Leipuri 6/2019 by Leipuri

6 / 2019

Viljatutkimuksen rautarouva Kaisa Poutanen jää eläkkeelle

Kaura hurmasi suomalaiset

Leppoisat Leipuripäivät vietettiin Mikkelissä 9.-11.8.2019

SISÄLTÖ 3

Pääkirjoitus Suomalainen oikeusvaltio – järjestäytymättömät yritykset yhteiskunnan alinta pohjasakkaa?

Murusia

Kaisa Poutanen eläkkeelle

Leipuripäivät 2019

Syyskuu 2019 Leipuri 117. vuosikerta 8 numeroa vuodessa Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Julkaisija Suomen Leipuriliitto ry www.leipuriliitto.fi Lehden osoite PL 115, 00241 Helsinki (Pasilankatu 2)

LEIPURI 6 / 2019

Päätoimittaja Mika Väyrynen puh. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi Toimituspäällikkö/ilmoitukset Elina Matikainen puh. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Toimituksen sihteeri Kati Sinda puh. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

Leipuripäivätiedote 8.8.2019

Leipuripäivät vietettiin leppoisissa tunnelmissa

Golffarit vauhdissa

Vuosikokous sujui hyvässä hengessä

Valion ilta konserttitalo Mikaelissa

Tavarantoimittajien näyttely Vaakunan Areenalla

Katri Ylander Conditen musiikkihetkessä

Lastenretki SuperCorner Mikkeliin

Illallinen Tähtitorilla

Kolumni Kiertotalouden hyvät uutiset

Pienmyllyn kaurahiutale tehdään yhdestä lajikkeesta

Suomalaiset syövät kauransa mieluiten leipänä

Koululaisten välipalat ovat aikuisten vastuulla

Merkkipäivät, nimitykset, palkinnot

Leipurissa kirjoitettua

Uutuudet

Palveluhakemisto

Ledaren Den finländska rättsstaten – icke-organiserade företag samhällets drägg?

Suomen Leipuriliitto ry:n toimisto ja hallinto

Leipuriliiton toimisto puh. 0207 121 570 fax (09) 1488 7201 Tilaushinnat 65 € vuosi 42 € vuosi/jäsentilaukset (+ alv 10 %) Seuraava Leipuri ilmestyy nro 7 – vko 43

Taitto Anita Kataja Paino Waasa Graphics Oy Kansikuva Shutterstock ISSN 0024-0699

Seuraa Suomen Leipuriliittoa Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto

PÄÄKIRJOITUS

Suomalainen oikeusvaltio – järjestäytymättömät yritykset yhteiskunnan alinta pohjasakkaa?

uomen Leipuriliiton 119. vuosikokous ja kesäpäivät eli Leipuripäivät järjestettiin yli 400 osallistujan voimin elokuussa Mikkelissä, jonne leipurikunta yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa kokoontui viettämään yhteistä viikonloppua. Oli jälleen ilo kokea perinteinen, hyvähenkinen, ammatillinen tapahtuma, jossa vieraat näyttivät viihtyvän. Lue lisää Leipuripäivistä jäljempänä s. 13-33. Leipuriliitto julkaisi vuosikokous ja kesäpäivien alla valtakunnallisen tiedotteen, jossa kerrottiin sekä viikonloppuna edessä olevasta vuosikokous- ja kesäpäivätapahtumasta että ajankohtaisista leipomoja konditoria-alaa koskevista asioista. Tiedotteessa Leipuriliitto vaati muun muassa valtiovallalta toimenpiteitä, jotta pienten ja keskisuurten työnantajaliittoon kuulumattomien järjestäytymättömien yritysten syrjintä työmarkkinoilla loppuu*. Tiedote hautautui valtakunnassa tuona päivänä julkaistujen ”tärkeämpien” uutisten ja tiedotteiden alle. Tiedote on luettavissa jäljempänä s. 12. Täytyy vain todeta, että Suomi on hyvin erikoinen oikeusvaltio, kun Suomessa poliittiset päättäjät hyväksyvät sen, että työmarkkinajärjestelmämme syrjii räikeästi järjestäytymättömiä yrityksiä. Tästä kärsivät kymmenet tuhannet pienet ja keskisuuret yritykset. Voi vain kysyä, onko Suomi sittenkään niin hyvä oikeusvaltion esikuva esimerkiksi Puolalle ja Unkarille, kuin mitä Suomi maailmalle haluaa esittää olevan. Hämmentävää on ollut oivaltaa, että suurelle osalle työnantajapuolen työmarkkinajohtajista sekä suurelle joukolle median edustajia näyttää olevan lähes itsestään selvää, että suomalainen työmarkkinajärjestelmä voi ja saa syrjiä järjestäytymättömiä yrityksiä. Erikoista on kuitenkin se, että tällainen syrjintä ei näytä olevan mikään ongelma edes perusoikeuksien ja oikeusvaltion puolesta puhuville suomalaisille professoreille. Erilaisia ihmisten perusoikeuksiin kuuluvia asioita eri ”perusoikeusprofessorit” nostavat mielellään esille julkisuudessa, mutta tässä asiassa he ovat ”hiiren hiljaa”. Eikö pienten ja keskisuurten yritysten yrittäjiä pidetä lainkaan ihmisinä,

joita yhteiskunnassa tulee kohdella yhdenvertaisesti? Hyvin on saatu suomalaisten ihmisten selkärankaan vuosikymmenten saatossa taottua, että pienten ja keskisuurten järjestäytymättömien yritysten syrjiminen on itse asiassa ihan oikein, melkein perusoikeuksiimme kuuluva asia. Suomessa on viime vuodet korostettu paikallisen sopimisen merkitystä ja sitä, että eri alojen työehtosopimuksiin pitää saada lisää paikallista sopimista koskevia kirjauksia. Tuo on tietenkin hyvä ja kannatettava asia. Tosiasia kuitenkin on, että paikallista sopimista koskevista kirjauksista ja niiden mahdollisesta lisäämisestä työehtosopimuksiin ei ole mitään hyötyä järjestäytymättömille yrityksille. He eivät saa tehdä työntekijöiden kanssa paikallisia sopimuksia, koska suomalainen työlainsäädäntö kieltää sen. Järjestäytymättömän työnantajan on sovellettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä sellaisenaan, ilman mahdollisuutta paikalliseen sopimiseen. Paikallisia sopimuksia saavat Suomessa tehdä vain työnantajaliittoon kuuluvat yritykset. Suomen perustuslaissa korostetaan järjestäytymisvapautta eli sitä, että jokainen voi itse vapaasti päättää siitä haluaako kuulua järjestöön vai ei. Suomalainen työmarkkinajärjestelmä tosiasiassa kuitenkin yrittää pakottaa yrityksiä kuulumaan työnantajaliittoon.

Tiedän, että tämän asian esille nostaminen ja tässä kirjoituksessa esittämäni näkemykset tulevat aiheutamaan suurta ärtymystä monessa eri suunnassa. Tällaiset näkemykset eivät kuulu suomalaisessa yhteiskunnassa vuosikymmenten ajan vallinneeseen ”yhteiseen konsensukseen”. Tämän kirjoituksen tavoitteena on kuitenkin vain se, että tavalla tai toisella nykyinen täysin epäoikeudenmukainen ja kohtuuton järjestelmä saadaan muuttumaan. Vai ovatko pienet ja keskisuuret järjestäytymättömät yritykset ja niiden yrittäjät yhteiskunnassamme todella niin alhaista pohjasakkaa, että heidän syrjintänsä voi jatkua vuosikymmenestä toiseen? Tämä suomalaisessa työmarkkinajärjestelmässä vallitseva räikeä epäkohta ei koskaan muutu ilman avointa ja laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Niin kauan kuin suomalainen valtamedia ei halua pitää keskustelua asiasta yllä ja/tai haluaa vaientaa sen mahdollisimman nopeasti, suomalaisen oikeusvaltion häpeäpilkku jatkaa olemassaoloaan hamaan tulevaisuuteen. Eikö olisi jo aika siirtyä ”kekkoslandian” aikana synnytetystä lähes 50 vuoden ajan kestäneestä syrjivästä järjestelmästä uuteen aikaan, jossa kaikkia yrityksiä/yrittäjiä kohdellaan tasavertaisesti? Suomalainen perusasenne näyttää kuitenkin olevan ainakin toistaiseksi vielä se, että pienet ja keskisuuret yritykset kelpaavat ainoastaan työllistämään ihmisiä, tasavertaisia oikeuksia niillä ei tarvitse olla. Jos joku yrittäjä onnistuu saamaan yrityksensä menestymään, asenne on, että menestys on otettu vähintäänkin ”työntekijöiden selkänahasta”. Tai ainakin jotain muuta vilunkia yrittäjän on täytynyt tehdä. Mika Väyrynen

*Kirjoitin samasta aiheesta tämän lehden pääkirjoituksessa 3/2019 ”otsikolla ”Yleissitovuus syrjii räikeästi järjestäytymättömiä yrityksiä”. Kirjoitus sai tuolloin vähän tavallista laajempaa levikkiä, kun se julkaistiin muun muassa Libera.fi sivuilla. Leipuriliiton elokuisen tiedotteen taustalla oli kuitenkin pienten ja keskisuurten yritysten edustajien tahtotila, kun Leipuriliitto päätti järjestönä nostaa asian esille. LEIPURI 6 / 2019

MURUSIA

Korvapuustipäivä jälleen 4. lokakuuta Perjantaina 4. lokakuuta vietetään korvapuustipäivää. Juhlan kunniaksi Lantmännen Unibake on koonnut sananlaskuja pullaan liittyen. Niistä käy ilmi, kuinka pullalla on kuvattu niin elämäntapaa, ajankohtaisia tapahtumia kuin ihmisten fyysisiä ominaisuuksiakin. Korvapuustipäivä on rantautunut meille Ruotsista, missä on vietetty 4. lokakuuta “kanelipullan päivää” jo kaksikymmentä vuotta. Suomessa kansallista korvapuustipäivää on vietetty vuodesta 2006 lähtien. Myös korvapuusti on todennäköisesti tullut aikoinaan Suomeen Ruotsin kautta. Korvapuusti-sanan alkuperä on kuitenkin hämärän peitossa. Sanonnoista voi oppia, että pullan pais-

toon pitää keskittyä: nimittäin jos paakari pistää valssiksi, pullat ne palaa tanssiksi. Toisaalta kun kaikki on kunnossa, niin hyvin on muorin pullat uunissa, ei pala eikä paistu. Pullalla on kautta aikojen kuvailtu myös ihmisen ulkonäköä. Kupparin Ullalla on posket kuin pennin pulla tai pulla

Ipekan laajennus valmistui Akaassa toimiva Ipeka Automation Oy on saanut uuden kokoonpanohallin valmiiksi. Uusiin tiloihin siirretään suurin osa koneiden puhtaasta asennustyöstä ja vanhoja tiloja tullaan käyttämään pääosin hitsaukseen ja koneistukseen. - Olemme jo vuosia olleet erittäin kipeästi lisätilan tarpeessa ja nyt lopultakin tuotantoa voidaan järjestää ja tehostaa aivan uudella tavalla, kertoo Aarre Rinne Ipekasta. Hänen mukaansa tähän saakka on jouduttu vuokraamaan lisätiloja suurien projektien yhteydessä, mutta nyt uudessa hallissa voidaan esimerkiksi rakentaa yli kuusi metriä korkeita spiraalijärjestelmiä. Omalla suurella tontilla oli paljon rakennusoikeutta jäljellä ja nyt saatiin juuri halutunlaiset tilat. Ipeka valmistaa suuren kapasiteetin leivänsiivuttajia ja pakkauskoneita, sekä lähes kaikkia muita paiston jälkeisen prosessiautomaation osia leipomoihin. Tällä hetkellä asiakkaita on kaikissa maanosissa, yhteensä 44 maassa.

LEIPURI 6 / 2019

Boltsista Suomalainen Menestysresepti -voittaja Leivon Leipomo Oy:n uutuuspyörykkä Boltsi voitti Suomalainen Menestysresepti -innovaatiokilpailun elokuun alussa. Hittituote sai alkunsa, kun yli satavuotias leipomo yritti kehittää uusia siemensämpylöitä. – Yritimme tehdä pientä sämpylää Jyväjemmarin innostamana. Sämpylöistä ei tullut mitään, mutta testipalleroiden maussa ja rakenteessa oli jotain niin ainutlaatuista, että pallerot otettiin tuotekehittelyyn. Syntyi uudenlainen valmisruoka: lihapullan veroinen kaura-siemenpyörykkä Boltsi, kertoo pyöryköiden isä, Leivon Leipomon tuotantopäällikkö Anssi Räntilä. Kuluttajille Boltsi tuli tutuksi kesällä nähdystä Suomalainen Menestysresepti -tv-sarjasta, jossa kuusi ruokainnovaatiota kilpaili matkallaan ideasta menes-

pitää pyllyn pyöreänä ja luut piilossa. Pullaposket ovat sanonta, joka on laajasti käytössä vielä tänäkin päivänä. Onnitteluun on syytä, jos jollakin on pulla uunissa. Pulla on innoittanut suomalaisia moniin elämänviisauksiin, kuten onnellisia lapsia kasvaa pullantuoksuisessa kodissa. Tiedetään myös, että kahden kauppa on kolmannen korvapuusti. Jotkut asiat saattavat paisua kuin pullataikina. Pullaa on käytetty lisäksi kuvaamaan maailman tilaa. Vanha kansa esimerkiksi totesi, että jos herrat tietäisivät miltä pettu maistuu, niin antaisivat kansalaisille nisua. Suomen kieleen ilmestyi 1980-luvun loppupuolella ilmaisu poimia rusinat pullasta, millä viitataan oman edun tavoitteluun. Sanonta saattaa olla peräisin Ruotsista, jossa niitä on poimittu Svenska Akademiens Ordbokin mukaan jo 30-luvulta asti. tystuotteeksi. Pienille ja keskisuurille, alle 15 miljoonaa euroa vaihtaville yrityksille suunnattuun kilpailuun haki yli 100 yritystä syksyllä 2018. Tammikuun semifinaalista jatkoon valittiin 6 finalistia, jotka saivat S-ryhmältä 15 000 euroa tuotekehitykseen. Kilpailun palkintona oli paikka S-ryhmän ruokakauppojen valtakunnallisessa valikoimassa. Boltsi kruunattiin kilpailun voittajaksi ohjelman viimeisessä jaksossa 11. elokuuta. Boltsi osuu ajan henkeen tarjoamalla kiinnostavan vaihtoehdon lihapyöryköille. Pyörykät sisältävät auringonkukan-, pellavan- ja kurpitsansiemeniä sekä kauraa ja niissä on kaksi makua: Original ja Chili-tomaatti. Pyörykkä on laktoositon, lisäaineeton, runsaskuituinen, soijaton ja vegaaninen. S-ryhmän kauppoihin Boltsi tuli seuraavana päivänä kilpailun tuloksen julistamisen jälkeen. Se aiheutti suoranaisen ostoryntäyksen ja kiilasi pyörykkäkategorian kärkikastiin. S-ryhmän vähittäiskaupan valikoimajohtaja Antti Oksan mukaan Boltsista tuli parissa päivässä S-ryhmän kolmanneksi myydyin pyörykkä. Leipuri-lehti onnittelee voiton johdosta!

HERKUTTELE

HETKI Leipurin klassiset kahvileivät Helpot herkut kruunaavat nautiskeluhetket sekä arjessa että juhlassa. Kahvihetkien parhaat kaverit ovat tietysti kahvileivät kaikkiin hetkiin. Leipurilta löydät kaiken, mitä tarvitset – tarvikkeet, raaka-aineet ja reseptit. Tervetuloa tutustumaan kahvileipien lumoavaan maailmaan!

LEIPURIN.COM

MURUSIA

Korkein hallinto-oikeus määräsi Leipuriliitolle 30 000 euron seuraamusmaksun Korkein hallinto-oikeus on 20.8.2019 antamassaan päätöksessä määrännyt Suomen Leipuriliitto ry:lle 30 000 euron seuraamusmaksun, koska KHO on katsonut, että Leipuriliitto antoi vuosina 2007-2010 jäsenistölleen kilpailulain vastaisia hintasuosituksia. KHO:n perusteluissa muun muassa todetaan, että Leipuriliitto on ylittänyt asiassa sen, mitä voidaan pitää toimialayhdistyksen tavanomaisena hinnoittelu- tai kustannustekijöistä tiedottamisena. Tuomio on luettavissa Korkeimman hallinto-oikeuden sivuilta https:// www.kho.fi/fi/, kohdasta Muu päätös 3713/2019.

Lähiruoka on kova trendi Ruuan alkuperällä on todella iso merkitys tänä päivänä. Tämän on huomannut myös useita kertoja Suomen parhaaksi K-Citymarketiksi valitun Turun Kupittaan K-Citymarketin kauppias Hannu Aaltonen. - Kokemukseni perusteella lähiruoka on tällä hetkellä kovempi trendi kuin luomu. Kaupasta ostetaan mieluummin lähellä tuotettua kotimaista kuin ulkomaista luomua, Aaltonen sanoo. Kaikista eniten Aaltosen mukaan tiedustellaan lihan alkuperää. Lihassa pelkkä

Hunajasadosta odotetaan keskimääräistä Tämän kesän hunajasadosta näyttäisi tulevan keskimääräinen, vaikka sitä heikensivätkin heinäkuun kylmät jaksot sekä paikoittain kuivuus. Jonkin verran satoa kotimaisuus ei enää riitä, vaan lihan tulisi olla lähellä tuotettua. Lähiliha tarkoittaa monelle ennen kaikkea luotettavaa, laadukasta ja vastuullisesti tuotettua ruokaa. Aaltonen arvelee, että taustalla näkyy ilmastonmuutoskeskustelu. Ylipäänsä vastuullisuuden merkitys on kasvanut. Sen huomaa hänen mukaansa muun muassa kananmunista: vapaiden kananmunien osuus myynnistä on todella suuri. Häkkikananmunia ei haluta ostaa. Toinen selvä trendi lihankulutuksessa on punaisen lihan vaihtaminen vaaleaan. Broilerin myyntikäyrät ovat kasvaneet jo pari vuotta samaan aikaan, kun punaisen lihan käyrät ovat olleet laskussa.

Ilmastonmuutos ei näy vain ostettavissa tuotteissa, vaan myös niiden pakkauksissa. Erityisesti viimeisimmän vuoden aikana ruokapakkausten merkitys on kauppias Aaltosen mukaan kasvanut. Muovi suojelee elintarviketta kartonkia paremmin, mutta pakkaukset tulisi kierrättää. Aiemmin moni lihantuottaja on käyttänyt pakkauksissaan hiilenmustaa muovia, jota ei voi kierrättää, koska muovinlajittelukone ei tunnista sitä. Nyt alalla kuitenkin puhaltavat muutoksen tuulet: yhä useampi suosii värillisiä pakkauksia, jotka muovinlajittelukone tunnistaa.

Paprikat vuoden 2020 vihanneksia

luvat perunan ja tomaatin tapaan maukkaisiin koisokasveihin. Paprikat ovat kasvitieteellisesti marjoja, mutta arkikielessä ne luokitellaan vihanneshedelmiksi. Värija makuvalikoimasta löytyy suosikkeja eri tilanteisiin, lempeän makeista tulisiin. Suomessa paprikoita viljellään reilussa 70 yrityksessä noin miljoona kiloa. Kotimaan tuotanto on toistaiseksi vähäistä verrattuna tuontiin, joka on noin 16 miljoonaa kiloa. Suomalaista paprikaa on saatavilla varmimmin touko-lokakuussa. Muulloin olemme tuonnin varassa. Eniten paprikaa tuodaan Hollannista ja Espanjasta.

Paprikat on julistettu Vuoden 2020 vihannekseksi. Valinnan tekevät Kotimaiset Kasvikset ry ja Puutarhaliitto ry. Perinne on jatkunut jo vuosikymmeniä. Tavoitteena on lisätä teemavihanneksen viljelyä ja kulutusta sekä tutustuttaa suomalaisia uusiin kasviksiin ja makuihin. Paprikat kotiutuivat suomalaiseen ruokavalioon 1970-luvulla. Nykyisin tuoreita paprikoita popsitaan reilut kolme kiloa henkeä kohden vuodessa. Paprikat kuu-

LEIPURI 6 / 2019

verotti myös mehiläisten poikkeuksellisen voimakas parveilu. Mehiläiset saivat tänä keväänä hyvän alun satokauteen: mehiläispesät talvehtivat hyvin ja säät suosivat mehiläisten kevään tärkeimmän ravintokasvin pajun kukintaa. Mehiläispesien vahvistuminen kävi paikoin kuitenkin erittäin nopeasti, mikä lisäsi mehiläisten innokkuutta parveilla. Suurimmassa osassa Suomea päästään keskimääräiseen hunajasatoon, joka on noin 40 kiloa pesää kohti. Vaihtelut alueiden ja tarhaajien välillä ovat kuitenkin suuria, sillä sääolot olivat eri puolilla Suomea varsin erilaiset. Suomalaiselle hunajalle on tyypillistä, että se on vasta lingottuna juoksevaa, mutta kiteytyy ajan myötä. Pakastimessa hunaja kuitenkin säilyy sellaisena kuin se on sinne laitettaessa. Huoneenlämmössäkin hunaja säilyy hyvänä vähintään pari vuotta.

