanssa elävää ihmistä.

Väkeä Laurinmäen kesän avaus -tapahtumassa 2018.

Kuva: Anna-Milla Vainio

Omalle puhelimelle tai tabletille ilmestyy virtuaalista sisältöä, joka on nähtävissä osana nykyistä ympäristöä. Laurinmäellä lisätyn todellisuuden tekniikalla on luotu pääosin fiktiivisiä hahmoja, kuitenkin rakennusten entisten asukkaiden tarinoihin pohjaten.

Museokokemukseen tulee jännittävä lisä, kun hahmot liikkuvat ja puhuvat oikeassa tilassa.

Lisätyn todellisuuden jännittävien hahmojen lisäksi museolla otetaan käyttöön Suomen kotiseutuliiton e-museo palvelu, jonka avulla löytyy tietoa, reittejä, kohdekohtaisia karttoja ja paljon muuta mukavaa, myös englanniksi. E-museopalvelussa voi myös testata tietojaan ja sen odotetaan innostavan mm. luokkaretkeläisiä.

Janakkalan kulttuurituottajaa riemastuttaa myös yhä kasvava

tapahtumien ja ihanien yhteistyökumppanien määrä! Laurinmäen kesän avausta vietetään 9.6 juhlien Janakkalan luonto- ja ympäristöyhdistyksen kanssa lastentapahtuman kymmenettä vuotta. Luvassa on mukavaa luontoaiheista puuhaa sekä synttärien kunniaksi paikalla on Suomen luonnonsuojeluliiton norppa ja kaikille tarjolla härkäpapu-, eli ”Härtelö”jäätelöt.

30.6. Lasten barokissa päästään musiikkiteatterin pyörteissä Barokkimatkalle tutustumaan aikakauden säveltäjämestarien seikkailuihin. Perinnemuusikko Minna Hokka neuvoo kuinka luonnonmateriaaleista valmistetaan soittimia. Viime vuonna Kulttuuriosuuskunta Uulun kanssa saatiin valmiiksi karjankutsupiste, jossa kutsuja pääsee kuuntelemaan ja voi tehdä oman-

sa. Mikäli kotoa ei löydy lehmiä, niin kutsun voi miettiä vaikka marsulle tai yksisarviselle!

Laurinmäen monipuoliseen kesään mahtuu vielä uutuuksina 5.7. Ajan patina – hankkeen Nallepäivä sekä 10.7. Janakkalan kuvataideyhdistyksen organisoima Suuri maalaustapahtuma. 9.11.8. ratkotaan murhamysteeriä Kulttuuriosuuskunta Karisman osallistavassa teatteriesityksessä, jossa yleisö kulkee tarinateatterin tapaan esiintyjien mukana museoalueella. Kesän päättää historiaan ja kulttuuriperintöön keskittyvä Taaran markkinat -tapahtuma 31.8.

Lämpimästi tervetuloa Laurinmäelle! ■ ANNA-MILLA VAINIO kulttuurituottaja Janakkalan kunta

otikylä

6

2019

MANSIKISSA jälleen paljon nähtävää ja koettavaa Suomalaista maaseutua ja sen T mahdollisuuksia esittelevä lasten maatalousnäyttely valloittaa jälleen Luonnonvarakeskuksen (LUKE) Jokioisten Elonkierto-puiston syyskuun 7. päivänä.

apahtuman rungon muodostavat aiempien vuosien tapaan eläimet, maatilan työkoneet ja erilaiset puuhapisteet, joissa lapsi saa itse kokea ja onnistua. Paikkansa lounaishämäläisessä tapahtumatarjonnassa vakiinnuttanut koko perheen tapahtuma kerää yleisöä laajalti Etelä-Suomen alueelta. Viime vuonna saavutettiin yleisöennätys 6200 henkeä.

Merkonomiopiskelijoiden vuosittaisen asiakaskyselyn perusteella päivän selkein vetonaula on eläimet. Maaseutu- ja Kotieläinpuisto Elonkierrossa perinteisiä maatilan eläimiä on maksutta ihailtavana koko kesän ajan, ja Mansikki-päivään tuodaan lisäksi näytille mm. aaseja, alpakoita, ankkoja ja ylämaankarjaa.

ELÄMYKSIÄ ITSE KOKEILLEN

Oljissa hyppely, traktorilla ajaminen, lampaan villan koskettaminen tai maitokärryjen työntäminen on monelle lapselle ainutlaatuinen elämys. Jos sen voi vielä kokea vaikkapa isovanhempien kanssa, entisaikain tarinoita kuunnellen, syntyy läpi elämän säilyviä lapsuusmuistoja. Työnäytösten sijaan Mansikissa tärkeässä roolissa onkin itse tekeminen ja toiminnalliset pisteet. Upeassa puistossa riittää tilaa rakentaa mitä erilaisimpia puuhapisteitä hiekan lapioinnista puujalkakävelyyn. Tänä vuonna paikalle

tuodaan myös autonrenkaita, joista voi rakentaa rataa ja temppuilla vapaasti.

Ohjelmalavalla tahtia päivään lyö Panssariprikaatin VMTK-bändi Kimmo Kopran johdolla, ja Lastenorkesteri Sähköankerias saapuu Raumalta Jokioisille.

Mansikin avauspuheen pitää tapahtuman suojelija, LUKEn pääjohtaja Johanna Buchert.

MA NSIK K I ON Y H T EINEN PONNIST US

Nyt jo kuudetta kertaa järjestettävä Mansikki on saanut alkunsa Leader-hankkeena vuonna 2014.

Tänä päivänä tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat Jokioisten kunta, Jokioisten Osuuspankki sekä Loimi-Hämeen Jätehuolto.

Taustalta löytyy monenlaisia yht e i st yök uv ioit a, kun mukana on pääjärjestäjä LounaPlussan lisäksi Luonnonvarakeskus LUKE tiedetelttoineen, tusinan verran yhdistyksiä sekä seudun yrityksiä. Löytyypä tekijäjoukosta myös muutaman kunnan työpajakin. Verkosto laajenee hiukan joka vuosi, ja Mansikin hyöty jää seudun yhdistyksille.

Mansikki 7.9.2019 klo 10–18.

Pääsylippu Mansikkiin maksaa 5

euroa, ja alle kolmevuotiaat pääsevät veloituksetta. ■ www.lounaplussa.fi/mansikki www.luke.fi/elonkierto www.facebook.com/mansikki2014 ELINA HUJANEN Leader LounaPlussa puh. 050 379 1831 elina.hujanen@lounaplussa.fi Kuvat: Ulla Harju Hämeenraitti

KIVITUVALLA KASTEMEKKOJA JA RISTIÄISMUISTOJA H auhontakana voi sanoa jo perinteeksi kyläläisten kokoamaa kesänäyttelyä. Viimeksi kaksi vuotta sitten ihastuttivat kotimaiset kahvikupit, aiemmin hääpuvut ja käsityöt. Kylällä on viime vuodenkin aikana vietetty useammat ristiäiset, mikä ilahduttaa tulevaisuutta ajatellen. Nyt on aika kerätä vuosikymmenten varrelta säilyneet, täällä käytetyt kastemekot ja kaikkea ristiäisiin liittyvää esineistöä: kummilahjat (mm. lusikat), kastemaljat, -kynttilät ja -todistukset… Lisäksi muistot tarinoiden muodossa, valokuvat niin juhlatilanteesta kuin juhlatarjoiluista olivat ”toivelistalla”, kun kyläläisiä pyydettiin keväällä kaivelemaan valmiiksi esille näytteille asetettavaa. Esimerkiksi kaste-

mekkoon liittyvä historiaa olisi mukava kuulla. Aiemmat näyttelyt ovat aina ylittäneet odotukset.

Parhaassa tapauksessa pääsemme nyt vertailemaan, miten koko ristiäisperinne on muuttunut.

Tässä nykyajan näkökulmasta kummallinen kummilahjatarina: Erään kummilusikan tie kulki laskiämpärin kautta sian kaukaloon, missä siihen ilmaantui hampaan jälki. Tuokin lusikka on kiillotettuna esillä Kivituvalla. Pääsymaksuton näyttely on avoinna 27.6.–3.7. arkisin klo 18–21 ja la–su klo 12–21.

Kahviakin tarjolla!

MUITA TAPAHTUMIA JA TILAA JUHLILLESI

Jo kesäkuun alussa Avoimet kylät päivänä 8.6. vasta remontoidulla

Kivituvalla on luvassa kahvittelua ja muuta ohjelmaa klo 14-17.

Suuren suosion saavuttanut Parvikaraoke järjestetään Kivituvalla perjantaina 5.7.2019 klo 19.30 alkaen. Laulaa voi, niin, että naapurikylille kuuluu ja tanssahtelullekin on tilaa. Karaokeisäntänä toimii Jari Passila.

Taloon kannattaa tutustua etsiessään juhlan, kokouksen tai muun tapahtuman paikkaa vielä tällekin kesälle osoitteessa www.hauhontausta.fi/kivituvan-vuokraus.html Poikkeahan Kivituvalle – vaikka useamminkin! Hauhontaustantie 645, 14700 Hauho ■

Kuva: Raija Kirjavaisen arkisto

RAIJA KIRJAVAINEN

K

Rengon Nummenkylän

KESÄKAHVILA

AUKEAA TAAS!

ylän nuorten hoitama kesäkahvila Rengossa Nummenkylän kylätalolla avaa taas ovensa 3.6 klo 13. Kahvila on auki päivittäin klo 13-18 4.8.2019 asti. Kahvila on poikkeuksellisesti suljettuna la 15.6 ja juhannuspäivänä 22.6. Kylätalolle kootaan näyttely vanhoista koulukuvista ajalta, jolloin rakennuksessa toimi vielä koulu.

Pursunjärven rannassa on uimaranta, joka sopii hyvin lapsiperheille. Kylätalon pihalla pelataan mölkkyä tiistai-iltaisin klo 17-19.

AVOIMET K Y LÄT –PÄ I VÄ Ä 8.6. 2 019 VIET ETÄ Ä N URHEILU LLISISSA MER KEIS SÄ N U MMENK Y LÄLLÄ

Pursun lenkki juostaan klo 14 alkaen. Sarjoja on kolme: yleinen sarja: naiset ja miehet, alle 16 v: tytöt ja pojat sekä hölkkä/ kävelysarja. Lenkin pituus on 3 km ja matkaan startataan yhteislähdöllä kylätalon pihalta. Reitti on opastettu. Ilmoittautuminen tapahtuu paikan päällä. Ei osallistumismaksua. Kärkikolmikot palkitaan yleisessä sekä alle 16 v. sarjoissa. Hölkkääjien ja kävelijöiden kesken arvotaan palkinto. Klo 15.30 alkaen käynnistyy mölkynpeluu kylätalon pihalla.

Lisäksi kesäkahvila palvelee yleisöä klo 13–18. Tervetuloa! ■ FB NUMMENKYLÄ RY www.nummenkyla.com nummenkylary@gmail.com

Hämeen Heimoliiton säätiö perustettu H ämeen Heimoliitto ry perusti keväällä 2018 Hämeen Heimoliiton säätiön. Sen tarkoituksena on hämäläisen kotiseututyön tukeminen. Samassa yhteydessä yhdistys päätti lakkauttaa itsensä.

Säätiö toteuttaa tarkoitustaan jakamalla pääoman tuotosta apurahoja kotiseutuyhdistyksille ja muille hämäläistä perinnettä vaaliville yhteisöille. Säätiö pystyy näin kohdistamaan tukensa suoraan ja lyhentämättömänä paikallisen kotiseututyön hyväksi.

Säätiön on mahdollista ottaa vastaan verovapaita testamentti- ja muita lahjoituksia. Sinne on myös mahdollista perustaa oma nimikkorahasto yli 100 000 euron lahjoituksille ja lisäksi pienempiä lahjoituksia voidaan ja-

kaa nimikkorahoina lahjoittajan toivomaan kohteeseen.

Hämeen Heimoliiton säätiön hallitukseen valitaan jäsenet toimintansa päättäneen yhdistyksen toimialueelta. Säätiön ensimmäiseksi puheenjohtajaksi on valittu Kimmo Koskentausta Kanta-Hämeestä. Hallitukseen kuuluvat lisäksi Elisa Göös Kanta-Hämeestä, Ari Keskinen Pirkanmaalta sekä Sinikka Keino ja Janne Ridanpää Päijät-Hämeestä.

Säätiön toiminta järjestäytyy vuoden 2019 aikana, jolloin myös apurahoista ja muusta toiminnasta tiedotetaan säätiölle avattavilla Facebook- ja nettisivuilla.

Hämeen Heimoliiton säätiön tavoittaa sähköpostitse osoitteesta heimoliiton.saatio@gmail. com. ■

otikylä

7

2019

Kanta-Hämeen yhdistystoimintaa yhdellä sivustolla.

TAPAHTUMIA • KOULUTUKSIA • TOIMINTAA TIETOA • VAPAAEHTOISMAHDOLLISUUKSIA Löydä omasi ja tule mukaan!

Kotiseututyötä intohimolla ja sydämellä Suomen Kotiseutuliitto täyttää tänä vuonna 70 vuotta.

K

otiseutuliike syntyi Lounais-Hämeessä Tammelassa. Perustajana oli suomalainen historiantutkija, sosiologi, toimittaja ja professori Esko Aaltonen (1893-1966). Hän oli alusta alkaen vuonna 1923 perustetun Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen johtokunnan jäsen ja sihteeri. Aaltosella oli merkittävä rooli Suomen Kotiseutuliiton perustamisessa vuonna 1949. Hän toimi liiton ensimmäisenä varapuheenjohtajana vuodesta 1949 ja vuodesta 1960 puheenjohtajana aina kuolemaansa saakka vuoteen 1966.

Suomen Kotiseutuliiton hallitusohjelma vuosille 2019-2023 painottaa kansalaistoiminnassa osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistavaa merkitystä, yhteisöllisyyden paikallista kehittämistä ja kestävän kehityksen edistämistä.

Kotiseututyö antaa merkityksellistä elinvoimaa ja hyvinvointia paikkakunnalle. Meillä kaikilla on oikeus kotiseutuun.

Kun fyysinen ympäristö on hyvä ja henkilökohtaiset muistot ovat positiivisia ja viihtyvyys itsensä sekä ihmissuhdeverkostojen kanssa toimii, kaikki on hyvin.

Yhteisön tuella on suuri merkitys kotiseudulla viihtymisen kannalta.

