SompioMining 2009 by Lapin Lehtikustannus Oy

SompioMining Kaivostoiminnan erikoisliite Sompio kairaa pintaa syvemmältä

Sodankylässä on parhaat edellytykset kaivostoiminnalle Keski-Lapin läpi ulottuva vihreäkivivyöhyke Sodankylässä on yksi parhaista metallien, teollisuusmineraalien ja rakennuskivien esiintymistä maailmassa. Sodankylä on kaivosmyönteinen kunta, jossa on hyvä infra ja paikalliset ammattiosaajat. Sodankylän Rajalassa toimii Lappland Goldminersin omistama kultakaivos Pahtavaarassa, joka tuottaa noin 700 kilogrammaa kultaa vuodessa. Lappland Goldminers aikoo kasvattaa Pahtavaaran kultakaivoksen tunnettuja malmivarantoja nykyisestä, noin kahden vuoden toimintaan riittävistä varannoista, jopa 10 vuoteen saakka. Yhtiö etsii Pahtavaaran lähialueilta kultamalmia kiivaasti. Tavoitteena on avata lähitulevaisuudessa alueelle avolouhos. First Quantum Minerals Ltd on kaavaillut nikkeli-kupari-PGE- kaivoksen rakentamisen aloittamista Sodankylän Kevitsaan mahdollisesti jo ensi keväänä. First Quantum päättää kaivoksen avaamisesta kuluvan vuoden viimeisellä kvartaalilla. Kevitsan avolouhoksen kokoluokka on varmistumassa uusien kairausten perusteella huomattavasti

suuremmaksi kuin mitä aikaisemmin on arvioitu. Kevitsan kaivoksen arvioidaan työllistävän noin 200 työntekijää, investoinnit ovat 250–300 miljoonaa euroa. Geologinen tutkimuskeskus (GTK) on rekisteröinyt Sodankylässä jo lähes kuutisenkymmentä valtausta Koitelaisen-Kevitsan ympäriltä. Alueelta etsii malmia muun muassa globaali kaivosjätti Anglo American. Kaivosalalle koulutetaan Sodankylässä uusia osaajia. Lapin Ammattiopisto on panostanut nykyaikaiseen opetusvälineistöön ja uusittuihin koulutustiloihin miljoonia euroja. Eräs uusista ja innovatiivisista opetusvälineistä on poravaunusimulaattori. Toiminnassa olevien Kittilän ja Pahtavaaran kultakaivoksien ja Talvivaaran nikkelikaivoksen lisäksi pitkälle valmisteltuja kaivoshankkeita ovat myös, Kolari, Sokli, Kylylahti, Pampalo, Länttä ja Laivakangas. Toteutuessaan nämä kaivokset lisäisivät Suomessa toimivien metallikaivosten louhintamäärää noin 14 miljoonalla tonnilla vuodessa ja tarjoaisivat työtä 4 000–5 000 henkilölle.

Sodankylän kunnan elinkeinojohtaja Jyrki Mannisen (vas) ja Sodankylän kunnan elinkeino- ja kaivosasiamies Kauko Nurmelan mukaan Sodankylä kiinnostaa kaivosyhtiöitä sillä maaperän rikkauksien lisäksi, kunnassa on kehittynyt infrastruktuuri. Sivut 2-3.

Pahtavaaran kultakaivos Sodankylässä työllistää yhteensä noin 100 työntekijää. Kuluvan vuoden louhintatavoite on noin 400 000 tonnia.

-Taustalla pyörii rikastusmylly, jonka läpi kulkee miljoona tonnia malmia vuodessa, kertoo Agnigo Eaglen Kittilän kaivoksen kaivospäällikkö Juha Riikonen. Sivut 10-11.

- Sodankylässä järjestettävä kaivosalan toisen asteen peruskoulutuksen tähtäin on tulevaisuuden tarpeissa, kertovat lehtori Raimo Tolppi, opettaja Rauno Ylikippari ja rehtori Aarno Lompolojärvi Lapin Ammattiopiston SodankyläInstituutista. Sivu 13.

KOKONAiSVALTAiSTA RAKENTAMiSTA LAPiSSA yli 30 vuoden kokemuksella Yksityisille | yrityksille | julkishallinnolle

Rakennamme taloja perustuksista lähtien avaimet käteen -periaatteella. Harjoitamme myös osarakentamista, teemme talojen ja lomamökkien remontteja, betoniperustuksia nykyaikaisella muottikalustolla, viimeistelytöitä sekä saneerauksia.

aikallista Meillä on p musta asiantunte ydet te yh sekä ittäjiin yr n ii is ll ka pai htiöiden Vakuutusy mä sy äk hyv märkätilati sertifikaat

Palvelujamme ovat mm: - talon rakentaminen - lomamökin rakentaminen - rakennustyön ohessa myös lvi-työt - remontointi - osarakentaminen - puulattioiden hionta ja lakkaus - betoniperustusten teko - viimeistelytyöt

RAKENNUSPALVELU HANNU TERVO OY Mäntyharjuntie 22, 99600 Sodankylä P: 0400 190 925 | tervo.hannu@luukku.com

Anglo American Exploration B.V. has been exploring successfully throughout the fennoscandian shield since 1999. We are committed to carrying out all our activities in a safe, healthy and environmentally positive manner wherever we operate and are committed to effective community engagement. As such we are ISO 14001 and OHSAS 18001 certified. Anglo American Exploration B.V. are actively seeking high quality base metal and PGE projects, please contact: Jim Coppard - Exploration Manager, Europe. jcoppard@angloamerican.co.uk Bo Långbacka - Senior Administrative Geologist. blangbacka@angloamerican.co.uk Anglo American Exploration B.V. Suomen Sivuliike is part of the Anglo American plc group of companies. Anglo American plc is one of the worlds largest diversified mining groups. Our unique portfolio of high quality mining assets and natural resources includes precious, base metals and bulk commodities. We operate in Africa, Europe, South and North America, Australia and Asia. Registered office address: 20 Carlton House Terrace London SW1Y 5AN

Avoinna: arkisin lauantaina

9-18 9-15

Jäämerentie 10, 99600 Sodankylä

Puh. (016) 612 044

Apteekilla on lääkekaappeja Vuotsossa, Luostolla, Syväjärvellä, Lokassa ja Tanhuassa.

Parhaat puitte löytyvät Soda Keski-Lapin läpi ulottuva vihreäkivivyöhyke Sodankylässä on yksi parhaista metallien, teollisuusmineraalien ja rakennuskivien esiintymistä maailmassa. Alueen kehittynyt infra ja vakaa yhteiskuntajärjestys tekevät esiintymästä kaivosteollisuutta kiinnostavan. - Ruotsin Kirunasta Venäjän Kovdorin alueelle ulottuvaa vyöhykettä on alettu tutkimaan tosissaan KeskiLapissa vasta viime vuo-

sina. Valtioiden rajat eivät suinkaan katkaise rikkaista malmioistaan tunnettua vihreäkivivyöhykettä, kertoo Sodankylän kunnan elinkeinojohtaja Jyrki Manninen. Hän kertoo, että Geologinen tutkimuskeskus (GTK) on rekisteröinyt Sodankylässä jo lähes kuutisenkymmentä valtausta. - Etsintäyhtiöt työskentelevät koko ajan uusien malmioiden löytämiseksi, joten valtausten todellinen määrä saattaa olla tällä hetkellä jopa yli 60. Sodankylän Rajalassa toimii Lappland Goldminersin omistama kultakaivos Pahtavaarassa, joka tuottaa noin 700 kilogrammaa kultaa vuodessa.

- Lisäksi First Quantum Minerals Ltd on kaavaillut nikkeli-kupari-PGE- kaivoksen rakentamisen aloittamista Sodankylän Kevitsaan mahdollisesti jo ensi keväänä. Alueelta etsii malmia myös globaali kaivosjätti Anglo American.

Hyvät tieyhteydet, satama lähellä - Alueen hyvä tieverkosto mahdollistaa malmikuljetukset rekkarahtina rautatien varteen tai noin kolmen tunnin ajomatkan päässä sijaitsevaan syväsatamaan, kertoo kunnan elinkeino- ja kaivosasiamies Kauko Nurmela.

The best circumstances for mining industry in Sodankylä The greenstone zone reaching through the middle Lapland offers in Sodankylä one of the best deposits for metals, industry minerals and building stones in the whole world. The well developed infrastructure and stable social conditions make the deposit interesting for the mining industry. The zone reaching from Kiruna, Sweden to Kovdor, Russia, has been investigated only in recent years in middle Lapland. State borders do not cut away the greenstone zone, which is known as a rich ore district, says Jyrki Manninen from Sodankylä Municipality. He mentions that Geologinen tutkimuskeskus (GTK) Geological Survey of Finland, has already registered almost sixty claims in Sodankylä. - Searching companies are working all the time to find new ore districts, so the real amount of claims may be at the moment even over sixty. In Sodankylä, in Rajala, is operating the Pahtavaara gold mine, owned by Lappland Goldminers. This mine produces ca. 700 kg gold in

a year. - Furthermore First Quantum Minerals Ltd has planned to build a nickel-copperPGE –mine in Sodankylä, Kevitsa, possibly already in the next spring. The global mining company Anglo American is also searching ore from the area.

Good road connections, harbour near The good road network in the area enables the ore transportation by trucks to the railway or by driving three hours to the harbour, says Kauko Nurmela from Sodankylä Municipality. In many continents natural resources often are in far away places, in the middle of desert. For example in Alaska the service transport for the mines must be organized along so called winter roads. Here all the functions are much more easier and cheaper. Also electricity is easily available for the mining industry. Nurmela reminds that the social conditions in Finland are stable and personnel is committed to live in north.

- We are used to work and live in arctic conditions. In Sodankylä one can also find specialists from many fields.

All means of living fit in the area Jyrki Manninen mentions that mining industry is not in contradiction for example with tourism or reindeer husbandry. - Different means of living do support each other, because more working places secure the inhabitants’ staying in the area. This can cause circulation in working places, because we do not have any reserve for mining personnel in Finland. - In Sodankylä we have mining education in Lapland Vocational Institute and another education Institute is in Tornio. Approximately 500 new working places are expected with the Kevitsa mine. The BSP is expected to rise by 60% during the mine’s life time. KARI LINDHOLM

eet kaivostoiminnalle ankylästä Suurilla mantereilla luonnonrikkaudet ovat usein hankalien matkojen päässä, keskellä autiomaata. - Esimerkiksi Alaskassa kaivoksien huoltoliikenne pitää järjestää talviteitä pitkin. Täällä toiminta on huomattavasti helpompaa ja edullisempaa. Sähköäkin on saatavilla helposti kaivosten tarpeisiin.Nurmela muistuttaa, että Suomen yhteiskunnalliset olot ovat rauhalliset, ja henkilöstön sitoutuminen asumaan pohjoisessa on hyvä. - Olemme tottuneet toimimaan arktisissa

olosuhteissa, koska olemme olleet täällä aina. Paikkakunnalta löytyy monien alojen erikoisosaamista.

Kaikki elinkeinot sopivat alueelle Jyrki Manninen sanoo, että kaivostoiminta ei ole ristiriidassa esimerkiksi matkailun tai poronhoidon kanssa. - Eri elinkeinot tukevat toisiaan, sillä työpaikkojen lisääntyminen varmistaa asukkaiden pysymisen paikkakunnalla. Tämä aiheuttaa

Mannisen mukaan kiertoliikettä työpaikoilla, sillä Suomessa ei ole kaivosmiesten reserviä. - Meillä Sodankylässä koulutetaan kaivososaajia Lapin ammattiopistossa, toinen koulutuspaikka löytyy Torniosta. Kevitsan kaivoksen myötä alueelle arvioidaan syntyvän noin 500 uutta työpaikkaa. Kuntalaisten bruttokansantuotteen arvioidaan nousevan kaivoksen elinkaaren aikana noin 60 prosentilla. KARI LINDHOLM

Kunta suhtautuu kaivoksiin myönteisesti Sodankylän kunnanjohtajan Vesa Tuunaisen mukaan kunta suhtautuu kaivosteollisuuteen myönteisesti, ja pyrkii helpottamaan kaivosyhtiöiden toimintaa muun muassa maankäytön suunnittelulla. - Olemme toimineet aktiivisesti jo 20 vuotta, jotta kaivostoiminnalle olisi kunnassa hyvät edellytykset. Kaivostoiminnan esteet on pyritty minimoimaan, kuitenkin luontoa unohtamatta. Jatkossa Tuunaisen mukaan joudutaan pohtimaan, voidaanko Natura-alueista lohkoa osia kaivosteollisuutta varten, jotka korvattaisiin uusilla alueilla. - Asioiden tärkeysjärjestystä tullaan varmastikin pohtimaan myös valtakunnan tasolla. Kunnan pintaalasta noin kolmannes on suojelualuetta. Tulevana haasteena kunnassa valmistaudutaan kaivoksien tarvitsemien rakennuslupien nopeaan käsittelyyn. - Kaivoshankkeiden myötä kunta

Keski-Lapin vihreäkivivyöhyke. Metallien, teollisuusmineraalien ja rakennuskivien esiintymät Koitelaisen-Kevitsan alueen ympäristössä. / The greenstone zone reaching through the middle Lapland.

Kunnanjohtaja Vesa Tuunainen./ Municipal manager Vesa Tuunainen.

panostaa rakennusvalvonnan riittävään henkilöstöön, jotta hankkeet eivät viivästy lupien hitaan käsittelyn takia. Tuunaisen mukaan kunnan asuntotarjontaan tuovat ratkaisun yksityiset kovan rahan asuntorakentajat. - Kunta ei voi rakentaa asuntoja väliaikaista tarvetta varten. Useat yksityiset rakennusliikkeet ovat tehneet suunnitelmia asuntojen rakentamiseksi. Hankkeet odottavat Kevitsan kaivospäätöstä. KARI LINDHOLM

Sodankylä Municipality has a positive attitude towards mines According to Sodankylä Municipal manager Vesa Tuunainen Sodankylä Municipality has a positive attitude towards mining industry, by facilitating the mining companies’ actions for instance by planning the land use. - We have already been acting over 20 years in order to get good preconditions for the mining industry. Obstacles for mining industry have been mini-

mized, though without forgetting the nature. According to Tuunainen in the future we have to consider, if parts of the Natura area could be parceled out for the mining industry, and these areas compensated by new areas. - The order of importance is certainly to be considered also nation-wide. About one third of the Municipality’s area is under protection. One of the future challenges for municipality is the rapid processing of building licences. -Municipality will provide sufficiently personnel to handle the

licences needed for the mining projects. According to Tuunainen the question about housing policy is answered by the private construction firms. - Municipality can not build accommodation for temporary needs. Several private construction firms have made plans for building houses and apartments. These projects are waiting for the Kevitsa mining decision.

SompioMining

KARI LINDHOLM

Suomen valtio pitää kaivostoimintaa tärkeänä

on merkittävä kansantaloudellinen, aluetaloudellinen ja työllisyysvaikutus. Tämän periaatepäätöksen merkitys korostuu erityisesti sellaisten suuria liikenne- ja muita infrastruktuuri-investointeja vaativien hankkeiden, kuten Kolarin-Pajalan rautakaivoshankkeen sekä Soklin apatiittikaivoshankeen kohdalla.

aivosala on kokenut Suomessa uuden tulemisen. Pitkään jatkunut alamäki kääntyi viime vuosien noususuhdanteen myötä jyrkkään nousukiitoon. Näyttää myös siltä, ettei edes käsillä oleva taantuma pysty kaikkia hankkeita pysäyttämään. Useat kaivoshankkeet etenevät, jotkut ehkä hitaammin kuin vielä pari vuotta sitten kuviteltiin. Samoin malminetsintä jatkuu varsin vilkkaana ja luo siten mahdollisuuksia alan edelleen kehittymiselle.

Uutta kaivoslakia on valmisteltu useita vuosia ja nyt ollaan aivan loppusuoralla. Tarve lain uudistamiseen oli jo kiireinen. Nykyistä lakia valmisteltiin 50 vuotta sitten. Se ei enää vastannut nyky-yhteiskunnan vaatimuksia. Myös muu alan toimintaan vaikuttava lainsäädäntö, perustuslaista lähtien oli muuttunut. Tavoitteena on, että uusikin laki luo malminetsinnälle ja kaivostoiminnalle hyvät toimintapuitteet. Toisaalta lailla pyritään vahvistamaan kansalaisten, maanomistajien ja muiden asianosaisten perustuslaillisia oikeuksia, samoin kuin kuntien vaikutusmahdollisuuksia päätöksenteossa. Ympäristökysymykset sekä kaivosten lopettamisen jälkihoito saavat nykyistä enemmän painoa. Tavoitteena on, että uusi kaivoslaki astuu voimaan vuoden 2011 alussa.

Tätä tarvitaan, sillä kaivostoiminta on pitkäjänteistä. Säästävästä käytöstä ja kierrätyksestä huolimatta uusia raaka-aineita tarvitaan maailmassa myös jatkossa, vieläpä lisääntyvässä määrin. Kysynnän kasvu tapahtuu Kiinassa ja muissa kehittyvissä maissa. Nämä maat panostavat voimakkaasti taloudelliseen kasvuun ja satojen miljoonien ihmisten elintason parantamiseen. Suomella on tarjottavana kaivostoiminnalle hyvä toimintaympäristö. Suomessa on hyvä malmipotentiaali sekä perinteisesti vankkaa kaivosalan osaamista ja tietämystä. Geologiset perustiedot ovat erinomaiset ja ne ovat kaikkien käytettävissä. Maan turvallisuus sekä hyvä infrastruktuuri samoin kuin lainsäädännön ja viranomaistoiminnan vakaus ovat edellytyksiä, joita kaivosyritykset arvostavat. Myös kansalaisten suhtautuminen kaivostoimintaan on myönteistä erityisesti työttömyysalueilla. Suomen valtio pitää kaivostoimintaa tärkeänä, uudistuvana elinkeinona ja haluaa edistää sitä monin toimenpitein. Näin sen vuoksi, että uusien kaivosten perustamisella on erittäin suuri vaikutus kyseisen alueen talouskehitykseen ja työllisyyteen. Yhteensä puhutaan kerrannaisvaikutuksineen useasta tuhannesta työpai-

kasta. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli kaivosalan edistämisasioita viime vuoden syyskuussa. Päätöksenä oli, että alan hankkeita voidaan edistää rahoituksella, koulutuksella ja muilla toimenpiteillä, kun hanke on niin suuri ja ajallisesti pitkäkestoinen, että sillä

Nyt jo seitsemännen kerran järjestettävä FEM on vakiinnuttanut asemansa Pohjoismaiden suurimpana kaivosalan tapahtumana. Yli 500 osallistujan määrää on pidettävä kansainvälisestikin merkittävänä. Tällaisen tapahtuman onnistunut järjestäminen korostaa yleisesti kaivosalan merkitystä ja vahvistaa uskoa alan tulevaisuuteen. Toivotan FEM:lle myös jatkossa mitä parhainta menestystä! MAURI PEKKARINEN Elinkeinoministeri Kirjoituksen otsikointi toimituksen

The government of Finland regards the mining industry as crucial

he business environment of Finland’s mining industry has undergone wholesale changes in recent decades. We have shifted from a closed to a global economy, including with respect to the mining industry. Since the mid 1990s, alongside Finland’s EU membership, foreign companies have been permitted to operate in the country on the same conditions as domestic ones. In fact, almost all actors in exploration and mining in Finland are now foreign-owned, globally operating companies. Finland can offer a good business environment to the exploration and mining industry. The mineral potential of the entire Fennoscandian shield, perhaps the most promising area in Europe, is good. We also have a fine geological database throughout the country. Our infrastructure is excellent in all respects, covering transport and communications as well as other services within society. In addition, the safety of Finland throughout the country and within its society is a highly appreciated factor among globally functioning mining companies.

SompioMining

The government of Finland regards the mining industry as crucial. In North and East Finland in particular, its beneficial impacts on the regional economy and employment in rural areas are remarkable. In sum, this is a question of several thousand new jobs. For these reasons, last year the government took the decision in principle to support the mining industry. The measures involved include e.g. grants for new mining infrastructure investments, capital financing, loans and guarantees for mining investments, support for the construction of transport infrastructure investments as well as for the education and training of personnel. A new Mining Act has been under preparation in Finland for several years. Due to the radical changes over recent decades the current Act, which was introduced almost 50 years ago, no longer meets the requirements of a modern society. The Finnish constitution and other legislation affecting the mining industry have undergone remarkable changes. There has clearly been an urgent need for a new Mining Act which takes account of the development and needs of society as well as the attitudes

of the general public. The intention behind the new Act is to provide a sound business environment for the exploration and mining industry, while taking account of the following: the constitutional rights of individuals, landowners and other stakeholders, increasing the options of local authorities in decision making and giving more weight to environmental issues. The new Act is intended to enter into force at the beginning of 2011. More than 500 people are participating in this seventh FEM event. We would like to extend a particularly warm welcome to our foreign guests who have an interest in investing and working in the mining business in Finland. The Finnish government is highly committed to supporting the establishment of new mines and creating a positive operational climate and business environment for such companies. I wish the FEM event all success, now and in the future! MAURI PEKKARINEN Minister of Economic Affairs

Kaivosteollisuus Suomessa 2000-luvulla uutta asiaa vai vanhaa uudessa paketissa? Kaivosteollisuus on kokenut Suomessa lähes ennennäkemättömän nousun 2000-luvun alussa. Kaivosprojekteja on kehitetty eri puolilla maata, isompia ja pienempiä. Vuonna 2008 avattu Talvivaaran kaivos Sotkamossa on maailmanluokan monimetallikaivos. Agnigo-Eagle Kanadasta avasi samana vuonna EU:n suurimman kultakaivoksen Kittilässä. Valitettavasti maailmantalouden noususuhdanne aiheutti ylikuumentumista ja asiatonta ahneutta varsinkin USA:ssa, mistä alkoi nykyinen globaali talouskriisi pankkikeinottelun kuplan puhjettua. Suomessa ja muuallakin maailmassa lupaavasti alkanut ”kaivosbuumi” joutui näihin maailmantalouden myllerryksiin. Onneksi iloa kuitenkin piisasi sen verran pitkään, että meillä ehdittiin nähdä kaivosalan nousu ja huomata uudestaan alueiden malmipotentiaalisuus sekä kaivosteollisuuden tuoma hyvinvoinnin kasvu. Vaikka perusmetallien hinta putosi jyrkästi, ovat esimerkiksi Kevitsan ja Pajala-Kolarin kaivoshankkeet edenneet, joskin hieman verkkaisemmin. Soklikin näyttää etenevän. Raaka-aineiden hintojen nousu voimistuu silti vääjäämättä maailmantalouden pyörien alkaessa pyöriä entiseen malliin. Nykyiset metallivarastot hupenevat parissa vuodessa , jonka jälkeen raaka-aineiden kysyntä kasvaa. Kiina ja Venäjä jatkavat varmasti taloutensa kehittämistä, jopa muun maailman vaikeuksista hyötyen. Kaikkien metallien hinta ei suinkaan ole romahtanut. Kullan hinta on ennätyskorkea ja sen tuotanto on nyt todella kannattavaa. Platinan hinta on pitkäaikaista keskiarvoa korkeammalla tasolla. Palladiumin hinta on noussut hiljalleen ollen tällä hetkellä jo reilusti yli 300 $ unssilta. Toisaalta talouskrii-

sin aiheuttama yleiskustannusten lasku madaltaa jonkin verran kaivoshankkeen aloituskynnystä. Kyseessä on yhtälö, jossa tärkeimmät taloudelliset parametrit ovat raaka-aineiden hinta, valuuttakurssien keskinäiset suhteet (€/$) sekä kaivoksen rakentamiskustannukset. Miksi tänne Euroopan pohjoiseen kolkkaan sitten syntyi niin suuri kiinnostus, että kaivosprojekteihin ja malminetsintään on Suomessakin viime vuosina sijoitettu satoja miljoonia euroja? Kaiken takana on GEOLOGIA. Suomi ja Ruotsi kuuluvat Fennoskandian kilpialueeseen, jonka geologia on samankaltainen kuin tunnetuilla malmialueilla esimerkiksi Kanadassa, osissa Länsi-Australiaa ja Etelä-Afrikkaa. Varsinkin Ruotsilla on ollut merkittävä rooli Euroopan kaivosteollisuudessa kautta historian. Ruotsin kansantalouden kehitys Kaarle kuninkaiden sotaisista valloitusretkistä, jotka johtivat suurvalta-asemaan Euroopassa perustui kokonaan Ruotsin kupari- ja hopeakaivosten tuomaan vuosisataiseen vaurauteen. Tässä historian selkärangassa on myös nykyisen Ruotsin kansankodin hyvinvoinnin perusta. . Vastaavasti Suomessa on koettu kansallisia kohtalon hetkiä, jolloin mistään muualta kuin maan uumenista ei olisi ollut mahdollista kaivaa kansakunnan eloonjäämisen kannalta tärkeitä voimavaroja. Outokummun kuparimalmi yhdessä metsiemme hakkuiden kanssa olivat sotakorvausten maksamisessa ja teollisuuden kehittymisessä ratkaisevassa asemassa.. Malmipotentiaalin lisäksi Suomen etuna on helposti saatava, korkeatasoinen ja kattava geotietoaineisto, jota GTK on kerännyt ja järjestänyt jo yli sadan vuoden

ajan. Näistä numeerisista aineistoista malminetsijät laativat nykypäivän tietotekniikan avulla ennusteita malmiesiintymisalueista ohjaamaan etsintäalueiden valintaa. GTK:n tietovarastoja hyödyntäen vältytään suurilta investoinneilta perustiedon hankintaan. Tämä on suuri etu pienille yrityksille, jotka aloittavat etsintätyön minimibudjetilla. Suomen puolesta on puhunut myös ”turvaluokitus” eli Suomea koskevat riskiarviot ovat toistaiseksi näyttäneet kirkkaan vihreää valoa. Täytyy kuitenkin muistaa, että riskiarvioita tehdään monelta eri taholta. Jos kuitenkin katsotaan sellaisia riskiarvioita, joissa painotetaan investointeja kaivannaisteollisuuteen, Suomi on kuluneen vuoden aikana valunut riskiarvioiden mukaan kohti suurempaa riskiä eli kohti punaista valoa. Teollisuuden investoijat näkevät kaivoslain uudistamiseen liittyvän sellaisia muutoksia, jotka lisäävät merkittävästi investointien riskialttiutta. Malminetsintäkulttuurimme on kokenut suuren muutoksen sen jälkeen kun Suomi liittyi Euroopan talousalueeseen (1994). Tässä liitoksessa tietyt maanomistukseen liittyvät, ulkomaalaisia koskevat lakipykälät muuttuivat, jolloin investointeihin liittyvät riskit poistuivat. Ennen tätä Suomessa malminetsintää ovat tehneet lähinnä kotimaiset suuret toimijat: Outokumpu Oy, Rautaruukki Oy ja GTK. Esimerkiksi Kanadalle tyypillinen prospektori- ja pienyritystoiminta malminetsinnässä (junioritoiminta) on puuttunut Suomesta lähes kokonaan, lukuun ottamatta kullankaivuuta. Kanadassa 1800-luvulla alkaneelle junioritoiminnalle on ollut tyypillistä valtauksien ja yritysten runsaus malmikentillä. Kilpailu esiintymistä on jalostanut sekä menetelmiä, että malminetsijöitä. Valtauksilla on

tehty kauppaa, samaa alue on tutkittu yhä uudestaan ja henkilöstö on vaihtunut yritysten välillä. Tietomäärä on kasvanut kunnes jossakin vaiheessa malminetsijä on oivaltanut mistä todella on kysymys. Tällaisen toiminnan rahoitus on tullut pääasiassa pörssiin listautumisen kautta. Näin on syntynyt myös tarve valvonnalle ja valtaus- ja kaivostoiminnan hallinnoimiselle, mistä Kanadassa vastaa nykyään kaivosministeriö, mikä huolehtii myös alan edistämisestä. Suomella on melko lyhyt teollinen historia, jotta maailmantalouden aaltoliike olisi selkäytimessämme. Se ilmeni muun muassa1990luvulla, kun kaivosteollisuus katsottiin olevan Suomessa auringonlaskun toimintaa.. Kaivosalan koulutusta ajettiin alas uskoen kaikkien malmien maastamme jo löytyneen. Nyt näemme ettei näin suinkaan ollut. Oli kulunut liian vähän aikaa siitä kun ryömimme turvekammista päivänvaloon. Emme nähneet Suomessa maailmantalouden vaihteluita riittävän pitkällä aikavälillä taaksepäin. Työvoimapula kaivosalalla on tänään konkreettinen joka tasolla. Onneksi kunnat ja maakuntaliitot ovat lähteneet liikkeelle muun muas-

sa järjestämään kaivosmieskoulutusta.. Oulun yliopisto on puolestaan koonnut aktiivisesti klusteria insinöörikoulutukseen yhteistyössä suomalaisten ja ruotsalaisten korkeakoulujen kanssa. EU -näkökulma EU:n on hyvin merkittävä globaali metallien jatkojalostaja ja hightech tuotteiden tuottaja. Valitettavasti tämä tuotanto perustuu lähes kokonaan EU:n ulkopuolelta tuotuun raaka-aineeseen. Omavaraisuusaste metalleissa on vain muutama prosentti. Tämä on niin huolestuttavaa, että jopa EU itse on havahtunut ja komissio onkin laatinut mineraalipoliittisen kannanoton. Tämä on hyvä asia, mutta tästä huolimatta tarvitaan jäsenmaiden omia mineraalipoliittisia linjauksia, vaikkapa sitä, että jäsenmaiden lainsäädännön mukaan kaivostoiminnalle olisi realistiset edellytykset. Lopuksi Meillä on nykyään käytettävissämme kännyköitä, mikroaaltouuneja, navigaattoreita ja muita hienoja hightech laitteita. Tuleeko kenenkään mieleen se, että mistä näiden älykkäiden, elämää

helpottavien apuvälineiden materiaalit ovat peräisin? Kyse on kallioperästä tuotetuista materiaaleista, joiden varaan on voitu loihtia mitä hienoimpia keksintöjä ja jatkojalostustuotteita. Pohjois-Suomen kaivosprojektit kulkevat omaa latuaan sen mukaan miten metallien hinnat, rahoitus, lupa-asiat ja kaivospiiritoimitukset etenevät. Kevitsa, Pajala-Kolari ja Sokli ovat pitkälle edenneitä hankkeita joista odotetaan kaivospäätöksiä lähivuosina. Mukaan saattaa ilmestyä myös musta hevonen, hanke, jota maailmanluokan kaivosyhtiö on vienyt eteenpäin, mutta pitänyt toistaiseksi kynttilänsä vakan alla. Viime vuosien ”buumista” olemme oppineet uudestaan, että kaivostoiminnalla on suuri merkitys syrjäseutujen kehitykselle, sekä kansallisesti, että globaalisti.. Kaivannaisteollisuuden, muiden elinkeinojen sekä muun yhteiskunnan intressien yhteensovittamisessa olemme myös oppineet uusia näkökulmia. Rakentava yhteistyö on kaikkien etu. RISTO PIETILÄ Kirjoittaja on aluejohtaja GTK:n Pohjois-Suomen yksikössä

SompioMining

Kaivostoiminta on Lapille lisämahdollisuus Lapissa on parhaillaan käynnissä kehittämisl i n j a u s te n laadinta seuraaville kahdelle vuosikymmenelle. Valmistelujen linjaukset päätyvät erityisesti kahden toimialan kasvunäkymien korostamiseen. Näistä toinen on tietenkin matkailutoimiala, jonka uskotaan kykenevän jopa kolminkertaistamaan nykyiset työpaikkansa ja toisena uudelleen löydettynä toimialana kaivostoiminta, jonka arvioidaan tarjoavan 4 – 5 uudessa kaivoksessa Lapissa seuraavien 10 – 15 vuoden aikana ainakin yli 1000 suoraa kaivostyöpaikka ja välilliset työpaikat mukaan lukien useampia tuhansia uusia työpaikkoja.

Kaivosten alihankintoihin tiivi Kaivosalaan kohdistuu Lapissa suuria odotuksia. Jo toimivien kaivosten lisäksi tulevaisuudensuunnitelmat Kevitsan, Kolarin ja Soklin kaivosten avaamisesta herättävät alueen kunnissa toiveita työpaikoista ja kaivosteollisuuden heijastusvaikutuksista infrastruktuuriin, muuttoliikkeeseen sekä koko elinkeinoelämään.

Pelkästään etsintätoimintaan käytetään alueella miljoonia jopa kymmeniä miljoonia euroja vuosittain. Osaavan työvoiman lisäksi kaivosyhtiöt tarvitsevat alihankkijoita ja käyttävät palveluja. Jotta kaivosyhtiöt ja yritykset löytäisivät toisensa, linkiksi ja työrukkaseksi on lokakuussa käynnistynyt LAPVERK – Lapin verkostoituneet kaivospalvelut –hanke. Paikalliset pienet yritykset eivät kuitenkaan yksin pysty vastaamaan isojen, kansainvälisten kaivosyhtiöiden tarpeeseen. – Hanke auttaa yritysverkostojen kokoamisessa, kertoo projek-

tipäällikkö Markku Norrena hanketta hallinnoivasta Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymästä. Hanke kartoittaa Lapin kaivosteollisuuden alihankintatarpeet ja palvelujen tuottajat ennen kaikkea teollisuuden, ICT :n, kylmä- ja talviteknologian toimialoilla. – Palvelujen tarve myös vaihtelee eri kaivosyhtiöiden suhteen ja kaivosten elinkaaren eri vaiheissa, Norrena huomauttaa. Kartoituksen perusteella hankkeessa kootaan toimenpide-esityksiä kaivostoiminnan palvelujen ja alihankintaprosessien parantamiseksi.

Hankkeessa tehdään tiiviisti yhteistyötä nykyisten sekä tulevien kaivosyhtiöiden ja yritysten kanssa. Lisäksi järjestetään toimialakohtaisia tapaamisia ja alihankintatilaisuuksia, jotta yritykset oppimaan tuntemaan toisensa ja luottamaan yhteistyöllä saataviin tuloksiin. Yhteistyötä tehdään myös muiden hankkeiden, kuten KemiTornion seutukunnan Heavy High Tech –aluekeskuskehitysohjelman kanssa. Siellä kehitettävä HHT-Partnerbook – sosiaalisen median työkaluja hyödyntävä yhteisöllinen bisnesverkkopalvelu – on

Kaivosteollisuuden sopivuudesta Lappiin on käyty luonnollisesti vilkasta keskustelua. Lapin luonnon erityisyys, matkailun ja luonnon virkistyskäytön erityiset tarpeet sekä poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen yhteensovitus maaperää muokkaavan kaivosteollisuuden kanssa on nähty monilla tahoilla ongelmalliseksi. Lapissa vallitsee kuitenkin laaja yksimielisyys siitä, että kaivosteollisuuden maankäytön tarpeet ovat sovitettavissa riittävän hyvin yhteen muiden käyttömuotojen kanssa. Lainmukaiset kaavoitusprosessit ja huolellinen ympäristövaikutusten arviointimenettely mahdollistavat ristiriitojen sovittelun erilaisten käyttömuotojen välillä. Lapin laaja pinta-ala sellaisenaan on hyvä lähtökohta myös sovittaa erilaisia käyttötarpeita eri alueille. Erityisen myönteistä Lapin aluerakenteen kannalta on se, että suunnitteilla olevat kaivokset sijoittuvat eri puolille Lappia. Harvimman asutuksen alueelle sijoittuvina uusina työpaikkoina ne tukevat vahvasti Lapin yhdyskuntarakennetta. Ne mahdollistavat omalta merkittävältä osaltaan yhteiskunnan peruspalvelujen säilyttämistä harvimmin asutuilla alueilla ja samalla luovat uusia mahdollisuuksia myös muilla toimialoilla olevalle yritystoiminnalle.

Porotalouden ja kaivostoiminnan vaatiman maankäytön yhteensovittamisessa on toistaiseksi ollut selvimpiä ristiriitoja. Näiden ristiriitojen sovittelussa ehkä ratkaisut löytyisivät helpommin, jos kaivosyhtiöt suhteuttaisivat porotalouden menetykset koko kaivostoiminnan suuriin lukuihin. Minun käsitykseni on, että yritysten etu olisi ymmärtää porotalouden menetyksiä yli sen, mitä lainsäädännön tiukat tulkinnat edellyttäisivät. TIMO E. KORVA Maaherra

SompioMining

Your Supplier of Drillings and Geoservices

www.sompio.fi

Lapin kaivosteollisuus on kehittymässä lähes yksinomaan suurten kansainvälisten yhtiöiden toimesta. Pelkoja on esitetty siitä, että ulkomaiset omistajat toimivat siirtomaaherrojen tavoin siirtämällä kaivosten tuotot taskuihinsa ja jättämällä ongelmat lappilaisten hoidettaviksi. Tällainen menettely ei ole kovin todennäköistä toimittaessa Suomen lakien mukaisesti. Mutta muutenkin ensikokemukset Lappiin investoivista yrityksistä osoittavat, että kansainväliset kaivosyhtiöt ymmärtävät etsiä toiminnalleen toimialueen väestön yleisen mielipiteen hyväksyntää. Ne haluavat olla hyviä yhteisökansalaisia ja osallistua toimialueensa kehittämiseen yli sen mitä lait ja asetukset edellyttävät. Jos ja kun yhtiöt haluavat hyvinä yhteisökansalaisina asettautua Lappiin, vastaavasti lappilaiset voivat auttaa yhtiöitä menestymään Lapissa.

www.smoy.fi www.drillcon.se

a company in the

iillä yritysyhteistyöllä varmasti sellainen työkalu, jossa kaikkien käyttäjien hyödyt ovat tulevaisuudessa ilmeisiä! Syntyvien verkostojen kanssa lähdetään myös tekemään kauppaa kansainvälisesti. - Kansainvälisten kaivosyhtiöiden kanssa kaupankäynnin edellytyksenä on riittävä kielitaito, Norrena toteaa. Kaivosyhtiöiden omistuksethan sijaitsevat pääsääntöisesti ulkomailla, kuten Australiassa, Kanadassa, Norjassa ja Ruotsissa. Hankkeessa syntynyttä verkostoyhteistyötä voidaan jatkossa hyödyntää myös muissa vastaavantyyppisissä

alihankintatarpeissa. Syntyneitä verkostoja voidaan tulevaisuudessa käyttää myös suurissa energiahankkeissa sekä Suomessa että Barentsin alueella. Kokonaiskustannuksiltaan 270 000 euron hankkeessa järjestetään toimialakohtaisia tapaamisia ja alihankintatilaisuuksia sekä valmistellaan nykyisten ja tulevien kaivosten toimitustarpeisiin sopivia yritysryhmiä ja tiiviitä yritysverkostoja. Yritysverkostoja rakennetaan voimakkaasti lappilaislähtöisesti siten, että pelin johto säilyisi alueen yrityksillä. Tarvittaessa etsitään

päteviä yhteiskumppaneita myös muualta Suomesta. Mikäli suomalaiset kumppanit eivät riitä, niin kansainvälisiä yrityksiä kytketään osaksi toimituskokonaisuuksia, Norrena painottaa. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Lapin liiton rahoituksen lisäksi hanketta rahoittavat Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä, Kemin Digipolis Oy, Tornionlaakson Kehitys Oy, Kemijärven kaupunki, Kittilän kunta ja Savukosken kunta.

Kaivostoiminta muuttaa Lappia Lapissa eletään kaivannaisteollisuuden alalla merkittäviä aikoja. Kittilän Suurikuusikon kultakaivos on jo toiminnassa. Sokli, Kevitsa sekä Kolarin-Pajalan kaivosprojekti ovat vielä suunnitteluasteella. Kevitsassa valmistelut ovat pisimmällä. KolariPajalan osalta kaivostoiminnan on määrä alkaa Ruotsin Pajalassa vuonna 2012. Yara tarkastelee Soklin kaivoshankkeen taloudellisia edellytyksiä ja tekee päätöksiä rakentamisen aloittamisesta tai hankkeen keskeyttämisestä ensi vuoden lopulla tai vuodan 2011 aikana. Edellä mainittujen kaltaisen kaivoksen toteutuminen on vastaanottajakunnalle samalla sekä suuri mahdollisuus että iso haaste. Kittilä, Sodankylä ja Savukoski ovat kaikki valmistautuneet kunnallisilla hankkeilla kaivosprojektien käynnistymiseen. Valmistautumishankkeilla on suunniteltu kasvavan väestön asumisjärjestelyjä, tutkittu kaivosten aluetaloudellisia vaikutuksia ja pyritty edesauttamaan kaivoshankkeiden toteutumista kaikin mahdollisin tavoin. Kaivokset tuovat mukanaan kaivattuja työpaikkoja ja kääntävät muuttoliikkeen suunnan takaisin pohjoiseen. Pitkään huononevien näkymien kanssa taistelleet kunnat kääntävät muuttotappion muuttovoitoksi. Syrjäisten seutujen palvelutarjonta paranee kysynnän kasvaessa. Myös taloudellisesti vaikeita aikoja elävien kuntien kukkarossa kaivosten myötä paraneva työllisyys näkyy myönteisesti. Ammattitaitoisen työvoiman saaminen kaivosprojekteihin voi olla lähivuosina ongelma. Jos Kevitsan, Kolarin ja Soklin kaivokset toteutuvat, koulutettua työvoimaa tarvitaan usean sadan henkilön verran. Oppilaitokset eri puolilla Suomea ovat käynnistäneet kaivosalan koulutusohjelmia, jotka toivottavasti ehtivät kouluttaa työvoimaa suomalaisten kaivosten tarpeisiin. Jos edellä mainittujen kaivosten rakennusvaiheet osuvat päällekkäin, ammattitaitoisesta työvoimasta voi tulla pulaa jo rakennusvaiheessa. Työvoiman tarve ei lähivuosina rajoitu pelkästään kaivosalan ammattilaisiin ja rakentajiin. Vireillä olevien kaivosten välilliset työvoimavaikutukset ovat suoria työllisyysvaikutuksiakin suuremmat. Kaivostoiminta lisää aktiivisuutta kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Se tarkoittaa mahdollisuuksia yrittäjyyteen, joka taas merkitsee lisää työpaikkoja. Myös julkisen sektorin vastuut kasvavat ja tarvetta lisähenkilöstön palkkaamiseen on. Pohjois-Lapin kuntayhtymän LAPVERK –

hanke rakentaa lappilaisista yrityksistä alihankintaketjuja kaivosten eri elinkaarivaiheiden tarpeisiin. Tämä on tärkeää, sillä kaivosten tarjoamat projektit ovat usein niin isoja, että riittävän suurten tekijöiden löytyminen, ainakin lappilaisista yrityksistä, voi olla hankalaa. Kysymällä kaivosyhtiöiltä, mitä ne tarvitsevat ja ketjuttamalla sen jälkeen yrityksiä suuremmiksi kokonaisuuksiksi vastaamaan kaivosten tarpeisiin, lappilaisia yrityksiä saadaan mukaan kaivosten toimintaan. Kittilän Suurikuusikon työvoimasta valtaosa on taustaltaan kittiläläisiä tai muualta läntisestä Lapista. Suuri osa heistä on tullut takaisin kotiseudulle kaivoksella avautuneen työpaikan perässä. Paluumuuttajalle kynnys lähteä Lappiin saattaa olla matalampi kuin henkilölle, jolla ei ole aikaisempia siteitä kaivospaikkakunnalle. On tärkeää, että Lapin kunnat tarjoavat työpaikan lisäksi laadukasta asumista, tekemistä vapaa-ajalle sekä hyvät palvelut, jotta niiden puute ei muodostu esteeksi työvoiman saannille. Kaivannaisteollisuuden ympäristövaikutuksista keskustellaan paljon. Soklin on arveltu heikentävän tai jopa kokonaan lopettavan poronhoidon, matkailun sekä muiden luonnosta ja sen antimista elinvoimansa saavan elinkeinotoiminnan Savukoskelta. Vastaavaa keskustelua on käyty kaikkialla, missä kaivoksen avaamista on suunniteltu. Pitkällä tähtäimellä viriävä kaivostoiminta kuitenkin tarjoaa luonnontuoteyrittäjille nykyistä suuremmat lähimarkkinat ja mahdollisuudet tuotteiden suoramyyntiin. Kaivoksen myötä lisääntyvä väestö jopa parantaa luonnontuoteyrittäjien toimintaedellytyksiä. Myös matkailun edellytykset paranevat lisääntyvien palveluiden ja paranevan infrastruktuurin myötä. Kaivostoiminta jättää jälkensä maastoon, sitä ei voi kiistää. Kysymys on kuitenkin laajempi kuin paikallinen erämaan muuttuminen teollisuusympäristöksi. Kaivostoiminta luo työpaikkoja, parantaa elämisen edellytyksiä syrjäseuduilla, laajentaa elinkeinopohjaa ja lisää hyvinvointia. Kaivosyhtiöt tuntevat vastuunsa ja lainsäädännöllä hankkeiden toiminta rajataan niin, ettei ympäristöongelmia pääse syntymään.

