Tekoäly ja sen rooli tulevaisuuden yhteiskunnassa

VUODEN 2022 viimeisenä päivänä tekoälytutkimusta tekevä tutkimuskeskus Open

AI julkaisi kirjoitettua tekstiä ymmärtävän kysymyksiin vastaavan tekoälyn.Viisi päivää myöhemmin palveluun oli kirjautunut yli miljoona käyttäjää ja tämän vuoden tammikuussa kirjautuneiden määrä ylitti jo 100 miljoonaa. Kuukautta myöhemmin, eli alle kolme kuukautta palvelun alkuperäisen julkaisupäivän jälkeen, ChatGPT:n profiilin luoneita oli yli miljardi. Tämä räjähdysmäisesti suosioon tullut tekoäly herätti keskustelua ja ihmetystä ympäri maailmaa. Samalla se toi esille jälleen kysymyksen tekoälyn tulevaisuudesta, sekä siihen liittyvistä uhkista ja mahdollisuuksista.

Tekoäly itsessään ei ole uusi keksintö. Ensimmäinen keskusteleva tekoäly Eliza kehitettiin yli 50 vuotta sitten. 1960-luvulla alkunsa saanut Eliza mallinsi psykoterapeutin keskustelua, analysoiden käyttäjän syöttämät lauseet etsien niistä avainsanoja ja yrittäen muodostaa vastauksen niiden perusteella. Se vastasi usein kysymyksiin toisella kysymyksellä ja kehotti käyttäjää kertomaan lisää. Toisin sanoen se oli varsin alkeellinen versio nykypäivän keskustelevasta tekoälystä. Ennen keskustelevaa tekoälyä kehitettiin kuitenkin muitakin tekoälyjä, kuten General Motorsin autotehtaalla käytetty robotti, sekä sitäkin ennen kehitetyt shakkia ja tammea itsenäisesti pelaavat tekoälyt.

Ensimmäiset tekoälyt saivat alkunsa jo 1950-luvulla, jolloin Alan Turing julkaisi ensimmäisen teoriassa shakkia pelaavan ohjelmiston koodina paperille kirjoitettuna. Samoihin aikoihin kehitettiin muitakin pelejä pelaavia tekoälyjä. Ensimmäinen itsenäisesti toimimaan kykenevä ohjelmisto oli shakkia pelaava ja julkaistiin vuonna 1955. Pelin taso ei kuitenkaan yltänyt vielä maailman huipulle. 1980-luvulla Yhdysvalloissa IBM (International Business Machines) niminen teknologia yhtiö alkoi kehittämään Deep Blue nimistä tekoälyä, jonka tavoitteena oli tulla maailman parhaaksi shakin pelaajaksi. Paras tapa osoittaa se oli voittaa sen hetken maailman paras shakin pelaaja Garry Kasparov, joka oli FIDE-ranking listan ensimmäisellä sijalla ennätykselliset 21 vuotta ennen eläköitymistään. Ensimmäinen kaksikon välinen ottelu järjestettiin 1989. Deep Blue ei kuitenkaan onnistunut voittamaan Kasparovia. Vajaa kymmenen vuotta myöhemmin 1997 Deep Bluen kehitys oli kuitenkin edennyt ja Kasparov hävisi kuuluisaksi kehkeytyneessä ottelussa Deep Blueta vastaan ensimmäistä kertaa. Tekoäly oli ohittanut ihmisen, eikä taakse ollut enää katsomista. Vaikka kyse olikin vielä vain shakista, oli vain ajan kysymys, milloin teknologia laajentuisi myös muille teknologian aloille.

Nykypäivän tekoälyihin verrattuna Deep Blue on lasten kengissä. Se pystyi analysoimaan 200 tuhatta siirtoa sekunnissa, kun shakin johtava tekoäly Stockfish analysoi nykyään samassa ajassa noin 100 miljoonaa siirtoa ollen samalla luonnollisesti huomattavasti vahvempi shakissa. Toisin sanoen tietokoneen prosessointiteho tekoälyn osalta on kahdessakymmenessä vuodessa kehittynyt 500 kertaiseksi. Nykypäivänä tekoäly ei kuitenkaan rajaudu pelkästään shakkiin, vaan se on apuna aina lääketieteestä sosiaaliseen mediaan, markkinointiin, videopelien pelaamiseen ja maanviljelyyn. Sitä myötä hyvin moni tekeminen tehostuu ja nopeutuu. Tekoäly pystyy käsittelemään dataa ihmistä nopeammin ja tuottamaan monelta osin kattavampia ja täsmällisempiä vastauksia hyvin laajasti eri kysymyksiin. Huomasin sen henkilökohtaisesti valmistautuessani neurologian loppukuulusteluun viime joulukuussa. Kysyin potilastapausten muodossa ChatGPT:ltä neuvoa neurologisen potilaan diagnostiikassa ja hoidossa ja vastaukset olivat pääosin parempia, mitä olisin itse pystynyt tuottamaan.