Maahanmuuttajille erityisesti. Kotiseutuyhdistykset voisivat olla ”koti” maahanmuuttajille, empaattisia mahdollistajia. Maahanmuuttajien tarinoita kannattaa kuunnella, ja kirjoittaa kuulemastaan kotiseutulehtiin.

Yhdistyksissä maahanmuuttajat voisivat tuoda toisenlaista näkökulmaa kotiseudun kulttuuri- ja kotiseututyöhön järjestämällä mm. erilaisia ruokailutapahtumia jne.

MI TÄ MER K I T YSTÄ ON KO T ISEU T U T YÖLLÄ N Y T JA T U LE VA ISU UDESSA?

Miten voi rakentaa Suomen parasta kotiseutua? Voimasana on

yhteistyö. Kunnan, maakuntaliiton, toimintaryhmien, kaupungin, kyläyhdistysten, kotien sekä muiden yhdistysten kanssa. Kotiseutuyhdistys on erittäin tarpeellinen paikallisidentiteetin kehittäjä ja ylläpitäjä. Tärkeätä on, että kaikenikäiset ihmiset yhdessä tekevät kotiseututyötä suunnittelemalla ja toimimalla ylisukupolvisesti yhdessä. Kotiseutuliiton Mestarit ja kisällit -toiminta on tästä hyvänä esimerkkinä. Myös laki kuntien kulttuuritoiminnasta uudistui ja astui voimaan 1.3.2019. Siinä määritellään tarkemmin kunnan tavoitteet ja tehtävät kulttuuritoiminnassa.

Puhumme aina nuorista ja miksi emme saa heitä mukaan yhdistystoimintaan. Kyllä nuoret tulevat, jos heille annetaan puheenvuoro. Jos heiltä kysytään minkälaisen kotiseutuhengen he haluaisivat nostattaa kotiseudullaan. Ja jos sinä vanhempana annat heille tilaa ja mahdollisuuden tulla mukaan kotiseutu- ja kylätoimintaan. Katse nuorisovaltuustoihin päin! Opasta, ohjaa ja tarjoa nuorille onnistumisen mahdollisuuksia.

Kun kannustetaan, innostetaan ja innostutaan yhdessä suunnittelemaan ja tekemään, niin jaksaa pitkälle yhdistystoiminnan elinvoimaisessa ilmapiirissä.

Vaikka maailma ympärillämme muuttuu jatkuvasti, on kuitenkin yksi asia mikä ei ihan hevillä muutu, ainakaan meidän mielissämme. Oma kotiseutu.

Ainoa ainutkertainen kotiseutu.

Omat juuret. Ja suku ja suvun tarinat. ■ ELISA GÖÖS Leader Linnaseudun kylätiimin puheenjohtaja Janakkala-Seuran kunniajäsen Hämeen Heimoliiton säätiön hallituksen jäsen

Yhdistykset YHTEEN JA ESILLE – palvelu asukkaille, yhdistyksille ja kunnille ETSITKÖ TEKEMISTÄ JA TOIMIN TA A? ONKO YHDIS T YSTOIMIN TA HUK ASSA?

Ei hätää, sillä meidanhame.fi -sivusto kokoaa tiedon Kanta-Hämeen yhdistyksistä ja niiden monipuolisesta toiminnasta yhden verkkosivun alle. Maakunnalliselta sivustolta tekemistä voi etsiä kuntakohtaisesti tai eri hakusanoja hyödyntämällä.

Sivustolta löytyvät niin yhdistysten tapahtumat, koulutukset, ryhmätoiminnat, toimitilat kuin vapaaehtoistyön paikat. Yhdistysten omilta esittelysivuilta löytyy tiivis kuvaus toiminnasta ja mistä löytyy tarkempaa tietoa.

Jos siis yhdistystoiminta kiinnostaa, klikkaa meidanhame.fi -sivustolle ja löydä sinulle sopivaa tekemistä.

KAIPAATKO NÄKYVYYTTÄ OMALLE YHDISTYKSELLESI?

meidanhame.fi-sivusto tarjoaa helpon ja maksuttoman tiedottamiskanavan niin yhdistyksille, seuroille kuin järjestöille. Ei siis ole väliä toimiiko kulttuurin, liikunnan tai vaikka kylätoiminnan parissa, kaikki ovat tervetulleita mukaan tiedottamaan toiminnasta. Rekisteröitymällä sivustolle saa käyttöönsä tunnukset,

jolla yhdistyksen tietoja pääsee päivittämään. Sivuston käyttökoulutuksia ja neuvontaa järjestetään vuoden mittaan eri puolilla.

Tarkemmat tiedot löytyvät aina sivustolta tapahtumista.

Lisätään yhdessä yhdistystoiminnan näkyvyyttä ja tuodaan esille toimintaa jolla on merkitystä meille kaikille.

T YÖVÄLINE Y H T EIST YÖ HÖN KU N T IEN K A NSSA

Yhdistystoiminnasta ovat kiinnostuneet myös ohjaustyötä tekevät kuntien työntekijät. Asukkaita ohjattaisiin mielellään yhdistysten toiminnan ja palvelujen pariin, kunhan vain tiedetään mitä kaikkea on tarjolla ja keneen voisi olla yhteydessä. Yhdistystoimintaa kokoava palvelu on siis tulevaisuudessa myös ohjauksen työväline. Yhdistysten monipuolinen toiminta tukee niin hyvinvointia ja terveyttä kuin mahdollistaa yhteisöllisyyttä ja kuulumista johonkin yhteiseen porukkaan.

Mitä helpommin yhdistyksen tiedot ovat löydettävissä, sen enemmän niiden toiminnasta osataan kertoa. Sivusto mahdollistaa sieltä tietojen tuomisen muille nettisivuille. Tätä mahdollisuutta hyödyntää esimerkiksi Hämeen-

linnan kaupunki, jonka Yhdistykset ja seurat –sivulle nousee listaus meidanhame.fi palveluun tietonsa ilmoittaneista Hämeenlinnassa toimivista yhdistyksistä.

OSA VALTA KU NNALLISTA VER KOSTOA JA TOIMINTA A

Sivuston ylläpidosta vastaa Hämeen Setlementin järjestöyhteistyö, joka on saanut toteuttamiseen rahoitusta STEA:lta (Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustuskeskus, STM). Sivuston toteuttaminen on ollut pitkään sekä yhdistysten että kuntien toiveena ja vihdoin pyyntöön on pystytty vastaamaan. Hämeen Setlementti ei ole yksin yhdistystiedottamisen asialla, sillä vastaavia palveluja löytyy myös eripuolilta Suomea. Sivusto toteutetaan osana valtakunnallista toimeksi.fi-verkostoa ja vastaavia yhdistystoimintaa kokoavia palveluja toimii esim. Lapissa, Uudellamaalla ja Pohjois-Karjalassa.■ HELI LAURIKAINEN Järjestökoordinaattori Hämeen Setlementti ry

otikylä

8

2019

Yhdistysten kesätapahtumia ja vierailukohteita Hämeenlinnan seudun maaseutukylissä ja pitäjissä Kalenteri sisältää Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan maaseutualueilla, kylissä ja pitäjissä toimivien yhdistysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kesätapahtumia ja käyntikohteita. Tapahtumatiedot on koottu yhdistysten antamista ilmoituksista. Lehti ei vastaa mahdollista tapahtumamuutoksista, annettujen ja koottujen tietojen virheellisyydestä tai tapahtumien peruuntumisesta. Leppoisia kesäpäiviä, käykääpä kylässä!

Kouvala, Hattula, Simolantie 222, 13500 Hämeenlinna: Lettukahvila ja museoaitta avoinna. Etelä-Hattulan Maa- ja kotitalousseura Kouvala, Hattula, Simolantie 242, 13500 Hämeenlinna: Avoin puutarha Puutarhuri Koskisella. Etelä-Hattulan Maa- ja kotitalousseura Kouvala, Hattula, Kosken kenttä, Takajärventie 25, 13500 Hämeenlinna: Pöytäkirppari, mölkkyä ja pihapelejä sekä laavulla makkaragrilli kuumana.

Etelä-Hattulan Maa- ja kotitalousseura

KESÄKUU VAIHTUVAT NÄYTTELYT Vihavuosi, Vihavuodentie 335, 14930 Sappee, Hauho. Avoinna kesäkuussa joka päivä klo 10-20. Järj. Vihavuosi-yhdistys ARS Peltolehto – Lammin taidekesä 2019, Lamminraitti 22 A, 16900 Lammi. Näyttely avoinna 1.6.-22.6. ti-la klo 11-18. Järj. Lammin kotiseutu- ja kulttuuriyhdistys

Sattula, Hattula, Sattulankaarre 38, 13720 Parola: Sepän pirttiin ja kylän historialliseen keskustaan sekä uuteen golfkeskukseen tutustuminen klo 1115. Sattulan kyläyhdistys Suotaala-Lahdentaka, Hattula, Tyrvännöntie 1000, 14620 Tyrväntö.

Tyrvännön kylätalolla avoimet ovet ja kahvio klo 11-16. Suotaalan-Lahdentaan Kyläyhdistys Alvettula, Hauho, Alvettulantie 177, 14680 Alvettula: Kirpputori ja kahvio Alvettulan Seuratalolla klo 10-14.

Alvettulan kyläyhdistys

KESÄKAHVILA Nummenkylän vanha koulu, Hämeen Härkätie 4151, 14300 Renko. Avoinna 3.6.-4.8. päivittäin klo 13-18 (EI 15.6. & 22.6.). Näyttely vanhoista koulukuvista ajalta, jolloin rakennuksessa toimi vielä koulu. Pursunjärven rannassa on uimaranta, joka sopii hyvin lapsiperheille. Kylätalon pihalla pelataan mölkkyä tiistai-iltaisin klo 17-19. Järj. Nummenkylä

Vihavuosi, Hauho, Vihavuodentie 335, 14930 Sappee: Klo 13-15 Koskikahvilalla musiikkia, taidenäyttely, kahvilassa näyttely "Vihavuoden vaiheita kuvin ja kartoin", myllymuseon puolella perinnepajoja lapsille. Klo 15-17 Vihavuosiyhdistyksen 20-v. juhla, klo 17 Veden viljan siunaus. Vihavuosi-yhdistys, perinnepajat Linnaseudun Ajan patina -hanke

LAINANPÄIVÄNÄ LAINASTOON 6.6. klo 12-14 Peltolehto, Lamminraitti 22A, 16900 Lammi. Hetki kansankirjastomuistoille. Järj. Linnaseudun Ajan patina -hanke

Sotjala, Hauho, Sotjalantie 58, 14700 Hauho: Hovinkartanon taidekeskuksessa klo 11 alkaen avoinna Jugendlinna, Hilmanhovin näyttely, Hilmanhovin ylisillä historiaosasto ja Aarreaitta.

Kahvimahdollisuus. Aarteenongintaa Hovinkartanon taidekeskuksessa.

Mahdollisuus käydä yhdellä Suomen suurimmista uhrikivistä (kuppikivi).

Sotjalan kulttuuri- ja perinneyhdistys

MALLINKAISTEN MOTORISTIKAHVILA torstai-iltaisin kesä-elokuussa 6.6.-29.8. (EI 20.6.) klo 17.30-20.00 Mallinkaisten Kyläkoulu, Kouluraitti 1, 14200 Turenki. Motoristien kohtauspaikka, tervetuloa myös kaikki autoilijat, mopoilijat, kävelijät ja pyöräilijät.

Kyläyhdistyksen kahviossa myynnissä lettuja, makkaraa ja muita herkkuja.

Järj. Mallinkaisten kyläyhdistys KUSTAANPÄIVÄN SUVISOITTO -konsertti 6.6. klo 19 Hauhon kirkko.

Hämeenlinnan kaupunginorkesterin jousisto, kapellimestari Kara Koskinen.

Maksullinen. Järj. Hämeenlinnan orkesteriyhdistys yhteistyössä Hauhon Rouwasväenyhdistyksen ja Hauhon seurakunnan kanssa.

AVOIMET KYLÄT -PÄIVÄN 8.6. TAPAHTUMIA: Nummenkylä, Renko, Hämeen Härkätie 4151, 14300 Renko: Nummenkylän Kylätalo / kesäkahvila avoinna klo 13 – 18, Pursun lenkki eli juoksukilpailu Pursunjärven ympäri, yhteislähtö klo 14 Kylätalon pihalta. Sarjat: yleinen sarja: naiset ja miehet, alle 16 v: tytöt ja pojat, hölkkä/kävely sarja. Lenkin pituus on 3 km, reitti on opastettu.

Ilmoittautuminen paikan päällä, ei osallistumismaksua. Kyläsauna on myös lämpimänä. Klo 15.30 mölkynpeluuta kylätalon pihalla. Nummenkylä ry Kuittila, Renko, Kuittilankoskentie 20, 14300 Renko: Tule tutustumaan klo 10-15 talkoovoimin rakennettuun, vuokrattavaan kotaan ja juomaan nokipannukahvit. Voit tulla pelaamaan lentopalloa, ottaa mato-ongen mukaan tai pulahtaa uimaan. Kuittilan hoitokunta

Kokkila, Hauho, Paavonpolku 2, 14700 Hauho: Veberin kävely. Reipasta yhdessäoloa ja luonnon tarkkailua.

Matkat 2,4 km (tie) ja 5,2 km (maasto) Yhteislähtö klo 14 Kokkilan uimarannasta. Kokkilan kyläyhdistys Tuittula, Hauho, Tuittulantie 101, 14700 Hauho: Pihakahvila sekä elävää musiikkia klo 11-15. Tuittulan kyläyhdistys Hauhontausta, Hauho, Hauhontaustantie 645, 14700 Hauho: Kylätalo Kivituvan remontin jälkeiset avajaiset.

