kansainväliset velvoitteet.
Kuvassa Mikko Larkia
lu sekä suunnitelmallinen tarkkailu, peitelty tiedonhankinta, tietolähteen ohjattu käyttö ja valvottu läpilasku. Jo ennestään salaisina pakkokeinoina olivat käytössä muun muassa telekuuntelu ja peitetoiminta”, Larkia kuvailee. Myös kotietsinnästä säädetään aiempaa tarkemmin, esimerkiksi jakamalla erilleen yleinen kotietsintä, erityinen kotietsintä sekä paikanetsintä etsinnän kohteen ja sieltä mahdollisesti löytyvän salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvan aineiston perusteella. salaiset pakkokeinot vs. perusoikeudet
Esitutkinta- ja pakkokeinolakiuudistus saivat vahvasti vaikutteita koko oikeusjärjestyksen konstitutionalisoituvasta suuntauksesta. Mainitussa hallituksen esityksessä painotetaan, että perus- ja ihmisoikeusnäkökulmaan nojautuen on korostettava asianosaisten oikeuksia rikostutkinnan yhteydessä ja yleisemmin toimenpiteiden kohteeksi joutuvien henkilöiden oikeuksia turvallisuusviranomaisten toimivaltuuksien käyttämisen yhteydessä. Säännöksiä kehitettäessä on esityksen mukaan otettava huomioon niin laillisuusvalvojien ratkaisut kuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut sekä
20
”Salaisten pakkokeinojen idea on nimenomaisesti se, että niitä voidaan käyttää salassa henkilöiltä, jotka niiden kohteeksi joutuvat. Pakkokeinoihin liittyy väistämättä ristiriita perusoikeuksien kanssa ja niitä käytettäessä on otettava huomioon suhteellisuuperiaate, vähimmän haitan periaate, hienotunteisuusperiaate ja kohtuullisuusperiaate. Tästä syystä salaisten pakkokeinojen käyttöön on tiettyjä rajoituksia. Ensinnäkin edellytyksenä on, että niiden käytöllä voidaan olettaa saatavan rikoksen selvittämiseksi tarpeellisia tietoja. Jotkin pakkokeinot edellyttävät lisäksi sitä, että pakkokeinon käytöllä on erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiseksi ja jotkut sitä, että pakkokeinon käyttö on välttämätöntä rikoksen selvittämiseksi. Lisäksi on huomioitava, että osa salaisista pakkokeinoista on sellaisia, että niiden käyttö edellyttää tuomioistuimen lupaa”, Larkia kertoo. Hänen mielestään pakkokeinot eivät nykyisen sääntelyn rajoissa ole ristiriidassa ihmisja perusoikeusperiaatteiden kanssa. ”On pidettävä mielessä, että myös rikosten selvittäminen ja rikosjärjestelmän uskottavuuden ylläpitäminen on tärkeää”, hän huomauttaa. Perus- ja ihmisoikeusnäkökulmat vaikuttivat uusien lakien sisältöön pakkokeinojen ja niiden käytön yksityiskohtaisen määrittelemisen lisäksi parantamalla kuulusteltavan asemaa. Rikoksen uhrille ja rikoksesta epäillylle on esimerkiksi ilmoitettava kirjallisesti oikeudesta käyttää esitutkinnassa valitsemaansa avustajaa. aktiivisempi syyttäjä, poliisissa lisää byrokratiaa
Järjestyspoliisin edustaja kertoo, että poliisin työssä uudistus näkyy etupäässä lisääntyneenä byrokratiana. Paperitöiden osuus on kasvanut vieden aiempaa enemmän kokonaistyöajasta. Kun aikaisemmin lieviä tapauksia on pystytty käsittelemään sulavammin,
LexPress