v KORONA EUROOPASSA v
Miten koronapandemia on vaikuttanut leipomoalaan Euroopassa? Sigep- ja IBA-messujen virtuaalisiin messutapahtumiin oli koottu ajankohtaisia alustuksia leipomo- ja konditoria-alalta. Useassa esityksessä pohdittiin, miten korona on vaikuttanut leipomo- ja konditoria-alaan sekä koko ruokasektoriin koko Euroopassa ja miltä näyttää tulevaisuus tällä hetkellä.
TEKSTI Elina Matikainen
M
onet isot messutapahtumat on tänä keväänä joko siirretty tulevaisuuteen ja ne järjestetään kokonaan tai osittain digitaalisina eli verkossa. Tammikuussa normaalisti Italian Riminillä järjestettävä Sigep-messutapahtuma järjestettiin kokonaan virtuaalisena 15.-17. maaliskuuta. Samaan aikaan myös IBA järjesti virtuaalisen messutapahtuman webinaareineen. IBA-messujen ovien piti avautua myös paikan päällä Münchenissa lokakuussa. Maaliskuun lopulla messujärjestäjä kuitenkin ilmoitti, että tapahtuma on siirretty kahden vuoden päähän ja IBAn uusi ajankohta on 22.-26.10.2023. Tutkimuslaitos GIRA oli selvittänyt koronakriisin keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutuksia Euroopan leipomosektoriin. GIRAn leipomoalueen johtaja Anne Fremaux kertoi IBAn webinaarissa, että pahin sukellus viime vuonna tapahtui toisella kvartaalilla, jolloin rajoitustoimet vaikuttivat eniten ja etenkin foodservice-sektorilla romahdus oli raju. Eniten kärsi yksityinen ravintola- ja kahvilasektori (- 31 %). Vähittäiskauppa oli voittaja ja etenkin alussa sen myyntipiikki oli kova, vaikkakin se sittemmin tasaantui. Fremaux’n mukaan tilanne saattaa foodservice-sektorilla tämän vuoden kol-
12
LEIPURI 3 / 2021
Aamiaista ei enää napata mukaan työmatkalla, koska etätyötä tehtäessä se syödään kotona. Kotiin ostetaan leipomoiden perinteisiä leipiä, sämpylöitä ja kahvileipiä.
mannella kvartaalilla kohentua, mikäli rokotukset etenevät riittävällä tahdilla ja yhteiskuntaa päästään avaamaan. Toisaalta kuluttajien heikentynyt taloustilanne saattaa jarruttaa kuluttamista. Vuoden viimeinen kvartaali onkin sitten kysymysmerkki, mutta alan täyttä toipumista ei vielä tänä vuonna ole näköpiirissä.
Foodservice-sektorin kurimus Samansuuntaisia ajatuksia esitti Sigep-messujen virtuaalitapahtumassa alustanut markkina-analyysitoimisto NPD Group Inc:n foodservice-osaston johtaja Jochen Pinsker. Sitä, millaisella vauhdilla foodservice-sektori tulee toipumaan koronapandemiasta sekä sen jälkivaikutuksista, on hänen mukaansa kuitenkin tässä vaiheessa täysin mahdotonta ennustaa. Pinsker avasi esityksessään sitä, miten paljon erilaiset lockdownit, liikkumisrajoitukset ja ihmisten pysyminen kotona ovat vaikuttaneet nimenomaan foodser-
vice-sektoriin. Vaikutus on aivan valtava. Vuoteen 2019 asti foodservice-sektori kasvoi Euroopassa tasaista tahtia ja vuonna 2019 sen liikevaihto oli 308 mrd euroa. Vuonna 2020 liikevaihto romahti 190 miljardiin euroon. Tänä vuonna Pinsker arvioi alan saavuttavan noin 250 mrd euron liikevaihdon, mikäli koronavirus saadaan kontrolliin, vaikka kokonaan sitä ei saataisikaan häviämään. Erityisesti etätyön vaikutus on ollut erittäin merkittävä ja se voi olla merkittävä myös jatkossa, jos ajatellaan foodservice-sektoria ja sen tuotteisiin kohdistuvaa kysyntää. Tällä on ollut iso vaikutus myös leipomosektoriin. - Aikaisemmin jopa 36 % foodservice-sektorin asiakaskäynneistä on liittynyt tavalla tai toisella töissä käymiseen, joko työmatkalla tai töissä ollessa, Jochen Pinsker toteaa. Moni on poikennut aamiaiselle työmatkallaan tai napannut syötävää mukaansa ja myös lounas on kuulunut päivittäiseen rutiiniin. Nyt ne tehdään ja nautitaan kotona, jonne on tätä varten hankittu myös uusia välineitä ja laitteita. Pinsker ennustaa, että kotona työskennellään (ja syödään) jatkossakin enemmän kuin ennen pandemiaa, sillä monet isotkin yritykset ovat tyhjentäneet toimistojaan ja työntekijät ahkeroivat kotoa käsin.