JANNE MUKKALA Projektisihteeri Sokliin valmistautumishanke Savukosken kunta

SompioMining

Kaikki laitteet ja palvelut samalta, kotimaiselta valmistajalta Tarvitsitpa tela-alustaista yksikköä seuraavaa murskausja seulontaurakkaasi, kestävää kuljetinhihnaa kaivosprosessiin, vara- ja kulutusosia tai huoltopalveluja, saat kaiken Metsolta, alansa ainoalta kotimaiselta valmistajalta. Kaikki laadukasta työtä Suomen tuotantoyksiköistämme. Ota yhteyttä Metsoon – aidosti kotimaiseen kumppaniisi maarakennuksen ja kaivosteknologian kokonaistoimittajana. Metso Minerals Oy, Lokomonkatu 3, 33101 Tampere Puhelin 020 484 142, faksi 020 484 4207 Metso Minerals Finland Oy, Kolmihaarankatu 3-5, 33330 Tampere Puhelin 020 484 5200, faksi 020 484 5299 Sähköposti minerals.info.csr@metso.com Internet www.metso.com

Agnico-Eagle Finland, Kittilän kaivos Agnico-Eagle Mines Limited on kanadalainen perinteikäs kultakaivosyhtiö, jolla on kaivos- ja tutkimustoimintaa Suomessa, Kanadassa, Meksikossa ja USA:ssa. Agnico-perheeseen kuuluva Kittilän kaivos on Euroopan suurimpia kultakaivoksia. Kaivos työllistää tällä hetkellä noin 400 henkilöä. Suurin osa työntekijöistä tulee lähialueilta. Kittilän kaivos on, ja haluaa olla, näkyvä osa kuntalaisten elämää. Kittilän kaivos toimii alkuvaiheessa avolouhoksena. Maanalainen tuotanto alkaa vuonna 2010. Kaivoksen tuotantokapasiteetti on noin 5 000 kg kultaa vuodessa vähintään seuraavan 15 vuoden ajan. Kulta jalostetaan paikan päällä, omassa rikastamossa. Kittilän kaivoksen ensimmäinen kultaharkko valettiin 14.1.2009.

Agnico-Eagle Finland Kittilän kaivos Pokantie 541, 99250 Kiistala etunimi.sukunimi@agnico-eagle.com www.agnico-eagle.com

Teranap TP 331 ja TP 431

Precast concrete elements: ▪ e.g. facades, balconies, columns and beams ▪ bridge elements, foundation elements for switchyards and electric lines

Kestävät ja elastiset kumibitumista valmistetut geomembraanit maaperän suojaamiseen

Ready-mix concrete

• • • •

Kumibitumista valmistettu geomembraani Polyesteri tukikerros Yläpinnassa kvartsihiekka Alapinnassa hitsausmassa sekä suojamuovi

High quality since 1955

Teranapia käytetty mm. Kittilän kultakaivoksen rikastehiekka-altaan eristämisessä Käyttökohteet: Vesipaineen alaisten rakenteiden vedeneristys: säiliöt, padot, patoaltaat, lammet, kanavat Pohjavesien suojaaminen: jätevedet, saastuneet maa-alueet Tie- ja vesirakennus: maanalaiset parkkitilat, tunnelit, väestönsuojat

www.icopal.fi

VAADI PARASTA – VALITSE ICOPAL

��

� � � � � � � �

��

Agnigo Eagle haluaa kasva tuotantoaan Kittilässä

Kanadalainen Agnico Eagle Mines on käynnistänyt Suomen suurimman kairaustyömaan Kittilän kultakaivoksella ja sen lähialueella. Yhtiön Euroopan toiminnoista vastaavan johtajan Ingmar Hagan mukaan yhtiön tavoitteena on lisätä kullantuotantoa huomattavasti nykytasolta. - Kairauksia tehdään kaivoksella 11 kairauskoneen voimin. Toiveissa on kullantuotannon jopa tuplaaminen Kittilässä. Etsimme kultaa lisäksi myös Oijärveltä, josta olemme löytäneet lupaavan kultamineralisaation, kertoo Haga. Yhtiö julkaisee kairausten tulokset vuoden neljännen kvartaalin aikana. Kittälässä meneillään oleva malmitutkimus on suurin yhtiön tähän saakka tekemistä, AgnicoEagle:n Suomen tämän vuoden malmitutkimuksen kustannusarvio on 16 miljoonaa US dollaria.

Kaivoslain uudistus huolettaa Haga pelkää, että kaivoslain uudistus saattaa karkottaa

kaivosyhtiöt Suomesta esimerkiksi Ruotsiin. - On hyvä, että ulkomaiset yhtiöt voivat viimeinkin toimia Suomessa. Täällä on hyvä infra ja poliittisesti vakaa yhteiskuntarakenne. Toivottavasti kaivannaisteollisuuden uutta alkua Suomessa ei pilata huonolla kaivoslailla. Kittilän kaivos tuottaa kultaa vuosittain noin 5 000 kilogrammaa. Kullan pitoisuus louhitussa malmitonnissa on keskimäärin 4,7 grammaa. Kulta valetaan kaivoksella valmiiksi harkoiksi. Agnico Eagle louhii Kittilästä vuositasolla noin miljoona malmitonnia. Päivässä louhintaa on noin 3 000 tonnia.

Yhtiö kouluttaa henkilöstönsä Haga sanoo, että Suomessa tarvitaan kaivosalan perustutkintokoulutusta, etenkin nyt tuleville kaivoshankkeille. - Kun aloitimme Kittilässä, kaivososaajat alueeella olivat harvassa. Koulutamme henkilökuntaamme koko ajan. Yhtiö työllistää Kittilässä suoraan noin 300 työntekijää, aliurakoitsijoiden työntekijöitä työskentelee Suuri-

SompioMining

kuusikossa noin 200. Heistä kairausurakoitisjoiden työntekijöitä on noin 100 henkilöä. - Huomattavaa on, että kaivoksen henkilöstöstä noin 15 prosenttia on naisia. Naisia haluaisimme lisää, esimerkiksi suurten kaivoskoneiden käsittelyssä, Haga kertoo. Koulutustarvetta lisää myös yhtiön Kittilässä käyttämä painehapetusmenetelmä, joka on prosessina uusi Suomessa kaivoksella.

Monimutkainen prosessi Suurikuusikon kulta ei ole niin sanottua ”näkyvää kultaa”, joka olisi helppo rikastaa kiviaineksesta. - Täällä kulta on sitoutuneena sulfidimineraaleihin. Arseenikiisuun kullasta on sitoutuneena noin 80 prosenttia ja pyriitin noin 20 prosenttia, Haga kertoo. Tämän takia kullan esille saaminen vaatii monimutkaisen prosessin, sulfidivaahdotuksen lisäksi painehapetuksen ja liuotuksen. - GTK löysi ensimmäiset viittet malminsta vuonna 1986. Tuolloin malmin rikastusta pidettiin vaikeana. Päätös esiintymän hyödyntämisestä tehtiin vasta kun

Agnico-Eagle oli selvittänyt parhaan rikastusproessin. Ensin malmi rikastetaan vaahdotusmenetelmällä, jonka tuloksena rikasteen kultapitoisuus nousee noin kymmenkertaiseksi malmiin verrattuna. Toisessa vaiheessa kulta erotetaan rikastetusta malmista hapetuksen ja syanidin avulla. Sulfidimineraalit hajotetaan autoklaavissa korkeassa lämpötilassa ja paineessa, jossa kulta vapautuu. Kulta otetaan sen jälkeen talteen, sekä liuotuksen että sähkösaostuksen kautta ja sulatetaan harkoiksi, joiden kultapitoisuus on 90-95 prosenttia. - Ympäristönsuojelu on meille erittäin tärkeä asia. Pyrimme olemaan jopa meille myönnettyä ympäristölupaa parempia. Toinen yhtiön erityisesti vaalima asia on Hagan mukaan työturvallisuus. - Nykyaikaiset kaivokset ovat turvallisia työpaikkoja. Kaivosteollisuuden brändiä tahraavat etenkin Kiinan hiilikaivokset, joissa työturvallisuuteen ei kiinnitetä riittävästi huomiota. KARI LINDHOLM

Suurikuusik kimpale Kit - Agnico Eaglen Kittilän Suurikuusikossa kuluvan vuoden alussa toimintansa aloittanut kultakaivos vakauttaa merkittävästi sekä kuntataloutta että myös aluetaloutta, sanoo Kittilän kunnanjohtaja Seppo Maula. Kaivoksen kunnalle kerryttämä kiinteistövero on arviolta 700–800 000 euroa vuodessa. Verotuloja Kittilän kunnan kassaan kilahtaa kaivoksen työntekijöiltä noin 2,5 miljoonaa euroa. - Tämä mahdollistaa kunnallisveroprosentin säilymisen ennallaan 19 prosentissa, korotuspaineita ei ole, Maula kertoo. Vaikka Kittilä elää

matkailusta, on Suurikuusikon kaivoksen noin 120 miljoonan euron liikevaihto yli puolet Levin alueen matkailun vuotuisesta, noin 200 miljoonan euron liikevaihdosta. Mikäli Agnico Eagle suunnitelmiensa mukaan kaksinkertaistaa tuotantonsa lähivuosien aikana, saattaa se ohittaa matkailun kunnan suurimpana elinkeinona. - Tuolloin kaivos työllistäisi noin 500– 600 työntekijää, joista suurin osa todennäköisesti asuisi kunnassa pysyvästi. Maula sanoo, että odotettavissa on myös kaivoksen elinkaaren jatkuminen huomattavasti tämänhetkisestä arviosta, 15 vuodesta. - Tämä takaisi kunnalle huolettomampia aikoja pitkälle tulevaisuuteen.

attaa Agnico Eaglen tavoitteena on lisätä Kittilän kaivoksen tuotantoa nykytasolta huomattavasti, kertoo yhtiön Euroopan toiminnoista vastaava johtaja Ingmar Haga.

Vapaata kuormatilaa Oulu - Rovaniemi - Ivalo

50v

Kuljetus- ja konepalvelu Hilli Ky

kko on kultattilän kunnallekin

Rahtikuljetukset 040 574 5298 Konepalvelu- lumi- maatyöt 0400 391 023 99800 IVALO hillit@ukolo.fi

�

MUUTTOPALVELUT

- Kittilän kultakaivos on kuntataloudelle todellinen kultakimpale, kertoo Kittilän kunnanjohtaja Seppo Maula. Kittilään on odotettavissa jatkossa lisääkin kaivostoimintaa, sillä alueelta on löydetty useita lupaavia kultaesiintymiä.

Kittilästä ei tule kaupunkia Maulan mukaan pelkkä imagohakuisuus ei ole riittävä syy muuttaa kuntaa kaupungiksi.

- Kaivosyhtiöille ei ole merkitystä sillä, sijaitseeko kaivos kylässä tai kaupungissa. Kunnan pitää luoda kaivosmyönteinen brändi muilla keinoilla, kuten maankäytön suunnittelulla ja tiedottamisella. Myös yhteistyö kaivostoiminnasta kiinnostuneiden yhtiöiden kanssa on tärkeätä. - Olemme auttaneet ulko-

maisia yhtiöitä esimerkiksi lupaprosesseissa, jotka ovat heille outoja. Maula on erittäin tyytyväinen Agnico Eaglen toimintaan Kittilässä. Yhtiö on osallistunut muun muassa kulttuuri- ja urheilutoiminnan tukemiseen. Kaivos tuo kuntaan myös kansainvälisyyttä. Esimerkiksi peruskoulujen oppilaiksi on tullut ulkomailta perheidensä mukana saapuneita lapsia. - Koulujen oppilasmäärät ovat kasvussa. Kunnan väkilukukaan ei enää pienene, ja samalla ikärakenne nuortuu, Maula laskee. KARI LINDHOLM

JAKELUKULJETUKSET

� Asiakaspalvelu�010�396�7197�kuljetustilaukset@kuljetuskovalainen.com� Muuttopalvelut�010�396�7190�muuttopalvelut@kuljetuskovalainen.com�

www.kuljetuskovalainen.com

Kansainvälisten vaatimusten mukaiset esikäsittelyja analyysipalvelut malminetsintään • Monipuoliset geokemia-paketit • Jalometallimalmit • Perusmetallimalmit • Uraani- ja rautamalmit • Teollisuusmineraalit

Kaikki kaivosten laboratorio- ja testauspalvelut samasta laboratoriosta • Grade control -näytteet • Prosessinäytteet, rikasteet ja sivutuotteet • Laboratorioiden suunnittelu, henkilöstön koulutus ja käyttöönotto

Ympäristön velvoitetarkkailut kokonaispalveluna • Maaperä-, kasvi- ja vesinäytteet • ABA -testi ja standardisoidut liukoisuustestit

www.labtium.fi | p. +358 1065 38000 | Espoo • Kuopio • Rovaniemi • Outokumpu • Raahe • Sodankylä

ProKaivos Kaivosalan verkkopalvelu ProKaivos on Suomen kaivannaisteollisuuden, elinkeinoelämän, koulutuksen, tiedon ja ihmisten kohtaamispaikka. Rekisteröi yrityksesi osoitteessa www.prokaivos.fi Rekisteröitymällä varmistat näkyvyytesi Suomen kaivosten sekä kaivannaisteollisuuden markkinoilla. Palvelun käyttö on ilmaista.

www.prokaivos.fi

Sodankylässä kaivosammatteihin uusimmilla opeilla Kaivosalan peruskoulutus on Lapin Ammattiopiston (LAO) silmäterä Sodankylässä, sillä opetusvälineistöön ja uusittuihin koulutustiloihin on panostettu viime vuosina miljoonia euroja. - Meillä on käytössä kaivoskoulutuksen uusi opetussuunnitelma, mikä takaa ajanmukaisen koulutuksen nykyaikaisen kaivoksen tarpeisiin. Tutkintoon vaaditaan tavallisesti 120 opintoviikkoa, kertoo Lapin Ammattiopiston SodankyläInstituutin rehtori Aarno Lompolojärvi. Hän kertoo, että kaivosalan perustutkinnon jälkeen voi joko sijoittua työelämään teollisuuteen tai hakeutua jatkokoulutukseen ammattikorkeakouluun. - Tällä hetkellä meillä opiskelee 27 kaivosalan perustutkintoon tähtäävää opiskelijaa. Yhdessä Torniossa toimivan Ammattiopisto Lappian kanssa koulutamme vuosittain useita kymmeniä kaivosalan osaajia. Osaavan työvoiman tarve kasvaa kaivosalalla, kun uusia kaivoksia perustetaan. - Kaivannaisalan toimijat ovat kertoneet, että alalle

tarvitaan aikuiskoulutuksen lisäksi myös peruskoulutusta. Koulutuksemme on vastaus tähän tarpeeseen.

Kaivostyöstä osa maan alla - Kaivostyön luonne on muuttunut viime vuosikymmeninä huomattavasti. Mielikuvat kaivostyöstä raskaana ja likaisena puuhana ovat auttamatta vanhanaikaisia, kertoo LAO:n Sodankylä-Instituutin kaivoskoulutuksesta vastaava lehtori Raimo Tolppi. Tolppi sanoo, että kaivosalan koulutus alkoi Sodankylässä kokeiluna vuonna 2005. Koulutus vakinaistettiin viime vuonna. - Oppilaitos teki valmisteluja kahdeksan vuoden ajan kaivoskoulutuksen saamiseksi Sodankylään. Ponnistelu kannatti, sillä nyt meillä on täällä Suomen nykyaikaisin koulutus. Kaivosopiskelijat käyvät työharjoittelussa paikallisella Pahtavaaran kultakaivoksella. - Lappland Goldminers on suhtautunut myönteisesti oppilaitoksemme harjoitte-

Tamrock-poravaunua mallintavalla simulaattorilla harjoitteleva Jenni Pukarinen Kittilästä valmistuu kaivoskoulutuksesta vuonna 2011. Kesätyöpaikka on jo varmistunut Agnico Eaglen Suurikuusikon kultakaivokselle. / Jenni Pukarinen from Kittilä training with Tamrock-drilling rig simulator. Pukarinen will graduate from mining education on 2011 and she already has a summer job on Agnigo Eagle Suurikuusikko Gold mine. lijoihin. Se on erinomainen asia, sillä mikään ei korvaa työharjoittelua oikealla kaivoksella. Sodankylässä tuleville kaivosammattilaisille opetetaan muun muassa työsuojelua, kaivosalan perustaitoja, jalostusprosessin perustaitoja, louhinta- ja rikastamotekniikkaa sekä kunnossaja käynnissäpitoa. Oppilaitos osallistuu kaivoskoulutuksen EU-rahoitteisiin kehittämishankkeisiin Lapissa. - Näitä ovat muun muassa poravaunusimulaattorilla jo tapahtuva virtuaalikoulutus sekä kaivoskoulutuksen opetusvälineiden kehittämishanke. KARI LINDHOLM

Poravaunu jyrisee virtuaalikaivoksessa Lapin Ammattiopiston (LAO) ylpeydenaihe on virtuaalikaivoksella, tietokoneen valkokankaalle loihtimassa kaivosympäristössä toimiva poravaunusimulaattori. Se säästää paitsi aikaa, myös kaivosyhtiöiden rahavaroja. - Simulaattorin avulla opiskelija oppii kaikki poraukseen liittyvät riskitilanteet, joten rahaa säästyy huomattavasti verrattuna harjoitteluun oikealla poravaunulla, kertoo opettaja Rauno Ylikippari SodankyläInstituutista.

Mining professionals are tauhgt with latest knowledge in Sodankylä Basic education of mining industry is considered to be pride and joy of Lapland Vocational College in Sodankylä. College has invested millions of euros in teaching equipment and renovated training facilities. - We are using mining education´s latest curriculum. It guarantees up to date training that is required by modern mining industry. Usually to obtain a degree student must have 120 credit point, says principal of Lapland Vocational College´s Sodankylä Institute Mr. Aarno Lompolojärvi. Lompolojärvi says that after student has accomplished mining industry´s basic degree he/she is able to advance to actually working in industry or apply for advanced training in Polytechnic. - At the moment we have

27 students in mining industry basic education. We are training dozens of mining professionals together with Vocational College Lappia which is located in Tornio. Need of professional labour grows in the mining industry when new mines are being opened. - The message from industry and companies involved is that industry needs basic training alongside with adult education. The training we offer is the answer to this need, says Lompolojärvi. Only some of mining work is done underground - The nature of mining work has changed remarkably in last decades. The image of hard and dirty mining work is outdated history, says Lapland Vocational College´s lecturer Mr. Rai-

mo Tolppi. Mr. Tolppi is in charge of mining education in Sodankylä Institute. Tolppi tells that first experiment of mining education begun in year 2005. Training was established permanent last year. - Institute made preparations for eight years in order to have mining training here in Sodankylä. Efforts were made and we were successful because nowadays we have the most advanced mining training in Finland. Mining students carry out their on the job learning periods mainly on mines in neighbouring areas like Agnico-Eagle mine in Kittilä and gold mine in Pahtavaara. Students also go training on mines in Kemi, Pyhäsalmi and in Talvivaara. Students have also participated on mining projects in Kevitsa and Kolari/Pajala on their

training periods. - Lappish mines have very positive attitude towards Institute´s trainees. This is excellent because nothing beats on the job learning period that is done in actual mines, says Tolppi. In Sodankylä future mining professionals are taught on many different subjects. For example work safety, basic skills of mining industry, basic skills of concentration process, stouping- and concentrating technic and maintenance. Institute participates in mining education development projects funded by European Social Fund (ESF). - These projects are for example virtual training with drilling rig simulator and project of development of teaching of mining education.- (KL)

Simulaattorin puikoissa istuu tällä kertaa Sodankylä-Instituutissa kaivosalan perustutkintoa varten opiskeleva nuori nainen, Jenni Pukarinen Kittilästä. - Kyllä poravaunun kuljettaminen ja poraaminen sopii yhtä hyvin naisillekin. Itse asiassa olen kuullut, että naiset ovat tarkkuutta vaativissa töissä parempia kuin miehenköriläät, Pukarinen lataa. Ylikippari sanoo, että oppilaitoksen jokainen opiskelija saa simulaattorihar-

joitusta. Laite kiertää LAO:n toimipisteissä ahkerasti. - Yritämme ajaa poravaunun penkasta alas ja porata kanget kiinni kallioon, eli jokaisen työnjohtajan painajaiset käydään koulutuksessa läpi, mutta virtuaalisesti. Todellisessa elämässä nämä olisivat kalliita virheitä. Pelkkä virheellinen ajotapa voi romuttaa miljoonien eurojen poravaunun sekunneissa. LAO:n simulaattori on saanut Lapin lääninhallituksen koordinoimaa ESRrahoitusta. - (KL)

Drilling rig rumbles in virtual mine Lapland Vocational College´s pride is located in virtual mining environment. This virtual learning environment is guided by computer and image is presented on big screen. On this simulator students are able to learn to drive and handle drilling rig safely. This learning environment saves times and resources of mining companies. - With simulator student is able to learn all risk factors involved with drilling work. Money is saved considerably if compared to training on real drilling rig, says teacher Rauno Ylikippari from Sodankylä-Institute. We find a young woman guiding the simulator. Her name is Jenni Pukarinen and she is from Kittilä. Pukarinen is studying on basic mining education program in Sodankylä-Institute. - It is possible for women also to guide drilling rig. In fact I have heard that females are better in work that requires precision, smiles Pukarinen. Ylikippari says that every student in instute is able to train with simulator. Drilling rig circles frequently around College´s different offices. - We try to drive drilling rig to ditch or try to get drilling bars stuck into rock. Basically we go virtually thru every foreman´s nightmares. In real life these mistakes would be very expensive. Just one mistake with driving might wreck drilling rig in few seconds and possibly cost millions of euros. Lapland Vocational College´s simulator has received funding from European Social Fund (ESF) and is coordinated by State Provincial Office of Lapland. - (KL)

SompioMining

Teijo-Talon ter mukautumise Teijo-Talot Oy:n uusin tuote teollisuusyrityksille on moduulirakenteinen teräshalli, jonka kokoa voi säädellä kulloisenkin tarpeen mukaan. Teräshallimoduulissa on yhdistetty teräshallikehä, valmiit seinäelementit sekä talotehtaan valmistalokonsepti. - Tuote on markkinoiden ainoa perustuksineen täysin valmis asennuspaikalle toimitettava hallinosa, joita voidaan liittää yhteen käyttötarpeen mukaan, hallin enimmäiskokoa ei ole rajoitettu, kertoo paikallisjohtaja Matti Räisänen Teijo-Talot Lappi Oy:n Sodankylän talo-

tehtaalta. Räisänen sanoo, että moduulihalli on erityisen sopiva teollisuus- ja koneyritysten käyttöön. - Pienin halli syntyy yhdestä moduulista. Kun yrityksen tilantarve kasvaa, lisämoduuleita voi hankkia tarpeen mukaan. Halli voidaan käyttötarpeen päättyessä purkaa moduuleihin, jotka talotehdas kuljettaa seuraavaan käyttöpaikkaan. - Käytämme moduulien tontille siirtämisessä patentoitua nostojärjestelmää, jolla siirrämme myös muut valmistamamme rakennukset.

Halleja myös vuokrataan Teijo-Talot Oy myös vuokraa teräshalleja yrityksille. - Vuokrahinta otetaan huomioon ostohinnassa, mikäli asiakas haluaakin lunastaa hallin itselleen. Hallimoduuli koostuu yhtiön patentoimasta maanvaraisesta teräsbetonilaatta-perustuksesta, teräskehärungosta, seinäelementeistä ja vesikatteesta. - Hallit toimitetaan joko puolilämpiminä tai lämpiminä. Lämmitysjärjestelmän valitsee asiakas.

KORKEIN LUOTTOLUOKKA 09/2009

• Maaperätutkimukset • Kallioporaukset • RC-poraukset • Soijaporaukset • Louhintaporaukset • Räjäytykset • Tyhjennyspumppaukset • Kallionpesut Ota yhteyttä!

Ketoranta 11, 99650 Sattanen Lenni Mäcklin 0400-396 296 Jukka Manninen 0400-160 579 Janne Simontaival 0400-380 230

- Teijo-Talot Lappi Oy toimittaa ratkaisuja myös teollisuusyritysten toimitilatarpeisiin, kertoo yhtiön paikallisjohtaja Matti Räisänen Sodankylästä. Kuvassa myös vaimo Sari. / - Teijo-Talot Lapland Ltd offers solutions for industrial premises” says the company’s local director Matti Räisänen and wife Sari in Sodankylä.

Teijo-Talot’s new comm is the master of flexib Teijo-Talot Ltd’s newest product is a modular steel building, which can be made to any requirement. The modules are a combination of steel frames and wall elements, similar to the concept of prefabricated houses. “The product is the only one on the market which is delivered in ready-made building sections to the site, with the possibility of producing a modular building made for the customer’s needs” says regional director Matti Räisänen, who heads TeijoTalot Lapland Ltd in Sodankylä. Räisänen says that the

modular construction is particularly suitable for industrial and mechanical engineering companies. “The smallest unit is made using one module, then - as the company grows - additional modules can be added as needed.” Modules are transferred to the site using a patented lift system.

Modular constructions can be rented Teijo-Talot Ltd also rents out commercial steel constructions. “If the customer de-

cides to buy the construction, some of the rent may be redeemed against the purchase price”. The company’s modular system consists of patented reinforced concrete foundations, a steel frame, wall elements and roofs. Constructions can either be made semi- or fully-insulated, with the heating system chosen by the customer. Module size is 83.5 square metres, with wall height at 4.3 metres. Exterior dimensions are 13.5 metres x 6.2 metres. Räisänen says that TeijoTalot also produces other

räshalli on en mestari

20 km North from Kevitsa 12 cabins - restaurant Alcohol license - sauna ivalontie 5086 99600 sodankylä +35840 177 259 info@peurasuvanto.com

Tervetuloa palveltaviksi! Teijo-Talojen tehdasvalmisteinen teräshalli kuljetetaan moduuleina asiakkaan tontille. / - Teijo-Talot factory-made steel modules are transported to the customer’s site. Moduulin koko on 83,5 kerrosneliömetriä, vapaa korkeus räystäältä on 4,3 metriä. Ulkomitat ovat 13,5, metriä x 6,2 metriä. Räisänen sanoo, että Teijo-Talot valmistaa yrityksille hallien lisäksi muun muassa toimisto- ja sosiaalitiloja sekä varastoja. - Olemme toimittaneet useille kunnille esimerkiksi koulutiloja.