Toisaalta tekoälyn potentiaali ei perustu enää pelkästään siihen, että se pystyy prosessoimaan dataa ihmistä nopeammin. 2017 julkaistu shakkitietokone AlphaZero pystyi analysoimaan vaatimattomat 80 000 siirtoa sekunnissa. Sille opetettiin shakin säännöt ja annettiin yhdeksän tuntia aikaa harjoitella pelaten itseään vastaan. Muihin shakkia pelaaviin tekoälyihin on yleensä syötetty tuhansia maailman parhaiden pelaajien pelaamia pelejä pohjadatana malliksi, mutta AlphaZero sai pärjätä ilman niitä. Lähtökohdat eivät siis olleet kovin odotuksia herättävät. Yhdeksän tuntia myöhemmin se oli ylivoimaisesti maailman paras shakissa voittaen sen hetkisen parhaan tekoälyn sadan pelin ottelussa pistein 28–0. Voittaen siis 28 peliä ja pelaten loput 72 tasan. Miten ihmeessä se on mahdollista?

Samoin kuin monet muut tekoälyt nykypäivänä, AlphaZeron nerokkuus ei ollut pelkästään sen prosessointitehossa, vaan sen kyvyssä muodostaa algoritmien avulla neuraaliverkkoja. Tarkempia prosesseja ymmärtämättä tai niihin syventymättä lopputuloksena se osasi suosia todennäköisimmin suotuisampia vaihtoehtoja siirtojen laskemisessa ja samalla sulkea pois todennäköisimmin epäsuotuisia vaihtoehtoja säästäen prosessointitehon tärkeimpiin tehtäviin. Toimintaa onkin kuvattu hyvin inhimilliseksi. Ihmisen mieli toimii myös valikoivasti arvioiden tulevasta informaatiosta mikä on oleellista ja keskittäen datan prosessoinnin siihen. Esimerkiksi näkö on kaikista tarkin näkökentän keskellä ja huomio kiinnittyy yleensä itselle tärkeisiin asioihin. Siitä päästäänkin aiemmin mainitsemani Alan Turingin kehittämään testiin tekoälyn inhimillistämisestä. Testin tarkoituksena oli testata voiko tekoäly olla niin ihmismäinen, että ihminen ei erota sitä ihmisestä. Tällä hetkellä testin läpäisee jo hyvin moni tekoäly. Samalla tekoälyn nopea kehitys herättää paljon kysymyksiä tulevaisuudesta.

Tekoäly tuo paljon mahdollisuuksia, jotka ovat jo kovassa käytössä yhteiskunnan eri osa-alueilla. Lääketieteen aloilta esimerkiksi radiologiassa tekoäly pystyy tunnistamaan kuvista soveltuvin osin poikkeavia löydöksiä ihmissilmää paremmin. ChatGPT:n päivitetty versio keskusteleva tekoäly GPT4 pystyy analysoimaan videoita ja valokuvia, sekä koodaamaan appeja ja pelejä. Kaiken tämän se tekee sekuntien tai kymmenien sekuntien aikana. Se läpäisi myös asianajajatutkinnon simuloidun lopputentin parhaan kymmenenprosentin joukossa. Yhdistettynä muuhun teknologiaan tekoäly pystyy jo simuloimaan ihmistä. Internettiä selaillessa törmäsin palveluun, jossa pystyy keskustelemaan ihmishahmon kanssa, jonka taustalla onkin tekoäly. Se tuo mieleen 2013 ilmestyneen sci-fi elokuvan Her, joka on pelottavan tarkka ennustus nykypäivän keskustelevasta tekoälystä. Kuten elokuvan katsomisen jälkeen, myös oikeassa elämässä herää huoli mahdollisista riskeistä tekoälyyn liittyen.