Talon esittelyä ja kahvitarjoilu. Klo 1417. Hauhontaustan kyläyhdistys Virala, Janakkala, Saarelantie, 14240 Janakkala: Kyläyhdistyksen omalla laavulla, Viralan Koskenjoen rannalla, kokoontuminen, kahvittelua ja lapsille ongintaa klo 10-13. Viralan kyläyhdistys Hyvikkälä, Janakkala, Tapialantie 1, 14240 Janakkala: Hyvikkälän VPK:n talolla klo 10-13 poniratsastusta, vasikat näytillä, esillä myös vanha paloauto ja traktori. Keppihevosrata (omat ratsut mukaan), puffetti, arpoja. Hyvikkälän VPK Kaloinen, Renko, Asemintie 349, 14300 Renko: Kylätalo Tukikohdassa ja Kesäkahvila Tervapirtillä klo 11-15 lemmikkieläinpiha, suussa sulavia herkkuja, lounas 7€, Taikuri Luttinen klo 13 (ei lippuja). Kaloisten kyläyhdistys Napiala, Janakkala, Melkkolantie 242,

12400 Tervakoski: Klo 12-16 Wanhan ajan koulutunti. Napialan Wanha Koulu ry Kataloinen, Lammi, Kataloistentie 553, 16900 Lammi: Klo 11-15 remontoidun seurantalon esittelyä, kahvila. Kataloisten kyläyhdistys Lammi, Lamminraitti 22 A, 16900 Lammi, ARS Peltolehto, Lammin taidekesä 2019 –näyttely, Lammin kylien esittäytyminen näyttelyssä klo 11-15. Lammin kotiseutu- ja kulttuuriyhdistys LAURINMÄEN KESÄN AVAUS 9.6. klo 10-15 Laurinmäen torpparimuseo ja Keltainen talo, Hakoistentie 373, 14240 Janakkala. Perinteinen lasten luontotapahtuma, jossa monenlaista puuhaa.

Maksuton. Järj. Janakkalan Luonto ja Ympäristö ry ja Janakkalan kunta PELLAVAMARKKINAT 15.6. klo 8-16 Hakkalan ja Pasaapelin koulujen ympäristössä Lammin kirkonkylässä. Järj.

Lions Club Lammi KIRPPUTORI 15.6. klo 10-14 Vihavuosi, Vihavuodentie 335, 14930 Sappee.

Hauho. Järj. Vihavuosi-yhdistys KYLÄKÄVELY 15.6. klo 10. Lähtö Sappeen Eräveikkojen Metsästysmajalta, Lepolantie 183, 14930 Sappee, Hauho.

Paluumatkalla poiketaan Reino Kirjavaisen taidenäyttelyyn jossa kkahvia ja mehua. Paluu Kodalle n. klo 13. Vapaaehtoinen kahvikassa. Järj. Sappeen Eräveikot ry - kylätoimikunta XXVI HAUHON NISKAVUORIVIIKON 21.6.-30.6. AVAJAISET 21.6. klo 12 Skytten aukiolla kirkon kupeessa, Sullituntie, 14700 Hauho. Järj. Hauho-Seura JUHANNUSAATTO VIHAVUODESSA 21.6. Vihavuosi, Vihavuodentie 335, 14930 Sappee. Tanssit klo 20-24 (tanssilippu lavalle 10 €, sis. pullakahvit).

Orkesterina "Karhukopla". Kokko klo 22.00. Järj. Vihavuosi-yhdistys LASTEN PERINNEPÄIVÄ 25.6. klo 1114 Kotkon ulkomuseoalue, Kotkontie, 14700 Hauho. Perinteisiä puuhia pula-ajan hengessä. Puhvetti palvelee.

Vapaa pääsy. Järj. Linnaseudun Ajan patina -hanke ja Hauho-Seura KESÄNÄYTTELY ”KASTEMEKKOJA JA RISTIÄISMUISTOJA” 27.6. alkaen arkisin klo 18-21 & la-su klo 12-21 Kivitupa, Hauhontaustantie 645, 14700 Hauho. Kyläläisten kokoama näyttely vuosikymmenten varrelta säilyneistä, kylässä käytetyistä kastemekoista ja muusta ristiäisiin liittyvästä esineistöstä. Vapaa pääsy. Kahvia tarjolla. Järj.

Hauhontaustan kyläyhdistys AKATTOMAN KYLÄN ONNI –NÄYTELMÄ Tuuloksen Ruuttanäyttämön kesäteatterissa Pannujärventie 66, 14820 Tuulos. Käsikirjoitus Simo Perämäki, ohjaus Petri Liski. Esitykset: to 27.6. klo 19, pe 28.6. klo 19, su 30.6. klo 16, to 4.7. klo 19, pe 5.7. klo 19, su 7.7. klo 16, ti 9.7. klo 19, to 11.7. klo 19, pe 12.7. klo 19, su 14.7. klo 16, to 18.7. klo 19, pe 19.7. klo 19, la 20.7. klo 16, su. 21.7. klo 16, to 25.7. klo 19, pe 26.7. klo 19, su 28.7. klo 16. Liput: 15€ / 13€, ryhmät 13 € h. ryhmäkoko väh.

20 h. Lippuvaraukset: 0400 756 429 tai ruutta.nayttamo@gmail.com. Järj.

Tuuloksen VPK:n Ruuttanäyttämö PIENI LUENTO PULA-AJAN PUUTARHANHOIDOSTA 28.6. klo 11-11.30 Hauhon pappilan puutarha, Kotkontie 3, 14700 Hauho. Äänessä Johanna Henttinen. Vapaa pääsy! Järj. Linnaseudun Ajan patina -hanke, yhteistyössä

Hauho-Seura ja Hauhon seurakunta HEINÄPÄIVÄ 28.6. klo 12 alkaen Hauhon kirkonkylän Cavénin heinäpellolla.

Heinäntekoa perinteiseen tapaan. Pellonpiennarkahveet. Järj. Hauho-Seura ILTATORI 28.6. klo 18-19.30 Vihavuosi, Vihavuodentie 335, 14930 Sappee.

Järj. Vihavuosi-yhdistys SANDRAN RINKI –YÖPYÖRÄILY 28.6.

Yhteislähtö klo 21 Alvettulan koulun pihasta, Alvettulantie 183, 14680 Alvettula. Järj. Hauho-Seura VAIN ELÄMÄÄ -NÄYTELMÄ Hauhon kesäteatterissa Lautsiankuja 20, 14700 Hauho. Käsikirjoitus Markku Hyvönen, ohjaus Pekka Verho. Näytökset: 28.6. klo 19, 30.6. klo 15, 2.7. klo 19, 4.7. klo 19, 5.7. klo 19, 7.7. klo 15, 9.7. klo 19, 11.7. klo 15 ja 19, 12.7. klo 19 ja 14.7. klo 15. Liput ennakkoon nettilippu.fi tai Suomalainen Kirjakauppa, Kauppakeskus Goodman, Hämeenlinna. Peruslippu 18€, eläkeläinen/opiskelija/varusmies/työtön 16€, lapset (4-12 v.) 8€.

Lippujen hinnat varaamalla ja ovelta: peruslippu 20€, eläkeläinen/opiskelija/ varusmies/työtön 18€, lapset (4-12 v.)

10€. lipunmyynti@hauhonkesateatteri.fi, 044 2764 543 (ma-su klo 17-19) Järj. Lautsian kartanoteatteriyhdistys NISKAVUOREN MARKKINAT 29.6. klo 8-14 Hauhon Kirkonkylässä, puukoulun piha-alueella. Järj. Hauhon Yrittäjät ESITTELYKIERROS KALVOLAN HAUTAUSMAALLA 30.6. klo 11. Vetäjänä Ulla Eerola. Lähtö Kalvolan kotiseutumuseolta Iittalantie 284, 14500 Iittala.

Kierroksen jälkeen kahvitus museolla.

Hinta 5€/hlö sis. esittelykierroksen.

Järj. Kalvola-Seura

KULKUE KUPPIKIVELLE 3.7. klo 18 Hovinkartanon pihapiiri, Sotjalantie 58 14700 Hauho. Pihapolun varrella tarinoita ja tietoa kaukaisilta ajoilta. Kyläpäällikkö johdattaa yleisön kuppikivelle, jossa kuullaan mm. viikinkiemännän tervetuliaispuhe sekä loitsurunoutta ja nautitaan ajan mukaisia eväitä. Vapaa pääsy! Järj. Sotjalan kulttuuri- ja perinneyhdistys, Hovinkartanon taidekeskus, Linnaseudun Ajan patina -hanke ja Hauhon Näyttämötaiteen Harrastajat MALLINKAISTEN MOTORISTIKAHVILA torstai-iltaisin heinäkuussa klo 17.30-20.00 Mallinkaisten Kyläkoulu, Kouluraitti 1, 14200 Turenki. Motoristien kohtauspaikka, tervetuloa myös kaikki autoilijat, mopoilijat, kävelijät ja pyöräilijät. Kyläyhdistyksen kahviossa myynnissä lettuja, makkaraa ja muita herkkuja. Järj. Mallinkaisten kyläyhdistys PARVIKARAOKE 5.7. klo 19.30 Kivitupa, Hauhontaustantie 645, 14700 Hauho. Karaokeisäntänä Jari Passila.

Järj. Hauhontaustan kyläyhdistys NALLEPÄIVÄ 5.7. klo 11-14 Vähä-Kurjen torppa, Laurinmäen museoalue, Hakoistentie 371, 14240 Janakkala. Tuo oma nallesi yökylään museolle! Nallesatutuokio klo 12 ja pieni nalle-elokuva klo 13., askartelua, visailua ym. puuhaa. Vapaa pääsy! Illan hämärtyessä valokuvaamme kaikki kylään tulleet nallet museolla talonpoikaisaskareissa.

Nallet ovat haettavissa takaisin koteihinsa Laurinmäen Keltaiselta talolta keskiviikosta 10.7. alkaen nalleista otettujen kuvien kera. Järj. Linnaseudun Ajan patina -hanke, yhteistyössä Kulttuurikahvila PSL ja Janakkalan kunta ILTATORI 5.7. klo 18-19.30 Vihavuosi, Vihavuodentie 335, 14930 Sappee.

Järj. Vihavuosi-yhdistys VIHAVUODEN MYLLYMUSEON OPASTETUT KIERROKSET 6.7., 13.7., 20.7., 27.7. ja 3.8. klo 13., Hauho-Seuran Myllymuseo Vihavuodessa, Vihavuodentie 335, 14930 Sappee. Järj.

Vihavuosi-yhdistys ja Hauho-Seura

HEINÄKUU VAIHTUVAT NÄYTTELYT Vihavuosi, Vihavuodentie 335, 14930 Sappee, Hauho. Avoinna heinäkuussa joka päivä klo 10-20. Järj. Vihavuosi-yhdistys KESÄKAHVILA Nummenkylän vanha koulu, Hämeen Härkätie 4151, 14300 Renko. Avoinna heinäkuussa päivittäin klo 13-18. Näyttely vanhoista koulukuvista ajalta, jolloin rakennuksessa toimi vielä koulu. Pursunjärven rannassa on uimaranta, joka sopii hyvin lapsiperheille. Kylätalon pihalla pelataan mölkkyä tiistai-iltaisin klo 17-19. Järj.

Nummenkylä KESÄNÄYTTELY ”KASTEMEKKOJA JA RISTIÄISMUISTOJA” 3.7. saakka arkisin klo 18-21 & la-su klo 12-21 Kivitupa, Hauhontaustantie 645, 14700 Hauho. Kyläläisten kokoama näyttely vuosikymmenten varrelta säilyneistä, kylässä käytetyistä kastemekoista ja muusta ristiäisiin liittyvästä esineistöstä. Vapaa pääsy. Kahvia tarjolla. Järj.

Hauhontaustan kyläyhdistys HOVINKARTANON KESÄNÄYTTELYT 3.7.-28.7. ke-su klo 11-17 Hovinkartano, Sotjalantie 58, 14700 Hauho. Järj.

Sotjalan kulttuuri- ja perinneyhdistys

KAPINARETKI 1918 SODAN TAPAHTUMAPAIKOILLE 10.7. Hauhon seudulla. Osallistumismaksu 70€/ hlö. Ilm. ja tied. 040 589 3313. Järj.

Hauho-Seura SUURI MAALAUSTAPAHTUMA 10.7 klo 11-16 Laurinmäen torpparimuseo ja Keltainen talo, Hakoistentie 373, 14240 Janakkala. Ohjaajana Anne Vilkuna. Maalareille on koko päivän vapaa pääsy museoalueelle. Järj. Janakkalan kuvataideyhdistys ry ILTATORI 12.7. klo 18-19.30 Vihavuosi, Vihavuodentie 335, 14930 Sappee.

Järj. Vihavuosi-yhdistys LESKIMIES NUUTISEN VIIMEISET VARAOSAT –NÄYTELMÄ Pirttikosken kesäteatterissa Rimmiläntie 2148, 14500 iittala. Näytökset: 14.7. klo 19, 16.7. klo 19, 18.7. klo 19, 21.7. klo 14, 21.7. klo 19, 23.7. klo 19, 25.7. klo 19, 28.7. klo 14, 28.7. klo 19, 30.7. klo 19, 1.8. klo 19, 4.8. klo 14, 4.8. klo 19.

Liput: Aikuiset 20€, eläkeläiset 16€, lapset alle 12v. 6€. Lippuvaraukset 045 120 9437. Järj. Pirttikosken koulun kummit KARTANOROMANTIIKAN TUNTEMATON KULTA-AIKA HAUHOLLA -retki 17.7. Osallistumismaksu 70€/ hlö. Ilm. ja tied. 040 589 3313. Järj.

Hauho-Seura

ILTATORI 19.7. klo 18-19.30 Vihavuosi, Vihavuodentie 335, 14930 Sappee.

Järj. Vihavuosi-yhdistys KIRSTIN PÄIVÄN LAULAJAISET 24.7. klo 19 Vihavuosi, Vihavuodentie 335, 14930 Sappee. Järj. Vihavuosi-yhdistys ILTATORI 26.7. klo 18-19.30 Vihavuosi, Vihavuodentie 335, 14930 Sappee.

Järj. Vihavuosi-yhdistys PERINTEINEN OLAVINPÄIVÄN KIRKKOPOLKUVAELLUS 27.7. klo 10. Lähtö kotiseutumuseon kupeesta Iittalantie 284, 14500 Iittala. Kierroksen jälkeen mahdollisuus nauttia kotiseutumuseolla maukas soppa 5€/hlö. Järj.

Kalvola-Seura

tulehden Lammi-aiheisten villasukkien suunnittelukilpailun tulosten julkistus, yhdistykset esittelevät toimintaansa.

Toripaikat ilmaisia. Ilm. Matti Siivoselle p. 0500703348 tai Susanna Mattila p.

0405281989. Järj. Lammin kotiseutu- ja kulttuuriyhdistys

JANAKKALA-SEURA 70 VUOTTA 1011.8 Tervakosken Seuratalo, Seuranaukio 3, 12400 Tervakoski. La 10.8 klo 12-15 Janakkala harrastaa -teemalla esittäytyy janakkalalaisia yhdistyksiä.

Valokuvanäyttely Foto-Hevonojan lahjoittamista kuvista Janakkalasta.

Suomalaisia kunniamerkkejä –näyttely.

Teatteriesitys klo 16-17.30. Kaikkiin vapaa pääsy. Su 11.8 Janakkala-juhla klo 13-15. Juhlapuheen pitää ministeri Raimo Sailas. Järj. Janakkala-Seura

Lammin Kotiseutulehden VANHAA LAMMIA -KÄVELYRETKI kylällä 24.8. klo 11. Yhteislähtö Peltolehdosta, Lamminraitti 22A, 16900 Lammi. Reitille suunnistetaan vanhojen valokuvien mukaan, joita voi katsoa puhelimella tai tabletilla retken aikana kohteissa ja verrata nykytilaan. Retkeä johdattaa Matti Siivonen. Myös omatoimikierros mahdollinen. Lammin kotiseutu- ja kulttuuriyhdistys.

VAIHTUVAT NÄYTTELYT Vihavuosi, Vihavuodentie 335, 14930 Sappee, Hauho. Avoinna elokuussa joka päivä klo 10-20. Järj. Vihavuosi-yhdistys KESÄKAHVILA Nummenkylän vanha koulu, Hämeen Härkätie 4151, 14300 Renko. Avoinna 4.8. saakka päivittäin klo 13-18. Näyttely vanhoista koulukuvista ajalta, jolloin rakennuksessa toimi vielä koulu. Pursunjärven rannassa on uimaranta, joka sopii hyvin lapsiperheille. Kylätalon pihalla pelataan mölkkyä tiistai-iltaisin klo 17-19. Järj.

Nummenkylä MALLINKAISTEN MOTORISTIKAHVILA torstai-iltaisin elokuussa 29.8. saakka klo 17.30-20.00 Mallinkaisten Kyläkoulu, Kouluraitti 1, 14200 Turenki.

Motoristien kohtauspaikka, tervetuloa myös kaikki autoilijat, mopoilijat, kävelijät ja pyöräilijät. Kyläyhdistyksen kahviossa myynnissä lettuja, makkaraa ja muita herkkuja. Järj. Mallinkaisten kyläyhdistys ILTATORI 2.8. klo 18-19.30 Vihavuosi, Vihavuodentie 335, 14930 Sappee.

Järj. Vihavuosi-yhdistys KESÄPÄIVÄ KODALLA 3.8. klo 10-14 Sappeen Eräveikkojen Metsästysmaja ja Juhlakota, Lepolantie 183, 14930 Sappee, Hauho. Perinteinen kesätapaaminen Kodalla. Kesäkisailua, parhaat palkitaan. Puffetissa kahvia ja piirakkaa sekä muurikkalettuja. Säävarauksella papuliskoja eli herneapposia. Laavulla makkaranpaistoa. Esillä Erkki Salmisen tauluja. Tilaisuudessa myydään arpoja.

Vapaa pääsy, mutta tarjoamisista ja kilpailuista peritään pieni maksu. Järj.

Sappeen Eräveikot ry – kylätoimikunta VIHAVUODEN MYLLYMUSEON OPASTETTU KIERROS 3.8. klo 13., Hauho-Seuran Myllymuseo Vihavuodessa, Vihavuodentie 335, 14930 Sappee. Järj. Vihavuosi-yhdistys ja Hauho-Seura KATALOISTEN ILTAMAT 3.8. klo 18 Kataloisten seurantalo, Kataloistentie

NOSTALGIAKAHVILA 17.8. klo 12-15 Luolajan rukoushuone / Luolajan Sisälähetys, Luolajantie 21, 13500 Hämeenlinna. Kahvia ja kastettavaa vanhanajan malliin. Maksullinen. Järj.

Wanaja-Seura ja Linnaseudun Ajan patina-hanke NAPULELE 2019 – UKULELEFESTIVAALI 17.8 klo 12-21 Napialan Wanha koulu, Melkkolantie 242, 12400 Janakkala. Järj. Napialan Wanha koulu ry KOTAKIRKKO 18.8. klo 11 Sappeen Eräveikkojen Juhlakota, Lepolantie 183, 14930 Sappee, Hauho. Hauhon seurakunta pitää sunnuntain kirkonmenot Kodassa. Kylätoimikunta tarjoaa kirkkokahvit. Järj. Hauhon seurakunta ja Sappeen Eräveikot ry - kylätoimikunta VAUVATEATTERIA 19.8. klo 17 Lammin kirjasto, Linjatie 4, 16900 Lammi.

Noin 6-24 kk vanhoille vauvoille sekä heidän vanhemmilleen. Mukaan mahtuu 15 lasta + 1 aikuinen/lapsi.

Maksuttomat liput tilaisuuteen noudetaan etukäteen Lammin kirjastolta. Järj.

Lammin kotiseutu- ja kulttuuriyhdistys, Hämeenlinnan kaupunginteatteri, Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX ja Lammin kirjasto

ESITELMÄ LAMMIN ASUTUSKEHITYKSESTÄ 24.8. klo 14.00 Peltolehto, Lamminraitti 22A, 16900 Lammi. Juha Riihiranta esitelmöi, kesto n. 2h. Järj.

Lammin kotiseutu- ja kulttuuriyhdistys LEPAKKOTAPAHTUMA 24.8. KLO 16-23 Vihavuosi, Vihavuodentie 335, 14930 Sappee. Perinnepelejä – ankkakoskenlaskut. Luontoilta klo 19.00 – Karri Jutila asiantuntijaraateineen.

Pikku-uoma valaistaan yöksi. Järj. Vihavuosi-yhdistys MUSEO EEROLAN AVOIMET OVET 31.8. klo 11-14, Sydänmaantie 125, 14810 Tuulos. Kahvitarjoilu. Järj. Tuulos-Seura TAARAN MARKKINAT 31.8 klo 14-19, Laurinmäen torpparimuseo ja Keltainen talo, Hakoistentie 373, 14240 Janakkala. Historiaan ja kulttuuriperintöön sukellus aina rautakaudelta alkaen. Nähtävää, puuhaa, sadonkorjuutori ja luentoja. Vapaa pääsy. Järj.

Linnaseudun Ajan patina –hanke, Janakkalan kunta KIILTOMATOSOUTELU 31.8. Lähtö klo 21 Tuuloksen kirkon uimarannalta, soudetaan Sipilän rantaan kokolle ja makkaranpaistoon. Rantaan voi tulla myös jalkaisin, fillareilla tai autollakin.

Järj. Tuulos-Seura

MUISTELUHETKI 21.8. klo 18 Lammin vanha sairaala, Kuusimäentie, 16900 Lammi. Sateen sattuessa Peltolehdossa, Lamminraitti 22A. Järj. Lammin kotiseutu- ja kulttuuriyhdistys PARTIOLAISTEN SYYSKAUDEN AVAJAISET 22.8. klo 18 Kalevalapuisto, Kalevalanpuistotie 8, 16900 Lammi.

Järj. Lammin Evonkävijät PICKLEBALL LAJIESITTELYÄ 22.8. klo 16-18 Konnarin liikuntasali, Mommilantie 21, 16900 Lammi. Jukka Lindfors ja pelaajat esittelevät. Järj. Lammin kotiseutu- ja kulttuuriyhdistys TORITAPAHTUMA 23.8. klo 16-20 Lammin-Säästökarien edessä. Torimyynnin ohessa ohjelmaa, musiikkia, teatteria, lausuntaa, Lammin kotiseu-

Kotiseutuyhdistysten museot avoinna Hämeenlinnan seudulla kesällä 2019: HauHo-Seura: esinemuseo (os. Sullituntie, Hauho) 15.6.28.7. ke-su 11-16. Kotkon ulkomuseoalue (os. Kotkontie, Hauho) sop. muk. p. 0500 621 187. Vihavuoden myllymuseo (os.

Vihavuodentie 355, Sappee) sop. muk. p. 040 847 6649.

LAMMI-VIIKON AVAJAISTILAISUUS 19.8. klo 17. Näyttely Lammi-viikko 10 vuotta, koonnut Pirjo Sandelius.

LAMMIN JUUTALAISET -luento klo 18, luennoimassa Pauli Riihilahti. Peltolehto, Lamminraitti 22A, 16900 Lammi.

Järj. Lammin Kotiseutulehti

9

2019

553, 16900 Lammi. Musiikkipitoinen ohjelma, sekä näytelmä "Opri". Perinteiset kenttäpelit, puffetti, kirpputoripöytä ja makkaraa. Tanssit klo 20, orkesterina Takamehtien mokatähdet.

Liput 15e / alle 15v 0e. Järj. Kataloisten kyläyhdistys

KUMMITUSTARINOILLA HÖYSTETTY KUUTAMOVAELLUS 16.8. klo 20.30 Kalvolan Murhalammelle. Ilmoittautumiset Veikko Rantaselle 10.8. mennessä. Retken hinta 10€/hlö sis. nuotiokahvit ja makkarat. Järj. Kalvola-Seura

ELOKUU

otikylä

KalVola-Seura: Kotiseutumuseo (os. Iittalantie 284, Iittala) 2.6.-18.8. sunnuntaisin klo 11-14.

SYYSKUU MALLINKAISTEN MAALAISMARKKINAT 7.9. klo 10-14 Mallinkaisten Kyläkoulu, Kouluraitti 1 14200 Turenki.

Tule myymään mm. oman pellon/puutarhan tuotteita, omia käsitöitä/muita tuotteita tai pitämään kirpputoripöytää – tai vain nauttimaan markkinatunnelmasta & Kyläyhdistyksen pitämän kahvion herkuista. Perinteisesti paikalle voi saapua jollakin vanhalla tai muuten mielenkiintoisella kulkuneuvolla.

Myyntipaikat 12 euroa/pöytä tai 3x3 m alue pihalta. Pöytävaraukset 29.7. alk.

Tarjalta 050 366 5754. Järj. Mallinkaisten kyläyhdistys

lammI-Seura: lammin Pellava-ja Sahtimuseo ja alfred Kordelinin ajokalumuseo (os. evontie 7, lammi) kesä- & heinäkuussa sunnuntaisin klo 12-14 / sop. muk. p. 0400 628 971. renKo-Seura: Härkätien museo (os. Sajatie 13, renko) sunnuntaisin 9.6-28.7. klo 11-14 sekä renkoviikon la klo 10-14 / sop. muk. p. 044 552 4032.

TuuloS-Seura: museo-eerola (os. Sydänmaantie 124, Tuulos) elokuussa sunnuntaisin klo 12-15 sekä elokuun viim. la klo 1114 / sop. muk. p. 044 365 9941.

TyrVänTö-Seura: Tyrvännön järvikalastusmuseo (os. Karhunpäänmäki 8, Tyrväntö) 16.6 - 11.8. sunnuntaisin klo 12-14.

Kotiseutuyhdistysten museot Hämeenlinnan seudulla Komuutti Linnaseutu ry - Ajan patina -hanke

#teeSeSuomessa - Äkkilähdöt maaseudulle

www.teesesuomessa.fi

Matka kotimaahan on

ilmastoteko!

otikylä

10

2019

Rautakausi näkyy Hovinkartanon kesässä

H

A

rvokkaat maisema-alueet ovat maaseutumme edustavimpia kulttuurimaisemia.

Niiden arvo perustuu monimuotoiseen luontoon, hoidettuun viljelymaisemaan ja perinteiseen rakennuskantaan. Suomessa on 156 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta sekä satoja maakunnallisesti arvokkaita alueita.

Meillä Kanta-Hämeessä on 7 kpl valtakunnallisesti arvokkaita ja 17 kpl maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita.

Maisema-alueet eivät ole museoita. Niillä rakennetaan uuttaa ja kunnostetaan vanhaa, alueiden metsiä hoidetaan ja kulttuuriympäristöä hyödynnetään monella tapaa. Arvokas maisema on houkutteleva ja viihtyisä asuinym-

päristö niin vakituisille kuin vapaa-ajan asukkaillekin.

Maa- ja kotitalousnaisten Kylään maisemaan -hankkeessa herätellään arvokkaiden maisema-alueiden asukkaita ja yrittäjiä huomaamaan oman kulttuuriympäristön arvot. Hankkeessa aktivoidaan kyliä ja kuntia viestimään maisemastaan ja arvostamaan omaa ympäristöään. Järjestämme työpajoja tapahtumien, historian, paikalliskulttuurin ja ruoan hyödyntämisestä sekä viestinnästä. Työpajatoiminnan tavoitteena on myös edistää uutta yrittäjyyttä. ”Hankkeessa halutaan erityisesti kannustaa upeiden maisemien hyödyntämistä lisäarvona kaikessa maaseudun liiketoiminnassa.” Etelä-Suomen

maa- ja kotitalousnaisten maisema-asiantuntija Katriina Koski innostaa yrittäjiä.

Kanta-Hämeen työpajoihin voivat osallistua kaikki halukkaat ja teemoista kiinnostuneet. Kesäkuussa 10.6. on luvassa Vanhojen karttojen ja valokuvien kertomaa -työpaja Tammelassa. Tähän ja muihin hankkeen tilaisuuksiin pääsee tutustumaan hankkeen nettisivuilta.

Arvokas maisema-alue on ruoantuotannon maisemaa. Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija Jenni Kunnaala kannustaa yrittäjiä pohtimaan miten maisema saadaan mukaan lautaselle ja miten lautanen mukaan maisemaan.

Ruoka ja maisema voidaan kokea eri aistien avulla. Näitä asioita testataan ja ideoidaan yhdessä yrittäjien kanssa.

Yrittäjien lisäksi teemme hankkeessa yhteistyötä yhdistysten ja muiden hankkeiden kanssa. Tärkeitä yhteistyötahoja on erityisesti kyläyhdistykset ja muut aktiiviset kylätoimijat. ■ KATRIINA KOSKI JENNI KUNNAALA MKN Maisemapalvelut Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Etelä-Suomi ry

Kuvat: Katriina Koski Hanketta toteuttaa Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry yhteistyössä Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaisten, ProAgria Etelä-Suomen kanssa. Hankkeen toiminta-aika on 1.8.2018-30.6.2020.

Hanke toimii Hämeen ja Uudenmaan maakuntien alueilla. Hanketta rahoittavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Hämeen ja Uudenmaan Ely-keskukset.

Seuraa hankkeen viestintää #kyläänmaisemaan #arvokkaatmaisemat #mknruoka #mknmaisema #mknyritys #ruokamaisema #kulttuuriympäristö #maaseutu #maistuvamaaseutu #maajakotitalousnaiset- Tutustu hankkeeseen: www.maajakotitalousnaiset.fi/kylaanmaisemaan Facebook ja Instagram: @kylaanmaisemaan

auhon Hovinkartanossa kuljetaan tulevana kesänä rautakauden ja viikinkiajan jalanjäljissä.

Sotjalan kulttuuri- ja perinneyhdistys, joka vastaa Hovinkartanon taidekeskuksen kesän tapahtumista, kertoo kesän avajaistapahtuman keskittyvän rautakauden ja viikinkiajan elämään Sotjalan kylässä. Pääteemoina ovat alueen asutus, geologia ja kasvisto. ”Kulkue kuppikivelle” -elämystapahtuma järjestetään keskiviikkona 3.7.2019 klo 18 alkaen. Samalla avautuu entiselle puistoalueelle uusittu luontopolku, joka vie ammoin pyhänä pidettyyn pihlajalehtoon. Alueella viihtyvät myös pähkinäpensaat, suojellut metsälehmukset ja monet harvinaiset kasvi- ja eläinlajit.

Historiallisen kuppikiven ympäristössä pidettävään tapahtumaan siirrytään Hovinkartanon pihapiiristä kyläpäällikön johdattamana rautakautisena kulkueena. Ohjelmassa on mm. viikinkiemännän tervetuliaispuhe sekä loitsurunoutta, unohtamatta ajan mukaisia eväitä, joita halutessaan voi myös uhrata kivelle. Pihapolun varteen kootaan lisäksi tarinoita ja

tietoa kaukaisista ajoista. Tapahtuman järjestävät Sotjalan kulttuuri- ja perinneyhdistys, Hauhon Näyttämötaiteen Harrastajat ja Linnaseudun Ajan patina –hanke.

SATO- JA METSÄSTYSONNEA

Hauhon Hovinkartanon mailla sijaitsee hyvin säilynyt, poikkeuksellisen kookas kuppikivi, joka on ajoitettu noin vuodelle 1000 eli myöhäisrautakauden viikinkiajalle (800-1000). Se on suojeltu muinaismuistolain nojalla. Kuppikivi on muisto ajalta, jolloin suomalaiset palvoivat luonnonjumalia ja -henkiä. Perinne kertoo, että ihmiset tekivät uhrauksia sijoittamalla esimerkiksi viljaa, maitoa tai kalaa uhrauskiviin veistettyihin kuppeihin saadakseen sato- ja metsästysonnea. Kiven laella on laskettu olevan 28 kuppia.

Kuppikivelle johtavan polun parantamiseen on saatu tukea Museovirastolta ja luontopolun opasteet on laatinut Hämeenlinnan luonnonsuojeluyhdistys.

Kulkue kuppikivelle ke 3.7.2019 klo 18. Hovinkartanon pihapiiri, Sotjalantie 58, 14700 Hauho ■

Mallinkaisilla TAPAHTUU J

anakkalan Mallinkaisten kylä on tuttu jo monelle matkaajalle.

Kyläkoululla pidettävä Motoristikahvila on suosittu pysähdyspaikka pidemmänkin matkan päästä, halki kuvankauniiden maalaismaisemien.

Kahvila avautuu jälleen 6. kesäkuuta ja palvelee joka viikko (ei 20.6.) torstai-iltaisin klo 17.30–20.00 aina elokuun loppuun saakka. ― Mallinkaisten Motoristikahvila on motoristien kohtauspaikka, mihin ovat tervetulleita myös kaikki autoilijat, mopoilijat, kävelijät ja pyöräilijät. Kyläyhdistyksen kahviossa on myynnissä lettuja, makkaraa ja muita kahvion herkkuja, vinkkaa Anu Hakamäki Mallinkaisten kyläyhdistyksestä.

Lauantaina 7. syyskuuta klo 10-14 Kyläkoululla järjestetään perinteiset Mallinkaisten Maalaismarkkinat. Markkinoilla voi myydä mm. oman pellon tai puutarhan satoa, omia käsitöitä tai muita tuotteita, tai pitää vaikka kirpputoripöytää. Myyntipaikat

maksavat 12 euroa per pöytä tai 3x3 metrin alue pihalta. ― Pöytävarauksia otetaan vastaan 29. heinäkuuta alkaen numerossa 050 366 5754, kertoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja Tarja Forsström.

Yleisö toivotetaan tervetulleeksi nauttimaan markkinatunnelmasta ja Kyläyhdistyksen pitämän kahvion herkuista. Perinteisesti paikalle voi saapua jollakin vanhalla tai muuten mielenkiintoisella kulkuneuvolla. ■

otikylä

11

2019

NUMMEN ERÄNKÄVIJÄT RAKENTAA ESTEETTÖMÄN LEIRIALUEEN RENKOON

Vesajärven lähileirialue sijaitsee komealla paikalla, mutta maasto on liikuntaesteisille vaikeakulkuista. Lippukunnanjohtaja Jukka Niemen ansiosta leirialueesta tehdään nyt esteetöntä. Kuva: Ulla Harju

Leader-tuella ratkaiseva merkitys kehittämiselle

P

artiolippukunta Nummen Eränkävijät rakentaa Renkoon Vesajärvelle esteetöntä leirialuetta.

Samalla madalletaan partion harrastamisen kynnystä ja mahdollistetaan toiminta mahdollisimman monelle, myös liikuntaesteisille.

Lippukunta pyörittää jo erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille Sisu-partiota.

Nummen Eränkävijöiden lippukunnassa on jo pitkään suunniteltu Vesajärven leirialueen kehittämistä. Kaiken takana on halu tehdä maastosta helppokulkuisempi erityistä tukea tarvitseville ja varsinkin liikuntaesteisille. ― Haluamme madaltaa partion harrastamisen kynnystä ja saada myös liikuntarajoitteisia mukaan partioon. Tarkoituksena on tehdä hankalakulkuisesta leirialueesta mahdollisimman toimiva ja erilaisia kohderyhmiä palveleva, lippukunnanjohtaja Jukka Niemi kertoo.

Vesajärvelle rakennetaan kahden vuoden aikana kompostoiva inva-wc, puuvaja, laavu ja nuotiopaikka sekä rantalaituri vedenottoa helpottamaan. Kallioisen mäen päällä seisovan lipputangon ympärille rakennetaan puulava, jotta lipputangolla pääsisi turvallisesti liikkumaan. ― Kaikki rakenteet tehdään esteettömiksi. Pääsy mahdollistetaan kunnostamalla kulkuväylät, jotta niillä voidaan liikkua esimerkiksi pyörätuolilla. Soritamme reitit tai laitamme kulkuväylille puukatteet, Niemi selittää tulevia rakenteita.

Tällä hetkellä Nummen Eränkä-

vijöissä on 150 jäsentä, joista lapsia ja nuoria noin 100. Kun leirialueen infra saadaan kuntoon, toimintaa ja tarjontaa voidaan laajentaa. ― Paljon puhutaan yhdenvertaisuudesta, mutta käytännön teot jäävät usein vajaiksi tai tekemättä.

Itse inhoan kauniiden korulauseiden heittämistä, jos ei oikeasti myös toimita. Ja on minulle itsellänikin pieni oma lehmä ojassa alueen kehittämisessä, pyörätuolilla liikkuva Jukka Niemi hymyilee.

voisi hakea tukea maaseuturahastosta. Leirialue kuitenkin sijaitsee maaseutualueella, joten toiminta oli tukikelpoista. Niemi kiitteleekin Leader-ryhmä Linnaseutua ja sen toiminnanjohtaja Jussi Pakaria, jolta on saanut apua koko hakuprosessin ajan. ― Olen saanut Jussilta älyttömän hienon tuen ja olen apuun todella tyytyväinen, Jukka Niemi hymyilee.

LEADER-TUKI RATKAISEVA

Jukka Niemen mukaan partio on monipuolinen harrastus, joka sopii hienosti myös erityistä tukea tarvitseville. Toimintaa sovelletaankin esimerkiksi Sisu-partiossa, jonka Niemi perusti kaksi vuotta sitten. ― Ryhmässä on kymmenkunta lasta, joilla on liikuntarajoitteita, kehitysvammaa tai esimerkiksi oppimishäiriöitä. Aiemmin ei Hämeenlinnan alueella ole tällaista toimintaa ollut. Leirialueen muutos tulee helpottamaan myös Sisu-ryhmän toimintaa.

Yksi uusi toimintamuoto on Aikuisena Partioon -ryhmä, joka aloitti toimintansa muutama kuukausi sitten. Tarkoituksena on saattaa partioharrastuksen piiriin aikuisia, olivat he sitten aiemmin partiota harrastaneet tai eivät. ― Aikuiset ovat partion tekijöitä, tukijoita ja mahdollistajia. Lapsia on kyllä tulossa toimintaan mukaan, mutta aikuisista on aina pulaa. Siksi käynnistimme keväällä rekrytoinnin ja AP-ryhmän, Jukka Niemi toteaa.

Vesajärven leirialueen muutosta tehdään EU:n maaseuturahaston tuella. Hankkeelle haettiin ja saatiin rahoitusta Hämeenlinnan seudulla toimivalta Leader-ryhmä Linnaseutu ry:ltä. Ilman Leader-tukea hanke olisi jäänyt tekemättä. ― Kustannusarviomme on yli 23.000 euroa, ei meillä sellaisia rahoja ole. Leader-tuen saaminen oli aivan ratkaisevaa, Jukka Niemi painottaa.

Hankkeeseen saatiin rahoitusta puolet kustannuksista ja omarahoitusosuutta katetaan talkootöillä. Työtunteja on laskettu tulevan noin 500. ― Meillä on partiossa monen alan ammattilaisia, myös rakennusalalta, joita saamme mukaan talkoisiin. Rakentaminen alkaa nyt keväällä ja työt saadaan toivottavasti tehtyä ensi vuoden puolella.

Koska partio toimii pääasiallisesti Hämeenlinnassa, ei lippukunnassa tiedetty, että yhdistys

SISU-PARTIO ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVILLE

PARTIOLIPPUKUNTA NUMMEN ERÄNKÄVIJÄT RY Perustettu 1972. Jäseniä noin 150, joista lapsia ja nuoria noin 100. Hämeenlinnan seudun suurin partiolippukunta, seudulla lippukuntia yhteensä 16.

Kehittämishanke: Vesajärven esteetön leirialue Hanketukea saatu Leader-ryhmä Linnaseutu ry:ltä EU:n maaseuturahastosta. Hankkeen kustannus noin 23.000 €, josta julkinen tuki 50 %.

Aikuisena Partioon -toiminnassa aloitti keväällä myös hämeenlinnalainen Heikki Selkälä. Vaikka aiempaa kokemusta partiosta ei olekaan, on harrastus vienyt mennessään. ― Vanhempi poikamme, 9-vuotias Luukas on jo partiossa ja 3-vuotias Niklas seuraa pian perässä. Olemme keskustelleet vaimoni kanssa, että voisimme alkaa vetää Sudenpentu-ryhmää. Tulemme totta kai myös talkoisiin, jotta saamme leirialueen kuntoon,

Heikki Selkälä kertoo.

Selkälän mukaan perhe lähti mukaan partiotoimintaan, koska kaikki tykkäävät olla ja retkeillä luonnossa. ― Lisäksi partiossa sekä lapset että aikuiset oppivat yleishyödyllisiä asioita, kuten sosiaalisia taitoja ja ruoan laittoa, joita tarvitsee elämässä muutenkin, Selkälä hymyilee. ■ ULLA HARJU Hämeenraitti

TARINAT ELOON DIGITAALISUUDEN AVULLA – Haluatko kuulla roiston vai ritarin tarinan?

K anta-Hämeessä on upeita kulttuurikohteita ja -paikkoja. Hämeen Härkätie on ollut matkailijoiden reittinä 800 -luvulta ja Hämeen linnaa on aloitettu rakentamaan 1200 -luvulla. Alueen historia antaa siivet tarinoille, joita herätellään nyt henkiin digitaalisuuden avulla. Kiinnostaako sinua enemmän roiston vai ritarin tarina? VIKKE – Virtuaalinen kulttuurimatkailu Kanta-Hämeessä -hanke herättää henkiin tarinat lisätyn todellisuuden, videoiden, 360-kuvien ja pelin avulla.

VIKKE-hankkeessa kehitetään alueen kulttuuriin liittyvien tarinoiden ja visualisoinnin avulla yritysten tuotteita ja palveluita.

Matkailuyrityksiä, museoita, historiakohteita, kotiseutumuseoita, kyliä ja muita matkailukohteita autetaan erilaisten valmennusten avulla tekemään tarinoista visuaalisia.

Yritys tai kohde voi sijaita esimerkiksi Hämeen Härkätien läheisyydessä. Suomi on vielä kuulunut Ruotsiin, kun Härkätietä ovat kulkeneet ratsuväki, turkiskauppiaat,

köyhälistö ja aateliset. Henkilöistä riittää tarinoita, mutta niitä on myös vaikka tien laidassa. Esimerkiksi tien vieressä oleva kivi herää eloon, kun siitä kerrotaan kiinnostava ja jännittävä tarina. Yhtäkkiä kivi saattaa olla kylän kiinnostavain matkailukohde. Jos tarinan kerrontaan liitetään vielä video, lisätty todellisuus tai jotain muita digitaalisia elementtejä, saadaan tarina heräämään henkiin myös nykyaikana.

Digitaalisuuden hyödyntäminen tarinan kerronnassa tuo uusia mahdollisuuksia matkailukohteiden sisällöntuotantoon, sekä markkinointiin. Tarinan voi tuoda eläväksi erilaisilla digitaalisilla sisällöillä. Lisätty todellisuus (AR), videot, 360 -videot ja kuvat, hologrammit, sekä pelillistäminen tuovat uusia mahdollisuuksia kohteille. Monesti testaus ja kokeilu ovat kallista. Erilaisia toteutuksia testaamalla pyritäänkin löytämään hyviä menetelmiä museoille herättää tarinat henkiin.

Hankkeessa tehdään myös erilaisia kokeiluja ja pilotointeja. Näin

pyritään auttamaan mm. museoita ja kohteita löytämään edullisia keinoja tuottaa mielenkiintoista digitaalista sisältöä vierailijoille.

Digitaalisuutta ja tarinaa voi hyödyntää myös kohteiden markkinoinnissa, kuten tuomalla tarina esille sosiaaliseen mediaan, verkkosivuilla ja viestinnässä. Tarinat ovat kiinnostavia ja tekevät kulttuurikohteesta mielenkiintoisempi.

VIKKE-hankkeen lopputuotoksena syntyy myös peli, jossa tarinan avulla kuljetetaan matkailijoita kohteesta toiseen. Kohteet linkittyvät toisiinsa yhteisen tarinan avulla ja pelissä tuodaan tarinaa esille erilaisilla digitaalisilla sisällöillä.

Hankkeen tavoitteena on lisätä kulttuuri- ja historiakohteiden näkyvyyttä, sekä kasvattaa maakunnan näkyvyyttä kotimaassa ja kansainvälisesti. ■

VIKKE-Virtuaalinen Kulttuurimatkailu Kanta-Hämeessä on Euroopan Aluekehitysrahaston rahoittama hanke. Hankkeen toteuttaa Hämeen Ammattikorkeakoulu, HAMK Smart tutkimusyksikkö. Toteutusajankohta on 1.8.2018-31.12.2020, hankkeen kokonaisbudjetti on 249 760 €.

Lue lisää hankkeesta www.hamk.fi/vikke

OUTI MERTAMO Projektipäällikkö DigiTrail -hankkeessa on toteutettu sovellukseen Hugon tarina, joka kiertää Aulangolla eri rakennusten kautta.

otikylä

12

2019

KUN PITÄJÄNMAKASIINI UUDEN PORRASTASANTEEN SAI A siakirjatietojen mukaan Hauholle perustettiin katovuosien jälkeisen viljapulan torjuntaan tarkoitettu pitäjänmakasiini vuonna 1753. Sen toiminta oli 1700-luvulla katkonaista ja sen merkitys viljanpuutteen torjujana toivottua vähäisempi, vaikka Hauhon makasiini olikin 1700-luvun lopulla yksi Hämeen alueen varakkaimmista.

Makasiinirakennus, joka ilmeisesti oli pystytetty 1750-luvulla, oli 1800-luvun alussa jo pahoin rappeutunut. Vuonna 1816 oltiin

yleisesti sitä mieltä, että se olisi uusittava tai perusteellisesti korjattava. Pian päädyttiin siihen, että korjaaminen ei kannattanut, ja ”kelvoton” makasiinirakennus päätettiin vuonna 1818 myydä ja rakentaa uusi entiselle paikalle.

Nykyinen rakennus on rakennettu parisataa vuotta sitten, vuoden 1818 paikkeilla.

Esinemuseon edustalla on ollut 1900-luvun alkupuolella tehty kivistä ja betonista tehty porrastasanne. Tasanteen ja seinän väliin ovat valuneet sade- ja sulamisve-

Kivestä ja betonista aikoinaan tehdyn porrastasanteen ja seinän väliin valunut vesi on ehtinyt tehdä vuosien saatossa tuhojaan.

Kuva: Jouni Lehtonen

det vuosikymmenien ajan lahottaen hirsiseinää.

Hauho-Seura sai suururakkansa, Hauhon pitäjänhistoriasarjan valmiiksi viime vuoden lopulla. Nyt seuralla on voimia ja resursseja käydä rakennustensa kunnostamiseen käsiksi. Jonkin aikaa toimeen tarttumista odottanut Esinemuseon porrastasanne päätettiin purkaa ja tarkistaa hirsiseinän kunto sekä uusia lahonneet kohdat hirsistä ja ulkovuorauksesta.

Hauho-Seura haki viime syksynä Museovirastolta paikallismuseoille tarkoitettua avustusta, joka kohdennettiin porrastasanteen uusimiseen ja seinän korjaamiseen. Yhteistyökumppaneiksi työn toteuttamiseen valikoituivat hauholainen MRKP-Yhtiöt Oy, jonka tehtäväksi tuli purkaa betonirakennelma ja hoitaa rakennusjätteen käsittely sekä maisemointi.

Toiseksi yhteistyökumppaniksi tuli pälkäneläinen rakennusrestaurointiin erikoistunut K. Klemola Tmi. Sen vastuulla on ollut seinän korjaus sekä uuden porrastasanteen rakentaminen puusta. Työt alkoivat huhtikuussa talven selän taituttua vanhan

RUOKARETKELLÄ HÄMEESSÄ M illoin ruokaasi on liittynyt muutakin elämystä kuin vain sen syöminen? Hämäläiseltä maaseudulta löytyy nykyisin monia maatiloja, jotka myyvät kasvattamiaan ja jalostamiaan tuotteitaan myös suoraan kuluttajille.

Suoraan tilalta hankittu ruoka on taatusti tuoretta ja jäljitettävyyskin on kunnossa. Ruuan alkuperää ei tarvitse silloin arvailla.

Kun myymälän nurkalta näkee suoraan pihalle tai pellolle, tietää mistä ja miten ruoka on tuotettu.

Yhteys ruuantuotantoon on valitettavan monelta katkennut.

Siksi on hienoa, että kesäisin mökkiläiset ja matkailijat voivat poiketa tiloille näkemään ja kokemaan ruuantuotannon arkea.

Sitä varten tänäkin vuonna 13.7. reilusti yli 20 hämäläistä maatilaa avaa ovensa ja kutsuu kylään.

Ensi kertaa Avoimet maatilat -tapahtumassa Hämeenlinnan seudulta on mukana muun muassa Suontaan kartano Hattulasta, jossa kasvatetaan emolehmiä.

Tapahtuman ensikertalainen on niin ikään renkolainen Tanhuanpään tila, jonne paikalliset maataloustuottajat kokoavat talkoilla nähtävää ja koettavaa muiltakin renkolaistiloilta.

Tänä vuonna avoimilla maatiloilla puhutaan myös maatalouden roolista ilmastonmuutoksen hillinnässä. Setälä-Eerolan tila Tuuloksesta ja Pekkolan tila Hauholta ovat molemmat mukana Carbon Action -hiilipilotissa, jossa selvitetään nurmensidonnan hiilipotentiaalia.

Suomalainen maidon-, naudan- ja lampaanlihantuotanto nojaa vahvasti nurmipohjaiseen ruokintaan, siksi kotieläintuotannolla on Suomen olosuhteissa erilainen ilmastovaikutus kuin muualla maailmassa. Nurmilla on monivuotisina kasveina maaperän rakennetta parantava vaikutus.

Eläimet tuottavat samalla lantaa, joka on sekä arvokas ravinteiden lähde, että maanparannusaine. Se ruokkii

kasvien ohella myös maaperän pieneliöstöä. Lanta yhdessä nurmen kanssa voi tarjota mahdollisuuksia biokaasun tuottamiseen.

Biokaasuprosessin sivutuotteena syntyy ravinnetta, joka parantaa kierrätystä ja omavaraisuutta. Maatalous on metsätalouden ohella tällä hetkellä ainoa hiilipäästöjen sitoja.

Joillekin tiloille suoramyynti on ollut arkea jo pitkään. Sellainen on esimerkiksi Janakkalassa sijaitseva Iso-Hiiden kartano, joka on Suomen vanhin itsepoimintatila. Marjatilalla kasvatetaan mansikkaa, vadelmaa, pensasmustikkaa ja mustaherukkaa.

Lisäksi viljellään hernettä ja sokerimaissia. Yhä useampi marjatila myy tuoretuotteiden lisäksi jalostettuja tuotteita, kuten mehuja ja hilloja.

Uusi porrastasanne tehdään seinustalta ilmavaksi ja päällirakenteet kotimaisesta lehtikuusesta. Kuva: Jouni Lehtonen porrasrakennelman purkamisella. Rakennelma osoittautui ennakoitua suuremmaksi. Sen sisältä löytyi suuria kiviä, joiden leikillisesti arveltiin jääneen yli kirkon rakennustyömaalta rapiat 500 vuotta sitten.

Tämän jälkeen Kalle Klemola kengitti päätyseinän ja rakensi uuden tasanteen lehtikuusesta.

Toukokuun aikana on tarkoitus muotoilla maanpintaa rakennuksen ympäriltä vesin ohjaamiseksi siitä poispäin sekä maisemoida työmaa-alue. Museoviraston

Tarjontaa täydentää usein kahvila. Kiivainta sesonkia vietetään marjatiloilla yleensä heinäkuussa.

Tänä kesänä ruuan hankintaan kannattaa liittää sekä elämyksiä että uusien asioiden oppimista.

Viihtyisissä tilapuodeissa voi poiketa aistimaan tunnelmaa, rapsuttamaan eläimiä ja maistamaan maaseudun makuja. Samalla voi päätyä keskustelemaan tilallisten kanssa tulevaisuuden haasteista ja etsimään vastauksia siihen, miten maatilat voivat tuottaa ratkaisuja ilmastonmuutokseen. Tervetuloa ajankohtaisten asioiden, elämysten, ilmiöiden ja ratkaisujen äärelle – hämäläisille maatiloille. ■

myöntämä 5 600 euron avustus oli työn teettämisen kannalta ratkaisevan tärkeä. Lahonneen seinän kunnostamisen osalta työ tehtiin viime hetkellä. Kotiseututyö rakennusten pelastamiseksi jatkuu. ■ JOUNI LEHTONEN puheenjohtaja Hauho-Seura ry.

PÄIVI RÖNNI Ohjelmapäällikkö MTK Häme ry

Kuva: Siri Taalas

otikylä

2019

13

Kyläkahviloita & HYTE-hetkiä, sekä muita kyläpalveluja Hämeen Kylien tuella.

K

yläkahvilat & HYTE-hetket -toimintaa pilotoitiin onnistuneesti kevättalvella Kanta-Hämeessä. Yhteensä viidessätoista erilaisessa paikassa oli tarjolla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hetkiä. Kyläkahviloiden kattaus oli monipuolinen. Hyvinvointia ja terveyttä edistäviä aiheita oli laidasta laitaan, kuten miten pidän huolta muististani, miten syön terveellisesti ja miten liikun.

Uniapneasta, sydänterveydestä, nivelrikosta, ikäkuulosta stressin hallintaan ja työhyvinvointiin.

HYTE-hetkiä tarjosi kevään kokeilussa kymmenen yhdistystä ja viisi yritystä.

Hämeenlinnan seudulta Kyläkahvilakokeilusta innostuttiin Hämeenlinnassa Lammilla, Tuuloksessa, Iittalassa ja Rengon Nummenkylässä. Hattula-Seurassa päätettiin uudistaa hiljaiselolla ollutta seuran toimintaa kyläkahviloilla.

― Oli helppo lähteä tällaiseen yhteisjuttuun mukaan, tuumaa Kaija Salmela Hattula-Seurasta.

HYTE-hetket ovat kaikille avoimia ja samalla ne antoivat mahdollisuuden tulla tutustumaan taloomme Hattula Pirttiin. ― Kyläkahviloiden tarkoitus on toimia myös tapaamishetkinä, missä asukkaat voivat tutustua ja tavata toisiaan, miettii kyläasiamies Elina Leppänen. Tarvitaan kylätalojen ja asukastupien kaltaisia paikkoja, minne voidaan tuoda palveluja asukkaiden pariin. Mainio esimerkki tästä on Etelä-Hattulan maa- ja kotitalousseura, jonka kanssa hankkeessa mietimme maamiesseurantalo Kouvalan maamiesseurantalon roolia ja järjestimme yhdessä kyläpalvelupäivän.

Renkolainen hieroja-jäsenkorjaaja Suvi Suokko esittäytyi päivässä ja on nyt toista vuotta käynyt säännöllisesti hieromassa talolla.

Kylien ja yhdistysten vapaaehtoiset ovat käynnistäneet uusia kyläpalveluja ja kehittäneet toimintaansa yli 30 kylällä Kanta-Hämeessä viimeisen kolmen vuoden ajan. Hämeen Kylien Omalta kylältä Hämeessä - hanke on tarjonnut apua kyläpalvelujen ja kylätalojen toiminnan kehittämiseen, jakanut tietoa onnistuneista esimerkeistä, järjestänyt vertaispajoja, tulevaisuusiltoja ja sparrannut palvelumuotoilun keinoin sekä verkottanut moneen suuntaan. Hankkeesta on tullut taustatukea, mutta kuitenkin vapaaehtoisten into ja panos on

ratkaisevaa kyläpalveluja kehitettäessä. Hankkeessa tehtiin lopuksi 17 kylälle ja yhdistykselle mainoskortit, joissa ne esittelevät kyläpalvelujaan ja toimintaansa.

Omalta kylältä Hämeessä -hanke päättyy heinäkuussa. Elina Leppänen iloitsee, että sen avulla Hämeen Kylät on voinut kehittää myös uusia menetelmiä siihen, kuinka hanke voi auttaa paikallisyhteisöjä. Kylätalojen vertaispaja sopii yhteisten tilojen kehittämisen ja voisimme toteuttaa sen uudelleen, jos on kiinnostuneita taloja. Kumppanuuspöytä on ihan mainio keino eri tahojen lähteä miettimään ratkaisuja yhteiseen ongelmaan, niissä Hämeen Kylät on toiminut ulkopuolisena vetäjänä. ― Kyläkahvilat ja HYTE-hetket päättyy kokeiluna, mutta jotenkin toimintaa on jatkettava, tuumaa Leppänen. Mukana olleet yhdistykset innostuivat ja osallistujat toivovat jatkoa.

Omalta Kylältä Hämeessä -hankkeen tulokset ovat esillä Valtakunnallisessa Vuoden Kylässä 20.-21.7. Teuron tekniikka- ja kädentaitotapahtumassa Tammelassa, Teuro-Areenalla. www. teuro.fi ■ ELINA LEPPÄNEN Kyläasiamies Hämeen kylät ry

HYTE-hetkessä Hattula Pirtillä kertomassa terveellisestä ravinnosta diplomiravintoneuvoja Tuulikki Heikkilä.

HYTE-hetken päätteeksi nivelpiirin vapaaehtoiset vetivät lyhyen taukojumpan Jokioisilla Rehtilän seurantalolla.

Hämeen Kylät ry on Kanta-Hämeen maakunnallinen kyläyhdistys, kylä- ja asukastoiminnan edunvalvoja ja yhteistyön verkottaja. Yhdistys tukee, avustaa ja innostaa paikallisyhteisöjä muutoksissa ja ajassa pysymisessä. Omalta kylältä Hämeessä -hanke on päättymässä ja siinä on kehitetty erityisesti kyläpalveluja. TriPla II -hanke avustaa yhdistyksiä ja pienyrityksiä työllistämisessä.

Hämeen Kylät koordinoi Kanta-Hämeessä valtakunnallista Avoimet kylät -päivää. Tervetuloa lauantaina 8.6.2019 Avoimet kylät -päivän kylätapahtumiin!

TriPla II – yhdistysten kautta työelämään

T

yöllisyyspoliittinen TriPla II-hanke jatkaa vielä tämän vuoden Kanta-Hämeessä. Hankkeessa alueen yhdistyksiä, seuroja ja järjestöjä otetaan mukaan asukkaiden työllisyystilanteen parantamiseen. Tämä sektori on yksi väylä työelämään, kun työnhaku pitkittyy.

TriPla II -hankkeen työvalmentajat palvelevat yhdistyksiä työpaikan avaamisessa ja siihen liittyvissä asioissa. Hankkeen kautta yhdistyksillä on mahdollisuus palkata työntekijä 100% palkkatuella. Työnantajapuolelle työvalmentaja antaa ohjausta sekä hoitaa yhdistyksen ja yritysten valtuuttamana kaikkia rekrytointiin ja palkkatukeen liittyviä käytäntöjä. Työvalmentajan kautta työnhakija saa tarvittavan avun työllistymisen eri vaiheissa.

TriPla II -hankkeen vaikutukset työnhakijalle voivat olla merkittävät. Joskus työvalmennuksen

kautta syntyy työnhakijalle polku oikealle palveluväylälle, kun työkykyisyys on rajoittunutta.

Joskus työnhakija löytää yhdistyksen kautta työllistävän yrityksen ja joskus yhdistyksen kautta voidaan neuvotella oppisopimuskoulutuksesta, jolloin työnhakija pääsee kouluttautumaan haluamalleen alalle.

Työvalmennuksen kautta työnhakijat saavat vahvistusta uralleen ja pääsevät keskustelemaan eri vaihtoehdoista jatkosuunnitelmien teossa. Työvalmentajat auttavat kaikissa työnhaun vaiheissa, viranomaistahoihin liittyvissä asioissa ja työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Työvalmentajille niin yhdistykset kuin työnhakijat ovat asiakkaita, joita halutaan palvella mahdollisimman hyvin.

Kanta-Hämeen alueella on rakentunut monia positiivisia polkuja työelämään. Eräs työnhakija oli vailla tutkintoa, vailla työtä ja terveysrajoitteet harminaan.

Tässä yhdistysyhteys osoitti voimansa, kun työnhakijalle saatiin neuvoteltua oppilaitoksen, TriPla II:n ja yhdistyksen kautta oppisopimuskoulutus yhdistykseen.

Nyt työnhakija on palkkatuetus-

sa työsuhteessa ja käy samalla oppisopimuskoulutuksena tutkintoa. Hänellä on käytössään niin oppilaitoksen, työpaikkaohjaajan kuin työvalmentajankin tuki, jotta opinnot saadaan onnistuneesti maaliin ja työura uuteen ammattiin voi alkaa.

Vastikään kyläavustajaksi palkattu, pitkään työelämästä pois ollut nuori nainen, sai yhdistyspalkkatuetun työsuhteen aikana kustannettua itselleen ajokortin.

Yhdistysjakson jälkeen työnhakija työllistyi pienyritykseen myyntiassistentiksi yhdistyksen ja TriPla II -hankkeen työvalmentajan tuella. Tästä innostuneena kyläavustajana aloittanut suunnittelee lähtevänsä opiskelemaan yritysjakson jälkeen logistiikka-alaa.

Näitä positiivisia tarinoita on hankkeen aikana ollut lukuisia.

On muistettava, että jopa yhden työnhakijan poluttaminen työelämään on yhteiskunnallisesti merkittävä asia. ■ PAULIINA POLVINEN Työhönvalmentaja TriPla II

Hanke palvelee tällä hetkellä erityisesti yhdistyksiä, joilla on palkkatukityöpaikka avoinna ja niihin hakevia työnhakijoita. Tälle keväälle on avattu muutamia uusia työpaikkoja yhdistyksiin ja rekrytoinnit ovat parhaillaan käynnissä.

Avoimia palkkatukityöpaikkoja voi seurata TriPla II -hankkeen nettisivuilla: www.triplahanke.fi tai Facebookissa nimellä TriPla-hanke.

Hämeen Kylät ry:n TriPla II -hankkeen työvalmentajina toimivat: Hattula-Hämeenlinna-Janakkala alueella Pauliina Polvinen 050 472 6380 pauliina.polvinen@triplahanke.fi Hausjärvi-Loppi-Riihimäen alueella Mirva Pääkkönen 0400 944 802 mirva.paakkonen@triplahanke.fi Forssan seudulla toimii LounaPlussa ry Sanni Kurkela, hankesihteeri 0504103662 sanni.kurkela@triplahanke.fi Eija-Liisa Lehto, työvalmentaja 050 322 3703 eija-liisa.lehto@triplahanke.fi

otikylä

14

2019

Henkimaailman juttuja MUSEO SKOGSTER

Kuva: Roope Sirola ämeenlinnan kaupunginmuseon vuoden 2019 päänäyttelyssä heittäydytään yliluonnolliseen ja mytologiaan. Ihmisyyteen kuuluu voimakas halu löytää merkityksiä käsin kosketeltavan maailman ulkopuolisille kokemuksille. Ajan myötä kaikissa kulttuureissa on syntynyt runsas uskomusten, uskontojen ja tarinoiden perinne.

Henkimaailman juttuja -näyttelyssä käsitellään suomalaista ja hämäläistä tarustoa sekä kummia kokemuksia.

Uskomuksemme eivät ole muuttumattomia, vaan elävää ja mukautuvaa kulttuuria.

Luomme jatkuvasti uusia merkityksiä ja selityksiä. Myyttisen muinaisuuden ja uskontojen ohella sivutaan teemoja kuolleiden hengistä, noituudesta ja kummituksista aina kauhukirjallisuuteen, salatieteisiin ja viihdekulttuuriin.

Menneiden aikojen myytit elävät edelleen paikannimistössä ja maisemassa. Hämeestä tunnetaan paljon uhrilähteitä ja -kiviä, joista osalle on uhrattu vielä 1700-luvulla esimerkiksi neuloja, viljaa ja rahoja. Kristinuskon myötä muinaiset uskomukset ja jumalat hävisivät tai muuntuivat osaksi uutta maailmankuvaa. Henget,

tontut ja haltiat olivat kuitenkin edelleen mukana ihmisten elämässä. Erilaisia arjen taikoja ja loitsuja tehtiin esimerkiksi satotai pyyntionnen varmistamiseksi sekä pitämään kuolleiden henget aisoissa.

Joillain henkilöillä katsottiin olevan erityisiä taitoja taikojen parissa. Tunnettuja parantajia saatettiin tulla tapaamaan avun toivossa pitkienkin matkojen takaa.

Aina taikojia ei kuitenkaan katsottu suopeasti. Euroopan noitavainot ylsivät laajemmassa mitassa 1600-luvulla myös Pohjoismaihin.

Suomessa yli puolet noituudesta syytetyistä oli miehiä. Viimeiset noitaoikeudenkäynnit käytiin 1700-luvulla.

Kuolleiden henkiä pidettiin ennen yleisesti aktiivisina toimijoina, eikä usko erilaisiin kummituksiin ole täysin hiipunut nykyaikanakaan. Näyttelyssä käsitellään lukuisia vanhoja ja uusia outoja tarinoita ja kokemuksia. Etiäiset ovat yksi yleisimmistä kummista kokemuksista. Kartanoiden ja linnojen kummitustarinat ovat olleet pohjana kauhukirjallisuuden ja viihdekulttuurin synnyssä.

Myös modernilla ajalla henkiin on yritetty ottaa yhteyttä. Nykyinen muoti-ilmiö ovat aaveenmet-

suomalaisessa talonpoikaiskulttuurissa

L

2 2 . 2 . 2 0 1 9 – 1 9.1 . 2 0 2 0

H

HENKISTÄ TUKEA eli kuinka yliluonnolliseen on turvauduttu

sästäjät, jotka kuuntelevat henkien viestejä radiokanavia skannaavan Ghost Box -laitteen avulla. Samaa sukua spiritistisissä istunnoissa edustaa jo 1891 markkinoille tullut Ouija-lauta. 1800-luvun lopulla muodissa oli myös henkivalokuvaus, joka perustui kaksoisvalotuksella tehtyyn huijaukseen.

Näyttelyssä on kuvauspiste, jossa voi ottaa oman henkivalokuvan.

Kiinnostus yliluonnolliseen on osa elämäämme. Myös monet organisoitujen liikkeiden ja uskontojen toimintaan osallistumattomat henkilöt kokevat olevansa henkisiä ihmisiä. Oman maailmankuvan yksilöllinen rakentaminen on hyvin tyypillistä 2000-luvun länsimaissa. Ihmiset ammentavat aineksia yhä laajemmasta kirjosta katsomusperinteitä yhdistellen sopivaksi kokemiaan elementtejä.

Kirkon tutkimuskeskuksen kyselyssä vuonna 2011 vain 12 % kertoi olevansa ateisti.

Henkimaailman jutut ovat aina muodissa. ■ EVA SIRÉN & ANTTI KRAPU Hämeenlinnan kaupunginmuseo

uonto on elämän lähde, se antaa apetta ja suojaa, mutta sen arvaamattoman, tuulessa kevyesti humisevan lehvästön alla vaani myös uhkia. Petoeläimiä ja jyrsijöitä, jotka tekevät tuhojaan.

Ja ennustamaton sää, joka saattaa runsaudellaan puoleen tai toiseen tehdä viljelijän pyrkimyksistä elantonsa eteen yhdentekeviä oikukkaalla luonteellaan.

Aikoina jolloin luonto viitoitti maailmankulkua välittämättä ohitse lipuvista päivistä tai kuukausista, oli kevään ensimmäisissä lämpimissä päivissä tai syksyn ensipakkasen puraisuissa merkkejä tulevasta. Talonpoikaiskulttuurissa elivät rintarinnan kirkon opetusten kanssa muinaissuomalaiset perinteet ja tavat etsiä enteitä ja tehdä taikoja vuodenvaihteen juhlissa. Taioilla etsittiin niin onnea kuin turvaa, uhkien ollessa kaikkea noidista hallaan.

Taikoja tehtiin ja enteitä haettiin niinä hetkinä, kun maailma tuntui taittuvan, oli kyse talven tai omasta selästä. Suotuisia säitä ennusteltiin vuoden jokaisessa juhlassa, mutta jokaisella oli omaakin annettavaa vuoden kulun takaamiselle. Laskiaisena tavoiteltiin tulevien raaka-aineiden satoa ja pientä lempeä päivänsäteiden alkaessa sulatellessa kinoksia. Pääsiäisenä kolisteltiin kiirat pois ja ajettiin niin noidat kuin käärmeet pöpelikköön sekä keinuteltiin talven jäljiltä vaivaiset takaisin terveiden kirjoihin.

Juhannuksena etsittiin rakkautta ja onnea. Kekrinä muisteltiin ja kiiteltiin. Karjan menoja turvattiin alkuvuosi ja loppuvuosi niitä surmattiin, luita haudaten ja vannoen kiitosta. Kodin haltijoille tai tontuille vietiin torstaipuuronsa ja kirkon kiristäessä otettaan ne piiloteltiin metsän siimeksiin. Jouluisin muistettiin kaikkea pikkulinnuista kisälleihin.

Ajastaika eli kansanomainen vuodenkiertoon perustuva aikakäsitys sisältää lukuisia pyhiä

päivä, joita vietetään samoin tavoin kuin kirkollisia pyhiä on myöhemmin vietetty. Arjen työt jätetään taakse ja kokoonnutaan milloin suvun, milloin lähiyhteisön voimin viettämään aikaa, kiittämään luontoa tai muistamaan vainajia ja haltijoita.

Taikojen tekeminen ei palvellut vain mielenrauhaa. Se on osa isompaa kokemusta, jolla lähiyhteisöt saivat koottua rivinsä ja kanssaihmiset jakamaan maailman keskenään iloineen sekä murheineen. Näillä keinoilla luotiin yhteisöllisyyttä. Taiat ja tavat vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja luovat pohjaa yhteisten sääntöjen sekä tapojen noudattamiselle. Tämä itsessään toi jo turvaa ja varmuutta.

Ajan Patinan Ajastaikaa, enteitä ja taikaa -luento on luettavissa runsaammalla taikuudella ja tarkkuudella kokonaisuudessaan Arkistowakasta. Samasta paikasta on löydettävissä myös juhannustaiat, laskiaisen uskomukset, pääsiäisen ennustukset sekä kekrin vieton rituaalit taustoineen.

Suuntaa siis: www.linnaseutu. fi/arkistowakka ■ OTTOPEKKA WIIK Ajan patina –hanke Linnaseutu ry

Surutonta kesää Tervakoskelta!

T

ervakosken Suruton ry. on perustettu lokakuussa 2009.

Yhdistyksen pääasiallisena tehtävänä on huolehtia Tervakoskella Alasjärven rannalla sijaitsevan yhteiseen käyttöön tarkoitetun Suruttoman alueen kunnosta ja kehittää sitä kaikkien Janakkalan kunnan asukkaiden iloksi. Yhdistyksellä on lähes 300 jäsentä ja monet heistä nauttivat yhdistyksen järjestämistä tapahtumista ja

Suruttoman ranta-alueen palveluista koko perheen voimin.

Suruttoman hoidossa ja hallinnassa on Suruttoman mökki, jota vuokrataan yhdistyksen jäsenille, myös ulkopuolisille ja monille yhteisöille. Mökin yhteydessä on sauna sekä vene-, kanootti- ja suplautavuokrausta.

Mökin omassa rannassa on hyvä uimalaituri ja hieman sivummalla iso rantakota, johon mahtuu

isompikin seurue nauttimaan tulipaikan lämmöstä ja paistomahdollisuuksista. Kodikasta mökkiä vuokrataan paljon mm. sukujuhliin, omaan ja perheen rentoutumiseen sekä yritysten virkistys- ja kokouskäyttöön. Mökin varustetasoa on parannettu runsaasti parin viime vuoden aikana. Tällä hetkellä mökistä löytyy vuokraajien käyttöön langaton wifi-yhteys ja kookas taulu-TV. Monet Tervakosken ravintolapalveluista ovat tilattavissa myös lähellä kylän keskustaa sijaitsevalle mökille. Keittiössä on hyvät kylmäsäilytystilat, kahvinkeittimet, mikroaaltouuni jne. myös omia ruokia ja niiden valmistamista varten. Vuokraajien käytössä on suuri, yhtenäinen astiasto. Tiloihin pääsee etukäteen tutustumaan erikseen sopimalla tai yleisten saunapäivien yhteydes-

sä. Jos suunnittelet pientä juhlaa tai tapahtumaa, johon viihtyisä ja kodikas mökkiympäristö olisi sopiva niin ota rohkeasti yhteyttä!

