SompioMining 2019

SompioMining Kaivostoiminnan erikoislehti - Special Mining Edition

Underground with Satu Page 14 .

2019

2

SOM P I OM I N I N G | 2019

Mining industry creating sustainable solutions

I

t is with great pleasure I welcome you to the Fennoscandian Exploration and Mining conference in Levi, Kittilä. As a member of parliament from the region of Lapland, the impact and significance of exploration and mining industry is no stranger to me.

Finland has a long history in mining and exploration. What started as a gold purge has developed into a major industry and an important part of the Finnish economy.

European industry and consumers are dependent on imported raw materials.

With the requirement of low carbon economy and circular economy development, the demand for raw materials will continue to grow.

Finland has set its own ambitious goal to reach carbon neutral society in year 2035.

To achieve this we need to increase our actions in every sector.

As the minister of economic affaires, I want to see the work against climate change as a possibility for companies in Finland.

In a world where people are ever more aware of the impact of their choices as consumers, it is the duty of the companies to take the initiative and answer to the demand of sustainable products, beginning from the raw materials.

I believe that there is growing demand for genuinely sustainable minerals. An increasing amount of companies is announcing their policies concerning sustainability of raw materials used. So a mining company can gain by long-term customer relations.

And if the demand of goods exceeds the supply, that usually results in higher prices.

Maybe even in the case of sustainably produced minerals.

Mining industry´s perception today is that there are many stakeholders requesting disclosure of sustainability performance for metals and that metals in general can contribute positively to society´s general sustainability agenda, in particular in the energy efficiency space. Mining industry is positive to the development of sustainabili-

Katri Kulmuni, Minister of the Economic Affairs. ty performance declaration.

As the need for minerals, especially battery minerals but also base metals, in next 20 years is huge, we have to be able to improve the code of conduct worldwide. The production from Finland, or Europe does not cover the need even if we trust in engineers and chemists in coming with new

solutions for energy transition and mobility.

The need of batteries and battery minerals is here and now, if we want to reach the ambitious national as well as international climate goals.

Finland wants to be part of the solution in achieving climate goals in providing sustainable minerals, metals and batteries to world markets.

With these words I want to once again warmly welcome you to the Fennoscandian Exploration and Mining conference and I wish you forward-looking discussions during the weekend.

Katri Kulmuni Minister of the Economic Affairs

SOMPIOMIN IN G | 2 0 1 9

3

Kaivosteollisuus osana kestäviä ratkaisuja

M

inulle on suuri ilo toivottaa teidät tervetulleeksi FEM konferenssiin Kittilän Leville Lappiin. Lappilaisena kansanedustajana ja elinkeinoministerinä kaivannais- ja mineraaliteollisuuden merkitys on minulle varsin tuttu niin alueellisesti kuin myös Suomen laajudella.

Suomella on suhteellisen pitkä historia kaivosteollisuuden maana. Erityisesti täällä pohjoisessa kullanhuuhdonnasta alkunsa saanut ala on kehittynyt merkittäväksi teollisuuden alaksi ja tärkeäksi osaksi koko Suomen kansantaloutta.

Eurooppalainen elinkeinoelämä ja kuluttajat ovat riippuvaisia tuontiraaka-aineista. Kun vaatimukset vähähiilisyydestä ja kiertotaloudesta lisääntyvät, kysyntä raaka-aineille kasvaa. Hallitus on asettanut kunnianhimoisen ilmastotavoitteen, jonka mukaisesti Suomen tulee olla hiilineutraali yhteiskunta vuonna 2035. Tämän tavoit-

teen saavuttamiseksi tarvitsemme useita toimia kaikilla sektoreilla.

Elinkeinoministerinä haluan nähdä ilmastonmuutosta vastaan tehtävänä työn mahdollisuutena Suomessa toimiville yrityksille. Ja mahdollisuudet ovat moninaiset, syntyy tarpeita uudenlaisille palveluille ja tuotteille. Toisaalta yritystoiminta Suomessa on vastuullista ja moninaisen sääntelyn valvomaa, ja tämä vastuullisuus tulee nostaa vahvemmin esiin kilpailuvaltiksi. Maailmassa, jossa ihmiset ovat entistä tietoisempia heidän kulutusvalintojensa seurauksista, asetetaan yrityksille suuria odotuksia kestävyyden osalta, alkaen aina raaka-aineista. Ympäristöllinen ja sosiaalinen vastuu on keskeistä kaivannaisteollisuudelle ja luo myös ”sosiaalisen toimiluvan” paikallisyhteisön kanssa vuorovaikutuksen kautta.

Uskon vahvasti, että maailmantaloudessa on kasvava kysyntä yhä kestävämmin tuotetuille mineraaleille. Yhä useampi yri-

tys onkin toki asettanut itselleen tavoitteen ja kertonut omista konkreettisista keinoistaan kestävästi tuotettujen raaka-aineiden lisäämiseksi omissa tuotteissaan. Kiertotalous läpäisee jokaisen sektorin. Kaivosalan yritykselle tarjoutuu mahdollisuus sitoutuviin ja pitkäkestoisiin asiakassuhteisiin.

Kun tuotteiden kysyntä ylittää tarjonnan, tarkoittaa tämä yleensä myös kohonneita hintoja. Myös kestävästi tuotettujen mineraalien osalta.

Kaivosteollisuuden näkökulmasta useat sidosryhmät vaativat läpinäkyvyyttä tuotannon kestävyyden osalta metalleille. Metallit ovat keskeisessä roolissa yhteiskunnan kestävän kehityksen tavoitteisiin pyrittäessä, esimerkiksi uusiutuvan energian ratkaisut, tuulimyllyt, vaativat runsaasti metalleja.

Kun tarve mineraaleille, erityisesti akkumineraaleille, mutta myös perusmetalleille kasvaa merkittävästi tulevina vuosikymmeninä, meidän on pystyttävä kehittämään

alan sääntelyä ja hyviä käytäntöjä maailmanlaajuisesti. Tuotanto pelkästään Suomessa tai Euroopassa ei riitä kattamaan kysyntää, vaikka insinöörit ja kemistit kuinka luovat meille uusia ratkaisuja energiamurroksessa ja liikkuvuudessa. Tarve akuille ja akkumineraaleille on jo nyt olemassa, varsinkin jos me haluamme aidosti tavoitella ilmastotavoitteita kansallisesti ja kansainvälisesti.

Myös yritysten vapaaehtoiset ja oma-aloitteiset toimet ovat tervetulleita avauksia, ja ne kertovat toimialan tahtotilasta.

Näillä sanoilla haluan toivottaa teidät vielä kerran tervetulleeksi FEM konferenssiin ja toivon eteenpäin katsovia keskusteluja (viikonlopun) päivien aikana.

Katri Kulmuni Elinkeinoministeri

4

SOM P I OM I N I N G | 2019

Challenges of combining the mining and tourism industries in Kittilä

K

ittilä is a municipality where the municipal organisation and the local mine work well together and where the municipal citizens, the reindeer herding economy, and other partners have been taken into account for the purpose of creating trust.

The Kittilä Agnico Eagle gold mine, the Kittilä municipality, the Levi Ski Resort, and Visit Levi arranged an Open Doors event at the municipal sports hall in August, which was visited by more than 700 municipal citizens and seasonal inhabitants.

The operation of the largest gold mine in Europe and the services provided by the municipality and by Levi were of interest to families and people from neighbouring municipalities too. Emphasising openness and dialogue, the Kuntakaivos event brought citizens and municipal actors closer to each other, brought up development needs, and publicised the services provided by the mine, the municipality, and the tourism business.

In order to maintain a continuous dialogue, representatives of the Kittilä gold mine, the municipality, the parish, the local entrepreneurs, the tourism industry, the Kuivasalmi cooperative, the villages, and the Kiistala partner association will meet regularly three times a year.

We have managed to combine the interests of the mining and tourism industries and the municipality, as is evidenced by the national government’s positive decision concerning the 7.4 million euro funding for the Kongäs-Hanhimaa main road. Improving the road will serve the mining industry, the tourism industry, and timber deliveries, and will also improve traffic safety for everyone from heavy to light traffic.

The Agnico Eagle gold mine employs some 1,000 people in Kittilä, and the Levi tourism region some 2,000 people. It is therefore of essence for the municipality to be able to develop the operational conditions for both. A clean Arctic nature, attractive services, and availability are important for the promotion of the municipality’s vitality.

The values of the Kittilä municipality are nature, humaneness, hospitality, and a pioneering attitude. To be able to overcome the challenges poised by the combination of the interests of the mining and tourism industries will require accepting and mobilising these values.

The development of the Kittilä and Levi tourism industries and of the mining industry are based on nature, which is why respecting nature and preserving it for the coming generations is important. Inter-generationality, sustainability, and a perspective of at least 100 years are the cornerstones of our decision-making.

Accounting for humaneness is apparent in for example how we deal with people, arrange functional working conditions, provide occupational health, and set salaries. It is delightful to see that a dedicated health station has been built at the mine, providing services by occupational health doctors, nurses, physiotherapists, and a psychologist. This gives the mine a good level of readiness to promote occupational well-being.

The Kittilä brand of hospitality can be experienced at the international airport through which approximately 350,000 airline passengers from 30 different countries arrive in the municipality annually. A good reception, experiences, and a fully successful holiday are created in cooperation with entrepreneurs, personnel, and the municipal citizens.

A pioneering attitude and the distribu-

”

I welcome You, dear participants, to Kittilä and Levi to take part in the international FEM conference, which will host more than 1,000 guests from 25 countries.

tion of work tasks will enable flexible and pre-emptive actions which will reinforce the vitality of the municipality. The blooming of the mining and tourism industries is reinforced by the respect enjoyed by both sectors which accounts for their traditions, status, and valuable work in the reinforcement of human resources and the sustainable utilisation of natural resources.

Levi is a leading travel destination in Northern Europe, and its status must not be endangered. The municipality of Kittilä and the entrepreneurs there have worked hard to increase the vitality of the region for over 50 years. Last year, Levi hosted more than half a million overnight stays.

Broken down by nationality, the most popular countries of traveller origin were Finland, England, Germany, France, and Norway. Levi’s natural values, zoning, and land use are key for the energetic development of the tourism industry and for the facilitation of investments.

This is why the ore surveying permit issued by the Finnish Safety and Chemicals Agency in the Levi region has caused uncertainty, because using the area for ore prospecting as specified in the permit will cause a significant environmental and household water risk for the inhabitants of the Sirkka village and for the water supply and tourism business of the Levi tourism area.

The ore survey permit is located less than one kilometre from the Sirkka village and the Levi tourism centre. The ore survey permit is located close to two very impor-

tant class 1 groundwater areas. The water drawn from the ground is used as household water in Sirkka and for the tourists in the Levi region.

Because there are groundwater risks as early as in the survey stage, and because the planned survey activities cannot be arranged without causing some problems for the implementation of the legally effective zoning plan, the Kittilä municipal council has appealed the permit decision to the Administrative Court of Northern Finland, demanding that the permit be overturned.

The decision violates the Mining Act which states that any ore surveys or other uses of the survey area based on an ore survey permit may not cause essential harm to other businesses in the area. The ore survey activities specified in the ore survey permit may cause essential harm to other business activities in the area, such as tourism, which is why the municipality of Kittilä is opposed to granting the permit.

A legally effective component master plan for the Levi region is in effect in the ore survey area, in which most of the survey area has been designated as an agro-forest domain with a control need for outdoor activities (MU). The south-eastern part of the ore survey area has been designated as a recreational area (VU), and the south-western part as an agro-forest domain (M).

According to the master plan, the MU area is an important recreational zone that is characterised by suitability for exercising, forestry, and by its landscape. According

to the master plan, the VU area is a sports zone connected or internal to a conurbation area and intended for public use. The master plan also specifies snowmobile routes and an outdoor trail connection need for the ore survey area. The snowmobile routes marked in the master plan have been founded and built in accordance with the cross-country traffic legislation.

On top of the Kätkätunturi fell in Levi there is a popular hiking trail, which is used in the summer and the winter, and from where the ore survey area can be both seen and heard. Less than one kilometre from the southern edge of the ore survey area there is a ski trail, used in the winter, and winter hiking and biking routes have also been planned nearby.

The mentioned routes and trails are an essential part of the route network of the Kittilä municipality and vital to the travel services provided by the Levi tourism centre. The planned ore survey activities cannot be executed in the region in a manner in which they would not hinder the realisation of the legally effective zoning plan.

In order to combine the mining and travel industries, it is necessary to account for the municipally approved legally effective master plans as early as in the survey stage and to ensure that they are not violated or endangered. This is of essence for the general approval rating of the mining industry in Kittilä, Finland, and the whole world.

I welcome You, dear participants, to Kittilä and Levi to take part in the international FEM conference, which will host more than 1,000 guests from 25 countries.

Antti Jämsén Mayor, Kittilä

SOMPIOMIN IN G | 2 0 1 9

5

Does space weather affect to your field operations?

We monitor it ... www.sgo.fi

Kaivosteollisuuden ja matkailun yhteen sovittamisen haasteet Kittilässä

K

ittilä on esimerkki kunnasta, jossa kunnan ja kaivoksen yhteistyö on toimivaa ja jossa kuntalaiset, yritykset, matkailu, porotalous ja muut yhteistyökumppanit on huomioitu luottamuksen saavuttamiseksi.

Kittilän Agnico Eaglen kultakaivos, Kittilän kunta, Levi Ski Resort ja Visit Levi järjestivät yhteistyössä kunnan liikuntahallissa elokuussa Avointen ovien päivän, jossa kävi yli 700 kuntalaista ja vapaa-ajan asukasta. Euroopan suurimman kultakaivoksen toiminta ja kunnan sekä Levin palvelut kiinnostivat perheitä ja myös naapurikuntalaisia. Avoimuutta ja vuoropuhelua painottanut Kuntakaivos -tapahtuma lähensi kuntalaisia ja kittiläläisiä toimijoita, nosti esiin kehittämistarpeita ja teki tunnetuksi kaivoksen, kunnan ja matkailuelinkeinon palveluja.

Jatkuvan vuoropuhelun mahdollistamiseksi Kittilän kultakaivoksen, kunnan, seurakunnan, yrittäjien, matkailun, Kuivasalmen paliskunnan, kylien ja Kiistalan osakaskunnan edustajat kokoontuvat säännöllisesti kolmesti vuodessa. Olemme onnistuneet sovittamaan yhteen kaivosteollisuuden, kunnan ja matkailun edut, kuten hallituksen budjettiriihen myönteinen 7,4 miljoonan esitys Köngäs-Hanhimaa –maantien rahoituksesta osoittaa. Tien parantaminen palvelee kaivosteollisuutta, matkailua, puutavarakuljetuksia ja parantaa kaikkien liikenneturvallisuutta raskaasta kevyeen liikenteeseen.

Agnico Eaglen kultakaivos työllistää Kittilässä noin 1 000 ja Levin matkailualue noin 2 000 ihmistä. Näin kunnalle on oleellista, että voimme kehittää molempien elinkeinojen toimintaedellytyksiä. Puhdas arktinen luonto, vetovoimaiset palvelut ja saavutettavuus ovat oleellisia tekijöitä kunnan elinvoimaisuuden edistämisessä.

Kittilän kunnan arvoja ovat luonto, inhimillisyys, vieraanvaraisuus ja edelläkävijyys. Kaivosteollisuuden ja matkailun yhteen sovittamisen haasteista selviytyminen edellyttää näiden arvojen hyväksymistä ja jalkauttamista.

Kittilän ja Levin matkailun sekä kaivostoiminnan kehittyminen perustuu luontoon, minkä vuoksi sen kunnioittaminen ja säilyttäminen puhtaana tuleville polville on tärkeintä. Ylisukupolvisuus, kestävä kehitys ja katse vähintään 100 vuoden perspektiivillä

ovat päätöksenteon kulmakiviä.

Inhimillisyyden huomioiminen ilmenee muun muassa suhtautumisessa ihmisiin, toimivissa työoloissa, työterveyshuollossa ja palkkauksessa. Ilahduttavaa on, että kaivokselle on valmistunut oma terveysasema, jossa työskentelee työterveyslääkäreitä, työterveyshoitaja, fysioterapeutteja sekä psykologi. Näin kaivoksella on hyvät mahdollisuudet työhyvinvoinnin edistämiseen. Kittilän vieraanvaraisuutta kokee Kittilän kansainvälisellä lentoasemalla ja kunnassa vuosittain noin 350 000 lentomatkustajaa yli 30 maasta. Hyvä vastaanotto, elämykset ja onnistunut loma kokonaisuudessaan syntyy yrittäjien, henkilöstön ja kuntalaisten yhteistyönä.

Edelläkävijän asenteella ja työnjaolla saamme aikaan ketterää ja ennakoivaa toimintaa, joka vahvistaa kunnan elinvoimaa. Kaivosteollisuuden ja matkailun kukoistusta vahvistaa molempien toimialojen kunnioitus, jossa huomioidaan niiden perinteet, asema ja arvokas työ inhimillisten voimavarojen vahvistamisessa ja ympäristöystävällisen luonnonvarojen hyödyntämisessä. Levi on Pohjois-Euroopan johtava matkailukeskus, jonka asemaa ei pidä vaarantaa. Kittilän kunta ja yrittäjät ovat tehneet arvokasta työtä sen elinvoiman lisäämiseksi yli 50 vuotta. Levillä oli viime vuonna yli puoli miljoonaa yöpymistä.

Kansallisuuksittain eniten yöpymisiä Levillä on Suomesta, Englannista, Saksasta, Ranskasta ja Norjasta. Matkailun jäntevän kehittämisen ja investointien mahdollistamiseksi ovat Levin luontoarvot, kaavoitus ja maankäyttö avainasemassa. Siksi Tukesin hyväksymä malminetsintälupa Levin alueella aiheuttaa tulevassa maankäytössä epävarmuutta, koska alueen käyttö lupapäätöksen mukaisiin malminetsintätoimiin aiheuttaa huomattavan ympäristö- ja talousveden laaturiskin Sirkan kylän asukkaille ja Levin matkailualueen vesihuollolle ja matkailuelinkeinolle.

Malminetsintälupa-alue sijoittuu alle kilometrin etäisyydelle Sirkan kylästä ja Levin matkailukeskuksesta. Malminetsintälupa-alue sijaitsee kahden alueellisesti erittäin tärkeän 1. luokan Kirkkaojan ja Mäkitalon pohjavesialueen välittömässä läheisyydessä. Pohjavesialueilta otettava vesi johdetaan käytettäväksi talousvetenä Sirkan kylän asukkaille ja Levin matkai-

”

Toivotan Teidät arvoisat osallistujat lämpimästi tervetulleiksi Kittilän kuntaan ja Leville kansainväliseen FEM –konferenssin, johon osallistuu yli 1 000 henkilöä 25 maasta.

lualueella vieraileville matkailijoille.

Koska jo mahdollisessa malminetsintävaiheessa aiheutuu riskejä pohjavesialueelle ja koska alueelle suunniteltuja malminetsintätoimia ei ole mahdollista järjestää siten, etteivät malminetsintätoimet hankaloita oikeusvaikutteisen kaavan toteutumista, on Kittilän kunnanhallitus valittanut lupapäätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen ja vaatii sen kumoamista.

Päätös on kaivoslain vastainen, koska sen mukaan malminetsintäluvan nojalla tapahtuvasta malminetsinnästä ja muusta malminetsintäalueen käytöstä ei saa aiheutua olennaista haittaa muulle elinkeinotoiminnalle. Lupapäätöksen mukaisista malminetsintätoimista voi aiheutua olennaista haittaa muulle elinkeinotoiminnalle, kuten matkailulle, minkä vuoksi Kittilän kunta vastustaa luvan myöntämistä.

Malminetsintälupa-alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Levin ympäristön osayleiskaava, jossa pääosa malminetsintälupa-alueesta on osoitettu Maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Malminetsintälupa-alueen kaakkoisosassa alueeseen kohdistuu yleiskaavamerkintä Urheilu- ja virkistysalue (VU) ja alueen lounaisosassa yleiskaavamerkintä maa- ja metsätalousalue (M). Yleiskaavan mukaan MU -alue on ulkoilun kannalta tärkeää aluetta, jolle ovat ominaisia liikkumiskelpoisuus, metsäisyys ja maisemalliset arvot. Yleiskaavan mukaan VU -alue on taajamaan liittyvä tai sisäinen urheilualue, joka on tarkoitettu yleiseen käyttöön. Mal-

minetsintälupa-alueeseen kohdistuu myös yleiskaavaan merkityt moottorikelkkareitit ja ulkoilureitin yhteystarve. Yleiskaavaan merkityt moottorikelkkareitit on perustettu maastoliikennelain mukaisiksi reiteiksi ja ne on jo rakennettu.

Kätkätunturin päällä Levillä kulkee sekä talvi- että kesäkäytössä oleva suosittu patikointireitti, jolta on näkö- ja kuuloyhteys hakemuksessa esitetylle malminetsintäalueelle. Alle kilometrin etäisyydellä malminetsintäalueen etelärajasta kulkee talvisaikaan hiihtolatu ja lähistölle on suunniteltu lähiaikoina perustettavaksi talvikävely- ja talvipyöräilyreitti. Edellä mainitut reitit ovat keskeinen osa koko Kittilän kunnan reittiverkostoa ja elintärkeitä Levin matkailukeskuksen matkailupalveluille. Alueelle suunniteltuja malminetsintätoimia ei ole mahdollista järjestää kyseisellä alueella siten, etteivät ne hankaloita oikeusvaikutteisen kaavan toteutumista.

Kaivosteollisuuden ja matkailun yhteen sovittamiseksi on välttämätöntä huomioida jo malminetsintävaiheessa kunnan hyväksymät oikeusvaikutteiset yleiskaavat ja huolehtia siitä, ettei niitä loukata eikä vaaranneta. Tämä on oleellista kaivosteollisuuden yleiselle hyväksyttävyydelle Kittilän kunnassa, Suomessa ja maailmassa.

Toivotan Teidät arvoisat osallistujat lämpimästi tervetulleiksi Kittilän kuntaan ja Leville kansainväliseen FEM –konferenssin, johon osallistuu yli 1 000 henkilöä 25 maasta.

Antti Jämsén Vt. kunnanjohtaja

6

SOM P I OM I N I N G | 2019

Riikka Aaltonen, Senior Adviser, Mineral Policy

Mining regulation subject to long-term development

T

he mining sector has faced growing public criticism in the past few years, especially in social media. The operations and the morale of established and wannabe mining operators, in other words prospectors, are being seriously questioned. Moreover, the legitimacy of mining operations on the whole is called into question. We should, however, bear in mind that the mining industry is driven by the society’s need for minerals. Our entire of life is based on the use of tools and appliances, we live in a built environment; all this requires raw materials, often iron and copper, but a large number of other metals and minerals, too.

It is the consumers, the users of products made from raw materials, who create the need for mineral raw materials.

In the critical debate around mining, the Mining Act emerges as the culprit. Is it outdated? The overall reform of the Mining Act, which entered into force in 2011 after more than 10 years of preparations, is now creating serious friction. The current Act took environmental perspectives and citizens’ views into consideration. The mining authority can no longer make a decision to form a mining area; instead, the landowner’s collaboration is required in the form of sale or other consent that permits mining activities. The municipalities hold a planning monopoly, which puts them in a key role in terms of a mining project. The level of compensation paid to landowners was updated.

Naturally, the Act has no retroactive effect. Legislation in Western democracies is forward-looking, not focused on changing the past. Consequently, the majority of the existing mines have been granted a permit pursuant to the Mining Act of 1965, which has been repealed, or even earlier acts.

Meanwhile in exploration, activities have more quickly become regulated under the current legislation both in terms of permit procedures and obligations.

The general public is under the impression that mining activities are controlled by the Mining Act. If the mine “screws up”, the Mining Act is to blame. In reality, mining operations require dozens of permits and licences from a number of different authorities, and all of these are parts of the jigsaw puzzle called the mine. Compliance with the provisions of permits and licences is monitored, both through self-supervision conducted by the mine operator, and in the form of reporting obligations and inspections.

In winter 2019, Minister of Economic Affairs Mika Lintilä asked Pekka Vihervuori, President Emeritus of the Supreme Administrative Court, to assess the objectives and effectiveness of the Mining Act. The assignment also required an analysis of the effectiveness of other mining-related laws and, above all, on the overall effect of this regulatory framework. Vihervuori accepted the challenge.

The resulting report examines the legislative package from a legal perspective, and identifies areas in need of development. However, Vihervuori found no fundamental flaws or shortcomings. His preliminary observations were available to the government formation negotiators, as indicated in the entries in the Government

Programme. Completed in June, the final report with more in-depth reflections provides valuable material for public officials for their development work on legislation.

The mining scandal last year and the company at the centre of it caused a public outcry, which in January 2019 resulted in a citizens’ initiative to amend the Mining Act. The initiative was signed by over 50,000 citizens, ensuring its processing in the Parliament. What the next steps will be is still unknown. The process itself is clear: signatures will be verified, the proposal will be submitted to Parliament for discussion, and Parliament will then decide on subsequent action.

To summarise, there are three separate development themes for mining regulation: firstly, the Government Programme and the entries contained therein on the various aspects of legislation; secondly, Vihervuori’s report and proposals therein for the legislative development; and thirdly, the 40page package enclosed with the citizens’ initiative – a package of larger and smaller amendments to the Mining Act alone. From the public official’s perspective, the Government Programme is, at least at this stage, the most definitive of these documents, but at the same time it should be noted that the three are not contradictory – there are similarities!

Since the implementation of the Government Programme has already begun, amendments to the legislation governing mining activities are to be expected. A more detailed schedule for the Mining Act remains undetermined. The reform of the Land Use and Building Act is moving ahead at its own pace in the Ministry of the Environment, and preparations are being made for the entry into force of an act permitting the joint processing of permit applications on 1 September 2020. Other legislative reform projects are also under way or in the pipeline that will have an impact and bearing on mining activities. Some of the recommendations made in Vihervuori’s report require extensive background research while others are corrections of a more technical nature and can therefore be easily implemented. In short, we are moving forward on a path of continuous improvement and development.

In line with the principles of good governance, changes must be predictable, development projects must proceed openly and in consultation with various stakeholders.

We are striving to identify solutions that serve all parties involved and meet their objectives. Our objective is to have effective regulation that applies overall consideration to a mine or a mine project, and a framework in which the provisions of different laws form a coherent whole. Unpredictable, erratic or partly optimising regulation is not in anyone’s interests - not Finland’s, not the business sector’s, not the citizens’.

Riikka Aaltonen

AUTOMATED PRECISION SAW FOR BORE HOLE SAMPLES

www.nttcoresaw.com

+358 41 433 6767 samuli.taponen@nttcoresaw.com 125mmx90mm_NTT_Advert0817v3.indd 1

+358 13 681 7125 mika.kahkonen@ntt.fi 06/09/2017 20:56:28

SOMPIOMIN IN G | 2 0 1 9

7

Kaivosylitarkastaja Riikka Aaltonen

Kaivostoiminnan sääntelyä kehitetään pitkäjänteisesti

J

ulkisuudessa, etenkin sosiaalisessa mediassa, kaivostoimintaan on kohdistettu viimeisen parin vuoden ajan kärjistyvää kritiikkiä. Kaivostoimijoiden, ja sellaisiksi pyrkivien eli malminetsijöiden, toimintatapoja ja moraalia kyseenalaistetaan voimakkaasti.

Myös itse toiminta, mineraalien tuotanto, ja sen oikeutus kyseenalaistetaan. Tässä on kuitenkin hyvä muistaa, että kaivostoiminnan ajuri on yhteiskunnan mineraalien tarve. Meidän elämäntapamme perustuu sille, että käytössä on työkaluja ja välineitä, ja ympäristömme on rakennettua, ja kaikki nuo vaativat raaka-aineita, usein rautaa ja kuparia, mutta myös paljon muita metalleja ja mineraaleja. Raaka-aineiden kysyntä tulee kuluttajilta, raaka-aineista valmistettujen tuotteiden käyttäjiltä.

Kaivoskriittisen keskustelun syyttävä sormi suuntautuu kaivoslakiin. Onko se vanhanaikainen? Vuonna 2011 voimaan tullut, ja yli 10 vuoden valmistelun pohjalta tehty, kaivoslain kokonaisuudistus on myrskyn silmässä. Nykyiseen lakiin otettiin mukaan ympäristönäkökulmat ja kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet. Kaivosviranomainen ei enää päätöksellään varmista kaivosalueen muodostumista, vaan alueen maanomistajalta tarvitaan suopeutta: myynti tai muu suostumus kaivostoiminnan mahdollistamiseksi. Kunnalla on kaavoitusmonopolin kautta hyvin keskeinen rooli kaivoshankkeen toteutumisessa. Maanomistajille suoritettava korvaus päivitettiin tasoltaan.

Laki ei luonnollisestikaan tullut voimaan taannehtivasti, lainsäädäntö länsimaisissa demokratioissa suuntautuu tulevaisuuteen eikä lähde muuttamaan menneisyyttä.

Niinpä pääosa nykyisestä kaivostoiminnasta ja kaivoksista on saanut lupansa kumotun, vuoden 1965 kaivoslain nojalla, jotkut jopa sitäkin aiempien. Malminetsinnän puolella toiminta on nopeammin siirtynyt nykyisen lain piiriin niin lupamenettelyiden kuin velvoitteidenkin osalta.

Suuri yleisö on muodostanut käsityksen, että kaivoslaki on se, joka ohjaa kaivostoimintaa. Ja jos kaivos ”sössii”, on kaivoslaissa vikaa. Todellisuudessa kaivostoiminta edellyttää kymmeniä lupia useilta eri

viranomaistahoilta, ja kaikilla näillä luvilla on omat roolinsa kokonaisuudessa, jota kaivokseksi kutsutaan. Kaikissa luvissa on määräyksiä, ja näiden noudattamista valvotaan sekä toimijan omavalvontana että raportointivelvoitteen ja valvontakäyntien muodossa.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä pyysi talvella 2019 OTT Pekka Vihervuorta, joka on viimeisimmät kannukset hankkinut KHO:n presidenttinä, tarkastelemaan kaivoslain tavoitteita ja toimivuutta. Toimeksianto edellytti pohdintaa myös muiden kaivostoimintaan liittyvien lakien toimivuudesta, ja ennen kaikkea miten tämä sääntelykokonaisuus näyttäytyy. Ja Vihervuori tarttui haasteeseen.

Tuloksena on raportti, jossa on juridisesta näkökulmasta tarkasteltu kaivostoiminnan lainsäädäntökokonaisuutta – ja kehittämistarpeita toki on! Mutta perustavanlaatuista vikaa hän ei tunnistanut.

Vihervuoren alustavat havainnot olivat hallitusneuvottelijoiden käytössä, ja tämä näkyy hallitusohjelman kirjauksissa. Kesäkuussa valmistunut lopullinen raportti perusteellisempine pohdintoineen on virkamiehille arvokas lähtöaineisto lainsäädännön kehittämistyöhön.

Viime vuoden kaivosmyrsky, ja sen silmään osunut yhtiö, nostivat suuren yleisön tunteet pintaan, ja tammikuussa 2019 käynnistettiin kansalaisaloite kaivoslain muuttamiseksi. Aloite saavutti vaaditut yli 50 000 allekirjoitusta ja etenee siis eduskunnan käsittelyyn. Tätä kirjoitettaessa tuon kansalaisaloitteen jatkoaskeleet ovat vielä tuntemattomat. Mutta prosessi on toki tiedossa: allekirjoitukset varmistetaan, tämän jälkeen esitys toimitetaan eduskuntaan, jossa aloite käsitellään, ja eduskunta päättää jatkotoimista.

Kaivostoiminnan sääntelyyn siis kohdistuu kolme erillistä kehittämisaihiota: hallitusohjelma ja sen eri lainsäädännön osa-alueisiin liittyvät kirjaukset, selvityshenkilö Vihervuoren selvitys ja sen eri lakeja koskevat kehittämisehdotukset, ja kolmantena kansalaisaloitteen 40-sivuinen hallituksen esitys –muotoinen paketti suuremmista ja pienemmistä muutoksista yksinomaan kaivoslakiin. Hallitusohjelma on

luonnollisesti ainakin tässä vaiheessa virkamiehen näkökulmasta näistä dokumenteista ”painavin”, mutta samalla on todettava, että nämä kolme eivät suinkaan ole ristiriidassa keskenään – yhteneväisyyksiä löytyy!

Hallitusohjelman toteuttaminen on aloitettu, joten kaivostoimintaa ohjaavaan lainsäädäntöön on odotettavissa muutoksia.

Yksityiskohtaisempi aikataulu esimerkiksi kaivoslain osalta on vielä auki. Ympäristöministeriössä maankäyttö- ja rakennuslain uudistaminen etenee omaa tahtiaan, lupahakemusten yhteiskäsittelyn mahdollistavan lain voimaantuloa 1.9.2020 valmistellaan. Muussakin lainsäädännössä on meneillään tai tulossa olevia uudistushankkeita, ja näillä tulee olemaan vaikutusta ja liittymäkohtia myös kaivostoimintaan. Vihervuoren suosituksissa on asioita, jotka vaativat kattavia taustaselvityksiä, ja toisaalta on seikkoja, jotka ovat teknisen korjauksen luonteisia, ja siten nopeastikin toteutettavia. Eli etenemistapa on jatkuva kehittäminen ja parantaminen.

Hyvän hallinnon mukaisesti muutosten tulee olla ennakoitavissa, kehittämishankkeet etenevät avoimesti ja vuorovaikutuksessa eri sidosryhmien kanssa. Pyrimme

Latest technology

| Tietotekniikka

palvelimet • tietokoneet palomuurit • oheislaitteet

• vianpaikannus • valaistukset

• valokuituhitsaukset

servers • computers

Kokonaisvaltaista palvelua toimiston perustamiseen ja ylläpitoon.

Comprehensive service for seting up and maintaining Your office.

Ammattitaitoinen asennuspalvelu ja huolto.

Nopea toimitus!

Professional installation and maintenance service.

Fast delivery!

Yrityksille myös laskutusmyyntinä.

Billing deals for businesses.

euronics.fi www.rovakaira.fi | ville.autio@rovakaira.fi

| Information technology

| Toimistotarvikkeet firewalls • peripherals | Kodinkoneet | Office supplies | Puhelimet ja | Appliances liittymät | Mobiles and subscriptions

Sähkönjakeluverkot vuosikymmenien kokemuksella • huolto • viankorjaus

Riikka Aaltonen

Uusinta tekniikkaa

KAIVOSTEN SÄHKÖISTÄJÄ • suunnittelu • rakentaminen

löytämään kaikkia tahoja palvelevia ja tavoitteet täyttäviä ratkaisuja. Tavoitteena on sääntely, jossa toimivaa kaivosta tai kaivoshanketta tarkastellaan kokonaisuutena, ja eri lainsäädännön määräykset muodostavat kokonaisuuden. Puskista tuleva, tempoileva tai osaoptimoiva sääntely ei aja kenenkään etua - ei Suomen, ei yritysten eikä kansalaisten.

Sodankylä Ivalo

SODANKYLÄ: Jäämerentie 7, puh. 0207 302 010 | IVALO: Petsamontie 5, puh. 0207 302 011 Tarkemmat yhteystiedot ja aukioloajat verkosta. 0201 -alkuiseen numeroon: Kiinteästä verkosta soitettuna 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Ulkomailta tavallinen ulkomaanpuheluhinta. Hinnat sis. alv. 24 %.

Lorem ipsum

8

SOM P I OM I N I N G | 2019

Work should be done to promote a sustainable mining industry

W

hat comes to mind when ordinary Finns think about mining? Miners abroad who were hit by a mudslide when the dams failed? Environmental pollution? Jobs and livelihoods? The Talvivaara disaster?

These mental images are not particularly noble, but in fact, we would not survive without materials made from extracted metals and minerals. Finns use thousands of kilos of iron, aluminium, copper and zinc over the course of their lives. Around thirty different metals are needed just to make a mobile phone or laptop. The advent of electronic transport and the transition from fossil fuels to renewable energy production have led to increased interest in the mining industry, as metals are needed to produce electric car batteries, windmills and solar panels.

As a result, ore prospecting is also on the increase in Finland. A frenzied search is under way for the ore needed for batteries and other applications.

Finns are not completely unprepared for the mining boom ahead of us. In fact, something good came out of the Talvivaara environmental disaster. Seven years ago, Finland established the Network for Sustainable Mining.

Finland wants to distinguish itself as a global leader in sustainable mining activities. The Finnish version of sustainability is comprehensive than many of the systems of responsibility used in other parts of the world. It includes criteria related to water management and mine closures, among other things. In addition to tailings, air emissions, energy, biodiversity and security issues, the responsibility scheme takes into account interaction with stakeholders. Indicators and monitoring tools have been drawn up for all areas of responsibility.

In Finland, mining companies already operate fairly responsibly. They comply with our country’s strict environmental legislation. Compliance with the law and permit decisions are closely monitored. When it comes to the sustainability criteria laid down by the Network for Sustainable Mining, it is not enough for companies to act in accordance with the law. They must be able to do better if they want to achieve an A-class rating.

All major metal ore mines operating in Finland have become involved in the network’s activities and have produced their first accountability reports over the past few months. This time, the companies produced their reports based on self-assessments. The next step will be an external audit. Companies that have committed to the network’s responsibility scheme are monitored and evaluated on an annual basis. Sustainability criteria have also been drawn up for ore prospecting.

SOMPIOMIN IN G | 2 0 1 9

Kestävän kaivosteollisuuden eteen kannattaa tehdä työtä

M

itä tulee tavalliselle suomalaiselle mieleen kaivoksista? Ulkomailla mutavyöryn alle jääneet kaivostyöläiset, kun kaivospadot pettivät?

Ympäristön pilaantuminen? Työpaikat ja toimeentulo? Talvivaara?

Mielikuvat eivät ole kovin yleviä, vaikka todellisuudessa ilman kaivannaisia kuten metalleista ja mineraaleista valmistettuja materiaaleja ja tarvikkeita emme selviäisi arjesta. Jokainen suomalainen käyttää elämänsä aikana tuhansia kiloja rautaa, alumiinia, kuparia ja sinkkiä.

Kännyköiden ja läppäreiden valmistamiseen tarvitaan noin kolmeakymmentä eri metallia. Sähköinen liikenne ja siirtyminen energian tuotannossa fossiilisista uusiutuviin ovat lisänneet kiinnostusta kaivosteollisuuteen, sillä niin sähköautojen akkujen, tuulimyllyjen kuin aurinkopaneelien valmistukseen tarvitaan metalleja. Tästä on seurannut, että myös Suomessa malminetsintä on vilkastunut.

Akkuihin tarvittavia malmeja etsitään kiivaasti.

Aivan valmistautumattomia suomalaiset eivät ole kasvavan kaivosbuumin edessä. Talvivaaran ympäristöonnettomuudestakin seurasi jotain hyvää. Suomessa synnytettiin seitsemän vuotta sitten Kestävän kaivostoiminnan verkosto.

Suomi haluaa kunnostautua kestävän kaivostoiminnan edelläkävijänä. Suomalaisversio kestävyydestä on muihin maailmalla käytössä oleviin vastuullisuusjärjestelmiin verrattuna monipuolisempi. Se sisältää muun muassa vesienhallintaan ja kaivoksen sulkemiseen liittyviä kriteerejä. Vastuullisuusjärjestelmä kattaa rikastushiekkojen, ilmanpäästöjen, energian, biologisen monimuotoisuuden ja turvallisuusasioiden lisäksi sidosryhmien kanssa harjoitettava vuorovaikutuksen.

Kaikille vastuullisuuden osa-alueille on laadittu mittarit ja seurantatyökalut.

The network of sustainable mining activities includes mining companies, environmental organisations, the Association of Reindeer Herding Cooperatives, employee organisations and representatives from municipalities and counties. The tourism and restaurant sector and the Sámi Parliament have been involved in drawing up the sustainability criteria.

The network of sustainable mining activities is not a solution to conflicts or disputes concerning individual mines.

The criteria do, of course, provide good grounds for companies to manage their cooperation with the local population and other operators so they can obtain a

9

ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTAAN TARVITAAN METALLEJA AA SAKATTI MINING OY

Suomessa kaivosyhtiöt toimivat jo nyt varsin vastuullisesti. Tiukkaa ympäristölainsäädäntöämme noudatetaan. Lain ja lupapäätösten noudattamista valvotaan.

Kaivosverkoston laatimissa kestävyyskriteereissä ei riitä, että yritys toimii lakien mukaan. Sen on pystyttävä parempaan ja siten se voi nousta A-luokkaan.

Kaikki Suomessa toimivat suuret metallimalmikaivokset ovat lähteneet verkoston toimintaa mukaan ja ovat viime kuukaudet laatineet ensimmäisiä vastuullisuusraporttejaan. Nyt yritykset ovat laatineet raporttinsa itsearvioinnin pohjalta. Seuraavassa vaiheessa tulee vuoroon ulkopuolinen auditointi. Järjestelmään sitoutuneita yrityksiä seurataan ja arvioidaan vuosittain. Myös malminetsinnälle on laadittu kestävyyskriteerit.

Kestävän kaivostoiminnan verkostossa ovat mukana kaivosyhtiöitä, ympäristöjärjestöjä, Paliskuntien yhdistys, työntekijäjärjestöjä sekä kuntien ja maakuntien edustajia. Matkailu- ja ravintola-ala sekä saamelaiskäräjät ovat osallistuneet kestävyyskriteerien laatimiseen.

Kestävän kaivostoiminnan verkosto ei ole yksittäiseen kaivokseen liittyvien ristiriitojen ja konfliktien ratkaisija. Kriteerit toki antavat hyviä eväitä yritykselle siihen, miten sen tulisi hoitaa yhteisyötään paikallisen väestön ja muiden toimijoiden kanssa niin, että se voisi saada toiminnalleen sosiaalisen toimiluvan.

Kestävän kaivostoiminnan verkostoon yritykset ovat liittyneet vapaaehtoisesti.

Kaivosalan turvallisuutta ei tietenkään voi jättää yksistään sen varaan mitä tehdään vapaaehtoisesti. Viime kädessä ratkaisun tekevät lupaviranomaiset, myönnetäänkö toimintaan lupa vai ei.

Kunta puolestaan päättää, laaditaanko kaivosta varten kaava vai osoitetaanko alue muille toiminnoille. Kaivosturvallisuus on Suomessa monen viranomaisen ja lainsäädännön asia. Suurimman huo-

social licence to operate. The companies in the Network for Sustainable Mining have joined it voluntarily.

Of course, the safety of the mining sector cannot be left to voluntary activities alone. Ultimately, the decision to grant a permit for activities is made by the permit authorities. The municipality, for its part, decides whether to draw up a plan for the mine or to designate the area for other activities. Mining safety in Finland is dealt with by many authorities and subject to a variety of legal provisions. Environmental and water permits for mines always receive the greatest attention,

mion aina saavat kaivosten ympäristö- ja vesitalousluvat, koska niissä määrätään, millaisiin toimin kaivosyhtiön on huolehdittava vesistöjen ja koko ympäristön puhtaudesta.

Keväällä pidettyjen eduskuntavaalien alla ehdokkaat keskustelivat kiivaasti kaivoslaista, kaivosverosta ja kaivosten ympäristövastuusta. Antti Rinteen hallituksen ohjelmaan sisältyykin tavoite kaivoslain uudistamisesta. Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta korkeimman hallinto-oikeuden emeritus presidentti Pekka Vihervuori laati selvityksen nykyisen kaivoslain mahdollisista

uudistamistarpeista. Vihervuori ei pitänyt kokonaisremonttia tarpeellisena.

Kestävä kaivosteollisuus kuulostaa hyvältä. Kestävyys ei kuitenkaan tule itsestään. Sen eteen pitää ja kannattaa tehdä työtä.

Hannele Pokka Kansliapäällikkö

as they define the measures the mining company must take in order to ensure the purity of waterways and environment as a whole.

Vihervuori prepared a report on the possible needs to reform the current Mining Act. Vihervuori did not consider a complete reform necessary.

Around the time of the parliamentary elections held in the spring, the candidates engaged in heated discussions about the Mining Act, the mining tax and the environmental responsibility of mines.

With this in mind, one of the objectives of Antti Rinne’s Government Programme is to reform the Mining Act. Commissioned by the Ministry of Economic Affairs and Employment, President Emeritus of the Supreme Administrative Court Pekka

A sustainable mining industry sounds like a good idea. But sustainability does not happen by itself. We have to work for it, and we should work for it.

Hannele Pokka Permanent Secretary

10

SOM P I OM I N I N G | 2019

Ores and minerals in Finnish bedrock

T

he Finnish bedrock is a favourable environment for a variety of metal and mineral raw materials. In this respect, Finland is similar to the large raw material producers such as Canada and Australia.

The raw material potential of the Finnish bedrock is globally attractive in terms of several metals and minerals. The potential can also be seen in the increased activity of ore prospecting and mining companies in Finland. In 2016–2017, ore prospecting investments in Finland increased at a rate that was clearly faster than the global trend, reaching the level before the financial crisis.

Ore prospecting and mining have a major impact on the national and regional economy. According to statistics by the Finnish Safety and Chemicals Agency (Tukes), some three billion euros have been invested in the development of mines and some 600 million euros in ore prospecting in the past ten years. Most of these investments were made in Eastern and Northern Finland.

Important producer of base and precious metals In the EU, Finland is an important producer of precious and base metals. At present, there are more than forty active mines in Finland. Ten of them are metal mines. The most important produced metals are nickel, copper, chromium, zinc and gold, and other produced metals include cobalt and platinum-group metals. Gold is mined at Europe’s largest gold mine in Kittilä, platinum-group metals at the Kevitsa mine and silver at Sotkamo silver mine, which was opened this year.

The most important industrial minerals extracted and refined in Finland are apatite, talc, as well as the carbonate minerals calcite and dolomite. Other produced minerals include quartz, feldspar and wollastonite.

Finland produces significant amounts of several important mineral raw materials that are further processed into mineral

concentrates and metals, which are used

by Finnish metal industry companies, engineering workshops and other industrial companies. Refineries and smelters in Finland mainly operates based on imported raw materials, but the Finnish raw material production is important, especially at the EU level, and there is strong growth potential.

Finland: the only producer of cobalt, platinum-group metals and apatite in the EU Some of the mineral raw materials produced in Finland have been classified as critical at the EU level, i.e. their production is considered to have major economic significance and, on the other hand, the raw materials are considered to be subject to a significant global availability risk.

In the case of cobalt, platinum-group metals and apatite, Finland is – in addition to Russia – the only significant primary producer in Europe and the EU area.

Finland is Europe’s largest, and also a globally significant, talc producer. The production volumes of carbonate minerals are not globally as significant, but their high degree of refining makes them significant for the regional economy and the several branches of industry that use the products.

Finland has major prospecting potential in the case of the critical minerals and several other mineral raw materials.

Minerals related to the energy revolution are on the rise Renewable forms of energy require the use of non-renewable natural resources, and increasing production volumes of the mineral raw materials required for the energy revolution is absolutely necessary. Finland is the only EU member state with significant mining and further processing, as well as major prospecting potential for battery metals.

Cobalt, nickel and lithium are important battery metals. In the next few years, the

demand for lithium is expected to increase at a rate that exceeds the new ore volumes available for production all around the world. A lithium mine project in Central Ostrobothnia has an advantage over many other projects, as production can be quickly started. If realised, the project will multiply the

production of lithium in the EU area and facilitate development of the battery industry in Finland and Europe. Finland has significant potential for increasing the mining and processing volume of battery metals.

Pasi Heino, GTK

SOMPIOMIN IN G | 2 0 1 9

11

Malmit ja mineraalit Suomen kallioperässä

S

uomen kallioperä on suotuisa monien metallien ja mineraalisten raaka-aineiden esiintymiselle. Tässä suhteessa Suomea voi verrata esimerkiksi suuriin raaka-aineiden tuottajamaihin Kanadaan ja Australiaan.

Suomen kallioperän raaka-ainepotentiaali on useiden metallien ja mineraalien osalta globaalissa mittakaavassakin houkutteleva. Potentiaali heijastuu myös malminetsintä- ja kaivosyhtiöiden toiminnan kasvaneena aktiivisuutena Suomessa.

Vuosina 2016–2017 malminetsintäinvestoinnit kasvoivat Suomessa selvästi globaalia trendiä nopeammin ja saavuttivat finanssikriisiä edeltäneen tason.

Malminetsintä- ja kaivostoiminnalla on merkittäviä kansantaloudellisia ja aluetaloudellisia vaikutuksia. Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana kaivosten kehittämiseen on investoitu Tukesin tilastojen mukaan noin kolme miljardia euroa ja malminetsintään noin 600 miljoonaa euroa.

Pääosa investoinneista on kohdistunut Itäja Pohjois-Suomeen.

Merkittävä perusmetallien ja jalometallien tuottaja

erityisesti EU:n mittakaavassa, ja siinä on vahvaa kasvupotentiaalia.

Nousussa energiamurrokseen liittyvät mineraalit

Suomessa toimii tällä hetkellä yli neljäkymmentä kaivosta, joista kymmenen on metallikaivoksia. Tärkeimmät tuotetut metallit ovat nikkeli, kupari, kromi, sinkki ja kulta.

Lisäksi tuotamme muun muassa kobolttia ja platinametalleja.

EU:ssa Suomi on merkittävä jalometallien tuottaja perusmetallituotannon ohella.

Kultaa tuotetaan Euroopan suurimmassa kultakaivoksessa Kittilässä, platinaryhmän metalleja Kevitsan kaivoksella ja hopeaa tänä vuonna avatussa Sotkamon hopeakaivoksessa.

Tärkeimmät Suomessa louhittavat ja jalostettavat teollisuusmineraalit ovat apatiitti, talkki sekä karbonaattimineraalit kalsiitti ja dolomiitti. Lisäksi tuotetaan kvartsia, maasälpää ja wollastoniittia.

Suomi tuottaa merkittäviä määriä useita keskeisiä mineraalisia raaka-aineita, jotka edelleen jatkojalostetaan metalleiksi ja mineraalirikasteiksi sekä niistä jalostetuiksi tuotteiksi suomalaisessa metalli-, konepaja- ja muussa teollisuudessa. Jatkojalostusteollisuus toimii pääosin tuontiraaka-aineiden varassa, mutta myös kotimainen raaka-ainetuotanto on merkittävää,

Suomi ainoa koboltin, platinametallin ja apatiitin tuottaja EU:ssa

Uusiutuvat energiamuodot vaativat toimiakseen uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja varsinkin energiamurroksessa vaadittavien mineraalisten raaka-ainevarojen tuotannon lisääminen on välttämätöntä. Suomi on ainoa EU:n maa, jossa on jo merkittävää akkumineraalien kaivostuotantoa, jatkojalostusta ja huomattavaa etsintäpotentiaalia.

Akkumineraalien osalta koboltti, nikkeli ja litium ovat merkittäviä raaka-aineita.

Niitä kaikkia löytyy Suomesta. Potentiaali koboltin kaivostuotannon ja jatkojalostuksen lisäämiseksi on Suomessa merkittävä.

Litiumintarpeen ennustetaan kasvavan lähivuosina voimakkaammin kuin mitä uusia malmivaroja saadaan tuotantoon maailmalla. Keski-Pohjanmaan litium-kaivoshanke on etulyöntiasemassa moniin muihin hankkeisiin nähden, koska se voidaan saada tuotantoon nopeasti. Toteutuessaan tämä moninkertaistasi litiumin tuotannon EU:n alueella ja helpottaisi akkuteollisuuden kehitystä Suomessa ja Euroopassa.

Osa Suomessa tuotettavista mineraalisista raaka-aineista on EU-tasolla luokiteltu kriittisiksi eli niiden tuotannolla katsotaan olevan suurta taloudellista merkitystä ja toisaalta raaka-aineilla on katsottu olevan merkittävä globaali saatavuusriski.

Koboltin, platinametallien ja apatiitin osalta Suomi on Venäjän ohella ainoa merkittävä primäärituottaja Euroopassa ja EU-alueella ainoa tuottaja.

Talkin tuottajana Suomi on Euroopan suurin ja myös globaalisti merkittävä. Karbonaattikivien tuotanto ei ole volyymiltaan globaalissa mittakaavassa niin merkittävä, mutta korkean jalostusasteen myötä sillä on suuri merkitys aluetaloudelle ja tuotteita käyttäville lukuisille eri teollisuuden aloille.

Suomessa on sekä kriittisten mineraalien että useiden muiden mineraalisten raaka-aineiden osalta merkittävää esiintymispotentiaalia.

Pasi Heino, GTK

Mainostuotteet lähelläsi Mainonta · opastaminen · esillepano · sisustaminen • Mainostarrat • Suurkuvat, banderollit • Opasteet, kyltit • Autoteippaukset

• Ikkunateippaukset • Valomainokset • Kuvataulut • Tapetti kuvastasi • ja paljon muuta...

mainoslinja.fi

Sodankylä Unarintie 23 A , Sodankylä | 050 5599 817 Ivalo Piiskuntie 1, 99800 Ivalo | 040 0153 277

info@mainoslinja.fi | www.mainoslinja.fi

12

SOM P I OM I N I N G | 2019

Road network development in Lapland Endurance of Lapland´s road network since major ore and timber transports are on the road? Several new mines and forest sector bio factories in the planning stage.

The mining industry has entered into the growing path for some time ago. Mining activities always generate major transport and cargo flows. Simultaneously bio economy is intensively developing and new production plants are being planned in Lapland. We are eager to wait and hear the investment decisions already next year.

Even the existing mines and timber refineries develop loads of cargo transports and commuting. New production units will further increase transportation.

If we look at the road network in Lapland or in Finland as a whole, we see that the maintenance backlog has increased significantly in the last ten years. This is due to insufficient financing for the road keeping.

The increase of maintenancebacklog can be seen especially in low volume roads.

We can have a look at the endurance of Lapland’s road network from the road classification point of view. Lapland’s main highways are principally in satisfactory condition. There are road sections that are weak or are in critical condition approximately 10 %. Surely such a weak link might reflect to a longer road connection and transport. In the lower road classification the percentage of weak and critical condition road sections is much higher.

The endurance of road network is also influenced by increase of maximum loads of cargo trucks back in 2013. The most important roads for mining and forest sector are namely main highways. The root causes of the problems in low volume roads are normally the same. The weak spots are

mainly caused by the following factors - weak subgrade (marsh, turf…)

- insufficient bearing capacity of the road structure - thin asphalt pavements The Centre for Economic Development, Transport and the Environment for Lapland (Lapland ELY Centre) has been using latest technology and gathering data via ground penetrating radar, laser scanning and traffic speed deflectometer (bearing capacity measurements). As we know the exact problems and causes we can address and decide the optimal solution.

Increase of heavy traffic and changes in traffic accident numbers Heavy traffic volumes have increased from 2013 to 2018 more than 12 %. At the same period of time injuries and fatalities in accidents have been decreasing. Lower number of accidents is probably based on several factors such as safety development of vehicles and improvements through traffic safety engagements.

Development of Lapland’s road network in the near future In the state budget for 2020 financing for road keeping is increased significantly. This funding is targeted for the road structure improvements, strengthening pavements, eliminating weak spots and increasing traffic safety. Ear marked financing is addressed to improve the road 955 between Köngäs and Hanhimaa. Renovation of this road improves traffic conditions for the gold mine in Kittilä by far from existing.

Expectations towards big and new production plant investments are that there

should be ear marked funding for infrastructure in relation to ensure safe, secure and fluent transportation. There are no such decisions made yet, but the government budget proposal refers to these issues by mentioning ”to accelerate productive investments”.

Good transport connections create prerequisites for growth. The development of transport connections has strongly enhanced the success of regions and also will in the future. Transport connections make a difference both regionally and form a broa-

der perspective in material flows and transport.

On behalf of myself and the Lapland ELY Centre, I am pleased to welcome you all to FEM conference and Lapland and I wish a bright, safe and secure future for the mining industry.

Jaakko Ylinampa Director General Centre for Economic Development, Transport and the Environment for Lapland

SOMPIOMIN IN G | 2 0 1 9

Eräs tarina kullasta

O

lin saapunut enoni luokse Keski-Pohjanmaalle jo kolmatta kesää peräkkä8in heinätöihin.

Enoni oli syntynyt vuonna 1912, minusta 14-vuotiaasra pojasta hän tuntui jo vanhalta ja paljon kokeneelta, viisaalta vanhukselta. Hän oli kaksi sotaakin läpikäynyt, sodasta hän ei muuten paljon kertonut, mutta valokuvia sotareissuilta hänellä oli stamäärin. lukeminen ja valokuvaus olivat hänen harrastuksensa.

Heinätöiden lomassa meillä oli paljon aikaa keskustella kaiken maailman asioista. Enoni vaimo oli kuollut pari vuotta aikaisemmin ja ehkä siksi hän oli tavallista puheliaampi, kun sai jonkun kaveriksi.

Eräänä sadepäivänä, kun ei päästy pellolle töihin, vietimme keskipäivän valokuvia katsellen ja tarinoiden kaiken maailman asioista. Hän oli tietoinen isoisäni kultavaltauksesta ja tiesi, että samanniminen ojakin on saanut nimensä isoisän mukaan, joten juttumme siirtyi kullanetsintään.

Enoni kertoi kultaa kyllä löytyvän Lapista enemmänkin, ehkä jopa minun elinaikanani. Hän kertoi Neuvostoliiton hajoavan useampaan pienempään valtioon ja Saksat yhtyisivät vielä yhdeksä valtioksi. Suomesta alkaisi löytymääm malmirikkauksia sen jölkeen, kun Neuvostoliiton painostus Suomea kohtaan loppuu: ”Lapista löytyy vielä lehmän lonkkaluun kokoinen yhtenäinen kultakimpale.”

Nyt pitää muistaa, että oli vuosi 1971 ja elettiin kylämn sodan aikaa. Jos silloin joku

puhui Neuvostoliiton hajoamisesta tai Saksojen yhtymisestä, häntä olisi pidetty aivan hulluna tai ainakin hyvin tietämättömänä maailmanpolitiikasta. Olin tietenkin kiinnostunut tuosta isosta kultakimpaleesta ja kysyin, mistä hän tämän kaiken tietää näin tarkasti.

Enoni sanoi lukeneensa sen ilmestyskirjasta. Tiesin ilmestyskirjan liittyvän jotenkin Raamattuun, joten näin ateistina pidin sitä siksi silloin vähintäänkin epäuskottavana juttuna. Olisiko johonkin kirjaan kirjoitettu asiat niin tarkasti jo parituhatta vuotta sitten? Myöhemmin onkin selvinnyt, että ilmestyskirjan lukija voi itse tulkita tekstin mieleisekseen.

Se olikin viimeinen kesä hänen luonaan.

Hän lopetti seuraavana talvena karjan pidon ja minulla ei tullut koskaan tilaisuutta kysyä tuosta ennustuksesta tarkemmin.

Enoni kuoli muutamia vuosia myöhemmin eikä nähnyt ensimmäisenkään ennustuksen toteutumista. saksat yhdistyivät ja Neuvostoliitto hajosi. Kun sitten vielä Lapista alkoi löytymään malmiaja avattiin Pahtavaara, Suurikuusikko, Kevitsa, lisäksi vielä Sakatti ja Romppas, muistin enoni ennustuksen ja sen viimeisen vielä toteutumattoman.

Monelle tämä on vain tarina tarinoiden joukossa, mutta minulle täm on koettua elämää, joten uskon sen lehmän lonkkaluun kokoisen yhtenäisen kultakimpaleen vielä jossain päin Lappia odottavan.

Jorma Moberg

www.fluidcontrol.fi Vanha Porvoontie 229, 01380 Vantaa | Puh. +358 9 350 74 10

!

E L L A A M Ö Y L A ATUA T Sievin uusi TractionPro -pohja 1. Tarttuva ja pitävä Sievin uusi kumikitkapohja talven vahtuviin säihin 2. Markkinoiden paras joustavuus myös kylmässä 3. Kylmyyttä eristävä kaksoispohjarakenne

Lämpimät TURVAJALKINEET vaihteleviin olosuhteisiin

TractionPro-pohja, varvassuoja alumiinia, AL HIT 6 + S3 HRO 35 naulaanastumissuoja terästä, öljyn- ja useiden kemikaalien kesto, antistaattinen, vettä hylkivä, koronjousto, pohjamateriaali PU/RU, lämmin vuori, kuumankesto, ALU-pohjallinen, ESD, FlexStep® - Pitoa ja joustavuutta työhön AL HIT 9 + S3 HRO 35

Nopea ja iloinen palvelu! :) Tervetuloa!

Meiltä kerralla koko helahoito!

• Työvaatteet, Patron, Helly Hansen • Työvalot työkoneisiin • Lämmittimet • Ruuvit & pultit kilokaupalla • Wiima öljyt • Hikoki työkalut • Traktoreiden ja työkoneiden varaosat • ja paljon muuta

Jäämerentie 6 (S-marketin vieressä) p. 040 767 2328 Palvelemme ma-pe 9 - 17, la 10 - 14

13

14

S OM P I OM I N I N G | 2019

Naiset kaivoksissa

Satu Saario työskentelee maan alla Haaveena kaivosala

Satu Maria Saario toimii Agnico Eaglen Kittilän kaivoksella ruiskubetonioperaattorina. Satu on kotoisin Porista, mistä hän muutti Kuusamoon vuonna 2010. Vuonna 2011 hän toimi Talvivaaran kaivoksella laboratoriossa ja tuona aikana hänelle heräsi mielenkiinto toimia kaivoksissa muussakin työssä kuin laboratoriossa.

Satu haaveili hakeutumisesta kaivoskoulutukseen, vaikka kaverit epäilivätkin, miten nainen voisi pärjätä kaivosalalla.

Toive kaivoskoulutuksesta toteutui, kun Taivalkoskella alkoi syksyllä 2012 kaivoskoulutus. Satu haki ja pääsi koulutukseen, vuotta myöhemmin hän valmistui.

Kaivosalan perustutkinnon suorittaneena Satu kävi Kemissä työhaastattelussa, mutta ei tuolloin saanut työpaikkaa. Kittilän kaivoksen kaivososaston päällikkö Sari Koivisto soitti Satulle keväällä 2014 ja kysyi tulisiko Satu ajamaan kiviautoa kesäksi Kittilän kaivokselle.

– Minulla ei ollut C-korttia, mutta se ei kuulemma haitannut suljetulla alueella, Satu muistelee.

Töissä maan alla

mässä täydennyskoulutuksessa. Tällä hetkellä hän toimii ruiskubetonioperaattorina eli tunneleiden rappaajana.

– Työni on tunneleiden tuentatyötä. Tehtävänäni on rapata betonilla tunneleiden seiniä ja kattoja. Työni liittyy kiinteästi kaivosten turvallisuuteen, tunneleiden verkotusten ja betonoinnin tarkoituksena on estää kivien putoaminen rakenteista, kertoo Satu.

Hän on ainoa Kittilän kaivoksessa maan alla toimiva nainen, jolla on myös pätevyys toimia panostajana ja käsitellä räjähteitä.

Työuraa Kittilässä on nyt takana viisi vuotta.

– Työssä on parasta se, että tämä on ihan erilainen työpaikka kuin mikään muu.

Työ maan alla on ihan oma maailmansa.

Kun osaan naisena oman työni, niin olen todistanut itselleni, mutta myös epäilijöilleni, että pystyn sekä fyysisesti että henkisesti tähän vaativaan työhön, se tuntuu hyvältä, sanoo Satu.

Hän on hyvin motivoitunut työhönsä.

– Töihin lähteminen ei ole koskaan harmittanut, vaikka matka kotiin Kuusamoon on pitkä. Missään muussa työpaikassa ei ole tuntunut tämänlaiselta, sanoo Satu.

Työpäivät hän kulkee Leviltä kaivokselle.

Satu on suorittanut työn ohessa kaivosalan ammattitutkinnon työnantajan järjestä-

5 päivää töissä, 5 päivää vapaalla

Työvuorot menevät siten, että töitä on viisi päivää ja sen jälkeen on viisi päivää vapaata. Työpäivän pituus on 10 tuntia, välillä tehdään päivä- ja yövuoroja. Pitkien vapaiden takia asuminen Kuusamossa on edelleen mahdollista.

Ainoa mikä työssä välillä harmittaa on se, että kaikki työkoneet on suunniteltu miesten kokojen mukaan. Kun työkonetta käyttää omalla vuorollaan joku muu, niin penkin ja laitteet joutuu säätämään itselle sopiviksi.

– Onneksi uudet koneet ovat nykyisin helposti omiin mittoihin säädettävissä ja muissakin laitteissa laitteet on tehty paremmin naisenkin mittoihin sopiviksi.

Satun mielestä työ maan alla on hienoa.

– Maan alla on oma maailmansa, kun sen oppii tuntemaan, niin työskentely on hienoa. Haluan oppia tuntemaan kaivoksen kokonaisuutena, sellaisena miten koko tunneliverkosto toimii, missä ja miten liikutaan ja mitä tehdään. Joka päivä tulee sellaisia tunteita, että juuri tätä haluan tehdä. Palkka voisi tietenkin aina olla parempi, mutta onneksi siihen pystyy omilla toimenpiteillään hieman vaikuttamaan, sanoo Satu

Maan alla ei pelota

ERIKOISTERÄSTEN ASIANTUNTIJA

Maan alla työskentely ei pelota, vaikka välillä tulee tunne, että jossakin kohtaa ei välttämättä ole turvallista työskennellä. Silloin pitää asiat ottaa varovaisemmin.

– En voi sanoa, että olisin pelännyt maan alla, mutta joskus pelästyy, kun kivi tippuu tai kuuluu äkkinäinen ääni, silloin sitä valpastuu. Joskun kun jään odottamaan seuraavaa betonikuormaa, tykkään laittaa koneen kaikki laitteet kiinni ja kuunnella vain kaivoksen ääniä. Jostakin kuuluu

veden tippumista, toiselta tasolta poran ääniä, lastauskoneen tai kiviauton ääniä.

Vaikka olen yksin niin tiedän, että ympärilläni on elämää.

Maan alla on mahdollisuus kuunnella vaikka musiikkia, mutta Satu kuuntelee mieluummin oman koneen tai kaivoksen ääniä. Hän kertoo tietävänsä jo koneen äänistä, jos jokin paikka koneesta on menossa rikki.

Uralla eteneminen on itsestä kiinni Kaivosalalla eteneminen on hyvin paljon itsestä kiinni. Satu kertoi kuulleensa, että porareita ja panostajia on aina saatavissa, mutta hyviä työnjohtajia puuttuu. Työnjohtajan tehtävä voisi olla tavoiteltava asia.

Toisaalta Satu kertoo tykkäävänsä opettamisesta ja sekin voisi olla hänen alaansa tulevaisuudessa.

Lain mukaan raskaana oleva nainen ei saa työskennellä maan alla tai laboratoriossa, joten vaihtoehtoja on mietittävä, kotona Kuusamossa odottaa mies ja kaksi karvaista ystävää.

Työntekijänä Satu kuuluu teollisuusliittoon ja toimii osastonsa luottamusmiehenä.

– Miesvaltaisella alalla miehillä voi olla korkeampi kynnys sanoa, jos on jotakin valitettavaa, kehuttavaa tai haluaa johonkin asiaan vaikuttaa. Naisena on helpompi sanoa asioista, kun ei ole naisten ryhmäpainetta, sanoo Satu.

Kittilän kaivoksella naisia on maan alla töissä noin viisi. Kokonaistyövoimasta noin 13 prosenttia on naisia. Satun mukaan naisiin suhtaudutaan yleisesti ottaen positiivisesti, vaikka hänelle on moneen kertaan sanottu, ettei naisten paikka ole maan alla.

Satulle nuo kommentit ovat kuitenkin sellaisia, jotka menevät ohi korvien.

Jari Haavisto

Laaja valikoima teräs- ja metallituotteita Materiaalit kaivosteollisuuden koneisiin ja laitteisiin Oma lämpökäsittelylaitos Muuramessa Ammattitaitoinen henkilöstö Monipuoliset toimitusmahdollisuudet sekä oma sahaus- ja vesileikkauspalvelu

sten.fi Stén & Co Oy Ab Ilvesvuorenkatu 4, 01900 Nurmijärvi 0207 434 610 | myynti@sten.fi

Täysin suomalainen perheyritys joka on perustettu jo vuonna 1932.

• Työkaluteräkset • Rakenneteräkset • Nuorrutus- ja hiilletysteräkset

• Martensiittiset ruostumattomat teräkset • Tulenkestävät teräkset • Nikkeli- ja titaaniseokset

Mahdollisia ongelmatilanteita varten kaivoksesta löytyy pelastautumispisteitä, jokaisen työntekijän on tunnettava oman työpisteensä lähin pelastautumis- tai kokoontumispaikka.

SOMPIOMIN IN G | 2 0 1 9

15

Satu Saario oman työkoneensa ääressä, jokaisella työkoneella on oma kutsumanimi.

16

SOM P I OM I N I N G | 2019

Number one in battery minerals

H

uge potential lies in the battery industry. Demand for batteries is growing, in particular, as a result of increases in electric transport, the use of renewable energy and the storage of electric energy.

The new strategy of the Geological Survey of Finland addresses the potential of the battery industry and the growing demand for battery minerals. We have placed battery minerals at the core of our strategy as one of our focus areas in 2020–2023.

Simply put, we aim to be number one in the world in battery minerals. We want to be a driver of business and an internationally leading expert in the sustainable availability of battery minerals.

Finland is in a good place to start Finland has what it takes to become an important hub in the battery industry. We already have excellent expertise in the entire production chain, ranging from the mining industry to the processing of battery raw materials and all the way to technologies associated with the manufacture, use and charging of batteries and recycling. In addition, Finland’s advantages include geodata sets, evaluated to be the best in the world in terms of quality, a politically stable operating environment, a well-functioning infrastructure and the availability of highly educated workforce.

What is more, Finland has a high potential for battery minerals. Of all battery minerals, cobalt, nickel, lithium and graphite are key raw materials, and Finland has good opportunities to produce all of these.

Finland is also a significant producer of copper, a significant metal in the energy revolution.

Currently, a globally substantial part of lithium is produced in Chile, Australia and China. More than half of all cobalt comes from the Democratic Republic of Congo.

The traceability of raw materials is becoming important, as raw materials are expected to be extracted from well-known and sustainable mines. Finland is also in an advantageous position in this sense. The transparency of Finland’s mining industry offers a competitive edge in global raw material value chains.

Investments in the development of the battery cluster Finland’s goal is to gain an important position within the EU’s battery cluster and build business activities worth several billions of euros. Finland aims to develop a highly integrated battery cluster, identify our battery mineral resources and their usability and create new business to cover the entire chain of minerals, ranging from their use to further processing and recycling.

As part of the development of the battery cluster, the Geological Survey of Finland launched this year a four-year battery mineral project this year to identify the opportunities to use domestic mineral raw materials in battery production and the potential of cobalt, lithium and flake graphite deposits in Finland. In particular, we aim to locate new areas where these deposits are likely.

Our other investments in the battery cluster will also increase. With our new strategy, we seek to develop solutions that enable the creation of sustainable economic development in Finland both in terms of people and the environment. Battery

minerals offer one of these solutions. They enable increases in emission-free electric transport and the replacement of fossil energy with cleaner energy.

Mika Nykänen The author is the Director General of the Geological Survey of Finland.

Ykköseksi akkumineraalien osaamisessa

A

kkuteollisuudessa on valtava potentiaali. Akkujen tarvetta lisää erityisesti sähköisen liikenteen, uusiutuvan energian käytön sekä sähköenergian varastoinnin tarpeiden lisääntyminen.

Olemme Geologian tutkimuskeskuksen uudessa strategiassa huomioineet akkuteollisuuden potentiaalin sekä kasvavan akkumineraalien tarpeen. Olemme nostaneet akkumineraalit strategiamme ytimeen yhdeksi fokus- eli painopistealueeksemme vuosille 2020-2023.

Tähtäämme akkumineraalien osaamisessa yksiselitteisesti maailman ykkössijalle. Haluamme olla liiketoiminnan edistäjä ja kansainvälisesti johtava osaaja akkumineraalien kestävän saatavuuden rakentamisessa.

Suomen lähtökohdat hyvät Suomella on hyvät edellytykset nousta ak-

kuteollisuuden keskiöön. Suomesta löytyy jo nyt erinomaista osaamista koko tuotantoketjuun kaivosteollisuudesta akkuraaka-aineiden jatkojalostukseen, akkujen valmistamiseen, käyttöön ja lataukseen liittyvään teknologiaan sekä kierrätykseen.

Suomella on lisäksi etuna maailman laadukkaimmiksi arvioidut geotietoaineistot, poliittisesti vakaa toimintaympäristö, hyvä infrastruktuuri ja korkeasti koulutettu työvoima.

Myös Suomen mineraalipotentiaali akkujen tarpeisiin on hyvä. Akkumineraalien osalta koboltti, nikkeli, litium ja grafiitti ovat tärkeimpiä raaka-aineita, ja kaikkien niiden tuotantoon on hyvät mahdollisuudet Suomessa. Suomi on myös merkittävä energiamurroksessa välttämättömän kuparin tuottaja.

Tällä hetkellä merkittävä osa globaalista litiumista tuotetaan Chilessä, Australiassa ja Kiinassa. Yli puolet koboltista tulee Kongon demokraattisesta tasavallasta. Raa-

ka-aineiden jäljitettävyys on nousemassa tärkeään asemaan, kun kaivostoiminnalla tuotettujen raaka-aineiden toivotaan tulevan tunnetuista ja vastuullisesti toimivista kaivoksista. Tässäkin Suomella on etunsa.

Suomalaisen kaivosteollisuuden läpinäkyvyys tarjoaa kilpailuedun globaaleissa raaka-aineiden arvoketjuissa.

Panostukset akkuklusterin kehittämiseksi Suomen tavoitteena on saada merkittävä rooli EU:n akkuklusterissa sekä luoda useiden miljardien arvoista liiketoimintaa. Suomi haluaa kehittää hyvin integroituneen akkuklusterin, selvittää maamme akkumineraalien varannot ja niiden hyödynnettävyyden sekä luoda uutta liiketoimintaa kattamaan koko mineraalien hyödyntämisen, jatkojalostuksen ja kierrätyksen ketjun.

Osana akkuklusterin kehittämistä Geo-

logian tutkimuskeskuksessa on tänä vuonna käynnistynyt nelivuotinen Akkumineraaliprojekti, jossa selvitämme kotimaisten mineraaliraaka-aineiden hyödyntämismahdollisuuksia akkutuotannossa sekä koboltti-, litium- ja suomugrafiittiesiintymien esiintymispotentiaalia Suomessa. Erityisesti pyrimme tunnistamaan uusia alueita, joilla niiden esiintyminen on todennäköistä.

Myös muut panostuksemme akkuklusterin hyväksi vahvistuvat. Uuden strategian myötä kehitämme ratkaisuja, joiden kautta Suomessa luodaan ympäristön ja ihmisen kannalta kestävää taloudellista kehitystä.

Akkumineraalit ovat yksi näistä ratkaisuista. Ne mahdollistavat päästöttömän sähköisen liikenteen lisäämisen ja fossiilisen energian korvaamisen puhtaammalla energialla.

Mika Nykänen Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtaja.

SOMPIOMIN IN G | 2 0 1 9

FROM MINE TO MINE

• Ice melting • Pipe thawing • Well thawing • Also machinery and equipment cleaning Equipment: Steamrator MHC-700 Max power: 200 KW

ANX-Palvelut OY Esa Karppinen Tel. 044-290 6346

esa.karppinen99@gmail.com VAT number: 2446185-6 Ivalontie 2042, 99600 Sodankylä, Finland

For more information please contact: Erja Kilpinen, phone +358 (0)400 814 156 www.nordkalk.com

Exploration on state land on the increase Exploration on state land on the increase The number of hectares on state land where exploration is taking place has been on the increase for a few years already, especially in Lapland. Meanwhile, the mining areas of mines in operation have expanded. There are also several mine projects on state land in the licensing phase. Metsähallitus administers state land and looks after the interests of the landowner.

Exploration and mining on state-owned land takes place under licenses granted by authorities (TUKES, ELY, AVI). Landowner licences are granted only in exceptional cases. The announcements, the possibility to issue statements, and the possibility to appeal against decisions are important channels for stakeholders to wield influence.

Land use on government land takes on many different forms and the need to reconcile the different forms of land use is growing constantly.

The most important tool for reconcile is the natural resource plan, which was recently updated for the region of Lapland (excluding the Finnish Sámi homeland). A new natural resource plan for Finnish Lapland has been drafted for the 2019-2024 period.

The natural resource plan sets guidelines on sustainable use of the planning area. The plan is a joint effort for those operating in the area.

Numerous representatives of stakeholders, citizens, and young people took part in the drafting of the natural resource planning for Finnish Lapland through workshops, theme groups, and open map questionnaires.

ction as nature reserves. Draft decrees are under preparation for nature reserves in Uusimaa, South Karelia, Western and Northern Lapland, Central Ostrobothnia, and the Oulu region. The new nature reserves must be taken into consideration when exploration companies plan their selection of areas in future.

Further information online Retkikartta.fi is a free map service provided

by Metsähallitus (www.retkikartta.fi). Under its map layer for multiple-use forests in forestry you can find nature sites and other special sites that need to be considered when you are doing exploration. On the Retkikartta map layer you can also find protected and recreational areas, recreational services, areas for hunting and fishing, as well as subsistence economy areas and different kinds of trails and roads. New information is constantly being added to Retkikartta and a new version of it is coming out next year.

On the extractive minerals page (www.kaivannaiset.fi) you can find locations for Metsähallitus soil and rock material locations as well as contact information for persons handling exploration, mining activities, and gold panning in different areas. In addition, the pages contain instructions for paying fees required by the mining act.

Exploration is also possible in nature reserves, but a special permit is required In addition to an exploration permit granted by mining authorities, exploration in established nature reserves always requires a special permit in accordance with the Nature Conservation Act. The authority that issues permits for reserves established under the current Nature Conservation Act is Metsähallitus. Special permits for exploration can only be granted if the action does not endanger the purpose for which the nature reserve was established, and if they do not have significant adverse effect on the ecological value of a Natura 2000 area.

The Ministry of the Environment is now working on decrees for declaring areas on state land that had already been reserved for prote-

Mika Hytönen Aggregate and Mining Resources Manager Metsähallitus Property Development

17

18

S OM P I OM I N I N G | 2019

Investointien vuodet

Agnico Eaglen kuiluhanke etenee Kittilän kaivoksella eletään toiminnantäyteistä aikaa. Elokuussa tuotettiin ennätysmäärä kultaa ja kullan hinta on tällä hetkellä korkealla. Kaivoksessa on menossa voimakkaat investoinnit ja alueella työskentelee päivittäin yhteensä 1200 työntekijää. Sekä kaivostoiminta että rakentaminen on pystytty tekemään turvallisesti, tapaturmatilastotkin ovat pysyneet ennätyksellisen alhaisina.

Kuiluhanke tehostaa toimintaa Agnico Eaglen Kittilän kaivoksella on kova tekemisen meininki, kaivos toimii täydellä teholla ja samaan aikaan kaivoksella tehdään merkittäviä investointeja.

Suurin ja merkittävin hankkeista on kuiluhanke, jonka liukuvalut ovat juuri käynnistyneet.

Kittilän kaivoksen johtaja Tommi Kankkunen kertoo, että kuiluhanke on kaikista

Right Solutions • Right Partner

alsglobal.com

suurin investointihanke, arvoltaan noin 110 miljoonaa euroa. Rakennettavan kuilun pohja tulee hieman yli kilometriin saakka ja maan pinnalle nousee uudeksi maamerkiksi 94 metriä korkea torni.

Kankkusen mukaan suurin osa louhitusta aineksesta tullaan tulevaisuudessa nostamaan kuilua pitkin, vain pinnan läheltä otettava kiviaines kuljetetaan autokuljetuksilla.

Kuiluun tulee kaksi kappaa, joilla pystytään nostamaan 15-16 tonnia malmikiveä ja matka pohjalta kestää noin 2 minuuttia, kapat liikkuvat 15 metriä sekunnissa. Kapoista toinen on ylhäällä ja toinen alhaalla.

Tällä hetkellä malmikiven tuonti kaivoksen pohjalta autoilla kestää noin 40 minuuttia, tulevaisuudessa kapoilla nosto kestää vain kaksi minuuttia.

- Kuiluhanke on erittäin merkittävä, malmikivi saadaan nopeammin ja taloudellisemmin ylös, fossiilista polttoainetta säästetään valtavat määrät. Kuiluhanke ei lyhennä kaivoksen ikää mutta se mahdollistaa malmikiven louhimisen syvemmältä taloudellisesti kannattavasti, kertoo kaivoksen johtaja Tommi Kankkunen.

Kappojen rinnalle tulee henkilöhissi, jolla voidaan kuljettaa kerrallaan 30 henkilöä kaivokseen.

Merkittäviä ympäristöhankkeita

- Olemme edenneet ympäristöasioissa paljon ja ne ovat meille tärkeitä. Kaivoksella on koekäytössä akkukäyttöinen kiviauto, lastauslaite ja tuotantoporauslaite, olemme saaneet näistä laitteista positiivisia kokemuksia, laitteet lisäävät turvallisuutta ja ei tule päästöjä, sanoo kaivoksen johtaja Kankkunen.

Kuiluhanke tulee vähentämään merkittävästi fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Kaivoksen rikastamolla syntyy paljon hukkalämpöä, jonka talteen keräämiseen ja kierrättämiseen on paneuduttu. Talteen otettu hukkalämpö kierrätetään ja tällä järjestelyllä kaivoksella säästetään maanalaisen kaivoksen lämmityksessä noin miljoona litraa polttoainetta vuodessa.