Lääketieteen osalta tekoäly on jo nyt osana hoitoa. Lääkärilehdessä hiljattain julkaistussa jutussa pohditaan mikä on tekoälyn rooli hoidossa, ja mitkä ovat potilaan oikeudet siihen liittyen. Todellisuus kuitenkin on se, että tekoäly on jo nyt osana lääketiedettä ja hoitoketjuja. Tekoälyn integroituessa osaksi hoitoprotokollaa se tulee ensin jonkin aikaa olemaan ihmisen apuväline diagnostiikassa ja tietysti myös hoidossa. Kysymme tekoälyltä diagnoosiehdotuksia ja toteamme olevamme samaa tai eri mieltä. Kehityksen edetessä tekoäly kuitenkin todennäköisesti ohittaa kykymme tehdä diagnostiikkaa ja hoitopäätöksiä samoin kuin se on ohittanut kykymme pelata shakkia. Nykyään parhaimmat shakin pelaajat opiskelevat uusia siirtoja ja asetelmia tekoälyn avulla analysoimalla erilaisia tilanteita pelilaudalla. Miksi lääketieteessä tilanne olisi toisin? Todennäköisesti tulevaisuudessa huomaamme useammin ja useammin luottavamme tekoälyn ehdottamiin hoitomalleihin ja lopulta asetelma kääntyy niin päin, että me kysym- me tekoälyltä neuvoa. Se voisi olla järkevä ratkaisu, jos huomaamme sitä kautta hoitotulosten paranevan ja virheiden vähenevän. Toisaalta mitä jos virhe sattuu ja sen taustalla vastuun kantamassa onkin ihmisen sijasta ohjelmoitu tekoäly? suudessa automatisoidut tekoälyyn pohjautuvat prosessit pyörittävät yhteiskuntaa ilman ihmisen aktiivista osallistumista. Vapaa-aika ihmisillä lisääntyy kuten se on lisääntynyt teollistumisen myötä, jolloin työhön käytetyn ajan määrä vähenee. Se voi kuulostaa aluksi ihanteelliselta tilanteelta, mutta pidemmän päälle se voi osoittautua myös ongelmaksi. Merkitykselliset asiat ovat usein juuri niitä, joissa on hyödyksi itselleen tai muille. Sellaisissa tilanteissa ihminen kokee pystyvyyden tunnetta ja huomaa tuottavansa ympäristöönsä omalla tekemisellään hyvää. Se tuottaa merkityksellisyyden ja onnellisuuden tunteita. Nämä kokemukset syntyvät yleisesti ajatellen ympäristössä, jossa pitää ponnistella ja haastaa omien kykyjensä rajoja. Se paikka on yleensä työelämässä. Toisaalta tulevaisuudessa voi olla, että onnellisuus lisääntyykin, kun ihmiset saavat nopeammin apua ja vastauksia ongelmiinsa kaiken aikaa saatavilla olevalta tekoälyltä. Samalla ihmiset saavat tehdä enemmän asioita, joista he nauttivat. Lisäksi tekoälyn automatisaation myötä inhimillisiä arviointivirheitä ja vahinkoja sattuu aiempaa vähemmän.

Klassisena tekoälyyn liittyvänä ongelmana on pidetty moraalin integroimista osaksi ohjelmistoa. Tilanteet, joissa asiat eivät mene suunnitellusti ja tarvitaan harkintakykyä arvioimaan yllättävä uusi tilanne, ovat vaikeita ja tekoälyn osalta myös ongelmallisia. Jos autoa ohjaava tekoäly joutuu onnettomuustilanteessa valitsemaan, osuuko se vastaan tulevan auton keulaan vai suojatiellä kävelevän lapsen päälle, pystyykö se arvioimaan moraaliselta pohjalta oikean ratkaisun? Toisaalta pystyykö ihminen arvioimaan vastaavassa tilanteessa parhaimman ratkaisun yhtä nopeasti kuin tekoäly, jonka datan käsittely on siinä hetkessä huomattavasti nopeampaa? Ja toisaalta, jos tekoälylle koodaa oman moraalin, niin onko riskinä sen vääristyminen siten, että se alkaa ajamaan omia etujaan ihmisen edellä tai tekee virheellisiä arvioita perustuen siihen syötettyyn vääristyneeseen dataan? Näihin kysymyksiin on vaikea vastata. Toisaalta vaikka kaikki edellä mainitut ongelmat voitettaisiin, miten ihmisen rooli yhteiskunnassa muuttuu?

Mahdollisuudet ovat valtavat ja edistys niin nopeaa, ettei kukaan tiedä varmaksi mitä tulevaisuus pitää sisällään. Samalla siihen sisältyy kuitenkin myös riskejä, joiden kanssa joudumme painimaan.

