__MAIN_TEXT__

Page 1

Monikonpuron kutualueita kohennettiin s. 2 Vaikuta Leppävaaranraitin suunnitelmiin s. 2 Muistojen Maxi s. 4

LEPUSKI

A LE

Kilo–Kera -seura s. 6 Kera Hallien muraalit s. 6 Haluaisitko olla mukana kehittämässä Viherlaaksoa? s. 8 Ein Prosit!

Oktoberfest Basessa 23.10. - 24.10.

Nahkahousumusiikista vastaa Über Aber!

5/2020 • 17.10.2020 • Suur-Leppävaara

Paikallisia uutisia jo

27

vuotta

Willkommen!

www.ravintolabase.fi

Leppävaarankatu 3–9, Ratsutori

Riskiryhmäläinen: Kysy kotiinkuljetuksesta ark. 7–9, puh. 045 326 6775 Siksi me olemme

useimmin valittu kiinteistönvälittäjä. Sijoitusasiakkaamme etsii kaiken kokoisia kerros-, rivi-, erillis- tai paritalohuoneistoja. Ostotoimeksiannossa ostaja maksaa välityspalkkion. Kiinteistömaailma Espoo Leppävaara | Pecasa Oy LKV Puh. (09) 2311 0307, leppavaara@km.fi Kauppakeskus Galleria, Konstaapelinkatu 4, 02650 Espoo

MA–PE 8.30–21 LA 10–18 SU 12–18 Arkipyhät: 12–15/18

www.apteekkielixir.fi

ELÄINKLINIKKA Vermon raviradan tallialueella

TÄYDEN PALVELUN KOTIMAINEN ELÄINKLINIKKA HEVOSILLE JA PIENELÄIMILLE MYÖS KOTI -JA TALLIKÄYNNIT! Seuraa meitä Facebookissa!

Hoivapalvelu omaan kotiin Aina tuttu henkilö Ei sitoutumispakkoa Maksuton ja yksilöllinen palvelusuunnittelu Palveluistamme saa kotitalousvähennyksen

010 850 9510 Palvelumme sisältää mm. muistisairaan hoivan, asiointiavun, ruoanlaiton ja seuranpidon.

@Hevosklinikka Equivet

Varaa aika ja tuo nelijalkainen ystäväsi ansaitsemaansa hoitoon!

010 3214 600

www.equivet.fi

@loistohoiva

www.loistohoiva.fi


Monikonpuron kutualueita kohennettiin

Pääkirjoitus 17.10.2020

Etäelämä jatkuu taas

K

oronan takia jäivät Leppävaaraseurassa, kuten monessa muussakin yhteisössä, monet keväälle ja kesälle suunnitellut tilaisuudet pitämättä. Kun tartuntatilanne helpotti, voitiin elokuusta alkaen taas kokoontua ja järjestää tapahtumia koronaturvallisuus huomioon ottaen. Perinteiset Raittikarnevaalit ehdittiin vielä järjestää syyskuussa asukkaiden iloksi. Kuka olisi vielä vuosi sitten uskonut, että niiden järjestämiseksi piti konsultoida kaupungin epidemialääkäriä? Vaaditut varautumissuunnitelmat olivat kunnossa ja lääkäriltä saatiin vihreää valoa. Elo-syyskuussa ehdittiin vielä järjestää kahdet kirpputorit ja kansalaismuisti-iltojen startti. Mutta nyt näyttää jo selvältä, että syksylle suunniteltua toimintaa ei voida toteuttaa normaalisti. Kaupungin viralliset kaava- ja rakentamisinfot on myös peruttu. Akuutteihin suunnitelmiin tutustuminen edellyttää omatoimisuutta ja verkkoosaamista, jota kaikilla asukkailla ei suinkaan ole. Tämä asettaa asukkaat kovin epätasa-arvoiseen asemaan. Kaupungilla ei myöskään ole resursseja järjestää suunnitelmia esitteleviä webinaareja. Niitä järjestetään vain tärkeimmiksi katsotuista suunnitelmista, kuten keväällä Leppävaaran keskustasta ja hiljattain Viherlaakson kehittämisestä. Parhaillaan nähtävillä olevat Leppävaaranraitin kehittämissuunnitelmat uhkaavat jäädä monilta huomaamatta. On-

neksi niihin pääsee tutustumaan tässä Lepuski-lehdessä. Kannattaa muutenkin olla yhteydessä Leppävaara-seuraan, jos haluaa kysyä näistä suunnitelmista. Koronakeväältä tuttu etäelämä ja -osallistuminen siis jatkuvat. Nyt olemme onneksi jo ehtineet sitä jonkin aikaa jo harjoitella. Seuran johto- ja työryhmät kokoontuvat nyt säännöllisesti virtuaalija pikaviestiyhteyksin. Ja Leppävaaran historiasta kiinnostuneet ovat löytäneet yhteydenpitokanavan. Korona- aikana kansalaismuistipiirin facebook-ryhmän jäsenmäärä on kasvanut neljänneksellä. Osasyynä lienee se, että kokoontumisten jäätyä pois, sisältöä on päivitetty hyvin tiuhaan. Leppävaara-seuran sääntömääräinen vuosikokous peruttiin keväällä koronan vuoksi. Nyt se pidetään lokakuun lopussa etäyhteyksin. Jos et ole vielä seuran jäsen, ehdit tulla mukaan maksamalla jäsenmaksun ennen kokousta. Ohjeet löytyvät lepuski.fi -sivustolta. Vuosikokouksessa valitaan seuran johtohenkilöt ja päätetään tulevasta toiminnasta. Sääntöjen määräämät vuosikokousasiakirjat ja ohjeet etäkokoukseen osallistumisesta löydät lepuski.fi -sivuilta.

Monikonpuron emotaimenet ovat kuteneet syksyisin Perkkaalla Hatsinanpuiston alueella, vaikka juuri tässä kohdin kutusoraikot ovat heikossa tilassa. Viime syksynä alueella seurattiin kookkaiden emojen kutua, mutta kevään pienpoikaslaskenta paljasti sen epäonnistuneen. Kutualueiden kohentamiseksi Vaelluskala ry järjesti lokakuun alussa kunnostustalkoot purolla aivan NCC:n

rakenteilla olevan OOPSbusinessalueen naapurissa. Uomaan lisättiin kymmenen tonnia karkeaa kutusoraa sekä säkillinen isoja kiviä kohentamaan puron virtausoloja sekä syvyys- ja leveysvaihteluita. Sopivasti ennen kutuajan alkamista tehdyllä töillä parannettiin nyt etenkin merivaellukselta palaavien taimenen lisääntymismahdollisuuksia puron alaosissa. Taimenten kutuaika al-

2 LEPUSKI

kaa lokakuun puolivälissä ja kestää noin kuukauden. Talkoissa olivat mukana Espoon kaupunki, NCC ja Skanska sekä vapaaehtoisista koostunut tehokas talkooporukka. Kunnostuksen suunnitteli ja työnohjauksesta vastasivat Vaelluskala ry:n asiantuntijat. Kuvia purosta ja talkoista löytyy Monikonpuron juuri avatuilta facebook-sivuilta. Teksti: Markku Salmi

Kansalaismuistipiiri tauolla Kansalaismuistipiiri jäi maaliskuussa koronan vuoksi tauolle. jota jatkui aina syyskuulle asti. Syyskuussa ehdittiin pitää yksi istunto, jonka aiheena oli sattuvasti kulkutaudit, nälät ja sodat Leppävaarassa. Korona kiristi otettaan ja jouduimme perumaan kaikki tämän syksyn kokoontumiset. Mutta ei huolta, toiminta alkaa heti, kun korona sallii, ja siihen asti päivitetään kansalaismuistipiirin facebook-ryhmää uusilla vanhoilla kuvilla. Nyt on meneillään Postipuunmäen hienot historialliset huvilat.