Valmistalot tontille päivässä Teijo-Talot Lappi Oy:n päätuotteena ovat asiakkaan tontille käyttövalmiina siirrettävät omakotitalot, vapaa-ajantalot ja autotallit. - Kun rakennus asennetaan tontille aamulla, voi sen ottaa jo illalla käyttöön. Tontille ei jää roskia tai muu-

ta rakennusjätettä. Teräsvahvisteinen pintalaattapalkisto on Teijo-Talot Oy:n patentoima innovaatio, joka mahdollistaa muuttovalmiiden rakennuksien siirtämisen talotehtaalta asiakkaan tontille. Järeän pohjalaatan valmistuksessa käytetään kymmeniä betonitonneja - Tavanomaisissa pohjaratkaisuissa sokkeli kannattelee rakennuksen massaa vain reunoista. Teijo-Talojen järeä pohjarakenne on kantava koko alalta. Kun rakennuksen teräsbetoninen pohjalaatta on valettu, rakennusten runko rakennetaan tehdashallissa kappaletavarasta. Rakentamiseen varataan aikaa noin 10 viikkoa mallista riippuen. - Koska säätä ei tarvitse huomioida, rakentaminen

sujuu nopeasti. Samalla rakenteet säilyvät ehdottoman kuivina. Asiakas valitsee rakennukseen itselleen soveltuvan lämmitysjärjestelmän, pinta- ja sisustusmateriaalit löytyvät talotehtaan mallistosta. Teijo-Talot on ainoa talokonsepti, jonka voi tarvittaessa siirtää myöhemmin uuteen käyttöpaikkaan. - Tämä lisää investoinnin turvallisuutta ja monikäyttöisyyttä. Rakennus voidaan siirtää sinne, missä sitä kulloinkin tarvitaan. Yrityksen kotisivut löytyvät internetosoitteesta www. teijo-talot.fi

Antti

Joonas

Jukka

Miika

Heidi-Maria

MEILLÄ ROVANIEMEN MUSTAPÖRSSISSÄ ON HELPPO JA NOPEA ASIOIDA. NOPEAT TOIMITUKSET MAAKUNTAAN. P. 010 666 2650

Guldbolaget Guld är magiskt.

I våra händer blir urberget till magiskt guld och trygghet för våra ägare och det område vi verkar i. Bolaget är listat på handelsplatsen First North med benämningen GOLD.

KARI LINDHOLM

Läs mer om oss och våra projekt på:

mercial construction bility commercial buildings, including office and social facilities, and warehouses. “We have provided buildings to a number of local authorities, for example as school facilities”.

Ready on-site in a day Teijo-Talot Lapland Ltd’s main products such as houses, leisure homes and garages are ready for use the same day. “When work starts on the site in the morning, the buildings can be in use by the evening”.

No waste or construction debris is left behind. The steel-reinforced concrete foundation is TeijoTalot’s patented innovation, allowing transfer of completed houses and buildings from the factory to the customer’s plot. The heavy-duty foundation provides support under the whole structure, rather than just at the edges. After the foundation is ready, the frame of the building is constructed. It takes approximately 10 weeks to complete a building inside the factory, depending on the model. “Since the weath-

er is no hindrance, construction is rapid and everything stays dry”. Customers can choose from our selection of surface and interior materials, and select a suitable heating system. If your company wants to move, Teijo-Talot’s is the only building concept allowing easy transfer from one site to another. The building can be quickly moved to where it is needed, allowing versatility and retaining investment. The company website can be found on the internet at www.Teijo-Talot.fi - (KL)

www.zacrison.se - Foto: Patrick Trädgårdh

www.lapplandgoldminers.se

Pohjoiset työpaikat ESR- hanke on viisivuotinen 2009 – 2013 seutukunnallinen koulutus- ja työllistämishanke Sodankylän ja Inarin kunnan alueella. Jos olet työtön työnhakija, tarjoamme sinulle yksilöllisen koulutuksen avulla pitkospuut työelämään sekä työhönvalmentajan tuen. Lisätietoja hankkeesta ja koulutuksista antavat: Taina Kravik hankepäällikkö puh. 040 195 6887

Maria-Leena Törmänen työhönvalmentaja Sodankylä puh. 040 195 6930

Ritva Hiltunen-Rova työhönvalmentaja Inari puh. 040 195 6920

Kaivannais ja - elämysteollisuuden symbioosi

Kaivos matkailun palveluksessa Virallisesti esiintymä löydettiin vasta vähän yli 20 vuotta sitten, jolloin alueelle tehtiin ensimmäinen kaivoslain mukainen valtaus. Vanhoissa perimätietona kulkevissa tarinoissa kerrotaan kuitenkin, että esiintymä on ollut jollain lailla tiedossa jo 1600-luvulta alkaen. Pyhä-Luoston tunturiketju kuuluu Suomen vanhimpiin kallioperäalueisiin. Jääkaudet ovat kuluttaneet muinaisen suurvuoriston juurilleen noin 500 metrin korkuisiksi tuntureiksi. Lampivaaran ametistikaivos on monessa mielessä poikkeuksellinen kaivos. Kaivoksella ei juurikaan käytetä kaivinkoneita, vaan ametistit kaivetaan esiin rapautuneesta pintamaasta lapioilla ja hakuilla. Kuten yleensäkin jalokivikaivok-

silla ei kalliota räjäytellä tai murskata. Kaivosyhtiön valitseman strategian mukaisesti ametistit käytetään yhtiön omaan korutuotantoon. Raaka-aineeksi markkinoille ametisteja ei myydä. Sen sijaan Lampivaaran ametistikaivos lienee ainoita jalokivikaivoksia maailmassa, jonne vierailijat ovat tervetulleita. Kaivosyhtiön tavoitteena on jatkaa kaivostoimintaa seuraavaan jääkauteen asti ja samalla säilyttää ympäröivään luontoon harmonisesti sopiva kaivosmiljöö tulevien sukupolvien elämyskohteena. Lampivaaran ametistiesiintymä on tavattoman runsas ja erikoisia kidemuodostelmia löytyy kaivoksesta jatkuvasti. Suurin toistaiseksi löydetty kidesikerö on sijoitettu Rovaniemen Arktikumin aulaan matkailijoiden

Luoston matkailukeskuksen läheisyydessä sijaitsevassa Lampivaarassa viimeisin jääkausi paljasti päättyessään runsaimman ametistiesiintymän, joka toistaiseksi milloinkaan on löydetty Napapiirin pohjoispuolelta. ihasteltavaksi. Kaivoksella vieraille kerrotaan tarinoita, jotka sisältävät tunturialueeseen, maaperään ja ametistiin liittyvän lyhyen oppimäärän verran geologiaa, fysiikkaa ja kemiaa. Vieraat kuulevat myös ametistin erikoisista ominaisuuksista ja tähän violettiin jalokiveen eri kult-

tuureissa vuosituhansien aikana liitetystä uskomuksista. Ihmiskunnan perimätietona kulkeneet tarinat ovat kaikki poikkeuksetta myönteisiä. Ametistijalokivet ovat kautta aikojen kuuluneet kuninkaallisiin aarrekammioihin. Ruotsin kuningatar Sylvia esiintyy usein julkisuudessa upeassa suurissa viistehiotuista ametisteista ja kullasta valmistetussa käädyssään. Englannin kruununjalokiviin kuuluu upeita ametisteja ja kuningattaren valtikan nuppia koristaa ametisti. Norjan itsenäistyttyä Ruotsista vuonna 1905 valmistettiin kuningas Haakon VII:n ja kuningatar Maudin kruunajaisiin ovaaleilla viistehiotuilla ametisteilla koristettu, maapalloa symboloiva valtakunnan omena. Upeimmat ametistikorut ovat kuuluneet Venäjän tsaareille. Keisarinna Katariina suuri lähetti tuhansia vuorityömiehiä ametistin vuoksi Uralille, jossa tätä ”Siperian sinistä” jalokiveä kaivettiin talvisin. Jo antiikin ajoista ametistia kaiverrettiin ja hiottiin patsaiksi, josta

esimerkkinä on Trajanuksen rintakuva, jonka Napoleon sai sotasaaliiksi Berliinistä. Jalokivien käyttö koruina niiden kauneuden vuoksi oli ennen 1500-lukua eräs niiden vähäisimmistä tarkoituksista. Useiden vuosituhansien ajan ihmiskunta piti paljon tärkeämpänä jalokivien vaikutusta onneen ja hyvinvointiin. Nykyisin taas yleistynyt jalokivikiviterapia perustuu ikivanhaan tietoon. Vanhimmat aihetta käsittelevät kirjoitukset löytyvät egyptiläisten papyruksista, intiaanit käyttävät kiviterapiaa paljon ja kivien käytöllä on sijansa myös Australian alkuasukkaiden perimätiedossa. Kivien terapeuttisia vaikutuksia on selitetty niiden kyvyllä vastaanottaa, säilyttää ja vahvistaa ihmiskehon energiakenttää. Eri jalokiviin on kautta aikojen liitetty erilaisia ominaisuuksia ja henkilökohtaisen onnenkiven valinnassa on käytetty jopa astrologien apua. Mm. kreikkalaiset uskoivat, että ametistilla oli useita ihmisen hyvinvointiin vaikuttavia ominaisuuksia. Sen uskottiin poistavan alkoholin haittavaikutuksia, estävän juoppoutta, auttavan irrottautumaan riippuvuuksista ja poistavan vieroitusoireita. Se antoi myös suojan kaikenlaisia myrkytyksiä vastaan. Ametistin uskotaan kirkastavan henkistä yhteyttä korkeampiin voimiin sekä lisäävän intuition ja selvänäkemisen kykyjä. Renessanssiajan yleisnero Leonardo da Vinci kirjoitti, että ametisti haihduttaa pahat ajatukset, tuo

inspiraatiota ja nopeuttaa älyä. Ametistikaivoksen ”tehtaan myymälä”, Pieni Kaivoskauppa sijaitsee Luoston kylän keskellä. Siellä on myynnissä erikoisia ametistikiviä, kultaisia ja hopeisia ametistikoruja sekä lappilaisia käsitöitä. Kaivoskaupasta voi lunastaa itselleen myös Ametistikaivoksen osakkeen. Osakekirjat ovat kehystettyjä alkuperäisetsauksia, joiden tekijöinä on eturivin suomalaisia taidegraafikkoja. Osakaskortilla pääsee maksutta kaivosvierailulle ja saa kaksi omaa vierastaankin mukaan puoleen hintaan. Kesällä kaivokselle vaelletaan pari kilometriä Luoston ikimetsän halki. Lumettomana aikana tilausryhmät ja taksit pääsevät Lampivaaraan bussillaan. Yksityisautoilla ei kansallispuiston halki vievää huoltotietä voi ajaa mutta aina voi soittaa Luoston taksin. Talvella kaivokselle hiihdetään tai tullaan rinnekoneen vetämällä Ametistipendoliinolla. Monet kaivosvieraat tuntevat Lampivaaran voimakkaasti energisoivaksi paikaksi ja tulevat sinne vuosi vuoden jälkeen yhä uudelleen. Monet ovat myös hankkineet omistukseensa Kaivosyhtiön osakkeen, joka oikeuttaa maksuttomaan kaivosohjelmaan. Kaivoskäynnillään jokainen vieras saa kaivaa itselleen oman onnen ametistin ja viedä sen mukanaan.

Teknillinen korkeakoulu täsmäkouluttaa insinöörejä kaivosyhtiöiden tarpeisiin Kaivostoiminta vaatii paljon sellaista erityisosaamista, jota Suomesta ei ole tällä hetkellä saatavissa. Useat kaivosyhtiöt ovatkin esittäneet huolensa ammattitaitoisen insinööritason osaajien saatavuudesta ja tähän liittyen Teknillinen Korkeakoulu aloittaa keväällä 2010 OTAFOKUS Kaivos - koulutusohjelman, jolla

vastataan kaivosyhtiöiden osaajatarpeeseen. Räätälöityyn täsmäkoulutukseen valitut osaajat ovat yritysten käytettävissä heti koulutuksen alkaessa. Koulutukseen valitaan rekrytointiprosessin kautta alasta kiinnostuneita ja motivoituneita diplomi-insinöörejä, AMK-insinöörejä tai muita sopivan pohjakoulutuksen

SompioMining

omaavia henkilöitä. Opiskelijoiksi voidaan valita myös yritysten omia työntekijöitä. Koulutusohjelmaan valitut henkilöt palkataan yrityksiin työsuhteeseen koulutuksen alkaessa, jolloin he saavat palkkauksen koko koulutuksen ajalta. Ohjelman päätyttyä kurssilaiset saavat yrityksestä työpaikan. Koulutusohjelman ko-

konaislaajuus on 60 opintopistettä ja noin 42 harjoitteluviikkoa yrityksessä, kokonaisuutena koulutusohjelma kestää noin 18 kuukautta. Yliopistotason opinnot suoritetaan TKK:lla kolmessa periodissa. Teoreettisten opintojen aikana opiskelijat tekevät ryhmätöinä kaksi viikon kestävää erikoistyötä alan eri yrityk-

sissä. Koulutusohjelman lopussa he suorittavat syventävä lopputyön yritysten antamista aiheista (9 op). Korkeatasoinen ohjelma koostuu kokonaisuudesta, jossa teoria sekä käytännön yritysjaksot vaihtelevat. Teoriajaksot toteutetaan Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä ja käytännön jaksot ohjelmaan osallistu-

vissa yrityksissä. Koulutusohjelmaan rekrytointi käynnistyy joulukuun 2009 alussa ja varsinainen koulutus alkaa maaliskuussa 2010. Koulutusohjelma tulee olemaan siihen osallistujille hyvin tiivis ja vaativa, opiskelijoilta edellytetäänkin motivaatiota ja voimakasta paneutumista opintoihin.

MODULIRAKENTEISET TEOLLISUUSHALLIT • modular rEadY-madE stEEl buildings • Officebuilding + Social premises Area Net floor area

4x12

9x21

4x12

Locker room Men 19,0 m2 Locker room Women 6,0 m 2

9x21 WC 2,0 m2

WC 2,0 m2

9x21

Shower Women 1,5 m2

WC 1,5 m2

Shower Men 12,0 m 2

296,5 m2 260,0 m2

4x8

IV-kone

9x21

Corridor 8,0 m2

Entry 1,5 m 2

9x21

4x12

Locker room Men 17,5 m2

12x19

TOIMISTO- JA MAJOITUSRATKAISU KAIVOSTEOLLISUUDELLE TEIJO-TALOILTA

WC 2,0 m2

4x19

9x21

12x19

9x21

12x19

9x21

Coffee room 42,0 m2 Cleaning closet 2,0 m2

12x12

4X19

IV-kone

Office 11,5 m2

9x21

4X19

9x21

Corridor 9,5 m2

9x21

4x19

9x21

Office 13,0 m2

12x12

Files 3,5 m2

Office 13,0 m2

Office 11,5 m2

9x21

Office 17,5 m2

10x21

Office 13,0 m2

4X19

9x21

Corridor 7,0 m2

9x21

4x19

9x21

12x12

Office 17,5 m2

12x12

4x19

4X19

12x12

Office 18,5 m2

4x19

Entry 2,0 m2

12x12

10x21

4X19

12x12

TEIJO-TALOT OY, Joutnantie 73, 25500 PERNIÖ Phone (02) 7217 100 Do not use this drawing without permission from Teijo-Talot Oy

1:75

Kun kaivoskylä hiljenee, Teijo-talo lähtee mukana. If your company wants to move, Teijo-Talot building concept is the only one allowing easy transfer from one site to another.

Teijo-Talot Lappi Oy www.teijo.talot.fi

Varuskunnantie 2, 99600 sodankylä Finland tel.+358 2 7217 102

Tolarock

– kaivosurakoinnin asiantuntija

Lemminkäinen Infra Oy:hyn kuuluva Tolarock Oy on erikoistunut maanalaiseen kaivosurakointiin Suomessa. Toiminta kattaa pystykuilut, siilot, peränajot, tuotantolouhinnan ja Alimak-hissinousut sekä tiivistys- ja lujitustyöt, koneelliset vaijeripultitukset ja ruiskubetonoinnin. Yhteistyössä Lemminkäisen kanssa Tolarock tekee myös perinteistä louhintaa, kallion tiivistyksiä ja vahvistuksia sekä sopimuksen mukaan myös kokonaisvaltaista palvelua suunnittelun ohjauksesta aina valmiin urakan sisustustöihin.

Tolarock Oy Kotkankatu 40 87400 Kajaani www.lemminkaineninfra.fi

Raskaan sarjan betonielementtirakentaja The leading manufacturer of concrete elements in the Cap of the North

www.rajaville.fi

rp-louhinta Oy - vaativatkin lOuhintatyöt ammattitaidOlla -

avolouhinnat :: tunnelilouhinnat :: piikkaustyöt

Toimialuettamme on Pohjois-Suomen alue. Sopimuksesta myös kauemmas.

soita ja kysy lisää palveluistamme!

RP-Louhinta Oy, Rastaanranta 16, 94450 Keminmaa p. 040 5587 514

Ammattitaitoista louhinta- ja räjäytystyötä vuodesta 1994 lähtien. Porauskalustona Atlas Copco ROC D7, kaksi kpl Atlas Copco ROC 642, Tamroc Commando

TT-TEKNOLOGIA OY -STEEL CONSTRUCTION -WENDING -INSTALLATION -PIPING Project manager Mauri Maijala +358400690891 Fax.+35816270191 SANNITIE 5, 94450 KEMINMAA

Meri-Lapin Louhinta Oy Potkusaarentie 9 94400 Keminmaa Puh: 0400 880 635 vesa.jankala@merilapinlouhinta.inet.fi www.merilapinlouhinta.fi

Raskaan työn tekijöille Meiltä laadukkaat - työkalut - Mascot työasut - sievi tuRvajalkineet LUKKOJEN * myynti *asennukset *korjaukset *huollot Meiltä myös ura-avaimet!

Jäämerentie 10, Sodankylä p.040-7672328(Apteekin vieressä) Palvelemme ma-pe 9.00-17.00, la 9.00-13.00

- Suunnittelemme hankkeiden toimitukset tiettyyn vaiheeseen saakka, jotta elementtituotanto voidaan aloittaa tarvittaessa nopeasti, kertoo toimitusjohtaja Pentti Ahopelto Betroc Oy:sta.

Betroc rakentaa teollisuuden betonielementit Teollisuuden tarvitsemien betonielementtien valmistamiseen erikoistunut Betroc Oy on toiminut Sodankylässä jo 55 vuotta. Yrityksen sijainti on keskeinen Lapin malmivyöhykkeen kaivoshankkeille. - Toimitamme betonielementtejä arktisiin rakennushankkeisiin koko pohjoiskalotin alueella. Eräs näistä suurista projekteista on Lumikki-maakaasuhanke Norjassa. Talvi ei ole meille este, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Pentti Ahopelto. Kun rakennushankkeet saavat rahoituksen, ne lähtevät käyntiin nopeasti. Siihen on myös elementtitoimittajan kyettävä reagoimaan. - Suunnittelemme hankkeiden toimitukset siten, että tuotannon käynnistäminen on nopeaa. Betrocin tuotannosta

noin 80 prosenttia on erilaisia talonrakennus-, ympäristörakennus ja maanrakennuselementtejä. - Näitä ovat esimerkiksi teollisuushallien ja asuinkerrostalojen runko-, julkisivu- ja parveke-elementit, sähkölinjojen ja sähköasemien perustukset sekä siltaelementit.

Valvottua laatua - Yrityksemme kuuluu Inspecta-Sertfiointi Oy:n laadunvalvontaan. Panostamme korkean laadun lisäksi tuotekehittelyyn ja henkilökunnan jatkuvaan koulutukseen. Tehtaalla suoritetaan vähintään neljä kertaa vuodessa valvontakäynti, jolloin koko yrityksen tuotantoprosessi tarkastetaan raakaaineista valmiiseen tuotteeseen asti. Betonilaboranttimme valvovat jatkuvasti raakaaineitten ja tuotteidemme

laatua betonistandardien -ja normien määrittelemin testausmenetelmin. Betroc Oy on myös Tiehallinnon vaatimukset täyttävä hyväksytty valmistaja. Sähkölinjojen ja sähköasemien perustuselementit valmistetaan Fingrid Oyj:n laatuvaatimusten mukaan pitkän kokemuksen tuomalla varmuudella. - Valmisbetoniasemallamme on atk-ohjattu ja raportoiva tuotannonohjausjärjestelmä. Yrityksemme toiminta perustuu ISO 9001:2000 laatukäsikirjaamme. Toimitusvarmuus ja laatu ovat kunnia-asioitamme, Ahopelto sanoo. Betroc Oy on mukana työturvallisuutta parantavassa pilottihankkeessa. - Ympäristönsuojelu on tärkeä osa toimintamme korkeata laatua. Edellytämme laadukasta toimintaa myös omilta alihankkijoiltamme. Yhtiön kotisivut löytyvät internetosoitteesta www. betroc.fi

OTAFOKUS Kaivos 2010–2011 Haku rekrytoivaan OTAFOKUS Kaivos -koulutukseen käynnistyy! Kysy lisätietoa koulutuksesta ja yritysyhteistyöstä.

TKK Dipoli Hannele Vuorimies, (09) 470 28871, hannele.vuorimies@tkk.fi Pekka Särkkä, (0500) 514 565, pekka.sarkka@tkk.fi dipoli.tkk.fi/otafokus TKK – Aikuiskoulutuksen laatuyliopisto 2007–2009

Betroc manufactures concrete elements for industry Betroc Oy, which is specialized in producing concrete elements for industry, has operated in Sodankylä already 55 years. The location of the firm is optimal for the mining industry’s projects. We supply concrete elements for arctic construction projects in the whole Arctic Area. Winter is no obstacle for us, says Pentti Ahopelto, the Manager of the firm. Since the financing for construction projects is ready, the projects start quickly.

The supplier of the elements have to react also. We plan the project deliveries according to the project timetables. 80% of the production are different elements for residential buildings, environmental engineering and foundation engineering. - These are for example partition walls, facades and balconies for residential and industrial buildings, foundation elements for electric lines and bridge elements.

Controlled quality - Our company belongs to Inspecta-Sertifiointi Oy quality control system. We invest in high quality, product development and continuous education for the personnel. Our plant is visited at least four times a year by the inspectors. During these visits the entire production process is audited form raw

materials to finished products. Betroc concrete laboratory controls continuously the quality of raw material and products by different test methods. Betroc Oy is also approved manufacturer for the Finnish road administration. Foundation elements for electric lines are manufactured according to Fingrid Oyj quality demands together with long experience. Our ready-mix concrete

plant has a computer-controlled, reporting production control system. Our function is based on ISO 9001:2000 quality system. Reliability and quality in production are the most important factors for us, Ahopelto mentions. Work safety and environmental control have important roles in our function. We also demand these from our subcontractors. KARI LINDHOLM

SompioMining

Sompio-lehden kaivostoiminnan erikoisliite

Julkaisija: Fourpress Oy ISSN 1237-4040 Päätoimittaja: Kari Lindholm Toimitus: Tarja Karjalainen Juha Ruonaniemi

www.sompio.fi

Krister Söderholm, Maajohtaja, Kevitsa Mining / First Quantum Minerals Ltd.

Kevitsa – Lapin ensimmäi iso monimetallikaivos K uten monet muutkin kaivokset Suomessa, Kevitsan monimetalliesiintymän löysi GTK, tällä kertaa geologi Tapani Mutanen v 1987. Aikaa löytymisestä on siis kulunut jo 22 vuotta. Kevitsan esiintymä sisältää tärkeysjärjestyksessä nikkeliä, kuparia, platinaa, palladiumia, kultaa ja kobolttia. GTK tutki Kevitsan malmiota, luovutti sen KTM:lle, joka tarjouskilpailun perusteella antoi oikeudet Outokumpu Mining Oy:lle. Syitä siihen ettei Outokumpu kaivosta avannut on varmasti useita: malmin rikastus on haasteellista ja nikkelin hinta ja hintanäkymät olivat 1990-luvulla aivan toiset kuin tänä päivänä. Outokumpu oli lisäksi siihen aikaan jo jättämässä kaivosalan keskittyäkseen ruostumattomaan teräkseen. Outokumpu jätti oikeudet Kevitsaan v. 1998. Vuonna 2000 sodankyläläisten hyvin tuntema britti Peter Walker teki varauksen ja myöhemmin valtauksen, ottaen melkoisia henkilökohtaisia riskejä. Tänään useimmat lienevät tyytyväisiä siitä, että Peterin tavoite on nyt toteutumassa – Kevitsasta tullee

iso, pitkäaikainen kaivos keskellä Lappia. Kevitsan uusi omistaja on First Quantum Minerals Ltd (FQM), joka osti Kevitsaa omistavan Scandinavian Minerals yhtiön kesällä 2008. FQM on nopeasti kasvava kaivosyhtiö, jolla tällä hetkellä on kaivoksia vain Afrikassa. Ostaessaan yhtiön kesällä 2008 FQM totesi, että Suomi on monella tavalla sopiva maa kartoitettaessa uusia kasvumahdollisuuksia Afrikan ulkopuolella. FQM:n ylimmällä johdolla on myönteinen ensivaikutelma Sodankylästä ja yhteistyöstä; paikalliset suhtautuvat myönteisesti tulevaan kaivokseen ja osaajia löytyy kaivoksen tarpeisiin. Vahvasta uskosta Suomen malmipotentiaaliin ja osaamiseen kertoo sekin, että koko konsernin malminetsintäbudjetista käytettiin viime vuonna noin puolet Suomessa. Kevitsan malmiota on tutkittu monella tavalla. On tehty timanttikairausta reilut 70 kilometriä, nytkin on kolme konetta kairaamassa. Rikastus oli kuitenkin suurimpia haasteita: malmia on tutkittu monessa mittakaavassa ja GTK:n tut-

SompioMining

kimuslaboratorio Outokummussa on tehnyt yhtön kanssa erinomaista yhteistyötä. Vuosina 2006-2008 varmistui, että Kevitsan malmista voidaan tehdä kahta myyntikelpoista rikastetta: nikkeli-PGM(platinaryhmän metallit)- ja kupari-kultarikastetta. Kevitsa tulee olemaan Euroopan suurin platinan ja palladiumin tuottaja – tarjoamalla katalysaattorien raaka-aineita osallistumme samalla ilman puhdistamiseen. Viime vuosina Kevitsa-hankkeessa on saavutettu monta tärkeää virstanpylvästä. Vuonna 1997 koottiin Sodankylän kunnan aloitteesta hankkeen projektiryhmä, jossa ensimmäisen kerran Suomen historiassa kaikki asianosaiset olivat mukana: mm. paikalliset asukkaat, ympäristöviranomaiset, maanomistajat, TE-keskus, kunta ja asiantuntijoina GTK ja Kevitsa Mining. Ryhmästä oli suuresti hyötyä luvitusvaiheessa, tiedon jakamisessa, asuntotilanteen kartoittamisessa, koulutusohjelmien suunnittelussa jne. Sodankylän kunta on omassa tulevaisuuden ohjelmassaan ottanut kantaa kaivos-

toimintaan, toivottaen kaivosyhtiöt tervetulleeksi etsimään malmia ja avaamaan kaivoksia. Kevitsa Mining on tyytyväinen yhteistyöhön sekä kunnan että yleensä lappilaisten kanssa. Syksyllä 2008 alkanut finanssikriisi ei tuonut pelkästään huonoa tullessaan. Kevitsan malmion rajoja ei vielä täysin tunneta. Vuodessa on kairattu valtavasti lisää, tavoitteena oli rajata malmiota sekä sivu- että pystysuunnassa sekä parantaa muutenkin luotettavuutta ja tarkkuutta. Uusi mineraalivarantoarvio on valmistunut ja kerromme sen tulokset lähiaikoina. Käsityksemme malmion koosta ja laadusta ovat vahvistuneet; Kevitsassa on maailmanluokan monimetallisesiintymä. Päätöksiä kaivoksen avaamisesta tehtänee vielä tämän vuoden aikana. Petkulan kylästä kaivosalueelle johtava tie ei ole riittävän hyvä kaivostoimintaan. Yhteistyössä Lapin Tiepiirin ja kunnan kanssa kartoitettiin tievaihtoehdot ja päädyttiin vaihtoehtoon, jossa Kitisen yli rakennettiin uusi Vajusuvannon silta ja siitä jatketaan melko suoraan

Kevitsan kaivosalueelle. Vajusuvannon sillasta länteen rakennetaan vielä uusi tieyhteys valtatie neloselle. Kustannuksista on vastannut Kevitsa Mining mutta sillat ja tie kaivospiirin rajalle asti siirtyvät myöhemmin valtion omistukseen. Yksi tärkeä virstanpylväs saavutettiin 26.11.2009, kun ministeri Vehviläinen vihki Vajusuvannon sillan käyttöön. Vaikka Kevitsa-Petkulan alueella infrastruktuuritilanne on parempi kuin useimmissa kaivoshankkeissa, parannettavaa vielä on. Tulemme rakennuttamaan Vajukosken alueella uuden kytkinkentän ja uuden sähkölinjan sekä isot muuntajat. Vajukoskelta kaivosalueelle on rakennettava vesilinja millä saadan prosessivettä alueelle ja ylijäämävesi johdettua pois. Rakennusten lämmittämiseen tarvitaan paljon energiaa ja parhaillaan selvitetään voidaanko paikallista haketta ja turvetta käyttää lämpökeskuksen polttoaineena. Rikasteiden varastointiin tarvitaan vähintään yksi terminaali kaivosalueen ulkopuolella. Kevitsa Mining on pyrkinyt hoitamaan luvitusasioita parhaalla

Kevitsa – Lapland’s first large multi-metal mine

inen mahdollisella tavalla. Kaivostoimintaan tarvittavat luvat on kaikki myönnetty. On kuitenkin tosiasia, että suurta kaivosta ei voi rakentaa ja operoida ilman että näkyy, kuuluu ja pölyää. Pyrimme kuitenkin tarkoin noudattamaan lakeja ja annettuja lupaehtoja. Päinvastoin kuin mitä joskus julkisuudessa on kerrottu, malmimme ei sisällä haitallisia aineita. Esim uraania ei malmissamme ole normaalia kiveä enempää. Kaivoksen aloittaessa tuotantonsa, yksi näkyvä osoitus siitä on vilkas rekkaliikenne kun myyntiin menevät rikasteet kuljetetaan jalostettavaksi teollisuuden raaka-aineiksi. Alussa kuljetetaan noin 85 000 + 55 000 tonnia rikastetta eli noin 140 000 tonnia/vuosi. Millä ja mitä reittiä kuljetetaan on vielä epäselvää mutta kuljetus tulee työllistämään paljon ihmisiä. Tuotannossa oleva kaivos tarvitsee monenlais-

ta osaajaa, sekä miehiä että naisia, pyrimme siihen että mahdollisismman paljon käytetään paikallista työvoimaa ja koulutus – ja muunnoskoulutusta on kehitteillä. Keski-Lapissa odotetaan nyt päätöstä Kevitsan kaivoksen avaamisesta. RURALIA-instituutin selvityksessä 2007 todetaan, että kaivoksella on jo rakennusvaiheessa suuri vaikutus talouteen ja työllisyyteen. Myöhemmin kaivostoiminnan alettua odotetaan kaivoksen työllistävän suoraan reilut 200 ihmistä, epäsuorasti paljon tätä enemmän. Investointeja on tiedossa n. 250 – 300 M€ Kukaan ei voi varmuudella sanoa miten kauan kaivostoiminta jatkuu mutta kunhan rikastamo on valmistunut, muitakin malmioita voidaan siellä rikastaa.

KRISTER SÖDERHOLM

ike many other mines in Finland, the Kevitsa multi-metal deposit was discovered by the Geological Survey of Finland, GTK. The discovery was made by geologist Tapani Mutanen in 1987. This was 22 years ago. In order of importance, the Kevitsa deposit contains nickel, copper, platinum, palladium, gold and cobalt. Having drilled the ore body, GTK handed it over to the Ministry of Trade and Industry. After a public tender, the ministry granted the mining rights to Outokumpu Mining Oy. Outokumpu surrendered the rights to Kevitsa in 1998. In 2000, Mr. Peter Walker, a Brit well known in the Sodankylä area, made a claim reservation and later a claim with considerable personal risk. Today, most people are probably happy to see Peter’s plan materialising with Kevitsa set to become a large, long-term mine in Central Lapland. Kevitsa’s new owner is First Quantum Minerals Ltd. (FQM) which acquired the previous owner, Scandinavian Minerals, in the summer of 2008. FQM is a rapidly growing mining company which currently does not own any mines outside Africa. When acquiring Scandinavian Minerals, FQM stated that Finland is in many ways a suitable location for a company looking for new growth potential in other continents. Sodankylä and its co-operative spirit have made a positive first impression with the upper management of FQM; locals are in favour of the mine and possess the required mining skills. As a further proof of its faith in the Finnish ore potential and know-how, the group spent approximately 50% of its 2008 exploration budget in Finland.

The Kevitsa ore body has been explored in many ways, including over 70 kilometres of diamond drilling. However, processing has proved to be one of the biggest challenges: the ore has been researched at various scales and the GTK research laboratory in Outokumpu has provided the company with valuable cooperation. Between 2006 and 2008 it was definitely confirmed that the ore from Kevitsa can be processed into two saleable concentrates: nickel-PGM (Platinum Group Metals) concentrate and coppergold concentrate. Kevitsa will be the largest producer of platinum and palladium in Europe. By producing the raw materials for catalytic converter production, the mine will contribute to cleaner air. The Kevitsa project has reached many significant milestones during the past years. In 1997, the municipality of Sodankylä initiated the creation of a project group. For the first time in Finland, all stakeholders were included: local people, environmental authorities, land owners, the local Employment and Economic Development Centre, the municipality and experts from GTK and Kevitsa Mining. The group proved very useful during the permit application phase, in communication, in mapping the housing situation and planning the training programmes. In its programme for the future, the municipality of Sodankylä has welcomed mining businesses to explore and establish mines in the area. The financial crisis which emerged in the autumn of 2008 was not just bad news. The size of the Kevitsa ore body is not fully known yet. A lot of further drilling has taken place during the past years to defi-

ne the lateral and vertical extension of the ore body. A new mineral resource estimate has been completed and will be published in the near future. We now have a better idea of the size and quality of the ore body: Kevitsa is undeniably a world-class multi-metal deposit. The road from the Petkula village to the mine area did not meet the needs of mine operation. Different road options were considered together with the Lapland Road Region and the municipality. Today, the new Vajusuvanto bridge crosses the Kitinen River and the mining road runs fairly directly onwards to the Kevitsa mine area. A new road will also connect the Vajusuvanto bridge to highway 4 in the west. Kevitsa Mining has been responsible for the construction costs, but the bridges and the road up to the border of the mining concession will be handed over to the state later on. One important milestone was reached on 26 November 2009 when Anu Vehviläinen, Minister of Transport, opened the Vajusuvanto bridge. Although the infrastructure in the Kevitsa-Petkula area is better than in most mine projects, some improvements are still required. We will build a new switchyard, new power line and large transformers in the Vajukoski area. We will also need a new water pipe line to bring processing water to the area and to take the excess water out. It will take a lot of energy to heat the buildings and we are currently looking into the possibility of using locally produced woodchips and peat to fuel the heating plant. We will also need at least one terminal outside the mine area for storing the concentrates. Kevitsa Mining aims to

manage its permits the best way possible. All the major permits have been granted. However, it is impossible to build and operate a large mine silently and invisibly. We are careful in keeping to legislation requirements and the granted permits. Once in production, truckloads of concentrates will travel to plants to be processed into raw materials for production. Initially, some 85,000 + 55,000 tonnes of concentrates will be transported, a total of approximately 140,000 tonnes per year. The exact routes and means of transport are yet to be selected but numerous employment opportunities will be created in transportation. Once in operation, the mine requires a myriad of skills and the aim is to employ as many locals as possible, males and females alike. We are currently working on developing training and conversion training programmes. Central Lapland is currently eagerly awaiting the decision on the opening of the Kevitsa mine. In its report in 2007, the Ruralia Institute stated that the mine will have a major economic and employment impact already during the construction phase. Once in operation, the mine will employ over 200 people and indirectly many times that number. The investment will amount to 250 to 300 million euros. No one can say for sure exactly how long the mine will operate, but once the concentrating plant is finished, it can process ore from other ore bodies, too. A decision on whether to proceed with project construction at Kevitsa is expected in Q4 2009. KRISTER SÖDERHOLM Country Manager, Kevitsa Mining / First Quantum Minerals Ltd.

SompioMining

Pahtavaaran kai

Janne Laine: Lappland Goldminers panostaa e Lappland Goldminersin tavoite on kasvattaa Pahtavaaran kultakaivoksen tunnettuja malmivarantoja nykyisestä, noin kahden vuoden toimintaan riittävistä varannoista, jopa 10 vuoteen saakka. Yhtiö etsii Pahtavaaran lähialueilta kultamalmia kiivaasti. - Tavoitteenamme on kehittää kaivosta pitkäjäntei-

sesti, ja mahdollisesti myös avata alueelle jatkossa uusi avolouhos. Maanalainen louhinta jatkuisi tästä huolimatta, kertoo kaivoksen johtaja Janne Laine Lappland Goldminers Oy:sta. Yhtiön toimintatapa on tässä suhteessa täysin erilainen kuin Pahtavaarassa aiemmin toimineen Scan Miningin, joka haki nopei-

ta voittoja ajautuen lopuksi konkurssiin. Se, että Pahtavaaran aikaisemmat toimijat päättivät toimintansa konkurssiin, ei ole Laineen mukaan esiintymän syytä. - Pahtavaara ja sen lähialueet ovat malmivaroiltaan erittäin lupaavia. Tämä mahdollistaa Lappland Goldminersille kannattavan ja pitkäjänteisen kaivostoiminnan.

Yhtiön arvo malmivarannoissa Laine tähdentää, että Pahtavaaran kaivoksen tule

Partnership with mining industry since 1893

- Tavoitteenamme on kehittää kaivosta pitkäjänteisesti, kertoo kaivoksen johtaja Janne Laine Lappland Goldminers Oy:sta.

Tolarock ja Lemminkä Pahtavaaran kehittäm Lemminkäinen Infran viime vuonna kokonaan ostaman louhinta- ja kaivosurakointiyhtiö Tolarock Oy:n läsnäolo tuo vakautta etsintäyhtiöstä kaivosyhtiöksi laajentuneen Lappland Goldminers Oy:n toiminnan alkuvaiheeseen Sodankylän Pahtavaarassa. - Tolarock Oy:lla on hyvin tärkeä rooli Pahtavaaran kultakaivoksen kehittämisessä, kertoo Pahtavaaran kultakaivoksen johtaja Janne Laine Lappland Goldminers Oy:sta. Hän kertoo, että Lemminkäinen ja Tolarock olivat vahvasti mukana myös

• Opasteet • Suurkuvatulosteet • Tarrat • Mainosteippaukset • Messu standit ja roll-upit • Väritulosteet • Skannaukset • Asiakas- ja ohjelmalehdet • Kotisivujen valmistus • Mainonnan suunnittelu • Valokuvaus tilaustyönä eri tilaisuuksista Kaikesta kannattaa kysyä tarjouksemme !

kaivoksen käynnistämisvaiheessa. - Rahoituskanavat avautuivat, kun markkinoille saatiin viesti louhinnan käynnistymisestä. Laine sanoo, että maailmantalouden taantuma tuli Pahtavaaraankin täytenä yllätyksenä. - Yhteistyö Tolarockin kanssa helpotti muun muassa kaivoksen alkuvaiheen rahoituksen järjestelyä Finnveralta. Toiminnan käynnistämisvaiheessa Lappland Goldminers on saanut Finnveran sekä Pohjolan Osuuspankin

rahoituksen. - Valtaosan rahoituksesta hankimme osakeannissa yhtiön osakkeenomistajilta, jotka näkevät Pahtavaaran mahdollisuudet. Tolarock Oy:n konekannassa on neljä kaivosjumboa.

Unarintie 23 A1 99600 SODANKYLÄ Puh. 050 5599 817, 0400 397 400 www.painopinta.fi

ivoksen kultasuoni sykkii

etsintään vaisuus on yhtiölle erittäin tärkeä. Kaivoksen arvoa Lappland Goldminers kasvattaa nimenomaan tunnettuja malmivarantoja kasvattamalla. - Nykyinen kahden vuoden malmivaranto on lyhyt ja vaatimaton periodi. Olemme toiveikkaita, että uusia kultamalmioita löytyy rikastettavaksi. Tällä hetkellä Pahtavaara tuottaa keskimäärin 700 kilogrammaa kultaa vuodessa. Kaivoksen kulta on niin sanottua ”näkyvää kultaa”, joka ei ole sitoutunut mineraaleihin. - Tämän takia Pahtavaaran kulta voidaan rikastaa painovoimaa käyttämällä, myrkyllisiä kemikaaleja emme tarvitse rikastamisessa lainkaan. - Voisimme käyttää rikastamoa nykyistä suuremmalla teholla, mutta se ei kuulu

strategiaamme, vaikka kullan hinta onkin nyt huippulukemissa. Voitot haetaan pitkällä aikajänteellä ja tasaisella tuotannolla, Laine kertoo. Lappland Goldminers sai taannoin uuden ympäristöluvan Lapin ympäristökeskukselta. Luvan ympäristövakuus on noin puoli miljoonaa euroa. - Ympäristöasiat ovat meille erittäin tärkeitä, samoin kuin työturvallisuuskin. Pahtavaaran kultakaivos työllistää yhteensä noin 100 henkilöä, puolet heistä työskentelee Lappland Goldminers Oy:n palkkalistoilla. Suurin osa Pahtavaarassa työskentelevistä asuu Sodankylässä.

KARI LINDHOLM

äinen mukana misessä

Pahtavaaran kultakaivos Sodankylässä työllistää yhteensä noin 100 työntekijää. Kuluvan vuoden louhintatavoite on noin 400 000 tonnia. - Lemminkäinen Infra osti Tolarock Oy:n koko osakekannan vuonna 2008, kertoo yhtiön perustajajäsen, työmaapäällikkö Ari Laine.

Henkilöstö moniosaajia Tolarock Oy:n työmaapäällikkö Ari Laine kertoo, että yhtiöllä on toimintaa lähes kaikissa Suomen

kaivoksissa. - Olemme erikoistuneet etenkin kaivosten louhinta- ja lujitukseen. Teemme myös muita maanalaisia tehtäviä kuten kallioraken-

nuskohteiden kuilunousuja ja siilojen louhintaa. Laine korostaa henkilöstön pitkän kokemuksen ja laajan osaamisen merkitystä.

- Koko henkilöstö puhaltaa yhteen hiileen. Toiminta on siksi myös kustannustehokasta. Laine aloitti kaivosuransa ensimmäistä kertaa Bo-

lidenin kaivoksella Ruotsissa vuonna 1975. Tolarock Oy:n hän perusti yhtiön toimitusjohtajan Markku Tolosen kanssa vuonna 2000.

Yhtiöllä on tällä hetkellä käytössään 20 koneyksikköä, työntekijöitä palkkalistoilla on noin 25.

SompioMining

KARI LINDHOLM

SODANKYLÄ

...kunta, jolla on tulevaisuus ....municipality, which has future • matkailussa

• with tourism

• palveluissa

• with services

• osaamisessa

• with expertise

• puhtaassa luonnossa • with pure nature

... ja erityisesti kaivosteollisuudessa ....and especially with mining industry Olemme valmiita palvelemaan kaivosteollisuuteen liittyvissä asioissa I Sodankylän kunta/elinkeinotoimi: Elinkeinojohtaja Director of Economical Development Jyrki Manninen tel. +358 40 358 8095 Yritysasiamies Advisor of Business Development Kauko Nurmela tel. +358 400 291 271