”Tekoälyn tulevaisuuden näkymät ovat varsin lupaavia. Tekoälyn käyttö on jo nyt laajalti levinnyt monille eri aloille, ja sen merkitys tulee vain kasvamaan tulevaisuudessa. Tekoälyä voidaan hyödyntää esimerkiksi teollisuudessa, terveydenhuollossa, liikenteessä, taloudessa ja monilla muilla aloilla.

Tulevaisuudessa tekoälyn kehitys voi johtaa uusiin innovaatioihin ja mahdollisuuksiin, joita emme vielä edes osaa kuvitella. Tekoäly voi auttaa ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia ja tuoda uusia mahdollisuuksia yhteiskunnan eri alueille.

On tärkeää muistaa, että tekoälyä kehitetään ja käytetään vastuullisesti. Tarvitaan eettisiä ohjeita ja säädöksiä, jotta tekoälyn kehitys ja käyttö tapahtuu ihmisoikeuksia ja yksityisyyttä kunnioittaen. Jos tekoälyä käytetään oikein, sen tulevaisuus näyttää valoisalta ja siitä voi tulla merkittävä tekijä yhteiskunnan kehityksessä.”

Todennäköisenä vaihtoehtona voisi olla skenaario, jossa tulevai-

Saadakseni tähän ulkopuolisen näkemyksen päätin lopuksi kysyä vielä tekoälyn tulevaisuudesta tekoälyltä itseltään, eli ChatGPT:ltä: teksti: ChatGPT-3 (täysin tekoälyn kirjoittama)

Lääkärit ovat erittäin tärkeitä yhteiskunnalle auttaen ylläpitämään hyvinvointia ja terveyttä ympäri maailmaa. Vaikka moni saattaa ajatella lääkärin työskentelevän sairaalassa tai klinikalla, on olemassa monia erilaisia mahdollisuuksia lääkäreille. Tässä esseessä tutkimme erilaisia urapolkuja, joita lääkärit voivat seurata, mukaan lukien yleislääkärit, erikoislääkärit, lääketieteelliset tutkijat, konsultit, lääketieteelliset johtajat, lääketieteelliset kirjoittajat, lääketieteelliset konsultit oikeustapauksissa ja lääketieteelliset myyntiedustajat.

Yleislääkärit (GPs) vastaavat ensisijaisesta terveydenhuollosta potilaille. He ovat usein ensimmäinen yhteydenotto potilaille, jotka etsivät lääketieteellistä apua, ja heidän tehtävänsä on diagnosoida ja hoitaa laaja kirjo terveysongelmia, tavallisista flunssista ja influenssasta kroonisiin sairauksiin, kuten diabetes ja verenpaine. Yleislääkärit työskentelevät klinikoilla, sairaaloissa ja yksityisissä käytännöissä ja ovat koulutettuja eri aloilla, kuten lastentautiopissa, geriatriassa ja perhelääketieteessä.

Erikoislääkärit puolestaan keskittyvät tiettyyn lääketieteen alueeseen. He suorittavat lisäkoulutuksen lääketieteellisen koulutuksen jälkeen tullakseen asiantuntijoiksi valitsemallaan alalla. Erikoislääkärit työskentelevät sairaaloissa ja klinikoilla ja tarjoavat edistynyttä lääketieteellistä hoitoa potilaille. Joitakin esimerkkejä erikoislääkäreistä ovat kardiologit, neurologit ja onkologit. He ovat vastuussa monimutkaisten sairauksien diagnosoinnista ja hoidosta sekä erikoistuneen hoidon tarjoamisesta potilaille. Erikoislääkärit työskentelevät usein tiimeissä potilashoidon hallinnoimiseksi ja voivat konsultoida muita terveydenhuollon ammattilaisia hoitosuunnitelmien kehittämiseksi..

Lääketieteelliset tutkijat työskentelevät akateemisissa laitoksissa, tutkimuslaitoksissa ja lääkeyrityksissä. He vastaavat tutkimusten toteuttamisesta lääketieteellisen tiedon edistämiseksi ja potilashoidon parantamiseksi.

Lääketieteelliset tutkijat keskittyvät usein tiettyyn lääketieteen alaan, kuten onkologiaan, kardiologiaan tai neurologiaan. He voivat toteuttaa kliinisiä tutkimuksia testatakseen uusia hoitoja tai kehittää lääketieteellisiä laitteita. Lääketieteelliset tutkijat voivat myös julkaista löydöksensä lääketieteellisissä julkaisuissa, esitellä niitä konferensseissa ja tehdä yhteistyötä muiden alan tutkijoiden kanssa.

