Hampaan klinikka

Minne hammaslääkisläiset menevät ensimmäisten lähes yhteisten vuosien jälkeen?

MITÄS ME hampaan klinikkasedät ja tädit. Kuten tiedätte, ensimmäiset kaksi vuotta ovat pääosin samoja hampaan ja yleisen puolella. Toki pieniä eroavaisuuksia löytyy, mutta selkeämmin tiemme eroavat klinikassa kolmantena vuonna.

Simulaatio-opetus aloitetaan meillä heti kolmosvuoden syksyllä ja fantom-harjoituspää (Kalle näin ystävien kesken) onkin saanut kyytiä oikein kunnolla.

Syyslukukaudella kursseina olivat:

- Korjaava kariologia

- Parodontologia

- Suupatologia

- Purentaelimistön toimintahäiriöt

- Suugeriatrian perusteet

- Radiologia I, HL

- Suu- ja leukakirurgian perusteet

- Laboratoriolääketiede, HL

- Sisätaudit, HL

- Purentaelimistön toimintahäiriöt I

- Kasvojen ja purentaelimen kasvu ja kehitys sekä purentavirheet

Kurssit olivat nopiltaan pieniä, mutta asiakokonaisuudet melko laajoja. Joululoman lähestyessä suurin tenttirumba oli käynnissä ja siitä selvittyä loma tuli jokaisella tarpeen.

Syksyn simulaatioharjoitusten myötä tarkoituksena on saada sellaiset valmiudet, että tammikuussa pystymme ottamaan vastaan jo ensimmäiset oikeat potilaat. On hurjaa ajatella, että syksyn simulaatioiden jälkeen pitääkin osata hoitaa jo paljon potilaan ongelmia (onneksi vaikeimmissa hommissa potilaan saa laittaa ylemmän vuosi- kurssin opiskelijalle).

No mitäs siellä varsinaisessa klinikassa sitten? Vuosi alkoi potilastietojärjestelmän opettelulla KYS:in salaisissa luolissa sekä klinikkainfoilla ja tiloihin tutustumisella. Lopulta kauan odotetut potilaat saapuivat ja aikapaineesta sekä jännityksestä johtuvasta jäätymisistäkin selvittiin. Aluksi teimme yleistarkastuksia, joissa tutkimme potilaan ekstra- ja intraoraalisesti pään ja kaulan alueelta. Tutkimuksen jälkeen potilaalle varataan jatkoaika ja suunnitellaan hoitoa. Ensimmäisten potilaiden ajat oli meille valmiiksi varattu, mutta seuraavien potilaiden kohdalla tehtävänämme oli soittaa heille itse ajat. Tulee siis varata oma, potilaan, opettajan ja klinikkaparin aika, joten yhteensovittaminen on toisinaan hieman haastavaa.

Kevään aikana olemme pääs seet esimerkiksi harjoittamaan anti-infektiivistä hoitoa (biofilmin häirintää ja hammaskiven poisto), paikkaamista, rtg-kuvien tulkin taa, TMD potilaan hoitoa (johon voi kuulua purentakiskon teko) ja lapsipotilaan purentavirheen ennaltaehkäise vää hoitoa. Klinikkamme sijaitsee Canthian kolmannessa kerroksessa, jossa kaikki hampaan kliinisen vaiheen opiske- lijat ja klinikkaopettajat viettävät päivänsä. Uuden oppiminen on jatkuvaa, koska oikeiden potilaiden tapaukset voivat poiketa opetelluista esimerkkitilanteista. Lisäksi käytännön työskentelystä ei millään selviäisi, ellei voisi vetää korkeamman vuosikurssin opiskelijan, opettajan tai hoitajan hihasta ja kysyä miten tilanne kuuluisi hoitaa. Tapoja on usein monta ja kaikkea ei opi kirjoja lukemalla, joten onneksi tiivis yhteisömme ja hyvä yhteishenki tuo turvaa. Pääsääntöisesti kolmosen keväällä on opetusta 8-16, mikä jakautuu aamu- ja iltapäivään. Päivästä vaihdellen meillä on aamulla tai iltapäivällä klinikkaa ja toisena osuutena simulaatiopetusta tai luentoja. Lisäksi on itse varmistettava, että kirjaukset sekä potilaiden lähetteet tulee hoidettua klinikkaviikot menivätkin opistolla iltaan saakka). Ennen potilaan vastaanottamista tulee loossin pinnat pyyhkiä desinfioiduilla liinoilla sekä hakea tarvittavat instrumentit ja muut toimenpiteessä käytettävät tavarat.

Kolmannen vuoden keväällä toimimme klinikkaparin kanssa, josta onkin valtavasti apua uuden opettelussa, pyyhintöjen, tavaroiden hakemisen ja potilastyöskentelyn kannalta. Esimerkiksi ylähampaita poratessa työskentely tapahtuu lähinnä peilin kautta, joten näkyvyyden kannalta on erittäin olennaista, että toinen henkilö puustaa (= puhaltaa ilmaa) peilistä vesiroiskeet pois. Neljännen vuoden koittaessa tulemme toimimaan klinikassa ilman paria ja tällä hetkellä ajatus yksin toimimisesta kuulostaa melko aikaa vievältä ja haastavalta, mutta eiköhän sitä kaikkeen totu!

Meille sanottiin, että käytännössä klinikan alkua voisi verrata uuteen työpaikkaan. Olemme siis enemmän tai vähemmän töissä, mutta taustalla pyörii lisänä joku kursseista.

Kevään kursseilla meillä on aiheena:

- Purentavirheiden hoito ja hoitoon valinta

- Materiaalioppia

- Kruunu- ja siltaprotetiikka

- Endodontia

- Kliininen hoitoharjoittelu, HL3

Kuten huomaatte, kevään kurssimäärä on syksyä ja preklinikkaa vähäisempi, mutta kliinisen hoitoharjoittelun myötä yliopistolla ollaan huomattavasti enem-

Kysta 3/2022 män (aamusta iltaan :D). Elämä klinikassa on siis hyvin erilaista verrattuna aiempiin vuosiin, mutta olemme ehdottomasti nauttineet uusista haasteista enemmän, kuin preklinikan Zoomin ääressä vietetyistä tunneista (vastalauseita tälle mielipiteelle ei ole kuultu).

Tulevaisuuden näkymät: Klinikka rullaa ymmärtääksemme myöhempinä vuosina melko samaan tapaan kuin nyt kolmosen keväällä. Muutoksena se, että joka kurssin myötä oma vastuualue potilaan hoidosta laajenee ja kokemuksen karttuessa toimenpiteitä on saatava nopeammin hoidettua. Kokemusta tulee kertyä riittävästi esimerkiksi kuntakynnystä varten, eli nelosen jälkeen on mahdollista mennä kesätöihin hammaslääkärin sijaiseksi (= kesäkandiksi), mutta tämä ei kuulu varsinaisesti opintoihin.

Toimenpiteiden määrät kirjataan arviointivihkoomme arvosanoin

1-5. Opintojen viidennen vuoden jälkeen tutkintoomme kuuluu vielä puolen vuoden jakso oikeissa hommissa, käytännön syventävien merkeissä (= kätsy). Syvärit tulisi saada työstettyä ennen kätsyä, mutta opiskelujen intensiivisyyden vuoksi tälle on ainakin toistaiseksi ollut vaikea löytää aikaa. Onneksi moni meistä on saanut niitä jo hieman alkuun (ahkerimmat tehneet loppuunkin) ja ehkä lomien aikana ne saisi pala kerrallaan päätökseensä (toivon mukaan :D).

Tämän jälkeen saamme virallisesti hammaslääkärin paperit.

Ja niin! Onhan meilläkin vielä erikoistumismahdollisuus. Vaikka alamme on jo hyvin fokusoitunut voi tämän jälkeen spesialisoitua vielä enemmän.

Koulutusohjelmia ovat hampaiston oikomishoito, suu- ja leukakirurgia, kliininen hammashoito (painotusaloina kariologia ja endodontia, lasten hammashoito, parodontologia, ja protetiikka ja purentafysiologia), hammaslääketieteellinen diagnostiikka; suuntautumisvaihtoehtoina suuradiologia, suupatologia, ja suun mikrobiologia, sekä terveydenhuolto. Näiden virallisten lisäksi on erityispätevyyksiä, joihin suuntautuu vain kourallinen hammaslääkäreitä, esimerkiksi oikeushammaslääkärin erikoispätevyys (22 henkilöä Suomessa).

Olemmekin jo paljon keskustelleet erikoistumisvaihtoehdoista, mutta aika näyttäköön mihin päädymme. Yleisellähän erikoistuminen on ymmärtääksemme hyvin tavallista. Hammaslääkärin työssä voi halutessaan suuntautua ilman jatkokoulutustakin tiettyihin toimenpiteisiin ja osa haluaa säilyttää työn monipuolisuuden.

Ei siis ole itsestään selvää, että meillä erikoistutaan, mutta on onneksi heitäkin, jotka hurmaantuvat tietystä osa-alueesta ja tekevätkin jo artikkelia saadakseen hyvät mahdollisuudet päästä jatkokoulutukseen tämän jälkeen.

Tässä siis pieni katsaus meidän kliinisen vaiheen opiskelijoiden elämään. Suuresti tsemppiä kevääseen kaikille teille yleisen sisarainejärjestön edustajille. Muistakaa, että saa konsultoida meitä sitten työelämässä. Me ainakin aiomme konsultoida teitä <3 :D