Kirjain kertoo kalafileen leikkausasteen Kirjolohta ja lohta fileenä ostaessa törmää siihen, että fileen edessä on kirjain A:n ja E:n väliltä. Fileissä on erilaisia leikkausasteita, ja kirjain kertoo, mitä fileestä on poistettu. A-filee on vähiten käsitelty: siitä on poistettu ainoastaan selkäruoto, kylkiruodot sekä kidusluu. B-leikatusta fileestä on edellisten lisäksi poistettu kaikki evät ja eväruodot sekä osa selkä- ja vatsarasvasta. C-leikatusta on poistettu enemmän rasvaa sekä pystyruoto 98–100-prosenttisesti, eli se on edellisistä poiketen mahdollisimman ruodoton filee. D- ja E-leikatusta on poistettu edellä mainittujen lisäksi kaikki selkä- ja vatsarasvat sekä pyrstöpala, ja jälkimmäisestä myös nahka. Leikkausaste vaikuttaa fileen hintaan, sillä E-leikattu on luonnollisesti vaatinut enemmän työtä kuin A-leikkaus. E-leikatun fileen teossa on myös syntynyt enemmän hävikkiä. Fileen ostaminen ruotoineen voi siis olla edullisempaa, mutta silloin osa fileen trimmauksesta jää kotikokin tehtäväksi.

Suomen arki käynnistyy puurolla Raisio-konsernin heinäkuussa 2019 teettämän puurokyselyn tulosten mukaan suuressa osassa suomalaiskoteja aamu käynnistyy puurolla. Vastaajista 43 prosenttia sanoo, että ilman puuroa päivä ei lähde käyntiin. Lähes joka toinen suomalainen syö arkiaamuna puuroa. Useimmiten suosikkipuuro on kaurapuuro. Nuo-

Fazerille biolämpölaitos Lahteen Fazer on sopinut Lahti Energian kanssa biolämpölaitoksen rakentamisesta Lahden tehdasalueelleen. Lämpölaitos tuottaa bioenergiaa Fazerin Lahden myllyn, leipomon ja hapankorpputehtaan sekä syksyllä 2020 valmistuvan ksylitolitehtaan tarpeisiin.

MURUSIA

rempi väki syö puuronsa mieluiten marjojen kanssa ja vanhempien lisukesuosikki on voi. Sen sijaan sieniä tai vihanneksia ei puuron sekaan laiteta. Raision teettämään tutkimukseen vastasi 1000 suomalaista, joista puolet oli miehiä ja puolet naisia. Naisista 53 ja miehistä 43 prosenttia kuuluu aamupuuronautiskelijoihin. Kaurapuuron lisäksi suomalaisten suosikkeja ovat riisipuuro sekä manna- ja vispipuuro. Vain seitsemän prosenttia kaikista vastaajista kertoo, että ei pidä puurosta lainkaan. Polttoaine uuteen lämpölaitokseen syntyy tehdasalueella tuotannon sivuvirroista, pääosin ksylitolitehtaalta tulevasta kaurankuorimassasta. Lahteen nouseva ksylitolitehdas on maailman ainoa tuotantolaitos, jossa ksylitolia valmistetaan teollisessa mittakaavasta kauran kuorista ja jossa raaka-aine saadaan suoraan yrityksen omasta tuotannosta. Lämpölaitoksen on määrä valmistua syksyllä 2020 samaan aikaan kuin ksylitolitehdas käynnistyy.

Uutuuksia! Kaneliremonssi CREDI® Cake Vegan

KIITOS hyvät asiakkaamme, oli mukava nähdä Leipuripäivillä!

Juustocreme

CONDITE OY 02 436 5900 LEIPURI 6 / 2019 tilaukset@condite.fi

ELÄKKEELLE

Viljatutkimuksen Grand Lady jää eläkkeelle

nnostuminen, energisyys ja yhteistyön ilo ovat olleet kantavana voimana kaikissa tekemisissäni. Minuun sopii ikävä kyllä myös sanonta ’miksi kävellä, kun voi yhtä hyvin juosta’, naurahtaa professori Kaisa Poutanen kysymykseen siitä, miten hän on ollut työuransa aikana niin monessa mukana ja saanut myös paljon aikaiseksi. Nyt on aika vähitellen opetella hiljentämään vauhtia ja ryhtyä nauttimaan uudesta elämänvaiheesta. Mottona voisi jatkossa olla ”Hiljaa hyvä tulee”. Kaisa Poutanen on ollut näkyvä hahmo suomalaisessa viljatutkimuksessa ja etenkin ruistutkimuksessa. Uransa varrella VTT:ssä hän on tutkimusprofessorin työssään johtanut lukuisia tutkimusohjelmia ja tutkimusryhmiä, ohjannut opiskelijoita, koordinoinut eurooppalaisia yhteistyöprojekteja ja hankkeita, ja myös perustanut Itä-Suomen yliopistoon elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskuksen. Muun muassa. Toimeliaan tutkimusprofessorin kaikkia tekemisiä uran varrelta on lähes mahdotonta luetella, mutta kuten jo edellä mainittiin, viljat ja elintarvikkeet ylipäänsä ovat olleet niissä keskeisessä osassa. - Lieneekö kiinnostus viljaan syntynyt minulle jo pienenä, jolloin helsinkiläislapsena vietin kesälomia Savossa ja pureskelin ’purukumina’ tuoreita jyviä ukkini perustamassa Pieksämäen vehnämyllyssä, miettii Poutanen, mutta jatkaa sitten, että varsinainen syy biotekniikkaan ja viljatutkimukseen suuntautumiseen oli kuitenkin opiskelualan valinta ylioppilaaksi pääsyn jälkeen. - Ajattelin pyrkiä lääkikseen, mutta koska sinne oli vaikea päästä, piti olla varasuunnitelma. Niinpä valitsin isäni vinkistä biotekniikan Teknillisessä korkeakoulussa ja pyrin sinne. Kun pääsin biotekniikkaa opiskelemaan, minuun iski laiskuus, ja päätin olla pyrkimättä lääkikseen, kertoo Poutanen ja jatkaa, että lääkärin koulutus ja ura olisi voinut kilpistyä hänen verikammoonsa, joten ratkaisu oli varmasti aivan oikea. - Tosin olin kyllä jo varhain päättänyt, että minusta tulee tutkija ja lääkärinäkin oli-

LEIPURI 6 / 2019

TEKSTI/KUVA Elina Matikainen

Kaisa Poutasen ura viljatutkimuksessa on vertaansa vailla.

sin halunnut toimia tutkijalääkärinä, enkä niinkään potilastyössä. Biotekniikan valinta ei kuitenkaan ole hetkeäkään kaduttanut, sillä myös tässä työssä Kaisa Poutanen on voinut yhdistää suurimmat kiinnostuksensa kohteet eli elintarvikkeet ja biologian. Ihmisen biologiaan hän sai paneutua tutkittaessa terveysvaikutuksia Kuopion yliopistossa ravitsemustieteen yksikössä, jossa tutkimusryhmään kuuluivat myös lääkärit.

Ksylitolista viljatutkimukseen Biotekniikka oli Kaisa Poutasen tutkimusalue koko 1980-luvun hänen toimiessaan VTT:llä tutkijana. Tutkimuskohteina

olivat erityisesti biomassat ja mm. niistä valmistettava bioetanoli. Vaikka väitöskirja ei ensi alkuun ollut ollenkaan Poutasen suunnitelmissa, hän jälleen omien sanojensa mukaan innostui niin että ”oli pakko väitellä”. Se johtui ksylitolin valmistukseen liittyvän ksyloosin tuottamisessa saavutetusta tutkimustuloksesta. - Löysimme käymisreaktioiden hitautta ihmetellessämme ensimmäisenä maailmassa entsyymin, joka vapauttaa etikkaa puun ksylaanista. Tajusimme, että tarvitaan entsyymejä poistamaan sivuryhmät ksylaanista, jotta kokonaishydrolyysi olisi mahdollinen. Innostuin tästä tieteellisestä löydöstä niin paljon, että minun oli suorastaan pakko tehdä näistä entsyymeistä väitöskirja.

Illallisella kollegat muistelivat tärkeitä yhteisiä hetkiä. He olivat tehneet Poutasen urasta hauskan videon, jossa kertoivat omista kohtaamisistaan Kaisan Poutasen kanssa. Kuva Heini Pekkala.

Juhlaseminaari Hanasaaressa kesäkuussa Teksti Kaisa Mensonen Tutkimusprofessori Kaisa Poutasen perustama HealthGrain Forum järjesti vuosittaisen kokouksensa yhteydessä juhlaseminaarin Hanasaaressa 17.-18.6.2019. Tilaisuudessa juhlistettiin Poutasen ainutlaatuista uraa ja panosta viljatutkimuksessa. Hän on ollut merkittävässä roolissa erityisesti rukiin ja kauran tutkimuksessa ja uusissa tuoteinnovaatioissa. Juhlaillallisella 17.8. kuultiin upeita puheita, joissa nostettiin esiin mm. Poutasen rohkeaa heittäytymistä hankkeisiin ja hänen loputonta intoaan kaikkea uutta kohtaan. Malja nostettiin kerran jos toisenkin myös sen kunniaksi, että hän on inspiroinut omalla toiminnallaan uransa aikana monia kollegoja ympäri maailman. Seuraavan aamun seminaariosuus aloitettiin kuulemalla Poutasen esitys omasta huikeasta urastaan: 30 vuotta 30 minuutissa. Tämän jälkeen seminaari jakautui kolmeen aihepiiriin. Aamun ensimmäisessä osiossa kuultiin rukiin tutkimuksesta; kuinka sitä on vuosien saatossa tutkittu meillä ja muissa pohjoismaissa sekä meneillään olevista hankkeista. Päivän toisessa osuudessa pureuduttiin kauraan; sen terveysvaikutuksiin sekä tuotekehityksen näkökulmaan. Viimeisessä osiossa pohdittiin viljan optimaalista käyttöä raaka-aineena ja mm. esiteltiin Tanskan mallia täysjyväviljan kampanjoinnista. Juhlaseminaarin vastuullisina järjestäjinä toimivat Helsingin Yliopisto ja VTT.

- Sitten VTT päätti 30 vuotta sitten panostaa elintarvikeprosessitekniikan tutkimukseen ja perusti tutkimusprofessuurin, jota hain lähes vastaväitelleenä tohtorina ja minut valittiin siihen. Luontevaksi tutkimuskohteeksi otettiin elintarvikemateriaaleista viljat, ja niihin oli tavallaan helppo siirtyä, sillä myös niissä on ksylaaneja - yhtä ravintokuidun pääkomponenteista. Esimerkiksi rukiin pääkuitu on arabinoksylaania. Vähitellen lähtivät liikkeelle myös VTT:n elintarviketutkimusohjelmat, joiden vetäjänä Kaisa Poutanen tutkimusprofessorina toimi. Niitä olivat Future Foods, Taylored Tecnologies for Future foods, Nutritech ja nyt viimeisimpänä meneillään oleva Food Economy 4.0, Elintarviketalous 4.0. Näitten rinnalla käynnistyi vieläkin jatkuva pohjoismainen ”Ruis ja Terveys” yhteistyö. Ruis oli luonteva tutkimuskohde myös siksi, että se oli suomalainen erikoisuus ja siksi, että tieto sen terveysvaikutuksista alkoi nostaa päätään mm. professori Herman Adlercreutzin tutkimusten ansiosta. Kiinnostuttiin siitä mikä on rukiin terveellisyyden salaisuus ja mikä on sen kuidun merkitys. Ruistutkimuksesta tuli vähitellen yhteispohjoismainen huippuyksikköhanke. Ensimmäinen ruissymposium järjestettiin Helsingissä 90-luvun puolivälissä. - Paljon on ruistietämys lisääntynyt kahdenkymmenen vuoden aikana, sillä alussa emme tienneet mitään esimerkiksi rukiin bioaktiivisista yhdisteistä tai rukiin vaikutuksesta insuliinivasteeseen tai että ruisleipä vaikuttaa geenien ilmenemiseen jne. Rukiista on tehty tänä aikana myös paljon väitöskirjoja, joista suurimmassa osassa olen ollut mukana ohjaajana tai vastaväittäjänä. Kaisa Poutanen huomauttaa, että suomalaistutkijat paransivat rukiin tunnettuutta myös maailmalla, kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa. Vielä 90-luvulla USA:ssa ei ruista (rye) oikeastaan tunnistettu ruokaviljaksi, ja luultiin, että suomalaistutkijat kertoivat tutkivansa riisiä (rice), jonka nimen vain äänsivät huolimattomasti. Vähitellen sielläkin tajuttiin, että ruis voi olla oikeasti hyvää ja terveellistä syötävää. Se on pohjustanut myös suomalaisten ruistuotteiden, kuten hapankorppujen vientiä Yhdysvaltoihin. - Vuonna 2001 järjestimme pohjoismaisen ryhmän kanssa kansainvälisen Whole Grain and Health-symposiumin Haikossa, jossa korostimme, että ruis käytetään täys-

ELÄKKEELLE

jyväisenä. Mukaan kutsuttiin myös kollegoita USA:sta ja muilta mantereilta. Tästä käynnistyi kansainvälinen täysjyväviljakongressien sarja. VTT:ssä on jatkunut 90-luvulta alkaen myös rukiin ja muidenkin viljojen bioprosessoinnin tutkimus. Fermentaatio eli hapattaminenhan on tyypillistä erityisesti suomalaisen ruisleivän valmistuksessa. Entsyymien käyttöä leivonnassa ja viljan fraktioinnissa ja muokkaamisessa tutkitaan aktiivisesti edelleen. 1990-luvulla alkanut tutkimus johti myös vuonna 2012 Helsingissä pidettyyn hapantaikinasymposiumiin. - Bioprosessoinnista VTT onkin teknologisesti erityisen tunnettu, Poutanen huomauttaa.

HealthGrain vei maailmanmaineeseen Pohjoismainen viljatutkimusyhteistyö laajeni vähitellen muualle Eurooppaan. Mittava työ Poutaselle tuli vuonna 2005 alkaneen viisivuotisen eurooppalaisen yhteistyöhankkeen HealthGrainin koordinoimisesta. EU-rahoitteisessa hankkeessa oli mukana neljätoista maata, 43 tutkimuspartneria ja 56 tutkimusta seuraavaa yritystä. - HealthGrain kyllä tavallaan määritteli minut sen jälkeen, koska kyseessä oli varmaankin maailman suurin vilja-alan hanke, joka herätti valtavaa kansainvälistä huomiota. Siihen liittyi lukematon määrä kokouksia, seminaareja, julkaisuja, tiedotteita ynnä muuta ja siinä oli kohteena koko viljaketju, Kaisa Poutanen kertoo. - Olen vieraillut aika useilla mantereilla kertomassa tuloksista. HealthGrain paransi tietämystä mm. kasvinjalostuksen vaikutuksesta viljan terveysvaikutteisiin yhdisteisiin, bioprosessoinnista, uusista myllytysteknologioista, viljan terveellisyydestä ja viljatuotteisiin liittyvästä kuluttajakäyttäytymisestä. Hankkeen jälkeen perustettu Healthgrain Forum toimii edelleen vilja-alan tutkijoiden, tutkimuslaitosten, yritysten ja muiden alan toimijoiden muodostamana yhteistyöverkostona. Sen puitteissa on mm. työstetty eurooppalainen täysjyvän ja täysjyvätuotteen määritelmä. VTT:n ja Itä-Suomen yliopiston yhteisenä akatemiaprofessorina Kaisa Poutanen toimi vuosina 2010-2014. Tämä Suomen Akatemian myöntämä tehtävä on tarkoitettu täyspäiväiseen tutkimustyöhön. Sen voi saada ansioitunut tutkija, joka edistää LEIPURI 6 / 2019

ELÄKKEELLE

tutkimusta oman tieteenalansa piirissä. - Tutkimme ryhmässäni paljon ruista ja kuidun terveysvaikutuksia, erityisesti prosessoinnin vaikutuksia leseen aineenvaihduntaan suolistossa mm. metabolomiikan keinoin. Akatemiaprofessuuri oli Kaisan mukaan parasta, mitä tutkija voi urallaan toivoa. - Saa keskittyä pelkästään tutkimukseen ja jättää hallinnolliset vastuut. Minulla oli niitä ollut siihen asti ollut kolme eli VTT:n tutkimusohjelmat, Itä-Suomen yliopiston keskus sekä HealthGrain-ohjelma. Oli ihanaa saada keskittyä omaan tutkimustyöhön muutamaksi vuodeksi. Yli kymmenen vuoden työ Itä-Suomen yliopistossa loppui akatemiaprofessuuriin, mutta Kaisa Poutanen tekee edelleenkin paljon yhteistyötä tämän yliopiston kanssa - kuten myös Helsingin yliopiston, joka kutsui hänet elintarviketieteiden kunniatohtoriksi vuonna 2014.

Missio: enemmän viljaa Se mitä tulevaisuudessa syödään, kiinnostaa meitä kaikkia, ei vähiten VTT:n tutkijoita. Miten voi soveltaa digitalisaatiota, hyödyntää sivuvirtoja tai tehdä personoituja tuotteita. Siihen pureudutaan esimerkiksi VTT:n Elintarviketalous 4.0 -ohjelmassa, jota Kaisa Poutanen koordinoi viimeisimpänä ohjelmanaan. Työtä jatkavat elintarviketuotannon tutkimusprofessoriksi nimitetty Nesli Sözer sekä tiimipäällikkö Emilia Nordlund. - Oma missioni viljan osalta tulevaisuudessa on, että viljaa pitäisi käyttää entistä enemmän ja monipuolisemmin ruuissa. Etenkin, jos halutaan, että lihaa ja maitoa käytetään vähemmän ja kasviperäistä ravintoa enemmän. On ilahduttavaa, että viljasta on tullut markkinoille leivän oheen myös muunlaisia tuotteita. Niiden ansioista vilja voi olla pääraaka-aineena aterian useammassa komponentissa, ei ainoastaan leivässä. Nykyinen kaurabuumi on Kaisa Poutasen mielestä mielenkiintoinen. Se osoittaa, että tasaisin väliajoin jokin vilja ’nousee’. Tätä ennen se oli ruis, nyt vuoro on siirtynyt kauralle. - Kauratutkimus on minullakin kulkenut koko ajan rukiin rinnalla, ja monissa kauraohjelmien kokouksissakin istuin jo viime vuosituhannen puolella. Monet pitkään tutkitut ja kehitetyt asiat ovat realisoituneet vasta nyt, kun kaupallinen aika on kypsä. Hienoa, että näin on käynyt.

LEIPURI 6 / 2019

Ihmiset ennen kaikkea Vaikka tutkimustyö onkin Kaisa Poutasen intohimo, ei hän ole mikään omaan kammioonsa hautautuva tyyppi. - Kyllä antoisinta on ollut työurani varrella tavata suuri määrä mukavia ja innostavia ihmisiä ja tehdä töitä heidän kanssaan, hän korostaa. Vaikka matkan varrella ihmisiä on ollut paljon, muutamia Kaisa Poutanen haluaa mainita erikseen, kuten nykyiset kollegansa Neslin ja Emilian sekä Itä-Suomen yliopistosta Hannu Mykkäsen, Marjukka Kolehmaisen ja Kati Hanhinevan, VTT:n puolelta Kirsi Kannisen, Karin Aution, Juhani Sibakovin, Anu Kaukovirta-Norjan ja Kati Katinan ja teollisuudesta Sampsa Haarasillan, Tarja Kujalan, Risto Viskarin ja Pirjo Alho-Lehdon, jotka olivat pohjoismaisessa työssä keskeisesti pitkään mukana. Myös ruotsalaiset ja tanskalaiset yhteistyökumppanit ruisprojekteissa ja HealthGrain-yhteistyökumppanit ansaitsevat erityismaininnan. Helsingin Yliopiston Hannu Salovaaran Kaisa Poutanen mainitsee paitsi työkuvioista, mutta mutta myös siksi, että tämä oli promoottorina vuoden 2014 promootiossa myötävaikuttamassa Poutasen kutsumiseen maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kunniatohtoriksi. - Siitä olen ollut todella iloinen. Helsingin yliopisto tuntuu nyt ”omalta yliopistolta”. Myös arvostetut kansainväliset tunnustukset lämmittävät mieltä. Vuonna 2017 Kaisa Poutaselle myönnettiin ICC Academyn eli kansainvälisen viljatieteen ja teknologian yhdistyksen arvokkain tunnustuspalkinto, Clyde H. Bailey-palkinto. Viime vuonna amerikkalainen vilja-alan tiedeyhteisö AACC International myönsi hänelle Thomas Burr Osborne -mitalin hänen ansioistaan viljateknologian parissa. Hän on myös Suomalaisen Tiedeakatemian ja Teknillisten tieteiden akatemian jäsen. Mitään yksittäistä tutkimustulosta omalta uraltaan Kaisa Poutanen ei kuitenkaan halua nostaa esiin. - Todellisia saavutuksia ovat pienistä tutkimustulosten paloista yhdessä muodostetut isommat kokonaisuudet, kuten parantunut ravintokuitutietämys tai tietämys siitä, mitä kaikkea viljassa on, ja miten se meihin vaikuttaa. Myös prosessoinnin kehittymisen ja viljan käytön monipuolistumisen näkyminen on hienoa. - Suurin ilo on ollut se, että on myötävaikuttanut seuraavan tutkijasukupolven kehit-

tymiseen, ja he vievät yhdessä työtä ja tiedettä eteenpäin - myös kansainvälisellä tasolla.

Kaksi kotia jatkossakin Kaisa Poutasen uraan on mahtunut lukuisia matkoja eri puolille maailmaa, ja pendelöinti on tuttua myös kotimaasta. Kuopio on toiminut toisena kotipaikkana jo 2000-luvun alkuvuosista lähtien. Se on ollut mieleinen asia. - Minulla on aina ollut vahva side Savoon, sillä äitini suku on sieltä kotoisin. Asun siellä nyt iso-isovanhempieni kotien puolimatkassa! Tarkasti sanoen asuinpaikka on Kuopioon kuuluva Airakselan kylä, josta Poutasen nyt jo edesmennyt puoliso oli kotoisin. Sinne Kaisa Poutanen kertoo pendelöineensä jo parikymmentä vuotta, sillä töitä on ollut mahdollista tehdä myös VTT:n Kuopion toimipisteessä. Toinen koti on Helsingissä ja työpiste Otaniemessä. Sukkulointi kahden kaupungin välillä on sujunut hyvin. - Junassa on kiva työskennellä, ja yleensä juna on liian pian taas asemalla, Kaisa Poutanen toteaa. Matka ovelta ovelle metromatkoineen ja Savon pään automatkoineen vie vajaan viisi tuntia. Airakselassa odottaa omakotitalo pihoineen, puutahoineen ja lähimetsineen sekä aktiivinen kyläyhteisö. Se on rakas paikka, jossa tulee varmasti vietettyä paljon aikaa myös eläkepäivinä. Mutta pääkaupunkiseudulla ovat perhe ja ystävät, joten koti tulee vastaisuudessakin olemaan kahdessa paikassa. Onneksi koirakin pendelöi tottuneesti. Vielä lähikuukaudet Kaisa Poutasella on kalenterissa monia merkintöjä. Vaikka hän ei enää tee tutkimusprofessorin töitä, on hänellä tilaisuuksia ja matkoja luottamustoimien vuoksi, asiantuntijaroolissa, kansainvälisissä tehtävissä, puhetilaisuuksia ynnä muuta. - Mutta toki en täysillä enää tee ja viikonloputkin ovat mielellään nelipäiväisiä. Päivien väljyyttä odotan eläkepäivien arjen juhlana, ajan käyttämistä perheen ja ystävien kanssa ja ihan yksin luonnon rauhassa tai kirjan ääressä. Jatkossa on mahdollista suunnata energiaa myös toisenlaisiin asioihin, kuten esimerkiksi Airakselan urheiluseuratoimintaan tai kylähistorian kirjoittamiseen. Mutta Kaisa vakuuttaa, että vilja ja ruoka säilyvät kiinnostuksen kohteena sekä keittiössä että sen ulkopuolella ihan varmasti jatkossakin.

LEIPURI 6 / 2019

LEIPURIPÄIVÄT 2019

Tiedote 8.8.2019: Leipomo- ja konditoriayrittäjät kokoontuvat Suomen Leipuriliitto ry:n vuosikokoukseen ja kesäpäiville Mikkeliin 9.-11.8.2019 Paikallisten ja lähellä leivottujen leipien ja muiden leipomoja konditoriatuotteiden merkitys kasvaa edelleen kuluttajien keskuudessa – kauraleipä edellä Pienten ja keskisuurten yritysten syrjinnän työmarkkinoilla on loputtava – valtiovallan uskallettava ryhtyä toimiin lainsäädännön muuttamiseksi Monimuotoinen ja monipuolinen suomalainen leipomoja konditoria-ala on elintarvikealan työllistävin toimiala Mikkeli toimii isäntäpaikkakuntana suomalaisten leipomoja konditoriayrittäjien kokoontuessa 9.8.- 11.8.2019 sidosryhmineen pitämään 119. vuosikokoustaan ja kesäpäiviään eli Leipuripäiviä yli 400 henkilön voimin. Vuonna 1900 perustetun Suomen Leipuriliiton pitkäaikaisista perinteistä kertoo paljon se, että vuosikokous on järjestetty kuudesti Savon leipuri- ja konditoriayrittäjien kanssa, ensimmäisen kerran Kuopiossa jo vuonna 1921 ja viimeksi vuonna 2006. Mikkelissä vuosikokous ja kesäpäivät järjestettiin edellisen kerran vuonna 1964. Leipomo- ja konditoriayrittäjien kannalta on positiivista, että paikallinen leipä ja paikalliset leipomotuotteet kiinnostavat kuluttajia. Tuoreilla kotimaisilla lähileivillä, pullilla ja kakuilla on tärkeä paikka kuluttajien sydämessä. Ruisleivän ja erityisesti kauraleivän ja kauraa sisältävien tuotteiden kulutus kasvaa vauhdilla. Vaikka kilpailu leipomoja konditoria-alalla on kovaa ja vaikka lähes joka viides leipomotuote tulee Suomeen ulkomailta, niin pienet ja keskisuuret suomalaiset leipomot ja konditoriat ovat pitäneet huolta siitä, että kotimainen monipuolinen makumaailma ja paikalliset lähituotteet ovat säilyneet edelleen kuluttajan saatavilla. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on tällä hetkellä yli 700 leipomoja/tai konditoriayritystä. On selvää, että yritysten välisessä kilpailussa toiset yritykset pärjäävät paremmin kuin toiset. Esimerkiksi päivittäistavarakaupassa ei ole tilaa kaikkien leipomoiden tuotteille. Haasteita alan yrityksille tuo myös se, että myyntimäärät vaihtelevat suuresti päivittäin, viikoittain ja sesongeittain (laskiainen, äitienpäivä jne.). Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten ansiosta kuluttajille on kuitenkin aina tarjolla laadukkaita, maukkaita ja Suomessa valmistettuja leipomoja konditoriatuotteita. Leipomo- ja konditoria-alan haasteita ei helpota se, että leipomoalan työntekijöiden työehtosopimus on koko Suomen teollisuuden (ei siis vain elintarvikealan) jäykin ja joustamattomin

LEIPURI 6 / 2019

työehtosopimus. Elintarvikealan suuryritykset määrittelevät yhdessä ay-liikkeen kanssa koko elintarvikealalla, siis myös leipomoja konditoria-alalla, noudatettavat jäykät työsuhteen ehdot, joita myös työnantajaliittoon kuulumattomat pienet ja keskisuuret yritykset joutuvat yleissitovuuden nojalla noudattamaan. Kaiken lisäksi leipomoalan työehtosopimuksessa olevia muutamia paikallista sopimista koskevia työsuhteen ehtoja saavat noudattaa vain työnantajaliittoon kuuluvat yritykset. Leipuriliitto vaatii valtiovallalta toimenpiteitä, jotta edellä mainittu pienten ja keskisuurten yritysten syrjintä työmarkkinoilla loppuu. Lisäksi on syytä huomioida, että suurteollisuuden valmistamat tuotteet, esimerkiksi ulkomailta tuodut leipomotuotteet, tehdään huomattavasti joustavammilla työsuhteen ehdoilla, kuin millä pienet ja keskisuuret yritykset valmistavat tuotteita Suomessa. Samoin suomalaiset suuryritykset, jotka valmistavat esimerkiksi teollista karjalanpiirakkaa ja/tai lihapiirakkaa, valmistavat niitä joustavampien elintarvikealojen ja/tai lihateollisuuden työntekijöitä koskevien työehtosopimusten turvin ja näiden sopimusten mukaisilla työehdoilla. Monet pienemmät leipomot/konditoriat yrittävät vastaavasti siirtyä mahdollisuuksiensa mukaan noudattamaan paljon joustavampaa ravintola-alan työehtosopimusta (Mara/Pam) muuttamalla leipomonsa ja/tai konditoriansa kahvilaksi tai ravintolaksi. Kaikesta tästä seuraa, että samankaltaisia Suomessa kuluttajille tarjolla olevia leipomotuotteita valmistetaan monin erilaisin työehdoin, yleissitovasta leipomoalan työehtosopimuksesta huolimatta. Suurin osa pienistä ja keskisuurista leipomoista/konditorioista joutuu kuitenkin noudattamaan kaikkein jäykimpiä ja kalleimpia työsuhteen ehtoja. Toimialamme on Suomessa eniten työllistävä elintarviketeollisuuden ala, sillä yli 25 % elintarvikealan työvoimasta työskentelee leipomoja konditoria-alalla. Yrittäjät ja heidän perheenjäsenensä mukaan lukien leipomoala työllistää noin 9000-10 000 henkilöä. Leipomoalan toimialaraportin mukaan yksi työpaikka elintarviketeollisuudessa luo välillisesti muille aloille vähintään kolme muuta työpaikkaa. Leipomo- ja konditoria-ala luo Suomeen siten vähintäänkin 36 000-40 000 työpaikkaa. Yritysten, työntekijöiden, kuluttajien ja myös valtiovallan etu on se, että toimialamme säilyy mahdollisimman monipuolisena, monimuotoisena sekä yritys- ja työvoimavaltaisena myös tulevaisuudessa. Yhteisöllisyys ja pitkäaikaiset perinteet ovat olleet leipuri- ja konditoriayrittäjien voimavara jo yli vuosisadan ajan. Jälleen kerran leipomoiden ja konditorioiden edustajat perheenjäsenineen eri puolilta Suomea kokoontuvat viettämään yhteistä viikonloppua, yhdessä leipomoalan yhteistyökumppaneiden kanssa, tällä kerralla Mikkeliin.

LEIPURIPÄIVÄT 2019

Leppoisat Leipuripäivät Mikkelissä 9.-11.8.2019

Nimikortit aakkosjärjestyksessä odottavat Leipuripäivien vieraita.

Tänä vuonna leipuriväki kokoontui vuosikokoukseen ja kesäpäiville Mikkeliin, jossa Leipuripäiviä isännöi Savon Leipomoyhdistys ry yhdessä Suomen Leipuriliiton kanssa. TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Mikko Kankainen ja Pekko Heimola

ikkelissä oli viimeksi pidetty Leipuripäivät vuonna 1964 eli, kuten Savon Leipomoyhdistyksen puheenjohtaja Anttu Rautio totesi kesäpäiväliitteen tervehdyksessään, ”johan oli aikakin palata tänne”. Yhdessä Leipuriliiton toimiston kanssa yhdistys pani pystyyn hienon tapahtuman, jossa tilaisuuksia oli kolmessa ei paikassa Mikkelissä. Majoituspaikkoina toimivat Sokos Hotelli Vaakuna sekä Scandic Mikkeli. Kaikki toimi hyvin ja vieraat viihtyivät.

Timo Parkkonen Osuuskauppa Suur-Savon Leipomosta (vas.) toivottaa Pullin Leipomon Harri Pullin ja Leena Tuiskun tervetulleiksi.

Leipuripäivien ohjelma toteutettiin perinteiseen tapaan aloittamalla Leipuripäivät Ravintoraision Open Golf-kilpailulla, joka käytiin perjantaina 9.8.2019 Annilan Golfkeskuksessa. Perjantaina illalla Valio tarjoili odotetun juustobuffettinsa Konserttitalo Mikaelissa. Lauantaina 10.8.2019 liiton jäsenistö kokoontui vuosikokoukseen Hotelli Vaakunan auditorioon kello 9.30. Vähän ennen kokouksen alkua oli startannut bussi Fazer Myllyn lastenretkelle SuperCorner Mikkeliin. Leipuripäivien yksi odotetuimmista osioista, tavarantoimittajien näyttely, oli tänä vuonna pystytetty Hotelli Vaakunan Areenaan eli A2-autohalliin. Sinne siirryttiin suoraan vuosikokouksesta. Näyttelyn jälkeen kokoonnuttiin kuuntelemaan Katri Ylanderia Conditen järjestämään musiikkihetkeen Vaakunan yökerhoon. Pari tuntia myöhemmin leipuripäivävieraat siirtyivät juhlaillalliselle Mikkelin torin halki Kauppakeskus Stellan Tähtitorille, jossa juhlat jatkuivat aamuyön puolelle asti. Kiitos kaikille, jotka olitte mukana!

Tapahtuman järjestäjät yhteiskuvassa eli Savon Leipomoyhdistyksen ja Suomen Leipuriliiton väki, taustalla Konserttitalo Mikaeli.

LEIPURI 6 / 2019

LEIPURIPÄIVÄT 2019

Golffarit vauhdissa Ravintoraision Open Golf -kilpailu pelattiin Mikkelin keskustaa lähellä olevan Annilan Golfkeskuksen Golf Porrassalmen hienolla kentällä. Mukaan oli ilmoittautunut yhteensä 46 pelaajaa, naisia heistä oli viisi. Ilahduttavasti mukana oli myös nuorempaa leipuripolvea.

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

elipäivä valkeni pilvisenä ja sateettomana ja pelata saatiin ihanteellisessa säässä. Kilpailua isännöivät Ravintoraision Ilkka Ojansivu, Marjo Lehtinen ja Petri Liimatainen. Ilkka Ojansivu oli mukana nyt ensimmäistä kertaa tapaamassa leipureita, joista monet varmasti tulivatkin hänelle tutuiksi Leipuripäivien aikana. Palkinnot jaettiin tuttuun tapaan heti kilpailun päätyttyä. Naisten sarjan voittajaksi golfasi Muovijalosteen Tiina Aspelin 34 pisteellä. Miesten sarjan voiton ja kiertopalkintopokaalin nappasi oivallisella pelillä Hyvärisen Leipomon Mikko Heikkinen (43 p.). Toiseksi tuli Pyymäen Leipomon Valtteri Tuomisto (41 p.) ja kolmanneksi Kotileipomo Siiskosen Anttu Rautio (40 p.). Valtteri Tuomisto onnistui pelissään oivallisesti myös muutoin, sillä hän löi lähimmäs lippua (3 meriä) sekä teki parhaan lyöntituloksen scratch-sarjassa, 74 lyöntiä. Näistä molemmista hän sai palkinnon. Kolmannen ’erikoispalkinnon’ otti Ramin Konditoria Kahvilan Isto Huikuri, joka löi pisimmän driven.

LEIPURI 6 / 2019

Pelaajat alkuinfossa, jossa ohjeita antoivat Ravintoraision Marjo Lehtinen sekä Golf Porrassalmi ry:n toimitusjohtaja Anneli Kaikkonen (molemmat terassin edessä). Pirjo Kyllinen Huovisen Leipomosta.

Leipomo Rostenin Kari Meltovaara ja Veera Meltovaara (vas.), Foodwestin Tuomas Kärki, Tapion Konditorian Tapio Jussila ja Pyymäen Leipomon Jouni Tuomisto viihtyivät tässä ryhmässä.

Samassa ryhmässä pelasivat Andreas Knip, Andreas Krip Hembagerista (vas.), Timo Valli Porin Leivästä, Tommi Tuomisto Pyymäen Leipomosta sekä Petri Kivineva Porin Leivästä.

LEIPURIPÄIVÄT 2019

Voittajien on helppo hymyillä. Vasemmalla Valtteri Tuomisto, sitten Anttu Rautio, Mikko Heikkinen, Tiina Aspelin ja Isto Huikuri, josta seuraavina kilpailun isäntäväki eli Ravintoraision Petri Liimatainen, Marjo Lehtinen ja Ilkka Ojansivu.

Mukavasti sujui peli Ramin Konditoria Kahvilan Raimo Liedekseltä (vas.) Elonen Oy Leipomon Jari Eloselta, Uudenmaan Leivän Timo Rajapurolta sekä Ecce-Ren Anders Bondénilta.

Pekka Eskelinen Savonlinnan HerkkuPekasta aloituspaikalla. Pertti Vilén Vilénin Leipomosta (vas.), Juha-Pekka Martikainen ja Jarmo Aspelin Muovijalosteesta seuraavat suoritusta taustalla.

Isto Huikuri, Ramin Konditoria Kahvila, näyttää mailalla, mihin päin lyönti kannattaa suunnata. Neuvottavina ovat Kontion Konditorian Petri Laaksonen (vas.), Leipuriliiton Mika Väyrynen ja Leipurin Thomas Silfverberg.

Pyymäen Leipomon Valtteri Tuomisto (oik.) teki birdien eli pelasi väylän tulokseksi yhden lyönnin alle sille määritellyn ihannetuloksen. Sen kunniaksi sisar Marja Tuomisto tarjoili ryypyt koko seurueelle eli Leipomo Petäjän Jarkko Petäjälle (toinen oik.), Kotileipomo Siiskosen Anttu Rautiolle (toinen vas.) sekä Pulla-Pirtin Teemu Räinälle.

Ravintoraision Petri Liimataisen (toinen oik.) tarjoilemaa grillimakkaraa nauttivat taukopaikalla Amihelpin Aimo Jussila (oik.), Matti Eskelinen (edessä vas.) ja SKJ Systemsin Jouni Hyttinen.

LEIPURI 6 / 2019

LEIPURIPÄIVÄT 2019

Vuosikokous sujui hyvässä hengessä Lauantaina 10.8.2019 pidetty Suomen Leipuriliiton 119. vuosikokous keräsi runsaan osanottajajoukon Sokos Hotelli Vaakunan vastikään uusittuun auditorioon. Kokouksessa juhlapuheen piti Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, jonka mukaan kansantaloutemme suuria haasteita ovat nyt työllisyysasteen nostaminen kestävällä tavalla tulevinakin vuosina sekä tuottavuuskasvun kiihdyttäminen. TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Mikko Kankainen

uosikokoustilaisuuden juonsi Savon Leipomoyhdistyksen edustajana Timo Parkkonen Osuuskauppa Suur-Savon Leipomosta. Hän toivotti kaikki osallistujat tervetulleiksi Mikkeliin, jonne ’vihdoinkin’ oli kokoonnuttu 55 vuoden tauon jälkeen. Pitemmittä puheitta Parkkonen kutsui estradille vuosikokouksen juhlapuhujaksi kutsutun Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnin, jolle Mikkeli on synnyinkaupunki.

Hotelli Vaakunan auditoriossa pidetty vuosikokous keräsi runsaan osallistujajoukon.

LEIPURI 6 / 2019

Pääjohtaja Olli Rehn. sopivasti Mikkelistä kotoisin, piti vuosikokouksen juhlapuheen.

Kari Meltovaara korosti omassa puheessaan tuotteiden entistä parempaa laatua leipomoyritysten tulevaisuuden menestyksen edellytyksenä.

Olli Rehn kertoi oman puheensa aluksi isänsä Tauno Rehnin toimineen erään mikkeliläisen leipomon lähettinä 1940-luvulla. Orvoksi jääneelle pojalle työpaikka oli mieluinen, sillä siellä sai aina vatsansa täyteen. Tuoreempi muisto Rehnillä oli Siiskosen leipomon perustajasta Sirkka Siiskosesta, jolla oli erityisen läheinen yhteys Rehnien perheyritykseen Mikkelin Autotarvikkeeseen. - Siiskosen Leipomo toimitti 70- ja 80-luvuilla Autotarvikkeen alakerran kahvioon aina perjantai-iltaisin mittavan erikoistilauksen, josta varaosamyyjämme ja muu henkilökunta aina noutivat tilaamansa uunilämpimät leivät viikonlopuksi, hän muisteli.

Leivän hinta on ollut yhteiskunnallisesti tärkeä kysymys monessa historian kohdassa, mutta ainakaan Suomessa se ei enää sitä ole. Sen sijaan leipomoala on pääjohtaja Rehnin mukaan merkittävä toimiala Suomen taloudessa ja suhteellisen suuri työllistäjä, ainakin paikallisesti. Entä miten menee Suomen ja euroalueen taloudella? Olli Rehnin mukaan Suomen taloudella on mennyt muutaman viime vuoden aikana suhteellisen hyvin. Talous on kasvanut, työllisyys kohonnut ja yritysten kannattavuus parantunut. Kasvun nopein vaihe on kuitenkin nyt ohi. Talouden kasvu on hidastunut sekä euroalueella että muualla maailmassa (kuvio 1). Epävarmuutta aiheuttavat mm.

USA:n ja Kiinan kauppakiistat, Kiinan talouskasvun hidastuminen sekä Britannian EU-ero. - Myös Suomen talouden näkymät ovat heikentyneet. Kasvu jatkuu, mutta hitaampana kuin aiemmin. Tämä johtuu sekä kansainvälisistä että kotimaisista tekijöistä. Työmarkkinat tulevat Olli Rehnin mukaan olemaan talouspolitiikan keskiössä myös tällä hallituskaudella. Myös Leipuriliiton jäsenyrityksille työmarkkinoiden toiminnalla ja palkkaratkaisuilla on tärkeä rooli alan työvoimavaltaisuuden vuoksi. Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin on Rehnin mukaan perusteltu tavoite, jolla on olennainen merkitys niin yksittäisen kansalaisen yhteiskuntaan kiinnittymisen kuin myös julkisen talouden kannalta. Työllisyyttä kuitenkaan tuskin voidaan ratkaisevasti parantaa millään yksittäisellä talouspolitiikan toimenpiteellä, sillä työmarkkinoiden toimenpiteet ovat vuorovaikutuksessa. Tarvitaan hyvä yhdistelmä erilaisia, samaan suuntaan vaikuttavia keinoja. Osa niistä voi olla ikäviä. Myös koulutusjärjestelmän onnistuminen on tärkeää sen kaikilla tasoilla, jatkoi Rehn. Tässä yhteydessä hän mainitsi lähempänä yrityksiä olevana kehityskohteena oppisopimuskoulutuksen. Se toimii myös leipomoalalla yhtenä tapana suorittaa perustutkinto ja on tunnetusti toiminut hyvin Saksassa ja useissa muissa Euroopan maissa.

Tuottavuus nousuun Työllisyyden kehityksen ohella Olli Rehn totesi kantavansa huolta heikosta tuottavuuskasvusta Suomessa. Kasvu ei ole noususuhdanteessa yltänyt entisille tasoille ja työn tuottavuuden kehitys on ollut hyvin vaatimatonta. - Pitkällä tähtäimellä talouskasvu ja hyvinvointi syntyvät nimenomaan tuottavuuden paranemisesta. Tuottavuuskasvu edistää yritysten kilpailukykyä ja luo palkanmaksuvaraa. Tuottavuuskasvu edellyttää yrityksiltä uusiutumista niin, että markkinoille tulee uusia yrityksiä tai että siellä jo olevat yritykset uudistuvat. Yhteiskunnan tulisi turvata tämän uusiutumisen edellytykset. Suomessa uusia yrityksiä on kuitenkin tullut markkinoille suhteellisen vaisuun tahtiin. Silloin markkinoilla jo oleville yrityksille on syntynyt vähemmän painetta

LEIPURIPÄIVÄT 2019

Kuvio 1. Kasvu hidastuu kansainvälisen epävarmuuden varjossa.

uudistua eli ottaa käyttöön uusinta teknologiaa ja kohottaa tuotavuutta. Yhtenä esimerkkinä tämän hetken haasteista yrityksille Olli Rehn mainitsi digitalisaation. Digiloikan ottaminen ei ole kaikille yrityksille helppo juttu, sillä se vaatii sekä rahallista panostusta että taitoja ja osaamista. Vanhassa pysyminen saattaakin lyhyellä tähtäimellä tuntua houkuttelevammalta, ja uudistuminen jää tekemättä. - Uudistuminen on kuitenkin kaikille yrityksille tärkeää. Yhtäältä se parantaa kilpailukykyä ja kannattavuutta. Toisaalta se avittaa vastaamaan kotimaisiin ja kan-

sainvälisiin muutoksiin niin kilpailun, raaka-aineiden hintojen, kulutustrendien ja teknologian suhteen.

Puheenjohtajan vuosikokouspuhe Leipuriliiton hallituksen puheenjohtaja Kari Meltovaara totesi vuosikokouspuheessaan, että elämme tällä hetkellä hyvin erilaisessa maailmassa kuin 3-4 vuotta sitten. Suurvaltojen tullikiistat ja muut intressiristiriidat sekä brexit vaikuttavat Euroopan ja Suomen taloudellisen kehitykseen. Populistinen ja kansallisia intressejä korostava talouspolitiikka on monissa

Vuosikokous sujui tuttuun tapaan paikallisyhdistyksen puheenjohtajan johdolla. Tällä kerralla puikoissa oli Anttu Rautio (keskellä). Oikealla Kari Meltovaara ja vasemmalla Mika Väyrynen.

Olli Rehn (2. vas.) sai lähtiessään tuliaisleivän sekä kiitokset Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyryseltä (2.oik.). Oikealla Timo Parkkonen, keskellä Kari Meltovaara ja vasemmalla Anttu Rautio.

LEIPURI 6 / 2019

LEIPURIPÄIVÄT 2019

maissa syrjäyttänyt tai syrjäyttämässä globaalille taloudelle suosiollisen politiikan. - Kansainvälisen ilmapiirin muutos ja taloudellisen kehityksen epävarmuus vaikuttavat vääjäämättä myös meihin suomalaisiin yrittäjiin ja kuluttajiin. Kari Meltovaara sanoo seuraavansa hieman pelokkaana uuden hallituksen ensiaskeleita valtakaudellaan. Sillä on ollut kova tarve moittia ja mitätöidä kaikki edellisen hallituksen pyrkimykset ja toimet työllisyyden ja talouskehityksen parantamiseksi. - Me pienten ja keskisuurten yritysten yrittäjät tiedämme, että monet edellisen hallituksen alkuperäiset ajatukset ja esitykset olivat sellaisia, jotka me olisimme toivottaneet tervetulleiksi. Leipomoalan Kari Meltovaara näkee monella tapaa hienona ja varmana toimialana. Suomesta löytyy paljon kymmeniä vuosia toimineita perheyrityksiä leipomoja konditoria-alalta. Oman yrityksensäkin, Leipomo Rosten Oy:n, Meltovaara totesi toimineen jo yli 80 vuotta. - Yritystoiminnan pitkäjänteisyys ja perheyrittäjyys leimaavat vahvasti leipomoalaa. Toisaalta alamme on ollut myös suuressa muutoksessa. Esimerkiksi erilaiset sosiaalisen median ja kuluttajatrendit ovat vaikuttaneet siihen. Kaikille tuttuja ovat esimerkiksi karppaus, kotisirkat tai proteiini. Meltovaara nosti esiin myös halpuutuksen, joka alkoi nelisen vuotta sitten ja joka on kohdellut pieniä ja keskisuuria leipomoita hyvin eriarvoisesti suhteessa suuriin. Samalla halpuuttaminen on hänen mukaansa vääristänyt kuluttajien hintamielikuvaa ja ymmärrystä siitä, mitä leivän valmistaminen pienissä ja keskisuurissa leipomoissa oikeasti maksaa. Suurimpana alan muutoksen aiheuttajana ja vaikuttajana Kari Meltovaara piti kuitenkin myymälöihin perustettujen paistopisteiden voimakasta lisääntymistä. Sen johdosta myös leipomotuotteiden tuonti on voimakkaasti kasvanut. Kymmenessä vuodessa tilanne on muuttunut niin, että nyt ei kilpailla enää kotimaisten, samoilla ehdoilla toimivien yritysten kanssa. Kilpailijoiksi ovat tulleet keski- ja itäeurooppalaiset teolliset toimijat. Niissä esimerkiksi työehtosopimukset ovat paljon joustavammat kuin meillä. Joustavuutta kaivattaisiin lisää täälläkin. - Paistopistetoiminta on vähentänyt monen leipomon tuoretuotetoimituksia

LEIPURI 6 / 2019

Puheenjohtajisto yhteiskuvassa: valtuuskunnan pj Jari Elonen (vas.), hallituksen vpj Harri Jaakkola, hallituksen pj Kari Meltovaara ja valtuuskunnan vpj Anttu Rautio.

kauppoihin sekä vaikuttanut myös leipomoiden omien myyntipisteiden myyntimääriin, Meltovaara totesi, mutta jatkoi, että monet pienet ja keskisuuret leipomot ovat kuitenkin ’alkushokin’ jälkeen ilahduttavasti pystyneet löytämään roolinsa ja vahvuutensa muuttuneessa markkinatilanteessa. Tulevaisuudessa leipomoiden elinehto on Kari Meltovaaran mukaan valmistaa entistä parempaa leipää ja muita tuotteita. - Teollisuuden prosessit ovat kehittyneet. Oikeastaan tässä on menty perinteiseen suuntaan, kuten pitkiin patalepoihin, jotka antavat tuotteelle makua ja rakennetta. - Menestymme vain, kun kehitämme tuotelaatua entistä paremmaksi. Siihen tähtäävää koulutusta onkin nyt päätetty alkaa suunnitella Leipuriliitossa.

Puheenjohtajiston vastuualueet Kari Meltovaara kertoi myös Leipuriliiton puheenjohtajiston uudesta vastuunjaosta. Perinteisesti Leipuriliiton puheenjohtaja on ollut mukana ETL:n hallituksessa vastaamassa työmarkkina-asioista. Koska Leipomo Rosten ei ole ETL:n jäsen, tässä tehtävässä jatkaa Leipuriliiton edellinen puheenjohtaja ja nykyinen valtuuskunnan puheenjohtaja Jari Elonen. Hän on tällä hetkellä ETL:n hallituksen varapuheenjohtaja. Leipuriliiton hallituksen varapuheenjohtaja Harri Jaakkola toimii

puolestaan Leipätiedotuksen hallituksen puheenjohtajana, ja valtuuskunnan varapuheenjohtaja Anttu Rautio keskittyy Leipuriliiton kilpailutoimintaan. - Muistutan myös siitä, että vaikka joku ajattelee, että Leipuriliitto voisi tehdä enemmän, ovat resurssimme kuitenkin rajalliset. Päätehtävämme on keskittyä edunvalvontaan, puheenjohtaja korosti. Yhtenä vaikuttamisen kanavana hän mainitsi myös Euroopan pienten ja keskisuurten leipomoiden ja konditorioiden liiton CEPB:n, joka on nykyisin tärkeä tietokanava ja vaikuttaja eurooppalaisella leipomosektorilla. Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen valittiin tänä vuonna CEPB:n hallituksen neuvonantajaksi. Näin tieto Euroopassa meneillään olevista leipomoalaa koskevista hankkeista tulee entistä paremmin myös Suomeen. - Jäsenpalveluna puhelinneuvonta tulee olemaan edelleenkin jäsenyritysten käytössä. Leiko-palvelu toimii jäsenistön apuna ja siihen toivotaan mukaan entistä useampia yrityksiä. Leipuriliitto haluaa kaikin tavoin auttaa leipomoyrityksiä menestymään tulevinakin vuosina, puheenjohtaja Kari Meltovaara tiivisti. Puheensa päätteeksi Kari Meltovaara pyysi kokousyleisöä viettämään hiljaisen hetken poisnukkuneiden jäsenten muistoksi. He olivat Soili Kirjonen, Haqvin Luukkonen, Gretel Luukkonen ja Rainer Nylund.

Virallinen vuosikokous Suomen Leipuriliiton 119. vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Savon Leipomoyhdistys ry:n puheenjohtaja Anttu Rautio, Kotileipomo Siiskonen Oy. Häntä avustivat liiton puheenjohtaja Kari Meltovaara ja sihteerinä toiminut toimitusjohtaja Mika Väyrynen. Vuosikokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi valittiin Pirita Huikuri (Ramin Konditoria Kahvila Oy) ja Hanna Niskanen, Aetoleipuri Oy. Puheenjohtaja Anttu Rautio totesi, että vuoden 2018 vuosikertomus ja tilinpäätös on lähetetty jäsenistölle 5.7.2019. Tilikauden 2018 tilinpäätös on noin 333 308 euroa alijäämäinen, mikä johtuu liiton sijoitusten budjetoitua pienemmästä tuotosta. Erityisen huonosti tuotti Nordean hoidossa oleva sijoitussalkku, mutta toisaalta Elite-kiinteistökehitysrahaston sijoitus tuotti hyvin. Kokouksen sihteeri luki tilintarkastuskertomuksen ja valtuuskunnan puheenjohtaja Jari Elonen valtuuskunnan lausunnon, joka oli annettu 5.6.2019. Tämän jälkeen vuosikokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden. Hallituksen ja valtuuskunnan palkkioiden suhteen vuosikokous päätti jatkaa entistä käytäntöä. Sen mukaan tilintarkastajalle maksetaan laskun mukaan. Hallituksen ja valtuuskunnan puheenjohtajille korvataan kulut, matkat ja majoitus ja hallituksen puheenjohtajalle maksetaan päivärahat.

Henkilövalinnat Hallituksen varapuheenjohtajaksi vuosille 2020-2022 valittiin Harri Jaakkola, Leivon Leipomo Oy, Tampere. Hän kiitti luottamuksesta ja toivoi, että uudistetulla puheenjohtajiston tehtäväjaolla pystytään viemään asioita eteenpäin entistä paremmin. Valtuuskunnan jäsenten lukumäärässä päätettiin jatkaa entistä käytäntöä. Siinä valtuuskuntaan kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä yksi jäsen jokaisesta paikallisyhdistyksestä. Valtuuskunnan puheenjohtajaksi valittiin Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo, Jämsä ja varapuheenjohtajaksi valittiin Anttu Rautio, Kotileipomo Siiskonen Oy, Mikkeli. Kumpikin kiitti luottamuksesta todeten pyrkivänsä toimimaan tehtävässään leipureiden hyväksi parhaalla mahdollisella tavalla.

Kokous päätti jatkaa käytäntöä, jossa valtuuskunnan jäsenenä toimii kunkin paikallisyhdistyksen (14 kpl) puheenjohtaja. Mikäli paikallisyhdistyksen puheenjohtaja ei voi osallistua valtuuskunnan kokoukseen, paikallisyhdistyksen varapuheenjohtaja voi toimia kokouksessa valtuuskunnan äänivaltaisena jäsenenä. Tilintarkastajaksi valittiin kokouksessa Sauli Salmi KHT ja varatilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. Vuosikokous hyväksyi myös hallituksen ehdotuksen toimintasuunnitelmaksi sekä ehdotuksen tuloja menoarvioksi vuodelle 2020.

Talousasiat Kokouksessa päätettiin, että Leipuriliiton jäsenmaksu perustuu edelleen sekä yrityksen/konsernin liikevaihtoon perustuvaan perusjäsenmaksuun että työntekijäkohtaiseen jäsenmaksuun. Yrityskohtainen jäsenmaksu Liikevaihto/milj. € yli 50 yli 15 yli 10 yli 5 yli 1,5 alle 1,5

Perusjäsenmaksu/€ 5 000 1 500 1 200 900 600 350

Työntekijäkohtainen jäsenmaksu on 18 euroa/työntekijä. Työntekijäkohtaisen jäsenmaksun osalta noudatetaan edelleen samaa periaatetta kuin aikaisemminkin eli työntekijäkohtaista jäsenmaksua maksetaan niistä yrityksen työntekijöistä, joihin sovelletaan leipomoiden työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta, elintarvikealan toimihenkilöiden työehtosopimusta, elintarvikealan autonkuljettajien työehtosopimusta sekä yrityksen ylemmistä toimihenkilöistä Osa-aikaiset: Esimerkiksi 2 x 50% = 1 kokoaikainen (henkilötyövuosina). Leipuriliiton minimijäsenmaksu on 400 euroa. Yritykset, joiden liikevaihto on alle 1,5 milj. euroa ja joissa sovelletaan muita kuin yllä mainittuja (ETL:n neuvottelemia) työehtosopimuksia, minimijäsenmaksu on kuitenkin 250 euroa. Liittymismaksu on 100 euroa ja henkilöjäsenmaksu 75 euroa. Konserniyritykset maksavat vain yhden perusmaksun, mutta työntekijämaksu maksetaan kaikista konsernin leipomo-

LEIPURIPÄIVÄT 2019

toimintaan kuuluvista työntekijöistä. Yritykset voivat valintansa mukaan maksaa Leipuriliiton jäsenmaksun joko kerralla tai kahdessa erässä, puolet helmikuun lopussa ja toisen puolen viimeistään toukokuun lopussa. Vuosikokouksen hyväksymän ensi vuoden tuloja menoarvioin mukaan budjetoidut jäsenmaksutulot ovat 160 000 euroa. Vuosikokouksen päätöksellä edellä mainituista jäseniltä perityistä jäsenmaksuista Leipuriliitto voi tilittää jäsen- ja yhteistoimintamaksuja mm. Elintarviketeollisuusliitto ry:lle, Leipätiedotus ry:lle, Kansainvälisille järjestöille (AIBI, CEBP, UIBC) sekä Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR:lle. Jos arvioidut jäsenmaksutulot toteutuvat, niin liiton varsinaiseen toimintaan jää edellä mainituille järjestöille maksettujen jäsen- ja yhteistoimintamaksujen jälkeen noin 36 300 euroa. Leipuriliiton perimät jäsenmaksut tilitetään siten myös ensi vuonna lähes kokonaan muille järjestöille. Leipuriliiton sijoitus- ja vuokratoiminnan kokonaistuoton arvioidaan olevan 343 000 €. Liiton varsinainen toiminta perustuu siten käytännössä sijoitustoiminnasta saataviin tuottoihin tai liiton nykyisen pääoman syömiseen. Sijoitustoiminnan varojen turvaaminen ja tuottojen pitäminen mahdollisimman korkealla tasolla palvelee suoraan jäsenistömme etua, koska vain niiden avulla on käytännössä mahdollista pitää jäsenmaksut kohtuullisen alhaisella tasolla ja turvata samalla kuitenkin Leipuriliiton vuosittaiseen toimintaan tarvittavat tulot. Todettiin vielä, että liiton hallitus on korostanut, että liiton toimiston tulee pyrkiä huolehtimaan siitä, että jäsenyritykset maksavat jatkossa työntekijäkohtaista jäsenmaksua oikean työntekijämäärän mukaisesti. Tiedossa on, että monet yritykset ilmoittavat työntekijämäärät alakanttiin ja säästävät näin jäsenmaksussa (pienen) summan. Mutta kun useat yritykset tekevät niin, kyseessä ei ole enää pieni summa. Tämä on tärkeää jäsenten tasapuolisen kohtelun periaatettakin ajatellen. Lopuksi Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry:n puheenjohtaja Mika Gilan kutsui liiton pitämään vuoden 2020 vuosikokousta ensi elokuuksi Helsinkiin. Kokouspaikaksi on varattu Hotelli Kalastajatorppa. Vuosikokous ja kesäpäivät päätettiin pitää ensi vuonna Helsingissä 14.8-16.8.2020.

LEIPURI 6 / 2019

LEIPURIPÄIVÄT 2019

TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Pekko Heimola

Valion ilta upeassa Konserttitalo Mikaelissa Perinteistä Valion juustobuffet-iltaa vietettiin komeissa puitteissa Konserttitalo Mikaelissa. Tunnelma oli lämmin, pöydät pullollaan ruokaa ja juomaa, ja illan kruunasi rento musiikki.

erjantaiseen Valion juustobuffet-iltaan matkattiin tällä kerralla busseilla hotelleilta. Perillä Konserttitalo Mikaelissa odottivat iloinen joukko Valion isäntiä ja emäntiä sekä tietenkin herkkuja notkuvat noutopöydät. Etujoukoissa oli Valion Food service- ja teollisuusmyynnin johtaja Tuomas Sorri, mutta myös monia muita tuttuja kasvoja oli paikalla. Tämä ilta on odotettu ja tänne halutaan tulla niin hyvän

Vieraiden kelpasi, sillä tarjolla oli Valion herkullisten juustojen lisäksi myös monenlaisia salaatteja ja tietenkin Savon Leipomoyhdistyksen jäsenyritysten leipomia leipiä.

LEIPURI 6 / 2019

syötävän ja juotavan kuin myös erinomaisen seuran vuoksi. Ruokailun jälkeen alkoi illan musiikki, josta vastasivat Unholan Pojat. Tilaisuuteen osallistuneiden kesken arvotut juustolahjapaketit osuivat seuraaville onnekkaille: Pirkko Hämäläinen Vuohelan Herkku Oy, Juho Meriläinen Meriläisen Leipomo Oy, Martti Hampinen, Pielispakari Oy, Antti Ruuskanen Ramin Konditoria Kahvila Oy, Tiina Räntilä Leivon Leipomo Oy.

LEIPURIPÄIVÄT 2019

Valion emännät ja isännät yhteiskuvassa. Eturivissä Jarmo Alho, Anu Loiske ja Anna Järvelä. Toinen rivi vasemmalta Merja Nykter, Satu Ruohonen, Niina Nissinen, Hanna-Maija Ihasalo ja Mika Parviainen. Parviaisen takana peukuttaa Helge Vainio, jolle nämä Leipuripäivät olivat viimeiset ennen eläkepäiviä. Niina Nissisen takana on Tuomas Sorri, josta vasemmalle Jukka Laaksonen, Petri Järvinen ja Jari Leppänen.

Jukka Laaksonen ja Satu Ruohonen toivottivat vieraat tervetulleiksi. Kättelyvuorossa on Suomen Hiivan Erkki Varonen. Oikealla tulossa ovat Irja Ja Ari Ignatius, heidän jälkeensä Margit Vekkeli ja Rauno Heikkinen Osuuskauppa Suur-Savon Leipomosta ja sitten Rita ja Anders Bondén Oy Ecce-re Ab:sta.

Oululaisia samassa pöydässä eli Pulla-Pirtin Teemu Räinä (vas.) ja Oona Väärni, Markku ja Raija Isola sekä Sirpa Räinä. Oikealla Meriläisen Leipomon Juho Meriläinen.

Kotileipomo Siiskosen Remi Rautio oli yksi juhlien nuorimmista. Kättelyvuorossa äiti Laura Rautio. Isosisko Amelia kurkistelee isänsä Anttu Raution olan yli.

Sinuhen Veli-Pekka ja Päivi Salminen (vas.) istuivat samassa pöydässä Joroisten Leipomon Juha ja Anita Miettisen kanssa.

Konserttitalo Mikaelin lämpiö tarjosi juustobuffetille oivat puitteet.

LEIPURI 6 / 2019

LEIPURIPÄIVÄT 2019

Ojalan Pakarin Vesa Ojalan ja Päivi Paasimäen mukana Leipuripäivillä olivat myös tyttäret Susanna Ojala ja Laura Ojala (vas.).

Leipomo Rostenin Veera ja Kari Meltovaaran juttukumppaneina tässä Pohjaranta Oy:n Eero Pohjaranta ja Jarkko Niittynen. Taustalla Anette Bergvall-Fagerström Leipomo Bergwall Oy:stä.

Villähteen Leivän Tuomo Hämäläisen (vas.) mukana oli hieno joukko perheen toista ja kolmatta polvea. Oikealla tytär Hanna Ylä-Mononen puolisonsa Mikko Ylä-Monosen kanssa, vasemmalla edessä lapset Leevi ja Eemeli. Tuomoa vastapäätä Mikko Hämäläinen, jonka vierellä puoliso Eva Hämäläinen, pöydässä myös heidän lapsensa Akseli ja Elias. Evan vieressä Olli Hämäläinen, jota vastapäätä puoliso Senni Kunnas.

Muovijalosteen Harri Helén (vaaleanpunainen paita) viihtyi Leivon Leipomon Harri Jaakkolan (oik.), Anssi ja Tiina Räntilän, Riia Jaakkolan, Mai Britt Jaakkolan sekä Jukka Vaireman kanssa.

Sanna ja Jarkko Aitolahti Leipomoliike Aitolahdesta (vas.) sekä Helene ja Heikki Lankoski Ullan Pakarista viihtyivät samassa pöydässä.

Tanssia tahdittivat Unholan Pojat, solistina Salla Alatalo.

LEIPURI 6 / 2019

LEIPURIPÄIVÄT 2019

Hotelli Vaakunan autohallissa oli avarat tilat tavarantoimittajien näyttelylle. Etualalla Bedikan kaksoisosasto, jossa pääosassa oli liettualainen Dovaina-halkaisusaha. Edustus on Bedikalla uusi, hintataso oikea ja laatu kohdallaan, kertoi osastolla Jouni Hyvönen. Vasemmalla reunimmaisena on Suomen Palvelutukkurit Oy:n osasto, jonka vierellä Leipurin Oyj. Bedikaa vastapäätä Finnbakels Oy. Kuva Mikko Kankainen.

Tavarantoimittajien näyttelyssä mielenkiintoista nähtävää Leipuripäivien tavaratoimittajien näyttely oli tänä vuonna sekä mielenkiintoinen että muhkea, sillä osastoja oli siellä kaikkiaan 46. Näyttelypaikkana toimi Hotelli Vaakunan Areena eli K2-autohalli. TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

Fazer Myllyn osastolla häärivät piirakkamestareina Katri Mäkinen, Jyrki Koponen ja Jarmo Laine. He tarjoilivat keitinpiirakoita, joiden kuori oli tehty Fazer Myllyn Munkki-miksistä ja täyte rouheasta kaurasta. Piirakasta saa täysin vegaanisen jättämällä taikinasta pois kanamunan.

Metoksen osastolla CoCo Konditorian Satu ja Kari Mäkelä ihastelivat miten valo tuo herkullisesti esiin leivokset vitriinissä, jota esittelivät Jari Korhonen, Olli Vuori ja Mika Marttinen.

LEIPURI 6 / 2019

LEIPURIPÄIVÄT 2019

Conditen osastolla Leistin Leipomon Antti Muuri (oik.) ja Rikkilän Leivän Simo Vainikka maistelivat mm. Credi Cake Vegan kakkujauhoseoksesta tehtyä piirakkaa. Tuote on sataprosenttisesti kasvipohjainen ja helppokäyttöinen kertoivat Conditen Tytti Virtanen, John Butterfield, Sami Salonen ja Ossi Aalto.

Timo ja Tytti Valli Porin Leivästä maistelivat Finnbakelsin Markku Forsströmin (toinen oik.) ja Joachim Wunschin tarjoamia tuotteita, kuten pullia, joissa oli lämpökäsiteltyä kaurajauhoa antamassa mehevyyttä. Tarjolla oli myös vegaanisesta miksistä valmistettua kakkua. Pienissä mustikka- ja vadelma-limeleivoksissa oli käytetty Bakelsin hedelmäisiä ja marjaisia pyreitä.

Kakkutalo Gilanin Mika Gilan (oik.) kertoi Dustrcontrolin edustajille, että heidän leipomossaan jauhopölyä ei juuri ole, sillä kakkupohjat teetetään alihankintana muualla. Dustcontrol tarjoaa elintarviketeollisuudelle suunniteltua imujärjestelmää.

Multicateringin Jani Jormalainen kertoi Villähteen Leivän Hanna Ylä-Monoselle mm. yhtiön uusista vegaanisista tuotteista.

Jostec Oy:n osastolla käväisi Vilénin Leipomo Jussi Vilén lastensa Lumin ja Manun kanssa. Kati ja Ari Lindholm kertoivat siellä mm. uusista rieska- ja pizzauuneista. Laitteet valmistetaan yhtiön tuotantotiloissa Tarvasjoella Varsinais-Suomessa.

Helsingin Myllyn Sari Granqvist kyynärsauvoineen pärjäsi messuilla mainiosti pienistä haasteita huolimatta. Erkki Timonen Pielispakarista (oik.) vieraili osastolla, jossa päivystivät myös Niklas Kumlin ja Tommi Lönnqvist (vas.). Esillä olivat mm. Myllärin Kaura-ateria-ainekset.

LEIPURI 6 / 2019

LEIPURIPÄIVÄT 2019

Ki-Sal Oy:n Joonas Vuorivirran (vas.) ja Jukka Linnatsalon uutuuksiin kuuluivat kaakaopavun kuorista tehdyt tuotteet, jotka ovat sekä kompostoituvia että paiston ja pakastuksen kestäviä. Tämä on jätteeksi menevien kuorten hyötykäyttöä.

Robertsin osastolla Mika Kippo (vas.) ja Puratoksen Rene Nielsen esittelivät Puravita Sprouted Grains-miksiä, jossa on mm. idätettyä ruista ja kikhernettä.

B. Engelhardt & Co:n Tatu Heinaro (vas.) ja Kari Sillfors esittelivät puolalaisen Edipolin mausteita ja kastikkeita yhdessä Julia Augustyniakin kanssa.

Leipuriliiton jäsenilleen tarjoamaa Leiko-reseptipalvelujärjestelmää esitteli Laura Kopio Canter Oy:stä. Leiko laskee tuotteen reseptin perusteella tuotteen ravintosisällön ja luo sille ehdotuksen pakkausmerkinnöistä.

Mauste-Sallisen osastolla Ramin Konditoria Kahvilan Isto Huikuri, (vas.), Pirita Huikuri ja Raimo Liedes (oik.) maistelivat Curt Lindquistin tarjoilemia pikkuherkkuja, joissa oli käytetty vaahdotettavaa Akowhip-kasvirasvasekoitetta. Vegaaninen ja palmuöljytön sekoite käy vaahdotettuna moneen tarkoitukseen ja on helppo maustaa esimerkiksi hillolla. Osastolla myös Minna Pöytälaakso, Mari Wahlroos ja Ari Sjöblom.

Bonnen mehuja ja soseita maisteli Leivon Leipomon Harri Jaakkola (oik.). Osastolla Matti Väänänen (toinen oik.), Galina Boziukova ja Alpo Miettinen.

Ravintoraision Marjo Lehtinen kertoi Omnian Jouko Madetojalle (vas.), että vähittäiskaupoista tuttua Raision Elovena Kaurajauhista saa syyskuun lopussa myös kahden kilon ammattikeittiöpakkauksissa. Petri Liimatainen puolestaan esitteli Konditoria Huovilan Mika Huovilalle yhtiön kauratuotevalikoimaa, jossa on useita kymmeniä vaihtoehtoja. Oikealla tilannetta seuraa Ilkka Ojansivu.

LEIPURI 6 / 2019

LEIPURIPÄIVÄT 2019

Pielispakarin Martti Hampinen (oik.) jututti SKJ Systems Ltd:n Jouni Hyttistä (keskellä) ja Aku Tuppuraista.

Kaesan Kotileipomon Henriikka (vas.) ja Marianne Huusko maistelivat raikasta sorbettia, johon makua antoi suomalainen gini. Dietan Vesa Saaristo ja Nic Gelaton Carina Hoisko kertoivat, että mausteeksi oli lisätty myös hieman rosmariinia.

St1:n Harri Lamminen (vas.), Pasi Rissanen ja Harri Forsman kertoivat messukävijöille muun muassa uudesta ST1:n Teho Opti Premium -lisäainepaketista, joka käy kaikkiin kevyttä polttoöljyä käyttäviin lämmitysjärjestelmiin. Se mm. laskee päästöjä ja öljynkulutusta ja pitää suuttimet ja palopinnat puhtaana.

Heikki Kokko Laurell Oy:stä pysähtyi Leipurin Oyj:n osastolle, jonka vitriiniin oli koottu hyvä valikoima erilaisia kahvileipiä. Niitä ihaili myös Erkki Timperi (takana vas.). Johanna Tolonen (oik.), Kari Takala ja Kimmo Virtanen kertoivat, että vitriinin päällä näkyvässä astiassa oleva Dawnin uusi Fondant Sublime (pumada) ei kaipaa ohentamista ja on helppo lisätä tuotteen pintaan. Se kestää myös pakastuksen ja kylmäsäilytyksen sulamatta ja leviämättä.

Valikoima erilaisia etikettitulostimia oli esillä Kari Nevalainen Oy:n osastolla. Konditoria Huovilan Aarre ja Heli Huovilalle niitä esitteli Vesa Olkkonen.

Tampereen Messujen Jani Maja (oik.) ja Jukka Järvinen mainostivat Elintarviketeollisuus 2020 -messuja, jotka pidetään Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 9.-10.9.2020. Messuille suunnitellaan myös Leipuriliiton järjestämää joukkue-SM-kilpailua.

LEIPURI 6 / 2019

LEIPURIPÄIVÄT 2019

Cortexin osastolla Hyvärisen Leipomon Mikko Heikkinen (oik.) vaihtoi ajatuksia Tero Mäkisen, Antti Ala-Varvin ja Hannes Fahllundin kanssa.

Vilénin Leipomon Mervi Vilén (vas.) ja Minna Katajisto tutustuivat Lietpak Suomi Oy:n pakkaustuotevalikoimaan Anita Marttisen (oik.) ja Satu Karjalaisen opastuksella.

Pyrollin Tarmo Toivonen (edessä oik.), Jarno Passi (keskellä takana) ja Jussi Haverinen esittelivät Elonen Oy Leipomon Rami Virolaiselle (vas.) Pyrollilla kehitettyä biohajoavaa paperipakkausta, joka nyt voidaan sulkea kuumasaumauksella. Pakkauksessa ei ole siis lainkaan muovia. Pakkaus kilpailee Bio-based-kategoriassa maailmanlaajuisessa Sustanability Awards-kilpailussa, jonka tulokset julkistetaan syyskuun lopulla.

Asko ja Ritva Laurilalla tuntui olevan lystiä Banmarkin osastolla Marko Virolaisen (vas.), Roni Ekebomin ja Mika Puhakaisen kanssa. Miehet esittelivät Eye Pro System-kameranäköteknologiaa, jolla voidaan valvoa tuotantoprosessia niin, että tuotteet ovat mahdollisimman tasalaatuisia ja hävikki mahdollisimman pientä.

Kinnusen Myllyn uuden kauramyllyn tuotteita esittelivät ECCE-Re Oy:n Anders Bondénille (oik.) Aarne Kinnunen ja Annu Kuure. Kauratuotteita on tarjolla iso joukko ja lisäksi osastolla maisteltiin Kesäpäivän smoothieta, joka oli höystetty mangon, porkkanan ja tyrnin ohella gluteenittomalla kauralla.

AmiHelpin Aimo Jussila (vas.) oli juttusilla Suomen Hiivan Erkki Varosen (2.vas) Eeva Varosen sekä Jukka Mäkelän kanssa.

LEIPURI 6 / 2019

LEIPURIPÄIVÄT 2019

Katri Ylander tunnelmoi Conditen musiikkihetkessä TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Mikko Kankainen ja Elina Matikainen

äyttelyn jälkeen oli vuorossa jo perinteeksi muodostunut Conditen musiikkihetki, joka tänä vuonna järjestettiin Hotelli Vaakunan Bar’N’Night -yökerhossa. Tilaisuudessa tunnelmoi laulaja

Katri Ylander lauloi, Ilkka Koskinen säesti.

Tulijoille tarjoiltiin ovella lasillinen kuohuvaa.

LEIPURI 6 / 2019

Katri Ylander kitaristi Ilkka Koskisen säestyksellä samalla kun nautittiin lasilliset kuohuvaa. Conditen toimitusjohtaja Jan Lähteen tervehdyssanojen jälkeen tilaisuudessa uppouduttiin musiikin maailmaan

ja kuultiin monia tuttuja Ylanderin kappaleita, kuten vaikkapa Mansikkamäki ja Sano mulle jotain kaunista. Kiitokset Conditelle rentouttavasta musiikkihetkestä!

Conditen toimitusjohtaja Jan Lähde toivotti kaikki tervetulleiksi musiikkihetkeen.

Yleisö nautiskeli musiikista.

Vaahtomuoviallas on yksi lasten suosikeista, sinne voi hypätä huoletta.

Lätkä sujuu pieniltäkin, varsinkin kun on hanskat kädessä.

LEIPURIPÄIVÄT 2019

Scoottialueella oltiin kypärät päässä.

Lastenretki SuperCorner Mikkeliin Leipuripäivien lapsivieraat matkasivat lauantaina 10.8.2019 SuperCorner Mikkeliin, jonka Fazer Mylly oli valinnut tämänvuotisen lastenretken kohteeksi.

uperCorner Mikkeli on liikunnallinen sisäaktiviteettipuisto, jonka tarjonnasta pienet – ja vähän isommatkin – voivat mennä nauttimaan ympäri vuoden ja säällä kuin säällä. Retkelle lähti kaikkiaan 26 lasta, joille paikka tarjosi monipuolista tekemistä. Seikkailualueella saattoi kiipeillä, hyppiä,

Trampoliineilla hyppiminen on lasten lempipuuhaa.

TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Senni Kunnas

laskea vauhdikkaita liukumäkiä tai rullailla polkuautoradalla. Game Arenalla otettiin toisista mittaa muun muassa lätkätutkan ja keilailun avulla. Freestyle Hallissa odottivat puolestaan muun muassa scootti- ja skeittialueet, trampoliinit sekä iso vaahtomuoviallas hyppijöille. Puisto oli varattu Fazer Mylly lasten-

retken osallistujille kello 11:een asti, jonka jälkeen ovet aukenivat myös muille vieraille. Isännät tarjosivat retkeläisille pientä välipalaa touhuamisen lomassa. Väsyneet ja onnelliset retkeläiset palasivat hotellille puolen päivän maissa.

Välillä syötiin Fazer Myllyn tarjoamia eväitä.

LEIPURI 6 / 2019

LEIPURIPÄIVÄT 2019

Savolaisten laulun kolme säkeistöä laulettiin yhdessä Jarkko Tammisen ja Timo Parkkosen johdolla.

Illallinen Tähtitorilla Leipuripäivien lauantain juhlaillallinen nautittiin hyvien tähtien alla. Illan vieraana pistäytyi myös Mannerheim, jonka opastuksella nautittiin alkuruoan snapsi. Muusta ohjelmasta vastasi viihdetaiteilija Jarkko Tamminen. TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Mikko Kankainen

auppakeskus Stellan Tähtitorille oli pystytetty istuvan illallisen juhlalliset pitkät pöydät sekä lisäksi komea esiintymislava. Puitteet olivat todella kohdallaan. Illan juonsi viihdetaiteilija Jarkko Tamminen ja ohjelmaan mahtui niin puheenjohtaja Kari Meltovaaran tervetulotoivotus kuin myös Savolaisten laulun kolme säkeistöä, jotka laulettiin yhteislauluna Timo Parkkosen ja Jarkko Tammisen toimiessa esilaulajina. Alkuruuan kohdalla saatiin arvovaltainen vieras, kun itse Marsalkka Mannerheim saapui kohottamaan snapsina nautitun Marskin ryypyn juhlaväen kanssa. Marskin hahmoon oli

LEIPURI 6 / 2019

sonnustautunut näyttelijä Timo Närhinsalo, joka on ennestään hyvin tunnettu tästä roolihahmostaan. Pääruuan jälkeen pääsi vauhtiin Jarkko Tamminen, joka tunnetaan myös erinomaisena imitaattorina. Taitavasti Tamminen oli poiminut esitykseensä osasia Leipuripäivistä, jonka ohjelmaa hän oli koko lauantain seurannut vuosikokouksesta illalliseen asti. Mukaan esitykseen pääsivät myös muutamat Leipuriliiton ja Savon alueyhdistyksen johtohenkilöt ja aktiivit, jotka seikkailivat Tammisen tarinoissa vaikkapa Tarja Halosen tai Andy McCoyn seuralaisina. Miehen esiintymiskykyä ja monipuolisuutta voi vain ihailla

ja yleisön naurulihakset olivat kovilla koko esityksen ajan. Perinteiseen tapaan illallisen jälkiruokana nautittiin alueyhdistyksen leipomoiden ja konditorioiden valmistamia kakkuja. Sen jälkeen alkoi musiikki, josta vastasi bilebändi Lipsaset. Kakkuja ja/tai leipiä Leipuripäivien tilaisuuksiin olivat toimittaneet seuraavat Savon Leipomoyhdistys ry:n jäsenet: Aetoleipuri Oy, F.K.Trube Oy, Joroisten Leipomo Oy, Konditoria Malmberg Oy, Kotileipomo Siiskonen Oy, Osuuskauppa Suur-Savon Leipomo sekä Ramin Konditoria Kahvila Oy.

LEIPURIPÄIVÄT 2019

Illallisvieraat saapuvat parhaimmissaan Kauppakeskus Stellaan.

Putaan Pulla Helmi Tyykiluoto keskellä, vasemmalla Pulla-Pirtin Tiina Räinä ja Mikko Keski-Nirva. Oikealla Pulla-Pirtin Lasse Räinä, Lilja Räinä ja Oona Väärni.

Tähtitorilla riitti tilaa isollekin ruokailijajoukolle.

Jarkko Tammisen show ei jättänyt ketään kylmäksi. Lukuisten hahmojen joukosta tässä kuvassa Michael Monroe.

Valtuuskunnan puheenjohtajan Jari Elosen pöydässä istuivat Raimo Liedes ja Jonna Liedes (lähimpänä pöydän päässä), Fazer Myllyn Jaakko Arrajoki ja Sanna Kivelä, seuraavina Jari ja Tuire Elonen, Timo Parkkonen ja Kati Sinda, Markku Kiiskinen ja Hanna Niskanen ja toisessa päässä Keijo Mustonen ja Raimo Elonen.

Pöytäryyppy nautittiin Marskin kehotuksesta kolmella siemauksella. Vuolukivestä valmistetun ja Mikkeli 2019-merkinnällä varustetun juomakupin sai ottaa mukaansa muistoksi.

LEIPURI 6 / 2019

LEIPURIPÄIVÄT 2019

KIITOKSET kaikille Leipuripäivillä mukana olleille! Kiitos kaikille niille tahoille, jotka olitte mukana Leipuripäivien järjestelyissä ja ohjelman toteutuksessa. Kiitos Ravintoraisiolle golfturnauksesta, Valiolle juustobuffet-illasta ja Fazer Myllylle lastenretkestä. Kiitos kaikille yrityksille, jotka olitte mukana tavarantoimittajien näyttelyssä, joka on yksi Leipuripäivien kohokohdista. Conditelle kiitos musiikkihetkestä näyttelyn jälkeen. Kiitos hyvästä järjestelyavusta Savon Leipomoyhdistys ry:n pj Anttu Rautiolle ja muille aktiiveille!

Ensi vuonna tapaamme Helsingissä 14.-16.8.2020!

Illan lopuksi Bilebändi Lipsaset tanssitti yleisöä aamuyön tunneille asti.

Kari Meltovaara, (oik.), Anttu Rautio ja Jarkko Tamminen Marskin juttusilla. Kakkupöydässä oli yksitoista erilaista kakkua paikallisyhdistyksen leipomoista ja konditorioista.

Suklaisen hevosen kakkupöydän koristeeksi oli tehnyt Kirsi Oksman Aetoleipuri Oy:stä, samoin kuin koristeelliset tuliaisleipäkorit lahjaksi annetuissa leivissä. Tekemisen ohjaajana toimi Keijo Mustonen.

LEIPURI 6 / 2019

K OLU MN I

Kiertotalouden hyvät uutiset Meillä on itse asiassa hyviä uutisia ilmastonmuutoksen ja resurssien ylikulutuksen kannalta. Maailman haasteista useat tulevat yllättäen emmekä tiedä, mitä niille pitäisi tehdä. Kiertotalouden, ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuushaasteen osalta tiedämme haasteen. On loistavaa, että voimme rakentaa ratkaisuja olemassa olevan tiedon pohjalta.