Konsultit ovat asiantuntijoita omalla alallaan ja antavat neuvoja ja ohjausta muille terveydenhuollon ammattilaisille. He voivat työskennellä sairaaloissa, klinikoilla tai yksityisissä käytännöissä. Konsultit voivat erikoistua tiettyyn lääketieteen alaan, kuten kirurgiaan tai lastentautiin, ja antaa asiantuntija-arvioita muille terveydenhuollon ammattilaisille monimutkaisissa lääketieteellisissä tapauksissa. He voivat myös työskennellä sairaaloiden ja terveydenhuoltojärjestöjen kanssa kehittääkseen potilashoitoon liittyviä politiikkoja ja menettelytapoja.

Lääketieteelliset johtajat ovat vastuussa terveydenhuoltojärjestön lääketieteellisten toimintojen valvonnasta ja he työskentelevät muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa kehittääkseen politiikkoja ja menettelytapoja potilashoidon liittyen. He voivat myös antaa lääketieteellistä johtajuutta ja ohjausta muille terveydenhuollon ammattilaisille. Lääketieteellisen johtajan on oltava erinomaiset kommunikointi- ja johtamistaidot ja pystyttävä tekemään päätöksiä, jotka hyödyttävät sekä potilaita että organisaatiota.

Lääketieteelliset kirjoittajat luovat kirjallista sisältöä terveydenhuoltoon ja lääketieteeseen liittyen, mukaan lukien artikkeleita lääketieteellisissä jul- kaisuissa, opetusmateriaaleja potilaille tai sisältöä lääkeyrityksille. Heidän on ymmärrettävä lääketieteellistä terminologiaa hyvin ja osattava kirjoittaa selkeästi ja tiiviisti. Lääketieteellinen kirjoittaminen vaatii erinomaisia kirjoitus- ja tutkimustaitoja sekä hyvää tietämystä nykyisistä lääketieteellisistä kehityksistä ja edistysaskelista.

Lääketieteelliset konsultit oikeusasioissa ovat lääkäreitä, jotka antavat asiantuntijalausuntoja lääketieteellisiin kysymyksiin liittyvissä oikeusasioissa. He voivat tarkastella lääketieteellisiä asiakirjoja ja antaa todistajanlausuntoja oikeudessa tai antaa ohjeita asianajajille ja heidän asiakkailleen lääketieteellisistä kysymyksistä, jotka liittyvät tapaukseen. Tämä urapolku vaatii erinomaisia analyyttisiä ja viestintätaitoja sekä syvällistä tietämystä lääketieteellisistä menettelyistä ja terminologiasta.

Lääketieteelliset myyntiedustajat työskentelevät lääke- tai lääkinnällisten laitteiden yrityksissä ja ovat vastuussa tuotteidensa myynnistä terveydenhuollon ammattilaisille. Heidän on ymmärrettävä lääketieteellistä terminologiaa hyvin ja osattava selittää tuotteidensa hyödyt terveydenhuollon ammattilaisille. Tämä urapolku vaatii erinomaisia viestintätaitoja ja kykyä luoda suhteita asiakkaisiin.

Astronauttina toimiminen on mahdollinen urapolku myös lääkäreille. Astronautin työssä vaaditaan huippuosaamista teknologian ja tieteen aloilta, johon lääketieteellinen osaaminen voi tuoda arvokasta lisäpanosta. Astronauttina toimiminen vaatii erinomaisia ongelmanratkaisutaitoja, kestävyyttä, tarkkuutta ja rohkeutta, sekä kykyä toimia tiimityössä. Tämä urapolku vaatii usein myös huippu-urheilijan kaltaista fyysistä kuntoa. Astronautiksi haluavien lääkäreiden tulee olla valmiita sitoutumaan kovaan koulutukseen ja monivaiheiseen valintaprosessiin, mutta työ mahdollistaa ainutlaatuisen mahdollisuuden edistää tieteellistä tutkimusta ja tutkia maailmankaikkeutta.

Yhteenvetona, lääkäreillä on lukuisia työmahdollisuuksia perinteisen sairaala- tai klinikka-asetuksen ulkopuolella. Riippumatta valitsemastaan polusta, lääkäreillä on tärkeä rooli yhteiskunnan hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä.