kurssille suunnatut toisistaan irralliset vuodet vailla todellista yhteisöllisyyttä. Lexin vahvuus syntyy kuitenkin loppujen lopuksi siitä, että se tarkoittaa myös jotain syvempääkin kuin pelkästään juuri kyseisen hetken Turun oikkareita. Kuitenkin tälläkin kolikolla on kääntöpuolensa. Voimme halutessamme ammentaa ihan loputtomasti oppeja historiastamme, samoin voimme pedata ainakin ajatuksen tasolla mahdollisimman kaunista tulevaisuutta tuleville Lex-sukupolville. Kuitenkaan meidän ei kannata ihan liikaa miettiä vain mennyttä tai tulevaa, koska oma opiskeluaikamme täällä on käsillä vain ja ainoastaan tässä ja nyt. Meillä on myös oikeus ja jopa velvollisuus muovata siitä meidän aikakautemme näköinen. Perinteitä liikaa orjailemalla on mahdollista tukahduttaa into ja mahdollisuudet kokeilla jotain ihan uutta. On paljon helpompaa sanoa kaikkeen uuteen ei, koska toimiminen vanhalla kaavalla harvoin herättää suurtakaan ihmetystä. Samoin on välillä turhan helppoa myös lykätä muutostarpeita tulevaisuuteen odottamaan tilanteen aktualisoitumista tai juuri kyseisestä aiheesta itseään vielä kiinnostuneempaa toimijaa. Vähintään yhtä vaarallista kuin tehdä muutos pelkän muutoksen vuoksi onkin olla päivittämättä vanhentuneita käytänteitä silloin, kun olisi sen aika. Siinäpä sitä onkin pähkäilemistä ja tasapainottelemista. Seuraavat pääpähkäilijät valitaankin jo lähitulevaisuudessa yhdistyksen toisessa sääntömääräisessä kokouksessa. Toivonkin jäsenistön valitsevan tarjolla olevasta toivottavasti mahdollisimman runsaslukuisesta hakijajoukosta ne henkilöt, joiden parhaiten näette kehittävän yhdistyksestämme vielä entistä toimivampaa, huikeampaa ja ennen kaikkea meidän itsemme näköistä järjestöä. Asiakysymyksistä voi ja pitääkin olla monia mielipiteitä, kunhan kantavana ajatuksena kaikessa tekemisessä pysyy rakkaus Lexiä ja lexiläisiä kohtaan. Yksin sillä pääsee jo todella pitkälle. Vastausta siihen, mitä lexiläisyys oikeastaan on, en tällä palstatilalla onnistunut vielä lähimainkaan löytämään. Aihetta käsittelevästä laajemmasta teoksestanikaan tuskin tulisi Librin loppusyksyn hittituotetta, joten jätetään se kirjoittamatta. Ja turhaa se olisikin: lexiläisyys on niin henkilö- ja tilannesidonnainen asia, että mikäpä minä olen sitä yleisesti määrittelemäänkään. Sen sijaan itse muistellessani näitä kanssanne jo tähän asti viettämiäni vuosia en voi sanoin kuvailla sitä onnellisuutta, jota olen saanut tuntea kaikista yhteisistä kokemuksista upealla Lex-porukalla. Ainakin minulle itselleni lexiläisyys taitaa siis olla lopulta sitä, että sen avulla olen päässyt tekemään opiskeluajastani oikiksessa elämän parasta aikaa. Jussi Sjöblom Hallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja@lex.fi
LexPress
9