Hukkalämmön talteenottoa on hyödynnetty jo aikaisemmin mutta nyt lähes kaikki kaivokselta syntyvä hukkalampö voidaan käyttää uudelleen ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä voidaan vähentää merkittävästi.

Kittilän kaivoksella eletään suurien investointien aikaa, joista merkittävin on kuiluhanke, sanoo kaivoksen johtaja Tommi Kankkunen. töönotettu. Laajennushankkeen lisäksi on useampia pienempiöä hankkeita ja näistä muodostuu suurempi kokonaisuus.

Uutta rikastushiekka-allasta (NP4) on alettu rakentaa ja tällä altaalla mennään kaivoksen eliniän loppuun saakka. Nykyisen rikastushiekka-altaan käyttöä (NP3) ollaan lopettelemassa ja sen maisemointisekä sulkemissuunnitelma on aloitettu.

Rikastamon kapasiteettia ollaan myös laajentamassa. Rikastamo on teknisesti korkealuokkainen mutta malmimäärän kasvaessa se saattaa aiheuttaa tuotannossa pullonkaulan, siksi rikastamoakin laajennetaan ja kaasupesurijärjestelmää

Investointeja alueeseen Kittilän kaivoksen laajennushanke on hyvin mittava, uusi keskuspumppaamo on valmistunut ja uusi pastalaitos on käyt-

LEADING PROVIDER OF ANALYTICAL GEOCHEMISTRY via an integrated global network of laboratories SERVICES with consistent quality and dependable client service.

Services offered:

› Sample preparation and full analytical capabilities. › Seamless and secure access to data via Webtrieve™ and CoreViewer™ with fully integrated core photography and hyperspectral mineralogy services. › Core logging, core photography, core cutting, secure core storage, full sample prep, specific gravity analysis. › Au by accelerated leach-AAS for coarse gold. › Mine site laboratory services including environmental testing.

Nordic clients are having great success with Ionic Leach™ — the next generation partial extraction. Have a trial now!

ALS Piteå, Sweden +46 (0)911 65800 alspi.lab@alsglobal.com

ALS Malå, Sweden +46 (0)911 65800 alsms.lab@alsglobal.com

ALS Outokumpu, Finland +358 (0)50 415 28 12 alsot.lab@alsglobal.com

alsglobal.com/geochemistry

ALS Sodankylä, Finland +358 (0)50 570 71 41 alsm.sodankyla@alsglobal.com

SOMPIOMIN IN G | 2 0 1 9

parannetaan. Vuoden 2019 ja 2020 ovat kovian investointien vuosia mutta vuoden 2021 alusta kaikkien uudistusten pitäisi olla täysimittaisessa käytössä.

Kaivoksen vesien hallintaan liittyvä purkuputkihanke on vielä luvituksessa. Luvat saataneen pian kuntoon ja sen jälkeen purkuvedet voidaan ohjata runsasvirtaisempaan kohteeseen, tämäkin on tärkeä ympäristöhanke.

Kaivoksen suunnitelmat ulottuvat vuoteen 2035 saakka mutta uutta malmia etsitään koko ajan.

Kaivos osana Kittilän kuntaa Kittilän kaivoksen yhteistyöryhmä kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa ja tässä ryhmässä on mukana myös Kittilän kunnan edustus.

Kittilän kaivoksen johtaja Tommi Kankkunen kertoo, että Kittilän kaivos oli mukana Kittilän kunnan, Visit Levin ja Levi Ski Resortin yhteisissä avoimissa ovissa elokuun puolivälissä, yhteistyö Kittilän kunnan kanssa on saumatonta ja avointa. Ratkaisuissa mietitään yhdessä miten ne voisivat palvella parhaiten Kittilän kuntaa.

- Agnico Eagle ja Kittilän kaivos on ollut tukemassa muun muassa Kittilän urheiluhallihankkeita, alppikoulua, leikkipuistoa ja tällä hetkelläkin useamman nuorisojoukkueen peliasuja koristavat Kittilän kaivoksen logot / mainokset. Lisäksi olemme mukana merkittävällä panoksella Levin World Cupissa ja FEM:ssä, kertoo Tommi Kankkunen.

Kittilän kaivoksen Facebook-sivut ovat saaneet hyvin näkyvyyttä, Media löysi Facebookista kaivoksessa käytössä olevat sähkötoimiset koneet ja sitä kautta oli useita Epirocon sähkökonejuttuja useammassakin lehdessä.

Tommi Kankkunen kertoo, että avainhenkilö rekrytoinnit ovat onnistuneet hyvin, henkilökuntaa on saatu hyvin palkattua, joissakin ammattiryhmissä (sähköautomaatio) on ollut enemmän haastetta, mutta asiat on pystytty hallitsemaan.

- Haluamme olla hyvä työnantaja ja haluamme pitää työntekijämme. Työntekijöis-

tä noin puolet on kotoisin Kittilästä, osa asuu Sodankylässä, Rovaniemellä ja jotkut kulkevat töissä Oulusta saakka, sanoo Kankkunen.

19

Agnico Eaglen Kittilän kaivoksen valvomo. Kaivoksen tTyöntekijöistä noin puolet on kotoisin Kittilästä, osa asuu Sodankylässä, Rovaniemellä ja jotkut kulkevat töissä Oulusta saakka,

Merkittävät verotulot kunnalle Kun kaivoksella on menossa näin merkittäviä hankkeita, niin silloin joudutaan käyttämään myös paljon rahaa. Vuonna 2018 Kittilän kaivos käytti investointeihin 220 miljoonaa euroa ja näistä hankinnoista 95 prosenttia tuli Suomesta.

- Investointien määrä oli lähes yhtä suuri kuin mitä kaivos tuottaa vuodessa. Voimakas investointivaihe jatkuu vuoden 2020 loppuun saakka mutta tämän jälkeen kassavirran pitäisi kääntyä positiiviseksi, sanoo Tommi Kankkunen.

Kittilän kaivoksen työntekijät maksavat veroja noin 10,4 miljoonaa euroa vuodessa ja tuosta kunnallisverojen osuus on noin 7,2 mil euroa kunnallisveroja. Vuonna 2017 kaivos maksoi Kittilän kunnalle 1,7 miljoonaa euroa yhteisöveroa, mutta investointien takia vuoden 2018 verotulos jäi negatiiviseksi eikä tällöin yhteisöveroja maksettu.

Kiinteistöveroa Kittilän kavos maksaa noin 400 000 euroa ja Suomen valtiolle maksetaan rojalteja noin 3,5 miljoonaa euroa vuodessa.

- Paikallisesti Kittilän kaivoksella on iso merkitys Kittilälle ja Leville. Yli tuhat työntekijäämme asuvat ainakin työssäoloajan alueella, ostavat ruoat kaupoista ja käyttävät alueen palveluita. Muun muassa silloin kun Kittilän ja Levin alueella on matkailijoista hiljaisempaa, käytämme myös tuolloin alueen palveluita, kertoo kaivoksen johtaja Tommi Kankkunen.

- Kaivosveron osalta olemme odottavalla kannalla, mutta kaikki veroluonteiset maksut heikentävät Kittilän kaivoksen kilpailukykyä ja sitten mahdollisuuksia investoida tulevaisuuteen, sanoo Kankkunen.

ARC TI C I NF RA Kylmänmaan rakentaja

PALVELUT

• Kokonaisvaltainen infrarakentaminen Pohjois-Suomessa ja -Ruotsissa • Kaivospalvelut ja ympäristörakentaminen

• Kunnallistekniikan rakentaminen • Infrakit ja mittauspalvelut, kysy lisää!

ARCTIC INFRA www.arcticinfra.fi

Petri Alatalo | Toimitusjohtaja, +358 (0) 40 864 4966, petri.alatalo@arcticinfra.fi

Jonne Ruopsa | Tekninen johtaja, +358 (0) 40 563 7276, jonne.ruopsa@arcticinfra.fi

Jari Haavisto

20

SOM P I OM I N I N G | 2019

Kaivosalan naisten yhdistys edistää alan monimuotoisuutta

Kaivosalan naiset ovat järjestäytyneet. Women in Mining Suomi on vapaaehtoisuuteen pohjautuva yhdistys, joka on perustettu vuonna 2018.

Y

hdistyksen varapuheenjohtaja ja perustajajäsen Hanna Junttila kertoo, että yhdistys perustettiin Vuorimiesyhdistyksen laivaseminaarin jälkeen.

– Seminaarin jälkeen totesimme perustajajäsenten kesken käydyissä keskusteluissa, että alalla naiset ovat vähemmistönä.

Päätimme, että voisimme ryhtyä edistämään naisten asiaa ja samalla alan monimuotoisuutta.

Ryhdyimme suunnittelemaan yhdistyksen toimintaa tarkemmin, jotta voisimme saada naisia mukaan päättäviin elimiin – ja saada naisten ääntä kuuluviin paremmin, yhdistyksen varapuheenjohtaja, geologi Hanna Junttila linjaa.

Junttila itse työskentelee Sodankylässä kaivoslaboratorio Eurofins Labtium Oy:n toimipisteessä, joka on tiiviisti yhteydessä kaivosten kanssa.

Yhdistyksen tavoite ei ole saada lisää naisia vain päättävään portaaseen, vaan kaikille tasoille alan yrityksissä.

– Aika paljonhan yritykset nykyään palkkaavatkin naisia esimerkiksi dumpperikuskiksi. Naisten ajamat dumpperit kestävät pidempään ja vaativat vähemmän huoltoa.

Junttilan mukaan uusi yhdistys on herättänyt paljon kiinnostusta alan naisissa. Tämä on ilahduttanut yhdistystoimijoita.

– Meille tulee jatkuvasti uusia jäsenhakemuksia. Hyväksymme jäseniksi kaikki ne henkilöt, joiden työ on kaivosalalla tai lähellä sitä.

Varsinaisten jäsenten lisäksi yhdistyksellä on kannattajia, jotka haluavat tukea yhdistyksen tavoitteita.

Sodankylässä yhdistyksen toiminnassa on mukana kaikkien isoimpien alan toimijoiden henkilökuntaa.

– Heidän lisäkseen tiedämme useampia henkilöitä, jotka harkitsevat jäsenyyttä, Junttila toteaa.

ikään, väriin tai suuntautumiseen katsomatta.

– Tutkimukset ovat osoittaneet, että mitä heterogeenisempi hallitus tai johto yrityksessä on, sitä parempaa tulosta se tekee.

– Ehkä tärkein tavoitteemme on saada lisää tyttöjä opiskelemaan teknillis-luonnontieteellisille aloille ja saada heitä työskentelemään kaivos- ja kaivannaisalalle. Saamamme viesti on, että kyllähän niitä naisia otettaisiin, jos löytyisi tekijöitä.

Junttilan mukaan jo peruskouluissa voisi kertoa tytöille teknisten alojen mahdollisuuksista opiskeluvaihtoehtona perinteisille naisvaltaisille aloille. Yhdistys onkin käynnistämässä oppilaitosyhteistyötä, joka on suunnattu yläasteelle ja toisen asteen oppilaitoksille.

– Toivoisimme, että yhdistyksen jäsenet pääsevät vierailemaan alueidensa koulussa kertomaan siitä, ketä me olemme ja miten me liitymme koulutukseen.

Haluamme kertoa oppilaille, minkälaisiin paikkoihin teknillis-luonnontieteellisiltä aloilta voi päätyä työskentelemään. Samalla haluamme kannustaa erityisesti tyttöjä hakeutumaan näille aloille opiskelemaan.

Junttilan mukaan asia on jo herättänyt paljon kiinnostusta Oulussa sijaitsevissa oppilaitoksissa.

Yhdistyksen kokonaisjäsenmäärä valtakunnallisesti on reilun vuoden toiminnan jälkeen jo toista sataa henkilöä. Jäseniä on pääkaupunkiseudulta pohjoiseen Suomeen saakka. Joitakin jäseniä on myös Ruotsissa.

– Ruotsissa toimii vastaava järjestö SveMin:in alla, mutta Ruotsissa olevat jäsenemme ovat Suomesta lähteneitä henkilöitä.

Tiedämme joitakin henkilöitä, jotka ovat jäseniä myös Ruotsin yhdistyksessä.

Kaivosalan monimuotoisuuden edistäjä

Suomen yhdistys on osa suurempaa kokonaisuutta. Kaikkien maiden Women in Mining -yhdistysten kattojärjestö on kansainvälinen Women in Mining International.

Kansainvälisen järjestön pääpaikka on Englannissa.

– Euroopassa on toimiva Women in Mining -yhdistys Suomessa, Ruotsissa, Englannissa ja Puolassa.

Yhdistysten toiminta on erityisen aktiivista Afrikan ja Etelä-Amerikan maissa. Junttilan mukaan Suomi on tasa-arvoinen

Hanna Junttila kertoo, että yhdistyksen tehtävänä on edistää miesvaltaisen kaivos- ja kaivannaisalan monimuotoisuutta. Tarkoitus ei ole pelkästään siten edistää naisten osuutta alan työvoimasta, vaan saada alan päättävää porrasta heterogeenisemmaksi.

Yhdistyksen jäsenissä on myös miehiä, yhdistys tavoittelee aitoa tasa-arvoa yrityksiin sukupuoleen,

Kansainvälinen konsepti

Geologi Hanna Junttilalla on päässään pinkki kypärä, joka on kiertänyt ympäri maailmaa eri tapahtumissa kansainvälisen Women in Mining International -katto-organisaation mukana.

maa, jossa naisten pienempi rooli kaivosalalla ei ole niin suuri ongelma, kuin kolmannen maailman maissa.

Ensi vuoden aikana Suomen yhdistys tekee yhteistyötä myös

kansainvälisen katto-organisaation sekä Kanadassa toimivan yhdistyksen kanssa, kun WiM Suomen jäseniä osallistuu yhden kaivosalan suurimman tapahtuman, PDAC2020:n yhteydessä

järjestettävään kaivosalan naisten verkostoitumistilaisuuteen Kanadan Torontossa.

– Saamme tapahtumassa lisää näkyvyyttä asiallemme.

Vastavuoroisesti tarjoamme nä-

SOMPIOMIN IN G | 2 0 1 9

I S N U A U V A S T A L VA OIMAK V

X U L I H

MEILTÄ PARAS TYÖTOVERI VAATIVIIN OLOSUHTEISIIN. www.tojoauto.fi Women in Mining Suomi ry

Hanna Junttila työskentelee Eurofinsin toimitiloissa sekä päätteellä että laboratoriossa. Tässä kuvassa ladataan rikastenäytteitä XRF-laitteeseen.

zzPerustettu 15.6.2018. zzYhdistyksen tarkoituksena on ensi-

sijaisesti toimia verkostoitumiskanavana kaivos- ja kaivannaisalalla, sekä niiden läheisissä sidosryhmissä toimiville naisille työtehtävistä ja koulutustaustasta riippumatta, sekä edistää naisten osaamisen ja koulutustason arvostusta alan piirissä. zzHallitus: Saija Luukkanen, puheenjohtaja; Hanna Junttila, varapuheenjohtaja; Mari Kela, sihteeri; Johanna Alitalo, rahastonhoitaja; Heli Rautjärvi, jäsenhankinta ja sponsorit sekä zzMiia Mikkonen, PR, tiedotus ja somekanavat.

kyvyyttä kansainvälisille toimijoille omissa verkostoissamme ja medioissa.

Verkostoitumista ja yhteistä toimintaa Naiset järjestävät verkostoitumista tukevaa toimintaa. Eri yrityksissä toimivat naiset käyvät yhdessä säännöllisesti lounastamassa.

– Näitä tapaamisia on järjestetty tähän mennessä pääkaupunkiseudulla, Kajaanissa, Oulussa ja Sodankylässä.

Jäsenillä on myös yhteinen Facebook-ryhmä, jossa keskustellaan ajankohtaisista asioista.

Yhdistyksen ohjelmaan kuuluvat lisäksi yritysvierailut sekä osallistuminen erilaisiin

alan tapahtumiin ja seminaareihin. Marras-lokakuun taitteessa järjestettävässä Levin FEM 2019-konferenssissa yhdistyksellä on yhdessä Ruotsissa toimivan sisaryhdistyksen kanssa yhteinen puheenvuoro, jossa yhdistykset kertovat toiminnastaan konferenssin osallistujille. Puheenvuoron pitää avajaisiltana 28.10. Johanna Alitalo WiM Finland ja Emma Härdmark WiM Sweden, aiheena on ”Women in Mining – how to find the mine’s true gold and why it matters”.

Ensi vuonna on tarkoitus osallistua FinnMateria-messuille Jyväskylässä.

– Tapahtumien yhteydessä järjestämme jäsenille infotilaisuuksia ja illanviettoa, jonne ovat kaikki jäsenet ja jäsenyydestä kiinnostuneet tervetulleita.

Vuosikokousten yhteydessä on vuosittain teema, jonka yhteydessä viikonlopun mittaisena tapahtumana on seminaari, yritysvierailu tai näiden yhdistelmä ennen vuosikokousta.

– Tulevana helmikuuna vuosikokous on täällä Sodankylässä. Suunnitelmissa on järjestää kaivosvierailu sekä vierailu laboratoriossa. Sodankylän seminaarin työnimikkeenä on ”Kivestä numeroksi”, jossa perehdytään kiven matkaan maan uumenista laboratorion kautta numeroksi.

JUHA VESTERINEN

SODANKYLÄ 0400 393 755

ROVANIEMI 0400 696 222

KEMINMAA 0400 696 884

21

22

SOM P I OM I N I N G | 2019

The mining industry has potential to become a pioneer in the climate work

T

he discussion on climate change has reached a point that causes anxiety on a global scale. It has become clear that climate change is the greatest challenge in the mankind’s near future, and that persevering, sustainable and, most of all, comprehensively sensible actions are required if we are to tackle it.

Instead falling prey to anxiety, highly technological and competent countries, such as Finland and the Nordic countries, should invest in developing constructive solutions – new innovations will enable us to simultaneously participate in the climate work and to generate sustainable growth and well-being.

Finland’s previous government showed an exemplary mindset by adapting a more active approach in developing Finland’s mining and battery cluster. The state centralised its mining investments in a new investment company with the objective of creating a strong competence and ownership base for the national battery cluster.

A strong national battery cluster would enable Finland to support sustainable development and participate in the climate work whose essential themes include the turning point of energy production and the electrification of all industries. In Finland, for example, we have deposits of all minerals required for the production of electric car batteries. In addition, the Nordic raw material production chains are transparent, and the Nordic countries lead the way in matters related to licensing and responsibility.

The climate change was a significant theme in Finland’s government negotiations last spring. As a result, Prime Minister Antti Rinne’s Government Programme includes investigating numerous measures that concern various areas, including the mining industry. Regrettably, in some of these measures, the industry’s opportunities to contribute to sustainable growth with respect to climate are still quite unclear.

The Government Programme includes, for example, references to the introduction

of a separate mining tax and to specifying municipalities’ zoning rights with regard to mining activities. Furthermore, the Government Programme includes a proposal for developing the regulations on collaterals and increasing the tax on electricity.

When examined separately, the proposals include measures that improve the mining industry’s responsibility and general legitimacy, and they are partly in line with the investigation conducted in the spring to assess the functionality of the Mining Act. Personally, I consider examining the mining tax sensible if it is fully directed at the municipality in which a mine is located. Similarly, municipalities’ unambiguous right to make zoning decisions concerning mines supports the proximity principle and genuine local democracy.

However, when looking at the overall picture, we have reason to be truly worried as the new developments will increase the total burden on the mining industry.

In particular, the proposal on increasing the electricity tax of mining activities will remarkably reduce the mining industry’s willingness, capacity and incentives to replace fossil fuels with more environmental-friendly alternatives. We can only hope that the implementation of the Government Programme will take account of the industry’s opportunities to contribute to sustainable, climate-friendly growth.

In Lapland and Fennoscandia in general, the mining industry has developed steadily, and our activities have been truly responsible. Significant investments have been made in functional mines, and we have been particularly active in the fields of exploration and research of new projects.

In terms of the industry’s future, ensuring the predictability of the operating environment will become a central challenge.

As I mentioned earlier, rendering the comprehensive burden on the mining industry more reasonable is an essential part of ensuring this predictability. Nevertheless, it is equally important to ensure that licensing and exploration can be carried out smoothly, that sufficient investments are made in developing a functional transport system throughout Fennoscandia and that various industries engage in genuine, constructive dialogue on new projects.

I strongly believe that in future, the mining industry has the opportunity to grow sustainably throughout Fennoscandia, and that it can act as a remarkable trailblazer of climate work in all sectors of the society. A responsible and sustainable mining industry plays a central role in developing the circular economy, promoting electrifi-

cation and accelerating the introduction of new environmentally friendly technologies.

I have the great pleasure of seeing all of the industry’s key actors convene to discuss these important themes in the 12th Fennoscandian Exploration and Mining conference! I would like to thank all the partners involved in organising the conference. Of course, I would also like to extend special thanks to all the companies operating in the industry. Without your strong commitment and contribution, an event such as this would never be possible.

Genuine cooperation, discussion and sharing have always been the cornerstones of the warm atmosphere at the Fennoscandian Exploration and Mining conference. I believe that these themes will also guarantee the success of the industry’s future. In this spirit, I would like to warmly welcome you all to the Fennoscandian Exploration and Mining conference (FEM 2019)!

Mika Riipi County Governor of Lapland, Regional Council of Lapland

SOMPIOMIN IN G | 2 0 1 9

Sodankylän kunnanjohtaja

23

Kaivostoiminnan vaikutukset Sodankylän kuntatalouteen

S

ilmäilin Sompio Mining -erikoislehteä vuodelta 2011, jossa on edeltäjäni Sodankylän kunnanjohtaja Viljo Pesosen haastattelu kaivosten merkityksestä kunnalle. On kiinnostavaa pohtia, millaista kehitystä on tapahtunut tuosta ajasta tähän päivään nimenomaan kunnan talouden kannalta.

Pesonen arvioi muun muassa vaikutuksen verotuloihin näkyvän vuodesta 2013 alkaen. Tarkastellessa verotuloja, voi todeta niiden kasvaneen 2010 – 2013 ajanjaksolla 28,44 miljoonasta 33.34 miljoonaan euroon.

Tästä kunnallisveron kasvu oli 22.01 miljoonasta 26.13 miljoonaan ja kiinteistöveron kasvu 4.46 miljoonasta 5.56 miljoonaan. Vuoden 2018 verotulot olivat 36.39 miljoonaa, josta kunnallisverotulo oli 25.95 miljoonaa ja kiinteistövero 7.95 miljoonaa euroa.

Olen juuri aloittanut Sodankylän kunnanjohtajana ja tullut muualta päin Suomea eikä minulla siksi ole vielä ehtinyt kertyä omakohtaista kokemusta Sodankylän kunnan ja kaivosteollisuuden yhteiskehityksestä. Sen sijaan katselen asiaa nyt muualta tulleena ja saaden samalla hyvää tietoa itsellenikin.

Työllisyystilanne on Sodankylässä hyvä.

Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta elokuussa 2019 oli Sodankylässä 7,4 prosenttia, kun se koko maassa oli 8,9 prosenttia ja Lapissa 10,5 prosenttia.

Tätä alhaisempi se oli seurantajaksolla vain Utsjoella, jossa Norjan rajayhteistyö näkyy positiivisesti myös työllisyydessä.

Kevitsan vaikutus työllistäjänä on Sodankylässä merkittävä. Kaivos työllistää eri alojen osaajia tällä hetkellä noin 500 henkilöä, joista noin 70 prosenttia on sodankyläläisiä. Alihankkijoita kaivos työllistää nyt noin 400 henkilötyövuotta, mutta Sodankylän osuutta siitä ei ole tällä hetkellä tiedossa. Kun mukaan lasketaan Sakatin ja Pahtavaaran kaivosten valmistelun parissa työskentelevien määrä, laboratoriot sekä malmin etsinnän parissa työtä tekevät, lienee kaivosalan työllistävä vaikutus noin 1000-1300 henkilöä vaihdellen sen mukaan, miten aktiivista etsintä on.

Tilastokeskuksen mukaan työllisyysaste on viimeisen kymmenen vuoden ajalta kasvanut 2008 vuoden 63,6 prosentista 2018 vuoden 70,6 prosenttiin. Tilanne on parantunut vielä siitä hieman, koska elokuun 2019 työttömien määrä oli -5 prosenttia vähemmän kuin elokuussa 2018.

Huomioarvoista on, että vaikka kunnan väkiluku on laskenut kymmenen vuoden aikana, on asuntokuntien lukumäärä lisääntynyt. Tämä viitannee asuntokuntien pienenemiseen ja mahdollisesti kaivosalan työntekijöihin. Kymmenen vuoden tarkastelujaksolla työpaikkaomavaraisuus on noussut yli sataan ja jalostuksen osuus työpaikoista on kasvanut 13,8 prosentista 23,6 prosenttiin.

Kirkonkylän raitilla käy iltapäivisin vilinä ja yksityisten palveluiden tarjonta on Sodankylässä hyvä. Osansa siitä selittävät kaivosalan työntekijät, jotka käyttävät paikallisia palveluita. Hankintoja tehdään, sekä kaivosten että työntekijöiden toimesta, paikallisilta yrityksiltä, mutta vielä voimme vasta arvailla niiden laajuutta.

Kaivostoiminta näkyy myös yhtiöiden osallistumisena paikallisen yhteisön tai

paikkakunnan elinvoiman ja viihtyisyyden edistämiseen muun muassa avustuksina seuroille ja jäähallin sponsorointisopimuksena. Nämä ovat asukkaille tärkeitä pito- ja vetovoimatekijöitä.

Julkisten palveluiden puolella kaivosala näkyy lisääntyneinä palvelutarpeina mm. vuorohoidossa, vapaa-aikapalveluissa ja aiemmin myös vieraskielisissä palveluissa.

Samaan aikaan on myös kysyntä pienistä laadukkaista asunnoista kasvanut huomattavasti, mikä kertoo kaivostöihin muualta tulleista. Kysyntää vastaavia asuntoja on tulossa jo ensi vuonna tarjolle ainakin yksityisen rakentajan toimesta. Palveluiden laajentamisen näkökulmasta kunnan on kokonaisuuden kannalta myös pystyttävä varautumaan kaivosten päättymisen jälkeiseen aikaan.

Tulevaisuuden näkymien kannalta kaivosten merkitys on Sodankylän kunnalle suuri. Oletettavasti merkitys verotuloihin on positiivinen. Työvoiman tarve tullee kasvamaan ja samalla sekä asuntojen että julkisten palveluiden tarve nousevat. Alihankinta tullee myös lisääntymään paikkakunnalta tai alueelta, mikäli vain on tarjontaa, joita kaivosala tarvitsee. Luonnollisesti keskitymme kunnassa tällä hetkellä pohtimaan keinoja, miten kaivosalan työllistämien henkilöiden perheet tulevat mukana. Sillä on iso merkitys ihmisten hyvinvoinnille.

ICT PARHAAT RATKAISUT NIIN PIENIIN KUIN SUURIIN HAASTEISIIN KAIKKI ICT-PALVELUT YHDESTÄ PAIKASTA | | | | |

ASIANTUNTIJA- JA TUKIPALVELUT TIETOTURVARATKAISUT OHJELMISTORATKAISUT OHJELMOINTITYÖT OFFICE 365, WWW-SIVUT JA HOSTINGPALVELUT

BEST SOLUTIONS FOR CHALLENGES BIG AND SMALL ALL ICT-SERVICES UNDER ONE ROOF | | | | |

SPECIALIST AND SUPPORT SERVICES SECURITY SOLUTIONS SOFTWARE SOLUTIONS PROGRAMMING SERVICES OFFICE 365, WEBSITES AND HOSTING SERVICES Utsjoki • Ivalo • Rovaniemi • Sodankylä •

+358 (0) 400 287 868 asiakaspalvelu@solinum.fi

Kirsi Virtanen kunnanjohtaja Sodankylän kunta

www.solinum.fi

Asiantuntijasi on täällä Your specialist is here

24

SOM P I OM I N I N G | 2019

Capital markets for geologists Dates: Monday 28 at 15:00-18:00 and Tuesday 29 October at 09:00-16:00 Venue: Hotel Hullu Poro, Levi Course description: This two day course is presented by geologists/engineers who have accumulated decades of experience in mining and mineral exploration and have successfully applied those experiences to the capital markets. It provides a unique perspective of the finance industry and will offer an introduction to the “business side of mining” to anyone interested in the connection between corporate finance, investment banking, mineral exploration and mining. Attendees will be given the opportunity to evaluate a hypothetical project using discounted cash flow modelling and present their findings.

Who should attend: This course is ideally suited for geologists, engineers or geophysicists that would like to know more about the capital markets and how it pertains to the mining industry.

Geoscientists with a goal of working in the capital markets, investment banking, corporate development and those with an entrepreneurial spirit who may eventually want to run a company would find this course very interesting.

Course requirements for participants: Participants are required to bring their own laptop. There is no minimum level of experience required, however attendees should have a working knowledge of Microsoft Excel for the valuation workshop on day 2.

Juhani Ojala tutkimassa kultamineralisaatiota ja siihen liittyviä muuttumismineraaleja vasta kaivetussa ja pestyssä tutkimuskaivannossa.

SOMPIOMIN IN G | 2 0 1 9

25

Ajankohtainen kurssi pääomamarkkinoista järjestetään FEM 2019 -tapahtumassa

F

EM 2019 -konferenssin aikana järjestetään mielenkiintoinen kahden päivän kurssi, joka käsittelee pääomamarkkinoita ja rahoitusta.

Chief Geoscientist (PhD) Juhani Ojala Ab Scandinavian GeoPool Ltd:stä sanoo, että kurssin aihe on ajankohtainen.

Malminetsintä on ollut perinteisesti isojen yhtiöiden toimintaa ja yksityinen malminetsintä on ollut Suomessa hyvin niukkaa.

Juhani Ojalan mukaan pienemmätkin yhtiöt voisivat toimia alalla.

– Rahoitusmekanismien ymmärtäminen auttaa tässä asiassa paljon.

Geologi, pääoma-markkinoihin perehtymään Läpi kaivannaisteollisuuden historian, varsinkin Kanadassa ja Australiassa, hyvin koulutetut malminetsijät ovat löytäneet edelleen myytäväksi soveltuvia kohteita rojalteja tai käteistä vastaan.

– Taloudellista geologiaa ja malmigeologiaa ei ole Suomessa opetettu markkinoiden kautta, eli sitä, että miten rahaa voisi hankkia, kun on hyvä malminetsintäidea tai -kohde. Pohjoismaissa pitäisi kuitenkin olla pääomia riittävästi. Malminetsinnän ja

kaivosteollisuuden jätti Kanada on taloutena pohjoismaiden kokoinen, Ojala huomauttaa.

Ojalan mukaan geologinkin olisi hyvä tietää, miten markkinoita pitäisi lähestyä, kun idea syntyy. Rahoitusalan osaajilla ja pääomien omistajilla puolestaan ei ole välttämättä riittävästi tuntemusta kaivannaisteollisuudesta ja malminetsinnästä. Tähän Ojala toivoisi muutosta.

– Tästä ongelmasta on aikaisemmissa FEM-konferensseissa keskustelu vuosien mittaan. Konferenssin yhteydessä finanssiala on esimerkiksi järjestänyt kutsuvierastilaisuuksia. Nyt koetetaan avata rahoitusmarkkinoiden toimintaa laajemmalle ja muillekin kuin varsinaisille rahoitusammattilaisille.

Kaivannaisteollisuuden ja pääomamarkkinoiden välimaastossa olisi tilaa pääomamarkkinoiden ja malminetsinnän nyanssit hallitseville geologeille tai geofyysikoille.

– Malminetsinnässä on paljon potentiaalia Suomessa, ja muualla Fennoskandian kilvellä. Se pitäisi saada tehokkaammin hyödynnettyä ja pohjoismaiset pääomamarkkinat kiinnostumaan mineraalisista raaka-aineista. Verrattuna Kanadan geologialtaan vastaaviin alueisiin, malminetsinnän investoinnit voisivat olla 4-6 kertaa

korkeammalla tasolla.

Ojala toivoisi kaivos- ja malminetsintäyhtiöille helpompaa tietä pörssiin listautumiselle Atlantin tälläkin puolella. Toronton pörssissä on listattuna yli 200 kaivosyhtiötä ja yli 900 malminetsintäyhtiötä, mukaan lukien useimmat isot kansainväliset yhtiöt, ja sen kautta kulkee yli puolet maailman malminetsintään sijoitetuista rahoista.

Kaivos- ja malminetsintäalaa auttaisi paljon, jos pörssissä olisi kaivosalaa hyvin tuntevaa henkilöstöä töissä.

– Onhan pääomien hankkimiseen tietenkin muitakin mahdollisuuksia kuin pörssi. Malminetsintä- ja kaivosteollisuus on sinänsä ihan arkista bisnestä ja siihen sijoittaminen tulisi olla ihan yhtä tavallista kuin muillekin toimialoille.

Kurssipääomamarkkinoista toteutui Juhani Ojala kertoo saaneensa suostumuksen Capital markets for geologists -kurssin vetäjiltä järjestää kahden päivän mittainen kurssi FEM 2019 -tapahtumassa ennakkoon ilmoittautuneille osallistujille.

Ojala on tyytyväinen siihen, että kurssin vetäjät ovat alan huippuammattilaisia.

– Kurssin pitävät henkilöt ovat tehneet töitä kaivannaisalalla töitä vuosikymmeniä ja hyödyntäneet osaamistaan pääomamarkkinoilla tuloksekkaasti, Juhani Ojala sanoo.

Hotel Hullu Porossa kurssin vetävät Director Nicole Adshead-Bell (PhD), Cupel Advisory Corporation; portfolio manager Neil Adshead (PhD), Sprott Inc; VP Corporate Development Dale Mah, Endeavour Silver ja Economic geologist / Analyst Joe Mazumdar, Exploration Insights.

Kurssilla on mahdollista saada ainutlaatuinen katsaus finanssialasta malminetsintä- ja kaivosalan perspektiivistä. Kurssilla saa johdannon kaivannaisteollisuuden bisnespuoleen. Kurssi soveltuu kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita yritystalouden, investointipankkitoiminnan, malminetsinnän ja kaivosteollisuuden yhteyksistä.

Kurssi on tarkoitettu geologeille, insinööreille ja geofyysikoille, jotka haluavat saada lisätietoa pääomamarkkinoista. Kurssista voivat saada mielenkiintoista lisätietoa myös ne henkilöt, jotka ovat kiinostuneita yritystoiminnasta, investointipankkitoiminnasta, yrityksen kehittämisestä sekä työskentelystä pääomamarkkinoilla.

Juha Vesterinen

LUOTETTAVA JA JOUSTAVA RUUVIKULJETTIMIEN AMMATTILAINEN

MOMENTTIVÄÄNTIMET 15.000 Nm ASTI Akkuvääntimet Paineilmavääntimet Sähkövääntimet KULUTUSTA KESTÄVÄT, KOVAHITSATUT RUUVIKULJETTIMET JA VARAOSARUUVIT KIVIAINEKSEN SIIRTOON.

Kysy lisää myynnistämme!

Myös korjaukset sekä akselin ja kierteen vaihdot.

KONEPAJA WINGMET OY, RIUTTANTIE 14, 29630 POMARKKU PETRI WINGSTRÖM, +358 400 862 340 PETRI.WINGSTRÖM@WINGMET.FI WWW.WINGMET.FI

www.pneumacon.fi • info@pneumacon.fi • 010 778 1400

26

SOM P I OM I N I N G | 2019

Malminetsintäprojekti toi töitä ja uuden kotikunnan Pitkien välimatkojen Suomessa keikkatyö voi käydä työlääksi.

Yhtenä vaihtoehtona on muuttaa työn perässä uudelle paikkakunnalle, mutta mitä vaaditaan, että sopeutuminen sujuu hyvin ja uusi kotipaikka koetaan viihtyisäksi ja sinne halutaan myös jäädä?

M

arraskuussa 2007 Janne ja Maaret Siikaluoma ajoivat muuttokuorman kanssa Oulusta kohti Sodankylää. Rovaniemen jälkeen katuvaloja oli yhä harvemmin, päivä pimeni nopeaan ja räntä piiskasi auton tuulilasia.

– Silloin Maaret taisi kysyä, että minnehän sitä nyt oikein tultiin, Janne muistelee istuessaan ruokapöydän ääressä perheen keittiössä.

Ennen muuttoa hän oli käynyt Sodankylässä keikkatöissä muutaman kuukauden ajan. Scandinavian Minerals oli käynnistänyt Kevitsassa malminetsintäprojektin, ja Janne oli projektin ensimmäisiä työntekijöitä.

Jannen jatkuvan reissaamisen vuoksi pariskunta alkoi pian harkita muuttoa pohjoiseen. Lopullinen muuttopäätös syntyi, kun sairaanhoitajana työskentelevälle Maaretillekin järjestyi töitä.

– Soitin suoraan vuodeosastolle ja sieltä melkein kysyttiin, että milloin voit aloittaa. Sain ensiksi sijaisuuden, mutta ei siitä mennyt kuin reilu puoli vuotta, kun sain vakituisen paikan, nykyisin Hannuksenkartanossa osastonhoitajana työskentelevä Maaret kertoo.

Pariskunnalle järjestyi nopeasti myös iso ja hyvä asunto. Se oli tosin ehtinyt olla jonkin aikaa tyhjillään ennen Siikaluomien muuttoa, joten Sodankylään saavuttuaan he pääsivät ensimmäiseksi lumitöihin.

– Lunta oli kämpän eessä polviin asti, ja ensimmäisenä aloimme kolaamaan pihaa auki, että saatiin muuttokuorma sisälle.

Sisällä oli aivan sysipimeä ja keittiön liesituulettimen valo oli ainoa valopilkku siinä kämpässä, kun alettiin sitä laittamaan. Voi herravarjele! Maaret nauraa.

Uusi koti, sitten toinen Kuusamosta syntyisin ja lähtöisin oleville Siikaluomille Sodankylän kaltaisen pienen paikkakunnan elämänmeno oli hyvin tuttua. Kummallakaan heistä ei kuitenkaan ollut minkäänlaisia aikaisempia yhteyksiä uuteen kotikuntaansa.

Maaret oli aikaisemmin ainoastaan pysähtynyt ohikulkumatkalla Rollsissa syömässä. Muita muistikuvia ei tulevasta kotikylästä ollut, eikä edes mitään mielikuvaa siitä, mitä mahdollisesti odottaa.

Janne puolestaan oli työkeikkojensa aikana pannut merkille, että kylänraitti oli hiljainen, eikä Sodankylä tuntunut erityisen kehittyvältä paikkakunnalta.

– Siis täysin toisenlainen tilanne kuin nykypäivänä. Jos tänne tulisi nyt, niin tämän näkisi ihan eri lailla. Täällä on vilinää ja vilskettä ja työllisyystilanne on hyvä, hän lisää.

Sopeutuminen uudelle kotipaikkakunnalle kävi kuitenkin nopeaan. Työkaverit houkuttelivat Maaretin mukaan vapaapalokuntaan, ja pian hän löysi itsensä myös Tehyn ammattiyhdistystoiminnasta. Uusia tuttavuuksia syntyi nopeaan.

Ensimmäisen kerran Siikaluomat pohtivat vakavasti Sodankylään jäämistään, kun he alkoivat harkita oman talon rakentamista. Siihen heitä kannusti Kevitsan kaivosprojektin myötä alkanut asuntobuumi ja vuokrien nousu.

– Kun Maaretin työpaikka alkoi olla varma ja nähtiin, että Kevitsan homma lähtee etiäpäin, niin ruvettiin talon tekoon. Talo valmistui 2009.

Maaretin ja Jannen kaksi vanhinta lasta, Aliisa ja Luukas syntyivät muutaman vuoden välein pian talon valmistumisen jälkeen. Ei mennyt kuitenkaan kauan, ennen kuin uuden talon rakentaminen tuli jälleen ajankohtaiseksi.

Janne ja Maaret Siikaluoman mielestä lapsiperhearki on Sodankylässä parempaa kuin esimerkiksi Oulun kaltaisessa isossa kaupungissa. Lapset Aliisa, Luukas (kesk.) ja Eerik ovat syntyneet Sodankylässä ja siksi myös mieltävät itsensä täysin sodankyläläisiksi. – He ovat ilmoittaneet, että he eivät täältä muuta, Maaret nauraa.

– Tultiin siihen tulokseen, että jos kolmas lapsi on yhtään haaveissa, niin alkaa käymään jo vähän ahtaaksi. Lisäksi Jannella oli hinku veden ääreen, Maaret kertoo.

Uusi talo valmistui vuonna 2012 ja olohuoneen ikkunoista näkyy lähellä virtaava Kitinen. Siikaluomat kertovat, että Petäjärantaan noussut omakotitaloalue sopii hienosti lapsiperheiden tarpeisiin, varsinkin nyt, kun kylälle asti kulkeva kevyen liikenteen väylä valmistui joitain vuosia aikaisemmin.

”Kouluttautukaa tälle alalle” Janne ehti työskennellä Kevitsassa viisi vuotta ennen kuin siirtyi Anglo Americanille vuoden 2012 syksyllä. Tällä hetkellä hän johtaa Sakatin geologisia tutkimuksia ja geologista ryhmää vanhempana projektigeologina.

– Oli hienoa pysyä samalla paikkakunnalla, mutta päästä eri hommiin. Jos miettii geologeja tai muita tällä alalla työskenteleviä, niin varmasti töitä riittää myös tulevaisuudessa. Oikeastaan pitäisi lukiolaisille ja ammattikoululaisille viedä viestiä, että kouluttautukaa tälle alalle, sillä teillä on tulevaisuudessa mahdollisuus olla töissä omalla paikkakunnalla. Ei monella ole sitä tilaisuutta.

Sodankylässä kaivokset jakavat mielipiteitä, mutta Siikaluomat eivät ole kokeneet negatiivisia reaktioita paikkakuntalaisten taholta Jannen työn vuoksi. Janne muistaa kuluneiden kahdentoista vuoden ajalta ainoastaan yhden kirjeen, jossa kritisoitiin

kaivosta kielteisessä sävyssä.

– Mutta sekin oli lähetetty jostain etelästä. Ei täällä paikallisesti suhtauduta negatiivisesti, vaan suurimmaksi osaksi se on positiivista.

Maaret on samaa mieltä. Hän uskoo, että kaivosasioista voidaan ystävien ja tuttavien kanssa keskustella yleisellä tasolla ilman, että keskustelu kääntyy henkilökohtaiseksi.

Molempia harmittaa kuitenkin se, kuinka usein keskusteluissa kuulee väitettävän, ettei kunta hyödy Kevitsasta tai malminetsinnästä mitenkään.

– Esimerkiksi Anglo Americanin työntekijöillä on todella monella tullut perheet ja puolisot mukana, Maaret toteaa.

– Kaivostyöpaikat ja sen kautta syntyvät positiiviset vaikutukset näkyvät selvemmin kylässä mutta täytyy muistaa, että malminetsintä työllistää myös laaja-alaisesti suoraan sekä urakoitsijoiden kautta, Janne lisää.

Hän uskoo, että Sodankylä-Savukoski-alueella tulee olemaan malminetsintää myös jatkossa, samoin kuin Kittilän suunnalla.

– Samalla se tuo työpaikkoja, ja siinä puhutaan pitkistä työurista, kymmenestä tai viidestätoista vuodesta, mikä on nykyään aika harvinaista.

Positiivisessa mielessä nalkissa Siikaluomat uskovat asuvansa Sodankylässä vielä pitkään, kunhan töitä vain riittää

SOMPIOMIN IN G | 2 0 1 9

- is The North is developing

27

with it? your business developing

d of the fells!

Come to Kittilä, Laplan

• A central location in the North Calotte • International airport • Strong business sectors, tourism and mining bring work and services • Plots for housing, as well as entrepreneurship in Levi and Kittilä • Services for consumers and industries • Good meeting and congress services in a spectacular landscape • Nature and natural resources • Events, activities and housing - an excellent quality of life • Upcoming: Levi World Cup 22.-24.11.2019!

For more information about Kittilä, visit www.kittila.fi

molemmilla.

– Totta kai meitä sitoo tänne työ ja harrastukset, tuttavat ja ystävät, mutta nyt kun lapset ovat koulussa, olisi tosi vaikea lähteä. Lasten myötä jää positiivisessa mielessä nalkkiin ja jos työt jatkuvat, niin miksi täältä lähtisi, Janne toteaa.

Kun Siikaluomat aikoinaan päättivät muuttaa Sodankylään, Oulussa asuvat ystävät olivat päätöksestä ihmeissään. Nykyisin he kuuntelevat jopa hieman kateellisina, kun Maaret kertoo heille esimerkkejä siitä, kuinka tiivis yhteisöllisyys naapurustossa vielä vallitsee.

– Meilläkään ei ole täällä sukulaisverkostoa, mutta aina on tarjolla esimerkiksi kuskausapua, jos Janne on työreissulla.

Lapset ovat koulun jälkeen tervetulleita naapuriin ja aina on hoitoapua tarjolla. Kaverit sanovatkin, että ei Oulussa tällä lailla pidetä huolta.

Siikaluomat kehuvat myös Sodankylän harrastustarjontaa. Heidän mukaansa harrastusten suhteen alkaa olla ennemminkin jo valinnanvaikeus, ja välillä on pakko laittaa jarrua, että lapsille jää harrastuksista myös vapaapäiviä. Myös kustannukset ja kausimaksut ovat vielä inhimillisiä.

– Täällä kynnys lähteä harrastuksiin on isoihin kaupunkeihin verrattuna pienempi.

Tämän kokoiselle paikkakunnalle valikoima on kyllä hyvä. Ja vaikka ohjaajia ei aina löydy, niin vanhemmat lähtevät mukaan valmentamaan. Täältä löytyy vielä talkoohenkeä, mitä ei edes Kuusamosta löydy, itsekin SoPan G-junioreiden valmentajana toimiva Janne kertoo.

rastruktuurin laajentamiseen, jopa hieman riskin kautta, Janne toteaa.

– Täällä on hyvä liikuntahalli, uusi jäähalli ja hyvinvointikeskus rakenteilla, puitteet ovat hyvät. Jos perhe tulee tänne vuodeksi ja jos he viihtyvät, he saattavat jäädä pitemmäksikin aikaa. Ja sitä kauttahan kunnalle tulee verotuloja, jos tänne jäädään.

– Ei ole mitään, mitä kaipaisi tai mitä minun pitäisi lähteä muualta hakemaan.

Jotain isompaa voi hakea Rovaniemeltä, sinne on lyhyt matka. Mutta mieluummin ostaa täältä, kun saa sen ihan erilaisen palvelun, Maaret lisää.

Kaikki kolme lasta puhuvat puhdasta Sodankylän murretta, mutta vanhempien puhetta värittää vielä koillismaan murre. Lisäksi talon pihasta puuttuu edelleen kelkka sekä mönkijä.

Joko Siikaluomat tuntevat itsensä sodankyläläisiksi?

– Lapsethan mieltävät itsensä täysin sodankyläläisiksi, mutta jos meiltä kysytään, että mistä me olemme, niin mietin, että mitenhän tämän asian esittäisi. Aina on sellainen tunne, että ollaanko me sodankyläläisiä sodankyläläisten mielestä. Vaikka me ollaan täällä näin kauan asuttu, niin me ei kuitenkaan olla täältä lähtöisin, Maaret pohtii.

Mönkijän he kuitenkin ovat jo päättäneet hankkia. Se ei kuitenkaan tule Sodankylän kodin pihaan, vaan se laitetaan mökille, jota he parhaillaan rakentavat Kuusamoon.

Sodankyläläinen vai ei?

Janne ja Maaret ovat yhtä mieltä siitä, että Sodankylällä on tarjota kaikki, mitä lapsiperhe voi toivoa. Kunta on panostanut inf-

Strong professional since 1990.

• STEVEDORING • LARGE VOLUME LOADING • UNLOADING Strong professional since 1990.

Strong professional since 1990.

www.liftl

www.liftlink.fi

SompioMining Kaivostoiminnan erikoislehti - Special Mining Edition

Cheaf editor / Päätoimittaja

Jari Haavisto

Publisher / Kustantaja

Lapin Lehtikustannus Oy

ISSN 1237-4040

www.sompio.fi

Journalists / Toimittajat

toimitus@sompio.fi + 358 (0) 50 5599 815 ilmoitukset@sompio.fi + 358 (0) 50 5599 818

Advertisements / Ilmoitukset

Saila Vaara

WE OFFER STEVEDOR LARGE VOLUME LOAD AND UNLOADING SERVIC

2019

28

S OM P I OM I N I N G | 2019 KUMPPANINA PARAS

PIPELIFE

WWW.PIPELIFE.FI

Kaivosteollisuuden muoviputkiratkaisut läheltä sinua Pipelife toimittaa erikoisratkaisut kaivos- ja prosessiteollisuuteen: - Paineputket DIM 20-2500, laitekaivot ja erikoisosat suunniteltuna tarpeeseesi - Erikoispaineluokat ja räjäytysputket - Äärimmäisten olosuhteiden ratkaisut: Soluforce paineenkesto 150 bar asti

Lue lisää

www.pipelife.fi Pipelife Finland Oy Kiviharjunlenkki 1C, 90220 OULU Puh: 030 600 2200 www.pipelife.fi