Meillä on jo olemassa suurelta osalta teknologian keinot vastata näihin haasteisiin ja meillä on itse asiassa tarvittavat rahatkin. Isoin ongelma ei ole tuntematon uhka, vaan muutoksen tekeminen riittävän ajoissa ja oikeaan suuntaan. Suurin ongelma niin ihmisillä arjessaan kuin yrityksillä ja poliitikoilla on paradigman muutos. Ei voi suunnitella purjehtivansa maapallon ympäri, jos luulee maapallon olevan litteä. Saman haasteen kokivat Kopernikuksen teoriat. Taitomme ymmärtää ja käsitteellistää asioita ratkaisee kykymme vastaanottaa uutta tietoa ja muokata toimintaamme sen pohjalta. Tarvittavat askeleet on suunniteltava sen mukaan, mitkä tavoitteemme resurssitehokkuuden suhteen on. Saavuttaaksemme suljetut resurssikierrot sekä päästötön ja luonnon monimuotoisuutta haittaamaton yhteiskunta, on meidän päämäärämme mukaisesti määriteltävä tarvittavat toimenpiteet siihen päästäksemme. Kysymys, joka tulisi aina asettaa ensimmäiseksi niin politiikassa kuin yritystoiminnassakin, on mitä oikeasti tuotan ja mikä on se ihmisten tarve, joka pitää hoitaa. Mikäli vastaus kohdistuu vain yhteen tuotteeseen, kuten dieselautoihin, on hankalaa muuttaa ajattelua, mutta jos kohdistamme huomiomme, vaikka liikkumisen palveluihin, meille aukeaa innovaatioikkuna. Osaamista tarvitaan määrittelemään toiseen tapaan mitä ja miten tehdään ja tuotetaan. Koulutuksen sekä erilaisten ylipistojen, tutkimuskeskusten ja mentoreiden merkitys nousee innovoinnin tu-

Sirpa Pietikäinen europarlamentaarikko sirpa.pietikainen@ep.europa.eu

kena. Uusille toimintatavoille on tulossa yhä enemmän rahoittajia; tarvitaan lisää välittäjiä, jotka osaavat yhdistää uusia toimintatapoja ja niiden rahoittajia. Käyttöön tulee ottaa ”kymppikerroin”: sama tuotanto ja hyvinvointi kymmenyksellä nykyisistä resursseista, kymmenyksellä nykyisistä päästöistä. Vasta sitten olisi kunnianhimo niin korkealla, että sillä olisi todellista merkitystä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja resurssien käytön tasaamiseksi maapallon kantokyvyn rajoihin.

Talouskasvun myötä ihmisillä on enemmän käytettäviä tuloja. Samaan aikaan tarjolla on koko ajan kasvava määrä uutta tavaraa, tuotetta ja teknologiaa, jota ostaa. Muodin uudet tuulet puhaltavat kuin trooppiset myrskyt uutta sisään parin kuukauden välein. Tavara ei välttämättä kestä, suunnitellun vanhentumisen tai yksinkertaisesti huonon laadun seurauksena. On olemassa monia asioita, joita ei tarvitse omistaa. Kaikesta mahdollisesta on luotava vuokrattavaa, lainattavaa, ja jaettavaa. Hyviä vuokraus- ja palvelumalleja on jo kehitetty toimistokalusteista, valaistuksesta ja mattohuollosta vuokrattaviin puutarhapienkoneisiin. Vuokrapalvelun pitäisi kattaa myös lakanat ja juhlavaatteet, kaikki sellainen, mitä ei tarvitse omassa kaapissa tai käytössä olla useampia samanaikaisesti. Isojen kokonaisuuksien, kuten liikkumisen, tekstiilien, ruokajärjestelmän ja rakentamisen uudelleenymmärtämiseksi ja kehittämiseksi tarvitaan oikeat taloudelliset kannusteet. Ympäristön, ilmaston, yhteiskunnan ja yrityshallinnon kestävyys on otettava läpileikkaavasti osaksi kaikkea EU:n rahoituslainsäädäntöä ja näihin liittyvät riskit osaksi rahoitusvakauden valvontaa. Seuraavan komission tulee kiertotalouden jatkotoimenpiteissä pureutua kestävän rahoituksen mittareiden kehittämiseen sekä tietoperusteiseen päätöksentekoon. Omat strategiansa tulee luoda ruokajärjestelmille, rakennuksille, tekstiileille ja liikkumiselle. Kunhan päätös tehdään, saamme paljon aikaiseksi.

LEIPURI 6 / 2019

KRANNIN TILA

Täysjyväkaurahiutaleet ovat myydyimpien tuotteiden joukossa. Tilamyymälä ja pakkaamo toimivat tilan entisessä navetassa, joka on perusteellisesti uudistettu.

Pienmyllyn kaurahiutale tehdään yhdestä lajikkeesta Krannin tilalla Nurmijärven Lepsämässä nykyinen isäntäpari Olli Lukkarinen ja Anne Lukana alkoivat jalostaa oman pellon viljaa lähituotteiksi neljä vuotta sitten. Sitä varten rakennettiin viime vuonna myös oma kauramylly. Tilalla päätettiin siirtyä luomuun asiakkaiden toiveita kuunnellen, sillä pariskunnan mukaan asiakkaat arvostavat yhä enemmän luomusertifioituja tuotteita. TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

LEIPURI 6 / 2019

rannin tilalla Nurmijärven Lepsämässä on tapahtunut paljon 2010-luvulla. Vuonna 2012 tehdyssä sukupolvenvaihdoksessa tilanpito siirtyi silloiselta isäntäväeltä Paula ja Mauri Lukkariselta heidän pojalleen, nykyiselle isännälle Olli Lukkariselle. Tämä toi taloon puolisonsa Anne Lukanan, joka hänkin on kotoisin maalaistalosta. Tilan pelloilla oli pitkään viljelty viljaa teollisuuden tarpeisiin. Sitten nuori isäntäpari päätti kokeilla, millaisia tuotteita syntyy oman pellon viljasta. - Lapsuudenkodissani Lopella käytiin myllyttämässä viljaa naapurikunnassa Tammelassa sijaitsevassa pienmyllyssä ja minulla oli siitä positiiviset muistot, Anne Lukana kuvailee. Niinpä pariskunta vei koemielessä

Krannin tilan viljoja Nummi-Pusulassa toimivaan Töllin myllyyn. Tämä mylly pystyy jalostamaan eli jauhamaan ja hiutaloimaan kaikkia tavallisimpia kotimaisia viljoja, siis ruista, kauraa, ohraa ja vehnää. - Testasimme tuotteita itse ja annoimme niitä myös kavereille testattaviksi. Tuotteina olivat vehnäjauhot, kaurahiutaleet, vehnäleseet, ruisjauhot ja ohrasuurimot. Palaute kavereilta oli ylistävää ja kun tuotteet olivat haluttua tavaraa myös oman kylän syysmyyjäisissä, pariskunnan mielessä alkoi itää ajatus siitä, että tätä toimintaa voisi laajentaa. - Juuri tuolloin alkoivat myös Reko lähiruokarenkaat toimia aktiivisesti ympäri Uuttamaata. Lähdin kokeilemaan myyntiä siellä. Tuotteet kävivät tosi hyvin kaupaksi ja siitä lähti liiketoiminnan kehittäminen eteenpäin. Rekosta saimme myös hyvän

KRANNIN TILA

Krannin tilan isäntäpari Anne Lukana ja Olli Lukkarinen ryhtyivät rohkeasti jalostamaan oman tilan viljoja. Nyt tuotteita myydään mm.kaupoissa, Reko-suoramyynnissä, muutamissa erikoismyymälöissä sekä omassa tilapuodissa.

asiakaspohjan, kertoo Anne Lukana. Toiminta on todella saanut tuulta siipiensä alle, sillä viime vuonna oman jalostuksen kautta myytiin noin satatuhatta kiloa viljaa. Krannin tila on yhä mukana noin 25 Reko-piirissä. Lisäksi Krannin tuotteita on tarjolla muutamissa Nurmijärven sekä Uudenmaan alueen kaupoissa, eräiden pääkaupunkiseudun isojen markettien maatilatoreilla sekä joissakin erikoismyymälöissä. Myös muutama leipomo käyttää Krannin tuotteita raaka-aineinaan. Niitä löytyy myös joidenkin hotellien aamupalapöydästä. Niin ikään tuotteita voi tilata verkosta. Lisäksi Krannilla on oma tilamyymälä. Kaikki myyntipaikat löytyvät www-sivulta krannintila.fi. - Etsimme jatkuvasti uusia yritysyhteistyökumppaneita, jotka ovat kiinnostuneita laadukkaista pientoimijan viljatuotteista, Anne vinkkaa.

Luomuun siirtymävaihe menossa Krannin tila on kasvinviljelytila, jossa viljeltyä on noin 60 hehtaaria. Kaikkia konetöitä ei tilalla nykyisin tehdä itse, koneja urakontipalvelua ostetaan naapuritilalta. Isännän mukaan tämä on perusteltua, sillä koneet ovat käytössä maksimissaan vain muutamia viikkoja vuodessa ja niissä on kiinni isot pääomat. - Tulevaisuudessa tällainen tilojen välinen yhteistyö tulee olemaan yhä välttämättömämpää, sillä koneinvestoinnit ovat liian isoja vain yhden tilan kannettaviksi. Myös erikoistuminen on tulevaisuutta, hän toteaa. Kaksi vuotta sitten Krannin tilalla päätettiin siirtyä luomuviljelyyn. Siirtyminen kestää kolme vuotta ja nyt ollaan siirtymävaiheessa kaksi. Se tarkoittaa, että ensi vuonna saatava sato on luomusertifioitua viljaa. Isännän mukaan luomuun siirtyminen on sujunut tähän mennessä yllättävän hyvin. Krannin tilan yhteistyökumppanina on naapuritila, jossa luomuviljelymenetelmään siirryttiin samaan aikaan. Naapurilla on viljelyksessä noin sata hehtaaria.

Omassa kauramyllyssä jyvät ensin kuoritaan, sitten puhdistetaan ja viimeisenä hiutaloidaan. Kuvassa isäntä Olli Lukkarinen kuorimakoneen äärellä.

Pakkaamossa tuotteet pakataan säkeistä pusseihin pääosin käsityönä.

- Teemme sekä koneyhteistyötä että yhteistyötä viljelykierrossa. Luomuviljelyssä osa peltopinta-alasta on typensidontakasveilla, tässä tapauksessa herneellä ja apilalla. Pelkästään omalla peltopinta-alalla luomuviljely olisi tarkoittanut meillä keskittymistä vain yhteen viljelykasviin, mutta nyt isommalla peltopinta-alalla turvataan se, että kaikkien viljojen viljely on mahdollista joka vuosi Krannin tila Oy:n tarpeisiin. Tavoitteena on myös, että kaikki vilja myytäisiin jatkojalostettuna, eikä enää kokonaisina jyvinä. Olli Lukkarinen toteaa, että luomuun siirtyminen oli harkittu päätös, vaikka hän pitää arvossa myös tavanomaista tuotantoa, joka sekin on Suomessa hänen mukaansa hyvin puhdasta. Mutta ainakin oman terveyden kannalta tuntuu hyvältä, että torjunta-aineita ei enää tarvitse käydä ruiskuttamassa pelloille. - Viime kädessä tuotantomuodon valinnassa on kyse siitä, mitä kuluttaja haluaa ostaa ja viime aikoina luomutuotteilla on ollut hyvä kysyntä. Lisäksi luomun markkinahinta on parempi kuin tavanomaisessa tuotannossa. Toki satotasokin tippuu keskimäärin 30-40 prosenttia.

Viljelyn ohella isäntä käy töissä tilan ulkopuolella metsäteollisuuden puunhankinnassa. Emäntä toimii Krannin tila oy:n yrittäjänä ja vastaa jatkojalostetun viljan myynnistä ja markkinoinnista. Osakeyhtiö työllistää myös yhden ulkopuolisen työntekijän sekä yhden osa-aikaisen kiireapulaisen. Tilapuodissa on voitu työllistää paikkakuntalaisia nuoria. Lisäksi Krannin tila Oy:öön kuuluu Lopella sijaitseva Villa Kanttorila eli juhlatila, jonka toimintaa emäntä koordinoi. Töiden ohella hän valmistelee vielä väitöskirjaa hoitotieteen alalta. Tekemistä siis riittää. - Viljely tuo terveellistä vastapainoa toimistotyölle ja tutkimustyölle, isäntäväki toteaa.

Oma kauramylly pyörii hyvin Nykyisin osa Krannin tilan kaurahiutaleista tehdään omalla kauramyllyllä, joka on ollut toiminnassa noin puolitoista vuotta. Osa kaurahiutaleista kuten myös muiden viljojen eli rukiin, vehnän ja ohran jatkojalostus teetetään edelleen Töllin myllyssä. Olli Lukkarisen mukaan myllyn rakenLEIPURI 6 / 2019

KRANNIN TILA

tamiseen ei ollut valmista mallia, vaan se tehtiin oman suunnitelman pohjalta. Lähes kaikki laitteet ostettiin käytettyinä. Rakennus oli valmiina ennestään, sillä mylly rakennettiin tilan pihapiirissä olevan kuivurirakennuksen yhteyteen. Niinpä siitä ei koitunut uudisrakennuskustannuksia. Pienen toimijan yksi valttikortti ovat lajikekohtaiset tuotteet eli tässä tapauksessa kaurahiutaleet, jotka on tehty vain yhdestä, tilalla viljellystä kauralajikkeesta. Krannin tilalla viljellään Rocky- ja Matty-lajikkeita. - Omassa myllyssä valmistamme täysjyväisiä kaurahiutaleita, joista Kunkku on tehty Rockysta ja sen pari Daami puolestaan Mattysta, Anne Lukana kertoo. Rocky ja Matty-nimikkeillä myytävät hiutaleet myllytetään Töllin myllyssä ja niistä on lese poistettu. Näilläkin hiutaleilla on omat kannattajansa ja ostajansa. Koska kaurahiutale säilyy höyryttämättömänä säilytysolosuhteista riippuen korkeintaan puoli vuotta, myyntiin menevät hiutaleet tehdään Krannin kauramyllyssä tilausten perusteella. Näin ne lähtevät tilalta mahdollisimman tuoreina. Ensimmäinen vaihe myllytyksessä on kauran kuorinta, joka Krannin myllyssä tehdään keskipakokuorinnalla. Tässä kuorinnassa kauran pinnalle jää lese. Paras myllykaura on ohutkuorista ja isojyväistä. Kuoren osuus jyvästä on noin 20 %, kertoo myllytykset käytännössä Krannin tilalla tekevä isäntä Olli. Kuorimisen jälkeen kaura kuorijätteineen kulkeutuu elevaattorin kautta puhdistukseen, jossa on useampia vaiheita. Osa kuorijätteestä päätyy läheiseen sienikasvattamoon kasvatusalustaksi. Esipuhdistuksen jälkeen kaura menee yleispuhdistukseen ja sitten ominaispainolajittelijaan, jotta kaikki kuoret ja kuoriutumattomat jyvät saadaan pois. Sen jälkeen jyvät hiutaloidaan valssimyllyllä, joka toimii mankelin tavoin. Jyvät puristuvat hiutaleiksi kahden metallisen, samaan suuntaan pyörivän telan välissä. Valmista tuotetta syntyy noin sata kiloa tunnissa.

Pakkaaminen pitkälle käsityötä Seuraavaksi hiutalesäkit siirretään pakkaamoon. Pakkaamo sijaitsee myllyn vieressä, perusteellisesti uudistetussa entisessä navetassa, josta löytyy myös varastotiloja sekä viihtyisä tilamyymälä.

LEIPURI 6 / 2019

Etiketit on suunnitellut emännän graafikkoveli Teemu.

- Aikaisemmin pakkaamo toimi tilapuodin kanssa samassa huoneessa, mutta joulukuussa se siirrettiin omaan tilaansa. Puoti avartui eikä jauho enää pöllyä siellä, kertoo Anne Lukana. Tilapuoti on auki perjantaisin kello 1619 ja siellä asiakkaat voivat nauttia myös korvapuustikahvit. Uunituoreet puustit on leivottu Krannin tilan vehnäjauhoista. Krannin tilan omaan tuotevalikoimaan kuuluu nyt jo yli kaksikymmentä erilaista tuotetta kaurasta, ohrasta, vehnästä, rukiista: jauhoja, kokonaisia ja rikottuja suurimoita, hiutaleita, leseitä sekä lisäksi ruokaherneitä sekä lettu-pannarijauhoseos. Tilapuodissa on tarjolla niiden ohella myös muita lähituotteita kuten kananmunia, ruisleipää, mehuja, hunajaa, ternimaitoa ja niin edelleen. Krannin tuotanto vaatii paljon ihmisvoimaa ja käsityötä, ja sisältää monta työvaihetta ennen kuin tuote on pellolta pussissa. - Arviolta noin kolmekymmentä työvaihetta, joissa tarvitaan sekä koneita että tekeviä käsiä, Anne Lukana laskee. Pakkaamisessakin tehdään paljon käsin. - Vähän aikaa sitten pakkaamiseen saatiin avuksi kone, sitä ennen kaikki tuotteet

pakattiin ’kauhalla pussiin’ – menetelmällä, Anne mainitsee. Koneesta huolimatta pakkaamisessa on monta työvaihetta. Ennen sulkemista pakkaukset punnitaan, sitten ne suljetaan kaksoistaitoksella ja kuumaliimalla. Sen jälkeen pakkauksiin lyödään pakkauspäivämääräleima. Lopuksi pussit etiketöidään yksi kerrallaan. Tyylikkäät etiketit on suunnitellut Annen veli Teemu Lukana, joka on ammatiltaan graafikko. Krannin menevimmät tuoteryhmät ovat kaurahiutaleet ja vehnäjauhot. Vehnäjauhot on jauhettu erittäin hienoksi perinteisestä Zebra-kevätvehnälajikkeesta, jossa on isännän mukaan hyvä leivontalaatu. - Myös tässä pientuottajan valttikorttina on, että pystymme tekemään tuotetta lajikekohtaisesti ja jauhamaan tuotteet asiakkaan haluamaan karkeusasteeseen. Ihmiset ovat yhä kiinnostuneempia jauhoihin käytetyistä viljalajikkeista ja niiden ominaisuuksista, Olli Lukkarinen toteaa. Yhtä lailla ollaan kiinnostuneita siitä, miten maatilalla viljellään tai miten kaura myllytetään hiutaleiksi. Anne ja Olli ovatkin järjestäneet ympäristön asukkaille sekä muillekin kiinnostuneille kierroksia, joissa pääsee tutustumaan myllyyn. Vastikään kaikki halukkaat saivat tutustua kauranviljelyyn ja puintiin Krannin tilan pellolla. Jutunteon aikaan isäntäväkeä työllistikin juuri puinti, joka aloitettiin jo elokuun alussa rukiista. Kaurapellolle puimuri ajoi ensimmäisen kerran elokuun puolivälissä, eli varsin aikaisin. - Syyskylvöiset viljalajikkeet tuottivat tänä vuonna laadullisesti ja määrällisesti hyvän sadon ja esimerkiksi Reetta-rukiin satoon ollaan erittäin tyytyväisiä. Kevätviljojen puinnit ovat vielä kesken mutta sato-odotusten suhteen ollaan luottavaisia. Myös apilaa tullaan syksyn aikana puimaan tilan omaksi kylvösiemeneksi. Kesän kuivuus aiheutti kaurapeltoihin jonkin verran jälkiversontaa, jolloin muutoin valmiissa kasvustossa on mukana vihreitä jyviä. Onneksi ongelma ratkeaa huolellisella viljan kuivaamokäsittelyllä tai viljan lajittelulla, summaa Olli Krannin tilan tämän vuoden satokuulumisia elokuun lopussa.

LEIPÄTIEDOTUS

Suomalaiset syövät kauransa mieluiten leipänä Kaura on noussut viime vuosina elintarvikealan huipputrendiksi. Eikä suinkaan suotta. Tämä pohjolan herkullinen ja terveellinen superfood taipuu nykyään moneksi kuluttajan lautaselle. TEKSTI Terhi Virtanen, projektikoordinaattori, Leipätiedotus ry

auran käyttöä puoltavat sen terveysvaikutukset, vatsaystävällisyys sekä lempeä maku. Leipätiedotuksen tekemän kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaiset haluavat syödä kaurasta valmistettua leipää: Kyselyn mukaan jopa useampi kuin kolme neljästä suomalaisesta pitää kauraleipää houkuttelevimpana kauratuotteena. Leipäviikkoa vietetään tänä vuonna 9.–15. syyskuuta kauraleipä -teemalla. Suomessa on maailman rikkain leipäkulttuuri. Kun muualla maailmalla pääosa leivästä on vehnäleipää, täällä leipää leivotaan monista eri viljoista. Suomalaisissa leipomoissa leivontateknologiaa on kehitetty siten, että myös leivontaominaisuuksiltaan haastavasta kaurasta voidaan leipoa leipää. Kauraleipä onkin noussut lyhyessä ajassa suomalaisten suosikiksi ja moni syö terveellisen kauran mieluiten kauraleipänä. Tämä käy ilmi Leipätiedotus ry:n teettämästä kuluttajakyselystä. - Suomalaisista 77 % haluaa syödä kauransa leipänä, kertoo Leipätiedotus ry:n toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen. Hänen mukaansa kaurapuuro on toiseksi suosituin tapa nauttia kauraa, sillä 72 % pitää sitä houkuttelevana kauratuotteena. Kauraleivän huimaa suosiota kuvaa se, että lähes 40 % kuluttajista kertoo lisänneensä kauraleivän kulutusta viimeisen vuoden aikana. Kauran terveysvaikutukset näyttävät olevan suomalaisilla hyvin tiedossa, sillä suurin osa kuluttajista toteaa kauraleipään siirtymisen syynä olevan nimenomaan sen terveellisyyden. Aiemmin leipää, jossa on raaka-aineena käytetty vähänkin kauraa, on voi-

nut kutsua kauraleiväksi. Keväällä 2019 Ruokavirasto antoi uuden suosituksen pakkausmerkinnöistä, joissa suositellaan kauraleivästä käytettävän nimitystä vain niissä tuotteissa, joissa kauraa on yli puolet käytetystä viljaraaka-aineesta. Vastaava suositus on ollut käytössä ruisleivän kohdalla jo vuosia.

Täysjyväkauralla suuri merkitys terveyteen Kauran lisääminen ruokavalioon on terveyden kannalta suositeltavaa. Kauran terveellisyys perustuu sen sisältämiin kuituihin, pehmeään rasvaan sekä vitamiineihin ja kivennäisaineisiin. Kaura sisältää paljon kuituja, joilla muiden viljakuitujen tapaan on ominaisuus lisätä vatsan toimintaa ja suoliston terveyttä sekä kylläisyyden tunnetta ja sitä kautta edistää painonhallintaa. Kun kuidun liukenematon osa sitoo suolistossa nestettä, pitää tällaista kuitua sisältävä ateria nälän loitolla pidempään. Ruoansulatuselimistö tarvitsee toimiakseen ruokamassaa, joka kulkee suoliston läpi ja joka samalla suojaa suoliston pintaa ruoan mukana mahdollisesti tulevilta haitallisilta yhdisteiltä. Näin esimerkiksi suolistosyöpien on todettu vähenevän riittävän kuidun saannin myötä. Päivittäinen terveyttä edistävä kokonaiskuidun määrä on vähintään 25-35 g. Pari kauraleipää ja lautasellinen kaurapuuroa sisältävät kuitua yhteensä yli 10 grammaa. Kuidun myötä ruoan verensokeria kohottavat hiilihydraatit imeytyvät tasaisemmin ja näin myös verensokeritaso säilyy tasaisempana. Tämä vaikuttaa tarkkavaisuuteen, keskittymiseen ja jaksamiseen.

Tasaisena säilyvä verensokeritaso auttaa myös painonhallinnassa, koska energiaa on tasaisesti käytössä mm. aivojen ja lihasten tarpeisiin. Osa kauran kuidusta on kolesterolia alentavaa beetaglukaania. Kaurakuitua sisältävät tuotteet ovatkin saaneet EU:n elintarvikevalvontaviranomaiselta luvan käyttää terveysväittämää sen kolesterolia alentavasta vaikutuksesta. Jotta beetaglukaanin kolesterolia alentava vaikutus saavutetaan, tulee sitä saada päivittäin kolme grammaa. Tällaisen määrän saa syömällä muutaman viipaleen täysjyväkauraleipää sekä lautasellisen kaurapuuroa. Kaura on hyvä kuidun lähde myös esimerkiksi keliaakikoille, jotka eivät voi sairauden takia syödä muita kotimaisia viljoja. Kaura sopii myös monelle muulle vatsaoireista kärsivälle. Heidän onkin helpointa kerätä päivittäiset kuidut kasaan sisällyttämällä kaura ruokavalioon. Kaura on kotimaisista viljoista rasvapitoisin ja se sisältää terveellistä pehmeää rasvaa. Riittävä kuidunsaanti, ja etenkin kolesterolia alentava betaglukaani, suojaavat riskiltä sairastua sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin. Kauran sisältämä pehmeä, tyydyttymätön rasva on sydänystävällistä energiaa ja sen mukana saadaan esimerkiksi rasvaliukoista E-vitamiinia. Muista vitamiineista kaura sisältää runsaasti B-ryhmän vitamiineja, jotka ovat tärkeitä esimerkiksi energia-aineenvaihdunnalle. Kaurapuuron ja -leivän rinnalle on kehitetty myös monia muita kauratuotteita: kauraa voi nauttia juomana, lusikoitavana välipalana, aterian lisäkkeenä, proteiinin lähteenä, kekseinä jne. Vaikka kauran terLEIPURI 6 / 2019

LEIPÄTIEDOTUS

veysvaikutukset ovat kiistattomia ja kauralle on myönnetty käytettäväksi terveysväittämiä, on sen suosion kasvuun myös muita syitä. Jotkut haluavat vaihtaa lautaseltaan eläinperäiset tuotteet kasvipohjaisiin eettisistä ja ekologisista syistä. Tämä voi olla syynä maitotuotteiden vaihtamiseen kaurajuomaan, kaurajäätelöön tai kauravälipaloihin ja lihan vaihtamiseen kaurapohjaisiin proteiinivalmisteisiin. Ulkomailta tuotetun riisin voi korvata kaurajyvistä valmistettuun aterialisäkkeeseen ja suosia näin lähellä tuotettua ruokaa.

Leivän olisi hyvä olla täysjyvää. Täytteet voi valita mielen mukaan – vain taivas on rajana.

Kauran käyttö elintarviketeollisuudessa vielä pientä Vaikka kauran suosio elintarvikkeena on noussut nopeasti ja voidaan puhua jo jopa kaurabuumista, on kauran elintarvikekäyttö vielä melko pientä. Kaurasato on viime vuosina ollut vuodesta riippuen 800-1 100 miljoonaa kiloa. Kauraa käytetään edelleen pääosin rehuviljana, mutta potentiaalia elintarvikekäyttöön on runsaasti. Vuonna 2016 elintarviketeollisuus käytti kauraa 84 miljoonaa kiloa ja vuonna 2018 jo lähes 100 miljoonaa kiloa, mikä vastaa vuotuista rukiin elintarvikekäyttöä. Luonnonvarakeskuksen mukaan kotimaisista viljoista kauraa viljellään Suomessa toiseksi eniten, ohran ollessa yleisin viljakasvi. Kun vuonna 2017 kaurasato Suomessa oli 1014 milj. kg (vuonna 2018 sato 820 milj.kg), olivat satoluvut vehnällä 802 milj. kg (498 milj. kg), rukiilla 114 milj. kg (41 milj. kg) ja ohralla 1460 milj. kg (1,3 miljardia kg). Satoerot vuosien 2017 ja 2018 välillä ovat suuret, sillä vuosi 2018 oli Suomessa heikko satovuosi viljojen kannalta. Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) mukaan viljoista vehnää käytetään elintarviketeollisuudessa ylivoimaisesti eniten. Vehnän osuus elintarviketeollisuuden käyttämästä viljamäärästä on reilu puolet. Rukiin ja kauran käyttömäärät ovat lähellä toisiaan. Niiden kummankin osuus viljan kokonaiskäytöstä oli noin viidesosa. Ohran osuus sen sijaan on vain noin pari prosenttia. Lähteet: Foodwest Oy, Leipätiedotus ry, LUKE, VYR ry

LEIPURI 6 / 2019

Koululaisten terveelliset välipalat ovat aikuisten vastuulla Yhä suurempi osa koululaisten syömisistä on erilaisia välipaloja. Kiireessä ei välipalojen laatuun ehdi aina kiinnittää huomiota. Kouluissa välipalaa on tarjolla vaihtelevasti; joissakin ei lainkaan, toisissa järjestetään kahvilanomaista välipalatarjontaa ja toisissa taas on välipala-automaatteja. Kotona aikuisten apu on korvaamaton varsinkin pikkukoululaisille, mutta myös vanhemmille koululaisille. Sitä syödään, mitä jääkaapista löytyy. TEKSTI Kaisa Mensonen, toiminnanjohtaja, Leipätiedotus ry

älipala on nimensä veroinen: se nautitaan pääaterioiden välillä eikä sillä ole tarkoitus korvata lounasta tai päivällistä. Lapset syövät kerrallaan pieniä määriä, joten välipalat auttavat jaksamaan aterioiden välillä ja ovat tärkeä osa ruokavaliota. Lasten syömisessä tärkeitä ovatkin monipuolinen ruokavalio ja säännöllinen ateriarytmi. Koululaisten ruokavaliota tutkittaessa on havaittu, että monet saavat välipaloista 40 % päivittäisestä energian tarpees-

taan. Kun suuri osa näistä välipaloista on runsaasti sokeria ja rasvaa sisältäviä, on ruoasta saatavien ravintoaineiden saanti vähäistä. Sokeria ja rasvaa sisältävien välipalojen korvaaminen täysjyväleivällä ja muilla viljatuotteilla parantaa ruokavalion terveellisyyttä ja auttaa ehkäisemään epätasapainoisesta ruokavaliosta seuraavia ongelmia. Runsaskuituiset viljavalmisteet, vähärasvaiset ja -sokeriset maitotuotteet sekä kasvikset, hedelmät ja marjat ovat terveellisiä ja hyvänmakuisia välipaloja.

Välipalalla on väliä Säännöllisesti syövät menestyvät koulussa parhaiten. Päivän mittaan epäsäännöllisesti syövillä on sen sijaan enemmän stressinkaltaisia oireita. On ymmärrettävää, ettei nälkäisenä ja väsyneenä jaksa keskittyä kouluasioihin. Usein nautitut makeat välipalat heittävät veren sokeritasapainon sekaisin - vireystaso voi vaihdella päivän aikana uupumuksesta ylivilkkauteen. Säännöllinen ruokailurytmi sekä kuitupitoiset välipalat, erityisesti leipä, auttavat jaksamaan. Ja järkikin luistaa paremmin, kun aivoilla on polttoainetta. Vanhemmat tarvitsevat tukea ja työkaluja arjen ruokavalintoihin. Aikuisten vastuulla on huolehtia, että saatavilla on järkeviä vaihtoehtoja. Sen takia tarvitaan uusia ideoita terveellisten välipalojen tarjontaan sekä kotona että koulussa. Jääkaappiin on hyvää tehdä valmiiksi voileipiä, pilkottuja hedelmiä ja vihanneksia, joita on helppo napata läksyjen oheen nälkäisenä. Yläkouluikäiseltäkin välipala saattaa jäädä syömättä, jos sitä ei ole valmiina jääkaapissa.

Kuitua tulisi saada monenlaisista lähteistä Myös lasten vatsat tarvitsevat kuitua voidakseen hyvin. Runsaastakaan kuidun saannista ei ole haittaa lasten kasvulle. Viimeisimpien tutkimusten mukaan runsaasta kuidun saannista on etua sekä ravitsemuksellisesti että sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyssä. Sen on todettu laskevan veren kolesteroliarvoja lapsilla. Kuitua ruokavaliostaan runsaasti saavat lapset saavat enemmän myös vitamiineja ja kivennäisaineita.

Ruokailutottumukset luodaan jo lapsuudessa Lapsuudessa omaksutut ruokailuun, lepoon ja liikuntaan liittyvät elintavat ovat suhteellisen pysyviä. Kotoa opitut hyvät ruokailutottumukset antavat kestävän pohjan syömiselle. Perheen yhteinen ateriointi lisää perheen yhteenkuuluvuutta, muokkaa lapsen mieltymyksiä ja tapoja. Lapsiperheiden ruokapöydissä opitaan hyvän aterian malli, maistellaan uusia makuja ja rakennetaan perheen arjen rytmiä. Myös terveellisten välipalojen syöminen jää usein rutiiniksi, mikäli se lapsuudessa omaksutaan.

LEIPÄTIEDOTUS

RESEPTIT: Välipalaherkku 2 dl maustamatonta jogurttia 1 dl kuivaleipää (ruissipsejä, hapankorppuja, näkkileipää) 1 dl marjoja 1 dl raejuustoa Kokoa välipala kerroksittain esimerkiksi lasiin. Nauti!

Leipäpizzat 2 viipaletta täysjyväleipää 2 tl kasvirasvatuorejuustoa 1 rkl ketsuppia tai salsakastiketta

Välipalaherkun voi kätevästi koota lasiin. Kuva Linkosuon Leipomo Oy

Voitele leivät tuorejuustolla ja sivele päälle ketsuppia tai salsakastketta. Valitse täyte makusi mukaan. Kasvistäyte: tomaattiviipaleita sipulirenkaita 2 ananasrengasta jalapenorenkaita pizzamaustetta 2 juustoviipaletta Kinkkutäyte: kinkkusuikaleita tuoreita herkkusieniviipaleita paprikarenkaita pizzamaustetta 2 juustoviipaletta Kokoa pizza ja kypsennä sitä 40 sekuntia mikroaaltouunissa tai uunissa, kunnes juusto on sulanut. Nauti lämpimänä. Vinkki! Leipäpizzan täytteenä voi käyttää myös aterialta jäänyttä pääruokaa, esim. kalaa, jauhelihakastiketta, broilerifileitä tms.

Lämpimät leipäpizzat maistuvat lapsille ja nuorille.

Miksi leipää välipalaksi? KUITUA Leipä on paras kuidun lähde. Runsaskuituinen leipä pitää nälän loitolla ja parantaa vatsan toimintaa. ENERGIAA Leivästä saat laadukasta energiaa. Hiilihydraatit ovat aivojen tärkeää polttoainetta. HYVÄÄ RASVAA Leivästä saat vain hyviä pehmeitä rasvoja. Viljan omien rasvojen lisäksi leivän leivonnassa käytetty rasva on usein kasvipohjaista. RAUTAA JA MAGNESIUMIA Leipä on tärkeä raudan ja magnesiumin lähde. Rauta ehkäisee väsymystä sekä pitää hiukset, ihon ja kynnet kunnossa. Magnesiumia tarvitset luuston ja lihasten toiminnan tueksi.

LEIPURI 6 / 2019

Merkkipäivät Häggman Oy Haapajärvellä täyttää 90 vuotta 23.10.2019. Vuosipäivää vietetään työn merkeissä. LÄMPIMÄT ONNITTELUMME!

Nimitykset Porin Leipä Oy Porin Leipä Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi 1.1.2020 alkaen on nimitetty elintarviketekniikan insinööri, eMBA Petri Kivineva (47). Hän on työskennellyt Porin Leipä Oy:ssä vuodesta 1999 lähtien vastaten tuotantojohtajana mm. valmistusyksiköiden operatiivisesta toiminnasta ja alihankinta-asiakkuuksista. Toimitusjohtaja Timo Valli jää eläkkeelle 31.12.2019 toimitusjohtajan tehtävästä.

Palkinnot/tunnustukset Suomalaisoluelle menestystä maailmalla

Loviisalaisen Malmgårdin Panimon olut Malmgård Belge valittiin maailman parhaaksi vahvaksi belgialaistyyliseksi olueksi World Beer Awards -kilpailussa. Kilpailuun osallistui erikokoisia panimoja 56 eri maasta. Viime vuonna samassa kilpailussa omassa sarjassaan Malmgård X-Porter vei maailman parhaan vahvan portterin tittelin maineikkaalta Guinnessiltä.

Kalasuklaa palkittiin Aasiassa

Vaasalaisen Taiga Chocolate Oy:n kalasuklaa valittiin parhaaksi makeis- ja konditoriatuotteeksi Singaporessa järjestettävässä SFFA-messutapahtumassa (Speciality & Fine Food Asia, 2019). Viime vuonna kalasuklaa palkittiin Hong Kongissa NOPA (Natural and Organic Products Asia) -messuilla koko messujen parhaana tuotteena. Taigan kalasuklaalevy on valmistettu tummasta suklaasta, jossa levyn pintaan tulee pieniä kuivattuja ja marinoituja kaloja, kuoreita.

Jukka (vas.) ja Tuomo Kousa tarjosivat Jauhetekniikan 30-vuotiskakkua Leipuripäivillä Mikkelissä.

Jauhetekniikka Oy 30 vuotta

Kotkalaisen Jukka Kousan vuonna 1989 perustaman Jauhetekniikka Oy:n liikeideana oli ratkaisujen kehittäminen tehtaiden jauheidenkäsittelyprosessien automatisoimiseksi. Ammattitaitoa ja verkostoa oli hänellä tähän ennestään ja asiakkaiksi saatiin suomalaisia prosessiteollisuuslaitoksia, jotka automatisoivat jauheiden varastointi-, kuljetus- ja annosteluprosessejaan. Jukka Kousan mukaan 1990-luvulla monilla suomalaisilla leipomoilla oli tarve automatisoida taikinanteon pienaineannostelu siilojauhojen ja veden annostelun lisäksi. Vuonna 1996 hän toi markkinoille Jauhemaatti–laitteiston pienraaka-aineiden automaattiseen annosteluun. Se herätti heti suurta kiinnostusta leipureissa ja tänä päivänä se löytyy lähes jokaisesta suuremmasta suomalaisesta leipomosta. Sukupolvenvaihdoksessa vuonna 2012 ohjakset siirtyivät seuraavalle polvelle, kun Tuomo Kousasta tuli Jauhetekniikan toimitusjohtaja. Tänä päivänä Jauhetekniikka on kansainvälinen yritys, joka toimittaa ratkaisuja myös muihin maihin, kuten Norjaan, Ruotsiin ja Baltian maihin. Jauhetekniikka on edelleenkin perheyritys, jonka omistavat Jukka Kousa 58 %,Tuomo Kousa 32 % sekä Noora Kousa 10 %. Liikevaihtoennuste vuodelle 2019 noin 3 milj. €. Noin 90 % liikevaihdosta tulee leipomoja elintarviketeollisuudesta.

Myydään

Myydään Länsi-Suomessa pitkään toimineen leipomon liiketoiminta tai koko osakekanta. Liikevaihto noin 520.000 euroa, henkilökuntaa 4. Vuokratut toimitilat, jotka voi ostaa. Tiedustelut: 050-4130 881

LEIPURI 6 / 2019

Leipurissa kirjoitettua Leipuri 95 vuotta sitten, nro 7/1924 Lehteen on painettu muutosehdotus lakiin työstä leipomoissa. Se tulee piakkoin käsiteltäväksi eduskunnassa. Liiton jäsenten toivotaan syventyvän asiaan siten, että siitä voidaan keskustella vuosikokouksessa Vaasassa. Lakiehdotus sisältää mm. eräitä yötyöhön liittyviä määräyksiä.

Lehdessä on myös Helsingin Leipurin Ammatinharjoittajain Liiton johtokunnan kirjelmä lakiehdotukseen liittyen. Liitto vastustaa jyrkästi etenkin lakiehdotuksen kohtaa, jossa ns. teolliset leipomot voisivat erikseen työaikalautakunnalta hankittavalla luvalla tehdä töitä kahdessa vuorossa kello 12 asti yöllä, mutta muiden leipomoiden olisi lopetettava leipominen jo kello 9 illalla. Sunnuntaita ja pyhäpäivää edeltävänä iltana leipomisen tulisi loppua jo kello 6. Kirjelmässä

tätä ei pidetä hyväksyttävänä, sillä tuolloin samalla alalla toimivat liikkeet joutuvat epätasa-arvoiseen asemaan. Sen sijaan ehdotetaan, että kaikki leipomot voisivat aloittaa työt kello 4 aamulla ja päättää ne kello 9 illalla. Niin ikään ehdotetaan, että välttämättömiä täydennystöitä leipomoissa tulisi voida tehdä riittävästi ja että leipomoiden kuljetuksia voitaisiin tehdä kello iltakuuden jälkeen, jolloin myymälät suljetaan.

Leipuri 75 vuotta sitten, nro 6/1944 Pääkirjoituksessa esitellään käsiteollisuuden edistämiskomitean valtioneuvostolle jättämää mietintöä käsiteollisuuden järjestötoiminnan uudistamisesta. Pakolliset elinkeinoyhdistykset on päätetty lakkauttaa ja tilalle perustaa kauppakamarilaitos suur- ja käsiteollisuutta varten. Tehdasteollisuutta harjoittavat kuuluisivat kauppakamariin. Käsiteollisuutta varten

ehdotetaan perustettavaksii käsiteollisuuskamari, johon käsiteollisuudenharjoittajat velvoitettaisiin kuulumaan aivan pienimpiä lukuun ottamatta. Leipuriliiton johtokunta on päättänyt, että vuosikokous pidetään Tampereella heinäkuun viimeisenä päivänä. Kokouspaikkana toimii todennäköisesti Rosendahlin ravintola Pyynikillä. Säännöstely on edelleenkin arkipäivää, mutta joitakin valopilkkuja sentään on. Saippuateollisuuden parantuneen raaka-ainetilanteen ansiosta voidaan elin-

tarvikealalla toimiville työntekijöille jakaa kaksinkertainen annos pesusaippuaa. Kansanhuoltoministeriön päätöksen mukaan touko-lokakuussa saa maataloustyöhön osallistuville talkootyöläisille luovuttaa ylimääräiset annokset viljatuotteita, voita, maitoa ja lihaa ilman kuponginluovutusvelvollisuutta. Säännöstelyn ulkopuolella olevia elintarvikkeita saa luovuttaa arpajaisvoitoksi tai myytäviksi myyjäisissä ja vastaavissa. Tähän on kuitenkin haettava lupa kansanhuoltoministeriöstä.

Leipuri 50 vuotta sitten, nro 6-7/1969 Pääkirjoituksessa Leo Hämäläinen kehottaa leipureita viemään päätökseen keskeneräiset asiat. Päätöksen tekemättömyys kertoo saamattomuudesta ja vaatii ryhdistäytymistä ja luonnollisesti myös toimia päätöksen toimeenpanossa. Hämäläinen vertaa päätöksentekoa kosin-

taan, jossa on oltava rohkeutta päättää kysyä unelmien neidon kättä tämän isältä. Vasta silloin asiat alkavat luistaa toivottuun suuntaan. Porvoolainen Arthur Lindfors Oy on toimittanut suuren kakun Supermarket Bomanin avajaisiin. Pituutta kolmikerroksisella kakulla oli 1,8 metriä, leveyttä ja korkeutta metri. Kakku painoi 280 kiloa ja siihen meni mm. 960 munaa, 33 kiloa sokeria, 40 kiloa jauhoja ja 64 kiloa hilloa.

Lehdessä on uutinen Hollannista, jossa erään kaupungin viisi leipomoa ovat liittyneet yhteen. Jo 1950 -luvulla oli leipomoilla yhteinen elin yhteisostoja varten, mutta se ei ollut riittävä kannattavuutta ajatellen. Nyt nuo viisi yhdessä ovat rakentaneet uuden tuotantolaitoksen, jossa valmistetaan kaikkia niitä tuotteita, joita leipomot valmistivat aiemmin erikseen. Kukin osakas tekee töitä yhteisen liikkeen hyväksi yhden heistä toimiessa johtajana.

Leipuri 25 vuotta sitten, nro 6/1994 Tulossa on kansanäänestys EU-jäsenyydestä lokakuussa. Kyllä-tulos tarkoittaa muutoksia suomalaisille yrityksille, myös leipomoille. Hintataso laskee heti jäsenyyden alettua. Silloin myös varastossa olevien tuotteiden ja raaka-aineiden hinnat muuttuvat. Raaka-aineiden osalta leipo-

moille lienee tulossa kompensaatioita valtiolta, sen sijaan valmiiden tuotteiden osalta ei. Pääkirjoittaja Olli Kuhta muistuttaa, että jokainen tekee äänestyspäätöksensä kuitenkin itse, omien näkemystensä ja arvostuksensa perusteella. Leipuripäivät on pidetty Seinäjoella ennätysmäisen 600 osallistujan voimin. Leipäviikon teemana ovat eväsleivät, joista esitellään teemaviikon julisteessa kuusi erilaista vaihtoehtoa. Valtiovarainminis-

terin nimeä mukaillen työnimenä on ollut Iiron eväät. Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Ulla Leinolta on ilmestynyt myös Viljatie-kirja, johon hän on koonnut 350 viljaruokaohjetta yli 70 maasta. Teokseen on sisällytetty paljon myös muuta tietoa leivästä ja viljasta.

LEIPURI 6 / 2019

UUTUUDET

Beanit härkäpapusuikale

PALVELUHAKEMISTO Annostusjärjestelmiä

Härkiksen tekijöiden uutuus Beanit härkäpapusuikale on tullut ruokakauppoihin ympäri Suomen. Beanit härkäpapusuikale on täysin kasvipohjainen raaka-aine, jossa on Härkistä (papumurska) enemmän rakennetta ja puruvastusta. Suikaleet myydään tuoreina ja ne ovat heti käyttövalmiita. Makuöljyn ansiosta tuotteen voi kipata rasiasta suoraan pannulle. Paistettaessa suikaleesta tulee rapea päältä, mutta mehevä sisältä. Härkäpapusuikale toimii monissa ruokalajeissa, kuten pastoissa, wokeissa, salaateissa, täytetyissä leivissä ja dipattavana. Saatavilla on kolme eri makuvaihtoehtoa: maustamaton, lempeän sitruunainen ja valkosipuliyrttinen. Uusi kasvisproteiinituote on ensimmäinen laatuaan maailmassa. Koemielessä sitä tarjoiltiin jo menneen kesän tapahtumissa.

Kauraisat välipalagranolat Myllärin uudet Hyvän Mielen Granolat sisältävät suomalaista kauraa, hyvää tekeviä siemeniä, kasviksia ja hedelmiä. Uutuusgranoloita on kolme erilaista vaihtoehtoa: porkkana-inkivääri ja siemenet & pinaatti sekä perinteisempi, koteloon pakattu mustikka-taateli. Kaikissa Hyvän Mielen Granoloissa on Avainlippu ja Mustikka-taatelille on myönnetty myös Sydänmerkki. Tuorepuuron ystäviä ilahduttaa isompaan pussiin (400 g) pakattu gluteeniton Tuorepuuromix, jossa makuna on aprikoosi-vadelma. Tuote ei sisällä lisättyä sokeria, sille on myönnetty Sydänmerkki ja Avainlippu.

Alku-annospuurot Fazer ALKU tuo markkinoille nopeasti valmistuvat annospikapuurot. Uutuusmaut ovat Kuningatar, Sadonkorjuu ja Riihiruis. Puurot valmistetaan suomalaisesta viljasta eivätkä ne sisällä lainkaan lisättyä sokeria tai lisäaineita. Pikapuuropakkaus sisältää 5 kappaletta 40 gramman annospusseja, jotka voi ottaa mukaan aamiaiseksi, välipalaksi tai nauttia vaikka suolaisten täytteiden kanssa lounaaksi.

LEIPURI 6 / 2019

Erikoistukkukauppaa

THINK DELICIOUSLY

Tarjoamme asiakkaillemme tietotaitoamme huomioiden viimeisimmät innovaatiot ja trendit: www.leipurin.com

Leipurilehti_1610_121x80mm_Palveluhak.indd 1

14.10.2016 14:26:16

PALVELUHAKEMISTO Erikoistukkukauppaa Ajattelee

Konsultointia LEIPOMORAAKA-AINE RATKAISUT JO VUODESTA 1904

maailmanlaajuisesti

Yritysjohdon sparraus & konsultointi Markkina– ja tuotealueen laajentaminen Kustannusten hallinta ja sisäiset laskelmat

- Toimii paikallisesti Finnbakels Oy • Puh.010 424 9700 • bakels@finnbakels.fi www.finnbakels.fi • Koivunoksa 15, 04200 Kerava

puh. 0400-729 721 e-mail: aimo.jussila@amihelp.fi

www.amihelp.fi

roberts Perinteikäs kotimainen - vuodesta 1910

Korkealaatuiset Turussa valmistetut hillot, marmeladit ja täytteet sekä muut leivonnan raaka-aineet. lnk,länkatu 3, 20300 Turku I Puh (02) 278 5000 1 Faksi (02) 278 5040 www.roberts.fi

Leipomo- ja elintarvikealan investointien konsultointi ☞ esiselvitykset ☞ 3D-suunnittelu ja layoutit

☞ investointibudjetit ja kannattavuusanalyysit ☞ kokonaisvaltainen projektinhallinta Ari-J. Ignatius, ari@bakari.fi 0400 483 346, www.bakari.fi

Räätälöidyt leivontaratkaisut ammattilaisille Fazer Myllyltä.

Fazer Finland Oy, Fazer Mylly Kasakkamäentie 3 / PL 40 15101 Lahti 020 555 3000 W W W. FA Z E R M Y L LY. F I

Elintarvikealan konsultointia ja koulutusta, laadinta- ja laatupäällikköpalvelua ISO/FSSC 22000, BRC, IFS, ISO 9001 ja ISO 14001 maija.hurri-martikainen@mhm.fi / 040 743 1102

Oratek

Leipomo- ja elintarvikealan tekninen konsultointi Prosessi ja layout- suunnittelu, kunnossapidon dokumentoinnin kehittäminen, dokumenttien laadinta ja päivitys (ATEX, laiteturvallisuus, omavalvonta).

jouni.orava@oratek.fi 045-1242353, www.oratek.fi

ENGELHARDT - TUOTTEET SUORAAN VALMISTAJALTA

leivänparanteet • leipämixit • hapatteet • yksittäiset raaka-aineet Kysy meiltä: Kari Sillfors, 044-5440 770, kari.sillfors@engelhardt.se Tatu Heinaro, 044-210 9580, tatu.heinaro@engelhardt.se

B. ENGELHARDT & CO AB, Box 49, 42121 Västra Frölunda,

te. 031-7091700, fax 031-709 1739. www.engelhardt.se

Laadukkaita raaka-aineita ja luotettavaa palvelua elintarviketeollisuuden toimijoille.

Varaa paikka omalle yrityksellesi Palveluhakemistoon! elina.matikainen@leipuriliitto.fi tai 040 719 9021

CONDITE OY Puh. (02) 436 5900 Lisenssikatu 5, 21100 Naantali condite.fi

Seuraa Suomen Leipuriliittoa myös Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto

LEIPURI 6 / 2019

PALVELUHAKEMISTO Leipomokoneita

Bakers_57x28.pdf

4.9.2017

16.40

www.jostec.fi Myynti: Leipurin Oy LEIPOMOUUNIT – KONEET

Tmi Tarmo Palomaa

- PINNAVAUNU-UUNIT - NOSTATUSLAITTEET - NOSTATUSKAAPIT - PINNAVAUNUT - PAISTOPELLIT

KOTIMAISTA VALMISTUSTA VUODESTA 1968

Lu-Ko Oy Ahokaari 10 05460 HYVINKÄÄ

www.lu-ko.fi

Puh. 010 320 8010

Käytetyt leipomokoneet, asennukset, huollot ja korjaukset

Puh. 0500 166 355 ME PIDÄMME HUOLEN – SINÄ ONNISTUT

Metos Oy Ab Ahjonkaarre, 04220 Kerava puh. 0204 3913 fax 0204 39 4360 metos.finland@metos.com www.metos.com

0400 682 850 / kari.iso-junno@finnleican.fi Sammontie 12, 70900 Toivala • www.finnleican.fi

www.cortex.fi

Uudet ja käytetyt leipomokoneet LKM Trade Oy Matias Lakkapää p. 0400 694 805 Marko Willig p. 050 567 8752 www.leipomokoneet.fi info@lkmtrade.fi

LUKO Rational ja Mini Rotor -uunit LUKO-nostatuskaapit Metos System Rational -yhdistelmäuunit Karhu-yleiskoneet

Leipomoteollisuuden koneet ja tarvikkeet Juhanilantie 4 C l 01740 Vantaa puh. 010 273 7000 l myynti@solotop.fi www.solotop.fi

SEURAAVA LEIPURI

Seuraava Lehti, Leipuri 7/2019 ilmestyy viikolla 43. Lehdessä mm. raportti Südback-messuilta Saksasta sekä Leipäviikon tapahtumia.

LEIPURI 6 / 2019

Bakers Finland Oy • PAISTOPELLIT PL 21, 33701 TAMPERE • PINNAVAUNUT tommi@bakersfinland.fi • PIENTARVIKKEET p. 0400 422 036

PALVELUHAKEMISTO Pakkaustarvikkeita

Tietojärjestelmiä

Patamäenkatu 3, 33900 Tampere Puh. (03) 213 6700 Fax (03) 265 5673

Pölynpoistolaitteita Toiminnanohjaus LEIPOMOILLE • Tilausten käsittely • Ketjunohjaus • Valmistuksen ohjaus • Käyttöönotto • Sähköiset liittymät ja tuki • Kassajärjestelmä

P. 0207 815 400

www.skj.fi Kokonaisvaltaista

pakkausosaamista pakkauksen suunnittelusta ja valmistuksesta aina pakkauskoneen valintaan asti. pyroll.com pyrollkauppa.com p. 030 624 2450

GO & SAUMA® ohjelmistot

LEIPOMOT KAHVILAT - toiminnanohjaus - työvuorosuunnittelu - työajan hallinta

www.softone.fi

Messuja ja muita tapahtumia Syyskuu 21.-24. Südback, Stuttgart Kansainvälinen leipomoja konditoria-alan messutapahtuma. www.messe-stuttgart.de/suedback/en/ Lokakuu 5.9. Anuga, Köln Elintarvikealan kansainvälinen suurtapahtuma. www.anuga.com Lokakuu 4.-6. Turun Ruoka- ja Viinimessut, Turun Messukeskus www.turunmessukeskus.fi

2020 Tammikuu 18.-22. Sigep, Rimini, Italia Jäätelö, suklaa, konditoriatuotteet, leipä. www.sigep.it Helmikuu 2.-5. ProSweets, Köln Makeis- ja snacks-teollisuuden messutapahtuma. www.prosweets-cologne.com Elokuu 14.-16. Leipuripäivät, Helsinki

Tiedot on kerätty useasta eri lähteestä. Varmistakaa tapahtuman ajankohta vielä ennen matkan varaamista.

LEIPURI 6 / 2019

LEDAREN

Den finländska rättsstaten – icke-organiserade företag samhällets drägg?

inlands Bageriförbunds 119:e årsmöte och sommardagar, det vill säga Bagardagarna, ordnades i augusti i S:t Michel. Evenemanget samlade deltagare från både bageribranschen och dess samarbetspartner till ett gemensamt veckoslut. Det var återigen en stor glädje att få uppleva detta traditionella, förträffliga, professionella evenemang, där gästerna såg ut att trivas. Läs mer om Bagardagarna nedan på s. 13-33. Under årsmötet och sommardagarna publicerade Bageriförbundet en rikstäckande pressrelease, i vilken man berättade om såväl det under helgen kommande årsmötes- och sommardagsevenemanget som aktuella frågor inom bageri- och konditoribranschen. I skrivelsen kräver Bageriförbundet bland annat att statsmakten ska vidta åtgärder för att diskrimineringen av små och medelstora icke-organiserade företag, som inte hör till arbetsgivarförbundet, på arbetsmarknaden ska upphöra. Pressreleasen begravdes den dagen under publicerade ”viktigare” nyheter och skrivelser. Skrivelsen finns att läsa på s. 12. Man kan inte annat än konstatera att Finland är en mycket märklig rättsstat, eftersom de politiska beslutsfattarna i Finland godtar att vårt arbetsmarknadssystem grovt diskriminerar icke-organiserade företag. Tiotusentals små och medelstora företag får lida för detta. Och man kan bara fråga sig huruvida Finland verkligen är en så bra förebild för rättsstater, till exempel för Polen och Ungern, som Finland vill ge sken av ute i världen. Det har varit förvirrande att inse att det för merparten av arbetsmarknadsledarna på arbetsgivarsidan och för en stor del av medierepresentanterna ser ut att vara närmast självklart att det finska arbetsmarknadssystemet kan diskriminera icke-organiserade företag och de facto gör det. Speciellt är ändå att sådan diskriminering inte ser ut att vara ett problem ens för finska professorer som talar för grundläggande rättigheter och rättsstaten. Frågor gällande olika grundläggande mänskliga rättigheter lyfter dessa ”grundlagsprofessorer” gärna upp i offentligheten, men i den här frågan är det tysta som möss. Anses inte företagare

LEIPURI 6 / 2019

med små och medelstora företag alls vara människor, som samhället bör behandla jämlikt? Under årtionden har man lyckats väl med att inrota i finska människor att diskriminering av små och medelstora icke-organiserade företag i själva verket är rätt, nästan som någonting som hör till våra grundläggande rättigheter. Under de senaste åren har man i Finland lyft fram betydelsen av lokala avtal och att man i kollektivavtalen för olika branscher ska införa fler skrivningar gällande lokala avtal. Detta är förstås bra och en sak som bör understödas. Verkligheten är dock att bestämmelser gällande lokala avtal och ett eventuellt införande av dem i kollektivavtalen inte är till någon nytta för icke-organiserade företag. De får inte sluta lokala avtal med arbetstagarna, eftersom den finska arbetslagstiftningen förhindrar det. En icke-organiserad arbetsgivare måste tillämpa bestämmelserna i ett allmänt bindande kollektivavtal som sådana, det vill säga utan möjlighet till lokal avtal. Lokala avtal får i Finland endast slutas av företag som hör till arbetsgivarförbundet. I Finlands grundlag betonas föreningsfriheten, det vill säga att det står alla fritt att bestämma om man vill höra till en förening eller en organisation. I själva verket försöker det finska arbetsmarknadssystemet tvinga företag att höra till arbetsgivarförbundet. Jag är medveten om att då jag lyfter fram

den här frågan och mina åsikter i denna skrivelse kommer detta att orsaka irritation på flera håll. Sådana här åsikter hör inte till ”samförståndet” som i årtionden har rått i det finska samhället. Syftet med den här skrivelsen är dock endast att på ett eller annat sätt få till en förändring inom det nuvarande totalt orättvisa och orimliga systemet. Eller är små och medelstora icke-organiserade företag och deras företagare verkligen dräggen i vårt samhälle som får diskrimineras årtionde efter årtionde? Denna enorma oförrätt i det finska arbetsmarknadssystemet kommer aldrig att förändras utan en öppen och bred samhällsdebatt. Så länge den finländska massmedian inte vill hålla en debatt om frågan och/eller vill tysta ned den så snabbt som möjligt, kommer denna skamfläck i den finländska rättsstaten att fortsätta finnas långt in i framtiden. Vore det inte hög tid att överge detta diskriminerande system, som för närmare 50 år sedan fick sin början i ”Kekkonen-landet”, och påbörja en ny era där alla företag/företagare behandlas jämlikt? Den finska grundinställningen ser dock ännu för närvarande ut att peka på att små och medelstora företag endast duger till att sysselsätta folk utan att få åtnjuta jämlika rättigheter. Om någon företagare lyckas få till ett framgångsrikt företag, är inställningen att framgången endast varit möjlig på bekostnad av ”arbetstagarnas blod, svett och tårar”. Eller så måste företagaren ha haft något annat ljusskyggt för sig. Mika Väyrynen

*Jag skrev om samma ämne i ledaren till denna tidning 3/2019 med rubriken Allmänt bindande kollektivavtal diskriminerar grovt oorganiserade företag. Skrivelsen fick då något större utbredning än normalt, bland annat eftersom den publicerades på webbplatsen Libera.fi. Bakom Bageriförbundets skrivelse i augusti fanns dock representanter för små och medelstora företags vilja, då Bageriförbundet beslutade att som organisation lyfta fram frågan.

Suomen Leipuriliitto ry:n toimisto ja hallinto Toimisto

Valtuuskunta

Mika Väyrynen, toimitusjohtaja p. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi

Jari Elonen, puheenjohtaja Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi

Elina Matikainen, toimituspäällikkö Leipuri-lehden toimittaminen ja ilmoitusten hoito p. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Kati Sinda, talous– ja toimistosihteeri Talousasiat, toimiston hoito, jäsenasiat, Leipuri-lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

Hallitus Kari Meltovaara, puheenjohtaja Leipomo Rosten Oy, Turku kari.meltovaara@leipomorosten.fi Harri Jaakkola, varapuheenjohtaja Leivon Leipomo Oy, Tampere harri.jaakkola@leivonleipomo.fi Timo Jänne, Linkosuon Leipomo Oy, Kangasala timo.janne@linkosuo.fi Pekka Eskelinen, Savonlinnan HerkkuPekka Oy, Savonlinna pekka.eskelinen80@gmail.com Eerikki Lounamaa, Brander Oy, Pirkkala eerikki.lounamaa@brander.fi Mikko Heikkinen, Hyvärisen Leipomo Oy, Kuhmo mikko.heikkinen@hyvarisenleipomo.com

Anttu Rautio, varapuheenjohtaja Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva anttu.rautio@kauraleipa.fi Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry Mika Gilan, Kakkutalo Gilan Oy, Järvenpää mika@kakkutalogilan.fi Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät ry Simo Vainikka, Rikkilän Leipä Oy, Lappeenranta simo.vainikka@pp.inet.fi Pirkanmaan Leipomot ry Erno Ahonen, Jussinhannan Leipä Oy, Tampere erno@jussinhannanleipa.fi Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry Arsi Tiitinen, Jyväs Pakari Oy, Jyväskylä arsi.tiitinen@jyvaspakari.fi Etelä-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry Nina Teemu, Pirjon pakari Seinäjoki Oy, Seinäjoki nina.teemu@pirjonpakari.fi Savon Leipomoyhdistys ry Anttu Rautio,Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva anttu.rautio@kauraleipa.fi Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy, Haukipudas helmi.tyykiluoto@putaanpulla.fi Turun Seudun Leipuriyrittäjät ry Mikko Hietala, MBakery, Turku mikko.hietala@mbakery.fi Satakunnan Leipomoyhdistys ry Petri Laaksonen, Kontion Konditoria Oy, Rauma petri.laaksonen@kontion.fi

Heikki Lankoski, Ullan Pakari, Pori heikki.lankoski@ullanpakari.fi

Pohjois-Karjalan Leipomoyrittäjät ry Erkki Timonen, Pielispakari Oy, Nurmes erkki.timonen@pielispakari.fi

Hannu Räinä, Pulla-Pirtti Oy, Oulu hannu.raina@pullapirtti.com

Vaasan Piirin Leipomoyhdistys ry Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri, Koivulahti andreas.knip@netikka.fi

Markku Kiiskinen, Aetoleipuri Oy, Kuopio markku.kiiskinen@aeto.fi

Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry Annika Boström, Oy E. Boström Ab, Lepplax annika.bostrom@bostrom.fi Kainuun Leipomoliikkeenharjoittajat ry Marianne Huusko, Kaesan Kotileipomo Oy, Kuhmo marianne@kaesankotileipomo.fi Lapin Leipomoyrittäjät ry

PL 115 (Pasilankatu 2) 00241 HELSINKI puh 0207 121 570 fax (09) 148 87201 sähköposti: etunimi.sukunimi@leipuriliitto.fi www.leipuriliitto.fi

LEIPURI 6 / 2019

Leipuri 6/2019

Articles inside

Editorial