Tervetuloa mukaan!

Arja Salmi arja.salmi(at)lepuski.fi

Kuva: Villa Pallas kielekkeen reunalla, kuva: EKM, Juha Peltola.

Vaikuta Leppävaaranraitin suunnitelmiin

Leppävaaranraitin perusparannuksen suunnittelu on taas edennyt ja suunnitteluaineistot ovat parhaillaan virallisesti nähtävillä. Nyt esitellään vasta luonnoksia eli jatkosuunnitteluun ehtii hyvin vielä vaikuttaa.

Koronatilanteen vuoksi kaupunki ei järjestä aineiston esittelytilaisuutta. Laajaan materiaaliin pitää tutustua omatoimisesti. Kommentoitavana on mm. seitsemän asemapiirrosta ja suunnitelmaselostuksen, johon on

koottu yhteenveto kustakin alueesta. Aineistot löytyvät espoo.fi -hankesivun lopussa olevista linkeistä.

Asukkaat vaikuttaneet tavoitteisiin Asukkaiden näkemyksiä on

aiemmin kiitettävästi kuultu asukastilaisuuksissa ja kyselyillä. Vuorovaikutus näkyy ilahduttavasti kaupungin kirjaamissa suunnittelutavoitteissa, joista ensimmäinen on ”alkuperäisen intiimin, pienimittakaavai-

sen ja vehreän luonteen säilyttäminen”. Toisaalta suunnittelijoiden tavoitteena on myös ”raikastaa alueen yleisilmettä”. Raitista halutaan tehdä ”alkuperäistä avarampi ja valoisampi”. Se saadaan aikaan ”kasvillisuuden uudelleenjärjestelyllä ja uusilla lajivalinnoilla” sekä ”avartamalla näkymiä raitilta puistoihin”. Tässä kohdin uskoisin, että asukkailla on vielä vahdittavaa ja väännettävää. Tammikuussa kirjastolla pidetyssä asukastilaisuudessa nousi esiin vahva yhteinen näkemys siitä, ”miksi korjata sellaista, joka ei sitä välttämättä vaadi?” Lisäksi kaupunki haluaa ”lisätä raitin käytettävyyttä ja turvallisuutta” sekä ”parantaa esteettömyyttä”, jotka ovat hyviä tavoitteita. Pyrkimys on myös ”helpottaa kunnossapitoa”. Ruusu-

Kommenteilla oleva aineisto löytyy kaupungin verkkosivuilta osoitteesta: https://www.espoo.fi hakusanalla ”Leppävaaranraitin tarveselvitys ja jatkosuunnittelu”. Huomaa, että hankesivun ensimmäinen linkki vie aiemman suunnitteluvaiheen aineistoihin, joita ei enää ole tarpeen kommentoida. Kannanotot tulee lähettää kaupungille 28.10. mennessä sähköpostilla osoitteella heli.enberg@espoo.fi Jos haluat tulla mukaan Ruusupuiston osalta laadittavaan kannanottoon, laita viestiä Leppävaara-seuraan osoitteella seura@lepuski.fi

puiston hoidon osalta Leppävaara-seura ehti jo tähän liittyen ilmoittautua kaupungin avuksi kunnossapitoon. Seura kokosi Meidän puisto- ryhmän, kun alkuvaiheen ideasuunnitelmissa oli esitetty puiston purkamista. Kaupunki tuli tässä onneksi vastaan ja nyt tämä asukkaille tärkeä puisto on nyt päätetty säilyttää. Vuoropuhelua suunnittelijoiden kanssa kannattaa siis edelleen jatkaa. Vaikka nyt esillä oleva suunnitteluvaihe on vasta yleissuunnittelua, siinä lyödään lukkoon toteuttamissuunnittelun periaatteet. Yksityiskohtaiset suunnitelmat tehdään myöhemmin ja hanke vaiheistetaan useaksi osaprojektiksi. Raitin remontti jakaantuu siten usealle vuodelle määrärahatilanteen mukaan. Teksti: Arja Salmi Kuva: WSP Finland/Espoon kaupunki

SEURAAVA LEPUSKI 28.11.


LEPUSKI 3

Leppävaaran ydinkeskuksen aukiot puntarissa Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti kesän korvalla Leppävaaran ydinkeskuksen asemakaavasuunnitelmat uudelleen valmisteltaviksi ja pyysi virkamiehiltä nipun lisäselvityksiä. Yksi keskeisimpiä aiheita oli selventää radan pohjoispuolelle syntyvien kaupunkiaukioiden luonnetta. Voisiko Läkkisepänaukion yhdistää laajennettuun Läkkitoriin niin, että radan pohjoispuolelle syntyisi suuri yhtenäinen tapahtuma-aukio?

Virkamiesten valmistelemassa kaavaehdotuksessa Läkkisepänaukio oli merkitty puistoksi. Leppävaaran projektinjohtaja Mika Rantala jalkautui syksyn Raittikarnevaaleille kyselemään asukkaiden mielipiteitä kaupunkiaukioista. Kysely herätti runsaasti mielenkiintoa. Mielipiteitä sai esittää kolmesta piirroksin ja viitekuvin havainnollistetuista periaatevaihtoehdosta. Vaihtoehdot 1 ja 3 ovat kuvien perusteella muuten melko samat, mutta ykkösessä on vesiaihe, ja kolmosessa kiinteä

lavarakenne yhdistämässä Läkkisepänaukion puistikkoa Läkkitoriin.

Puistikkoidea suosituin Ylivoimainen enemmistö kannatti Läkkisepänaukion kehittämistä puistomaisena aukiona. Laajaa kivettyä tapahtuma-aukiota kannatti vain muutama vastaaja. Monissa asukkaiden avoimissa kehitysehdotuksissa toivottiin keskukseen lasten leikkialuetta ja lisää viherrakentamista ja puustoa. Muutamassa vastauksessa toivottiin

katettua lavaa ja yhdessä muistutettiin riittävistä taksipaikoista. Kaupunkisuunnittelulautakunta saa kyselyn tulokset tietoonsa, kun keskuksen kaava tulee sen asialistalle marraskuussa (4.11.). Jos asia etenee, kaava ehtinee tulla virallisesti nähtäville vielä ennen joulua. Tässä vaiheessa asukkaat voivat vielä esittää suunnitelmiin huomautuksia. Tiedotamme asiasta seuraavassa lehdessä. Asiaa kannattaa seurata myös lepuski.fi-sivustolla ja seuran sosiaalisen median kanavilla.

Raittikarnevaalien kyselyn kolme periaatevaihtoehtoa

HOK-Elannon Hautauspalvelun

KIVIPÄIVÄT 4.–15.2. Kivipäivien ajan uuden kiven tilauksesta S-Etukortilla –10 % ja lisäksi Bonusta. Kiviesittelijä paikalla: MA–TI 11.–12.2. Hyvinkää, Suokatu 8, Prismakeskus puh. 010 76 66580 (0,0835 € + 0,1209 €/min)

hok-elannonhautauspalvelu.fi

Raittikarnevaalien kyselyyn saatiin yhteensä 81 vastausta, jotka jakautuivat eri vaihtoehdoille seuraavasti: VE 1 eli puistoa vesiaiheella kannatti 49 vastaajaa VE 2 eli laajaa, yhtenäistä kivettyä torialuetta tapahtumille kannatti 5 vastaajaa VE 3 eli puistoa tapahtumiin/oleskeluun sopivalla lavarakenteella kannatti 27 vastaajaa Leppävaara: Läkkisepänkuja 3, puh. 010 76 66611 Tapiola: Tapiontori 1, Keskustorni, puh. 010 76 66572 Espoonlahti: Kivenlahdentie 9, puh. 010 76 66641

Lakipalveluja elämän varrelle: testamentit, perunkirjoitukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, perinnönjaot, avioehtosopimukset jne. hok-elannonlakipalvelu.fi

Leppävaaran Laskenta

on nyt

Taloushallinnon asiantuntijayritys palveluksessasi • yritysten perustaminen • taloushallintopalvelut • järjestelmäratkaisut • palkkahallinto • vero- ja lakipalvelut

Lars Sonckin kaari 14 02600 ESPOO Puh. 09-541 7275

Auktorisoitu Taloushallinnon jäsen

Taloushallinnon asiantuntijayritys palveluksessasi • yritysten perustaminen • kaikki taloushallintopalvelut • sähköinen laskutuspalvelu • palkkahallinto • verotuspalvelut Puh. 09-541 7275 • www.leppavaaranlaskenta.fi

Lars Sonckin kaari 14, 02600 ESPOO


Muistojen Maxi

4 LEPUSKI

Maxin hiihtokilpailut talvella 1972. Kuva: Leppävaara-seura ry.

Maxin tulipalon jälkeisen savualen tungosta Maxin sisäänkäynnin edessä 1977. Kuva: Leppävaara-seura ry/Antti Laitinen

Leppävaaran Maxi-market oli Suomen ensimmäinen autotavaratalo, jota tultiin katsomaan kauempaakin Suomesta. ”Me ajettiin lapsena aina kesällä pakollinen reitti Mikkelistä koko suku, noin 3-5 -autollista. Rastilan leirintäalueella meni viikonloppu ja sitten Maxiin Leppävaaraan.”

misto, lemmikkieläinliike, optikko jne. Maxi tappoi lähikaupat, joita mm. Lintuvaarantien varrella oli ollut parinsadan metrin välein. Hectorkin lauloi levyllään: ”Nyt en enää naapuriin piirakkaa vie, Maxi-market on naapurinain.”

Valtava Maxi Maxi nousi pellolle aseman viereen ja avattiin 4.11.1971. Sijainti oli strateginen, paikalle pääsi autolla mutta myös junalla ja busseilla.

Alkuaikoina Maxi jakoi ilmaisia junalippuja opettaakseen ihmiset käymään Maxissa. Maxi oli aikanaan valtavan suuri, sen katolla komeileva Maxi-kuutiokin oli isompi, kuin omakotitalo. Itse rakennus oli halvalla tehty betonilaatikko, koska sillä oli vain viiden vuoden rakennuslupa. Kuitenkin se oli paikallaan yli 30 vuotta. Maxin vieressä levisi valtava parkkialue, jolla mahtui järjestämään jokamiesluokan autokilpailujakin. Maxi oli vuonna 1975 Suomen

neljänneksi suurin tavaratalo. Rautakauppana tunnettu Rake Oy perusti Maxin Amerikan mallin mukaan. Sen konsepti perustui isoihin sisäänostoihin, halpoihin hintoihin, itsepalveluun ja useiden kauppaliikkeiden yhteistoimintaan. Jopa Maxin Alko oli itsepalvelumyymälä. Se oli ihme, joka uskottiin todeksi vasta, kun se oli nähty ja koettu. Elanto vastasi Maxin laajasta elintarvikepuolesta, sen lisäksi talosta löytyi posti, autokauppa, pankki, matkatoi-

Ruma mutta rakastettu Halvalla rakennettu peltomarket herättää edelleen lämpimiä tunteita facebookin postauksissa: ”Mahtavinta olivat Maxi ja pehmikset, Muxulan leikkihuoneen

isot vaahtomuovipalat ja oikeat leikkipuhelimet”. Synttärikakkuja ihmetellään vieläkin, miten niistä riitti syömistä tuhansille ja taas tuhansille: ”Se synttärikakku! Onko jollain kuvaa siitä? Meidän poika ei millään usko, että kakku voi olla kattoon asti.” ”Mä luulin pienenä, että joulupukki asuu Maxin kuutiossa, kun meidän joululahjoissa oli joskus Maxin hintalappu”. Maxin salaisuus oli sen yhteisöllisyydessä. Maxi järjesti jatkuvasti aktiviteetteja asiakkailleen yhdessä

paikallisten toimijoiden kanssa: Maxin ympärijuoksuja ja hiihtokilpailuja lapsille, synttärijuhlia sekä Leppävaaran Lionsien kanssa huutokauppoja ja Miss Leppävaara -kilpailuja. Tässä Maxi oli edelläkävijä, jota muistellaan vieläkin kaiholla. Suorat lainaukset ovat Leppävaaran ytimessä -kirjasta sekä Leppävaaran kansalaismuisti facebook ryhmästä. Teksti: Markku Salmi

Koronavirus on lisännyt asunnottomien hätää

Perkkaan Huolto Oy www.perkkaanhuolto.fi Isännöinti - Kiinteistöhuolto - Päivystys 24h

Koronaviruspandemia on lisännyt piiloasunnottomuutta. Ilman vakituista asuntoa olevat ihmiset eivät enää ole olleet tervetulleita kavereittensa sohville nukkumaan. Vuonna 2019 Espoossa oli 457 yksin elävää asunnotonta. ”Me muut olemme voineet olla yhä enemmän kotona ja rajoittaa liikkumistamme, mutta asunnottomien osalta se ei ole onnistunut”, aikuisten sosiaalipalvelujen päällikkö Tapio Nieminen Espoon sosiaalitoimesta sanoo. Asunnottomuuden keskeisin syy on kasvukeskuksien korkeat vuokrat ja pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista. Tämän vuoden Asunnottomien yön teeman on Oma koti hurjan kallis.

Tired Unclen pienpanimo syntyi rakkaudesta olueen

Keran Halleilla käy perjantai-iltapäivisin kuhina, kun oluen ystävät kiirehtivät hakemaan viikonlopuksi pien-

panimon tuotteita uudesta Tired Unclen panimokaupasta. Perjantai on myös päivä, jolloin panimomestari

Luca Coelho keittää olutta. Kun käväisin panimokaupassa – jossa muuten on myynnissä myös Kera-olutta – suurissa rosteritankeissa muhi belgialaistyyppinen vehnäolut. ”Teemme yleensä amerikkalaistyyppisiä suodattamattomia ale-oluita, mutta myös muita oluttyylejä vanhalta mantereelta”, kertoo Matti Nikkonen, yksi Tired Uncle Brewingin perustajista. Pienpanimo on toiminut viime kesästä Kera Halleilla, josta sen on jo löytänyt joukko oluenystäviä. ”Olimme melkein vuokraamassa tilat Pitäjänmäeltä, kun kuulimme Kerasta. Sitä ennen toimimme kier-

tolaisina eli toinen panimo teki olutta meidän reseptillä. Harjoittelimme samalla ison tuotannon saloja.” Omat laitteet oli ostettu jo ennen kuin tilasta oli tietoakaan.

