Legio Ostiensis ry:n ainejärjestölehti Itä-Suomen yliopiston oikeustieteilijöiden opiskelijajulkaisu Päätoimittaja Milla Määttä
Kirjoittajat tässä lehdessä: Outi Saarinen, Mari Kokko, Sanna Räsänen, Anu Aavamäki, Emmi Jokelainen, Ilmi Havas, Jenna Hattunen, Topi Turunen, Elisa Vornanen, Sampo Viitanen, Jaana Kivilahti, Ilkka Häyrinen, Milla Määttä
Taitto Milla Määttä
Yhteystiedot sähköposti: hallitus@legio.fi nettisivut: www.legio.fi postiosoite: Legio Ostiensis ry Oikeustieteet Itä-Suomen yliopisto PL 111 80101 JOENSUU
1. vuosikerta, 4. numero.
pääkirjotus Milla Määttä
Lisätietoja odotellessa Itä-Suomen yliopiston hallitus on hyväksynyt vuoden 2012 toiminta- ja taloussuunnitelmansa, jonka mukaisesti yliopisto tulee esittämään opetus- ja kulttuuriministeriölle, että osa nykyisen julkisoikeuden koulutuksen aloituspaikoista suunnataan oikeustieteellisen alan aloituspaikoiksi ja yliopistolle myönnetään oikeustieteellisen alan tutkinnonantooikeus. Ensin mä olin että VAU. Sit mä olinkin että öh.. niin mitä tämä tarkoittaakaan? Nykyisiä HTK/HTM-opiskelijoita ajatus muutoksesta kuulostaa kauhistuttavan; viisi vuotta töitä tutkintoon, jolla ei teekään työelämässä yhtään mitään? Reaktio voi olla liioiteltu: Joensuussa HTM-tutkintoon valmistuneet tiedostavat kyllä koko opiskeluaikansa, ettei heistä tule lakimiehiä, asianajajia tai varatuomareita. HTM-oikeustieteilijät sijoittuvat nykyiselläänkin hyvin työelämään, tietylle oikeudenalalle erikoistumista vaativiin työtehtäviin. Lea Halosen tekemän ”Juridista osaamista edellyttävät työpaikat ja HTM-tutkinto vuonna 2011” –selvityksen mukaan työmarkkinoilla ilmenee lisääntyvä tarve ”tietyille juridiikan osa-alueille erikoistuneista lakiasiantuntijoista”. Seurattujen työpaikkailmoitusten mukaan juridista osaamisista edellyttävistä avoimista työpaikoista 72 %:iin kelpaa HTM-tutkinto. (Myönnettäköön kuitenkin, että rekrytoinnista vastaavien ennakkoluuloja työhakemuksissa lukevia tutkintonimikkeitä kohtaan onkin hieman vaikeampi mitata...) Ehdotus herättää kuitenkin ymmärrettävää pelkoa: miten tultaisiin takaamaan erikoistuvien HTM-opiskelijoiden laadukas opetus, kun sen painopiste siirtyisi OTMopiskelijoiden ”putkitutkintoon”? Minkälaiset työllistymis- ja jatko-opiskelumahdollisuudet omalla laitoksella HTM:lla tulevaisuudessa tulisi olemaan? Laitoksen toiminnan kehitystä sekä mm. pääainevalikoiman ja tutkintorakenteiden muutoksia pari vuotta seuranneena voinen todeta, että sekä koko UEF että oikeustieteiden laitos ovat eläneet melko tyylipuhtaasti opetus- ja kulttuuriministeriön toiveiden mukaisesti. Tähän taustaan peilaten, en suinkaan ihmettelisi, vaikka oikeustieteellisen alan tutkinnonanto-oikeus Joensuuhun saataisiinkin. Oikeustieteellisen alan tutkinnonanto-oikeus on varmasti laitoksen märkä uni esimerkiksi varmemmin valmistuvien maistereiden (joista laitos saa rahaa), laitoksen imagon ja huippuopettajien palkkaamisen suhteen. Jossain mielessä häviäjäksi esimerkiksi sisään pyrkivän aineksen suhteen voi tulevaisuudessa ajautua haastavan maantieteellisen sijaintinsa takia Lapin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta. Soraääniä odotellessa. Vaikka ehdotus kuohuttaa nykyisiä opiskelijoita, mielestäni olisi typerää asettua sitä vastaan – niin yksilönä kuin ainejärjestönäkään. Nykyisten opiskelijoiden kannattaa käyttää voimavaransa pikemminkin omaan tutkintoonsa liittyvän opetuksen laadukkaan tarjonnan vaatimiseen ja omien erikoisosaajan taitojensa vahvistamiseen. Uusista oikeustieteellisen alan aloituspaikoista ei varmasti ole haittaa lainsäädäntöympäristön sopimusoikeudellistuessa; töitä tulee riittämään sekä lakimiehille että uskoakseni myös meille ”yhteiskuntatieteellisen alan lakiasiantuntijoille”. Loppujen lopuksi työllistymisessä on kyse henkilökohtaisista näytöistä ja kunnianhimosta, ei tutkintonimikkeistä.
Tässä numerossa 2 Pääkirjoitus 4 Puheenjohtajan palsta 5 Legion syyskokous ja toogabileet 6 Dagen efter 7 Ajankohtaista 9 Vuosijuhlaviikko 11 Kilpailuhenkeä ja tapausharjoituksia Hollannissa 13 Paluu ekaluokalle 15 Tuutorin fuksiviikko 17 Fuksiaisten huumaa 18 Idempää 19 Paluu legioonaan 20 Oodit Iidalle ja Elisalle 21 Mitä annettavaa ammattiliitolla on opiskelijalle? 23 Kumula-seminaari Tampereella 25 Poikien ei-lääketieteellisestä ympärileikkauksesta 26 Taloustieteellinen näkökulma musiikin yksityisen kopioinnin rajoitukseen 28 Sanahirviöeksku 32 Puhe miehelle 33 Valituspalat 34 Sikanurkkaus
Puheenjohtajan palsta Outi Saarinen
Vähiin käy ennen kun loppuu Syksy alkaa olla lopuillaan, opinnot vauhdissa ja eittämättä on loppumassa myös nykyisen hallituksemme olemassaolo. Vuosi on ollut mitä antoisin ja kieltämättä ehkä myös paras koko akateemisen urani aikana. Niitäkin vuosia kun on jo muutama kertynyt. Toisaalta ei voi olla tuntematta tietynlaista helpotusta vastuun paetessa harteilta seuraavan puheenjohtajan niskaan, mutta jossain määrin myös haikeutta on havaittavissa. Pian en enää taas tiedäkään mistään mitään ja joudun peräti kyselemään, mitä milloinkin tapahtuu sen sijaan, että kyselyt tehtäisiin minulle. Ehkä on kuitenkin vain hyvä tehdä päätös olla murehtimatta liikaa tällaisista asioista ja olla taas niin kuin rivijäsenen kuuluukin ja nauttia viimeisestä opiskeluvuodesta, jonka jälkeen jonkinlainen todellisuus luultavasti iskee kasvoille. Uudenlainen asennoituminen siis alkakoon. Huolissani en Legion tulevaisuudesta osaa olla. Uusi hallitus vaikuttaa heti ensisilmäyksellä erittäin pätevältä ja innokkaalta uuteen hommaan ja myös kokemusta on paljon puhumassa uuden puheenjohtajan, mutta myös muutaman muun vanhan hallituslaisen myötä. Hommat tulee varmasti hoidettua paremmin kuin hyvin, eikä huolta tarvitse kantaa ainejärjestön pystyssä pysymisestä. Vaikka syksy alkaa vääjäämättä lähentyä loppuaan, on minulle puheenjohtajana edessä vielä jotain ikimuistoista. Vuosijuhlat nimittäin. Se on tilaisuus, missä opiskeluvuosi saa kruunun päähänsä ja sitä juhlistetaan loisteliaasti. Vuosijuhlat ovat minulle kolmannet, mutta voisinpa veikata, että henkilökohtaisesti nämä ovat ne, jotka tulen muistamaan vielä pitkään. Saan poseerata loisteliaassa ja juhlavassa yhteiskuvassa hallitukseni kanssa, pitää puhetta ja illan päätteeksi tanssia jalkani kipeäksi. Kukapa tällaista voisi unohtaa. Vielä viimeistä kertaa tällä palstalla kynttilänhämyistä ja ahkeraa loppusyksyä kaikille toivottaen
Outi
Legion syyskokous ja toogabileet Teksti: Mari Kokko Aukeaman kuvat: Janne Miettinen
Legio Ostiensis ry:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin 26.10.2011. Syyskokouksessa käsiteltiin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2012 sekä valittiin Legiolle uusi hallitus. Toimintasuunnitelmassa korostettiin perinteiden jatkamista ja tulevaa Legion juhlavuotta. Vuoden 2012 hallitus pyrkii järjestämään Legion 15. vuoden iän kunniaksi uusia tapahtumia perinteiksi muodostuneiden tapahtumien rinnalla. Kokouksessa todettiin, että Legion taloudellinen tilanne on parantunut edellisestä vuodesta, mutta varainhankintaa tulee jatkaa aktiivisena juhlavuotta silmällä pitäen. Uuden hallituksen valinnasta muodostui jännitysnäytelmä. Legion sääntöjen mukaan hallituksen jäsenten maksimimäärä on 12 henkilöä. Koska ehdolle asettui 17 henkilöä, hallituksen jäsenistä äänestettiin. Valituksi tulivat alla olevat henkilöt. Puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Mari Kokko.
Legion hallitus 2012 Mari Kokko, puheenjohtaja Jari-Pekka Räty Saara Holopainen Kalle Kaskinen Anniina Torvinen Martti Kuikka Tuomas Palosaari Jenna Hattunen Kalle Hertti Ilari Nevalainen Ada Korhonen Topi Turunen Syyskokouksen jälkeen vietettiin toogabileitä Täky ry:n kanssa. Bileissä oli runsaasti toogiin pukeutuneita äidinkielen ja kirjallisuuden sekä oikeustieteenopiskelijoita, jotka sulassa sovussa yrittivät selvittää kuka on Brutus. Bileissä oli tarjolla raikkaita hedelmiä ja juhlijat nauttivat teemaan kuuluvasti virvokkeena viiniä. Ilta jatkui Club Joensuussa Legion järjestämissä Neon bileissä, jotka päättyivät vasta aamun pikkutunteina.
Kolumni Sanna Räsänen Täky ry
Dagen efter On toogabileiden jälkeinen aamu. Istun sängynreunalla ja ihmettelen eilisiä tapahtumia silmäpussit polvissa. Kuusi tuntia sitten toogabileet, toogabileiden jatkot, odotas, monta lonkeroa. Ja sitten. Grillijono, justa! Dollyn edessä korjailimme ruokalistasta yhdyssanavirheitä ja olimme vakuuttuneita omista väittämistämme, joissa maailma olisi parempi paikka: ihmiset tietäisivät, kuka on Timo K. Mukka ja suomen kieleenkin tulisi ehkä kymmenen vuoden kuluttua futuurirakenne. Takanamme seisova heitti meihin outoja katseita. Hulluja nuo fennistit! Minulta kysyttiin kaksi kertaa eilisten bileiden aikana, miksi Legio ja Täky järjestävät yhteisbileitä ja eivätkö Täkyn bileet ole aika kuivia. Vastasin kysymyksiin silloin, että koska yhteistyö ja eivät, mutta nyt enimmät huurut hälvenneenä aloin miettiä kysymyksiä uudessa valossa. Erilaisuus ja stereotypisyys tuntuivat olevan illan yleisiä puheenaiheita. On eittämättä totta, että tiettyihin piireihin hakeutuu ihmisiä, joilla on myös tietynlainen ominaisluonne. Tuo ominaisluonne on toisten mielestä tyhmä, toisten mielestä kuiva, jonkun mielestä taas liian villi. Mielipideasioista voi kiistellä. Jokaisella ainejärjestöllä on omanlainen kemiallinen kaavansa, ja kyllä siinä vaan niin aina käy, että opiskeltava aine alkaa myös määrittää ihmisiä (kts. yhdyssanojen korjaus yllä, hieman nolottaa) tai vastaavasti ihmiset alkavat vaikuttaa opiskeltavaan aineeseensa. Toisaalta nuo ominaispiirteet ovat juurikin niitä asioita, joita oppii rakastamaan sitä enemmän, mitä pidemmälle opiskelu jatkuu. Vaikka stereotypiat kumpuavat aina jostain, osa niistä ei ole totta. Esimerkiksi totta ei ole väittämä Täkyn bileiden kuivuudesta. Bileemme ovat erilaisia, ehkä hieman rauhallisempia Legioon verrattuna, mutta eivät ne kuivia ole, meininki on vain pelkästään toisenlaista. Kivaa meillä on ainakin yleensä. Kyse ei ole myöskään ainejärjestöjen välisestä kilpajuoksusta villeimpien bileiden maaliin; se joka sanoo Täkyjä tylsiksi, ei todennäköisesti ole tutustunut meihin kunnolla. Olemme aika verbaaliakrobaatteja koko joukko, ja sitä paitsi oudot asiat, kuten täkyt ja legiot ovat yleensä myös kiinnostavia tuttavuuksia, joilta oppii aina uutta. Oman porukan tunteminen tuo ympäristöön tuttuutta ja turvallisuutta, mutta mikäli aina vain seurustelisimme samojen ihmisten kanssa, meiltä saattaisi jäädä näkemättä erilaisuuden mukanaan tuoma rikkaus. Joten kysymys: ”Miksi meillä on yhteisbileitä, mehän olemme niin erilaisia?” on samalla vastaus: ”Koska me olemme niin erilaisia.” Loistojubilerumeiden lisäksi eilinen toi muassaan myös tyytyväisyyttä siihen, että meillä on toisillemme jatkossakin paljon annettavaa huolimatta niistä grillijonossa jaelluista katseista.
AJANKOHTAISTA MARRASKUU 4.11. ”War, conflicts and human rights” YK:n ympäristöohjelman (UNEP) ja kansainvälisen kriisinhallintatyön asiantuntija Pekka Haavisto luennoi salissa BOR100 klo 12.15– 13.45.
4.11. "Suomalainen suunta, ihmiskuntapolitiikka ja kestävä kehitys" Pitkäaikainen ministeri ja Lapin yliopiston dosentti Paavo Väyrynen luennoi salissa AU202 klo 12.15-13.00.
9.11. Nordean infotilaisuus Rahat vähissä? Asunto ja rahoitus hakusessa? Salissa M103 klo 12-14 Nordean asiantuntijoita kertomassa mm. luottokorteista, opinto- ja asuntolainasta sekä eläkesäästämisestä.
14.-20.11. Legion vuosijuhlaviikko Legion muistorikasta taivalta juhlistetaan jälleen marraskuussa, tällä kertaa kokonaisen viikon ajan! Lisätietoja viikon ohjelmasta seuraavalla aukeamalla.
15.11. Legion pelejä sählyliigassa Pelit klo 15.30-17.00 Joensuu Areenalla
16.11. Päästä irti – Irti päästä! -impro Ilmainen improteatteri-ilta jälleen Teatteriravintolan lasiterassilla alkaen klo 22.00.
16.-20.11. Rokumentti 2011 Rock film festivalin teemana tänä vuonna Black magic. Elokuvia ja klubeja, festivaalilippupaketti 25€, näytöslippu 6€.
19.11. Legio Ostiensis ry:n vuosijuhlat Opiskeluvuoden todellinen helmi, jota muistellaan vielä vuosien päästä. Juhlan ohjelma käynnistyy klo 18.00 Teatteriravintolassa. Kuntanauhat kuosiin, varovasti juhlalipokkaissa!
23.11. Päästä irti – Irti päästä! -impro Yksin sateessa -festivaalin improvisaatio ilta Teatteriravintolan lasiterassilla klo 21.30. Vapaa pääsy!
24.11. Legion pelejä sählyliigassa Pelit klo 14.30-16.00 Joensuu Areenalla.
AJANKOHTAISTA JOULUKUU 3.12. Chisu @Kerubin sali Liput 15e, klo 22.
3.12. Go Equal 2011: Kenen tasa-arvo? Paikallisten kansalaisjärjestöjen ja toimijoiden yhteysvoimin toteuttamassa tapahtumassa pohditaan ja juhlitaan tasa-arvoa. Keskustelutilaisuus klo 18-20, järjestömarkkinat klo 2021.30 ja iltabileet klo 22, teatteriravintolan lasiterassilla.
3.-4.12. Taitokorttelin joulukylä
(C) Warner
Joensuun taitokorttelin iki-ihana miljöö tarjoaa käsitöitä ja kulttuuria kolmena viikonloppuna joulukuussa. Kylve lämpimässä joulutunnelmassa ennen kotikonnuille karkaamista 3.-4., 10.-11. ja 17.-18.12. la klo 10-17, su 12-17.
10.12. Ville Härkönen, Mariska & Pahat Sudet @Kerubin sali Liput 10e, klo 22.
14.12. Legion Pikkujoulut Legion pikkujoulujen järjestelyistä vastaavat jälleen perinteen mukaan fuksit. Kuluvan vuoden viimeisissä ainejärjestöbileissä toivotellaan kaikille hyvät joululomat!
14.12. Päästä irti – Irti päästä! Improvisaatioteatteri Ilmainen improilta jälleen Teatteriravintolan lasiterassilla alkaen klo 22.00.
16.12.2011 – 9.1.2012 JOULULOMA Opetusperioditauko a.k.a. joululoma alkaa viimeistään ÄN-YY-TEE NYT!
Vuosijuhlaviikon ohjelma:
Vuosijuhlaviikko
14.11.
Teksti: Mari Kokko
Oletko osallistumassa vuosijuhlille ja tanssiminen hirvittää? Ovatko vanhojentansseissa opitut valssin askeleet unohtuneet? Ei hätää! Tule Legion tanssikurssille, joka johdattaa sinut paritanssien saloihin. Ja mikä parasta, kurssi on osallistujille ilmainen! Kurssilla opetellaan perusaskeleet kolmesta tanssista: valssista, foksista ja tangosta. Myös muut kuin legiolaiset ovat tervetulleita. Opettajana toimii tanssija Anna Nousiainen. Lisätietoja tulossa pian.
Legion vuosijuhlaviikko järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Vuosijuhlaviikolla on tarkoitus esitellä Legion monipuolista toimintaa ja juhlistaa Legion ikävuosia pitkän kaavan mukaan. Lämpimästi tervetuloa vuosijuhlaviikon tapahtumiin!
Tanssikurssi Educan salissa (E200) klo 17-20
15.11. Sitsit Educan salissa (E200) klo 18.30–22 Legion historian toiset sitsit ovat täällä. Sitsien teema on vielä salaisuus, mutta luvassa on paljon juomalauluja ja hulvatonta menoa! Toasteina toimivat Eija Miettinen ja Markus Kytölä. Lisätietoja sitseistä tulossa piakkoin.
16.11. Peli-ilta Bar playssa klo 18 alkaen Keskellä viikkoa legiolaiset kokoontuvat Bar Playihin istumaan iltaa ja pelailemaan lautapelejä. Tule mukaan viettämään rentoa iltaa hyvässä seurassa!
17.11.
Alumniluento yliopistolla klo 16-18
Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella oikeustieteiden laitoksella ja samalla Legio Ostiensis ry:n vuosijuhlaviikon yhteydessä järjestetään alumniluennot työllistymisestä torstaina 17.11. klo 16–18. Luentojen tarkoituksena on hahmottaa oikeustieteitä opiskeleville erilaisia työllistymismahdollisuuksia. Laitokselta valmistuneet opiskelijat tulevat kertomaan mm. omasta työllistymisestään, työurastaan ja siitä, miten he ovat kokeneet oikeustieteiden opiskelun Joensuussa vaikuttaneen näihin asioihin. Tilaisuus on avoin niin opiskelijoille kuin henkilökunnallekin.
Alumniluentojen aikataulu 18.11. Välipäivä Torstaina vietetään välipäivää. Välipäivänä ennätät vielä käyttää pukusi pesulassa viime vuoden jäljiltä, lankata kengät, valmistautua juhliin henkisesti ja vaikka lukea maanantain tenttiin...
19.11. Vuosijuhlat Legion vuosijuhlat huipentuvat lauantain vuosijuhliin. Vuosijuhlat ovat Legion loisteliain tapahtuma ja ehdottomasti koko vuoden toiminnan kohokohta. Vuosijuhlilla nautitaan loistavasta tunnelmasta, hyvästä ruuasta ja juomasta sekä innostavista puheista opiskelutovereiden kera. Ja mikä parasta: vuosijuhlilla saa pukeutua parhaimpiinsa, joten paikalta löytyy kauneimmat ladyt ja komeimmat herrat. Lisätietoja mm. etiketistä osoitteesta www.legio.fi/vuosijuhlat. (HUOM! vain ilmoittautuneille)
AU 206, klo 16.00–18.00 Hallinto-oikeus Jenni Varis (HTM 2007), Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate, suunnittelija, henkilöstöasiat Atte Korte (HTM 2009), Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulu, tuntiopettaja Siviilioikeus Maria Kuikka (HTM 2011), Sunprofile Oy, kehitysasiantuntija Tiina Eskelinen (HTM 2009), Kiteen kaupunki, vs. hallintojohtaja Finanssioikeus Mika Nissinen (HTM 2006), Verohallinto, ylitarkastaja Matti Matinen (HTM 2010), Deloitte & Touche Oy, Tax advisor AU 102, klo 16.00–18.00 Oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus Mia Kilpeläinen (KTM 2003), Itä-Suomen yliopisto, nuorempi tutkija Emmi Muhonen (HTK), Itä-Suomen yliopisto, tutkimusavustaja Rikos- ja prosessioikeus ja rikollisuuden tutkimus
20.11. Sillis Sillis kruunaa Legion juhlaviikon. Sillis eli silliaamiainen järjestetään vuosijuhlia seuraavana päivänä. Juhlijat kokoontuvat sillikselle viettämään dagen efteriä yhteisvoimin. Silliksen pitopaikka ilmoitetaan vuosijuhlassa, johon saakka pitopaikka on tarkkaan varjeltu salaisuus. Silliksen pukukoodi on haalarit ja meno on vuosijuhlia rennompaa. Silliksellä nautitaan pientä suolaista sekä tasaavaa juomapuolta, ja juhlafiilikset lähtevät taas uuteen nousuun. Näin ollen, vaikka olo ei olisi edellisen päivän juhlien jälkeen parhaimmillaan, sillis on ainut oikea paikka jatkaa juhlintaa! (HUOM! vain vuosijuhlaan osallistuneille)
Marika Kaksonen (HTM 2008), Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus, palveluasiantuntija Kimmo Wetterstrand (HTM 2005), Pohjois-Karjalan poliisilaitos, komisario AU 210 klo 16.00–18.00 Eurooppaoikeus Pasi Lukkari (HTM 2007), Itä- ja Keski-Uudenmaan ulosottovirasto, kihlakunnanulosottomies Ympäristöoikeus Tanja Leppänen (HTM 2003), Nilsiän kaupunki, tekninen johtaja Mari Tarvainen (HTM 2004), Linnunmaa Oy, toimitusjohtaja
Kilpailuhenkeä ja tapausharjoituksia Hollannissa Teksti: Anu Aavamäki ja Emmi Jokelainen Viime
syksynä
aloittaessamme
Client
kuin yliopiston henkilökunnan jäsenetkin.
Counselling - kurssia (joka nykyisin on
Harjoittelu
nimellä Client Consultation), emme vielä
täysin englanniksi. Harjoittelun aikana
arvanneet mihin pyöritykseen pääsisimme
tuntui usein, ettei oma osaaminen ja
mukaan alkuvuodesta 2011. Jo kurssi
tietämys riittänyt, mutta oli ilo huomata
itsessään oikeustapausharjoituksineen oli
lopulta kuinka paljon asioita oli oppinut ja
mielenkiintoinen
kuinka itse oli kehittynyt oikeudellisena
oikeudellista
tapa
kehittää
osaamistaan
ja
omaa testata,
käytiin,
neuvonantajana.
kuten
kilpailukin,
Kilpailun
kuinka luennoilla opittua tietoa osaisi
tiukensimme
soveltaa todellisessa tilanteessa. Kurssin
viimeisinä
edetessä aloimme innostua ajatuksesta
viikossa. Tässä vaiheessa emme vielä
pyrkiä Itä-Suomen yliopiston ja samalla
tienneet kuinka hieno kokemus kilpailuun
Suomen edustajiksi International Client
osallistuminen tulisi olemaan.
Consultation
-kilpailuun,
joka
tahtia
ja
lähestyessä
viikkoina
harjoittelimme kolme
kertaa
tänä
vuonna järjestettiin Maastrichtin yliopis-
Kilpailu
tossa Hollannissa. Kun saimme tietää, että
yliopistossa
me
Matkan aikana saimme huomata, kuinka
olisimme
ne
onnekkaat
jotka
järjestettiin
Maastrichtin
Hollannissa
tunnetumpi
pääsisivät Suomea edustamaan kansain-
paljon
välisesti arvostettuun kilpailuun, alkoi
kilpailu tosiasiassa kansainvälisesti on,
kuukausia kestänyt harjoittelu.
kuin
mitä
kilpailijoista Kilpailuun
valmistauduttiin
harjoitte-
takaisi
se
on
kertoi,
heille
ja
6.-10.4.2011. arvostetumpi
Suomessa.
Osa
että
sijoittuminen
työpaikan
lakimiehenä
lemalla asiakastapaamisia kaksi kertaa
kotimaassaan!
viikossa tammikuusta lähtien. Asiakas-
ratkaisemaan kahta erilaista oikeudellista
tapaamisissa pyrimme oman osaamisem-
ongelmaa. Ensimmäinen tapaus liittyi
me avulla auttamaan meidän luoksemme
asianajajan
saapunutta asiakasta tämän oikeudelli-
essaan yritysasiakasta kiinteistökaupassa.
sessa ongelmassa, joka saattoi liittyä mihin
Alkujännitys välittyi tuomareille, mutta
vain
saimme
oikeuden
alaan:
työoikeuteen,
Kilpailussa
pääsimme
epärehellisyyteen
paljon
palautetta
rikosoikeuteen, kansainvälisiin oikeudelli-
muun
siin ongelmiin. Asiakkaina meille toimivat
ehdoista joita tarjosimme asiakkaalle, sekä
niin toiset opiskelijat, vaihto-opiskelijat
muassa
positiivista
edusta-
onnistuneista
vaihto-
täsmällisistä kysymyksistämme selvittä-
tuksellaan. Toiseksi kilpailussa suoriutui
essämme tapauksen yksityiskohtia.
Australia ja kolmanneksi Uusi-Seelanti.
Toinen tapaus liittyi asianajajaan, joka oli
Kilpailu oli kokonaisuudessaan opettava
käyttänyt asiakasvaroja omiin henkilö-
ja avartava kokemus. Saimme nähdä
kohtaisiin tarkoituksiinsa, mm. rahoit-
kuinka kansainvälisesti arvostettu kilpailu
taakseen uhkapelaamista sekä kallista
todellisuudessa on, vaikka se on Suomessa
elämäntyyliään. Tapauksessa jouduimme
saanut
myös huomioimaan asiakasta koskevat ei-
Kilpailijoita ja organisaatiota oli useista
oikeudelliset ongelmat, sillä asiakkaalla
maailman
oli alkoholi- ja uhkapeliriippuvuus joiden
ansiosta saimme arvokasta tietoa muiden
seurauksena tämän parisuhde rakoili.
maiden oikeusjärjestelmistä. Oli mielen-
Tuomarit pitivät siitä, kuinka otimme
kiintoista huomata, kuinka paljon eri
huomioon
asiakkaan
oikeusjärjestelmät ja oikeudelliset käytän-
tarpeet
lähes
ja
ei-oikeudelliset
ainoana
joukkueena
nöt
hyvin
vähän
kiinnostusta.
huippuyliopistoista
todellisuudessa
eroavat.
minkä
Voimme
tarjosimme asiakkaalle ratkaisuja koskien
sanoa, että olimme todella etuoikeutettuja
sekä oikeudellisia, että ei-oikeudellisia
päästessämme osallistumaan kilpailuun ja
ongelmia. Saimme tuomareilta kiitosta
kokemaan tämän kaiken. Tällaiset koke-
niin oikeudellisesta osaamisestamme kuin
mukset kehittävät kielitaitoa, rikastuttavat
asiakaspalvelutaidoistamme.
ajatusmaailmaa ja näkemyksiä ja tarjoavat
Tuomarei-
den mielestä olisimme tosin voineet olla
unohtumattomia
kokemuksia.
suorasanaisempia myös arkaluontoisissa
olla
niille
ongelmissa.
mahdollistivat tämän hienon kokemuk-
kiitollisia
Voimme
tahoille,
jotka
sen; mm. yhteistyökumppanimme Legio Arvioitaessa joukkueita, tuomarit katsovat
Ostiensis
tilannetta omasta kulttuuristaan käsin ja
Asianajotoimisto Kontturi & Co sekä
arvioivat tilannetta omien näkemystensä
tietenkin sanomalehti Karjalainen, joka
perusteella.
kirjoitti
selliset
Kulttuuriset tulivat
matkastamme
ja
Yliopisto,
kilpailusta
lehteen 15.4.2011. Kiitoksen sana täytyy
palautteessa tuomareilta, koskien mm.
myös antaa Jouka Kujalalle, joka toimi
poliisin
oikeusjärjestelmässä.
useasti asiakkaana harjoitteluissa sekä oli
Kilpailussa huomasimmekin, kuinka eri
mukana kisapaikalla siltä varalta, että
tavalla
välillä
toinen meistä sairastuu ennen kilpailua.
tehdään. Kilpailun taso oli tänä vuonna
Suuri kiitos kuuluu myös siviilioikeuden
erittäin
kertaa
professori Soili Nystén-Haaralalle sekä
joukkuetta
Laura Tammenlehdolle, jotka valmensivat
saivat täydet pisteet alkukarsinnoissa, ja
meitä kilpailuun sekä olivat mukana
viidellä
jännittämässä kilpailupaikalla.
roolia asiat
eri
kova.
kulttuurien Ensimmäistä
historiassa muulla
ilmi
näkemyk-
Itä-Suomen
suullisessa
kilpailun
erot
ja
Ry,
neljä
heitä
seuranneella
joukkueella oli täsmälleen sama pistemäärä. Voittajamaaksi suoriutui lopulta Jamaikan joukkue erinomaisella suori-
Tsemppiä tulevan vuoden kilpailijoille!
Teksti: Ilmi Havas
Kömmin ulos kahden turvaistuimen välistä farmari-Volkswagenin takapenkiltä ja kuuntelin vielä kertaalleen ohjeet siitä, miltä bussipysäkiltä nousen sitten kyytiin ja moneltako viimeinen vuoro lähtee. Vilkutin, lupasin pitää hauskaa ja lähdin juoksemaan kohti Joensuun tuntematonta keskustaa, suuntaan, jossa Bar Playn ainakin piti sijaita. Näin vihreän nimikyltin juuri siinä, minne minua oli Volkswagenin etupenkiltä neuvottukin ja tunnistin viininpunaisten haalareiden joukosta Iidan. Minua alkoi heti hymyilyttää. Playn yläkerta täyttyi fukseista, tuutoreista ja myöhemmin illalla biljardia pelaamaan saapuneista maastopukuisista pojista. Muutamassa tunnissa kuulin kymmeniä uusia nimiä, kotipaikkakuntia ja Joensuun-asuntojen neliömääriä. Vuokraeurot ja iät menivät sekaisin ja soljuivat vasemmasta korvasta sisään ja oikeasta ulos. Itse mietin, asunko koko syksyn Lehmossa kaverin kavereilla. Muutama onnekas löysi Afrikan tähden ja rutkasti useampi syötiin Kimblessä. Tuutorit eivät jääneet toimettomiksi, kun fuksien huolina olivat opiskelijaruokailu, työllistymisen kannalta parhaan pääaineen valinta, Joensuun parhaat baarit ja se, jäävätkö Salatut elämät tänä iltana näkemättä. Torstaiaamuna heräsin aikaisin, söin puuroaamiaisen ja kampasin hiukset. Tuntui kuin olisin palaamassa ekaluokalle. Yläasteelle ja lukioon vaihtaessani olin vaihtanut vain rakennuksen eri kerrokseen tai siipeen, nyt vaihdoin uuteen kaupunkiin. Vaikka olin ollut tuhansia kilometrejä kauempana kotoa paikoissa, joista en tiennyt muuta kun nimen, ja jossa ihmiset eivät edes puhuneet samaa kieltä kanssani, tämä oli erilainen tilanne. Nyt olin yksin. Ja myöhässä. Hypättyäni taas Volkswagenin kyydistä ammattikoulun pihassa soitin heti Iidalle. Muistin kyllä, että piti olla ajoissa, jotta ehtii saada fuksipaketin. Iida ei vastannut. Näin taas viininpunaisia haalareita. Mutta missä oli se valkoinen Legion lakana? Eivät nuo tuutorit näytä yhtään samoilta kuin eiliset! Onnekkaasti löysin taas oikeat haalarit ja ehdin saamaan jopa fuksipaketin. Kuuluin kuulemma Johannan ryhmään
ja
huomasin
mukana Carelia-saliin.
ajautuvani
ihmismassan
Ovella kättelin tummaan pukuun pukeutunutta miestä ja taitoin salin yläosassa olevan penkin auki. Torstai, perjantai ja maanantai kuluivat C1-, C2- ja AU tiesmitä-saleista toisiin vaeltaessa ja yliopiston ja oppiaineiden
esittelyitä
kuunnellessa.
Tuutorit
neuvoivat parhaansa mukaan HOPSin teossa ja WebOodin käytössä ja kierrättivät meitä ympäri kampusaluetta.
Tietotulvassa
oli
vaikea
pysyä
pinnalla. Fuksiviikon aikataulussa oli torstaille merkitty hengailuilta yliopistolla. Käytin ensimmäisen kerran Joensuun lähiliikennettä ja myöhästyin taas. Menossa oli ehkä vasta viides esittelykierros, jossa bonuksena sai nolata itsensä. Osa käytti tilaisuuden hyväkseen ja nauratti kurssikavereita ja tuutoreita. Ohjelma huipentui valtavan herkkukasan tuhoamiseen, jonka jälkeen joukko hajosi omille teilleen kotiin, yksille, kaksille tai Optimin bileisiin kuksimaan fuksia. Perjantai-ilta alkoi hyvissä ajoin tutusta paikasta Playn edestä. Meidät jaettiin ryhmiin ja juotettiin humalaan. Suoritimme tehtäviä suklaansyöntikisasta ihmispyramidien rakennukseen ainakin omasta mielestämme erittäin menestyksekkäästi ja teimme kaikkemme lisäpisteiden eteen sammuttamalla tuutoreiden
janon
ja
lahjomalla
heitä
itseleivotuilla
sydämenmuotoisilla
suklaakekseillä.
Kokoontuminen takaisin Playn eteen tyrmistytti kuitenkin ne neljä joukkuetta, jotka joutuivat seuraamaan voittajien loppumatonta riemua ja kuohuviinin virtausta. Onneksi kaikki halukkaat pääsivät lohduttautumaan täyteenahdettuun BePopiin. Aamulla minun ei tehnyt mieli lähteä pyöräilemään seitsemää kilometriä keskustaan krapulalounaalle. Asiaan vaikuttivat ehkä kaksi yöllä baarin jälkeen mussutettua kerroshampurilaista, joiden ansiosta olin aamupäivällä herätessäni edelleen kylläinen. Viikonlopun ja lukemattomien esittelyluentojen jälkeen meidän oli tarkoitus maanantai-iltana huipentaa fuksiviikko keilaamalla. Fuksijoukon ja tuutoripoikien saapuessa keilahallille kaikki radat oli kuitenkin varattu - jollekin muulle kuin meille. Minua ja kavereitani muutos ei paljoa haitannut, keilahalli vaihtui toiseen ja fuksiviikko huipentui uusien ystävien kanssa siideriä juoden, hohtokeilauksen bilemusiikin tahdissa tanssien ja uskomattomille suorituksille ja hölmöille jutuille kikattaen.
Tuutorin fuksiviikko Teksti: Jenna Hattunen ja Topi Turunen
Keskiviikko 31.8. Paniikki. Kuulimme, että opintojaan aloittavia fukseja on jopa 160. Keskiviikko-iltana kokoonnuimme Bar Playn eteen odottamaan innokkaimpia fukseja. Viime vuonna vastaavanlaiseen iltaan saapui 20-30 tulevaa oikeustieteilijää, joten yllätys oli suuri, kun paikalle saapui noin kaksinkertainen määrä! Tilanne hoitui kuitenkin kunnialla, vaikka Bar Playn yläkerta oli jokseenkin tukossa. Perinteisten nimikierrosten ja lautapelien jälkeen oli tarkoitus mennä kotiin, jotta seuraavana aamuna olisi pirteänä aloittamassa yliopistouraansa. Illan virkeimmät - aamun väsyneimmät – jatkoivat aina pikkutunneille asti. Torstai 1.9. Aamulla kaikki tuutorit saatiin yliopistolle enemmän tai vähemmän ajoissa, kiitos kahden tuutorimme kimppa-asumisesta. Fuksien saapuessa paikalle heidät ohjattiin omien tuutoreittensa eli Jennan, Topin, Elisan, Jarkon, Iidan, Kallen, Johannan tai sen pelottavan näköisen tuutorin (Tomin) luo. Ensimmäisen massaluennon alkaessa tuutorit saivat hetken hengähdystauon. Aika menikin vaihtaessa ensimmäisiä kokemuksia ja päiviteltäessä tapahtuneita mokia. Illalla kokoonnuimme saliin AU206, jossa nautimme vapaamuotoisesti naposteltavista, virvokkeista ja toistemme seurasta. Hieman hitaasti alkanut ilta sai tuulta siipiensä alle tutustuessamme toisiimme kertoen tarinoita elämämme noloista tilanteista. Janoisimmat jatkoivat joen toiselle puolelle Nightiin Optimin bileisiin. Perjantai 2.9. Herääminen, suihku, hampaiden pesu, vaatteet päälle ja pyöräily yliopistolle yhteensä viisi (5) minuuttia – arvaa kuka? Kaikesta huolimatta päivän tuutorointi sujui ongelmitta. Mitä nyt kauppatieteen ketkut anastivat meidän saleja… Onneksi kaikki järjestyi lopulta! Illan hämärtyessä tapasimme fuksit jälleen kerran Playn edessä baarikierrostunnelmissa. Ainakin rastinpitäjillä oli hauskaa! Hetken sai miettiä, milloin Jettiin uskaltaa mennä uudestaan jätettyään sinne sellaiset kalapuikkosotkut. Mitä vielä; heti ylihuomenna. Tuli myös todettua, että massiiviset määrät suklaata ja alkoholia eivät sovi yhteen. Jätetään se suklaa jatkossa sivuun. Ja sitten mentiinkin poppiin…
Lauantai 3.9. Rohkeimmat tulivat uhmaamaan kohtaloaan Raxiin. Näky oli kaunis (ja hyväntuoksuinen). Lopputuloksena oli entistä huonompi olo, ainakin osalla. Sunnuntai 4.9. Nyt on lähdettävä siitä, että tähän on tultu: Sunnuntaipoppi. Etkoille Kallen ja Tomin luokse raahautui odotetusta moninkertainen määrä – noin kymmenen. Ilta pääsi kunnolla vauhtiin Kolumbuksen karaoken avulla. Sieltä jatkoimme poppiin… laulamaan karaokea. Maanantai 5.9. Suuren suosion saanut keilausiltapäivä ei ollut kuitenkaan täyskaato. Keilaradat kun unohdettiin varata. Keilauskisat vaihtuivat minigolfiin. Ikimuistoinen fuksiviikko oli hieno kokemus tuutorina. Vastoinkäymisiä ja ikäviä juttuja ei edes enää muista. Oliko sellaisia vai kultaako aika muistot? Muistelkaamme fuksiviikkoa (siltä osin kuin siitä jotain muistamme) lämmöllä ja rakkaudella!
FUKSIAISTEN HUUMAA Teksti: Outi Saarinen
Legion fuksiaiset järjestettiin perinteiseen malliin 7.10. Lähtö tapahtui alkukivillä, jossa fuksit jaettiin tiimeihin, joissa heidän oli tarkoitus suorittaa pitkä ja vaativa rastirata. Ennen kun rastiradalle kuitenkaan päästiin, oli suoritettavana lähtörasti, jossa tukkihumalan siivittämänä oli määrä juosta boolikulholle sen antimia nauttimaan. Tämän tehtävän voittaja sai mahtavaksi palkinnokseen koko illaksi työtuolin, jota oli tarkoitus raahata mukanaan aina hamaan loppuun asti. Kukaan ei taida tietää tuolin nykyistä sijaintia. Hienoihin jätesäkkiasusteisiin pukeutuneina urheat fuksimme tämän jälkeen suunnistivat kohti rastirataa samalla keräten heille listattuja tavaroita, joista sai lisäpisteitä lopputulokseen. Rasteilla oli mitä erilaisimpia tehtäviä aina kravatin sitomisesta, kasvomaalauksiin ja elefanttimarssiin. Kaikkinensa tästä koko illasta voittajaksi selviytyivät Laittomat naamioitujat. Jatkoilla ylioppilaskunnan tiloissa suoritimme fuksien virallisen liittämisen legiolaisten jaloon joukkoon. Käsi Suomen lailla he vannoivat arvokkaan fuksivalan. Loppuyö menikin sen jälkeen rattoisissa ja tanssintäyteisissä tunnelmissa ja käteen jäi ylioppilaskunnan virallinen lausuma juhlintamme tuloksista.
Hyvät oli kekkerit siis! Haastattelun tuloksena fuksiaisista jäi käteen ”kammottava darra ja todella kova budjettivaje”.
Kolumni Ilkka Häyrinen
Idempää Terveisiä Hongkongista, idän ihmeiden keskeltä. Tai oikeastaan kaupungista, jossa vastakohtaisuudet kohtaavat, sekoittuvat keskenään ja täydentävät toisiaan. Opiskelijavaihtoon lähteminen oli itselläni selkeä tavoite jossakin vaiheessa opintoja ja vaihtokohteeksi valikoitui monen mutkan kautta Hongkong. Täytyy kyllä todeta, että opiskelijaelämä seitsemän miljoonan asukkaan metropolissa on jokseenkin kiehtovaa ja samalla täysin erilaista kuin Suomessa. Lähtien vaikkapa asumisesta kampuksella sijaitsevassa asuntolassa, jossa pieni huone on jaettava toisen ihmisen kanssa. Toisaalta kampus on kuin pieni kaupunki ja palveluita löytyy: useita ravintoloita (asuntolan halpa ruokala on auki 7-23 = ei paljon tarvitse kokkailla), kahviloita, kaksi minimarkettia, kaksi pankkia, kirjakauppa, lastentarha yms. Kirjasto on avoinna niin, että siellä oikeasti pystyy opiskelemaan ja yliopiston järjestämät liikuntapaikkamahdollisuudet ovat kattavat. Toisaalta asuntolassa asuessaan joutuu alistumaan säännöille, esimerkiksi vierailijoita ei sallita kello 23:n jälkeen, sisälle tullaan portista opiskelijakortilla ja vartijat valvovat silmä kovana lämpökameraa, jonka ohi aulassa on käveltävä. Eipähän pääse SARS tai H1N1 leviämään. Pitänee myös muistaa, että tutkintoopiskelijat maksavat opiskelustaan, mikä selittänee palveluiden määrää. Vaihto ei valitettavasti juuri edistä oikeustieteiden opintojani, sillä vaihtoyliopisto ei tarjoa pääaineena oikeustieteitä ja muutamat tarjolla olevat oikeustieteen kurssit eivät valitettavasti sopineet lukujärjestykseeni tai olleet tarjolla vaihto-opiskelijoille. Valitettavasti Hongkongin common law –järjestelmä jäi edelleen mysteeriksi, vaikka olenkin sattunut vapaa-ajan tapahtumissa törmäämään paikallisiin oikeustieteilijöihin ja heidän kanssaan on ollut mielenkiintoista käydä keskusteluja järjestelmien eroista. Akateemisiin opintoihini kuuluu tämän lukuvuoden aikana johtamista, kansantaloustiedettä ja kiinalaista kulttuuria. Kurssit kestävät koko lukukauden, luentoja on kerran tai kaksi viikossa ja lukukausi rytmittyy välitentteihin ja lopputentteihin. Pääosin pakollisilla luennoilla edetään viikoittain oppikirjan kappale tai pari kerrallaan ja tehdään usein ryhmätöitä. Sekä ryhmäkohtaisia, että henkilökohtaisia kirjoitustehtäviä on Suomeen verrattuna paljon. Opiskelu vaatii siis paljon aikaa ja välillä paikalliseen kulttuuriin ahkerasti tutustuvan ja ympäristöön innokkaasti matkailevan vaihtarin aika onkin kortilla. Tuntuu jo nyt, ettei yksi lukukausi riitä kaikkeen, mitä alun perin suunnitteli tekevänsä. Parasta vaihdossa onkin – tietysti akateemisen opiskelun lisäksi – se, että avaamalla silmänsä ja pienen mielensä voi huomata miltä maailma näyttää erilaisesta perspektiivistä.
Täällä Ilkka Häyrinen, Hongkong. P.S. Suosittelen opiskelijavaihtoa jokaiselle, jota vähänkin kiinnostaa. Tarkistakaa hakuajat eri ohjelmiin ja kohteisiin ;)
Paluu legioonaan Teksti: Sampo Viitanen Kuvat: Janne Miettinen
Ainejärjestömme vuotta täplittävät ja majakoiden lailla turvallisesti eteenpäin ohjaavat erilaiset bileet sekä juhlat. Näistä kesteistä ei suinkaan vähäisin ole syksyn alkuun ajoittuva perinne Back to Legio, jonka merkeissä pitkän ja riuduttavan kesän jälkeen legiolaiset pääsevät taputtelemaan toistensa selkiä. Tänäkin vuonna syksy seurasi kesää ja pääsimme järjestämään Back to Legion. Tapahtumapaikkana paluulle Legioon tuttuun tapaan toimi Suvantokadun bilehornankattila Suvas, jossa vessapaperi ja jätesäkit ovat aina loppu. Suvakselle etsiytyi vinhan juhlamielen valtaamia opiskelijoita kiitettävä määrä. Hyvät ja huonot jutut sinkoilivat uistinten tapaan ilmassa pitkin iltaa, kun vanhat tutut kertoilivat toisilleen menneen kesän sattumuksia ja uudet tutut tutustuivat toisiinsa. Illan ulkona viilentyessä se jatkoi kuumenemistaan Suvaksella, kerroksen verran maan alla, volyymin noustessa kuulonsuojausta vaativalle tasolle, kuten asiaan kuuluu. Lienee paikalla nähty tähän aikaan jo muutama päihtynyt legiolainenkin. Hiljalleen juhlaväki siirtyi suuremmissa ja pienemmissä joukkioissa kohti illan huipentumaa, joka oli tapahtuva joen toisella puolen sijaitsevassa, kalliista hinnoistaan ja lasinsirpaleista kuulussa Nightissa. Nightissa Back to School –bileiden esiintyjänä lavalla huseerasi ja yleisöä villitsi rytmimuusikko Redrama, jota ilmeisesti joku kävi katsomassakin.
OODIT IIDALLE JA ELISALLE Teksti: Elisa Vornanen ja fuksit 2011 Baarikierroksella meitä ihania tuutoreita sai lämmitellä tarjotuilla juomilla, mutta erityisesti meidän rastillamme haimme jo lähinnä palvovaa ylistystä osaksemme, joten yhtenä osana rastin tehtävistä oli kirjoittaa Oodi meille. Neljä ryhmää viidestä ehti tehtävän suorittaa, mutta ei huolta, ei näistä tekeleistä mitään plussapisteitä edes annettu, nostatettiin vain itsetuntojamme.
Ryhmä 5: Hipsiäiset ”Oi kauniit, rakkaat tuutorimme, Iida ja Elisa enkelimme, taivaan lahjat fukseille. Rintaliivejä kaipaaville, hyvin viinaan meneville. Kaikki tietäville ohjaajille, hyville Moodlen käyttäjille. Tämä on oodi teille rakkaille, fukseja innostaville juottajille.”
Ryhmä: Karvattomat koirat ”Oi Elisa ja Iida, joimme viinaa, koska se kasvattaa kiimaa. Ilman teitä ei olisi meitä. Ootte meille kaikki kaikessa, niin hyvässä kuin pahassa. Koska Legio on hot ja Optimi NOT. Fuksit teitä arvostaa ja Legio teitä rakastaa.”
Ryhmä: Seksikeksit ”Oi Elisa ja Iida, te ootte niin ihania, ette suinkaan lihavia. Silmät loistaa kuin auringonlasku, tämä on aivan surkea kasku. Tai ei se haittaa, koska meille viina maittaa. Ja niin teillekin, niin kuin meillekin.. Kauniit blondit, teitä haluaa kaikki kundit.”
Villen oma runo: ”Olette kuin kevät pitkän talven jälkeen, ensimmäinen linnunlaulu, soliseva puro, nousevan auringon säteet, iloisia, onnellisia.”
Ryhmä 4: Fantastic four ”Cherès jumelles blondes, huiskuavat otsatukkanne ovat kuin suoraan Pariisin muotiviikoilta, olette fiksuja kuin Grande Chamberin tuomarit Strasburgissa. Hämmästytätte viininpunaisilla haalareillanne, joista huokuu Legion arvokkuus. Notre tuutorit superieures qui nous guide et support pendant notre études. Sananne ovat kuin les supers, syrjäytätte lausumallanne kaiken muun.”
Suurkiitos runosielu fukseillemme, näissä oodeissa oli todella sitä jotain!
MITÄ ANNETTAVAA AMMATTILIITOLLA ON OPISKELIJALLE? Teksti: Jaana Kivilahti, järjestösihteeri, Kuntien asiantuntijat – KUMULA ry
Ammattiliitto? Mitä tekemistä sillä on opiskelijan kanssa? Miksi opiskelijan kannattaisi kuulua ammattiliittoon? Ja voiko opiskelijana jo liittyä jäseneksi? Opiskelijalle ammattiliitto saattaa tuntua hyvin kaukaiselta asialta ja sen mieltää helposti vanhemman väestön asiaksi. Ja mielessä pyörii kysymys, että mitä hyötyä ammattiliitoista on ylipäätään. Mitä ihmeen annettavaa ammattiliitolla sitten voi olla opiskelijalle? Opiskelijat tekevät opintojen ohessa tunnetusti paljon töitä rahoittaakseen elämäänsä ja saadakseen opintojen aikana kerättyä tärkeää työkokemusta. Opiskelijat tekevät valitettavan usein töitä sellaisilla aloilla, joissa on paljon ongelmia: palkanmaksu viivästyy, työolot ja –ehdot ovat huonot, palkka on alle suositusten ja pomo teettää sellaista työtä, josta ei ole työsopimuksessa sovittu – jos työsopimusta on ensinkään laadittu. Työelämässä voi kohdata monenlaista vääryyttä. Vaikka itse olisi tunnollinen ja tekisi parhaansa, työnantaja ei välttämättä ajattele aina työntekijän parasta. On olemassa työnantajia, jotka keinoja kaihtamatta väistelevät velvollisuuksiaan ja lakisääteisiä, työelämää parantavia seikkoja. Ammattiliitot puuttuvat juuri tällaisiin epäkohtiin ja ajavat muutenkin työntekijöiden etuja kaikissa työelämään liittyvissä asioissa. Ammattiliitot neuvottelevat työnantajapuolen kanssa työehtosopimuksista ja vaikuttavat siten sekä yleiseen että alakohtaiseen palkkakehitykseen. Ammattiliitot ovat myös neuvotelleet aikojen saatossa muun muassa neljän viikon vuosilomasta, lomarahasta, vanhempainvapaista, ansiosidonnaisesta päivärahasta – asioista, jotka nyt tuntuvat itsestään selviltä. Työelämässä tulee eteen myös sellaisia tilanteita, joita voi itse ennakoida. Kun saat uuden työpaikan ja menet allekirjoittamaan työsopimusta, sinun ei tarvitse laittaa nimeäsi siihen tietämättä, mihin suostut. Sinulla on oikeus saada työsopimus luettavaksi ja ammattiliiton jäsenenä voit luetuttaa se liiton lakimiehellä. Usein jopa hyvin laadituista työsopimuksista saattaa löytyä jotain pientä viilattavaa, esimerkiksi vuosilomien kertymiseen tai työmatkoihin käytetyn ajan korvaamiseen liittyvissä asioissa.
Ammattiliittoon liittyminen jo opintojen aikana on viisas päätös. Vaikka valmistumiseen ja työnhakuun olisi vielä aikaa, ennakointi tuo etua. Esimerkiksi ansiosidonnaista päivärahaa ei voi kerryttää takautuvasti. On myös hyvä tietää reilun työn pelisäännöt jo etukäteen, jotta työharjoittelu sekä opintojen ohella tehdyt työt sujuvat ongelmitta. Työelämässä tapahtuu paljon laiminlyöntejä ja myös räikeitä rikkeitä. Joukkovoima ja yhteistyö ehkäisevät näitä epäkohtia. Työelämän kehittäminen on kaikkien oikeus ja ammattijärjestön jäsenyys on henkilökohtainen turva työelämässä, eräänlainen työelämävakuutus. Mitä opiskelija sitten voi tehdä? Opiskelija voi vaikuttaa työehtoihin liittymällä koulutus- tai ammattialansa ammattijärjestöön. Järjestäytymisen keskeinen etu on, ettei ihmisten tarvitse riidellä asioista. Ammattijärjestöt sopivat ongelmat ja ristiriidat työntekijän puolesta. Opiskelija voi kiinnittää myös huomiota omaan työsopimukseensa ja tarkistaa, noudatetaanko työpaikalla työehtosopimusta. Mikäli et kuulu työehtosopimuksen piiriin, voit parantaa työlainsäädännön minimiehtoja omalla työsopimuksellasi. Huolehdi omasta edustasi hyvissä ajoin liittymällä ammattijärjestön jäseneksi jo opiskeluaikana. Sillä et menetä mitään, mutta turvaat vahvasti tulevaisuutesi. Yhdessä voimme muuttaa työelämän uuvuttavasta innostavaksi ja rakentaa koko yhteiskunnan kannalta kestävää kehitystä! Kuntien asiantuntijat – KUMULA ry on akavalainen kunta-alan asiantuntijoiden ammattijärjestö. Jäsenemme työskentelevät kaupungeissa, kunnissa ja kuntayhtymissä esimies-, johto- ja asiantuntijatehtävissä tai opiskelevat niihin. Päätoimisen opiskelijan jäsenyys on maksuton ja opiskelijana maksat jäsenmaksua (1,1 % bruttotuloista) vain sellaisesta työstä, joka kerryttää ansiosidonnaisen päivärahan työssäoloehtoa (vähintään 18h/vko ja palkka kokoaikatyöstä vähintään 1071e/kk). Näin et maksa jäsenmaksua koskaan turhaan. Opiskelijana saat käyttöösi kaikki jäsenedut, mm. kaikkialla voimassa olevan matkavakuutuksen ja vapaaajan tapaturmavakuutuksen. Lisätietoja osoitteesta www.kumula.fi
Kumula seminaari Tampereella Teksti: Elisa Vornanen Legion yhteistyökumppani Kumula eli kunta-alan asiantuntijoiden ammattijärjestö kutsui hallituksestamme viisi henkeä osallistumaan Tampereella 21.–22.10.2011 pidettävään seminaariin. Matkaan päädyimme täysin tyttöporukalla ja kenties niin olikin loppujen lopuksi kaikkien mielenterveyden kannalta parasta, sillä yksikään mies ei olisi tuota akkalaumaa kurissa pitänyt. Kello 5.30 perjantaiaamuna Outin punainen ”Rellu” starttasi kohti Tamperetta, kyydissään lasti puoli nukuksissa olevia matkalaisia. Matka kesti pienen ikuisuuden (noin 6 tuntia), mutta onneksi tänä aikana ehdimme muun muassa juoruta sydämemme kyllyydestä, melkein myrkyttää itsemme ABC:n kahvilla sekä selvitimme kuka ihme aina osallistuu niihin baareissa järjestettäviin älyvapaisiin kilpailuihin. Tampereelle ja hotelliin päästyämme, Kumulan Jaana Kivilahti melkein kirjaimellisesti törmäsi meihin vessan ovella ja siitä se seminaareilu sitten jo lähtikin käyntiin. Ohjelmassa oli muun muassa Akavan Erityisalojen opiskelija-asiamiehen videotervehdys, työelämätietoutta, AE:n kesätyökyselyn tuloksia sekä workshop-työskentelyä muiden opiskelijajäsenten kanssa. Seminaarin ohjelma oli sopivan rento ja vapaamuotoinen, mutta onneksi lisäksi jokaiseen mahdolliseen väliin oli ahdettu jonkin sortin ruokailu tai kahvittelu, jolloin ainakaan nälkä ei päässyt seminaarilaisia yllättämään. Varsinaisen seminaariohjelman jälkeen siirryimme Ratinanlinnan saunatiloihin jatkamaan iltaa saunomisen ja yhteisen virkistäytymisen merkeissä. Hotellin aamiainen olisi varmasti ollut erittäin hyvää ja maittavaa, mutta väsyneet matkalaisemme keskittivät voimansa ennemmin mehukoneen tyhjentämiseen sekä tavaroiden pakkaamiseen, olihan edessämme jälleen pitkä ja kivinen taival kotia kohden. Onnistunut ja erittäin hauska seminaarireissu kaiken kaikkiaan, suurkiitos Kumulalle sekä Jaanalle, tulemme varmasti mielellämme uudemmankin kerran!
Poikien ei-lääketieteellisestä ympärileikkauksesta ja oikeudentilasta Teksti: Outi Saarinen, valtiosääntöoikeus
Suomen lainsäädäntö poikien ei-lääketieteellisestä ympärileikkauksesta perustuu tällä hetkellä oikeuskäytännön varaan, mikä on monella tapaa ongelmallinen mm. perusoikeuksien rajoitusedellytysten kannalta, jotka edellyttävät mm. lailla säätämistä sekä täsmällisyyttä ja tarkkarajaisuutta. On selvää, että toimenpide suoritetaan pääasiassa vanhemman uskonnon vapauden nojalla ja toisaalta, kuten korkeimman oikeuden ratkaisussakin mainitaan, lapsen etuun vedoten. Lisäksi myös on selvää, että ei-lääketieteellisellä ympärileikkauksella loukataan ainakin jossain määrin poikien henkilökohtaista koskemattomuutta. Henkilökohtaisen koskemattomuuden lisäksi ympärileikkauksiin liittyy myös muita perusoikeuksia kuten uskonnonvapaus ja perheelämän suoja, jotka takaavat vanhemmalle oikeuden kasvattaa lapsensa oman uskontonsa mukaan. On kuitenkin huomioitava, että henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei lain esitöiden mukaan voida puuttua uskonnonvapauteen nojaten, mutta voidaan sinällään katsoa lapsen edun mukaiseksi, jos hän saa kasvaa osana uskonnollista yhteisöään. Lisäksi toimenpiteeseen liittyvät yhdenvertaisuuskysymykset ensinnäkin uskonnon perusteella, jolloin voidaan pohtia sitä, voidaanko toimenpide oikeuttaa silti, vaikka se asettaa lapset eriarvoiseen asemaan heidän uskontonsa perusteessa ts. tiettyjen uskonnollisten yhteisöjen miespuoliset edustajat ympärileikataan, kun taas toisissa ei tällaista käytäntöä ole. Toisaalta yhdenvertaisuusongelma liittyy tyttöjen ja poikien väliseen tasa-arvoisuuteen. Tyttöjen kohdal-
la ns. ”vastaava” toimenpide on erikseen kielletty ja sen suorittaminen on kansainvälisestikin pyritty estämään. Lapsen henkilökohtaisen koskemattomuuden kannalta paras mahdollinen vaihtoehto nykyisen oikeudentilan muuttamiseksi lapsen henkilökohtaisen koskemattomuuden näkökulmasta olisi ei-lääketieteellisten ympärileikkausten kieltäminen. Tällöin toteutuisivat parhaiten myös ihmisoikeusvelvoitteet, kuten parhaan mahdollisen terveydentilan takaaminen ja toisaalta lapselle haitallisten perinteisten tapojen poistaminen, mutta myös sellaiset perusoikeudet, kuten lapsien yhdenvertainen kohtelu niin sukupuoleen, kuin uskontoonkin nähden. Käytännössä ympärileikkausten kieltäminen nykyisessä yhteiskunnassa ei ole realistinen vaihtoehto. Kieltämisestä mitä todennäköisimmin seuraisi vain se, että toimenpiteitä suoritetaan salassa ja näin ollen olosuhteet eivät ole välttämättä parhaat mahdolliset. Näin ollen olisi järkevää säätää laki, joka säätelee riittävän yksityiskohtaisesti niistä edellytyksistä, joilla puututaan mahdollisimman vähän poikien henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Nämä edellytykset olisivat hyvin pitkälti samantyylisiä, mitä on säädetty Ruotsissa, joka on tähän mennessä ainoa maa, jossa ei-lääketieteellisistä ympärileikkauksista on säädetty. Nykyinen oikeuskäytäntöön perustuva oikeudentila ei ole kuitenkaan missään tapauksessa riittävä poikien perusoikeussuojan kannalta. Teksti on yhteenveto kandidaatin tutkielmasta.
Taloustieteellinen näkökulma musiikin yksityisen kopioinnin rajoitukseen Teksti: Milla Määttä, oikeustaloustiede
Tekijänoikeuden keskeisenä tavoitteena on kannustaa henkiseen luomistyöhön, eli luoda edellytykset erilaisten kulttuurihyödykkeiden tuotannolle ja niiden saatavuudelle. Kannustavuuden takaamiseksi tekijänoikeuden perusrakenteeksi onkin valittu yksinoikeus, joka takaa teoksen oikeudenhaltijalle yksinomaisen oikeuden määrätä suojan kohteesta, eli ilmaisumuodoltaan omaperäisestä luovasta teoksesta, ja sulkea muut halutessaan sen käytön ulkopuolelle. Tekijänoikeuden suhde talousteoriaan on yleisesti ottaen kovin monisyinen. Talousteorian näkökulmasta vapaiden markkinoiden sääntelyn tulee perustua tehokkuuteen, eli puhutaan tehokkuusnormeista. Tekijänoikeuslainsäädännön taustalta löytyvät markkinahäiriöt ovat informaatioon liittyvät julkishyödyke- ja vapaamatkustajaongelmat: koska luovat teokset ovat luonteeltaan eieksklusiivisia ja ehtymättömiä, yksityiset, vapaat markkinat eivät kykene tuottamaan luovia teoksia tehokkaasti. On siis tärkeää luoda taloudellinen kannustin, jotta luovien teosten monipuolinen tuotanto voitaisiin taata. Lähtökohtaisesti eksklusiivisella tekijänoikeudella luodaankin keinotekoista niukkuutta, jolla luovien teosten yksityiset markkinat voidaan aikaansaada. Eksklusiivisuus tarkoittaa kuitenkin monopolivoimaa, joka myös nähdään taloustieteessä markkinahäiriönä. Monopolivoima mahdollistaa esimerkiksi hintadiskriminaation ja teoskappaleiden hinnoittelun yli rajakustannusten, minkä seurauksena syntyy hyvinvointitappioita täydellisen kilpailun tilanteeseen nähden. Tekijänoikeuden eksklusiivisuutta onkin jouduttu rajoittamaan tekijänoikeuslakiin sisältyvin rajoitussäännöksin sekä määräaikaistamalla tekijänoikeuden kesto. Tärkeänä monopolivoimaa heikentävänä tekijänä toimii myös tekijänoikeuden laajuus,
joka rajoittaa teossuojan pelkästään teoksen ilmaisuun eikä siihen sisältyvään ideaan. Tekijänoikeuden dynaaminen tehokkuus on myös olennainen osa sen taloustieteellistä arviointia. Lainsäädäntöympäristö on dynaamisesti tehokas, jos se kannustaa uusiin innovaatioihin, eli luovien teosten monipuoliseen tuotantoon. Jopa lainvalmisteluaineisto tukeutuu perusteluissaan tekijänoikeuden kannustinfunktioon. Teoksen oikeudenhaltija voi kuitenkin taloudellisiin oikeuksiinsa vedoten rajoittaa teoskappaleiden ja informaation leviämistä yhteiskunnassa. Koska informaatio ja luovat työt syntyvät kumulatiivisesti aiempien teosten pohjalta, voivat tekijänoikeuden taloudelliset oikeudet kasvattaa uusien teosten luomiskustannuksia ja näin ollen heikentää tekijänoikeuden dynaamista tehokkuutta. Luomiskustannuksia nostavat eri teosten lisensointisopimuksista aiheutuvat transaktiokustannukset, jotka nähdään taloustieteessä tehokkuustappioina. Yksinoikeutta määrätä teoksesta ja sen käytöstä on rajoitettu kuitenkin paitsi rajallisella suoja-ajalla, myös erillisillä rajoitussäännöksillä. Oikeudenhaltijan yksinomaista taloudellista oikeutta valmistaa teoksesta kappaleita, eli käytännössä tehdä kopioita alkuperäisestä teoksesta, rajoittaa rajoitussäännös kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön, jonka nojalla jokainen saa valmistaa julkistetusta teoksesta muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten ilman oikeudenhaltijan lupaa tai käyttökorvausta. Teoksen rajoitussäännöksen mukainen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin laillisen lähteen vaatimuksen noudattamista: kopioita ei saa valmistaa kappaleesta, joka on valmistettu tai saatettu yleisön saataviin tekijälle kuuluvien taloudellisten oikeuksien vastaisesti tai jonka suojaksi asetettu tehokas tek-
ninen toimenpide on kierretty.1 Teknisen toimenpiteen kiertämisen kielto koskee tehokasta teknistä toimenpidettä, jonka teoksen tekijä tai esimerkiksi jakelusta vastaava levy-yhtiö on tekijän luvalla teosta yleisön saataviin saatettaessa teoksen suojaksi asettanut. Kiertämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla tekninen suojaus tehdään tehottomaksi tai sen suojaustehoa alennetaan.2 Yksityistä kopiointia koskevan rajoitussäännöksen tarkoituksena on siis heikentää monopolivoimaa, mutta myös lupaneuvotteluista syntyvien transaktiokustannusten välttäminen on tärkeä perustelu säännökselle. Sen sijaan, laillisen lähteen vaatimus voidaan nähdä transaktiokustannusten valossa tehottomana: vaatimus saa aikaan turhia kustannuksia, kun rajoitussäännöksen mukaisen yksityisen kopion valmistaja joutuu selvittämään lähteen laillisuutta ja lähdeteoksia valmistettaessa tapahtuneita teknisen toimenpiteen kiertämisen kiellon rikkomuksia. Tekninen suojakeino voi olla myös ostopäätökseen vaikuttava tekijä, joten myös teoskappaleen teknisten suojakeinojen selvittämisestä aiheutuvat lisäkustannukset voivat aiheuttaa tehokkuustappioita. Teknisen toimenpiteen kiertämisen kielto voidaan nähdä oikeudenhaltijoiden eksklusiivisia taloudellisia oikeuksia eli monopoliasemaa vahvistavana säännöksenä. Määräysvalta teosten käyttötavoista ja niiden sisältämän informaation leviämisestä on täten yhä enenevässä määrin oikeudenhaltijoilla. Teknisen toimenpiteen kiertämisen kielto voi rajoittaa teoksen käyttäjäkuntaa ja teoskappaleiden käyttöä, vaikka tekijänoikeuden suoja-aika olisi jo päättynyt. Tekninen suojakeino, joka rajoittaa teoksen yksityistä käyt1
Laittomien teoskappaleiden kopioiminen sekä kopiosuojausten ja käyttöoikeuksien hallintajärjestelmien kiertäminen yksityistä käyttöä koskevan tekijänoikeuden rajoitussäännöksen nimissä säädettiin laittomaksi tekijänoikeuslain ja rikoslain vuoden 2005 lainmuutoksessa. Lex Karpelanakin tunnetun lainmuutoksen tarkoituksena oli päivittää tekijänoikeuslaki niin sanotun tietoyhteiskunnan tekijänoikeusdirektiivin mukaisesti vastaamaan digitaalisen aikakauden tarpeita. 2 Käsite tehokas ei tässä tapauksessa viittaa taloustieteellisiin tehokkuusmääritelmiin. Lain esitöissä mainittuja esimerkkejä teknisistä suoja-keinoista ovat ”teoksen tai muun aineiston salaus, muuntaminen tai muuttaminen sekä kopioinnin valvontajärjestelmä”, esim. cd-levyyn teknisesti ennalta määritelty sallittujen kopioiden määrä tai digitaalisessa muodossa oleviin musiikkitiedostoihin asetetut DRM-teknologiat, jotka esimerkiksi rajoittavat tiedoston käytön tiettyyn ohjelmaan tai tiettyyn lukumäärään laitteita.
töä, voi myös helposti moninkertaistaa kuluttajakohtaisen hinnan teoksen käytöstä, mikä voisi jopa johtaa laittoman kopioinnin lisääntymiseen. Koska tekijänoikeuden suojaamat musiikkiteokset ovat luonteeltaan kokemushyödykkeitä, niihin liittyy epäsymmetrisen informaation ongelma, joka taas nähdään talousteoriassa markkinahäiriönä. Kuluttajat eivät siis tiedä varmaksi teoskappaleen laatua ja sisältöä, ennen kuin ovat saaneet sen haltuunsa ja kuunnelleet sen läpi. Takeyama (2003) esitti, että jos laittomien kopioiden ei voida ajatella olevan virallisen julkaisun täydellisiä substituutteja, kuluttaja voi päätyä ostamaan teoksen virallisen julkaisun tutustuttaan siihen ensin laadultaan heikomman kopion kautta. 3 On myös olemassa tilastotietoja siitä, että musiikkiin tutustutaan ensin Internetissä, joko laittomasti tai laillisesti, ja ostopäätös tehdään tämän jälkeen. Toisin kuin musiikkiteollisuus siis pelkää, laittomistakin lähteistä kopiointi yksityiseen käyttöön voi kannustaa ostamaan musiikkiteoksen laillisen kappaleen. Tekijänoikeus voi siis korjata luoviin teoksiin liittyviä markkinahäiriöitä, mutta myös synnyttää niitä. Kun tekijänoikeuslakiin sisältyviä yksityistä kopiointia koskevaa laillisen lähteen vaatimusta ja teknisen toimenpiteen kiertämiskieltoa tarkastellaan talousteorian välinein, voidaan todeta, että säännöksiin liittyy useampia tehokkuustappioita, jotka kyseenalaistavat vallitsevan oikeustilan. Tällä hetkellä on siis vaarana, että jos jokainen musiikin yksityinen kuluttaja pyrkii toimimaan säännösten mukaisesti välttääkseen seuraamukset, voivat sääntelystä aiheutuvat kustannukset ylittää sen synnyttämän nettohyödyn. Kustannuksia on lähes mahdotonta konkreettisesti mitata, mutta kustannusten ilmeneminen voidaan kuitenkin todeta talousteoriaan nojaten. Teksti on yhteenveto kandidaatintutkielmasta.
3
Takeyama, Lisa N.: Piracy, Asymmetric Information, and Product Quality Revelation. Teoksessa Gordon, Wendy – Watt, Richard (toim.), The Economics of Copyright: Recent Developments and Analysis, s. 55 – 65. Edward Elgar 2003.
SANAHIRVIÖEKSKU eli kuinka oikeustaloustieteen ja lainsäädäntötutkimuksen oppiaineen opiskelijat toteuttivat ekskursion Helsinkiin Teksti ja kuvat: Milla Määttä
Oikeustaloustieteen ja lainsäädäntötutkimuksen oppiaineen opiskelijoille tarjoutui vihdoin kuluvan vuoden lokakuussa mahdollisuus lähteä haistelemaan työelämän tuulahduksia ja pääkaupungin villiä sykettä laatuaan ensimmäisellä ekskursiolla Helsinkiin. Mielenkiintoista ohjelmaa riitti kahdelle päivälle (13. – 14.10.), joiden aikana toteutettiin tutustumiskäynnit hallintovaliokuntaan ja Eduskuntataloon, Oikeuspoliittiseen tutkimuslaitokseen, eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan ja oikeusministeriöön. Matkan vierailukohteiden valinnasta vastasivat matkanjohtajina toimineet professori Anssi Keinänen, yliopistonlehtori Riitta Ahtonen sekä yliopisto-opettaja Mia Kilpeläinen. Ekskursiolle osallistui yhteensä viisitoista opiskelijaa. Matka oli tarkoitettu ensisijaisesti oikeustaloustieteen ja lainsäädäntötutkimuksen pääaineopiskelijoille, mutta mukana oli myös vierailukohteista kiinnostuneita muiden pääaineiden opiskelijoita. Henkilökontakteja työelämään reissulla ei juurikaan luotu, mutta sen sijaan saimme kokea mahdollisten tulevien työtehtäviemme osalta hitusen konkretiaa, jonka avulla oman työuran ja esimerkiksi harjoittelupaikkojen suunnittelu varmasti helpottuu. Arkadianmäellä Ekskursion ensimmäinen vierailu käynnistyi Eduskuntatalon turvatarkastuksen läpäistyämme hallintovaliokunnan tiloissa. Hallintovaliokunnan vierailulla ryhmäämme vastaanottamassa olivat valiokuntaneuvokset Ossi Lantto (kuvassa) ja Minna-Liisa Rinne, joista ensin mainittu pääosin vastasi vierailun informatiivisesta osuudesta. Hallintovaliokun-
nan jäsenten sijaan valiokuntien roolista lainvalmistelussa ja valiokuntatyöskentelystä yleisesti kertoivat siis virkamiehet. Jussi Halla-Ahon johtaman jäsenistön ajatukset saivat jäädä toiseen kertaan, sillä Eduskuntatalon istuntosalissa oli vierailun aikana käynnissä budjettikeskustelu, johon kansanedustajat luonnollisesti osallistuivat. Aika ajoin käytävillä kaikui kumea vinkaisu ministerin puheenvuoron merkiksi, mutta itse budjettikeskustelua ei ryhmämme päässyt livenä seuraamaan. Valiokuntaneuvos Lantto esitteli meille eduskunnan ja valiokuntien työskentelyä sekä niiden suhdetta lainsäädäntöprosessiin. Lantto kuvasi virkamiesnäkökulmastaan onnistuneesti lainvalmistelijan ja asiantuntijoiden osuuksista lakiehdotuksen etenemisprosessissa valmiiksi laiksi. Koska valiokunnan mietintö toimii lakiehdotuksen käsittelyn perustana eduskunnassa hallituksen esityksen si-
jaan, eikä valiokuntien mietintöihin juuri koskaan tehdä enää täysistunnossa muutoksia, valiokunnilla on paljon vaikutusvaltaa lain lopulliseen sisältöön. Tästä syystä myös kuultavilla asiantuntijoilla on tärkeä merkitys lain lopullisen sisällön suhteen, mikä olikin valiokuntavierailun mielenkiintoisimpia huomioita oikeustaloustieteen ja lainsäädäntötutkimuksen opiskelijan sekä mahdollisen tulevan kuultavan asiantuntijan näkökulmasta. Koska valiokuntien kokoukset ovat suljettuja, emme myöskään päässeet seuraamaan hallintovaliokunnan kokouksen etenemistä. Kokouksen seuraaminen olisi varmastikin ollut mielenkiintoista; erityisesti asiantuntijalausuntojen tarkkailu olisi voinut antaa konkreettisen esimerkin lainvalmistelijan ja asiantuntijoiden roolista valiokuntatyöskentelyss ä. Myönnettäköön kuitenkin, että valiokuntaneuvos Lanton eläväinen kerronta antoi hyvän kuvan myös valmistelijan ja asiantuntijoiden osuudesta valiokuntien kokouksissa. ”Kyllähän sen ymmärtäisi, jos asuttaisiin esimerkiksi kalatalouden suurmaassa Norjassa…” Oikeusministeriön alainen Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos eli Optula on yksi niistä ”tulevista työpaikoista”, joita oikeustaloustieteen ja lainsäädäntötutkimuksen opiskelijoille mainostetaan ainakin oman kokemukseni mukaan jo opintojen alusta lähtien. Yhteiskuntatieteiden ylioppilaalle Optulan kiinnostavuus tulevaisuuden työpaikkana on kiteytetty jo laitoksen etusivulla: ”[l]aitoksessa harjoitettavan tutkimuksen leimallinen piirre on yhteiskuntatieteellisen ja oikeudellisen näkökulman yhdistäminen”.
Optulan toiminnan yleisesittelyn ja organisaatiokaavion meille esitteli tutkimuslaitoksen ylijohtaja Tapio Lappi-Seppälä. Tämän jälkeen käytiin läpi erikseen sekä yleisen että kriminologisen tutkimusyksikön toimintaa ja joitain Optulan tyypillisiä tutkimusaiheita. Tutustumiskäynti antoi myös jonkin asteisen käsityksen siitä, millaisena organisaationa Optula nähdään osana valtionhallintoa. Vierailussa nousi esille resurssien niukkuus ja laitoksen pieni koko, jotka rajoittavat paitsi uuden henkilöstön rekrytoimista myös tutkimusaiheiden monipuolisuutta. Puheenvuoroissa oli jopa havaittavissa hienoista katkeruutta esimerkiksi erään toisen tutkimuslaitoksen toiminnan laajuutta kohtaan: ”Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos työllistää reilut 300 henkeä, eli noin satakertaisen määrän Optulaan verrattuna. Kyllähän sen ymmärtäisi, jos asuttaisiin esimerkiksi kalatalouden suurmaassa Norjassa…” Optula ja Itä-Suomen yliopisto ovat tehneet yhteistyötä jo usean tutkimusaiheen merkeissä, ja olikin mukava huomata, että tutkimuslaitoksessa osataan arvostaa edustamaamme tieteenalaa. Saimme myös kuulla Joensuun yliopiston alumnin Auri Pakarisen urapolusta Optulan tutkijaksi. Tarjolla oli lisäksi painettuja versioita eräistä julkaistuista tutkimuksista, joita ryhmäläiset nappasivat mukaan pinoittain. Kaiken kaikkiaan Optulassa oli viehättävän välitön ja toisaalta riippumattomalle tutkimustyölle omistautunut tunnelma. Saimme Pakariselta myös arvokkaita vinkkejä opiskelun ja työnhaun suhteen – monipuolisuutta opintoihin ja rohkeutta työnhakuun siis!
Pikkuparlamentin puolella oikeusasiamiehen kansliassa Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia oli kolmas vierailukohteemme. Täytyy myöntää, että itselläni ei ollut minkäänlaista ennakkokäsitystä oikeusasiamiehen toiminnasta ja työllistymismahdollisuuksistamme oikeusasiamiehen kansliassa. Suurin syy tähän oli kenties se, että oikeusasiamiehen tehtävät olivat profiloituneet silmissäni aika selkeästi puhtaiden oikeustieteilijöiden alaan kuuluviksi. Tästä huolimatta ihastelin oikeusasiamiehen sihteeri Pasi Pölösen (kuvassa) asiantuntevuutta ja innostusta omaan asiaansa, ja opin vierailulla paljon kaikkea uutta. Täytyy kuitenkin myöntää, että asiatulva oli päätä huimaava ja esitys enemmän kuin tyhjentävä. Vaikka oikeusasiamiehen kansliaan etsitään ”eteviä laintuntijoita”, jäi itselleni ainakin sellainen tuntuma, että oikeustieteellinen tutkinto ja työkokemus oikeustieteellisissä tehtävissä ovat edellytyksiä työtehtävistä suoriutumiselle. Osaa opiskelijajoukostamme jäi kuitenkin kiinnostamaan ensi vuonna toimintansa aloittava Kansallinen Ihmisoikeuskeskus, joka on toiminnallisesti itsenäinen ja riippumaton, mutta hallinnollisesti osa oikeusasiamiehen kansliaa. Toiveena heittäisinkin, että omista ennakkoluuloistani huolimatta, myös HTM-oikeustieteilijät pyrkivät rohkeasti osoittamaan etevyytensä laintuntijoina! Suut makiaksi oikeusministeriön kellarissa Vierailukohteista viimeinen oli oikeusministeriö, jossa ryhmällemme tarjottiin karkkipapereiden rapinassa heti alkuun kätevä tietopaketti oikeusministeriön alaan kuuluvista asioista ja organisaation rakenteesta. Yleisesittelyn jälkeen saimme kuulla pienimuotoisen esitelmän tuomiopiireissä toteutuvasta rakennemuutoksesta (vai mikähän se oli…) OTT:n ja LST:n opiskelijoiden näkökulmasta ekskursion yksi mielenkiintoisimmista osuuksista oli se, kun lainsäädäntöneuvos (jonka
nimi ikävä kyllä ei painunut mieleen) esitti konkreettisen esimerkin lainsäädäntöprosessista lainvalmistelijan näkökulmasta. Lainsäädäntöneuvos suositteli mm. panostamaan paitsi ruotsin, myös muiden vieraiden kielten opiskeluun. Myös kirjoitustaitoa ja sen tärkeyttä lainvalmistelijan työssä korostettiin, joten harjoitusta sen osalta ei varmasti voi tulla koskaan liikaa. Yksityiskohtainen kuvaus turvallisuustutkintalain valmistelusta ja käsittelystä vakuutti ainakin minut siitä, että lain valmistelevalla virkamiehellä on paitsi vastuu lakiehdotuksen sisällöstä myös mahdollisuus omalta osaltaan vaikuttaa syntyvään lakiin ja erityisesti hallituksen esityksessä mainittavien perusteluiden laajuuteen. Kyseistä vaikutusmahdollisuutta voi kuitenkin rajoittaa esimerkiksi käytettävissä oleva aika ja se, että painetta yksityiskohtaisten perusteluiden kirjaamiseksi lakiesitykseen ei ymmärtääkseni juurikaan nykyisin ole. Vierailu OM:ssä osoittikin sen, että oikeustaloustieteen ja lainsäädäntötutkimuksen erikoisosaajia tarvittaisiin myös ministeriöissä, jotta myös mm. sääntelyn syihin ja vaikutusarviointiin voitaisiin kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.
Kolumni Mari Kokko
Puhe miehelle
He tulevat vastaan päiväkodissa, koulussa, harrastuksissa ja työpaikalla. He huutavat skriinille jääkiekon MMloppuottelussa ja kotona playstationin ääressä. He tiputtavat rasvaiset työhaalarinsa eteisen lattialle ja jättävät wc-pöntön renkaan ylös. He esiintyvät kirjoissa, elokuvissa ja mainoksissa, tulevat uniisi sekä aamukahvipöytääsi. HE ovat miehiä. Naisen ensikosketus maskuliiniseen sukupuoleen on isän syli. Se oli turvallinen, lämpöinen ja siihen mahtui koko maailma. Lapsena ei ollut parempaa turvapaikkaa edes silloin, kun äiti suuttui. Isä vei mukanaan harrastuksiin sekä perunapellolle. Silloinkin, kun et halunnut viettää aikaasi kummassakaan. Isän mukana valloitettiin sienimetsät ja vaaran huiput, opittiin ajamaan pyörällä ja autolla, voitettiin hiihtokisat sekä tutkittiin verstaalla puiden syitä. Isä opetti myös mitä on oikea ja väärä. Hieman vanhempana päiväkodin pihalla leikkien tiimellyksessä pojat särkivät tyttöjen hiekkakakut. Pienet pojat olivat outoja ja kovaäänisiä, eivätkä osanneet leikkiä nätisti. Pikkuautot, rallileikit ja pihapelit kiinnostivat poikia enemmän kuin tyttöjen barbit. Joskus myös tyttöjen saparot saivat osansa tästä kiinnostuksesta. Silti poikien kanssa pelattiin purkkista ja temmellettiin pihalla, sillä nehän oli ihan kivoja. Pienet pojat olivat kummallisia olentoja, mutta kuuluivat päiväkodin pihalle kuin mansikka kermakakkuun. Koulussa kuva pojista muuttui. Ensin ne olivat ällöjä, sitten oudon honteloita, mutta vuosien saatossa ne muuttuivat mielenkiintoisiksi. Ala-asteella tanssittiin ensimmäiset hitaat Yön Joutsenlaulun tahdissa, ja niin naapurinpoika muuntautui ärsyttävästä räkänokasta päiväunien kohteeksi. Jossain vaiheessa pojista tuli kavereita, joille uskalsi jutella. Enää ei tarvinnut vain haaveilla lähemmästä tuttavuudesta. Puhetta riitti urheilusta ja autoista, mutta joskus myös herkistä asioista; tunteista, tytöistä ja ihastumisesta. Se tuntui hyvältä, kosketti. Pojista kasvoi miehiä ja tytöistä naisia. Samalla kuvioihin astui rakkaus ja seksuaalisuus. Miehistä tuli rakastajia: intohimoisia, rajuja ja herkkiä. Miehen isosta karhunhalauksesta tuli maailman paras ja turvallisin paikka, ja lauantaiaamuna tuntui autuaalta herätä yhteisen peiton alta. Mies sai aikaan tunnemyrskyn, jonka olisi halunnut jatkuvan loputtomiin. Samaan aikaan miehistä tuli kuitenkin salaperäisiä ja vaikeita. Alkoi spekulointi ja hampaiden kiristys sekä syntyi väärinkäsityksiä, joista olisi selvitty puhumalla. Joskus myös itkettiin miesten vuoksi. Toisinaan näistä tilanteista selvittiin, toisinaan ei. Toisinaan tie vei alttarille asti. Silloin miehistä tuli kumppaneita, joiden kanssa jaettiin ilot ja surut − ja yhteinen asuntolaina. Miehet ovat kaikkea edellä mainittua ja paljon muuta. Mikä tärkeintä, miehet ovat osa jokaisen naisen arkipäivää. He näyttäytyvät eri elämänaloilla erilaisessa valossa, mutta jokainen elämän osanen olisi tyhjä ilman heitä. He ovat isiä, isoisiä, veljiä, ystäviä, naapurinpoikia, roskakuskeja, automekaanikkoja, tietokoneneroja, muusikoita, renttuja, remonttireiskoja, poikaystäviä, aviopuolisoita − ja rakastajia. Tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin. Miehet ripustavat taulut seinälle ja vaihtavat renkaat autoon, ovat mukana uuden elämän alussa ja lohduttavat, kun maailma kääntää selkänsä. He tekevät ikävät asiat meidän naisten puolesta, kuten ajavat ampiaiset ulos rantasaunan eteisestä. He kestävät kiukuttelumme ja haluavat silti olla lähellämme. Se, jos mikä, osoittaa oikeaa rakkautta. Me naiset emme ehkä aina ymmärrä miehiä. Emme ehkä ymmärrä, miksi he valitsevat poikien peli-illan kahdenkeskisen illanvieton sijaan tai miksi keskusyksikön sisällön tutkimiseen täytyy käyttää useita tunteja. Joskus jäkätämme heidän mielestään turhaan, mutta tarkoitamme hyvää. Me kuitenkin arvostamme miehiä kaikkine pienine omituisuuksineen, vaikka emme sitä aina osaisikaan ilmaista. Miehet tekevät päivistämme hieman värikkäämpiä, hauskempia ja mieleenpainuvampia. Siksi jokaisen naisen on pakko myöntää, että ilman miehiä elämä ei olisi elämisen arvoista.
Anonyymit ammattivalittajat purkavat tuntojaan
Pimeys Haluaisin tuoda esille syvän pettymykseni luonnonvalon jatkuvasta vähentymisestä, sekä syksyn saapumisesta. Kesän jälkeinen ruskea hipiäni on jälleen haamun valkoinen, enkä aamuisin haluaisi nousta ollenkaan sängystä ylös jälleen uuteen harmaaseen päivään. Kun menen kouluun on pimeää, kun tulen vihdoin kotia kohden on jälleen pimeää, aivan kamalaa. Vähemmästäkin masentuu, ryhtyy melankoliseksi runoilijaksi ja muuttaa metsän keskelle raapustamaan sielunsa syvimpiä syövereitä. Missä ovat ne kauniit syyspäivät, kun aurinko kultaa värikkäät lehdet loistollaan? Olen tainnut nukkua onneni ohitse, sillä näitä päiviä en ole kyllä montaa tänä syksynä nähnyt. Pienenä plussana mainittakoon kellojen taaksepäin siirto, sillä nyt ainakin saan nukkua edes hieman pidempään ja ei tarvitse aivan pilkkopimeässä lähteä suunnistamaan koululle, vaikkakin eivätköhän nekin ajat kohta taas tule. Pyörän lampun tietenkin unohdan joka päivä kotiin ja odotan vain koska poliisisetä minut pimeyden keskeltä nappaa ja palkitsee pikavoitolla. Sateenvarjo tietenkin niin ikään haluaa jäädä nököttämään sen pyöränlampun viereen joten ei siitäkään mitään hyötyä ole, pitäisi varmaan investoida kirkkaan keltaiseen heijastimilla kyllästettyyn kurapukuun, ehkä sitten elämäni olisi jälleen täydellistä ja kestäisin tätä pimeyttä ja syksyäkin paljon paremmin. Päivänsäde
Etkö muista yhtään, mitä fuksiaisissa tapahtui? Ei se mitään. Sikanurkkauksen toimitus hälventää usvaa tapahtuneen ja kuvitellun välillä. Tiedot perustuvat puhtaasti perimätietoon, kuulopuheisiin ja painajaisissa esiintyviin välähdyksiin.
10 FAKTAA FUKSIAISISTA 1. Fuksiaisten jatkot päätyivät Suvakselle epäonnisten sattumien summana. Aiempina vuosina jatkopaikkana toimineeseen Pursiseuran huvilaan meitä ei enää huolittu. Siitäkin huolimatta, että seinään tehty reikä oli piilotettu ansiokkaasti järjestyssäännöt-lapun alle. Skarpilla puolestaan hätämajoitettiin vaihto-opiskelijoita. 2. Jatkojen jäljiltä Suvas jäi lähtiessämme hieman tavallista groteskimpaan kuntoon. Lopputuloksena oli 150 euron siivouslasku ja vuoden koeaika ISYY:n vuokrattavien tilojen käytössä. 3. Miten katossa voi olla punaviinitahroja? 4. Kuka heittelee märkiä paperiklönttejä pukuhuoneen seinille ja miksi? 5. Kuka heittelee rastinpitäjiä ulos ravintoloista kesken fuksiaisten ja miksi? 6. Siivoojien riemuisana yllätyksenä odotti tyhjentämätön ylenantoämpäri. 7. Saunomisen ohessa eräät legiolaiset kävelivät muutaman korttelin matkan Suvakselta joen rantaan uimaan. Lokakuussa. Sateessa, paljain jaloin, ainoastaan pyyhkeet päällä. Ohikulkijan kommentti: ”Hullut!” 8. Saunomisen ohessa eräs legiolainen kävi miltei uimassa. Lopputulos: murinaa laiturin reunalla ilman paitaa. Paita unohtui laiturille. 9. Syksyinen ruokavinkki. Laita uuni lämpiämään 225°, kun tulet kaikkesi antaneena kotiin klo 6.30. Laita ranskalaiset uuniin. Kun heräät virkeänä ja raikkaana klo 13.30, ranskalaiset ovat enemmän kuin valmiit. Älä yritä tätä kotona! ..tai missään muuallakaan. 10. Kadonneeksi ilmoitettuja tavaroita: • The North Face -merkkinen takki, taskussa pyörän avaimet • Musta tuubihuivi • Muovipussi, jossa oli vaatteita yms. • Otsalamppu x 2 • Musta kravatti • Musta kangaskassi • Haalarit x 2 • Haalean keltainen huivi • Musta nahkatakki • Avainnippu • Vaaleanpunainen sateenvarjo