3 minute read

Miten ruokainnovaatiot syntyvät?

TEKSTI Elina Matikainen

Aina kun on jokin murros, on innovaattorilla loputtomasti mahdollisuuksia. Nyt on käynnissä neljäs teollinen vallankumous, toteaa työelämän professori Reetta Kivelä Helsingin Yliopistosta. Hän piti alustuksen ruokainnovoinnista Luomubuumi-hankkeen päätöswebinaarissa 12.3.2021.

Advertisement

Tällä hetkellä ruoka-alalla on menossa systeeminen muutos mm. ilmastonmuutoksen, globaalin väestönkasvun sekä ruokahävikin vuoksi. Nämä ulkoiset paineet ovat muuttaneet myös ruoka-alan innovointia.

Ruoka-alan startup-yrittäjyys on Kivelän mukaan tällä hetkellä vahvassa kasvussa ja alalla on myös isoja onnistumisia. Se luo sijoittajille yhä enemmän kiinnostusta näihin yrityksiin eli myös hyviä ideoita tarvittaisiin koko ajan lisää. - Yhteinen näkemys kuitenkin on, että ruoka-alalla ei ole niin paljon uusia ideoita kuin olisi rahoittajia.

Eniten on sijoitettu kestävyyteen (esim. vaihtoehtoisiin proteiineihin), hävikin hallintaan (etenkin julkiset toimijat) sekä erilaisiin palveluihin (suurin alue ja näkyy eniten kuluttajarajapinnassa).

Ruoka-alan innovaattorin ei tarvitse muuttaa koko systeemiä, vaan hän voi muuttaa yhtä kohtaa siitä. Vaikutukset voivat hyvässä lykyssä ulottua laajemmallekin, kuten kävi esimerkiksi Kivelän oman innovaation, nyhtökauran osalta. Aluksi tuote oli ajateltu vain pienen ryhmän tarpeisiin, mutta aiheuttikin pian laajempaa keskustelua ja suurta kiinnostusta. Syntyi aivan uusi tuotekategoria.

Radikaalia innovointia

Kun lähdetään innovoimaan, on organisaatiossa tärkeää ymmärtää, mitä ollaan lähdössä tekemään. Usein tavoite on parantaa olemassa olevaa tuotetta esimerkiksi tuotantolinjaa kehittämällä. Aivan erilaista on kuitenkin lähteä tavoittelemaan jotakin täysin uutta ja uusia markkinoita (radikaali innovoiminen). Uskon omiin näkemyksiin on oltava vahva, sillä enää ei voi tukeutua historiaan ja vanhoihin myyntilukuihin, koska niitä ei ole. Tässä tarvitaan Kivelän mukaan sekä vahvaa intuitiota että asiantuntijuutta.

Reetta Kivelän oma kokemus pohjaa GoldandGreen-yrityksen innovointiin, jossa töitä tehtiin pienellä porukalla. Nyhtökauran lisäksi innovoitiin myös paljon muuta. - Tutkijuus ja teknologiaosaaminen eli tuotteen tekemiseen liittyvä asiantuntijuus kulkivat kuluttaja- ja markkinaymmärryksen rinnalla koko prosessin ajan. Se oli vuoropuhelua, joka ikään kuin kerrosti toinen toistaan yhteisen idean pohjalta, mutta eri näkökulmista.

Reetta Kivelä ei yhdy siihen Suomessa usein toistettavaan toteamukseen, että meillä on teknologia hallussa, mutta markkinointi puuttuu. Hänen mukaansa markkinointi ei ole mikään taikasana, jolla tuote käy kaupaksi, vaan tuotteessa pitää olla se ”juttu”, joka sinällään jo myy. Tällöin tuote ikään kuin markkinoi itse itsensä. Kivelä kannustaa myös joukkoälyn hyödyntämiseen ja dialogiin. Se mitä syntyy yhdessä, on paljon enemmän kuin mitä voi syntyä yhden viisaimmankaan ihmisen pään sisällä. Lisäksi on muistettava, että pitää keskittyä johonkin. Innovatiivisten henkilöiden taipumuksena on tehdä ”kaikkea” ja silloin harvoin mikään onnistuu. Innovaattorilla olisi oltava ymmärrystä myös käyttäjä- ja kuluttajakokemukseen. Usein on hyötyä siitä, että itse kuuluu kohderyhmään, jolle tuotetta suunnitellaan.

Luomuelintarvikkeita kaupan hyllylle - Suurin osa luomutuotteista ostetaan päivittäistavarakaupoista, yli 80 prosenttia, totesi Pro Luomun Marja-Riitta Kottila omassa alustuksessaan. Toki luomutuotteita ostetaan myös esimerkiksi torilta, erikoiskaupoista, suoraan tilalta, Reko-renkaista ja verkkokaupasta. Mitä enemmän luomua käyttää, sitä monipuolisemmat ovat myös sen hankintakanavat.

Luomutuotteiden myynti Suomessa on kasvanut tasaisesti. Tällä hetkellä luomumyynnin arvo on hieman yli 400 miljoona euroa vuodessa. Vuosittainen myynnin kasvu on ollut noin kymmenen prosenttia. - Myyntiin on aina heijastunut positiivisesti, kun uusia tuotteita on tullut markkinoille, toteaa Kottila. Uusien luomuelintarvikekonseptien luominen olikin yhtenä Luomubuumi-hankkeen tavoitteena (ks. Leipuri-lehti 2/2021 s. 22-23).

Pro Luomussa luomutuotteiden myynnin kehitystä on seurattu noin kymmenen vuotta. Luomun markkinaosuus on vain 2,6 prosenttia ja se kasvaa hitaasti. Luomumyynnin isot tuoteryhmät pt-kaupassa ovat hedelmät, vihannekset ja maito. Pt-kaupan isoissa tuoteryhmissä leivässä ja lihassa luomun osuus on kuitenkin pieni. Erityisen pieni tämä osuus on leivässä. Niin kauan kuin luomun osuus on näissä isoissa tuoteryhmissä pieni, ei myöskään sen kokonaismarkkinaosuus kovin nopeasti kasva.

Tuoteryhmittäin tarkasteltuna korkein osuus luomulla on lastenruuissa, kananmunissa, kasviöljyissä sekä hiutaleissa.

Innokkaimmat luomun kuluttajat Euroopassa löytyvät Tanskasta ja Sveitsistä. Tanskassa luomua ostettiin 344 eurolla asukasta kohden ja Sveitsissä 338 eurolla vuonna 2019. Suomessa summa oli noin 70 euroa ja Ruotsissa 215 euroa.

Luomun kuluttajabarometrin mukaan kuluttajat olisivat meillä valmiita ostaman enemmän luomutuotteita, mikäli ne olisivat edullisempia. Halukkuutta lisäsi myös, jos kuluttajat olisivat vakuuttuneempia luomutuotteiden erilaisuudesta ja lisäarvosta sekä siitä, että luomun tuottaja saisi tuotteista oikeudenmukaisen hinnan.

This article is from: