
1 minute read
Pääkirjoitus
from Manipulus 4/11
Legio Ostiensis ry:n ainejärjestölehti Itä-Suomen yliopiston oikeustieteilijöiden opiskelijajulkaisu Päätoimittaja
Milla Määttä
Advertisement
Kirjoittajat tässä lehdessä:
Outi Saarinen, Mari Kokko, Sanna Räsänen, Anu Aavamäki, Emmi Jokelainen, Ilmi Havas, Jenna Hattunen, Topi Turunen, Elisa Vornanen, Sampo Viitanen, Jaana Kivilahti, Ilkka Häyrinen, Milla Määttä
Taitto
Milla Määttä
Yhteystiedot
sähköposti: hallitus@legio.fi nettisivut: www.legio.fi postiosoite: Legio Ostiensis ry Oikeustieteet Itä-Suomen yliopisto PL 111 80101 JOENSUU
1. vuosikerta, 4. numero.
Milla Määttä
Lisätietoja odotellessa
Itä-Suomen yliopiston hallitus on hyväksynyt vuoden 2012 toiminta- ja taloussuunnitelmansa, jonka mukaisesti yliopisto tulee esittämään opetus- ja kulttuuriministeriölle, että osa nykyisen julkisoikeuden koulutuksen aloituspaikoista suunnataan oikeustieteellisen alan aloituspaikoiksi ja yliopistolle myönnetään oikeustieteellisen alan tutkinnonantooikeus. Ensin mä olin että VAU. Sit mä olinkin että öh.. niin mitä tämä tarkoittaakaan?
Nykyisiä HTK/HTM-opiskelijoita ajatus muutoksesta kuulostaa kauhistuttavan; viisi vuotta töitä tutkintoon, jolla ei teekään työelämässä yhtään mitään? Reaktio voi olla liioiteltu: Joensuussa HTM-tutkintoon valmistuneet tiedostavat kyllä koko opiskeluaikansa, ettei heistä tule lakimiehiä, asianajajia tai varatuomareita. HTM-oikeustieteilijät sijoittuvat nykyiselläänkin hyvin työelämään, tietylle oikeudenalalle erikoistumista vaativiin työtehtäviin. Lea Halosen tekemän ”Juridista osaamista edellyttävät työpaikat ja HTM-tutkinto vuonna 2011” –selvityksen mukaan työmarkkinoilla ilmenee lisääntyvä tarve ”tietyille juridiikan osa-alueille erikoistuneista lakiasiantuntijoista”. Seurattujen työpaikkailmoitusten mukaan juridista osaamisista edellyttävistä avoimista työpaikoista 72 %:iin kelpaa HTM-tutkinto. (Myönnettäköön kuitenkin, että rekrytoinnista vastaavien ennakkoluuloja työhakemuksissa lukevia tutkintonimikkeitä kohtaan onkin hieman vaikeampi mitata...)
Ehdotus herättää kuitenkin ymmärrettävää pelkoa: miten tultaisiin takaamaan erikoistuvien HTM-opiskelijoiden laadukas opetus, kun sen painopiste siirtyisi OTMopiskelijoiden ”putkitutkintoon”? Minkälaiset työllistymis- ja jatko-opiskelumahdollisuudet omalla laitoksella HTM:lla tulevaisuudessa tulisi olemaan?
Laitoksen toiminnan kehitystä sekä mm. pääainevalikoiman ja tutkintorakenteiden muutoksia pari vuotta seuranneena voinen todeta, että sekä koko UEF että oikeustieteiden laitos ovat eläneet melko tyylipuhtaasti opetus- ja kulttuuriministeriön toiveiden mukaisesti. Tähän taustaan peilaten, en suinkaan ihmettelisi, vaikka oikeustieteellisen alan tutkinnonanto-oikeus Joensuuhun saataisiinkin. Oikeustieteellisen alan tutkinnonanto-oikeus on varmasti laitoksen märkä uni esimerkiksi varmemmin valmistuvien maistereiden (joista laitos saa rahaa), laitoksen imagon ja huippuopettajien palkkaamisen suhteen. Jossain mielessä häviäjäksi esimerkiksi sisään pyrkivän aineksen suhteen voi tulevaisuudessa ajautua haastavan maantieteellisen sijaintinsa takia Lapin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta. Soraääniä odotellessa.
Vaikka ehdotus kuohuttaa nykyisiä opiskelijoita, mielestäni olisi typerää asettua sitä vastaan – niin yksilönä kuin ainejärjestönäkään. Nykyisten opiskelijoiden kannattaa käyttää voimavaransa pikemminkin omaan tutkintoonsa liittyvän opetuksen laadukkaan tarjonnan vaatimiseen ja omien erikoisosaajan taitojensa vahvistamiseen. Uusista oikeustieteellisen alan aloituspaikoista ei varmasti ole haittaa lainsäädäntöympäristön sopimusoikeudellistuessa; töitä tulee riittämään sekä lakimiehille että uskoakseni myös meille ”yhteiskuntatieteellisen alan lakiasiantuntijoille”. Loppujen lopuksi työllistymisessä on kyse henkilökohtaisista näytöistä ja kunnianhimosta, ei tutkintonimikkeistä.