Ilman mökin vuokraamistakin pääsee nauttimaan saunasta ja mökkirannasta, koska Suruttomalla on myös säännöllisiä saunavuoroja sekä kesä- että talviaikaan. Talvella rannassa on iso avanto.

Mökin pysäköintialueen vieressä on uusi, vuonna 2016 valmistunut liikuntalaitealue, jossa voi ulkoilulenkin yhteydessä venytellä ja voimistella. Laitteet ovat myös vuokrattavissa ryhmien käyttöön. Ulkoilulenkin yhteydessä voi helposti poiketa mökiltä noin kilometrin päästä löytyvälle Luulionlahden luontotornille, jonka Tervakosken Suruton ry. rakennutti vuonna 2017. Torni on alusta asti ollut ul-

koilijoiden ja luontoharrastajien suosiossa.

Tervakosken Suruton ry. on aktiivinen yhdistys, jossa on jäseniä joka puolelta Janakkalaa ja myös muualta Suomesta. Yhdistyksen väki on ollut aktiivisena järjestäjänä mm. Tervassa tapahtuu -tapahtumissa. Mökki on toiminut latuasemana viime talven Laurin ladussa ja lisäksi yhdistys järjestää pieniä omia, koko perheelle suunnattuja tapahtumia mökin pihapiirissä ja luontotornilla ympäri vuoden.

Tarkemmat yhteystiedot, lisätietoja yhdistyksestä ja vuokrausmahdollisuuksista kotisivulta www.suruton .fi Facebookista löydät meidät nimellä Tervakosken Suruton ry ■ TIINA LEIPIJÄRVI

otikylä

AJAN PATINOIMA K

ansainvälistä museopäivää vietetään vuosittain 18. toukokuuta. Linnaseutu ry:n luotsaama Ajan patina –hanke avasi museopäivän kunniaksi oman pienen sähköisen museonsa. Arkistowakkaan on koottu yhteen ja esille kaikki hankkeen aikana tuotettu sisältö – huviksi ja hyödyksi kaikille kiinnostuneille.

Arkistowakka on rakentunut kuluvan vuoden aikana hiljalleen – ei suinkaan haurauttaan, vaan painavan sisältönsä vuoksi. Wakan kannen alle on koottu katsaus lähimenneisyyteen eli toimintaamme,

Pirttikoskella Leskimies Nuutisen viimeiset varaosat K esällä 2019 Pirttikosken kesäteatterin näyttämöllä Kalvolassa seurataan Sulo Nuutisen elämänmenoa. Mies on elellyt yli 250ha:n metsätilallaan Kärväskylän Kyrsänperällä koko ikänsä ja pääasiallisen tulonsa hankkinut varaosamyyjänä paikallisessa maataloustarvikekaupassa. Nuutinen on aina tunnettu viimeisen päälle nuukana miehenä, joka on aina nähnyt asioissa ensin ne huonot puolet ja oikeastaan vain ne. Siitä syystä häntä pitkään kutsuttiinkin perse-eellä Nuutiseksi.

Lempinimeen vaikutti ilmeisesti myös se, että tarinan mukaan hän syntyikin takapuoli edellä. Reilut kymmenen vuotta sitten kaikki kuitenkin muuttui. Nuutinen kohtasi elämänsa naisen, itseään huomattavasti nuoremman seksuaaliterapeutti Tuuli Kielosen,

joka koki Nuutisen elämänsä suurimpana haasteena. Samoihin aikoihin miehen elämään ilmestyi myös sisarpuoli ja Nuutisen rippikouluaikainen vahingonlaukaus, josta siitäkään mies ei tiennyt mitään. Tyttärestään siis.

- Tuosta kaikesta on siis nyt jo yli kymmenen vuotta ja vanha arki on palannut. Samoin myös vanha perse-eellä Nuutinen.

Miten käy Nuutisen? Entä muiden miehen lähipiiriin kuuluvien kärväskyläläisten tässä kuihtuvassa ja monien ristiriitojen repimässä kunnassa? Tule katsomaan ja kokemaan Pirttikoskelle alk.

14.7.!

15

2019

NÄY TÖKSET:

14.7. klo 19 15.7. klo 19 18.7. klo 19 21.7. klo 14 21.7. klo 19 23.7. klo 19 25.7. klo 19 28.7. klo 14 28.7. klo 19 30.7. klo 19 1.8. klo 19 4.8. klo 14 4.8. klo 19.

LIPU T:

Aikuiset 20 € eläkeläiset 16 € lapset alle 12 v. 6 €.

Lipunmyynti: 045 120 9437

mikä taas kuljettaa katsojansa aikamatkalle menneiden vuosikymmenten arkielämään.

Materiaalit on koottu kahteen osioon. Toinen osio jakaa aineiston mm. luennoista elokuviin, Sanomista resepteihin, näytelmistä ja saduista tapahtumakuviin. Toinen osio taas esittelee kokoonkursitut tiedot teemoittain ja kuljettavat niin vanhan ajan vuotuisjuhlien viettoon joulusta kekriin, kuin tapojenkin pariin; nallejen seikkailuista aavetarinoihin sekä vanhanajan kahvipöytiin.

Arkistowakan kansi ei suinkaan

sulkeudu ovien avauduttua, vaan täydentyy edelleen. Tuleva kesä tuo tullessaan monenlaista sisältöä sivuille mm. pula-ajasta ja rautakaudesta puutarhanhoitoon, hyviä käytöstapoja ja (maalais)romantiikan pilkahduksia unohtamatta. Syksymmällä julkaistaan joka kodin satukirja, jossa seurataan maailmanmenoa vuodenkierron mukaan hankkeen maskotin, vanhan räsynallen Musta-Mollin nappisilmien kautta.

Arkistowakan löydät osoitteesta www.linnaseutu.fi/arkistowakka.

Vain elämää Hauhon kesäteatterissa H auhon kesäteatterissa nähdään tänä kesänä musiikkikomedia rakkaudesta ja… ahneudesta. Leskirouva Martta kutsuu poikansa perheineen maatilalle. Rahahuolien ja parisuhdeongelmien kanssa painivat pojat saapuvat perintö mielessään. Kotitilalla asustava pikkuveli puolestaan painii edelleen pienessä päässään, vaikka aktiivivuosista on jo monta vuotta ja kiloa. Vanhat kaunat ja ahneus saavat veljekset painimaan pian keskenäänkin.

Näiden härmäläisten perusjunttien ja heidän perheenjäsentensä ohella tarinan edetessä nähdään monenkirjavaa joukkoa eikä perinnönjakokaan mene ihan suunnitelmien mukaisesti.

Tarinaa kuljettaa ja täydentää musiikki, joka on pääosin 1970-luvulta peräisin, Irwiniä ja vähän muutakin. Nostalgista musiikkia, joka saa näyttämöllä uusia sävyjä ja ulottuvuuksia. Tarinassa eletään kuitenkin 2010-lukua eli mukana on nostalgian ohella myös vivahteita tämän ajan ominaispiirteistä. Esityksen on käsikirjoittanut Markku Hyvönen ja ohjaa Pekka Verho.

NÄY TÖKSET:

28.6. klo 19 30.6. klo 15 2.7. klo 19 4.7. klo 19 5.7. klo 19 7.7. klo 15 9.7. klo 19 11.7. klo 15 ja 19 12.7. klo 19 14.7. klo 15.

LIPU T:

Osta liput ennakkoon edullisemmin ja ilman lisäkuluja: nettilippu.fi tai Suomalainen Kirjakauppa Kauppakeskus Goodman Peruslippu 18 € eläkeläinen/opiskelija/ varusmies/työtön 16 € lapset (4-12 v.) 8 €.

Liput varaamalla ja ovelta: peruslippu 20 € eläkeläinen/opiskelija/ varusmies/työtön 18 € lapset (4-12 v.) 10 €.

044 276 4543 (ma-su 17-19) lipunmyynti@ hauhonkesäteatteri.fi

AKATTOMAN KYLÄN ONNI K esällä 2019 Ruuttiksella eli Tuuloksen Ruuttanäyttämöllä nähdään Simo Perämäen kirjoittama ja Petri Liskin ohjaama farssikomedia Akattoman kylän onni.

Sonnikorven kylässä asuu pelkkiä poikamiehiä. Kyläyhdistyksen, Sonnikorven Sinkut ry:n nokkamies Onni Ahola esittäytyy ’kolmannen polven poikamieheksi’...

Yhdistyksen ankarat säännöt vaativat miehiltä sinkkuelämää, joka soljuu arkisen harmaana, vailla yllätyksiä.

Mutta kuinka ollakaan, kaamea karjuflunssa iskee Kärsä-Keisarin suursikalaan ja kaikki karjut määrätään rokotettaviksi! Piikittäjäksi Onnin possupalatsiin marssii vannoutunut vanhapiika, eläinlääkäri Meri Vaahtera.

Saman tien tila määrätään karanteeniin. Niinpä Onni ja Meri joutuvat olosuhteiden pakosta

asustelemaan yhdessä tilalla seitsemän viikkoa. Vapauduttuaan karanteenista miesparka joutuu "sinkkuveljiensä" kenttäoikeuteen ristikuulusteltavaksi Merin kanssa viettämistään viikoista. Sonnikorven Sinkut ajautuu historiansa pahimpaan kriisiin, jonka purkaminen edellyttää radikaalia muutosta. Millaista muutosta? Sen kertoo tämä hulvaton farssikomedia Tuuloksen WPK:n Ruuttanäyttämöllä.

NÄY TÖKSET:

to 27.6. klo 19 pe 28.6. klo 19 su 30.6. klo 16 to 4.7. klo 19 pe 5.7. klo 19 su 7.7. klo 16 ti 9.7. klo 19 to 11.7. klo 19 pe 12.7. klo 19 su 14.7. klo 16

to 18.7. klo 19 pe 19.7. klo 19 la 20.7. klo 16 su. 21.7. klo 16 to 25.7. klo 19 pe 26.7. klo 19 su 28.7. klo 16

LIPU T:

15 €/13 € ryhmät 13 €/henkilö ryhmäkoko vähintään 20.

Lippuvaraukset: 0400 756 429 tai ruutta.nayttamo@gmail.com

Juhlat tulossa, paikka haussa?

Yhteisölliset vuokrattavat juhlatalot Hämeenlinnan seudulla juhlatalorekisterissä:

www.linnaseutu.fi/juhlatalot Leader Linnaseutu - Ajan patina -hanke

Pieni luento PULA-AJAN puutarhanhoidosta perjantaina 28. kesäkuuta klo 11.00-11.30 Hauhon pappilan puutarhassa (os. Kotkontie 3, 14700 Hauho) Äänessä Johanna Henttinen.

Vapaa pääsy!

Järjestäjänä Linnaseudun Ajan patina -hanke, yhteistyössä Hauho-Seura ja Hauhon seurakunta

Tervetuloa koko perheen tapahtumaan

NaLLEPÄIVÄ

Janakkalassa perjantaina 5.7. klo 11-14 Laurinmäen museoalueella Vähä-Kurjen torpassa Tuo oma nallesi yökylään museolle!

Ohjelmassa nallesatutuokio klo 12.00 ja pieni nalle-elokuva klo 13.00! Lisäksi askartelua, visailua ym. puuhaa. Vapaa pääsy!

Illan hämärtyessä valokuvaamme kaikki kylään tulleet nallet museolla talonpoikaisaskareissa. Nallet ovat haettavissa takaisin koteihinsa Laurinmäen Keltaiselta talolta keskiviikosta 10.7. alkaen nalleista otettujen kuvien kera.

Järj. Linnaseudun Ajan patina -hanke, yhteistyössä Kulttuurikahvila PSL ja Janakkalan kunta

KULKUE KUPPIKIVELLE keskiviikkona 3.7. klo 18 Hauholla, Sotjalan kylän Hovinkartanon pihapiirissä (os. Sotjalantie 58, Hauho)

Pihapolun varrella tarinoita ja tietoa kaukaisilta ajoilta. Kyläpäällikkö johdattaa yleisön kuppikivelle, jossa kuullaan mm. viikinkiemännän tervetuliaispuhe sekä loitsurunoutta ja nautitaan ajan mukaisia eväitä. Vapaa pääsy!

Järj. Sotjalan kulttuuri- ja perinneyhdistys, Hovinkartanon taidekeskus, Linnaseudun Ajan patina -hanke ja Hauhon Näyttämötaiteen Harrastajat

LASTEN PERINNEPÄIVÄ ti

25.6. klo 11-14

kotkon ulkomuseoalue, HauHo

Perinteisiä puuhia pula-ajan hengessä.

Puhvetti palvelee. Vapaa pääsy.

Järj. Linnaseudun Ajan patina -hanke ja Hauho-Seura

Järj. Janakkalan kunta, kulttuurikahvila psl, tarinmaan seudun kyläyhdistys ja linnaseudun ajan patina -hanke

Lähde ruoantuotannon juurille lauantaina 13.7.2019 klo 11-15!

Käy tutustumassa tiloihin osoitteessa www.kasvuahameessa.fi

laurinmäen torpparimuseo hakoistentie 371 janakkala

otikylä

2019

Julkaisija: Linnaseutu ry, Ajan patina -hanke, Pannujärventie 7, Tuulos, p. 040 354 3424, kylahanke@linnaseutu.fi Toimitus & kansikuva: Johanna Henttinen ja Ottopekka Wiik Graafinen suunnittelu ja taitto: Karita Soittila Kesätapahtumakalenterin piirrokset: Maija Lumme Paino: Lehtisepät Oy Painosmäärä: 1500 kpl Jakelu: Hämeenlinnan seudun kylä-, asukas- ja kotiseutuyhdistykset, nippujakelu mm. seudun kunnanvirastoissa, palvelupisteissä ja kirjastoissa, matkailuinfoissa ja tapahtumissa. Rahoitus: Maaseuturahasto / Leader Linnaseutu