GENOMI – ESINE VAI OIKEUSSUBJEKTI? Tulevaisuudessa vaihdannan kohteena olevan genomitiedon asemaa tulisi selkiyttää.
tinen määrittely tapahtuu käytännössä oikeuden syvätason (Tuori 2003) ehdoilla. Genomitason tietoa voidaan hyödyntää monin tavoin. Yksilötasolla voidaan tunnistaa rikospaikalla olleet tai saada tietoa henkilön sairastumisriskistä elämäntapamuutoksen perusteeksi. Genomin emäsjärjestyksestä voidaan käydä kauppaa kuten mistä tahansa esineestä. Vastineena rahoille saadaan salassa pidettävää arkaluontoista tietoa. Genomitason tiedolla on täten sekä esineen että oikeussubjektin ominaisuuksia, kun taas eliöt voivat olla joko vaihdannan kohteina tai osapuolina (Kuva 1). Genomitason tiedon hyödyntäminen yleistyy nopeasti lääketieteessä ja tiedon käytöllä on yhteyksiä useisiin oikeudenaloihin (Kyllönen 2013). Anjuska Kyllönen Pelisääntöjen luomiseksi genomitaJokaisella meistä on tuntematon his- son tiedon asemaa tulisi selkiyttää toria geenien ja ympäristön välisestä esimerkiksi kansallisin tai euroopvuorovaikutuksesta. Solutason histo- paoikeudellisin säännöksin. ria ei kuitenkaan ole vain meidän yksinoikeutemme. Evoluutio on tehnyt eliöistä serkkuja: ihmisen, seeprakalan ja lituruohon geenien säätelyn johdolla tuotetut elämän avainmolekyylit kiertävät solussa loputonta ESINEOIKEUS kehää, jota ympäristötekijät voivat muuttaa joko väliaikaisesti tai pysyvästi. Nykyteknologian ansiosta pian jokainen ihminen voi tuntea oman yksilöllisen historiansa, mikä nostaa esiin uusia oikeudellisia kysymyksiä (Kyllönen 2013). On jopa ehdotettu, GENOMITASON että genomitieto siirrettäisiin kolmanteen kategoriaan esineiden ja oiTIETO keussubjektien välille (Walin 2007). Genomitason tiedon oikeusteoreet-
12
Manipulus 3/13
” Solutason historia ei kuitenkaan ole vain meidän yksinoikeutemme. Kuva 1. Genomitason tieto sovitettuna vallitsevaan oikeusjärjestelmään. A. Genomitason tieto on vaihdannan kohde, joka säilyttää ihmisten kohdalla omistajansa oikeuden tietosuojaan. B. Muut eliöt kuin ihmiset voivat olla laillisen vaihdannan kohteita. C. Ihmiset voivat oikeussubjekteina tehdä velvoiteoikeudellisia sopimuksia, jotka koskevat muita eliöitä tai genomitason tietoa. Kirjoittaja on opiskellut ihmisgenetiikkaa Helsingin yliopistossa ja oikeustieteitä Itä-Suomen yliopistossa. Lähteet: Kyllönen, Anjuska: Jokamiehen genomioikeudet ja julkisen vallan käyttö. Manipulus 2/2013 Walin, Laura: Ihmisalkion oikeudellinen asema Suomen oikeusjärjestyksessä. Lakimies 4/2007, s. 546–572. Tuori, Kaarlo: Oikeusjärjestys ja oikeudelliset käytännöt, 2003
IHMISET ELIÖT
