Sompio 13.1.2022

a

Maksaja: Outi Keinänen

Torstai 13.1.2022 / 38. vuosikerta / nro 2

SODANKYLÄN TALOUSALUEEN PAIKALLISLEHTI

www.sompio.fi

Latu auki Lappi–hyvinvointia kaikille 1. Toimivat lähipalvelut

• Joka kunnassa laadukkaat soten peruspalvelut kaikenikäisille

2. Turvallinen arki

• Pelastustoimelle ja vapaapalokunnille tarvittavat resurssit

3. Kaksi sairaalaa

• Päivystys- ja leikkaustoiminta kahdessa sairaalassa on elinehto

4. Monituottajamalli

• Hankinnat yrityksiltä ja järjestöiltä lisäävät kuntien elinvoimaa

5. Ammatillinen arvostus

• Henkilöstön saatavuus, koulutus, palkkaus ja työhyvinvointi

6. Kuntayhteistyö ja osallisuus

• Hyvinvointialue rakennettava yhteistyössä palvelut edellä

Teollisuustie 12D, ma-pe 9-17 (Eteläkeskus) Yhdysväylä 6, ma-pe 9-17 (Saarenkylä) Puh. 016 425 0030

KOKO KATSASTUS TÄLLÄ SETELILLÄ: Sis. Päästö- ja OBD-mittaukset Henkilö- ja pakettiautot Max. 3500 kg

Sosiaalineuvos Kaupunginvaltuutettu Toimitusjohtaja Erikoissairaanhoitaja Ota yhteyttä 0400 332 061

www.outikeinanen.com

Vahvalla asiantuntemuksella ja kokemuksella UUTTA KOHTI – LUOTTAMUSTA RAKENTAEN

49€

www.avainasemat.fi

Tarjous voimassa 28.2.2022 asti.

Potilaspäiväkirja - uusi tarinasarja alkaa.

Sivu 9

KATSASTUS paketti NETTIVARAUKSELLA

59€ sisältää päästömittaukset!

Neste Mokot -tiloissa Lompolontiellä!

Katsastuskahvit Nesteellä kaupan päälle!

AJANVARAUS: k1katsastus.fi Lompolontie 2 (Neste Mokot)

SODANKYLÄ

Hinnat koskevat henkilöautoja. Hinta voimassa nettivarauksen kautta, ei vaadi ennakkomaksua. Etuhintaisia aikoja rajoitetusti.

Vauvojen kuvat tässä lehdessä sivuilla 20-22.

Sodankylään syntyi 48 vauvaa viime vuonna Sodankylään syntyi vuonna 2021 48 vauvaa, mikä on lähes tarkalleen sama määrä kuin vuonna 2020: tuolloin syntyi 47 vauvaa.

Tänä vuonna vauvoja syntynee lähes sama määrä kuin viime vuonna.

– Nyt on kesäkuuhun 2022 laskettuja aikoja 25 kappaletta eli ehkä menee sinne 50 pintaan, laskeskelee terveydenhoitaja, kätilö Seija Maijala.

2000-luvun ennätysvuosi syntyneiden määrässä oli Sodankylässä vuosi 2000,

jolloin syntyi 93 vauvaa. Vuosi 2018 puolestaan oli syntyneiden määrässä ennätysalhainen: vauvoja syntyi vain 44 kappaletta.

Vuosittain syntyvien määrä on Sodankylässä jatkuvasti vähentynyt. Esimerkiksi vuonna 1983 vauvoja syntyi 169 vuodessa. (TK) Kun syntyvyys on kuolleisuutta matalampi, väkiluku laskee

s.5

2

Torstaina 13. tammikuuta 2022

Seurakunnat Seurakunnallisten tekstien tulee olla toimituksessa viimeistään kahta päivää ennen ilmestymistä.

Sodankylän Helluntaiseurakunta Ke 12.1. klo 18 Rukousilta. To 13.1. klo 18 Israel tilaisuus Vapaaseurakunnassa ei tarjoilua. Su 16.1. klo 11 Sanan äärellä. Otamme huomioon Koronarajoitteet eli muutokset mahdollisia.

Sodankylän seurakunta KUOLLEET Saini Sirkka Iivari os. Rahkola 89 v

Eine Sisko Koivuharju os. Tasala 81 v Urho Olavi Leppänen 81 v Pirkko Liisa Maranen 72 v Teija Helena Syväjärvi 58 v

SU 16.1. Jumalanpalvelus kirkossa klo 10, Kokkonen, Ylimäki. Striimataan, löytyy netistä www. facebook.com/sodankylansrk. 17.1. Rukoushetki klo 17 ja naisten raamattupiiri klo 18 srk-talossa, aloitamme kevätkauden. Tervetuloa!

Järjestöpalsta Järjestöpalsta on Sompion ilmainen tiedotuskanava yhdistyksille ja järjestöille. Palstalla julkaistaan järjestöjen sisäistä viestintää koskevia tiedotteita. Aineistot on toimitettava julkaisuviikon tiistaihin klo 10 mennessä: sompio.fi

Eläkeliiton Sodankylän yhdistys ry Apunen-vapaaehtoisten palaveri ke 19.1. klo 13 Järjestökeskuksessa.

Palauta samalla vapaaehtoistoiminnan kirjauslomakkeesi, näin osallistut lahjakortin arvontaan. Uudet myös tervetulleita mukaan! Käsityökerho Puikkomummot kokoontuu Järjestökeskuksessa pe 21.1. ja 4.2. klo 10-12.

Huom! Kahvitilaisuus ti 18.1. peruutettu pahentuneen koronatilanteen vuoksi.

Erityislasten Omaiset ELO ry. Sodankylän ELOperheiden uintivuoro Siilashallilla peruttu 22.1.2022 asti. Lisätietoja ELOtoiminnasta Sodankylässä Saara 044 981 7549 / saara@erityislastenomaiset.fi.

Kela jatkaa koronarokotusmatkojen korvaamista Kela jatkaa koronarokotteen ottamisesta aiheutuvien matkakustannusten korvaamista 30.6.2022 asti. Myös koronatestiin tehty matka korvataan.

Matkat korvataan samalla tavalla kuin muut terveydenhuollon palveluihin tehdyt matkat, ja yhdensuuntaisen matkan omavastuu on enintään 25 euroa.

Matkat korvataan yleensä halvimman matkustustavan mukaan. Jos asiakas ei voi terveydentilansa vuoksi käyttää julkisia kulkuneuvoja tai niitä ei ole käytettävissä, hän voi saada korvauksen taksimatkasta.

Matkakustannusten korvaamisen tavoitteena on

turvata asiakkaiden pääsy koronarokotukseen.

Uudet alueelliset tilausnumerot

Jotta Kela voi korvata taksimatkan kustannukset, asiakkaan tulee tilata taksi alueellisesta tilausnumerosta.

Muulla tavoin tilatusta taksimatkasta ei voi saada Kela-korvausta.

Lapissa Kelataksin voi tilata joko Suomen Lähilogistiikalta (LähiKyyti), puh.

0800 051 54 tai Taksi Helsingiltä, puh. 0800 414 610. Matkakorvaus huomioidaan heti taksissa ja yhdensuuntaisesta matkasta maksetaan enintään 25 euron omavastuu.

Perhekeskus hakee tuki- ja sijaisperheitä sekä tukihenkilöitä Perheet ja tukihenkilöt saavat tehtäväänsä koulutusta ja tukea perhekeskuksen työntekijöiltä. Toiminnasta maksetaan korvausta.

Sodankylän kunnan Perhekeskus etsii turvallisia perheitä ja tukihenkilöitä toimimaan tukena eri-ikäisille lapsille. Perheet ja tukihenkilöt ovat tavallisia ihmisiä, joilta odotetaan valmiutta vastata lapsen tarpeisiin. Toimintaa tehdään yhteistyössä lapsen vanhempien, sosiaalityöntekijöiden ja perhetyöntekijöiden kanssa.

Tukihenkilö on luotettava aikuinen, joka kuuntelee, viettää aikaa lapsen kanssa ja toimii aikuisen mallina. Tukihenkilö tapaa lasta esimerkiksi kerran viikossa.

Tukiperhe voi olla avuksi silloin, kun perhe tarvitsee tu-

kea eikä perheellä ole mahdollisuus saada läheisverkoston tukea. Tukiperhe on tavallinen perhe, jonka luokse lapsi voi mennä sovitusti pääasiassa kerran kuukaudessa, esimerkiksi viikonlopun ajaksi.

Sijaisperhe tarjoaa lapselle joko lyhyt- tai pitkäaikaisen kodin. Sijaisperhetoiminnan avulla lapselle mahdollistetaan kodinomainen hoito ja turvalliset, läheiset aikuissuhteet.

Perheet ja tukihenkilöt saavat tehtäväänsä koulutusta ja tukea perhekeskuksen työntekijöiltä. Toiminnasta maksetaan korvausta. Toiminnasta säädetään sosiaalihuolto- ja lastensuojelulaeissa.

Lisätietoja kunnan kotisivuilta www.sodankyla.fi tai sosiaalityön johtaja Kati Aikiolta, p. 040-5330091 tai sosiaalityöntekijä Sirkka Nissi-Onnelalta, p. 040-5143260.

Ekokampaaja kuuntelee luontaisia vahvuuksia, py Ekokampaamossa hoidot ja ekokampaamossa. Harjoittelun aikana hän omien sanojensa mukaan sai leikkaukset tehdään kiimyös parhaat opit uuteen ammattiinreettömästi ja hiusta kuunsa. nellen, sanoo tammikuun Oma yritys pystyyn alussa Sodankylässä ekoYksi ekokampaamon kulmakivistä on kampaamo Utukuun avannut tarjota asiakkaalle rauhallinen, rentouttava ja kokonaisvaltainen hoitoTuija Saarikko.

Tuija Saarikolle parturi-kampaajan työ oli aina ollut kutsumusammatti, mutta yliherkistyminen kampaamotuotteille pakotti hänet alanvaihtoon.

Muun muassa eräoppaaksi, eläintenhoitajaksi, koirahierojaksi ja ammattikuljettajaksi kouluttautunut Tuija ei kuitenkaan tuntenut itseään uusissa ammateissaan onnelliseksi.

Vaikka luonto oli hänelle tärkeä, Etelä-Suomessa eräoppaan töitä saattoi tehdä vain hyvin lyhyen aikaa vuodesta. Toimeentulon turvaamiseksi hän teki muun muassa linja-auto- ja taksikuskin töitä.

– Saatoin ajaa Porista Helsinki-Vantaalle 5–7 kertaa viikossa ja siinä ajaessa oli aikaa miettiä, että miksi oikein teen tätä, mitä tekisin kaikkein mieluiten? Tuija muistelee.

Sitten hänen ystävänsä Arja Kuuri-Riutta ehdotti, että Tuija opiskelisi ekokampaajaksi. Arjalla oli oma ekokampaamo Porissa.

– Tampereella oli ekokampaajakoulu, mutta hakuaika oli jo loppunut.

Olin sinne kuitenkin yhteydessä ja Arja kirjoitti minulle suositukset. Olin Lapissa vaeltamassa, kun sain soiton, että olin päässyt mukaan kurssille, Tuija kertoo.

Yksivuotiseen kurssiin sisältyi myös harjoittelujakso, jonka Tuija teki Arjan

kokemus. Se oli myös yksi syy siihen, miksi Tuija päätti perustaa oman ekokampaamon noin kymmenen kilometrin päähän Ulvilaan, vaikka Porissakin asiakkaita olisi riittänyt.

– Arjan kampaamossa työskenteli hänen lisäkseen myös hänen tyttärensä, joten siellä ei vain ollut tilaa enää kolmannelle työntekijälle, Tuija kertoo.

Aika Ulvilassa jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä vapaa-ajallaan vaeltamista ja retkeilyä harrastava Tuija sekä hänen puolisonsa Janne päättivätkin testata, miltä asuminen Lapissa tuntuisi pelkkien lomareissujen sijaan. Muun muassa kalevalaista jäsenkorjaushoitoa tekevä Janne muutti Sodankylään edeltä käsin ja Tuija lähti muuttokuorman kanssa kohti pohjoista jouluna.

Sopivat tilat ekokampaamolle löytyivät Sompiontieltä vanhan Osuuskaupan tiloista ja avajaisia vietettiin heti tammikuun alussa.

– Heti avajaispäivälle oli varattu kaksi energialeikkausta ja yksi energiahoito. Olin todella hämmästynyt siitä, kuinka ennakkoluulottomasti asiakkaat ottivat minut vastaan, Tuija toteaa.

Ei mitään taikuutta

Ekokampaamo Utukuun palveluihin kuuluvat energiahoitojen ja -leikkausten lisäksi muun muassa intialainen

päähieronta, äänimaljahoidot, rumputerapia ja kasvivärjäykset. Lisäksi Tuija tekee edelleen koirahierontaa.

Energiahoidoissa Tuija hyödyntää kundaliini- ja usui-reikin oppeja. Hän korostaa, että kyse ei ole mistään yliluonnollisesta tai taikuudesta.

– Stressi, sairaudet ja väsymys johtuvat energiavajauksesta. Energiaa on kuitenkin kaikkialla ja hoidon aikana minä toimin ikään kuin latauspistokkeena, hän kuvailee.

Myös intialainen päähieronta auttaa tehokkaasti stressin purkuun, sillä pään käsittely on erittäin rentouttava hoitomuoto. Hieronnan aikana hoidetaan akupunktiosta ja vyöhyketerapiasta tuttuja heijastepisteitä, jotka auttavat koko kehoa rentoutumaan.

Luonnollisuuden korostaminen

Tuijan mukaan ekokampaaja on asiakastaan varten ja vahvasti läsnä koko hoidon ajan.

– Yksi parhaista palautteista on ollut, kun asiakas sanoi, että olo oli hoidon aikana kuin olisi ollut äidin sylissä. Se kuvastaa hyvin sitä, että teen hoitoja sydän auki ja rakastavasti, Tuija sanoo.

Energialeikkauksissa on hieman normaalia pidemmät hoitoajat, koska periaatteena on, että hoito tehdään kiireettömästi ja hiusta kuunnellen.

Ekokampaaja etsii hiusten luonnolliset kasvusuunnat ja pyörteet ja hyödyntää niitä saadakseen esiin hiusten omat vahvuudet. Hiuksia ei ”pakoteta väärään muottiin”.

Hiusten värjäykset tehdään kasviväreillä, joissa ei ole käytetty väri-, lisätai muita synteettisiä aineita. Ne sisäl-

Miten sie asuisit vanhana?

Miten haluaisit asua ikääntyneenä?

Tervetuloa kertomaan ajatuksesi ja visiosi sekä kahvittelemaan kanssamme!

Mitä olet valmis tekemään sen eteen että elämä ikääntyneenä on omasta mielestäsi ihanaa?

Jalkaudumme kyliin selvittämään toiveitasi ja tarpeitasi.

Seuraavat tapaamiset: 26.1. Luosto Pub Punakettu klo 17-19 23.2. Jeesiö tai Vaalajärvi, seuraa ilmoittelua 30.3. Sattanen tai Rajala, seuraa ilmoittelua Tilaisuudet järjestetään koronatilanteen mukaan. Seuraa ilmoittelua.

Paikalla tapaamisissa: Petri Härkönen Sodankylän kunnanjohtaja Ari Viippola Vanhustyön keskusliiton korjausneuvoja Anitta Mikkola Hankkeen projektipäällikkö Tarja Karjalainen Sompion päätoimittaja

Mitä tietoa tarvitset asumisesta?

Mikä saisi sinut hakeutumaan lähemmäs palveluita?

Sodankylä Lapin tähtikunta

Kylätapaamiset järjestää: Yhdessä ikääntyen, hyvinvointia edistävä asuminen Sodankylässä -hanke, kyläyhdistykset ja Sodankylän kunta.

Hanketta tukee

3

Torstaina 13. tammikuuta 2022

Hoivaa ja huolenpitoa vauvasta vaariin maaseudulla ja kaupungissa

Lukijan runo:

Sisikunnasta

Hyvin toimivilla lähipalveluilla perusturvaa ja hyvinvointia jokaisen arkeen.

• Ihmisen asialla pitkäaikasella kokemuksella!

Koko Lappi pärjää!

370

• Palvelujen saatavuus taattava lähipalvelut läheltä

Pertti Lakkala

• Sopukan alueellisen aseman vahvistaminen

Kuva: Päivi Lakkala

Valmistunut Antti Johannes Puolakka on valmistunut Oulun yliopistosta hammaslääketieteen lisensiaatiksi.

hiusta ja hyödyntää sen yörteineen kaikkineen

Tapio Hietala 348 Hammaslääkäri, Perusturvalautakunnan jäsen, LSHP:n valtuuston jäsen

Maksaja: Tapio Hietala

HAUKIPOIKA 2007

Mieli ja kroppa kulkevat yhdessä!

Hyvinvointi lisää turvallisuutta Lapin hyvinvointialueen uudistus toteutetaan palvelut edellä kahden keskussairaalan mallilla.

Henkilöstön riittävyydestä ja jaksamisesta huolehditaan.

Palveluja tuotetaan monituottajamallilla.

Pelastuspalvelun kalustoa ja sopimuspalokuntien asemaa vahvistetaan.

Maksaja: Tukiryhmä

Ihmisen luonto on mutkikas juttu, vieras on jotenkin vanhakin tuttu kun vinkkelivettä mahaansa laittaa ja mielensä vastahankaan taittaa.

Syytellään turhaan, muisteta ei kuka viimeksi siivosi tai roskat vei ja aikaan näin saadaan jännite turhaan joka joskus voi johtaa itsemurhaan.

Olis hyväksi välillä miettiä vähän, anteeksi pyytää ja oivaltaa kuinka mukavaa kuitenkin yhteistä matkaa hyvän ihmisen kanssa on taivaltaa.

MITEN VOIT?!

Äänestä palvelujen puolesta!

FM, lehtori, eläkkeellä

390

pelttaripekka@gmail.com

Ekokampaamon tilat saatiin kuntoon joulun välipäivinä ja avajaisia vietettiin 3. tammikuuta. Ekokampaamon tilat saatiin kuntoon joulun välipäivinä ja avajaisia vietettiin 3. tammikuuta. Tuija Saarikko on tyytyväinen uusiin toimitiloihinsa. tävät vain intialaisia kasveja ja yrttejä sekä joissain on lisäksi kotimaisia marjoja ja yrttejä intialaisten kasvien lisänä.

– Kasvivärit ovat luomua, mutta eivät täysin allergiavapaita, sillä kaikelle

voi herkistyä, näille kuitenkin harvemmin, Tuija sanoo ja kertoo selvittävänsä aina ennen värjäystä asiakkaan mahdolliset allergiat ja yliherkkyydet.

Ekokampaamon tuotteilla onnistuukin kaikki muut parturi-kampaaTekstiviestit ....................050 5599 815 Toimitus:

Vt. päätoimittaja Tarja Karjalainen ...............050 5599 815 SODANKYLÄN TALOUSALUEEN KOTISEUTULEHTI

Sompio ilmestyy keskiviikkoisin.

Toimittaja Saila Vaara ............................050 5002 208 toimitus@sompio.fi

Tilaajapalvelu ma-pe 9-13 ............... 040 865 7348

Myyntipäällikkö Sanne Pitkänen.................050 5599 818 ilmoitukset@sompio.fi

Poikkeukselliset ilmestymispäivät: www.sompio.fi > ilmoitusasiat > mediatiedot tilaukset@sompio.fi Tilausasiat ja niihin liittyvät laskutusasiat: Sompio, Inarilainen ja Saariselän Sanomat.

Sähköpostiosoitteet:

etunimi.sukunimi@sompio.fi

Sompion toimisto: Jäämerentie 18, 99600 Sodankylä

mon palvelut paitsi permanentti tai voimakas vaalennus, joihin molempiin tarvitaan voimakkaita kemikaaleja.

SAILA VAARA

Tilaushinnat Paperilehti

Kestotilaus........87,00€/v Määräaikaiset: 12 kk ......................... 97,00€ 6 kk............................. 67,00€ 3 kk............................. 36,00€ 1 kk............................. 11,50€ Opiskelijatilaukset: 3 kk............................. 22,00€ 6 kk............................. 41,00€ Ulkomaantilausten hinnat tilaajapalvelusta.

JANNE KAISANLAHTI

OTM, lakimies, Lapin kirkolliskokousedustaja Irtonumerot

Verkkolehti

Kestotilaus............ 52,00€ Määräaikaiset 12 kk ......................... 77,00€ 6 kk............................. 42,00€ 3 kk............................. 22,00€ 1 kk.................................9,00€

Täystilaus

Kestotilaus.........104,00€ Määräaikaiset 12 kk ......................114,00€ 6 kk............................. 84,00€ 3 kk............................. 53,00€

Irtonumero 2,00€/kpl.

Sodankylän R-kioskilta, K-Marketista, K-Supermarketista ja toimistoltamme.

Osoitteenmuutokset

Osoitteenmuutokset tulee toimittaa tilaajapalveluun tai internetissä: www.sompio.fi > Tilausasiat

Ilmoitushinnat:

Nouseva Maaseutu ry.

Uudessa aluehallinnossa tulee kyllä vaikuttamaan virkamiehiä ja ”sote-asiantuntijoita”. Haluan olla ennen kaikkea tavallisten ihmisten, sote-palveluiden asiakkaiden edustaja. Tiedän omaisena, mitä on, kun hoitoon tai hoitopaikkaan ei pääse nopeasti. Tunnen ne pelot, että palvelut keskitetään pois kunnista. Tehdään yhdessä parhaamme, ettei niin kävisi!

Sompion jakelu

Sompion jakelusta vastaa Posti Group Oyj. Lehti toimitetaan force majeure –varauksin (lakko, tuotannolliset häiriöt, alihankkijoiden viivästykset yms.). Force majeure –esteen vuoksi toimittamatta jääneistä lehdistä ei suoriteta hyvitystä.

Julkaisija:

Lapin Lehtikustannus Oy ISSN 1237-4040

www.sompio.fi > ilmoitusasiat > mediatiedot Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy

Palvelemme ma-ke 9-15, muina aikoina puhelimitse, sähköisin välinein sekä sopimuksen mukaan.

www.sompio.fi

4

Torstaina 13. tammikuuta 2022

Sompiossa 20 vuotta sitten

Käytä ääntäsi, se kuuluu demokratiaan

Hirvivahingot puhuttivat ja metsästäjiä opastettiin pienpetopyyntiin

E

lämme historiallisia aikoja.

Olen aina halunnut kirjoittaa noin ja aluevaalit antoivat siihen viimeinkin mahdollisuuden. Pääsemme äänestämään kaikkien aikojen ensimmäisissä aluevaaleissa, joista tulevat sukupolvet saavat vielä lukea historiankirjoista.

Olen kuitenkin pistänyt merkille, että kaikki eivät ole yhtä innoissaan lähestyvistä vaaleista. Esimerkiksi Ylen aluevaalikyselyn mukaan äänestysprosentti olisi jäämässä matalaksi ja samaa on ounasteltu myös muissa valtakunnan medioissa. Syiksi on vuoron perään esitetty vaaliväsymystä, koronaa tai tiedon puutetta.

Olen myös kuullut jonkun perustelevan päätöstään jättää äänestämättä sillä, että yksittäinen valtuutettu ei voi päättää mitään. Eikö se nimenomaan ole demokratian ydintä? Jos yksi henkilö tai puolue voisi tehdä päätöksiä, puhuttaisiin diktatuurista, eikä sellaisessa valtiomuodossa demokratialla – tai äänestäjän äänellä – olisi mitään sijaa.

***

Aluevaaleista kuulee yleisesti puhuttavan myös sotevaaleina, mikä kertoo paljon siitä, mistä keskustelijoiden mukaan aluevaaleissa on kyse. Eivätkä he ole väärässä, sillä tulevat aluevaltuustot päättävät siitä, millaiset sosiaali- ja terveyspalvelut meillä on maakunnissa jatkossa tarjolla. Sen, millaiseksi aluevaltuuston lopullinen rooli muodostuu, näyttää vain tulevaisuus. Kuten sanoin, elämme historiallisia aikoja.

Aluevaalit on kuitenkin nimetty aluevaaleiksi syystä. Aluevaltuustoihin valitut valtuutetut edustavat koko hyvinvointialuetta, mikä tarkoittaa, että päätöksenteon on tapahduttava koko alueen näkökulmasta. Se vaatii kykyä hahmottaa laajalla skaalalla, miten sotepalvelut tulee järjestää, jotta ne toimisivat parhaalla mahdollisella tavalla koko maakunnan alueella. Se ei ole mikään pieni tehtävä. *** Olemme koonneet tämän viikon Sompioon kattavan paketin aluevaaleista sekä antaneet runsaasti palstatilaa aluevaaliehdokkaiden mielipidekirjoituksille. Myös viime viikon Sompiossa vaaliteema oli vahvasti mukana, ja vaaleja käsitellään vielä ensi viikon lehdessä.

Oli myös ilahduttavaa, kuinka aktiivisesti ehdokkaat lähettivät meille mielipidekirjoituksiaan. Ne ovat kaikki ilmaiseksi luettavissa Sompion digilehden Vaalit-teemaosiossa. Kaikki kirjoitukset eivät edes mahtuneet painettuun lehteen, joten siksikin kannattaa pistäytyä Sompion verkkosivuilla tutustumassa ehdokkaiden mielipiteisiin.

Se, miten historiankirjoissa sitten kirjoitetaan aluevaaleista, riippuu pitkälti tulevien aluevaltuutettujen tekemistä päätöksistä ja sitä kautta myös meistä äänestäjistä: kenelle olemme äänemme antaneet ja mikä tärkeämpää, olemmeko ylipäätään äänestäneet.

SAILA VAARA

Sompio 14.1.2002: Hirvivahinkoja karsittava metsästystä kohdistamalla Syksyn hirvenpyytäjien tähtäimeen jäi 324 eläintä Sodankylän riistanhoitoyhdistyksen alueella kaadettiin menneen syksyn aikana 324 hirveä. Kaatolupia oli myönnetty kaikkiaan 346. Parisenkymmentä hirveä jäi juoksemaan metsiin vielä pyynnin päätyttyä.

Aikuisia hirviä pyyntimiesten saaliiksi jäi 238. Vasoja pyydettiin 86 eläintä. Saalismäärä oli lähes samalla tasolla kuin edellisellä metsästyskaudella. Hirven kaatoprosentti oli 93,64 prosenttia. Jäljellä olevan kannan arvioidaan olevan 1467 hirveä.

Syksyn aikana esille nousi entistä voimakkaammin hirvien tekemät vahingot maa- ja metsätaloudelle. Alueellisesti suurimmat vahingot ovat kohdistuneet Oratunturin, Koitelaisen ja Sattasjoen hirvenmetsästysalueille.

Metsätalousvahinkoja arvioidaan tulleen yli sadan hehtaarin alueelle.

Hirvien lentolaskennan jälkeen pohditaan tulevia kaatomääriä. Ensi syksyn hirvikiintiöstä keskustellaankin 17. maaliskuuta vuosikokoukses-

sa. Riistanhoitoyhdistyksen johtokunta tekee myöhemmin esityksen piirille kiintiöstä.

Hirviyhteisluvan vetäjänä jatkaa Hannu Jänkälä ja varahenkilö on Heikki Remes.

Pyynnin lisäämistä ja hirvinauhoja

Hirvenmetsästyksen kritiikkipalaverissa keskiviikkona käytiin keskustelua hirvivahinkojen torjumisesta.

Eteläpuolisilla jahtimailla epäiltiin pyynnin olevan liian vähäistä ja vaadittiin metsästyksen tehokkaampaa suuntaamista. Johtokuntaa evästettiinkin tulevaa vuosikokousta varten asian johdosta.

Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Lappalainen myöntää, että hirvivahinkojen vuoksi on vakavasti harkittava jatkossa Pomokairan eteläpuolisen pyynnin tehostamista.

– Vahingot tapahtuvat kuitenkin yleensä talviaikaan ja hirvet eivät välttämättä oleskele pyynnin aikana samoilla mailla. Hirvituhoja täytyy pyrkiä jatkossa pienentämään myös metsäs-

tystä kohdistamalla, Lappalainen kertoo.

Pienempiä hirvien uhkaamia alueita voidaan suojata niin sanotuilla hirvinauhoilla. Riistanhoitoyhdistys osallistuu myös maanomistajalle tuleviin kuluihin hirvinauhojen hankkimisessa.

Pienpetopyytäjät opissa

Pienpetojen määrän vähentämiseksi pyytäjien opastaminen ja kouluttaminen ovat riistanhoitoyhdistyksen toiminnassa tärkeällä sijalla. Uusia pyytäjiä halutaan myös mukaan pienpetotalkoisiin.

Sodankylän riistanhoitoyhdistys järjestikin edellisellä viikolla koulutusta pienpetopyydysten tekoon. Oppia oli antamassa rovaniemeläinen Timo Kovala.

Malliltaan uudentyyppisen kettupyydyksen tekoon tutustui 31 henkilöä. Heistä 11 nuorelle pyydystäjälle luovutettiin yhdistyksen puolesta pienpetojen metsästykseen sopivat pyydykset.

Lapin lennoston yölentokoulutuskausi käynnistyy Ilmavoimien tammi-helmikuun yölentokoulutuskausi käynnistyy Lapin lennostossa maanantaina 17.1.2022.

Lennot suuntautuvat Rovaniemen tukikohdan lähiharjoitusalueille sekä Ivalo– Kajaani-välisille harjoitusalueille.

Arki-iltoihin ajoittuvan yölentokoulutuksen tavoit-

teena on harjoitella ilmataistelua heikon valaistuksen olosuhteissa. Lentotoiminta päättyy iltaisin kello 23 mennessä.

Lentotoiminnasta aiheutuva melu voi aiheuttaa häiriötä, jota pyritään välttämään noudattamalla melua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mah-

dollista.

Yölentokoulutuksen yhteydessä käytetään F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjien omasuojajärjestelmiin kuuluvia soihtuja, jotka voivat näkyä taivaalla hetkellisesti kirkkaina valoilmiöinä.

Lentokoulutusohjelmien mukaisia yölentoja lennetään viikolla 3 maanantais-

ta torstaihin 17.–20.1., viikolla 4 maanantaista torstaihin 24.–27.1. sekä viikolla 8 maanantaista torstaihin 21.–24.2. Viikko 7 on varaviikko.

Ilmavoimat valvoo ja turvaa Suomen ilmatilaa 24/7 ympäri vuoden. Lennot ovat osa taistelulentäjien koulutusta.

Torstai 13.1.2022 / 38. vuosikerta / nro 2

Sodankylän asukasluku jatkaa laskuaan Syntyneitä vähemmän kuin kuolleita Sodankylän asukasluku jatkaa laskuaan.

Vuonna 2021 Sodankylä menetti 81 asukasta. Vuonna 2020 asukasluku väheni 37 asukkaalla. Tiedot ovat peräisin Sodankylän kunnan talousarviosta vuodelle 2022. Asukasluvun vähentymisen suurin syy on syntyvyyttä korkeampi kuolleisuus.

Joulukuun lopussa vuonna 2020 Sodankylässä oli 8266 asukasta. Sodankylän nopeimmin kasvava kylä oli Vuotso, jonka asukasluku kasvoi 12 asukkaalla vuosien 2019-2020 välillä.

Eniten asukkaita on menettänyt Järvikylien alue, jonka asukasluku väheni 2019-2020 36 asukkaalla.

Järvikylistä eniten asukkaita menetti Vaalajärvi, josta poistui vuosien 2019-2020 välillä yksitoista asukasta. Myös Riipin kylä menetti kuusi asukasta.

Sodankylän kylistä eniten menetti asukkaitaan Kelujärvi, jonka asukasmäärään lasketaan myös Puolakkavaaran asukkaat.

Kelujärven asukasluku väheni vuosien 2019-2020 välillä 14 asukkaalla.

Kunnan pohjoisosa kasvaa

Kunnan pohjoisosa kasvatti asukaslukuaan 23 asukkaalla. Pohjoisosan kyliä ovat Vuotson ja Purnumukan lisäksi Lokka, Petkula mukaan lukien Madetkoski, Moskuvaara, Kersilö, Rajala ja Sattanen. Pohjoisosan kylistä asukkaitaan menettivät Lokka (-2) ja Kersilö (-2). Sattanen sai yhdeksän

uutta asukasta 2019-2020 välillä.