Mistä nimi Tired Uncle? Matti Nikkonen kertoo, että parisen kymmentä vuotta sitten syntyi kaveriporukka, jolla oli paljon omia juttuja. Nimekseen se otti Väsyneet Sedät. Elämä vakiinnutti sedät; tuli muuttoja työn perässä, perustettiin perheitä. Tapaamiset muuttuivat pari kertaa vuodessa tehtäviin matkoihin eri kulttuurikohteisiin. Oletettavasti tutustuttiin myös olutkulttuuriin,

vaikka Matti ei sitä maininnutkaan. Tähän setäporukkaan osui brasilialainen panimomestari Luca, jonka oluet herättivät niin paljon ihastusta, että makuelämystä haluttiin jakaa muillekin kuin kavereille. Väsyneistä sedistä sukeutui Tired Uncle Brewing Co.

Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia teillä on? Tärkeimpänä Matti pitää oluen harrastajien palvelemista mahdollisimman laadukkaalla oluella. Mielessä siintää myös panimon oma taproom. Suurena haaveena on saada Kera Halleille

Biergarten, olutpiha, joka Keski-Euroopan ulkoravintoloista poiketen toimisi sisätiloissa. Ravintolan lisäksi siellä olisi ympärivuotista viljelyä. Asiasta neuvotellaan parhaillahan Kera Kollektiivin, Innogreenin ja Sok:n kanssa. Nyt Innogreen ja viljelijät kokeilevat kaupunkiviljelyä ulkotiloissa. ”Ainakin ensi kesäksi on tavoitteena saada terassi”, Matti Nikkonen kertoo. Tällä hetkellä panimolla on kauppa, mutta ei oikeutta tarjoilla olutta.

Teksti: Pirjo Toivonen Kuva:Tired Uncle


LEPUSKI 5

Paitani saa uuden elämän On aika jättää hyvästit hieman kulahtaneelle, saumoistakin irvistävälle lemppari-paidalle Sekajätteeseen? Ei, vaan Sorttiin, joka nykyään ottaa vastaan myös tekstiilijätettä. Miten minun pitää toimia HSY:n ympäristöasiantuntija Minna Partti? Minna kertoo, että Leppävaaraa lähinnä on Konalan Sortti, jossa poistotekstiileille on omat säiliöt. Hän kehottaa pakkaamaan paidan suljettuun muovipussiin, jossa se pysyy käyttökelpoisena. Ihan yhtä paitaa ei asemalle kannata viedä, sillä samalla, 2 euron jätemaksuhinnalla asemalle voi jättää muovisäkillisen tekstiilijätettä. Tekstiilejä ei tarvitse pestä, mutta haisevia ja kovin tahraisia ne eivät voi olla eivätkä kosteita. ”Rikkinäisiä kyllä.” Koska lajittelu tehdään käsin, hygieniasyistä sukkia ja alusvaatteita ei oteta kierrätykseen menevään tekstiilijätteeseen. Ne kuuluvat poltettavaan sekajätteeseen. Kerätyt tekstiilit esilajitellaan Helsingin Kivikossa keräykseen kelpaaviin ja kelpaamattomiin. Tässä vaiheessa joukosta poimitaan pois ne, jotka vielä sopivat käytettäväksi uudelleen sekä ne, jotka päätyvät poltettavaksi. Muutosmatka alkaa Helpolla ei paitani saa uutta elämää. HSY kuljettaa esilajitellut tekstiilisäkit Turkuun Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:lle, jossa tekstiilit lajitellaan ensin käsin kuitu-

jen perusteella eri ryhmiin. Sen jälkeen varmistetaan materiaalien laatu vielä optisella skannerilla. Minna kertoo, että jokaisella kuidulla on uusiokäytössä oma paikkansa. Esimerkiksi luonnonkuidut, kuten puuvilla, pellava ja viskoosi, voivat päätyä lankoina uusien vaatteiden materiaaliksi. Minna arvelee, että paitani kuuluu tähän ryhmään. Tuntui hienolta kuulla, että en turhaan tuonut paitaani Sorttiin. Toistaiseksi lajiteltu tekstiilijäte varastoidaan Turkuun odottamaan Paimiossa avattavaa laitosta, jossa tekstiilit puretaan kuiduksi. Uusi laitos on pilotti, jolla haetaan kokemusta tekstiilijätteen jatkohyödyntämisestä. Tähän asti ulkomailla on hyödynnetty lähinnä tekstiiliteollisuudelta jääneitä jämäpaloja. Nyt Suomessa tehtävät kokeilut voivat johtaa siihen, että tänne keskittyy uuta merkittävää teollisuutta, joka voi saada raaka-ainetta muualtakin maailmasta. ”Ehkä tekstiiliteollisuuskin voimistuu Suomessa”, Minna visioi. Koska tekstiilien kierrättämisestä tulee totta? Tekstiilikuitujen käsittelyn lisäksi ongelmia on myös jätteiden keräyksessä. Keräysastiat pitää sijoittaa kuivin tiloihin. Kostuneita tai homehtuneita tekstiileitä ei voi käyttää enää uudelleen. Minna arvelee, että kauppakeskukset voisivat olla hyviä sijoituspaikkoja. Jotkut vaatekaupat ottavat poisheittäviä vaatteita jo nyt,

mutta ne joutuvat yleensä ulkomaisiin lajittelukeskuksiin. Tekstiilijätteen keräysjärjestelmällä on kiire, sillä vuoteen 2023 mennessä asia pitää järjestää. Me täällä Leppävaarassa kuten muuallakin pääkaupunkiseudulla heitämme sekajätteeseen vuodessa noin 9 kiloa tekstiilejä ja jalkineita. Jos tästä vaikkapa puolet olisi poistotekstiilikierrätykseen sopivaa, se tarkoittaisi jo lähes 5 miljoonaa kiloa kierrätettävää tekstiilijätettä pelkästään pääkaupunkiseudulla. Nyt talteen on otettu 120 000 kiloa kuiduksi purettavaa tekstiiliä Mitä poistotekstiilikeräykseen voi tuoda - rikkinäiset, käyttökel vottomat - vaatteet kuten paidat, puserot, housut, hameet, pyjamat, villaneuleet, takit - kodintekstiilit kuten lakanat, pyyhkeet, pöytäliinat, ikkuna verhot

Minkälainen on kierrätysmuoti? Lepuski kysyi Fidan aluepäällikkö Elisa Partaselta kierrätysmuodista ja huonokuntoisten tekstiilien hävityksestä.

Onko olemassa kierrätysmuotia? Persoonalliset vaatteet ovat erittäin kysyttyjä. Ne voisi määritellä kierrätysmuotivaatteiksi. Nuoret etsivät menneen ajan muotia. Tällä hetkellä 80 - 90-luvun vaatteet ovat kysyttyjä. Kaikki vaatteet, joissa on ”juju”, menevät hyvin kaupaksi. Myymälästä etsitään myös peruskäyttövaateita. Asiakkaat etsivät myös  designja merkkivaatteita. Laatu on myös erittäin tärkeä kriteeri vaatteita ostettaessa.

Ketkä nuorten lisäksi ostavat vaatteita? Suurin ostajaryhmä ovat naisasiakkaat. He ostavat vaatteita myös puolisoilleen ja lapsilleen. Myös ikäihmisille käydään ostamassa vaatteita. Eri alojen puvustajat käyvät myös hakemassa vaatteita Fidasta.

Minkälaatuisia vaatteita kauppoihin tulee? Meillä toimii keskitetty lajittelu Roihupellossa. Sinne tulee vuodessa yli miljoona kiloa tekstiiliä. Seillä tehdyn käsittelyn jälkeen saamme myymälöihimme erittäin hyväkuntoisia vaatteita. Joskus vaatteet ovat jopa käyttämättömiä. Pyrimme laittamaan vain myyntikelpoisia ja kiinnostavia vaatteita myyntiin.

Miten tekstiilijäte hävitetään? Fidan pyrkimys on, että mahdollisimman suuri osa lahjoitetusta vaatteesta päätyisi hyötykäyttöön. Lahjoitamme myös osan vaatteista Euroopan sisäiseen avustustyöhön. Fida ei myy eikä lähetä lahjoitettuja vaatteita Euroopan ulkopuolelle. Fida ei myöskään toimita kaatopaikalle vaatteita. Huonokuntoiset vaatteet menevät suurimmaksi osaksi Euroopassa toimiviin tekstiilienuudelleenkäsittelylaitoksiin, joissa niistä tehdään erilaisia konepyyhkeitä ja uusiomateriaalia.

Mitä poistotekstiilikeräykseen ei saa tuoda - kosteat, homeiset tai voimakkaasti haisevat tekstiilit - topatut tekstiilit kuten täkit, tyynyt - alusvaatteet, sukat ja sukkahousut - kengät, vyöt, laukut - matot - pehmolelut, pehmus teet Lajittelussa auttaa hsy. fi/jateopas

NYT ON HYVÄ AIKA OTTAA INFLUENSSAROKOTUS Teksti: Pirjo Toivonen Kuvitus: Tutta/Luova Ratkaisu Oy Kierrätysohjeita DigiLepuskissa

Leppävaara-seuran Virtuaali -kokous

Vuosikokous

Tiistaina 27.10.2020 klo 17.30. Katso ohjeet seuran kotisivuilta: www.lepuski.fi

Rokottautumalla influenssaa vastaan suojaat itsesi lisäksi myös läheisesi. Lataa OmaMehiläinen sovellus ja saat rokotuksen asiakasetuhintaan 36€ (norm. 39,80€) Varaa rokotusaika OmaMehiläinen-sovelluksesta, osoitteesta mehilainen.fi tai numerosta 010 414 00.

Mehiläinen Leppävaara, Matinkylä & Tapiola mehilainen.fi Soitto numeroon 01041400 maksaa 0,084 €/min. Soitto muihin 010-alkuisiin numeroihin maksaa 0,0835 €/puhelu +0,1669 €/min.


6 LEPUSKI

Kolumni 17.10.2020

Ruusuinen puisto Kilo–Kera -seuran kuulumisia Keran ensimmäinen asemakaava on edennyt kaupunkisuunnittelulautakunnan pöydälle. Jännityksellä odotamme käsittelyn tulosta. Alueen asukkaita ja seuraltamme on mennyt muistutuksia esillä olleeseen kaavaehdotukseen. Kokousmateriaalin liitteenä olleessa suunnitelmassa oli osittain näiden muistutusten pohjalta tehty muutoksia, mutta edelleen on tarvetta hioa kaavaa. Ensimmäisessä käsittelyssä asemakaava jäi pöydälle. Seurataan edelleen tarkasti, miten asiat etenevät. Kilon historiasta muistuttaa Ateneumissa 23.10. avautuva taidemaalari Magnus Enckellin (1870–1925) suurnäyttely. Enckell asui Kilossa Villa Ekassa ja muutama hänen nyt esillä olevista maalauksista kuvaa näkymiä Kilosta. Lähdetään yhdessä tutustumaan näyttelyyn opastetulla kierroksella ja tutustutaan Villa Ekan pihapiiriin, jota maalaukset esittävät. Seuraa fb-sivujamme laitamme sinne tarkemmat tiedot tästä. Kotiseutupolkumme kehittyy: Kera hallien muraaligalleria on jo todella mittava ja muukin toiminta sen kun vilkastuu. Sisäpihalla on Innogreen vetoisen kaupunkiviljely -hankkeen kasvulaatikoita, joita voi ihailla muraalikierroksen ohessa. Syksyn kokeiluna on sienien viljely ja se näyttää sekin onnistuvan. Pääkaupunkiseudulla on 365 vuorokauden tarkastelujak-

so ollut mittaushistorian lämpimin. Tämä näkyy monella tavalla ympäristössämme. Myös rotille ja hiirille ilmat ovat olleet suopeita. Keskustelupalstoilla on havaintoja näistä tuhoeläimistä eri puolilla aluettamme. Muistattehan pitää roskatilat siistinä ja huolehtia torjunnasta. Lauantaina 24.10. on Keran halleilla sisätiloissa kirppis klo 10–15. Kirppiksen yhteydessä seura kerää Helsingin eläinsuojeluyhdistykselle (HESY) lahjoituksia klo 13– 15. Lahjoittaa voit liinavaatteita, pyyhkeitä, eläinten ravintoa, tarvikkeita jne. Kilo–Kera -seuran syyskokous pidetään ti 3.11.2020 alkaen klo 18 Keran halleilla. Kokouksessa käsitellään tulevan toimintavuoden suunnitelma, valitaan puheenjohtaja ja johtokunnan jäseniä erovuoroisten tilalle. Tervetuloa! Tule mukaan! Liity jäseneksi! Jäsenmaksu 12 € ja saman talouden toinen jäsen 4 €, tilinro FI14 8000 1170 1330 46 Viitenro: 67124 Lähetä yhteystietosi kilokeraseura@gmail.com Teksti: Leila Tauriainen ja Anne Ennevaara

Kysy eläinlääkäriltä Koska koiralle kaveri? Haluaisin ottaa tyttökoiralleni seuraksi toisen koiran, mieluiten pennun. Ongelmana on, että tyttömme ei pidä oikein muista koirista. Mikä olisi hyvä aika? Pentu harkinnassa

Kysy Lepuskin eläinlääkäriltä. Lähetä kysymykset pirjo@luovaratkaisu.fi

Kiitos kysymyksestäsi. Monet koirat rähisevät remmissä toisille koirille ja saattavat tapella koirapuistoissa, mutta voivat silti ystävystyä toisen koiran kanssa, jos saavat rauhassa tutustua siihen. Kaikki koirat eivät kuitenkaan koskaan hyväksy kotiinsa uutta aikuista koiraa. Sen sijaan koirat yleensä hyväksyvät kotiin tulevan pennun ja alkavat pitää sitä oman lauman jäsenenä ja kiintyvät siihen. Nartuissa on eroja: jotkut ovat hyvinkin ”lapsirakkaita”, vaikka eivät siedä muita aikuisia koiria, mutta kaikki nartut eivät pidä (muista kuin omista) pennuista. On kuitenkin hyvin harvinaista, että aikuinen koira ei lainkaan hyväksyisi taloon tulevaa pentua tai olisi vaarallisen aggressiivinen sille. Toki aikuiset koirat voivat komentaa pentua ja alkuvaiheessa täytyy olla hieman varovainen, koska ihminen ei voi koskaan täy-

sin aavistaa eläimen käytöstä. Vanhalle koiralle täytyy myös osoittaa, että se on edelleen perheen ykköskoira huomioimalla sitä riittävästi ja esimerkiksi ruok-

kimalla se ennen pentua. Mustasukkaisuus voi purkautua aggressiivisuutena pentua kohtaan, Kaksi narttua tai narttu ja uros tulevat yleensä aikuisenakin hyvin toimeen, kun

ne ovat olleet yhdessä siitä asti, kun ainakin toinen niistä oli pentu. Helpoiten tappeluja tulee kahdelle leikkaamattomalle urokselle. Helpoiten sopu säilyy, kun omistaja vahvistaa koirien keskinäistä arvojärjestystä (esim. juuri ruokkimalla ”arvokkaampi” ensin), vaikka se ihmisestä tuntuukin epäoikeudenmukaiselta. Jotkut nartut saattavat hyväksyä pennun paremmin silloin, kun ne ovat valeraskaana, mutta muuten ajankohdalla ei ole niin väliä. Paras ajankohta on silloin, kun sinulla on parhaiten tilaisuus viettää aikaa pennun ja vanhan koirasi kanssa,

Onhan se pieni. Ja jos kiire kantapäillä viuhdot Raittia pitkin, et ehkä edes huomaa sitä. Silloin sinulta jää pieni elämys kokematta; ruusuinen pengerretty puisto, Muukalaispuiston romanttisempi osa, jonkun jo unohtuneen arkkitehdin kaunis ajatus. Puisto on rakennettu pengerryksien avulla upeasti nousevaksi ruusumereksi. Kun loppukesällä seisot Maalarinaukiolla ja katsot ylöspäin, monenlaiset ruusut hymyilevät sinulle ja toivottavat kaunista päivää. Vaikka sataisi. Mene vain, astu puiston hiekkakäytäville ja koe puisto! Voit tuntea myös joidenkin ruusujen hennon tuoksun. Ruusut kukkivat täysillä vielä lokakuussa ja lumenkin alta joku yltiöpäinen kaunokainen voi nostaa päätään valoa etsien. Espoon kaupunki on vuosikymmenien ajan hoitanut puistoa upeasti. Sitten alue tuli ikäkaarensa päähän ja hoitorahoja vähennettiin tulevan remontin takia. Puiston alle jäänyt infrastruktuuri pitäisi uusia ja samalla siitä pitäisi tehdä sporttisempi, siis laakea nurmialue, jossa voi pelata erilaisia pelejä. Me lähitalojen asukkaat sanoimme ei. Me sanoimme vielä pontevammin EI, kun suunnitelmaa esiteltiin kirjastolla, eivätkä Ruusupuiston puolesta äänestäneet pelkästään lähiasukkaat vaan ihmiset ympäri Leppävaaraa. Sillä kertaa meitä kuunneltiin. Leppävaara-seuran ruusuryhmä tarjoutui itse hoitamaan puistoa, jos kaupungilla ei ole rahaa siihen. Se täytyy sanoa, että Viherkunnossapito on ollut koko ajan todella myötämielinen hoitohanketta kohtaan. Vähän narahtaen kaupunkikin kuunteli asukkaitaan. Juuri saamamme tiedon mukaan Ruusupuiston penkereitä ei puretakaan vaan ne muutetaan istuinkorkuisiksi. Pergoloille ja sen myötä valtavalle köynnöstävälle hortensialle joudumme jättämään hyvästit. Samoin vaaleanpunavihrein lehdin porttiin tukeutuva kiinanlaikkupensas, joka toimii myös pikkulintujen suoja- ja virkistyskeitaana, on vaarassa. Metsureille hommia tarjoutuu huonokuntoisten puiden kaadosta ja karsimisesta. Oma kokemukseni sembramännyn alaoksien karsimisesta ei kyllä rohkaise, jos kauneutta ajatellaan. Onhan Lepuskissa muitakin kauniita paikkoja. Asukkaat ovat ilahduttavasti jakaneet Leppävaaran fb-sivuille kauniita kuvia lempipaikoistaan. Mutta lähietäisyydellä - Ajurinmäen näköalapaikka? Se on vähän hoitamaton, Urheilupuistosta taas kauneus on kaukana, kirkonmäen kalliot? Ei, kyllä Pohjois-Leppävaaran kaunistus on vanha ruusuinen pengerpuisto pergoloineen. Näin sanoo ihan lähikotiseuturakkauden nimissä

Eläinlääkäri Anna-Maija Teppo Eläinklinikka Equivet

Ratu

Aleix Gordo Hostau Kuvaaja Arina Hiltunen

Osmo Inferno & Pallo Ollap. Kuvaaja Jaakko Blomberg

Kera Hallien muraalit Kera-kollektiivi järjesti keväällä avoimen haun taiteilijoille. Arina Hiltunen Kera-kollektiivista kertoo, että haun kautta tuli reilu 130 hakemusta, joista valittiin mukaan 30 taiteilijaa. Osalla valituista oli kokemusta isojen seinämuraalien maalaamisesta ja osa pääsi haas-

tamaan itsensä ensimmäistä kertaa. Osa valituista taiteilijoista tekevät teoksensa hallien sisäpihalle vasta ensi vuoden puolella. Muraaleja pääsee katsomaan kulkemalla hallien sisäpihalle, alueen portit ovat auki joka päivä 05.30-23.30.


LEPUSKI 7

Ikäihmiset tarvitsevat kiireetöntä hoivaa Loistohoiva tarjoaa kotiin kiireetöntä ja laadukasta hoivapalvelua senioreille mm. kaupungin kotihoidon lisänä ja silloin, kun omaiset eivät jaksa. Palvelun ideana on kiireettömyys ja asiakkaan kohtaaminen. Ennen yhteistyön aloittamista maksuttomalla konsultaatiokäynnillä selvitetään palvelun tarve ja tehdään asiakkaan tai hänen omaisensa kanssa hoitosuunnitelma. Kyse voi olla lyhyestä hoidon tarpeesta, kuten sairaalasta kotiutumisesta tai pitkäkestoisesta kuten muistisairaan tarvitsemasta tuesta. Loistohoivan hoivatyöntekijät ovat käyneet jopa sairaalassa auttamassa asiakasta suihkutuksessa silloin, kun sairaalan tarjoamat suihkukerrat eivät ole riittäneet. Myös palvelutalojen asukkaat ovat käyttäneet Loistohoivaa esimerkiksi ulkoilussa avustamiseen, kampaajalla käymiseen tai tueksi harrastuksiin. Hoitosuunnitelmassa määritellään, kuinka usein asiakkaan luona käydään.

Martta Keskitalo ja Jyrki Palomäki korostavat kiireettömyyden merkitystä ikäihmisille. Sen ja verottoman tuntihinnan, joka on 39,90 euroa, perustella Loistohoiva tekee tarjouksen. Toimitusjohtaja Jyrki Palomäki Loistohoiva Espoosta korostaa, että asiakkaat saavat palvelun verottomana vanhus- tai vammaispalvelulain perusteella. Palvelun käyttäjä itse tai hänen lapsensa, lastenlapsensa tai näiden puolisot ovat oikeutettuja samaan palvelusta kotitalousvähennyksen. ”Pisin asiakassuhde on

kestänyt 5,5 vuotta, keskimäärin kesto on ollut 2–3 vuotta”, Palomäki kertoo asiakassuhteiden pituudesta. Kerrallaan asiakkaan luona ollaan vähintään kaksi tuntia. Silloin voidaan yhdessä tehdä kodin askareita, käydä kaupassa, laittaa ruokaa, ulkoilla tai kampaajalla. Myös suihkuttamisessa ja muussa henkilökohtaisessa hygieniassa avustetaan. Aika usein tarvetta on saada saattaja mukaan myös harrastuksiin, lääkärille tai sairaalakäynneille.

Palvelupäällikkö Martta Keskitalo Loistohoiva Espoosta kertoo, että monet seniorit virkistyvät, kun voivat – vaikka toisen avustamana – järjestellä kotiaan tai tehdä ruokaa. Jutustelu työn lomassa tuntuu hyvältä. Monet ikäihmiset eivät mielellään päästä vieraita ihmisiä kotiin. Loistohoiva on ratkaissut asian niin, että jokaiselle asiakkaalle on sovittu oma tuttu hoitaja. Jos asiakkaan luona käydään monta kertaa viikossa, hänen tuekseen tulee hoitotiimi, johon hän tutustuu. Sillä halutaan varmistaa, että paikalle tulee vain tuttuja ihmisiä. Asiakas pääsee vaikuttamaan siihen, kuka hänen luonaan käy. Martta Keskitalon mukaan on tärkeää, että kemiat kohtaavat. Loistohoiva on myös parhaillaan rekrytoimassa. Tarvetta on sairaanhoitajille, lähihoitajille sekä avustaviin tehtäviin.

Teksti: Pirjo Toivonen Kuva: Loistohoiva

i

Tehosta markkinointiasi monipuolisten nettisivujen avulla Teemme sinulle nettisivuston, Luovan palvelut jossa on mm. hyvä hakukone• nettisivut • suoramainonta • printtimedia optimointi ja helposti muokatta- • sosiaalinen media • sisällöntuotanto • kuvitus vat kampanjasivut. • pelit ja väritystehtävät Omalla nettisivustollasi hallitset itse tietojasi, toisin kuin sosiaali- Oletko uusi yrittäjä? Pienyrittäjä, yksin yrittäjä?  Meiltä apua markkinointiisi | Ota yhteyttä! sessa mediassa.   tutta@luovaratkaisu.fi • Puh. 040 8216 472 • www.luovaratkaisu.fi

Tästä apua koronan ankeuteen!

Kirjoja myyvät Sellon Suomalainen kirjakauppa, Emma-shop Weegee-talossa ja verkkokauppa www.booky.fi www.lepuski.fi

SEURAAVA LEPUSKI 28.11. Luova Ratkaisu aloittanut yhteistyön verkkosivu- ja verkkokauppaohjelmistotalo LiquidBloxin kanssa Luovan Ratkaisun uuden kumppanin ohjelmistolla tehtyjen kotisivujen etuna on hyvä hakukonenäkyvyys ja helposti muokattavat kampanja- eli laskeutumissivut. Sivuilla liikkuminen on helppoa ja ne avautuvat hyvin myös mobiililaitteilla. Sisällön vienti sosiaaliseen mediaan käy vaivatta. Sivustoon on mahdollista perustaa verkkokauppa. 

Airmovies • Alberti-Siivous • Apteekki Elixir • As Oy Espoon Emilia • Gallant • Hammaskeiju • JM Suomi Oy • Kauppakeskus Sello • K-Supermarket Leppävaara • Leppävaaran Galleria • Leppävaaran järjestöyhdistys ry • Leppävaaran Rotaryklubi • Leppävaaran seurakunta • Leppävaaran Sos.dem työväenyhdistys • = mailhouse • Musiikkiopisto Juvenalia • Niemi – muuttopalvelut • Offistore • Orasmus Oy • Painonet • Pelican Self Storage • Ravintola Harakanpesä • Sellon apteekki • Tiimixi Oy • Viestintätoimisto Luova Ratkaisu • Wulff-Yhtiöt Oyj • Kannattajajäsenemme liputtavat Lepuskin puolesta, liputa sinäkin ja käytä kannattajajäseniemme palveluja. www.lepuski.fi

LEPUSKI Päätoimittaja: Arja Salmi Leppävaara-seura ry Puh. 0500 675 387 arja.salmi@lepuski.fi Vastaava toimittaja: Pirjo Toivonen Luova Ratkaisu Oy Puh. 040 53 22 907 pirjo@luovaratkaisu.fi

Ilmoitusmyynti: Viestintätoimisto Luova Ratkaisu Oy Puh. 040 53 22 907 pirjo@luovaratkaisu.fi tutta@luovaratkaisu.fi Ilmoitusaineisto: tutta@luovaratkaisu.fi Kustantaja: Viestintätoimisto Luova Ratkaisu Oy

SUUR-LEPPÄVAARAN ASUKASLEHTI Julkaisija: Leppävaara-seura ry PL 120, 02601 Espoo 0500 675 387 www.lepuski.fi seura@lepuski.fi Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy Jakelu ja jakelun valvonta: Helsingin Jakelu-Expert Oy Puh. (09) 561 56 400 www.hjex.fi/jakelu

Jäsenmaksut: Henkilöjäsen: 15 €/vuosi Kannatusjäsen: 60 €/vuosi Leppävaara-seuran tilit: Nordea FI20 2386 1800 0251 30 Varsinaiset jäsenet: Arja Salmi, puheenjohtaja, Raija Ahonen, sihteeri, Timo Haukilahti, varapuheenjohtaja Martti Jokela Olli Lehtonen Tapio Lipasti

Reija Loponen Kari Pietarinen Marja Sysimies Varajäsenet: Pirjo Myllys Olli Palonen Tuija Sahlman Annika Tuominen-Kalland Taloudenhoitaja: Maija Tahvanainen

Kansallismuistipiiri: Markku Salmi, Arja Salmi ja Riitta Laaksonen www.lepuski.fi www.facebook.com/leppavaaraseura www.instagram.com/lepuskiseura/ https://twitter.com/LeppavaaraS Raittikarnevaalit Ohjelmaa koskevat tiedustelut: Viivi Pennanen viivi.pennanen@humak.fi www.raittikarnevaalit.fi


Varte rakentaa Viheriin laatua ja luksusta

Asunto Oy Espoon

VIHERLAAKSONHEIKKI kuva taiteilijan näkemys

4

”Asuntokohtainen jäähdytys”, sanoo myyntipäällikkö Ari Riikonen Varte Oy:stä, kun kysyn häneltä, mikä on vaikuttanut ihmisten ostopäätöksiin. Tarjoaa lähes Lippajärven rantatörmälle nouseva Viherlaaksonheikki muutakin nykyostajan vaativaan makuun. Esimeriksi autopaikkojen sähkölatausmahdollisuus, avarat pohjaratkaisut ja tasokkaat saniteettitilat ja keittiöt. ”Emme oli pihistelleet materiaaleissa.” Ari Riikonen kertoo, että monet ostajat ovat ihastuneet siihen, että jo 70 neliön kokoisissa asunnoissa on erillinen vessa. ”On niitä joissakin viisikymmentäneliöisissäkin.” Lapsiperheiden lisäksi aikuispariskunnat ovat pitäneet tätä plussana.

Plussana on pidetty myös Heikin suuria lasitettuja parvekkeita – pienimmissäkin on 13 neliötä, suurimmat ovat yksiön kokoisia; 23 neliötä. Niitä voi todella kutsua lisähuoneiksi. Isolle parvekkeelle mahtuu niin pieni puutarha kuin leikkimiseen ja oleiluun sopivat kalusteet. Tässä talossa on otettu huomioon myös asukkaiden välisen vuorovaikutuksen kehittyminen. Pihalle on suunniteltu aikuiseen makuun sopivat oleskelutilat, joissa pääsee hyvin juttusille naapureiden kanssa. Juttua voi jatkaa vielä taloyhtiön omalla kuntosalilla, jota asukaat saavat vapaasti käyttää. Palataan vielä viilennyksen sisältävään ilmastointiin. Riikonen arvelee nyt, kun lähes kaikki asunnot on

varattu, että noin 70–80 prosenttia ottaa sen lisävarusteena. Hänen mukaansa Vartessa pohditaan, pitäisikö tällainen mahdollisuus tulla kaikkiin Varten uusiin kerrostalokohteisiin. Suomen kesät ovat muuttuneet sellaisiksi, että jäähdytyksellä on todellista tarvetta. Jokainen pystyy säätämään jäähdytystä oman tarpeensa mukaan. Kun lähtee kotoa pois kesäaikaan, jäähdytystä ei tarvita. Kotiin tultaessa sen saa nopeasti päälle. Näin säästyy myös energiaa. Huoneistokohtainen ilmanvaihtoratkaisu ottaa talteen myös asumisesta syntyneen energian, joka voidaan käyttää asukkaiden hyödyksi.

Teksti: Pirjo Toivonen Kuva: Varte

Autopaikoille on esteetön pääsy. Niistä kolmanneksessa on sähkölatausvaraus. Ari Riikonen uskoo, että kaikki autopaikat varataan, vaikka niitä on hieman enemmän kuin asuntoja. Osalla on tarve kahteen autopaikkaan. Jotkut ostavat sen vieraita varten, vaikka eivät itse autoilekaan. Pihalle tulee myös vieraspaikka. ennakkomarkkinOINTI

Haluaisitko olla mukana kehittämässä Viherlaaksoa?

kuva taiteilijan näkemys

Olisitko sinä kiinnostunut tulemaan mukaan ja ideoimaan tulevaisuuden Viherlaaksoa? Viherlaakson kehittäminen alkaa konkreettisesti ensi vuonna työpajoilla. Keskustele naapureidesi kanssa ja tulkaa yhdessä mukaan. Viherlaaksoon luodaan yhteistyössä asukkaiden, yritysten edustajien ja muiden alueen toimijoiden kanssa pitkäntähtäimen suunnitelma Viherlaakso 2040. Työstä vastaa kaupunkisuunnittelukeskus ja sen on tarkoitus valmistua syksyllä 2021. Aloitustilaisuus Viherlaakson kehittämisestä pidettiin 23.9.2020 etätapahtumana. Tilaisuudessa esiteltiin Viherlaakson kehitysnäkymiä, alueen kaavahankkeiden tilannetta ja Viherlaakson maisemarakenteen erityispiirteitä. Talven 2020–2021 aikana toivomme kuitenkin, että saisimme teiltä viherlaaksolaiset ajatuksia, kehittämisideoita ja piirroksia, millainen Viherlaakso voisi olla koti-, työ ja/tai opiskeluympäristönä. Millaisia harrastustiloja tai ulkoilualueita toivoisit ja miten Viherlaaksossa voisi liikkua? Keskustelethan myös naapureidesi kanssa, millaisia toiveita heillä on teidän naapuruston suunnittelusta ja voisiko kenties löytyä yhteistä kehittämisprojektia. Yhteystiedot ehdotustesi lä-

Kuva: Espoon kaupunkisuunnittelukeskus

Kuva: Espoon kaupunkisuunnittelukeskus

Kuva: Mervi Romppainen / Espoon kaupunkisuunnittelukeskus hettämistä varten löydät tämän tekstin lopusta. Ehdotuksianne käsittelemme kevään työpajoissa yhdessä koko Espoossa meneillään olevan Mun Espoo kartalla -kyselyn vastausten kanssa, linkki kyselyyn on tämän tekstin lopussa. Kokemuksellinen paikallistieto on arvokasta, kun lähdemme yhdessä luomaan Viherlaakson tulevaisuutta

työpajoissa, joten annathan ideoillesi mahdollisuuden olla osana tulevaa Viherlaaksoa. Aluearkkitehti Tiina Piironen kertoo, että ajatus Viherlaaksosta vuonna 2040 sai alkunsa siitä, kun vuosien varrella on tullut yhteydenottoja eri tahoilta mahdollisuudesta kehittää omaa kiinteistöään. Kohteet ovat sijainneet eri puolilla Viher-

laaksoa, ja niissä on haasteena kehittämiselle ollut muun muassa jyrkät maastomuodot tai yksittäisen kohteen pinta-alan riittämättömyys. Näiden haasteiden pohjalta syntyikin ajatus yhteisestä pitkäjänteisestä suunnitelmasta, jota voimme ideoida ja suunnitella Viherlaaksossa asuvien ja/tai toimivien tahojen ja kaupungin kanssa yhdessä. Pitkän tähtäimen maankäytön suunnitelmaa hyödynnetään jatkossa alueen kaavoitustyössä.

Viherlaakson ominaispiirteitä Viherlaakson maisemarakennetta täplittävät alavat laaksot ja korkeat kallionlaet. Suuret tiet ja katualueet pirstovat maiseman pieniin osiinsa. Alueen maisemaa värittävät vanhat rakennukset ja pihapiirit. Suurin osa alueen rakennuskannasta on rakennettu vuosien 19601980 aikana. Alueella on tarve pienille esteettömille asunnoille, mutta myös isoille perheasunnoille. Asukkaita Viherlaakson ja Lippajärven alueella on hieman yli 9 000 henkilöä. Asukasmäärän kasvun on lähivuosina ennustettu jatkuvan muusta

Espoosta poiketen niukkana. Alueen palveluista terveyskeskuspalveluiden siirto Kiloon on herättänyt voimakasta vastusta. Viherlaaksossa korostuu luonto ja nimensä mukaisesti ”vihreä ympäristö”. Näihin hienoihin ja vaihteleviin maisemarakenteen puitteisiin tulemme yhdessä luomaan tulevaa suuntaa Viherlaakso 2040 -kehitysprojektissa. Samalla pohdimme, kuinka saamme nykyiset erityispiirteet säilytettyä ja jalostettua tulevaisuuden asumisen, työn, vapaa-ajan sekä liikkumisen tarpeisiin.

Teksti: Mervi Romppainen


LEPUSKI 9

Näin kierrätät tekstiilejä Tekstiilikuitujen lajittelu • Puuvilla, pellava viskoosi • Villakuidut • Tekokuidut

Jos lahjoitat Muista pakata vaatteet tiiviisti muoviin, sillä laatikot eivät aina ole kovin tiiviitä. Paperikassit ja pahvilaatikot vettyessään pilaavat sisällön ja ehkä muidenkin tuomia tekstiilejä. Muista myös, että vain ehjät ja puhtaat tekstiilit sopivat kierrätykseen. Pahimmillaan likaiset ja rikkinäiset vaatteet joutuvat Afrikkaan luontoa tuhoamaan.

Me kulutamme Suomessa joka vuosia noin 70 000 tonnia vaatteita ja kodintekstiilejä. Tästä määrästä arvellaan uudelleenkäyttöön ohjautuvan 30 prosenttia ja kierrätykseen 14 prosenttia. Suurimmasta osasta tulee edelleen poltettavaa sekajätettä.

Kerassa etsitään mallia vihreälle kaupungille Plan B. Kuvaaja Arina Hiltunen

Kasveista tehdyssä vihreässä suodatusjärjestelmässä on neljä tasoa, joiden läpi hulevesi kulkee. Kasvit ovat sekä hyödyllisiä että kauniita katsella. Kuva: Tutta Toivonen

Topi Ruotsalainen. Kuvaaja Jaakko Blomberg

Leppävaarassa vahva kirjoittamisen kulttuuri Mäkkylään kotiutunut Eila Pesonen on kirjoittanut ja julkaissut jo viisi kirjaa. Viimeisimmässä teoksessaan Amatsoninlilja kirjailija kertoo kaukana asuvan muistisairaan äidin hoidon järjestämisen kanssa kipuilevasta sairaanhoitaja Helenasta ja ratkaisuista, joita hän tekee. Ja ratkaisusta, joka sitten vain tulee. Raastavan todentuntuinen äidin muuttumisen kuvaus. Suosittelen. Kirja löytyy kirjastoista. Kirjailija myy itse kirjaansa eila.p@hotmail.com Kuva: Eila Pesonen

Taneli Stenberg. Kuvaaja Arina Hiltunen

Profile for Lepuski

Lepuski 5 2020  

Advertisement