Fuksiaisten huumaa

Lauantai 3.9.

Rohkeimmat tulivat uhmaamaan kohtaloaan Raxiin. Näky oli kaunis (ja hyväntuoksuinen). Lopputuloksena oli entistä huonompi olo, ainakin osalla.

Sunnuntai 4.9.

Nyt on lähdettävä siitä, että tähän on tultu: Sunnuntaipoppi. Etkoille Kallen ja Tomin luokse raahautui odotetusta moninkertainen määrä – noin kymmenen. Ilta pääsi kunnolla vauhtiin Kolumbuksen karaoken avulla. Sieltä jatkoimme poppiin… laulamaan karaokea.

Maanantai 5.9.

Suuren suosion saanut keilausiltapäivä ei ollut kuitenkaan täyskaato. Keilaradat kun unohdettiin varata. Keilauskisat vaihtuivat minigolfiin.

Ikimuistoinen fuksiviikko oli hieno kokemus tuutorina. Vastoinkäymisiä ja ikäviä juttuja ei edes enää muista. Oliko sellaisia vai kultaako aika muistot? Muistelkaamme fuksiviikkoa (siltä osin kuin siitä jotain muistamme) lämmöllä ja rakkaudella!