Kunnan eteläpään kylistä eniten uusia asukkaita sai Torvinen: 10 uutta asukasta 2019-2020.

Sodankylän kunnan asukkaista 65 prosenttia asuu kirkonkylällä tai sen läheisyydessä. Suurimmat kylät ovat Sattanen, Vuotso (ml. Purnumukka) ja Vaalajärvi.

Kirkonkylällä asukasluku on lisääntynyt viidellä henkilöllä 2019-2020.

Väestönkehitys muuta Lappia negatiivisempi

Sodankylän kunnan asukasluku on viime vuosina kehittynyt negatiivisemmin kuin Lapin kunnissa ja koko maassa yleensä. Tästä kehityksestä poikkeuksen muodostaa 2010 alkanut kaivoksen avaamiseen liittyvä kasvukausi, joka päättyi vuoteen 2014, jolloin Sodankylän asukasluku väheni 64 asukkaalla. Eniten asukasluku väheni vuonna 2019, tuolloin asukasluku väheni 141 asukkaalla.

Sodankylästä poismuuton syitä ovat olleet yhtiöiden työpaikkojen menetykset, suurten ikäluokki-

Sodankylän väestö kylittäin 2011 - 2020. Lähde: Sodankylän kunta talousarvio 2022. en eläköitymiseen liittyvä alueelta poismuutto, koulutuspaikkojen puute paikkakunnalla sekä yleiset keskittämiseen liittyvät yhteiskuntarakenteelliset tekijät.

Tällä hetkellä asukasluvun vähentymisen suurin syy on luontainen poistuma ja nuorten siirtyminen opiskelemaan toiselle paikkakun-

Sodankylän väkiluku 2014 - 2024, vuodesta 2021 luvut ovat ennusteita.

KOMMENTTI

nalle.

Sodankylässä on jonkin verran vähemmän alle 14-vuotiaita kuin vertailukohteissa. Ikääntyvän väestön määrä sen sijaan on vastaavalla tasolla kuin samankokoisissa kunnissa Suomessa.

Huoltosuhde Sodankylässä on parempi kuin samankokoisissa kunnissa keskimäärin.

Eniten alueella työllistävät terveys- ja sosiaalipalvelut, kaivostoiminta ja louhinta, tukku- ja vähittäiskauppa, kuljetus ja varastointi, rakentaminen sekä julkinen hallinto ja maanpuolustus.

Sodankylässä maa-, metsä- ja kalatalous on edelleen merkittävä työllistäjä.

Vuoden 2021 syyskuun tilaston mukaan työttömiä oli 63 vähemmän (muutos -17 %) kuin viime vuoden 2020 syyskuussa. Sodankylässä työttömyysprosentti oli Lapin maakunnassa alhaisin syyskuussa 2021.

Olen kirjoittanut oheisen uutisen käyttäen lähteenäni Sodankylän kunnan vuoden 2022 talousarviota ja taloussuunnitelmaa 2023-2024. Talousarviokirjan tiedot väestömäärien kehittymisestä ovat peräisin Tilastokeskukselta.

Muualta niitä ei oikein ole saatavana ja siksi on tyydyttävä vuoden vanhaan tietoon. Yritin kyllä kaivella seurakunnankin tilastoja syntyneistä ja kuolleista, mutta viimeisimmät asiakirjat, jotka onnistuin seurakunnan sivustolta löytämään, olivat vuodelta 2019. Seurakunnalta sähköpostilla pyydetyt asiakirjat eivät ehtineet minulle saapua siihen mennessä, kun juttu oli jo menossa painoon.

Viime vuonna olen käynyt useammassa Sodankylän kunnan kylässä, joista osassa on keskusteltu siitä, että kylään olisi muuttamassa uusia asukkaita, mutta muuttohalukkaat eivät löydä kylästä itselleen asuntoa.

Kelujärvellä muistan kuulleeni, että kylään on muuttanut useampi perhe, mutta heidän muuttaminen kylään ei näy vielä Tilastokeskuksen luvuissa, siksi Kelujärvi esiintyy tässä jutussa miinusmerkkisenä kylänä.

Kaikkiin kyliin, jotka ovat menettäneet asukkaitaan, on saattanut muuttaa uusia ja kylistä on voitu muuttaa pois.

Oheista juttua ei siis voi lukea uutisena, joka pitäisi paikkaansa juuri tänään. Juttu kertoo siitä suunnasta, mikä Sodankylän kunnan asukasmäärän kehittymisessä on meneillään.

Uusia asukkaita kuntaan olisi tulossa, kunhan heille löytyisi asunto. Vuokra-asunnon etsijöihin törmään päivittäin ainakin sosiaalisessa mediassa. Kaikkien kylien puolesta lausunkin yhteisenä pyyntönä, että jos sinulla on mahdollisuus tarjota tulijoille asuntoa, tee se.

TARJA KARJALAINEN

TARJA KARJALAINEN vt. päätoimittaja Sompio-lehti

6

Torstaina 13. tammikuuta 2022

Omatoimikirjastoko Sodankylään?

Sompion Siljo

13.01.2022 AURINKO

UTSJOKI IVALO VUOTSO KITTILÄ SODANKYLÄ SAVUKOSKI VUOJÄRVI HELSINKI

NOUSEE

LASKEE

16.01.

11:16 10:57 10:54 10:41 10:32 10:33 09:12

13:22 13:44 14:05 14:04 14:01 14:12 15:46

Talven alkaessa Sodankylän kirjastossa tehtiin pieni kysely mahdollisen omatoimikirjaston herättämistä ajatuksista. Asiakkaat saivat laittaa väritäpän valitsemaansa vaihtoehtoon. Eniten täppiä laskettiin kohdasta ”Mikä omatoimikirjasto?”, yli kolmekymmentä. ”Mukavaa vihdoin!” sai kaksikymmentäkaksi kannattajaa. ”Hyi olkoon” –vaihtoehtoon päätyi yksitoista vastaajaa. Välinpitämättömät olivat vähissä, vain kolmelle asia oli ”Aivan sama”.

Mutta mikä siis on Omatoimikirjasto?

NIMIPÄIVÄT Torstai 13.1. Nuutti, Nuhtte ja Nuvtte.

Perjantai 14.1. Sakari, Saku, Sasu ja Sáhkár.

Lauantai 15.1. Solja ja Solla.

Sunnuntai 16.1. Ilmari, Ilmo ja Ilbmar.

Maanantai 17.1. Toni, Anton, Antto, Anttoni ja Ánton.

Tiistai 18.1. Laura ja Lávrá.

Keskiviikko 19.1. Heikki, Henri, Henna, Henrik, Henni, Henriikka, Henrikki, Heiaika, Hegon, Heige ja Hendá.

PÄIVÄN SANA Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne.

Gal. 3:27

AJATELMA Yksinkertainen ja selvä ei tavallisesti tule ensimmäisenä vaan viimeisenä.

– Aristoteles

SUDOKU

Omatoimikirjasto on kirjastonkäyttöä itsenäisesti silloin, kun kirjaston ovet ovat kiinni ja henkilökunta ei ole palvelemassa. Kirjastotilat ovat meidän kaikkien yhteisiä, kuntalaisten omia, verovaroilla kustannettuja. On tärkeää saada tilat yhä tehokkaampaan käyttöön niiden omistajien iloksi ja hyödyksi.

Omatoimilehtisali

Sodankylän kirjastossa on toiminut omatoimilehtisali jo vuodesta 2014 saakka. Se on sopimuksen tehneiden käytössä vuoden jokaisena päivänä klo 7-22.

Omatoimilehtisalin aktiivisia käyttäjiä on useampi kymmen. Asiakas kirjautuu sisälle kirjastoon omalla sähköisellä avaimellaan, jonka hän saa panttia vastaan allekirjoittaessaan omatoimilehtisalin käyttösopimuksen.

Mitä omatoimikirjastossa voi tehdä?

Omatoimiajalla asiakas voi palauttaa ja lainata kirjaston aineistoa automaatilla.

Hän voi lukea lehtiä ja kirjoja, käyttää kirjaston tietokoneita, tutustua kokoelmaan, katsoa näyttelyn, noutaa varauksia ja opiskella, siis aivan normaaleja kirjastoasioita.

Omatoimikirjastoon ei tarvita erillistä avainta. Asiakas, jolla on Lapin kirjaston kirjastokortti ja pin-kooERITTÄIN VAIKEA TASO. Numerot 1-9 saavat esiintyä 3x3-taulukoissa sekä jokaisessa vaaka- ja pystyrivissä vain kerran.

Sodankylän kirjastossa tehtiin kysely omatoimikirjaston herättämistä ajatuksista. di, pääsee kirjastoon sisälle omatoimiaikana. Hän pääsee ihan jokaiseen Lapin yleiseen kirjastoon, jolla on omatoimikirjasto toiminnassa. Asiakas on tietysti vastuullinen ja hänen tietonsa ovat selvillä ja kameravalvonta taltioi toimimisen kirjastossa. Omatoimikirjaston ikäraja on 15 vuotta.

Omatoimikirjaston iso hyöty on se, että asiakkaat voivat käyttää kirjastoa myös viikonloppuisin, lauantaisin pidempään ja kauan toivottu sunnuntai saadaan uudeksi kirjastopäiväksi.

Entä henkilökunta?

Kysymykseen, että tarvitaanko kaiken omatoimisuuden keskellä kirjastossa enää henkilökuntaa, on vain yksi vastaus: kyllä tarvitaan. Kaikki samat vanhat työtehtävät ovat tallella: aineisto pitää valita, hankkia, rekisteröidä, valmistella, hyllyttää, hoitaa, poistaa. Palautetut kirjat ja muu aineisto eivät kävele itsekseen omille paikoilleen hyllyihin eivätkä lähde itsekseen muihin Lapin kirjastoihin, mihin ne on varattu.

Myös kaikki palveluaikana suoritettavat tehtävät neuvonnasta opetukseen, ryhmien ohjaami-

Ajankohtaista Sodankylän kirjastossa zzVarausten omatoiminouto otetaan käyttöön viikol-

la kaksi.

zzAluevaalien ennakkoäänestys kirjastoauto Hillassa

12.-18.1., kts. aikataulu: http://www.sodankyla.fi/ paatoksenteko-ja-hallinto/Pages/Vaalit.aspx. zzTammikuun näyttely Yrjö Suutari: Harrastuksena kilpapilkintä ja kirjoittaminen. zzTi 25.1. klo 18 Kirjakahvila, jossa Yrjö Suutari esittelee näyttelyn ja kertoo kirjoittamisestaan. Tilaisuus toteutuu mikäli koronarajoitukset sallivat! zzKe 26.1. klo 10 Lukupiiri, keskustellaan Mauri Paasilinnan teoksesta Pedon aika. zzTi 1.2. klo 18 Runopiiri, järjestää Puhu jänikselle ry. zzKirjaston kokoustilassa sijainnut Virtu-piste sähköiseen asiointiin on lopetettu. Kokoustilaa uudistetaan parhaillaan.

Ratkaisu 5.1. julkaistuun Sudokuun.

Raatia Sompion kirjastosta seen, aineistojen avaamiseen, demokratian, osallisuuden ja lukemisen edistämiseen, tapahtumien järjestämiseen ja kirjailijavierailujen organisointiin odottavat edelleen tekijöitänsä, samoin kouluyhteistyö, kuntalaisten digitaalisen tasa-arvoisuuden ylläpito ja edistäminen. Nykyajan tärkeää osaamista on myös monilukutaidon edistäminen, josta hyvänä esimerkkinä on joululoman aikainen kirjastossa pelattava pakohuonepeli.

Lainausautomaatti ei osaa ainakaan vielä vastata asiakkaiden kysymyksiin, eikä se tee muutakaan itsenäistä ajatustyötä, hoitaa kuitenkin oman hommansa aivan hyvin.

Milloin?

Omatoimikirjastoa on valmisteltu jo pidemmän aikaa, vielä on asioita kuitenkin kesken. Rahaakin tarvitaan, koska varsinainen omatoimikirjastojärjestelmä pitää hankkia. Kirjaston kokoelman läpikäyminen on vielä kesken. Mutta oikealla tiellä ollaan. Tammikuun alussa otetaan käyttöön varausten omatoiminouto. Kirjastossa on jo lainausautomaatti, jolla tulevaisuudessa onnistuu myös lainojen palauttaminen. Omatoimikirjastoa valmistellaan edelleen ja toivottavasti se otetaan käyttöön tämän vuoden aikana.

TIINA HEINÄNEN Kirjastonjohtaja

Pohjoinen eKirjasto tarjoaa myös elokuvia Vuoden 2022 alussa aloitti Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun yhteinen eKirjasto toimintansa. Lappilaiset saavat nyt uusia sähköisiä palveluja käyttöönsä vanhojen tuttujen lisäksi. Elokuvapalveluja on peräti kaksi: Kirjastokino ja Viddla, joissa on sekä koti- että ulkomaisia elokuvia. Medici.tv:stä löytyy taidemusiikkia, konserttitaltiointeja ja dokumentteja. Pääosin englanninkielistä kirjamateriaalia on luettavissa Overdrive-palvelussa. Palveluihin kirjaudutaan kirjastokortilla ja pin-koodilla.

Vanhat hyvät palvelut eli Ellibsin e-kirjat ja e-äänikirjat jatkavat. Sähköisiä aikakausilehtiä voi lukea eMagz-palvelussa, ulkomaisia sanoma- ja aikakausilehtiä PressReader-palvelussa, jossa onkin tarjontaa runsaasti: tuhansia lehtiä yli sadalla eri kielellä. Kirjastotilassa käytettävä palvelu on ePress, jossa on toistasataa kotimaista sanomalehteä pienemmistä paikallislehdistä isoihin päivälehtiin.

Käytössä on edelleen myös Rockway-soitonopetuskurssit ja Naxos Music Library, joka on klassisen musiikin e-palvelu..

Pohjoinen eKirjasto löytyy Lapin kirjaston verkkokirjastosta: https://lapinkirjasto.finna.fi/Content/ekirjasto.

Kannattaa tutustua! Kirjaston henkilökunta opastaa mielellään palveluiden käytössä.

7

Torstaina 13. tammikuuta 2022

Opetusneuvos Matti YliTepsasta Sodankylä-Seuran kunniapuheenjohtaja Sodankylä-Seura ry. on vuonna 1949 perustettu kotiseutuyhdistys, jonka tarkoituksena on vaalia ja edistää kotiseudun kulttuuria, kotiseututietoutta ja -henkeä paikallispiirteiden pohjalta sekä parantaa elinympäristön laatua ja lisätä ihmisten viihtyvyyttä.

Yhdistyksen syyskokouksessa joulukuussa 2021 muun muassa valittiin johtokunnan jäsenet ja toimihenkilöt sekä hyväksyttiin toimintasuunnitelma alkaneelle vuodelle.

Johtokunnassa jatkavat puheenjohtajana Irja-Kaisa Lakkala, sihteeri-rahastonhoitajana Tarja Yli-Tepsa-Hietala, Markku Väyrynen, joka valittiin varapuheenjohtajaksi, sekä Laura Ahava, Esko Kallatsa, Alpo Lakkala ja Riitta Paavilainen. Uusiksi johtokunnan jäseniksi valittiin Jukka Hannula ja Ollimatti Hietala. Varapuheenjohtajana viime vuodet ja puheenjohtajana usean vuosikymmenen ajan toiminut Matti Yli-Tepsa luopui johtokunnan jäsenyydestä. Yksimielisesti kokous kutsui hänet seuran kunniapuheenjohtajaksi.

Sekä ilon että huolen aiheita

Kokouksen muissa asioissa todettiin, että seuran esitys lehtori Heli Koivukankaan kulttuuripalkinnosta oli saanut myönteisen lopputuloksen. Sen sijaan kokousväkeä huoletti, noudatetaanko sivistyslautakunnan kymmenen vuoden takaista päätöstä siitä, että

Tule pohtimaan ikääntyneenä asumista

Kyläkierros Luostolla 26. tammikuuta Millaista on asua Luostolla, mikä saa asumaan siellä? Mitä palveluita Luostolla asujat tarvitsevat? Tule mukaan keskustelemaan keskiviikkona 26. tammikuuta.

Paikalla on Sompio-lehden lisäksi muun muassa Sodankylän kunnanjohtaja Petri Härkönen.

Sodankylä-Seura onnittelee kunniapuheenjohtajaansa Matti Yli-Tepsaa sekä syntymäpäiväsankareita Riitta Paavilainen, Esko Kallatsa ja Pentti Vuojärvi. Kuva: Merja Yli-Tepsa. lakkautettujen kyläkoulujen seinillä olleet sankarivainajien muistolaatat kiinnitetään kirkonkylän keskustan peruskoulun seinälle. Vielä näin ei ole tehty, mutta nyt siihen olisi oiva tilaisuus, kun Tähtikunnan koulun uudisrakennus valmistuu ensi lukuvuoden alkuun.

Toimintasuunnitelmansa mukaan Sodankylä-Seura ottaa vastaan Sodankylän historiaa koskevia lahjoituksia. Rovaniemeläinen Linnea Karhula oli lähettänyt isänsä, puhelinreviisori Reinhold Mannerkorven (s. 1894) papereita Sodankylässä säilytettäviksi. Sodankylässä ei ole vielä kotiseutuarkistoa, minkä vuoksi seuran arkisto on hajasijoitettu moniin eri paikkoihin, mm. Kukkarinteen kellarin häkkivarastoon sekä toimihenkilöiden koteihin. Tästä syystä lienee parasta, että Mannerkorven historialli-

nen asiakirjajäämistö toimitetaan asiantuntijoiden käsiteltäväksi Lapin maakuntamuseoon.

Jäsenten muistamisia

Seuran toimintaan kuuluu myös se, että tasakymmeniä 50 vuodesta lähtien ja 70 vuodesta lähtien myös puolivuosikymmeniä täyttäviä yhdistyksen jäseniä muistetaan joko heidän syntymäpäiväjuhlissaan tai kutsutaan onniteltaviksi syyskokouksen yhteydessä. Viime kokoukseen kutsun olivat saaneet Riitta Paavilainen, Esko Kallatsa ja Pentti Vuojärvi. Pentti Vuojärvi lahjoitti seuralle kulttuurihistoriallisesti arvokkaan dvd:n, johon hän on kuvannut ja äänittänyt Akseli Paarmanin esityksen Sodankylän historiasta sotien jälkeen.

Toimintasuunnitelman ensimmäisenä kohtana on ”Tehostetaan jäsenhankintaa”. Sodankylä-Seuran jäseneksi on helppo tulla kymmenen euron vuosittaisella henkilökohtaisella jäsenmaksulla, mikäli haluaa vaikkapa edistää perinteiden, historian ja nykypäivän tallentamista sekä luonnon- ja kulttuuriympäristön vaalimista. Sodankylä-Seura kuuluu Lapin rakennusperinneyhdistykseen sekä Suomen Kotiseutuliittoon.

Suomen Kotiseutuliiton vuosittainen päätapahtuma on Valtakunnalliset kotiseutupäivät. Tänä vuonna ne järjestetään Rovaniemellä 9.11.9. teemalla ”Mistä sie olet pois?” Sodankylä-Seura tukee jäsentensä osallistumista kotiseutupäiville.

Tervetuloa mukaan kotiseututyöhön!

IRJA-KAISA LAKKALA

Kylälaakson maankäytön suunnitelmasta yleisötilaisuus ja verkkokysely Sodankylän kunta järjestää keskustelutilaisuuden Kylälaakson alueen kehittämisestä keskiviikkona 19. tammikuuta kello 17-18.30. Tilaisuus järjestetään etänä verkossa Teams-sovelluksella.

Sodankylän kunta on aloittanut Kylälaakson maankäytön suunnitelman laatimisen, jossa tullaan huomioimaan ikääntyneiden tarpeet. Tavoitteena on luoda selkeä visio ikä- ja muistiystävällisestä elinympäristöstä, joka sijaitsee keskeisellä paikalla

Sodankylän kuntakeskuksessa.

Kylälaakson kehittämisestä on avattu myös verkkokysely, johon voi vastata 18.1.2022 asti.

Kylälaakson maankäytön suunnitelma on osa Sodankylän kunnan ja Ympäristöministeriön rahoittamaa ”Yhdessä ikääntyen, hyvinvointia edistävä asuminen Sodankylässä” -hanketta. Maankäytön suunnitteluosiosta vastaa arkkitehtitoimisto Jarmo Lokio Oy. Maankäytön suunnitelma laaditaan kevään 2022 aikana.

Liittymislinkki löytyy kunnan kotisivujen Tapahtumakalenterista sekä Ajankohtaista-palstalta.

Kylälaakson alue, jota maankäytön suunnittelu koskee sijaitsee kirkonkylän keskustassa kartassa näkyvällä alueella, jossa sijaitsee esimerkiksi uusi kirkko ja seurakuntatalo sekä kunnan omistukseen siirtyneet Kylälaakson palvelutalot.

Viime syksynä aloitetut Sodankylän kunnan, Sompion, Vanhustyön keskusliiton korjausneuvonnan ja Yhdessä ikääntyen, hyvinvointia edistävä asuminen Sodankylässä -hankkeen kyläkierrokset jatkuvat Luostolta keskiviikkona 26. tammikuuta. Helmikuussa vieraillaan joko Jeesiössä tai Vaalajärvellä sekä maaliskuussa joko Rajalassa tai Sattasessa.

– Tiedotamme helmi- ja maaliskuun kokoontumispaikoista, kunhan kaikki yksityiskohdat saadaan sovittua. Seuraamme myös koronatilanteen kehittymistä eli tapahtumat järjestetään koronarajoitusten mukaan.

Tiedotamme asiasta heti, kun asioita on saatu sovittua, Yhdessä ikääntyen, hyvinvointia edistävä asuminen Sodankylässä -hank-

keen projektipäällikkö Anitta Mikkola sanoo.

Luostolla kokoontumispaikkana on Pub Punakettu. Tilaisuus alkaa kello 17 ja järjestäjät tarjoavat kahvit.

Luoston tilaisuuden avaa Luoston Klubi ry:n puheenjohtaja Veikko Meriläinen. Hänen jälkeensä puheenvuoron saa kunnanjohtaja Petri Härkönen.

Kahvittelun lomassa käydään keskustelua Luostolla asumiseen ja elämiseen sekä Luoston kehittämiseen liittyen.

Vanhustyön keskusliiton korjausneuvoja Ari Viippola kertoo omassa puheenvuorossaan ikääntyvien mahdollisuuksista saada ilmaista neuvontaa asuntojensa korjaamiseen.

Revontuli-Opiston kurssien aloitus siirtyy Lasten harrastustoimintaa ei rajoiteta.

Sodankylän heikentyneen koronatilanteen vuoksi Revontuli-Opiston yli 16-vuotiaiden ryhmäopetuksen kurssien aloitusta siirretään viikolla eteenpäin tartuntojen ehkäisemiseksi, Sodankylän kunta tiedottaa.

Kurssit siirretään alka-

maan 24.1.2022 alkavalla viikolla. Yksilötunnit sen sijaan voidaan järjestää suunnitellusti.

Sodankylän kunta ei suunnittele lasten ja nuorten harrastetoiminnan rajoittamista.

8

Torstaina 13. tammikuuta 2022

Palveluksessanne Va l o ke i l a s s a

Rakentaminen, remontointi

Rakennekosteusmittaukset, kuntokartoitukset, kosteusvauriokartoitukset, kosteusvaurioiden kuivaukset kuivaimien vuokraus Insinööritoimisto Humideco

044 7575 735

jari@humideco.fi | humideco.fi Sertifioitu rakenteiden mittaaja!

Paikkakunnan parhaat palvelut, ole hyvä!

KoP iT Korvasen Pihatuotteet

PIHARAKENNUKSET koirankopista saunaan!

0400 283 969 kopit@korvanen.fi

Autoilu & liikenne & korjaamot Sähköasennukset, -suunnitelmat, antenni- ja atk-verkostot.

Ville Lehmusvuo puh. 040-8202667 Urakka- tai ville.lehmusvuo@keskilapinsahko.fi Hallitie 5, 99600 Sodankylä tuntityönä

Kauneus & terveys & hyvinvointi

Kittiläntie 1, Sodankylä 016 636 255, 040 128 5141

KORJAUS- HUOLTO- JA VARAOSAPALVELUT HENKILÖAUTOISTA REKKOIHIN JA KONEISIIN JÄSENLIIKE Ilmastoinnin huollot ja täyttö A-lupa jarruille Ajopiirturin tarkistukset Hydroscand-letkut, putket, liittimet 4-pyöräsuuntaukset Autonosturin tarkistukset Päästömittaukset FORTE-moottorin puhdistus UUTTA Valtra - huollot ja korjaukset

AUTOHUOLTO J. SOKERO

Jäämerentie 30puh. (016) 615 600Avoinna: 8-16 Merkkihuollot: VW, AUDI, SEAT Pörhö - Partnerkorjaamo

Selluvillan puhalluksia Lapin läänissä

Korjaukset ja huollot Ilmastointilaitteiden kaikkiin automerkkeihin huollot!

Kiinteistöt, isännöinti

Kittiläntie 3, 99601 Sodankylä p. 040-762 4858, arctiapine@pp.inet.fi www.arctiapine.com

Sodankylän ydinkeskustassa kaluste�uja huoneistoja

Tilitoimistot

TILIPYPPI OY Pentti Kangas

Lintuojantie 2, 99600 Sodankylä, puh. 0400 159 409, 0400 396 306

E-mail: pentti.kangas@tilipyppi.fi

2-8 hengelle lyhyt- ja pitkäaikaiseen vuokraukseen.

Vuokraukset: booking.com/sodankyla Puh.varaukset: 0500 505 300, 044 363 6972

Myymälä- ja toimisto�loja, pitopalvelukei�ö, varasto�loja

Erikoishammasteknikko

ERKKI MELAMIES

Jäämerentie 14, 99600 Sodankylä, Puh. 0400 396 662 Hammasteknikkomestari Erikoishammasteknikko

Kodin palvelut

JYRKI ISOJÄRVI

Vastaanotto hammasproteesipotilaille Jäämerentie 18 (Terveystalon vieressä) Myös koti- ja laitoskäyntejä.

Reipas ja luotettava

Puh. 044 336 5648

Ajanvaraukset 040 738 8916 020 743 3940

LOKAAUTO

JUHA VIRPIKARI

sompio.fi

040 573 3269

Paino- ja mainospalvelut

Vuokraukset: 0500 505 300, 044 363 6972, 044 363 6006 Sodankylän Kehitys, Jäämeren�e 2-4, 99600 Sodankylä

Konepajat www.sodankylantili.fi / p. 040 522 3002 Unarintie 13, 99600 Sodankylä

TILI- JA TOIMIALAPALVELU SATU KOKKONIEMI KY

Jäämerentie 18, Sodankylä puh. 0400-514 204 puh. 040-8013285

Metallirakenteiden valmistus ja korjaus Hitsaukset, korjaukset ja huollot ympäri Lappia.

Sahamellantie 24, Sodankylä | 040 506 7896

Asianajajat

Eläinpalvelut

AA HANNU AUTONEN Ojennustie 9, 99600 Sodankylä puhelin. 040-357 5110 f. 016-615 076 sähköposti: s.kujanpaa@co.inet.fi

Onko tämä sinun mainospaikkasi?

Ota yhteyttä ilmoitusosastoomme p. 050 5599 818 tai ilmoitukset@sompio.fi

Mainostuotteet läheltäsi

Kasarmintie 10, PL 79 99600 SODANKYLÄ P. 040 483 8660 toimisto@autonen.fi

AA JUHA PUOLAKKA Ojennustie 9 99600 Sodankylä Puh. 016-615 111

• KOIRAHIERONTA • eläinrefleksologia • Carrier-koiranruoat Tmi Velmerin, 040 543 0428 tmivelmerin@gmail.com

Esimerkkimainos koko: 1x30pmm (lev. 38mm, kork. 30mm) 14,40 € + alv = 17,86 € /kpl

• Mainostarrat • Suurkuvat, banderollit • Opasteet, kyltit • Autoteippaukset

• Ikkunateippaukset • Valomainokset • Kuvataulut • Tulosteet, lomakkeet • ja paljon muuta...

Mainonta · opastaminen · esillepano · markkinointi Palveluhakemisto julkaistaan kerran viikossa. Ilmoituskauden vähimmäispituus hakemistossa on 3 kk. Sivulla olevat ilmoitukset laskutetaan kerran kuukaudessa, jolloin laskun loppusumma riippuu siitä kuinka monta julkaisukertaa kuukaudelle sattuu.

Esimerkkimainos koko: 2x20pmm (lev. 82mm, kork. 20mm) 19,20 € + alv = 23,81 € /kpl

Sodankylä Unarintie 23 A , Sodankylä | 050 5599 817 Ivalo Piiskuntie 1, 99800 Ivalo | 040 0153 277

info@mainoslinja.fi | www.mainoslinja.fi

Torstaina 13. tammikuuta 2022

9

POTILASPÄIVÄKIRJA

Potilas B027

P

otilas B027 istui hammaslääkärin odotussalissa rutistellen hikisillä sormillaan vuorolappua. Oven takaa kuului hammasporan vihlova ujellus ja hammaslääkärin matalaääninen jutustelu.

Mitään, ei niin mitään maailmassa B027 pelännyt niin paljon kuin hammaslääkärikäyntejä. Muisto siitä, kuinka 70-luvulla hammaslääkäri nykäisi kerralla kaksi poskihammasta leukaperistä noin vain, säilyi ikuisesti.

Eikä sitä veren määrää saata unohtaa. Vielä illallakin kun B027 makasi sänkynsä froteisella peitolla itkua tuhertaen, joutui äiti uhraamaan ne talon viimeiset ruudulliset kangasnenäliinat tekemällä niistä pieniä rullia joita B027 painoi kivistäviä ikeniä vasten.Saattoi vain miettiä, että oliko pakko.

Kotona, juuri siinä hammasmukien yläpuolella oli tarra jossa iloiset eläimet harjasivat hampaita ja lorussa luki ” Nököhampaalla vasta on mukava olo, puhdas on jokainen hampaankolo. Kissan harjaa ei näy tässä, kissa on hampaita pesemässä.”

B027 oli nököhammas kirjaimellisesti. Yläleuassa koreili niin vahvat ja paksut jänönhampaat ettei paksuimmankaan porkkanan jyrsiminen tehnyt tiukkaa, eikä tämä hivenen omalaatuinen hammasrivistö sivusta tunkevine torahampaineen haitannut B027 tipantippaa ennenkuin kouluhammaslääkäri hihkui isoon ääneen ”Jestas mikä rivistö!!

Sirkkaaa!! Tulepa katsomaan ja pyydä Askokin, on kuulkaa melkoset hampaat!”. Siinä sitä sitten istui B027 läskipohjakenkiä hämillisesti heilutellen kun hammashoitolan väki ihmetteli hänen omituisia hampaitaan.

Nämä ja monet muut samansuuntaiset kokemukset mielessään siinä taas huojui huteralla muistojen kivijalalla B027. Juuri äsken oli hoitaja pyytänyt täyttämään kyselyn, jolla ilmeisesti varmistettiin ettei B027 sairasta mitään tautia joka voisi olla kohtalokas sekä hänelle että hammaslääkärille.

Vähän piti valehdella kohdassa kuinka usein pesen hampaani, kahdesti päivässä rastitti B027 koska muutoinhan hammaslääkäri luulisi hänen olevan sivistymätön moukka. Todellisuudessa kerta riitti.

Aamuisin B027 ei näkynyt hamapaita harjaamassa, oli varmaan saman kiven takana kuin lorun kissa.

Ovi aukesi ja edellinen potilas asteli reippaasti naulakolle. B027 vilkuili, näkyykö hänen suupielissään verivanaa, onko olemus kuin sodasta selvinneellä. Nainen kuitenkin vaikutti pirteältä ja iloisesti huikkasi mennessään hyvästit hammashoitajalle joka seisoin oven suussa B027 kutsuvasti katsellen.

Sydämen sykkeen saattoi melkein nähdä tämän pelok-

B027

kaan potilaan siirtyessä huterin polvin huoneeseen nyökäten hammaslääkärille joka naputteli tietokonetta luomatta silmäystäkään asiakkaaseen.

Hoitaja pyysi istumaan potilastuoliin, asetti kahisevan ruokalapun kaulaan ja lasit silmille. B027 puristi sormet limittäin ja peukalot tiukasti toisiaan vasten.

Hammaslääkäri silmäili läpi lomakkeen jonka B027 oli viekkaudella ja vääryydellä täyttänyt ja siirtyi sen jälkeen tuolilla rullaten tapahtumapaikalle.

Maskien takaa näkyi hoitajan kauniisti meikatut silmät ja hammaslääkärin totinen katse. Miksi se onkin noin totinen?

Luuleeko se ettei mitään korjattavaa ole, että olen täällä tuhlaamassa aikaa ja yhteiskunnan varoja? Huomiota hakemassa?

B027 avaa suun niin ammolleen kuin ikinä kykenee ja puristaa silmät niin kiinni ettei päivä paista, se on nyt vaan kestettävä, aijai.

Mitä? Ai, hammaslääkäri kysyi missä on kipua. Ylhäällä oikella, sen mustaksi paikatun hampaan vieressä ja sitten taas suu apposen auki. Ei jää ainakaan siitä kiinni ettei osata olla.

Hammaslääkäri alkaa rapsutella terävällä puikolla hampaitten välejä ja B027 laittaa nilkatkin tiukkaan paketiin.

Lopputulema on, että hampaitten välissä on reikä ja ehkä se amalgaamipaikkakin kannattaa vaihtaa nyt samalla.

B027 huutaa päänsä sisällä, että mitämitä!! Ei nyt mitään ylimääräisiä korjauksia jos ei ole aivan pakko, huoli rahasta ja tulevasta kivusta nostavat yhtä aikaa päätänsä.

Hammaslääkärille hän inisee, että tottahan sen paikan voi vaihtaa jos niin on tarpeen tehdä. Puudutusta ilman ei sitten kyllä tehdä mitään. Ei mitään.

tietenkään sano mitään koska niin ei kuulu tehdä.

Puudutus alkaa vaikuttaa ja nyt aletaan sitten porata, imuri tökätään alahuulen päälle painamaan ikävästi huulen hampaita vasten. B027 jännittää kuitenkin niin paljon poraa, ettei tässä nyt haittaa alahuulen lävistäminen.

Herrajumala, mitä jos puudutus ei ole tehonnut!?

Hoitaja kääntyy työpöytänsä ylle täyttämään ruiskua puudutusaineella ja hammaslääkäri odottaa, myös B027 odottaa. Miksi kukaan ei jutustele, joskus on ollut helpompaa kun hammaslääkäri on päivitellyt ilmoja ja kertonut hoitajalle koiran jyrsimistä hiihtomonoista. Ehkä tällä hammaslääkärillä ei ole koiraa.

Voi ei, kohta sattuu, nyt nipistää! Se tiedetään kertomattakin.

Samalla kun neula tunkeutuu lihattomiin ikeniin, B027 puhaltaa nenän kautta ilmaa ulos, se auttaa rentoutumaan.

Ja sitten odotellaan. Voi kun sillä olisi koira, mutta ei, hammaslääkäri alkaa naputella tietokonetta ja hoitaja puuhailee omiaan.

Laittakaa edes radiota isommalle, miettii B027 muttei

Poistuessaan rakennuksesta B027 on vieläkin sen verran helpotuksesta sekaisin, että menee istumaan vieraaseen autoon. Kuskin paikalla istuva mies katsoo umpioutoa, kieronaamaista B027 suu auki ja ennenkuin ehtii kysyä mitään B027 suhauttaa ”Anteekshi” ja ryntää seuraavaan autoon jossa kuski on jo tutumpaa sorttia.

Kotimatkalla ajellaan vanhusten palvelutalon ohi ja B027 tajuaa, että hän on sukupolvea joka tulee päätymään vanhainkotiin omat hampaat suussa.

Ajatus on aivan liian pelottava työstettäväksi, parempi mennä kotiin varaamaan aika seuraavaan tarkastukseen, on kolme vuotta aikaa hengähtää.

Hammaslääkärin visiiri toimii peilin lailla, sitä kautta näkee selvästi mitä suussa tapahtuu. Välissä hammaslääkäri vilkaisee kysyvästi potilasta joka tuijottaa häntä silmät lautasena, mutta jatkaa koska B027 on jähmettynyt patsaaksi ja patsaita on helppo porata.

B027 pohtii parhaillaan voiko omaan sylkeen hukkua.

Toimenpide on ohi ja puudutus toimi. Tapahtui se mitä usein tapahtuu kun jännitys laukeaa, B027 alkaa hölöttää.

Hän kertoilee kaiken karuista kokemuksistaan silloin ennen muinoin, vetää tarinaan mukaan luokkakaverinsakin joka ei suostunut koskaan avaamaan suutaan hammaslääkärissä ja kaverin isästä joka lähti tueksi, mutta pyörtyi jo ovelle.

B027 nauraa jutuilleen naama kierossa koska puudutuksella on vääntelevä vaikutus.

Hoitaja ja lääkäri vilkuilevat toisiaan, mutta tätä ei B027 helpotukseltaan huomaa vaan kiittelee peruuttaen kohti ulko-ovea samalla hölöttäen tämän päivän edistyksellisestä hammashoidosta.

Ja mikä luottamus, laskukin tulee postissa! Melkein voisi kuvitella, että tämähän oli ilmaista.

TAIGA FISK

10

Torstaina 13. tammikuuta 2022

Lapin luonto puhuu ja ihmiset kertovat

Mieheni suku on Sodankylästä Rissasia, Pumpasia jne. Olemme asuneet Lapissa avioliiton alkuaikoina.

Olemme jo ikäihmisiä eli mieheni Heimo on 82-vuotias ja minä 76-vuotias. Olen kirjoittanut noin 80 kirjaa, joista monia Lapista.

Tein nyt uuden kirjan, johon olen koonnut kaikki saamelaisia koskevat jutut ja runoni yhteen. Ihmiset ovat kyllä kovasti pitäneet näistä Lapin runoistani.

Tämä kirja on koottu etupäässä aikaisempien kirjojeni saamelaisia koskevista teksteistä. Olen lisännyt omia ajatuksiani ja runojani kirjaan. En ole merkinnyt erikseen, mikä runo ja mietelmä on omani, mutta jos se ei ole omani, olen merkinnyt tekijän.

On ollut suuri ilo ja etuoikeus kohdata nämä ihmiset ja suuri onni vaeltaa Lapin avarilla selkosilla. Luonto antaa meille määrättömän paljon hyvää.

Omakohtainen uskoni vakuuttaa minulle kerta toisensa jälkeen, että kaikki ihmiset tällä Telluksellamme ovat tärkeitä ja arvokkaita. Meidän tulee arvostaa niin itseämme kuin kaikkia ihmisiä. Saamelaiset ovat saaneet kokea historiansa aikana paljon vääryyttä. Nyt on aika huomioida heidät ja antaa heille heidän oikea ihmisarvonsa. Hyvää tekemällä me itsekin muutumme paremmiksi ihmisiksi. Viha repii ja tuhoaa, rakkaus rakentaa.

Luonto on meille kaikille annettu suuri lahja. Sanat eivät riitä kertomaan sen suuresta merkityksestä. Varjellaan ja suojellaan tätä aarrettamme!

Aikaisempia kirjojani ovat Suomi neidon kainalossa, Kaikki virtaa Saamenmaalla, Naisia etelästä pohjoiseen, Suomi 100 vuotta ja monet runokirjat.

Täällä lähellämme asuu yksi Sodankylän Purnumukan saamelainen Erkki Hirvasvuopio. Tässä kertomus hänestä ja pari muuta kertomusta.

Heimo nousee tunturiin.

Erkki Hirvasvuopio

Mieheni Heimon isän suku on Sodankylästä napapiirin pohjoispuolelta suurten soitten ja aavojen tuntureiden, väkevien virtojen maasta. Samuli Paulaharjukin pääsi tutustumaan Sodankylän erämaihin ja ihastui. Hän löysi matkoillaan sieltä vielä aitoa erämaata ja aitoa Lapin ihmisten elämää, jossa naapuria ei jätetty, vaan saaliitkin jaettiin kyläläisten kesken riippumatta siitä, oliko osallistunut itse pyyntitapahtumaan. Se oli silloin, mutta yhä tänäänkin ihmiset ovat Pyssykylässä reiluja ja auttavaisia, helposti lähestyttäviä ja vieraanvaraisia – etupäässä näin.

Sodankylässä syntynyt mieheni on isoisänsä äidin Pumpasen suvun kautta metsäsaamelainen. Muihin Sodankylän saamelaisiin emme olleet vielä tutustuneet, kunnes…! Olimme nuotioretkellä Lopen Luutalammilla, kun samalle nuotiolle osui Sodankylän saamelainen Erkki vaimonsa kanssa.

Murteesta huomattiin ja siitä se sitten alkoikin, hauska jutustelu ja tuttavuus muuttuen vähitellen ystävyydeksi. Erkki tuli omaankin elämääni kuin arjen enkeli – korjailemaan tietokonettani tai panemaan kuntoon tulostimia ym. Nauruterapiaa on ollut tarjolla aina, kun hänet tapaamme! Kiitos Erkki!

Erkin suku on alun perin Enontekiöltä.

Isovanhemmat Niilo ja Inkeri tulivat Palojärveltä, josta he muuttivat Hirvasvuopion taloon Lätäsenon ja Munnikurkkion lähelle. He ottivat sukunimeksi talon nimen eli Hirvasvuopion. Sitten tuli rajasulku ja he joutuivat muuttamaan muutamien muitten saamen sukujen, mm. Maggojen, Hettojen

ja Nikodemus-suvun (äidin suku) kanssa poroineen päivineen itään. Erkin suku tuli Purnumukkaan. Perheeseen syntyi viisi poikaa. Sitten äiti kuoli. Erkki oli 6-vuotias silloin, nuorin poika vain 3-vuotias. Muut pojat olivat 4, 7 ja 9 vuotta vanhoja. Heillä oli kahden huoneen pieni talo, jossa yhdessä huoneessa asui isoäiti.

Erkin koko lapsuus ja nuoruus oli sidoksissa porohommiin. Kesän kohokohtia olivat vasan merkinnät. Niitä pidettiin Kutturassa, Paskapalolla (Vuomaselkä) ja Raututunturissa. Yksi paikka oli lähellä Kiilopäätä. Luirojärvellä oltiin paljon, Kaunispäälläkin oli yksi merkintäpaikka, joka oli risuista kasattua rautalankaa.

Erkki kertoo osaavansa vieläkin suopungin heiton vaikka unissaan. Se oli silloin poikasten hommaa. Pojat ottivat kiinni täysi-ikäiset peurat ja laittoivat Lapin paliskunnan merkkiin. He saivat 1 markan ja 50 penniä kappaleelta. Kiva summa siitä kesän mittaan kertyikin. Kuljettiin kävellen ja polkupyörällä silloin 60-luvulla. Sitten alkoikin olla ihmisillä skiiduja eli moottorikelkkoja, mutta Erkin perheellä ei niitä vielä ollut.

Missäpä he muualla olisivat olleetkaan kuin isän matkassa porohommissa äitin kuoleman jälkeen.

Erkki sai sitten töitä Ivalosta. Nuorin velipoika tuli kerran käymään ja houkutteli hänet mukaansa Hankoon. Niinpä velipoika onnistuikin lopulta ja tiistaina Erkki sitten soitti uudesta työpaikasta työnantajalle ja sanoi itsensä irti. Ensimmäinen työpaikka oli Visko, sitten Helkama, josta hän siirtyi Kirkkonummelle Nokian tehtaalle, sieltä

L.M. Erikssonille ja lopulta Rinnekotiin. Muitakin työpaikkoja oli siinä välissä. Hangossa asuessamme mekin tapasimme monia ihmisiä, jotka olivat Sodankylästä kotoisin.

Yksi nimitti itseään ”nälkäpakolaiseksi”.

Koulua Erkki kävi Vuotsossa. Silloin piti asua asuntolassa. Kotona käytiin harvoin.

Joskus saattoi mennä kuukausiakin, ennen kuin päästiin kotiin. Mutta eipä sinne ikäväkään ollut, sillä isä oli melkein aina poromettällä ja äitiä ei enää ollut. Kylmään taloon ei tehnyt mielikään. Lapsia asui yhdessä huoneessa 4 lasta, koko asuntolassa yhteensä 20 - 30 lasta. Kuri oli kova. Piti puhua suomea. Opettaja oli ankara ja antoi usein remeliä - varsinkin Erkille ja muille syrjäkylien lapsille. Ei kai uskaltanut kurittaa Vuotson kylän kakaroita. Onneksi seuraava johtajaopettaja oli aivan erilainen ihminen kuin kaveri heille kaikille. Hän löysi vaimonkin Vuotsosta.

Lapsuudessa käytiin vasanmerkintöjen jälkeen kalassa. Siinä vierähti viikko jos toinen ja kolmaskin. Se oli mukavaa hommaa.

Erkki muistaa, kuinka isä laittoi heille reput ja sitten lähdettiin Vaulon latvoille ja Vaulon lammille. ”Kallaa tuli heti ja ihan onkimalla: ahvenia, haukia ja vaikka mitä. Se reissu oli ikimuistoinen! Net suolattiin talveksi. Kerran mentiin Sotajoen latvoille kalareissulla.

Kalareissu muuttuikin hillareissuksi. Hillaa oli niin paljon, että osa piti upottaa lähteeseen. Ne pantiin muovisäkkiin, suljettiin hyvin ja pantiin lähteen pohjalle. Isä haki porolla ne pois talvella – hillat kotiin!”

Kyselin, että eivätkö sääsket tehneet kiusaa. Niihin totuttiin kyllä. Erkki muistaa hy-

Torstaina 13. tammikuuta 2022

11

Kirnusta Sompion lukijoiden kynästä. Tällä palstalla julkaistaan lukijoiden kirjoituksia, jotka liittyvät Sodankylän ja pohjoisen ihmisten elämänpiiriin ja alueen ilmiöihin. Kirjoitukset varustetaan omalla nimellä. Poikkeustapauksissa kirjoitus voidaan julkaista nimimerkillä, tällöin kirjoittajan henkilöllisyyden on oltava toimituksen tiedossa. toimitus@sompio.fi | sompio.fi | p. 050 5599 815

Enontekiöllä. vin viimeisen kalareissun, jonka he tekivät yhdessä isän kanssa. Isä oli silloin jo sivustaseuraajan osassa. Sääskiä oli vallan mahdottomasti. Isä ehdotti silloin omaa konstiaan – puolet etelän miehen ohvia ja puolet pikiöljyä. Sepä temppu tepsi. Oli kuin olisi ollut verkko pään ympärillä eikä verkon sisällä yhden yhtäkään inisijää! Hän niin kuin moni muukin on lähtenyt Lapista, mutta Lappi ei lähde heistä! Muistot säilyvät.

Sieluni matkaa Lapin tuntureilla

Tulen tuntureille muuttolintujen matkassa, peukaloisena hanhien selässä, kurkien auroissa, laulujoutsenten joikuessa. Saan kujertaa kevään riemua yhdessä teerien, riekkojen ja metsojen kanssa, pyrähdellä kohti taivaan sineä pikkulintujen siipien alla; siristä, surista, laulaa aapojen alakuloa, huhuilla huuhkajana yötöntä yötä, möyriä mullassa myyrien lailla, sopuliparvessa rientää tunturin rinnettä ylös ja alas. Saan lentää kotkana korkealla Lapin aavoilla mailla.

Saan sukeltaa koskissa koskikarojen kanssa kilpaa, uida lohien vahvassa selässä vastavirtaan. Saan lipua tyynissä vesissä kuikkien lailla, huutaa kaakkurin matkassa järvien selillä illoin. Missä liikkuvat sudet, missä ahmat ja karhut? Enkö löytäisi niidenkin luokse erämaan kätköihin kerran?

Laukkaisin porona tuntureilla Ultima Thulen mailla. Tanssisin repona revontulten loimussa kerran, itkisin ikävän pois, pesisin kasvoni lähteissä salatuissa, etsisin virran – väkevän ja syvän. Siihen murheeni hukuttaisin, Tanssisin suon sumussa aamulla varhain ja hankien hohteessa kuutamolla. Olisin aivan hiljaa, istuisin tunturikoivikossa päivän ja kaksi, kulkisin läpi tunturimaan rakkaani kanssa kahden. Jutaisimme porojen matkassa jäämeren rantaan, valoa kohti, ikuista kesää.

Laulaisin yhdessä joutsenkin kanssa oman ylistyslauluni Jumalalle. Kierisin lumessa tunturin kurussa kiirunan asuinmail-

la. Saisinpa valkoiset siivet ja väkevän uskon! Silloin jaksaisin lentää läpi äkisti puhjenneen myrskyn, raekuurot ja paukkuvat pakkaset. Olisin tyyni kuin metsän eläin ja taivaan lintu ja maasta juuri puhjennut tunturin kukka.

Aukaisisin kukkani valolle, elämälle! Joisin tunturin ilmaa kuin janoinen vettä. Juureni työntäisin läpi mustan mullan, syvälle maan uumeniin, Pääni nostaisin pilviin enkelten maille, sinne, missä soutavat siniset laulut ja runot, ylistysveisuut Korkeimmalle.

Olen vapaa kuin taivaanlintu! Sieluni lentää, ajatuksetkin uutta uraa. Olen matkalla rakkauden siivin rakkauden maata kohti, kaukaista kotimaata.

Vaarat ja tunturit Hiljaa ne seisovat aloillaan meidän vaaramme ja tunturimme, Lapin tunturien jättiläiset ja sen pienimmätkin kummut.

Ne kätkevät poluilleen kansanlauluja, runoja, pieniä ja suuria sinfonioita.

Jos tahdomme kuulla ja vastaanottaa, on oltava aivan hiljaa ja kuunneltava.

On osattava odottaa. Jokainen niistä on meille annettua suurta lahjaa.

Purot kertovat omaa tarinaansa, kirkas lähde solisee omia aarioitaan, louhikkoiset rinteet omaa draamaansa.

Lapin luonto opettaa

Kun katselen Lapin eläimiä ja lintuja, ymmärrän, että olen oppinut niiltä paljon erilaisia asioita.

Kun kuuntelen kapustarinnan haikeaa vihellystä, muistan, kuinka tarmokkaasti ja pelottomasti se suojaa ja puolustaa jälkeläisiään. Herra, anna minulle sama halu! Kun mietin metsän arkoja eläimiä, niin ymmärrän niiden arkuuden. Näin ne suojaavat itseään ja läheisiään vaarallisilta voimilta.

Herra, anna minullekin samaa arkuutta ja pyhää pelkoa kasvojesi edessä, niin että varjeltuisin pahan hyökkäyksiltä. Mietin su-

silaumaa ja ymmärrän, että ne tekevät tiivistä yhteistyötä. Anna minullekin kyky tehdä yhteistyötä saavuttaakseni sen, mitä tahdot minun tekevän! Poro etsii ravintonsa avarilta laitumilta ja löytää kirkkaat vuoripurot sammuttaakseen janonsa. Herra, johdata minutkin kirkkaille vesilähteille. Täytä sieluni hyvällä ravinnolla. Niin kuin poro tarvitsee hyvää paimenta, niin tarvitsen minäkin sinua, Herra!

Katson ketun sulavia liikkeitä ja ymmärrän, että sekin toteuttaa juuri sitä tehtävää, jota varten olet sen luonut. Anna minullekin ketun viisaus ja oveluus työssäni, Herra! Anna minun ymmärtää, että jokaisella olennolla taivaan alla on oma tärkeä tehtävänsä. Opeta minua arvostamaan jokaista erilaista ihmistä. Kun katselen korkealla kaartelevaa kotkaa, ymmärrän, että sillä on avarat näköalat ja se saa lentää lähimpänä taivasta. Herra, opeta minua kotkan tavoin näkemään avarasti. Anna minulle rakkautesi vahvaa voimaa siipieni alle, niin että jaksan lentää! Mietin matoja mullan al-

la. Niitä ei juuri arvosteta eivätkä ne näytä kauniilta, mutta nekin tekevät tärkeää työtä. Ne muokkaavat maan, jossa kukat ja kasvit voivat paremmin kasvaa. Herra, anna minun tyytyä tehtävääni, vaikka kukaan toinen ei sitä näkisi eikä arvostaisi. Anna uskollisuutta ja intoa työhön! Kun seuraan korppia, niin ymmärrän, että olet luonut sen viestejä viemään. Herra, opeta meitäkin viemään sinun sanaasi - oikeaan paikkaan ja aikaan. Luontoasi tarkkaillessa näen, että kaiken olet tehnyt hyvin. Kalat kulkevat niille viitoitettuja polkuja, linnut lentävät niille määrättyjä reittejä. Eläimet synnyttävät piilopaikoissaan ja kasvattavat poikasiaan.

Jokaisella on oma paikkansa maailmassa.

Herra, avaa silmäni näkemään ja korvani kuulemaan. Anna sydämeeni uusi laulu – kiitoslaulu sinulle, Herra!

KAISU RISSANEN Hyvää uutta vuotta sinne Sodankylään.

Kesällä tulemme taas Lappiin.

12

Torstaina 13. tammikuuta 2022

Aluevaalit 2022 Gallup sodankyläläisille aluevaaliehdokkaille

Nykyiset sotepalvelut säilytettävä Sodankylässä kiire. Näen, että myös Savukoskella ja Pelkosenniemellä voi tulevaisuudessa olla vaikeuksia järjestää sote-palveluita, jotka Sodankylä puolestaan voisi tarjota. Nyt olisi hyvä hetki miettiä sitä, miten taataan riittävä työvoiman saanti tänne.

liikuntaohjelmia itselle. Liikkumattomuus on vakava terveysriski ja niiden ennaltaehkäisy on parasta terveydenhoito toimintaa. Tätä toimintamallia voisi tarjota muillekin kunnille.

Kysyimme sodankyläläisiltä aluevaaliehdokkailta mitä mieltä he ovat seuraavista 1. Mitkä sotepalvelut tulisi ehdottomasti säilyttää Sodankylässä?

2. Mitä Sodankylän kunnan tuottamista sotepalveluista olisit valmis siirtämään tuotettavaksi hyvinvointialueen johonkin toiseen kuntaan esimerkiksi Rovaniemelle?

3. Mitä sotepalveluita Sodankylän kunta voisi mielestäsi tuottaa hyvinvointialueelle tarjottavaksi esimeriksi lähikunnille?

Näin he vastasivat

Jani Sukuvaara, SDP

1. Nykyiset sotepalvelut Sodankylässä ovat hyvät ja näkisin, ettei niitä kannata ainakaan heikentää, mutta kehittäminen paremmin toimiviksi on keskeinen tavoite tässä uudistuksessa. Pelastustoimi on ainakin mitä ei voi siirtää muualle.

2. Nykyinen palvelutarjonta täytyy säilyttää, mutta sitä voi kehittää esimerkiksi digipalveluilla kuten ESSOTEN digilääkäripalvelu https://www.essote.fi/digilaakari/, joka on käytössä Etelä-Savon sotealueella. Nettipalveluiden tuottaja voi olla jokin muukin taho kuin Sodankylän hyvinvointikeskus. Tämän tyyppiset ratkaisut parantavat palvelun laatua ja helpottavat työntekijöiden kiirettä ja tuovat palvelut kotiin.

3. Sodankylä on keskellä maakuntaa Lapin sydämessä ja olisi hyvä pohjoisemman Lapin, niiden matkailukohteiden sekä kaivosten kannalta, että FinnHems lääkärihelikopteripalvelun tukikohta olisi keskeisemmällä paikalla Sodankylässä. Myös palveluasumista voisi olla tarjolla Sodankylästä toisille kunnille, mikäli nykyiset rakennussuunnitelmat toteutuvat.

Sodankylässä voisi kehittää palvelumallin, missä kaikille kuntalaisille tarjottaisiin liikunnallinen harrastus, vauvasta vaariin, esimerkiksi yksinkertaisimmillaan ilmaisen askelmittari kännykkäsovelluksen lataus asiakastapaamisella. Tuolla sovelluksella on helppo seurata liikkumistaan ja tehdä

1. En näe yhtään hyvää perustetta, jolla Sodankylän palvelutarjontaa, voitaisiin siirtää pois kunnasta.

2. Palveluja voidaan tuottaa yhdessä muiden kuntien esimerkiksi Kittilän, Savukosken, Pelkosenniemen ja Kemijärven kuntien kanssa, niin kuin ennenkin on tehty.

3. Menneisyydessä Sodankylä on tuottanut esimerkiksi perheneuvola- ja mielenterveys­palveluja Inarille ja Savukoskelle. Näin voitaisiin menetellä vastaisuudessakin.

Olennaista ei ole palvelujen kilpailuttaminen kuntien kesken, vaan keskustelua pitää käydä - ennen ja jälkeen aluevaalien - palvelujen sisällön kehittämisestä ja siltä pohjalta arvioida millaisella hallinnollisella ym. rakenteella palvelut voidaan parhaiten järjestää.

Juha Siltala, Vasemmistoliitto

1. Nykyiset palvelut on säilytettävä. Meillä on nyt uusi, hieno Sopukka ja kun Keski-Lapin keskellä ollaan, se voisi jopa palvella pienempien naapurikuntienkin tarpeita. Palo- ja pelastuspalveluista ei myöskään ole varaa tinkiä, vaan sopimuspalokunnan asema on turvattava.

2. En siirtäisi palveluista mitään pois Sodankylästä.

3. Lähikunnat voisivat mainiosti käyttää esimerkiksi Sopukkaa sikäli kuin siellä kapasiteettia riittää. Katson, että varsinkin pohjoisen suunnasta voi olla ratkaisevan tärkeää, kuinka kaukana palvelut ovat. Sodankylän ja Rovaniemen ero voi olla elintärkeä kun on

Vesa Suomalainen, Vasemmistoliitto

Mikko Pyhäjärvi, Keskusta

1. Meidän ei pidä tinkiä Sodankylän palveluista. Eli kaikki pitää säilyttää.

2. Ei mitään siirtää. Vaan kehittää.

3. Voimme tarjota naapurikunnille esimerkiksi Sopukan palvelut. Vuodeosastoa, labrapalvelut, neuvolapalvelut ja erikoislääkäripalvelut, joita meidän pitää saada uudessa sote-alueessa.

Riitta Hokkanen, Vasemmistoliitto

Heli Trög

1. Sodankylässä tulee säilyttää nykyiset palvelut ja niitä tulee kehittää siten että erikoislääkäripalveluita on alueellisesti saatavissa Sodankylässä mm. psykiatrian ja geriatrian palvelut.

2. Viitaten edellisen vastaukseen en ole valmis siirtämään Sodankylän sotepalveluita tuotettavaksi toiseen kuntaan.

3. Sodankylän voisi tuottaa laajasti palveluita lähikunnille, esim. lastensuojelu, Sopukan akuutti vastaanotto ja kuntoutusosastopalvelut ja mielenterveyspalvelut.

Heino Keinotie, Perussuomalaiset

1. Nykyiset palvelut säilyvät sen takaa Sodankylän keskeinen sijainti ja uusi terveyskeskus.

2. Viittaan ensimmäiseen vastaukseeni, joitain hienosäätöjä voi tulla palveluaikoihin ja atk toimintoihin, potilasrekistereihin ym, joi-

71

sosionomi

ALUEVAALIT LAPPI Maksaja: Heli Trög

ÄÄNESTÄ, OSALLISTU JA VAIKUTA

Raimo Äärelä, Vasemmistoliitto

Tarmo Salonen

Tasavertaisten palveluiden puolesta

82

1. Sodankylässä tulee säilyttää kaikki perustason sotepalvelut tasa-arvoisesti.

2. En mitään palveluita. Etäisyydet ovat täällä Lapissa niin suuria, että ei kuormiteta muita kuntia tai keskussairaalaan siirtämään meillä toimivia palveluita pois.

3. Nykyisiä palveluita sekä mahdollisesti Sodankylään saatavia erikoislääkäreiden palveluita ja tt-kuvantamismahdollisuuksia. Kuntoutusosastonpaikkoja tarjottaisiin lähikunnille sillä edellytyksillä, että Sodankylän kunnan asukkaat saavat siirtyä esim. keskussairaalasta tai yliopistollisesta sairaalasta Sopukkaan, eikä heitä jouduta sijoittamaan esim. Kittilään.

KOKENUT VAIKUTTAJA TUNTURI-LAPISTA!

ta keskitetään uusilla tietojärjestelmillä.

3. Sodankylän keskeinen sijainti uusi hyvin toiminnallisesti varustettu terveyskeskus ja vanhempiin terveyskeskuksiin edullisemmat ylläpito kustannukset puoltavat nopeanhoidonsaannin ja kustannusten vuoksi palvelujen keskittämistä Sodankylään. Digitalisaation edetessä etäyhteyden käyttö yleistyy ja edistää terveyspalvelujen saatavuutta syrjemmälläkin, jolloin Sodankylään voisi keskittää siihen tarkoitukseen huipputason laitteistot! Kunnan ja aluevaltuustoon päässeiden pitää tuoda esille edellä mainittuja seikkoja asioiden edistämiseksi.

Tapio Lintula, Keskusta

1. Mielestäni kaikki nykyiset palvelut tulee säilyttää ja niitä tulee kehittää edelleen. Ensisijaisesti tärkeimpiä palveluita ovat vanhuksille, lapsille ja vammaisille suunnatut palvelut.

2. En siirtäisi mitään palveluita muualle, vaan laajentaisin ja tarjoaisin Sopukan palveluita lähikuntiin. Palveluverkoston määrittämiseen menee oma aikansa ja uskon että Sodankylä on tulevaisuudessa yksi perustason sotepalvelujen keskus.

3. Sodankylä voi tarjota itseään LKS:n reserviksi esimerkiksi johonkin erikoissairaanhoidon osa-alueeseen liittyen. Sodankylään tulisi perustaa uniklinikka-palvelu, joka vastaisi LKS:n vähentyneeseen vasteeseen esimerkiksi uniapnean hoitoon liittyen. Sodankylän tulee tarjota sosiaalityön ja terveydenhuollon peruspalveluita esimerkiksi Savukosken ja Pelkosenniemen käyttöön. Lisäksi jatketaan jo käytössä olevaa Sopukan vuodeosaston palveluiden tarjoamista lähikun-

EI valtapolitiikalle KYLLÄ yhdenvertaisuudelle

maksaja: Vasemmistoliiton Kemijärven kunn.järjesto

Kaikki sodankyläläiset aluevaaliehdokkaat säilyttäisivät olemassa olevat sotepalvelut Sodankylässä. Sopukan palveluita voitaisiin tarjota lähikuntien asukkaille.

123 Jarkko Kotilaine palvelusuunnittelija

135 Kirsti Ojala

lähihoitaja, tietotekniikan mekaanikko (sit.)

Käytäthän äänioikeuttasi ennakkoon tai vaalipäivänä.

Torstaina 13. tammikuuta 2022

Arja Mäkitalo, Keskusta.

Heino Keinotie, Perussuomalaiset.

Raimo Äärelä, Vasemmistoliitto.

Tapio Lintula, Keskusta.

Jani Sukuvaara, SDP.

Mikko Pyhäjärvi, Keskusta.

nille mahdollisuuksien mukaan.

Marja Kuusela, Kokoomus

1. Sodankylässä tulee säilyttää peruspalvelujen saatavuus sekä sosiaali- että terveyspuolella. Varsinkin lähikontaktia vaativat peruspalvelut pitää saada mahdollisimman läheltä. Näkisin kuitenkin mahdollisuuksia myös palvelujen parantamiseen asiakasnäkökulmasta, kun palvelut organisoidaan maakuntatasolla.

2. Muualla tuotettavaksi sopivat palvelut, joille on vain vähän tarvetta ja jotka vaativat erikoisosaamista. Kiertävät palvelut, jolloin palveluntuottaja liikkuu asiakkaan sijasta, voivat myös tuoda parempaa osaamista ja palvelua pienemmällekin paikkakunnalle. Parempi palvelujen käytettävyys yli kuntarajojen mahdollistuu myös palvelukohtaisesti, kun sama tietojärjestelmä on käytössä. Näen myös hyötyjä etäpalvelujen käyttöönotossa varsinkin ensimmäisten kontaktien osalta.

Tärkeintä on saada apua ja hyvää hoitoa tarvitseville mahdollisimman nopeasti, ei se missä ja kuka palvelun tuottaa.

3. Kaikkia palveluita, joita tuotetaan nytkin Sodankylässä ja joista on osaamista, voidaan tarjota myös tuotettavaksi muiden kuntien alueelle. Maakuntatason organisointi poistaa tässä mielessä kuntarajat sote asioissa. Esimerkiksi kotihoidon palveluita on jopa helpompi järjestää maantieteellisesti teiden, kuin kuntarajojen mukaan.

Arja Mäkitalo, Keskusta

1. Peruspalvelut tulee saada Sodankylästä, kuten esimerkiksi lääkärin vastaanottopalvelut, äitiysneuvolapalvelut, lasten- ja aikuisneuvolapalvelut ja hammashoidon palvelut.

Sosiaalipalveluiden osalta on tär-

keää saada perhetyön palvelut, sosiaalinen kuntoutus. Sodankylään tulisi saada myös erikoissairaanhoidon palveluita, kuten esimerkiksi gynekologipalveluita, dialyysihoitoa ja vastasyntyneiden sinivalohoitoa.

2. Sodankylän Sopukan peruspalvelut ovat kattavat ja lähtökohtaisesti niitä voidaan tuottaa muille lähialueen kunnille, jolloin myös taataan palveluiden riittävä käyttöaste.

3. Sodankylän perhekeskuksen palveluita voitaisiin tuottaa hyvinvointialueen muille kunnille. Kuntoutusosaston palveluita voitaisiin myös tuottaa muille lähikunnille.

Krista Stauffer, sitoutumattomat

1. Lähtökohtaisesti kaikki olemassa olevat peruspalvelut pyritään säilyttämään Sodankylässä, ei täältä - kuten ei muualtakaan - niistä ole varaa enempää karsia.

2. Asukkaille tuotettavia palveluita ei ole järkeä siirtää, kun ei asuinpaikkakaan siirry. Kuljetuskustannukset syövät helposti ne kuvitteelliset säästöt, joita oleellisten peruspalveluiden siirrosta seuraa. Mikäli nyt tai tulevaisuudessa kustannustehokkuutta ajatellen jollain palvelulla on liian vähän käyttäjiä oman kunnan alueella, on mahdollista lisätä palvelun käyttökapasiteettia mm. kunnasta toiseen kiertävinä yksiköinä. Viedään palvelu sinne, missä käyttäjät ovat, eikä toisin päin.

Lisäksi LKS tuntuu olevan jo hyvinkin ylikuormitettu valmiiksi - ihmisten massakäsittely ja sote-ala eivät vain yksinkertaisesti kuulu yhteen.

Hyvin organisoituna soten ylemmän hallinnon, hankintojen ja muiden taustatoimintojen keskittäminen Rovaniemelle puolestaan on todennäköisesti hyvä asia, mutta juuri tässä kohtaa tarvitaan niitä osaajia,

Pekka Heikkinen, Kokoomus.

Krista Stauffer, Sitoutumattomat.

Juha Siltala, Vasemmisto- Marja Kuusela, Kokoomus. liitto. jotka näkevät Lapin kokonaisuutena laan myös muiden kuntien asukkaija ymmärtävät mm. paikallishankin- ta. Keskeisen sijainnin vuoksi Lapin tojen merkityksen maakunnan ko- kartalla, Sodankylässä pitää säilytkonaistalouden ja elinvoiman kan- tää olemassa olevat palvelut ja ehnalta. dottomasti myös kehittää niitä.

3. Kaikkia niitä palveluita, mihin 2. Joitakin harvakseen tarvittavia meiltä osaaminen löytyy, mutta tie- palveluita ja erikoishoitoja voidaan tenkin lähikuntien oman tarpeen siirtää Rovaniemelle. ja halun mukaan. Yhteistyökeskus3. Sodankylässä tarjotaan jo nyt telua on jatkossa entistä helpom- palveluita muille kunnille. Sote-palpi käydä hyvinvointialueen ja kun- velut on pääasia, mutta myös ruotien neuvottelukunnassa. Itselleni ka-palveluita pystytään tarjoamaan tärkeä keskustelun aihe olisi Karp- muillekin. pisen Juhan valtuustoaloitteenakin esittämän aivoinfarktin varhais- Pekka Heikkinen, diagnostiikkaan soveltuvan kuvan- Kokoomus tamislaitteen hankinnan kannatta- 1. Minusta Sodankylässä maakunvuus sekä ympäröivien kuntien ha- nan yhtenä aluekeskuksena tulisi lukkuus sen käyttöön. Väestö van- säilyttää kutakuinkin nykyiset palhenee ja aivoverenkierron häiriöt velut. ovat kasvava kuolinsyyn riski meille nuoremmillekin pitkien etäisyyksien 2. Rovaniemelle ei tarvitsisi siirasukkaille. tää mitään meidän palveluista. Tarvittaessa voidaan puuttuvia palveTapio Hietala, Keskusta luja hankkia tilapäisesti esim. Rova1. Kaikki nykyiset palvelut. Mainit- niemeltä. Työnjakoa voidaan kuntisen silti erikseen vielä avotervey- en välillä aina tietenkin tarkastella denhuollon palvelut: lääkäripäivys- palvelujen kehittämiseksi. tys, lääkäri- ja hoitajavastaanotot, kuntoutusosasto eli vuodeosasto.

3. Sodankylän mahdollisuuksia Lähipalvelut!

Keski-Lapin aluekeskuksena tulisi 2. En mitään tällä hetkellä. Kehi- kehittää ja uusi Hyvinvointikeskus tetään omaa Sopukkaa alueellisek- antaa tähän hyviä mahdollisuuksi palvelukeskukseksi. sia. Vuodeosastopalvelut naapuri3. Yhteistyötä naapurikuntien kunnille ovat tästä hyvä esimerkkanssa: sosiaalihuolto, lääkärivas- ki. Ne ovat kuitenkin kohtuullisen taanotto, vuodeosasto ja päivystys. etäisyyden päässä naapurikunnisPerhekeskuksen toimintoja naapuri- ta ja täällä voidaan taata osastolkuntien kanssa laajemminkin ( per- la parempi varustus ja siten hoidon hetyö, perhe, lapset mm.). taso. Myös kustannuksissa voitanee saada säästöjä maakunnalle ja Eila Kivioja, henkilöstöresurssit lienevät kuitenkin meillä paremmat. Toki henkilösPerussuomalaiset 1. Meillä on uusi hyvinvointikeskus tön riittävyydessä on yksi koko maaSopukka, josta löytyy niin terveys- kunnan suurimmista haasteista. Toikuin sosiaalipalvelutkin samasta saalta Sodankylään voitaisiin yrittää talosta. Asiakkaan ei tarvitse läh- saada erikoislääkäripalveluja tarjolteä etsimään tarvitsemiaan palve- le LKS:stä, jolloin perustutkimukluita muualta. Sopukassa palvel- sia voitaisiin tehdä täällä menemät-

13

Eila Kivioja, Perussuomalaiset.

Tapio Hietala, Keskusta.

Riitta Hokkanen, Vasemmistoliitto.

Vesa Suomalainen, Vasemmistoliitto. tä Rovaniemelle asti. Tämä järjestely kuitenkin säästäisi aikaa ja rahaa pohjoisten alueiden asukkaiden hyödyksi.

TARJA KARJALAINEN

14

Torstaina 13. tammikuuta 2022

Aluevaalit 2022

SO

Mistä puhutaan, kun puhutaan sotesta?

Terveydenhuolto on tähän asti vienyt kuntien budjeteista suuren osan, ja etenkin erikoissairaanhoito on kallista. Erikoissairaanhoito on sairaaloissa annettua erikoislääkärien tekemää vaativampaa tutkimusta ja hoitoa, kuten kirurgisia leikkauksia. Kuntien on huolehdittava siitä, että sen asukkaat saavat tarpeellisen erikoissairaanhoidon.

Vaativinta hoitoa Lapissa annetaan keskussairaaloissa. Keskussairaaloita on Lapin hyvinvointialueen kattavalla alueella tällä hetkellä kaksi, Rovaniemellä ja Kemissä.

Vielä vaativampaa hoitoa annetaan yliopistosairaaloissa, joita on Suomessa viisi. Lapissa yliopistosairaalaa ei ole, lähin on Oulussa. Esimerkiksi kaikista elinsiirroista ja lasten avosydänkirurgiasta Suomessa vastaa Helsingin yliopistollinen sairaala.

Kuntalaisille tutumpi hoitopaikka on terveyskeskus, jossa on lääkärivastaanotto sairastuneille ja pitkäaikaissairaille, sairaanhoitajien vastaanottoja hoidon tarpeen arviointiin ja pienempiin vammoihin sekä usein myös vuodeosasto.

Terveyskeskus järjestää myös terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia, jotka kuuluvat kunnan lakisääteisiin tehtäviin.

Julkiseen terveydenhuoltoon kuuluvat myös esimerkiksi päivystys kiireellisissä tapauksissa, kotisairaanhoito, kouluterveydenhuolto, mielenterveyspalvelut, äitiys- ja lastenneuvola ja suun terveydenhuolto.

Julkisen terveydenhuollon rinnalla terveydenhoito voi olla yksityistä, ja lisäksi työterveydenhuolto on lakisääteisesti työnantajan järjestettävä.

ANSSI TAPIO

Eipäs unohdeta pelastuspuolta Etenkin terveyspalvelut ovat vieneet sote-uudistuksessa ja aluevaaleissa suurimman huomion, mutta myös pelastuspalvelut siirtyvät hyvinvointialueen vastuulle.

Sisäministeriön pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka kertoo, että pelastustoimea uudistetaan samanaikaisesti, kun pelastuspalvelu siirtyy hyvinvointialueiden harteille. Päätavoite on varmistaa pelastustoimen suorituskyky, mutta uudistuksessa pyritään myös tasalaatuisuuteen.

Tarkoitus olisi, että samankaltaisilla alueilla on mahdollisimman yhdenmukaiset ja tasalaatuiset pelastuspalvelut.

Pelastusasemien paikoista ei päätetä uudistuksessa, vaan alueen sisällä pelastusasemaverkosta päättää hyvinvointialueen valtuusto.

Lappi poikkeaa muista asukasluvulta samankokoisista hyvinvointialueis-

Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät uusien hyvinvointialueiden vastuulle, mutta mitä ne palvelut oikein ovat? Kunnissa sosiaali- ja terveyspuoli on usein niputettu samaksi, esimerkiksi perusturvan alle.

Olisi helpompaa aloittaa siitä TE-osasta, joka terveyskeskuksineen ja lääkäreineen on useimmille tuttu, mutta sosiaalipuolta ei pidä väheksyä, sillä sekin vaikuttaa tavallisten ihmisten elämään monin tavoin.

Lista sosiaalipuolen alla olevista palveluista, joihin lappilainen saattaa elämänsä varrella törmätä, on nimittäin hengästyttävä: lapsiperheiden kotipalvelu- ja perhetyö, lapsiperheiden sosiaalityö ja -ohjaus, kasvatus- ja perheneuvola, perheoikeudelliset palvelut, lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta, sosiaalihuoltolain mukaiset liikkumista tukevat palvelut, vammaisuuden perusteella annettu tuki, kuten henkilökohtainen apu, liikkumista tukeva palve-

lu, asunnon muutostyö, perhehoito, laitospalvelu, sosiaalityö ja ohjaus sekä päivätoiminta, koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelut kouluilla, kotihoito ja kotihoidon tukipalvelut kuten ruokapalvelu, turva-auttaminen ja siivous, liikkumista tukevat palvelut, päivätoiminta, perhehoito, palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen, kehitysvammahuolto, perustason mielenterveys- ja päihdetyö sisältäen sosiaalityön ja -ohjauksen sekä psykiatrisen sairaanhoitopalvelun sekä muun avohoidon, päihde- ja mielenterveyskuntoutujien ohjattu, tuettu tai ympärivuorokautinen asumispalvelu ja päihdelaitoshoito.

Kiteytettynä sosiaalityö pyrkii ihmisten ja yhteisöjen hyvinvointiin. Paino on ongelmien ennaltaehkäisyssä, vähentämisessä ja poistamisessa vastasyntyneistä ikäihmisiin.

TE Pelastustoimi

zzPelastustoimen vastuulla ovat Suomessa muun

muassa onnettomuuksien ehkäisy esimerkiksi valvonnalla, neuvonnalla ja valistuksella, itse pelastustoiminta sekä väestönsuojelu ja onnettomuuksiin varautuminen. zz1.1.2023 alkaen pelastustoimi on Lapissa Lapin hyvinvointialueen vastuulla. zzHyvinvointialueen valtuusto vastaa ja päättää alueensa pelastusasemaverkosta ja pelastustoimeen käytettävästä rahamäärästä, mutta valtion taholta seurataan, että myös pelastustoimeen käytetään alueilla tarpeeksi rahaa.

Pelastuslaitos siirtyy hyvinvointialueen hoidettavaksi. ta rajulla kausivaihtelulla.

Kiireisimpinä matkailukuukausina lappilaisen kunnan alueella saattaa olla moninkertainen määrä ihmisiä vakituiseen asukaslukuun verrattuna. Pelastusylijohtaja Kohvakan mukaan Lapin erityistilanne erityisesti sesonkien aikana tiedostetaan, ja hänellä onkin lappi-

laisille alustavasti hyviä uutisia, vaikka selkää ja suoraa ratkaisua tilanteeseen ei suorilta olekaan tulossa.

– Uusi rahoitusmalli on Lapille myönteinen, Kohvakka kertoo.

– On päivänselvää, että kun pelastustoimea uudistetaan, kausivaihtelua on tuettava myös rahallisesti.

Emme ole tyytyväisiä vallitsevaan tilanteeseen, hän jatkaa.

Yksi pohdinnan alla oleva kysymys on, miten pelastustoimi pystyisi joustavasti varautumaan riittävään pelastajamäärään matkailukeskuksissa. Lapissakin pelastuspalvelu nojaa vahvasti sopimuspalokuntalaisiin,

ja pelastusalan työntekijäpula koskee sekin erityisesti Lapin pelastustoimea.

– Harva-alueilla on vaikea saada vakituisia työntekijöitä, Kohvakka myöntää.

Tilannetta ei helpota, että alalla eläköityy lähivuosina 1500 työntekijää, joiden korvaamisen lisäksi uutta väkeä pitää saada vielä tuhat enemmän. Myös koulutusasiaa yritetään ratkaista koko pelastustoimen uu-

distuksessa, mutta vaikutukset eivät näy välttämättä nopeasti.

Kohvakka korostaa, että hyvinvointialueilla pelastuslaitoksen ja terveydenhuollon yhteistyöstä toivotaan vielä nykyistäkin toimivampaa. Pelastuslaitoksella on esimerkiksi vuosittain jopa puoli miljoonaa ensihoitotehtävää vuodessa.

ANSSI TAPIO

15

Torstaina 13. tammikuuta 2022

Hyvinvoiva Lappi on meidän kaikkien etu.

Vasemmistoliiton keminmaalaiset ehdokkaat aluevaaleissa:

97

101

113

145

Helena Halttu

Juhani Hiltunen

Pirkko Kallaanvaara (sit.)

Heikki Puolamaa

autosihteeri, valtuuston puheenjohtaja

toimittaja, tarkastuslautakunnan puheenjohtaja

talousjohtaja, eläkeläinen, hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja

ympäristö- ja terveysteknikko, eläkeläinen, hermoratahieronnan mestari

Aluevaalit ovat pelastustoimelle kaikkien aikojen tärkeimmät vaalit Jatkossa pelastustoimen palvelutasosta ja rahoituksesta päätetään hyvinvointialueilla.

Riitta Muhonen on Lapin hyvinvointialueen ensimmäinen työntekijä.

Työ alkoi jo Hyvinvointialueen ensimmäisen työntekijän tehtävä on kannustaa äänestämään.

Lapin hyvinvointialue ei vielä tuota mitään palveluita, mutta ensimmäinen työntekijä sillä jo on, viestintäpäällikkö Riitta Muhonen.

Muhonen aloitti tehtävässä loppuvuodesta, ja lähtö oli lentävä: somekanavien luomista, tiedonjakamista, tiedotteiden kirjoittamista, somekampanjoiden suunnittelua ja niin edelleen. Hyvinvointialuetta valmistellut väliaikainen toimielin aloitti työskentelynsä jo kesällä, ja puolessa vuodessa työlistaa ehti jo kasautua.

– Oli kertynyt odotuksia ja tarpeita, kun vähän myöhemmin tulin mukaan, Muhonen sanoo.

Ministeriöstä tulee hyvinvointialueille ja niiden valmisteluun tarkkaa ohjeistusta. Sekin auttaa, että Muhonen seurasi varsin läheltä sote-asioita Pohjois-Pohjanmaalla, jossa hän oli Oulunkaaren kuntayhtymän viestintäasiantuntija vuosikymmenen ajan.

– Olen jonkin verran sisällä, mitä valmistelulle kuuluu ja miten valmistelu etenee.

Muhosen ensimmäisiin

työtehtäviin on kuulunut äänestysinnon nostattaminen ja yleinen kiinnostuksen lisääminen vaaleja kohtaan.

Aluevaalien äänestysprosentin pelätään jäävän pieneksi, järjestetäänhän kyseiset vaalit ensimmäistä kertaa, eikä vallitseva koronatilanne auta asiaa. Joulukin tuli vaalien kannalta hankalaan kohtaan, ehdokasnumeroiden asettamisen ja ennakkoäänestyksen alun väliin.

Yksi, kevyempi konsti äänestysprosentin nostoon on Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen heittämä haaste. Pohjois-Pohjanmaa haastoi naapurialueensa Lapin, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan äänestysprosenttikilpailuun, ja hävinneet alueet tarjoavat voittaja-alueen innokkaimmin äänestäneessä kunnassa torikahvit.

– Luotetaan lappilaisiin, tämä on totinen taisto, Muhonen sanoo.

Vaalien jälkeen Muhosen päätehtävä on tiedottaa hyvinvointialueen tekemistä päätöksistä. Tiedotettavasta ei silloin ole pulaa.

– Kun uusi aluevaltuusto aloittaa, päätöksiä tulee ja tulee.

Tiedottamisorganisaatioon palkataan silloin todennäköisesti apuvoimia.

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla suunnitellaan palve-

luiden pyöriessä parikymmenpäistä viestintäorganisaatiota.

Tieto- ja viestintäteknologian puolella aloitti tammikuussa Lapissa jo puolentusinaa työntekijää.

Lappi on Muhoselle tuttua seutua, etenkin Tunturi-Lappi. Hän päätoimitti reilut kymmenen vuotta sitten Enontekiön Sanomia ja Kittilälehteä usean vuoden ajan, ja lisäksi hän viettää edelleen vapaita ympäri Lappia.

Lappi-suhde oli itse asiassa Muhoselle syykin hakea töihin hyvinvointialueelle.

– Harrastukset vetää, ja Lapin ihmisistä tykkään.

Lappilaisten olosuhteiden tunteminen on viestintätyössä hyödyllistä. Lapissa asunut hahmottaa välimatkat, tietää, että osa väestöstä puhuu saamea, sekä ymmärtää elinkeinot ja ihmisten arjen. Yhteistyökumppaneitakin tuli mieleen heti.

– Tietää, keneen olla yhteydessä.

Myös Simon seutu on Muhoselle tuttua. Hän työskenteli aiemmin Oulunkaaren kuntayhtymässä, johon myös Simo kuului, vaikka onkin Lapin puolella.

ANSSI TAPIO

Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL korostaa riittävän rahoituksen ja pelastustoimen ammattihenkilöstön merkitystä hyvinvointialueilla.

– Pelastuspalvelujen ja ensihoidon palvelujen taso ja saavutettavuus turvataan riittävällä rahoituksel-

la. Pelastustoimessa on valtakunnallisesti tunnistettu noin 60 miljoonan euron rahoitusvaje. Pelastustoimen toimintakykyä ei saa heikentää lyhytnäköisillä säästöillä, järjestön johtaja Kim Nikula toteaa.

Pelastusalan ammattilaisista on pula koko maassa. Henkilöstöä siirtyy eläkkeelle ja lisäksi palvelutasopuutosten korjaus ja työaikamuutokset ovat kasvattaneet henkilöstövajetta.

Pelastajia pitää kouluttaa lisää noin 2 500 henkilöä vuoteen 2030 mennessä.

– Hyvinvointialueet kilpailevat tulevaisuuden osaajista. Palomiesten ja ensihoitajien palkkausta ja työolosuhteita on kehitettävä sekä vahvistettava alan veto- ja pitovoimaa, Nikula sanoo.

Pelastus- ja ensihoitopalvelujen merkitys ja saavutettavuus on korostunut entisestään kaupungistumisen, sään ääri-ilmiöiden, yhteiskunnan haavoittuvuuden sekä väestön ikääntymisen myötä, SPALin julkaisemassa tiedotteessa todetaan.

16

Torstaina 13. tammikuuta 2022

Everstiluutnantti Annukka Ylivaara: ”Jokainen uusi tehtävä vaatii oppimista ja sopeutumista” Sodankylästä kotoisin oleva Annukka Ylivaara on palvellut Puolustusvoimissa eri tehtävissä yli 17 vuotta. Uran alkuvuodet Jääkäriprikaatissa antoivat paljon pääomaa tuleviin tehtäviin, hän sanoo.

Ura Puolustusvoimissa ei ollut Annukka Ylivaaralle koskaan mikään selviö, vaikka varuskunta-arki oli vahvasti läsnä hänen koko lapsuutensa. Molemmat vanhemmat olivat töissä Puolustusvoimissa ja hän varttui varuskunta-alueella, missä 80-luvulla asui vielä pelkästään Jääkäriprikaatin työntekijöitä perheineen.

– Onhan sillä väistämättä ollut vaikutusta omaan valintaan, mutta ei se ollut ainoa syy. Eihän kaikista lääkärin lapsistakaan tule lääkäreitä, itsenäisyyspäivänä everstiluutnantiksi ylennetty Ylivaara toteaa.

Lukion jälkeen hän aloittikin ensin yliopisto-opinnot Lapin yliopistossa, missä hän opiskeli kansainvälisiä suhteita yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Jos hän olisi jatkanut akateemisia opintojaan yliopistossa, yksi ammattivaihtoehto olisi voinut olla vaikkapa diplomaatin ura.

Sen sijaan hän hakeutui suorittamaan asepalvelusta Jääkäriprikaatiin. Elettiin vuosituhannen loppua ja naisten vapaaehtoinen asepalvelus oli ollut mahdollista vuodesta 1995 lähtien. Se tarkoitti, että myös upseerin ura oli nyt naisille avoin.

Uudelle uralle

Varusmiespalveluksensa aikana Ylivaara alkoi pohtia myös sitä vaihtoehtoa, että jäisi pysyvästi ”armeijan leipiin”. Asepalveluksen jälkeen hän teki vielä Jääkäriprikaatissa neljän kuukauden mittaisen määräaikaisen pestin kouluttajana. Lopullinen päätös kypsyi tuona aikana.

– Pääasiassa päätös hakeutua upseerin uralle tehdään varusmiespalveluksessa. Esikuvia ovat ne upseerit, joita näkee palveluksen aikana eli perusyksikössä palvelevat upseerit, korkeintaan pataljoonan komentaja. Käsitys upseerin työnkuvasta muodostuu siltä pohjalta, Ylivaara sanoo.

Hän haki ja pääsi Helsingin Santahaminassa sijaitsevaan Kadettikouluun, missä hän suoritti siihen aikaan nelivuotisen upseerin

”

Olen päässyt työskentelemään esikunnan eri keskuksissa ja nähnyt asioita todella monesta eri näkökulmasta, mikä on rikkaus.

Annukka Ylivaara käy Sodankylässä lomien aikaan kolmisen kertaa vuodessa. Talvella perheen kanssa suunnataan usein laskettelemaan tai hiihtämään. tutkinnon. Puolustushaaroista hän valitsi maavoimat ja aselajikseen jalkaväen.

Opintojen puolivälin jälkeen kadetit pääsivät valitsemaan ensimmäisen palveluspaikkansa omassa aselajissaan. Kuten aselajin valinta, myös palveluspaikan valinta tehtiin paremmuusjärjestyksessä.

– Jokaisessa aselajissa oli tietty määrä palveluspaikkoja tietyssä paikassa, koska se riippui siitä, mikä oli Puolustusvoimien määrittelemä tarve, Ylivaara selventää.

Hänen valmistumisensa aikaan Jääkäriprikaatiin oli tarjolla vain kaksi paikkaa ja Kadettikoulussa erinomaisesti suoriutunut Ylivaara pääsi valitsemaan niistä toisen. Hän aloitti palveluksen Jääkäriprikaatissa heti valmistumisensa jälkeen vuonna 2004.

Töissä Jääkäriprikaatissa

Jääkäriprikaatissa Ylivaara työskenteli varusmieskoulutuksen parissa. Hän aloitti 3. Jääkärikomppaniassa opetusupseerina kouluttaen aliupseerikurssilaisia, mutta siirtyi melko pian saman perusyksikön varapäälliköksi.

3. Jääkärikomppaniassa hän työskenteli myös yhden saapumiserän ajan kiväärilinjalla linjanjohtajana, en-

nen kuin siirtyi Kranaatinheitinkomppaniaan, missä hän työskenteli sekä varapäällikön että päällikön tehtävissä. Ennen Jääkäriprikaatin esikuntaan suunnittelu-upseeriksi siirtymistä hän työskenteli vielä Tukikomppanian päällikkönä.

Kun vuonna 2011 Pääesikunnasta tiedusteltiin hänen halukkuuttaan siirtyä tiedusteluosastolle osastoesiupseerin tehtävään, Ylivaara vastasi myöntävästi. Palvelusvuosia Jääkäriprikaatissa oli siinä vaiheessa takana seitsemän.

– Olin ollut perusyksikön tehtävissä jo kuusi vuotta, joista päällikkönä vajaat kolme vuotta, joten erilaiset ja vaativammat tehtävät kiinnostivat. Myös vuosi suunnittelu-upseerin tehtävissä oli hyödyllinen vaihe ja hyvin opettavaista aikaa, hän toteaa.

Uusi tehtävä Pääesikunnassa tiesi paikkakunnan vaihdosta, ja Sodankylän tutut maisemat vaihtuivatkin pääkaupunkiseudun vilinään.

Kasarmintieltä Kasarminkadulle

Pääesikunta sijaitsee aivan Helsingin ydinkeskustassa, Kasarmitorin laidalla Kasarminkadulla. Viime vuonna Ylivaaralla tuli 10 vuotta täyteen työskentelyä Pääesikunnassa.

– Se on aika pitkä aika Pääesikunnassa, mutta olen ehtinyt palvella sinä aikana kolmella eri osastolla ja käydä siinä välissä yleisesikuntaupseerikurssin ja kuusi kuukautta kestäneen kriisinhallintatehtävän Libanonissa sekä saada myös kaksi lasta.

Kadettikoulu antaa perusteet toimia upseerin tehtävissä noin 10 virkavuoden ajan, minkä jälkeen tulee suorittaa joko esiupseerin tutkinto tai yleisesikuntaupseerin tutkinto, jotka antavat perusteet palvella ylemmissä upseerin tehtävissä. Ylivaara suoritti kaksivuotisen yleisesikuntaupseerikurssin työskenneltyään neljä vuotta tiedusteluosastolla.

Kurssin jälkeen hän palasi vielä hetkeksi vanhalle osastolleen, mutta siirtyi jo 2018 uusiin tehtäviin Pääesikunnan suunnitteluosastolle. Tehtävä sijoittui suunnitteluosaston kansainväliselle sektorille.

– Siinä pääsin omasta mielestäni mielenkiintoiseen vaiheeseen, koska tämä osui samaan saumaan, kun Suomi valmistautui EU:n puheenjohtajuuskaudelle. Olin valmistelemassa Suomen EU-puheenjohtajuuskautta Puolustusvoimien näkökulmasta. EU:n puolustusyhteistyön ohella tehtäviin kuului myös aseval-

vontaan liittyvien asioiden valmistelua, joiden parissa pääsin osallistumaan myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj:n työryhmäkokouksiin, hän kertoo.

Syyskuussa 2019 Ylivaara siirtyi jälleen Pääesikunnan sisällä uusiin tehtäviin, kun hänet nimitettiin Puolustusvoimain komentajan adjutantiksi. Tässä tehtävässä hän toimii tämän vuoden huhtikuun loppuun asti, minkä jälkeen häntä odottaa uusi tehtävä Santahaminan saarelle sijoitetussa Kaartin jääkärirykmentissä.

Ihmisten ja asioiden johtamista

Alun perin Ylivaara valitsi uran Puolustusvoimissa, koska häntä kiehtoi ihmisten parissa työskentely.

Myös esimiestehtävät kiinnostivat.

– Aika joukko-osastossa oli todella antoisaa ja se antoi paljon pääomaa Pääesikuntaa varten. Perusyksikössä tehdään työtä perusasioiden kanssa ja se on arvokasta perustyötä asevelvollisten kanssa. Perusyksikössä työnsä hyvin tekevät ovat myös Puolustusvoimille rekrytointivaltti: tämmöistä konkreettista työtä pääset tekemään Suomen turvallisuuden eteen, kun tulet upseeriksi tai aliupseeriksi.

Vaikka nykyiset tehtävät Pääesikunnassa ovat enemmän asioiden johtamista, on työn suolaksi muodostunut työtehtävien monipuolisuus.

– Olen päässyt työskentelemään esikunnan eri keskuksissa ja nähnyt asioita todella monesta eri näkökulmasta, mikä on rikkaus.

Työtehtävät ovat monipuolisia ja aina on uutta opittavaa. Koskaan ei ole valmis, vaikka toki se on sama asia monella muullakin alalla nykyisin.

Siviilistä käsin katsottuna upseerin ura ja tiheään vaihtuvat tehtävät saattavat vaikuttaa työnteon kannalta jopa rasittavilta. Ylivaara ymmärtää sen hyvin, mutta korostaa, että mahdollisimman laaja kokemus eri alojen tehtävästä on vain hyödyksi upseerin uralla.

Upseerin uralla sitoudutaan siihen, että omaan tehtävään tai asuinpaikkakuntaan ei pysty vaikuttamaan samalla tavalla kuin siviilipuolen ammateissa. Yhtä tehtävää tehdään keskimäärin kolme vuotta ja sitten siirrytään uusiin, yleensä vaativampiin tehtäviin.

Työntekijä saa kertoa oman mielipiteensä, mutta viime kädessä työnantaja voi määrätä tehtävään.

Asian ei kuitenkaan kannata antaa liikaa vaivata, vaan pitää keskittyä siihen työ-

17

Torstaina 13. tammikuuta 2022

Terveys ja hyvinvointi kuuluvat kaikille, eivät harvoille.

Vasemmistoliiton ylitorniolaiset ehdokkaat aluevaaleissa:

118

Martti Koivuranta kalastaja, poromies

138

155

Ari Parviainen

Vuokko Vakkuri

mielenterveyshoitaja, eläkeläinen

lähihoitaja

Vahvistamme lähipalveluja!

1. Jokaiseen kuntaan vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema.

YLITORNIO Me teemme tekoja sen eteen, että apu ja hoiva ovat lähellä ja saatavilla kaikkialla Suomessa.

Ihmisten hyvinvoinnin pitää mennä suuryritysten voittojen edelle ja ammattilaisten on saatava työstään reilu korvaus.

2. Parempi työarki ja työpaikka henkilöstölle.

3. Yhdellä yhteydenotolla oikea-aikaiseen hoitoon.

Tapio Hietala

375 Tapio Lintula

• Palvelujen saatavuus taattava - lähipalvelut läheltä

Arja Mäkitalo

• Palvelut säilytettävä lähellä

• Sopukan alueellisen aseman vahvistaminen • Pienet, paikalliset sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajat sekä järjestöt mukaan lähipalvelujen tuottamiseen

384

• Yhteistyö lähikuntien kanssa • Rohkeasti Sodankylän puolesta

391 Mikko Pyhäjärvi

• Lähi- ja peruspalveluita on vahvistettava sosiaali- ja terveystoimessa oikea aikaisen hoitoon pääsyn varmistamiseksi

• Vanhushoidon paikkojen turvaaminen • Sopukan palveluiden kehittäminen • Pelastuspalvelun määrärahojen turvaaminen

Tule raataamaan kanssamme: pe 14.1. klo 15 K-marketin pihalla Mukana Keskustan ehdokkaat Sodankylästä.

Kahvi- ja mehutarjoilu!

ma 17.1. klo 15 S-marketin pihalla Paikalla Keskustan Sodankylän ehdokkaat ja kansanedustaja Markus Lohi.

Makkaratarjoilu!

tehtävään, mikä kulloinkin on ja hoitaa se mahdollisimman hyvin, Ylivaara sanoo.

Hän kuitenkin myöntää, että uusiin tehtäviin siirtyminen jännittää joka kerta.

– Jokainen uusi tehtävä vaatii oppimista ja sopeutumista. Vaikka pysyisikin samassa joukossa, työkaverit ja esimiehet silti vaihtuvat.

Nykyisessä tehtävässään Puolustusvoimain komentajan adjutanttina Ylivaara harvoin näkee kahta samanlaista työpäivää. Tyypillistä työpäivää voisi hänen mukaansa kuvaillakin sanoin ”Muutos tulee aina”.

Koska päivän aikana vastaantulevat tilanteet ovat yleensä sellaisia, jot-

ka vaativat nopeaa reagointia, joutuu suunnitelmia usein muuttamaan ja monesti työpäivän päätteeksi saakin huomata, ettei se mennyt lainkaan alustavien suunnitelmien mukaan.

Kaikki riippuu ajoituksesta

Mitä korkeammalle Puolustusvoimissa etenee, sitä vähemmän on sopivia tehtäviä tarjolla. Siksi Ylivaaralla ei olekaan suoraa vastausta siihen, onko hän joskus aikeissa palata Sodankylään ja Jääkäriprikaatiin.

– Mietin, että miten vastaan tähän kysymykseen ja päätin aloittaa usein käy-

tetyllä lausahduksella, että ihminen voi lähteä Lapista, mutta Lappi ei ihmisestä.

Mutta eihän se missään tapauksessa mahdotonta ole, hän sanoo.

Joitain rajoittavia tekijöitä kuitenkin on: Joukko-osastossa tehtävävalikoima on erilainen kuin Pääesikunnassa tai puolustushaaraesikunnassa, ja yleisesikuntaupseerin tutkinnon suorittaneille joukko-osastossa on tarjolla vain tiettyjä tehtäviä. Jääkäriprikaatissa niitä voisivat olla esimerkiksi pataljoonan komentajan, esikuntapäällikön tai prikaatinkomentajan tehtävät. Myös joidenkin osastopäälliköiden tehtävät voisi-

vat tulla kyseeseen.

Kysymys on kuitenkin lopulta ajoituksesta.

– Kun minulla tulee kolme vuotta jossain tehtävässä täyteen, niin onko ne tietyt tehtävät auki, ja olenko minä esimiesten mielestä sopiva ehdokas tehtävään, Ylivaara summaa.

SAILA VAARA

Libanonissa kriisinhallintatehtävissä vuonna 2014.

Maksaja: Keskustan Sodankylän kunnallisjärjestö

348

Annukka Ylivaara zzKotoisin Sodanky-

lästä.

zzAsuu perheineen

Vantaalla. Perheeseen kuuluu puoliso ja kaksi lasta. zzTyöskentelee Pääesikunnassa Puolustusvoimain komentajan adjutanttina. zzYlennetty everstiluutnantiksi 6.12.2021. zzAloittaa 1.5.2022 uudessa tehtävässä Kaartin jääkärirykmentissä.

18

Torstaina 13. tammikuuta 2022

19

Torstaina 13. tammikuuta 2022

Sompion sote

Kohti aluevaaleja

Vetoomus sodankyläläisille äänestäjille Olen Krista Stauffer, ensimmäisen vuoden kunnanvaltuutettu Sodankylässä (Kuntalaiset) ja nyt Lapin sitoutumattomissa ehdolla aluevaaleissa. Koulutukseltani olen tradenomi ja työskentelen Rovaniemen kaupungille logistiikka-asiantuntijana, jolla on pätevyys julkisiin hankintoihin ja talousopit yksityisen sektorin hankintapuolelta.

Tällä hetkellä olen kuitenkin sairaslomalla - ja juuri siksi päätinkin lähteä näihin vaaleihin ehdolle. Viime vuoden aikana olen nähnyt konkreettisesti sen, mitä meidän hyvinvointialueemme tarvitsee myös potilaan näkökulmasta.

Keväällä 2021 sain kohtauksen, ”aivoinfarktin”, joka syksyllä toisen kohtauksen jälkeen todettiinkin aivosyöväksi.

Kiirettä, painetta, liikaa potilaita päivystyksessä ja käytäväpaikoilla. Olen nähnyt, kuinka terveydenhuollon ammattilaiset tekevät uskomattoman hienoa työtä – ja myös kuinka turhautuneita he ovat siihen, että erilaiset keskenään kommunikoimattomat järjestelmät aiheuttavat vaikeuksia, jopa vaaratilanteita heidän työssään. Meillä Lapissa on yli 200 eri terveydenhuollon järjestelmää. Voidaan vain miettiä, mitä tapahtuu, kun yksikin tieto jää siirtymättä järjestelmästä toiseen sil-

loin, kun sitä tarvitaan.

Ammattilaisten työympäristön lisäksi myös potilaan hoitoketju vaatii välitöntä kuntoon laittamista. Työnantaja, Kela, kunnan sosiaalipuoli, työterveyshuolto, terveyskeskus, Lapin keskussairaala, Oulun yliopistollinen sairaala yms. – melkoinen määrä sairastuneelle ihmiselle tahoja, jotka pitää kaikki pitää informoituna keskellä elämän suurinta kaaosta. Puhumattakaan lääkelistojen, omavastuiden ja maksukattoasioiden kirjanpidosta. Hienoa on, että meillä kaikkien fyysinen terveys hoidetaan maailman parhaalla tasolla – mutta kaikessa muussa onkin sitten kilometrikaupalla parantamisen varaa.

Hankinta-alan ihmisenä voin sanoa, että asioiden parantaminen on helppoa, jos vain tahtoa ja osaamista löytyy – eikä edes kallista, jos se tehdään kerralla oikein. Digitaalisuuden tulee aina toimia ihmisten eduksi, ei ihmistä vastaan.

Lappi on erikoisalue terveydenhuollonkin alalla.

Tänne ei voida täysin soveltaa suoraan mallia muualta, vaan meidän on käärittävä hihat ja paiskittava kaikkien maakunnan osaajien voimin hommia. Siihen tarvitaan ennen kaikkea julkisen puolen taustatoimintojen ammattiosaajia,jot-

ta saamme juuri meille parhaiten toimivan mallin. Sen, jonka keskiössä on lappilainen ihminen – asuinpaikastaan riippumatta.

Pidäthän huolen, että se toteutuu? Äänestäsi riippuu paljon - käytä sitä ja käytä sitä viisaasti!

Loppuun vielä - kaikella kunnioituksella - vetoomus Sodankylän ehdokaskollegoille: tuokaa esille oma vahvuutenne, osaamisenne ja se panos, jonka oikeasti pystytte antamaan alueemme hyvinvoinnille. Kukaan ei voi yksin luvata kaikkea, eikä meistä kukaan oikeasti yksin päätäkään mistään: hyvinvointialueen hallinnoimia osa-alueita on siihen aivan liian monta. Mutta jokaiselle osa-alueelle tarvitaan raudanlujia osaajia, joten keskittykää jokainen omaan vahvuuteenne ja tuokaa se selkeästi esille. Näin äänestäjät voivat aidosti valita omin kriteerein sen tekijän, jonka kokevat parhaiten edustavan juuri heitä.

Kiitos ja tsemppiä kaikille!

Ystävällisesti, KRISTA STAUFFER nro 424 Sodankylän Kuntalaiset, Lapin Sitoutumattomat ry Kysy lisää: krista. stauffer@sodankyla.fi

Miksi äänestää aluevaaleissa?

Aluevaaleissa on kyse kaikkien Lapin asukkaiden terveys- ja sosiaalipalveluista sekä pelastuspalveluista. Niissä on kyse esimerkiksi vanhusten, vammaisten ja muiden erityisryhmien asumisesta ja kotiavusta. Tai lasten ja nuorten tuki- ja terveyspalveluista varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Tai järjestöjen roolista vertaistuen ja lähiavun tuottajina. Tai sairaankuljetuksesta ja palolaitoksista.

Varsinkin jokainen perhe, jossa on erityislapsi tai -nuori, fyysisiä tai psyykkisiä erityistarpeita, pitkäaikaisairauksia tai muistisairautta, joutuu melkoiseen pyöritykseen saadakseen läheiselleen riittävät ja oikeanlaiset yhteiskunnan hyvinvointipalvelut. Arkihuolet ja kiireet voivat samalla tuntua sellaisilta, etteivät jotkut aluevaalit tunnu tärkeiltä.

Mutta uusissa hyvinvointialueissa ratkaistaan suurelta osin, miten yhteiskunta

sopeutuu ihmisten erilaisiin tarpeisiin. Osa asioista hoituu edelleen KELAn kautta.

Kuntien rooli on jatkossakin suuri erityisesti päiväkoti-, koulu- ja työllisyysasioissa.

Mutta valtaosasta kaikkien ihmisten palveluita päätetään jatkossa aluetasolla.

Päätöksentekijät valitaan tammikuun aluevaaleissa.

Aluevaltuustoilla tulee olemaan vaativa ja valtava työ, kun tehdään päätöksiä arkipäivän asioista aina erikoissairaanhoidon järjestelyihin koko Lapin alueella.

Työssä tarvitaan laajaa näkemystä niin maantieteellisesti kuin erilaisten ihmisten tarpeiden osalta. Tiedossa on, että väestön vanheneminen lisää kustannuksia, joten hyvinvoinnin turvaaminen kaikkialla Lapissa edellyttää uusia, olosuhteisiin räätälöityjä ratkaisuja ja asiakkaiden tarpeiden hyvää tunnistamista. Perusterveyspalvelut, tuettu asuminen ja muut

sosiaalipalvelut tulee saada helposti ja läheltä. Pelastuspalveluja tarvitaan kaikkialla. Harvoin tarvittavissa erikoissairaanhoidon palveluissa asiantuntemus, osaaminen ja hoidon laatu ovat ratkaisevia.

Aluevaltuustoon tarvitaan päättäjiä, joilla on koko Lapin erilaisten olosuhteiden tuntemusta ja kykyä katsoa asioita kokonaisuutena. Palvelujen järjestämisessä tarvitaan asiakkaiden näkökulmaa, omaishoitajien ja kokemusasiantuntijoiden ääntä. Monenlaisten tarpeiden yhteensovittaminen ja koordinointi tulee olemaan aluevaltuustojen tehtävä. Lappi on laaja kaikkien ääni kuuluviin - äänestä!

KIRSI-MARJA KORHONEN Aluevaaliehdokas (kesk.) https://www.facebook. com/KorhonenKii

Aluevaalien ennakkoäänestysaika on 12.-18. tammikuuta.

Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 23.1.2022.

Vuoden kuluttua astuu voimaan maamme historia suurin hallinnollinen muutos. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnallisille hyvinvointialueille. Kolmen viikon kuluttua valittava aluevaltuusto päättää, kuinka palvelut järjestetään. Vielä tämän vuoden ajan kunnat vastaavat sotepalveluista ja maksavat niiden aiheuttamat kulut. Jatkossa valtio maksaa hyvinvointialueille tarpeisiin pohjautuvat kustannukset.

Pelastustoimi siirtyy myös hyvinvointialueelle. Lapin pelastustoimi on ollut Lapinliiton johdossa kuntien kustantamana. Jatkossa toiminnan maksaa valtio.

Hyvinvointialueiden valmistelu on täydessä vauhdissa kaikissa maakunnissa.

Valmistelutyötä ovat tehneet erikseen perustetut virkamiehistä kootut valmisteluelimet (vate), joilla on ollut maakunnallinen poliittinen seurantaryhmä. Sen rooli on maakunnittain vaihdellut. Monissa maakunnissa valmistelu on hyvin pitkällä ja aluevaaliehdokkaat ja kansalaiset tietävät minkälainen uusi organisaatio on, sekä miten palvelut järjestetään. Näin mm. Pohjois-Pohjanmaalla. Sinne tulee kuusi seudullista palvelualuetta, joihin nykyiset kuntien ja kuntayhtymien palveluverkostot kootaan. Järjestelmä on tehokas. Se on jatkoa edelliselle soteuudistukselle, jossa velvoi-

tettiin muodostamaan yli 20 000 asukkaan suuruisia kokonaisuuksia. Lapissa tämä ei täysin onnistunut.

Lapin sotevalmistelu on takamatkalla ja täällä ei palvelualueita aiota muodostaa.

Kaikkien 21 kunnan palvelurakenteet otettaisiin suoraan hyvinvointialueen johtoon.

Voiko tuo onnistua ja tehtäisiinkö nyt mitään uudistusta.

Lappiin tarvitaan myös kuusi palvelualuetta, joissa palvelut tuotetaan asutusrakenteen ja logististen yhteyksien perusteella. Kehittämisen lähtökohtana pitää olla kansalaisten tarpeet.

Olisiko Sompio yksi palvelualue? Mielestäni kyllä. Nykyisin Sodankylän kunta järjestää laadukkaat palvelut kuntalaisille. Savukoski ja Pelkosenniemi ovat perustaneet kuntayhtymän ja hakeneet sen kautta suorituskykyä. Nämä kolme kuntaa muodostaisivat yhden palvelualueen. Nykyiset terveys/sotekeskukset säilyisivät ja yhden johdon alaisina kehittäisivät toimintaa. Jos palvelualueet saadaan rakennettu, niiden valmistelu ja rakenne vaativat asiantuntevaa selvittelyä.

ESKO TAVIA Kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Simo Oulunkaaren yhtymävaltuuston puheenjohtaja

Sodankylän palo- ja pelastustoimen viimeinen oljenkorsi - SOTE Sodankylässä on liian vähän vakinaisia palomiehiä. Työvuorossa ( a`24 h) on kerrallaan kaksi työntekijää jotka vastaavat hälytysten vastaanottamisesta, hälytyksiin osallistumisesta, kaluston toimintakunnon ylläpidosta ja päivittäisten rutiinien hoitamisesta vuoronsa aikana. Toinen työntekijöistä tulee pelastushelikopteri ASLAK-yhteistyön kautta ja tällä järjestelyllä toiminta pysyy siedettävällä tasolla.

Työvuorossa tulisi olla yhteensä vähintään kolme henkilöä, jotta kaikki tehtävät saataisiin suoritettua asianmukaisesti. Jos nykyisellä henkilöstömäärällä tulee sairastumisia, niin tapahtuu välitön palvelutason laskeminen. Tietyt tehtävät vaativat toki enemmän kuin kolme työntekijää, sillä esimerkiksi savusukellustehtävän turvallinen suorittaminen vaatii neljän ammattilaisen yhtäaikaisen suorituksen.

Kuntien, Lapin Liiton ja tulevien aluevaltuutettujen tehtävä on saada nämä lakisääteiset palvelut asialliseksi. Tämänhetkisillä velvoitteilla Sodankylän asema tarvitsee 4 uutta virkaa pelastajille. Meidän pitää viedä vahvaa viestiä näistä tarpeista jo nykyisille

päättäjille - jos haluamme varmistaa, että saamme apua tulipaloihin, liikenneonnettomuuksiin ja lukuisiin muihin pelastustehtäviin liittyvissä toimissa. On syytä muistaa, että Sodankylänkin yksikkö on valmistautunut tukemaan pelastustoimen palveluilla lähikuntien ja koko Lapin alueella.

Palo- ja pelastustoimen tarkoitus on lisätä turvallisuutta. Aluevaalien mukana tuoma uudistus on nähtävä suurena mahdollisuutena - viimeisenä oljenkortena nostaa Sodankylän ja lähialueen alueen palvelut asianmukaiselle tasolle. Tämä vaatii näiden tosiasioiden tunnistamisen ja välittömät toimenpiteet lisähenkilöstön saamiseksi. Kysymys on siitä, että minkälaista palvelua ja apua saamme - kun hätä on suurin.

Oman lukunsa ja kirjoituksensa ansaitsevat pelastushelikopteri ASLAK, Sodankylän VPK ja sairaanhoitopiirin ambulanssitoiminta eli ensihoitoyksiköt.

TAPIO LINTULA Aluevaaliehdokas Keskusta

Sähköinen ajanvaraus lisää toimijuutta Aluevaaleissa on puhuttu palveluiden digitalisoitumisesta ja etäpalveluiden tarjoamisesta. Näissä keskusteluissa on kuitenkin jäänyt yksi digitalisaation näkökulma vähälle ja se on sähköisen ajanvarauksen tarjoaminen. Tämä palvelu olisi erityisen tärkeä viittomankielisille, puhe- ja kuulovammaisille mutta myös monille muille, esimerkiksi meille neuroepätyypillisille. Lisäksi se tarjoaa matalan kynnyksen kanavan heille, joilla on kokemuksia tai pelkoa syrjivästä käytöksestä omakielisiä palveluita vaadittaessa.

Palveluihin hakeutuminen on haastavaa ja jopa syrjivää, jos ainoa ajanvarausmahdollisuus tapahtuu takaisinsoittopalvelun kautta. Digitaalisten palveluiden tulisikin lisätä nimenomaan esteettömyyttä ja tukea oman toimijuuden mahdollisuuksia. Lapin hyvinvointialueen onkin varmistettava, että jokaisella on mahdollisuus hakeutua hoitoon ja palveluihin myös tekstipohjaisten sähköisten yhteydenottokanavien kautta.

Digitaalisissa palveluissa itsessään on

myös huomioitava esteettömyys. Helppokäyttöisyys ja selkokielisyys ovat avaimia jokaisen omaa toimijuuden edistämiseen sekä palveluiden yhdenvertaisuuteen, selkokieltä kun tarvitsee useampi kuin joka kymmenes suomalainen. Kaikessa tiedotuksessa palveluihin hakeutumisesta hätä- ja kriisitilanteisiin on otettava huomioon myös selkokielistä ja viittomankielistä palvelua tarvitsevat.

On siis aika purkaa vanhoja syrjiviä käytäntöjä. Meillä on kaikki mahdollisuudet kehittää palveluidemme esteettömyyttä ja sen on näyttävä jo hyvinvointialueen strategiatyössä. Vammaisliikkeen maailmanlaajuiseksi motoksi noussut ”Nothing about us without us” – ei mitään meistä ilman meitä, pätee myös tässä: vammaisten, neuroepätyypillisten, viittomankielisten ja selkokielisten on oltava mukana kehittämässä palveluita. Koska yhdenvertaiset palvelut kuuluvat kaikille, ei vain harvoille.

MARI IKONEN Rovaniemi, Vasemmistoliitto

20

Torstaina 13. tammikuuta 2022

Sodan

Akseli Unto Ilmari Paulamäki Syntynyt: 18.10.2021 Pituus: 50 cm Paino: 3328 g Vanhemmat: Jussi ja Pia Paulamäki Paikkakunta: Helsinki

Joel Juhani Ruha Syntynyt: 21.1.2021 Pituus: 50 cm Paino: 3255 g Vanhemmat: Miia Leskinen ja Pekka Ruha

Roosa Amanda Pyhäjärvi Syntynyt: 5.1.2021 Pituus: 50,5 cm Paino: 3430 g Vanhemmat: Tiina-Riikka Portimo ja Ville Pyhäjärvi

vau 202 Eliisi Eine Tuulia Tervo Syntynyt: 24.1.2021 klo 6.29 Pituus: 51cm Paino: 3536 g Vanhemmat: Anni-Tuulia Särkelä & Ville Tervo Isovanhemmat: Riitta-Liisa ja Jukka Särkelä, Maire ja Hannu Tervo

Peetu Henrik Kalevi Väisänen Syntynyt: 20.8.2021 Pituus: 50 cm Paino: 4010 g Vanhemmat: Laura Ahava ja Jaakko Väisänen Isovanhemmat: Päivi ja Pekka Ahava, Tuula Jokela ja Lauri Väisänen

Pihla Aurora Kyllästinen Syntynyt: 2.1.2021 Pituus: 49.5 cm Paino: 3475 g Vanhemmat: Mira Kyllästinen ja Miko Sutinen

Elisa Aino Juljaana Tastula Syntynyt: 19.1.2021 Pituus: 49 cm Paino: 3025 g Vanhemmat: Janika ja Jarno Tastula Isovanhemmat: Outi ja Jouko Kaihua, Anne-Mari ja Jyrki Tastula

Poika Nieminen Syntynyt: 24.12.2021 Pituus: 52 cm Paino: 3530 g Vanhemmat: Heidi Naasko ja Juho Nieminen

Sofia Emilia Alexandra Klemetti Syntynyt: 10.08.2021 Pituus: 53 cm Paino: 3775 g Vanhemmat: Saana Sieppi ja Manu Klemetti Isovanhemmat: Outi Kumpula, Eero Sieppi sekä Tuija ja Jarmo Klemetti

Enni Liisa Ainikki Saarinen Syntynyt: 16.6.

Pituus: 49,5 cm Paino: 3565 g Vanhemmat: Maria ja Otto Saarinen Isovanhemmat: Sari ja Pertti Vierelä, Moona ja Risto Saarinen

Leanna Alina Armiida Huttunen Syntynyt: 3.3.2021 Pituus: 50 cm Paino: 3465 g Vanhemmat: Johanna Lokka ja Janne Huttunen Isovanhemmat: Timo Lokka, Jari Huttunen ja Anne Enojärvi

Poika Syntynyt: 28.12.2021 Pituus: 50 cm Paino: 3465 g Vanhemmat: Teemu Alatalo ja Minna Rissanen Isovanhemmat: Kirsi Havukainen ja Jouko Alatalo, Susanna ja Jari Rissanen.

Torstaina 13. tammikuuta 2022

nkylän

uvat 21

Niila Andreas Vaara Syntynyt: 11.2.2021 Pituus: 50,5 cm Paino: 3520 g Vanhemmat: Jonna Penttinen ja Anssi Vaara

Elmo Veli Valdemar Poikela Syntynyt: 10.3.2021 Pituus: 52 cm Paino: 3885 g Vanhemmat: Henna ja Janne Poikela

Venla Elle Mirjam Aaltovirta Syntynyt: 21.9.2021 Pituus: 49,5 cm Paino: 3870 g Vanhemmat: Pauliina Melamies ja Ville Aaltovirta Isovanhemmat: Tarja ja Olli Melamies, Minna Jokelainen ja Jarmo Aaltovirta

Kerttu-Iiris Amanda Väänänen Syntynyt: 20.5.2021 Pituus: 53 cm. Paino: 3785 g Vanhemmat: Johanna Tepsa ja Tuomas Väänänen Isovanhemmat: Kaarina ja Tenho Tepsa & Auli ja Eero Väänänen. Paikkakunta: Ivalo

Otto Oskari Tervo Syntynyt: 19.6.2021 Pituus: 52,4 cm. Paino: 4000 g Vanhemmat: Tiina Jokiniemi ja Henri Tervo Isovanhemmat: Aila Jokiniemi ja Allan Harjula, Anita ja Hannu Tervo, isomummu Aune Jokiniemi

Laura Sofia Elisabeth Köngäs Syntynyt: 27.9.2021 Pituus: 47 cm Paino: 3485 g Vanhemmat: Susanna Seppälä ja Juha Köngäs

21

Eevert Olavi Rikunpoika Syntynyt: 7.7.2021 Pituus: 51 cm Paino: 3545 g Vanhemmat: Tilma Värriö ja Riku Peltoniemi Isovanhemmat: Valma Helena Paarman

Eevi Mimmi Amanda Kurkela Syntynyt: 26.2.2021 Pituus: 49 cm Paino: 3595 g Vanhemmat: Sanna ja Jani Kurkela Isovanhemmat: Kaija ja edesmennyt Mikko Katajisalo sekä Arja ja Seppo Kurkela Isosisarus: Nella Kurkela

Eerin Anne Adele Vasara Syntynyt: 3.6.2021 Pituus: 47 cm Paino: 2905 g Vanhemmat: Anniina Törmänen ja Pekka Vasara Isovanhemmat: Ritva ja Seppo Törmänen, Sari ja Paavo Vasara

Poika Veikanmaa Syntynyt: 22.11.2021 Pituus: 50,5 cm. Paino: 3620 g Vanhemmat: Sini Veikanmaa ja Samuli Vanha Isovanhemmat: Sirkku ja Esa Veikanmaa, Jenny ja Antero Vanha

Eevi Elina Hannele Penttinen Syntynyt: 15.10.2021 Pituus: 51 cm. Paino: 3825 g Vanhemmat: Outi ja Janne Penttinen Isovanhemmat: Päivi Särkelä ja Marja Penttinen

Aili Helmi Sofia Mattila Syntynyt: 20.7.2021 Pituus: 50,8 cm. Paino: 3170 g Vanhemmat: Kati Tissari ja Kimmo Mattila

Ilmari Vilho Juhani Kiemunki Syntynyt: 20.9.2021 Pituus: 50 cm. Paino: 3625 g Vanhemmat: Jenna Hannula ja Joni Kiemunki

Lisää vauvoja seuraavalla sivulla >> Kuvat ovat satunnaisessa järjestyksessä.

22 << Lisää vauvoja edellisellä aukeamalla Kuvat ovat satunnaisessa järjestyksessä.

Torstaina 13. tammikuuta 2022

Sodankylän vauvat 2021

Malla Olga Maria Kumpula Syntynyt: 5.11.2021 Pituus: 47 cm Paino: 3075 g Vanhemmat: Senja ja Ossi Kumpula Isovanhemmat: Vuokko Leppänen, Seija Maijala ja Eino Kumpula

Elmi Olivia Maarit Mattanen Syntynyt: 18.05.2021 Pituus: 49,5 cm. Paino: 3230 g Vanhemmat: Viivi Tuoma ja Joonas Mattanen Isovanhemmat: Hanna Tirroniemi, Sari ja Ari Mattanen

Saana Auroora Mattanen Syntynyt: 5.6.2021 Pituus: 47,5 cm. Paino: 3055 g Vanhemmat: Elisa Kurkela ja Niko Mattanen Isovanhemmat: Sirpa ja Väinö Kurkela, Anne ja Jyrki Mattanen

Samu Henrik Mikael Vaarala Syntynyt: 8.2.2021 Pituus: 48,50 cm Paino: 2940 g Vanhemmat: Pasi Vaarala ja Satu Ronkainen

Tyttö Mattila Syntynyt: 15.12.2021 Pituus: 48,5 cm Paino: 3620 g Vanhemmat: Iida Alatalo ja Miska Mattila

Sofia Lilja Eveliina Lehtola Syntynyt: 31.3.2021 Pituus: 49 cm. Paino: 2965 g Vanhemmat: Annika ja Paulus Lehtola Isovanhemmat: Riitta ja Ilmari Hokkanen, Sirpa Hiukka ja Ari Lehtola Paikkakunta: Rovaniemi

Arttu Herman Aleksanteri Ollila Syntynyt: 7.5.2021 Pituus: 51 cm Paino: 3075 g Vanhemmat: Antti ja Martta Ollila Isovanhemmat: Satu Kuusela, Ilkka Kuusela sekä Leena ja Jouni Ollila

Kaiho Pellervo Arhippa Salmi Syntynyt: 11.1.2021 Pituus: 51 cm Paino: 3800 g Vanhemmat: Marru Pääkkö ja Pasi Salmi Isovanhemmat: Sirkka-Liisa ja Terho Pääkkö, Sirkka ja Markus Salmi

Iivo Eelis Värriö Syntynyt: 6.11.2021 Pituus: 49 cm Paino: 3045 g Vanhemmat: Senni Värriö ja Uula Värriö Savukoski

Elias Armas Norkola Syntynyt: 5.10.2021 51 cm 4510 g Vanhemmat: Jenna Tepsa ja Jani Norkola Isovanhemmat: Kaarina ja Tenho Tepsa, Onerva Norkola

Meea Maria Isokangas Syntynyt: 24.9.2021 Pituus: 3155 g Paino: 51cm Vanhemmat: Noora Niemi & Rami Isokangas

Eino Matias Evald Sirviö Syntynyt: 05.02.2021 Pituus : 48 cm Paino: 3525 g Vanhemmat: Katariina Nieminen ja Samuli Sirviö Isovanhemmat: Ulla ja Raimo Nieminen, Eeva ja Juha Sirviö

Seela Ebba Troupp Syntynyt: 11.6.2021 Pituus: 54,5 cm Paino: 4110 g Vanhemmat: Sirja Aikio & Milton Troupp

23

Torstaina 13. tammikuuta 2022

Koronarokotteita ilman ajanvarausta 11.1. alkaen Sodankylän koronarokotusten walk-in-rokotukset Sodankylän liikuntahallilla jatkuvat arkipäivinä 21. tammikuuta 2022 saakka.

Liikuntahallilla jaetaan koronarokotteita ilman ajanvarausta kaikille yli 12-vuotiaille kuntalaisille. Liikuntahalli on varattu rokotuksiin 23. tammikuuta asti.

Rokotuksia jaetaan Sodankylän liikuntahallilla tällä viikolla 14.1.2022 asti sekä uudelleen 17.-21.2022 klo 8.30-19. Osoite on Haastajantie 6.

Liikuntahallilla jaetaan kaikkia rokoteannoksia: 1., 2. ja 3. rokoteannoksia. Kolmatta rokoteannosta suositellaan kaikille yli 18-vuotiaille sekä 12-17-vuotiaille voimakkaasti immuunipuutteisille tai riskiryhmiin 1 ja 2 kuuluville.

Rokotteena on Comirnaty (Pfizer-BionTech).

Mikäli sinulle on tarjottu mahdollisuus saada koronarokote työterveyshuol-

lon kautta, ruuhkien välttämiseksi suositellaan hakeutumaan ensisijaisesti rokotukseen työterveyshuoltoon. Työnantajalta tai omasta työterveyshuollosta voi varmistaa mahdollisuuden rokotukseen työterveyden kautta.

Huomioi riittävä aikaväli rokoteannosten välillä

Huomioithan, että koronarokotusten 1. ja 2. annoksen välillä tulee olla vähintään 6 viikkoa.

THL suosittelee 3. rokoteannosta kaikille yli 18-vuoti-

aille sekä niille 12-17-vuotiaille, jotka kuuluvat riskiryhmiin 1 ja 2 tai ovat voimakkaasti immuunipuutteisia.

Kolmas rokoteannos voidaan antaa, kun toisesta rokoteannoksesta on kulunut vähintään 4 kuukautta. Poikkeuksena voimakkaasti immuunipuutteiset yli 12-vuotiaat vuotiaat henkilöt, joille kolmas rokoteannos voidaan antaa, kun toisesta annoksesta on kulunut vähintään 2 kuukautta.

Osoitteesta kanta.fi voit tarkistaa, milloin olet saanut 1. ja 2. rokoteannoksen.

Jo varatut rokoteajat ovat voimassa - silti liikuntahallille voi tulla

Aiemmin Sopukkaan varatut rokoteajat ovat edelleen voimassa, mutta kuntalainen voi halutessaan tulla hakemaan 2. tai 3. rokote-

annoksen jo aiemmin myös liikuntahallin walk-in-tapahtumasta.

Tällöin liikuntahallilla täytettävässä kaavakkeessa tulee mainita aiemmin varatusta ajasta, jolloin Sopukan rokoteaika perutaan.

5-11-vuotiaille oma pop-up-rokotetapahtuma Sopukassa

Liikuntahallilla ei järjestetä alle 12-vuotiaiden rokotuksia. 5-11-vuotiaiden rokotukset järjestetään Hyvinvointikeskus Sopukassa 12.-14. tammikuuta 2022.

Lasten rokotuksiin liittyvät ohjeet tiedotetaan erillisessä tiedotteessa.

Alle kouluikäisille rokotusajat on jaettu seuraavasti • 5-6-vuotiaiden rokotukset ajanvarauksella keskiviikkona 12.1. ja perjantaina 14.1. päiväaikaan.

Ajanvaraus ennakkoon numerosta 040 579 9199.

• 5-vuotiaiden rokotuksia myös ilman ajanvarausta keskiviikkona 12.1. klo 16-20.

• 6-vuotiaiden rokotuksia myös ilman ajanvarausta torstaina 13.1. klo 16-20.

Koululaisille rokotusajat on jaettu luokka-asteittain eri ajankohtiin • 1.-2.-luokkalaisten rokotukset keskiviikkona

12.1. klo 16-20 ilman ajanvarausta • 3.-4.-luokkalaisten rokotukset torstaina 13.1. klo 16-20 ilman ajanvarausta • 5.-luokkalaisten rokotukset perjantaina 14.1. klo 16-18 ilman ajanvarausta • Lisäksi perjantaina 14.1. klo 18-20 rokotetaan ilman ajanvarausta niitä 1.-5.-luokkien oppilaita, jotka eivät pysty hakemaan rokotetta omalla vuorollaan.

5–11-vuotiaille on käytössä lapsille tarkoitettu Biontech-Pfizerin Comirnaty 10 mikrogramma/annos -rokote.

Ilman ajanvarausta varatuille rokotevuoroille voi saapua oman aikataulun mukaisesti. Rokotukseen pääsee saapumisjärjestyksessä. Jos perheessä on useampi 5-11-vuotias lapsi, kaikki voivat tulla rokotukselle samaan aikaan. Tarvittaessa rokotuksia jatketaan viikonlopulle.

Suostumuslomake mukaan rokotukseen

Maanantaina 10.1. päiväkotien, eskareiden ja koulujen kautta on koteihin jaettu suostumuslomakkeet, joihin pyydetään molempien huoltajien allekirjoitukset.

Suostumuslomake tulee ottaa mukaan rokotukseen.

Lomakkeen pystyy täyttä-

Ohjeet rokotukseen saapuvalle

zzTarkista milloin olet saanut edellisen rokoteannok-

sesi ja huomioi riittävä aikaväli annosten välillä.

zzRokotukseen vain terveenä. zzPukeudu lyhythihaiseen paitaan ja helposti riisutta-

viin vaatteisiin rokotuksen sujuvoittamiseksi.

zzOta mukaasi Kela-kortti. zzKäytä kasvomaskia ja huolehdi turvaväleistä. Tilai-

suudessa voi esiintyä jonoa.

zzTäytä esitietokaavake, jonka saat liikuntahallilta.

Koronarokotusten massarokotukset alkoivat Sodankylän liikuntahallilla tiistaina 11. tammikuuta. Ensimmäisenä rokotetapahtuman päivänä rokotteita jaettiin yhteensä noin 450 kappaletta.

Kaavaketta käytetään tietojen kirjaamiseen ja rokotusprosessin nopeuttamiseen.

mään myös rokotuspaikalla, mutta rokotusten sujuvoittamiseksi suositellaan lomakkeen täyttämistä etukäteen.

Huoltaja voi antaa suostumuksen myös Wilman kautta, mikäli allekirjoitusta ei ole mahdollista antaa paperilla.

Rokotuksen yhteydessä annetaan kirjallisesti aika ja paikka toista rokoteannosta varten. Ensimmäisen ja toisen rokoteannoksen väli on 6 viikkoa.

Kunta siirtää henkilöstöä koronarokotuksiin, minkä vuoksi neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa palveluja supistetaan. Määräaikaistarkastuksia siirretään myöhempään ajankohtaan.

Laajat terveystarkastukset pyritään hoitamaan normaalisti.

Rokotusten järjestäminen aiheuttaa muutoksia terveyspalveluihin

Kunta siirtää henkilöstöä koronarokotuksiin, minkä vuoksi terveysneuvonnan palveluita tullaan supistamaan. Äitiysneuvolan sekä alle 2-vuotiaiden lasten terveystarkastukset tullaan toteuttamaan normaaliin tapaan. Muut määräaikaistarkastukset lastenneuvolassa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa siirretään myöhempään ajankohtaan. Myös REDUn opiskelijaterveydenhuollon toimintaa supistetaan.

Kunta pahoittelee tilannetta ja toivoo kuntalaisilta ymmärrystä.

Sodankylän liikuntahalli on varattu rokotetapahtuman järjestelyihin 23. tammikuuta 2022 asti. Tilat eivät ole liikuntakäytössä kyseisenä ajanjaksona.

Koronatartunnat kasvussa Sodankylässä Hyvinvointikeskus Sopukan toimintaa on jouduttu supistamaan.

Sodankylässä koronatartunnat ovat lisääntyneet merkittävästi viimeisen viikon aikana. Edellisen seitsemän päivän aikana Sodankylässä on todettu 53 uutta koronatartuntaa (tilanne 10.1.).

– Tauti leviää nyt voimakkaasti myös Sodankylässä.

Minkäänlaisissa oireissa ei tule liikkua kodin ulkopuolella, vaikka olisi saanut koronatestistä negatiivisen tuloksen, muistuttaa Sodan-

kylän johtava lääkäri Minna Jokinen.

Myös Hyvinvointikeskus Sopukassa on todettu koronatartuntoja ja suuri osa Sopukan henkilöstöä on altistunut koronavirukselle. Tämän vuoksi Sopukan toimintaa on supistettu maanantaista 10. tammikuuta alkaen kahdeksi viikoksi.

Akuuttivastaanotto, kuntoutusosasto, laboratorio, röntgen sekä suun terveydenhuollon, sosiaalityön ja mielenterveyspalveluiden päivystykset toimivat normaalisti. Kaikki muu toiminta suljetaan.

Myös Sopukan Kela suljetaan kahdeksi viikoksi.

Kela-asiat pyydetään hoitamaan ensisijaisesti sähköisesti tai soittamalla Kelan puhelinpalveluun.

Kaikki sosiaali- ja terveyspalveluiden kiireettömät vastaanottoajat viikolta 2 ja 3 (10.1.-21.1.2022) perutaan. Asiakkaisiin ollaan yhteydessä, mikäli heidän ajanvarauksensa perutaan tai siirretään.

Sopukassa ei tule asioida muutoin kuin akuuteissa tilanteissa. Myös kiireettömiä soittoja Sopukkaan kannattaa välttää, jotta puhelinpalvelut eivät ruuhkaudu.

Testaukset jatkuvat

Koronatestaus ja -jäljitys toimivat Sopukassa normaalisti. Myös Sopukkaan sovitut koronarokotukset hoidetaan normaalisti. Tilanteella ei myöskään ole vaikutusta viikolla 2 ja 3 järjestettäviin massarokotuksiin Sodankylän liikuntahallilla tai 5-11-vuotiaiden rokotuksiin Sopukassa.

Akuutti- ja kuntoutusosastolle vierailukielto

Osa akuutti- ja kuntoutusosastolla olevista potilaista on mahdollisesti altistunut koronavirukselle ja heidät

testataan päivittäin. Myös Sopukan altistunut henkilökunta testataan päivittäin.

Akuutti- ja kuntoutusosastolle on asetettu vierailukielto 7. tammikuuta alkaen.

Vierailukielto ei kuitenkaan koske saattohoidossa olevan tai muutoin vakavasti sairaan potilaan omaisia.

Ennen vierailuja tulee olla yhteydessä osaston henkilökuntaan, ja vierailut on sallittu vain oireettomille omaisille. Vierailukielto jatkuu tammikuun loppuun saakka.

Sopukassa asioineiden ei tiedetä altistuneen koronavirukselle. Tilannetta seurataan ja kunta tiedot-

taa, mikäli tilanteeseen tulee muutoksia.

Kouluihin laaja maskisuositus

Kouluilla ja oppilaitoksissa on voimassa laaja maskisuositus. Maskin käyttöä suositellaan henkilökunnalle sekä kaikille yli 12-vuotiaille oppilaille ja opiskelijoille. Kouluun ei pidä tulla lievissäkään flunssan oireissa.

Sodankylässä ei olla ottamassa käyttöön oireettomien koululaisten testausta, ennen kuin asiaan tulee mahdollisesti valtakunnallinen tai sairaanhoitopiirin tasoinen linjaus.

24

Torstaina 13. tammikuuta 2022

Kuka on Lapissa sote-asiantuntija?

Kohti aluevaaleja

Voiko aluevaaleissa taktikoida?

Ensimmäiset aluevaalit pidetään parin viikon kuluessa. Moni ihmettelee edelleen, mistä on kyse. Se on ymmärrettävää, edessä on täysin uudenlaiset vaalit.

Vaaleissa valittavat aluevaltuustot päättävät oman alueensa alue- ja palvelustrategiasta. Ne ratkaisevat suuret linjat siitä, missä mitäkin palvelua on tarjolla. Aluevaltuustot myös päättävät muun muassa asiakasmaksuista. Ensimmäiset aluevaltuustot päättävät alueen hallintorakenteen lautakuntien lukumäärän. Aluksi todella merkittävä päätös on hyvinvointi-alueen johtajan valinta. Tehtävä tulee olemaan todella haastava.

Julkisuudessa käydystä keskustelusta poiketen aluevaltuustot eivät päätä rahoitusmallista, mahdollisesta maakuntaverosta tai vaikkapa terveydenhoidon ja vanhustenhuollon henkilöstön koulutuksesta. Niistä päättä eduskunta.

Paljon on keskusteltu tulevan aluevaltuuston kokoonpanosta. Julkisuudes-

sa on laskelmia tehty viime kuntavaalien äänten perusteella. Päätelmät ovat pääosin virheellisiä paikkajakaumasta.

Nyt kyseessä on aivan eri vaalit. Näitä vaaleja ei voi rinnastaa kuntavaaleihin eikä eduskuntavaaleihin. Mielestäni vaaliasiantuntija Sami Borg totesi oikein, että aluevaaleissa voi taktikoida.

Hänen lausuntoaan voi jopa tulkita, että pienissä ja keskisuurissa kunnissa se on jopa suotavaa.

Aluevaaleissa Lapissa valitaan 59 valtuutettua.

Tarkastelen lukujen perusteella miten viime eduskunta- ja kuntavaalien äänimäärien perusteella jakautuisivat (ks. taulukko alla).

Taulukosta selviää, että kyseisten vaalien perusteella ei suuria muutoksia aluevaltuuston paikoissa tapahtuisi.

Kyseessä on nyt aivan uudenlaiset vaalit. Ennustaminen on vaikeaa. Äänestäjä voi vaikuttaa, kuten aina, tulokseen. Vaalitaktiikalla voi vaikuttaa tulokseen.

Esimerkiksi Sodankylässä voi edustajien määrä olla sama kolme kuin nykyisessä Lapin liiton valtuustossa. Voi se olla myös nolla tai jotain muuta. Asiaan voi vaikuttaa vain äänestämällä. Borgin mukaan suurempien ryhmien edustajilla on parhaat mahdollisuudet mennä läpi.

Miksi pitäisi äänestää ?

Vuoden 2023 alusta hyvinvointialueelle siirtyy kuntien taloudesta valtaosa, kun peruspalvelut ja paloja pelastustoiminta siirtyvät aluehallinnolle.

Sodankylässä se tarkoittaa vuoden talousarvion mukaan n. 43,5 milj. euroa eli n. 65,5 % kunnan toimintakatteesta. Tavallaan kuntaan jää vajaa 35% taloudellisesta päätösvallasta.

Sodankyläläisten äänestäjien tulisi reagoida kunnallishallinnon suurimpaan muutokseen.

Vain äänestämällä säilytämme päätösvaltamme asioihimme muutoksessa.

VEIKKO VIRTANEN

Hyvinvointialueiden tulevalla valtuustolla on suuri vastuu alueensa erityispiirteiden tunnistamisessa. Lappilainen on omissa soteratkaisuissaan paras asiantuntija! Selvä asia on, ettei pääkaupungin päättäjillä ole riittävää kuvaa Lapin alueen kymmenien poronkusemien etäisyyksistä ja sen vaikutuksesta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen.

Lapin asukkaan tarvitsema hoito ei saa karata liian kauas. Tämä koskee niin vanhus-, varhaiskasvatus-, kuin terveydenhoitopalveluita, mukaan lukien hammashoito.

Myös pelastustoimen toimintaetäisyydet on kyettävä pitämään kohtuullisina.

Terveydestä huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä akuuttihoidon suuri tarve, vaikka se nyt toimiikin, kuormittaa terveyspalveluiden resursseja ja henkilökuntaa, koko terveydenhuolto kärsii hoito- ja leikkausjonojen pidentyessä.

Perussuomalaisten politiikka perustuu koko valtakunnan asuinkelpoisena säilyttämiseen. Vaalit ovat äänestäjälle tärkeät, jotta Lapissa valtuutetut kykenevät parhaisiin ratkaisuihin alueemme erityispiirteet huomioon ottaen!

KARI HÄMÄLÄINEN PS, aluevaaliehdokas Lappi

Kuinka äärialueille turvataan riittävä terveydenhuolto?

Vaaditaan tarkkaa harkintaa ja asian perinpohjaista selvittelyä, kun mietitään kahta 24/7 päivystävää keskussairaalaa Lappiin. Keskustelu pitäisi mielestäni kääntää siihen, kuinka äärialueille turvataan riittävä terveydenhuolto? Jokaisessa kunnassa on oltava terveyskeskus. Jokaisella on oltava mahdollisuus päästä terveydenhuollon lisäksi myös mielenterveys- ja sosiaalipalveluiden sekä siihen liittyvien perus- että erikoispalvelujen piiriin. Kuinka taas kunnissa pystytään vastaamaan ennaltaehkäisevään työhön, kun se jää kuntien huoleksi?

Kuka tekee konkreettisen ennakoivan työn kunnissa, kun henkilöstö siirtyy hyvinvointialueelle?

Pelastustoimen tilanne on minusta huolestuttava. Koko pelastuslaitosta pitää kehittää ja se tarvitsee nopeasti lisää resursseja! Nähdäkseni keskuskaupungeilla on suuri valta pelastuslaitoksen toimintaan. Äärialueiden toimipisteet on jo nyt ajettu alas. Posiolla yritetään pyörittää 2 henkilöllä koko kunnan pelastustointa. Henkilöstön määrä on aivan liian pieni. Ollaan VPK:n varassa.

Olen ymmärtänyt, että pelastustoimen kalusto asettaa myös suuren haasteen jo tällä hetkellä. Ihmisten henkiä pitäisi pystyä säästämään, mutta käytössä on niin vanha kalusto, että se on jo itsessään riski. Riskiä lisää paikallisesti kaluston etäisyys. Jos se on liian kaukana, hukataan aikaa.

Mielestäni kalusto on uusittava ja saatettava vastaamaan sekä nykyisiä ja tulevaisuuden tarpeita. Nämä uudistukset tulevat syömään paljon euroja. Tulevan hyvinvointialueen isot haasteet pelastustoimen suhteen tulee olemaan pitkät etäisyydet sekä vähäinen henkilökuntamäärä.

Posiolla meidän on jo pitkään pitänyt nojata lähes yksinomaan vpk:n tukeen. Ongelmia kuitenkin on: Miehistö vanhenee, eikä uusia henkilöitä saada riittävästi toimintaan mukaan. Olen myös huolissani siitä, kuinka korkea nuorison kiinnostus vpk:n toimintaa kohtaan on? Heittäisin asiassa palloa Lapin liiton suuntaan, jonka vastuulla pelastustoimi on ollut.

HEIKKI MAANINKA Posio 378

Ilman työntekijöitä hyvinvointialue ei toimi

Voidaanko jo puhua sosiaalihuollon palveluista?

Vuosia kestäneessä sote-uudistuskeskustelussa pääpaino on ollut terveydenhuollon palvelujen toimivuudessa ja saatavuudessa. Sama painotus näyttää jatkuvan myös aluevaalien lähestyessä, keskustelu mediassa tiivistyy terveyskeskuksiin ja hoitoon pääsyyn.

Terveydenhuollon palveluiden uudistaminen on hyvin tärkeä asia, mutta yhtä lailla sote-uudistuksessa on kyse sosiaalihuollon palveluista, kuten sosiaalityöstä, perhetyöstä, asumispalveluista, kotihoidosta, vammaispalveluista ja päihdetyöstä. Ehkä hiljaisuuden taustalla on ajatus, etteivät sosiaalihuollon palvelut kuuluisi osaksi ”kaikkien arkea”, vaikka todellisuudessa aika moni meistä tarvitsee näitä palveluita, tai jotain näistä palveluista, jossain vaiheessa elämää. Sosiaalihuollon palvelukokonaisuus ei ole vain korjaavaa työtä, vaan peruspalveluilla ehkäistään sosiaalisia ongelmia ja tuetaan ihmistä

matalalla kynnyksellä.

Sosiaalihuollon palvelujen esille nostamisen ja niiden kehittämisen ei pitäisi olla pelkästään sosiaalialan ammattilaisten tehtävä, vaan myös median, kansalaisten ja erityisesti tulevien aluevaltuutettujen. Hyvinvointialueella tulee tiivistää sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyötä, tunnistaa ajoissa useampia palveluja tarvitsevat ja luoda saumattomat palvelupolut asiakkaan ja potilaan hyväksi. Usein mediassa ja politiikassa halutaan korostaa lasten ja nuorten palveluiden kehittämisen tarvetta, kun taas käytännössä usein auttamalla ja tukemalla aikuisia ajoissa sosiaalihuollon palveluiden avulla, vaikutamme myös lasten ja nuorten hyvinvointiin ja terveyteen.

Kun samalla panostamme hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen ennaltaehkäisevänä toimintana yhteistyössä kuntien, järjestöjen ja yritysten kanssa, vähenee tar-

ve korjaaviin ja raskaampiin palveluihin. Tarve ei kuitenkaan tule poistumaan kokonaan ja hyvinvointialueella tuleekin panostaa myös niiden laatuun ja saatavuuteen mm. keskittämällä erityisosaamista vaativia sosiaalipalveluita erikoissairaanhoidon tavoin. Keskittäminen ei suoraan tarkoita, että erityispalvelut olisi saatavilla vain Rovaniemellä ja Kemissä, vaan siellä, missä Lapin erityisosaajat ovat.

Olen koulutukseltani ja sydämeltäni sosiaalityöntekijä ja työskennellyt lastensuojelun, aikuissosiaalityön, vammaispalvelujen ja lastenvalvojan tehtävissä 12 vuotta. Tulen varmuudella pitämään ääntä myös sosiaalihuollon palvelujen puolesta aluevaltuustossa, mikäli minut sinne valitaan.

MARI PALOLAHTI Lapin aluevaaliehdokas (kesk)

Sote-työntekijöiden rekrytointi on Lapin hyvinvointialueen suurin haaste. Palvelujen järjestäminen laajalle mutta harvaanasutulle alueelle edellyttää väestömäärään nähden muita hyvinvointialueita enemmän henkilöstöä. Palveluja tarvitsevien, etenkin ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa. Nykyinen sote-henkilöstö eläköityy tiuhaa tahtia. Maakunnasta poismuuttajia ovat erityisesti nuoret naiset, joiden työpanosta kaivattaisiin sote-töissä.

Henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi tarvitaan monia keinoja.

Ensiksi on syytä arvioida, tekevätkö hoitajat, lääkärit, sosiaalityöntekijät ja muut alan ammattilaiset niitä tehtäviä, joihin heidät on palkattu? Usein sote-ammattilaisten tehtäviin on sisällytetty hallinto-, atk-, siivous- ja muita tukipalvelutehtäviä, joita aikaisemmin tekivät näiden alojen ammattilaiset. Lisäämällä tukipalveluammattilaisia vapautetaan sote-ammattilaisten työaikaa asiakas- ja potilastyöhön.

Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta sote-tehtävissä työskentelevät naiset. Alan naisvaltaisuuteen ei ole järkeviä perusteita. Tavoitteena tulisikin olla, että miesten ja naisten määrä sote-tehtävissä olisi suunnilleen sama. Työelämän rakennemuutos osaltaan tukee miesten suuntautumista palvelualoille mutta tarvitaan vielä myös asenteiden ja ajattelutapojen muutosta.

Miehet ovat käyttämätön resurssi sote-ammateissa ja heitä tulee kannustaa hakeutumaan alan opintoihin.

Sote-töihin tarvitaan työvoimaa myös ulkomailta. Emme kuitenkaan voi tuudittautua ajatukseen, että tarvitessamme saamme valmiiksi ammatti- ja kielitaitoisia henkilöitä toiselta puolen maapalloa. Ulkomail-

ta muuttavat henkilöt tarvitsevat aikaa oppiakseen kielen ja heidän on suoritettava opintoja Suomessa voidakseen työskennellä sote- tehtävissä. Siksi työvoiman ulkomailta rekrytointi edellyttää pitkäjänteistä työtä.

Henkilöstömenot ovat hyvinvointialueen suurin kuluerä. Palkkauksesta keskusteleminen on aina vaikeata ja erityisen vaikeata on puhuminen naisalojen palkoista.

Sote-alalle palkkaratkaisuksi tarjotaankin usein parempaa johtamista ja hyvää työilmapiiriä. Moniko ehdottaisi kuljetus- tai teknologia -aloille palkan sijaan parempaa johtamista ja hyvää ilmapiiriä? Molemmat kuuluvat asialliseen työelämään mutta ne eivät ole palkan vaihtoehtoja. Työmarkkinaosapuolet sopivat alan peruspalkoista, mutta sopimukset mahdollistavat työnantajakohtaiset palkkauserot. Kukaan ei voi antaa palkkalupauksia, mutta palkoilla on merkitystä, kun hyvinvointialueet houkuttelevat osaavaa työvoimaa.

Sote-ammattilaisten riittävyys ei ratkea vain hyvinvointialueen omilla toimilla. Alan ammattilaisia on koulutettava riittävästi ja koulutuksen sisällön tulee vastata työelämän tarpeita. Monissa kunnissa ammattilaisten rekrytoinnin hidaste on asuntojen puuttuminen. Vaikka sote-palvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueen vastuulle, edelleen kuntien ja kuntalaisten edun mukaista on huolehtia siitä, että kunnan hyvinvointikeskukseen tuleville työntekijöille on asuntoja ja muita kunnallisia palveluita.

PÄIVI SALMINEN, YTM ehdolla aluevaaleissa SDP

25

Torstaina 13. tammikuuta 2022

TARJOUKSET VO

IMASSA 12.-18

.1.2022

TTEITA LISÄÄ ALE-TUO ULE! T MYYMÄLÄSSÄ –

A S JA L A A D U K N! E IN L L U ED

RAJOITE

!

T T U ER Ä PLUSSA-KORTILLA

-40 %

299.-

A RAKETJU KAKSI VA PÄÄLLE! KAUPAN

(399,00)

1 SÄ Ä STÄ

00€ !

AKKUKETJUSAHA MAKITA DUC305ZX1, 2X18V RUNKO

Suorituskykyinen saha rakennuksille ja vapaa-aikaan. Hiiliharjaton ulkonapamoottori ja suuri 20 m/s ketjunopeus. Ketjun kiristys sivulta integroiduin kiristysmutterein. Sisältää kaksi varaketjua. Runko. 502365621

ILMAN KORTTIA 4,95

2

95 (4,95)

RUUVAUSKÄRKISARJA FXA 12-OSAINEN TX/PH/PZ 25MM

12-osainen kestävästä S2-teräksestä valmistettu ruuvauskärkisarja kätevässä tarvikekotelossa läpinäkyvällä kannella. Setin sisältö: 11 x 25 mm PH1, PH2, PZ1, PZ2, T10, T15, T20, T25, T25, T30, T40, 1 x magneettijatko 54 mm. 502310672

KAKKASSIVIA VIHER LÄ VIIDEL A! L EUROL

SÄ Ä STÄ 3

189.-

0€ !

PLUSSA-KORTILLA

-13 %

(219,00)

ILMAN KORTTIA 219,00

VIIMEISTELYNAULAINSETTI PROF 18G/3,6 L

Laadukas kompressori- ja viimeistelynaulainsetti. Paketti sisältää hiljaisen (70 dB(A)) kompressorin, 18 G:n magnesiumrunkoisen viimeistelynaulaimen ja n. 10 metrin PVC-paineilmaletkun. 502296467

SÄ Ä STÄ

21 %

10

95

SÄ Ä STÄ

/m2

(13,90)

LAMINAATTI GOODIY TAMMI KALLBÅDA H2063 8 MM

Kaunis ja ilmeikäs laminaatti. Mitat 1290x193x8 mm. Käyttöluokka on 32.

1,99m²/pkt. 502283732

KATSO LÄHIN K-RAUTA TAI TILAA TUOTTEET VERKOSTA:

28 %

35

5 .(7,90)

/2 kpl

(49,95)

ÖLJYLÄMMITIN PROF

Yhdeksän lamellia. Energiaa säästävä ja turvallinen lisälämmitin. Helposti siirreltävissä. Säädettävä termostaatti. Teho 2000 W. Takuuaika 24 kk. 501986143

36 %

MONIPUOLINEN VALIKOIMA KOTIMAISIA VIHERKASVEJA 12 CM RUUKUSSA

Valikoimassa mm. trendikäs kirjovehka ja liisanjuoru sekä muratti, saniaisia, hienohelma ja erilaisia juoruja. 500673265

SÄ Ä STÄ

90

SÄ Ä STÄ

16 %

24

95 (29,95)

KORIPAKETTI GOODIY

Valkoisessa koripaketissa 4 koria.

Leveys 43 cm, syvyys 49,5 cm, korkeus 71 cm. 502255718

SÄ Ä STÄ

1.-

(2,50) /sk

KUKKAMULTA BIOLAN 10 L

Kaikille ruukku- ja viherkasveille. Valmistettu erilaisista turvelaaduista sekä hiekasta ja on lisäksi väkilannoitettu. 0,10 €/l.

501512810

k-rauta.fi

k-rauta.fi

Sumatie 2, 99600 Sodankylä puh. 010 346 6260 www.k-rauta.fi

60 %

Tarjoukset voimassa kaikissa K-Raudoissa 12.-18.1.2022 niin kauan kuin varatut erät riittävät. ennakkovarauksia, jälleenmyyjille.

Tarjoukset voimassaEikaikissa K-Raudoissaei12.-18.1.2022 Palvelemme toimitusmyyntinä. niin kauan kuin varatut erät riittävät. Ei ennakkovarauksia, Ma-pe 8.00-17.00 Osa tuotteista ei jälleenmyyjille. Osa tuotteista toimitusmyyntinä.

La 9.00-14.00

K-RAUDAN K-RAUDAN

REMONTTINEUVONTA REMONTTINEUVONTA

Kysy mitä vain remontoinnista.

Kysy mitä vain remontoinnista.

Soita 044 1000 Soita 044 700700 1000

Arkisin klo 8-16.

0,0835 €/puhelu + matkapuheliArkisin klo 8-16.

0,0835 €/puhelu + matkapuheli€/min.

Lankapuhelimesta 0,032 €/min. mestamesta 0,1920,192 €/min.

Lankapuhelimesta 0,032 €/min.

26

Torstaina 13. tammikuuta 2022

TAPANI MELALUOTO

Maksaja Tapani Melaluoto

YHDENVERTAISET LÄHIPALVELUT KOKO LAPISSA

Maksaja: Oikeudenmukainen Kittilä

426 OLEN SINUN PUOLELLASI UTSJOELTA SIMOON!

Inkeri Yritys

Kylien ja harvaanasuttujen alueiden ihmisten puolestapuhuja.

Tapani tunnetaan

382 Hyvinvointia ja turvallisuutta kaikille Lapin asukkaille

ÄÄNI koko Lapin puolesta

ANTTI KAARLELA

LAPIN ALUEVALTUUSTOON

253

Jyrki Rasmussen

265

www.lapinsitoutumattomat.fi/jyrki-rasmussen

Merja Aalto o.s. Kapraali • Tehdastyöläinen Torniosta • Neljän lapsen äiti • Kolmannen kauden kaupunginvaltuutettu • Kaupunginhallituksen jäsen

Pidetään

Lappi asuttuna turvaamalla nopeasti hoitoon pääsy myös mielenterveyden haasteissa. turvaamalla ikäihmisille turvaa ja sosiaalisia suhteita hoidon lisäksi.

85

Julkiset ja tasavertaiset sote-palvelut lähelle sinua koko Lapissa

- Toimintaa - Taloudellisuus - Turvallisuus

uudistamalla sote-palvelujen palveluverkko kaikkialle Lappiin.

Annika Sipola ehdolla ALUEvaaleissa

307

www.annikasipola.fi @annikasipola

Annika 307 Sipola ehdolla lapin hyvinvointialuevaltuustoon! rovaniemeläinen, 31 vuotias, järjestökoordinaattori ja Ytm

Hyvinvointia kaikille, ei harvoille Kaikilla, erityisesti vanhusväestöllä, ei ole mahdollisuutta liikkua kuntakeskuksiin jatkuvasti pitkien etäisyyksien takaa. Yksinäisyys on monen kohdalla läsnä jatkuvasti. Jotta arki olisi mielekästä, on kotiin vietäviin palveluihin panostettava. Hoitajilla tulee olla aikaa aidosti kohdata asiakas, jonka luona he käyvät. On myös pyrittävä yhdessä kolmannen sektorin kanssa viemään kyliin aktiviteetteja, mm. kulttuuria ja liikuntapalveluita lisätäksemme hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.

Palveluasuminen on järjestettävä omassa kotikunnassa, tutussa yhteisössä, siinä vaiheessa kun kotona asuminen ei ole enää mahdollista, tai asiakas sitä toivoo. Tällä tavoin mahdollistetaan lähipiirin vierailut ja tuetaan yksilön turvallisuuden tunnetta muutoksessa.

Jokainen ihminen tulee kohdata yksilönä ja palveluiden järjestämisen lähtökohtana tulee olla jokaisen yksilön hyvinvointi.

115

Piia Kilpeläinen-Tuoma bit.ly/piiak-t

MAINOKSEN MAKSAA: EHDOKAS ITSE

LSHP:n hallituksen varapj, Lapin liiton valtuutettu, Kunnanvaltuutettu

Maksaja: Pekka Heikkinen

Pekka Heikkinen

Torstaina 13. tammikuuta 2022

27

Maksaja: Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit

Äänestä aluevaaleissa 23.1. Rösta i välfärdsområdesvalet

Ennakkoäänestys/ Förhandsröstning 12. – 18.1.2022 Ulkomailla/ I utomlands 12. – 15.1.2022

28

Torstaina 13. tammikuuta 2022

Saamelaiset Suomessa, osa 1

Saamelaisten historiaa Lapin ja lannan raja on erottanut historiallisen Lapinmaan eli lapinkylien alueen muusta Suomesta (Ruotsista) ja talonpoikien asuinalueesta. Vanhin lapinraja kulki nykyisen Länsi-Lapin alueella Pellon ja Rovaniemen pohjoisosien korkeudella.

Saamelaisten alkuperä on edelleen hämärän peitossa. Mitkään kirjalliset lähteet eivät paljasta, mistä Suomen ja koko Euroopan ainoa alkuperäiskansa on lähtöisin. Geenitutkimuksen avulla on kuitenkin voitu osoittaa, että perimältään saamelaisten kaltaista väestöä on vielä rautakaudella asunut Suomessa huomattavasti nykyistä saamelaisten kotiseutualuetta etelämpänä.

Levänluhdan kalmiston löydöt

Etelä-Pohjanmaalla Isossakyrössä sijaitseva Levänluhdan hautakalmisto ja sieltä löydetyt vainajat ovat olleet arkeologien ja historioitsijoiden mielenkiinnon kohteena aina löytöhetkestään 1800-luvun puolivälistä lähtien.

Kymmenen vuotta sitten Helsingin yliopiston monitieteinen tutkimusryhmä aloitti uuden tutkimusprojektin, jossa haluttiin selvittää muun muassa se, keitä Levänluhtaan oli haudattu. Ensimmäiset tutkimustulokset julkaistiin kesällä 2019, usean vuoden tutkimustyön jälkeen.

Vainajien alkuperää selvitettiin uusimman muinais-DNA-teknologian avulla. Tutkijoiden yllätykseksi kolmen vainajan dna:sta löytyi selkeitä samankaltaisuuksia nykysaamelaisten kanssa, ja radiohiiliajoituksen perusteella luut ovat kuuluneet 500–700-luvuilla eläneille ihmisille. Tämä on ensimmäinen fyysinen todiste siitä, että saamelaisasutusta on ollut näinkin eteläisessä osassa Suomea.

Aikaisemmin tutkimuksessa on voitu saamenkielisten paikannimien perusteella olettaa, että saamelaisasutusta on ollut vielä keskiajalla (noin 1200– 1500 jaa) Pohjois-Savon korkeudella.

– Pohjois-Savossa asuneista ihmisistä tiedetään hyvin vähän. Ei ole näyttöä, että he olisivat lähteneet sieltä minnekään, vaan to-

Historiallinen saamelaisten kotiseutualue on käsittänyt koko lapinkylien muodostaman alueen. F. de Witin kartassa vuodelta 1688 näkyy Ruotsi-Suomen Lapinmaat sekä lapinraja aina Kemin Lapin rajaan asti. Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa saamelaisalueeksi katsotaan myös nykyisin koko lapinrajan pohjoispuolinen alue. dennäköisesti he ovat menneet naimisiin suomalaisten kanssa, toteaa Lapin yliopiston tutkija Juha Joona.

Lapinkyläjärjestelmä hajoaa

Joonan mukaan saamelaisia pidetään nykyisen Pohjois-Suomen alkuperäisväestönä, mutta historiallisista ja kirjallisista lähteistä ei käy selville, mistä he ovat tulleet. Kirjoitetun lähdeaineiston valossa saamelaisten historiaa voidaan tarkastella toden teolla vasta 1500-luvulta lähtien.

1600-luvun alussa saamelaisten yhteiskunta perustui lapinkyläjärjestelmään, joka kattoi koko silloisen saamelaisalueen. Kullakin lapinkylällä oli oma alueensa ja lapinkylään kuuluvat saamelaiset päättivät oman alueensa käytöstä.

Lapinkylät esiintyvät jo 1500-luvun veroluetteloissa ja niihin kuului muutamasta perheestä muutamiin kymmeniä perheitä.

Niissä asuneilla saamelaisilla oli oikeus kylän alueen maihin ja vesiin. Suvut asuivat ison osan vuotta hajallaan omilla suvun perintömailla eli veromailla, mutta kokoontuivat ainakin myöhemmin keskitalven ajaksi yhteiseen talvikylään.

Nykyisen Suomen alueel-

la kokonaan sijainneen Kemin Lapin lapinkylät sijaitsivat joko kokonaan tai osittain nykyisten Inarin, Sodankylän, Kittilän, Pelkosenniemen, Savukosken, Sallan, Posion ja Kuusamon alueilla. Utsjoen ja Käsivarren lapinkylät puolestaan luettiin kuuluvaksi Tornion Lappiin.

Lapinkyläjärjestelmä alkoi hajota 1600-luvun lopulta alkaen, kun Lapin uudisasutus eteni. Vanhojen lapinkylien maa- ja vesioikeudet jäivät unohduksiin ja tilalle tulivat valtiolle ja uudistilojen haltijoille kuuluneet oikeudet.

Lapin ja lannan raja katoaa

Lapin ja lannan raja on erottanut historiallisen Lapinmaan eli lapinkylien alueen muusta Suomesta (Ruotsista) ja talonpoikien asuinalueesta. Vanhin lapinraja kulki nykyisen Länsi-Lapin alueella Pellon ja Rovaniemen pohjoisosien korkeudella.

Myöhempi Lapin raja kulki Enontekiön ja Muonion rajalta vinosti itään päättyen Kuusamon eteläpuolella Venäjän rajalle. Tämä raja oli voimassa, kun Ruotsin kuningas antoi vuonna 1673 kuninkaallisen asutusplakaatin Lapinmaan uudisasuttamiseksi.

Asutusplakaatilla haluttiin edistää uudisasutuksen leviämistä Suomen Lappiin, sillä katsottiin, että harvaan asuttuun maahan voisi hyvin tulla uudisasukkaita ilman, että siitä olisi haittaa alueen alkuperäisväestölle.

Ruotsin kruunulla oli myös muita vaikuttimia.

– Yksi syy oli valtion eli kruunun verotulojen lisääminen. Lisäksi oli puolustuksellinen perustelu, eli haluttiin, että Ruotsille uskolliset uudisasukkaat lujittavat Ruotsin asemaa pohjoisessa. Lappi ei vielä tuolloin kuulunut kiinteästi silloiseen Ruotsi-Suomeen, Joona toteaa.

Taustalla oli myös uskonnollisia vaikuttimia, sillä saamelaisia pidettiin noitina ja seidan palvojina ja yhtenä tavoitteena oli levittää luterilaista uskoa ja kitkeä pakanuus.

Vaikka ensimmäiset suomalaiset uudisasukkaat olivat ylittäneet lapinrajan jo ennen 1600-luvun puoliväliä, kuitenkin vasta vuoden 1673 kuninkaallinen asutusplakaatti aloitti varsinaisen Lapinmaan uudisasuttamisen.

Alkuun uudisasukkaita saapui harvakseltaan ja uudisasutus keskittyi pitkään joenvarsiin. Vasta 1700-luvun puolivälissä uudisasu-

tus levisi sisämaahan erämaajärvien rannoille. Lukumääräisesti eniten uudisasukkaita muutti Kemin Lapin alueelle ja viimeisenä uudisasukkaat saapuivat Inarin lapinkylien alueelle 1700-luvun puolivälin paikkeilla.

Käräjäpöytäkirjojen kertomaa

Juha Joona on väitöskirjatutkimuksessaan perehtynyt 1600- ja 1700-lukujen käräjäpöytäkirjoihin. Niistä käy ilmi, että yhteiselo uudisasukkaiden ja alkuperäisväestön välillä ei aina sujunut täysin sopuisasti.

Esimerkiksi Kemin Lapin Sompiossa vuonna 1687 pidetyillä käräjillä saamelaiset valittivat, kuinka suomalaisia uudisasukkaita oli luvatta asettunut heidän mailleen ja kaskeamalla polttaneet parhaat riistametsät ja porolaitumet.

1700-luvulla riistan vähetessä sekä kalavesien ehtyessä saamelaisten elinolot heikkenivät entisestään. Saamelaiset eivät syyllistyneet oman käden oikeuteen, vaan he luottivat valtiovaltaan ja oikeuslaitokseen viemällä riita-asioita käräjille.

– Eri lapinkyliin kuuluvat saamelaiset puolustivat yhdessä intressejään. Riippu-

matta siitä, minkä lapinkylän alueella he asuivat, he tunsivat yhteenkuuluvuutta muiden lapinkylien saamelaisten kanssa. He olivat samaa kansaa. Eri lapinkylien saamelaiset saattoivat myös mennä yhdessä kuninkaan puheille, kun suomalaiset yrittivät tunkeutua heidän mailleen, Joona toteaa.

Pelkästään käräjäpöytäkirjoja lukemalla tilanteesta muodostuu kuitenkin yksipuolinen kuva. Yhteiselo onnistui myös sovussa, siitä ovat esimerkkinä suomalaisten ja saamelaisten välillä solmitut avioliitot.

Eri osapuolten välillä solmittiin myös niin sanottuja syytinkisopimuksia, jolloin saamelainen päästi suomalaisen uudisasukkaan asumaan veromailleen. Vastineeksi uudisasukas saattoi antaa viljelemänsä maan tuotosta osuuden saamelaiselle.

– Elävässä elämässä tuli eteen tilanteita, jolloin oli perusteltua sopia asioista. Se ei kuitenkaan kerro saamelaisten oikeudellisesta asemasta, kun asioita ei viety käräjille, vaan saamelainen luopui vapaaehtoisesti maistaan, Joona toteaa.

Saamelaiset siirretään uudisasukkaiden veroluetteloon

Ruotsin kruunu oli perinyt saamelaisilta 1500-luvulta lähtien lapinveroa, ja heidät oli tästä syystä merkitty veroluetteloihin omana ryhmänään. 1750-luvulta lähtien merkintätavassa tapahtui kuitenkin muutos, kun muun muassa Kemin Lapin saamelaiset siirrettiin uudisasukkaiden luetteloon.

Ei tiedetä varmasti, miksi muutos tehtiin juuri tuolloin, mutta se voi liittyä siihen, mistä veroa maksettiin.

– Vähän aikaisemmin kihlakunnanoikeus oli antanut uudisasukkaille oikeuden osallistua tärkeimmän turkisriistan eli majavan pyyntiin. Tässä vaiheessa lapinveron maksu oli yhdistetty erityisesti majavanpyyntioikeuteen. Koska myös suomalaisilla uudisasukkailla oli nyt oikeus osallistua majavanpyyntiin, ei uudisasukkaitten ja saamelaisten erottelua ollut tarvetta pitää yllä myöskään verotuksessa, Joona pohtii.

Toinen syy muutoksen taustalla on todennäköisesti ollut se, että pelkkä metsästykseen, kalastukseen ja poronhoitoon perustuva elämäntapa ei taannut enää riittävää toimeentuloa, joten myös saamelaiset olivat alkaneet perustaa

29

Torstaina 13. tammikuuta 2022 ALUEVAALIT NYT TAMMIKUUSSA 2022.

Nyt päätetään Sinun hyvinvoinnistasi.

152

Teen työtä sen eteen, että apu ja hoiva ovat lähellä ja saatavilla kaikille, kaikkialla Lapissa.

MATTI HENTTUNEN

85

040 509 6020 WWW.MATTIHENTTUNEN.FI Ihmisen asialla ja siitä ei tingitä.

ALUEVAALIT 2022 - ROVANIEMI, LAPPI

Merja Aalto

106 106

85

125 125

Aino Hyöppinen Aino Hyöppinen

Laura Kuru

Merja Aalto

Laura Kuru

152

Terveys, turvallisuus ja hyvinvointi kuuluvat kaikille, eivät harvoille.

Lapissa oltava kaksi päivystävää sairaalaa. olastoor@gmail.com, +358405149406 facebook.com/olavistoor2022

TASAPUOLISTEN

TASAPUOLISTEN PALVELUJEN KOKO LAAJASSA LAPIN MAASSA PUOLESTA KOKO LAAJASSA PALVELUJEN PUOLESTA

129 Marjo Muhonen

142 Hanna-Leena Pitkänen

129 Marjo Muhonen

85

Merja Aalto

142

LAPIN MAASSA

Hanna-Leena Pitkänen

106

Aino Hyöppinen

125

Laura Kuru

K-ryhmä tarjoaa kesätyön Lapissa 400 nuorelle TASAPUOLISTEN K-ryhmä tarjoaa tänä kesänä kaupoissa, logistiikassa ja toimistoissa yhteensä arviolta 6000 työpaikkaa nuorille. Lapissa tarjolla on noin 400 kesätyöpaikkaa.

Kesätyöpaikkojen määrä on kasvanut arvilta 20 prosenttia edeltäviin kesiin verrattuna.

K-ryhmän kesätyönhakusivulla osoitteessa kesko.fi/ kesatyopaikat on jo nyt kesätyöpaikkoja avoinna ja lisää avautuu koko ajan.

– Vaikka tänäkin vuonna K-ryhmä on Suomen suuhelmikuu on todennäköi- rimpia kesätyöntarjoajia sesesti vilkkain hakuaika, ke- kä valtakunnallisesti että sätyösivullamme kannattaa alueellisesti. Monissa maavierailla jo tammikuussa. kunnissa kesätyöpaikkoja Toisaalta myöhemminkin on tarjolla satamäärin. Lakeväällä paikkoja on avoinpissa K-ryhmä tarjosi viime Marjo Muhonen Hanna-Leena Pitkänen na, sanoo rekrytoinneis- vuonna lähes 400 kesätyöta vastaava Ilona Castrén paikkaa, joka on arvio myös K-ryhmän tiedotteessa. tälle vuodelle.

Päivittäistavarakaupan logistiikan sekä Onnisen loLapissa viidenneksi eniten gistiikan varastotehtävien haku alkaa jo 17. tammikesätyöpaikkoja kuuta. Myös K-Rauta-kaup-

uudistiloja.

Inarissa ja Utsjoella alueen saamelaiset siirrettiin uudistilallisten veroluetteloon 1800-luvun alkupuoliskolta lähtien.

norjalaiset joutuivat valitsemaan, kumman maan kansalaisia olivat. Silloin heitä muutti nykyisen Suomen puolelle esimerkiksi Inariin, Kittilään ja Vuotsoon.

– Kun he asettuivat paikalleen, elämäntapa ei ollut samanlaista nomadismia kuin ennen, vaan se läheni silloin paikallista saamelaista poronhoitoa, Joona toteaa.

Osa etelämmäs Pohjois-Suomeen muuttaneista porosaamelaisista alkoi hoitamaan toisille kuuluvia poroja korvausta vastaan. Nämä niin sanotut pororaitiot säilyivät omana ryhmänään aina 1900-luvun alkuun asti. Yksi keskeinen syy oli heidän harjoittamansa elinkeino, joka oli mahdollista sovittaa yhteen suomalaisten uudisasukkaiden elinkeinojen kanssa.

Sen sijaan saamelaiset, jotka olivat hankkineet pääasiallisen toimeentulonsa metsästyksestä ja kalastuksesta, joutuivat kilpailemaan riistamaistaan ja kalavesistään uudisasukkaiden kanssa. Lopulta he joutuivat sopeuttamaan perinteisen elämäntapansa uudisasukkaiden harjoittamaan karjanhoidon, maanviljelyksen, poronhoidon ja eränkäynnin yhdistelmään.

Raja suljetaan

Pohjoisimmassa Lapissa kehitys kulki hieman eri suuntaan. Vaikka myös tälle alueelle muutti suomalaisia uudisasukkaita, suurimman muutoksen aiheutti lännestä päin leviävä poronomadismi.

Jutaava poropaimentolaisuus levisi tuoreiden laitumien perässä läntisen Lapin tuntureilta itään ja saavutti Inarin ja Utsjoen alueen mahdollisesti noin 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa.

– Ennen rajasulkua norjalaiset tunturisaamelaiset kävivät hyvillä laitumilla Suomen puolella Inarissa, Sodankylässä, Kittilässä ja Muoniossa. He tulivat talveksi ja ulottivat matkansa aina pidemmälle laidunten perässä. Kesäksi he palasivat Jäämeren rannikolle, Joona kuvailee.

Norjalaisten porosaamelaisten suuret porolaumat aiheuttivat Suomen puolella haittaa kuluttamalla paikallisten porolaitumia sekä tuhoamalla metsiä. Inarissa hävitettiin myös villipeuran pyynnissä käytettyjä ansoja. Lopulta ongelmaan haettiin ratkaisua sulkemalla Suomen (Venäjän) ja Norjan välinen raja vuonna 1852.

Kun raja suljettiin,

129

SAILA VAARA Juttu on julkaistu alun perin Saariselän Sanomien Keväthanget-numerossa tammikuussa 2020.

142

pojen kesätyöpaikkoihin haPALVELUJEN ku alkaa samaan aikaan.

PUOLESTA Helmikuun alussa haKOKO LAAJASSA kuun tulevat monet K-ruokakauppojen kesätyöpaiLAPIN MAASSA koista. Ruokakauppojen lisäksi kesätyöpaikkoja on myös urheiluvälineliikkeissä, ravintolatukku Kesprossa, Onnisella teknisen tukkukaupan tehtävissä sekä K-Autossa autohuollon ja -myynnin tehtävissä. Myös toimistoilla on kesätyöpaikkoja haussa.

Jutussa käytetyt kirjalliset lähteet Juha Joona: Ikimuistoinen oikeus: tutkimus Lapin alkuperäisistä maa- ja vesioikeuksista (väitöskirja).

Helsingin ja Turun yliopiston suomalais-ugrilainen muinaisgenomi -projektin, Levänluhta-projektin sekä ihmisen esihistorian tutkimukseen keskittyvän saksalaisen Max Planck -instituutin yhteistyönä toteutettu tutkimus.

Monimuotoiset lähipalvelut ihmisten tarpeet huomioiden!

208

Veli-Pekka Lehtola: Saamelaiskiista. Lehtola on saamelaisen kulttuurin professori Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa.

Marjo Rundgren

Heli Saarinen: Näkymättömät metsäsaamelaiset. Saarinen on filosofian tohtori ja vapaa tutkija tutkimusintressinään Lapin historia.

Tutustu! Äänestä!

Oikeustieteen tohtori Juha Joona zzYliopistotutkija, La-

pin yliopiston Arktinen keskus, Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti zzTutkimusintresseihin lukeutuvat Lapin maaoikeudet. Tutkimuksen alueellinen painopiste on Suomen ja Ruotsin pohjoisimman alueen maa- ja vesioikeuksien tutkimuksessa. zzVäitteli vuonna 2019 Lapin yliopistosta aiheenaan saamelaisten historialliset maaoikeudet nykyisen Pohjois-Suomen alueella. Tutkimus on laajin tästä aihepiiristä Pohjoismaissa tehty tutkimus.

perheneuvoja, diakonissa (YAMK)

www.marjorundgren.fi

PAAVO kokokoko Lapin turvaksi PAAVO Lapin turvaksi PAAVO koko Lapin turvaksi PAAVO koko Lapin turvaksi TulePAAVO tapaamaan kokoPaavoa: Lapin turvaksi Tuletapaamaan tapaamaan Paavoa: Tule Paavoa:

Tule tapaamaan Paavoa: Tule tapaamaan Lauantaina 8.1. Paavoa: Lauantaina 8.1.

Lauantaina Lauantaina 8.1. 8.1.

Lauantaina klo 10 8.1. klo 10 kloklo 10klo Sodankylä 10 10 Sodankylä Sodankylä S-Market Sodankylä Sodankylä S-Market S-Market (piha-alue) S-Market S-Market (piha-alue) (piha-alue) (piha-alue)

(piha-alue)

406406 406 406 406

Suomen linja ry Suomen linja ry Suomen linja ry Suomen linja ry

Suomen linja

30

Torstaina 13. tammikuuta 2022

Sodankylän Likiliikkeet, osa 1, Kello- ja Korukamari

Likiliikkeeseen kuuluminen tuo näkyvyyttä ja herättelee paikallisia käyttämään oman kylän palveluja Tässä juttusarjassa esittelemme Sodankylässä toimivia Likiliikkeitä. Ensimmäisenä on vuorossa Sodankylästä ensimmäisenä Likiliikkeeseen liittynyt Kello- ja Korukamari, Magga Oy. Yritystä luostaaavat Eero ja Marja-Leena Magga.

1

Kello- ja Korukamari on ollut mukana Likiliike Sodankylän perustamisesta saakka.

Liike sertifioitiin 25.10.2019. Itseasiassa Marja-Leena on allekirjoittanut Likiliike Sodankylän perustamisasiakirjan 10.10.2019 Sodankylän Yrittäjät ry:n puheenjohtajana.

Osta paikallista -kampanjoita on melkein joka paikkakunnalla.

Sodankylässä totesimme kunnan elinkeinotoimen kanssa, ettei ole mielekästä yrittää keksiä täysin omaa mallia. Yhteistyö Rovanimemen Likiliikkeen kanssa todettiin hedelmällisemmäksi. Olihan Likiliike -konsepti ollut toiminnassa Rovaniemellä jo

muutaman vuoden.

Likiliikeeseen kuuluminen tuo näkyvyyttä. Se herättelee paikallisia käyttämään oman kylän palveluja. Samalla Likiliike esittelee kuinka monipuolista palvelutarjonta kylässä on.

2

Likiliikkeet ovat sodankyläläisessä omistuksessa, niiden kotipaikka on Sodankylä ja ne maksavat veronsa Sodankylään. Likiliike-lahjakortti on verraton maksuväline, joka kelpaa vain Likiliikkeissä.

3

Suosimalla sodankyläläisiä Likiliikkeitä tukemalla pidetään kotikunta elinvoimaisena myös palvelujen osalta. Paikkakunnalta ostetuissa tuotteissa mm. huolto- ja takuuasiat on helppo hoitaa. Asiakas saa aina henkilökohtaista palvelua.

4

Kello- ja Korukamarin omia korumallistoja ei ole mahdollista ostaa muualta. Meillä on paikkakunnan laajin paristovalikoima ja laadukkaat kaiverruspalvelut kaikkiin materiaaleihin.

5 6

Näinä epävarmoina aikoina haluamme luottaa tulevaisuuteen. Uskomme, että elämä normalisoituu.

Kehotamme muita sodankyläläisiä yrittäjiä liittymään Likiliikkeeseen. Yhteismarkkinointi ja vertaistuki ovat tuikitärkeitä palvelujen kehittämisessä.

Vain asioimalla paikkakunnan liikkeissä, taataan korkea palvelutaso. Se puolestaan houkuttelee uusia asukkaita ja matkailijoita. Siten kunta pysyy elinvoimaisena.

TARJA KARJALAINEN

Näitä kysymme

1. Magga Oy on Sodankylän ensimmäinen Likiliike. Milloin ja miksi lähditte mukaan Likiliikkeeseen?

2. Mitä hyötyä yritykselle on Likiliikkeeseen kuulumisesta?

3. Millä tavalla Likiliikkeet poikkeavat muista Sodankylässä toimivista yrityksistä?

4. Miksi sodankyläläisen kannattaa suosia Likiliikkeeseen kuuluvia yrityksiä, ostaa esimerkiksi koruja Magga Oy:ltä, vaikka saisi ne mahdollisesti edullisempaan hintaan tilaamalla Internetistä?

5. Mikä on Magga Oy:n paikallinen erikoisuus, jota ei ole mahdollista ostaa muualta?

6. Millaisena näette yrityksenne tulevaisuuden?

7. Yrityksenne terveiset asiakkaillenne ja Sodankylän muille yrittäjille?

LAPIN DEMARIT

165

31

Torstaina 13. tammikuuta 2022

- Meillä asiakas saa aina henkilökohtaista palvelua Marja-Leena ja Eero Magga lupaavat.

Maksaja Pellon Kokoomus

276 Martti Kovalainen Pello Tasapuoliset palvelut kaikille -

Tasapuoliset ja hyvät Sote ja pelastus palvelut on turvattava jokaiselle Lapin asukkaalle.

PUOLUEISIIN SITOUTUMATON

LAPPILAISTEN PUOLESTA!

Unto Friman

KYLLÄ

Venäjä-yhteistyölle

133 EI lukion lehtori, fil.maist., kunnanvaltuutettu

SOTE:n YKSITYISTÄMISELLE * Maakuntaverolle Hävittäjähankinnoille EU:n talouspakotteille NATO:lle

Maksaja: Helge Niva

Sähköurakoitsija PUOLUEISIIN SITOUTUMATON lapinsitoutumattomat.fi/unto-friman Sähköteknikko Kunnanhallituksen jäsen ÄVPK:n hälytysosastossa yli 20 vuotta. Sähköurakoitsija

Sote-palvelut Lapin jokaiselle paikkakunnalle Lapissa on varmistettava sote-asema sekä palo- ja pelastusviranomainen jokaiselle paikkakunnalle.

Sote-kiinteistöistä kuuluu alueen ottaa vastuu pitkäaikaisilla sopimuksilla.

Henkilökunnan jaksamista tuettava turvallisella työarjella.

Anita Ruokamo

Unto Friman Sähköteknikko

395

Kemijärven kaupunginvaltuutettu alkaen 2013-, Lapin liiton hallituksen jäsen 2017-2021, Lapin hyvinvointityön seurantatyöryhmän ja liikennetyöryhmän pj.

2017-2021. Ota yhteyttä: anita.ruokamo@gmail.com, 040-8251667

Maksaja: Anita Ruokamo

TASA-ARVOISELLE LAPIN HYVINVOINTIALUEELLE: * Jokaisessa kunnassa terveyskeskukset SOTEpalveluineen, myös vuodeosastot * SOTE-hoitohenkilöstön työolot ja palkat kuntoon * Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalan työnjako selkiytettävä

HELGE NIVA

lapinsitoutumattomat.fi/unto-friman

• Kehitetään Lappia yhdessä Kunnanhallituksen jäsen etäisyydet huomioiden ÄVPK:n hälytys• Lappi ei saa olla pelkkäosastossa yli 20 vuotta EU:n luonnonsuojelualue • Kehitetään Lappia yhdessä etäisyydet huomioiden • Potilas tarvitsee • Lappi ei saa ollalääkäreitä pelkkä EU:n luonnonsuojelualue edelleen kasvokkain • Potilas tarvitsee lääkäreitä edelleen kasvokkain • Tietosuoja ei saa tuhota • Tietosuoja (GDPR) (GDPR) ei saa tuhota tehokasta pelastustoimintaa tehokasta pelastustoimintaa

414414

32

Torstaina 13. tammikuuta 2022

HYVINVOINTI. ARVOKKAINTA MITÄ MEILLÄ ON

SAKARI koneinsinööri, myyjä SILÉN eläkeläinen RÖNTGENHOITAJA

214

198

vartija

Kohti aluevaaleja:

Aluevaaleissa päätetään vammaisille ja pitkäaikaissairaille ihmisille tärkeistä asioista Pian pääsemme taas äänestämään. Toivottavasti kukaan ei koe vaaliväsymystä, koska nyt valitaan päättäjiä erittäin merkittävään tehtävään Lapin hyvinvointialueelle.

Hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto, jonka jäsenet ja varajäsenet valitaan aluevaaleilla. Aluevaltuustossa tullaan päättämään myös monista vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten palveluihin liittyvistä asioista. Ehdokkaiden on hyvä ymmärtää esteettömyyden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden merkitys ei ainoastaan vammaisten ja pitkäaikaissairaiden vaan aivan kaikkien hyvinvointialueella asuvien ihmisten näkökulmasta.

Jo nyt moni vammainen ja pitkäaikaissai-

ras ihminen jää ilman tarvitsemiaan palveluita, vaikka YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista tuli voimaan Suomessa jo vuonna 2016. Yleissopimus velvoittaa julkista valtaa edistämään vammaisten ihmisen oikeuksia ja huolehtimaan siitä, että palvelut ovat esteettömiä ja yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla.

Sopimus rakentuu ravintolapäällikkö syrjinnän kiellon ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteelle. Tätä kansainvälistä sopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista on noudatettava Suomessa lakina.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden oikea-aikaisuus, saatavuus ja laatu lienee tärkeää meille kaikille, mutta erityisen tärkeiksi nämä seikat nousevat paljon pal-

veluita tarvitsevien ihmisten elämässä. Moni vammainen ja pitkäaikaissairas ihminen kuuluu tähän ryhmään. Esimerkiksi palveluohjauksessa ja palvelutarpeen arvioinnissa tarvitaan vahvaa osaamista ja ammattitaitoa erityistarpeiden tunnistamiseksi. Toimenpiteet vammais- ja muiden sote-palveluiden yhteensovittamiseksi sekä osallistalähihoitaja minen palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen ovat laajuudessaan monimuotoisia ja ajallisesti vaativia. Jotta palvelujen saanti olisi turvattua myös siirtymävaiheen aikana ja myös sen jälkeen, niiden yhteensovittaminen sekä aito osallistaminen tulisi aloittaa välittömästi.

Kun tapaat aluevaaliehdokkaita, haas-

tamme sinua selvittämään miten ehdokas ja hänen puolueensa huomioivat heikommassa asemassa olevia ihmisryhmiä ja miten he edistäisivät vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten hyvinvointia. Kannustamme äänestämään Lapin aluevaltuustoon henkilöitä, jotka nostavat valtuutettuina vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten oikeudet vahvasti esiin niin, että heidän palvelunsa toteutetaan ja turvataan Lapin hyvinvointialueella tarpeen- ja asianmukaisesti.

TARJA JA MARTTI LINTULA Sodankylän Invalidiyhdistys LIISA PITZÉN Järjestöasiantuntija, Lappi Invalidiliitto

Miksi äänestää Laura Laksoa?

Elinvoiman edistäjä Itä- ja Pohjois-Lapin kuntaprojektissa Työskennellyt eduskunnassa konkarikansanedustajan avustajana, sekä ulkoministeriön palveluksessa mm.

Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Ukrainassa.

Koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri; pääaineena valtio-oppi ja sivuaineena sosiaalipolitiikka Paluumuuttaja sukunsa tiloille, Kairalan kylään, Pelkosenniemelle.

Tärkeitä teemoja: Lähipalvelut tulee turvata pitkien välimatkojen ja ikääntyvän väestön Lapissa. Palvelut ovat ihmisiä varten!

Mielenterveyspalveluihin pääsyä tulee parantaa Pelastuspalvelut tulee turvata koko Lapin alueella.

Pelkosenniemen vuodeosaston lakkauttaminen oli hätiköityä, eikä esitetyt perustelut ole vakuuttaneet.

Valtuutetun asema perustuu äänestäjien luottamukseen.

Tärkeää on kuunnella herkällä korvalla sitä, mitä ihmiset haluavat ja toimia sen mukaisesti.

Äänestä Laura Laksoa, Itäkairan paluumuuttajaa numerolla 371 Maksaja Laura Lakso

Ennakkoäänestys 12.-18.1.2022 Vaalipäivä 23.1.2022

33

Torstaina 13. tammikuuta 2022

102 Hyvinvoiva Lappi on meidän kaikkien etu.

Riitta Hokkanen lähihoitaja

138

151

Ari Parviainen

Juha Siltala

mielenterveyshoitaja, eläkeläinen

filosofian maisteri

153

157

Vesa Suomalainen

Raimo Äärelä

psykologi

kirvesmies, herastuomari

Vasemmiston aluevaaliehdokkaita Sodankylässä

lappi.vasemmisto.fi

Hyvinvoiva Lappi on meidän kaikkien etu.

Vasemmistoliiton kemiläiset ehdokkaat

Valitse vasemmisto.

87

88

91

92

Miia Alasaarela (sit.)

Heidi Anttila

Kim Bergvall

Sari Ekorre

sairaanhoitaja, luottamusmies

yrittäjä, lähihoitajaopiskelija

koulunkäynninohjaaja

suunnittelija (hanketalous), kätilö

94

110

117

121

122

Minna Hakanen

Mauri Jaakkonen

Mikko Koivulehto

Sisko Korrensalo

Päivi Koskela

sairaanhoitaja, YTK, sosiaalityöntekijän sijainen

työtön posteljooni

ohjaaja, muusikko

kätilö, sairaanhoidonopettaja, eläkeläinen

yrittäjä, erä- ja luonto-opas

128

130

140

141

156

Laura Moilanen

Albana Mustafi

Pirkko Pehkonen

Jenna Pihkapuro

Reijo Viitala

perhetyön ja tukitoiminnan ohjaaja, opiskelija

yrittäjä

TUL:n Lapin piirin toiminnanjohtaja

fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja

eläkeläinen, satamaneuvos

34

Torstaina 13. tammikuuta 2022

Lappiin kesätoimittajaksi Haluatko työskennellä kesäisessä Lapissa? Etsimme Hilla Group Oyj:n Lapin paikallislehtien toimituksiin kesäksi 2022 toimittajia Inarilaiseen, Sompioon, Kittilälehteen, Luoteis-Lappiin, Kotikulmilta-lehteen, Koti-Lappiin ja Meän Tornionlaaksoon.

Olet etsimämme henkilö, mikäli haluat tehdä töitä lähellä ihmisiä, ymmärrät puheenaiheiden arvon ja uskallat heittäytyä jutuntekoon monipuolisesti muikkuverkoilta mopomiitteihin, hillasoille ja poliittiseen päätöksentekoon. Ajokortti on välttämätön.

Liitä hakemukseesi ansioluettelo, suosittelijat ja vähintään yksi juttuidea sekä tapa, miten idean toteuttaisit. Muista kertoa hakemuksen alussa, minkä lehden toimitukseen ensi sijassa haet.

Jätä hakemuksesi 25.1. mennessä osoitteessa www.kpkyhtiot.fi/tyopaikat.

Lisätiedot: Sisältöjohtaja Jonna Nikumaa Lapin alueen paikallislehdet 040 759 5183

Pidetään huolta, että hyvinvointi kuuluu kaiken ikäisille.

Pidetään huolta, että hyvinvointi kuuluu koko Lapille.

Tarja

#pidetäänhuolta

Tiitu

Ara

169 Huhtamella

181 Kemppainen

Lastenhoitaja

Perhepäivähoitaja

Hoivayrittäjä

158 Aikio

Pidetään huolta henkilöstöstä.

Pirjo

222 Valikainen Perushoitaja

HYVINVOINTI. ARVOKKAINTA MITÄ MEILLÄ ON.

Torstaina 13. tammikuuta 2022

35

36

Torstaina 13. tammikuuta 2022

Myllymäki on toiminut aikaisemmin Metsähallitus Metsätalous Oy:n puukaupan asiakkuuspäällikkönä.

Samuli Myllymäki metsätalouden aluejohtajaksi Lappiin Myllymäki valittiin eläkkeelle jääneen Kirsi-Marja ”Kii” Korhosen seuraajaksi noin 20 hakijan joukosta.

Metsähallitus Metsätalous Oy:n Metsäomaisuuden hoito -prosessin Lapin aluejohtajaksi on valittu maatalous- ja metsätieteiden maisteri Samuli Myllymäki. Myllymäki on aloittanut Lapin aluejohtajana Rovaniemellä 1.1.2022. Tehtävää hoiti aikaisemmin eläkkeelle siirtynyt Kirsi-Marja ”Kii” Korhonen.

Ensimmäisen työviikon jälkeen Myllymäki on innostunut uusista tehtävistään.

– Tehtäviin liittyvien vastuiden perehtymisen lisäksi odotan jo uusien yhteistyökumppaneiden tapaamista sekä haluan tutustua pai-

kallisiin olosuhteisiin entistä paremmin, Myllymäki sanoo.

Myllymäellä on pitkä kokemus metsätalouden eri tehtävistä ja hän on toiminut ennen uuteen tehtävään astumista Metsähallitus Metsätalous Oy:n puukaupan asiakkuuspäällikkönä vuodesta 2015 lähtien.

Metsähallitus Metsätalous Oy:n Lapin aluejohtajana tehtävänä on Lapin alueen valtion monikäyttömetsiin liittyvä päätöksenteko, toiminnan suunnittelun johtaminen sekä eri maankäyttömuotojen ja tavoitteiden yhteensovittaminen.

Raskaille kelkoille lupa Luostolle Arctic Ametisti Oy on saanut luvan liikkua raskailla moottorikelkoilla tietyillä reittiosuuksilla Luoston alueella. Osuus, jolla raskailla kelkoilla on lupa liikkua, merkitään lisäkilvillä reittiosuudelle.

Reittiosuus lähtee Luostontie-Alluntie risteysalueelta päättyen noin 100 metrin päähän Ukko-Luostontien ylittämisen jälkeen.

Ympäristöministeriön laati-

man ohjeistuksen mukaan tarkasteltuna kyseinen reitin osuus soveltuu käytettäväksi raskaille moottorikelkoille.

Reitinpitäjä voi sallia moottorikelkkailureitillä ajoneuvolain mukaisen raskaan moottorikelkan, mikäli reitti soveltuu raskaiden moottorikelkkojen liikkumiseen maastoliikennelain mukaisesti. (TK)

Koronaviruksella voi olla vaikutuksia jätehuoltoon Koronavirus voi aiheuttaa haasteita myös jätehuollon toimintaan, Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Lapeco varoittaa.

Lapecon toimialueella saattaa haastavassa koronatilanteessa yksittäisten kiinteistöjen jäteastioiden ja

aluekeräyspisteiden tyhjennyksissä ilmetä viiveitä tai niitä voidaan tyhjentää normaalista tyhjennyspäivästä poiketen ennakoidusti päivää aiemmin. Kuntayhtymä toivoo kärsivällisyyttä ja ymmärrystä asiassa.

Eskari-ikäisenä jääkiekkoharrastuksen aloittaneen Joona Mäkelän mielestä jääkiekko on sopiva harrastus hänelle, joka ymmärtää joukkuepelaamisen merkityksen.

”

Harrastajalta kysytyt zzKuka olet, esittele itsesi: nimi, mitä opiskelet tai teet

Kenelle lajia voi suositella?

työksesi. zzKuinka kauan olet harrastanut lajia, miten päädyit lajin pariin? zzKuinka paljon lajin harrastaminen vie aikaa päivässä / viikossa? zzMitä kaikkea lajin harrastaminen pitää sisällään? zzKuinka helppoa lajin aloittaminen on? Mitkä varusteet on vähintään hankittava aloittaakseen? zzPaljonko lajin harrastamiseen kuluu rahaa kuukaudessa ja mistä summa muodostuu? zzKenelle lajia voi suositella?

37

Torstaina 13. tammikuuta 2022

Rakkaudesta lajiin

Jääkiekkoharrastaja Joona Mäkelä

”Ilman yhteistyötä ei tuloksia synny kaukalossa” Sompion uudessa juttusarjassa esittelemme lajeja, joita sodankyläläiset harrastavat. Ensimmäisenä pääsee ääneen jääkiekon harrastaja Joona Mäkelä.

Joona Mäkelä aloitti jääkiekkoharrastuksen 6-vuotiaana kiekkokoulusta. Luistelun hän oli aloittanut vanhempiensa kanssa 4-vuotiaana. Nyt kahdeksatta luokkaa Tähtikunnan koulussa käyvä Joona treenaa kolmesta neljään kertaa viikossa.

– Lajin pariin minut houkutte-

livat Saku Åhman ja Petri Ylitalo, joiden pojat aloittelivat jääkiekon pelaamisen joukkueessa samoihin aikoihin, Joona muistelee.

Alkuun tarvitaan luistimet, maila ja kypärä

Kiekkokoulussa hänelle riittivät varusteiksi aluksi kypärä, luistimet ja maila. Joukkueessa pelatessa täytyy kuitenkin olla täysi jääkiekkovarustus, johon kuuluvat kypärä ja ristikko, kaulasuoja, hartiasuojat, kyynärsuojat, hanskat, housut, polvisuojat, alasuoja, luistimet ja maila sekä pelipaita ja -sukat.

– Pelaan Kristian Peltosen valmentamassa Sopan U15-joukkueessa. Ohjattuja jääharjoituksia minulla on 3-4 kertaa viikossa. Ne kestävät noin tunnin. Ennen jääharjoitusta meillä on noin puolen tunnin oheisharjoitteet, joissa tehdään alkulämmittelyt. Maanantaisin ennen jäitä Raine Pumpanen vetää meille 50 minuutin oheiset, joissa on mm. liikkuvuusharjoitteita. Yleensä viikonloppuisin pelataan kotona tai vieraissa yksi, joskus kaksikin jääkiekko-ottelua.

Harjoitteiden ja otteluiden lisäksi käyn vapailla jäillä hallilla, ulkojäillä ja teen kotona fysiikka- ja liikkuvuusharjoitteita. 7. luokalta alkaen olen kulkenut Rovaniemel-

lä yläkouluakatemiassa. Akatemiaviikkoja on vuodessa viisi. Siellä opiskelun lisäksi tutustutaan urheilijan elämään ja harjoitellaan lajikohtaisia taitoja. Lisäksi olen päässyt käymään vuosittain muutamilla jääkiekkoleireillä.

Sopii kaikenikäisille joukkuepelaamisesta kiinnostuneille

Joonan mielestä jääkiekon aloittaminen on Sodankylässä helppoa.

– Täällä on uusi hieno jäähalli, taitavia valmentajia joka ikäryhmässä sekä paljon innokkaita pelaajia, joilta voi halutessaan hankkia myös käytettyjä varustei-

ta. Mielestäni jääkiekko on mukava harrastus, jota voi harrastaa kaikenikäisenä. Sodankylässäkin hallilla näkee harrastajia niin kiekkokoululaisista lady- ja äijäkiekkoilijoihin. Suosittelen tätä harrastusta kaikille niille, jotka tykkäävät pelata joukkuepelejä toisten kanssa. Jääkiekko ei ole yksilölaji, vaan siinä pitää osata huomioida myös muut pelaajat. Ilman yhteistyötä ei tuloksia synny kaukalossa, Joona toetaa.

Kuukausimaksu U15-joukkueessa on ollut noin 50 euroa, joka on sisältänyt myös pelireissut ruokailuineen.

TARJA KARJALAINEN

Sodankylässä on erinomaiset lajin harrastusmahdollisuudet, jääkiekon pelaajia on 180 Jääkiekkojaoston puheenjohtaja Petri Ylitalo vastaa jääkiekkoharrastukseen liittyviin kysymyksiin.

1. Miten lajia voi alkaa harrastaa, miten pääsee mukaan joukkueeseen? Keneen tulee ottaa yhteyttä?

– Jääkiekon pariin voi tulla esimerkiksi sunnuntaisin pidettävien Tyttökiekon ja Leijona-kiekkokoulun kautta, isommat juniorit pääsevät suoraan joukkueeseen. Yhteyttä voi ottaa allekirjoittaneeseen, junioripäällikkö Saku Aikioon tai suoraan ko. ikäluokan valmentajaan/joukkueenjohtajiin.

Pyrimme siihen, että kaikille löytyy omaan taitotasoon sopiva joukkue. Aikuisharrastajat voivat ottaa yhteyttä suoraan aikuisjoukkueen toimihenkilöihin. Yhteystiedot ja harjoitusajat löytyvät nettisivultamme sodankylanpallo.fi.

2. Millaiset lajin harrastusmahdollisuudet ovat Sodankylässä?

– Sodankylässä on erinomaiset harrastusmahdollisuudet, puitteet ovat uuden jäähallin myötä kunnossa ja valmennus on laadukasta. SoPalla on jääkiekkoliiton kouluttamat valmentajat, joita jatkokoulutetaan säännöllisesti pitkin kautta. Koulutuksen toteuttaa Jääkiekkoliiton sateenvarjoseuramallin mukaisesti alueen keskeiseen seuraan palkattu taitovalmentaja. Lapin alueella Rovaniemen Kiekko toimii taitovalmentajan vastuuseurana. Jääkiekkoliitto rahoittaa taitovalmentajan toiminnan ja varat siihen Jääkiekkoliitto saa Suomessa järjestettävien MM kisojen tuotoista. Seuralle jää maksettavaa taitovalmentajan käynnistä ainoastaan kulukorvaukset.

Myös omalla ajalla pääsee hyvin jäille jäähallin iltapäiväisten vapaavuorojen ja ulkojäiden ansiosta.

3. Kuinka aktiivisesti lajia harrastetaan Sodankylässä, kuinka paljon on harrastajia / joukkueita?

– Juniorijoukkueita on viidessä eri ikäluokassa, nuorimmat pelaavat leijonaliigan U9 -sarjaa kahdella joukkueella, vanhimmat juniorit pelaavat tällä kaudella U15 -sarjaa. Edustusjoukkue pelaa Lappiliigaa, SoPa Ladyt naisten harrastesarjaa ja SoPa Äijät treenaavat kaksi kertaa viikossa. Lisäksi kiekkokoulu ja tyttökiekko harjoittelevat kerran viikossa, sunnuntaisin.

Jääkiekkojaostossa on jäseniä 230 henkilöä, joista 180 on pelaajia, loput ovat jaoston ja joukkueiden toimihenkilöitä, mm valmentajia, huoltajia, rahastonhoitajia jne.

4. Voiko lajissa kilpailla Sodankylässä ja millä tasolla?

– Voi kilpailla, lapsikiekkovaiheessa meillä pelataan pääasiassa valtakunnan kolmesta tasosarjasta keskimmäistä, AA -sarjaa. Vanhimmilla junioreilla on mahdollisuus pyrkiä saamaan oman joukkueen pelien lisäksi ns. kovempia pelejä ylemmällä AAA-, tai mestis -sarjatasoilla pelaavista yhteistyöseuroista esim. Rovaniemen Kiekosta.

Sodankylän Pallon jääkiekkojaoston puheenjohtaja ( oikealla) Petri Ylitalo vastaanottamassa Samu Paajaselta hänen Rokin mestisjoukkueessa käyttämäänsä pelipaitaa. Sopa on myös Samun kasvattiseura. Samun paita on nyt nostettuna jäähallin kattoon.

5. Voiko lajissa edetä Sodankylässä?

6. Mainitse joku, jolle Sodankylän lajiseura on toiminut kasvattiseurana?

– Sodankylässä voi hyvin pelata ainakin yläkoulun loppuun saakka juniorijoukkueissa, sen jälkeen pelipaikka yleensä löytyy joko edustuksen riveistä tai tavoitteellisimmille junioreille yhteistyöseurojen mestis- ja sm -joukkueista. Tällä hetkellä SoPan kasvattamia juniori-ikäisiä pelaa ainakin kah-

dessa ikäluokassa SM-sarjaa sekä yhdessä Mestisjoukkueessa. Lisäksi yksi aikuinen pelaa tällä hetkellä ammattilaisena Ranskan pääsarjatasolla.

– Jarkko Harjula, joka pelaa Ranskan pääsarjassa Chamonixissa Itä-Ranskassa.

7. Heilauta taikasauvaa: mikä muuttui lajin harrastamisessa Sodankylässä?

– Korona on ohi ja jääkiekkokatsomot voivat täyttyä yleisöstä.

38

Torstaina 13. tammikuuta 2022

HYVINVOINTI. ARVOKKAINTA MITÄ MEILLÄ ON.

158

AIKIO ARA

159

ALAMOMMO JAAKKO

lastenhoitaja

satamavalvoja, eläkeläinen

173

JESTILÄ TEIJA

johtava diakoniatyöntekijä

palveluvastaava

174

JUOPPERI KATJA

lähihoitaja, pääluottamusmies (SuPer)

188

LARINEN KATRI

psykoterapeutti (osa-aikainen), YTM, esh.

203

PIIPARINEN MIKA

rakennusmestari, eläkeläinen

218 SUOPAJÄRVI TERVO KATE MAARIT Tyttöjen talon johtaja

190

MANTERE JANI

ravintolapäällikkö

219

220

TIITINEN PEKKA

opettaja, TtM,

museomestari

177

KAIRAKARI PIRJO

toiminnanjohtaja

191 METSÄVAINIO MOKSI TANJA AILA lähihoitaja, sosionomi

192

lähihoitaja

206

205 järjestöasiantuntija, opiskelija

järjestösuunnittelija

176

REPO OSSI

yht.lis., kaupunginjohtaja (eläkkeellä)

165

178

KAJULA EEMELI

179 KALASNIEMI KANIIN JANI MARIKA

180

lähihoitaja, DI-opiskelija

ensihoitaja

194

yo-merkonomi

perheneuvoja, diakonissa (YAMK)

222

VALIKAINEN PIRJO perushoitaja

223

VANHAHANNIHAJI SIRPA

hum.kandi, elämystyöntekijä

musiikinopettaja

182

kokki, tradenomi (AMK)

196 opiskelija

210

211

SAINIO RISTO

fysioterapeutti, pääluottamusmies (TEHY)

225

VIINIKKA MARIA

sosionomi (AMK), ohjaamokoordinaattori

212

SALMINEN PÄIVI

yhteiskuntatieteiden maisteri

226

VÄISÄNEN ASTA laboratoriohoitaja

168

HONKANEN SARI laitoshuoltaja, siivoustyönohjaaja

169 HUHTAMELLA HUUSKO TARJA KALLE perhepäivähoitaja

170

yrittäjä ja toiminnanjohtaja

183 KOSTIANDER KOTILASIRPA MARTTI puistotyönjohtaja HILKKA

184

171

IKÄLÄINEN JUKKA merkonomi

172 JAUHOJÄRVI ARI osastonhoitaja, sairaanhoitaja YAMK

185 186 KULLUVAARA KUMPULA LAITILA ANNIINA ANNIINA PIRJO nuoriso-ohjaaja, sosionomi (AMK)

opettaja

kasvatustieteen lisensiaatti

187

ensihoitaja, sh

197 198 199 200 201 202 NUUTINENOJALAOLLILA PAHTAKARI PALDAN PERNU RIMPELÄINEN NIEMELÄ KOSTI ANNE JARI TYTTI vanhempi sovelinsinööri (YAMK), autoasentaja, päänäytteenkäsitAINO JOHANNA toiminnanohjaaja

työsuojeluvaltuutettu, kuntoutusneuvoja

224

VANHALA TAAVA-TUULIA

hoivayrittäjä

NIKUSAARI JULIA

opiskelija (politiikkatieteet ja sosiologia)

pääluottamusmies Tehy

toiminnanjohtaja

181 KEMPPAINEN KNUUTI TIITU HENNA

195

NIKUMATTI PEKKA

167

HOLM ELINA

aluepalveluneuvoja

sairaanhoitaja, terveydenhoitaja

193 MÄLLINEN NIKULA MARIA-RIITTA VESA

166

HEIKKILÄ TERHI

eläkeläinen, maanmittausneuvos

207 208 209 RIMPELÄINEN RUNDGREN RUSANEN RÄMÖ KIMMO MARJO ESA OUTI

221 toiminnanjohtaja, HTM

164 HANNUNIEMI HARJU JARI MARKKU näyttelymestari, medianomi (AMK)

järjestöneuvoja, FM

särmääjä

TOROPAINEN PAULUS

163

BRUSILA SIRPA

sairaanhoitaja/ pääluottamusmies

FM, Väitöskirjatutkija

RAUTIO ILKKA

toimitsija

162

AUVINEN SARI

JÄRVELÄ VIIVI

rakennusinsinööri

204

RAUHALA MARTTI

161

eläkeläinen, vanhusneuvoston jäsen

175

JÄRVELÄ JARI

189

LIINAMAA RIITTA

sairaanhoitaja

160 ANTINKAAPO ARO NIINA LASSE

kansanedustaja, varatuomari

213 SEPPÄLÄ SILEN HANNE-MARI SAKARI

sosiaalityöntekijä, sosionomi (AMK)

227

VÄISÄNEN EEVA-MAIJA

henkilöstökoordinaattori

lussuunnittelija,eläkkeellä

214

röntgenhoitaja

228

VÄISÄNEN SANNA

palvelupäällikkö

eläkeläinen, aktiivitoimija

229

VÄÄNÄNEN ANTTI

bioanalyytikko

215

STENBÄCK PENTTI

infektiolääkäri, pääluottamusmies

luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu

telijä

216 217 SUKUVAARA SULASALMI JANI REIJO porakalustohuoltaja

230

ZERNI SAMI

prosessinhoitaja

opistoupseeri evp, kapteeni

Aluevaalit 2022 Ennakkoäänestys 12. – 18.1.2022 Vaalipäivä 23.1.2022 https://sdp.fi/fi/aluevaalit/lappi/

Lapin tulevaisuus on sopimisen arvoinen Vahvistamme lähipalveluja

Juha Berg

340

Maksaja: Keskustan Tornion kunnallisjärjestö

Kätilö

Jaakko Pelimanni

Maaseutuyrittäjä, kapteeni evp.

Karoliina Harjuoja

344

Luokanopettaja

389

Pekka Pelttari

Outi Keinänen

359

Sosiaalineuvos, toimitusjohtaja, erikoissairaanhoitaja

390

FM, lehtori, eläkkeellä

Sosiaali- ja terveysasema joka kuntaan Kaksi sairaalaa nykyisellä palvelutasolla

Olli Rainio

392

Tradenomi, eduskunta-avustaja

Katri Kulmuni

366

Kansaedustaja, YTM

Minna Tarkka

Terveystieteiden maisteri, palvelupäällikkö evp.

399

Apulaisosastonhoitaja

Pelastustoimelle riittävät resurssit Hajautettu hallinto sopii Lappiin

368

Toini Kärenlampi

Ismo Urpilainen

404

Vaihtotyönjohtaja

Aluevaalit 23.1.2022 Ennakkoäänestys 12.–18.1.2022

39

Torstaina 13. tammikuuta 2022

Koulut & Kurssit

Tiedotukset

SOG ORDNE - SAKK JÄRJESTÄÄ

Revontuliopisto tiedottaa

Fuomáš Skuvlejumiin lea nana máskaávžžuhus, váldde iežat muohtomáskka fárrui.

Huom! Koulutuksissa vahva maskisuositus, ota oma kasvomaski mukaan. www.sogsakk.fi

OPISTON KEVÄTKAUSI KÄYNNISTYY MA 17.1. ALKAEN. Vielä ehtii ilmoittautua! Kurssimaksut on mahdollista maksaa myös Eazybreak-, Edenred-, ePassi-, Smartumja Tyky-maksuvälineillä.

Noudatamme voimassa olevia viranomaisohjeistuksia koronan leviämisen ehkäisemiseksi. Lapin AVIn päätöksellä sisätiloissa järjestettävillä kansalaisopiston kursseilla on voimassa 20 henkilön rajoitus. Järjestelyissä huomioimme turvavälit, tiloissa on mahdollisuus käsien pesuun ja desinfiointiin. Opistossa on maskisuositus yli 12-vuotiaille, ota omat maskit mukaan. Älä tule kurssille oireisena tai kipeänä. Toimistossa asiointi ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostilla.

Verkkokursseilla tarjolla mm. sukututkimusta, ompelua käsin tai koneella, nahkaa, luhkaa, nypläystä, ranskaa, suomea, englantia, saksaa, espanjaa, italiaa, venäjää, inarinsaamea, ruotsia, joogaa, lihaskuntoa, kehonhuoltoa, keskivartaloa, niska-hartiaa, kirjoittamista & kuvataidetta.

Jos kurssin lähiopetus keskeytyy eikä opetusta jatketa etäopetuksena, kurssimaksu hyvitetään osallistujille pitämättömien kokoontumiskertojen osalta. Hyvitämme 20 € suuremmat summat. Jos lähiopetus keskeytetään ja kurssi jatkuu etäopetuksena, kurssimaksua ei hyvitetä.

Kurssit alkavat, jos ilmoittautuneita on riittävästi. Tiedustelut ja ilmoittautuminen p. 0400 710 481, p. 0400 592 881, www.revontuliopisto.fi

Datneárppuinhervenskuvlejupmi (40d) Tinalangalla kirjailukoulutus (40h) Skuvlejupmi álgá 20.1.2022 dmu.

17.00 Vuohččus, Taivallammentie 3.

Váldde fárrui datneárppu, sistti dahje láđđi, nálu dahje áimmi ja skieraid.

Koulutus alkaa 20.1.2022 klo. 17.00 Vuotsossa, Taivallammentie 3.

Ota mukaan tinalankaa, sisnaa tai verkaa, neulan tai äimän ja sakset.

Työpaikat

Almmuheamit ja lassedieđut / Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Tel./Puh. 040 572 8398 Eila Syväjärvi eila.syvajarvi@sogsakk.fi ja www.sogsakk.fi

Hilla Group on kasvava monimediakonserni, joka julkaisee kahta maakuntalehteä, 14:ää paikallislehteä ja 10:tä kaupunkilehteä sekä useita matkailulehtiä. Hilla Group työllistää noin 500 henkilöä 30 toimipisteessä Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Konsernin liikevaihto on noin 40 M€.

Liikkuvat myymälät paikkakunnalla

Etsimme tuloshakuista ja aktiivista

TARJOUSHINNOIN

Selänne-lehteen Haapajärvelle

• • • • •

myyntipäällikköä Tehtävässä kartoitat ja rakennat parhaan mahdollisen kokonaisratkaisun yritysmyynnin asiakkaan tarpeisiin.

Opit työssäsi hyödyntämään Hilla Groupin laajaa palvelutarjontaa. Olet aktiivinen verkostoituja ja luot rohkeasti uusia kontakteja alueen yrityksiin ja yhteisöihin. Asiakkuuksien kehittäminen on sinulle luontaista ja tähtäät toiminnallasi pitkäaikaisten kumppanuuksien kehittämiseen ja uusien luomiseen.

Odotamme sinulta kykyä työskennellä itsenäisesti ja ratkaisulähtöisesti. Osaat suunnitella oman ajankäyttösi tarkasti ja tavoitteellisesti. Hyvät vuorovaikutustaidot ja selkeä viestintä auttavat onnistumaan työssäsi. Olet hyvä kuuntelija ja kykenet soveltamaan eri ratkaisuvaihtoehtoja kunkin asiakkaan tilanteeseen sopivaksi kokonaisuudeksi.

Tehtävään soveltuva kaupallinen koulutus tai aikaisempi myynnillinen työkokemus katsotaan eduksi. Työ ei suoraan edellytä aikaisempaa kokemusta media-alan tehtävistä. Tulet saamaan kattavan perehdytyksen ja tukenasi on laaja verkosto osaavia työkavereita. Ajokortti on tehtävässä välttämätön.

Tarjoamme mielenkiintoisen tehtävän kehittyvässä organisaatiossa, jossa jokainen tekijä on tärkeä ja kantaa vastuuta. Lisäksi saat käyttöösi konsernin henkilöstöedut.

Hae paikkaa www.kpkyhtiot.fi/tyopaikat kautta viimeistään 26.1.2022. Liitä mukaan vapaamuotoinen hakemus ja CV palkkatoiveineen. Kaikki hakemukset käsitellään luottamuksellisesti.

Lisätietoja tehtävästä antaa myyntijohtaja Kirsi Kela, p. 044 332 5332 tai kirsi.kela@kpk.fi

Stumpy liukulumikengät Metsäsukset Isosompaiset sauvat Siteet Morpho lumikengät

TIEDOKSI KUNTALAISILLE KYLÄLAAKSON MAANKÄYTÖN SUUNNITELMASTA YLEISÖTILAISUUS JA KYSELY Sodankylän kunta järjestää keskustelutilaisuuden Kylälaakson alueen ikäystävällisestä kehittämisestä keskiviikkona 19.1.2022 klo 17-18.30. Tilaisuus järjestetään etänä verkossa Teams-sovelluksella.

Liittymislinkki löytyy kunnan kotisivujen Tapahtumakalenterista sekä Ajankohtaista-palstalta.

Kylälaakson kehittämisestä on avattu myös kysely, johon voi vastata 24.1.2022 asti joko sähköisesti tai paperilomakkeella. Paperilomakkeet ja palautuslaatikko löytyvät kirjastosta. Verkkokyselyn linkki löytyy kunnan kotisivuilta Ajankohtaista-palstalta.

Lisätietoja keskustelutilaisuudesta ja kyselystä projektipäällikkö Anitta Mikkola 0401520823.

PL 60, 99601 SODANKYLÄ | puh. 0400 618 870 kirjaamo@sodankyla.fi | sodankyla.fi

Koronavirus voi aiheuttaa jätehuollon toiminnalle haasteita Haastavassa koronatilanteessa yksittäisten jäteastioiden ja aluekeräyspisteiden tyhjennyksissä saattaa ilmetä viiveitä tai niitä voidaan tyhjentää normaalista tyhjennyspäivästä poiketen päivää aiemmin.

Pyydämme asiakkailtamme kärsivällisyyttä ja ymmärrystä.

Myydään

Tervetuloa tutustumaan!

SODANKYLÄN TORILLA MA 17.1 KLO 12-17

WWW.KORPIVARUSTE.FI

Sekalaiset

SUOMEN KULTTUURIRAHASTON LAPIN RAHASTON APURAHAT 2022 HAETTAVINA

!

uokraa

ksi tai v

a Osta om

LIIKE-/ASUINTILOJEN ESITTELY

Tervetuloa paikalle tai sovi aika.

w w w. s k r . f i / l a

• to 13.1 • pe 14.1.

• to 20.1. klo 15-18

Lisätietoja: Seppo Törmänen 0400 397 400, Jari Haavisto 050 5599 813

TANHUAN POROTUOTTEELTA

TAMMIKUUN HAKU 10.1.–10.2.2022 KLO 16 ASTI

Unarintie 23 Alakerta Kahvitarjoilu

Lihaisat poronpikkuluut sahattuna 3 €/ kg.

HOX! Muista varata kuivalihat ajoissa, myös valmiiksi suolattuna ja narutettuna.

Isto Hietala p. 0400 300 696

Osoitteenmuutokset:

• Internetissä silloin kuin sinulle sopii sompio.fi • Sähköpostilla tilaukset@sompio.fi • Tilauspalveluun p. 040 865 7348

40

Torstaina 13. tammikuuta 2022

TOJO-AUTON KAUPPAPÄIVÄT TARJOUKSET VOIMASSA 22.1.2022 SAAKKA

Toyota on jälleen kerran Suomen myydyin automerkki*. Kiitokset siitä kaikille asiakkaillemme. Tervetuloa tutustumaan Suomen suosituimpaan hybridimallistoon ja ota selvää, mistä markkinajohtajat on tehty. Tule ja koeaja täysin uusi kompakti crossover Yaris Cross Hybrid.

Nyt saatavilla valikoituihin malleihin uusi Toyota Easy Yksityisleasing.

Toyotan oma leasingratkaisu helppoon ja huolettomaan autoiluun.

ENSIREKISTERÖINNIT LAPISSA 2021 Markkinaosuudet: 1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

Merkki Toyota Volkswagen Kia Peugeot Volvo Skoda Mercedes-Benz Ford Hyundai Nissan

Kpl 572 177 167 157 151 135 127 106 101 72

Osuus 26,4 % 8,2 % 7,7 % 7,3 % 7,0 % 6,2 % 5,9 % 4,9 % 4,7 % 3,3 %

Lähde: Netwheels

NYT COROLLA, C-HR, YARIS JA CAMRY -MALLEIHIN

TOYOTA EASY - HELPOIN TAPA HANKKIA TOYOTA

Talvirenkaat kevytmetallivantein

Corolla Touring Sports 1.8 Hybrid Prestige Edition kattavalla yksityisleasingillä

99 €

449 €

Esim.

KOKONAISETUSI YLI 2 700 € Valitessasi C-HR 2.0 Hybrid Intense Edition -mallin ja talvirenkaat kevytmetallivantein.

/kk

Sisältää mm. huollot, sovitut ajokilometrit ja kahdet renkaat.

COROLLA Touring Sports 1.8 Hybrid Prestige Edition kokonaishinta 30 592,36 €** (sis. toim.kulut 600 €), WLTP CO2-päästöt 103 g/km, WLTP EU-yhd. kulutus 4,6 l/100 km.

C-HR 2.0 Hybrid Intense Edition kokonaishinta 35 576,23 €** (sis. toim.kulut 600 €), WLTP CO2-päästöt 119 g/km, WLTP EU-yhd. kulutus 5,3 l/100 km. YARIS 1.5 Hybrid Active kokonaishinta 22 266,80 € (sis. toim.kulut 600 €), WLTP CO2-päästöt 87 g/km, WLTP EU-yhd. kulutus 3,8 l/100 km. CAMRY 2.5 Hybrid Active kokonaishinta 40 991,23 € (sis. toim.kulut 600 €), WLTP CO2-päästöt 120 g/km ja EU-yhd. kulutus 5,3 l/100 km. Yaris Cross 1.5 Hybrid Active kokonaishinta 26 262,37 € (sis. toim.kulut 600 €), WLTP CO2-päästöt 101 g/km, WLTP EU-yhd. kulutus 4,4-4,5 l/100 km. Toyota Hybrid -malliston (sis. Plug-in Hybrid) WLTP CO2-päästöt 22–134 g/km ja yhdistetty kulutus 1,0–5,9 l/100 km. TAKUU 3 vuotta/100 000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta, hybridijärjestelmän takuu 5 vuotta/100 000 km. Toyota Hybridiakkuturva 10 vuotta/350 000 km. *Tietolähde: Henkilöautojen ensirekisteröinnit 2021, Netwheels Oy, Mittaristo & Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, liikenneasioiden rekisteri. **Kampanjahinta, voimassa toistaiseksi. Talvirengaskampanja koskee Corolla, C-HR, Yaris (pois lukien Yaris Cross Hybrid ja GR Yaris) ja Camry -mallien uusia asiakastilauksia (vain yksityistilauksia) ja on voimassa 22.1.2022 saakka. Talvirengassarja sisältää nasta- tai kitkarenkaat kevytmetallivantein. Kuvien autot erikoisvarustein.

TOYOTA EASY YKSITYISLEASING: Corolla Touring Sports 1.8 Hybrid Prestige Edition 449 €/kk. Sopimuskausi 36 kuukautta / 45 000 km. Leasing-vuokrat (erät 1-36) yht. 16 164 €. Ei käsirahaa. Sopimus edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Palvelun tarjoaa Toyota Finance Finland Oy. Lue lisää: toyota.fi

-

www.tojoauto.fi

Keminmaa 0400 551 600

Rovaniemi 0400 424 500

Sodankylä 020 344 300

Palvelemme ma-pe 9-17 Rovaniemi ja Keminmaa la 10-14.

Sodankylä la 15.1. 10-14